Eduskunnan eläinsuojeluryhmä seisoo eläinten puolella

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä

SEISOO ELÄINTEN PUOLELLA

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä herättää keskustelua eläinten oikeuksista ja vaatii toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. HESY haastatteli eläinsuojeluryhmän puheenjohtajaa Ritva Elomaata ja varapuheenjohtajaa Emma Karia ryhmän toiminnasta ja aktiivisesta roolista eläinten hyvinvointilakia uudistettaessa.

TEKSTI | Eveliina Lahikainen

ELÄINTEN HYVINVOINTI ja oikeudet ovat puhuttaneet viime vuosina suurta yleisöä, kun eläinsuojelulain kokonaisuudistus on ollut pitkään työn alla. Samassa yhteydessä olemme useasti kuulleet eduskunnan eläinsuojeluryhmän kriittisiä kannanottoja lakiuudistuksen kipukohdista. Mutta mitä tarkalleen ottaen kuuluu Arkadianmäellä toimivan eläinsuojeluryhmän työtehtäviin ja keitä ryhmässä toimii?

Saimme mahdollisuuden haastatella eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajaa ja perussuomalaisten kansanedustajaa Ritva Elomaata sekä varapuheenjohtajaa ja vihreiden kansanedustajaa Emma Karia ryhmän toiminnasta ja tavoitteista. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajuus on kiertävä tehtävä.

Sekä Elomaa että Kari ovat olleet aktiivisesti johtamassa eläinsuojeluryhmän toimintaa jo useamman vuoden ajan: Elomaalla on menossa puheenjohtajakauden toinen vuosi, ja Kari on toiminut varapuheenjohtajana jo kolmen vuoden ajan. Heidän lisäkseen ryhmään

BO STRANDÉN

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajan Ritva Elomaan (ps.) mielestä olisi tärkeää, että koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen sekä rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi uudessa eläinsuojelulaissa. EDUSKUNTA _

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtajan Emma Karin (vihr.) mielestä esitys eläinten hyvinvointilaiksi on pettymys ja kunnianhimoton mahalasku.

EDUSKUNTA

Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa.

kuuluu noin kymmenen eduskunnassa työskentelevää kansanedustajaa, virkamiestä ja avustajaa, joille eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat sydäntä lähellä. – Tavoitteenamme on edistää tuotanto-, lemmikki- ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia. Olemme ottaneet aktiivisesti kantaa eläinsuojelulain uudistukseen, mutta osallistumme myös muun tyyppiseen toimintaan eläinten oikeuksien puolesta. Olemme esimerkiksi järjestäneet eduskunnan Kansalaisinfossa lukuisia, kaikille avoimia tapahtumia, joissa käsitellään eläinsuojeluun liittyviä asioita, Elomaa kertoo.

Tämän lisäksi ryhmä laatii aktiivisesti eläinten oikeuksia koskevia avauksia, kannanottoja ja tiedotteita. – Ryhmän edustajat pyrkivät nostamaan eläimiin liittyviä asioita esille myös omissa eduskuntaryhmissään ja vaikuttamaan tätä kautta. Teemme lisäksi yhteistyötä laatiessamme valtiopäivätoimia, kuten esimerkiksi kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita, kun ne koskevat eläinsuojelua, Elomaa tarkentaa.

Eläinten puolustajat vähemmistössä

Eläinsuojeluryhmän tavoitteena on kommentoida aktiivisesti eläinten hyvinvointiin liittyviä aiheita, jotta eläinten oikeudet näkyisivät myös päätöksenteossa.

Kuitenkin molemmat kansanedustajat ovat pettyneitä eläimiin liittyvän keskustelun vähäisyydestä eduskunnassa. – Eläinten asema näkyy eduskunnassa surullisen vähän. Eläinten oikeuksista kiinnostuneita kansanedustajia ei ole paljon. Me eläinsuojeluryhmän jäsenet pyrimme nostamaan aihetta esille säännöllisesti, Kari kertoo.

Puolueiden välillä on Karin mukaan myös suuria eroja sen suhteen, paljonko eläinten hyvinvointia ja oikeuksia korostetaan. – Moni puhuu kauniisti eläinten hyvinvoinnista, mutta jos hyvinvoinnin lisääminen maksaa jotain tai vaatisi vaivannäköä, siihen ei ollakaan valmiita. Niitä puolueita, joissa oltaisiin valmiita tekemään konkreettisia tekoja eläinten oikeuksien eteen, ei ole montaa.

Myös Elomaa on suruissaan siitä, etteivät eläinten hyvinvointi ja oikeudet vaikuta olevan puolueiden asialistojen kärkipäässä. – Ainoastaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsitellään eläimiin liittyviä asioita. Lisäksi pieni aktiivinen joukko edustajia tekee eläinten asemaan liittyviä valtiopäivätoimia.

Kari tuo kuitenkin valonpilkahduksen keskusteluun ja muistuttaa, että vihreät ovat aina olleet ympäristön, luonnon ja eläinten puolella ja he aikovat olla sitä myös jatkossa.

– Meidän tulee puolustaa niitä, jotka eivät itse sitä voi tehdä, Kari täsmentää.

Kovaa kritiikkiä eläinsuojelulaista

Tällä hetkellä eduskunnan eläinsuojeluryhmä on kommentoinut aktiivisesti eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa vanhaa, vuonna 1996 valmistunutta lakia ja saattaa se vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä parantaa eläinten hyvinvointia ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui loppuvuodesta 2017, ja se oli lausuntokierroksella helmikuun 2018 loppuun saakka. Näillä näkymin uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Elomaan ja Karin mukaan lakiesityksen sisältö nykyisessä muodossaan ei kuitenkaan riitä turvaamaan eläinten oikeuksia eläinsuojeluryhmän toivomalla tavalla. Ryhmä onkin kritisoinut ankarasti uutta eläinsuojelulakia sen vaatimattomista parannusehdotuksista. – Tämä esitys on pettymys ja kunnianhimoton mahalasku, Kari valittelee.

Karin mukaan tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista ja älykkyydestä sekä tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt valtavasti viime vuosikymmeninä. – Näille tutkimustuloksille ei kuitenkaan anneta painoarvoa, vaan esitys on juuri sellainen kuin lobbarit toivoivat: eläimille ei taata jatkuvaa vedensaantia jatkossakaan eikä parsinavettoja tai porsitushäkkejä kielletä. Lakiesityksessä ei myöskään puututa turkistarhaukseen lainkaan, vaikka se on eläintuotannon julmimpia muotoja, Kari selventää.

Elomaan mielestä olisi myös olennaisen tärkeää, että lakiin kirjattaisiin eläimen itseisarvo ja koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen sekä rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi. Edelleen jalostukseen olisi puututtava tiukemmin, eläimiin kohdistuvista väärinkäytöksistä langetettava tiukempia rangaistuksia ja valvontaa tehostettava tuntuvasti, jotta eläimiin kohdistuvia hirmutekoja saataisiin vähennettyä.

Lisäksi Karin mukaan eläinten kivunlievitys jää laissa epäselväksi eikä isommille lajeille suoda niille luontaisia liikkumismahdollisuuksia.

Uusi eläinten hyvinvointilaki sallisi parsinavettojen käytön.

ELÄINOIKEUSRYHMÄSTÄ ELÄINSUOJELURYHMÄKSI

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja Ulla Anttila ovat perustaneet eduskunnan eläinsuojeluryhmän eduskuntakaudellaan 1991–1995. Tuolloin ryhmän nimi oli eläinten oikeuksien ryhmä, mutta nimi muutetiin seuraavalla eduskuntakaudella eduskunnan eläinsuojeluryhmäksi.

Tulevasta ja vastuusta

Vaikka uusi eläinsuojelulakiluonnos on ollut suuri murheenkryyni eläinsuojeluryhmälle, ryhmä ei ole lopettanut lakiuudistuksen parissa puurtamista. Esimerkiksi kesäkuun alussa eläinsuojeluryhmä järjesti eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden, jossa eläinsuojelulain uudistuksesta oli keskustelemassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ryhmä jatkaa myös muiden eläinten oikeuksia puolustavien järjestöjen tavoin palautteen antamista, jotta tarvittavat korjaukset saataisiin mukaan lakiesitykseen.

Elomaa haluaakin muistuttaa, että eläinten hyvinvointi ei ole ihmisiltä pois. Ihmisten on mahdollista tehdä vastuullisempia valintoja päättäjinä, tuottajina ja kuluttajina, mutta eläimillä ei ole tätä valinnanvapauden mahdollisuutta.

Elomaan mielestä on kuitenkin tärkeää, ettei vastuuta siirretä täysin tuottajalle tai kuluttajalle. Valtion tulisi tukea kotimaisia tuottajia ja samalla turvata eläinten oikeudet kirjaamalla lakiin tietyt vähimmäisvaatimukset eläintenpidolle. Myös kuluttajille tulisi olla vaivattomasti tarjolla tietoa esimerkiksi eettisesti tuotetusta lihasta. n