Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle

Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen (toinen oikealta) otti yhdessä vaimonsa Seija Paakkola-Kuusisen kanssa vastaan Eläinsuojelun Topelius -palkinnon. Kuusisen vieressä ovat (oikealta vasemmalle) HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen, hallituksen jäsen Nina Immonen sekä muusikko Markus Liukkonen, joka esitti palkinnonjaon yhteydessä Topeliuksen joululaulut Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto

HALTIALAN TILALLE eettisestä eläintuotannosta

HESY myönsi viime vuonna Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Haltialan kotieläintilalle sen esimerkillisestä kasvatuksellisesta työstä ja panostuksesta eläinten hyvinvointiin.

TEKSTI | Erja Veivo

HELSINGIN TUOMARINKYLÄN

alueelta löytyy pala vanhaa suomalaista maatalous- ja maaseutumiljöötä, jota ylläpitää Haltialan tila. Helsingin kaupungin omistaman tilan pääasiallinen tehtävä on pitää vuosisatoja viljellyt pellot edelleen viljelykäytössä. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle asti. Toinen Haltialan päätehtävistä on opetuksellinen: se tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tavata hyvin hoidettuja kotieläimiä niiden perinteisessä elinympäristössä.

Haltialan tila ei ole varsinainen kotieläinpuisto, vaan oikea maatila, jossa kotieläimiä pidetään luonnonympäristöissä. Tilalla kasvatetaan muun muassa lihakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. Lihakarja pääsee ulos ympäri vuoden. Muut eläimet saavat olla ulkona laiduntamassa tai käyskennellä vapaasti piha-alueen aitauksissa keväästä syksyyn asti. Lisäksi pihapiirissä kuopsii maatiaiskanoja.

Haltialan tila on esimerkillinen osoitus siitä, että eläintila voi olla tuottava ja pitää eläimiä huomattavasti eläinsuojelulain minimivaatimuksia paremmissa oloissa. Juuri eläinten hyvinvointi ja mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan olivat keskeiset kriteerit, joiden ansiosta HESYn palkintoraati valitsi Haltialan tilan Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajaksi vuonna 2018. – Haltialan tila on kuin paratiisi keskellä Helsingin kaupunkia. Eläimiä pi-

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO

Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:

2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen 2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen 2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen 2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää 2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti 2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen 2011 Otso Riiali 2010 ei jaettu 2009 Etsijäkoiraliitto 2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira 2007 ei jaettu 2006 Helsingin kaupunki 2005 dosentti Leena Vilkka 2004 toimittaja Mirja Pyykkö 2003 ei jaettu 2002 kirjailija Eeva Kilpi 2001 ohjaaja Aki Kaurismäki 2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset 1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka 1998 kirjailija Leena Krohn

EHDOTA PALKITTAVAA

Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan HESYn 145-vuotis juhlavuonna marraskuussa 2019. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteeseen hesy@hesy.fi .

detään siellä ruhtinaallisissa oloissa, ja ne pääsevät ulkoilemaan. Ympärivuotisesti ulkoilevalla lihakarjalla on vapaa pääsy pihattoon. Muut eläimet pidetään talviaikaan sisätiloissa väljissä, liikkumisen mahdollistavissa karsinoissa, joissa ne voivat pitää yllä sosiaalisia suhteita. Haltialan tilan keskeisenä toimintaperiaatteena on eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siellä jokaisella eläimellä on yksilöarvo. Tällaisen arvopohjan soisi ohjaavan jokaisen suomalaisen eläintilan toimintaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kasvatuksellinen rooli

Haltialan tilalla on merkittävä kasvatuksellinen rooli. Tila on avoinna vierailijoille vuoden jokaisena päivänä. Paikka on hyvin suosittu koululaisten ja lapsiperheiden päiväretkikohde. Kaupunkilaislapset pääsevät näkemään tilalla hyvin hoidettuja kotieläimiä kauniissa maalaismaisessa pihapiirissä. – Opetus, valistus sekä tietynlainen eläin- ja maatilaterapia ovat keskeinen osa tilamme toimintaa. Täällä voi nähdä, kokea ja haistaa kotieläimet niiden luonnollisessa ympäristössään. Meille paras palkinto työstämme on terve, käsittelyyn tottunut ja rauhallinen eläin, joka luottaa ihmiseen ja on helppo hoitaa. Tavoitteemme on välittää lapsille ja nuorille ajatusta eläimen kunnioituksesta ja hyvästä kohtelusta. Tämän ajatuksen ituja nuoret toivon mukaan imevät itseensä vieraillessaan tilallamme, linjaa Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen.

Haltialan tilalla järjestetään paljon tapahtumia. Niissä jäljitellään usein entisaikojen maalaiselämää, jolloin ihmisen ja eläimen välillä vallitsi läheinen vuorovaikutussuhde. Pääsiäisen aikaan lampolaan pääsee katselemaan karitsoja. Jouluisin siellä esitetään joulukuvaelmia ja Haltialan eläimille toivotetaan yleisön läsnä ollessa joulurauha. – Eläinsuojeluliikkeen keskeisenä ajatuksena oli 1800-luvulla eläinten inhimillinen kohtelu, jonka nähtiin olevan merkittävä osa sivistyneen ihmisen käyttäytymistä. Kansaa opetettiin eläinten hyvään kohteluun. Haltialan tilan kasvatuksellinen toiminta on kuin jatkumoa tällä arvokkaalle perinteelle. Tulevaisuutemme on lasten ja nuorten käsissä, ja he määrittävät sen, minkälaiseksi eläinsuhteemme jatkossa kehittyy. Siksi on todella tärkeää opettaa heidät arvostamaan eläimiä, Luukkainen pohtii. n

Haltialan tilalla eläimet pääsevät ulkoilemaan keväästä syksyyn ja toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan.