Hyvä paha valaanpyyntikomissio

Tieteellinen valaanpyynti on sitä harjoittaville maille usein vain keino kiertää kaupallisen valaanpyynnin kieltoa.

Valaanpyyntiä harjoittaa vain muutama maa, mutta sen sääntelyyn tarvitaan 89 jäsenmaan organisaatio, valaanpyyntikomissio. Kun komissio joutuu taiteilemaan erimielisten jäsenmaiden ristipaineessa, kykeneekö se enää suoriutumaan ydintehtävästään: valaskantojen suojelusta?

TEKSTI | Christa Åkerman K ANSAINVÄLISEN valaanpyyntikomissio IWC:n 67. kokous järjestettiin 4.–14.9.2018 Brasilian Florianopoliksessa. Kokoukseen osallistui 84 maata valaanpyyntikomission 89 jäsenmaasta, neljä hallitustenvälistä järjestöä sekä 38 kansalaisjärjestöä. Komission kokouksesta uutisoitiin Suomessakin ja esiin nostettiin erityisesti Japanin esittämä kaupallisen valaanpyyntikiellon kumoaminen. Esitystä vastustettiin ja se hylättiin komission äänestyksessä. Tämän seurauksena Japani ilmoitti aloittavansa kaupallisen valaanpyynnin omilla aluevesillään 1.7.2019 ja eroavansa ennen sitä valaanpyyntikomissiosta.

Japani on esittänyt useaan otteeseen kaupallisen valaanpyyntikiellon, moratorion, kumoamista. Kielto on ollut voimassa vuodesta 1986 lähtien. Japani on perustellut esitystään tiettyjen valaslajien kantojen elpymisellä, minkä takia se ei katso valaanpyynnin enää uhkaavan niitä. Japanin toiveissa on ollut etenkin lahtivalaiden pyytämisen salliminen.

Japani on tähän asti harjoittanut yhdessä muiden valaanpyyntiä harjoittavien maiden kanssa komission hyväksynnällä niin sanottua tieteellistä valaanpyyntiä. Tällä hetkellä tieteellistä valaanpyyntiä harjoittavat myös Norja ja Tanska. Se, mitä tieteellisellä valaanpyynnillä käytännössä tarkoitetaan, on kuin veteen piir-

retty viiva eli lähes mahdoton määritellä.

Riku Lumiaro on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija ja osallistui IWC:n syyskuiseen kokoukseen Suomen edustajana. Hänen mukaansa tieteellinen valaanpyynti on Japanin keino kiertää kaupallisen valaanpyynnin kieltoa. – Tutkimuskohteista on mahdollista ottaa koepaloja, kuten DNA-näytteitä ja irtoavaa ihoa, tieteellistä tutkimusta varten ilman, että yksilöitä tarvitsee tappaa, hän kiteyttää.

Suomi on yksi harvoista Pohjoismaista, joissa ei pyydetä valaita. Lisäksi Suomi on vastustanut pyyntiä aina siitä asti, kun maa liittyi komissioon vuonna 1984.

Alkuperäisväestön kinkkiset pyyntikiintiöt

Valaanpyyntikomissio on asettanut Grönlannin, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Saint Vincent ja Grenadiinit -saarivaltion alkuperäisväestöille erilliset vuosittaiset valaanpyyntikiintiöt. Kiintiöissä on vuosirajat, ja komission hyväksymä kiintiö on voimassa kuuden vuoden ajan. Alkuperäiskansat saavat harjoittaa valaanpyyntiä viidellä merialueella, ja lupa on myönnetty yhteensä 2905 valaan pyyntiin vuosien 2019–2025 aikana. Pyyntikiintiöön sisältyvät grönlanninvalas, harmaavalas, ryhävalas ja sillivalas. Viime vuonna IWC hyväksyi sen, että kiintiöstä käyttämättä jääneet pyyntiluvat voidaan siirtää seuraaville vuosille. Määrä ei saa kuitenkaan ylittää 50 prosenttia kiintiöstä.

Komissio pyrkii asettamaan alkuperäisväestölle valaanpyyntikiintiöitä suojellakseen valaslajeja sukupuutolta. Valaiden puolesta ry:n perustaja ja puheenjohtaja Viivi Senghoressa kiintiöt herättävät ristiriitaisia tunteita. – Valaanpyyntikomission hyväksymät kiintiöt perustuvat valaanpyyntimaiden itsensä ilmoittamiin lukuihin ja niiden vaatimuksiin suostutaan kyseenalaistamatta pyynnin todellista tarvetta. Alkuperäisväestön asioita käsitellään silkkihansikkain ja kiintiöihin hyväksytään sumeilematta mukaan esimerkiksi sillivalas, joka on uhanalainen laji. Lisäksi alkuperäiskansojen pyyntimenetelmät aiheuttavat valaille tuskaa: kuolonkamppailu saattaa kestää tuntikausia. Se on seikka, jota komissiossa ei juuri oteta huomioon, hän sanoo.

Lumiaron mielestä kysymys alkuperäiskansojen pyyntikiintiöstä on kinkkinen. – Ymmärrän alkuperäiskansojen huolen valaanpyynnin täyskiellosta. Pyynti on tärkeä osa heidän kulttuuriaan, ja Grönlannissa pyynnin lopettaminen on tuonut tilalle kasapäin sosiaalisia ongelmia, Lumiaro sanoo.

Hänen mukaansa kaupunkilaiset, joiden kulttuuri tai talous eivät perustu valaanpyyntiin, eivät voi täysin ymmärtää, mitä toiminta merkitsee alkuperäiskansoille. – Suomen on ollut aina helppo suhtautua kielteisesti valaanpyyntiin, koska se ei kosketa meitä konkreettisesti. Me emme elä luontaistaloudessa samalla tavalla kuin ihmiset Venäjän pohjoisosissa tai Grönlannissa. Valaanpyynnillä on näillä alueilla monisatavuotiset perinteet, ja pyyntimaat katsovat sen olevan metsästämistä siinä missä hirvestäminenkin. He pyrkivät lahtivalaiden kestävään pyyntiin. Japani ja Islanti eivät esimerkiksi esitä sillivalaiden pyynnin sallimista, Lumiaro sanoo.

Hänen mukaansa valaanpyyntimaille asetetuissa varauksissa on kyse valtapolitiikasta, jossa ei kuunnella vähemmistöjä. – Muut maat asettavat valaanpyyntimaille reunaehtoja, joiden mukaan niiden on elettävä. Tästä syystä Japani on tilanteessa, jossa sen tulee käyttää hyväkseen kaupallisen valaanpyynnin ohjeistuksessa olevaa porsaanreikää eli pyytää valaita niin sanottuihin tieteellisiin tarkoituksiin.

Tarvitaan uusi, valaita suojeleva suunta

Kaupungistuminen voimistuu ja kaupallistuminen leviää myös karuimpiin periferioihin. Samalla valaanpyynnin kulttuurinen arvo ja merkitys yhteisöille herättävät risteäviä mielipiteitä. Elämä ei ole sellaista kuin ennen. Senghoren mielestä alkuperäisväestön valaanpyyntikiintiöt ovat ylimitoitettuja ja vaikeasti kontrolloitavissa. – Raportointi perustuu pyyntimaiden rehellisyyteen, sillä jokaista venelastia on mahdoton tarkistaa. Toinen asia on se,

Kaupallisen kalastuksen sivusaaliiksi joutuu joka vuosi pienvalaita, joista osa kuolee sukupuuttoon. Esimerkiksi vaquita-pyöriäinen on tonnikalan pyynnin sivusaalis ja pyyhkiytyy pian maapallon lajiluettelosta.

MISTÄ ON KYSE?

Kansainvälinen valaanpyyntikomissio – International Whaling Commission (IWC)

• Perustettiin vuonna 1946 Washington D.C.:ssä. • Perustamispäätös tehtiin valaanpyynnin kontrolloimiseksi sekä valaskantojen suojelemiseksi. Kielsi kaupallisen valaanpyynnin vuonna 1986. • Pääsihteerinä Rebecca Lent. • 89 jäsenvaltiota. • Rahoitetaan jäsenmaksuilla ja satunnaisilla lahjoituksilla. • Komission alaisuudessa toimii kuusi komiteaa, joihin lukeutuu mm. suojelu- ja tieteellinen komitea. • Toimet valaiden suojelemiseksi: pyyntikiintiöiden asettaminen, valaidensuojelualueiden kehittäminen, emojen ja poikasten pyyntikielto ja pyyntimenetelmien valvominen. • Valaanpyyntikomission kokous järjestetään joka toinen vuosi. Vuoden 2020 kokous pidetään Sloveniassa.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntijaa Riku Lumiaroa hymyilyttää, sillä hän on löytänyt kaskelotteja Andenesin edustalta Pohjois Norjassa. Kaskelottien löytäminen avoimelta mereltä edellyttää harjaan tumista staijarina ja hyvän kaukoputken. PÄIVI LUMIARO

IWC on ensimmäistä kertaa kiinnittänyt huomiota kestä- vään matkailuun ja julkaissut valasturismin käsikirjan.

ANEKDOOTTI 90-LUVULTA

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen osallistui kansanedustajakaudellaan (1991–95) eduskunnan puhemiehen johtamalle parlamenttivierailulle Japaniin. Ohjelmaan kuului tapaaminen maatalous- ja kalastusministeriössä, jossa Luukkainen kysyi virkamiehiltä, minkälaisia tutkimustuloksia Japanin harjoittamasta tieteellisestä valaanpyynnistä oli saatu. Valasvirkamiehet kertoivat pokerinaamoin tutkimusten osoittavan, että ”naarasvalailla on munasarjat”. Toteamus närkästytti jopa silloista Suomen eduskunnan puhemiestä.

miten kiintiöt lasketaan. Valaanpyyntikomission tieteellinen komitea laskee algoritmilla sen, kuinka monta tappoa kanta kestää. Valaiden määrät ovat arvioita. Lisäksi alkuperäiskiintiöissä ei oteta lainkaan huomioon pienvalaita. Niitä saa tappaa kuinka paljon tahansa.

Senghore miettii myös kiintiöiden ristiriitaisuutta.

– Jos kiintiö on 300 ja siitä saadaan pyydettyä vain 70 valasta, niin eikö se kerro paljon valaiden todellisista määristä? – Kun norjalaiset keksivät räjähtävän harppuunan 1920-luvulla, lähti teollinen valaanpyynti käyntiin. Seuraavina vuosikymmeninä kaikki valaskannat romahtivat ja esimerkiksi sinivalaan sukupuutto oli hiuskarvan varassa, Senghore summaa.

Hän on sitä mieltä, että entisiin valaskantoihin ei ole enää koskaan paluuta, ja epäilee myös komission mahdollisuuksia ja todellista halua parantaa valaiden oloja. – IWC toimii vuodelta 1946 peräisin olevien vanhentuneiden toimintaperiaatteiden mukaan. Ongelmien kirjo ja laajuus ovat paisuneet 70 vuodessa, eikä komissio tunnu noteeraavan uusia haasteita. Sekin on merkillistä, että muutaman valaanpyyntimaan vuoksi pyöritetään jumalattoman suurta, yli 80 maasta koostuvaa organisaatiota. Suunnan pitäisi olla aivan toinen. Valaanpyyntikomission sijaan tulisi perustaa valaiden tarkkailukomitea: International Whale Watching Comission.

Sen sijaan Riku Lumiaro katsoo komission olevan tarpeellinen. Hän uskoo, että ilman sitä uudet maat saattaisivat aloittaa valaanpyynnin tai nykyinen pyynti saattaisi kehittyä hallitsemattomaksi. Komissiolla on hänen mielestään tärkeä tehtävä juuri vallitsevan tilan säilyttämisessä. – Ilman kansainvälisiä sopimuksia asioilla on taipumus hajota tai livetä sekasortoon. Siitä on Afrikasta monia ikäviä esimerkkejä, jotka liittyvät norsunluun mustanpörssin kauppaan ja norsujen sekä sarvikuonojen lisääntyneeseen salametsästykseen. Japanin irtautuminen valaanpyyntikomissiosta oli odotettavissa. Toivottavasti muut maat eivät seuraa Japanin esimerkkiä ja aloita kaupallista valaanpyyntiä.

Suurimmat uhat melusaaste ja ilmastonmuutos

Kaupallisen kalastuksen ongelma on ylikalastus. Sama koskee valaanpyyntiä. Sinivalas, ryhävalas, kaskelotti ja grönlanninvalas metsästettiin sukupuuton partaalle ennen pyyntikiellon asettamista. Kaupallisen kalastuksen sivusaaliiksi joutuu joka vuosi satojatuhansia kaloja ja pienvalaita, joista osa kuolee sukupuuttoon. Meksikonlahdella elävä vaquita-pyöriäinen on tonnikalan pyynnin sivusaalis ja pyyhkiytyy pian maapallon lajiluettelosta.

Tällä hetkellä pyytämistä suurempi ongelma valaille on kuitenkin merenalainen melu, jota aiheutuu kaasun ja öljyn etsinnästä pohjoisilla alueilla. – On olemassa niin paljon muita uhkia kuten melu- ja muovisaasteet, että vaikka valaanpyynti lopetettaisiin kokonaan, niin valaat olisivat joka tapauksessa ahdingossa, Lumiaro toteaa.

Kaikista vakavin uhka valaille on ilmastonmuutos. – Arktisessa biodiversiteettikokouksessa esiteltiin tutkimuksia arktisten eläinten tilasta, ja jääkarhut jäivät tässä tilastossa vasta viidennelle sijalle. Ilmastonmuutos aiheuttaa tutkitusti eniten uhkia sarvivalaille, maitovalaille ja grönlanninvalaille. Luonnon oma balanssi vinoutuu, ja ekosysteemin tasapaino järkkyy, Lumiaro erittelee.

Senghore on kaikesta huolimatta optimisten tulevaisuuden suhteen. – Olen ehtinyt nähdä monia yllättäviä kehitysaskeleita kuten delfi naarioiden ja turkistarhojen sulkemiset. Vuosia sitten sellaisesta ei uskaltanut edes unelmoida. Uskon, että myös valaanpyynti loppuu jonain päivänä. Suunta on oikea, mutta muutos on niin hidasta, että sinä aikana moni eläin ehtii kuolla. Jos nykyisiä valaskantoja halutaan suojella, niin muovi-, ympäristö- ja melusaasteet on pantava kuriin välittömästi, ei 20–30 vuoden päästä. Silloin se on jo myöhästä.

Hänen mukaansa valasmatkailu olisi hyvä keino paikata pyynnin jättämää rahallista aukkoa. Valaanpyyntimaiden maine paranisi ja maakuvan kiillotus toisi investointeja ja turismia. IWC on myös ensimmäistä kertaa kiinnittänyt huomiota kestävään matkailuun ja julkaissut valasturismin käsikirjan. Toivottavaa on, että pienetkin askeleet vievät lopulta perille. n

Peteltä kaikkea lemmikillesi helposti ja nopeasti

Toimitus 1–2 arkipäivää

Yli 10 000 tuotetta lemmikeille

Peten Koiratarvikkeella on yli 10 000 tuotteen valikoima tarvikkeita, ruokaa ja herkkuja kissoille, koirille ja pieneläimille. Nopea toimitus jopa yhdessä päivässä, vaikka kotiin kannettuna!

Luotettava verkkokauppa – jo vuodesta 2004. Tervetuloa!

Myymälät Vantaa: Sähkötie 2–6, Tammisto ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18 puh. 040 482 8018

Pirkkala: Saapastie 2, kauppakeskus Veska ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18 puh. 050 502 3806 Asiakaspalvelu puh. 0800 418 410 info@petenkoiratarvike.com

Verkkokauppamme palvelee 24 h vuorokaudessa!

Suomen laajin valikoima lemmikkituotteita

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA

Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

Facebook facebook.com/HesyryFacebook facebook.com/Hesyry

Twitter @Hesyry

Instagram @hesyry

linkedin.com/company/ helsingin-eläinsuojeluyhdistys -hesy-ry