yliopistossa

helsingin yliopistossa tomi kuljukka & tia niemelä

Olette varmaan kuulleet, että Helsingin yliopiston arkeologian opintosuunnassa on meneillään ei yksi vaan jopa kaksi ERC (European Research Council) rahoitteista huippuluokan tutkimusta! Fiba kysyikin projekteista vastaavilta tutkijoilta professori Volker Heydilta ja dosentti Kristiina Mannermaalta muutamia kysymyksiä!

Kysymyksiä dosentti Kris- tiina mannermaalle

1. Mitä ERC projektisi tut- kii?

Projektini Animals Make Identities. The Social Bioarchaeology of Late Mesolithic and Early Neolithic Cemeteries in North-East Europe tutkii miten eläimet ja ympäristö vaikutti metsästäjä-keräsilijöiden identiteettiin ja maailmankuvaan. Tutkimus liittyy monitieteelliseen bioarkeologiaan ja aineistomme koostuu muun muassa ihmisten ja eläinten luista, luuesineistä ja maanäytteistä.

2. Liittyykö projektiin kent- tätöitä ja jos kyllä onko opiskelijoilla mahdolli- suutta osallistua niihin?

Näillä näkymin projektiin liittyen tehdään yksi pienimuotoinen kenttätutkimus. En osaa vielä sanoa pystynkö ottamaan opiskelijoita mukaan. Tutkimusaineisto tulee pääosin jo aikaisemmin kaivetuista aineistosta, mm. Eteläisen Peurasaaren kalmistosta Ääniseltä.

3. Onko arkeologian opis- kelijan osana projketia mahdollista tehdä opin- näytetyötä?

Kyllä varmasti on, vaikka tässä vaiheessa budjetissa on rahoitus vain väitöskirjan tekijöille ja post-doceille. Rahaa haetaan lisää, joten myös porukkaa tarvitaan lisää. Aiheita seminaaritöihin ja graduihin varmasti syntyy sitä mukaa kun tutkimus etenee.

4. Olet saanut arvostetun apurahan. Olisko sinulla antaa Fiban lukijoille vink- kejä apurahan hakemiseen?

Usko aina itseesi ja mahdollisuuksiisi. Erikoistu johonkin mitä kukaan muu ei vielä tee, älä pyri vain toistamaan muiden tutkimuksia. Luetuta ideasi monella kollegallasi ja opettajallasi. Yhteistyössä on voima. Suomi ja Koillis-Eurooppa ovat tällä hetkellä kansainvälisesti huippukiinnostavia alueita ja täällä on paljon tutkittavaa. Ns. marginaaliset alueet ovat tulossa ”muotiin”. Ajattele isosti ja ole rohkea

Eteläinen Peurasaari lännestä kuvattuna. Kuva: K. Mannermaa

Questions for professor Volker heyd

1. What does your ERC pro- ject research?

Kuva: Tia Niemelä Dramatic migrations around 3000 BC re-shaped Europe, modifying its economy, society, ethnicity and ideological structure for ever. Populations moved from the steppes of Russia, spreading as far west as Hungary, implanting a pastoral economy with widespread innovations. These dynamic people covered thousands of kilometres within a few centuries, and organised direct physical relations over the steppes for the first time. This synchronism is promoted by a society organised to fit to this lifestyle, with new herding techniques, likely use of wagons and horses, and a protein- rich diet, whose adaptive advantages are evident from

the physical record in human skeletons and territorial extensions. This is the Yamnaya complex, whose impact remains visible today in the European gene pool and the propagation of Indo-European languages. The international and interdisciplinary project will examine the data from 310 excavated burial mounds and 1300 burials to calibrate these changes. The archaeological, biological and environmental information will allow large, new datasets to be built, whose systematic interrogation should reveal the formativeprocesses behind these changes. Assessing funeral archaeology, material culture, and exchange pattern will define their culture and impact. Scientific analyses of skeletons should reveal relations of origin, degrees of consanguinity, diet, and histories of individual mobility over single lifetimes with new precision and replicability. They

should also act as proxy datasets for environmental changes using further analytical techniques in a context of landscape evolution. Diachronic patterns within these sets should reveal aspects of the internal social dynamics, such as the creation of new status positions, visible later in the Pan-European Corded Ware and Bell Beaker groups. The extraordinary freedom of movement conferred by a pastoral economy is the proximal cause for these changes, amplified by novel ideological systems from the east.

2. Are there any excava- tions included in the pro- ject and if so, is it possible for students to participate?

YES; Coronavirus permitting we will be excavating this summer (July 10th till August 10 th ) in Yambol / Bulgaria. Next year’s dig will

3. Is it possible to do a the- sis as a part of the project as a student?

YES, no problem. Just have a chat with me.

4. You have received a va- lued scholarship. Are the- re any advices that you could give for the readers for applying a scholarship or stipend?

Never give up! Don’t be disappointed if you’re not making it. Try again and get good advice from friends and colleagues, and use them to improve your application every time you’re re- submitting.

arkeologiaa toimistossa Alexander suvorov

12 Vuosijuhlia vietettiin Suomenlinnan Pirunkirkossa. Kuva: Tomi Kuljukka A rkeologia on mahtava ja monipuolinen alue. Kukapa ei haluaisi lähteä tutkimusmatkalle selvittämään muumioiden salaisuuksia tai kaivamaan ulos kreikkalaista tai roomalaista temppeliä tai pyöriä porvoolaisessa mudassa ja savessa ottaen esiin kaivoa (tiedän, että muutamalla ihmisellä, itseni mukaan lukien, saattaa olla traumoja kokemuksesta). Kuitenkin käsitys arkeologiasta jää yleensä siihen, että muutama valittu henkilö tonkii mudassa kuin lapsi hiekkalaatikolla ja etsii muinaisia esineitä. Arkeologia ei ole pelkästään sitä, ja nyt pyrin todistamaan, että arkeologia ei rajoitu vain kaivauksiin. Viime vuoden kaivauksella Romaniassa, josta voi lukea muun muassa syksyn 2019 Fibasta, päähäni pälkähti miljoonan älykkyysosamäärän idea, että tekisin kandini jamna- kultuurista, joiden jälkiä kaivoimmekin tässä ihmeellisessä maassa. Näin ollen luonnollisesti sanoin siitä professorille, ja seuraava asia, mitä tiesin, on, että minulle tarjottiin työpaikka post- doc Bianca Preda-Balanican tutkimusavustajana Yamnaya Impact on Prehistoric Europe- projektissa. Tässä vaiheessa varmaankin herää kysymys: mitä ihmettä tutkimusavustaja oikein tekeekään? Monille lieneekin tuttua, että yleensä tutkimusavustajia haetaan kentälle helpottamaan kaivaustenjohtajien elämää ja auttamaan esimerkiksi dokumentoinnissa. Eli kuinka onkaan mahdollista, että on tutkimusavustaja talvella, kun ei edes kaiveta mitään? Työkuvani käytännössä on seuraavanlainen (tai yritän nyt jotenkin muotoilla sen): otan itselleni osan Biancan töistä silloin, kun hän sitä tarvitsee. Eli esimerkiksi olen tähän mennessä luonut muutamia taulukoita, hallinnut osittain sosiaalista mediaa ja kirjoitellut muutaman uutisjutun. Lisäksi olen työskennellyt myös Romaniasta saadun datan kanssa, ja se onkin itseasiassa prioriteettini. Tämän perusteella voisikin oikeastaan todeta, että olen enemmänkin projektin tutkimusavustaja kuin vain yhden henkilön. Koska kandini liittyy haudoista ja kummusta saatujen kuvien ja 3D-skannausten prosessoiminen ja liittäminen julkaisuihin, olenkin nyt joulukuusta lähtien pohtinut niitä. Olen muun muassa tehnyt fotogrammetsia malleja ja 3D-malleja laserskannerin pisteiden pohjalta. Seuraava vaihe onkin pohtia kandidaatin tutkielmassani, kuinka ihmeessä voisi yhdistää nämä kaikki yhteen ja kuinka nämä kaikki voitaisiin liittää julkaisuihin. Helmikuun puolivälissä sain myös lisähaasteen. Kävimme kaivausten aikana Bulgariassa, jossa laserskannasimme sieltä erään haudan. Sain tehtäväkseni luoda 3D-mallin haudasta ja luoda siitä animaation. Haaste oli vaikea ja skannauksessa ilmeni muutama ongelma, mutta animaatio hoitui kuitenkin. Arkeologiaa voi tehdä