Fuksiesittely

Seuraavilla sivuilla esitellään arkeologian uudet fuksit.

1. Kuka olet? 2. Mitä teet? 3. Milloin 4. Mistä tulet 5. Miksi? 6. Miten

sami

1. Sami 2. Vastaan fuksiesittelyyn 3. Nyt. 4. Helsingistä. 5. Asun täällä. 6. Mukavasti.

jasmin

1. Moikka vaan kaikki! Tässä kirjoittaa Jasmin Valkealahti. 2. Opiskelun lisäksi välttelen tehokkaasti esseitä käymällä töissä elokuvateatterissa sekä turistioppaana. Jos en ole töissä, löydät minut hevosen selästä, valokuvaamasta, erilaisten soittimien äärestä tai lattialta makoilemasta kissani kanssa. 3. Viimeisillä minuuteilla ennen deadlinea. Aina. 4. Olen syntynyt Helsingissä ja asunut siellä useammassa eri osoitteessa. Sittemmin olen ajautunut keskustan kaupunkimaisemasta metsien keskelle Tuusulaan, Nummenharjuun. 5. Miksi juuri arkeologia? Suurin kiinnostuksen kohteeni on aina ollut historia, mutta en ajatellut aloittavani sen opiskelua. Olen

haaveillut aikojen saatossa monestakin eri ammatista, joihin lukeutuu mm. sarjakuvapiirtäjä ja ratsupoliisi. Eräänä iltana naapurin kanssa juteltiin ja jotenkin tuli arkeologia siinä puheenaiheeksi. Siitä se innostus lähti. 6. Ihmettelen itsekin usein, miten ihmeessä pääsen täältä luennoille. Vastaus: Bussilla hyvin vaivalloisesti. Jokainen minut tavannut on varmasti kuullut loputtoman valitukseni yhdestä (vain arkipäivisin!) ajavasta bussilinjasta, joka toimii ainoana tienäni keskustaan sivistyksen pariin.

sofia

1. Olen Sofia 2. Opiskelen arkeologiaa Helsingin Yliopistossa 3. Silloin, kun tilanne sallii 4. Nälkämaasta eli Kainuusta 5. Rikkaamman elämän toivossa 6. Ilmiintymällä

meri

1. Meri Leppäsalko. 2. Elän ruuhkavuosiani. Aikani kuluu opiskellessa ja perheen arkiaskareissa sekä töissä käymisessä. Vapaa-aikani kuluu yleensä perheaiktiviteeteissä ja koiralenkeissä. Jos eteen sattuu harvinainen hetki ihan vain itselleni, tykkään lukea, tehdä erilaisia käsityöprojekteja, piirtää, laulaa, istuttaa rehuja, maata sohvalla ja kuluttaa viihdettä. Pakohuonepelit ovat mahtava tapa viettää laatuaikaa ystäväporukalla! 3. Aina. 4. Tampereelta. 5. Käytin monta vuotta miettien, mitä haluan työelämältä ja lopulta törmäsin arkeologiaan, joka vei mennessään.

1. Olen Hanna Saari, ikuisuudeksi yksineloon tuomittu introvertti ja babyface-ulkomuodosta kärsivä, lyhyenläntä tyttölapsi vuosimallia -93. Teen litkijä ja japanilaisen musiikin sekä kasarijytän suurkuluttaja. Status tällä hetkellä: Helsingin yliopiston opiskelija ja kriminologian opiskelijoiden yhdistyksen (Desistanssi ry, vink vonk) kulttuuri- ja yhdenvertaisuusvastaava. PS. Olen kuulemma todella kummallinen tapaus..W 2. Edellinen tutkinto minulla on bioanalytiikasta ja ehdin toimia laboratoriohoitajana muutaman vuoden ennen Helsingin yliopistolle tuloa. Yliopistolla olen aloitellut opiskelemaan kriminologiaa ja genetiikkaa sekä ottanut muutaman kurssin itse pääainettakin. Myös oikeuspsykologian opinnot olisivat super jees, jos jostain saisi niihin opiskeluoikeuden. Toisin sanoen kiinnostaa kaikki ja ei mikään eli en enää tiedä itsekään, mitä teen elämälläni. Tykkään tehdä asioita käsilläni, joten omaa aikaa vietän usein käsitöiden, piirtämisen, maalaamisen ym. parissa. Ristikoiden, sudokujen ja visuaalista hahmotuskykyä vaativien tehtävien teko on myös lähellä sydäntä. 3. Patience is a virtue, mutta kärsivällisyyteni on heikentynyt viime vuosien aikana, joten toivottavasti mahdollisimman pian. Mitä ikinä se sitten onkaan. 4. Olen lähtöisin Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta, pinaattilättyjen ja jauhelihakastikkeen luvatusta maasta. 5. Huhupuheiden mukaan olen halunnut lääkäriksi 4-vuotiaasta asti. Teininä kiinnostus siirtyi patologian ja oikeuslääketieteen puolelle, mutta koin, että lääkis ei ollut silloisessa elämäntilanteessa sopiva vaihtoehto. Opiskellessani bioanalytiikkaa 30 lapsuusaikainen mielenkiinto arkeologiaa kohtaan alkoi nousta pintaan ja mieleen kehkeytyi suunnitelma forensiseen luututkimukseen erikoistumisesta. Rikosteknillinen työ ja kuolinsyytutkimus ovat siis kiinnostaneet jo hyvin pitkään ja nykyään tuntuu yhä vahvemmin siltä, että se olisi se oma juttu. 6. Hyvä kysymys, johon ei ole selvää vastausta. Forensisia opintoja ei ole tarjolla täällä kotimaassa, joten viimeistään maisterivaiheessa täytyy ottaa suunta kohti ääretöntä jonnekin jorpakon toiselle puolelle. Sitä odotellessa opintojen kanssa tulisi järkeillä niin, että ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan sekä avaisivat erilaisia polkuja ja verkostoitumismahdollisuuksia. ”It has long been an axiom of mine that the little things are infinitely the most important.” - Sherlock Holmes

1. Maria Ronkainen, fuksi19 2. Opiskelen itseni arkeologiksi. Muuta mitä teen, niin työskentelen osakeyhtiöiden kirjanpitäjänä, ulkoilen koirani kanssa, käyn kiipeilemässä (kesällä ulkona, talvella sisällä), harrastan taijita (myös miekalla), kokkailen ystävilleni, luen (lähinnä fantasiaa) ja katson aivan luvattoman paljon elokuvia ja sarjoja. 3. Arkena, viikonloput otan rennosti. 4. Olarista, mutta sieltä matka onkin ollut mutkikas ja poikennut useampaan maahan ja kaupunkiin. Suurimpana lisälenkkinä oli ekonomiksi opiskeleminen Oulun yliopistolla, mutta nyt olen vihdoin täällä. 5. Ei sitä voi loputtomiin taistella itseään vastaan. Mennyt maailma on kiinnostanut minua aina ja en halunnut muodostaa kiinnostuksesta vain harrastusta vaan haluan myös tehdä siitä työni. 6. Pyörällä. Julkisilla, jos pitää olla edustuskelpoinen. Jalan on kuitenkin mukavinta. Tarvittaessa muillakin tavoin.

eve

1. Eveliina Vanhala, arkeologian fuksi ja tällä hetkellä myös Fiblun sihteeri & tapahtumavastaava. 2. Opiskelen ekaa vuotta maailman kivointa alaa, juon paljon (liikaa?) kahvia ja yritän pitää huolta mun huonekasveista (tosin aika huonolla menestyksellä). Lisäksi joogaan, hamstraan kirjoja, kirjoitan ja teen hommat aina viime tingassa 3. Kymmeneltä illalla tai puoli kahdeksalta aamulla 4. Helsingistä, mutta juuret ja sydän ovat Kymenlaaksossa (Kouvola best) Koska vihdoinkin monen vuoden arpomisen 5. jälkeen uskalsin hakea opiskelemaan