groteski_2005_2 by Groteski

Groteski | media. kulttuuri. lehti. | numero 2/2005 |

Vinyyli

haisee hyvältä Rakkausrunoja ja sekakäyttäjiä kiertoajelulla

Kevät ja pääsykokeet

sisältö 04-11 Sirpaleet 12 Elämysmatka kertalipulla 16 Musiikkia ilmaiseksi tai kuukausimaksulla

18 Poltettujen levyjen demokratiaa 18 Puheen ammattilaiset 20 Kohun kannoilla

22 Pääsykokeiden äidit 24 Interaktiiviset tenttikirjat 25 Millä silmällä? 26 E.G.R. 27 Sarjakuva

Groteski | media. kulttuuri. lehti. | numero 2/2005 | Julkaisija • Media ry - Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat Päätoimittajat • Joanna Palmén ja Mikko Kuusisalo Ulkoasu • Ilmari Tuomivaara Kansi • Aleksi Alku Sarjakuva ja piirrokset • Tuomas Kärkkäinen

Painos • 300 kpl Tämän • Lasse Auranne, Katariina Harju, numeron tekijät Mikko Kuusisalo, Tuomas KärkYhteystiedot • g-forum@helsinki.ﬁ • www.valt. käinen, Maija Lindblom, Laura helsinki.ﬁ/blogs/groteski Nenonen, Heli Pessala, Joanna Vuositilaus • 4 numeroa • 10e / 5e (opiskelijat ja Palmén, Petro Poutanen, Jussi työttömät) • Maksa tilille Nordea 157230Pullinen, Henna Raatikainen, Ilmari Tuomivaara, Saija Vartiainen, Mikko Villi Paino • Edita, Huhtikuu 2005

351593 ja kirjoita viestiksi osoitteesi

Mediakortti • www.valt.helsinki.fi/blogs/groteski/mediakortti.htm ISSN • 0782-0909

Haaskalla Teksti • Joanna Palmén. Toimittajan työ on mielestäni maailman

kuukauden kuluttua olen

hienoin. Monestakin syystä, mutta ennen

jo unohtanut nämä suuret

kaikkea siksi, että siinä saa tutustua uusiin

tunteet.

ja erilaisiin ihmisiin, kuulla heidän tarinansa

Silloin hävettää. Mitä

ja ehkäpä jakaa jotain heidän kanssaan.

tässä tunnelmoimaan. Olen

Usein olen joutunut oikeasti liikuttaviin

vain joku toimittaja sieltä

tilanteisiin, surrut tai iloinnut haastatelta-

jostakin, tulen kysymään

vieni kanssa ja tuntenut inhimillistä myö-

jotakin lehteäni varten, ja

tätuntoa.

kun olen saanut haluamani,

Mutta sitten taas mieleen välkähtää

minusta ei enää kuulu. Toki

ikävä tunne. Se tulee yleensä sen jäl-

joskus haastateltavakin hyötyy jutusta,

keen, kun haastateltava on juuri päästä-

mutta ne tapaukset eivät yleensä ole

nyt suustaan jonkin mainion sitaatin, rin-

niitä koskettavimpia.

nykyisin. Tähän lehteen haastattelin juorulehden toimittajaa. Niin kovin mielelläni aset-

nassani on kevyesti hypähtänyt ja kynäni

Vanhainkodissa totesin, että van-

taisin itseni moraalisesti häntä korkeam-

tuhertanut rivin paperiin tavallista nope-

hukset ovat yksinäisiä, ja häivyin. Kerran

malle, mutta lopultahan me kummatkin

ammin.

haastattelin köyhää hänen köyhyydes-

teemme vain työtämme. Eli hän ei juo-

Silloin muistan kuuntelevani häntä,

tään, toivottelin parempaa jatkoa ja häi-

ruile ilkeyttään, enkä minä kuuntele haas-

koska saan siitä hyvän jutun ja rahaa. Että

vyin. Alkoholistipariskuntakin oli erittäin

tateltavia hyvyyttäni. ¶

ensi viikolla tai viimeistään muutaman

hyvää materiaalia, missä lienevätkään

25/7

parisen tuntia mut-

Teksti • Mikko Kuusisalo.

kaista maantietä

Tänä keväänä olen oppinut uuden asian.

pitkin. Sitten tuli moot-

Sen, että aika on suhteellista. Metroa

toritie ja matka-aika

odotellessa kaksikin minuuttia tuntuu pit-

lyheni puoleen. Ehkä

kältä ajalta. Kahden viikon päässä siintä-

aika onkin siirtynyt

vään juttujen deadlineen tuntuu olevan

sekin moottoritielle.

ikuisuus. Yhtäkkiä huomaakin, ettei kum-

Asiat lähestyvät kiihty-

pikaan ajanjakso ollutkaan niin pitkä, kuin

vällä vauhdilla, vilah-

miltä se aluksi tuntui.

nyt, kun on ollut hauskaa.

tavat ohi silmänräpäyksessä, ja siirtyvät

Kulunut kevät on kiitänyt ohi huimaa-

Pitäisi ehtiä vaikka minne ja tehdä

vaa vauhtia. Vasta äskenhän oli uusi

vaikka mitä. Kun kiirettä jakamaan ei vielä

Kannattaa tarttua hetkeen ja nauttia

vuosi. Vasta äskenhän sain hyväksymis-

saa kuitenkaan henkilökohtaisia klooneja

siitä. Hieman kulunut fraasi ehkä, mutta

kirjeen yliopistolta ja kohta aloitan jo kol-

kätevistä annospusseista vain vettä lisää-

totta silti. Niitä hetkiäkin mahtuu päivään

mannen vuoden opiskeluitani. Keväällä

mällä, joskus on sanottava ei – nyt ei ehdi.

sentään aika monta.

kalenteri on täyttynyt ääriään myöten

Ja stressikin helpottaa hetkeksi. Ei silti voi

Silti joskus ihmettelee, eikö kaupungin-

opiskelusta, töiden teosta, järjestötoimin-

valittaa, kun tekee oikeastaan juuri sitä,

kirjastosta saisi kuitenkin lainata myös vuo-

nasta ja erään tietyn lehden toimittami-

mitä haluaakin, sitä mistä pitää.

rokauteen lisää tunteja? ¶

sesta. Aika on kulunut – kuin siivillä, lentä-

sitten etääntymään peruutuspeiliin.

Lapsena matka mummolaan kesti

| sirpaleet

Ilmaisjakelulehtiä tulvii joka luukusta

Avioliitto on pyhä asia!

man legendoihin. ”Studio 51” ja ”Puna-

set. Torstaina luukkuni kolahtaa Lautta-

Aurinkolasipäinen mies istuutui eteeni

vuoren Soho” ovat molemmat näppäriä

saaren Sanomien ansiosta, ja perjantaina

oranssille penkille metrossa Kulosaaren

nimiä baareille, joihin jonotetaan hileto-

vuorossa on Lauttasaari-lehti. Lauantaina

kohdalla ja kysyi, olenko minäkin ”sel-

pissa puoli tuntia, maksetaan 10 euroa

on huilipäivä, mutta sunnuntaina on jäl-

lainen vasemmistoradikaali”. Sitten hän

sisälle, ostetaan pari ylihinnoiteltua drink-

leen Helsingin Uutisten vuoro. Kuukausit-

aloitti uhoamisen, joka meni suunnilleen

kiä ja loppuillasta nautitaan euron vesi-

tain minulle kannetaan myös espoolaisen

näin:

johtovettä. Miksi tämä kaikki tuntuu sitten

Länsiväylän Lauttasaari- painoksia sekä

yhtä huvittavasti kopioidulta kuin entisten

Ruoholahden Sanomat -nimistä julkaisua.

”Ootko huomannu, että ku on alettu suvaitsee kaikkee, niin kaikki saatanan

sosialistimaiden saippuaoopperat? • SV.

Jos lehtien luku himottaa oikein kun-

rättipäät, homot, lökäpöksyt ja neeke-

nolla, voi koulumatkalla lukaista päivän

rit juoksee ympäri stadii. Mutta kaiken

Metron tai Uutislehti 100:n.

huippu on kyllä nää yksinhuoltajaäidit.

Ja jottei aika kävisi pitkäksi, aikoo

Jumalauta, lapsi tarvii äidin ja isän, ja sit

Sanoma Oy aloittaa vielä tämän vuoden

näille eronneille äideille vielä maksetaan

puolella uuden ilmaisjakeluun perustuvan

jotain tukia! Niille maksetaan siitä, että ne

paikallislehden. Mihin tarvitsemme enää

kasvattaa lapsen ilman isää!”

Hesaria? • LN.

Kun varovasti kerroin olevani hieman eri mieltä, hän toivotti minulle jumalan siu-

Ravintoloitsija Sedu Koskisen

nausta. Kyllä, yh-äidit ovatkin varsinainen

uusin ravintola on Punavuoren Soho

yhteiskunnan syöpä. • HR

Kulttuuri-integraatiota Youth Against Tacky Bar Names

Keväinen ilta Helsingissä, pysäytän autoni Mannerheimintien punaisiin liikenneva-

Sedu Koskisen suunnitelma rakentaa hel-

Hesarin kilpailijat

loihin. Euroopassa keskustellaan lujasti

sinkiläisen klubielämän imagoa näyttää

Keskiviikkoisin kotiin mennessäni tiedän,

maahanmuutosta ja maahanmuuttajien

olevan käyttää klubiensa nimeämisessä

että luvassa on luettavaa. Silloin nimittäin

integraatiosta uusiin kulttuureihinsa.

intertekstuaalisia viittauksia bilemaail-

jaetaan Helsingin Uutiset sekä Alueuuti-

Katselen, kuinka matkan päästä

lainaus | sirpaleet |

”Dan Brownin jännityskirja Da Vinci –koodi on saanut jo Vatikaaninkin vakavaksi. Alkavatko ihmiset todella uskoa, että Jeesuksen ja Magdalan Marian perheKansalaisten infopiste Eduskunnan lisäraken-

elämä on kirkon tarkimmin varjeltu salai-

nuksen ensimmäisessä kerroksessa on avoinna

suus. Mutta kumpi kuulostaakaan mielikuvituksellisemmalta – Jeesuksen salarakas

ma–to 10–18, pe 10–16.

vai Jeesuksen neitseellinen syntymä?” Helsingin Sanomat 26. 3.

lähestyy kaksi samanlaisiin tuulipukuihin

”Kesätyöpaikkoja voi hakea myös goog-

pukeutunutta lenkkeilijää. Kun he juok-

lesta hakunsanalla kesätyö.”

sevat autoni nokan editse, huomaan

Seurassa 11/05 annetaan vinkkejä kesätyönhakuun.

että pariskunnasta molemmat – mies ja nainen – ovat tummaihoisia, kenties itäafrikkalaisia. Ja pukeutuneet Tarjoustalon

”Tähän jääkiekon tappelu- ja väkival-

tismalleen samanlaisiin tuulipukuihin.

takysymykseen ja sitä koskevaan julki-

Suomessa ei ilmeisesti tarvitse olla

Mutta perhana, lisärakennuksessa todella

seen keskusteluun pätee hyvin pitkälle

huolissaan Eurooppaa ja Hollantia puhu-

kävi ensimmäisen kolmen kuukauden

se kulttuurintutkijoiden jakama periaate,

tuttavasta integraatiosta. • JP.

aikana syksyllä 18 000 kansalaista!

jonka mukaan kulttuurien ja alakulttuu-

Tietoyhteiskunta taisi löytyä

“Nyt määrä on vakiintunut noin

rien määrittelyvallan pitäisi kuulua niille

3 000:een kuukaudessa”, kertoo Edus-

toimijoille itselleen, jotka elävät noissa

kunnan tiedotuspäällikkö Marjo Timonen.

kulttuureissa. Eli sen sijaan, että Ilta-Sano-

Kansalaiset käyvät infopisteessä ihmet-

mien uutispäällikkö tai Etelä-Saimaan

Eduskunnan uudessa lisärakennuksessa

telemässä, kuuntelemassa iltatilaisuuk-

pääkirjoitustoimittaja tai television kes-

on Kansalaisten infopiste, jonka tarkoituk-

sia, kahvilassa ja ihan oikeasti kysymässä

kusteluohjelman sosiaalitantta julistavat

sena on “lähentää päättäjiä ja kansalai-

tietoja Eduskunnasta, EU:sta, päätöksen-

vuorollaan jääkiekon tappelut yhteis-

sia”. Äh, tämähän kuulostaa yhtä nau-

teosta. Ja infopisteen kaksi päivystäjää

kuntaa uhkaavaksi väkivallaksi, heidän

rettavalta kuin Sanomatalon Mediatori,

auttavat, vaikka kädestä pitäen.

tulisi mennä kysymään pelaajilta itsel-

“kansalaisten kohtauspaikka” mukamas.

Huhtikuun lopussa julkistettiin Kansa-

Tällaiset projektit mainitaan ainoastaan

laisten infopisteen koululaisryhmille suun-

silloin, kun joku kovasti inttää, että mitä se

nattu peli, jossa tarkoituksena on säätää

Toki ensin olisi saatava aikaan yksi-

tietoyhteiskunta käytännössä tarkoittaa.

lakeja. Peli kuulostaa varsin hauskalta,

mielisyys siitä, mitä tarkoitetaan käsit-

Yleensä se on pari ilmaista nettikonetta

siinä saa muun muassa lisäpisteitä, jos

teellä väkivalta. Tai sanaparilla väkivalta

jossakin nurkassa.

onnistuu poseeraamaan valokuvaajalle

jääkiekossa.”

mielenosoittajan kanssa.

Toimittaja Petteri Sihvonen määrittelee kaukaloväkivaltaa Urheilulehdessä 13/05.

Lisärakennuksen infopisteessä on internet-päätteitä ja niiden selaimissa suuri fonttikoko (estetään digital divide).

Ehkä päättäjät eivät sittenkään ole

tään, onko tappeleminen näiden mielestä väkivaltaa.

toivottoman kaukana. • JP.

| sirpaleet

Viinaa ja seksiä - tai rosvoa ja poliisia Teksti ja kuvat • Maija Lindblom. Vieläkö ala-asteen pihalla ollaan kirkkistä tai peiliä vai kuluvatko välitunnit seksin ja tupakan parissa? Huolestunut ex-leikkijä kävi entisessä koulussaan tutustumassa välituntien nykypäivään. Myllypuron ala-asteen tuttu koulunpiha palauttaa mieleeni lukuisat välitunnit,

Hirvonen ei ole huomannut suuria

joiden aikana hypimme ruutua ja lei-

muutoksia välituntileikeissä. Jalkapallo-

kimme peiliä tai väriä. Hyppynarulla

kenttä vetää edelleen lapsia puoleensa,

määrittelimme tulevan avio-

samoin pihaa reunustava mäki. Van-

miehemme nimen ja hääpu-

hoista suosikeista hyppynaru on vähän

vun värin ja talvisin laskimme

out, mutta monet tutut leikit edelleen in.

mäkeä niin, ettei onnetto-

Välillä koulun valtaavat erilaiset villityk-

muuksiltakaan vältytty.

set Pokemon-korteista gogoihin (irvistäviä

Muisteluhetkeni keskeyttää koulunkello-

muovileluja). Mutta olihan meilläkin tuttimme ja virtuaalilemmikkimme.

jen tuttu sävel. Lapset

Pihalla ryhmä kolmasluokkalaisia

juoksevat innokkaina

poikia aloittelee rosvo ja poliisi -leikkiä.

ulos, pojat kohti jalka-

Ryhmäjako tuntuu tuottavan vaikeuksia,

pallokenttää ja tytöt

ja pojat turvautuvatkin vanhaan loruun

nurkan taakse supi-

ennen kuin leikki pääsee alkamaan. 5A-

semaan. Ainakin tähän

luokan tytöt Maiju, Janette ja Simppu

asti kaikki on kuten

odottelevat kolmasluokkalaista kaveri-

ennenkin.

aan Emmaa.

Koulun rehtori Anna

”Emmalla aina kestää tulla ulos, kun

Hirvonen kertoo välitun-

pojat pidättelevät sisällä”, Maiju sanoo

tirytmin muuttuneen.

muiden tyttöjen hihittäessä vieressä.

Koulupäivän aikana

Tytöt kertovat kirkonrotan ja peilin

on nykyisin useiden

olevan tuttuja. Pitkät välitunnit ja viih-

lyhyiden välitun-

tyisä piha saavat kiitosta, mutta keinuja

tien sijaan kaksi puolen

tytöt kaipailevat. Pojat ja tytöt leikkivät

tunnin taukoa.

yleensä erikseen, mutta eivät tytöt poikia

”Näin lasten leikit

leikkeihinsä kaipaisikaan. Huokaisen hel-

ja pelit eivät kes-

potuksesta, lääkärileikit eivät ole syrjäyt-

keydy ennen

aikojaan.”

täneet ruutuhyppelyä.

viestinnän vallassa | sirpaleet |

“Jenni ei tue Kimiä Malesiassa”, kertoi Ilta-

Sanomat 17. 3. Uutiseksi kelpaa näemmä myös uutisen tapahtumattomuus. Nämä eiuutiset avaavat toimittajille valtavasti uusia

Monikulttuurisuus tuo uusia haasteita välitunneille

mahdollisuuksia – miten olisi “Kimi ei voittanut Malesiassa” tai vieläpä “Suomessa ei ajeta F1-kisaa”. Toisaalta, miksi rajoittua vain

Kamerani kiinnittää koulun koviksilta

Kymmenen viime vuoden aikana on

hömppäaiheisiin? Huomisen lööpiksi: “USA

Myllypuron ala-aste muiden koulujen

ei hyökännyt Suomeen” tai “Esko Ahosta ei

”Jutellaan kavereiden kanssa ja

tavoin muuttunut yhä monikulttuurisem-

tule presidenttiä”.

vaikuttavien 6B-luokan poikien huomion.

tapellaan”, pojat kertovat välitunninviet-

maksi. Pihalla leikkii niin somali- ja venä-

totavoistaan. Pojat ovat selvästi jättäneet

läislapsia kuin myös aasialaissyntyisiä

Palataan vielä Suomen Kuvalehden Mie-

rosvo ja poliisi -leikit taakseen ja ovat val-

koululaisia.

heen, sillä sehän on kantensa mukaan ajan-

miita yläasteen ”myllyihin” eli ”ﬂaidiksiin”.

Lasten sopeutumisessa on luokan-

kohtainen maaliskuusta syyskuuhun. Luin

Lapsuuden loppu lähestyy, mutta

opettaja Marko Riihosen mukaan suuria

mustaa tiiliskiveä kampaajalla – ovat kuu-

vielä poikien sloganpipot ja kovistelu tun-

eroja. Sopeutumiseen vaikuttavat kieli-

lemma jakaneet jättiosan lehdistä näyte-

tuvat vain osalta leikkiä.

taito, uskonto ja kulttuurinen tausta.

numeroina parturikampaamoihin. Innostuin

Koulun kellot soivat ja lapset palaavat

Meno välitunneilla on Riihosen

hyvistä jutuista niin, ettei kaksituntinen raita-

pulpetteihinsa. Itse lähden kävelemään

mukaan joskus rajuakin, ja kulttuurierot

ja leikkausaika riittänyt puoleen väliinkään

vanhaa koulutietäni kotiin onnellisena

usein ongelmien syynä. Varsinkin soma-

lehteä. Kiva paketti kyllä, vaikka naissuku-

siitä, että lapset ovat edelleen lapsia,

lilapset pysyttelevät tiukasti omana ryh-

puolta yritetäänkin kaikin voimin sumuttaa

ja välitunnit yhtä viattomia kuin ennen-

mänään, eikä edes ryhmän sisäinen

ja estää avaamasta sitä. Huono strategia.

kin. Rosvoa ja poliisia rajummat roolileikit

kanssakäyminen ole ongelmatonta.

Miesten parturointihetkillä ei nimittäin ehdi

jäävät edelleen meille vähän vanhem-

Tällä hetkellä koulussa on käynnissä pro-

paljon mainosaukeamia ja pääkirjoitusta

mille. ¶

jekti, joka pyrkii auttamaan somalityttöjä

pidemmälle.

sopeutumisessa ja keskinäisten ongelmiensa ratkaisemisessa.

Jos joku tekee Suomessa hyvää televisio-

Riihonen peräänkuuluttaa koulu-

ohjelmaa, niin se joku on FST. Yleisradion

jen monikulttuurisen arjen parempaa

ykköskanavan muu lauantai-illan ohjelmisto,

huomioonottamista jo opettajankou-

saati sitten kaupallisten kanavien tarjonta,

lutuksessa. Kulttuurien kohdatessa kou-

jäävät kevyesti ruotsinkielisen alkuillan ohjel-

lunpihalla ei tieteellisestä jargonista ole

miston jälkeen, joka on vieläpä suurelta osin

apua.

omaa tuotantoa. Lauantain Jox, Kolmen-

”Esimerkiksi tämänkaltaisiin käytän-

kymmenen kylän kaupunki ja tietysti kaik-

nön tilanteisiin ei teoreettinen yliopisto-

kien tv-kriitikoiden suosikki ja sunnuntai-ilto-

opetus valmenna tarpeeksi. Ainakaan

jen pakopaikka Strömsö tarjoavat muka-

minun opiskellessa Helsingin yliopistossa

vaa vaihtelua television muuhun tarjontaan.

asiaa ei käsitelty”, toteaa Riihonen.

Ota riski. ¶

| sirpaleet

Vinyyli haisee hyvältä Teksti • Henna Raatikainen. Kuva • Ilmari Tuomivaara. Vinyyli on iso. Se vie tilaa. Painaa paljon. Kerää pölyä. Sitä ei – ainakaan kovin helposti – voi kuunnella luennolla, työmatkalla eikä rannalla. Sellaista ei myöskään voi kotipolttaa. Siitä huolimatta dj-piirit eivät ole ainoita, joissa vinyyli pieksee cd:n kuin John Coltrane Kenny G:n. Vinyylin täytyy siis merkitä hyvän musiikin lisäksi jotain muuta. Vinyylin ystävät kertovat, mitä tarkalleen.

AITO. Koko paketti on aito, eikä vinyyli

ELÄVÄ.

KERÄILYESINE. Jotkut keräilevät postimerkkejä tai simpukoita, toiset vinyylejä. Tiettyjä vinyylejä ei koskaan edes

Omistaja ei tiedä, kenen

kuunnella, ne vain kuuluu omistaa. Netti-

tunne piratismia samalla tavalla kuin CD.

kanssa aarre on elänyt ja kiertänyt maail-

huutokaupoissa ja levydivareissa harvinai-

Monelle vinyylikerääjälle vinyylin aidoista

maa ennen häntä; eikä miten sen tarina

suuksista ja helmistä maksetaan satoja,

aidoin alkuperäispainos on se juttu.

jatkuu hänen jälkeensä.

jopa tuhansia euroja.

ANALOGINEN. Vinyyli on analogian

KUVATAIDE.

huipentuma ja keulahahmo, joka on pitä-

Taide saa arvoisensa koon ja pinnan. Ei

nyt pintansa. Digitalisoituminen uhkaa

naarmuuntunutta muovikantta.

Isoja kuvia pahvilla.

sitä, mutta on samalla sen mahdollisuus – pitäähän digiäkin vastaan jollain alu-

MAANLÄHEINEN.

eella kapinoida. Kun neula kulkee mustan

orgaaninen. Niin on usein, ainakin silmä-

kiekon uralla, kuuntelija saa käsityksen

määräisesti, myös sen ostaja.

Vinyyli on

siitä, miten vinyyli käytännössä toimii. Biisit elävät. Ja ”onhan se nyt todellisempaa

SOUNDI. Vinyylin ääni on lämmin, ja

kuin joku bittimassa täynnä ykkösiä ja

pienet kulumat vievät kuuntelijan nauhoi-

nollia, josta et tiedä mitään.”

tushetken vuosikymmenelle. Täydellisen epätäydellinen.

ALKURAHINA.

Neulan rahahdus

HAJU. 60-luvun vinyyli haisee elämältä.

sen laskeuduttua vinyylin pinnalle on

Se on kulkenut kädestä käteen, baarista

TRENDIKÄS.

todella tärkeä. Yksi kuunteluprosessin vält-

baariin, hyllystä hyllyyn. Myös upouusi

vähäisimpänä, toki tätäkin. Asiaa ei tosin

tämätön osa.

vinyyli haisee hyvältä.

pidä mainita, ainakaan vinyylipiireissä. ¶

Viimeisimpänä sekä

kirjaus | sirpaleet |

Markkinoiden vallassa? Teksti • Petro Poutanen.

2000-luvun media on muutakin kuin van-

pääsykoekirja Helsingin yliopiston Vies-

hahtavaa joukkoviestintää. Media on

tinnän laitokselle. Se on odotettu uudis-

murroksen tilassa ja on aika löytää uusia

tus Risto Kuneliuksen Viestinnän vallassa -

tapoja tarkastella sen roolia yhteiskun-

kirjan tilalle, joka ehti vanheta seitsemän

nassa, muuten vanha vahtikoira laskee

kevättä kokelaiden käsissä.

kintuille ja räksyttää perään.

Valintakoemateriaalin uudistaminen

Hannu Nieminen ja Mervi Pantti ovat

on helpotus ainakin pääsykokeen laa-

kirjoittaneet uudenlaisen johdatuksen

tijoille. Toisaalta kysymys on myös siitä,

joukkoviestintään ja sen tutkimukseen.

puhutaanko mediasta vai viestinnästä.

Media markkinoilla -kirjan mukaan vies-

Media markkinoilla -kirjan mukaan tavas-

tinnän sijaan on alettu puhua mediasta.

samme ajatella mediaa on tapahtunut

Kirja näkee tämän muutoksen liittyvän

muutos, jonka yksi ilmentymä on, että

näkökulman laajenemiseen koko viestin-

viestintä ja joukkoviestintä ovat alkaneet

nän tutkimuksessa. Viestinnällä on nykyisin

tuntua vanhanaikaisilta. Median koetaan

kokonaisvaltaisempi rooli ihmisten arjessa.

viittaavan johonkin uuteen ja kiinnosta-

Sanalla media myös viitataan uusiin väli-

vaan. Toisaalta kirja tuntuu välttelevän

neisiin, kuten internetiin ja matkapuheli-

todellisen muutoksen kysymystä.

miin.

Kun itse tutustuin viestintään ensi

Teoksen nimi liittyy 1990-luvulla voimis-

kertaa Kuneliuksen kautta, se merkitsi

tuneeseen markkinoitumiskehitykseen,

minulle paljon muutakin kuin mediaa ja

joka on osaltaan johtanut media-alan

journalismia. Silloin viestintä tuntui yle-

julkisen sääntelyn purkamiseen, deregu-

vältä, koko ihmiskuntaa ja sen historiaa

laatioon. Sen myötä media on alkanut

sitovalta kuningasilmiöltä. Vaikka Media

yhä enemmän muistuttaa markkinatoi-

markkinoilla on kaikessa laajuudessaan

mintaa. Liberalismin mukaan julkisuus on markkinatori, jossa asioiden todellinen

▲ Media markkinoilla, Lokikirjat. 213 s. Ovh. 27€.

”Viestintä ja joukkoviestintä ovat alkaneet tuntua vanhanaikaisilta”

arvo määräytyy niiden kysynnän mukaan.

mainio katsaus nykypäivän mediaan ja

Media markkinoilla pohtii talouden vaiku-

sen ajankohtaisiin taloudellisiin ja poliittisiin

tusta median sisältöihin ja käy läpi media-

maisemiin, olisi lukijalle silti toivonut välitty-

politiikan kenttää. Onkin aiheellista kysyä,

vän selkeämpi kuva siitä, mistä viestinnän

mitkä ovat demokratian mahdollisuu-

tutkimus oikein kumpuaa. On vaikea kuvi-

det kehittyä ja toteutua tämän päivän

tella mediaa ilman viestinnän historiaa.

mediayhteiskunnassa.

Se on kuin matka torilta tavarataloon. ¶

Media markkinoilla on tämän kevään

| sirpaleet | viipale

kautta tarkasteltuna televisio näyttäytyykin mielestäni verkkoa yksiulotteisempana viestinnän opetus- ja tutkimuskohteena. Olennainen ero on myös siinä, että emme voi viestiä televisiolla. Vuorovaikutteisuus on se keskeinen elementti, joka erottaa verkon monista muista vanhemmista viestimistä (radio, sanomalehti, televisio). Toki interaktiivisesta televisiosta on haaveiltu ja meuhkattu, mutta tähän mennessä television vuorovaikutteiseksi killer applicationiksi on noussut vain teksti-

Media vai tila?

viesti-chattaus; muut interaktiiviset sovellukset ovat jääneet pelkiksi killereiksi. Tele-

Teksti • Mikko Villi. Verkkoviestintä on viime vuosina nivoutu-

suuteen kuin verkko. Toki vietämme päi-

sisimmältään yksisuuntainen, yhdeltä-

nut osaksi viestinnän laitoksen opetustar-

vittäin useita tunteja television ääressä,

monelle viestin. Verkon ideologiaan ja

jontaa, tosin enimmäkseen vain osana

ruodimme televisio-ohjelmia ja kenties

rakenteeseen on puolestaan alusta läh-

verkkoviestinnän muuntokoulutusohjelma

muokkaamme maailmankuvaamme-

tien kuulunut mahdollisuus keskinäisvies-

Wermun opintoja. Kriittinen arvioija voi

kin television avulla. Jokapäiväisessä toi-

tintään.

hyvin kysyä, onko mielekästä panostaa

minnassa verkko tarjoaa kuitenkin paljon

World wide webin luojan Tim Berners-

nimenomaan verkkoviestintään, miksei

laajemman valikoiman käyttötapoja net-

Leen ideaalina oli ns. read/write-web,

yhtä hyvin voisi järjestää opintokokonai-

tishoppailusta sähköpostitukseen.

jossa kuka tahansa voi olla sisällöntuot-

suutta vaikkapa televisioviestinnästä?

Verkko on siis paitsi media (joukkovies-

taja. Verkossa sisällöt voivat olla suun-

Verkkoviestinnän yliopistonlehtorina vas-

tin), myös viestintäväline sekä ennen kaik-

nattuja sekä yhdeltä-monelle, yhdeltä-

taan empimättä, että verkko ja televi-

kea tila. Toimiva analogia on rinnastaa

yhdelle että yhdeltä-muutamalle, mikä

sio eivät ole yhteismitallisia, vaan verkko

verkko kaupunkiin: verkossa voi keskus-

eroaa radikaalisti televisiotuotannosta.

on ontologisesti jotakin aivan muuta kuin

tella toisten ihmisten kanssa, tehdä ostok-

Karrikoiden voikin sanoa, että television

televisio (verkolla tarkoitan tässä yhtey-

sia, pelata pelejä, häiriköidä, paljastaa

kohdalla voimme tehdä laajassa mitassa

dessä internetiä).

visio ei mahda mitään sille, että se on

itsensä, asioida virastossa, katsoa tele-

vain vastaanottotutkimusta. Toki televi-

Verkon ja television voi tietenkin rin-

visiota ym. Puhummekin kuluttavamme

sion katsoja osallistuu merkitysten tuotan-

nastaa puhumalla molemmista mediana:

aikaa netissä tai menevämme hake-

toon, eli hänkään ei ole mikään passiivi-

uutisen voi saada tietoonsa webbi-

maan tietoja netistä. Harva katsoja puo-

nen vastaanottaja. Konkreettista sisältöä

sivuilta tai televisiouutisista. Tähän kui-

lestaan mieltänee viettävänsä iltojaan

televisioon hän ei kuitenkaan voi tuot-

tenkin verkon ja television vertailtavuus

televisiossa; seuraamme televisiota sen

taa. ¶

päättyy. Televisio ei arkipäivän käyttövä-

ulkopuolelta, sen sijaan että olisimme toi-

lineenä millään yllä samaan moniulottei-

mijoita sen sisällä. Tila-media-dikotomian

Kirjoittaja on verkkoviestinnän yliopistonlehtori Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella.

Joakim B|sirpaleet |

|tivaus

Tervetuloa, kevät! Kevään, kurkien ja Kaivopuiston tyttöjen

ivojen a k u t a k Mitä kee? u l a s s i s n ka Teksti • Tuomas Kärkkäinen.

lisäksi toukokuun vaihde kesäkuuhun tuo

Pääsykokeita ei pidäkään Joakim B:

monen nuoren elämään yliopiston pää-

n mielestä nähdä vain pääsykokeina. Ne

sykokeet, nuo ihmisyyttä esseevastuksin

ovat siirtymäriitti, piste jossa monta viivaa

mittaavat viisituntiset.

menneisyydestä yhdistyy hetkeksi tiiviiksi

Joakim B:kin muistaa omat pääsyko-

kimpuksi ja monta uutta viivaa alkaa.

keensa useampi vuosi ja yksi elämä sitten.

Onnistunut pääsykoesuoritus on monelle

Oli aika aurinkoinen päivä, ja Porthani-

siirtymä paitsi lukiosta yliopistoon myös

assa juostiin ympäri seiniä.

siirtymä uuteen, omaan itsenäiseen elä-

Pääsykoetilaisuus oli henkinen pettymys. Yksin kotonaan päntännyt JB oli

Stockmannin edessä olevassa kaivon kannessa lukee ”Nainen seisoi tässä tjsp.”. Espalla on taas kerrotaan punaisesta ukosta toisella puolen tietä. Mikko Uro Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, mitä tämä tarkoittaa?

teita.

mään. Niistä seuraa monesti kauniita asioita.

odottanut pääkaupungilta jonkinlaista

Aurinkoinen päivä Porthaniassa päät-

Suomen henkisen älymystön esiinmars-

tyi Joakim B:n kannalta hyvin. Parin viikon

sia, kansakunnan kerman hiljaista perfor-

päästä saapunutta paksua kirjekuorta on

manssia. Sen sijaan paikalla olikin viisisa-

seurannut ketju hienoja hetkiä, päiviä ja

taa ihan tavallista tyyppiä, peloissaan ja

ihmisiä.

hämmentyneinä.

Jos elämä järjestyy pisteiksi, käänne-

Itse pääsykoetilanne oli yllättävän

kohdiksi, joissa viivat yhdistyvät, risteävät

vähän stressaava. Joakim B vastaili tyy-

ja leikkaavat muita viivoja, niin pääsykoe

tyväisenä kaikkeen minkä tiesi, ilmei-

on varmasti yksi niistä. Kenties jopa yksi

sesti ihan hyvin. Ja luki jossain vaiheessa

suurimpia.

Tässä on kyseessä kuvataiteilija

edessä istuvan pojan olan yli tämän vas-

Jokainen hetki on valinta, mutta

Denise Zieglerin ympäristötaideteos

taukset. Poikaa ei ole näkynyt laitoksella.

Joakim B soisi jokaiselle niistä viidestäsa-

” Epigrammeja Helsingin kaupungin

Pääsykokeet ovat joka tapauksessa

dasta, tavallisen hienosta tyypistä Port-

jalankulkijoille” vuodelta 1999. Niitä on

nuoren ihmisen elämässä aikamoinen

hanian luentosalissa edes kerran elämäs-

kahdeksan kaivon kantta tässä keskus-

käännekohta. Tuloksesta riippuu monesti

sään sen onnistuneen esseen.

tan alueella.

tuleva asuinpaikkakunta ja sitä myöden ihmiset, ympäristö ja tunnesuhteet joihin

Porthanian edessä oli ainakin ennen remonttia kaivon kansi, jossa luki ”Olen kaukolämmön kansi, maanalaisten käytävien vartija”. Saako sinne siis mennä, jos pääsee tämän vartijan ohitse? Heh heh, no, eipä sinne varmaan

Porthanian penkissä istuva, kypsymätön vastaaja esseen onnistuessa joutuu. Pääsykokeista aukeaa ihan uusi kimppu

Sen, josta viivat taas lähtevät hyvään suuntaan. ¶

Joakim B

Kirjoittaja on 80-luvulla syntynyt viestinnän opiskelija joka pitää ahdistuneiden miesten kirjoittamasta musiikista, valkoisista verhoista ja kynttilöistä.

valintoja ja tilan-

ole oikein menemistä.

Kukas sitten vastaa, jos joku ottaa tämän tekstin kehotuksena, ja päättää kuitenkin mennä? Eiköhän se ole ihan omalla vastuulla siinä tapauksessa.¶

11 11

Elämysmatkalle

kertalipun hinnalla Teksti • Heli Pessala. Kuva • Mikko Kuusisalo.

Hyvinvointiyhteiskuntamme pahoinvoinnilta on helppo sulkea silmänsä, mutta vielä löytyy tilanteita, joissa todellisuus on kohdattava. Raitiovaunu sulkee matkan ajaksi sisäänsä sekoituksen ihmisiä täysin erilaisista ympäristöistä. Olin matkalla Kalliosta rautatiease-

kertoo liikennemestari Eija Tuomonen Hel-

malle, kun kolmosessa oli lyhyt, vaalea

singin kaupungin liikennelaitokselta.

nähtävä”, markkinoi HKL sightseeing-raitiolinjana tutuksi tullutta kolmosen reittiä. Matkan varrelta löytyvätkin kaupun-

siilitukkainen ja silmälasipäinen, pilot-

”Reitti yleensä alkaa Eiran suojako-

gin turistiattraktiot Olympiastadion, oop-

titakkinen mies. Se käveli edestakaisin

dista ja jatkuu Hakaniemen sosiaalihuol-

peratalo, Linnanmäki, Kauppatori sekä

sporan käytävää ja nojaili seiniin. Sillä

lon kautta Merihakaan sosiaalisuihkuun.

Eiran pitsihuvilat. Reitin varrelle on kuiten-

oli toisessa kädessä light-siideripullo ja

Kyllähän silloin varsinkin kylmällä säällä on

kin kerääntynyt myös suuri määrä pahan

toisella se – voi kyllä – runkkasi. Ilmeestä

suurempi kiusaus jäädä kiertämään pää-

olon helmiä, joita kaupunki tuskin toivoo

päätellen sillä ei edes ollut kivaa.

tepysäkittömään kolmosen ratikkaan.”

turistiensa näkevän: piestyjä kasvoja, nes-

Paras väestöcocktail löytynee HKL:n kolmosen ratikasta, jonka kyydissä voi hel-

temäisiä eväitä ja märkiä ratikkapenk-

Hämmentää

kejä.

tamatta. Monipuolisen läpileikkauksen

Lempityyppini kolmosessa on ollut pari-

lykset.

hyvinvointiyhteiskuntamme tilasta saa

kymppinen mies, joka seisoi mun vie-

”Kolmosen raitiovaunusta ei ole kuu-

varmimmin välillä keskusta–Kallio, jossa

ressä ja selitti, kuinka hän oli ”vetäny

lunut turisteilta negatiivista palautetta,

järjestyshäiriöt tuntuvat olevan ennemmin

Jim Morrisonin kans happoo ennen ku

päinvastoin. Sillä on ollut erittäin hyvä

sääntö kuin poikkeus. Myös HKL myöntää

se teki itsemurhan”. Mies kertoi myös

vastaanotto ja linja koetaan todella

ongelman.

olleensa Jimin kanssa samassa huo-

mielekkäänä tapana tutustua kaupun-

neessa tämän kuollessa, mutta ei tehnyt

kiin.” Lisäksi Tuomonen muistuttaa, että

tetaan enemmän juopuneita ja sammu-

mitään, koska ”se tyyppi halus oikeesti

ongelma-asiakkaiden liikkuminen – tai

neita matkustajia, mutta varsinaisia jär-

vaan kuolla”.

ratikassa liikkumatta jättäminen – ei ole

posti matkustaa parin euron lippua lunas-

”Kyllä kolmosen ratikoista selvästi pois-

mat niistä kohteista, jotka Helsingissä on

jestyshäiriöitä ei voida sanoa olevan sen

”3T:n reitti on kuin luotu kiertoajelua

enempää kuin muilla raitiovaunulinjoilla”,

varten, sillä sen varrella sijaitsevat useim-

Tuomonen kuitenkin kumoaa epäi-

ainoastaan HKL:n, vaan yhtä lailla poliisin ja koko yhteiskunnan yhteinen ongelma.

tässä ajatellut, että mitä jos mentäisiin

Pelottaa Tein matkaa pipo päässä seisten puoli-

naimisiin.” Oli ihan pakko vastata, että mankin kierroksen ilman että asiaa huo-

”muuten kyllä, mutta mun pitää jäädä

mataan.

tässä pois”.

tyhjän 3B:n takaosassa ja katsellen ulos

”Tällaisissa tapauksissa kaivattaisiin

Kolmosella matkustavien lohduksi

ikkunasta. Vieressä seisoi kaksi nistiä,

yhteistyötä muiden asiakkaiden kanssa,

on muistettava, ettei raitiovaunumat-

jotka aloittivat aggressiivisen keskuste-

jotta he ilmoittaisivat kuljettajalle mahdol-

kan aina tarvitse olla ikävä. Parhaimmil-

lun: ”Painu vittuun vitun huora. Saata-

lisesta ongelmasta”, Tuomonen rohkaisee

laan siitä muotoutuu silmät avaava kym-

nan pipopää vittu mä tapan sut. Et sä

kanssamatkustajia ja jatkaa: ”Positiivista

menminuuttinen, joka hymyilyttää koko

tajuu, vittu mä tapan sut?” Ratikkaan

kehitystä on tapahtunut viime vuosina ja

päivän.

laskeutui syvä hiljaisuus. Tuijottelin coo-

raitiovaunuista poistettujen lukumäärä

Lukiotytön viereen istuutui epäsiis-

listi ulos entistä tiukemmin ja odottelin

on kasvanut kuljettajien otettua entistä

tiltä näyttävä laitapuolen kulkija. Pipo-

iskua takaraivoon. Sitä ei onneksi tullut,

aktiivisempi rooli vaunujen putsauksessa.

päinen mies alkoi jutella tytölle, joka

mutta pelotti ihan pirusti.

Lisäksi iltaisin vaunujen mukana liikkuvat

tuijotti tiukasti ulos ikkunasta. Tavallista

vartijat ovat rauhoittaneet ratikoita.”

taitavammaksi puhujaksi osoittautunut

Ei-toivotut asiakkaat otetaan huomi-

mies puhkesi ylistämään tytön ulkonä-

oon jo raitiovaunukuljettajien peruskoulu-

Naurattaa

köä siteeraten kovaan ääneen ereh-

miin vaarantamatta kuitenkaan muiden

Olin tulossa Kalliosta keskustaan ja sei-

rakkausrunoa sanasta sanaan – sua

matkustajien turvallisuutta. Kuljettajalla

soin kolmosen käytävällä. Vieressä pen-

vertaisinko yksinäiseen ruusuun... Lukio-

on valmiudet häirikkömatkustajan koh-

killä istui melko siisti mies – tosin ammat-

tyttökin alkoi sulaa, hymyili miehelle ja

taamiseen, mutta raitiovaunun takaosan

tikäyttäjä ja tukevassa humalassa. Mies

sanoi vienosti kiitos. Edemmässä pen-

tapahtumat jäävät usein kuskeilta huo-

hymyili mulle ja aloitti keskustelun kohte-

kissä istunut nainenkin kääntyi mieheen

mioimatta.

liaasti: ”Päivää neidille.” Sanoin päivää,

päin ja kehui, kuinka Suomessa pitäisi

Kun kuljettajat vaihtuvat tiheään, joku

minkä jälkeen mies alkoi kehua hiuk-

olla enemmän tällaisia miehiä. ¶

saattaa matkustaa takaosassa useam-

siani. Sitten mies yskäisi ja virkkoi: ”Olen

Kursivoidut tekstit ovat Groteskin lukijoiden kertomia kokemuksia kolmosen ratikasta.

tuksessa. Yhteistyössä poliisin kanssa kuljettajia koulutetaan puuttumaan ongel-

dyttävästi Shakespearelta kuulostavaa

Kuva â&#x20AC;˘ Mikko Kuusisalo

Vertaisverkoissa leviävän musiikin tuomiin tekijänoikeuspulmiin ehdotetaan vihdoin myös ratkaisuja.

Queens of the Stone Age -yhtyeen uutta levyä odotettiin jännityksellä. Virallisesti helpotus koitti 22. maaliskuuta, kun Lulla-

bies to Paralyze ilmestyi kauppojen hyllyille. Oikeasti odotus päättyi jo kuukautta aiemmin, kun albumi vuosi verkkoon ja löysi tiensä tuhansien fanien kovalevyille silmänräpäyksessä. Musiikin verkkopiratismi on taas kuuma aihe, kiitos laajakaistayhteyksien yleistyminen ja kannettavien mp3-soittimien, kuten Applen iPodin, suosion. Verkkopiratismi vastaa valtaosasta internetissä leviävää musiikkia. Nykyisiin mp3-soittimiin mahtuu tuhannesta sataan tuhanteen musiikkikappaletta.

Musiikkia ilmaiseksi tai kuukausimaksulla Teksti • Lasse Auranne. Kuva • Emi Finland.

Sellaisen määrän siirtämiseen cd-

kokoelmasta soittimeen veisi tuntikausia.

voi vapaasti ladata tiedostoja. Vertais-

tämään entistä itsekkäämmältä. RIAA

Kappaleiden ostaminen laillisesti netistä

verkkojen käyttäminen musiikin levityk-

edustaa vain viittä suurinta levy-yhtiötä,

iTunesista, Applen verkkomusiikkikau-

seen ei kuitenkaan ole laillista.

joiden artistit tuskin näkevät nälkää verk-

pasta, 99 sentin kappalehintaan on taas

Koska ohjelmat eivät itsessään sisällä

kopiratismin vuoksi. Soppaa hämmentää

kohtuuttoman kallista, kun vaihtoehtona

tekijänoikeuden suojaamaa materiaa-

se, että monille vähemmän tunnetuille

on vertaisverkkojen ilmainen ja lähes raja-

lia, niitä ei voi asettaa vastuuseen ver-

artisteille vertaisverkot ovat paras kanava

ton musiikkivalikoima.

kossa liikkuvasta laittomasta materiaa-

saada omaa musiikkia laajempaan levi-

lista. Levy-yhtiöt ovatkin ryhtyneet vaati-

tykseen.

Mitkä vertaisverkot?

maan korvauksia suoraan verkkojen käyt-

Peer-to-peer- eli p2p- eli vertaisverkko-

den etujärjestö RIAA:n korvausvaatimuk-

ohjelmilla – kuten Soulseek, Kazaa ja

set ovat nousseet miljooniin dollareihin.

Aktivistijärjestö Downhill Battle näkee ver-

DC++ – käyttäjät jakavat osan konei-

Syytetyt ovat useimmiten teinejä.

taisverkot toisin. Sen mielestä ne ovat rat-

täjiltä. Amerikkalaisen musiikkiteollisuu-

densa tiedostoista muiden käyttäjien

Hyökkäyssota omia asiakkaitaan vas-

kanssa ja muodostavat näin verkon, josta

taan on saanut musiikkiteollisuuden näyt-

Sissisotaa

kaisu suurten levy-yhtiöiden monopolin rikkomiseksi.

◄ Vertaisverkoissa liikkuu muun muassa The Beatlesin musiikkia

levyjä. Tarroja voi liimailla salaa TopTenin uutuusosastolla 50 Centin ja Zen Cafén levyjen kansiin.

Downhill Battle: www.downhillbattle.org Electronic Frontier Foundation: www.eff.org Voluntary Collective Licensing of Music File Sharing:www.eff.org/ share/collective_lic_wp.php

Downhill Battle auttaa muutenkin levy-yhtiötyranniasta kärsiviä musiikin tekijöitä. Hiphop-musiikissa olennainen samp-

perittäisiin kuukausittainen maksu, joka

laaminen on nykyään vaarallista touhua.

jaettaisiin artisteille suosituimmuusperi-

Pulaan oli joutua DJ Danger Mouse yhdis-

aatteella. Suosion ratkaisi se, kenen tuo-

täessään viime vuoden The Grey Albu-

tantoa on eniten jaossa, tai sitä voitaisiin

milla Beatlesin White Albumin musiikkia

mitata esimerkkikäyttäjien avulla samaan

Jay-Z:n Black Albumin sanoituksiin. Ilmai-

tapaan kuin tv-ohjelmien katsojalukuja.

seksi verkossa julkaistun levyn saadessa

Suoraselkäisiä ja moraalinsa mukaan

kulttisuosiota Beatlesin oikeuksien hal-

toimivia – eli harvoja – mallissa houkutte-

tija EMI vaati Danger Mousea poista-

lee artistin saama korvaus työstään. Loput

maan levyn sivuiltaan lakituvan uhalla.

olisivat tyytyväisiä mahdollisuuteen ladata

Downhill Battle kehotti mahdollisimman

musiikkia vailla pelkoa korvausvaatimuk-

monia jakamaan Grey Albumia sivuillaan

sista. Laillistamisen myötä myös itse ohjel-

päivän ajan. Albumi levisi niin laajalle,

mat kehittyisivät tehokkaammiksi, kun

että EMI päätti olla nostamatta syytteitä.

niistä tulisi sijoittamisen arvoisia tulonlähteitä.

RIAA:n syytteet vertaisverkkojen käyttäjiä kohtaan ovat järjestön mukaan vain

Vertaisverkot ovat tulleet jäädäkseen.

Rakentava ratkaisu

On vaikea kuvitella minkään verkkomusiik-

Downhill Battlea hillitymmällä Electronic

kikaupan voivan kilpailla niiden tarjonnan

Frontier Foundationilla (EFF) ei ole erityistä

kanssa. Kun Applen iTunesin tarjonta las-

agendaa suuria levy-yhtiöitä vastaan,

ketaan sadoissa tuhansissa, Kazaan vali-

vaan se valvoo ensisijaisesti kansalaisoi-

koima lasketaan miljoonissa.

keuksia verkossa.

Artistien on saatava korvaus työstään,

uusi tapa monopolisoida musiikkikulttuu-

Vuonna 1990 perustettu amerikka-

ja siksi EFF:n ehdotus on varteenotettava.

ria, joka jo muutenkin köyhtyy isojen levy-

lainen järjestö on kuitenkin huolestunut

RIAA:n edustamat yhtiöt ovat tuskin kui-

yhtiöiden bisnesajattelun vuoksi. Vertais-

RIAA:n hyökkäyksestä vertaisverkkokäyt-

tenkaan suopeita idealle omaehtoisesta,

verkot ovat Downhill Battlen mielestä

täjiä vastaan.

käyttäjien hallitsemasta verkkolevityk-

vaihtoehto käytännölle, jossa suuret levy-

EFF on kehittänyt mallin, jolla voidaan

sestä. He myyvät varmasti mieluummin jat-

yhtiöt maksavat radioasemille saadak-

laillistaa musiikin lataaminen vertaisver-

kossakin iTunesissa yksittäisiä kappaleita 99

seen yhtiön musiikkia soittolistoille, vaihto-

koissa. Voluntary Collective Licensing of

sentillä, josta artistille jää noin 10 senttiä.

ehtoisen musiikin kustannuksella.

Music File Sharing -nimihirviöllä tun-

Järjestö kampanjoi sissitaktiikalla ja

nettu malli antaisi levy-yhtiöille ja artisteille

kehittää vertaisverkko-ohjelmia. Sen net-

rahallisen korvauksen verkoissa leviävästä

tisivuilta voi tulostaa tarroja, joissa varoite-

musiikista.

taan tukemasta RIAA:ta ja pay-for-play-

Pähkinänkuoressa malli toimisi siten,

käytäntöä ostamalla suurten yhtiöiden

että vertaisverkko-ohjelman käytöstä

Poltettujen levyjen demokratiaa Teksti • Tuomas Kärkkäinen. Isot pahat levy-yhtiöt eivät tahdo ottaa taidepöristelyjäsi tai punk hoppiasi julkaistavakseen, vaikka itse tiedätkin, että jossakin on oltava joku, joka jakaa musiikkimieltymyksesi. Onneksi maailmassa on kuitenkin vielä oikeutta – ja pikkuruisia levy-yhtiöitä.

Avarusista. Suomalainen avant folk – improvisaatioon suurelta osin nojaava akustispohjainen kilkuttelu – on nykyään jo suorastaan käsite suuren maailman taidemusiikkipiireissä. Vaikka tunnettuutta saatetaan saavuttaa maantieteellisesti kovinkin laajalla

Kaikista pienimmät levy-yhtiöt ovat löy-

alueella, haastavien levyjen julkaisemi-

täneet CD-R-formaatista tavan tuoda

sella ei pääse rikastumaan. Useimmiten

esiin musiikkia, joka ei koskaan tule tuot-

CD-R-formaatin käyttö on taloudellinen

tamaan voittoa, mutta ansaitsee silti ole-

pakko. Taustalla voi kuitenkin nähdä pil-

massaolon. Poltetut levyt

kahduksia ideologisemmistakin pyrkimyksistä. Toni Kandelin Hammasratas-

ovat kätevä mp3musiikin ja virallisten

yhtiöstä pitää toimintaansa

CD-julkaisujen väli-

osana underground-

muoto. Niiden val-

liikettä ja kuvaa sitä

mistaminen on

leikillään ”jälkimurros-

puoli-ilmaista

ikäiseksi kapinoinniksi”.

ja nopeaa,

CD-R on mahdollista-

mutta ostaja

nut entistä tasa-arvoisem-

saa kuitenkin rahal-

man musiikin julkaisemisen

leen käsinkosketeltavaa

ja formaatin käyttö on myös

vastinetta levyn ja sen kansien muodossa. Monelle musiikki-intoili-

kannanotto. Tästä käy esimerkiksi jonkinmoisen vanhemman valtiomie-

jalle kun mp3-tiedostot eivät edelleen-

hen aseman saavuttaneen Circle-yhty-

kään tunnu kokonaiselta teokselta.

een Jussi Lehtisalo. Hän julkaisee toisen

Puheen am Teksti • Laura Nenonen. Kuvat • Uutisankkurilta vaaditaan lähes täydelliseksi harjoitettua ääntä, mutta televisioon pääsee vaatimattomammallakin osaamisella. Puheviestinnän opiskelija Sampo Harju analysoi, millaisilla äänillä juonnetaan talk show’ta, lastenohjelmaa ja tv-chattia.

Ruben & Joonas

Hannu Haahti 267 lattajjaa –levy-

bändinsä Doktor Ketun CD-R-levyjä Super

yhtiöstä kertoo, että CD-R-julkaisemisessa

Metsä -levymerkillään, vaikka omistaa

talk show, isäntinä Ruben Stiller ja Joonas Hytönen MTV3 perjantaisin klo 21

miellyttää erityisesti nopeus ja riskittömyys.

myös ”oikean” levy-yhtiön Ektro Record-

”Rubenilla on vähän laiska artikulaatio.

Kaikenlaisia kokeiluja voi panna kiertoon

sin.

Lähinnä huulien liike on laiskaa; huulet

hetken mielijohteesta ennen kuin ehtii edes katua. Vaikkei suuri myynti olekaan pikkutoi-

Jättimäisistä levy-yhtiöistä valittami-

eivät liiku vertikaalisesti juuri ollenkaan. Ero

nen on siis kovin passé ; eivät ne sinua

esimerkiksi Joonaksen huuliin on selkeä.

riistä, jollet antaudu riistettäväksi! ¶

Muuten artikulaatio pelaa kyllä hyvin. L-

mijoiden tavoitteena, on musiikin ilosano-

vikaisuutta Rubenilla on selvästi, l kuu-

man levittäminen mahdollisimman laa-

lostaa takaiselta (eli kieli menee suussa

jalle tärkeää. Ilman tällaisia ennakkoluulottomia epäkaupallisuuden esitaistelijoita brittiläisessä Wire-lehdessä olisi tuskin koskaan kirjoitettu suomalaisista kokeilijoista, kuten Kemiallisista ystävistä tai

1818

267 lattajjaa: www.dlc.fi/~hhaahti/ 267lattajjaa/ Hammasratas: www.angelﬁre.com/electronic2/hammas/ Super Metsä on niin undergroundia, ettei sillä ole edes nettisivua

taaemmaksi kuin normaalissa artikulaatiossa). Rubenilla on vahva ääni, ja usein äänen voimakkuus nousee yllättävänkin paljon. Persoonallisuus pelastaa Rubenin virheitä, mutta ei hänestä kyllä uutistenlu-

sen ongelmat eivät ole kovin suuria, joten

kuriksi päästäkseen Kanan olisi ainakin

periaatteessa hänellä olisi mahdollisuuk-

korjattava ässänsä.”

sia uutistenlukijaksikin.”

Staraoke

lasten karaokeohjelma juontajana Kana, alias Marianne Alanen MTV3 lauantaisin klo 9.30 ”Kanan ääni tuntuu kiristyvän ylös hänen puhuessaan kameralle. Kun ääni välillä laskee matalammalle, luonnolliselle kor-

m mattilaisia

keudelleen, se kuulostaa hyvinkin miellyttävältä. Yliluonnollisen korkea ääni voi

Urheilun iltapäivä

johtua jännityksestä. Artikulaatio on huoli-

chat, juontajana (arviointikerralla) Joni Urheilukanava päivittäin useita kertoja

teltu ja pelaa hyvin lukuunottamatta liian

”Jonin äänestä kuulee, että mies on vähän

etistä s:ää (eli kieli on liian edessä s:ää

niin kuin pystymetsästä tempaistu tähän.

”Joonaksen äänessä eniten rassaa

tuotettaessa). Kanan artikulaatiossa on

Äänessä on narinaa, eikä Joni paljon

intonaatio. Se vetää ekalla tavulla ylem-

sama piirre kuin Rubenilla: Etenkin ylähuuli

tsemppaile artikulaation suhteen. Hän

mäksi kuin normaalisti kuuluisi. Muuten

pysyy paikallaan. Äänessä on potentiaa-

tiputtelee sanoista loppuja pois ja välillä

pidän äänenkorkeutta ihan luonnolli-

lia, joka kaipaisi kyllä treenausta. Uutisank-

hänen puheensa on ihmeellistä muti-

MTV3.

kijaa tulisi millään.”

sena. Ääni ei kuitenkaan tunnu resonoi-

naa. Ääni kuulostaa karhealta ja kovalta.

van (=kajehtivan) kunnolla; Joonas tekee

Kuten Joonas, Joni tuntuu tekevän äänen

suurimman työn äänihuulilla, mikä aiheut-

enimmäkseen äänihuulilla. Joni saa pis-

taa pientä kireyttä. Jos tästä lähtisi korot-

teitä lähinnä luonnollisuudesta kameran

tamaan ääntä, se menisi varmasti aina

edessä, jännitys ei äänestä kuulu. Aika

vaan kireämmäksi. Jostain syystä Joonas

paljon tekemistä olisi, jos Jonista ryhtyisi

sössii sanoja, joissa on t:tä ja s:ää. Joonak-

uutistenlukijaa koulimaan.” ¶

Sampo Harju, 23, opis-

ei käyttäisi aivan yhtä mahtipontista ilma-

Harju itse on kiinnostunut erityisesti lau-

kelee puheviestintää

usta, vaikka uskookin itsellään ja kanssa-

sunnasta ja puheilmaisusta sekä niiden

Helsingin yliopiston

opiskelijoillaan olevan hyvät mahdolli-

opettamisesta, mutta myös televisiotyö

käyttäytymistieteelli-

suudet esimerkiksi televisio- ja radiotyön

kiinnostaa, ”Pikku Kakkosessa!”

sessä tiedekunnassa, puhetieteiden laitoksella. Opettajien mukaan laitokselta valmistuu ”puheen ammattilaisia”. Harju

parissa. ”Kaikki, jotka meiltä valmistuvat, eivät suinkaan ole täydellisiä puhujia.”

Ohjelmavalintaan vaikuttaa varmasti se, että Harjulla on jo takanaan kolmen vuoden opinnot OKL:ssä.

Kohun kannoilla Teksti • Joanna Palmén. Kuva • Mikko Kuusisalo. Juorulehden toimittaja puhuu moraalista ja antaa vinkkejä alalle haluaville. “Hirveän mielelläni näkisin Katri Helenan menevän naimisiin Katso! -lehden bileissä”, sanoo Ville Kormilainen, 24. Kormilainen on toimittaja. Hän itse käyttää tätä titteliä, mutta ei pahastu etuliitteistä viihde- tai juoru-. Hän siirtyi vuoden vaihteessa Iltalehden viihdetoimituksesta Katso!-viikkolehteen. Ura alkoi viisi vuotta sitten “vahingossa”: intin jälkeisestä kesäpestistä 7 päivää –lehden tv-toimituksessa. Työ vei nuoren miehen mennessään. ”Vielä ei ole tullut yhtään samanlaista päivää vastaan. Ainakaan viidessä vuodessa ei ole päässyt rutinoitumaan”, Kormilainen kertoo. Ei hänkään tosissaan usko Katri Helenan tapaisten suostuvan näihin muodikkaisiin kohutempauksiin. “Niitä ihmisiä, jotka ovat julkisuudessa omilla ansioillaan, on yleensä paljon vaikeampi houkutella tällaisiin juttuihin mukaan.” Se ei yllätä. Itseasiassa juuri mikään, mitä Kormilainen työstään kertoo, ei ole kovin yllättävää. Viihdetoimittaminen on hänen mukaansa aivan tavallista puur-

“Iso osa työstä on vinkkien vastaan-

tamista. Maanantaina menee lehti kiinni,

ottoa ja tarkistamista. Puhelimen ja säh-

“Kun olen nimeni jutun alle kirjoittanut,

tiistaina palaveerataan, esitellään jut-

köpostin kautta meillä on silmät joka pai-

niin seison sen takana. Seuraava kysymys

tuideat ja sitten seurataan yleisövihjeitä ja

kassa”, Kormilainen muotoilee.

on yleensä, että olenko jättänyt jonkun

“tärkeimpiä ihmisiä”. Talonrakennusprojekteja ja tilinpäätöksiä. “Meillä tehdään ihan samanlaisia jut-

Silmät joka paikassa. Eipä valvo iso-

jutun tekemättä moraalisyistä. Siihen vas-

veli, vaan juorulehti. Tekee mieli morali-

taan, että ei ole tarvinnut moraalin kanssa

soida.

tapella. Vaikka minulla kyllä on moraali.”

tuja kuin vähemmän kohulehdissäkin. Teemme muotikuvauksia ja nostamme esiin uusia tv-kasvoja.” Vihjepuhelimen merkitys ei tosin joka lehdessä liene yhtä suuri.

hän vastaa:

Perustele.

Inhimillisiä asioita Kormilaiselta on kysytty sata kertaa, eikö omatunto koskaan kolkuta. Ja joka kerta

“Puhutaan hyvin inhimillisistä asioista, häistä, lapsista ja eroista. Eivät ne ole mitenkään moraalittomia.” Sääliä Kormilainen ei tunne, mutta

joskus harmittaa jonkun reppanan puo-

julkkiksia, vaan joitakin siitä läheltä. Ei julk-

lesta. Että eikö kirjoittelun voisi jo lopet-

kishengareita, Kormilainen kiistää, vaan

taa. Hän kuitenkin huomauttaa, että esi-

ihmisiä “jotka liikkuvat paljon ja näkevät

merkiksi taannoisessa pornomissikohussa

paljon.” Näin syntyy viihdetoimittajan ver-

iltapäivälehdet ehtivät rummuttaa jo niin

kosto, joka on kallista tavaraa silloin, kun

kauan, ettei viikkolehtien enää tarvinnut.

toimittajia ostetaan lehdestä toiseen.

Jaa. Kyllä kyseinen Saija Ketola, alias

Kormilaisella on julkkiksissa paljon tut-

kohu-Saija, on sittemmin esiintynyt jollakin

tuja ja kavereita, mutta ystäväksi hän ei

uudella kohulla lähes kaikkien kohuleh-

kutsu yhtäkään niistä ihmisistä, joista kir-

tien kansissa. Ketä vielä kiinnostaa?

joittaa.

“Vanha totuushan on, että parempi

“Tässä hommassa ei voi sanoa, että

myydä päivä liikaa kuin liian vähän.

en tee juttua, koska joku on kaverini. Julk-

Mutta sen kun tietäisin, että missä kiinnos-

kisten kanssa on sellainen molemminpuo-

tavuuden raja kulkee, niin en varmaan

linen sanaton sopimus. Kyllä kumpikin

istuisi tässä.”

tietää, missä mennään.”

Pyörimällä oppii

Sukulaiset rauhaan

Kun uusi viihdetoimittaja astuu Suomen

Hyvin harvoin käy niin, ettei toinen osa-

julkkisskeneen, hän on aivan pihalla.

puoli ole ymmärtänyt tätä sanatonta

“Ei oikein tiedä, mitä pitäisi kysyä, ja

sopimusta. Kormilaiselle on hänen viih-

pikkuisen hävettää, että voikohan näin

detoimittajauransa aikana tullut yhden

kysyä. Saattaa vahingossa puhutella

käden sormilla laskettava määrä raivo-

vaikka Salkkarien näyttelijää roolinimellä”,

puheluita, ja nekin kuulemma useimmi-

Ville Kormilainen kuvailee.

ten aiheettomia. Hän ei tietääkseen ole

Paras tapa päästä piireihin ja ver-

kenenkään julkkiksen mustalla listalla.

kostoa luomaan on käydä julkkisbileissä.

“Mutta varmaan jokaisella lehdellä

Niitä ei Helsingin kokoisessa kaupungissa

on tyyppejä, jotka eivät yksinkertaisesti

edes joka viikolle löydy, mutta välillä saat-

puhu.”

taa olla neljätkin juhlat viikossa. Juhlissa

Yliopiston viestinnän luennoilla tankat-

on sitten “ihan normaalia tutustumista”.

tava kolmitasoinen yksityisyydensuoja on

Jutellaan mukavia ihmisten kanssa.

Ville Kormilaisellekin tuttu – sen pitää olla.

“Sitten kun tulee joku uutinen, on hel-

“Yksityisyydensuoja on viime vuosina

pompi soittaa ja sanoa, että hei, me

tiukentunut hirveästi. Ei missin poikaystä-

tavattiin siellä, mitenkäs tämä ja tämä

vän kuvaa enää laiteta automaattisesti

asia.”

lehteen. Ja jos selviää, että jonkun julk-

“Seurapiiripalstaa toimittamalla oppii

kiksen veljellä on rikosrekisteri, siitä ei kirjoi-

kysymään olennaiset asiat nopeasti.

teta, koska hän ei ole julkisuudenhenkilö.

Ja kun pyörii ja pyörii, oppii tuntemaan

Kyllä se rajanveto on mennyt selkeästi tiu-

oikeat ihmiset.”

kemmaksi.” ¶

Kormilaisen uran parhaat otsikot: pi

lööp

Tässä on Kallen tytär! ▲ Kalle Palanderin norjalaisen tyttären paparazzaus

lööppi

Petteri Ahomaa sekoili huippuvuorilla ▲ ”Stoori meni niin että Ahomaa oli ajanut autolla ojaan huippuvuorilla ja sen jälkeen painellut suoraan baariin ilmoittamatta asiasta poliisille.”

lööp

a Pirkka-Pekk ja Petelius Sari Siikander:

Avioero

Oikeat ihmiset eivät välttämättä ole

Pääsykokeiden äidit Teksti ja kuva • Mikko Kuusisalo. Pääsykoe on rankka prosessi hakijoille, mutta entä kokeen tekijöille ja korjaajille? Viestinnän laitoksen pääsykokeiden äidit kertovat.

kahtaa itkuun kesken kokeen”, Valtonen

Keväisin kaupunki on täynnä pääsykoe-

muistelee.

vain.

kirjoja pänttääviä nuoria. Kuukausien-

”Kysymysten muotoilu on erityisen

”Ja sen huomasi, että siellä oli aina

kin luku-urakan jälkeen varsinainen suo-

hidasta”, Valtonen kertoo. ”Ne pitää

muutama poika, joka oli paikalla vain

ritus kestää alkukesällä vain muutaman

pystyä ymmärtämään vain yhdellä

saadakseen lomaa armeijasta”, hän

tunnin. Silloin vastausten korjaajien urakka

tavalla, siten kuin niiden laatija on tar-

jatkaa. ”Kerran eräs tällainen söi perun-

on vasta puolessa välissä.

koittanut.”

alastuja ja rapisteli pussia äänekkäästi.

”Huhtikuun alussa yleensä kysymykset

”Omat pedagogiset kyvyt tulee tes-

Puolet salista mulkoili paheksuvasti, muu-

ovat valmiina, mutta niiden tekeminen

tattua kysymyksiä tehdessä, ne vaativat

tama kävi sanomassa asiasta valvojille,

on aloitettu jo helmi- tai maaliskuussa”,

lopulta aika paljon luovuutta. Ja viimei-

ja lopulta otin pussin pois ja kaadoin sen

kertoo Sanna Valtonen.

senä iltana kuitenkin vielä jännittää hir-

sisällön pöydälle.”

Valtonen ja hänen tutkijakollegansa Helsingin yliopiston Viestinnän laitokselta

veästi, että ovatko nämä nyt tosiaan hyviä”, Ojajärvi hymyilee.

Sanna Ojajärvi ovat tehneet pääsykoe-

korjanneet vastaukset. Tänä vuonna projekti kuitenkin on jäänyt väliin, sillä molemmille on tullut tai juuri tulossa perheen-

Kokeen päätyttyä on hakijan urakka ohi, Valtosen ja Ojajärven sen sijaan ei. ”Sitten kun kokeet olivat ohi, haimme

kysymyksiä usean vuoden ajan ja myös

valtavan kasan ruskeita kirjekuoria”, Val-

Vastauksia vyötärön korkeudelle

tonen kertoo. Kasa on tosiaan kohtuullisen iso. Viestinnän laitoksen kolmeakymmentä uutta opiskelupaikkaa hakee

lisäystä. ”Tuli mietittyä, että miten sitä

Monet suhtautuvat kokeeseen hyvin tosis-

joka vuosi satoja toiveikkaita. ”Joskus las-

osaa olla, kun tänä vuonna ei korjaakaan

saan, mutta eivät aivan kaikki.

kimme pääsykokeista tulevan konsep-

kokeita”, Ojajärvi nauraa. Pääsykokeita ei loihdita kasaan noin

koe voi jollekin olla. Lähes aina joku purs-

”Joskus myös valvoimme kokeita, ja sil-

timäärän, se arkkimäärä pyörii tuhan-

loin tuli huomattua, miten vaativa tilanne

sissa”, Ojajärvi miettii. ”Jos kaikki pape-

◄ Sannat Valtonen (vas.) ja Ojajärvi sekä Onni-vauva.

rit laittaa yhteen pinoon, niin se ylettyy

nauraa.

Kuin omia lapsia

”Minusta tulee kuvataiteilija”

”Ehkä noin sata parasta vastausta löytyy

yleensä ainakin vyötärön korkeudelle”, Valtonen lisää. Parina viimeisenä vuonna pari suuntasi maaseudun rauhaan korjaamaan kokeita.

kuitenkin helposti. Monesti yksi tietty tai muutama aivan omassa luokassaan

Moni yliopistoon pyrkivä käy valmen-

oleva löytyy myös helposti”, Valtonen

”Auton takakontti oli ääriään myöten

nuskurssilla, minkä Sannojenkin mukaan

toteaa.

vastauksia, kun lähdettiin kohti mökkiä,

huomaa vastauksista. ”Aina ne saman

missä alkoi useamman päivän urakka”,

kurssin käyneet ihmiset erottuvat, koska

Nuo parhaat vastaukset luetaankin läpi todella moneen kertaan.

Valtonen kuvailee. ”Kun pysähdyttiin ruo-

käyttävät tasan sitä samaa esimerkkiä,

”Ihmisten käsialatkin muistaa lopulta”,

kaostoksilla, niin toinen yleensä jäi vah-

minkä kurssinopettaja on keksinyt”, Valto-

Valtonen myöntää. ”Ja sitten kun tapaa

timaan autoa, että vastaukset varmasti

nen nauraa.

uusia opiskelijoita yliopistolla, kuulee

pysyivät tallessa.”

Esimerkeistä riippumatta kysymys-

tämän nimen tai lukee tenttivastausta,

Aiemmin Sannat korjasivat kokeet

ten mallivastaukset eivät jätä juuri tulkin-

muistaa, että mitä tämä oli vastannut

kaupungissa, mutta sitten siirryttiin kesä-

nanvaraa korjaajille. Kolmeakymmentä

pääsykokeessa.”

mökille. Vaikka paikka vaihtui, prosessi oli

hyväksyttävää ei ole silti helppo karsia

hioutunut jo tehokkaaksi. ”Aamulla herättiin, juotiin kahvit ja alettiin korjata kokeita. Jossain vaiheessa

”Yhtenä vuonna oli kokeessa yksi

”Kun vastauksia lukee kaksitoista tuntia päivässä monen päivän ajan, niistä tulee kuin vanhoja tuttuja”

syötiin ja käytiin pienellä lenkillä”, Valtonen kuvailee päivärytmiä. ”Kymmeneltä

hakijajoukosta.

tyyppi, jonka käsiala oli hirvittävän sot-

yleensä lopetettiin siltä päivältä ja men-

”Joskus voi parikin kymmentä ihmistä

kuista. Hän oli sanonut kokeen valvojalle,

tiin saunaan. Sittenkin vielä mietittiin, että

jäädä neljännespisteen päähän rajasta”,

että jos siitä ei saa selvää, niin hänelle voi

vilkaisisiko sitä vielä niitä kokeita.”

Valtonen toteaa.

soittaa ja pyytää selvennystä”, Valtonen

Usean päivän mökkiin sulkeutuminen on ehkä tehokas, mutta myös uuvuttava tapa korjata pääsykokeita.

Sannatkin myöntävät, ettei kaikkia voi aina miellyttää kysymyksillä. ”Sieltä saattaa löytyä suorastaan rai-

nauraa. ”Nauroimmekin, että ei tämä ole mitään suomea, vaan jotain turkkia.” ”Kaikenlaista mongerrusta sitä on kuitenkin oppinut lukemaan”, Ojajärvi lisää.

”Syntyvää mielentilaa on vaikea

vostuneita vuodatuksia, että miten te

kuvailla”, Ojajärvi miettii. ”Sulkeuduimme

voitte kysyä tällaista”, Valtonen kertoo.

Kun vastauksia lukee kaksitoista tuntia

kaksin mökkiin ja nauroimme ihmeellisille

Tai sitten joku löytääkin elämälleen uuden

päivässä monen päivän ajan, niistä tulee

vitseille, jotka eivät avaudu kellekään

suunnan kesken koetta: ”Eräs tyttö oli vas-

kuin vanhoja tuttuja.

muulle. Siinä on sen ajan aivan omassa

tannut kahteen ensimmäiseen kysymyk-

”Parhaisiin todella eläytyy”, Ojajärvi

maailmassaan. Oli siinä tosiaan haus-

seen oikein hyvin, ja kolmaskin konsepti

miettii. ”Mutta henkisesti se on aika ras-

katkin puolensa, siitä ainakin yritti tehdä

näytti hyvältä. Sitten kun sitä ryhtyi luke-

kasta, kun on sellainen vastuu kannetta-

mahdollisimman hauskaa.”

maan, se olikin pitkä selostus siitä, miten

vana ihmisten tulevaisuudesta.”

Lopulta Sannoilla oli juhlan aika.

hän oli juuri tajunnut, ettei tämä olekaan

”Loppujen lopuksi tuntuu, että uudet

”Yleensä viimeisenä iltana, kun oli läpi

hänen alansa, vaan hän ryhtyykin kuva-

opiskelijat ovat sitten melkein kuin omia

yön tarkastettu viimeisiä kokeita, niin

taiteilijaksi. Hän vain mietti, että miten

lapsia”, Ojajärvi jatkaa vielä. ”Niistä on

neljältä aamulla avattiin skumppapullo

hän kertoo perheelleen”, Valtonen muis-

sitten sillä tavalla ylpeä, kun näkee, että

urakan päättymisen kunniaksi”, Valtonen

telee.

miten ne menestyvät.” ¶

Interaktiiviset tenttikirjat Teksti • Saija Vartiainen. Kuva • Tuomas Kärkkäinen.

Onko kirjojen alleviivaus, suttaaminen ja sivunreunoihin kommentointi ärsyttävää pätemistä vai kehittävää mielipiteiden vaihtoa?

Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston lukuhuoneessa on hiljaista. Kun silmäilee ympärilleen, huomaa, että moni on uppoutunut kirjaansa kynä kädessä. Osa alleviivaa ahkerasti, jokunen näyttää tekevän muistiinpanoja erilliselle paperille. Ja ainakin yksi raapustaa parhaillaan jotain sivun reunaan. Jos näin moni tenttikirjoihin kynäilyä harrastaa, pakko sillä on olla jotain merkitystäkin!

Kriittisyys on tervettä Mira, 22, (nimi muutettu) tunnustautuu ahkeraksi kurssikirjoihin piirtelijäksi. Hänen mielestään lukeminen on helpompaa, kun voi jäsentää ajatuksiaan tekstin viereen. Kerratessa asiat muistuvat parem-

joituksia pidetään kirjojen käyttökelpoi-

min mieleen sivuun kirjoitetuista avainsa-

suutta laskevana.

noista. Hän myöntää, että joskus moneen

”Kyllä me sen negatiivisena näemme,

Kaikki opiskelijatkaan eivät suhtaudu tent-

kertaan eri värillä alleviivatut kirjat voivat

mutta ei sille mitään voi”, infotiskin takana

tikirjoihin kirjoittamiseen riemulla. Pertun,

myös sotkea ajatuksia.

istuva kommentoi. Hänkään ei halua

21, (nimi muutettu) lukemista aikaisem-

nimeään lehteen.

pien lukijoiden kynänjäljet eivät suoranai-

”Useimmiten vain alleviivaan tai ympyröin tärkeimpiä käsitteitä tekstistä.

”Eikä niistä voi oikein korvauksia kenel-

Joskus kirjoitan viittauksia muihin luke-

täkään vaatia, kun aina väitetään sotku-

miini teoksiin tai numeroin tärkeimmät

jen jo olleen kirjassa.”

sesti häiritse, mutta mieluummin hän lukisi puhtaita kirjoja. ”Ärsyttää sellaiset näsäviisaat, muka

pointit kappaleen loppuun”, hän kertoo.

Tiedossa ei kuitenkaan ole yhtään

tajuavat kommentit. Ja mitä hyötyä on

Muiden kirjoituksista on hänen mielestään

tapausta, joissa tenttikirja olisi pelkästään

alleviivata koko kirja puhki? Jos vanhoista

ollut vain hyötyä. Joskus hän jopa vastaa

alleviivausten ja kirjoitusten takia jouduttu

alleviivauksista olisi jotain hyötyä seuraa-

muiden esittämiin mielipiteisiin.

poistamaan käytöstä. Kysymykseen siitä,

valle, niin ei kai pitäisi olla tarvetta alle-

”Ehkä tämä on ilmiönä ihan terve. Opis-

josko tenttikirjojen laatu voisi itse asiassa

viivata sama kohta uudelleen ja uudel-

kelijat suhtautuvat kriittisesti asioihin, eikä

parantua, kun niihen ilmestyy eriäviä mie-

leen.”

yksisuuntainen media enää riitä.”

lipiteitä, kirjaston työntekijä kohauttaa

Yliopiston opiskelijakirjastossa tenttikirjoihin ilmestyneitä alleviivauksia ja kir-

Näsäviisaus ärsyttää

olkapäitään. ”Voihan jotkut olla sitäkin mieltä.”

Itse hän ei myönnä koskaan tehneensä merkintöjä kirjoihin. ”Ennemmin kumitan toisten tekstejä pois.” ¶

Älä kerro äidille, Sillä silmällä, L-koodi ja kumppanit tuovat ennen piilossa olleet seksuaalivähemmistöt suomalaisiin koteihin. Missä piilee syy sarjojen suosioon?

Millä silmällä? Teksti • Katariina Harju. Kuva • Subtv. ”Sillä silmällä kertoo sekä homoista että heteroista. Homous on instrumentti, jolla sekoitetaan heteroseksuaalisuutta”,

Samaistumista ja identiteettityötä

teellisuus ja tunteellisuus, kun taas vahvuus, toiminta ja asiantuntevuus ovat olleet maskuliinisuuden merkkejä.

kertoo maskuliinisuuden representaati-

Sarjojen roolihenkilöihin on niin homo-

Sillä silmällä -sarjan värikkäät homot

oita ja historiaa tutkiva taidehistorioitsija

jen kuin heteroidenkin helppo samais-

ja avuton heteromies näyttäytyvät femi-

Juha-Heikki Tihinen. Homo- ja lesbosar-

tua. Homoille Fab Five saattaa tarjota

niinisinä hahmoina, kun taas sarjan tuo-

jojen kautta katsojat voivat pohtia sekä

kaapista ulos astuneita idoleita, kun taas

marina toimiva nainen ja L-koodin itsenäi-

omaa seksuaalista suuntautumistaan

heteroille he voivat edustaa tyyliniek-

set lesbot ovat melko maskuliinisia. Tämä

että suhtautumistaan seksuaalivähem-

koja, joiden neuvoja arvostetaan. Gekko

vastannee katsojien kokemusta naisten

neuvoi Kentsua käyttämään hilsesham-

vallan kasvusta yhteiskunnassamme.

mistöihin. Myös arvomaailma joutuu koetuk-

poota, miksen minäkin kokeilisi?

L-koodin mukaan nainen pärjää jopa

Sekä Älä kerro äidille että L-koodi

täysin ilman kolmijalkaista ystävää. Sillä sil-

käsittelevät identiteettikamppailua, jossa

mällä sen sijaan osoittaa myös perinteisen

esimerkiksi oikeasta ja väärästä”, Tihinen

roolihahmot pohtivat seksuaalista suun-

heterorakkauden ihanteen – punainen

toteaa.

tautumistaan ja sen luonnollisuutta. Sillä

tupa ja perunamaa löytyvät trendihomo-

Kun homoja ja lesboja aikaisemmin

silmällä -sarjassa persoonallisuutta puo-

jen vouhkaamisen takaa.

katsottiin kieroon, nyt heidät tuodaan

lestaan pyritään muuttamaan ulkoisten

Sarjat merkitsevätkin jotain trendi-

selle. ”Sarjat sisältävät moraalikysymyksiä

avoimesti valtavirtajulkisuuteen. Vähem-

merkkien avulla. Niinpä sarjojen identitee-

kästä ja rajoja ylittävää. Niitä seurataan

mistöryhmän edustajille sarjat saattavat-

tin etsintään voi samastua niin homo kuin

osittain silkasta uteliaisuudesta.

kin merkitä identiteetin tunnustusta ja

heterokin. Kun vaativa nainen hymyilee

hyväksyntää.

miehensä muodonmuutokselle, voi kat-

”1940–1970-lukujen Hollywood-elokuvissa homoseksuaalit yleensä kuolivat”,

soja huokaista helpotuksesta: Minäkin voin muuttaa itseäni!

Tihinen kertoo. ”Onhan se vähemmän dramaattista, kun viisi homoa stailaa heteroa”, hän naurahtaa. ”Viesti on kepeämpi: Tämä ei ole tappavaa.”

”Seksuaalisuus kiinnostaa”, Tihinen toteaa. Osasyy suosioon lienee myös tarjonta: koska sarjoja esitetään parhaaseen katseluaikaan, niitä katsotaan.

Vahvat naiset jyräävät

”Joka tapauksessa ohjelmista keskusteleminen osoittaa, että sukupuolen

Homosarjat kääntävät perinteiset suku-

luonnollisuuteen tartutaan hanakammin.

puoliroolit päälaelleen. Feminiinisyyteen

Myös homous on kadottamassa abso-

on tavanomaisesti liitetty heikkous, koris-

luuttisen tabun asemansa.” ¶

kolumni

Tulkaa tänne kaikki vanhat ja vaivaiset,

vayhteiskunnassa, minkä mielikuvan tästä

sairaat ja syrjityt – ja mielellään kaikki rik-

saa? Missä on moraali?

kaat ja meille niin rakkaat. Sillä kauaa

Moraali on kuitenkin vain asioiden

ei näillä lakeuksilla enää kärsitä vilua ja

priorisointia – ja sanoja. Hyvän moraalin

nälkää, eikä jumalauta ainakaan pilkata

omaava ihminen sanailee ainakin vielä

Jumalaa.

ihmiselämän koiranruokaa ja auttami-

Mitä tulikaan sanottua? Maailmasta

sen ampumista arvokkaammaksi. Viimei-

on tullut markkinapaikka, jossa sanat ovat

sessä sanaparissa sanojen välillä ei ole

yhtä lailla tuotteita, kuin autot, lasten lelut

monen kirjaimen eroa. Entä jos ne mene-

ja koiranruoka. Tuotteiden arvo on siinä,

vätkin sekaisin? Jos ei olekaan varmaa,

miten niiden kuvitellaan tulevaisuudessa

kumman tuleva arvo on suurempi? Miten

tuottavan. Mutta miten mitataan sano-

sen voi tietää?

jen arvoa?

lussa opetetaan kielen kielioppi, mutta

joille puhutaan. Sanojen arvo on niiden

missä opitaan sosiaalisten tilanteiden kie-

vaikutuksissa. Ei tämäkään teksti ollut

lioppi? Mistä tietää, mitä milloinkin on

ehkä juuri se, mitä halusin sanoa, mutta

sanottava, milloin kutsuttava sairaita ja

ehkä sillä on arvoa joskus jollekin. Sen

syrjittyjä, milloin vedottava rikkaisiin ja rak-

tietää vasta myöhemmin.

kaisiin tai Jumalaan? Bestmanin ei ehkä

Joillain sanoilla on enemmän painoa

hääpuheessa kannata muistella sulha-

kuin toisilla, jotkut sanat vaikuttavat enem-

sen railakasta menneisyyttä, eikä rau-

män kuin toiset. Iltapäivälehdissä sanojen

hanliikkeen kokouksessa kannata vaatia

arvo mitataan fonttikoolla. Kun katsoo

rautaa rajalle.

minkä tahansa päivän lehden kantta,

E.G.R.

Sanojen valinta ei ole helppoa. Kou-

Sanojen markkinapaikka olemme me,

Oppi tulee erehdyksen kautta. Mies se

tällainen logiikka on helppo löytää: suu-

tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännau-

rimmalla painetut sanat eräässä melko

rajasta. Suuria asioita sanoakseen ei tar-

tuoreessa numerossa olivat ”poltti pilveä;

vitse olla suurmies tai seistä lentotukialuk-

Kimi dokaa; avioero; viimeinen voitelu”.

sen kannella puhumassa sotilaille. Joskus

Silloin tuleva arvo tarkoittaa myyntime-

asia on jopa päinvastoin. Itse harjoittelen

nestystä, ja mikä siis myy? Huumeet, viina,

vielä ihan pienillä sanoilla ja tilanteilla. ¶

ja kuolema. Tuttu juttu kaikille. Jos elämme mieliku-

Kirjoittaja on räkänokka.

V I E S T I N T Ä T O I M I S T O

S A NA

fOR

SANAFORISSA ON SVENGIÄ. SANAFORIN RUMPUKONEENA ON JO ENSIMMÄISESTÄ VUODESTA LÄHTIEN TYKITTÄNYT LEHDISTÖVIESTINTÄ JA MEDIASUHTEET. VUONNA 1996 POLKAISTIIN ILMOILLE ENSIMMÄISET SÄVELET. SITTEMMIN RY T M I RYHMÄMME ON SAANUT TA S A I S TA TUKEA VIIDAKKORUMMULTA . SOIDINLAULUMME ON SULOKAS, TANSSIINKUTSUMME TUNTEISIIN V E T O AVA. PYRIMME PITKÄAIKAISIIN ASIAKASSUHTEISIIN, JOIDEN ETU ON MOLEMMINPUOLINEN. MITÄ PAREMMIN TUNNEMME PA RTNERIMME, SITÄ PAREMMIN PYSTYMME AUTTAMAAN VIESTINNÄN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTTAMISESSA JA MAINEENHALLINNAN

Vi e s t i n t ä to i m i s to Sana for Oy

K O K O N A I S VA LTAISESSA TYÖSSÄ. KUUMA TANSSI VIE MUKANAAN. PITKÄJÄNTEINEN JA TULOKSELLINEN YRITYSVIESTINTÄ EI SYNNY HETKESSÄ EIKÄ HELPOSTI. EI OIKOTEITÄ, EI TA I K AT E M P P U J A (NO, EHKÄ PIKKASEN PYROTEKNIIKKAA). EI FORMAAT T I V E I S U J A . OIKEASTI LUOVA VIESTINTÄ VA ATII AIKAA JA PA N E U T U M I S TA NIIN ASIAKASYRITYKSEN SISÄISEEN TAHTOTILAAN KUIN YRITYSTÄ YMPÄRÖIVÄÄN MARKKINAT I L A N T E E S E E N K I N . TRIPLAENCORE EI KOSKAAN TULE TYHJÄSTÄ.

K a l evankatu ��, �� Helsinki

puh ��