groteski_2005_3 by Groteski

Groteski | media. kulttuuri. lehti. | numero 3/2005 |

SANANVAPAUS

on kaunis sana

Totuus

Suomen urheiluhulluudesta I SSN 0 7 8 2 - 0 9 0 9

9 770782 090001

”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän taannun”

16 12 KUKA TÖHRII JA KUKA MAINOSTAA?

24 MTV FINLAND ON KOTIMAISTA MUSIIKKIA JA PALJON TOSI-TV:TÄ

04 12 16

sisältö

Sirpaleet Kaupunkitilan käyttöohje Suomipoppia, jenkkiräppiä ja tosi-tv:tä?

Groteski Julkaisija • Media ry - Helsingin yliopis-

ton viestinnän opiskelijat Päätoimittajat • Mikko Kuusisalo ja

Joanna Palmén Ulkoasu • Ilmari Tuomivaara Kansi • Aleksi Alku Sarjakuva ja piirrokset • Tuomas Kärkkäinen

19 20 22

”On cool olla taantunut” Jokaisen oma media Auringon lämpö ja pommi-iskun pelko

23 24 26 27

URHEILUA TYHJILLE KATSOMOILLE

Alistetaanhan amiksiakin Suomi - urheilun ihmemaa? E.G.R. Sarjakuva

| media. kulttuuri. lehti. | numero 3/2005 |

Tämän • Lasse Auranne, Joakim B, Timo Harjunumeron tekijät

niemi, Juha Herkman, Soile Koskela,

Mikko Kuusisalo, Tuomas Kärkkäinen, Johannes Laitila, Maija Lindblom, Laura

Painos • 300 kpl Yhteystiedot • g-forum@helsinki.ﬁ • www.valt.helsinki.

ﬁ/blogs/groteski Vuositilaus • 4 numeroa • 10e / 5e (opiskelijat ja työt-

Nenonen, Mia Ojapalo, Marja Ollikai-

tömät) • Maksa tilille Nordea 157230-

nen, Joanna Palmén, Jussi Palmén,

351593 ja kirjoita viestiksi osoitteesi

Katariina Ratilainen, Vilja Rydman, Ilmari Tuomivaara, Saija Vartiainen. Paino • Edita, Lokakuu 2005

Mediakortti • www.valt.helsinki.fi/blogs/groteski/

mediakortti.htm ISSN • 0782-0909

Mölkky on se peli Teksti • Mikko Kuusisalo. Englantia puhuva naapuri koputti oveeni

asiaa aikaisemmin kovin paljon ajatellut-

purin oveen ja pyytää tältä ovea lainaksi,

ja halusi lainata oveani. Kysyttyäni kolme

kaan, ankkalampi mikä ankkalampi.

vaikka yleensä naapureita tuskin edes

kertaa ”Anteeksi, mitä?”, sain selville,

Toinen, kreikkalainen vaihto-opiske-

tervehditään.

että hän tarkoitti vinttikomerossani olevia

lija nauroi ensimmäisenä päivänään Suo-

Aika itsestään selvää, mutta silti. Pitää-

hylättyjä ja resuisia ovia. Uusi kuorsaava

messa katketakseen keskellä katua hel-

hän silmätkin aukaista joka kerta uudes-

kämppis, eikä ainuttakaan ovea omasta

sinkiläishotellin edessä. Kreikaksi Skatta ei

taan aamuisin. Miksei niitä sitten voisi

takaa. Maksavatkin kuulemma paljon.

nimittäin tarkoita kaupunginosaa Helsin-

avata näinkin.

Matkalla ullakolle eräällä ovella Jeho-

gissä, vaan – kyllä vain – paskaa.

Tai vaikka siten, että pidättelee

van todistajat kertoivat Jumalasta ilmei-

Uusiin kulttuureihin tutustuminen

naurua, samalla kun yrittää selittää ete-

sesti somaliperheelle, jonka taaperoikäi-

avaa silmät katsomaan tuttujakin asioita

läeurooppalaiselle, miten ”mölkky” lausu-

set lapset kiipeilivät tyytyväisinä näiden

uudella tavalla. Että asiat voisi sittenkin

taan niin, ettei se kuulostaisi siltä, kuin yri-

sylissä.

tehdä eri tavalla kuin aina ennen. Että

tettäisiin puhua rumia. ¶

Itselläni on opiskelukaveri, joka muutti

muitakin ajatusmal-

tänne Meksikosta. Häntä kiinnostaa tavat-

leja on olemassa.

tomasti se, millaisessa asemassa ruotsin-

Että Helsingissäkään

kielinen vähemmistö Suomessa on muihin

ei ole niin mahdo-

vähemmistöihin verrattuna. Enpä ollut

tonta koputtaa naa-

We have no idea Teksti • Joanna Palmén. “Liksom, vet ni, se on aika hankalaa, jos

lailla kiellettyä disk-

jotkut maahanmuuttajat ovat vaikka

riminointia”. Sitten

tapelleet, ja pitää toimituksessa miet-

siirryttiin tahdikkaasti

tiä, että missä kohtaan niiden syntype-

eteenpäin, ja poh-

rän voi ilmaista ilman, että se olisi rasis-

dittiin muun muassa,

tista, liksom.”

onko sanan maahanmuuttaja käyttö

nen konstaapeli Ryan sanoo näennäi-

rasistista.

sen ennakkoluulottomalle nuorelle kons-

Jotenkin näin takeltelin pakollisen puheenvuoroni keskusteluseminaarissa

Ta j u s i n , e t t ä t ä s s ä a s i a s s a l a h t i

taapeli Hansonille: “You think you know

populaarikulttuurikurssilla Tukholman yli-

Suomen ja Ruotsin välissä on leveimmil-

who you are? You have no idea.” Hieman

opistossa. Aiheena oli rasismi ja etnisyy-

lään. Minulla ei ole ruotsalaisille kerras-

myöhemmin Hanson ampuu syyttömän

den representaatiot mediassa. Olin lais-

saan mitään sanottavaa etnisyyden rep-

tummaihoisen pojan ennakkoluulojensa

kuuksissani turvautunut helpoimpaan ja

resentaatioista. En ole ikinä nähnyt Hel-

pelottamana.

kuluneimpaan mahdolliseen esimerkkiin.

singin yliopistossa luennolla yhtä monta

Suomi muistuttaa konstaapeli Hanso-

Tai niin luulin.

maahanmuuttajaa (anteeksi sanavalin-

nia. Tiedämme miten pitää käyttäytyä,

tani) kuin mahtui Tukholmassa alle kym-

sanomme olevamme avomielisiä, mutta

menen hengen keskusteluryhmäämme.

emme tiedä lainkaan, mistä puhumme.

Koko ryhmä tuijotti minua kummissaan. Lopulta opettaja sanoi, että “syntyperän turha mainitseminen jutussa on

Hienossa elokuvassa Crash rasisti-

Vielä. ¶

| sirpaleet

Oviahdistus Onko sinulle ikinä käynyt näin? Pyrit päät-

tymää. Kiitos vain, lyhyillä puheluilla ja

kuuluu olennaisena osana johtosotku.

täväisesti sisään johonkin rakennukseen.

lähinnä tekstiviestejä lähettelemällä tuo

Ihmiset ovat johtojensa kanssa niin sol-

Viisi ovea vierekkäin valittavana. Nykäiset

kiitoslahja on tuonut opiskelijabudjettiin

mussa, että ainakaan termiä hands free

yhtä kahvaa. Ei aukea. Kokeilet toista. Ei

iloa näinkin pitkään. Elisan Reilu-liittymä

ei voi enää käyttää.

aukea sekään. Vasta kolmannesta ovesta

osoittautui tosi reiluksi.

pääset sisään. Miksi edes rakentaa ovia,

• MIKKO KUUSISALO

jos niitä ei koskaan pidetä auki?

Sudoku. Tukholman metrot ovat täynnä ilmaisjakelulehtien numeropeliä ratkovia matkusta-

Eikö aina kiinni oleva ovi ole vain seinä, joka on naamioitu oveksi?

• KATARIINA RATILAINEN

Rakentavaa kritiikkiä

jia. Tämä muoti alkoi

Dialogi elävästä elämästä:

Britanniasta, jossa

- Näitkö mun jutun lehdessä?

ensimmäisen sano-

- Joo, oli ihan kiva... paitsi että oon kai

malehtisudokun

velvollinen olemaan rehellinen...

julkaisi The T imes

- Niin?

viime vuoden mar-

- Ei se ollut ihan paras. Mutta kuului kui-

raskuussa. Alun

tenkin sen lehden hyviin juttuihin ennem-

perin japanilainen peli

min kuin huonoihin.

levisi kulovalkeana ympäri Britannian ja

- Aha.

• SAIJA VARTIAINEN

aloitti saman tien maailmanvalloituksen. Ruotsiin se ehti kesäkuussa, Suomessa Hel-

singin Sanomat aloitti sudokun julkaisemiMetsätalon ovista osa on kiinni

sen syyskuussa. On suorastaan ihme, jos tämän lehden ilmestyessä ilmaisjakelulehdet eivät vielä ole keksineet addiktoivaa

Tosi Reilu Elisa

Odotettavissa Suomessakin

numeroruudukkoa sivuilleen. Kiinnostavaa ilmiössä on myös se, että Ruotsissa ilmaislehtien sudokut ovat helpompia

Useammatkin puhelinyhtiöt ovat mainos-

Ainakin ennen vanhaan kaikki villitykset

– eli niissä on enemmän valmiiksi annet-

taneet ilmaista syyskuuta kännykkäasiak-

tulivat Suomeen Ruotsista. Jos vanhat

tuja numeroita kuin päivälehdissä. Pide-

kaille. Itse olen tähän mennessä puhu-

merkit pitävät paikkansa, Helsingissä näh-

täänkö maksavien sanomalehtien luki-

nut ilmaiseksi syyskuun lisäksi myös kesä-,

dään lähiaikoina seuraavia, nyt Tukhol-

joita älykkäämpinä?

heinä- ja elokuun. Ai miksikö? Koska Elisa

massa jyllääviä trendejä:

Korttimaksaminen. Ruotsi pyrkii eroon

oli keväällä reilu vanhalle asiakkaalle

Mp3-soittimet ja kännykät kaulanau-

käteisestä rahasta. Joissakin liikkeissä jopa

ja tarjosi yhteensä neljälläkymmenellä

hassa. Aina ei voi edes päätellä, puhu-

lukee seinällä, että maksut mielellään

eurolla puheaikaa kiitoksena, samalla

taanko kaulassa roikkuvaan pikkuesinee-

pankkikortilla. Kolikoita käsittelee kassoilla

kun ehdotti jo muutenkin halvempaa liit-

seen vai kuunnellaanko sitä. Vehkeeseen

enää kone, johon kolikot työnnetään ja

lainaus | sirpaleet |

Piirroshahmojen wc-tavat ihmetyttävät

josta vaihtorahat kilisevät ulos. Ja tur-

pöntöllä housut tiukasti jalassa

haan etsit kynää, ei niitä kuitteja enää

ja kansi kiinni?

signeerata, vaan kortti vedetään itse

• MIKKO KUUSISALO

lukijasta ja sen jälkeen näppäillään tunnusluku. Niin kuin Suomessakin jo bensaasemilla.

• JOANNA PALMÉN

Korttimaksaminen sekä sudoku-numeropeli ovat suosittuja länsinaapurissamme

Mitä joukkuetta Jumala kannattaa?

”Alan harrastajia voi ilahduttaa tieto siitä,

Juoksija ylittää maalilinjan voittajana ja

tinin suorakaidemuoto toistuu myös pää-

kurkkaa taivaalle. Jalkapalloilija heilut-

rynäpiiraan mantelimarenkitangossa.”

taa verkkoa, polvistuu ja suorittaa ristin-

Toimittaja Juha-Pekka Raeste arvostelee ravintola Raﬂaa Nyt-liitteessä 36/2005.

merkin. Miksi helvetissä he tekevät niin?

että parmankinkkuviipaleiden ja oliivicros-

Voltteja onnistumisen kunniaksi heit-

Ne tekivät sen taas

televät avoimen uskonnolliset urheilusankarit tuntuvat välillä saavuttavan

“Musiikki on syntynyt mun ja kahden

Raitiovaunuissa olevassa optikkomainok-

jonkinlaisen transsitilan. Uskomisessa ei

säveltäjän kanssa yhdessä. Mulla olimu-

sessa luvataan ”–100 % alennusta toisista

ole mitään vikaa, tuumin. Onko kuiten-

kana pikku kirja, johon olin kirjoittanut asi-

silmälaseista”. Eli jos lasien hinta on 100

kaan järkeä kiittää Jumalaa siitä, että

oita, jotka kiinnostavat mua.Me mietittiin

euroa, alenee hinta miinus sadalla. Jo

juuri minä olen tämänkertainen voit-

yhdessä soundimaailma, ja seuraavana

yläasteella opetetaan, että kahdesta

taja?

päivänä menin studioon.”

miinuksesta tulee plussa. Ei kannata

Useimmat osaisivat alakoulun uskon-

lasien ostaminen, siis.

nontuntien pohjalta kuvailla teoreetti-

• SAIJA VARTIAINEN

sesti, että yläkerrassa asuu rakastava,

Laulajaksi ryhtynyt malli Ninja Sarasalo kertoo musiikkinsa synnystä Imagessa 8/2005.

ymmärtävä ja oikeudenmukainen hallit-

Pönttökin tietää

sija. Näin ollen, jos Jumala olisi olemassa,

”Tarvitsisi varmaan tehdä jotain, mutta

hän tuskin liputtaisi minkään urheilujouk-

ketään ei taida kiinnostaa.”

Helsingin Vesi kampanjoi taas syksyllä sel-

kueen puolesta.

Johanna Männikkö pohtii opiskelijoiden tukijärjestelmää Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 27.9.2005

keämpien viemäreiden puolesta. Mai-

Huippu-urheilu on usein sen verran

noksia löytyi busseista, metroista ja vähän

miehekästä sikailua, että siitä ovat kris-

kaikkialta. Muistattehan siis, se hieno

tinuskon eettisesti ylevät periaatteet

slogan ”Pönttökin tietää, mitä varten on

melko kaukana. On hullunkurista väit-

”Tutta toi viime syksynä markki-

pönttö”.

tää, että joukkueemme voitti, koska luo-

noille ensimmäisen retromallis-

makunnan herra pitää minun sisäsyrjä-

tonsa vauvoille.”

Mutta kuvittelinko tosiaan vain, vai istuivatko siinä ratikankylkeen liimatussa

potkuani parhaana.

mainoksessa melkein kaikki piirroshahmot

• JUSSI PALMÉN

Vartti esittelee taaperoikäisten muotia 3.10.2005.

| sirpaleet

Kun tyhjä paperi

pelottaa

Teksti • Saija Vartiainen. Kuva • Tuomas Kärkkäinen.

Valkoisen paperin pelko iskee useimmiten juuri tässä vaiheessa; jonkunlainen otsikko on väsätty, ingressi puuttuu ja ensimmäinen lause takeltelee. Googlatessani ilmaisun ”valkoisen paperin pelko” huomaan, etten suinkaan ole

tulla isompia juttuja kirjoittaessa. Sil-

ainoa tyhjän paperin pelkääjä. Se maini-

loin Mäkinen yrittää vain kirjoittaa mitä

taan luovan kirjoittamisen kurssien yhte-

tahansa, jotta pääsisi alkuun. Hänen

ydessä, opettajakoulutuksissa, muusikko-

mukaansa mitä paremmin aihe ja näkö-

haastatteluissa, opiskelijoiden blogeissa

kulma ovat selvillä, sitä helpompi on

ja kirjoittajaoppaissa. Siitä on kirjoitettu

aloittaa myös kirjoittaminen.

runoja, ja ”haamukirjoittajaksi” itseään

”Jos ei ole valmiiksi selvillä, mitä

kutsuva on tehnyt siitä bisnestä tarjoitu-

haluaa asiasta sanoa, on kirjoittami-

malla auttamaan tekstin kirjoittamisessa,

nen vaikeaa. Silloin auttaa kun esimer-

jos ei itse pääse alkuun. Myös termikes-

kiksi puhuu jonkun kanssa. Hyvä keino

kustelua käydään; pitäisikö nykyään

on myös ns. kahvikuppitesti. Miettii vain,

puhua ennemminkin tyhjän tekstikentän

että mitä kertoisi aiheesta kaverille kah-

kammosta?

vikupin ääressä”, hän valaisee.

Ylioppilaslehden päätoimittaja Esa

Mäkinen kieltää, että lehtijutun kir-

Mäkinen on tehnyt toimittajan töitä seit-

joittamisesta tulisi koskaan rutiinia. Jokai-

semän vuotta. Hän kertoo, että alkuai-

nen kirjoitus on uusi tapaus. Hän

koina kirjoittamisen aloittaminen saattoi

kertoo suhtautuneensa kir-

olla hyvinkin vaikeaa.

joittamiseen aina vaka-

”Se riippuu tietenkin paljon tekstilajista. Uutisjutut on helpompi kirjoittaa, mutta esimerkiksi jos piti kirjoittaa

Aloittamisen vaikeus saattaa yhä

vasti eikä päätoimittajuus sinänsä ole muuttanut sitä. ”Toisaalta nykyään ei tarvitse niin

kolumni, niin jo aiheen keksiminen tuotti

keskittyä enää perusasioihin kuten

vaikeuksia. Mikään ei tuntunut tarpeeksi

oikeinkirjoitukseen. Voi laittaa enemmän

hyvältä, ja tekstiäkin tuli hiottua pitkään”,

aikaa tekstin rakenteeseen ja tehokei-

hän kertoo.

noihin”, Mäkinen sanoo. ¶

viestinnän vallassa | sirpaleet |

Kukkoja tunkiolla Teksti • Joanna Palmén ja Mikko Kuusisalo.

Yleisradio aloitti taloutensa tasapainotta-

pari sanaa Big Brotherista. Sanomme vain

Cantwell kirjoittanut DN :n toimittajalle.

misen ja siirtyi yt-neuvottelujen aikakau-

ne pari sanaa. Katsokaa itse sitä televisi-

Ainutlaatuisen hieno käytännön esimerkki

teen. Ylellä on erityinen asema suoma-

ostanne, jos viitsitte.

tekopyhyydestä.

laisessa mediakentässä. Se on edelleenkin edustanut jotain, jota on totuttu kutsumaan laaduksi, kuulostaa se sitten kuinka

Ruotsalaissanomalehti Dagens Nyheter

Kuvittelitko, että Suomen siirtyminen digi-

mahtipontiselta tahansa. Jotain tällaista

julkaisi syyskuussa kiinnostavan artikke-

televisioaikaan on ollut farssi? Pöh, ei ker-

kai Ylen työntekijöillä oli mielessä – muun

lin iltapäivälehtitoimittajien moraalista.

rassaan mitään verrattuna Ruotsin katast-

muassa – kun he marssivat kesken päivän

Haastatellut toimittajat, Aftonbladetin

roﬁin.

ulos talosta. Tiivistämisen varaa isosta

Oisín Cantwell ja Expressenin Niclas Ris-

58 000 asukkaan Gotlanti anoi ja sai

lund, eivät sano mitään mullista-

kyseenalaisen kunnian olla Ruotsin ensim-

Jungner ja kumppanit muis-

vaa, vaan samat perus-

mäinen alue, jossa analogiset lähetykset

tavat, että viimeinen sam-

hokemat ja -rehentelyt,

lopetettiin 19. syyskuuta. Gotlannin kun-

jotka iltapäivälehtien toi-

nallispolitiikot kuvittelivat, että saarelai-

mittajat aina sanovat työs-

set saisivat ilmaiset digiboksit palkinnoksi

talosta löytynee, kunhan

muttaa valot – kansankynttilästäkin.

tään kertovissa jutuissa. Tähän tapaan: Sanoma Oy lanseerasi

“En ole koskaan tietoisesti

uuden kaupunkilehtensä Vartin syyskuussa. Metroasemille ei ilmestynyt neljättä jakelupönttöä, sillä läpyskä sujah-

valehdellut.” “En tungettele. Etsin vain ihmiset käsiini ja tarjoan heille mahdollisuuden kertoa.”

avoimuudestaan. Vielä mitä. Ne onnelliset, joiden ei tarvitse uusia koko antennia, maksavat keskimäärin reilut 300 euroa digiboksista asennuksineen. Ja tällä hinnalla näkee siis vain

taa postiluukusta kotiin saakka. Vaikea

“Eihän kauheaa ole se, että minä kir-

ilmaiskanavat – samat kolme vanhaa

vielä sanoa, voiko tästä palvelusta olla

joitan. Kauheaa on se, että ihminen on

ja huikean mielenkiintoiset kaksi uutta:

erityisen innoissaan. Positiivista ainakin on,

murhattu.”

tiede- ja lastenkanava.

että Vartissa on ihan oikea toimitus, joka

Artikkelin paras anti tulee kui-

tekee pidempiä reppareitakin, eikä vain

tenkin loppuviitteessä kur-

kopioi STT:n uutispalvelua. Yritystä näyt-

siivilla.

tää riittävän ainakin aluksi, jopa hieman

Kumpikin oli saanut lukea

enemmän kuin hiljan saman konsernin

juttunsa läpi, ja heidän muu-

Television nykyistä asemaa arjessamme kuvaa Ruotsin lehdistön tapa puhua ongelmista. Lähes jokaiseen aihetta koskevaan uutisjuttuun on löydetty

suojiin siirtyneellä Uutislehti 100:lla. Tiedä

tosehdotuksiinsa oli vieläpä

avuton ja vihainen eläkeläi-

sitten, onko sijoittuminen ykköseksi nykyis-

suostuttu. Siitä huolimatta kum-

nen, joka tähän asti on nautti-

ten ilmaisjakelulehtien joukossa suurikin

pikaan ei ollut tyytyväinen ja he olivat

nut elämänsä ehtoosta kaikessa rauhassa

saavutus.

(ilmeisesti toisistaan tietämättä) kieltäyty-

television ääressä kiikkustuolissa. Mutta

neet valokuvauksesta juttua varten.

nyt se on loppu. Protestiksi suurta yhteis-

“Tiedän sanoneeni niin kuin jutussa

kunnallista vääryyttä vastaan eläkeläinen

Tänä syksynä ei liene mahdollista kirjoit-

lukee. Silti en tunnista siitä itseäni. En ole

uhkaa lopettaa tv:n katselun kokonaan.

taa mediakritiikkiä ilman, että sanoisi edes

se toimittaja, jota kuvailet jutussa”, oli

Ajatelkaa, joku ei katso telkkaria! ¶

| sirpaleet | Joakim B

Pappa har betydelse

oakim B on pannut merkille Suo-

määräistä varakkaampien akateemis-

messa käytävän keskustelun aka-

ten vanhempien lapset, jotka kapinoivat

teemisen koulutuksen saavutetta-

yliopistovuotensa ja päätyvät elämään

vuudesta, maksullisuudesta ja tasapäi-

samanlaista keinoradikaalia elämää kuin

syydestä. Yltiöpäisimmät väittävät, että

vanhempansa.

koulutusjärjestelmään pääsy olisi lähes

Huonoimmassa asemassa ovat tie-

tasavertaista tuloluokasta riippumatta,

tysti ne, joilla ei ole takanaan kumpaa-

jos nyt saa keskimäärin normaalit kasvu-

kaan resurssia – taloudellista tai kulttuu-

olosuhteet. Näin ei kuitenkaan ole. Taus-

rista. He ovat sitä peruskoulun jälkeen

talla on pirusti merkitystä, ja suuri osa

näkyvistä kuoriutuvaa pohjasakkaa, joka

nykyisistä yliopisto-opiskelijoista opiskelee

katoaa kulttuuriresurssin putkessa leijaile-

yliopistossa nimenomaan vanhempiensa

vien nuorten aikuisten elämästä kymme-

ansiosta näiden tulotasosta riippumatta.

nen ikävuoden jälkeen putkahtaakseen

Suuri osa viestinnän huippuammattilai-

ehkä hetkeksi miessukupuolen näkyviin

sista on sitä vanhempiensa ansiosta.

armeijassa.

Ranskalainen sosiologi Pierre Bordieu on kirjoittanut runsaasti sosiaalisista kerrostumista, joilla hän korvaa luokan käsitteen. Yksittäisen ihmisen taustalla on perheen suomana kahdenlaisia

Vähäisellä kulttuuriresurssilla varustettu uusi yliopisto-opiskelija on kavereidensa kanssa hukassa: maalaisjärki ei älykköihin tehoa ja liberaali uusvasemmistokin katsoo moukkamaisen syntype-

resursseja: kulttuurisia ja taloudellisia.

rän omaavaa paariaa nenänvarttaan

Bordieun mukaan kulttuurisilla resurs-

pitkin.

seilla on vähintään yhtä suuri vaiku-

Akateemisuuden periytyminen on

tus yksilön lopulliseen sijoittumiseen

hyvin huolestuttava kehityskulku, joka

kerrostumissa kuin taloudellisilla: isin

Joakim B:n mielestä on katkaistava. Se

ammatti määrää lapsen ammattia

on vähintään yhtä suuri ongelma kuin

yhtä paljon kuin isin lompsa.

suomalaisen koulujärjestelmän tyttöjä

Kulttuurinen resurssi näkyy

suosiva rakenne, joka nyt näkyy yliopis-

lapsen elämässä monella tavalla:

tojen sisäänotoissa. Molempiin on puu-

kulttuuriharrastuksina, asennoitumi-

tuttava lainsäädännön ja sivistystyön kei-

sena elämään, keskimääräistä liberaa-

noin. Eliitin kulttuuriresurssi on ulotettava

lisempina asenteina ja positiivisena suh-

myös siihen kansanosaan, jota ennen

tautumisena koululaitokseen. Käytän-

kutsuttiin nykykäsityksen mukaan rumasti

nössä se näkyy vähintään puolikonser-

työväenluokaksi. ¶

vatiivisena pikkuporvarillisena kaupunkielämänä: yliopistoihin päätyvät keski-

Joakim B

Kirjoittaja on sosiaalisesti ahdistunut työväenluokan sankari.

viipale | sirpaleet |

Viestinnän hutkimus ja pervokalastuksen taito Teksti • Juha Herkman. Olen harrastanut perhokalastusta yli 20

itselleni ylipäätään mielihyvää harrastuk-

lopulta eniten vaelluskalakantoja sääs-

vuotta. Jotkut nimittävät lajia myös per-

sesta, jossa välineenä on toinen luonto-

tävä tapa harrastaa kalastusta. Mikäli vir-

vokalastukseksi. Tiedättehän: aikuiset

kappale, vaikka sille ei lopulta huonosti

takutuisten kalojen kalastusta haluaa yli-

miehet – joskus myös naiset – seisovat

kävisikään?

päätään harjoittaa, C&R-perhokalastus

napaansa myöten koskessa kumihou-

Viestinnän etiikan pohdinnassa on

on ekologisesti kestävintä.

suissa ja vispaavat pitkillä vavoillaan kuin

jotain samaa kuin perhokalastuksessa:

Viestinnässä eettinen vastuu on toi-

ratsumiehet piiskojaan.

ollaan epävarmoilla vesillä. Viestinnästä

saalta sillä, joka viestin laatii, ja toisaalta

Kumihousut ja piiskaaminen eivät kui-

voidaan järjestelmällisellä tutkimuksella

sillä, joka sen välittää eteenpäin. Eettisesti

tenkaan ole lajissa pervointa. Täysin käsit-

osoittaa monenlaisia tosiasioita ja lain-

kestävä viestintä ei perustu toisen alista-

tämättömänä monet pitävät sitä, että

alaisuuksia. Viestinnän henkilökohtaisia,

miseen tai pelkkään omien etujen ajami-

saalis usein vapautetaan pyytämisen jäl-

yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudelli-

seen. Kommunikaatio on etymologiansa

keen. Catch and release eli kotoisam-

sia intressejä voidaan myös ymmärtää.

mukaisesti yhteisöllistä toimintaa. Eettisesti

min C&R on tämän kalastustavan nimi. Kaukana ovat ajat, jolloin kalastettiin perheelle einestä. Nyt turhamaiset city-ihmiset käyvät vain kiusaamassa viattomia luontokappaleita. Vaikka asiaa on tutkittu – uskokaa tai älkää, myös perhokalastusta tutkitaan – kalojen kiusaamista on vaikea perustella. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että 95 prosenttia perhosta vapautetuista taimenista selvisi hengissä jopa kesälämpimässä vedessä. Omat havaintoni saman kalan pyydystämisestä monta kertaa lyhyen ajan sisällä tukevat tulosta. Lohikalojen hermoston tutkimuksissa on puolestaan todettu, että kalojen suupielet ovat rustoa, jossa ei ole kipuaistimuksia välittäviä soluja.

Mutta kun puhutaan viestinnän roolista

vastuullinen viestintä on kuin C&R-perho-

Kaikki edellä sanottu on kuitenkin vain

demokratian, tasa-arvon ja solidaarisuu-

kalastus: pitkällä aikavälillä kestävin toi-

puolustelevaa rationalisointia. Eettinen

den edistämisessä, huudetaan apuun

mintaperiaate. Nykyinen kilpailumentali-

ongelma on ylipääsemätön. Entäpä jos

joukko teorioita ja rationalisointeja, jotka

teetti ja markkinavalta asettavat kuiten-

kala tarttuu jostain muualta kuin suupie-

ovat vähintäänkin aukkoisia.

kin eettisesti toimivalle viestinnälle turhan

lestä? Mitä kipua ja pelkoa kala tuntee

Kaloilta ei voi edellyttää moraalia:

kovia haasteita. Ellei asialle tehdä jotain,

väsytyksessä, kun sen lihaksisto täyttyy

vastuu on kalastajalla. Voin perustella

jäljelle saattaa jäädä pelkkää pervovies-

maitohaposta? Millä oikeudella haen

C&R-perhokalastusta sillä, että se on

tintää sanan kielteisessä merkityksessä. ¶

| sirpaleet | kirjaus

Jokapaikan pornon normit Teksti • Joanna Palmén. Minulle ympäristömme pornoutuminen konkretisoitui pari vuotta sitten jossakin viikonvaihteen lukupaketissa, jossa malli Karita Tuomola poseerasi alasti vatsallaan maaten punaisella silkkilakanalla. Hänen notkolla olevaan alaselkäänsä (selän on oltava notkolla, jotta katse voi suuntautua katsojaan) oli sijoitettu – varmasti jostakin taiteellisesta tai tuotannollisesta syystä – annos väritontä geelimäistä ainetta. Kuvien yhteydessä olleen haastattelun sisältö ei ole jäänyt spermaviittauksen tavoin mieleen, mutta Laura Saarenmaa esittää kirjassa Jokapäiväinen pornomme

matiikkaa, jonka yhteydessä silti useimmi-

hymyilevät kutsuvasti (mies)katsojalle.

valistuneen veikkauksen:

ten toistetaan hyvin konventionaalisia ja

Valmiina seksiin.

“Vaikka iltapäivälehtien kansijutut ovat kuvitukseltaan pintaa vilauttelevia ja

kuin rohkeaa.

Kulunutta asetelmaa toisti myös jo uransa päättänyt pornotähti Rakel

pornahtavia, ne pyrkivät teksteissään pai-

Näin tehtiin seksillä markkinoidussa

Liekki. Hän rakensi imagonsa erilaisen,

nokkaasti olemaan kaikkea-muuta-kuin-

Levottomat -elokuvatrilogiassa. Sen

taiteellisen ja leikillisen pornon varaan,

pornoa. Haastateltava henkilö esitetään

ensimmäisessä osassa nainen kaipaa

mutta käytännössä poseerasi Iltalehden

suopeassa valossa: työteliäänä, moraali-

romanttista sitoutumista, mies pelkkää

Iltatyttö-kuvissa, esiintyi pornokonven-

sena, selkärankaisena ja säädyllisenä.”

seksiä. Kolmannessa osassa nainenkin

tioita toistavissa harde core –kuvissa ja

tahtoo pelkkää seksiä, mutta se onkin

tuotti pornoelokuvan Mun leffa, joka ei

sitten jo sairaus.

poikennut asetelmaltaan ja kerronnal-

Kymmenestä artikkelista koostuva

Jokapäiväinen pornomme tekee useita

konservatiivisia normeja. Kaikkea muuta

vastaavia arkipäivän pornoutumista kos-

Näin tehtiin H&M:n kiistellyissä pik-

taan juuri mitenkään “perinteisistä” por-

kevia analyyseja. Ja huomatkaa, kirjan

kujoulumainoksissa, joita Leena-Maija

noelokuvista (suihinottoja, rahaotoksia,

käyttämä “pornoutuminen” on huolella

Rossi analysoi artikkelissaan Halukasta

naisten ryhmäseksiä).

valittu termi. Pornoistuminen saattaisi

& Mukautuvaa . Niiden mallit toistavat

Mitä pidemmälle hyvin toimitettu teos

assosioitua raaistumiseen, kun taas por-

itkettävän kliseisesti kaikkia mahdollisia

etenee, sitä selkeämmin esiin nousee

noutuminen viittaa pehmopornokuvas-

heteropornon konventioita: Alusasuisten

kysymys vaihtoehdoista. Millainen porno

toon, joka puuromaisesti kyllästää elinym-

naisten silmät ovat puoliummessa, katse

kelpaisi arvon kirjoittajille?

päristömme.

raukea, punatut huulet töröllään ja selkä

Useimmat esitellyt yritykset eivät sovi.

Ja siitä kirjassa juuri on kyse. Sama asia

notkistettuna. Heidän vartalonsa kosket-

Rakel Liekki toistaa konservatiivisia kaa-

todistetaan useista näkökulmista: media

tavat toisiaan, koska naisten välistä intii-

voja. Ranskalainen seksintäyteinen nais-

ja jopa kaupunkitila ovat täynnä pornote-

miyttä pidetään miehiä kiihottavana. He

elokuva etunenässä Pane mua (Baise-

tivaus |sirpaleet |

moi, 2000) ei tarjoa naisille samaistumismalleja ja perustuu sekin vanhoihin pornokuvastoihin raiskauksineen päivineen. Entä Henry Saaren “taistelu suomalaisen heteromaskuliinisuuden puolesta”? No, mukava huumoripala artikkelien joukossa. Viimeinen, Tarja Laineen kirjoittama artikkeli Pornotähti: oman aikansa

Miten liukuportaita siivotaan? Teksti • Mia Ojapalo. etroasemien liukuportaat palvelevat satoja kiireisiä kulkijoita päivittäin. Helsingin sykkivän kuoren alla ne tekevät pyyteetöntä työtään vuorokauden ympäri. Metroasemien isännöitsijä Klaus Niskala, miten metrojen liukuportaita oikein huolletaan?

sankaritar? suo jo jonkin verran vastauk-

Metrojen liukuportaat siivotaan pölynimu-

siakin esittelemällä “post-porn-moder-

rilla, jota käytetään portaiden ollessa käyn-

nisti” Annie Sprinklen, yhden Yhdysval-

nissä, sekä erityisellä pesulaitteella. 0,7

tain kuuluisimmista pornotähdistä, joka

metriä leveä pesulaite asetetaan suljet-

on yhdistänyt työhönsä osallistuvat spek-

tuna olevien portaiden alapäähän, josta

taakkelit ja performanssit.

se hyppää noin minuutin pesurupeaman jäl-

Silti vaikka ongelmat ovat todellisia ja

keen automaattisesti seuraavalle portaalle.

pornon kritiikki aiheellista, tarjotut vaihto-

Pesu suoritetaan kahden vuoden välein,

ehdot jäivät kirjassa vähiin.

ja käsittelyn jälkeen portaat ovat taas kuin

Pelkkä asetelman kääntäminen ei

uudet. Helsingin alueella on noin seitsemän-

taida riittää: Miehet katsoisivat haluk-

kymmentä metroasemien liukuportaikkoa.

kaasti kameraan kosteat huulet töröllään,

Korkein, pystysuunnassa 29 metriä oleva por-

he olisivat kyltymättömiä mutta kuitenkin

taikko löytyy Kampista.

seksuaalisuudestaan epätietoisia neitsythahmoja, oikeita naapurinpoikia. Kaikki

Mikä on erikoisinta, mitä liukuportaiden siivouksen yhteydessä on löytynyt?

huipentuisi naisen orgasmiin – miehen

Mitään erikoista niistä ei löydy. Pelkkää rasvaa

kasvoille? Hmm.

ja pölyä.

Ei, vastakohtapariajattelu ei vain toimi, ja siksi kai elämä onkin niin monimutkaista.

Haluaisitko kertoa vielä jotain muuta liukuportaiden vakiokäyttäjille? Nykyisin ihmiset tuntuvat ainakin seisovan lakien ja asetusten mukaisesti liukuportaiden oikeassa reunassa.

PS. Kyllä, kirjassa on yksi miehen kir-

Siinä ei ole ongelmia. Turvallisuudesta haluai-

joittama artikkeli, Harri Kalhan Kova lasku

sin mainita sen verran, että kulkusuunnat ovat

pehmeään pornoon. Ja löysin jopa kaksi

selkeästi merkittyjä. Kuitenkin noin kerran vii-

miesarvostelijan arviota teoksesta. ¶

kossa joku pääosin humalahakuisen juomisen seurauksena lähtee yrittämään väärään suuntaan. Tästä on aiheutunut pahimmillaan

Kaarina Nikunen, Susanna Paasonen ja Laura Saarenmaa (toim.): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri. Vastapaino. 272 s. Ovh 28 e.

kallonmurtumiakin. Niin, ja lasten läskipohjakengät juuttuvat myös usein kiinni portaisiin. ¶

Kaupunkitilan käyttöohje Teksti • Katariina Ratilainen. Kuvat • Mikko Kuusisalo.

lasta paljon. Hänen mukaansa kaupunki-

Puistonpenkki, torin kiveys ja lyhtypyl-

muutos. Kauppakeskuksissa oleskelusta

me oikeasti enää missään?

tilassa on viime vuosina tapahtunut suuri

väs ovat kaikki osa yhteistä kaupunkiti-

Kaupungissa liikkuessa tulee ohitta-

laamme. Tilassa esitetään taidetta, oles-

neeksi kymmenittäin ihmisiä, mutta harva

”Katetut tilat, joissa voi kuluttaa, ovat

kellaan ja koetaan elämän isoja ja pieniä

juurikaan puhuu tuntemattomien kanssa.

korvanneet yhä enemmän julkisen tilan.”

hetkiä. Julkisesta tilasta päättäminen on

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaupunki-

kuitenkin osoittautunut yllättävän vai-

tilalla ei olisi mitään väliä, sillä keskustelu

keaksi.

tilan käytöstä käy kuumana. Suurimmalla

Kun puhutaan kaupunkitilasta, ei tar-

vuotta ja oppi tuona aikana kaupunkiti-

Tarra on tarra, mutta lyhtypylväässä siitä tulee töhry. Kaupunkilaisten kohtaamispaikka voi muuttua liukumäeksi. Groteski ja kansanedustaja Irina Krohn pohtivat, miten kaupunkia pitäisi käyttää.

on tullut yhä suositumpaa.

Kenen tila?

osalla meistä on mielipide siitä, miltä kau-

Kaupunkitilaa ei voi omistaa, mutta sitä

koiteta ainoastaan paikkaa, vaan myös

pungin yhteisissä tiloissa pitää näyttää ja

voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Samalla

siellä olevia ihmisiä. Kaupunkitilassa pitäisi

mitä siellä saa tehdä.

paikalla, jossa päivisin syödään lounasta,

saada olla omana itsenään. Kyse on koh-

Vihreiden kansanedustaja Irina Krohn

taamisen alueesta. Mutta kohtaammeko

istui Helsingin kaupunginvaltuustossa 12

skeitataan iltaisin. Julkisilla tiloilla on toki eroa. Kauppa-

keskuksen aulassa ei saa tehdä samoja

grafﬁteja.

asioita kuin torilla. Usein kaupunkitilojen

”Suomessa tunnutaan ajattelevan,

rajoitusten yhteydessä puhutaan ylei-

että kaupunkitilan tulisi olla edustava.

sestä turvallisuudesta. Krohnin mielestä

Yhtenäisyyttä pidetään tyylikkäänä, ei

turvallisuuskysymys on vaikea.

saa olla persoonallisuutta.”

vaikuttaa kaupunkitilaan ja sen tunnelmaan. Kysymys mainonnan rajoittamisesta sivuaa aina myös sananvapautta. Mainosmediatoimisto JCDecaux poisti hiljattain Animalian mainokset katu-

”Kaikki maksavat saman verran veroa,

Löytyy kaupunkitiloista luvallistakin

kuvasta saamiensa negatiivisten palaut-

mutta jonkun nuoren somalin tila voi olla

taidetta. Vasta avattuun Kampin keskuk-

teiden takia. Myöhemmin mainonnan

paljon kapeampi kuin jonkun ison kors-

seen rakennettiin metron liukuportaiden

eettinen neuvosto totesi, että Animalian

ton”, hän sanoo. Krohn varoittaa kuiten-

kuvuksi tilataideteos Gekko, josta povat-

mainonta ei olisi ollut mainonnan sääntö-

kin, että vaikka julkisen tilan turvallisuus on

tiin kaupunkilaisten uutta kohtaamispaik-

jen vastaista.

tärkeää, ei jokaista puskaa ja varjoisaa

kaa. Aika pian taideteoksen päälle ilmes-

Onko oikein, että yksityinen yritys tai

paikkaa tulisi hävittää siitä syystä, että

tyi lapsia laskemaan liukumäkeä pitkin

joukko kansalaisia voi päättää mainoksen

sinne voi piiloutua raiskaaja.

gekon kellertävää kaakelipintaa. Ja aika

poistamisesta? Animalian mielestä valta-

Kenen sitten tulisi päättää puskien

virrasta poikkeavan näkökulman esiin-

kohtalosta ja koko kaupunkitilan käy-

tuomisen on oltava mahdollista, vaikka

töstä? Tila on kansalaisten, mutta onko

sanoma ei miellyttäisikään kaikkia.

esimerkiksi yrityksillä liikaa sananvaltaa siihen?

”Helvetin hieno paikka”

Krohnin mukaan kaupunkitilasta päättävät kansalaiset, ainakin pienessä mit-

Kaupungilta löytyy myös ei-kaupallisten

takaavassa. Laajempi päätäntävalta

yhdistysten ja järjestöjen mainoksia, jotka

on kaupunginvaltuustolla, jolla on Suo-

on kiinnitetty sinne luvatta. Krohnilla on

messa kaavoitusmonopoli. Krohn kuiten-

ehdotus mainostilojen tasapainottami-

kin sanoo, että tilojen käytön liikaa etukä-

seen.

teissuunnittelua tulisi välttää.

”Kun joku saa myydä tilaa jollekin viestille, tarvitaan vastapainoksi tilaa, jonne järjestöt voivat laittaa mainoksiaan”, hän

Taidetta kaikkialla

esittää.

Kaikkialta kaupungissamme löytyy tai-

Helsingistä löytyy monia Irina Krohnille

detta: sähkökaapeista, ennen tyhjiltä

pian gekolle ilmestyi myös kaide. Kampin

mieleisiä julkisia tiloja. Niistä yksi on Kes-

vaikuttaneista seinistä, tunneleista ja kai-

infosta vahvistetaan, että sen on tarkoi-

kuspuisto.

teista. Taiteen ja töhryn raja ei kaupunki-

tus estää lasten kiipeäminen.

taiteessa ole selkeä.

Krohn kertoo, että vastaava esi-

”On hienoa, kun tulee kuhisevasta kaupungista suoraan metsän siimek-

Usein kuulee ihmeteltävän, miten jokin

merkki löytyy myös Ruoholahdesta, jossa

teos on päässyt museoon. Sen lisäksi voi-

luonnonkivistä tehty kasa purettiin van-

Helsingin kaupunginvaltuustossa olles-

taisiin ihmetellä, miten jotkut teokset kel-

hempien toivomuksesta. Turvallisuuteen

saan Krohn näki helposti vain epäkohtia

puutetaan julkisille paikoille. Osa niistä

vetoavien rajoitusten lisääntyessä kau-

kävellessään kaupungilla, koska tunsi ole-

on toki luvallisia, mutta iso osa ei. Kroh-

punkitila tuntuu olevan yhä lähempänä

vansa niistä vastuussa. Nyt hän on oppi-

nin mielestä kaupungissa tarvittaisiin tilaa,

pelkkää edustustilaa.

nut nauttimaan kaupungista. ”Helsinki on

jonne saisi luvallisesti tehdä esimerkiksi

Katutaiteen lisäksi myös mainonta

seen.”

ylipäätään helvetin hieno paikka.” ¶

Groteski | me ro 3/2 00 5 oti . liit e. | nu | sis us tus . mu

Hillittyä ja pirteää kuviointia kylpyhuoneen seinille.

at Yksityiskohd ratkaisevat

in Nuoren knoedliöt ho tenhoavat te ali

sustusspesia

Groteskin si

Opiskelija! Yhdistämällä uutta vanhaan, tammea pyökkiin tai vaikkapa pirteitä boordeja hillityn beigeen muovitapettiin sinäkin voit tehdä lähiösolustasi valoisan, avaran ja kodikkaan unelmakodin. Groteskin Sisustusspesiaali esittelee syksyn muotimateriaalit, tuoreimmat ideat ja jännittävimmät yksityiskohdat.

Pienikin parveke voi avartaa asuntoa dramaattisesti.

Modernissa kodissa uudenaikainen teknologia on tyylikäs osa sisustusta.

Kauniissa kodissa vieraatkin viihtyvät pidempään.

Tehokkaalla tilankäytöllä ja vaaleilla värisävyillä saat kylpyhuoneeseesi tilan tuntua ja elämää.

Music Television lanseerasi Suomen oman MTV-kanavan syyskuussa. Kanavan tavoitteena on muotoutua suomalaiseen makuun sopivaksi. Mutta muotoutuuko suomalaisista MTV-yleisö?

Suomipoppia, jenkkiräppiä ja tosi-tv:tä? ”Suomalaisille suunnatun kanavan

Teksti • Marja Ollikainen. Kuvat • MTV.

perustamiseen vaikutti myös se, että MTV

oni yllättyi, kun kan-

Show’lla ja HIM:in Wings of a Butterfly -

Nordicin aikana jouduttiin tekemään

sainvälinen Music Tele-

musiikkivideolla.

paljon kompromisseja etenkin musiikin suhteen”, hän jatkaa. ”Pohjoismaissa

vision tiedotti viime

”Luonnollinen jatkumo”

närää syntyi varsinkin Tanskassa, missä

Pohjoismaihin. Ruotsin, Norjan ja Tans-

Alkuperäinen MTV lanseerattiin USA:ssa

sena kanavana.”

kan lisäksi myös Suomen kerrottiin saavan

vuonna 1981, ja seuraavan vuosikymme-

Tanskalainen MTV lanseerattiin jo lop-

oman kanavansa syyskuussa.

nen puoliväliin mennessä MTV oli perus-

pukeväästä, ja toistaiseksi paikallisen

joulukuussa päätöksestään perustaa neljä uutta kanavaa

Suomi on kaukana maailman suu-

tanut omat alueelliset kanavat jo nel-

musiikin osuutta kasvattaneeseen kana-

rista metropoleista, eikä väkeäkään ole

jään maanosaan: Pohjois-Amerikkaan,

vaan on oltu Morottajan mukaan tyyty-

paljon, joten maamme nähdään harvoin

Eurooppaan, Aasiaan ja Etelä-Amerik-

väisiä.

hyvänä sijoituskohteena. MTV-pomot

kaan. Nykyään kanava näkyy jo noin 400

Myös Suomen MTV:n tavoitteena

olivat kuitenkin päättäneet käydä tais-

miljoonassa kotitaloudessa 166 maassa.

on tuoda voimakkaasti esille kotimaista

toon katsojaluvuista ja tarjota tarkasti rää-

Alueellisten kanavien määrä kasvaa koko

musiikkia ja artisteja. Morottaja korostaa,

tälöityä viihdettä musiikista ja populaari-

ajan, ja samalla MTV muuttuu yhä sirpa-

ettei kanavalla ei tehdä mitään sisällölli-

kulttuurista kiinnostuneille 15–30-vuotiaille

leisemmaksi.

siä ratkaisuja prosenttilukujen perusteella,

suomalaisille.

MTV Nordic nähtiin leimallisesti ruotsalai-

”Suomen MTV:n kohdalla kyseessä on

vaan artistit kerätään soittolistalle mie-

Kisa katsojista alkoi syyskuun 18. päivä,

tavallaan luonnollinen jatkumo kanavan

lenkiintoisuuden mukaan. Kotimaisuus ei

kun Suomen MTV aloitti toimintansa suo-

kehityksessä”, Suomen Music TV:n kana-

myöskään sulje pois kansainvälistä tuo-

malaisen Axl Smithin juontamalla Kick Off

vajohtaja Erja Morottaja selvittää.

tantoa.

◄ Johnny Knoxville

”Suomen Music TV:stä ei koskaan tule

ja viihdeuutislähetyksistä. Vuosien varrella

mitään suomipop-kanavaa, sillä MTV on

on pikku hiljaa menty siihen suuntaan,

ainoastaan musiikkia”, Morottaja selvit-

aina ikkuna myös kansainvälisille markki-

että musiikkivideoiden osuutta on pienen-

tää. ”Sitä paitsi kaikki Suomen MTV:llä

noille”, Morottaja napauttaa.

netty ja tilalle on otettu erilaisia viihdeoh-

näkyvät ohjelmat liittyvät aina jollakin

jelmia tosi-tv:stä aina piirrettyihin asti.

tavalla musiikkiin tai populaarikulttuuriin

Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Jarkko Jokelainen suhtautuu MTV:n Suomen kanavaan myönteisesti.

Ilmiö näkyy voimakkaasti myös

kanava ei kasva mihinkään soittamalla

yleisemmin.”

Suomen MTV:llä. Ohjelmakartta kasat-

”Suomalaiselle musiikkielämälle vaiku-

tiin ainakin ensimmäisille viikoille niin, että

tus on varmasti positiivinen,” hän sanoo.

prime time varattiin ensisijaisesti tosi-tv:lle.

Marginaalia ja omaa tuotantoa

”Kotimaiset yhtyeet saavat enemmän

Joitakin katsojia kuitenkin ärsyttää jat-

soittoaikaa, mikä tulee elvyttämään mus-

kuva tosi-tv:n tuputtaminen. Helsinkiläi-

Morottajan mukaan Suomen MTV:n ohjel-

avideotuotantoa. Tämä taas puolestaan

nen biologian opiskelija Suvi Immonen,

mistossa musiikkia on joka tapauksessa

lisännee myös kotimaisen musiikin menek-

24, kertoo, ettei kanavaa tule tuijotettua

enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

kiä.” Myös osa MTV:n kohdeyleisöstä tuntuu

paljon, sillä sieltä ei koskaan tule mitään sellaista, mitä oikeasti jaksaisi katsoa.

”Se näkyy meillä kartassa”, hän painottaa. ”Kanavan tavoitteena on nostaa

arvostavan Suomen kanavan päätöstä

”Ohjelmat ovat usein todella seka-

esiin myös marginaalisempaa musiik-

tuoda esiin enemmän kotimaisten teke-

via, ja ne rönsyilevät liikaa”, Suvi toteaa.

kia muun muassa Alternative Nation ja

mää musiikkia.

”Kanavan pitäisi selkeästi muuttaa ohjel-

Headbanger’s Ball -ohjelmissa.”

Tuore kasvatustieteiden kandidaatti Hanna Raitila, 24, on sitä mieltä, että kanavalle oli tilausta. ”MTV Nordicin aikaan katsoin kana-

matarjontaansa, jotta katsoisin sitä.” Myös Jokelainen antaa kanavan ohjelmistosta pikemminkin risuja kuin ruusuja.

vaa vähän, mutta kotimaista kanavaa

”Vaikuttaa äkkiseltään jatkavan

tulee katsottua enemmän”, hän toteaa.

samoilla linjoilla MTV Nordicin kanssa, eli

”On hyvä juttu, että ruutuun saadaan

prime time on tv-sarjoja ja musiikki toissijai-

lisää suomalaista musiikkia, mutta pelkkä

silla ohjelmapaikoilla”, hän pohtii. ”Siihen

suomipoppia suoltavaa kanavaa en jak-

olen viime vuosina MTV:ssä pettynyt.”

saisi tuijottaa.”

▲ Axl Smith

MTV:tä voikin olla vaikea mieltää

Nämä vaihtoehtoisempaa musiik-

musiikkikanavaksi, kun sisällössä keski-

kia esittelevät ohjelmat on kuitenkin sijoi-

Tosi-tv:tä musiikin kustannuksella?

tytään musiikkiohjelmien ja -videoiden

tettu yön ensimmäisiin tunteihin, joten

sijasta tähtien yksityiselämää esitteleviin

katsojat eivät välttämättä löydä niitä

viihdeohjelmiin. MTV:n johtoportaan pel-

kovin helposti. Jokelainen kertoo kat-

MTV on tehnyt paljon muutoksia ohjelma-

kona näyttäisi olevan, etteivät katsojat

soneensa etenkin Alternative Nationia ,

politiikkaansa historiansa aikana. 1980-

jää kanavalle, jos ohjelmistossa on aino-

mutta ”hyvin satunnaisesti myöhäisten

luvulla MTV:n ohjelmisto koostui pääasi-

astaan musiikkivideoita.

lähetysaikojen vuoksi”.

assa musiikkivideoiden virrasta sekä sen

”Musiikki on aina ollut iso osa MTV:

Yksi ratkaisu tosi-tv:n ylivaltaan olisi

lomassa näytetyistä artistihaastatteluista

tä eikä se koskaan lähde pois, mutta

tuottaa journalistista kotimaisin voimin

“MTV tuo uutta, kun The Voice puolestaan panostaa vanhoihin ja varmoihin hitteihin.” ERJA MOROTTAJA, MTV FINLAND

tehtyä musiikkiohjelmaa, mutta Suomen

kustelevat musiikista. Mallia voisi ottaa

Music TV:llä ei toistaiseksi kiirehditä. Tällä

vaikka MTV3:n Levyraadista.”

hetkellä kanavalla ei ole vielä muuta kotimaista ohjelmaa kuin suomalaisen tiimin Tukholmassa kasaamat uutiset.

mia takaisin valtakunnallisille kanaville. ”Niin paljon kuin Jyrkiä parjattiin syystä tai syyttä, niin silloin elettiin aika

Mitkä kilpailijat?

yltäkylläistä aikaa musiikkitarjonnan suhteen”, Jokelainen toteaa.

”Muun ohjelmatuotannon kanssa kat-

Suomen MTV aloitti toimintansa kilpai-

”Etenkin kun tähän lisättiin vielä

sotaan rauhassa, että saadaan hyvää

lutilanteen kannalta otollisella hetkellä.

Moon TV, joka oli parhaimmillaan lois-

sisältöä. Kotimaista tuotantoa ei haluta

Populaarimusiikkiin keskittyvät ohjelmat

tava – just sellaista nuoriso-ohjelmaa,

tehdä väkipakolla”, Morottaja sanoo.

on nimittäin poistettu valtakunnallisilta

josta isot kanavat aina haaveilevat,

Liian kauan ei kuitenkaan kannata

kanavilta viime vuosina varsin systemaat-

mutta johon eivät jäykkyyttään taivu”,

odotella, sillä moni katsoja tietää jo nyt,

tisesti. YLE näyttää musiikkivideoita lista-

hän jatkaa. ”Näiden loputtua on eletty

mitä haluaa. Ainakin musiikkiohjelmille

ohjelmissaan Top40 ja Nordiska videolis-

jonkinlaista krapulaa.”

näyttäisi löytyvän halukasta yleisöä.

tan, MTV3 puolestaan toistaiseksi tauolla

Ainoan varteenotettavan vastuk-

olevassa Levyraadissa , mutta muuten

sen musiikkiohjelmiston puolella Suomen

tarjonta on hyvin vähäistä.

Music TV:lle näyttäisikin tarjoavan musiik-

”Tosi-tv ei oikein kiinnosta, tilalle toivoisin enemmän vaikkapa artistihaastatteluja”, Hanna toteaa. ”Voisi olla kiva

Useat musiikkitoimittajat ovat vuo-

kivideoita jatkuvalla syötöllä lähettävä

katsoa myös keskusteluohjelmia, joissa

dattaneet sydänvertaan kolumneissaan

The Voice -digikanava. Morottaja on kui-

kotimaiset artistit ja muut alan ihmiset kes-

ja vaatineet kotimaista musiikkijournalis-

tenkin eri mieltä. ”The Voice ei ole MTV:n kilpailija, sillä sen kohderyhmä on 10–14-vuotiaat. Lisäksi MTV tuo uutta, kun The Voice puolestaan panostaa vanhoihin ja varmoihin hitteihin”. Vaikka MTV keskittyy ohjelmistossaan tosi-tv:n ja musiikkivideoiden lähettämiseen kunnianhimoisemman musiikkijournalismin sijaan, on muistettava, ettei myöskään valtakunnallisilla tv-kanavilla ole viime vuosina päästy paljon parempiin tuloksiin. Ehkäpä MTV:n tulo kotimaan markkinoille haastaa paikalliset tuotantoyhtiöt ja kanavat takaisin

▲ The Rasmus

mukaan kisaan, johon moni on odottanut pientä piristysruisketta. ¶

”On cool olla

taantunut” Tässä jutussa ei paheksuta wrestlingiä eli amerikkalaista vapaapainia.

Teksti • Lasse Auranne. Kuva • Welldone.

merikkalainen wrestling-show

POW! Ka-BOOM!), johon voi suhtautua

saapuu jo toisen kerran lyhyen

lämpimän nostalgisesti. Wrestling on tätä

restling-draaman suohon on helppo hukkua, sillä yliampu-

ajan sisällä Suomeen. Subtv:stä tuttu

päivää. Suosiollaan se on todistanut rele-

vista juonenkäänteistä ei ole pulaa. Suo-

Smackdown -painiohjelma tuo näytök-

vanttiutensa yhä uudelleen. Eurooppalai-

meen saapuvat Eddie Guerrero ja Rey

sensä Helsingin Areenalle marraskuussa.

seen kulttuuriin kasvaneelle se voi tuntua

Mysterio olivat ennen pari, mutta nyky-

Oletettavasti Areena täyttyy tälläkin ker-

jopa pelottavalta.

ään vihamiehiä. Vihanpidon syyksi pal-

ralla ääriään myöten. Miksi ihmeessä? Mitä kehnosti näytelty

Metsäylioppilas Eero-Matti Salminen, 23, tunnustautuu wrestlingfaniksi.

jastui kesällä, että Reyn pojan Dominikin oikea isä olikin latinokieroilija Eddie.

amerikkalaiselle alemmalle keskiluokalle

”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enem-

Kliimaksi saavutettiin kun starat ottivat

suunnattu aivoton väkivaltaspektaakkeli

män taannun. Wressun katsominen

yhteen ”ladder matchissa”, jonka panok-

voi tarjota suomalaiselle katsojalle?

menee samaan kastiin ysäriﬁilistelyjen ja

sena oli – ei enempää eikä vähempää

muiden kanssa. On cool olla taantunut,

kuin Dominkin huoltajuus.

Wrestling on paljon muuta kuin itse paini – joka kyllä vaatii, näyteltynäkin,

wressun kattominen on siis cool!”

Eddien ja Reyn tarina on oiva esi-

valtavaa fyysistä kuntoa ja notkeutta.

Wrestling-faniuteen liittyy siis selvästi

merkki siitä, kuinka kehässä käsitellään

Smackdownin ja muiden painiohjelmien

ironinen ote. Tämä ei tietenkään ole

yhteiskunnallisia kysymyksiä: yksiselittei-

selkärankana ovat painijat ja heidän väli-

uutta, camp-viihteestä kun on kyse.

sesti ja tylysti. Joskus liiankin tylysti. Arabi-

set suhteet. Kehän ulkopuolinen saippua-

Mutta wrestling? Eihän sillä ole mitään

painija Hassan jouduttiin poistamaan sar-

ooppera on yhtä tärkeää kuin itse ottelut.

tekemistä oman elämän kanssa. Nostal-

jasta, kun hänen islamilaisen marttyyrikuo-

giseen taantumiseen eli ysäridiskoihin ja

leman lavastaminen osui Lontoon terrori-

restling on mitä kummallisin sekoi-

muihin liittyy kuitenkin olennaisesti henki-

iskujen läheisyyteen.

tus saippuaoopperaa, macho-

lökohtaiset muistot.

”Wrestling on yksi länsimaisen kult-

ilua ja ajankohtaisia moraalisia ja poliit-

”Se vaan on niin älytöntä. Hahmo-

tuurin hämmentävimmistä sivuoireista.

tisia kysymyksiä. Keitos on niin brutaa-

jen kehityskaaret ja älyttömät kiistat jak-

Miksi emme nauttisi siitä? Aivot vain narik-

lia campia, että viileimmälläkin hipste-

savat naurattaa. Sellainen konservatiivi-

kaan”, Eero-Matti Salminen neuvoo. ¶

rillä tulee pala kurkkuun. Wrestling ei ole

nen jenkkiuho on niin absurdia, että on

kuin 60-luvun Batman-sarja (tiedättehän,

pakko ﬁilistellä.”

WWE Smackdown Helsingin Areenalla 20.11.2005

Jokaisella on jotain sanottavaa, ja yhä useammat kirjoittavat viestinsä t-paitaan.

Jokaisen Teksti ja kuva • Maija Lindblom. Kyllä, t-paitakin on viestintäväline, ja jo lähes vakiintunut sellainen. Erilaisilla kuvilla ja teksteillä paidassa on viestitetty musiikkimakua tai kerrottu viimeisimmän perheloman kohde jo kauan. Ihmiset ovat paljastaneet paidoissaan kotipaikkarakkautensa ja postinumeronsa. Mutta kaupunginosa- ja Gran Canaria -paidoista on viime aikoina siirrytty yhä yksilöllisempään suuntaan. Paidoilla halutaan kertoa tänä päivänä muutakin kuin H&M:n massatuotannon viestejä. Esimerkki yksilöllisempiä printtipaitoja valmistavasta ja myyvästä yrityksestä on mielenterveyshoitaja Satu Viskarin vuonna 1999 perustama Mentalwear. Tärkeä osa sen toimintaa on hyväntekeväisyystyö. Mentalwear tukee osalla tuotoistaan mielenterveystyötä ja on mukana erilaisissa hyväntekeväisyysprojekteissa. Paitojen sloganit tulevat ihmisten arjesta, mielenterveystyöstä ja oikeastaan mistä tahansa. Jokaisella paidalla on kuitenkin tarinansa. Paitojen tarkoituksena on herättää keskustelua ja ottaa kantaa esimerkiksi nuorten pahoinvointiin ja itsetunto-ongelmiin.

Keskustelunherättäjät Mitä vaatteiden kantajat sitten haluavat paidoillaan viestittää?

oma media ”Meidän paidoillamme halutaan vai-

tyistä sadoista t-paitadesigneista valitaan

kuttaa muun muassa mielenterveyson-

viikottain pari kappaletta painettaviksi ja

gelmiin kohdistuvia kielteisiä asenteita

sivujen kautta myytäviksi.

vastaan ja herättää aiheesta keskustelua”, kertoo Niina Arola Mentalwearista.

on laittanut.” T-paitaviestinnän voi siis nähdä osana vastakulttuuria, mutta se ei kuitenkaan ole

Threadless-projektin aloittivat vuonna

liian radikaali väylä omien mielipiteiden ja

2000 kaksi amerikkalaista suunnittelijaa,

tunteiden ilmaisulle. Heidi Lunabba sai

”Paidoilla viestitään myös, että kenellä

Jake Nickell ja Jacob DeHart. Viiden

paitaprojektistaan ihmisiltä paljon positii-

tahansa meistä voi olla ongelmia ja että

vuoden aikana Threadlessin kautta pai-

vista palautetta ja suunnitteleekin sen jat-

niistä ongelmista voi oikeanlaisen avun

noon on päässyt yli 200 erilaista paitaa,

kamista tulevaisuudessa.

turvin selvitä.”

jotka on valittu yli 30 000 suunnitelman jou-

Arola uskoo paitaviestinnän voimaan

kosta. Threadless toimii yleisön ehdoilla,

ja sanoo, että ”omien kokemustemme

eli käyttäjät arvioivat sivuille lähetetyt

sekä asiakkaiden kertomusten perus-

suunnitelmat, ja eniten pisteitä saaneet

Yhä useammat ihmiset tuntuvat olevan

teella paidat ovat onnistuneet herättä-

paidat pääsevät myyntiin.

Arolan ja Lunabban kanssa samaa mieltä

mään keskustelua muutoin aika vaietuista

Loppuvatko ideat?

Ilmiönä t-paitaviestintä ei siis ole

t-paidan erinomaisuudesta viestintäväli-

uusinta uutta, mutta sen välittämien vies-

neenä. Mutta jaksaako ketään enää kiin-

Aina ei kaupasta kuitenkaan löydy

tien sisältö on vuosien varrella muuttunut.

nostaa paitojen iskulauseet ja kuviot, kun

sopivalla tekstillä tai kuvalla varustettua

Helsingin Kuvataideakatemian opiskelija

jokainen vastaantulija kadulla haluaa paidallaan kertoa jotain?

aiheista”.

paitaa. Omien tekstien tai kuvien pai-

Heidi Lunabba teki viime kesänä projek-

nattaminen tai itse tekeminen on sekin

tissaan Säg det! – Sano se! ohikulkijoille

Arola ja Lunabba eivät koe ilmiön

nykyisin mahdollista ja varsin yleistä. Itse

t-paitoja. Hän pitää t-paitaa oivallisena

olevan katoamassa minnekään, päinvas-

tekemällä saa varmasti omansa näköi-

viestintävälineenä.

toin. Mentalwearin Arola kuitenkin muis-

sen paidan, paidan jollaista ei joka toinen kaduntallaaja omista.

Maksutonta viestintätilaa

”Omat vaatteet ja oma ruumis ovat

tuttaa kaiken olevan kiinni asiakkaista ja

nykyään oikeastaan ainoa pinta, joka

siitä, että tehdään tarpeeksi maukkaita

on kaupunkilaisen omassa hallinnassa.

uutuuksia, jotta kiinnostus säilyy:

Lähes kaikki muu pinta kaupungissa on

”Esimerkiksi mielenterveys on kuiten-

jonkun toisen omistuksessa ja maksullista”,

kin niin laaja käsite, että sieltä kyllä löytyy

Lunabba kertoo projektinsa ideasta.

ammennettavaa”, Arola toteaa. ¶

Ei ole kuitenkaan välttämätöntä perustaa

”T-paita on lisäksi hyvin henkilökohtai-

omaa yritystä, jos haluaa levittää omaa

nen viestintäväline. Ihminen on aina itse

sanomaansa t-paidan avulla. Internetistä

paikalla, kun pitää t-paitaa yllään. Jos

löytyy esimerkiksi jatkuva t-paitojen suun-

esimerkiksi liimaa tarroja pitkin kaupunkia,

nittelukilpailu Threadless. Sivustolle lähete-

ei viestin vastaanottaja tiedä, kuka tarrat

Mentalwear Oy: www.mentalwear.ﬁ Threadless: www.threadless.com Heidi Lunabba otti valokuvat projektinsa aikana painamistaan paidoista ja niiden tekijöistä. Ne ovat nähtävissä Helsingin Kuvataideakatemian galleriassa marraskuussa.

gypti, Israel ja Turkki ovat uutisissamme proﬁloituneet terroristien temmellyskentiksi. Ulkoministeriön

internet-sivuilla matkailijoitakehotetaan niiden kohdalla ”yleiseen varovaisuuteen”, mutta haluavatko suomalaiset matkustaa levottomiin maihin?

Auringon lämpö

ja pommi-iskun pelko Teksti • Soile Koskela ja Laura Nenonen. Kuva • Tuomas Kärkkäinen. ”Suuret matkanjärjestäjät eivät tällä het-

Hän uskoo, että matkatoimisto suosittelisi

kellä järjestä matkoja Israeliin, eikä räätä-

matkan perumista, jos syytä olisi.

löityjen Israelin-matkojen kysyntää osaa

Halonen ei myönnä, että hänellä olisi

osoittautui moderniksi kaupungiksi, mutta maan levottomuudet näkyivät sielläkin.

oikein kukaan sanoa”, kertoo myynti-

erityistä hinkua matkustaa juuri vaaral-

”Kaikkien kauppojen ja ostoskeskus-

päällikkö Antti Poikonen Suomen Matka-

lisena pidettyihin paikkoihin. Hänestä

ten ovilla oli aseistetut turvamiehet, eikä

toimistosta.

lomat tuntuvat turvallisilta siksi, että mat-

siellä kyllä uskaltanut mennä mihinkään

kakohteet ovat lähellä ja matkanjärjes-

julkisiin liikennevälineisiin.” Kaupungin

täjä on kotimainen.

upeat hiekkarannat olivat kuitenkin kuin

Egyptiin ja Turkkiin matkoja järjestetään ympäri vuoden. ”Matkanjärjestäjät olivat arvioineet

”Jos kyseessä olisi joku uusi kohde

kysynnän kaksinkertaistuvan täksi talveksi,

jossain kaukana, ja varattuna olisi vain

mutta nyt näyttää siltä, että kysyntä onkin

lennot netistä, niin en kyllä lähtisi, tai aina-

noussut vain 50–60 prosenttia.” Erityisesti

kin pelottaisi.”

Egyptin kohdalla kasvu on vähentynyt kesän pommi-iskujen jälkeen, ja Turkinkin

missä tahansa rantalomakohteessa.

Vaarallinen suomalainen Kotimatkalla Kaskeala sai itse kokea, mil-

Hiekkarantoja ja miinakenttiä

laista on olla turvallisuusuhka. Lentoken-

Liisa Kaskeala, 20, vietti pääsiäislomalla

kiinnitettäväksi – lapun väri vaihteli sen

viikon Israelissa yhdessä poikaystävänsä

mukaan, kuinka vaarallisena matkusta-

”Mutta huomattavan suuri määrä

Joelin ja tämän vanhempien kanssa.

jaa pidettiin.

ihmisiä haluaa edelleen lomailla Turkissa

Israel valittiin, koska Joelin mummilla on

Kaskeala sai erivärisen lapun kuin muu

ja Egyptissä – kysyntä on kasvussa, vaikka

asunto Tel Avivissa. Kohde ei arveluttanut

seurue ja joutui avaamaan laukkunsa ja

kasvu onkin hidastunut”.

Kaskealaa.

esittelemään tavaroitaan virkailijoille.

kohdalla on Poikosen mukaan havaittavissa sama suuntaus. Poikonen uskoo terrorismin ja pommiiskujen vaikuttaneen ihmisiin jonkin verran.

Välimeren rannalla sijaitseva Tel Aviv

tällä matkustajille jaettiin erivärisiä lappuja matkalaukkuihin ja lentolippuihin

Hanna Halonen, 22, ei pommi-iskuja

”Suomen mediasta ehkä saa kuvan,

”Viereisellä saksalaispariskunnalla oli

säikähtänyt. Hän oli syyskuun lopussa

että kaikkialla Israelissa on levotonta,

kuitenkin vielä suurempi vaaraluokitus

viikon Turkissa, ja matkustaa vielä ennen

mutta Joelin perhe seuraa maan tapah-

kuin minulla”, hän virnistää. ¶

joulua Egyptiin, ”ihan vaan lomaile-

tumia tiiviisti. Tiesimme, että Tel Avivissa oli

maan”. Lähtemistä Halonen ei epäröinyt.

aika pitkään ollut rauhallista”.

luista. Pinnalla on aina muutamia hittiammatteja: Jyrki Sukulan ja muiden nokkelien porkkananpilkkojien ansiosta kokit ovat tällä hetkellä pop. Kuitenkin, ikään kuin arjesta muistuttaakseen, Rajaniemi ottaa esille hienon,

Alistetaanhan amiksiakin

tervettä luokkahenkisyyttä huokuvan termin ”amisalistamisen kova ydin”. ”Se ilmenee edelleen puheen sivu-

Teksti • Timo Harjuniemi.

lauseissa. Kyse on ennakko-oletuksista”. Ammattiin opiskelevat laativat manifestin, ri. jossa kerrotaan, että amis tienaa enemmän kuin maiste

Hän ottaa esimerkin. Perheessä on kaksi poikaa, joista ensimmäinen lähtee opiskelemaan taiteiden maisteriksi ja

”Totta kai meidän Tomppa lukioon menee

työntekijä on ehtinyt tienata 37 prosenttia

toinen paperi- ja selluteollisuuden duuna-

eikä ammattikouluun”, huokaa perheen-

enemmän kuin 22-vuotiaana fuksiaisiaan

riksi. Rajaniemen mielestä taiteiden mais-

äiti tuttavalleen, äänessään helpottu-

viettänyt valtiotieteiden maisteri.

terin valmistumista juhlitaan railakkaam-

nutta raukeutta. Tämä on Suomen Opis-

Rahastako tässä vain onkin kyse?

kelija-Allianssi ry:n (OSKU) pääsihteerin

Missä ovat ammattiylpeys ja muut kauniit

Petri Rajaniemen mukaan ”amisalista-

proletaariset arvot?

mista”. ”Sen kova ydin on edelleen olemassa”, Rajaniemi sanoo.

”Kyse ei missään nimessä ole pelkästään rahasta”, Rajaniemi sanoo.

min, koska ajatellaan, ”miten hienoa hänen elämänsä tulee olemaan”.

Ei luokkasotaa

”Provokatiivisella sanomalla halu-

Entäs sitten populistinen ammattikoulu–

Ammattiin opiskelevien edunvalvoja

amme kuitenkin hyökätä niitä stereoty-

akateemisuus-vastakkainasettelu? Sitä-

OSKU on huolissaan ammattikoululais-

pioita vastaan, joiden mukaan alamme

hän kaikki toivovat! Havaitsiko Rajaniemi

ten arvostuksesta. Liitto päätti tehdä asi-

työpaikat ovat niitä likaisia, sortavia töitä,

kateuteen perustuvaa kaunaa paperi-

alle jotain. Se laati provokatiivisen mani-

joita muut eivät halua tehdä.”

työläisten työkiistaan liittyneessä keskus-

festin, jossa vaaditaan arvostusta tulevilla ammattilaisille. Maksoipa OSKU manifestilleen tilaa jopa urbaanin maitokahvikansan pää-äänenkannattajaan, Imagelehteen.

telussa? Ahneet paperimiehethän veivät

Kokit ja muut trendipellet

leivän sairaanhoitajan suusta!

Ammatillisen koulutuksen arvostus on

mistä positiivisena asiana.

Kun surffaa osoitteeseen amis.osku.

varmasti noussut sitten 1980-luvun juppi-

Rajaniemi ei kuitenkaan lähde mukaan, vaan pitää keskustelun synty-

Löytyypä Rajaniemeltä ymmärrystä

info, törmää prosenttilukuihin, jotka saat-

vuosien, mutta Rajaniemi näkee kansan

tavat kiristää valt.yo-paran studentmös-

arvoissa edelleen stereotyyppistä asen-

yli koulutusrajojen. ”Eihän kukaan voi sanoa, etteivätkö

saa: 50 ikävuoteen mennessä ammatti-

teellisuutta ”amiksia” kohtaan. Rajaniemi

esimerkiksi opettajien ja kirjastonhoitajien

koulusta valmistunut paperi- ja sellualan

muistuttaa arvostuksen suhdannevaihte-

palkat ole hävyttömän huonot”. ¶

Pieni Suomi on menestynyt kokoonsa nähden upeasti jopa merkittävimmissä arvokisoissa. Silti maamme urheiluhulluus on suuri myytti.

Suomi - urheilun ihmemaa?

Ruotsista, joiden jääkiekkosarjoja hän on

Teksti ja kuva • Johannes Laitila.

seurannut työssään läheltä. Suurin ongelma auniina syyspäivänä Lahden hiih-

kiekko on Suomen seuratuin urheilulaji,

Suomessa on Leppäsyrjän mukaan se, ett-

tostadionilla on hiljaista. Kyse ei

mistä kertoo myös Lahden yleisömäärä:

eivät ihmiset käy peleissä.

suinkaan ole hiihdosta, vaan jalkapallolii-

Yleisurheilussa tai hiihdossa suoma-

HJK:n välillä. Hautajaistunnelman rikkovat

lainen yleisö saattaa vielä kestää ver-

ainoastaan joukkueiden vaatimattomat

tailun, mutta palloilulajien tilanne kertoo

muutaman kymmenen hengen kannatta-

maamme urheilukulttuurista paljon. Tätäkö

jaryhmät.

suomalainen urheiluhulluus on: pieniä ylei-

”Se näkyy suoraan katsomoissa, jotka ovat tyhjiä melkein lajissa kuin lajissa. Ihmiset eivät käy katsomassa live-urheilua.”

Huippu-urheilu sivuosaan

Kun kotijoukkue kaventaa tilanteeksi 2-1,

sömääriä, hiljaisia jäähalleja, autioita sta-

kannattajaryhmiin kuulumattomat reagoi-

dioneita ja kotisohville makaamaan jääviä

Käydään välillä Tukholmassa katsomassa,

vat vain taputtamalla käsiään. Kukaan ei

brittipalloilun ihailijoita?

kuinka paljon suomalaisilla olisi kirittävää.

edes nouse seisomaan. Reiluun tuhanteen katsojaan jäävää yleisömäärää voi selittää ottelun televisioin-

Urheilutoimittaja Jussi Leppäsyrjällä on

Råsundan stadionilla pelataan syys-

selkeä mielipide suomalaisesta urheiluhul-

kuun lopussa Ruotsin toiseksi korkeimman

luudesta.

sarjatason, Superettanin, ottelu AIK–Gais.

nilla ja viereisessä hallissa pelattavalla jää-

”Mielestäni se on myytti, joka ei pidä

Voitto varmistaisi AIK:lle nousun pääsarjaan,

kiekko-ottelulla Pelicans–Jokerit. Silti lukema

paikkaansa. Itse asiassa Euroopasta tai

ja se näkyy tavallistakin korkeampana ylei-

ihmetyttää – onhan lahtelaisilla vastassaan

Pohjois-Amerikasta löytyy hyvin harvoja

sömääränä: Yli 23 000 katsojaa. Suomessa

suomalaisen jalkapalloilun ehdoton suur-

maita, jotka olisivat niin vähän urheiluhul-

tällaisiin määriin ei voida päästä pääsarja-

seura.

luja kuin Suomi. Millä tahansa mittarilla

tasollakaan, sillä stadioneille ei yksinkertai-

mitattuna.”

sesti mahdu.

Suomifutista, potkupalloa, ketäpä se

Kiekon valitsi noin neljätuhatta katsojaa.

gan ottelusta FC Lahden ja helsinkiläisen

kiinnostaisi. Eihän kukaan halua seurata

Leppäsyrjän omat kokemukset ovat

Råsundan fanipäädyssä, Norrassa,

lajeja, joissa ei kuitenkaan menestytä. Jää-

pääasiassa Kanadasta, Yhdysvalloista ja

ääntä pitää AIK:n kannattajaryhmä Black

Army. Laulu raikaa läpi ottelun. Kun AIK siir-

hullu maa. Suuri yleisö kiinnostuu menes-

muuttuu. Eihän Suomi ole mikään saa-

tyy ottelun lopussa 3-2-johtoon, koko sta-

tyksestä, mutta seurauskollisuus urheilussa

reke erillään muusta maailmasta. Jen-

dion räjähtää infernaaliseen meteliin. Fani-

sinänsä on valitettavan alhaisella tasolla,

keissä ihmiset ovat siirtyneet huippu-urhei-

paitoja näkyy ympäri stadionia, eikä yleisö

jos puhutaan palloilulajeista.”

epäröi nousta seisomaan.

lusta rehdiksi kokemaansa yliopistourhei-

Saunamäen havainnon allekirjoittaa

luun, ja Ruotsissa taas painotetaan yhtei-

Kateeksi käy. Miten Ruotsin urheilukult-

myös Rovaniemen Palloseuran jalkapal-

söllisyyttä. Uskon, että tällaiset arvot tule-

tuuri voi olla Suomeen verrattuna kuin eri

lojoukkueen maalivahti Jani Viander, joka

vat myös Suomen urheiluun muutaman

planeetalta?

on edustanut seurajoukkueita viidessä eri

vuoden viiveellä”, Leppäsyrjä analysoi.

Jalkapallossa Ruotsin pääsarjan suurin

maassa.

Itse urheilu saattaa muuttua Leppä-

yleisökeskiarvo on Malmö FF:llä, joka on

”Se on kyllä totta, että kun menes-

kerännyt kotiotteluihinsa keskimäärin 16

tystä tulee, ollaan hirveän intohimoisia

syrjän mukaan mahdollisesti humaanimpaan suuntaan.

448 katsojaa. Suomen paras on HJK keski-

ja ylpeitä. Jalkapallossa ulkomailla sitä

”Hirveä hehkutus ja huomio huippu-

arvollaan 4769, jolla Ruotsin liigassa oltaisiin

menestystä ei tarvita, vaan oman kau-

urheilijoiden kohdalla tuskin tulee ole-

toiseksi viimeisiä. Ilman ilmaislippukampan-

pungin joukkueesta ollaan ylpeitä muu-

maan enää samalla tasolla kuin joskus.”

joita luku olisi vielä alhaisempi.

tenkin”, Viander kertoo. Maalivahti antaa

Saunamäen mielestä taas kannatta-

kuitenkin tunnustusta suomalaisten jal-

jakulttuurin kehittymisen myötä katsomot-

Jääkiekossakin Suomen tilanne on länsinaapuria huonompi. Ruotsin Elitserienissä

kapallojoukkueiden kan-

runkosarjan yleisökeskiarvo oli viime kau-

nattajaryhmille, vaikka

della 6230, Suomen SM-liigassa 5045.

toiminta onkin pienimuo-

Yleisömäärät ovat kuitenkin vain osa ongelmallista kokonaisuutta.

toista.

”Seurakulttuurissa ollaan noin sata vuotta Ruotsista jäljessä”

Syitä suomalaisen

”Olen lukenut ruotsalaisia lehtiä ihaillen.

urheilukulttuurin alhaiselle tasolle on

Siellä homma ei vaikuta niin huippu-urhei-

vaikea määrittää. Vianderin mielestä

kin täyttyisivät. ”Kehitykseen menee paljon aikaa,

lupainotteiselta. Elitserienissäkin puhutaan

suomalaiset eivät muiltakaan osin ole

mutta pakko sen on joskus parantua.

yhteisöllisyydestä, talkoista ja junnuista, kun

kovin räiskyvä kansa. Saunamäki puo-

Sanoisin kuitenkin, että seurakulttuurissa

taas Suomessa jostain markkinointisuun-

lestaan arvioi menestyksen korostumisen

ollaan noin sata vuotta esimerkiksi Ruot-

nitelmista ja olutmyynnistä. Keskustelu on

johtuvan kansallisesta itsetunto-ongel-

sista jäljessä.”

ihan eri planeetalta”, Leppäsyrjä sanoo.

masta:

”Ehkä Ruotsin malli olisi hyvä, että nähtäisiin urheilu muunakin kuin kilpaurheilun

”Halutaan ikään kuin osoittaa, että ollaan jotain.”

terävänä kärkenä.”

AIK:n ja Gaisin ottelu Råsundalla päättyy 3–3, eikä AIK:n nousu näin ollen vielä varmistu. Katsojat vaikuttavat pettyneiltä. Jo hieman harventunut fanipääty jaksaa kuitenkin kiittää joukkuetta vielä kerran:

Menestyshullu Suomi

Muuttuuko Suomi koskaan?

”Vi ska tillbaka!”

Suomessa HJK:n ja Ruotsissa AIK:n kan-

Urheilutoimittaja Leppäsyrjän ja jalkapal-

täynnä. Viikkoa aiemmin Lahden hiih-

Ottelun jälkeen metrot ovat tupaten

nattajaryhmissä vaikuttanut Iikka Sauna-

lokannattaja Saunamäen ennustukset

tostadionilla suuri osa yleisöstä ehti pois-

mäki ei pidä Suomea lainkaan urheiluhul-

Suomen urheilukulttuurin tulevaisuudesta

tua pelipaikalta jo ennen loppuvihellystä

luna maana.

poikkeavat toisistaan.

– välttääkseen ruuhkat, joita ei koskaan

”Suomi on pikemminkin menestys-

”Uskon vakaasti, että urheilukulttuuri

syntynyt. ¶

man paljon hyvää. Mutta vallanku-

ongelmaan ole. Niin kauan kuin puhe

yllättävän vaikeaa, sillä yleensä pää-

mous vähitellen syö lapsensa – ellei

on vapaudesta, sen suojelun on

dytään vain täydellisiin kehäpäätel-

ole sitä jo tehnyt.

kolumni.

Sananvapaudesta puhuminen on

Äärimmäinen vapaus sanoa mitä

mutta rajojen etsiminen taas lähinnä

tahansa tarkoittaa yhteisön unoh-

Vapaudesta tulisi seurata aina

turhauttavaa. Lähes välittömästi joku

tamista yksilön vuoksi. Sananvapau-

myös vastuu ja sillä ansaittu luotta-

moraaliin eikä auktoriteettiin.

huomauttaa kärkkäästi, ettei ilman

den äärimmäinen koskemattomuus

mus. Mutta vastuu on syytä kantaa

sananvapautta tällainenkaan poh-

ei johda tietoyhteiskuntaan, siinä mie-

ennen kuin vahinko on peruuttamat-

dinta olisi mahdollista.

lessä, kuin siitä haaveilevat termiä

tomasti tapahtunut, ei sen jälkeen kun

käyttävät. Sen sijaan se johtaa infor-

luottamus on jo menetetty. Sananva-

Sinänsä täysin totta. Samalla kui-

tenkaan tarmokkaimmat sananva-

maation anarkiaan, tilanteeseen,

pauden rajoitukset eivät välttämättä

pauskiihkoilijat eivät pysty ajattele-

jossa luottamus kaiken julkaistun

tarkoita sen kumoamista, vaan yhtä

maan, ettei jonkinlaisten rajojen aset-

tiedon oikeellisuuteen, mahdollisuuk-

hyvin kyse voi olla sen suojelemisesta.

taminen sille tarkoita sitä, että sitä ei

siin ja voimaan häviää. Sen tuottajilla

Mutta nyt se tuntuu olevan unoh-

olisi lainkaan olemassa. Yksikin yritys

on mahdollisuus sanoa mitä tahansa,

tumassa. Kerran suotu vapaus muut-

puuttua siihen nähdään sysäyksenä

mutta voiko sen kuluttaja enää siihen

tuu näiden ääriliberalistien käsissä

kohti totalitarismia, josta ei enää ole

luottaa?

ideologiaksi. Ja yhtä kiihkeinä kuin

paluuta. Vapaus sanoa mitä tahansa,

Näkymättömän käden teoria

teinipojat ensitreffeillä, he eivät voi

missä tahansa ja milloin tahansa näh-

sananvapauden kohdalla on täyttä

päästää irti hetkeksikään, peläten,

dään niin olennaisena, ettei siitä voi

puppua. Itseään korjaava ja ”parasta

että muka menettäisivät sen lopulli-

olla poikkeuksia. Missä ovat metsä,

mahdollista hintaa” hakeva mieli-

sesti, jos antaisivat periksi vähänkään.

missä puut?

piteenvaihto kumoaa luottamuk-

Mutta aamulla kumpikaan osapuoli

Mitä helpommaksi informaation

sen itseensä, jättäen jälkeensä vain

ei uskalla katsoa toista silmiin, häpeis-

julkaiseminen ja hakeminen ovat tul-

tyhjän kuoren, haalean muiston

sään tekosistaan. Ja pahinta on miet-

leet, sitä ääriliberalistisemmaksi on

vapaudesta, jolla joskus jopa oli jotain

tiä, että tuo hetki on kenties todelli-

muodostunut näkökulma sananva-

sisältöä. Vapaus julkaista omia aja-

suudessa jo kauan sitten mennyt. ¶

pauteen. Sen puolustajat ovat alka-

tuksiaan on lopulta enää vain tuon

neet juopua kuin krapula ei ikinä olisi

vapauden hyväksikäyttöä, ei sen

mahdollinen. Aivan kuin mahdollisim-

käyttämistä hyväkseen.

man paljon olisi samalla mahdollisim-

perustuttava mahdollisimman pitkälle

miin. Sen puolustaminen on helppoa,

Yhtä oikeaa vastausta ei tähän

E.G.R.

Kirjoittaja on vapaustaistelija.