3 minute read

Pääkirjoitus Ledaren

HESY uuden aikakauden kynnyksellä

TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 200 vuotta yhdistyksemme perustajan Zachris Topeliuksen syntymästä. Juhlistamme tätä näyttävästi HESYn 144vuotisjuhlien tienoilla marraskuun lopulla. Olihan Topelius paitsi aikakautensa merkittävä kulttuurihenkilö myös eläinsuojelun suurmies. Tässä lehdessä on erillinen juttu hänestä.

Advertisement

Ensi vuonnakin on syytä juhlaan, sillä HESY täyttää silloin kunnioitettavat 145 vuotta! Lisäksi kansainvälistä eläinten päivää vietetään maassamme 110:ttä kertaa. Aikoinaanhan tuon ajatuksen toi Suomeen yhdistyksemme silloinen woimanainen Constance Ullner. Syksyllä 2019 julkaistava HESYn historiikki valottaa näitäkin asioita tarkemmin.

JUURI NYT ELÄMME jännittäviä aikoja yhdistyksemme uuden eläintalon suhteen. Tätä kirjoitettaessa en vielä tiedä, onnistuuko tavoittelemamme hanke. Mutta jos toiveemme toteutuu, niin se on upea lahja kodittomille eläimille ja vie yhdistyksemme toiminnan aivan uudelle tasolle. Kiitos kuuluu jäsenillemme ja lahjoittajille sekä testamenttien tekijöille.

Topeliuksen aikakaudella eläinten huono kohtelu ja tietoinen rääkkääminen ei ollut niin laajamittaista ja kaiken kattavaa kuin nykyään. Tuolloin maatiloilla ei vielä ollut käytössä tehokasvatustuotantomenetelmiä eikä turkistarhauksesta ollut tietoakaan. Eläinkokeetkin yleistyivät paljon myöhemmin. Kaukaisten maiden tilanteista ei saanut ajantasaista informaatiota.

NYKYÄÄN SOSIAALISEN MEDIAN kanavat jakavat tietoa maailman kaukaisimmistakin kolkista, ja silmiemme eteen rävähtää joka päivä uusia kuvia ja videoita rääkätyistä eläimistä eri puolilta maailmaa. Tieto lisää tuskaa, ja herkkinä ihmisinä me eläinsuojelijat emme välittäisi nähdä kuvia esimerkiksi hirtetyistä tai elävänä nyljetyistä, keitetyistä ja grillatuista kissoista ja koirista. Mutta toisaalta me emme voi pistää päätä pensaaseen, vaan meidän on pakko tietää, mitä eläimille tapahtuu, jotta voimme taistella eläinten puolesta.

Topelius kantoi huolta kaikista eläimistä yksilötasolla opastaen: ”Meillä on velvollisuus olla armeliaat kaikkia luotuja olentoja kohtaan. Kuinka voisimme ihmisiä oikein rakastaa. Jos eläimiä kohtaan olemme julmat?” Hänen viisaat sanansa ovat johtotähtemme yhä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen.

LEDAREN

HANNELE LUUKKAINEN

ordförande

HESY på tröskeln till en ny era

I ÅR HAR DET GÅTT 200 år sedan Zachris Topelius’, grundaren av vår förenings, födelse. Vi fi rar detta spektakulärt i samband med HESYs 144årsjubileum i slutet av november. Topelius var ju inte enbart en av sin tids mest betydelsefulla kulturpersonligheter utan även en storman för djurskyddet. I denna tidning ingår en separat artikel om honom.

Nästa år har vi också orsak att fi ra, för då fyller HESY ärevördiga 145 år! Dessutom fi ras den internationella djurens dag för 110. gången i vårt land. Denna tradition infördes till Finland av vår förenings dåvarande kraftkvinna Constance Ullner. HESYs historia, som kommer att publiceras hösten 2019, kommer att ytterligare klargöra dessa saker.

JUST NU LEVER VI i spännande tider gällande vår förenings nya djurhus. När detta skrivs vet jag fortfarande inte om vi lyckas med vårt eftertraktade projekt. Men om vår önskan går i uppfyllelse, är det en underbar gåva för alla hemlösa djur som kommer att föra vår förenings verksamhet till en helt ny nivå. Vi tackar våra medlemmar och donatorer samt dem som gjort sina testamenten.

På Topelius tid var djurens dåliga behandling och avsiktligt djurpågeri inte så storskaligt och omfattande som nuförtiden. På den tiden använde bondgårdarna inga effektiva produktionsmetoder och man hade ingen aning om pälsdjursuppfödning. Även djurförsöken blev vanligare mycket senare. Man fi ck ingen tidsenlig information om situationen i fjärran länder.

NUMERA DELAR sociala medier information från alla världens hörn och inför våra ögon kommer det dagligen nya foton och videoklipp av plågade djur från runt om i världen. Kunskap ökar smärtan, och känsliga som vi djurskyddare är skulle vi inte vilja se bilder av till exempel hängda eller levande fl ådda, kokta och grillade katter och hundar. Men å andra sidan kan vi inte gömma huvudet i busken, utan vi måste veta vad som händer med djuren, så att vi kan kämpa för dem.

Topelius brydde sig om alla djur på individnivå, och hans råd var: ”Vi har en plikt att vara barmhärtiga mot alla skapade varelser. Hur skulle vi egentligen kunna älska människor. Om vi är grymma mot djur?” Hans kloka ord är fortfarande vår ledstjärna 200 år efter hans födelse.

This article is from: