Yritystä Stadiin
4 2016
HELSINGIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI
YRITYSKAUPOISSA PIDETÄÄN
TUNTEET SIVUSSA
6 Taksiyrittäjän kyydissä
1_kansi.indd 1
34 Malmin lentokentän kohtalo
44 Veroilmoitukset uudistuvat
18.11.2016 17.19
Sisältö
34
6
22 POIMINTOJA VUODEN 2017 TALOUSARVIOSTA 2
48
Yritystä Stadiin 4 I 2016
2_sisis_2.indd 2
18.11.2016 17.20
Sisältö
Yritystä Stadiin
5 Pääkirjoitus 6 Työssä 8 Tässä & Nyt 15 Tapahtumakalenteri
4 2016
16 Yrityskauppoja Suomessa ja katse ulkomaille
21 Yrittäjiä tarvitaan
kuntavaikuttamiseen
22 Kansanedustaja hyötyy keskusteluista tutun yrittäjän kanssa
26 Kivijalkayrittäjien Jätkäsaari 27 Kolumni: Kimpassa on kliffempaa
28 Onnistunut omistajanvaihdos varmistaa elinvoiman
30 Yrittäjälle apua
kehittymiseen ja kasvuun
32 5 vinkkiä yritystilaisuuden järjestämiseen
33 Paikallisesti 34 Paikallisesti: Malmin
lentokentän kohtalo mullistaa alueen yrittäjyyttä
37 YrittäjäInfo
16 2_sisis_2.indd 3
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3
18.11.2016 17.20
YLIVERTAISTA ASIAKASPALVELUA INTRUM JUSTITIA AUTTAA PÄIVITTÄIN TUHANSIA YRITTÄJIÄ LUOTONHALLINNAN HAASTEIDEN PARISSA.
Yrittäjä! Onko rahan kiertonopeus hidastunut? Haluaisitko minimoida luottotappioriskejä? Ota yhteyttä ja hyödynnä jäsenetuja -
soita 09 3154 4880 ja muista mainita olevasi Helsingin Yrittäjien jäsen.
www.intrum.fi 3_alkuosa.indd 4
21.11.2016 8.44
Pääkirjoitus
Yritystä Stadiin
YRITYKSILLE TARVITAAN JATKAJIA ansainvälistymisen ajatellaan
K
suurinta yrityskauppapaikkaa, Yriusein koskevan vain suuria yritykYhä useampi yrittäjä on lähivuosityspörssiä. Verkkopalvelu kokoaa yhsiä. Mitä suurempi yritys sitä tona tilanteessa, jossa yritykselle pitäiteen yritysten ostajat, myyjät ja asidennäköisemmin se harjoittaakin si löytää jatkaja. Arvioiden mukaan antuntijat. Yrityspörssistä voit lukea vientiä muodossa. Kuitenkin hellähes 60jossakin 000 yritystä tulee myyntiin
Helsingin Yrittäjien jäsenlehti, jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille. Julkaisija Helsingin Yrittäjät ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki 050 575 2353 www.helsinginyrittajat.fi Päätoimittaja Tiina Oksala, toimitusjohtaja tiina.oksala@yrittajat.fi Toimitus Jaana Tihtonen, AD/viestintäsuunnittelija jaana.tihtonen@yrittajat.fi Valpuri Aalto, viestintäkoordinaattori valpuri.aalto@yrittajat.fi Kirjoittajat Ilona Savitie Mainosvaraukset: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi Kansi Markku Raitasella on yrityskauppa takana ja loistava tulevaisuus edessä. Kuva: Jaana Tihtonen
lisää lehden sivulta 28. sinkiläisistä pk-yrityksistäkin noin 25 protai lopettaa toimintansa seuraavan sentilla on vuoden vientiä tai muuta liiketoimintaaTuleva sote- ja maakuntauudiskymmenen aikana. Omisulkomailla. tajanvaihdokset ovat ajankohtaisia
tus muuttaa merkittävästi kuntien
roolia, kun sosiaali- ja terveyspalveKansainvälistyvä voi toimia Suoyrittäjän eläköityessäyritys taikka halutesmesta käsin tai kohdemaassa oman sa muutoin luopua yrityksestään tai tai lut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakuntien vastuulle. Samalla yhteistyöyrityksen kautta. Tässä lehdessä osasta yritystoimintaa. noin puolet kuntien budjettirahoisesitellään yrittäjiä,ohella jotka myös ovat perustaneet Yrittäjän itsensä kanta ja henkilöstöstä siirtyy maakunyrityksensä kannalta Euroopanon ulkopuolelle. santalouden tärkeää, Yrittätiin. Kunnissa tarjolla olevat palvejyyden edellytykset ovat kuitenkin että kaikille elinkelpoisille yrityksil- yhtäläilut muuttuvat, mutta vielä ei tiedetä riippumatta missä päin maailmaa lesiä löytyisi jatkaja.siitä, Omistajanvaihdos tarkemmin millä tavoin. Kunnilla yritys sijaitsee. ilmapiimerkitsee usein Yritysmyönteinen myös kasvusysäystulee kuitenkin jatkossakin olemaan ja toimintaympäristön kilpailukykyisyys täri yrityksen toiminnalle. Julkisia reovat avaimia yritysten kasvuun. sursseja tulisikin kohdentaa nykyistä
merkittävä elinkeinopoliittinen teh-
laajemmin ja suunnitelmallisemmin
tävä edistää yrittäjyyttä ja yritystoi-
omistajanvaihdosten TIINA OKSALA edistämiseen.
mintaa.
yhä useampi uusi yrittäjäura päätoimittaja, Yritystä Stadiinalkaa -lehti
kasasettelu on hyvässä vauhdis-
yrityskaupan tai sukupolvenvaihdok-
sa ja toivottavasti mahdollisimman
sen kautta.
moni helsinkiläinen yrittäjä lähtee
Toivottavaa on, että tulevaisuudessa toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry
Helsingissä kaupunki tuottaa yh-
Ensi kevään kuntavaalien ehdo-
tavoittelemaan valtuustopaikkaa
dessä Uusyrityskeskuksen kanssa
sekä mahdollisuutta vaikuttaa yritys-
palveluita alkavan ja alkuvaiheessa
ten toimintaympäristön kehitykseen
olevan yritystoiminnan sekä voimak-
pääkaupungissa. Jäsenyrittäjä, olet-
kaasti kasvuun tähtäävien yritys-
ko asettumassa ehdolle? Ota yhteyt-
ten tueksi. Myös yritysten omista-
tä toimistoomme – tarjoamme näky-
janvaihdostilanteisiin tulisi tarjota
vyyttä viestintävälineissämme.
neuvontaa. Olemassa olevan yritystoiminnan jatkaminen on riskit-
Taitto Faktor Oy, www.faktor.fi Paino Kirjapaino Fram, www.fram.fi
tömämpää kuin uuden yrityksen perustaminen. Yritystoiminnan käynnistämistä suunnitteleville pitäisikin aktiivisesti tarjota uuden yrityksen perustamisen vaihtoehtona toimivan
ISSN 2342-8767 (Painettu) ISSN 2323-9611 (Verkkojulkaisu)
yrityksen tai sen osan ostamista. Yrityksen myymistä tai ostamis-
M
PÄ
R IS T Ö M E R
K KI
Y
ta harkitsevalle löytyy verkosta yrityksiä välittäviä asiantuntijoita ja yrityksen myyntipalveluita. Suomen Yrittäjät edistää yritysten omistaMI 441
LJ ÖMÄR K T Painotuote
janvaihdoksia ylläpitämällä Suomen
797
Tiina Oksala
Toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Päätoimittaja, Yritystä Stadiin -lehti
3_alkuosa.indd 5
21.11.2016 8.44
Työssä TEKSTI & KUVA I JAANA TIHTONEN
PISTEESTÄ A PISTEESEEN B
Taksiyrittäjä Juhani Pitsinki tuntee Helsingin kadut. Alalla hän on ollut vuodesta 1989 ja yrittäjänä vuodesta 1999.
3_alkuosa.indd 6
21.11.2016 8.44
Työssä
Juhani Pitsinki, miten päädyit taksialalle ja yrittäjäksi?
delle kynnyskysymys. Ihmisten kanssa toimimisessa voi totta kai kehittyä
joukoissa: jo 90-luvun alussa otim-
”Päädyin yrittäjäksi sattuman kautta.
– itselleni kävi juuri niin. Itsetun-
me käyttöön täysin digitaalisen kes-
Olin laivalla töissä, ja pitkillä lomilla
to pitää olla kunnossa, koska ratis-
kuksen. Kehitystä on jatkettu uusilla
ryhdyin ajamaan taksia. Kakkostyöstä
sa kuulee kaikenlaista ja lokaa tulee
mobiilitilauspalveluilla. Uudistuksista
tuli minulle päätyö. Yrittäjyys on tällä
välillä niskaan. Joskus joutuu myön-
huolimatta suurin osa tilauksista tulee
alalla, kuten monella muullakin alal-
telemään, vaikka tietäisi olevansa oi-
edelleen puhelimitse.”
la, elämäntapa. Vaikka olen ajautunut
keassa. Monesti asiakas jo loppu-
yrittäjäksi, minun on vaikea kuvitella
matkasta pyytelee anteeksi ja kertoo
Mikä on mukavinta työssäsi?
tekeväni mitään muuta kuin olla itse-
todellisen syyn tulistumiseen. Eli kyl-
”Vapaus on minulle tärkeintä. Kun
näinen yrittäjä.”
lä tässä samalla vähän terapeutte-
hoidat hommasi hyvin, olet itsesi her-
ja ollaan.”
ra ja voit päättää omista työajoistasi.
Minkälainen on taksiyrittäjän työpäivä?
Taksiala on ollut digitalisaation etu-
Kuljettajan työ on siisti sisähomma,
”Kuljettajan työ on vuorotyötä, ja yö-
Minkälaisia kuvitelmia ihmisillä on työstänne?
vuorolla ja päivävuorolla on eroa kuin
”Monilla on sellainen käsitys, että tak-
taamiset ovat myös tämän työn suola.
yöllä ja päivällä. Minulla on kaksi kul-
sityötä tehdään lähinnä öisin, kun
Saan käydä mielenkiintoisia keskuste-
jettajaa, joista toinen haluaa ehdotto-
viemme ihmisiä juhliin tai juhlista ko-
luja päivittäin, ja minua sitoo vaitiolo-
masti ajaa kaikki yövuorot. Itse ajan
tiin. Arki on paljon muutakin. Liike-
velvollisuus.”
siis pääasiassa päiväsaikaan. Tyypilli-
elämästä aiheutuva liikenne työllistää
nen päivävuoro alkaa aikaisin aamul-
täällä Helsingissä hyvin, ja kuljetam-
la, jolloin saatan olla esimerkiksi puoli
me myös paljon vanhuksia.
kuuden aikaan viemässä ihmisiä lento-
Yleinen harhaluulo on, että taksi-
jota voi tehdä ulkona. Maisemat vaihtuvat, siitä olen tykännyt. Asiakaskoh-
Mikä hetki on painunut työstä mieleesi? ”Vanhoilta ihmisiltä kuulee mukavim-
kentälle. Vaihdamme kuskia noin kuu-
kyyti on kallis, koska ajamme tietyn
mat tarinat. Tulimme erään vanhan
den aikaan illalla. Jos iltavuoroon ei ole
merkkisillä autoilla. Taksiyrittäjän ka-
rouvan kanssa hyvin juttuun, ja yhte-
tulossa toista kuljettajaa, oma vuoro-
luston kulut ovat kuitenkin yllättävän
nä päivänä päädyimme kiertelemään
ni venyy jopa kello kahdeksaan. Päivät
pienet. Edullisemmilla autoilla ajami-
hänen vanhoille kotiseuduilleen. Rou-
ovat pitkiä ja tauoista täytyy pitää huo-
nen ei vaikuttaisi kuluttajahintoihin
va esitteli minulle 1900-luvun alun
li. Ajon jälkeen työpäivä jatkuu auton
merkittävästi.”
Helsinkiä ja kotimatkalla hän näyt-
pesulla ja yrittäjän pakollisten paperi-
ti vielä vanhoja valokuviakin. Pian hän
päiviä tulisi ihan viittä päivää viikossa.”
Miten näet taksiliikenteen tulevaisuuden ja mitä muutoksia on edessä?
Millainen on taksiyrittäjän ammatti ja kenelle työ sopii?
”Alallamme on edessä suuria mullis-
kauppaan voi olla yksi päivän tai vii-
tuksia. Siirrymme kesällä 2018 sään-
kon ainoista kohtaamisista.”
”Ala sopii ihmiselle, joka pystyy jous-
nellystä järjestelmästä yhteen Euroo-
tamaan työajoissa. Töitä tehdään
pan liberaaleimmista järjestelmistä.
päivällä, yöllä ja viikonloppuisin. Juh-
Taksien määräsääntely poistuu uu-
lapyhät ovat meille parasta sesonki-
den liikennekaaren myötä, jolloin suu-
Minkälaisena koet taksiyrittäjien mahdollisuudet erilaistaa palvelujaan?
aikaa. Alalle pyrkivät saattavat luulla,
rissa kaupungeissa autojen määrä li-
”Taksialalla on ollut aina mahdolli-
että tähän työhön tullaan vain aja-
sääntyy huomattavasti. Taksialalla on
suus tarjota erilaisia palveluita, esi-
maan autoa. Työ on kuitenkin pal-
ollut käytössä myös hintakatto, jossa
merkkinä tästä karaoketaksit, vip-kul-
jon enemmän asiakaspalvelua kuin
määritellään maksimihinta. Tämä kat-
jetukset ynnä muut. Loppupeleissä
autolla ajoa. Aika harvassa muussa
to poistuu uudistusten myötä, ja hin-
alalla on kuitenkin kyse asiakkaan
asiakaspalvelutilanteessa ollaan näin
nat voivat vastoin arvioita nousta. Us-
simppelistä tarpeesta päästä pistees-
asiakkaan ”iholla”. Tässä hommassa
kon, että pienemmät yrittäjävetoiset
tä A pisteeseen B. Toimimme asiak-
pitää tulla erilaisten ihmisten kans-
toimijat ovat ketteriä ja tulevat pär-
kaiden toiveiden mukaan eli kehitystä
sa toimeen, ja se voi olla monelle uu-
jäämään.
ei voi estää.”
töiden parissa. Pyrin siihen, ettei ajo-
soitti uudestaan ja ilmoitti, että seuraavalla viikolla menemme taas ajelemaan. Monelle vanhukselle taksikyyti
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 7
7
21.11.2016 8.46
Kaffecentralen Oy palkittiin Lauttasaaressa Helsingin Yrittäjät – Lauttasaari ry:n syyskokouksessa 27.10.2016 jaettiin Vuoden 2016 lauttasaarelainen yrittäjä –palkinto. Tänä vuonna palkinnon nappasi Kaffecentralen Oy, jonka toimitusjohtaja on John Söderlund ja hallituksen puheenjohtaja Mikael Donner. Neljän perheen omistaman yrityksen puolesta palkinnon otti vastaan yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Tänä vuonna yhdistys halusi palkita oman alansa menestyjän. Kaffecentralen on erikoistunut espressokahveihin ja -laitteisiin. Yrityksen asiakkaita ovat laatutietoiset kahvilat, ravintolat ja työpaikat. Heillä on myös kaksi omaa myymälää Suomessa ja toimintaa Ruotsissa aloitellaan. Neljässä vuodessa yritys on lähes tuplannut liikevaihtonsa, joka on nyt 2,6 miljoonaa ja henkilöstön määrä on 25.
JAANA TIHTONEN
Tässä & Nyt
Helsinkiläinen Marjukka Mikola palkittiin liikunnallisuudesta Kilsajahti-tempauksessa. Palkinnon ojensivat kampanjan yhteistyökumppanin Fennian johtaja Kari Björklöv, Helsingin Yrittäjien pj Sarianne Reinikkala, Kanta-Helsingin Yrittäjien pj Mari Laaksonen sekä Kilsajahdin tiimistä Pia Hyökyvaara ja Anni Hyökyvaara.
Kilsajahti 2016 päättyi palkitsemisiin – voittaja kerrytti tuhansia kilometrejä työmatkapyöräilyllä Kilsajahti-liikuntahaaste innosti yrittäjiä ympäri Suomen kerryttämään kilometrejä kävellen, juosten ja pyöräillen toukokuusta syyskuun loppuun. Yhteensä yrittäjät kirjasivat Kilsajahti-järjestelmään jopa 60 000 kilometriä. Kilsajahdin ylivoimaisena voittajana palkittiin hämeenlinnalainen Maikki Lähteenmäki. Liikunnallinen yrittäjä polki viiden kuukauden ajan työmatkat pyörällä, saldonaan yhteensä 7000 kilometriä. Smartumilla järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa 5.10.2016 elo- ja syyskuun Kilsajahti-arvontojen voittajina palkittiin helsinkiläinen Marjukka Mikola ja vääksyläinen Tiina Wangel. Kanta-Helsingin Yrittäjien aktiivinen jäsen Veli Vento sai tunnustusta yrittäjien säännöllisestä liikuttamisesta ja lenkki-isäntänä toimimisesta. Lue koko uutinen: bit.ly/kilsajahdinpalkitut2016
Lisätietoja palkitusta yrittäjästä: bit.ly/lauttasaarenvuoden2016yrittaja TEKSTI I TEIJA LOPONEN
Eeva Rajamäestä Vuoden 2016 koillishelsinkiläinen yrittäjä Helsingin Yrittäjät – Koillis-Hel-
yritystään Tapanilassa jo kah-
sinki ry:n Vuoden yrittäjä –tun-
deksan vuotta. Hän on jatkuvas-
nustus annettiin tänä vuonna
ti kouluttautunut ja opiskellut
Eeva Rajamäelle ja hänen Toi-
muun muassa aku- ja triggerpai-
minimi Hellitä Hetkeksi –yrityk-
nantaa, mobilisointia sekä raska-
selleen.
us- ja vauvahierontaa. Palkinnon valintaperusteluissa todettiin,
siitä, että meidät mikroyrittäjät-
että Rajamäki on uskaltanut ot-
kin huomataan. Koen, että tämä
taa riskin siirtyä vakituisesta
on huomionosoitus kaikille meille
palkkatyöstä yrittäjäksi, itsensä
palvelualojen yksinyrittäjille, kou-
työllistäjäksi. Hän on käsityöläi-
lutettu hieroja Eeva Rajamäki to-
nen, fyysisen työn ammatinhar-
tesi kiitospuheessaan.
joittaja ja omalla työllään myös
Rajamäki on pyörittänyt omaa 8
yhteiskunnan tukipilari.
Koillis-Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Milla Kissaniitty luovutti Eeva Rajamäelle Vuoden yrittäjä –kunniakirjan.
TEIJA LOPONEN
– Olen todella iloinen ja otettu
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 8
21.11.2016 8.46
Tässä & Nyt
Vuonna 2014 Helsingissä toimi
44 898
Jouluaattona luistellaan koko perheen voimin Malmilla!
liikeyritystä. Yrityksistä
1 660
Aika: 24.12.2016 klo 9-13 Paikka: Malmin jäähalli, Talttakuja 6, 00700 Helsinki
oli ulkomaalaisomistuksessa.
Yrittäjät perheineen ovat tervetulleita luistelemaan Malmin
Lähde: Helsingin kaupungin Tietokeskuksen Tilastoja 2016:33 –julkaisu
jäähallille jouluaattona. Tapahtuma on maksuton ja kaikki kolme kaukaloa ovat käytettävissä luisteluun jouluisen musiikin säestyksellä. Joulupukki vierailee tapahtumassa. Järjestäjä on Helsingin Sport Center Service Oy ja yhteistyössä on mukana
Helsingin Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa jäsenille
Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry.
SHUTTERSTOCK
Lisätietoja: www.kohy.fi www.sportcenterservice.fi
Helsingin Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu palvelee pääkaupunkiseudun yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa.
Vuoden 2016 kantahelsinkiläiseksi yrittäjäksi palkittiin Sami Meriläinen, NOMART Oy
Palvelu edistää erityisesti pienten ja
YRJÖ TEINILÄ
TEKSTI I MARI LAAKSONEN
keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
Kanta-Helsingin Yrittäjät pal-
Hankinta-asiamiehen neuvonta jul-
kitsi syyskauden avajaisissa
kisiin hankintoihin liittyen on yrit-
30.9. Teatteriravintola Nyyrikis-
täjäjärjestön jäsenille maksutonta.
sä paikallisyhdistyksen vuoden
Hankinta-asiamies päivystää arkisin
2016 yrittäjäksi Sami Meriläi-
klo 9-11 puhelinnumerossa 045 110
sen NOMART Oy:stä. Palkinnon
4596. Kerro soittaessasi jäsennume-
ottivat vastaan NOMART Oy:n
rosi, joka löytyy jäsenkortista ja Yri-
Markku Haimi ja Anna Kärnä.
tystä Stadiin -lehden takakannesta.
Kanta-Helsingin Yrittäjien puo-
Neuvontaa annetaan myös sähkö-
lesta palkinnon luovuttivat pu-
postilla osoitteesta helsinki@hankin-
heenjohtaja Mari Laaksonen ja
ta-asiamies.fi. Palvelun tuottaja on
varapuheenjohtaja Anna-Liisa Uskali. Tänä vuonna valintakriteereissä huomioitiin
Jari Lydén, Toiminimi Yrittäjien han-
kansainvälisyys ja design. NOMART Oy on 1987 perustettu, julkisten tilojen kalustei-
kinta-asiamies, Helsinki.
den maahantuontiin ja markkinointiin erikoistunut yritys. Lisätietoja palkitusta yrittäjästä löydät: bit.ly/kahyvuodenyrittaja2016
Lisätietoja kotisivuiltamme: bit.ly/hankintahelsinki Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 9
9
21.11.2016 8.46
Gallup Mistä yrityksesi nimi syntyi? ”Tykkäämme sanaleikeistä ja yrityksemme nimi on sellaisen lopputulos. Chosen viittaa siihen, että haluamme olla asiakkaiden ykkösvalinta. Sense liittyy taas järkeviin ratkaisuihin. Choose sense on lopputulema eli valitse järkevyys. Myös domain oli ratkaiseva tekijä, sillä tälle nimelle löytyi vielä vapaana oleva domain.”
Jukka Tiainen & Mika Berglund Ohjelmistoyritys Chosense Oy
Kiitos lukijatutkimukseemme osallistuneille! Yritystä Stadiin –lehden numerossa 3/2016 julkaistu lukijatutkimus sai hyvin vastauksia. Toimituksemme kiittää kaikkia osallistujia arvokkaista kommenteista. Lehti sai positiivista palautetta sekä sisällöstä että ulkoasusta. Kaikki kehittämisehdotukset ja ideat otetaan huomioon vuoden 2017 lehtiä suunniteltaessa. Vastanneiden kesken arvottiin mainospaikkoja lehteemme ja kirjapalkintoja. Voittajiin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti.
”Etsimme kaunista nimeä ja Lady Balance Oy osui kohdalle. Muutamaan otteeseen meidät on sekoitettu hauskasti jumppasaleihin, jolloin joudumme kertomaan että kyseessä onkin tilitoimisto. Meille tärkeää on ihmisten kohtaaminen ja yrittäjän tukeminen.”
Merja Honkanen Tilitoimistoyritys Lady Balance Oy
”idaDesignin nimi tulee sanoista Interior Design Architect. Nimi kuvaa paitsi sitä millä alalla toimitaan, mutta viittaa myös yrityksen perustajan Idan etunimeen. Yritys oli aluksi toiminimi, mutta puolitoista vuotta sitten laajensimme osakeyhtiöksi.”
Ida Pihlajaniemi & Mirja Nurmi Sisustusarkkitehtitoimisto idaDesign Oy
TEKSTI I SILJA EISTO, YRITTÄJÄSANOMAT
?
Mikä nimeksi yritykselle? – Pian nimiehdotukset voi tarkistaa nopeasti Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aikoo ottaa vielä tämän vuoden puolella käyttöön uuden nimipalvelun, jonka on tarkoitus helpottaa yrityksen nimeämistä. Nimipalvelun toiminta-ajatus on auttaa yrittäjää tekemään nopeita toiminimitutkimuksia. – Nimeä hakemalla saa selville tuloksen siitä, löytyykö jo identtisiä tai lähelle meneviä toiminimiä, kotimaisia tavaramerkkejä tai onko kyseessä mahdollisesti jonkun sukunimi tai paikannimi Suomessa,
”Nimi syntyi aikapaineen tuloksena. Meillä oli kolme tuntia aikaa keksiä tulevalle yritykselle hyvä nimi. Selvää oli ainoastaan, että Music tulee osaksi nimeä. Päädyimme lopulta Vild Music –nimeen, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään.”
kertoo PRH:n yritys- ja yhteisölinjan rekisteripäällikkö Lalli Knuutila. Palvelusta voi myös tarkastaa olemassa olevia domainnimiä sekä tutustua eurooppalaisten tavaramerkkien linkkeihin. Ensi vuoden puolella myös yksityisen elinkeinoharjoittamisen perustaminen nopeutuu. Helmikuussa 2017 PRH ottaa
Mika Värtö
nimittäin käyttöön yksityisille elinkeino-
Levy-yhtiö, äänituotantoyhtiö ja management VILD Music Oy
harjoittajille oman sähköisen perustamispalvelun. Lue Yrittäjäsanomien koko uutinen: bit.ly/mikanimeksiyritykselle
10
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 10
21.11.2016 8.46
Tässä & Nyt
Innovaatioseteli haastaa pk-yrittäjät kehittämään Innovaatioseteli on yksi huhtikuussa julkistetuista yrittäjyyspaketin toimenpiteistä. 6 200 euron (5 000 euroa + alv) arvoinen innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Aiheesta lisätietoja tämän lehden YrittäjäInfo-osuudessa sivulla 40. Lue lisää Innovaatiosetelistä Tekesin kotisivuilta: www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli
Palkitut yrittäjät näppärästi yhdellä sivustolla Kuka yrittäjä palkittiin ja minä vuonna? Entä missä yhdistyksessä? Vuoden yrittäjä –sivustolta löydät kootusti tietoa järjestömme valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti palkituista yrittäjistä. Sivustolta löytyy myös Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon voittaneet. Käy tutustumassa tämän vuoden ja vuosien varrella palkittuihin osoitteessa: www.vuodenyrittaja.fi.
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 11
11
21.11.2016 8.46
Helsingin Yrittäjien blogista hyötytietoa ja digivinkkejä
VALPURI AALTO
SHUTTERSTOCK
Tässä & Nyt
Blogistamme löydät jatkossa mielenkiintoisia keskustelunavauksia ja yrittäjyydelle hyödyllisiä vinkkejä. Luvassa on myös kumppanimme Elisan neuvot mm. pilvipalveluiden ja laitteiden haltuunottoon sekä verkkokaupan perustamiseen. Kiinnostaako sinua blogin kirjoittaminen yrittäjyyden teemoista? Ota yhteyttä Helsingin Yrittäjien viestintään: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi Klikkaa blogiimme: www.helsinginyrittajat.fi
TEKSTI I VALPURI AALTO
Yksinyrittäjien illassa tuijoteltiin tuntemattomia ja valettiin rohkeutta – tapahtuma saamassa jatkoa Kauan toivottu Yksinyrittäjien ilta järjestettiin syyskuussa ja teemoina käsiteltiin hyvinvointia ja rohkeutta. Rohkeuskouluttaja Jevgeni Särki antoi vinkkejä oman rohkeuden löytämiseen yksinyrittäjän arjessa. Rohkeus pistettiin heti testiin: osallistujat pääsivät tekemään tuijotteluharjoituksia ennalta tuntemattomien kollegojen kanssa. Suositulle illalle on suunnitteilla jatkoa ensi vuonna. Helsingin Yrittäjät ja illan kumppani Fennia haluavat kiittää kaikkia suosittuun iltaan osallistuneita. Yksinyrittäjyys on ollut tämän vuoden pääteemoja Suomen Yrittäjien toiminnassa ja tämän myötä yksinyrittäjille on avattu oma sivusto: www.yrittajat.fi/yrittajat/yksinyrittajat.
TEKSTI I MIKKO SAVELIUS
MIKKO SAVELIUS
Vanhankaupungin Vuoden yrittäjä 2016 on Anu Mäkinen, Ipanainen Oy
Vuoden 2016 Vanhankaupungin Yrittäjäksi valittiin Anu Mäkinen lastentarvikkeita maahantuovasta ja vähittäiskauppaa harjoittavasta Ipanainen Oy:stä. Hakaniemessä sijaitseva Ipanainen on kasvanut lyhyessä ajassa kahden hengen tiimistä 13 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Yritys aloitti toimintansa vuonna 2014, kun ystävykset Anu Mäkinen ja Anni Ahlmqvist ryhtyivät päätoimisiksi yrittäjiksi. Toiminta on kasvanut voimakkaasti maahantuonnin ja verkkokaupan ansiosta. Vuonna 2017 yritys muuttaa suurempiin tiloihin, mutta pysyy edelleen Hakaniemessä. Lue lisää aiheesta: bit.ly/vanhakaupunkivuoden2016yrittaja 12
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 12
21.11.2016 8.46
Tässä & Nyt TEKSTI I YRJÖ TEINILÄ
YRJÖ TEINILÄ
Vuoden 2016 keskihelsinkiläiset yrittäjät ovat Kakkostupa Oy:n Aunilat
TERVETULOA TERVE YRITTÄJÄ.
Helsingin Yrittäjät - Keski-Helsinki ry:n Vuoden yrittäjä –palkinto jaettiin Syyskauden avajaisissa 30.9.2016 Kakkostupa Oy:n eli ravintola Nyyrikin omistajille Kristiina, Terhi ja Tuomas Aunilalle. Perusteena valinnalle olivat muun muassa pitkä yrittäjäura, yrityksen vahva paikallinen näkyvyys ja onnistunut toiminnan uudistaminen. Lue lisää palkituista: bit.ly/kehyvuoden2016yrittaja TEKSTI I JAANA TIHTONEN
Helsingin Yrittäjät – Itäväylä ry:n vuoden 2016 yritys on Itä-Helsingin Lasi Oy Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri luovutti
L A U R A R A I T I O T O I M I T U S J O H TA J A Kukaan ei ole korvaamaton, mutta useimmiten yrittäjä kantaa itse kokonaisvastuun yrityksensä toiminnasta. Nimetty työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat helposti tavoitettavissa kaikissa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa.
15.11.2016 Helsingin Yrittäjät – Itäväylä ry:n syyskokouksessa paikallisyhdistyksen yrittäjäpalkinnon Itä-Helsingin Lasi Oy:n Taina ja Matti Martikaiselle. Itä-Helsingin Lasi Oy on perustettu vuonna 1983, eli perinteitä ja näkemystä lasialalta on kertynyt. Yritys työllistää 29 asentajaa ja kymmenkunta toimihenkilöä. Yrityksen toiminnassa on mukana myös perheenjäseniä jo
H A L U AT K O K U U L L A L I S Ä Ä ? OLE YHTEYDESSÄ TERVEYRITYS@DIACOR.FI TA I 0 9 7 7 5 0 8 6 6 1 .
toisesta sukupolvesta. Yrityksen oman tontin kaavoitus vahvistui kaupungilta tänä vuonna ja tavoitteena on ottaa käyttöön uudet toimitilat vuonna 2018. Lue lisää aiheesta: bit.ly/itavaylavuoden2016yritys
L ATA A D i a c o r P l u s S O V E L L U S K A U PA S TA S I . #ENEMMÄNKUINLÄÄKÄRIASEMA
Yritystä Stadiin 4 I 2016
3_alkuosa.indd 13
13
21.11.2016 8.46
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA HELEN.FI 14
4_jutut.indd 14
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.07
Tapahtumakalenteri 2016–2017 HY = Helsingin Yrittäjät SY = Suomen Yrittäjät PY = paikallisyhdistys
Kouluttaudu ja verkostoidu yrittäjäjärjestön tapahtumissa. Suurin osa tapahtumista sisältyy jäsenmaksun hintaan. Maksullisten tapahtumien hinnat löydät kotisivuiltamme: www.helsinginyrittajat.fi.
JOULUKUU 1.12. Work & Life Café: Esimiehiä ja alaisia HY
11.5.
11.5. Yritystä Stadiin! –seminaari Yritystä Stadiin! –tapahtuma tunnetaan yrittäjille ja
2.12. Ota yritysblogista tehot irti (webinaari) SY
yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatusta laadukkaasta ohjelmasta ja inspiroivista
5.12. Itsenäisyysjuhla HY
yrittäjätarinoista. Pysy kuu-
9.12. Kriisiviestintä - kun lanta on
lolla - ohjelma julkaistaan keväällä 2017.
lentänyt propelliin (webinaari) SY
14.12. Joulupuuro Y-tilassa HY
TAMMIKUU
MAALISKUU 8.3. Huippupomo SY
18.1. Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 (webinaari) SY
26.1. Talous- ja veroseminaari HY
HELMIKUU 16.2. Pienyrityksen talousjohtaminen SY
25.2. MM-kisat 2017: Yrittäjien talvikarnevaali SY
LISÄÄ ON LUVASSA VUODELLE 2017:
HUHTIKUU 25.4. Paikallisyhdistysten kevätkokoukset HY
12.–13.5.
TOUKOKUU
12. –13.5. Get Together
11.5. Yritystä Stadiin! -seminaari HY
nen valtakunnallinen Nuorten Yrittäji-
12.–13.5. Get Together 2017 SY
tään Tampereella toukokuussa 2017.
Matkakohteena Manse! Kaksipäiväien verkostoitumistapahtuma järjeste-
ja veroseminaari 27.1. TalousVerotusmenettelyihin on tulossa muutoksia vuoden alussa. Asiantuntijamme kertovat, mitä yrittäjän olisi hyvä tietää tulevista muutoksista.
Ensi vuonna tarjoamme monipuolisesti koulutuksia ja tapahtumia, mm. nuorten yrittäjien after workit, uusien jäsenten tilaisuudet, Digiopiston tapahtumat ja hyvinvointikoulutukset. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tapahtumakalenterin löydät aina ajantasaisena kotisivuiltamme:
WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 15
15
21.11.2016 9.07
4_jutut.indd 16
21.11.2016 9.07
TEKSTI I ILONA SAVITIE KUVAT I JAANA TIHTONEN
YRITYSKAUPPOJA SUOMESSA JA KATSE ULKOMAILLE Mitä tehdä, kun ajatuksissa on menestyvä yritys, mutta kaikkea ei haluaisi aloittaa ihan tyhjästä? Silloin voi laatia budjetin ja ostaa valmiin firman. Niin syntyi Markku Raitasen luotsaama IDcontrol.
K
ulunvalvontaan ja RFID-päätelaitteisiin
kehittämisen tuloksena Raitasella on
erikoistuneen ID-
yritys, joka pohjaa vahvasti paikallisuu-
control Oy:n toimi-
teen ja suomalaisuuteen, mutta tähyää
tusjohtaja Markku
myös yhä laajemmas ulkomaille.
Raitanen istuu koko-
Raitasen ostamassa yrityksessä bis-
ustilan pöydän taka-
nestä tehtiin muovikorteilla: valmistet-
na, katsoo suoraan
tiin kanta-asiakaskortteja, bonuskort-
silmiin ja puhuu pitkiä lauseita yritys-
teja, vip-kortteja ja tarjottiin korttien
kaupoista ja tuotekehityksestä.
yksilöintiä.
Vuodesta 2009 yrittäjänä toiminut
4_jutut.indd 17
Nyt ahkeran tuotekehittelyn ja tiimin
– Laiskana miehenä olin päättänyt
Raitanen tietää, miten omistajanvaih-
ostaa valmiin yrityksen, ja yhdestä yri-
dos viedään menestyksekkäästi maa-
tyksestä olin hieronut jo kauppojakin.
liin. Lyhyessä ajassa hän on ostanut
Se kauppa ei toteutunut, mutta sitten
yrityksen, myynyt siitä puolet pois, sa-
löysin tämän yrityksen. Pääsiäisenä
maan aikaan kehittänyt uutta liiketoi-
päätin, mitä olen valmis yrityksen liike-
mintaa sekä luonut vientiä uusin koh-
toiminnasta maksamaan, ja lokakuussa
demaihin.
tehtiin kaupat, Raitanen kertaa.
21.11.2016 9.08
TEE PÄÄTÖS, OLETKO VALMIS TODELLA LUOPUMAAN YRITYKSESTÄSI; TUNTEET KANNATTAA PITÄÄ POISSA. Perinteiset magneettiraitakortit olivat yrityksen ykköstuote. Muovikorttien ja lisävarusteiden lisäksi ulos myytiin muovikorttitulostimia, ja muovikorteille hankittiin jopa Avainlippu-tunnus. – Aika pian kävi selväksi, että Avainlipulla ei ollut ostajille merkitystä. Vaikka yhden kortin hinnassa se tarkoitti vain noin 1–2 senttiä, edes suomalaiset ammattiliitot eivät olleet valmiita sitä maksamaan. Nykyisin emme ole hankkineet Avainlippu-tunnusta uudelle tuotteellemme. Meille riittää, että voimme sanoa sen olevan kotimainen.
Muovikortista radiotunnisteisiin Yrityksessä oli jo olemassa hieman kokemusta RFID-tekniikasta (Radio Frequency Identification, radiotaajuudella toimiva etätunnistaminen). Kun kyselyjä RFID:n hyödyntämisestä kulunvalvontajärjestelmissä alkoi tulla enemmän, etätunnistus sai yrityksen täyden huomion. Jo olemassa oleva muovikorttibisnes mahdollisti uuden tuotteen, uusien palvelujen ja oman koodauksen kehittämisen nykymuotoonsa. – Se perusliiketoiminta on toiminut kantorakettina kaikessa toiminnassa. Sillä päästiin ulkoavaruuteen, jossa nyt mennään tällä nykyisellä kapselilla eteenpäin, Raitanen kuvailee. – Olisimme tehneet korttibisnekselläkin ihan hyvin tulosta, mutta se tulos hassattiin tuotekehitykseen. Vuonna 2014 lähdimme tekemään ihan omaa kulunvalvontatuotetta, Digiovi-palvelua. Se on 18
4_jutut.indd 18
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.08
pk-yrityksille suunnattu kulunvalvontajär-
sorin hyvän ohjeen, että on parempi olla
jestelmä jossa hyödynnetään RFID:tä, ja
pieni siivu isosta pizzasta kuin iso siivu
jonka ohjelmiston ja päätelaitteen olemme
pienestä pizzasta. Jos ei tavoittele Afrikas-
kehittäneet kokonaan itse.
sa kuin 2 prosentin markkinaa, se on kui-
Tähän mennessä Raitanen oli jo istunut pitkät tovit organisaatiokaavioiden äärellä ja
tenkin ihan älyttömän paljon.
miettinyt, mikä olisi yritykselle oikea, uusi
Tutki taustat huolella
suunta. Hänen mielestään organisaatio ei
Muille yrityskauppoja suunnitteleville Rai-
tukenut sitä, mihin suuntaan hän halusi yri-
tasella on takataskussa paljon käytännön
tyksen kulkevan. Organisaatiokaaviot piirret-
vinkkejä.
tiin uusiksi ja liiketoiminta jaettiin kahteen
– Tee päätös, oletko valmis todella luo-
eri kustannuspaikkaan. Niistä toinen, vanha
pumaan yrityksestäsi; tunteet kannattaa
muovikorttibisnes, sai lopulta siirtyä koko-
pitää poissa niin ostaessa kuin myydes-
naisuudessaan toiselle omistajalle.
sä. Panosta eläkkeeseen muutenkin kuin
– Aktiivisia myyntiaikeita meillä ei ol-
laakin, tutki taustat huolella: onko tulossa
sa jo pidemmän aikaa. Muovikorttibisnes
isoja reklamaatioita, lomapalkkamiinoja,
näytti hiipumisen merkkejä, ja meillä olisi
onko huonoja leasingsopimuksia joista ei
joka tapauksessa ollut tarve isompiin lai-
pääsekään helposti eroon. Teetä juridinen
teinvestointeihin lähivuosina. Oli hyvä aika
Due diligence -raportti - tarvittaessa myös
myydä tuotanto pois, kun mietimme kan-
ympäristön ja kiinteistön osalta, jos olet
nattaako laskevaan markkinaan investoi-
ostamassa tuotantoalueita tai tiloja. Avain-
da, Raitanen arvioi.
työntekijät on hyvä haastatella etukäteen, vaikuttaa kaupan arvoon tai jopa kaupasta luopumiseen. Myös hyvät pankkisuhteet
nen ja globaali. Tuotekehitys tehdään ta-
on hyvä olla, kun olet ostamassa yritystä,
lon sisällä, omaa Digiovi-tuotetta myy-
Raitanen luettelee.
ja asennuspartneriverkostossa käytetään
Lyhyempi työmatka kuin Uralille
paikallisia toimijoita. Tukitoimintoja on
Euroopassa, Venäjällä ja IVY-maissa kan-
jonkin verran teetetty paikallisella työkes-
nuksensa hankkinut Markku Raitanen tie-
kuksella.
tää talouden kiemurat: sähköinsinöö-
Raitaselle on tärkeää, että yritys on suo-
konsulttiyritykseen kulkenut Raitanen on
messa.
tottunut työskentelemään ulkomailla, erilaisissa kauppaympäristöissä. Viimeisin työ
maailmaa pois. IDcontrolin myynnistä 80
oli itävaltalaisen perheyhtiön Suomen toi-
prosenttia tulee tällä hetkellä kotimaasta ja
mitusjohtajana. Raitanen rakensi yhtiölle
20 prosenttia ulkomailta, mutta muutaman
myynti- ja partneriverkoston entisen Neu-
vuoden päästä osuudet tulevat Raitasen
vostoliiton alueelle – kunnes tuntui siltä,
arvion mukaan olemaan päinvastoin. Koh-
että olisi aika siirtyä taas uusiin haasteisiin.
demaita on nyt noin 20. Listalla ovat muun muassa Ghana, Etelä-Afrikka ja Nigeria. – Afrikka on monelle pelote, mutta meil-
– Konsulttiaikoina matkustin noin 200 päivää vuodessa, Itävallan aikoina toimin Suomesta käsin, mutta matkapäiviä kertyi
lä menee siellä ihan hyvin. Ghana on esi-
noin 100. Työajastani meni vajaa puolet
merkiksi helpompi kuin Venäjä: siellä kaik-
Venäjällä, loput Suomessa ja Keski-Euroo-
ki puhuvat englantia ja lämpötila on aina
passa. Nyt on ihan mukavaa olla Suomes-
plus 30. Eikä siellä ole talvella sellaista
sa, kun työmatka Krunikasta toimistolle
tiesuolaa, että kengät menevät vuodessa
taittuu nopeasti junalla. Ajattelin ensin ot-
pilalle, Raitanen hymyilee.
taa ihan pienen kivijalkatoimiston Kruni-
Afrikka on IDcontrol Oy:n keskeistä
kasta, jolloin töihin olisi päässyt kävellen,
markkina-aluetta, ja yritys tekee Afrikkaan
mutta yhteistyökumppaneille tämä paikka
monen alan kauppaa.
on helpompi, Raitanen toteaa toimitiloista
– Muistan opiskeluajoiltani erään profes-
2.
Tee itsestäsi mahdollisimman tarpeeton tai rakenna päivitetystä liiketoimintasuunnitelmasta "käsikirja", johon kirjaat mitä teet ja mihin suuntaan menet. Liiketoimintasuunnitelma on hyvä työkalu myös kokeneemmille yrittäjille omien toimintatapojen arviointiin ja yrityksen kehittämiseen.
3.
Aseta hinta realistiseksi. Mitä itse olisit valmis maksamaan samanlaisesta liiketoiminnasta? Ostaja ei halua maksaa tunnearvosta vaan tuloksentekomahdollisuudesta.
4.
Käytä asiantuntijaa mikäli et ole täysin varma siitä mitä teet. Netistä etsitty pohja ei aina ole se paras mahdollinen vaihtoehto dokumentaatiolle.
5.
Etsi ostajaa myös lähipiiristä: potentiaalinen ostaja voi olla nykyinen toimittaja, asiakas, työntekijä, kollega tai joku muu lähipiirin henkilö.
6.
Ole liikkeellä riittävän aikaisin. Kiireessä myydystä firmasta saa aina huonomman hinnan kuin jos on aikaa etsiä ostajaa kaikessa rauhassa.
ritaustalta kauppatieteen opintoihin ja
malainen ja omat tuotteet tehdään SuoPaikallisuus ei kuitenkaan sulje muuta
Kannattava firma menee aina paremmin kaupaksi kuin kannattamaton.
koska heiltä saattaa tulla uutta tietoa, joka
IDcontrol on samaan aikaan paikalli-
dään erityisesti suomalaisille pk-yrityksille
1.
yrityksen myynnillä. Jos ostat koko puu-
lut, mutta ostajalla oli ostopöksyt jalas-
Paikallisesti ja globaalisti
6 vinkkiä omistajanvaihdoksiin
Airside Centerissä, lentokentän kupeessa.
Vinkkien antaja Tuure Toivola on pitkän linjan yrittäjä ja yritysvälittäjä Suomen Yrityskaupat Oy:ssä. Henkilökohtainen kokemus yritystoiminnasta ja omalla rahalla tehdyistä yrityskaupoista antaa hyvän näkökulman yrittäjän tilanteeseen. Suomen Yrityskaupat on markkinajohtaja pienten ja keskisuurten yritysten välityksessä Suomessa. Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 19
19
21.11.2016 9.08
Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.
4_jutut.indd 20
21.11.2016 9.08
Yrittäjiä tarvitaan kuntavaikuttamiseen
S
uomalaisten kaupunkien ja kunti-
Kuntien tärkein tulolähde on kunnallis-
en valtuustojen luottamusmiehis-
vero, jota varten tarvitaan työpaikkoja ja
tä on yrittäjiä tällä hetkellä keski-
veronmaksajia. Mitä paremmin asiat kun-
määrin noin 20 prosenttia.
nassa hoidetaan, sitä suuremmalla toden-
– Enemmänkin voisi olla, toteaa elin-
keinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä. Yrittäjien määrä kuntapäättäjissä vaihte-
näköisyydellä kunta kiinnostaa myös potentiaalisia uusia yrityksiä ja asukkaita. – Kaikki mitä näistä asioista päätetään, vaikuttaa yrittäjyyden toimintaedellytyk-
lee paljon, parhaimmillaan yrittäjien osuus
siin. On kaikkien etu, että asiat hoidetaan
kuntapäättäjistä on jopa 60 prosenttia.
tehokkaasti ja alueen elinvoimaa lisäävästi.
Kallama muistuttaa nyt olevan oikea
Kallama muistuttaa kuntien tekemil-
hetki harkita ehdokkuutta. Mukaan tar-
lä hankinnoilla olevan myös elinkeinopo-
vitaan sekä yrittäjiä että yrittäjämäisen
liittista merkitystä. Kunnat ostavat paljon
asenteen omaksuneita ihmisiä.
erilaisia tavaroita ja palveluita, ja yrittäjiä
Sote-uudistuksen myötä kunnan rooli muuttuu, kun palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuu kunnilta. Soten osuus on ollut kunnissa noin puo-
JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY
Ensi vuoden huhtikuussa käytävien kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli on muuttumassa, mikä tuo uusia mahdollisuuksia ja korostaa yrittäjyyden merkitystä.
tarvitaan muistuttamaan kuntia pienhankintojen tärkeydestä.
Yrittäjä on hyvä päättäjä
Soten tuoma muutos kuntien päätöksentekoon on iso mahdollisuus, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama muistuttaa. Uusien valtuustojen tärkeimpiä tehtäviä on kaupunkien pitäminen elinvoimaisina. Yrittäjyyden edistämisellä on tässä iso merkitys.
let budjetista, ja moni päättäjä saattaa
Yrittäjätausta antaa Susanna Kallaman
luulla kuntien merkityksen jatkossa vähe-
mielestä hyvän pohjan yhteisten asioiden
nevän. Ehdokkuus ei ehkä enää motivoi
hoitoon. Yrittäjänä ja kunnanvaltuutettu-
entiseen tapaan.
na itsekin toiminut Kallama toteaa yrittä-
hin voi vaikuttaa muuallakin kuin valtuus-
jillä olevan juuri sellaista liiketoiminnallis-
tossa. Ehdokkaana oleminen mahdollistaa
pää olla mukana vaikuttamassa. Soten
ta osaamista, jota kuntapäättäjän työssä
jo pääsyn lautakuntiin, joissa valtuustoihin
poistuminen kunnilta vapauttaa paljon
tarvitaan.
tulevat asiat valmistellaan.
– Päinvastoin, nyt on entistä tärkeäm-
energiaa ja henkistä pääomaa. Sote-asioihin on liittynyt paljon sellaisia lakisää-
– On osattava katsoa kokonaisuuksia ja ymmärrettävä talouden realiteetit.
teisiä tehtäviä, joihin kuntatasolla ei ole
Toisaalta työskentely valtuustoissa ja
voitu vaikuttaa ja valta päätöksenteossa
lautakunnissa antaa myös paljon ja avaa
on ollut pieni.
uusia näkökulmia sekä yhteiskuntaan että
– Nyt vapautuu aikaa sellaisiin tehtäviin, joilla on oikeasti merkitystä kuntalaisille, Kallama korostaa.
Elinvoimaa edistämään Uusien valtuustojen tärkeimpänä tehtä-
yhteiseen päätöksentekoon.
Kallama muistuttaa, että yhteisiin asioi-
Hän rohkaisee kaikkia vähänkin ehdokkuutta harkitsevia lähtemään mukaan. Tulevat muutokset tuovat paljon uutta ja mielenkiintoista kuntakenttään. – Yrittäjyyden merkitys nähdään aiempaa selvemmin. Vaikka kuilu yrittäjän ar-
– On hyödyllistä keskustella erilaisten ja
keen on vielä olemassa, niin paljon ollaan
eritaustaisten ihmisten kanssa, kuunnella
menty jo eteenpäin. Entistä enemmän nyt
eri näkökantoja ja muodostaa niistä johto-
kaivataan yrittäjiä mukaan päätöksente-
päätöksiä, Kallama mainitsee.
koon, Susanna Kallama kannustaa.
Monia yrittäjiä mietityttää ajankäyttö: Lisätietoja: www.yrittajat.fi/kuntavaalit
vänä Susanna Kallama näkee asukkaiden
mistä löytää aikaa oman yrityksen pyörit-
hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistä-
tämisen lisäksi vielä luottamustoimillekin?
misen. Nämä asiat linkittyvät hyvin lähei-
Asia riippuu pitkälti siitä, minkälaisiin teh-
Jäsenyrittäjä, oletko asettumassa
sesti yhteen.
täviin ryhtyy ja mihin haluaa keskittyä.
ehdokkaaksi kuntavaaleissa? Ota yhteyttä
Elinvoimaan vaikuttavat muun muassa
– Kannattaa myös miettiä panos-tuotos
Helsingin Yrittäjiin (tiedotus.helsinki@
alueen infra, kaavoitus, asuntopolitiikka ja
–suhdetta. Luottamustehtävät antavat sel-
yrittajat.fi) – esittelemme jäsenehdok-
jopa päivähoitotilanne.
laista, josta voi olla hyötyä omassa työssä.
kaamme sähköisissä kanavissamme. Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 21
21
21.11.2016 9.08
4_jutut.indd 22
21.11.2016 9.08
TEKSTI I ILONA SAVITIE KUVAT I JAANA TIHTONEN
Kansanedustaja hyötyy keskusteluista tutun yrittäjän kanssa Pienyrittäjän sosiaaliturva, itsensätyöllistäjän asema ja äitiyden kustannukset puhuttavat, kun yrittäjä ja kansanedustaja kohtaavat. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja nimikkoyrittäjä Jaana Mertama tapasivat tällä kertaa Pikkuparlamentissa.
4_jutut.indd 23
21.11.2016 9.08
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on juuri pa-
sen, sosiaaliturvasta huolehtiminen jää
Näin toimeksiantajan ei tarvitse huoleh-
lannut työmatkalta Taiwanista, ja istuu nyt
omalle vastuulle. Siihen molemmat toivo-
tia työntekijän sosiaalimaksuista. Har-
hetken aikaa Pikkuparlamentissa tutun
vat muutosta.
voin kuitenkaan pienyrittäjä voi laskuttaa
yrittäjän, sisustussuunnittelija Jaana Mer-
– Mikro- ja pk-yrittäjien sosiaaliturva on
kaikkia lakisääteisiä sosiaalikuluja työn
taman kanssa. Keskustelu lipuu pian yrit-
tullut poliittiseen keskusteluun vasta vii-
ostajalta palkkion päälle, ja yrittäjän tulot
täjyysasioihin – näissä merkeissä naiset
me vuosina, eikä siinä ole juuri tapahtunut
todellisuudessa jäävät alhaisiksi, Merta-
ovat myös tutustuneet.
edistystä. Ylipäätään teema tuntuu kiin-
ma miettii.
Tapaamisen syynä on Suomen Yrittäjien luoma nimikkoyrittäjä-konsepti. Tällä vaa-
nostavan hyvin harvoja kansanedustajia, Alanko-Kahiluoto harmittelee.
– Positiivista on, että istuva hallitus on ainakin luvannut parantaa itsensätyöllis-
likaudella jokaiselle kansanedustajalle ni-
– Se on sääli, sillä itsensätyöllistäjät
täjien työttömyysturvan ennustettavuutta.
mettiin omasta vaalipiiristä nimikkoyrittä-
ovat nopeimmin kasvava työtä tekevien
Valitettavasti kuitenkaan merkittäviä muu-
jä. Näin välitetään tietoa yrittäjyydestä ja
joukko. Työpaikat löytyvät yhä harvemmin
toksia yrittäjän asemaan ei ole tehty, Alan-
yrittäjän arjesta suoraan päättäjille.
ilmoitustauluilta ja ovat pysyviä. Siihen pi-
ko-Kahiluoto sanoo.
– Nimikkoyrittäjä-pari on erinomainen
täisi varautua päivittämällä lainsäädäntö
idea! Itse olen hyötynyt yrittäjäkummini asi-
niin, että se tunnistaa myös itsensä työl-
antuntemuksesta paljon, ja uskon että he-
listämisen.
Työttömyyden varalle Mertama on itse varautunut, varmuuden vuoksi. – Kuulun itse myös SYT-työttömyyskas-
delmällinen yhteistyö voi jatkua pitkäänkin.
Jaana Mertama on toiminut yrittäjänä
Olen valmistellut eduskuntaryhmäni kanssa
12 vuotta, mutta kokee huolta erityisesti
työttömyysturvaa. Se on hyvä asia, mutta
avauksia, joihin keskustelut Jaanan kanssa
aloittavan yrittäjän asemasta.
tuen saaminen on tehty todella hankalak-
ovat vaikuttaneet, Alanko-Kahiluoto kertoo.
Sosiaaliturvassa vielä tekemistä Kun työllistää itsensä ja perustaa yrityk24
4_jutut.indd 24
– Nykyinen trendi on, että perusta oma yritys. Yritykset työllistävät monilla aloil-
saan. Voisin siis hakea ansiosidonnaista
si, Mertama sanoo. – Olisi hyvä, jos olisi mahdollisuus ilmoit
la mieluummin henkilöitä, jotka laskutta-
taa töiden vähentymisestä ilman, että yri-
vat puolestaan oman yrityksensä kautta.
tystä tarvitsee lopettaa. Jos työtilanne
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.08
paranee, voisi ottaa taas töitä vastaan ja maksaa uudelleen YEL- ja muut maksut.
Tekijänoikeudet ja lainauskorvaukset
sitä seuraavat kolme arkipäivää. – Jos sairastut vaikka perjantaina, harvoin flunssa kestää yli viikkoa. Ja jos kestää, voit hakea vain yhden päivän sairauspäiväkorvausta Kelasta! Olen itse ollut
Kirjallisuuden, tutkimuksen ja taiteen teki-
onneksi harvoin sairaana. Sen sijaan työn-
jöiden sosiaaliturvassa kirjallisuuden tut-
tekijä on oikeutettu sairausajan täyteen
kija ja opettaja Outi Alanko-Kahiluoto nä-
palkkaan 10 ensimmäiseltä sairauspäiväl-
kee parannettavaa, vaikka pientä kehitystä
tä. Tässä on epäkohta. Miksi yrittäjä, ihmi-
näkyykin.
nen hänkin, ei voi sairastaa?
– Olin säätämässä apurahansaajien sosen jälkeen ei tutkijoiden ja taiteilijoiden
Äitiyden kustannukset puhuttavat
sosiaaliturvassa valitettavasti ole saatu
Hallituksen suunnittelema 2 500 euron
muita edistysaskeleita. Pikemminkin työt-
kertakorvaus työnantajalle perhevapaista
tömyysturvan ongelmat tuntuvat lisään-
koituvien kustannusten tasaamiseksi he-
tyneen. Edistysaskel on, että hyvitysmak-
rättää mielipiteitä.
siaaliturvalakia toissa vaalikaudella, mutta
su maksetaan nyt valtion budjetista ja sen
– Nyt kun tuollainen uudistus tehdään,
tasoa saatiin merkittävästi nostettua. Sa-
on varmaa, että sen jälkeen mitään muu-
moin kirjailijoiden ja tutkijoiden lainaus-
ta ei tehdä pitkiin aikoihin. Se on todella
korvausten taso on noussut, hän listaa.
sääli, Alanko-Kahiluoto sanoo.
– Myös YouTuben ja Teoston 2013 solmi-
kata työntekijöitä, koska kulut lasten saa-
sien suhteen hyvä askel. Vaikka korvauk-
misesta eivät jakaudu tasaisesti. En ym-
set ovat minimaalisia, on netti vähitellen
märrä, miten modernissa yhteiskunnassa
muuttamassa villistä lännestä sopimus-
tämä on edes mahdollista. Nykykäytän-
ten piiriin – ja se on tekijöiden etu pitkällä
tö rajoittaa nuorten naisten työllistymis-
jänteellä.
tä pysyviin työpaikkoihin, Jaana Mertama ihmettelee. Alanko-Kahiluoto arvioi, että tällä halli-
Suunnitellusta 5 prosentin verohelpotuk-
tuskaudella suurempia muutoksia ei ole
sesta yksityisille elinkeinonharjoittajille
luvassa, mutta lupailee seuraavan halli-
sekä Mertama että Alanko-Kahiluoto ovat
tuksen ottavan aiheen taas pöydälle.
iloisia. – Viiden prosentin verohuojennus sekä
– Hallituspuolueita yhdistää konservatiivinen käsitys siitä, että hoivavastuun
mahdollisuus maksaa arvonlisävero vas-
kasautuminen voittopuolisesti äideille oli-
ta, kun asiakas on maksanut laskun,
si yksinomaan perheiden valinta. Vinou-
ovat merkittävimpiä viimeaikaisia paran-
ma johtuu myös rakenteista, joita yhteis-
nuksia. Viime hallituskaudella tehty pää-
kunta tukee verovaroin. Nämä rakenteet
tös kansallisesta tulorekisteristä tulee
pitää uudistaa tasa-arvoon kannustavik-
parantamaan kaikkien, mutta erityises-
si ja sitä edistäviksi, Alanko-Kahiluoto
ti epäsäännöllisten tulovirtojen varassa
miettii.
olevien yrittäjien asemaa, Alako-Kahiluoto summaa. Jaana Mertama on tyytyväinen, että
– Perhevapaajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaisuutena niin, että uudistus
Jaana Mertama • sisustussuunnittelija • Sisustussuunnittelu Valoisa Arki -yritys toiminut vuodesta 2005 • Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen • on mukana myös MTV3:n Pientä Pintaremonttia -ohjelmassa suunnittelijana • asuu Kumpulassa
kattaisi myös kotihoidontuen. Sitä tulee
yrittäjäjärjestön ajamia parannuksia toteu-
kehittää nivomalla se kiinteämmin osak-
tetaan. Hänellä on muitakin toiveita alv-
si joustavampaa perhevapaajärjestelmää.
maksuihin liittyen.
Perhevapaiden ohella on jaettava niistä
– Arvonlisäveron alarajaa tulisi nostaa
aiheutuneet kustannukset tasaisemmin
50 000 euroon. Alarajaan tulisi myös teh-
kaikkien työnantajien ja työntekijöiden
dä säännöllinen indeksitarkastus, Merta-
kesken. Lasten hoitaminen pitkään koto-
ma esittää.
na kotihoidontuella voi olla köyhyys- tai
Myös YEL-vakuutetun sairauspäivärahan
• kolmannen kauden kansanedustaja • eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vihr.) • Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005 • filosofian tohtori, kirjallisuuden opettaja ja tutkija • asuu Herttoniemessä
– Usein kuulee, miten ei uskalleta pal-
ma lisensiointisopimus oli tekijänoikeuk-
Verohuojennus on hyvä alku
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
työllisyysloukku. Suurin köyhyysriskiä
omavastuu mietityttää Jaana Mertamaa.
lisäävä tekijä se on äideille, joilla ei ole
Omavastuuaika on sairastumispäivä ja
työpaikkaa, johon palata. Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 25
25
21.11.2016 9.08
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI / KIMMO BRAND
Helsingin kaupunki
TEKSTI I TIINA TORPPA
Kivijalkayrittäjien Jätkäsaari
A
sukasmäärä kasvaa. Länsisata-
mistokokonaisuus on 19 000 neliömetriä.
ma pyörii vilkkaana. Tulee lisää
– Jätkäsaaren toimisto- tai liiketiloista
hotelleja, asuntoja ja liiketilo-
kiinnostuneen kannattaa olla nyt liikkeellä
ja. Jätkäsaaren kasvu tuo lisää
ja ottaa yhteyttä rakennuttajiin, sillä tila-
mahdollisuuksia yrittäjille.
ratkaisut, esimerkiksi ravintolan mahdol-
Noin 90 prosenttia nykyisistä liiketilois-
listava talotekniikka, suunnitellaan paljon
ta Jätkäsaaressa on jo vuokrattu, ja uusia
ennen rakennuksen valmistumista, Mead
liiketiloja valmistuu koko ajan. Kerrostalo-
sanoo.
jen kivijalkatilaa on tähän mennessä noin la tai rakenteilla on liki 7 000 kerrosneliö-
Tämän päivän ja huomisen palveluja
metriä lisää.
Jätkäsaaren työpaikat ja valmiit asun-
6 000 kerrosneliömetriä, ja suunnitteil-
– Osa Välimerenkadulle ja Atlantinkadul-
not tarkoittavat asiakkaita jo nyt. Lisäk-
le tulevista tiloista tulee sopimaan ravin-
si satama tuo ja vie päivittäin keskimää-
toloille, projekti-insinööri Katharina Mead
rin 17 000 ihmistä. Asukkaat hyötyvät, kun
Helsingin kaupunginkansliasta sanoo.
muualta tulleet käyttävät palveluja ja ne
Kivijalkatilojen lisäksi Jätkäsaareen rakennetaan lisää toimistotiloja. Meadilla on
Tänä vuonna Helsingin kaupunki kysyi jätkäsaarelaisilta, mitä palveluja he toivoi-
kiinnostaa.
sivat alueelle. Asukkaat mainitsivat: leipo-
– Esimerkiksi yritys, joka haluaa olla niin
Ville ja Pia Hämäläinen aloittivat K-Market Jätkäsaaren kauppiaina vuonna 2012. Aluksi työntekijöitä oli Hämäläisen ja hänen vaimonsa Pia Hämäläisen lisäksi 6, nyt 12.
pysyvät kannattavina.
ajatuksia, minkälaisia firmoja tilat voivat
lähellä Tallinnaa kuin mahdollista, mut-
KUVA: ANTTI PULKKINEN
Jätkäsaaren vetovoima ja lähipalvelut lisääntyvät koko ajan
hivuosina Jätkäsaareen on tulossa lisää päivittäistavarakaupan palveluja.
mo, konditoria, olutravintola, etnisiä ravin-
Koko tekstin voi lukea Uuttahelsinkiä
toloita ja muita ihmisläheisiä palveluja.
–sivuilta, www.uuttahelsinkia.fi.
tei Virossa. Tai työntekijät tahtovat kulkea
Toiveista monet voivat toteutua. Tu-
työmatkat julkisilla kulkuvälineillä, ja tie-
leehan Jätkäsaareen kaikkiaan Kampin
Jätkäsaareen tulevia liiketiloja voi seurata:
tysti on monia muitakin, joille Jätkäsaari
kauppakeskuksen verran liiketiloja, noin
www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama/
sopii, hän sanoo.
45 000–50 000 neliömetriä, kun alue on
toimitilat
Juuri nyt rakennetaan kokonaista puukorttelia, Wood Cityä. Sinne tulevat asun-
valmis. – Jätkäsaaressa ajatus on, että vaate-
not valmistuvat tontin länsipuolelle vuoden
kauppoja lukuun ottamatta asukas saa
2017 lopussa. Toimistotilat, hotelli, ravinto-
kaikki palvelut lähikortteleista, projekti-
la- ja kahvilapalvelut valmistuvat myöhem-
päällikkö Matti Kaijansinkko Helsingin
min. Pelkästään Wood Cityn hotelli- ja toi-
kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Lä-
26
4_jutut.indd 26
Tarvitsetko tietoa yrittämisestä Helsingissä? Tutustu www.hel.fi/ yritystenhelsinki.
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.08
Kolumni
TEKSTI I VIRVE KUUTAR KUVA I TOMMI TORPPA
KIMPASSA ON KLIFFEMPAA
I
sos lafkas on siit hyvä olla duu-
byroon snyglat ihan kelle vaan, ku il-
teet ja palvelut. Kimpassa snadit voi
nissa, ett ku ei ite snaijaa jotain,
mottautuu steedaajaks? Voiks niihin
kans blisaa bulimpii juttui.
ni voi froogaa muilta. Sitä voi
luottaa? Sitä skagaa snadimmin, jos
skulaa IT-tukeen tai talousosas-
hittaa firman, jonka joku frendi tsen-
listi hyötyyki, ni miks me ei kaik-
tolle tai vaik dallaa pomon luo ja toi-
naa ja voi suositella. Mut mistä niit
ki sit olla yhtä bulii, glaiduu fämilii?
voo, ett niist joku bonjaa asian pa-
sit repii?
Onkohan härmäläiset tottunu tuleen
remmin. Snadis firmas ei oo varaa
Meil on kaikilla – tai ainaki kai-
toimeen liikaa omillansa? Naapurii
bungaa joka alan osaajalle. Yrittäjä
kil pitäis olla – erilaisii jengei, mihin
tsiigataan vaan sen verran, ett onks
duunaa ite, vaikkei niin hyvin snaijais-
me kuulutaan. Modernisti bamlataan
sil jotain bulimmin ja paremmin ku
kaan. Ja jos käy skeida tsägä, ni pie-
verkostoista. Ku yrittäjä treffaa mui-
meillä, ett tarttis ruveta ite tsemp-
leen menee. Tai ainaki menee bulisti
ta yrittäjiä järjestöis, kertseis, klubeis
paamaan. Vai skagataanks me, ett
aikaa, minkä vois käyttää paremmin-
tai vaik kuntosalil, ni usein bamlataan
jos avautuu liikaa toiselle yrittäjälle,
kin - duunaamalla sitä, minkä var-
kans siitä, mitä jokainen duunaa. Ja
ni se snutaa hyvät idikset? Voi olla
masti osaa. Turha sliibaa, ett aika ei
ku tsennaa tyypin, on paljon iisim-
ett käy niinki. Mut se ei skulaa joka
riitä mihinkään eikä ikinä ehdi relaan.
pää luottaa siihen ja slumppaa sen
skagaa. Yrittäjä ottaa riskei jo muu-
palveluita.
tenki, ni kandee tsekkaa sekin mahis,
Jos yrittäjä ei ite osaa, ni ekaks se ehkä funtsii, olisko joku frendi, jolle
Stadiinkin on födannu paljon mes-
ett alkaa skulaa kimpassa. Vaik tekiski duunii firmassaan
liksaks riittää, ett vie sen skruudaan
toi, mis samantyyppiset yritykset
tai bisselle. Sit jossain muussa voi
vuokraa kimpassa toimitiloi. Monta
yksin, ni ei sitä tartte olla yksinäi-
ite jeesaa frendii. Mut ei frenditkään
snadii nyrkkipajaa kimpassa on pa-
nen. Ihan niinku vapaa-ajalla tsögaa
kaikkee osaa. Ja jos niit liikaa käyt-
rempi ku jokainen omillaan ympäri
hyvien frendien seuraa, ni duuneis-
tää eikä bungaa mitään, ne lakkaa
Stadii. Siinä säästää fyffee ja parhaas
saki voi tsögaa jengii, jonka kans on
olemasta frendei. Sitä riskii ei kande
tapaukses voi muiden kans bytskaa
glaiduu suunnitella jotain nyyaa, to-
ottaa.
ajatuksii ja saada nyyii idiksii omiin
teuttaa proggiksii, funtsaa muuten
duuneihinsa.
vaan yrittäjän elämää. Kimpassa on
Sitku duunei alkaa olla bulimmin, yrittäjä funtsaa, pitäiskö tsögaa duu-
Bulimmassa lafkassa on ympärillä
kliffempaa. Sillon yrittäjänki elämä on laiffii.
nari. Mut jos ei oo varma, ett riittää
duunikavereita, joiden kans voi käydä
duunii ja firmassa fyrkkaa bungaa
tsufella. Saman ilon saa snadimpikin,
sille liksaa, ni alkaa skagaa. Mut sitä
ku se lähtee kimppaan muiden kans.
Kirjoittaja Virve Kuutar on
selvii snadimmil menoil, ku slumppaa
Siiinä sil on jengii, jonka kans voi
stadilainen friidu, joka on firmassaan
palveluita vaan sillon, ku niit tarttee.
tsittaa tsögessa ja bamlaa jotain klif-
15 vuotta opettanu härmäläisii
faa samalla ku divaa päivän borgat.
bonjaan sloboja. Toiseks duunikseen
Pitää siis tsekkaa firmoi, miltä voi slumppaa osaamista, niinku tilitoimistot, juristit, it-lafkat tai vaik firmat,
4_jutut.indd 27
Jos kimpas on kliffaa ja siit on bu-
Ja vaik saa niit idiksii. Yks mitä snadien firmojen kandeis
se vois opettaa landei bonjaan stadilaisii. Niitä tilauksii venatessaan
ku steedaa byroot. Mut siin tulee
salee duunaa kimpassa, on markki-
se skrivaa ja bamlaa stadilaisille,
nyya ongelma. On aika buli riski an-
nointi. Ilmotus bungaa ihan yhtä pal-
jotka bonjaa slangii.
taa firman kaikki kuitit ja tiliotteet tai
jon tai myyntibreivin sendaamisest
tietsikat, jos ei yhtään tsennaa lafkaa
tulee ihan yhtä paljon duunii, oli siin
www.mimino.fi
ennestään. Tai uskallat sä antaa sun
sit yhen, kahen tai viiden firman tuot-
www.slangibuidu.fi
21.11.2016 9.08
TEKSTI I MIKA HAAVISTO KUVITUS I JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY JA SUOMEN YRITTÄJÄT
Onnistunut omistajanvaihdos
VARMISTAA ELINVOIMAN
Alueellista kilpailuetua ja elinvoimaa
seuraava yrittäjä jatkaisi juohevasti yri-
taisesti työpaikkoja verkostovaikutusten
tyksen kehittämistä siitä, mihin edellinen
vuoksi – näin erityisesti alueilla, jossa ei
Alueellisesti omistajanvaihdosten sujumi-
jäi, ei haaskausta tapahtuisi. Vastaavasti,
synny uutta yritystoimintaa. Toteutumaton
sella on merkitystä. Tarkastellaanpa tilan-
jos koko Suomessa omistajanvaihdokset
omistajanvaihdos haaskaa yrittäjyys- ja
netta sitten kunnan, maakunnan, Suomen
sujuisivat parhaiten maailmassa, syntyisi
asiakasosaamista sekä aineellista ja ai-
tai jopa Euroopan kannalta.
jopa globaali kilpailuetu.
neetonta omaisuutta. Asiakastarpeethan
Parhaalla tavalla hoidetuilla, onnistu-
Onnistunut omistajanvaihdos säilyttää
eivät poistu, vaikka alueellinen asiakastar-
neilla omistajanvaihdoksilla alueet voisi-
keskimäärin neljä työpaikkaa. Toteutuma-
peen tyydyttäjä, yrittäjä tai yritys markki-
vat rakentaa itselleen kilpailuedun. Kun
ton omistajanvaihdos vaarantaa moninker-
noilta poistuukin. Asiakastarpeen tyydyttää silloin joku toinen.
Suomen Yrittäjät edistää omistajanvaihdoksia Suomen Yrittäjissä on käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen. Hankkeen myötä on määritelty palveluprosesseja, palveluita ja eri toimijoiden rooleja. On etsitty ja kehitetty parhaita toimintatapoja ja laajennettu niiden maantieteellistä kattavuutta. Yrittäjiä on muistutettu lähestyvästä omistajanvaihdoksesta ja annettu vinkkejä valmistautumiseen. Päättäjien tietoon on tuotu omistajanvaihdos-
Ostaja ja myyjä - pidä nämä mielessä: Myyjälle • Pidä yrityksesi kokoajan myyntikunnossa • Lähde liikkeelle ajoissa • Älä yritä myydä salaa Ostajalle • Yrityskauppa on kelpo reitti yrittäjyyteen • Yrityskauppa on yrittäjälle mahdollisuus kasvuun Molemmille • Hyödyntäkää ammattilaisten osaamista
4_jutut.indd 28
21.11.2016 9.08
taulukko 1. oMistajanvaihdosten jakautuMinen taulukko 1. oMistajanvaihdosten jakautuMinen
Yhteensä Yhteensä
57 000 57 000 YritYstä YritYstä
Myynti 54 % Myynti 54 %
Muu ratkaisu 5 % Muu ratkaisu 5 %
yritysjärjestely 10 %
yritysjärjestely 10 %
sukupolvenvaihdos 32 % sukupolvenvaihdos 32 %
Yli 54 –vuotiaiden yrittäjien odottamat omistajanvaihdokset seuraavan kymmenen vuoden aikana
ten laajuus ja merkitys. Tiedotusvälineiden
Omistajanvaihdos merkitsee yritykselle
yritystään laajentavaa, ei löydy. Kuitenkin
käyttöön on tuotettu artikkeleita ja muuta
uutta alkua, usein kasvua ja aina uudistu-
vain avoimesti kaupan olevia yrityksiä voi-
materiaalia. Omistajanvaihdosteemaa on
mista. Siksi startupien rinnalle on lansee-
daan myydä ja ostaa. Toinen merkittävä
monin tavoin nostettu ylös. Hankkeessa
rattu termi ReStartup-yritykset.
yrityskaupan este lienee että, yritys ei ole
keskitytään nyt yritysmarkkinoiden kehittä-
myyntikunnossa. Myyjän, ostajan ja rahoit-
osalta. Hankkeessa panostetaan myyjien ja
Yritysmarkkinoita tulee vauhdittaa
ostajien aktivoimiseen samoin kuin asian-
Yritysmarkkinat eivät mikro- ja pk-yritysten
tuntijapalveluiden kehittämiseen. Myös
osalta toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
sähköisten markkinapaikkojen, Yrityspörs-
Yli 54-vuotiaiden yrittäjien omistajanvaihdos-
sien, alueelliseen kattavuuteen ja kehittä-
toiveista vain noin puolet toteutuu. Markki-
miseen keskitytään. Omistajanvaihdoksiin
noita tulee vauhdittaa. Tarvitaan lisää osaa-
Yrityspörssi on kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
liittyvää edunvalvontaa jatketaan ja alan
via ja innostuneita henkilöitä, jotka haluavat
Yrityspörssi on itsepalveluperiaatteella toi-
toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan.
yrittäjiksi tai aikovat laajentaa yritystoimin-
miva helppokäyttöinen kauppapaikka, jos-
taansa. Tarvitaan myös lisää hyviä, myynti-
sa ilmoituksia voivat vaivattomasti julkaista
kelpoisia yrityksiä sekä asiantuntijapalvelui-
niin ostajat, myyjät kuin alan ammattilai-
miseen erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien
Startupien rinnalle tarvitaan ReStartupeja
tajan näkemykset yrityksen arvosta eivät kohtaa. Oikea yrityksen arvo on se, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät.
ta ja rahoitusratkaisuja omistajavaihdosten
set. Yrityspörssissä voi ilmoituksen jättää
Uudet yritykset ja startupit ovat yleisen
tueksi. Lisäksi tarvitaan toimiva, tunnettu
myös nimettömänä. Ilmoitus Yrityspörssis-
keskustelun kohteena laajasti. Uusia yri-
kauppapaikka, Yrityspörssi, jossa myyjät, os-
sä ei maksa paljoa ja kohteesta voi tehdä
tyksiä, uusia innovaatioita tarvitaan, mut-
tajat ja alan ammattilaiset voivat kohdata.
kuvien ja videoiden avulla houkuttelevan.
nykyistä enemmän huomiota. Omistajan-
Omistajanvaihdosten esteitä
Kirjoittaja DI Mika Haavisto toimii Suomen
vaihdos on uutta yritystä riskittömämpi
Omistajanvaihdosten suurin este on se,
Yrittäjien Omistajavaihdoshankkeen vetä-
vaihtoehto. Tätä eivät valitettavasti kaik-
että myyjät eli yrittäjät, pyrkivät salaa-
jänä ja kannustaa kaikkia yrittäjiä tutustu-
ki yrittäjyyttä suunnittelevat tiedä tai tule
maan myyntiaikeensa ja ostajaa, eli yri-
maan Suomen Yrittäjien Yrityspörssi
ajatelleeksi.
tystoiminnan yrityskaupalla aloittavaa tai
-palveluun osoitteessa www.yritysporssi.fi.
ta omistajanvaihdoksiin tulisi kohdistaa
Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 29
29
21.11.2016 9.08
TEKSTI I RIKU HAUTAMÄKI JA KAISA VÄLIVEHMASI KUVA I JAANA TIHTONEN
Yrittäjälle apua kehittymiseen ja kasvuun
4_jutut.indd 30
21.11.2016 9.08
U
usi palvelu, toimintaympäristö tai asiakas? Kansainvälinen valloitus? Tarve tehostaa yrityksen toimintaa, investoida tai kartoittaa liiketoiminnan nykytila? Kehittämiskartoitus on sähköinen työkalu, joka auttaa
yrittäjää muodostamaan kokonaiskuvan yrityksen kehittämistarpeista. Yrittäjä voi analysoida kysymysten avulla yrityksen nykytilaa, tulevaisuuden tavoitteita, henkilöstömäärän muutoksia ja liiketoiminnallisia kehittämistarpeita. Kaikki tiedot säilyvät luottamuk-
Ulla LeppakoskiJuvonen
sellisina ja halutessaan yrittäjä voi lähettää täytetyn kartoituksen Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijoille, jotka sopivat tarvittaessa tapaamisen yrittäjän kanssa. – Tapaamisessa pyydän yrittäjää kertomaan yrityksestä. Keskustelemme tilanteesta ja kysyn tarkentavia kysymyksiä, jotta palvelutarpeet selviävät, TE-toimiston asiantuntija Päivi Mattola kertoo. Kartoitus on väylä kaikkiin julkisiin yrityspalveluihin. Käytännössä TE-toimiston asiantuntija ohjaa yrityksen oikean palvelun piiriin. Julkisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Team Finland-toimijat ELY-keskus, Tekes, Finnvera sekä Finpro ja Helsingin kaupungin NewCo Helsinki -yrityspalvelut. – Asiantuntija on yrityksen ”kasvuluotsi” ja on yrityksen rinnalla niin kauan kuin yritys haluaa, asiantuntija Markku Kuutschin ku-
TEKSTI I KAISA VÄLIVEHMAS KUVA I NIINA STOLT
Kehittämiskartoitus auttaa muutoksen tekemisessä
K
ehittämiskartoitus auttaa yrityksen nykytilan kuvaamisessa ja tulevaisuuden visioinnissa. Se selkiyttää toimintaa muutostilanteissa ja luo pohjan konkreettiselle
suunnittelulle.
vailee. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää yrityspalveluiden muuttunutta roolia tärkeänä. – Perinteisesti TE-toimiston palvelut ovat liittyneet henkilöstön
– Kartoitus ja liiketoimintasuunnitelma täydentävät toisiaan. Minua se auttoi pääsemään takaisin yrittäjyyden kartalle ja sain askelmerkit uu-
hankintaan, mutta nyt apua on tarjolla myös kasvuun ja kehitty-
denlaiseen yrittäjyyteen, Ulla Leppäkoski-Juvonen
miseen. Huolehtimalla alueen yrityksistä edesautamme nykyisten
NailStationista kertoo.
työpaikkojen säilymistä ja uusien luomista, Ukkonen kuvailee.
Vaikuttamisverkosto jalkauttaa julkisia yrityspalveluita yrityksiin Vaikuttamisverkosto lisää TE-toimiston yrityspalveluiden tunnettuut-
Kartoituksen täyttämiseen kannattaa panostaa. Se sisältää tyypillisiä yrityksen toimintaan liittyviä osa-alueita ja niiden läpikäynti auttaa hahmottamaan toimintaa kokonaisvaltaisesti. – Täyttäminen vaati paneutumista. Jouduin et-
ta. Se on käytännöllinen toimintamalli, jonka avulla yritys voi saada
simään numeroita ja miettimään aidosti, missä
henkilökohtaisesti räätälöityä palvelua. Jokaiselle Helsingin Yrittäji-
kohtaa teen oikein ja missä väärin. Tapasin Mark-
en paikallisyhdistykselle on nimetty oma TE-toimiston asiantuntija
ku Kuutschinin TE-toimistosta ja hän auttoi minua
yhdyshenkilöksi. Asiantuntija vierailee yrittäjien kokouksissa, tekee
täyttämään konsultointihakemuksen ELY-keskuk-
yrityskäyntejä, auttaa rekrytoinneissa ja ohjaa yrityksiä kehityspo-
sen yritysten kehittämispalveluista.
lulla hyödyntäen kaikkia julkisia yrityspalveluita. Vuoden 2016 aikana laajennetussa, koko Uudenmaan alueen vaikuttamisverkostossa, ovat mukana Helsingin Yrittäjät, Espoon Yrit-
Konsultti auttoi Ullaa yritystoiminnan vahvuuksien ja heikkouksien määrittämisessä ja ratkaisukeskeisessä ajattelussa.
täjät, Vantaan Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät sekä Uudenmaan TE-
– Kävimme yhdessä läpi yritystoimintani tuote
toimiston eri toimipaikat ympäri maakuntaa. Kehittämiskartoitus
tuotteelta, hinta hinnalta. Totesimme, että hinnoit-
on tärkeä työkalu osana
teluni oli ok, mutta myyntiä pitäisi lisätä roimasti.
Vaikuttamisverkoston toimintaa. – Vaikuttamisverkosto rakennettiin ensin Hel-
Mistä liikkeelle? Kehittämiskartoitus: https://oma.yrityssuomi.fi/ yrityksen-kehittamiskartoitus
singin Yrittäjien kanssa, mutta hyvien kokemusten perusteella se laajennettiin koko Uudellemaalle, TE-toimiston yrityspalveluista vastaava palvelujohtaja Minna Helenius kertoo.
Osasin myydä, mutta en myynyt. Kuvittelin tuotteiden myyvän itse itseään. Toisaalta tiedostin, että en voi enää toimia samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Koko ajatteluni piti muuttua ja on muuttunut. Perustin verkkokaupan ja hankin lisää some-
Lisätietoja: asiantuntijat Päivi Mattola, Tuula Fonsell ja Markku Kuutschin, yritysasiakkuuskoordinaattori Riku Hautamäki (etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi)
ja digiosaamista. Opin, että koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä myönteinen muutos ja ennen kaikkea, koskaan ei saa luovuttaa. Ja apua kannattaa aina hakea, Leppäkoski-Juvonen neuvoo. Ulla Leppäkoski-Juvonen on helsinkiläinen kauneusalan yrittäjä ja Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen. Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 31
31
21.11.2016 9.08
TEKSTI I SUVI JOENSIVU KUVA I JAANA TIHTONEN
5 vinkkiä yritystilaisuuden järjestämiseen Tapahtuman järjestäminen tulee lähes jokaisen yrityksen eteen ennemmin tai myöhemmin. Kyseessä voi olla pikkujoulut, asiakasilta, lehdistötilaisuus tai seminaari. Jos kokemusta tapahtumien järjestämisestä ei ole, järjestelyvastuun ottaminen voi tuntua jännittävältä. Näiden nyrkkisääntöjen avulla tilaisuuden suunnittelu muuttuu pakkopullasta hauskaksi seikkailuksi. 1. Suunnittele tilaisuus huolellisesti
sa tilaisuuksissa työ- ja markkinointikus-
syrjään ja miettiä, mistä tilaisuuden osal-
tannukset. Budjetista kannattaa kertoa eri
listujat innostuvat ja pitävät.
Tiedät varmasti sanonnan hyvin suunni-
palveluntarjoajille, jotta he voivat tehdä si-
tellusta ja puoliksi tehdystä. Sama pätee
nulle parhaan mahdollisen tarjouksen.
4. Hyödynnä uusia palveluita, ammattilaisia & verkostoja Tilaisuuden järjestäjä ei ole yksin. Apuna
miksi tilaisuus järjestetään? Mikä on tilai-
3. Mieti tilaisuuden sisältö kohderyhmän ehdoilla
suuden tavoite ja mitä halutaan saavuttaa?
Varsinaisen järjestelyn voi aloittaa vaikka
velluksia, jotka helpottavat järjestelyn eri
Minkälainen kohdeyleisö? Mikä olisi paras-
ohjelmasta: halutaanko aktiviteettia, esiin-
vaiheissa aina tilan ja aktiviteetin varaami-
ta, mitä voisi tapahtua tai seurata? Vasta-
tyjää, puhujaa tai bändiä? Vai onko tarvet-
sesta kutsun lähettämiseen ja palautteen
ukset auttavat järjestäjää hahmottamaan,
ta videotykille ja fläppitaululle? Kun akti-
keräämiseen.
minkälaista tilaisuutta ollaan järjestämässä.
viteetti ja ohjelma on selvillä, voi miettiä
myös tilaisuuksiin. Hyvä tapahtumajärjestäjä pohtii ainakin seuraavia kysymyksiä:
2. Aseta realistinen budjetti
on uusia tapahtuma-alan palveluita ja so-
Jos eteen tulee isompi ongelma tai omia
puitteita. Riittävätkö omat tilat vai olisiko
rahkeita suurempi tilaisuus, voi hyvin
hyvä vuokrata? Tarjouspyyntö kannattaa
kääntyä tapahtumien ammattilaisten puo-
Budjetin määrittäminen toimii järjestäjän
jättää muutamalle eri toimijalle, jotta löy-
leen. Pienemmissä pulmatilanteissa taas
tukena ja antaa raamit, joiden puitteissa
dät varmasti sopivan tilan. Varmista, että
voi hyödyntää omia verkostoja. Kollegoi-
tilaisuutta järjestetään. Budjetin voi aset-
kaavailtu ohjelma sopii tilaan tai että siel-
den ja ystävien vinkkien lisäksi apua voi
taa könttäsummana tai miettiä, paljon-
tä löytyy tarvittava varustelu.
kysellä vaikka Twitterissä, LinkedInissä ja
ko tilaisuus saa maksaa per osallistuja.
Pidä tapahtuman kohdeyleisö ja tavoite
Budjetissa on hyvä huomioida mahdolli-
mielessä, kun suunnittelet ohjelmaa! Jos-
nen tilavuokra ja catering sekä isommis-
kus omat preferenssit kannattaa laittaa
Facebookissa.
5. Suhtaudu tilaisuuteen oppimiskokemuksena Olipa kyseessä sitten pieni kokous tai sadan hengen juhla, melkein aina sen järjestämisestä oppii jotain. Tilaisuuden jälkeen palautetta voi kerätä joko suullisesti, sähköpostitse tai palautekyselyllä riippuen osallistujien määrästä. Myös itse kannattaa pohtia, mikä olisi voinut mennä paremmin tai mitä tekisit nyt toisin. Muista kuitenkin keskittyä myös hyvään ja miettiä, mihin olit erityisen tyytyväinen! Vinkkien kirjoittaja Suvi Joensivu on tapahtuma-alan ammattilainen ja vastaa Venuu.fi:n markkinoinnista sekä siitä, että tiimihenki pysyy korkealla. Venuu on vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen startup. Kolmessa vuodessa Venuu on kasvanut sekä Suomen että Ruotsin suurimmaksi tapahtumatilojen ja muiden tapahtumapalveluiden varauspalveluksi. Venuu.fi:hin on listattu yli 1500 tilaa kokouksiin, juhliin, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin sekä elämyspalveluita ja muita palveluntarjoajia. Palvelua kehitetään vauhdilla eteenpäin 12 hengen tiimin voimin.
32
4_jutut.indd 32
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.08
Paikallisesti
Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistykset Helsingin Yrittäjät muodostuu yhdeksästä paikallisyhdistyksestä, jotka vaikuttavat omien kaupunginosiensa edunvalvontaan ja verkottavat yrittäjiä paikallisesti. Ota rohkeasti yhteyttä paikallisen toiminnan vetäjiin!
Helsingin Yrittäjät - Keski-Helsinki ry Timo Kangas, pj p. 044 064 4448, keski_helsingin@yrittajat.fi www.keskihelsinki.fi
Kanta-Helsingin Yrittäjät ry Mari Laaksonen, pj p. 040 578 0189, kanta_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kantahelsinki
Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry Milla Kissaniitty, pj p. 040 242 7846, koillis_helsingin@yrittajat.fi www.kohy.fi
Helsingin Yrittäjät – Vanhakaupunki ry Harry Mälkki, pj p. 050 1610, vanhankaupungin@yrittajat.fi www.vanhankaupunginyrittajat.fi
Helsingin Yrittäjät – Lauttasaari ry Kari Ehari, pj, Reconos Ky p. 0400 673 103, lauttasaaren@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/lauttasaari
Helsingin Yrittäjät - Itäväylä ry Micael Blomster, pj p. 040 755 7745, itavayla@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/itavayla
Helsingin Yrittäjät – Töölö ry Esko Leppäkorpi, pj p. 040 516 1918, toolon@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/toolo
Länsi-Helsingin Yrittäjät ry Pauliina Visuri, pj p. 040 508 7438, lansi_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/lansihelsinki
Itä-Helsingin Yrittäjät ry Eero Herranen, pj p. 040 771 3567, ita_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/itahelsinki
Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 33
33
21.11.2016 9.08
Paikallisesti TEKSTI I JAANA TIHTONEN JA VALPURI AALTO KUVAT I JAANA TIHTONEN
MALMIN LENTOKENTÄN KOHTALO MULLISTAA ALUEEN YRITTÄJYYTTÄ
Helsingin kaupungin uusi yleiskaava toi surullisia uutisia Malmin lentokentän alueen yrittäjille: lentoliikenne ja pienteollisuus saavat siirtyä asuntojen tieltä. Ihmiset ympäri Suomen reagoivat nopeasti tulevaan muutokseen Lex Malmi -kansalaisaloitteella ja listaan kertyi tavoiteajassa kymmenien tuhansien lentokentän säilyttämistä kannattavan nimet. Aloitteen myötä yrittäjät toivovat eduskunnan antavan alueelle mahdollisuuden kehittyä entistä tehokkaammaksi ilmailun, logistiikan, pienteollisuuden ja verstastoiminnan keskittymäksi.
Monipuolista ilmailutoimintaa vuodesta 1936 Helsinki-Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen ja kesäaikaan usein Suomen vilkkain. Malmilla on myös maan tärkein siviilikäytössä oleva helikopterikenttä. Malmin kentän valtti on ollut sen monipuolisuus. Alueella toimii Patria ja Rajavartiolaitos, siellä järjestetään lentokoulutusta ja tehdään eri alojen lentotyötä, esim. sähkölinjojen tarkastuslentoja sekä kartoitus- ja ilmavalokuvauslentoja. Malmilta noustaan ilmaan tärkeille vapaaehtoisvoimin toteutettaville etsintä- ja pelastuslennoille, ja kentällä huolletaan sekä ulkomaisia että kotimaisia koneita. Kenttä on ollut myös yksityislentäjien ja harrasteilmailijoiden suosiossa, mikä on luonut työtä alueen ilmailuyrittäjille. Helsinki-Malmin lentokentällä on olennainen merkitys Suomen saavutettavuudelle, erityisesti nyt, kun yksityinen liikeilmailu on lisääntynyt. Kentällä on tärkeä rooli ainoana yleisilmailuliikenteelle soveltuvana yhteytenä pääkaupungin ja muun Suomen välillä.
Työpaikat vaakalaudalla Paikallinen yrittäjäjärjestö, Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry, on ollut huolissaan yleiskaavan vaikutuksista alueen yrittäjyydelle. Saman huolen jakaa kattojärjestö Helsingin Yrittäjät, joka on yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa vaikuttanut lentokentän ja yritystoiminnan jatkumiseksi.
Yrittäjät Mark Baker, Gun Gustavsson, Teija Loponen ja Risto Lehtinen näkevät Malmin lentokentän alueessa suurta potentiaalia yritystoiminnan ja kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta. 34
4_jutut.indd 34
Yritystä Stadiin 4 I 2016
21.11.2016 9.09
Paikallisesti
Yleiskaavassa suunniteltu Malmin lentokentän rakentaminen uhkaa koillisen Helsingin kahden suuren työpaikkakeskittymän toimintaa. – Koemme Malmin lentokentän säilyttämisen tärkeänä, koska siellä toimii noin
dosta. BF-Lento on toiminut Malmilla vuo-
tää puuttua asiaan esimerkiksi kaupungin
desta 1969 - ja syystä.
huoltovarmuuden tai turvallisuus- ja pe-
– Suomessa on niin vähän asukkaita,
lastuspalvelukysymysten kannalta.
että täällä on ainut keskittymä, josta riit-
– Uskon, että eduskunta tulee viemään
tää asiakkaita niin meille kuin meidän kil-
käsittelyä pidemmälle kuin mitä Helsingin
pailijoillemme, Baker sanoo.
kaupunginvaltuusto on tehnyt, Gun Gus-
kolmisenkymmentä yritystä. Viereisellä,
Yritys on kartoittanut mahdollisuuksia
myös kentän rakentamisen myötä uhan-
toimia jossain muualla. Helsinki-Vantaan
alaisella Tattarisuon teollisuusalueella toi-
liikennevirtaan Malmilla harjoitettava il-
saatiin yli 50 000 nimeä, lupaa hyvää.
mii 250 yritystä, jotka työllistävät yhteen-
mailu ei sovi.
Malmin kentällä on valtakunnallisesti mer-
tavsson toteaa optimistisesti. – Se, että lyhyessä ajassa aloitteeseen
sä yli 2000 henkeä, kertoo yhdistyksen
– Me ratsastamme nyt kahdella hevo-
hallituksen jäsen, yrittäjä Teija Loponen.
sella. Plan B on siirtää toiminnot Turkuun
Suomen asia, komppaa yrittäjä ja yrittä-
ja se on ollut meille ainoa mahdollisuus
jäyhdistyksen pitkäaikainen luottamus-
vat ajaa pienteollisuuden kauemmas, jopa
saada oppilaita tälle vuodelle, Gustavsson
henkilö Risto Lehtinen.
kokonaan pois Helsingistä. Tämä tarkoit-
kertoo.
Yhdistyksen mukaan muutokset saatta-
kittävä tukijajoukko takana. Malmi on koko
Yhdistys toivoo huomioitavan, että Hel-
Turku on yrittäjien mukaan ihanteelli-
sinki-Malmin lentopaikan merkitys ei ole
Malmin lähialueelta ei löydy vastaavan-
nen paikka toiminnalle, mutta asiakkaiden
vain osatekijä Helsingin kaupungin asun-
laista korvaavaa pienteollisuusaluetta.
määrän vähentyminen pelottaa.
totuotannossa, vaan sillä on huomattavaa
taa suuria muutoksia työpaikkoihin, koska
– Useimmat alueen yritykset edustavat
– Mitä jos ihmiset eivät lähdekään Suur-
valtakunnallista merkitystä Suomen kilpai-
erikoisaloja, eikä heidän tarpeilleen löydy
Helsingin alueelta liikkeelle Turkuun, Gus-
lukyvylle. Tähän asti lentokenttänä korvaa-
Helsingin rajojen sisäpuolelta sopivia toi-
tavsson pohtii.
mattoman arvokasta aluetta on tarkastel-
mitiloja. Kaupungin pitäisi tarjota eri elin-
Baker ja Gustavsson toteavat yhdestä
tu lähes yksinomaan asuntorakentamisen
keinonharjoittajille tasapuoliset mahdolli-
suusta, että Suomi on arvostettu ilmailu-
näkökulmasta, kuin tyhjänä tonttimaana.
suudet toimia, Loponen korostaa.
maa ja suomalaisten pilottien hyvää kou-
– Kentän lopettaminen tietäisi monen yrityksen toiminnan loppumista ja osalle
lutusta ihaillaan. – Usean ilmailualan kouluttajan keskitty-
– Tässä uudessa asemakaavassa vuodelle 2050 on selkeästi hyväksytty se, että Malmin seutu ei ole yrityskeskittymä. Yri-
varmasti myös konkurssia. Samalla lukui-
minen Malmille on luonut asiakkaan kan-
tysten käytössä olevia maita pyritään otta-
sia ihmisiä jäisi työttömäksi.
nalta hyvää kilpailu, yrittäjät toteavat Mal-
maan asuntokäyttöön heti kun mahdollis-
min kentän eduksi.
ta, kertoo Risto Lehtinen.
Ilmailuyrittäjyys etsii uutta kotia
Loponen, Lehtinen, Baker ja Gustavsson
Suomen vanhimman lentokoulun yrittä-
Lex Malmi luo toivoa
ovat kaikki yhtä mieltä, että kenttää koske-
jät Mark Baker ja Gun Gustavsson ovat
Yli 56 000 ihmistä allekirjoitti Lex Mal-
vat päätökset tehtiin kiireessä ja mietti-
joutuneet uuden yleiskaavan myötä miet-
mi -kansalaisaloitteen ja haluaa kumota
mättä tarpeeksi muita vaihtoehtoja.
timään varasuunnitelman toiminnalleen.
kaupungin suunnitelmat. Helsingin Yrittä-
– Helsingissähän on vapaata tilaa yli
Sijoitukset ja kehitystoiminta on jäädytet-
jät - Koillis-Helsinki ry:ssä uskotaan aloit-
400 hehtaaria rakentamiselle. Ne pitäisi
ty viime vuosina epävarman tilanteen joh-
teen muuttavan tilanteen, jos valtio päät-
ensin hyödyntää, Lehtinen painottaa. Yrittäjät näkevät Malmin kentässä paljon potentiaalia yrittäjyyden kasvulle ja kansalaisten viihtyvyydelle. – Lentokentän alueesta voisi tulla monipuolinen toimintakeskus, johon linkittyisi erilaisia palveluja. Se voisi olla vaikkapa elämyskeskus, jossa voisi kesäisin pitää nykyisten lentonäytösten rinnalla isoja konsertteja ja muita tapahtumia. Ilmailutoiminta on tähänkin asti joustanut suurtapahtumien kohdalla. Samalla lentokentän ympäristön luontoa voitaisiin hyödyntää kehittämällä sinne kasvillisuuteen perehdyttäviä luontoreittejä, historiapolkuja, lintujen bongauspaikkoja, Loponen ja Lehtinen kuvailevat. – Näin kentällä jo toimivien ja sinne tulevien uusien yrittäjien verot maksettaisiin jatkossakin Helsinkiin, ei lähikuntiin, Loponen lisää. Yritystä Stadiin 4 I 2016
4_jutut.indd 35
35
21.11.2016 9.09
ADVERTORIAALI
Innovaatioiden koodi
on murrettu Monet pohtivat, miten onnistua menestymisen edellyttämässä jatkuvassa uudistumisessa. Innovaation voittokulku voi tyrehtyä jo alkumetreillä – tai mikä pahempaa: vasta, kun siihen on tuhlattu suunnattomasti aikaa ja rahaa. Nyt on ratkaistu, mitkä tekijät saavat innovaatiot tuottamaan tulosta tai epäonnistumaan. – Oikeilla menetelmillä voidaan luoda innovaatioita, jotka toimivat todellisina kilpailukyvyn kasvattajina, korostaa tuotekehitystyötä terävöittävien koulutusten parissa työskentelevä Rastor Oy:n asiakasratkaisupäällikkö Tuomo Talvitie.
oleellisen tekijän unohtuminen jarruttaa prosessia. – Asiantuntijoille, johtajille ja yrittäjille suunnatussa Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa käymme kattavasti läpi ne tekijät, jotka saavat innovaation nousemaan tähtituotteeksi tai epäonnistumaan. Ideat viedään nopeasti käytännön testaukseen, Talvitie kertoo ja neuvoo: – Uudet yrittäjät hyötyvät Lean startup -metodeista. Kaikille on tärkeää kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä taito luoda vahva brändi ja rakentaa kasvua. Nykytilanteen hallinta ei riitä – tarvitaan digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämistä sekä silmää tulevaisuuden tarpeille.
Huomioi tulevaisuuden tarpeet Jotta uusi tuote tai palvelu menestyy, kehitysideat tulee osata yhdistää toimialan ja asiakkaiden tuntemukseen. Usein kehitystyötä tutkaillaan kuitenkin liian suppeiden lasien läpi ja jonkin
Kohtaa rohkeasti muutosvastarinta Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää kykyä kyseenalaistaa perinteiset tavat tehdä. Monesti tarvitaan myös taitoa innostaa henkilöstö mukaan uuden luomiseen, sillä kaiken-
laisten muutosten vastustaminen istuu tiukassa. – Suuressa yrityksessä voidaan helposti ajautua tilanteeseen, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Kun asioita yritetään viedä eteenpäin, mutta viesti ei kulje avoimesti, ihmiset kaivautuvat jämähtäen asemiinsa, Rastorin asiakasratkaisupäällikkö Timo Raittinen kuvailee haasteita. Kun kehitystyötä on herättelemässä ulkopuolinen taho, saadaan esille tarvittava määrä sekä kyseenalaistamista että yhteen hioutumista. Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa pureudutaan mm. palvelumuotoilun ansaintalogiikkaan, disruptiiviseen tuotekehitykseen, liiketoiminnan skaalautuvuuteen, konseptointiin sekä innovaatiotoiminnan rahoituslähteisiin. – Innovatiivinen kehitystyö on mahdollista juurruttaa pysyväksi, systemaattiseksi tekemisen malliksi, korostaa Timo Raittinen.
Kilpailukyvyn moottori käyntiin
Rastorin asiantuntijat vinkkaavat, mitä tuote- tai palvelukehityksessä kannattaa pitää mielessä: • Testaa idean toimivuutta jo varhaisessa vaiheessa. • Eläydy asiakkaan arkeen. • Hyödynnä tuote- ja palvelukehitysmenetelmiä sekä analyysityökaluja. • Muokkaa ketterästi. • Huomioi sitouttaminen.
Lisätietoja tuotekehityskoulutuksista: Timo Raittinen, 0400 431 726, timo.raittinen@rastor.fi Tuomo Talvitie, 040 669 4148, tuomo.talvitie@rastor.fi
www.rastor.fi 5_info.indd 36
18.11.2016 17.20
TAITT
– keijo jaatinen
mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity
5_info.indd 38
18.11.2016 17.20
TAITT
Tietoa, taitoa ja tukea – Jäsenyys tarkoittaa muutakin kuin jäsenkorttia lompakossa
1. YRITTÄJYYDEN EHTYMÄTÖN TIETOPANKKI.
5. APUA REKRYTOINTIIN.
Yrittäjien uutiset verkossa ja vastauksia verokysymyksiin,
Pestaamo-palvelumme tarjoaa pienyritykselle räätälöityä apua
omistajanvaihdospulmiin ja Helsingin kaupungin hankinta
työntekijän palkkaamiseen, jatkajan löytämiseen ja esimiehenä
politiikkaan. Uusimmat vaikuttamistyön uutiset ajantasaisesti
toimimiseen.
suoraan sähköpostiisi uutiskirjeinä. Mukana myös ohjeet ja ilmoittautumiset koulutuksiin, seminaareihin ja tapahtumiin.
6. LUO TÄRKEITÄ VERKOSTOJA. Hyviä kontakteja ei yrittäjällä voi koskaan olla liikaa, ja voit
2. KOULUTUSTA MAKSUTTA.
aloittaa vaikka Helsingin Yrittäjien 6000 yrittäjäkollegasta. Ta
Järjestämme kuukausittain erilaisia tapahtumia,
pahtumissa verkostoidut livenä ja Synergia-palvelussa markki
koulutuksia ja seminaareja.
noit yritystäsi verkossa.
3. SÄÄSTÖÄ PAKOLLISISSA MENOISSA.
7. MAKSUTTA KAKSI LEHTEÄ.
Yrittäjä tarvitsee polttoainetta, pakollisia vakuutuksia,
Jäsenenä saat yrittäjyyden kuumimmat uutiset Yritystä Stadiin
maksupäätteitä ja -palveluja, työmatkoja, sähköä, auton…
-lehdessä ja Yrittäjäsanomissa. Tarjoamme myös alennuksia
Ota käyttöösi rahanarvoiset edut.
lehti-ilmoituksista.
4. MAKSUTON LAKINEUVONTA.
8. YRITTÄJÄTILA KOHTAAMISPAIKKANA
Asiantuntijamme ovat apunasi joka arkipäivä
Yrittäjätila tarjoaa yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille tapah
numerossa (09) 229 221.
tumia, teemapäiviä ja verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa osoitteessa Annankatu 36 B.
LISÄÄ SYITÄ OLLA JÄSEN OSOITTEESSA WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI JÄSENMAKSUT VUONNA 2016 henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien €/vuosi 1
152
2–3
225
4–5
282
6–7
338
8–9
411
10–19
487
20–49
603
50–99
959
100–
1 895
Jäsenyys on voimassa liittymispäivästä vuodeksi eteenpäin. Jäsenmaksun perusteena on yrityksen henkilöstömäärä omistajat ja osakkaat mukaan lukien. Maksun voit vähentää yrityksen verotuksessa.
JOS ET OLE VIELÄ JÄSEN, LIITY OSOITTEESSA: WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI/LIITY
Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. 46
5_info.indd 46
Yritystä Stadiin 4 I 2016
18.11.2016 17.20
TAITT
ONGELMA?
ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN.
Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200 (2,19 €/min + pvm/mpm)
LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITYSGURU Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä.
Ota yhteyttä! Varaa aika lähimmälle Yrityspisteelle www.elisa.fi/ajanvaraus, tai soita 010 808 088 (pvm/mpm, ark. 8–16.30). Lisätietoa palveluista ja Elisan yrittäjäjärjestöeduistasi saat myös www.elisa.fi/yedut 52 Yritystä Stadiin 4 I 2016
61354_EL_YJA_Yritysguru_ratkaisee_HEY_210x250.indd 1 5_info.indd 52
25.8.2016 16.55 18.11.2016 17.20