4 minute read
Kuultua
from Fiba syksy 2019
by Fiba
Kaivausalueen ajoitukset ovat mesoliittiselta kivikaudelta, aina varhaismetallikauteen. Löydöt olivat lähinnä kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta sekä tulenpitopaikkoja. Mielenkiintoiseksi tämän paikan tekee sen syvälle esihistoriaan työntyvät juuret. Yksi Soklin kaivausalueista (Malmio 1a) on ajoitettu AMS-ajoituksella vuoden 8300 eaa. tienoille. Ajoitus on siis yksi Suomen vanhimmista. Soklista vielä pohjoiseen, Utsjoen Sujalassa on myös samalle ajalle sijoittuva asumuspaikka. Eikä tässä vielä kaikki. Noin muutamien kymmenien metrien päästä Malmio 1a:sta, kolme metriä korkeammalta terassilta löysi, kettukuiskaajana tunnettu Nuuska Muikkunen uuden alueen. Uutta kaivausaluetta (Malmio 1b, tai ”Sprägilä”) ryhdyttiinkin kaivamaan vesi kielellä. Allekirjoittaneen ollessa paikalla Malmio 1b:stä ehti paljastua paljon kvartsia, kvartsiittia sekä palaneita luun palasia, jotka lähtevät laboratorioon AMS-ajoitettavaksi. Jäädän odottelemaan tuloksia – onko Sprägilä Suomen vanhin väliaikaisasutuspaikka? Jos on, niin paikalle larpanneet metsästäjä-kalastaja-keräilijät ovat saapuneet nykyisen Suomen alueelle todennäköisesti idän suunnalta todella pienissä ryhmissä tai partioissa tiedustelemaan uutta elinympäristöä. Hypoteettisesti ajatellen, he olisivat olleet ensimmäisiä nykyisen Suomen alueelle saapuneita pioneeriasuttajia – Malmio 1a:n, Sujalan ja muiden pohjolan kohteiden rinnalla. Kokemuksena Lapin kaivaus oli aivan priimaluokkaa eräkävijöille. Ja varsinkin syyskuun alkupuolella, jolloin ruska alkaa olla parhaimmillaan. Savukosken kaduilla on kuiskailtu, että ruskan maagisin hetki on syyskuun yhdeksäntenä päivänä, kello 9:00. Martti, siis työryhmän toinen majoituskylä, jossa itsekin olin oli noin 20km Savukosken keskustasta paikassa jossa, ei oikeastaan ollut yhtään mitään. Savukoskella majoittuneet taas pääsivät nauttimaan ylellisyyksistä, kuten Sale:sta ja kuntosalista. Viikonloppuisin monet arkeologit larppasivatkin kohti läheisiä, kuten myös kauempana olevia tuntureita ja vaelluskohteita. Kaivausporukka oli myös viimeisen päälle loistava. Vaikka verbaalisessa viestinnässä välillä olikin kevyt kielimuuri. Murteet
Kuva: Vesa Laulumaa
Advertisement
kun vaihtelivat pohjoisen murteista stadin slangiin. Osuin paikalle siinä määrin oikeaan aikaan, että Savukoskella järjestettiin yksi vuoden ainoista tapahtumista: Sompio Rock. Festivaali sijoittui paikalliseen baariin ja lauantain pääesiintyjänä yleisöä villitsi ysäritykki Bät & Ryyd. Festarin ohella tuli myös pulahdettua jääkylmään Värriöjokeen sekä kaivausalueella olleisiin järveen sekä lampeen. Toinen järvistä, Loitsana, on
paikallisen kansanperinteen mukaan saivojärvi. Saamelaisten uskomusten mukaan tällaisten järvien pohjassa on portti tai reikä, ylösalaiseen maailmaan, jonne kuolleiden henget matkaavat veden kautta. Reiän toisella puolella uskottiin olevan toinen järvi ylösalaisin. Paikallisen myytin mukaan järven pohjamudat symboloivat kuolleiden sieluja, jotka saattavat tarttua häneen ken järvessä ui. Kuva: Tomi Kuljukka
Kuva: Inga Nieminen
Kuultua Koonnut Tia Niemelä ja Lauretta Suomi
“He olivat ylioppilaita ja ylioppilaat eivät souda.” Leena Valkeapää kurssilla Tutkimusretkiä menneisyyteen modernisoituvassa Suomessa.
“Kuulkaahan nyt tilanne on se, että mä oon taas puhunut liikaa!” Markus Hiekkanen luennon kestettyä pari minuuttia yliaikaa kurssilla Tutkimusretkiä menneisyyteen modernisoituvassa Suomessa.
Opetuskaivauksilla opiskelija kiitti ja sanoi, että oli mukavaa ekskursioilla ympäri kaivausaluetta, johon kaivaustenjohtaja Sami Raninen vastasi: “Ei siellä ollut tarkoitus mukavaa olla.”
“Kaikki kunnia Visbylle, mut Lyypekki on kyllä hansan tärkein kaupunki.” Georg Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Mä en kysy tätä kiusalla.” Markus Hiekkanen kurssilla Tutkimusretkiä menneisyyteen modernisoituvassa Suomessa.
“Aina kannattaa mennä jonkun nörtin kaa samaan ryhmään” Oppimisen psykologia kurssilla kuultua.
“Sitten jos copypasteette jotain niin vaihtakaa nyt edes fonttia.” Antti Lahelma proseminaarissa. “Voitteko näin parviälyn merkeissä auttaa mua?” Tuomas Heikkilä kurssilla kristinusko keskiajalla, kun luentosalin laitteet eivät toimineet.
“Meillä on täällä yksi luokallinen korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka ei saa tietokonetta skulaamaan.” Tuomas Heikkilä soittaessaan edellisen kohdan jälkeen vahtimestarille.
“Kuka perkele antoi luvan löytää lisää puuta?” Sami Raninen opetuskaivauksilla.
Wesa kertoo witsejä part 1: “Arkeologi käveli baarin ohi.”
Wesa kertoo witsejä part 2: “Arkeologi viettää kesänsä terassilla.”
Wesa kertoo witsejä part 3: “Seulo Janne.”
“Kaikilla, jotka pääsee Porthanian ovista täytyy olla jotain korvien välissä” Luennoitsija oppimisen psykologia kurssin luennolla salissa P1.
“Ei tarvita montaa miestä ja lapiota niin saadaan tulppa pois ja linna on kuivilla.” Georg Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Älkää koskaan aliarvioiko hammassairauksia ja muistakaa itekin harjata hampaita ahkerasti ja käydä hammaslääkärillä, sillä osteologi kyllä tietää, jos ette!” Kati Salo tautievoluutio –kurssilla.
“Alasaksi ei oo ylitsepääsemätöntä, jos osaa saksaa, ruotsia ja vielä hollantia, niin siitä saa kyllä selvää.” Georg Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Ootteks te kuullu siitä humalaisesta venäläisestä, joka poimittiin joesta ja sillä oli kassissa irtonainen käsi?” Wesa Perttola kenttätyömenetelmät kurssilla opiskelijoiden piirtäessä kiviesineitä.
“Isotoopit on hyvin oraakkelimaisia” Miikka Tallavaara siteerasi kollegaansa arkeologiset analyysimenetelmät kurssilla.
“Niinku tää Highclere castle, jonka useimmat meistä tuntee Downton Abbeynä” Gerog Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Mä en sano, että se on helposti saatavissa, mutta sitä on.” Georg Haggrén puhuttaessa kirjallisuudesta kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä. “En nyt muista pommittivatko sen amerikkalaiset vai saksalaiset, mutta kyllä ne kaikki osaa. Jälki on ihan samanlaista, pommittivat sen sitten amerikkalaiset, saksalaiset tai britti.” Georg Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Elinkautinen loppuu hyvällä käytöksellä, mutta elinkautinen oppiminen ei millään!” Janne Säntti aikuisopetuksen didaktiikka kurssilla.
“Keskiaikaisista linnoista on restauroidessa perinteisesti tehty keskiaikaisempia kuin ne ovat ikinä olleetkaan.” Georg Haggrén kurssilla keskiajan arkeologian erityiskysymyksiä.
“Älkää nyt ottako tätä minään henkilökohtaisena vittuiluna.” Antti Lahelma proseminaarissa, kun käytiin läpi yksittäin osallistujien kirjoittamia tehtäviä.
“Isotooppimittaukset on yleensä ihan hyviä, mutta ne voi tuottaa myös aivan päättömiä tuloksia.” Miikka Tallavaara arkeologiset analyysimenetelmät kurssilla.
“Tääl on tällänen mitätön lamppu myös, mutta ompahan olemassa.” Wesa Perttola.
Kuva: Enni Lappela