Kehräämö oikoo vääriä kissakäsityksiä Kauhavalla

KEHRÄÄMÖ RY

Söpö-kissa on yksi Kehräämö ry:n pelastamista hylätyistä kissoista, joita on Kauhavalla runsaasti.

TEKSTI | Erja Veivo

HESYllä on kuusi paikallisyhdistystä, joista tuorein jäseneksi liittynyt on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. EteläPohjanmaalla toimivaa yhdistystä työllistävät eniten ulkona elävät kissapopulaatiot ja työkissojen välinpitämätön pito.

ETELÄ-POHJANMAALLA ON

paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Maaseudulla elävät sitkeässä myös vanhanaikaiset käsitykset kissojen tarpeista. Kissan ei esimerkiksi uskota tarvitsevan rokotuksia, loishäätöä tai pääsyä lämpimään talvipakkasillakaan.

Asenteet ja uskomukset kumpuavat kissan asemasta: kissan perinteisestä roolista hyötyeläimenä. Kaupungissa kissa on usein sisätiloissa pidettävä lemmikki, jonka päätehtävä on seuranpito. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on ulkorakennuksissa elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla. – Kissan saatetaan uskoa selviävän ulkona ympäri vuoden ja saalistavan ruokansakin itse. Kissan ei siis ajatella välttämättä tarvitsevan edes lisäruokintaa, kuvailee Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Kissoja ei ole Etelä-Pohjanmaalla liioin tapana leikata.

– Navettakissan tehtävä on liikkua pihapiirissä hiirestämässä, ja leikkauttamisen ajatellaan vievän kissan hiirestämishalut. Kun leikkaamattomien kissojen annetaan kulkea vapaana, lopputuloksena luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan.

Kauhavalla eläinsuojeluväkeä työllistävät eniten juuri maaseudun tyypilliset ongelmat: välinpitämätön kissanpito sekä puolivilliintyneet kissalaumat, joita elää alueella paljon. Kissat ovat yleisiä hyötyeläimiä maatiloilla, ja Etelä-Pohjanmaalla niitä on äärimmäisen helppo saada. Kissanpentujakin saa ilmaiseksi ilman paperitöitä.

Kun kissan hankintakynnys on näin matala, sen hoitoon ei olla välttämättä valmiita panostamaan. Sairasta kissaa ei esimerkiksi automaattisesti viedä eläinlääkärille. On edullisempaa hankkia uusi kissa kuin hoitaa vanha ja sairas kuntoon.

Ongelmia aiheuttaa myös heikko kissatietämys. – Pentuja luovutetaan liian nuorina, koska niiden omistajalla ei ole tietoa oikeasta luovutusiästä. Tämä altistaa käytöshäiriöille ja voi johtaa kissan hylkäämiseen, mikä lisää entisestään kodittomien kissojen määrää, Pihlajamäki kertoo.

Valoa tunnelin päässä

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista. – Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki iloitsee.

Kehräämö valistaa alueen ihmisiä oikeaoppisesta kissanhoidosta, leikkauttamisen tärkeydestä ja ohjeistaa ihmisiä noudattamaan Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä. Asukkaita kannustetaan ottamaan vastuuta myös muiden kuin omien eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista.

Kehräämö ottaa vastaan hylättyjä kissoja ja huonosti hoidettuja navettakissoja. Populaatiokissoja yhdistys loukuttaa ja vastaanottaa vain valvontaeläinlääkärin pyynnöstä. Yhdistys tarjoaa kissoille eläinlääkärin tarkastuksen ja perusterveydenhoidon, joka pitää sisällään loishäädön ja rokotukset. Lisäksi kissat leikataan ja tunnistusmerkitään. – Luovutamme kissat vain sisäkissoiksi vastuuntuntoisille ihmisille, jotka voivat tarjota eläimille loppuelämänkodit. Jos kissan tulevassa kodissa on parveke tai terassi, sen tulee olla verkotettu tai lasitettu. Kodin yhteydessä oleva turvallinen ulkotarha katsotaan eduksi pysyvää kotia valittaessa, Pihlajamäki kertoo.

Kehräämön uutta kotia etsivät kissat asuvat sijaiskodeissa. Vasta hiljattain perustetulla yhdistyksellä ei ole vielä rahakeräyslupaa, joten toimintaa rahoitetaan kirpputori- ja huutokauppatuotoilla. Yhdistys saa myös ruoka-, hiekka- ja tarvikelahjoituksia, joiden avulla se pystyy tarjoamaan kissoille laadukasta hoitoa. n Lisätiedot:

kehraamory.yhdistysavain.fi

Etelä-Pohjanmaalla kissan saatetaan uskoa selviävän ulkona ympäri vuoden ja saalistavan ruokansakin itse.

HESY AUTTAA JOKA VUOSI YLI 2000 ELÄINTÄ

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, jotka ovat Kauhavalla toimiva Kehräämö, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESY sijoittaa vuosittain noin 500 koditonta eläintä uusiin koteihin, ja sen jäsenyhdistysten kautta liikkuu joka vuosi yhteensä noin 1700 eläintä. Yhdistys auttaa siis vuosittain yli 2000 eläintä löytämään uuden kodin. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. HESYn pyrkimyksenä on helpottaa maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttaa mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoja jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy. yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä ja lisätä eläinten arvostusta. (EV)