Eläinten huono kohtelu ja pandemiat kulkevat käsi kädessä

Maailman terveysjärjestö pitää todennäköisenä, että korona on levinnyt ihmiseen lepakosta väli-isännän kautta. Lepakoita ja muita villieläimiä myydään Aasiassa eläintoreilla.

Eläinten huono kohtelu ja pandemiat

KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

Koronapandemia on raju muistutus siitä, kuinka tärkeää on huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tulevilta eläinperäisiltä pandemioilta voidaan välttyä parhaiten lakkauttamalla niiden kasvualustat eli villieläinten ja elävien eläinten kauppaaminen toreilla sekä eläinten tehotuotanto.

TEKSTI | Saara Råman

JOULUKUUSSA 2019 Kiinan Wuhanista sai alkunsa epidemia, joka laajeni pian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Sen syyksi paljastui koronavirus, jonka aiheuttamaan covid19tautiin on kuollut miljoonia ihmisiä. Virus on muuntunut eri puolilla maailmaa uusiksi virusvarianteiksi ja muuttunut siten yhä tappavammaksi aiheuttaen uusia tautiaaltoja.

Kokoontumisrajoitusten, rokotusten ja muiden suojautumistoimien sekä virusten luonnollisten ominaisuuksien ansiosta uusien koronatartuntojen ilmaantuvuus on saatu laskusuuntaan. Suomessakin tartuntaluvut ovat vähentyneet merkittävästi.

Pikkuhiljaa voimme alkaa katsoa taaksepäin ja pohtia, mitä koronasta voidaan ja mitä siitä tulee ottaa opiksi.

Taudinaiheuttajat muhivat huonoissa olosuhteissa

Kansainväliset asiantuntijat uskovat, että koronavirus on ollut alkujaan luonnonvaraisten eläinten virus, joka siirtyi ihmisiin kiinalaisilla eläintoreilla. Tosin sitäkään vaihtoehtoa, että koronavirus olisi karannut kiinalaislaboratoriosta, ei ole vielä pystytty sulkemaan todisteiden puutteessa pois.

Four Paws eläinsuojelujärjestö on tutkinut Kiinan eläintorien toimintaa ja havainnut, että niiden valvonta on olematonta. Toreilla kaupataan valtavia määriä mitä erilaisimpia eläimiä. Eläviä muurahaiskäpyjä, käärmeitä, koiria, kissoja ja monia muita eläimiä pidetään eläintoreilla epähygieenisissä ja ahtaissa olosuhteissa ja tapetaan ihmisen ravinnoksi. Huonot olot heikentävät eläimen immuunijärjestelmää, jolloin taudinaiheuttajat pääsevät siirtymään helposti eläimestä toiseen. Ja tämä aiheuttaa tautiriskin myös ihmisille.

Huonot pitoolosuhteet ja niihin liittyvät riskitekijät eivät ole pelkästään Aasian eläintorien ongelma. Suurkanaloiden, sikaloiden ja navettojen sekä turkistarhojen eläimet elävät virikkeettömissä, ahtaissa ja joskus myös epähygieenisissä oloissa kaikilla mantereilla.

Tehotuotannossa pidettävien eläinten geenipooli on pienentynyt, ja tuotantoeläimet ovat entistä sairaampia. Eläimillä ei ole myöskään mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen, ja niitä pidetään ahtaissa tiloissa niin kasvatuksen, kuljetuksen kuin myynninkin aikana. Tällaisissa olosuhteissa taudinaiheuttajat pääsevät leviämään herkästi, ja ne voivat siirtyä niin eläimistä toisiin kuin eläimestä ihmiseen. Suurtiloilla onkin havaittu zoonooseja eli myös ihmisiin tarttuvia tauteja, kuten esimerkiksi lintuinfluenssaa.

Myös maailmanlaajuinen villieläinkauppa ja villieläinten luonnollisen elintilan kaventuminen karjankasvatuksen tieltä ovat johtaneet siihen, että ihmiset ovat lähempänä luonnonvaraisia eläimiä ja niiden taudinaiheuttajia.

Eläinten hyväksikäyttö, tehotuotanto, turkistarhaus sekä elävien eläinten ja villieläinten kauppaaminen toreilla aiheuttavat suurta kärsimystä eläimille sekä pandemiariskin ihmisille. On vain ajan kysymys, milloin seuraava eläinperäinen pandemia syntyy. Näitä katastrofeja voitaisiin kuitenkin ehkäistä, mutta miten?

Eläinten hyvinvointi avainasemassa pandemioiden torjunnassa

Eläinten hyvinvointi on keskeisessä asemassa pandemioiden synnyn ehkäisyssä. On todettu, että jopa 75 prosenttia ihmisten tartuntataudeista on peräisin eläimistä.

Taudit syntyvät ja leviävät herkemmin ahtaissa ja epähygieenisissä olosuhteissa, joten eläinten elinoloja ja hyvinvointia parantamalla voidaan ehkäistä myös pandemioita.

Four Paws eläinsuojelujärjestön mukaan pandemiariskiä voidaan pienentää lopettamalla mahdollisista tautipesäkkeistä peräisin olevien eläinperäisten hyödykkeiden käyttö. Tämä tarkoittaa villieläinkaupan sekä villieläimistä peräisin olevien tuotteiden ja koiran ja kissanlihan kaupan kieltämistä.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Pandemiariskin pienentämiseksi myös turkistarhaus ja eläinten tehotuotanto suurtiloilla olisi lakkautettava. Lihansyönnin vähentämistäkin tulisi edistää. Näillä toimenpiteillä voitaisiin vähentää myös karjankasvatukseen liittyvää metsien raivausta sekä luonnonvaraisten eläinten elintilan kaventumista ja siten ihmisten ja villieläinten välisiä kontakteja.

Eläinperäisten tuotteiden liiallisesta käytöstä tulisi siirtyä kestävämpiin kulutusmuotoihin. Tämä pienentäisi pandemiariskiä ja suojelisi ympäristöä lihan tehotuotannon haittavaikutuksilta kuten kasvihuonekaasuilta ja saasteilta. Samalla miljoonien eläinten terveys ja hyvinvointi paranisivat.

Ohjenuoraksi periaate yhteisestä hyvinvoinnista

Maailman eläintautijärjestö (OIE) on jo pidemmän aikaa tuonut tutuksi käsitteitä ”yhteinen terveys” (One Health) ja ”yhteinen hyvinvointi” (One Welfare). Termeillä tarkoitetaan sitä, että eläinten terveys ja ihmisten hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan ja sidoksissa ekosysteemien terveyteen.

Koronapandemia on raju muistutus tämän paikkansapitävyydestä. Eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ovat kytköksissä toisiinsa. Kun eläimiä kohdellaan huonosti ja ne voivat huonosti, tällä on seurauksia myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kansallisilla viranomaisilla ja kansainvälisillä toimijoilla sekä terveys, ympäristö ja eläinsuojelujärjestöillä on nyt mahdollisuus edistää OIE:n periaatteiden toteutumista. Ne voivat ajaa eläinten, ihmisten ja ympäristön yhteistä hyvinvointia esimerkiksi suosituksilla, lainsäädännöllä ja määräyksillä. Tavallinen kuluttajakin voi vaikuttaa. Jokainen voi esimerkiksi vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. ”Yhteinen terveys ja yhteinen hyvinvointi” näkökulmasta tarkasteltuna koronapandemian ihmiskunnalle antama opetus on se, että meidän tulisi kohdella eläimiä hyvin, lopettaa niiden hyväksikäyttö ja edistää niiden hyvinvointia. Tunnistamalla ja tunnustamalla eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin välinen yhteys koronan kaltainen terveyskatastrofi on tulevaisuudessa vältettävissä. n

Metsiä raivataan karjankasvatuksen tieltä, minkä takia luonnonvaraisten eläinten elintila on kaventunut ja ihmiset ovat lähempänä eläimiä ja niiden taudinaiheuttajia.

Tehotuotannossa käytettyjä eläimiä pidetään ahtaissa tiloissa niin kasvatuksen, kuljetuksen kuin myynninkin aikana. Tällaisissa olosuhteissa taudinaiheuttajat pääsevät leviämään herkästi, ja ne voivat siirtyä niin eläimistä toisiin kuin eläimestä ihmiseen. LYHYT KATSAUS ZOONOOSEIHIN

Eläinperäiset taudit eivät ole uusi ilmiö. Esimerkiksi vuosina 1918–1920 maailmalla riehunut ja kymmeniä miljoonia ihmisiä tappanut espanjantauti oli zoonoosi, jonka on arveltu siirtyneen ihmiseen linnuista. Vaikka nykyisin pandemioiden hallintaan on paremmat edellytykset kuin sata vuotta sitten, tautien biologia ja alkuperä eivät ole muuttuneet.

Tuoreempia esimerkkejä zoonooseista ovat Kiinan Guangdongin alueelta alkunsa saanut ja vuosina 2002 ja 2003 maailmalla levinnyt sars-epidemia sekä vuosina 2014–2016 epidemian aiheuttanut ebola-virus.

Nykyisen koronapandemian aikana koronavirusta on löydetty myös Euroopan minkkitarhoilta. Virus siirtyi ensin ihmisistä minkkeihin ja taas muuntuneena takaisin ihmisiin. Taudin torjumiseksi Hollannissa ja Tanskassa lopetettiin miljoonia turkiseläimiä. Myös sarsepidemian aikana taudinaiheuttajaa löydettiin turkistarhoilla pidettävistä supikoirista. Tästä huolimatta turkistarhaukselle ei edelleenkään näy loppua – Suomessakaan.

Saara Råman

Lähteet

• Duodecimin terveyskirjasto • European Centre for Disease

Prevention and Control • Four Paws International • Maailman eläintautijärjestö • Maailman terveysjärjestö • Tampereen yliopisto • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja One Welfare -periaatteesta saa sivulta onewelfareworld.org