Yritystä Stadiin 1/2020

Yritystä Stadiin

KIVIJALAN UUSI AIKA Niko Tervamäki on uuden edessä: taskussa on legendaarisen nahkakaupan avaimet ja mielessä lukuisia ideoita sen kehittämiseen.

1

1_Kansi.indd 1

20.2.2020 10.23

SISÄLTÖ

15 24 5 PÄÄKIRJOITUS

28 PAIKALLISESTI

Talousosaamista kannattaa kasvattaa.

Tutustu Helsingin paikallisiin yrittäjäyhdistyksiin.

7 TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET

Kevätkauden tapahtumatarjonta on julkaistu.

8 TÄSSÄ & NYT

Uutisia, hyötytietoa ja ilmiöitä Helsingistä.

15 TÖISSÄ

Maajoukkueurheilija Aki Nummela juoksee ja juoksuttaa työkseen.

16 YRITTÄJÄ

Niko Tervamäki on uuden edessä perinteikkään kivijalkaliikkeen kanssa.

23 YRITTÄJÄN ASIALLA

Puheenjohtaja Mari Laaksonen uskoo verkostojen voimaan.

24 JUURET

Lähileipomo Haagan Leipä Oy luottaa käsityötaitoon.

30 ILMIÖ: MITÄ MIETIT, NUORI YRITTÄJÄ?

Emmi Lehtomaa ja Inka Ikonen summaavat nuorten yrittäjien ajatuksia.

16

32 VAHVA YRITTÄJYYS Mitkä asiat yrityksen taloudessa pitäisi olla kunnossa?

34 HELSINGIN KAUPUNKI Työllistä yhdeksäsluokkalainen Kesäsetelillä.

36 ILMIÖ: TORILLA TAVATAAN

Torikauppiaaksi syntynyt Tuula Matero on elänyt Kauppatorin monet vaiheet.

39 YRITTÄJÄINFO

Kattava paketti faktaa ja asiantuntijoiden vinkkejä yrittäjän arkeen.

2

2-3_Sisalto.indd 2

20.2.2020 10.27

SISÄLTÖ

Helsingin Yrittäjien jäsenlehti, jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille.

JULKAISIJA

Urho Kekkosen katu 2 c

39

00100 Helsinki

p. 050 575 2353

helsinginyrittajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Tiina Oksala

toimitusjohtaja

tiina.oksala@yrittajat.fi TOIMITUS

Jaana Tihtonen

viestintäpäällikkö

jaana.tihtonen@yrittajat.fi Valpuri Aalto

viestintäasiantuntija

valpuri.aalto@yrittajat.fi MAINOSVARAUKSET:

tiedotus.helsinki@yrittajat.fi

30

TAITTO

Kirsi Grönvall

Punamusta Oy punamusta.fi PAINO

Copy-Set Oy, Helsinki ISSN 2342-8767 (Painettu)

Lehden tekijöiltä Jaana Tihtonen viestintäpäällikkö

Valpuri Aalto viestintäasiantuntija

Helsinkiläiset yrittäjät ovat sitkeitä ja luovia. Nämä omi­ naisuudet nousevat esille tämänkin lehden yrittäjä­ tarinoissa. Haagan Leivässä (s. 24) leivotaan käsityö­ nä jo toisessa sukupolvessa. Pipsa Arosta (s. 43) tuli yrittäjä melkein vahingossa autettuaan muita somessa.

Niko Tervamäki (s. 16) osti ikonisen kivijalkaliikkeen ja luotsaa sitä kohti uutta. Raotamme ovea yrittäjien työ­ huoneisiin ja ajatuksiin, toivottavasti saat niistä inspi­ raatiota omaan arkeesi. Ja muista: kukaan ei yritä yksin, siksi yrittäjäjärjestökin on olemassa. Tavataan siis tapahtumissamme – niistä löydät tietoa sivulta 7.

ISSN 2323-9611 (Verkkojulkaisu) KANSI

Jaana Tihtonen

p.s. Huomasitko, että lehtemme on uudistunut?

Kivoja lukuhetkiä sen parissa!

3

Hyppää kehityksen kyytiin ja hanki taloyhtiöösi sähköautojen latauspisteet.

Me hoidamme kaiken asennuksesta ylläpitoon.

Lue lisää helen.fi/sähköautoilu 4-15_alkuosa.indd 4

20.2.2020 10.32

PÄÄKIRJOITUS

Talousosaamista kannattaa kasvattaa

P

ienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteiden kehittymisestä kuluvana vuonna ovat talousnäkymien epävarmuustekijöistä huolimatta vakaat, joskin vaatimattomat, kertoo tuore Pk-yritysbarometri. Suomen hidastunut talouskasvu ei kuitenkaan kannusta yrityksiä kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen. Toisin kuin koko maassa, ovat helsinkiläisten yritysten näkymät kääntyneet hienoiseen kasvuun viime syksyn notkahduksen jälkeen. Myös muualla pääkaupunkiseudulla yritykset suhtautuvat tulevaan luottavaisemmin kuin vielä syksyllä.

Yritysten taloudellinen tilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Lähes joka neljäs suomalainen yritys on taloudellisesti riskialttiissa tilanteessa. Monet yrittäjät suhtautuvat intohimoisesti työhönsä ja tekevät pitkää päivää yrityksessään. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mikä on taloudellisesti kannattavaa tekemistä ja mikä puolestaan sellaista rönsyilyä, joista pitäisi osata luopua. Varsinkin yksinyrittäjillä haasteena voi olla tulojen epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus sekä myöskin puutteellinen talousosaaminen.

Helsingin Yrittäjissä on syksyllä käynnistynyt kaksivuotinen Vahva yrittäjyys -kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä yrittäjien talousosaamista sekä hyvinvointia ja siten vahvistaa yritysten mahdollisuuksia menestyä. Yrittäjän kannattaa tarvittaessa panostaa talousosaamisensa lisäämiseen sekä hankkia uusia työkaluja siihen, miten arvioida ja kehittää toiminnan kannattavuutta ja kasvuedellytyksiä.

Hankkeen järjestämät koulutukset ja tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille taloudesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille yrittäjille.

Tarve on selkeästi olemassa: tammikuussa startannut ensimmäinen puolen vuoden koulutuspolku täyttyi hetkessä. Suuren kysynnän vuoksi järjestämme keväällä ylimääräisen, kolmen talouskoulutustilaisuuden sarjan, ja uusi koulutuspolku käynnistyy syksyllä. Seuraa hankkeen koulutustarjontaa verkkosivuillamme.

TIINA OKSALA PÄÄTOIMITTAJA toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Twitter: @tiina_oksala

5

4-15_alkuosa.indd 5

20.2.2020 10.32

Yrittäjä - onko sinulla hitaasti maksavia asiakkaita?

Anna meidän auttaa!

Palvelumme on kehitetty ratkaisemaan yritysten yleisimpiä raha-asioihin liittyviä haasteita. Ulkoista siis huolesi meille.

Yrittäjäjärjestön jäsenenä saat palvelumme käyttöösi jäsenetuhintaan.

Lue lisää intrum.fi/yrittaja tai ota yhteyttä: asiakaspalvelu@intrum.com, puhelin 09 315 448 80

Intrum Pikaperintä – helppo tapa yksittäisten laskujen perintään! Helpoimmillaan jätät erääntyneen laskun perintään lähettämällä kuvan laskusta.

Tutustu lisää laskutperintaan.fi

4-15_alkuosa.indd 6

20.2.2020 10.32

TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET

Oivalla uutta, kehitä taitojasi ja tuuleta ajatuksiasi muiden yrittäjien seurassa. Tarjoamme tapahtumia ja koulutuksia yrittäjyyden kaikkiin vaiheisiin – ja suurin osa niistä sisältyy jäsenmaksusi hintaan. Tutustu koko tapahtumatarjontaan osoitteesta helsinginyrittajat.fi.

19.3.

21.–22.3.

VAHVA YRITTÄJYYS -TALOUSLUENNOT

YRITTÄJÄRISTEILY

24.3. YRITTÄJÄN MIELENTERVEYS

Koulutuksen jälkeen osaat toteuttaa perusmainontaa molemmissa kanavissa.

Kouluttajana Digital Marketing Specialist Alexandra Byskata, LM Someco Oy.

Talouskouluttaja Toivo Kosken kolmen kerran intensiivinen luentokokonaisuus tarjoaa perusteet yrityksen talouden ymmärtämiseen ja liiketoiminnassa menestymiseen. Luennot järjestetään 19.3., 29.4. ja 12.5.

MIELI ry:n etäkoulutus on tarkoitettu sinulle, joka yrittäjänä haluat pitää huolta omasta jaksamisestasi ja läheistesi ja yrityksesi hyvinvoinnista. Kouluttajana suunnittelija Paula Noresvuo, MIELI ry.

27.3. PK-YRITYKSEN TUNNUSLUKUANALYYSI

Tässä koulutuksessa opit ymmärtämään yrityksen talouden tunnuslukuja. Lisäksi pohditaan taloudellisia riskejä ja miten ennaltaehkäistä niiden toteutumista.

Kouluttajana Toivo Koski (KTT, DI), TulosAkatemia Oy.

3.4. MAINOSTA TWITTERISSÄ JA LINKEDINISSÄ Etäkoulutuksessa opit, kumpaa kanavaa sinun kannattaisi käyttää mainonnassa.

Huippunimet Jarno Laasanen, Sita Salminen, Harri Gustafsberg, Pekka Hyysalo, Camilla Tuominen, Lotta Backlund ja Aikakone eivät jätä ketään kylmäksi. Suositulla risteilyllä on uutuusohjelmana speed networking.

7.4. TOIMINIMIYRITTÄJÄN MATKAT VEROTUKSESSA

Oletko uusi toiminimiyrittäjä ja ensimmäinen työreissu takana? Koulutuksessa käydään läpi keskeisimpiä kysymyksiä liikkeen- ja ammatinharjoittajan matkakustannusten vähentämisestä verotuksessa. Kouluttajana veroasiantuntija Tuula Gregory, Suomen Yrittäjät.

21.4. ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN

Onko ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ajankohtaista? Koulutuksesta saat perustiedot työnantajuuteen liittyvistä velvoitteista ja työsopimuksen tekemi-

15.–16.5.

GET TOGETHER RANTASALMELLA

Nuorten yrittäjien valtakunnallisen päätapahtuman teemana on hyvinvointi.

Puhujina on mm. Mimmit sijoittaa -blogin Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander, Tomi Kaukinen, Emilia Vuorisalmi ja Janni Hussi.

sestä. Kouluttajana työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät.

12.5. YRITYSTÄ STADIIN

Hyötytietoa, inspiraatiota ja uusia kontakteja Bio Rexissä! Kevään freeseimmän yrittäjätapahtuman päälavalla nähdään muun muassa Rohkeuskoulusta tuttu Jenni Janakka.

14.5. FACEBOOK-MAINONNAN JATKOKURSSI Koulutuksessa käydään läpi Facebook-mainonnan edistyneempiä työkaluja, mainonnan optimointia sekä kohdennusta datan avulla. Kouluttajana Creative Consultant Lotta Kinnunen, LM Someco Oy

7

4-15_alkuosa.indd 7

20.2.2020 10.32

Uusi jäsenetu: M . entorisi.fi on uomen ritt jien j senille tarkoitettu palvelu, josta yrittäjä voi löytää ammattilaisen sparraamaan liiketoimintaansa. Mentorointia tarvitseva yrittäjä voi etsiä itselleen sopivaa osaamisaluetta edustavan mentorin jatkuvasti laajentuvasta mentorilistauksesta. Hakuja voi tehdä osaamisalueiden, toimialan ja sijainnin mukaan. Kun sopiva mentori löytyy, mentorointipari sopii tapaamisesta. Tapaamisten aikataulut ja sisällöt ovat vapaasti mentorointiparin sovittavissa.

Löydä mentori osoitteesta entori i.fi

NIINA STOLT

TÄSSÄ & NYT

Nuorten yrittäjien verkosto toimii verkossa ja livenä Jo 1 700 nuorta yrittäjää on löytänyt tiensä Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkoston HYNYn Facebook-ryhmään. Klikkaa itsesi mukaan vertaistuen, loistavan keskustelun, uusien kavereiden ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden pariin.

HYNY on ollut nuorten yrittäjien asialla vuodesta 2006.

Verkosto järjestää inspiroivia tapahtumia ja palkitsee ansioituneita yrittäjiä. HYNYn edustajat vierailevat myös kouluissa kannustamassa yrittäjyyteen. Mitä sinä toivoisit verkoston toiminnalta? Ideoita ja ajatuksia voi lähettää puheenjohtaja Harri Kolehmaiselle harry@itsmeharry.fi.

HYNY Facebookissa: facebook.com/groups/nuoretyrittajathelsinki

Turvaa selustasi verkossa Palkkaa ysiluokkalainen Kesäsetelillä Tarvitsetko yritykseesi ensi kesäksi kiireapua, haluatko motivoituneen kesätyöntekijän, ketterän käsi- ja jalkaparin tai kaipaatko kenties nuoren näkökulmaa ja osaamista some-asioissa? Tartu tilaisuuteen ja palkkaa 9.-luokkalainen kesätöihin. Helsingin kaupungin Kesäseteli helpottaa kesätyöntekijän palkkaamista, sillä kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle. Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kesäseteli jaetaan kaikille helsinkiläisille yhdeksäsluokkalaisille. Yrittäjät voivat hakea nuoria töihin Kesäsetelin nettisivun kautta.

Osaatko suojautua tietomurroilta ja nettihuijauksilta?

Onko netiketti hallussa? Liikenne- ja viestintäministeriön Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löydät laajan valikoiman hyödyllisiä neuvoja, vinkkejä ja oppaita tietoturvan aiheista.

Klikkaa tiedon äärelle: yberturva i uu e u .fi/fi/o jeet

Lisätietoa: e a ete i. un ta i.fi

8

4-15_alkuosa.indd 8

20.2.2020 10.32

TÄSSÄ & NYT

57

Digitaidot kuntoon Googlen maksuttomilla kursseilla

Tiesitkö: 57 prosenttia helsinkiläisyrityksistä kokee työvoiman saatavuuden ongelmaksi.

Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2020

Tiesitkö, että Googlen Digital Garage -oppimistilassa Helsingin Kluuvikadulla voit opiskella maksutta sosiaalisen median kanavista verkkoanalytiikkaan ja mainontaan?

Kurssit ovat oivallinen mahdollisuus kehittää omia digimarkkinointitaitoja. Kaikille ilmaiset ja avoimet kurssit järjestetään Googlen tilassa pääsääntöisesti klo 14–18 välillä. Tutustu myös etäkoulutusten tarjontaan.

Lisätietoja kursseista ja aikatauluista verkosta: bit.ly/GoogleHY

Lataa sopimusten pohjat asiakirjapankista

Tavoita helsinkiläiset yrittäjät

Suomen Yrittäjien asiakirjapankista jäsenet voivat tallentaa käyttöönsä maksuttomasti laajan valikoiman asiakirja- ja sopimusmalleja. Voit hyödyntää niitä pohjana laatiessasi tarpeidesi mukaisia asiakirjoja. Mallit on pyritty laatimaan muotoilultaan mahdollisimman yksinkertaisiksi, jotta niiden lataaminen olisi helppoa ja jotta voit muokata ne omien tarpeidesi mukaiseksi.

Etsitkö kohtuuhintaista mainostilaa? Helsingin Yrittäjien kanavien kautta tavoitat tuhansia stadilaisia yrittäjiä ja yrityksiä. Tarjoamme mainos- ja näkyvyysmahdollisuuksia Yritystä Stadiin -lehdessä, uutiskirjeissämme, kotisivuillamme, some-kanavissamme ja tapahtumissamme.

Kysy lisää, niin räätälöidään sopiva näkyvyys juuri sinun yrityksellesi.

Ota hyöty irti: yrittajat.fi/a ia irja an

Lisätietoja: tie otu . e in i yrittajat.fi

i

9

4-15_alkuosa.indd 9

20.2.2020 10.32

TÄSSÄ & NYT

GALLUP

Jäsen, mitä somekanavia käytät työssäsi? ”Teen töitä hyvinvoinnin ja sisällöntuotannon parissa. LinkedInissä yritän puhutella enemmän yritysasiakkaita ja yksityishenkilöiden tavoittamiseen käytän Instagramia, koska iso osa omanikäisistäni on parhaiten tavoitettavissa siellä. Facebook on minulle ykköspaikka tapahtumien markkinoimiseen.”

JASMIINI PEURAMÄKI Pasmiina

#Yrittäjä, seuraathan meitä jo somessa?

Pistä seurantaan sosiaalisen median kanavamme, pysyt ajan tasalla yrittäjyyden uusimmista uutisista ja saat rahanarvoisia vinkkejä liiketoimintaan.

Facebookissa facebook.com/helsinginyrittajat Twitterissä @HELyrittajat Instagramissa @helsinginyrittajat

”Hyödynnän tällä hetkellä LinkedIniä, joka on minulle luontainen verkosto bisnesympäristössä. Ohjelmointialan yrittäjänä pyrin aktivoimaan ihmisiä LinkedInissä miettimään erilaisia aiheita, jaan esimerkiksi teknologiaan liittyviä postauksia ja kannustan ihmisiä keskustelemaan niistä.”

JUUSO NYKÄNEN Digijoukkue

”Yrityksemme käyttää Facebookia, Twitteriä ja nyt myös hieman Instagramia. Myymme kierrätettyjä tietokoneita, joten Facebook on meille hyvä alusta kuluttajien tavoittamiseen.

Se mahdollistaa hyvin myös keskustelun.”

JOCKE ÅKERBLOM Cimos Oy

Innostuitko somesta? Sivulta 43 löydät Pipsa Aron vinkit LinkedInin hyödyntämiseen.

Nyt saa tuulettaa: Helsingin yrittäjäyhdistyksille kunniamaininta Suomen Yrittäjien vuoden 2019 parhaat paikallisyhdistykset ja toimialajärjestö valittiin Vaikuttajafoorumi-tapahtumassa Helsingissä 9.–10.2.2020.

Vuosittain järjestettävässä kilpailussa on viisi eri palkintosarjaa, joista Helsingin Yrittäjien kuusi paikallisyhdistystä kilpaili yhtenä tiiminä Vuoden tekijä -sarjassa. Voittoa ei tullut kotiin, mutta Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistysten yhdessä tekemä uudistus ansaitsi kunniamaininnan.

Onnittelut vielä kaikille luottamushenkilöillemme sekä muille voittajille!

10

4-15_alkuosa.indd 10

20.2.2020 10.32

NIINA STOLT

TÄSSÄ & NYT

Helsinkiläisten yrittäjien asialla Helsingin Yrittäjien hallitukseen valittiin marraskuun syyskokouksessa monipuolinen joukko eri alojen yrittäjiä.

Puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Mari Laaksonen, CleanMarin Oy. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa puheenjohtajistoa täydennettiin nimeämällä kolme varapuheenjohtajaa: Outi Haapamäki, Esko Valkeala ja Petra Bedda. Hallitus nimesi myös työvaliokunnan, johon valittiin puheenjohtajiston lisäksi Jari-Mikko Pajunen, Seppo Tuovinen ja Vesa Puisto.

Helsingin Yrittäjien hallituksen muut jäsenet ovat Taneli Hakkarainen, Harri Kolehmainen, Ulla LeppäkoskiJuvonen, Anu Reniers, Oscari Seppälä, Markus Seppänen ja Jukka Tiihonen.

Tutustu myös kuuden paikallisyhdistyksemme toimintaan tämän lehden sivuilta 28-29.

Juhlista yrittäjäuraasi Vuosia ja vuosikymmeniä kestänyt yrittäjäura on saavutus, josta voi olla ylpeä ja kiitollinen.

Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä.

Lisätietoja: yrittajat.fi/ a it e i tuotteet

Kyllä, juttuvinkkejä Tunnetko mielenkiintoisen paikallisen yrittäjän, oman alansa edelläkävijän tai yrittäjän, jolla on pysäyttävä tarina? Mitä ilmiöitä liikkuu helsinkiläisellä yrittäjäkentällä? Mistä aiheesta juuri Sinä haluaisit tietää enemmän?

Vinkkaa näistä toimituksellemme osoitteeseen tie otu . e in i yrittajat.fi

11

4-15_alkuosa.indd 11

20.2.2020 10.32

TÄSSÄ & NYT

Uusi pomo, ota käyttöösi palkkalaskuri Yrittäjien Palkkalaskuri auttaa hahmottamaan etukäteen työntekijän palkkaamisesta tai palkankorotuksesta todellisuudessa aiheutuvia kuluja. Laskuri auttaa myös selvittämään niitä kustannuksia, jotka yrittäjän on palkan lisäksi huomioitava ja jotka työnantajaa kuormittavat.

Kokeile palkkalaskuria: yrittajat.fi/ a

aa

uri

Brexit tuli, ota koppi Britannian EU-ero astui voimaan helmikuun 2020 alussa. Sen jälkeen alkaa vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka aikana jatketaan EU:n nykysäännöillä ja neuvotellaan tulevasta suhteesta. Sen aikana Britannialla on kaikki jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet.

"

Ensi vuoden alusta EU:n ja Britannian välillä liikkuva tavara on tulliselvitettävä.

Brexit vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, jotka tekevät kauppaa brittiyritysten kanssa. Noin 15 000 suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa. Ensi vuoden alusta EU:n ja Britannian välillä liikkuva tavara on tulliselvitettävä. Jos olet jälleenmyyjä, saatat jatkossa olla EU-maahantuoja. Silloin olet vastuussa siitä, että tuote täyttää EU:n vaatimukset ja säännöt. yrityksille voi tulla sertifioinnista lis kuluja. li suomalaisyrityst tuo tuotteita ja palveluita Britanniasta.

NÄIN VALMISTAUDUT MUUTOKSEEN:

1. Tunne toimitusketjut (esimerkiksi toimittajat, jakelijat, alihankkijat) ja mahdolliset uudet velvollisuutesi.

2. Selvitä, tarvitaanko maahantuonnissa ja viennissä lupia, todistuksia lisenssej tai sertifikaatteja.

3. Selvitä tullit, tullinimikkeet, arvonlisäverot ja valmisteverot.

Opettele asioimaan tullin kanssa, jos sinulla ei ole kokemusta kaupankäynnistä EU:n ulkopuolelle.

4. Tarkista, onko tavaroiden tuontia/vientiä koskevia rajoituksia tai kieltoja.

5. Alkuperäsäännöillä määritellään tavaroille alkuperämaa.

Tarvitaanko jatkossa alkuperätodistuksia?

Lähde: Suomen Yrittäjät

Siirtymässä eläkkeelle?

Liity seniorijäseneksi Seniorijäsenyys tarjoaa monipuolista järjestötoimintaa seniori-ikäisille yrittäjille. Jäsenyyden hinta on 50 euroa/vuosi. Seniorijäsenyys on mahdollinen yrittäjälle, joka on luopunut omasta yritystoiminnastaan, ja jonka yritys on ollut aikaisemmin paikallisyhdistyksen jäsen. Seniorijäsenellä on käytössään mm. Yrittäjä- ja Yritystä Stadiin -lehdet, neuvontapalvelu, uutiskirjeet ja tapahtumat.

Helsingin Yrittäjien oma alueellinen Senioriverkosto järjestää säännöllisesti senioriyrittäjien kohtaamisia. Ohjelmassa on ollut tähän asti luontoretkiä, taidenäyttelyitä, lounaita, terveysiltoja, teatterikäyntejä ja keilausta.

Lisätietoja: Raimo Mäkinen Senioriverkosto, puheenjohtaja raimomakinen@kolum us.fi p. 0400 402 422 bit.ly/HYsenioriverkosto

12

4-15_alkuosa.indd 12

20.2.2020 10.32

TÄSSÄ & NYT

Facebook-markkinointi alkuun uudella pikaoppaalla Haluatko kasvattaa myyntiä, kertoa tarjouksista tai esitellä yrityksesi tarinan? Ostamalla julkaisulle Facebook-mainontaa tavoitat minkä tahansa haluamasi kohderyhmän. Suomen Yrittäjien uusi aloittelijan pikaopas Facebook-mainontaan antaa konkreettisia vinkkejä oman yrityksesi mainonnan käynnistämi-seen ja hyvän mainoksen luomiseen kaikille tutussa somekanavassa.

Tutustu ja lataa opas yrittajat.fi/o

aat

Kuulokkeet korville: Mieli-podcastista tukea yrittäjän hyvinvointiin Yrittäjä, miten sinä voit? Mielenterveys MIELI ry:n ja Yrittäjäkillan Mieli-podcast tarjoaa vinkkejä ja tukea yrittäjän hyvinvointiin keskittyy elävien yrittäjätarinoiden kautta.

Jaksoissa eri-ikäiset ja uransa eri vaiheissa olevat yrittäjät puhuvat ajanhallinnasta, henkisestä hyvinvoinnista, burnoutista toipumisesta, aloittelevan yrittäjän haasteista ja konkurssista selviytymisestä. Löydät Mieli-podcastin Spotifysta, Soundcloudista ja Podtailista.

Haaveena yrittäjyys?

Maksuttomat palvelut ja koulutukset yrityksen perustamiseen, kehittämiseen sekä kasvuun:

newcohelsinki.fi

13

4-15_alkuosa.indd 13

20.2.2020 10.32

VA LT T I KO RT I T Y R I T TÄ J Y Y TE E N

äki ervam MinntiataT äjä nssija, yritt

ki ToivoippKukoouslut taja

täh

talouden hu

taalialija e i H eikk

ka k a n i Ja etaiteilija

Jerokeuvaaja, s

Jeknirjnoittaja, puh

val

Ä T S Y T I R Y N I I D A ST 0 2 0 2 .

5 .

12 --------

16

klo 11–

BIO REX --------

Mannerheimintie 22–24, 00100 Helsinki

Maksuttomasta tapahtumasta 12.5.2020 saat uusia kontakteja sekä ideoita ja inspiraatiota yrittäjyyteen. Varaa paikkasi suositusta yrittäjätapahtumasta – ilmoittautuminen on avattu osoitteessa yritystastadiin.fi Tapahtuman järjestää:

4-15_alkuosa.indd 14

Pääyhteistyökumppani:

20.2.2020 10.32

TÖISSÄ

Juoksujalkaa yrittäjäksi TEKSTI JA KUVAT JAANA TIHTONEN

V

oisi sanoa, että vuonna 2011 Pohjois-Amerikan Missouriin iskenyt Joplin-tornado vauhditti Aki Nummelan tietä yrittäjäksi. Yliopistossa stipendillä opiskeleva urheilija muutti mielensä Amerikkaan jäämisestä, suuntasi takaisin Suomeen ja mietti, että mitä nyt?

Noihin aikoihin Nummela oli haudutellut juoksukavereiden kanssa ideaa yhteisestä yrityksestä. Ajatuksissa pyöri urheilumanagerointi ja juoksutapahtumat. Seuratoiminnassa oli omat haasteensa, joten firman perustaminen tuntui luontevalta. Kaikki sujui yllättävän helposti, ottaen huomioon, että yhtiökumppanit olivat toistensa entisiä kilpailijoita juoksuradoilta. Runner’s High Oy sai alkunsa ja nyt toimintaan kuuluu laaja kirjo valmentamisesta erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Urheilutaustasta ja paineensietokyvystä on ollut yrittäjyydessä vain hyötyä. Tiimi suunnittelee toimintaa realistisesti ja vastoinkäymiset eivät lamaannuta.

– Pieni paine pistää toimimaan paremmin, niin yrittäjyydessä kuin urheilussa.

Juoksun parissa kohtaa paljon ihmisiä – ja se on työssä parasta. Nummela ja kumppanit ovat halunneet rakentaa tapahtumista sellaisia, että kaikkien on helppo tulla mukaan.

Uran huippuhetkiä pohtiessa Nummelan mielen herkistää ensimmäinen Helsinki Half Marathon -juoksukilpailu ja se, kun osallistujat lähtivät matkaan. Valmennettavien juoksuaikojen kehittyminen on myös mahtavaa.

Tähän asti vanhin valmennettava on ollut 83-vuotias.

– Ennen 30-vuotias urheilija oli ikäloppu, mutta nykyään ihmiset pysyvät hyvässä kunnossa. Juoksu on minulle elämäntapa, eli en varmaan koskaan tule lopettamaan. Vanhempana voin kisata sitten vaikka vain junnujen kiusaksi.

Nummela rikkoo ennätyksiä vuosittain. Suurin saavutus on maratonin SM-kulta vuonna 2016, mutta kiitollisin hän on siitä, että kehitys on jatkunut vuosia. Mutta mikä on Nummelan menestyksen salaisuus?

– Varmasti asenteeni. Tekeminen ei saa olla liian totista.

KUKA Aki Nummela, 34 MITÄ kilpaurheilija, juoksuvalmentaja, yrittäjä ja Juokse!-kirjan kirjoittaja MITÄ SEURAAVAKSI Juoksussa päätavoite on edustaa Suomea vuoden 2022 EM-kisoissa.

YRITYS Runner´s High Oy, jossa Nummelan lisäksi yrittäjinä Tero Forsberg, Tapani Virtanen, Simo Wannas ja Tuomo Salonen.

PERUSTETTU 2011

15

4-15_alkuosa.indd 15

20.2.2020 10.33

YRITTÄJÄ

16

16-37.indd 16

20.2.2020 10.36

YRITTÄJÄ

NAHANLUONNIN PAIKKA Niko Tervamäen silmään osui, että legendaarinen nahkakauppa Nippanappa hänen entiseltä kotikadultaan etsi toiminnalle jatkajaa.

Pian hän astui kaupan ovesta sisään ja kertoi haluavansa yrittäjäksi.

TEKSTI JA KUVAT JAANA TIHTONEN

17

16-37.indd 17

20.2.2020 10.36

YRITTÄJÄ

V

uonna 1975 Anja ja Jussi Neirtamo avasivat Helsingin Kruununhakaan uuden kivijalkaliikkeen. Nahkatuotteisiin erikoistuneen kaupan nimeksi annettiin Nippanappa. Perustajilla oli hyvä yhdistelmä käsityöalan osaamista, näkemystä ja opintoja. Aluksi Neirtamot korjasivat vanhoja ja myivät muiden tekemiä nahkatuotteita.

Korjatessa he oppivat, miten tuotteita ei kannata tehdä ja alkoivat pikkuhiljaa kehittämään omaa mallistoa. Kestävät tuotteet puhuivat puolestaan ja yritykselle kertyi mukavasti asiakaskuntaa.

Eläkeiän lähestyessä Neirtamot päättivät, että oli aika päästää irti yrityksestä ja lähteä matkustamaan. Takarajaksi asetettiin vuoden 2019 loppu, siihen mennessä yritykselle pitäisi löytää uusi omistaja.

Käsityöammatista haaveillut Niko Tervamäki selaili syyskuussa 2019 Yrityspörssiä, jossa huomion kiinnitti tuttu nimi: Nippanappa oli myynnissä.

Entisillä kotikulmilla sijainnut ikoninen kivijalkaliike oli painunut mieleen ja nyt se voisi olla hänelle tapa toteuttaa unelmia.

KUKA Niko Tervamäki, 30 MITÄ tuore kivijalkakauppias MITÄ SEURAAVAKSI verkkokaupan rakentaminen HARRASTUKSET vapaaehtoistyö, luottamustoimet YRITYS nahkatuotteiden erikoisliike Nippanappa Oy PERUSTETTU 1975, lisätty Kaupparekisteriin vuonna 1979, omistajanvaihdos vuonna 2019

Niko Tervamäki vitsailee kärsivänsä kolmenkympin kriisistä: ystävä kauppasi hänelle moottoripyörää, mutta sen sijaan hän päätyi ostamaan kivijalkayrityksen.

18

16-37.indd 18

20.2.2020 10.36

YRITTÄJÄ

UUDEN EDESSÄ Tuoksusta ei voi erehtyä: nyt ollaan nahkaverstaalla. Pöytätasoilla on nahan työstöön käytettäviä työkaluja ja seinällä Lamankaatajan kunniakirja, jonka on allekirjoittanut sen aikainen pääministeri Matti Vanhanen. Kantakaupunkilaisen kivijalkaliikkeen takatila on matala ja täynnä tunnelmaa. Siellä on valmistettu käsitöitä jo 1980-luvun alusta.

Kiinnostus käsillä tekemiseen vei Niko Tervamäen kelloseppäopintoihin.

Nyt hän esittelee tuoreena yrittäjänä perinteikkään kivijalkapajan tarinaa.

Kellojen sijaan hän myy nahkatuotteita, mutta ideoita on jo syntynyt näiden kahden tuotteen yhdistämisestä.

Koneet, tarvikkeet ja perehdytys kuuluivat Neirtamoiden kanssa tehtyyn yrityskauppaan, samoin säännöllinen yhteydenpito yhdessä sovitun siirtymäkauden ajan. Sparraus on ollut Tervamäelle tärkeää, koska vuosikymmenten osaaminen ei siirry hetkessä uudelle omistajalle. Hän valmistautuu tapaami-

siin aina pitkän kysymyslistan kanssa.

Tervamäki on saanut neuvoja myös isältään, joka on tehnyt oman yrittäjäuransa tapahtuma-alalla. Vaikka ala on eri, jotkut lainalaisuudet pätevät yritykseen kuin yritykseen. Ystävät ja läheiset ovat myös kannustaneet ja kyselleet hyviä kysymyksiä. Kruununhaan muilta yrittäjiltäkin hän on saanut hyödyllisiä vinkkejä.

– Päivittäin opin uutta ja saan pieniä ahaa-elämyksiä. Yrittäjyys on ollut pääasiassa sellaista, mitä kuvittelin.

19

16-37.indd 19

20.2.2020 10.36

TUNTUVAA ETUA TUN T UVA A E TUA JÄ S ENYYDESTÄ JÄ S E N Y Y D ESTÄ Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän 115 000 jäsenSuomen Yrittäjätsuurin, on jäsenmäärältään yrityksen keskusjärjestö, joka000 ajaajäsenelinkeinoelämän suurin, 115 pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. yrityksen keskusjärjestö, joka ajaa pienten ja keskisuurten yritysten asiaa.

Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä puolet on yksinyrittäjiä jaJäsenyrityksistä puolet työnantajayrittäjiä. ja puolet työnantajayrittäjiä.

YRITTÄJIEN JÄSENENÄ SAAT PALJON YRITTÄJIEN JÄSENENÄ SAAT PALJON PALVELUITA TÄRKEIMMÄT: PALVELUITAJA JAETUJA. ETUJA. TÄSSÄ TÄSSÄ TÄRKEIMMÄT:

11

MAKSUTON MAKSUTON LAKINEUVONTA LAKINEUVONTA

Ongelmia? Soita 09 229 222 Ongelmia? Soita 09 229 222 Neuvontapalvelusta saat avun nopeasti Neuvontapalvelusta saat avun nopeasti – monipuolista opastusta ja neuvontaa – monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan. Niillä voit säästää yritystoimintaan. Niillä voit säästää pitkän pennin. yrittajat.fi/neuvonta pitkän pennin. yrittajat.fi/neuvonta

22

RAHANARVOISET RAHANARVOISET JÄSENEDUT JÄSENEDUT

Kumppaniemme tarjoamista Kumppaniemme tarjoamistajäsenjäseneduista saat jopa tuhansien eduista saat jopa tuhansieneurojen eurojen hyödyn. yrittajat.fi/jasenedut hyödyn. yrittajat.fi/jasenedut

KONKREETTISTA KONKREETTISTA 3 HYÖTYTIETOA 3HYÖTYTIETOA

4 4

VALVOMME VALVOMME ETUASI ETUASI

Kun liityt Yrittäjiin, olet yksi 115 000 jäseKun liityt Yrittäjiin, olet yksi 115 000 jäsenestämme. Joukossamme on kaikennestämme. Joukossamme on kaikenkokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta. kokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta.

Tässä joukossa on voimaa. Yrittäjät Tässä joukossa on voimaa. Yrittäjät on maamme suurin ja vaikuttavin on maamme suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän elinkeinoelämän järjestö. järjestö.

VALMIIT 5VALMIIT VERKOSTOT VERKOSTOT

16-37.indd 20

Yrittäjän Mobiilijäsenkortti on jäsenille tarYrittäjän Mobiilijäsenkortti on jäsenille tarkoitettu, aina mukanasi kulkeva Yrittäjien koitettu, aina mukanasi kulkeva Yrittäjien jäsenkortti. Lataa se maksutta älypuhelijäsenkortti. Lataa se maksutta älypuhelimeesi. Käytettävissäsi on runsaasti etuja, meesi. Käytettävissäsi on runsaasti etuja, palveluita ja verkostoitumispalveluita ja verkostoitumismahdollisuuksia: mahdollisuuksia: valtakunnalliset •• valtakunnalliset jäsenedut jäsenedut alueelliset •• alueelliset jäsenedut jäsenedut uutiset •• uutiset

Verkostoituminen yrittäjälle tärkeää. tärkeää.

Verkostoituminen on yrittäjälle Meiltä valmiina –– löydät löydät Meiltäsaat saat verkostot verkostot valmiina kumppaneita palveluitasi kumppaneita ja ja voit tarjota palveluitasi pitäähauskaa. hauskaa. jajapitää

Jäsenenä saat Jäsenenä saat • jäsenlehden • jäsenlehden • päivittäiset yrittäjäuutisetosoitteesta osoitteestayrittajat.fi yrittajat.fi • päivittäiset yrittäjäuutiset • rautaista tietoa yritystoimintaan yrittajat.fi/yrittajan-abc • rautaista tietoa yritystoimintaan yrittajat.fi/yrittajan-abc • yrittäjien asiakirjapankinkäyttöösi käyttöösiyrittajat.fi/asiakirjapankki yrittajat.fi/asiakirjapankki • yrittäjien asiakirjapankin

6 6

MOBIILIMOBIILIJÄSENKORTTI JÄSENKORTTI

tapahtumat •• tapahtumat alueellisesti alueellisesti yhteystiedot.

•• yhteystiedot.

LATAA LATAAJA JA VARMISTA VARMISTA ETUSI: ETUSI: YRITTAJAT.FI/ YRITTAJAT.FI/ MOBIILIKORTTI MOBIILIKORTTI

20.2.2020 10.36

YRITTÄJÄ

Tervamäki on valmistautunut henkisesti yrittäjyyden ensimmäisiin vuosiin. Lomaa hän ei ole uskaltanut vielä suunnitella ja yrittäjyyden lisäksi hän tekee toistaiseksi muitakin töitä.

NIPPANAPPA 2.0 Nippanapan ostaminen oli Tervamäelle yllättävän helppo päätös, koska yritys on ollut olemassa pitkään. Se on maamerkki ja käsite.

– Tällaista yritystä ei voisi nykypäivänä perustaa tyhjästä. Piti vain odottaa, että mahdollisuus tulee omalle kohdalle.

Tervamäen haaveissa on ollut yritys, joka panostaa laatuun. Hän uskoo, että monet haluavat pikamuodin sijaan kuluttaa vähemmän ja ostaa kestävämpää.

Kunhan yrityksen arki asettuu uomiinsa, Tervamäki haluaa tehdä liikkeestä tekijänsä näköisen ja tuoda tuotteita uudella tavalle esille.

Sijainti kivijalassa maksaa, siksi suunnitelmissa on verkkokaupan avaaminen ja digimarkkinointiin satsaaminen. Nippanapan entiset omistajat tekivät pienimuotoista postimyyntiä, mutta käytännössä myyntialue oli Helsinki. Ennen markkinoinniksi riitti suusta suuhun -suosittelu ja satunnainen mainostaminen, mutta Tervamäki

tunnistaa ajan vaatimukset. Tuotteet toki jatkossakin puhuvat puolestaan.

– Sijainti kivijalassa on minulle tärkeää, koska tykkään olla ihmisten parissa. Verkkokaupassakin asiakaspalvelu on keskiössä, mutta se on erilaista.

Työntekijän palkkaaminen kiinnostaa tulevaisuudessa. Nyt aluksi Tervamäki haluaa kuitenkin kouluttautua li-

sää ja ehkä etsiä itselleen mentorin.

Yrityksen asiat pyörivät mielessä vapaa-ajallakin, mutta uutta yrittäjää se ei haittaa. Inspiraatiota nahkatuotteisiin löytyy ympäristöä havainnoiden ja netistä. Perheenjäsenten ja ystävien nahkalaukut ja käsineet on tullut tutkittua uusin silmin. – Selittelemättä voin vain todeta, että olen nahkakauppias.

Niko Tervamäki, mitä vinkkejä antaisit yrityksen ostamisesta kiinnostuneille?

• Selvitä rahoituksen mahdollisuudet ajoissa.

• Ota vastaan kaikki tuki, mitä voit saada. Itse koin tärkeäksi, että tutuilta pystyi kysyä suoraan, kannattaako yrityskauppaan lähteä.

• Asiantuntija-apua on saatavilla ja siihen kannattaa tarttua.

• Suunnittele yrityskaupan aikataulu realistisesti. Vaadi tietoa ja kaikki tarvittavat dokumentit ja asiakirjat.

• Varmista, että yrityskaupassa on sopiva siirtymäaika ja että sinulla on mahdollisuus kysyä edelliseltä omistajalta kaikki tarvittavat kysymykset.

Lue aiheesta lisää: yrity

or

i.fi

21

16-37.indd 21

20.2.2020 10.36

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin.

Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta. 



Tehokkaat

MAINOSRATKAISUT YHDELLÄ KONTAKTILLA! Helsingin Uutisten kuusi aluepainosta tarjoavat ohittamattoman väylän kohdistaa mainonta sinne missä yrityksesi toimii – ja potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Valitse yrityksellesi sopiva aluepainos tai käytä niitä kaikkia!

Helsingin Yrittäjien jäsenille: PRINTTIMAINONTA

-25%

DIGIMAINONTA

-15%

Meiltä myös aineistojen valmistus edullisesti!

Tilaa maksuton markkinointikartoitus: mediamyynti.etelasuomenmedia.fi/varaa

PRINTTI- JA VERKKOMAINONTA I NATIIVI- JA SOMEMAINONTA I DIGITAALINEN ULKOMAINONTA I SISÄLTÖMARKKINOINTI GRAAFINEN SUUNNITTELU & TUOTANTO I VIDEOTUOTANTO I TUTKIMUS & ANALYTIIKKA I PAINO & JAKELU

16-37.indd 22

20.2.2020 10.36

YRITTÄJÄN ASIALLA

Yrittäjiltä yrittäjille Mari Laaksoselle yrittäjäjärjestön toiminta ja tasot ovat tulleet tutuiksi ja tärkeiksi vuosien varrella. Nuorten yrittäjien verkostosta aluejärjestön puheenjohtajaksi ponnistaminen on antanut paljon: aktiivisen verkoston, ystäviä ja mahdollisuuden vaikuttaa kaikille yrittäjille tärkeisiin asioihin.

Lue Marin vinkit yrittäjäjärjestön toiminnan hyödyntämiseen.

Verkostojen voima on uskomaton - Verkostot tuovat mukanaan vertaistukea, sparrausta, myyntiä, ostamista ja tietopääoman vaihtamista. Verkostot syntyvät vuosien varrella ja ainut vaatimus on olla itse aktiivinen.

Yrittäjäjärjestö tarjoaa loistavan pohjan verkostojen kasvattamiselle. Helsingin Yrittäjien nuoret yrittäjät HYNY oli ensimmäinen verkostoni oman yrittäjätaipaleeni puolessa välissä vuonna 2010. Siellä tapasin rohkeita, ennakkoluulottomia ja avoimia yrittäjiä. Kokemuksia jaettiin ilman kapulakieltä niin verotuksesta kuin työntekijöiden palkkaamisesta aina kaupungin kankeaan byrokratiaan asti.

Tämä upea aktiivinen verkosto on vuosien saatossa vain kasvanut. Olen tavannut tuhansia yrittäjiä ja sidosryhmien edustajia. Verkosto on tuonut myynnin, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden lisäksi elinikäisiä ystävyyssuhteita. Yksi upea ystävyys on tuonut mukanaan jopa pienen tyttölapsen kummiuden.

Mihin asioihin toivoisit meidän tarttuvan ja minkälaista toimintaa toivot järjestöltä? Laita minulle viestiä: Mari Laaksonen, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjät mari.laaksonen@yrittajat.fi

Vaikutamme kaikkien yrittäjien puolesta - Yrittäjäjärjestö on kaikkia yrittäjiä varten. Viestimme, välitämme ja kuuntelemme.

Huolehdimme, että kaikilla jäsenyrityksillä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia Helsingissä.

Ajamme yrittäjien etuja kankeista kaavoista aina verotukseen ja lainsäädäntöön asti.

Valtakunnallisesti olemme vaikuttaneet muun muassa yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan, osakeyhtiön pääoman poistamiseen ja tulonlähdejaon poistumiseen. Kansanedustajille on nimetty omista vaalipiireistään nimikkoyrittäjät, jotka auttavat, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä.

Paikallisesti järjestömme tukee yrittäjiä esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja lupa-asioiden viidakossa. Koko kaupungin kattava yrityspysäköintitunnus on järjestömme aloitteesta ja ponnekkaasta yhteistyöstä saatu kaikkien helsinkiläisten yritysten käyttöön.

Autamme arjessasi – Yrittäjäjärjestö tarjoaa itse ja yhteistyökumppaneiden kautta rahaa ja aikaa säästäviä jäsenetuja aina vakuutuksista suosituimpaan jäsenetuumme, maksuttomaan lakineuvontaan. Yrittäjä voi keskittyä yrityksen pyörittämiseen huoletta, sillä tiukan paikan tullen kattava lakineuvontapalvelumme on tavoitettavissa puhelinsoitolla. Tarvitsit apua työlainsäädännössä, sopimuksissa, tai riitatilanteissa, lakineuvontapuhelinpalvelumme on juuri sinua varten. Yksi puhelu numeroon 09 229 222 maksaa jäsenmaksun takaisin.

23

16-37.indd 23

20.2.2020 10.36

JUURET

Haagan Leipä Oy:n yrittäjät Kari Saarto (vasemmalla), Virve Turunen ja Pasi Turunen.

TUOREEN LEIVÄN TUOKSUA JA TEKEMISEN MEININKIÄ Helsinkiläinen lähileipomo Haagan Leipä Oy on menestynyt jo yli 60 vuotta alan isojen toimijoiden joukossa. Perheyritystä luotsaa jo toinen sukupolvi, joka perinteitä vaalien kuuntelee kuluttajien pienempiäkin toiveita.

TEKSTI VALPURI AALTO KUVAT JAANA TIHTONEN, HAAGAN LEIPÄ OY JA TUOMAS ELENIUS

24

16-37.indd 24

20.2.2020 10.36

JUURET

T

orstaisin Etelä-Haagan Ristolantiellä tapahtuu jotain sellaista, mitä helsinkiläisessä katukuvassa ei ihan joka päivä tule vastaan.

Keltaisen kerrostalon kivijalassa sijaitsevan liikkeen ulkopuolelle muodostuu usein pitkä jono kaupunkilaisista, jotka odottavat innokkaina tunnetun lähileipomon ovien avautumista. Jonotuksen syynä on Haagan Leipä Oy:n valmistamat leivät ja konditoriatuotteet, jotka ovat säilyttäneet kuluttajien suosion vuosikymmenien ajan.

– Meidän tuotteemme eivät ole mummon tekemiä, mutta yltävät hyvin lähelle sitä. Käsityönä tehdyt tuotteemme ja pitkä historiamme ovat olleet selkeä etu ja erottautumiskeino alalla, yrityksen toimitusjohtaja Virve Turunen kertoo.

Haagan Leipä Oy:n tarina sai alkunsa vuonna 1956, kun pariskunta Matti ja Raisa Turunen perustivat aluksi Terveysleipä Oy -nimellä kulkeneen yrityksen Etelä-Haagaan. Leipomon varhaisimpia tuotteita olivat kaalipiirakka

HAAGAN LEIPÄ OY Helsinkiläinen perheyritys, jonka erikoisuutena on käsityövaltaisin menetelmin valmistetut leipomotuotteet PERUSTETTU vuonna 1956, työllistää 7 henkilöä (2019) LIIKEVAIHTO 0,6 milj. (2019) 1 0-LUVULLA yrityksessä toteutettu sukupolvenvaihdos, vuodesta 2016 yrittäjinä ja osakkaina Virve Turunen, Pasi Turunen ja Kari Saarto TOIMIPISTE Etelä-Haagassa TUOTTEITA MYYDÄÄN pääkaupunkiseudulla hyvinvarustetuissa ruokakaupoissa SUOSITUIMPIA TUOTTEITA ruisleivät, kahvileivät, perunarieska sekä täysjyväriisipiirakka

ja täysjyväruisleipä, joita myydään yhä tänä päivänä.

Ensimmäiset vuodet Haagan Leipä Oy toimi Angervotiellä. Nykyisiin Ristolantien tiloihin yritys muutti vuonna 1963. Myynnin kasvaessa 80-luvun alkuun mennessä yrittäjäpariskunta sai vaihe vaiheelta ostettua talon ensimmäisen kerroksen tiloja. Yritykselle ajat olivat silloin rankempia niin taloudellisesti kuin työn kannalta, mutta kova työ loi kestävää tulevaisuutta.

LEIPOMOPERINNE JATKUU SUVUSSA Leipominen innosti muitakin perheessä. Perustajien poika Pasi Turunen oli tuttu näky leipomolla lapsena hyppelemässä jauhopussien keskellä. Vuonna 1982 hän aloitti virallisesti työt perheyrityksen leipurina. Pasin lisäksi hänen sisaruksensa Osmo ja Jaana ovat toimineet yrityksessä.

Vuonna 1991 perheyrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Vanhemmat jäivät kokonaan pois toiminnasta ja Pasi sisaruksineen otti vastuun perheyrityksen luotsaamisessa. Vaihdos sukupolvelta toiselle sujui kevyesti, sillä Turusen vanhemmat olivat tehneet vankan pohjatyön. Siitä yrityksen jatkajat ovat edelleen kiitollisia.

Nykyisen avio- sekä työparin Virven ja Pasin tiet kohtasivat Haagan Leipä Oy:ssä 30 vuotta sitten Virven aloittaessa kesätyöt yrityksessä. Pasi rohkaistui pyytämään Virveä treffeille elokuviin katsomaan James Bondia, ja siitä hetkestä rakkaustarina alkoi.

– Välivuosi venähti. Piti vain käväistä Haagan Leivässä, mutta tässä ollaan edelleen. Pitkä James Bond -elokuva on meneillään, Virve nauraa.

Vuonna 2016, kun Pasin molemmat sisarukset olivat jättäytyneet pois leipomon toiminnasta, aloitti Virve toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Omistajajoukkoon liittyi samoihin aikoihin pitkän linjan leipuri-kondiittori ja yrityksen työntekijä Kari Saarto, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta leipomoyrittäjänä.

KAVERIA EI JÄTETÄ Yrittäjien lisäksi leipomossa työskentelee neljä työntekijää. Kolmikon mukaan yritystä ohjaa joustavuus, hyvän

1956 Matti ja Raisa Turunen ovat mukana perustamassa Terveysleipä Oy:tä, myöhemmin nimenmuutos Haagan Leipä Oy:ksi samana vuonna.

Leipomo toimii aluksi Haagassa Angervotiellä.

1 60-LUKU 1963 Muutto nykyisiin tiloihin osoitteeseen Ristolantie 7.

1963 Uusi Matadorarinauuni ostetaan vanhan metrisillä koivuhaloilla lämmitettävän uunin tilalle.

1963 Syksyllä hankitaan hallimyymälä Roobertin hallista.

Suuria toimituksia viedään muun muassa Vaalimaan tulliasemalle ja Meilahden sairaalan rakennustyömaalle.

1966 Matti Turunen suorittaa leipurimestarin tutkinnon.

1 70-LUKU Perustajien lapset aloittavat työt yrityksessä kesä- ja sesonkiapulaisina.

Tuotantoa uusitaan hankkimalla muun muassa leporata, paloittelukone ja kartioriivari.

1976 Myymälä Robertin hallissa lopetetaan.

Hallin toiminta hiljenee vähitellen, ja päättyy kokonaan vuosikymmenen lopussa.

25

16-37.indd 25

20.2.2020 10.36

Yrittäjä, hyödynnä vuoden 2020 jäsenetusi!

Alennukset euroina keskimäärin Yrityksen sairauskuluvakuutus, alennus päiväkorvauksen maksusta

-700 €

Fennia

Alennus laajaan kaskoon

-400 €

Fennia

Etu Yritysturva-vakuutukseen (1–9 henkilön yrityksille)

-400 €

Fennia

Yrityspaketti 5G (300 M) ja Yritysdata 5G (300 M) jäsenelle aina paras hinta. Hinta nähtävissä elisa.fi/yrittajaedut -sivulla. Voimassa 24 kk.

Elisa

Elisa Puheratkaisu Vakion käyttäjälle 010-yritysnumero kahdeksi vuodeksi

-240 €/v

Elisa

Netti Lite ja Netti Lite 4G: Avausmaksu ja asennusmaksu 0€

-150 €/v

Elisa

Talouselämä-lehti (12 kk)

-80 €

Alma Talent

Ilmainen nettinumerohaku jäsenille

-499 €/v

Suomen Asiakastieto

Sopimusasiakkaalle ensimmäinen vuosi ilman vuosimaksua

-260 €

Suomen Asiakastieto

Alennus kaikista lakipalveluista (15 %), enintään

-1 000 €

JuriNet

Maksuton 20 minuutin alkuneuvottelu

JuriNet

Alennus Yrityspörssi.fi myynti- ja ostoilmoituksista

-30 €

Yrityspörssi.fi

Esimerkkialennus verkkokurssista

-244 €

Suomen Yrittäjät

Lataa ja varmista etusi: yrittajat.fi/mobiilikortti Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. Suomen Yrittäjät pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Tämän lisäksi saat:

+

Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esimerkiksi 1–2 kertaa, arvo 200 €.

+

Yrittäjä jäsenlehti maksutta 4 kertaa vuodessa, arvo noin 60 €.

+

Clarion-hotellit Suomessa tarjoavat 19 prosentin alennuksen päivän parhaasta majoitushinnasta.

Muissa Nordic Choice Hotels -kohteissa alennus 10 prosenttia.

+

Fundun kautta välitettävän lainan perustamismaksusta 50 prosentin alennus. Euromääräinen alennus on 250–750 euroa riippuen haettavan lainan summasta.

+ VENI Energia tarjoaa sähkönhankintapalvelut 20 prosentin alennuksella ja energialaskujen tarkastuspalvelun palkkiosta jopa 30 prosentin alennuksen.

+ Scandic tarjoaa jäsenille laadukkaat majoituspalvelut 16 prosentin alennuksella päivän hinnasta. Etuja saa myös kokouspalveluista. + 10 prosentin alennuksen päivän hinnasta Suomessa sijaitsevista Hilton, Holiday Inn, Crowne Plaza ja Indigo-hotelleista. +

15–30 prosentin alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallinkin ja Silja Linen laivoilla reitistä ja ajankohdasta riippuen.

+

10–20 prosentin alennuksen risteily- ja reittimatkoista Viking Linen laivoilla reitistä riippuen.

+ 15 prosentin alennuksen Holiday Club-kylpylähotellien ja lomaasuntojen päivän majoitushinnasta.

Metro-pikatukuissa. Alennus ei koske alkoholi- eikä tupakkatuotteita.

+ Nesteen bensiinistä ja dieselistä jäsenalennusta 2,5 snt/litra kulloinkin voimassaolevasta mittarihinnasta.

Express-asemilta etua ei myönnetä. + Teboililla bensiinistä ja dieselistä Suomen Yrittäjien jäsenkortilla alennusta 2,2 snt/litra ja Teboil Yrityskortilla 2,7 snt/litra. Maksuton korttien hallinnointi- ja raportointiohjelma KorttiExtranet heti käyttöön. +

Eazybreakin hinnat jäsenille: 5 €/kk ja 1,20 €/kk /työntekijä (+ ALV). Hinta sisältää kaikki halutut edut. Alennus 15 €/kk + jopa 2,90 €/kk /työntekijä.

+ 5 prosentin alennuksen normaalihintaisista tuotteista Wihurin

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot

16-37.indd 26

20.2.2020 10.36

JUURET

Perustaja Matti Turunen 1980-luvun alussa leipomon puolella.

tekemisen meininki ja vankka kaveria ei jätetä -asenne. Vaikka raskas vuorotyö välillä väsyttääkin, töihin on aina kiva tulla. Työnantajan roolin he kokevat myös merkitykselliseksi. Yrityksen tärkeä voimavara on erittäin hyvä ja sitoutunut henkilökunta.

– Nykypäivänä, kun kaikilla ei ole edes työpaikkaa, niin meille on ylpeyden aihe, että voimme työllistää ihmisiä ja maksaa heille palkkaa, yrittäjät kertovat.

Yrityksen laadukas toiminta on huomattu myös laajemmin. Lokakuussa 2019 tullut puhelu Helsingin Yrittäjiltä sai herkistymään ilosta: yritys oli valittu Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinnon voittajaksi. Palkinto muistutti yrittäjäkolmikkoa siitä, miten paljon ihmisiä on ollut mukana rakentamassa yrityksen pitkää historiaa.

KULUTTAJAA KUUNNELLEN Haagan Leipää ei olisi olemassa ilman uskollista asiakaskuntaa. Asiakkai-

den palautteita on hyödynnetty erityisesti tuotteiden kehittämisessä. Pysyvämpiä muutoksia tuotteissa on ollut laktoosittomuus. Kun laktoosittomat tuotteet yleistyivät Suomessa 1980- ja 1990-luvulla, myös Haagan Leivässä muutettiin reseptejä. Sitä ennen tuotteita tehtiin maidosta, maitojauheesta ja kananmunista.

Vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana markkinoille on ilmestynyt erilaisia ruokatrendejä ja -suuntauksia karppauksesta sirkkaleipiin, on Haagan Leivässä uskottu perinteiseen tekemiseen. Tuotteiden yksilöllisyydestä on pidetty kiinni alusta saakka ja jokainen tuote tehdään käsityövaltaisin menetelmin. Lisäaineita vältetään ja uusia tuotteita kokeillaan säännöllisesti. Kopiointi ei ole koskaan kiinnostanut yrittäjäkolmikkoa.

– Pahinta mitä voi tehdä, on matkia naapureiden tuotteita, Saarto toteaa.

Tuotteiden kehitystyö voi toteutua joskus onnekkaiden sattumusten kautta. Eräänä päivänä Pasi unohti leipomastaan tummajyväisestä kokonaan suolan. Aluksi hän harmitteli mokaa, mutta lopulta sekin käännettiin voitoksi. Suolaton erikoistuote teki hyvin kauppansa ja yrittäjät päätyivät kehittämään alkuperäistä leipää vähäsuolaisemmaksi.

Pasi Turunen pitää Haagan Leivän vahvuutena juuri sitä, että he eivät kilpaile suurten toimijoiden kanssa. Asiakkaiden erilaisia tilauspyyntöjä pystytään toteuttamaan nykyisellä yrityskoolla hyvin ketterästi.

– Me toteutamme pienimmätkin toiveet.

1

0-LUKU

1981 Ristolantie 7:n toimitilat ostetaan omaan omistukseen ja tehdään laajennus tuotantotiloihin.

1983 Tuotantotiloja laajennetaan lisää ja leipomon yhteyteen avataan myymälä.

1982 Yrityksen perustajien poika Pasi Turunen aloittaa työt perheyrityksessä isänsä opissa.

1989 Virve Turunen aloittaa työntekijänä yrityksessä

1

0-LUKU

1991 Yrityksessä käynnistyy ensimmäinen sukupolvenvaihdos.

1992 Omistuspohja muuttuu: yrityksen omistajina aloittavat kokonaan Matti ja Raisa Turusen lapset Jaana Nyholm, Osmo Turunen ja Pasi Turunen sekä jo aikaisemmin osakkaana ollut Hannu Ylitalo.

Tuotteiden valmistuksessa siirrytään laktoosittomien ainesosien käyttöön.

2000-LUKU 2008 Leipuri-kondiittori Kari Saarto aloittaa yrityksen työntekijänä.

2010-LUKU

Haagan Leipä Oy:n yrittäjät vastaanottivat Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys -palkinnon Helsingin Yrittäjien Itsenäisyysjuhlassa 5.12.2019.

2016 Virve Turunen siirtyy toimitusjohtajaksi, yrittäjinä hänen lisäkseen Pasi Turunen ja Kari Saarto.

2018 Yritys palkitaan Vuoden länsihelsinkiläinen yritys -palkinnolla.

2019 Yritys saa Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinnon.

27

16-37.indd 27

20.2.2020 10.37

YRITTÄJÄN ASIALLA

Vahvasti läsnä paikallisesti Yrittäjän arjen ymmärtää toinen yrittäjä. Siksi on upeaa, että Helsingissä toimii kuusi alueensa yrittäjyyttä tuntevaa paikallisyhdistystä. Jokainen yhdistys järjestää omissa kaupunginosissaan koulutuksia, elämyksiä ja verkostoitumista – ja mikä hienointa: koko tämä tapahtumatarjonta on avoin kaikille Helsingin Yrittäjien jäsenille. Paina mieleen oman alueesi yhteyshenkilö, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Äläkä epäröi ottaa yhteyttä, koska kaikki ideat toiminnan kehittämiseksi ja yrittäjän arjen tukemiseksi ovat kullanarvoisia.

Helsingin Yrittäjät – Keski-Helsinki ry (postinumeroalueet 00230-00240, 00260, 00500-00560, 00580, 00600-00650) Seppo Tuovinen, pj p. 041 514 8860 keski_helsingin@yrittajat.fi

KUVAT NIINA STOLT

Helsingin Yrittäjät – Länsi-Helsinki ry (postinumeroalueet 00270-00330, 00350-00440) Jukka Tiihonen, pj p. 040 821 8705 lansi_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Lounais-Helsinki ry (postinumeroalueet 00180, 00200-00220, 00250, 00340) Esko Valkeala, pj p. 050 586 2288 lounais_helsingin@yrittajat.fi

28

Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry (postinumeroalueet 00100-00170, 00190) Outi Haapamäki , pj p. 050 553 3555 etela_helsingin@yrittajat.fi

YRITTÄJÄN ASIALLA

Verkostot nuorille, senioreille ja kansainvälisille Helsingin Yrittäjät – Pohjois-Helsinki ry (postinumeroalueet 00660-00780) Petra Bedda, pj p. 050 376 2347 pohjois_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjien HYNY vastaa nuorten, alle 40-vuotiaiden yrittäjien verkostoitumisesta. Niin tapahtumissa kuin lähes 1700 jäsenen Facebook-ryhmässä on mukana nuoria yrittäjiä, opiskelijoita ja yrittäjyydestä kiinnostuneita. HEI Network saattaa yhteen kansainvälisyydestä kiinnostuneita yrittäjiä.

Senioriverkosto taas on suunnattu eläkkeelle jääneille jäsenyrittäjille, jotka haluavat jatkaa järjestötoiminnan parissa.

Nuorten yrittäjien verkosto HYNY Harri Kolehmainen, pj hyny@yrittajat.fi helsinginyrittajat.fi/hyny

Kansainvälinen verkosto HEI Network Marcel Angelosanto, pj hei.helsinki@yrittajat.fi helsinginyrittajat.fi/HEI

Senioriverkosto Raimo Mäkinen, pj raimomakinen@kolumbus.fi helsinginyrittajat.fi/seniorit

Helsingin Yrittäjät – Itä-Helsinki ry (postinumeroalueet 00570, 00590, 00790-00990) Oscari Seppälä, pj p. 040 672 4285 ita_helsingin@yrittajat.fi

Tutustu paikallisyhdistysten kanaviin: yrittajat.fi/helsinkipaikallisesti

facebook.com/HelsinginYrittajatpaikallisesti

29

ILMIÖ

MITÄ MIETIT, NUORI YRITTÄJÄ?

Yrittäjyys on nykyään monelle nuorelle luontainen vaihtoehto. Haastoimme Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksen uudet kasvot, Emmi Lehtomaan ja Inka Ikosen, pohtimaan juuri nuorille ja alkaville yrittäjille ajankohtaisia asioita.

TEKSTI JAANA TIHTONEN KUVA NIINA STOLT

YRITTÄJYYS + PERHE Emmi ja Inka jakavat fiiliksen siitä, että yrittäjyyden vapaus mahdollistaa perhe-elämän arjen vaatimat joustot paremmin kuin kahdeksasta neljään palkkatyö. Elämää on helpompi priorisoida ja perheelle voi järjestää enemmän aikaa.

– Pari asiaa, jotka huolestuttavat minua, ovat liiketoiminnan ylläpitäminen vanhempainvapaan aikana sekä yhteiskunnan tuki perhettä perustaville yrittäjille. Pohdin sitä, miten pidän asiakaskuntani vanhempainvapaan aikana ja tipunko tyhjän päälle sen jälkeen.

Vanhempainvapaan toimeentulo vaatii ennakkoon suunnittelua. Varsinkin nyt, kun työtulo lasketaan edellisen 12 kuukauden ajalta eikä kuuden kuukauden, kuten aiemmin. Lakimuutoksen jälkeen moni pienyrittäjä kommentoi Facebook-ryhmissä, ettei heillä ole varaa perustaa perhettä, koska liiketoiminta ei mahdollista riittävän YEL:in maksamista, Inka summaa.

Aiheesta ei heidän mielestään löydy vielä tarpeeksi helposti tietoa. Monet varmasti kaipaisivat myös esimerkkejä ja vertaistukea muilta yrittäjiltä siitä, miten he ovat yhdistäneet perhe-elämän ja yrittäjyyden.

– Naisyrittäjyyden näkökulmasta mahdollista perheenlisäystä pitäisi suunnitella jo todella varhain ja siihen pitäisi varautua taloudellisesti. Toisaalta perheen perustamista ei välttämättä voi ajoittaa juuri haluamalleen ajankohdalle, Emmi pohtii.

Joustoa ja turvaa toisi heidän mielestään esimerkiksi se, että töitä voisi vanhempainvapaan aikana tehdä vapaammin. Kun yrittäjyyden ylläpitäminen vanhempainvapaalla olisi kannustettavaa, yrittäjyyden jatkaminenkin olisi helpompaa ja varmempaa.

JAKSAMINEN + PALAUTUMINEN – Yrittäjyyden alussa tein töitä seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan.

Sorruin epävarmuudessani haalimaan töitä ja sanomaan kaikelle kyllä. Stressi ui yöuniin ja sydän tykytti. Pitkän kesäloman aikana pidin itseni kanssa kehityskeskustelut. En voisi jatkaa enää samalla tavalla tai palaisin loppuun, Inka kertoo.

Yrittäjälle ei ole varaa uupumiseen.

Siksi Inka ja Emmi suosittelevat keskittymään liiketoiminnassa olennaiseen.

Kun fokuksen määrittää tarkasti, stressi helpottaa ja on helpompi sanoa tarvittaessa ei.

– Työn ja vapaa-ajan erottaminen on tärkeää, sitä harjoittelen itsekin koko ajan. Liikunta, meditointi ja puhelimen laittaminen lentokonetilaan auttavat minua palautumaan, Emmi luettelee.

Inka vinkkaa panostamaan myös päivänaikaiseen palautumiseen. Se voi olla pieni kävelylenkki lounaan jälkeen, taukojumppa tai vaikka lyhyet päiväunet. Työpäivät tehostuvat, kun niille antaa raamit ja malttaa sulkea tietokoneen ajoissa.

EPÄVARMUUDET + MENESTYS Nuoret ja aloittelevat yrittäjät jakavat Emmin ja Inkan kokemuksen mukaan monia samoja epävarmuuksia. Riittääkö toimeentulo? Miten erottua kilpailijoista? Miten hankkia asiakkaita?

– Mietin alussa myös, kuinka hanskaisin yrittäjyyden byrokratian, raha-asiat ja verotuksen. Mutta kaikki näistä epävarmuuksista on yksi kerrallaan karissut pois. Olen opetellut myyntiä, listannut kohderyhmääni sopivia asiakkaita ja ottanut rohkeasti yhteyttä, Inka kertoo.

Emmin mielestä tietoa yrittäjyyden alkutaipaleelle olisi hyvä olla siellä missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi somessa, ja kerrottuna heitä puhuttelevalla tavalla. Verkostoilla, kuten Helsingin Yrittäjien nuoret yrittäjät, ja niiden kautta saatavalla vertaistuella voi olla suuri merkitys yritystoiminnassa onnistumiseen.

Työelämän epävarmuus ja kovat vaatimukset, suorittamisen ja menestymisen paine sekä tarve itsensä jatkuvaan kehittämiseen yhdistävät Inkan mielestä nykyään sekä palkkatyöläisiä että yrittäjiä. Hän kannustaakin olemaan armollisempi itselle ja puhumaan epäonnistumisista rohkeammin ääneen.

Emmi ei ajattele epäonnistumista negatiivisena asiana.

– Joko hommat menevät maaliin tai sitten niistä oppii jotain uutta. Ei kai kukaan ole luonut yritystä oppimatta siitä jotain?

30

16-37.indd 30

20.2.2020 10.37

ILMIÖ Media-alalla työskentelevä Inka Ikonen ja vaikuttajamarkkinoinnin ammattilainen Emmi Lehtomaa liittyivät vuoden alussa Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallitukseen.

Kumpikin haluaa osaltaan auttaa muita yrittäjiä kasvattamaan verkostoja ja menestymään.

Näistä ja monista muista nuoren yrittäjyyden teemoista keskustellaan HYNYn Facebook-yhteisössä: facebook.com/groups/ nuoretyrittajathelsinki

31

16-37.indd 31

20.2.2020 10.37

VAHVA YRITTÄJYYS Vinkit jakoi Toivo Koski (KTT, DI), TulosAkatemia Oy:n yrittäjä, joka on kouluttanut taloudesta jo yli 20 vuotta. Koski kouluttaa helsinkiläisiä yrittäjiä talouden saloihin Helsingin Yrittäjien Vahva yrittäjyys -hankkeessa.

TALOUDEN PERUSTEET HALTUUN Missä kunnossa yrityksesi talous on? Milloin viimeksi olet jutellut kirjanpitäjäsi kanssa?

Tiedätkö tuloslaskelman ja kassavirran eron? Ota yrityksen talousasiat haltuun kokeneen talouskouluttajan Toivo Kosken vinkkien avulla.

TEKSTI VALPURI AALTO KUVA JAANA TIHTONEN

1. VALITSE AMMATTITAITOINEN KIRJANPITÄJÄ Kirjanpitäjän valintaan on hyvä panostaa, sillä hän on yrittäjän tärkein yhteistyökumppani ja konsultti. Oman kirjanpitäjän kanssa kannattaa sparrailla tarpeen mukaan viikoittain. Yrityskentällä ei ole sellaista asiaa, jota pitkän linjan kirjanpitäjä ei olisi nähnyt urallaan.

32

16-37.indd 32

20.2.2020 10.37

VAHVA YRITTÄJYYS

2. KÄSITTELE TULOSLASKELMAA JA KASSAVIRTAA ERILLISINÄ Tuloslaskelma kuvastaa luovutettujen hyödykkeiden ja palveluiden kannattavuutta. Kassavirta taas kertoo, miten paljon rahaa tililtä tulee ja lähtee.

Nämä sekoitetaan usein toisiinsa.

Yrittäjä saattaa kuvitella kaiken olevan hyvin, kun tilillä on rahaa. Tilillä oleva raha voi olla osittain lainarahaa ja todellisuudessa yritys tekeekin tappiota.

"

Oman pääoman pitäminen positiivisena on monen alkavan yrittäjän haaste.

Tietoa taloudesta ja tukea hyvinvointiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Helsingin Yrittäjien toteuttama Vahva yrittäjyys -hanke tarjoaa kahden vuoden aikana yrittäjille työkaluja oman talousosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hankkeessa alkoi keväällä 2020 koulutuspolku, jossa lähes 40 yrittäjää saa puolen vuoden aikana tietoa, tukea ja mentorointia talouteen.

Kiinnostuitko hankkeesta?

Ota meihin yhteyttä:

Merja Suoperä projektipäällikkö p. 040 773 2566 merja.suopera@yrittajat.fi

3. PIDÄ OMA PÄÄOMA POSITIIVISENA Oman pääoman pitäminen positiivisena on monen alkavan yrittäjän haaste.

Jos pääoma on negatiivinen, siitä pitää tehdä kaupparekisteri-ilmoitus. Jos kaupparekisteri-ilmoitus jää tekemättä ja yritys menee konkurssiin, on riskinä, että yrityksen veloista tulee osakeyhtiön tapauksessa hallituksen jäsenten henkilökohtaisia velkoja.

Sanna Nylund hankeassistentti p. 050 455 2301 sanna.nylund@yrittajat.fi

4. SEURAA LUKUJA SÄÄNNÖLLISESTI Kuukausitasolla olisi hyvä seurata muun muassa yrityksen tuloksentekokykyä eli kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Maksuvalmiuteen liittyy olennaisesti kassavirran seuranta. Vakavaraisuuteen linkittyy muun muassa velkarahan käyttö. Velkarahaa kannattaa käyttää sellaisiin investointikohteisiin, omaisuuteen, jotka voidaan hätätapauksessa muuttaa myymällä takaisin rahaksi. Hätätilanteen yllättäessä yrityksen tulee selvitä itsenäisesti omista veloistaan.

Susanna Ypyä hankeasiantuntija p. 050 557 4200 susanna.ypya@yrittajat.fi

33

16-37.indd 33

20.2.2020 10.37

HELSINGIN KAUPUNKI

Ciara Färkkilä (vasemmalla) on ollut töissä Henrietta Kvistin Linguajoy Kielikerhossa kesätyön jälkeenkin.

”ON HIENOA OLLA TARPEELLINEN” Näppärä mahdollisuus ensimmäiseen työpaikkaan. Paljon muutakin hyvää kuin palkka. Nuorta energiaa ja uusia näkökulmia.

Sekä nuoret että heitä palkkaavat työnantajat kehuvat Helsingin kaupungin Kesäseteliä.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT ILKKA RANTA-AHO

H

elsingin kaupungin Kesäseteli jaetaan tänä vuonna kuudetta kertaa kaikille helsinkiläisille yhdeksäsluokkalaisille. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa Kesäsetelillä helsinkiläisen ysiluokkalaisen töihin.

Henrietta Kvistilla on runsaasti kokemusta Kesäsetelistä, sillä hänen Linguajoy Kielikerho -yrityksensä on työllistänyt niiden tuella yli 20 nuorta kahden viime kesänä aikana. Ensi kesäksi on tarkoitus palkata nuoria jälleen lisää.

– Olemme saaneet töihin huikean fiksuja nuoria. He ovat kielitaitoisia, roh-

keita, energisiä ja luovia, hän hehkuttaa.

Nuoret ovat olleet muun muassa kielten opettajien apulaisina ja työpareina kesäleireillä, joilla puhutaan englantia, ranskaa, espanjaa ja kiinaa. Osa nuorista on orientoitunut toimiston aputöihin oppimateriaalien järjestelemiseen ja markkinoinnin apulaisiksi.

Joillekin on löytynyt tehtäviä vielä kesän jälkeenkin.

– Olen halunnut auttaa nuoria saamaan hyvän ensimmäisen kesätyökokemuksen. Sparraan heitä CV:n tekemisessä ja olen mielelläni tällaisten huippujen suosittelijana.

Kokemus oli hyvä myös Kesäsetelillä

34

16-37.indd 34

20.2.2020 10.37

HELSINGIN KAUPUNKI työllistyneelle Ciara Färkkilälle. Hän avusti Linguajoy Kielikerhon kesäleirillä opettajia ja vietti paljon aikaa kielileirille osallistuneiden lasten kanssa.

Färkkilä puhuu äidinkielenään ruotsia sekä hyvin sujuvaa suomea ja englantia. Hän vaihtoi leirillä kieltä toiseen tilanteen mukaan.

Hänen mielestään ysiluokan jälkeen kannattaa mennä kesätöihin muutoinkin kuin rahan takia.

– Jokaisen kannattaa ehdottomasti hyödyntää Kesäseteli. Silloin saa uusia kokemuksia, ja tuntuu hyvältä olla tarpeellinen.

HIENOJA YHDESSÄOLON HETKIÄ Samaa mieltä Ciara Färkkilän kanssa on Anni Malmberg, joka oli töissä Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren-yksikössä. Hän auttoi henkilöstöä arkisissa töissä kuten aamiaisen tarjoilussa ja tiskien hoitamisessa.

Tärkeä osa työtä oli olla yhdessä hoitokodin asukkaiden kanssa.

– Kuuntelimme yhdessä vanhoja iskelmiä ja välillä tein heille musavisoja.

Heistä näki, että he pitivät yhdessäolosta. Minustakin se oli kivaa.

Anni Malmberg sai Kesäsetelin avulla ensimmäisen työkokemuksensa, joka oli

"

uo ten työelämään tutustuttaminen on osa yrityksen yhteiskuntavastuuta.

hänen mielestään hyvin tärkeä. Työkokemus jo koululaisena osoittaa aktiivisuutta ja helpottaa jatkossa työnhakua.

Hän oli töissä hoitokodissa kaksi viikkoa. Kesäloma on niin pitkä, että parin viikon vaihtelu tekee hänen mielestään pelkästään hyvää.

Hänen luokallaan Kesäseteli oli ahkerassa käytössä. Luokkakaverit olivat töissä esimerkiksi kaupoissa, lasten kesäleireillä ja kesäteatterissa.

YRITYSVASTUULLISUUTTA KESÄSETELILLÄ Hoitokoti Päiväkumpu palkkaa joka kesä noin 20 koululaista, joista osan Kesäsetelillä. Toimitusjohtaja Anne Kangas kertoo, että vaikka nuorten rekrytointi vie henkilökunnalta oman aikansa, koululaisista on iso ilo ryhmäkodeissa.

– Koululaiset tuovat raikkaan tuulahduksen nuorta energiaa. Asukkaista on ollut ilo kuulla nuorten ajatuksia. Ja

toisinpäin, sillä asukkaillamme on valtaisa määrä elämänkokemusta.

Kangas on sitä mieltä, että nuorten työelämään tutustuttaminen on osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. On tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saa kosketuksen työelämään jo kouluaikana.

Hän huomauttaa, että hyvä perehdytys kannattaa. Osa Päiväkummun yksiköissä työskennelleistä nuorista hakee töihin samaan paikkaan kesä toisensa jälkeen ja lopulta hakeutuu alalle. Se tuntuu palkitsevalta!

Päiväkummun yksiköille koululaiset ovat olleet kesäaikaan tärkeä apu ulkoilussa ja harrastehetkissä mutta myös some-taitoineen yrityksen kesän viestinnässä.

– Positiivinen kesätyökokemus jää mieleen. Vaikka nuori ei hakeutuisikaan hoitoalalle, kokemus on varmasti lisännyt arvostusta alaa kohtaan, Kangas sanoo.

Kesäseteli Kesäsetelillä nuori voi hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin, seurakuntiin, taloyhtiöihin ja urheiluseuroihin.

Kesäsetelin avulla syntyi viime vuonna yli 1500 kesätyöpaikkaa nuorille. Kiinnostuitko tarjoamaan töitä nuorelle? Lisätietoa: kesaseteli.munstadi.fi

Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas ottaa mielellään nuoria kesätöihin.

Myös Rainer Nylund on huomannut, miten piristäviä yhteiset keskustelut ovat.

35

16-37.indd 35

20.2.2020 10.37

ILMIÖ

TORILLA TAVATAAN Kauppatori on Tuula Materolle työpaikka, lapsuuden maisema ja monien oppien koulu.

Hän on kokenut 60 vuotta Kauppatorin vaiheita ja nähnyt muutoksen paikallisten lähitorista turistien suosimaksi matkakohteeksi.

TEKSTI JAANA TIHTONEN KUVAT JAANA TIHTONEN JA SHUTTERSTOCK

T

orikauppiaan ammatti on periytynyt Tuula Materon suvussa sukupolvelta toiselle. Materon äiti oli torikauppias, samoin viisi äidin seitsemästä siskosta ja useat serkut ovat työskennelleet torilla. Suku on myynyt perinteisiä torituotteita, muun muassa marjoja, vihanneksia ja kukkia.

Matero itse on ryhtynyt torikauppiaaksi kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran parikymppisenä, todetakseen, että haluaa kokeilla muita töitä. Toisen kerran tori kutsui tädin jäädessä torilta eläkkeelle.. Tuulan mies, joka toimi siihen aikaan poliisina, suostui myyjäksi iltatorille ja pian Tuulakin oli mukana toiminnassa.

KEHITTYVÄ KAUPPATORI Kauppatori on vuosien saatossa muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Tavallinen asiakas oli ennen kantahelsinkiläinen, joka tuli torille viettämään kesäpäivää ja ostamaan tuoreita tuotteita. Nyt paikalliset saattavat Materon mukaan piipahtaa torilla vain kerran kesässä.

Kävijöitä kuitenkin riittää ja matkailijoiden määrän kasvun näkee ja kuulee torilla. Kielinä puhutaan muun muassa venäjää, kiinaa, koreaa ja saksaa. Asiakkaiden kohtaaminen on Tuulan ja hänen miehensä lempipuuhaa, siksi hän on yrittänyt opetella hieman kiinaa ja

Kauppatori • perustettu 1800-luvun alussa • Helsingin kansainvälisin ja tunnetuin tori • Toripaikkoja hallinnoi Helsingin Tukkutori, Helsingin kaupunki • yrittäjät voivat hakea kausimyyntilupia tai vakipaikkoja • yksityishenkilöt voivat torikortilla vuokrata päiväpaikan, jossa voi myydä vain itsetehtyjä käsitöitä ja leivonnaisia sekä itsekerättyjä tai -viljeltyjä marjoja ja vihanneksia

36

16-37.indd 36

20.2.2020 10.37

Kevään sesonki kolkuttaa ovella ja kohta Kauppatori on taas täynnä telttoja, turisteja, kaupunkilaisia ja tietysti lokkeja. Kauppatori on Tuula Materolle tärkeä paikka. Hän on syntynyt toripöydän alla ja lähtenyt synnyttämään oman lapsensa sieltä. Pikkutyttönä hän myi veljensä kanssa torilla itse poimimiaan kieloja.

koreaa, jotta voisi edes muutaman sanan verran kohdata asiakkaan hänen kielellään.

Myös torin tarjonta on muuttunut kävijöiden mukaan. Entisajan kalakaupat ovat kadonneet ja tilalla on matkamuistokojuja. Turistit eivät kanna kukkia ja perunoita mukanaan, mutta marjat tekevät kauppansa. Matero uskoo, että helsinkiläisiä saataisiin houkuteltua torille, jos palattaisiin hieman ajassa taaksepäin: parkkipaikkojen määrää tulisi lisätä ja vanhempia ihmisiä voisi huomioida penkein. Hän toisi torille myös lisää tapahtumia ja elämyksellisyyttä.

Kauppatoria kehitetään aktiivisessa vuoropuhelussa kaupungin kanssa. Kaupunki on siistinyt torin ilmettä, järjestänyt wc-tiloja torin ympäristöön ja yhtenäistänyt myyntiteltat. Monella pienyrittäjälle ei olisi ollut varaa sijoittaa uuteen telttaan ilman kaupungin panostusta.

SÄÄNKESTÄVÄ YRITTÄJÄ Tori elää säiden mukaan. Esimerkiksi marjamyynnissä sesonki on lyhyt ja yksittäiset sadepäivätkin voivat aiheuttaa paljon hävikkiä. Pienet marjatoimijat

ILMIÖ

KUKATuula Matero MITÄ torikauppias, Perinteiset torikauppiaat ry -yhdistyksen pj

ovat alkaneet siirtyä pois torilta. Tämä muutos harmittaa Materoa: hän toivoisi, että torilla toimiminen olisi jatkossakin mahdollista erilaisille yrityksille. Mutta hän myös ymmärtää kauppiaiden haasteet.

– Torikauppa on niin kovaa hommaa, että pitää olla joko vähän hullu tai juuret torilla, että tässä pärjää.

Torilta on kertynyt vuosien varrelta unohtumattomia muistoja. Viime

kesänä Kauppatori suljettiin Venäjän johtajan vierailun vuoksi. Tämä herätti erilaisia mielipiteitä torikauppiaiden joukossa, jonka takia presidentti Niinistö päätti kutsua torikauppiaiden yhdistysten edustajat kahville pahoitellakseen tilannetta. Matero oli yksi kutsutuista ja yllätyksekseen hän sai vielä kutsun Linnan juhliin.

– Meidät oli kerrankin huomattu. Parempaa kiitosta en työuralleni keksi.

37

VAHV I STA M M E

VAI KUTAM M E

VER KOSTOI MM E

Yhdessä olemme enemmän.

38

38-52_info.indd 38

Yrittäjyyden puolesta.

20.2.2020 10.44

YRITTÄJÄINFO 40 JULKISISTA HANKINNOISTA KAUPPAA YRITTÄJÄLLE Lue, kuinka jätät tarjouksia julkisten hankintojen ilmoituksiin.

41 HANKINTANEUVOJA VASTAA

Osallistu kilpailutukseen ryhmittymänä.

42 KEVÄÄN 2020 PK-YRITYSBAROMETRI

Yritysten suhdannenäkymät parantuneet Helsingissä.

43 LINKEDIN HYÖTYKÄYTTÖÖN

Somevaikuttaja Pipsa Aro kertoo parhaimmat niksit LinkedIniin.

44 TIEDÄTKÖ OIKEUTESI, JOS RAHAT EIVÄT RIITÄ?

Pienituloinen yrittäjä on oikeutettu asumis- ja toimeentulotukeen.

45 INNOVAATIOSETELI Innovaatiosetelihaku aukesi

46 JÄSENILLE KILPAILUTETTU TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUT

48 TYÖAIKALAKI UUDISTUI Esittelyssä työaikalain vuoden alusta voimaan astuneita uudistuksia.

50 VAIKUTTAMISEN VUOSI 2019

Lue koosteesta, mihin Yrittäjät vaikutti vuonna 2019.

Työterveyshuolto tukee yrittäjiä ja työntekijöitä ylläpitämään omaa terveyttään.

47 HAE MUKAAN KIILAKUNTOUTUSRYHMÄÄN

Kurssilta saa ohjausta ja vertaistukea oman työhyvinvoinnin edistämiseen.

Lisää täsmätietoa verkon puolella: yrittajat.fi/yrittajan-abc

39

38-52_info.indd 39

20.2.2020 10.44

YRITTÄJÄINFO

JÄSEN, HYÖDYNNÄ HANKINTANEUVONTA: Pentti Komssi pääkaupunkiseudun hankinta-asiamies p. 044 343 2045 pentti.komssi@yrittajat.fi

Kannattaa osallistua: Julkisissa hankinnoissa on tarjolla miljardien arvosta kauppaa yrittäjille

Yrittäjien tarjoama maksuton hankinta­neuvonta jatkuu koko maassa.

Neuvomme, kuinka jätät tarjouksia julkisten hankintojen ilmoituksiin.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJÄT KUVA JULIUS KONTTINEN

T

yö- ja elinkeinoministeriö myönsi Suomen Yrittäjille hankintaneuvonnan toteuttamiseksi 280 000 euroa vuodelle 2020. SY on saanut rahoitusta neuvontatyöhön vuodesta 2017 lähtien.

Neuvonnan tavoitteena on kehittää kuntien ja yrittäjien välistä vuoropuhelua. Esimerkiksi neuvojat opastavat kuntia laatimaan hankintailmoituksia siten, että pk-yritykset voivat jättää niihin tarjouksia. Toinen merkittävä tehtävä on, että neuvojat kannustavat ja opastavat yrityksiä osallistumaan julkisiin hankintoihin eli jättämään tarjouksia hankintailmoituksiin.

– Julkisissa hankinnoissa on ainakin 35 miljardin arvosta tarjolla kauppaa yrittäjille vuosittain. Hankinnat tarjoavat yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Onnistuessaan hankinnat edistävät samalla alueen elinvoimaa ja yrittäjyyttä, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala sanoo.

40

MAKSUTONTA JA KAIKILLE AVOINTA NEUVONTAA Neuvonta on veloituksetonta ja avoinna kaikille tarjoajille. Se on yleishyödyllistä ja neuvonta ei kilpaile kaupallisen konsultoinnin kanssa.

– Hankintaneuvonta parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä julkisissa hankinnoissa. Pienemmätkin yritykset saavat neuvontaa, tukea ja sparrausta myynnin eri askelissa pyrittäessä toimittajiksi. Isoilla yrityksillä on varaa palkata tätä varten omia resursseja. Kaupunkien talous hyötyy kilpailutusten tehostumisesta ja tarjonnan monipuolistuessa, pääkaupunkiseudun hankinta-asiamies Pentti Komssi kertoo.

– Yrittäjien hankintaneuvonnalla on merkittävä vaikutus alueen pienyrittäjille, mikään muu organisaatio ei tue näitä maksutta julkisissa hankinnoissa, toteaa Komssi.

Nykyisen hankintalain mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten,

että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

VALTAKUNNALLINEN KATTAVUUS JA TIETO Yrittäjät jakavat avustuksen tarkoituksenmukaisesti 20 aluejärjestölleen siten, että neuvontatoimintaa on tarjolla eri puolilla Suomea lähellä yrityksiä ja hankintayksiköitä.

– Suomen Yrittäjien hankintaneuvonnalla on valtakunnallinen kattavuus ja hankintaneuvojilla on paras näkemys alueidensa hankintojen toteutumisesta, pääkaupunkiseudulla hankintaneuvontaa tarjoava Pentti Komssi sanoo.

– Neuvoja toimii lähellä yrityksiä ja hankkijoita. Hankintaneuvoja tuntee osapuolet ja alueen erityispiirteet, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala.

YRITTÄJÄINFO

PENTTI KOMSSI HANKINTA-ASIAMIES

Hankinta-asiamies vastaa:

”Miten tarjouskilpailuun voisi osallistua, kun kokonaisuudet ovat liian suuria eivätkä yrityksen resurssit riitä, tai kelpoisuusvaatimukset ovat liian kovat?”

TEKSTI PENTTI KOMSSI KUVA JAANA TIHTONEN

H

ankintalaki mahdollistaa tarjoajien osallistumisen kilpailutukseen ryhmittymänä, minkä taloudelliset ja tekniset voimavarat kuten liikevaihto, referenssit ja ammatillinen pätevyys lasketaan tarjouksessa yhteen. Ryhmittymä on tilapäinen, tarjousta varten koottu yhteenliittymä, eikä siltä edellytetä oikeudellista muotoa.

Jotta ryhmittymää ei luettaisi kartelliksi, nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: ryhmittymänä voidaan osallistua sellaisiin kilpailutuksiin mihin ryhmittymän jäsenet eivät voisi itsenäisesti ottaa osaa.

Ryhmittymänä tarjoaminen on teknisesti helppoa. Sähköisessä tarjouspyynnössä on yleensä oma kohtansa, minkä merkitsemällä tarjoaja kertoo osallistuvansa hankintamenettelyyn yhdessä muiden kanssa.

Ryhmittymän kokoaminen on vaativa työ ja se pitää aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Verkostoitumisessa kannattaa hyödyntää vaikkapa Helsingin Yrittäjien tapahtumia,

joissa on helppo solmia suhteita saman tai halutun toimialan yrittäjien kanssa.

Ryhmittymän on hyvä sopia ennalta sisäiset pelisäännöt, jotta vastaanotetut työt tulevat varmasti hoidettua. Pitää miettiä, että kuka on tarjousveturi, hallinnollinen kumppani, joka hoitaa esimerkiksi laskutuksen, kirjanpidon, reklamointien käsittelyn ja vastaavat.

Myös ryhmittymän verokohtelu on hyvä selvittää ajoissa.

Kun ryhmittymään tarvittava verkosto on rakennettu ja pelisäännöt yhteisesti hyväksytty, on helppoa osallistua lyhyelläkin aikataululla isoihin kilpailutuksiin.

Tosin menestymisen kannalta kilpailutuksista on hyvä olla tietoisia jo reilusti ennen kuin tarjouspyyntö julkaistaan.

Hankintayksikkö voi edellyttää ryhmittymältä sopimusaikana tiettyä oikeudellista muotoa, esimerkiksi osakeyhtiötä, jos se on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Mikäli oikeudellista muotoa ei tarvita, ryhmittymää vaaditaan esittämään, esimerkiksi sopimuksella, että tarjouk-

sessa ilmoitetut yritykset ovat sitoutuneet antamaan voimavaransa sen käyttöön. Sopimus kannattaa laatia varmuuden vuoksi jo hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailun päättymistä. Sopimuspohjana voi käyttää esimerkiksi osakeyhtiön osakassopimusta. Sopimuksen laatimiseen kannattaa käyttää tarvittaessa myös lakipalveluita.

Julkisissa hankinnoissa on aina valitusoikeus. Ryhmittymänä tarjottaessa, ainoastaan ryhmittymä voi tehdä hankintapäätöksestä muutospyynnön, ei yksittäinen jäsen.

HERÄSIKÖ SINULLE KYSYMYKSIÄ AIHEESTA? Hankinta-asiamiehemme vastaa: Pentti Komssi hankinta-asiamies, pääkaupunkiseutu pentti.komssi@yrittajat.fi p. 044 343 2045

41

YRITTÄJÄINFO

Pk-yritysbarometri: Yritysten suhdannenäkymät parantuneet Helsingissä

Pk-yritysten odotukset tulevasta ovat vakaat mutta vaatimattomat: taloustilanne ei kannusta kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen koetaan liiketoimintamahdollisuudeksi. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

TEKSTI HELSINGIN YRITTÄJÄT KUVA JULIUS KONTTINEN

M

uutos koko Suomen pk-yritysten suhdanneodotuksissa on syksyn 2019 barometriin verrattuna pieni, mutta negatiivinen. Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +9, kun se syksyllä oli +10 ja vuosi sitten +14.

– Suhdannenäkymät Helsingissä ovat kääntyneet parempaan suuntaan viime syksyn notkahduksen jälkeen.

Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +16, kun se syksyllä oli +12. Vuosi sitten luku oli +20, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Paranemista ennakoi 33 prosenttia (syksyllä 39 %) ja heikkenemistä 16 prosenttia (syksyllä 8 %) helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan 51 prosenttia yrityksistä (syksyllä 55 %). Helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat kuitenkin

maltillisempia kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa.

Henkilökunnan määrän kehityksen suhteen näkymät ovat parantuneet Helsingissä viime syksystä toisin kuin koko maassa. Saldoluku on nyt +20, kun se syksyllä oli +16. Helsinkiläisistä pk-yrityksistä 27 prosenttia (syksyllä 25 %) arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämänhetkistä suurempi ja 7 prosenttia (syksyllä 9 %) arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä.

– Helsingissä yritysten kasvua rajoittaa erityisesti pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuuden kokee ongelmaksi 57 prosenttia helsinkiläisyrityksistä, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

Valtakunnallisesti noin neljännes

pk-yrityksistä kokee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet haasteeksi liiketoiminnalleen, mutta yhtä suuri osuus katsoo, että ne luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia nähdään etenkin voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten joukossa.

Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Kevään 2020 kyselyyn vastasi yli 4 600 yrittäjää ympäri Suomen.

42

38-52_info.indd 42

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Valjasta LinkedIn myynnin tueksi Pipsa Arosta tuli yrittäjä kiitos LinkedInin, jossa hän jakoi avoimesti ajatuksia työelämästä ja mentoroinnista. Aitous, positiivisuus ja asiantuntemus puhuttelivat ihmisiä ja pian asiakkaita oli enemmän kuin Aro oli voinut kuvitella. Hyödynnä LinkedIn-konkarin neuvot omassa yrityksessäsi.

TEKSTI JAANA TIHTONEN KUVA PIPSA ARO JA EYEWAVE/ADOBESTOCK

MITEN LÄHDEN LIIKKEELLE LINKEDINISSA? – Monet vaihtavat päivätyöstä yrittäjyyteen ja tajuavat siinä vaiheessa, että olisi hyödyllistä aktivoitua LinkedInissa. Aktivoidu siis ajoissa ja asennoidu tarjoamaan todellista lisäarvoa ja apua tavoittelemallesi kohderyhmälle.

Lisää profiiliin ajantasainen kasvokuva, tietoa työkokemuksesta ja osaamisesta sekä kuvaileva otsikko siitä, mitä teet. Voit ajatella profiilia omana nettisivunasi, eli kerro vahvuuksistasi ja varmista, että sinuun saa helposti yhteyden. Pohdi jo tässä vaiheessa, oletko LinkedInissa myymässä, verkostoitumassa, luomassa henkilöbrändiä vai hakemassa yhteistyökumppaneita.

Informatiivinen profiili on vasta ensimmäinen osa kokonaisuutta. Sen jälkeen on tärkeä etsiä sopivia kontakteja ja olla aktiivinen. Osallistu rohkeasti keskusteluun tai tee omia päivityksiä.

Muista, että kyseessä on työelämäkanava ja toimintasi siellä heijastuu maineeseesi. Maalaisjärjellä pärjäät pitkälle ja mokata voit melkein vain olemalla passiivinen. Kirjoita päivityksiä pitämällä mielessä ne tahot ja henkilöt, joiden kanssa haluat aloittaa keskusteluja.

KENELLE LINKEDIN SOPII? – LinkedIn ei ole niin vaikea kanava kuin monet luulevat. Siellä menestyy helpom-

min, jos on valmis käymään keskusteluja. Kiinnostus vuorovaikutusta kohtaan on siis olennainen. Jos etsit b-t-b-asiakkaita, niin tämä on oikea kanava sinulle.

Suomen LinkedIn-yhteisö on fantastinen. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet ja kanavassa käydään todella aktiivista ja myönteistä keskustelua. Siellä autetaan muita, kysytään kokeneemmilta, järjestetään verkostoitumislounaita ja muita kohtaamisia. Siellä kysellään palveluiden ja tuotteiden perään sekä etsitään ja annetaan töitä.

Olen jakanut LinkedInissa vaikeita asioita ja saanut takaisin silkkaa rakkautta. Kanavassa ymmärretään, että siellä edustetaan samalla myös työnantajaa ja yritystä. Iso kiitos hyvästä ilmapiiristä menee myös isolle somevaikuttajien porukalle, jotka tekevät aktiivista työtä asiallisen keskustelun eteen.

Muista siis: vaikeista asioista voi ja kannattaa puhua, mutta jatkuva negatiivisuus ei sovi kanavan henkeen.

VOIKO KANAVASTA OIKEASTI SAADA MYYNTIÄ?

– Jos asiakkaasi ovat LinkedInissa, sinulla on mahdollisuus myydä. Suosittelun voima yllättää: ikinä et tiedä kuka näkee päivityksesi ja kenen mieleen jäät. Suosittelen siksi keskittymään omaan teemaasi, eli siihen aiheeseen, jossa olet asian-

Pipsa Aro on LinkedInin-asiantuntija, markkinointijohtaja ja strategi. Hän työskentelee myös sivutoimisena yrittäjänä työnhakumentoroinnin ja puhekoulutuksien parissa.

tuntija. Pikkuhiljaa ihmiset alkavat muistamaan nimesi, kun etsivät juuri sinun alasi osaajaa. Hyödyt saatat nähdä vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta LinkedIniin käytetty aika ei mene hukkaan.

Kanavassa on myös maksulliset mainostyökalut, mutta suosittelen hyödyntämään luonnollista näkyvyyttä. Panosta erottautumiseen omalla aidolla tyylilläsi ja aktiivisuudella.

43

38-52_info.indd 43

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Yrittäjä, tiedätkö oikeutesi, jos rahat eivät riitä?

Päätoiminen pienituloinen yrittäjä on oikeutettu palkansaajan tavoin asumistukeen ja toimeentulotukeen.

TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVA SHUTTERSTOCK

Y

le uutisoi tammikuussa kasvavasta ongelmasta, jossa etenkin pätkätyöläiset ja "silpputyötä" tekevät elävät köyhyysrajalla ja joutuvat turvautumaan töidensä ohella sosiaaliturvaan.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että pienituloisella päätoimisella yrittäjällä on oikeus samoihin etuihin kuin palkansaajalla.

– Ne ovat asumistuki ja toimeentulotuki. Molempia maksetaan koko ruokakunnalle. Etuuden suuruuteen vaikuttaa myös se, mitä muut perheenjäsenet tekevät.

– Asumistuki on tarkoitettu asumisesta aiheutuviin etuuksiin ja sen suuruuteen vaikuttavat myös asuntoon liittyvät seikat sekä muun muassa asuinpaikkakunta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota maksetaan yleensä vain lyhytaikaisesti ja tavoitteena on ohjata henkilö ”oikeammille” etuuksille, Hellstén selvittää.

HAASTEENA PALVELUALOJEN KAUSILUONTEISUUS Ylen mukaan Suomessa "palkkatyököyhyys" koskettaa useimmiten naisenemmistöisillä palvelualoilla työskenteleviä osa-aikatyöntekijöitä. Joukko on laajentunut myös kevyt- ja yksinyrittäjillä.

Matkailu- ja ravintola alaa edustavan Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi perusteli ongelmaa Ylelle osittain palvelualan kausiluonteisuudella.

– Varsinkin ravintola-alan ongelma on se, että palveluiden kysyntä vaihtelee paljon kuukausittain, jopa päivittäin. Alan henkilöstökulut ovat suuret verrattuna teollisuuteen. Työntekijöitä ei ole varaa pitää yhtään enempää kuin on asiakkaita. Yritysten kannattavuus on heikko, palkankorotusvaraa ei yksinkertaisesti ole.

Lapin mukaan palveluita ei voi tehdä varastoon toisin kuin tuotevaltaisilla teollisuuden aloilla.

– Toki palvelualan yrittäjät toivovat, että kysyntää riittäisi päivittäin niin paljon, että he voisivat palkata enemmän työntekijöitä. Samaan aikaan työntekijäpula on merkittävä etenkin pääkaupunkiseudulla, Lappi muistuttaa.

RUNSAAT 20 PROSENTTIA ANSAITSEE ALLE 1 000 EUROA Suomen Yrittäjien tekemän Yksinyrittäjäkysely 2019:n mukaan yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Tulotaso on edelleen matala. Kaikista vastanneista 22 prosenttia kertoo ansaitsevansa alle 1000 euroa kuukaudessa ja 26 prosenttia 1 000–2 000 euroa kuukaudessa.

HERÄTTIKÖ AIHE KYSYMYKSIÄ?

Ota yhteyttä jäsenille maksuttomaan neuvontapalveluun: p. 09 229 222 Avoinna arkisin klo 8–18 Varaudu kertomaan jäsennumerosi yrittajat.fi/neuvonta

– Kaikkiaan siis 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa.

Kolme vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä heitä oli 51 prosenttia, eli osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi laskee.

Päätoimisista yksinyrittäjistä 41 prosenttia kertoi kyselyssä tienaavansa alle 2 000 euroa bruttona. Kolme vuotta sitten tämän joukon osuus oli 45 prosenttia. Vastaajajoukosta naisia on 58 prosenttia ja miehiä 41 prosenttia.

– Tulosten mukaan pienituloisuus on hyvin yleistä yksinyrittäjien keskuudessa. Tilanne on pysynyt samalla tasolla jo pitemmän aikaa. Monella yksinyrittäjällä tulot myös muodostuvat useammasta ”pienestä purosta” eli useammalta alalta, Hämeenniemi jatkaa.

44

38-52_info.indd 44

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Innovaatiosetelihaku aukesi Business Finlandin vuoden 2016 lokakuusta asti toiminut innovaatiosetelikokeilu osoitti, että rahoituksella on selkeä paikka suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Nyt rahoitus on tullut taas voimaan toistaiseksi 20.1.2020 alkaen ja samalla innovaatioseteliin tuli tuhannen euron omavastuuosuus. Rahoitusta on haettavissa sähköisen asioinnin kautta.

TEKSTI JAANA TIHTONEN JA BUSINESS FINLAND KUVA JULIUS KONTTINEN

B

usiness Finlandin innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava tuote- tai palveluidea ja jonka edistämiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelillä autetaan yrityksiä kehittämään uusia avauksia liiketoimintansa kasvattamiseksi ja kannustetaan yrityksiä innovaatiotoiminnan piiriin.

Seteli kannustaa yrityksiä käynnistämään uusia tuote- tai palveluprojekteja. Business Finlandin selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä projektista olisi jäänyt joko kokonaan tai osittain toteutumatta ilman seteliä.

Innovaatiosetelin rahoitukseen tuli

muutos vuoden alussa: yrityksen omarahoitusosuus otettiin käyttöön käyttöön ja se on 1000 euroa (+ alv). Business Finland maksaa palveluntuottajalle enintään 4000 euroa (+ alv), joten setelin kokonaissumma 5000 euroa (+ alv) säilyy ennallaan. Omarahoitusosuuden tarkoituksena on edistää hakijoiden sitoutumista projekteihin entistäkin enemmän.

Business Finlandin omissa tarkasteluissa on havaittu, että innovaatioseteli toimii selkeästi sisäänheittotuotteena muihin Business Finlandin rahoituksiin ja toimii siten hyvin yritysten kannustimena innovaatiopalveluiden piiriin.

Tutustu innovaatioseteliin: businessfinland.fi/innovaatioseteli

Kuka voi saada Innovaatiosetelin?

Voit saada setelin, jos sinulla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on kansainvälistä kasvupotentiaalia ja johon liittyen: • haluat nopeasti selvittää sen jatkokehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla • tarvitset ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoa, arviota ja testaus- tai mittauspalvelua • tarvitset tukea patentteihin, mallisuojiin ja tavaramerkkeihin liittyviin selvityksiin, kuten uutuus-, patentoitavuus- sekä toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin • haluat hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoimintasi kehittämisessä • sinulla on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitset apua.

Lähde: Business Finland

45

38-52_info.indd 45

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Jäsen, kilpailutimme työterveyshuoltopalvelut sinulle Helsingin Yrittäjät on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kilpailuttanut työterveyshuollon jäsenille.

Työterveyshuolto tukee niin yrittäjää kuin työntekijöitäkin ylläpitämään omaa terveyttään, jaksamistaan ja työkykyään.

TEKSTI HELSINGIN YRITTÄJÄT KUVA SHUTTERSTOCK

T

yönantajayrittäjän on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työsopimussuhteiselle työntekijälle. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista, työterveyspainotteista sairaanhoitoa.

Yrittäjä voi hankkia työterveyshuollon palvelut myös itselleen. Yksinyrittäjä voi tehdä yrittäjän työterveyshuoltosopimuksen. Työnantajayrittäjä puolestaan voi liittyä yrityksen työterveyshuoltosopimukseen, joka sisältää työntekijöiden työterveyshuollon, tai hankkia työterveyshuollon yrittäjän työterveyshuoltosopimuksen kautta.

VALMIIKSI KILPAILUTETTU TYÖTERVEYSHUOLTO Helsingin Yrittäjät on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kilpailuttanut työterveyshuollon jäseniään varten. Tavoitteena on helpottaa jäsenyritysten työterveyshuoltopalveluiden hankintaa sekä varmistaa, että palveluilla on asianmukainen hinta-laatusuhde.

Kilpailutuksen tuloksena Helsingin Yrittäjät on valinnut kaksi palveluntarjoajaa, joiden kanssa on solmittu puitesopimus työterveyshuoltopalveluista jäsenyrityksille. Sopimuskumppanit ovat Terveystalo Oyj ja Täsmä Työterveys Oy. Jäsenyrittäjät voivat halutessaan liittyä puitesopimukseen ja solmia työterveyshuollosta sopimuksen itselleen ja/ tai työntekijöilleen haluamansa laajuisena ilman erillisiä sopimusneuvotteluja.

TYÖTERVEYSHUOLLOSTA KORVAUKSIA Kela korvaa osan sekä yrittäjän että työntekijän työterveyshuollon kustannuksista vuosittain vahvistettavaan enimmäismäärään saakka. Korvaukset ovat 50-60 prosenttia, kun työterveyshuolto on asianmukaisesti järjestetty. Jäljelle jäävän osuuden yrittäjä voi vähentää tietyin edellytyksin verotuksessa.

Työterveyshuollon sisältö voidaan jakaa kahteen ryhmään, jossa lakisää-

teinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (Kelan korvausluokka I) sisältää mm. työpaikkaselvityksen ja vuosittaiset yhteydenotot, työterveyshuollon toimintasuunnitelman, terveystarkastukset sekä työkykyyn liittyvissä asioissa myös erikoislääkärin konsultaatiot, kun hoitovastuu on työterveyslääkärillä.

Yrittäjä voi halutessaan lisätä työterveyshuoltosopimukseen myös yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon (Kelan korvausluokka II), joka voi sisältää myös sairaanhoidon erikoislääkärikonsultaatiot silloin, kun hoitovastuu on työterveyslääkärillä.

Muistakin palveluista voidaan sopia, mutta niitä Kela ei korvaa työterveyshuollon kustannuksina (Kelan korvausluokka O).

Tutustu työterveyshuoltoon: helsinginyrittajat.fi > Hyvinvointi

46

38-52_info.indd 46

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Hae mukaan Helsingin Yrittäjien KIILA-kuntoutusryhmään Helsingin Yrittäjien KIILA-kuntoutuskurssi on tarkoitettu eri aloilla toimiville jäsenyrittäjille. Kurssilta saa monipuolista ohjausta ja vertaistukea oman työhyvinvoinnin edistämiseen. Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä Verven kanssa Helsingin Vallilassa.

TEKSTI HELSINGIN YRITTÄJÄT KUVA JULIUS KONTTINEN

K

untoutukseen voivat hakea alle 67-vuotiaat yrittäjät, joiden työkykyä uhkaa tai heikentää sairaus tai vamma ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn tai ansiomahdollisuuksien heikkenemisen.

Kuntoutuksen tulee kuitenkin hakeutua riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. Kurssille mahtuu kahdeksan henkeä.

Kuntoutus on Kelan kustantamaa ja edellyttää Kelan hyväksymää kuntoutustarvetta. Kuntoutuspäiviltä maksetaan kuntoutusrahaa ja omavastuun ylittäviltä osin matkakorvauksia. Kuntoutusrahan suuruus lasketaan verotuksessa vahvistettujen YEL-tulojen mukaan. Tarkempaa tietoa etuuksista saa Kelalta.

Kurssin kesto on yhteensä 15-17 päivää. Kurssipäivät koostuvat sekä yksilöllisistä tapaamisista asiantuntijoiden kanssa että kolmesta ryhmämuotoisesta jaksosta, jotka toteutetaan Verven Vallilan toimipisteessä.

Kuntoutujat tapaavat joka ryhmäjaksolla yksilöllisesti fysioterapeutin, psykologin tai työelämän asiantuntijan.

Lisäksi voi tavata yksilöllisesti kuntoutuksen aikana ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän sekä toimintaterapeutin.

Tutustu kuntoutukseen ja aikatauluihin osoitteessa helsinginyrittajat.fi

NÄIN HAET KIILAKUNTOUTUKSEEN • Ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi tai terveyskeskukseen ja pyydä lääkäriltä B-lausunto kuntoutusta varten.

• Mene osoitteeseen kela.fi/kiila-kuntoutus • Valitse sieltä ”Tutustu Kiilakursseihin: kuntoutuskurssihaku”.

• Kirjoita ”Haku kurssinumerolla” -kohtaan kurssin numero, joka on 78452.

• Täytä lomake KU101 sähköisesti netissä, tulosta se ja toimita Kelalle yhdessä lääkärin B-lausunnon kanssa.

• Ilmoita kurssille hakeutumisestasi Vervelle, josta saat tarvittaessa lisäohjeita: Sirpa Tujunen, p. 040 556 1426, sirpa.tujunen@verve.fi • Kela tekee lopullisen kuntoutuspäätöksen.

• Ryhmän täyttyminen päivittyy kurssisivustolle kela.fi/ kuntoutuskurssihaku

47

38-52_info.indd 47

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

Tunnetko uudistetun työaikalain?

Näin sovellat uutta joustotyöaikaa ja työaikapankkia TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVA MARKUS SOMMERS

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen avaa työaikalain vuoden alusta voimaan tulleita uudistuksia.

1. KOSKEEKO TYÖAIKALAKI PELKÄSTÄÄN TYÖNANTAJAYRITYKSIÄ?

– Kyllä, pelkästään työnantajayrityksiä. Työaikalaissa määritellään työsuhteissa olevien työntekijöiden työaikaa koskevia säännöksiä. Yrittäjä itse saa omista työajoistaan määrätä niin kuin itse katsoo parhaaksi. Joskus kuitenkin työntekijäkin voi olla yrityksessä sellaisessa asemassa, ettei häneen sovelleta työaikalakia, vaikka hän onkin työsuhteessa.

2. YMMÄRRETÄÄNKÖ UUDISTETUN TYÖAIKALAIN PERUSTEELLA TYÖAIKA ERI TAVOIN KUIN AIKAISEMMIN? – Käytännössä uuteen lakiin kirjattiin käytännöt, joita on useimmissa työpaikoissa sovellettu jo aikaisemmin. Vanhassa laissa ei ollut säännöksiä esimerkiksi siihen, miten etätyötä käsitellään.

Käytäntö on isossa osassa yrityksiä kuitenkin ollut se, että etätyö on ollut työaikaa siinä missä työpaikallakin tehty työ.

Uudessa laissa tämä asia täsmennetään.

48

38-52_info.indd 48

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

"

Uudessa työaikalaissa on hyvää se, että lakiin on tuotu enemmän joustomahdollisuuksia.

3. ONKO MATKUSTUSAIKA UUDEN LAIN MUKAAN TYÖAIKAA? – Lähtökohtaisesti matkustusaika ei ole työaikaa. Esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy kotoa työpaikalle ja päinvastoin tai jos asiantuntija matkustaa esimerkiksi ulkomaille, ei matka-aika ole lähtökohtaisesti työaikaa. Tältä osin laki on jatkossakin samanlainen. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa henkilö tekee vaikkapa siivoustyötä tai asennustyötä, joissa työpäivän aikana siirrytään kohteesta toiseen, silloin myös matka-aika työkohteiden välillä katsotaan työajaksi. Lisäksi, jos henkilö voi tehdä töitä matkan aikana, voi työhön käytetty aika olla työaikaa. Uutena elementtinä uudessa työaikalaissa on lisäys, että työnantajan velvollisuutena on ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta. Tältä osin on kuitenkin huomioitava, että työturvallisuuslaissa on jo aikaisemminkin ollut asian osalta työnantajan huolenpitovelvoite.

4. MITEN TYÖAIKALAIN MUKAISET SÄÄDÖKSET MENEVÄT KÄYTÄNTÖÖN YRITYKSISSÄ?

– Työpaikoilla voidaan luoda esimerkiksi omia käytäntöjä ja pelisääntöjä siitä, miten matka-aikoja voidaan käyttää työn tekemiseen. Se on pitkälti kiinni siitä, millainen työn luonne on.

Työehtosopimuksissa on usein lisäksi määritelty, miten matka-aikaa kompensoidaan, vaikka matka-aika ei itsessään olisi työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Työajaksi lukemisella on kuitenkin merkitystä muun muassa siihen, miten työntekijälle syntyy esimerkiksi ylityötä. Käytännöt matkustamiseen ja siitä mahdollisesti maksettavaan korvaukseen on kuitenkin syytä sopia työpaikalla.

5. MITEN JOUSTOTYÖAIKAA VOIDAAN UUDISTETUN TYÖAIKALAIN MUKAAN KÄYTTÄÄ?

– Joustotyöaika on kokonaan uusi elementti tässä laissa. Se on tarkoitettu aikaan ja paikkaan sitoutumattomaan työhön. Esimerkkejä ovat esimerkiksi tietotyö ja asiantuntijatyö, joita voi tehdä missä ja milloin tahansa. Joustotyöajasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti niin, että säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa kuten normaalistikin, mutta työajan pitää keskimäärin tasoittua 40 tuntiin neljän kuukauden ajanjaksolla. Joustotyöajasta voidaan sopia silloin, kun vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Tällainen työaikamuoto antaa työntekijälle itselleen enemmän mahdollisuuksia päättää siitä, milloin ja missä työtä tekee.

6. MILLAISIA EHTOJA JOUSTOTYÖAJASSA ON UUDISTETUN LAIN MUKAAN? – Joustotyöaika ei ole samanlainen järjestelmä kuin esimerkiksi liukuva työaika, jota on mahdollista soveltaa käytännössä millaiseen työn tahansa.

Joustotyöajasta ei synny lähtökohtaisesti ylityötä – paitsi silloin kun työtä tehdään työnantajan nimenomaisesti määräyksestä tai siitä erikseen sovitaan - eikä siinä ole sunnuntaityöaikaa koskevia rajoituksia. Jos työntekijä haluaa tehdä työtään sunnuntaina, hän voi niin tehdä mutta siitä ei makseta sunnuntaikorvausta. Joustotyöajasta on aina sovittava kirjallisesti ja sitä koskeva ehto voidaan myös kumman osapuolen taholta tahansa irtisanoa.

7. MIKÄ ON TYÖAIKAPANKKI JA MITEN SITÄ KÄYTETÄÄN? – Uudessa työaikalaissa on hyvää se, että lakiin on tuotu enemmän joustomahdollisuuksia. Työaikapankki on yksi tällainen mahdollisuus. Aikaisemmin työaikalaissa ei ole ollut työaikapankkia koskevia säännöksiä. Uudistuksella on haluttu tarjota työaikapankkia kaikkien yritysten käyttöön. Kiteytettynä työaikapankissa on kyse siitä, että työpaikalla on joskus tarvetta tehdä pidempää päivää ja joskus työtä on vähemmän. Näitä voidaan sovittaa yhteen pankittamalla tunteja silloin kun töitä on enemmän.

Kun on hiljaisempaa, pankitettuja tunteja voidaan pitää palkallisina vapaina.

Työntekijällä on oikeus saada työaikapankista vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa, jos työaikapankkiin on kertynyt tämän verran aikaa. Työaikapankista sovitaan aina siten, että se koskee lähtökohtaisesti kaikkia työpaikan työntekijöitä.

TYÖNANTAJA, TARVITSETKO APUA AIHEEN KANSSA? Neuvontapalvelumme auttaa: p. 09 229 222 Avoinna arkisin klo 8–18 Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

49

38-52_info.indd 49

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO

NÄIHIN ASIOIHIN YRITTÄJÄT VAIKUTTI VUONNA 2019 Yrittäjäjärjestön tärkein tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta yritykset pystyvät toimimaan elinvoimaisesti. Tutustu koosteestamme, mihin vaikutimme vuonna 2019.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJIEN JA YRITYSTEN VEROTUS EI KIRISTY Suomen Yrittäjien merkittävin vaikuttamisen tulos vuonna 2019 on se, että yrittäjien ja yritysten verotus ei kiristy. Näin linjattiin pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa alkukesästä ja tilanne säilyi samana, kun pääministeri Marinin hallitus ei tehnyt muutoksia alkukesästä hyväksyttyyn hallitusohjelmaan.

OSAKEYHTIÖN PERUSTAMISESSA EI ENÄÄ VAADITA 2 500 EURON PÄÄOMAA Heinäkuun alusta 2019 alkaen osakeyhtiön perustaminen ei ole enää vaatinut 2 500 euron alkupääomaa. Kynnys osakeyhtiön perustamiseen siis laski. Suomen Yrittäjät on vaatinut muutosta.

TYÖLLISTÄMINEN HELPOTTUI Työllistämistä helpotettiin 1.7.2019 voimaan tulleella lailla, joka pienentää rekrytoinnin riskiä. Kun tuomioistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Irtisanomisen peru-

sedellytykset pysyivät ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Suomen Yrittäjät ajoi asiaa vahvasti.

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMÄN PERHEENJÄSENEN ASEMA PARANI Heinäkuussa 2019 tuli voimaan laki, joka parantaa yrittäjien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä. Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa. Työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien vaatimuksesta.

KONKURSSIMENETTELY SUJUVAMMAKSI Konkurssilakia uudistettiin toukokuussa 2019 siten, että menettely on yksinkertaisempaa ja digitalisoidumpaa.

Konkurssimenettelyjen nopeuttaminen on merkityksellinen osa yritysten toimintaympäristön vahvistamista ja vaikuttaa yrittäjyyden yleisiin kannusteisiin. Yrittäjät oli mukana muutosta valmistelevassa oikeusministeriön työryhmässä.

PK-YRITYSTEN TARPEET HUOMIOITIIN TAVARAMERKKILAIN UUDISTUKSESSA Uusi tavaramerkkilaki tuli voimaan 1.5.2019. Muutokset edellyttävät tavaramerkin ja toiminimen haltijoilta toimia. Tavaramerkin rekisteröintiä uudistettaessa on tarkistettava, kattaako merkin luokitus ne tavarat ja palvelut, joille suojaa halutaan.

Luokitusta on tarvittaessa täsmennettävä. Toiminimien osalta yritykset voivat kahden vuoden siirtymäaikana täsmentää kaupparekisteriin yrityksen todellisen toimialan. Pk-yritysten tarpeet huomioitiin uudistuksessa hyvin.

UUSI PK-TAKAUS KÄYTTÖÖN Finnvera aloitti syyskuussa kasvuhakuisille ja yli kolmevuotiaille pk-yrityk-

50

38-52_info.indd 50

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄINFO sille tarkoitetun pk-takauksen myöntämisen. Kyseessä on vakuudeton 80 prosentin takaus pankille, jossa ei ole omarahoitusvaatimusta. Pankki hakee pk-takausta yrityksen puolesta suoraan Finnverasta myöntämälleen luotolle. Pk-takaus mahdollistetaan COSMEn ja Euroopan investointiohjelman alaisuudessa perustetun Euroopan Strategisten Investointien rahaston (ESIR) takauksen avulla. Suomen Yrittäjät vaikutti asiaan Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

TULOREKISTERILAKI MUUTTUU YRITTÄJIEN TOIVOMAAN SUUNTAAN Suomen Yrittäjät esitti lainvalmistelun aikana, että myöhästymismaksun määräämättä jättämiselle tulisi säätää vuoden jatkoaika, sillä nykytila huomioon ottaen myöhästymismaksun määrääminen ensi vuoden alusta olisi kohtuutonta. Yrittäjien viesti on kuultu, sillä sanktioimaton aika jatkuu vuodella.

Laki tulee voimaan vuoden 2020 alussa.

UUSI TYÖAIKALAKI VOIMAAN 1.1.2020 Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020.

Lain tavoitteena on saattaa työaikalaki ajan tasalle, jotta se vastaa yritysmaailmassa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia. Suomen Yrittäjät sai vaikutetuksi sen puolesta, että laissa on askeleita oikeaan suuntaan.

TULOLÄHDEJAKO OSAKEYHTIÖILTÄ POISTUU Tulolähdejako osakeyhtiöltä poistuu.

Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Keinotekoisen tulolähdejaon poistaminen on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite, sillä kaikki yritystoiminnan tulot ja tappiot tulee voida kuitata keskenään.

HALLITUS HALUAA VAUHDITTAA YRITYSTEN INVESTOINTEJA KOROTETUILLA POISTOILLA Hallitus on antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että yrittäjät ja maatalousyrittäjät saisivat tehdä kalenterivuosina

2020–2023 käyttöön ottamiensa koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana. Suomen Yrittäjät kannatti muutosta.

JÄTELAKI MUUTTUU NIIN, ETTÄ JÄTEHUOLTOYRITTÄJÄT USKALTAVAT INVESTOIDA Jätelaki muuttuu 1.1.2020 siten, että kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaa kilpailluilla markkinoilla voidaan valvoa aikaisempaa paremmin. Muutos lisää siten jätehuoltoyrittäjien uskallusta investoida toimialaan.

Suomen Yrittäjät oli mukana jätelain muutosta valmistelevassa työryhmässä.

KILPAILULAIN MUUTOS TEKEE KILPAILUSTA REILUMPAA JULKISEN JA YKSITYISEN VÄLILLE Kilpailu tulee reilummaksi yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä vuoden 2020 alusta, kun julkisen sektorin pitää alkaa eriyttää kirjanpitonsa. Seuraus on, että kunnassa tai kuntayhtiössä ei voida enää rahoittaa lakisääteisen toiminnan tuotoilla markkinaehtoista liiketoimintaa. Tällainen sotkisi markkinat, sillä alihintainen hinnoittelu syrjäyttää markkinoilta kilpailijat. Suomen Yrittäjät vaikutti asiaan kilpailulakityöryhmässä.

YRITTÄJÄT VAIKUTTAA TYÖLLISYYSTYÖRYHMISSÄ Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Keinoja pohtii kahdeksan työryhmää, joissa kaikissa Suomen Yrittäjät on mukana varmistamassa, että pienten ja keskisuurten yritysten näkökulma otetaan huomioon.

YRITTÄJÄT VEI SUOMEN MUKAAN EUROOPPALAISEEN YRITYSTEN TERVEHDYTTÄMISHANKKEESEEN Suomi oli mukana Early Warning -hank-keessa Suomen Yrittäjien pyynnöstä.

Tavoite oli löytää tehokkaita keinoja, joilla yritykset saataisiin taloudellisen

avun piiriin riittävän ajoissa ja samalla vältyttäisiin turhilta konkursseilta ja työpaikkojen menetyksiltä. Hanke päättyi marraskuussa. Suomi hakee lisärahaa kansallisen tervehdyttämismallin laatimiseksi sekä EU:sta että kansallisesta budjetista.

HALLITUSOHJELMASSA LUVATAAN YRITTÄJILLE HYVÄÄ Suomen Yrittäjät vaikutti sen puolesta, että hallitusohjelmassa luvataan parantaa yritysten tilannetta ja yrittäjien asemaa. Perintäkuluille säädetään euromääräiset ylärajat myös yrittäjille.

Maksukyvyttömyyttä ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön muutostarpeet sekä pienten yrittäjien asemaa turvaavan lainsäädännön tarve selvitetään. Hallitusohjelma linjaa selvästi, että lainsäädännön kehittämisen tavoitteena on pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Myönteistä on sekin, että yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia pyritään vähentämään ja vaikutusten arviointeja parantamaan.

KANSANEDUSTAJILLE OMAT NIMIKKOYRITTÄJÄT Kansanedustajille nimettiin omista vaalipiireistään nimikkoyrittäjät, jotka auttavat, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä ja yrittäjän arjesta.

TULOSSA VOIMAAN MYÖHEMMIN • Sakon muuntorangaistus palaamassa rikoslakiin • Ympäristöluvat yhdeltä luukulta • Energiatuet pk-yrityksille suotuisemmaksi • Tiestön kuntoon lisäpanostuksia • Rajan ylittävien kuljetusyrittäjien kustannuksia kohtuullistettiin • Ammatillinen koulutus uudistui – tietoa yrittäjille

51

38-52_info.indd 51

20.2.2020 10.45

YRITTÄJÄT TEKEVÄT SUOMESTA VEROPARATIISIN Siksi myös Elisa maksaa veronsa Suomeen.

Suomea ei heti miellä veroparatiisiksi.

Tähän me Elisalla olemme silti päätyneet. Me nimittäin maksamme veromme Suomeen.

Se hyödyttää Elisan ohella myös stadilaista yrittäjää, sillä näiden varojen avulla rakennetaan ja ylläpidetään Suomea.

Tuottommekaan ei karkaa ulkomaille, vaan niiden avulla kehitämme entistä parempia IT- ja tietoliikennepalveluita muille yrittäjille, jotka taas puolestaan kantavat kortensa kekoon.

Eikö siis tämä, jos mikä, ole todellinen veroparatiisi?

Lue lisää osoitteessa yrityksille.elisa.fi/elisalaisuus-on-tekoja

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aika yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus

38-52_info.indd 52 42895_EL_YJA_Suomi_HEY_200x270.indd 1

20.2.2020 10.45 18/02/2020 12.58