Eläinten kyky rakastaa

TEKSTI | Tanja Puhakka

Pariuskollisuus on erityisen yleistä linnuilla. Joutsenet lienevät tästä tunnetuin esimerkki.

Norsuilla on vahva myötäelämisen kyky. Ne esimerkiksi auttavat sairaita norsuja, saattavat väärään laumaan eksyneet poikaset takaisin emojensa luo ja auttavat tovereitaan irti liejusta.

Eläimen pyyteetön rakkaus voi auttaa tuomaan esiin parhaat puolemme.

OSAAKO ELÄIN rakastaa?

Onko rakkauden tunne ihmisen yksinoikeus? Rakastavatko esimerkiksi lemmikkimme meitä – tai toisiaan? Tutkimukset ovat alkaneet paljastaa, ettei meillä ole syytä pitää rakkauden ja empatian tunteita vain inhimillisinä piirteinä. Eläimet voivat jopa opettaa meille ihmisille monia tärkeitä toisesta välittämisen taitoja, kuten pyyteettömyyttä ja hetkessä elämistä.

HELSINGIN yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio kertoo, että mitä enemmän eläinten havainnointia, ajattelukykyä ja tunteita tutkitaan, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa ihmistä. Eläimistä tämä koskee erityisesti koti ja lemmikkieläimiä, joita tutkitaan paljon. Perustunteet, kuten esimerkiksi ilo, suru ja pelko, ovat samankaltaisia kuin ihmisillä.

Myös empatiaa on tutkittu paljon. Empatia vaatii monimutkaisempaa ajattelukykyä. Empatian taito edellyttää kykyä ymmärtää toinen tuntevaksi olennoksi. Muun muassa rottien on havaittu olevan erityisen empaattisia eläimiä. Osa eläimistä voi auttaa pulassa olevaa lajitoveriaan. Tutkimusten mukaan ihmisen jälkeen vahvin myötäelämisen kyky on norsuilla. Norsut kannattelevat sairaita lajikavereitaan, vievät väärään laumaan eksyneet poikaset takaisin emoilleen ja auttavat tovereitaan irti liejusta.

Mitä rakkaus on?

Osaako eläin siis rakastaa? Olen lähes varma, että kaikki eläinten omistajat vastaavat tähän kyllä. Tieteessä ei käytetä termiä rakkaus, mutta jos rakkaus määritellään voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi kiintymykseksi, niin silloin eläimet todellakin pystyvät rakastamaan.

Tiede ei kuitenkaan pysty vertaamaan suoraan sitä, onko jonkin tietyn eläimen kokemus yhtä voimakas kuin ihmisen. Tutkimusten mukaan eläin tuntee, mutta ei ihmisten tapaan esimerkiksi haudo kostoa. Tutkimusten mukaan eläimetkin kokevat esimerkiksi yllättymisen, nälän, janon ja sairauden aitoina tunteina. Jotkin eläimet saattavat mahdollisesti kokea myös inhoa. Näihin tuntemuksiin liittyviä aivokemiallisia tapahtumaketjuja ei kuitenkaan vielä tunneta yhtä tarkasti kuin muiden perustunteiden. Tunteiden voimakkuus ei riipu eläimen älykkyydestä.

Mitä enemmän eläimiä tutkitaan, sitä enemmän niiltä löydetään yhä pidemmälle menevää ymmärrystä. Se on varmaa, että eläimet kokevat tunteita älystä riippumatta. Ajatus siitä, että ihmisten tunteet olisivat muita eläimiä voimakkaammat, ei myöskään näytä pitävän paikkansa.

Uskolliset eläinparit

Kun puhutaan rakkaudesta parisuhteessa ja siihen liittyvästä uskollisuudesta, voidaan eläinmaailman esimerkiksi ottaa pariuskollinen naakka. Naakan rakkauselämään liittyy hellyyttä, nokkasuukkoja ja juttelua. Naakkaparin osapuolet tervehtivät toisiaan kuhertelemalla. Myös joutsenet, sudet ja kojootit ovat uskollisia ja rakastavat pariaan kuolemaan asti. Pariuskollisuus on yleistä erityisesti linnuilla kuten kirjosiepoilla, peipoilla, hanhilla ja kurjilla.

Kun toinen osapuoli kuolee, toinen jää suremaan. Tutkimusten mukaan norsut saattavat pitää jonkinlaisia ”muistojuhlia” kuolleille lajitovereilleen ja usein norsu jää kumppaninsa ruumiin äärelle pitkäksikin aikaa. Myös sudet ja joutsenet surevat oikeasti. Susi saattaa ulvoa pitkään tuskaansa ja suruaan. Samaa ilmenee koiralla, kun tämän rakkain ihminen on kuollut. Surua näkee myös esimerkiksi kanilla, kun se menettää kaverinsa, jonka kanssa se on elänyt samassa kodissa.

Seuratessamme eläimiä näemme, että nekin hellivät toisiaan. Rakkaus ei todellakaan ole vain ihmisille kuuluva ainutlaatuinen ominaisuus. Ympäristöfilosofi Leena Vilkan mukaan eläimetkin ovat tietoisia olentoja ja pyrkivät keskinäiseen hyvyyteen.

Oppia ihmisille

Ihmisen rakkaus on usein pyyteellistä, ehdollista rakkautta, kun taas eläimen rakkaus on pyyteetöntä ja ehdotonta rakkautta. Koiran, kissan tai minkä tahansa eläimen rakkaus on aina ainutlaatuista ja korvaamatonta. Eläinten tunteita ei kannata vähätellä, sillä ne ovat yhtä arvokkaita ja todellisia kuin ihmistenkin. Eläimet eivät pyydä meiltä vastapalvelukseksi mitään muuta kuin rakkautta.

Eläimen rakkaus voi auttaa tuomaan esiin parhaat puolemme. Onko meillä siis rakkauden suhteen opittavaa eläimiltä? Minun mielestäni on. Rakkaus terminä on monimutkainen, ja rakkautta on monenlaista. Rakkaus ja kyky rakastaa eivät kuitenkaan ole vain inhimillisiä ominaisuuksia.

Kunpa vain osaisimmekin suhtautua elämään eläinten lailla. Eläimet osaavat elää hetkessä ja hyväksyvät sen, että kaikelle on aikansa – niin syntymälle, elämälle kuin kuolemallekin.

Eläimet antavat jo pelkällä olemassaolollaan ihmisille niin paljon. Ne elävät meidän armoillamme. Siksi olemme eläimille velkaa sen, että niiden elämä on hyvää. Eläimen läheisyys on terapeuttista. Kun esimerkiksi palaat kotiin huonon päivän jälkeen, koirasi odottaa sinua innolla ja on valmis osoittamaan sinulle, että kaikki on kuitenkin ihan hyvin. Eläimesi silmin juuri sinä olet ihana, arvokas ja tärkeä. Eikä se johdu pelkästään siitä, että ruokit ja hoidat eläintä. Eläimesi on innoissaan myös siitä, että tuntee saavansa sinulta vastarakkautta. Katsoessasi eläintä silmiin, sen silmät ovat vilpittömät ja voivat tarjota sinulle lohtua ja uutta voimaa murheiden ja stressin keskellä.

Kaikki eläimet ja eläinlajit ovat erilaisia ja yhtä arvokkaita. Eläimet ovat kykeneviä rakastamaan huolimatta siitä, mihin muottiin me ihmiset haluamme ne asettaa ja millä mittarilla haluamme mitata niiden kyvyn rakastaa. n