Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteella halutaan ilotulitteiden haitat kuriin

RAJAT RÄISKEELLE

-kansalaisaloitteella halutaan ilotulitteiden haitat kuriin

Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä avasi 4.12.2018 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen ja sitä tukevan kampanjan, jonka tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden eläimille ja ihmisille aiheuttamia terveys- ja hyvinvointihaittoja sekä ympäristökuormitusta. Kansalaisaloite keräsi ennätysajassa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. Allekirjoitusten keräystä jatketaan 4.6.2019 asti, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa. HESY on aloitteen alullepanija.

TEKSTI | Erja Veivo

RAJAT RÄISKEELLE -kansalaisaloitekampanjan tavoitteena on, että luokkiin F2 ja F3 kuuluvia ilotulitteita saavat siirtymäajan jälkeen käyttää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat. Niiden kuluttajakäyttö siis kiellettäisiin. Aloite ei puuttuisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuten tähtisadetikkujen tai paukkukaramellien kuluttajakäyttöön. Kansalaisaloitteen taustalla vaikuttaa huoli ilotulitteiden kuluttajakäyttöön liittyvistä riskeistä. – Ilotulitteet aiheuttavat kansalaisille joka vuosi vakavia silmävammoja, joiden uhreista kolmasosa on lapsia ja nuoria. Ilotulitteet voivat vaurioittaa myös kuuloa ja aiheuttaa palo-, käsi- sekä kasvovammoja. Ilotulituksesta aiheutuu vuosittain noin sata tulipaloa ja merkittäviä omaisuusvahinkoja. Lisäksi ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, kuormittavat ympäristöä ja stressaavat voimakkaasti lukuisia eläimiä, summaa aloitteen alullepanijan HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Haittojen taustalla väärinkäyttöä ja osaamattomuutta

Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Ilotulite on räjähde, joka voi osaamattomissa käsissä olla vaarallinen. Kuluttajat voivat käyttää ilotulitteita myös tahallaan väärin. Näin kävi esimerkiksi viime vuodenvaihteessa.

Kuluttajat ampuivat ilotulitteita parvekkeilta ja kohti ihmisiä, rakennuksia ja autoja. Lisäksi ilotulitteita löydettiin alaikäisten hallusta, vaikka pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille. Moni tulipalokin syttyi ilotulitteiden tahallisesta väärinkäytöstä. – Koska kaikki eivät noudata ilotulitteiden käyttöä koskevia ohjeita tai edes lakeja ja ilotuliteperäiset vahingot ovat mittavia, tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi tehokkaampia keinoja, Luukkainen jatkaa.

Samaa mieltä on silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä, joka on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. – Ilotulitteiden joukossa on aina arvaamattomiin suuntiin lentäviä tuotteita ja ilotulittajissa sivullisista piittaamattomia yksilöitä, joista vuodenvaihteen 2019 vammatkin pääasiassa aiheutuivat. Tilasto ja oma kokemukseni 19 vuoden ajalta osoittavat, että silmävammojen syntymistä voidaan nykyistä paremmin estää vain rajaamalla ilotulitteiden käyttö ammattilaisten järjestämiin näytöksiin.

Julkiset ilotulitukset aiheuttavat hyvin harvoin vammoja tulittajille ja sivullisille tai tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Ne ovat hallittuja esityksiä, joissa ilotulitteita käsittelevät niihin perehtyneet henkilöt. Ilotulitusesityksissä noudatetaan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä ja otetaan huomioon riskitekijät, joihin varaudutaan laatimalla muun muassa pelastussuunnitelma. Tämä kaikki lisää niiden turvallisuutta.

Ilotulitus on eläimille päiväkausien stressi

Monet eläimet stressaavat ilotulitteita ja voivat paniikissa päästä karkuun taluttimesta, pihasta tai aitauksesta. Ilotulituksen pauke, välähdykset ja ruudin haju ovat eläimen näkökulmasta uhkaavia. Tieteellinen näyttö osoittaa, että äkillisillä kovilla äänillä on moninaisia haitallisia vaikutuksia eläimiin.

Uutenavuotena eläinten stressi voi kestää useiden päivien tai jopa viikkojen ajan, koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei aina noudateta. Seura- ja harraste-eläinten omistajille uudenvuoden juhlinta merkitseekin usein erityisjärjestelyjä. – Ratsastustalleilla on päivystettävä ilotulituksen aikana, sillä hevoset voivat nousta peloissaan takajaloilleen ja loukata itsensä karsinan rakenteisiin. Koirien ja kissojen omistajille monituntinen paukuttelu voi merkitä lemmikin lääkitsemistä rauhoittavilla valmisteilla tai muita kuluja tuottavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi koiran kanssa yöpymistä hotellissa, jonka läheisyydessä ei saa ampua ilotulitteita, Luukkainen kuvailee.

Ilotulitteet stressaavat tuotantoeläimiä todennäköisesti samalla tavoin kuin lemmikkieläimiä. Tuotantoeläimillä on harvoin mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Myös luonnoneläimet kärsivät ilotulituksesta. Esimerkiksi ilotulitusta pelästyneet linnut saattavat hylätä pesänsä ja poikasen-

RAJAT RÄISKEELLE -KANSALAISALOITE

• HESY esitti vuodenvaihteen 2017–2018 alla rajoituksia ilotulitteiden käyttöön. Ehdotuksesta virisi 15 järjestön yhdessä ajama Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on rajata luokkiin F2 ja

F3 kuuluvien ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille. • Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloite on jo kerännyt tarvittavat 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset, ja sen kannatus on jo ohittanut monet tämän rajan aiemmin ylittäneet aloitteet. Allekirjoitusten keräämistä jatketaan 4.6.2019 saakka. Tämän jälkeen kansalaisaloite lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi.

• Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto,

Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto,

Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen

Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto. • Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että

F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään. • Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja joita on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja lanseerattiin 4.12.2018 eduskunnan kansalaisinfossa, jossa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen piti puheenvuoron.

Silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja on sitä mieltä, että silmävammat voidaan estää vain rajaamalla ilotulitukset ammattilaisten järjestämiin näytöksiin.

sa ja törmätä lentoon lähtiessään voimalinjoihin ja rakennuksiin.

Jos ilotulitteiden käyttö rajattaisiin ammattilaisille, meluhaitat ja eläinten hätä pienenisivät merkittävästi. Kun ilotulitusesitykset järjestetään tietyssä paikassa ennalta määrättynä ajankohtana, eläimen omistajien on helppo välttää eläimen kanssa liikkumista niiden läheisyydessä. – Julkiset ilotulitukset ovat myös suhteellisen lyhytkestoisia. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuodenvaihteessa 2019 Senaatintorilla järjestämä virallinen ilotulitus kesti viisi minuuttia. Sen sijaan kuluttajien ympäri kaupunkia tuntikausia kestävän ilotulitteiden räiskinnän edessä paukkuaran eläimen omistajan keinot selviytyä uudenvuodenpäivän aamukahteen asti ovat todella testissä, Luukkainen lisää.

Juhlinnasta maksetaan kovaa hintaa

Ilotulitteiden aiheuttamiin haittoihin liittyy huomattavia kustannuksia. Uudestavuodesta 2000 lähtien uuteenvuoteen 2018 asti ulottuvana aikana silmävammoista on koitunut yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset. Ilotulitteista aiheutuu myös muita henkilövahinkoja, kuten käsi-, kuulo- ja palovammoja sekä ruhjevammoja kasvoihin.

Ilotulituksesta aiheutuu joka vuosi tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Pelastusopiston tilastojen mukaan pelastuslaitokset on hälytetty paikalle viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa ilotuliteperäisen tulipalon takia. Näiden palojen omaisuusvahinkojen on arvioitu olevan keskimäärin 580 000 euroa vuodessa. Yhdestä sammutustyöstä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan noin 3 000–10 000 euroa.

Kustannuksia kasvattaa sekin, että viranomaiset käyttävät ilotulitteita koskevaan lupahakemusten käsittelyyn, valvontaan ja pelastustehtäviin huomattavan määrän työaikaa. – Ilotulitteiden käytön kieltäminen kuluttajilta vähentäisi poliisin ja pelastusviranomaisten hallinnointi- ja valvontakuluja. Samalla valtio voisi ohjata viranomaisten resursseja yhteiskunnallisesti hyödyllisempään toimintaan kuten turvallisuuskulttuurin edistämiseen, Luukkainen tähdentää.

Ilotulitejätteiden korjaaminen aiheuttaa kuluja kunnille. Ilotulitteiden käytön jäljiltä jää etenkin uudenvuodenvieton jälkeen maastoon ilotulitteiden hylsyjä sekä pahvi- ja muoviroskaa, joita juhlijat

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

sivuilla rajatraiskeelle.fi/aloite

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

eivät välttämättä korjaa ympäristöstä itse pois. Niistä koituvat puhtaanapitokulut jäävät siis käytännössä kuntien maksettavaksi. Tämä summa on pois kunnan muusta ympäristönhoidosta.

Espoon kaupunkitekniikan keskuksesta saadun arvion mukaan uudenvuoden juhlinnasta voi ajatella aiheutuvan kaupunkitasoisesti noin 10 000–13 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset, jotka syntyvät muun muassa suosituille ilotulitteiden ampumapaikoille laitettujen roskasäkkien kuljetuksista ja poikkeuksellisen täysistä yleisistä roska-astioista.

Raketeista irtoavaa muovia, sirpaleita ja puukeppejä päätyy välillä myös laitumille, joista ne voivat joutua rehun sekaan. Jos ilotulitejätettä päätyy rehun mukana tuotantoeläimen ruoansulatukseen, eläin voi sairastua tai jopa kuolla.

Ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua

Ilotulitteet ovat merkittävä hengitysteitä ärsyttävien pienhiukkasten ja kaasujen lähde etenkin suurissa kaupungeissa. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden pahenemista tai kohtauksia astma- ja sydänsairauksista kärsiville sekä haittaa herkille väestöryhmille. Pienhiukkasille ja erilaisille ärsyttäville yhdisteille herkät väestöryhmät muodostavat 20–25 prosenttia koko väestöstä. – Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse vain juhlintaa, vaan huolta omasta voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Kannatusilmoitusten kerääminen jatkuu kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa, sanoo Luukkainen.

Vaihtoehtoina laseresitykset ja muut valonlähteet

Ilotulitteet aiheuttavat vaaraa myös niiden parissa työskenteleville niiden valmistusmaissa, ja ilotulitteiden valmistuksessa voidaan käyttää lapsityövoimaa. – Kun otetaan huomioon ilotulitteiden haitat, olisi ilotulitteiden käytön aiheuttamien riskien hyväksyttävyys saatava demokraattisen päätöksenteon arvioitavaksi. Tällä kansalaisaloitteella halutaan turvata siis myös demokratian toteutumista, Luukkainen lisää.

Uuttavuotta ja venetsialaisia voi juhlia ilman ilotulitteitakin. Kuluttajille on tarjolla erilaisia valonlähteitä, kuten kynttilöitä, lyhtyjä ja luokkaan F1 kuuluvia, erittäin vähäistä vaaraa aiheuttavia ilotulitteita, joihin lukeutuvat mm. tähtisade- ja bengaalitikut. Myös julkisille ilotulitusesityksille on tarjolla näyttäviä vaihtoehtoja, kuten valonäytökset. Ruotsissa useat kunnat ovat jo kahtena peräkkäisenä vuodenvaihteena järjestäneet ilotulitusnäytöksen sijaan lasershow’n. Kokkolassa ilotulitus korvattiin valoesityksellä vuoden 2018 venetsialaisten aikaan, ja Espoo korvasi Suomen ensimmäisenä kaupunkina perinteiset ilotulitteet näyttävällä laservaloshow’lla uutenavuotena 2019. HESY toivoo laseresitysten suosion valtavirtaistuvan ja syrjäyttävän vähitellen ilotulitusesitykset. n