HESY-lehti 2/2021

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Puheenjohtaja Ordförande Nina Immonen Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Hilkka Ekholm Eeva-Kaisa Johnson Tiina Kohtamäki Minna Lahti Kirsi Sharma Nina Virtanen HESY-keskus Muonamiehentie 7 00390 Helsinki puh. 09 54200 100

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Tiina Larsson Hannele Luukkainen

HESY-centret Statarvägen 7 00390 Helsingfors tel. 09 54200 100

Tarkista aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

JÄSENMAKSU

Liity jäseneksi täyttä mällä Yhdistysavainsivustolla oleva loma ke osoitteessa: hesy. yhdistysavain.fi

MEDLEMSAVGIFT

TÄSSÄ LEHDESSÄ

3 Pääkirjoitus Ledaren

4 Asiaa jäsenille

5 Kissojen vointi parani uudessa HESY-keskuksessa

8 Hevosavusteisen toiminnan koulutuksessa etusijalla on eläimen hyvinvointi

11 Eläinten huono kohtelu ja pandemiat kulkevat käsi kädessä

14 Tekaistujen eläinpelastusvideoiden julma kääntöpuoli

16 Eroon eroahdistuksesta

18 Eläinkumppanin poismeno sattuu ja se saa näkyä

20 Eläinten kyky rakastaa

22 Kivuton suu – onnellinen kissa

24 Lukunurkka

27 Lipaskeräysliike: Eläinsuojelu näkyy Kaaren Ruohonjuuren tuotevalikoimassa

28 Kissamuseon kirpputori kehrää rahaa kissojen auttamiseen

Aikuisjäsen Ainaisjäsen 25 € 375 €

Bli medlem genom att fylla medlemsblanketten på websidan: hesy.yhdistysavain.fi Vuxenmedlem Ständig medlem 25 € 375 €

AVUSTUSTILI ∙ DONATIONSKONTOT

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi koirille, käytä viitenumeroa 100599 Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi kissoille, käytä viitenumeroa 100573

29 Kasvoiko minulle häntä?

30 Populaatiokissoista perheenjäseniksi

32 HESYn tuotekuvasto

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisi hallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2020/755. Lupa on voimassa 1.1.2021 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenan maata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin. Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kas vatustyöhön sekä tiedotusmateriaalien tuottamiseen.

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 2/2021

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Nina Immonen

TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo

TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen

KANSIKUVA | PÄRMBILD Miira Ojanen

PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde

ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING hesy@hesy.fi

ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 600 € • 1/2 350 € • 1/4 200 €

TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki

REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Statarvägen 7, 00390 Helsingfors

LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI ArtCloud Oy

PÄÄKIRJOITUS

ELÄINSUOJELUTYÖSSÄ KOHTAAMME JATKUVASTI tilanteita, joissa lemmikinomistaja ei enää kykene huolehtimaan eläinkump panistaan. Lemmikistä luopumisen syyt ovat lukuisia, mutta tapa uksia yhdistää yksi ja sama tekijä: varasuunnitelman puuttuminen. Elämää ei voi ennustaa ja kaikkea voi sattua. Kun ottaa vastuul leen elollisen olennon, omaa elämää on kuitenkin syytä ennakoida uuden perheenjäsenen elinajanodotteen verran eteenpäin.

Lemmikin hankintaa on mietittävä peili edessään – itseään tutkiskellen. Millainen eläin sopii juuri minulle, minun elämän tilanteeseeni ja perhemuotooni? Riittävätkö varani lemmikin pitoon nyt ja sen elämän ehtoopuolella? Pärjäänkö varmasti tämän eläimen kanssa ja onko minulla aikaa olla läsnä sen elä mässä? Lemmikkikodeilla pitää aina olla suunnitelma ja talou dellista puskuria odottamattomia tilanteita varten. On myös oltava valmis venymään ja vanumaan moneen, sillä eläimen kanssa kuljettava matka on harvoin mutkaton.

HALUAN MUISTUTTAA lemmikkikuumeilijoita siitä, että ihmi sen perusluonne on muuttumaton ja siksi oman käyttäytymi sen ja asenteiden muokkaaminen vaatii kovaa työtä. Eläintä ei saa koskaan hankkia tähän työkaluksi. Sohvaperunasta ei tule hyperaktiivista liikkujaa paimenkoiran avulla, ja toimettomana ak tiviteetteja kaipaava paimentaja voi ruveta repimään mattoja ja kaluamaan kenkiä purkaakseen patoutunutta liikunnantarvettaan.

Silloin remonttia voi kaivata elämäntapojen lisäksi pian asuntokin. Lemmikiksi on otettava sellainen eläin, jolle voi tarjota mahdol lisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Lähtökohdaksi on asetettava eläimen tarpeet. Muuten luvassa on ongelmia.

OMALLE KOHDALLENI SATTUI kesällä tilanne, joka osoittaa, kuinka tärkeää lemmikinomistajan on varautua pahimpaan. Olin mieheni kanssa lomamatkalla, kun aikuisten lastemme hoidetta vana ollut Lotta-koiramme sairastui vakavasti. Lotta vietiin sai raalaan ja siirrettiin heti tehohoitoon, jossa sille tehtiin verensiirto ja annettiin plasmaa. Koiralla todettiin märkäkohtu ja siltä poistet tiin leikkauksessa kohtu ja munasarjat. Leikkauslasku ja maksut kontrollikäynneistä kevensivät kukkaroamme reippaanlaisesti, mutta onneksi kallisarvoisin aarteemme selviytyi! Ilman lemmikki arjen odottamattomia sattumuksia varten sivuun laittamiamme säästöjä Lotta saattaisi olla nyt sateenkaarisillalla.

LOPUKSI HALUAN KIITTÄÄ teitä jäseniä siitä, että olette muka na matkassamme. Teidän tukenne ansiosta HESY pystyy autta maan kodittomia lemmikkejä ja tekemään tiedotus- ja valistus työtä eläinten aseman parantamiseksi. Pysythän mukanamme myös ensi vuonna, jotta voimme jatkossakin vahvana rintamana puuttua kannanotoin ja keskustelunavauksin eläinten pitoon ja kohteluun liittyviin epäkohtiin.

I DJURSKYDDSARBETET STÅR VI STÄNDIGT INFÖR situationer där en ägare av ett sällskapsdjur inte längre kan ta hand om sin djurpartner. Orsakerna till att man måste avstå från sitt säll skapsdjur är många, men fallen är förenade med en och samma faktor: man har inte planerat för det oförutsedda. Livet går inte att förutsäga och vad som helst kan hända. När man tar ansvar för en levande varelse bör man dock försöka förutse sitt eget liv lika mycket som en ny familjemedlems förväntade livslängd. Före du skaffar dig ett sällskapsdjur måste du se dig själv i spe geln – utforska dig själv och dina resurser. Vilket djur är rätt för mig, min livssituation och familjeform? Har jag tillräckligt med medel för att hålla ett djur nu och också i slutet av dess liv? Är jag säker på att jag klarar mig med detta djur och har jag tid att vara närvaran de i dess liv? Hem med sällskapsdjur borde alltid ha en plan samt en ekonomisk buffert för oväntade situationer. Man måste också vara beredd på att vara flexibel inför oväntade situationer, eftersom samlevnaden med ett djur sällan är utan överraskningar.

JAG VILL PÅMINNA dem som febrilt planerar att skaffa sig ett säll skapsdjur om att människans grundläggande karaktär är oföränd rad och att det därför kräver hårt arbete att ändra sitt eget beteen de och sina attityder. Ett djur ska aldrig skaffas som ett verktyg för en livsstilsreform. Soffpotatisen blir inte en hyperaktiv motionerare med hjälp av en herdehund, som behöver aktiviteter och som när den är sysslolös kan börja riva upp mattor och tugga på skor för

att få utlopp för sitt behov att röra på sig. Då kan bostaden, och inte bara livsstilen, behöva renovering. När man skaffar ett säll skapsdjur bör det vara ett sådant djur som man kan erbjuda möj lighet att förverkliga sitt artspecifika beteende. Utgångspunkten måste vara djurets behov. Annars blir det problem.

SJÄLV RÅKADE JAG PÅ SOMMAREN ut för en situation som visar hur viktigt det är att en sällskapsdjursägare är beredd på det vär sta. Jag var på en semesterresa med min man när vår Lotta-hund, som vårdades av våra vuxna barn, blev allvarligt sjuk. Lotta för des till sjukhuset och flyttades omedelbart till intensivvård, där hon fick blodtransfusion samt plasma. Efter att hunden diagnostise rats med livmoderinfektion, avlägsnades livmodern och äggstock arna genom operation. Operationsräkningen samt betalningarna för kontrollbesöken gjorde ett stor hål i vår kassa, men lyckligtvis överlevde vår dyrbaraste skatt! Utan besparingarna som vi satt undan för oförutserbara händelser som våra sällskapsdjur kan rå ka ut för, kunde Lotta i dagens läge befinna sig på regnbågsbron.

SLUTLIGEN VILL JAG TACKA er medlemmar för att ni är med på vår resa. Tack vare ert stöd kan HESY hjälpa hemlösa sällskaps djur samt sprida information för att förbättra djurens situation. Vi hoppas att du fortsätter stöda oss även nästa år, så att vi ock så i fortsättningen kan ta ställning och öppna debatter gällande missförhållanden om hur djur hålls och behandlas.

NINA IMMONEN puheenjohtaja ordförande

När man skaffar ett sällskapsdjur ska man se sig själv i spegeln

Lemmikin hankinta on peiliin katsomisen paikka

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi

HESY ON ALOITTANUT jäsentensä sähköposti osoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähet tää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpos titse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen säh köiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua. Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodos sa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yh distyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpos titse, lähetä viestiä sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi. Muis ta mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin pa perisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toi menpiteisiin. Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin ai kaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu. Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpos tia osoitteeseen hesy@hesy.fi

HALUATKO SAADA SÄHKÖPOSTIISI HESYn tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähetä meille sähköposti, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@hesy.fi tai täytä lomake verkossa sivulla: https://www.hesy.fi/tilaa-uutiskirje/ Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedottei den ja uutiskirjeiden lähettämiseen eikä niitä luovuteta eteen päin. Voit milloin tahansa perua tilauksen.

Suomessa on alettu soveltaa 25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Uusi asetus edellyttää lupaperusteisuutta henkilötietojen rekisteröimiselle. Koska sähköpostiosoite lue taan henkilötiedoksi ja koska säilytämme tiedotus- ja markki nointimateriaalia haluavien jäsenten sähköpostiosoitteita Mail chimpissä, joka katsotaan rekisteriksi, meidän tulee saada kaikilta sähköpostilistoillamme aikaisemmin olleilta sekä uusilta tiedotusmateriaalin tilaajilta suostumus heidän sähköpostiensa säilyttämiseen jakelulistoillamme.

Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

Kissojen vointi parani UUDESSA HESYKESKUKSESSA

HESY muutti nykyiseen Pitäjänmäellä sijaitsevaan toimipisteeseensä vuoden 2019 lopulla. Uuden HESY-keskuksen tilat on suunniteltu eläinten lajityypilliset tarpeet huomioon ottaviksi ja eläintenhoitajien työhyvinvointia tukeviksi, mikä on parantanut merkittävästi sekä kissojen että työntekijöiden vointia.

ELINYMPÄRISTÖLLÄ ON merkit tävä vaikutus eläimen hyvinvointiin. Tämän on havainnut vuodesta 2007 tämän vuoden alkuun HESYn eläimiä hoi tanut eläinlääkäri Johanna Sulonen. Hän on pannut merkille, että yhdistyksen hoivissa olevat kissat ovat terveempiä ja stressittömämpiä nykyisen HESY keskuksen tiloissa kuin Itä Paki lassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuk sessa, jossa HESY majaili vuodesta 1994 vuoden 2019 syksyyn asti.

HESY keskuksessa kissojen terveyttä ovat kohentaneet eläintiheyden pie neneminen, mahdollisuus jakaa kissat eri osastoihin ja eristää ne tarvittaessa muista kissoista sekä se, että eläimillä on entistä isommissa tiloissa hyvät mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Nämä seikat vähentävät kis sojen kokemaa stressiä, ja siten niiden yleinen terveydentila paranee.

– Ilman osastointia, hyvin toimivaa ilmanvaihtoa ja eristysmahdollisuutta infektiopaine nousee, eli taudinaiheuttajien määrä ympäristössä kasvaa. Stressi heikentää kissojen vastustuskykyä, ja ahtaissa tiloissa kissojen sai rastavuus on huomattavasti korkeampi. Kissat stressaantuvat herkästi ahtaissa tiloissa ja tilanteissa, joissa niillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Väljemmissä tiloissa stressiä on vähemmän, Sulonen kertoo.

HESY-keskuksen eläintiloissa on lasiseinät, jotka estävät ilmateitse liikkuvien pöpöjen leviämisen ja tarjoavat kissoille mahdollisuuden tarkkailla ympäristöään

Lasiseinät ja ilmanvaihto pöpöjen torjunnassa

HESY keskuksen kissatilat ovat valoisat ja avarat, ja ne on helppo puhdistaa ja desinfioida. Ja puhtaus on terveyttä! ”Kis sakeittiö” ja ”pottahuone” eli tilat, joissa annostellaan kissojen ateriat ja huolehdi taan hiekkalaatikoiden puhtaanapidosta, ovat toimivat ja pitävät huolen eläinten hoidon korkeasta hygieniatasosta. Kissa keittiö ja pottahuone sijaitsevat luonnol lisestikin toisistaan erillään.

HESY keskuksen eläintiloissa on lasiseinät, jotka estävät ilmateitse liik kuvien pöpöjen leviämisen. Laajan lasipinta alan ansiosta kissoja voi myös tarkkailla ja vastaavasti kissat voivat kat

sella ympäristöään ja käytävillä liikkuvia eläintenhoitajia, mikä edesauttaa kisso jen tottumista ihmisiin.

– Lasiseinien avulla kissojen ter veydentilaa voidaan seurata häiritse mättä kissoja. Myös kissojen käsittely ja ”kesyttäminen” sekä leikittäminen on paljon miellyttävämpää nykyisissä tiloissa, Sulonen sanoo.

Ilmanvaihdollakin on keskeinen rooli kissojen terveyden edistämisessä – eten kin, jos kissoja on paljon samassa tilassa. HESY keskuksessa on toimiva ilman vaihto. Se pitää sisäilman riittävän raik kaana ja vähentää taudinaiheuttajien määrää. Samalla hyvä ilmanvaihto paran taa myös työntekijöiden hyvinvointia.

TEKSTI | Monna Rantanen

HESY-keskuksessa on valoisat ja avarat tilat noin 200 kissalle, 17 koiralle ja kymmenelle kanille. Lisäksi talossa on tilavaraus eksoottisille eläimille sekä tiloja, jotka on varattu pentueille.

Eläinlääkäri Johanna Sulosella (vasemmalla) ja HESYn johtavalla eläintenhoitajalla Marika Stillmanilla on pitkä kokemus kodittomien eläinten hoitamisesta ja yhdessä työskentelystä.

Pennut ja tiineet emot pidetään erillään muista kissoista, kunnes pennuilla on rokotussuoja ja ne ovat valmiita siirtymään uuden kodin etsintään.

HESYllä eläintilojen sisustus jäljittelee olohuonetta, eli eläintilaan pyritään laittamaan sohva, pöytä ja kirjahylly. Kuva: Nelli Kivinen

Infektiot laskuun eristämällä

HESYllä yhdistyksen hoitoon vast ikään tulleet kissat eristetään noin kuu kauden ajaksi omalle osastolleen, jossa niitä seurataan tarkasti mahdollisten tarttuvien tautien varalta. Myös pen nut ja tiineet emot pidetään erillään muista kissoista, kunnes pennuilla on rokotussuoja ja ne ovat valmiita siirty mään uuden kodin etsintään.

– Kun pystymme tunnistamaan tar tunnat varhaisessa vaiheessa ja eristämään sekä hoitamaan sairaat kissat, infektioi den määrä vähenee merkittävästi ja kissat ovat terveempiä, Sulonen lisää.

Vaikka Sulonen on erittäin tyyty väinen HESY keskuksen eläintiloihin, parannettavaakin löytyy. Hän sanoo, että ideaalitilanteessa sairaiden kisso jen eristystilat olisi varustettu erillisellä sisäänkäynnillä. Tällaisen toteuttami nen nykyisiin tiloihin oli kuitenkin mahdotonta, sillä HESY keskuksen ala kerta varattiin koirille ja kissojen eristystilat oli sijoitettava toiseen kerrokseen.

Eläintilojen sisustus jäljittelee olohuonetta HESY keskuksessa kissat asuvat joko sinkkuina yksiöissä tai useamman kis san kommuuneissa salongeissa. Kum massakin asuinmuodossa kissojen ”huoneistoihin” saadaan sijoitettua pal jon pottia ja kiipeilytelineitä ja niille pystytään järjestämään piilopaikkoja ja tilaa toteuttaa saalistuskäyttäytymistä.

– Kissojen on mahdollista liikkua vapaasti sekä piiloutua, kiivetä, syödä, juoda ja käydä potalla eri paikoissa. On tärkeää, että kissat voivat halutessaan ruo kailla ja juoda yksin ja riittävän kaukana vessoistaan. Kissojen on myös tarvittaessa saatava olla yksin, Sulonen summaa.

HESYllä eläintilojen sisustus jäljitte lee olohuonetta, eli eläintilaan pyritään laittamaan sohva, pöytä ja kirjahylly. Tämä edistää eläimen sopeutumista sen siirtyessä uuteen kotiin.

– Kissoilla on käytössään paljon virikeleluja. Lattia pidetään silti ava rana. Sisutuksen tulee olla väljä siksi kin, että eläintila on silloin helpompi siivota, kertoo HESYn johtava eläin tenhoitaja Marika Stillman.

Hän sanoo, että kissojen tiloissa ole vien huonekalujen, kiipeilypuiden ja lelujen vaihtaminen uusiin säännöllisin väliajoin on tärkeää.

– Esimerkiksi pitkäaikaisasukin ”kodin” sisustus ei saa missään nimessä olla kuukaudesta toiseen samanlainen!

Seuraavaksi panostetaan ihmisystävätoimintaan

Vaikka muutto uuteen HESY keskuk seen on ollut suuri voitto niin HESYn eläimille kuin henkilöstölle ja hallituksel lekin, niin laakereille ei ole jääty lepää mään. Kissojen hyvinvointia on tarkoi tus edistää edelleen eri toimenpitein.

– Kissojen totuttaminen ihmiskon takteihin on tärkeää. Tässä apuun ote taan heti tilanteen salliessa ihmisystävä toiminta, joka on ollut koronan takia pitkään tauolla, Stillman sanoo.

Ihmisystävät ovat vapaaehtoisia, jotka sosiaalistavat HESYn kissoja viet tämällä niiden kanssa aikaa. Kissojen kanssa seurusteleminen on tärkeää, sillä se edesauttaa ujojen kissojen uudelleensijoittamista.

– Monet kissoistamme ovat arkoja ja suhtautuvat epäluuloisesti ihmisiin, joista niillä on huonoja kokemuksia tai joista niillä ei ole kokemuksia lainkaan. Siksi on tärkeää, että kissoilla on ihmi siä, jotka leikkivät niiden kanssa tai ovat muuten läsnä. Eläintenhoitajillamme ei ole aina aikaa seurustella riittävän pit kään kissojen kanssa, koska tilojen sii vous ja kissojen terveydenhuolto mado tuksineen ja lääkityksineen täyttävät työpäivän. Siksi tarvitsemme tähän vapaaehtoisten apua.

Työergonomialla parannuksia eläintenhoitoon HESY keskuksen uusien eläintilojen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin eläinten tarpeiden lisäksi eläintenhoi tajien työhyvinvointi. Onhan eläin tenhoitajien jaksamisella ja työkyvyllä suora yhteys eläinten hyvinvointiin.

– Eläintenhoitajien työtä haluttiin helpottaa ergonomisilla ratkaisuilla. Merkittävin parannus entiseen on se, että eläintilat saa suurimmalta osin sii vottua seisten eikä kissayksiöissä tar vitse kontata. Koska siivotessa joutuu kuitenkin hiukan kumartelemaan ja kyykkimään esimerkiksi kissanvesso jen siirtelyn yhteydessä, on tärkeää, että siivouksen muut linjat ovat suuria ja ne voidaan tehdä seisten. Ikkuna pinta alaakin on paljon, mikä tuo sisä tiloihin luonnonvaloa, ja tämä edistää myös eläintenhoitajien hyvinvointia, Stillman kertoo.

Koska HESY keskus on noin kolme kertaa isompi kuin Itä Pakilan Eläin suojelukeskus ja siellä on hyvät varastotilat, on käytävien pitäminen avonai sina helppoa.

HESY-KESKUS PÄHKINÄNKUORESSA

• HESY-keskuksessa on neliöitä kahdessa kerroksessa yhteensä 2000, ja se sijaitsee puistoon rajautuvalla tontilla, jonka koko on 2601 neliötä.

• HESY-keskuksessa on valoisat ja avarat tilat noin 200 kissalle, 17 koiralle ja kymmenelle kanille. Lisäksi talossa on tilavaraus eksoottisille eläimille sekä tiloja, jotka on varattu pentueille.

• Tilat on suunniteltu ja sisustet tu eläinten lajityypilliset tarpeet huomioon ottaviksi ja ne ylittävät reilusti lakisääteiset vaatimukset. Myös eläintenhoitajien työhyvin vointi on ollut suunnittelun lähtö kohtana.

• Yläkerrassa on HESYn eläimiä hoitavan eläinlääkärin toimenpidehuone.

• Koirilla on omat ulkoilutarhat, ja kissat ja kanitkin saavat omat ulkoilutilansa myöhemmin.

• Eläintilojen lisäksi talosta löytyy vanha tuttu HESY-puoti, josta voi hankkia edullisia eläintarvikkeita ja yhdistyksen kannatustuotteita.

• Asiakaspalvelupuhelin tarjoaa neuvontapalvelua, ja toimiston väki palvelee jäseniä sekä muita asiakkaita ja harjoittaa tiedotus toimintaa.

• Alakerran HESY-areenalla voidaan leikittää, motivoida ja liikuttaa yhdistyksen hoidossa olevia koiria. Silloin kun areena ei ole eläinten käytössä, siellä voidaan järjestää esimerkiksi kokouksia ja seminaa reja. Areenaa vuokrataan myös ulkopuoliseen tapahtumakäyttöön.

– Tämäkin parantaa työturvallisuutta ja työntekijöiden viihtyvyyttä, sanoo Still man, joka on ollut HESYllä töissä pian 15 vuotta. Näistä hän on tehnyt 11 vuotta kokopäiväisesti eläintenhoitotyötä.

HESYllä ymmärretään, kuinka suuri merkitys eläintenhoitajien ammattitai dolla, työmotivaatiolla ja resursseilla on eläinten vointiin. Koska yhdistys haluaa tarjota hoidossaan oleville eläimille ensiluokkaista huolenpitoa, edellyte tään kaikilta HESYn eläintenhoitajilta alan tutkintoa ja koulutusta. Samasta syystä myös eläintenhoitajamitoitus pidetään kohdillaan. n

Hevonen on vaeltava laumaeläin, ja sen lajityypilliseen elämään ja tärkeimpiin tarpeisiin kuuluvat sosiaalinen kanssakäyminen muiden hevosten kanssa, vapaa liikkuminen, ruoanhankinta ja syöminen. Kuvassa 4-vuotias suomenhevosruuna Anjalan Toivo nauttii kesälaitumista Sipoossa. Kuva: Elina Moilanen

Ohjasajon opettelu, hevosen käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tarkkaileminen ja maastakäsittely voivat kuulua sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmiin. Kuva: Susanna Lehto

Hevosavusteisen toiminnan koulutuksessa ETUSIJALLA ON ELÄIMEN HYVINVOINTI

Hevosia käytetään monin eri tavoin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hevonen on hyvä kasvattaja, opettaja ja yhteistyökumppani – eikä hevonen syrji. Mutta miten voivat hevosavusteiseen toimintaan koulutettavat hevoset?

HEVOSEN KOULUTTAMISESSA

sosiaalipedagogiseen hevos toimintaan otetaan huomi oon hevosen hyvinvointi, vakuuttaa hevosiin erikoistu nut eläintenkouluttaja (AT)

Nina Laiho. Tähän pätevät modernin nykytiedon mukaiset lainalaisuudet eläin ten hyvinvoinnista.

– Perinteinen käsitys hevosen ja eläi men hyvinvoinnista on, että siltä puut tuu kärsimys, kipu ja negatiiviset koke mukset. Myös nykyinen lainsäädäntö pohjautuu siihen. Sen sijaan moderni käsitys hyvinvoinnista on, että hevosen pitää saada tehdä asioita, jotka tuottavat sille mielihyvää sekä positiivisia tunteita ja kokemuksia, hän sanoo.

Laiho työskentelee hevosten ja koi rien hyvinvoinnin edistämiseen ja kouluttamiseen keskittyvässä Project Happy Athlete yrityksessään sekä opet taa hevospalvelujen tuottajien ammattitutkintolaisille sitä, miten esimerkiksi hevosta käytetään asiakastyössä.

Keskiöön hevosen kokema mielihyvä Hevosen hyvinvoinnin kolme tasoa ovat fyysinen terveys eli kivuttomuus, ilman epämukavuutta oleminen ja oikea liha vuusaste, mahdollisuus toteuttaa laji tyypillistä käyttäytymistä tasapainoisesti sekä yksilöllinen hyvinvointi eli mah dollisuus tehdä itseä koskevia valintoja. Laiho kannustaa pohtimaan sitä, mikä on mukavaa ja mieluista tekemistä juuri sille hevoselle, jota koulutetaan.

Kun hevonen saa tehdä valintoja, sen hyvinvointi paranee, koska se saa vaikuttaa omaan olotilaansa. Hevosen oppimiskyky on kattava, ja siitä jää usein iso osa hyödyntämättä.

– Perustaso on, että epämukavuutta aiheuttavat tekijät on minimoitu. Käy tännössä tämä tarkoittaa, että hevosavusteiseen toimintaan käytetään vain terveitä ja hyväkuntoisia hevosia ja hevosen elinolot mahdollistavat laajasti lajityypillisen käyttäytymisen toteut tamisen. Hevosen kanssa tulisi tehdä kuitenkin myös asioita, jotka tuottavat hevoselle mielihyvää.

Hevosen hyvinvoinnin arvioinnin tulee perustua tutkimustietoon ja eläi men mahdollisuuteen toteuttaa lajityy pillistä käyttäytymistä.

– Tästä voi ottaa mallia koulutta miseen. Hevonen käyttää esimerkiksi luonnossa ajastaan noin 70 prosent tia syömiseen. Jos hevosta koulutetaan ruokapalkalla, silloin stimuloidaan hevosen aivoja ja toimitaan lajityypil listä toimintaa tukevalla tavalla. Se on hyvinvoinnin edistämistä, Laiho sanoo.

Hevonen haluaa tutkia

Toinen hevoselle tärkeä asia on tutki minen. Jos hevonen saa tutkia ympä ristöään, esineitä ja asioita esimerkiksi hevosavusteisen toiminnan ohessa, se edistää eläimen hyvän olon ja turvalli suuden tunteita. Myös valinnanvapaus on tärkeää hevoselle.

– Voihan se olla myös asiakkaalle viih dyttävää, jos kysytään hevoselta, lähde

täänkö maastoon vai kentälle ja laite taanko riimu vai suitset. Tämäkin voi daan opettaa hevoselle, Laiho kertoo.

Asiantunteva sekä nykytiedon omak sunut hevoskouluttaja voi olla hyvä työpari hevosavusteisen toiminnan ohjaajalle. Näin opitaan kouluttamaan hevonen asiakastyöhön keinoilla, jotka edistävät sen hyvinvointia.

– Kaiken lähtökohtana tulee olla terve hevonen. Korostan, että terveyden tulee perustua tietoon, ei arvaukseen. Hevo sen kipukäyttäytymistä ja terveydentilaa pitää opetella havainnoimaan aktiivisesti. Tarvittaessa hevonen on tutkittava.

Esimerkiksi hevosen stereotyyppinen käytös viestii hevosen heikosta hyvin voinnista ja tarpeesta korjata epänormaa lia käyttäytymistä aiheuttavat tekijät.

– Kivuttomuus, terveys ja hyvinvointi ovat hevosavusteisenkin toiminnan ehdottomia edellytyksiä.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta yhä suositumpaa

Hevosalan oppilaitokset tarjoavat erilai sia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia hevosavusteisen toiminnan opiskeluun. Monet nuoret ja vanhemmatkin ovat kiinnostuneita käyttämään hevosta työ parina sosiaali ja terveysalalla. Heillä on yleensä sotealan koulutus: he ovat lähihoitajia, terveydenhoitajia, sosiono meja tai sosiaalityöntekijöitä.

– Kiinnostus hevosavusteisia palve luja kohtaan on kasvanut viime vuosina. Opetushallitus hyväksyi vuonna 2018

TEKSTI | Pirja Peltomäki

yhdeksi hevosalan ammattitutkintoon johtavaksi koulutukseksi hevospalvelu jen tuottajat linjan, mikä kertoo työ elämän kasvavista tarpeista. Hevosavus teinen toiminta tukee tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja kuntoutumista, kertoo Ypäjän Hevosopiston vastuuopettaja, ryhmänohjaaja Pirja Peltomäki.

Hevonen on erinomainen työkaveri Hevospalvelujen tuottajien ammattitut kinnon suorittaneet, sosiaalipedagogiset hevostoimintaohjaajat ja hevosavusteisen toiminnan ohjaajat tarjoavat erityyppisiä hevosavusteisia palveluja joko yksityisille asiakkaille tai esimerkiksi osana kunnan sosiaali ja terveyspalveluja.

Käsitteet saattavat mennä sekai sin palvelun ostajilla sekä myös tarjo ajilla, koska alalla toimitaan monilla eri nimikkeillä. Yhdistävä tekijä on hevo nen, joka työkaverina taipuu moneen. Hevosavusteiseen toimintaan kuuluvat laajasti katsottuna hevosavusteisten pal velujen tuottaminen, sosiaalipedagogi nen hevostoiminta sekä ratsastusterapia.

– Sosiaalipedagogisella hevostoimin nalla tarkoitetaan syrjäytymisen ehkäi syyn, sosiaaliseen kasvuun ja hyvinvoin nin tukemiseen tähtäävää toimintaa. Ratsastusterapia on kuntoutusmuoto, jolla voidaan edistää asiakkaan moto rista, psykologista, toiminnallista tai pedagogista tavoitetta, Peltomäki sanoo.

– Kela ei kuitenkaan korvaa sosiaali pedagogista hevostoimintaa. Sen sijaan ratsastusterapiaan voi hakea ja saada Kelan terapiakorvausta tietyin ehdoin.

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutus vahvistaa elämänhallintaa Hevosavusteinen toiminta (Equine Assisted Activities eli EAA) kuuluu

Green Care kehyksen alle, jolla tar koitetaan luonnon hyödyntämistä ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Hevosavusteinen toi minta on yksi Green Care toiminnan edelläkävijöistä Suomessa.

– Tyypillisiä kohderyhmiä ovat esi merkiksi lastensuojeluasiakkaat, mielen terveys ja päihdeasiakkaat sekä kuntien kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Menetelmä soveltuu hyvin myös työ yhteisöille, seniorityöhön tai nuoriso työhön. Siinä yhdistyvät hevosen ainut laatuiset ominaisuudet ja luonnon voi mauttava vaikutus, Peltomäki kertoo.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on menetelmä, jolla voidaan edistää tavoit teellisesti sosiaalista kasvua ja hyvinvoin tia. Hevosen ja ihmisen välinen vuoro vaikutus vahvistaa muun muassa tunne taitoa, itsetuntoa ja elämänhallintaa.

– Sosiaalipedagogisen hevostoimin nan ohjaajat ovat sosiaali , terveys tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet sosiaalipedagogisen hevos toiminnan virallisen täydennyskoulutuk sen. Tätä koulutusta tarjoaa esimerkiksi Ypäjän Hevosopisto, Peltomäki sanoo.

Hevosella on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli ihmisen hyvin voinnin edistämisessä niin virkistys , liikunta , hyvinvointi kuin sosiaali ja kuntoutuspalveluissa. Juuri ilmestynyt sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatutyökirja tarjoaa kiinnostavan kat sauksen aiheeseen. n

MITÄ ON SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA?

MITÄ? Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jota voidaan käyt tää sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä sosiaaliseen kuntoutuk seen. Vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta. Hevosen avulla voidaan harjoitella taitoja, jotka siirtyvät arkielämään.

KENELLE? Sosiaalipedagogista hevostoimintaa käytetään

• lastensuojelun tukitoimena ja avopalveluna sekä lastensuojelulaitoksissa

• mielenterveys- ja päihdetyössä

• kuntouttavassa työtoiminnassa

• kehitysvammaisten päivätoiminnassa

• nuorten tukihenkilötoiminnassa

• ikäihmisten päivätoiminnassa ja vierailukäynteinä

• sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa

MITEN? Sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuuluu talliyhteisö, hevonen ja sosiaalinen vuorovaiku tus. Hevosen kanssa toteutetaan yhteisöllistä, kokonaisvaltaista ja osallistavaa toimintaa. Hevosen avulla pyritään näyttämään omaan hyvinvointiin vaikuttavien asioiden tärkeys. Näitä ovat esimerkiksi puhtaus, terveellinen ravinto, sään nölliset ruokailuajat, sopiva määrä liikuntaa ja riittävä lepo.

KUKA? Hevostoimintaa ohjaa sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen, joka on suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen.

MITKÄ MENETELMÄT? Sosiaalipedagogi seen hevostoimintaan voi kuulua esim.

• hevosen tarkkailua ja hoitamista

• talutusta ja maastakäsittelyä

• tehtäväradan suorittamista

• ratsastamista

• luonnossa ja maastossa tehtäviä harjoituksia

• poniagilityä

• ajamista

• tallitöitä ja hevosen hyvinvoinnista huolehtimista

LISÄTIETOJA: hevosopisto.fi

KUVAT ANNE

Eläinten huono kohtelu ja pandemiat KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

Koronapandemia on raju muistutus siitä, kuinka tärkeää on huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tulevilta eläinperäisiltä pandemioilta voidaan välttyä parhaiten lakkauttamalla niiden kasvualustat eli villieläinten ja elävien eläinten kauppaaminen toreilla sekä eläinten tehotuotanto.

TEKSTI | Saara Råman

Maailman terveysjärjestö pitää todennäköisenä, että korona on levinnyt ihmiseen lepakosta väli-isännän kautta. Lepakoita ja muita villieläimiä myydään Aasiassa eläintoreilla.

JOULUKUUSSA 2019 Kiinan Wuhanista sai alkunsa epi demia, joka laajeni pian maailmanlaajuiseksi pande miaksi. Sen syyksi paljastui koronavirus, jonka aihe uttamaan covid 19 tautiin on kuollut miljoonia ihmisiä. Virus on muuntunut eri puolilla maailmaa uusiksi virusvari anteiksi ja muuttunut siten yhä tappa vammaksi aiheuttaen uusia tautiaaltoja.

Kokoontumisrajoitusten, rokotusten ja muiden suojautumistoimien sekä virusten luonnollisten ominaisuuk sien ansiosta uusien koronatartuntojen ilmaantuvuus on saatu laskusuuntaan. Suomessakin tartuntaluvut ovat vähen tyneet merkittävästi.

Pikkuhiljaa voimme alkaa katsoa taaksepäin ja pohtia, mitä koronasta voidaan ja mitä siitä tulee ottaa opiksi.

Taudinaiheuttajat muhivat huonoissa olosuhteissa

Kansainväliset asiantuntijat uskovat, että koronavirus on ollut alkujaan luonnonvaraisten eläinten virus, joka siirtyi ihmisiin kiinalaisilla eläintoreilla. Tosin sitäkään vaihtoehtoa, että koronavirus olisi karannut kiinalaislaboratoriosta, ei ole vielä pystytty sulkemaan todisteiden puutteessa pois.

Four Paws eläinsuojelujärjestö on tutkinut Kiinan eläintorien toimintaa ja havainnut, että niiden valvonta on olematonta. Toreilla kaupataan valtavia määriä mitä erilaisimpia eläimiä. Elä viä muurahaiskäpyjä, käärmeitä, koiria, kissoja ja monia muita eläimiä pidetään eläintoreilla epähygieenisissä ja ahtaissa olosuhteissa ja tapetaan ihmisen ravin noksi. Huonot olot heikentävät eläimen immuunijärjestelmää, jolloin taudinaiheuttajat pääsevät siirtymään helposti eläimestä toiseen. Ja tämä aiheuttaa tautiriskin myös ihmisille.

Huonot pito olosuhteet ja niihin liittyvät riskitekijät eivät ole pelkäs tään Aasian eläintorien ongelma. Suur kanaloiden, sikaloiden ja navettojen sekä turkistarhojen eläimet elävät virik keettömissä, ahtaissa ja joskus myös epä hygieenisissä oloissa kaikilla mantereilla.

Tehotuotannossa pidettävien eläinten geenipooli on pienentynyt, ja tuotanto eläimet ovat entistä sairaampia. Eläimillä ei ole myöskään mahdollisuutta lajityypil liseen käyttäytymiseen, ja niitä pidetään ahtaissa tiloissa niin kasvatuksen, kulje tuksen kuin myynninkin aikana. Tällai sissa olosuhteissa taudinaiheuttajat pääse vät leviämään herkästi, ja ne voivat siirtyä niin eläimistä toisiin kuin eläimestä ihmi seen. Suurtiloilla onkin havaittu zoonoo seja eli myös ihmisiin tarttuvia tauteja, kuten esimerkiksi lintuinfluenssaa.

Myös maailmanlaajuinen villieläin kauppa ja villieläinten luonnollisen elintilan kaventuminen karjankasva tuksen tieltä ovat johtaneet siihen, että ihmiset ovat lähempänä luonnonvarai sia eläimiä ja niiden taudinaiheuttajia.

Eläinten hyväksikäyttö, tehotuotanto, turkistarhaus sekä elävien eläinten ja villieläinten kauppaaminen toreilla aihe uttavat suurta kärsimystä eläimille sekä pandemiariskin ihmisille. On vain ajan kysymys, milloin seuraava eläinperäinen pandemia syntyy. Näitä katastrofeja voi taisiin kuitenkin ehkäistä, mutta miten?

Eläinten hyvinvointi avainasemassa pandemioiden torjunnassa Eläinten hyvinvointi on keskeisessä asemassa pandemioiden synnyn ehkäi syssä. On todettu, että jopa 75 pro senttia ihmisten tartuntataudeista on peräisin eläimistä.

Taudit syntyvät ja leviävät herkem min ahtaissa ja epähygieenisissä olosuh teissa, joten eläinten elinoloja ja hyvin vointia parantamalla voidaan ehkäistä myös pandemioita.

Four Paws eläinsuojelujärjestön mu kaan pandemiariskiä voidaan pienen tää lopettamalla mahdollisista tautipesäkkeistä peräisin olevien eläinperäis ten hyödykkeiden käyttö. Tämä tarkoit taa villieläinkaupan sekä villieläimistä peräisin olevien tuotteiden ja koiran ja kissanlihan kaupan kieltämistä.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Pandemiariskin pienentämiseksi myös turkistar haus ja eläinten tehotuotanto suurtiloilla olisi lakkautettava. Lihansyönnin vähen

tämistäkin tulisi edistää. Näillä toimen piteillä voitaisiin vähentää myös karjan kasvatukseen liittyvää metsien raivausta sekä luonnonvaraisten eläinten elintilan kaventumista ja siten ihmisten ja villi eläinten välisiä kontakteja.

Eläinperäisten tuotteiden liiallisesta käytöstä tulisi siirtyä kestävämpiin kulutusmuotoihin. Tämä pienentäisi pandemiariskiä ja suojelisi ympäristöä lihan tehotuotannon haittavaikutuksilta kuten kasvihuonekaasuilta ja saasteilta. Samalla miljoonien eläinten terveys ja hyvinvointi paranisivat.

Ohjenuoraksi periaate yhteisestä hyvinvoinnista

Maailman eläintautijärjestö (OIE) on jo pidemmän aikaa tuonut tutuksi käsit teitä ”yhteinen terveys” (One Health) ja ”yhteinen hyvinvointi” (One Wel fare). Termeillä tarkoitetaan sitä, että eläinten terveys ja ihmisten hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan ja sidoksissa ekosysteemien terveyteen.

Koronapandemia on raju muistutus tämän paikkansapitävyydestä. Eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ovat kytköksissä toisiinsa. Kun eläimiä kohdellaan huonosti ja ne voivat huo nosti, tällä on seurauksia myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kansallisilla viranomaisilla ja kan sainvälisillä toimijoilla sekä terveys , ympäristö ja eläinsuojelujärjestöillä on nyt mahdollisuus edistää OIE:n periaatteiden toteutumista. Ne voivat ajaa eläinten, ihmisten ja ympäristön yhteistä hyvinvointia esimerkiksi suosituksilla, lainsäädännöllä ja määräyksillä. Tavallinen kuluttajakin voi vaikuttaa. Jokainen voi esimerkiksi vähentää eläin peräisten tuotteiden käyttöä.

”Yhteinen terveys ja yhteinen hyvin vointi” näkökulmasta tarkasteltuna koronapandemian ihmiskunnalle antama opetus on se, että meidän tulisi kohdella eläimiä hyvin, lopettaa niiden hyväksikäyttö ja edistää niiden hyvinvointia. Tunnistamalla ja tunnustamalla eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin välinen yhteys koronan kaltainen terveyskatastrofi on tulevaisuudessa vältettävissä. n

Tehotuotannossa käytettyjä eläimiä pidetään ahtaissa tiloissa niin kasvatuksen, kuljetuksen kuin myynninkin aikana. Tällaisissa olosuhteissa taudinaiheuttajat pääsevät leviämään herkästi, ja ne voivat siirtyä niin eläimistä toisiin kuin eläimestä ihmiseen.

LYHYT KATSAUS ZOONOOSEIHIN

Eläinperäiset taudit eivät ole uusi il miö. Esimerkiksi vuosina 1918–1920 maailmalla riehunut ja kymmeniä mil joonia ihmisiä tappanut espanjan tauti oli zoonoosi, jonka on arveltu siirtyneen ihmiseen linnuista. Vaik ka nykyisin pandemioiden hallintaan on paremmat edellytykset kuin sata vuotta sitten, tautien biologia ja alku perä eivät ole muuttuneet.

Tuoreempia esimerkkejä zoo nooseista ovat Kiinan Guang dongin alueelta alkunsa saanut ja vuosina 2002 ja 2003 maailmalla levinnyt sars-epidemia sekä vuosi na 2014–2016 epidemian aiheutta nut ebola-virus.

Nykyisen koronapandemian ai kana koronavirusta on löydetty myös Euroopan minkkitarhoilta. Vi rus siirtyi ensin ihmisistä minkkei hin ja taas muuntuneena takaisin ihmisiin. Taudin torjumiseksi Hol lannissa ja Tanskassa lopetettiin miljoonia turkiseläimiä. Myös sarsepidemian aikana taudinaiheutta jaa löydettiin turkistarhoilla pidettä vistä supi koirista. Tästä huolimatta turkistar haukselle ei edelleenkään näy loppua – Suomessakaan.

Lähteet

• Duodecimin terveyskirjasto

• European Centre for Disease Prevention and Control

• Four Paws International

Maailman eläintautijärjestö

Maailman terveysjärjestö

Tampereen yliopisto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja One Welfare -periaatteesta saa sivulta onewelfareworld.org

Metsiä raivataan karjankasvatuksen tieltä, minkä takia luonnonvaraisten eläinten elintila on kaventunut ja ihmiset ovat lähempänä eläimiä ja niiden taudinaiheuttajia.

Saara Råman

Tekaistujen eläinpelastusvideoiden julma kääntöpuoli

HELLYTTÄVIÄ ELÄINVIDEOITA

on aina mukava katsella. Erityiseen suosioon ovat nousseet pelastusvideot, joissa sankarilliset ihmiset pelastavat hätään joutu neita eläimiä erilaisista vaaratilanteista. Videot päättyvät yleensä onnellisesti, ja katsojalle tulee hyvä mieli. Monet eläinsuojeluyhdistykset ja eläinpelas tusyksiköt esittävät työtään videoilla, joissa pelastetaan ahdinkoon joutuneita eläimiä. Silloin niiden tarkoituksena on edistää eläinten etua.

Valitettavasti internetistä löytyy myös kyseenalaisia eläinpelastusvideoita, jotka ovat tekaistuja ja joiden teko on aiheut tanut niissä esiintyville eläimille kär simystä. Periaate tekaistuilla pelastusvideoilla on lähes aina sama. Koira, kissa

tai muu eläin on pulassa tai vaarallisessa tilanteessa. ”Sankari” pelastaa eläimen, tapahtuma videoidaan ja video jaetaan eteenpäin suositussa jakopalvelussa, jossa ihmiset tykkäävät siitä ja jakavat sitä eteenpäin.

Tyypillinen videolle tallennettu tilanne on esimerkiksi kissan, koiran, apinan tai haukan pelastaminen käär meen hyökkäykseltä. Tällaisen tilanteen lavastaminen aiheuttaa eläimille voima kasta stressiä, ja eläimiä myös loukkaan tuu ja kuolee videoiden teon yhteydessä. Videoiden tarkoituksena on saada huo miota ja rahaa katsovalta yleisöltä.

Tutkimus osoittaa ongelman laajuuden

Pelastusvideoita ladataan useimmiten videopalvelu Youtubeen, jossa niitä

julkaisevilla kanavilla voi olla tuhansia seuraajia ja videoilla miljoonia katsojia. Siellä niitä on myös alettu pitää silmällä.

Tubettaja nimeltään Paymoney Wubby julkaisi kesäkuussa 2019 videon, jossa hän analysoi Amazing KM Daily nimisen kanavan videoita. Kyseinen kanava jakoi tarinoita katukoirista kau heissa tilanteissa, ja videoilla sankareina esiintyivät pikkulapset. Kanavalla oli enimmillään miljoona seuraajaa.

PaymoneyWubbyn esittämän kritiikin jälkeen Amazing KM Daily hävisi koko naan Youtubesta. Tätä voidaan pitää pie nenä voittona. Pienenä siksi, että You tube on täynnä vastaavia kanavia.

Eläinsuojelijat ovat yrittäneet päästä eroon kyseenalaisia eläinpelastusvide oita esittävistä kanavista Youtubelle suunnatuin adressein sekä levittämällä

Internetissä on paljon videoita, joissa kotieläin pelastetaan petoeläimen kynsistä. Monet näistä videoista on lavastettu, ja niiden tekoon liittyy eläimille aiheutettua kärsimystä.

Kaikki tekaistuilla eläinpelastusvideoilla esiintyvät eläimet joutuvat kokemaan stressiä, niin pelastettavat kotieläimet tai luonnoneläimet kuin petoeläimet, joiden kynsistä ne pelastetaan.

TEKSTI | Päivi Hagman

NÄIN TUNNISTAT TEKAISTUN ELÄINPELASTUSVIDEON

1. Kuka on tehnyt videon? Ihmiset, joil la on oikeasti eläimen etu mielessä, työskentelevät yleensä jonkun hyötyä tavoittelemattoman organisaation hy väksi. Tällöin videoon on lisätty tietoa kyseisestä organisaatiosta ja hyper linkkejä, jotka vievät kyseisen järjestön lahjoitussivuille, joiden kautta videoiden katsojat voivat lahjoittaa rahaa hyvän tekeväisyyteen. Katsojan kannattaa varmistaa sekin, että videoon liitetyt organisaatiot ovat oikeasti hyvällä asialla ja että linkit ovat aitoja.

2. Vaikuttaako tilanne lavastetulta? Osu vatko videoiden tekijät vain sattumalta paikalle juuri silloin, kun eläimellä on hätä? Tämä on huono merkki. Samoin se, jos video käynnistyy aloituksella, jossa esitellään, miten pelastajat saa puvat paikalle ja joutuvatkin ”yllättäen” pelastustöihin.

3. Miten ”pelastajat” saapuvat paikalle? Kutsuttiinko heidät hätään? Mitä tarvik keita heillä on mukanaan? Todellisissa hätätilanteissa pelastajat ovat yleensä valmistautuneita auttamaan ja heidät on tarkoituksellisesti kutsuttu paikalle.

4. Mitä eläimelle tapahtuu? Auttavatko videon tekijät välittömästi hädänalaista eläintä vai onko heille tärkeämpää nau

hoittaa tilanne mahdollisimman hyvin? Näyttävätkö tekijät tietävän, mitä he tekevät, vai jättävätkö he ”auttamisen” esimerkiksi lapselle? Haetaanko eläi melle apua heti, kun akuutein vaara tilanne on ohi, vai päättyykö video itse pelastamiseen?

5. Onko videolla oleva eläin tuttu? Valitettavan usein tehdään niin, että samaa eläintä käytetään useissa eri pelastusvideoissa, jolloin sitä altistetaan vaaratilanteille yhä uudestaan ja uudes taan. Miten sisällön omistajan kanssa voi puhua/toimia? Onko videon alla kommenttiosio ja vastataanko siellä kriittisiin kysymyksiin? Onko videossa ylipäätään mitään kuvailua? Mitä vä hemmän videossa on tietoa, sitä huo nompi merkki se on.

Jos epäilet, että kyseessä on tekaistu eläinpelastusvideo, ja huomaat, että eläimet ovat videolla selvästi stressaantuneita, ilmianna video sopimattomaan sisältöön vedoten sen julkaisualustalle.

Tekaistut eläinpelastusvideot ovat lavastettuja ja niissä ”uhreina” ovat usein kissan- tai koiranpennut.

tietoa siitä, miten oikean eläinpelastusvideon tunnistaa väärästä. Maalis kuussa 2021 Youtube lupasikin poistaa sivustoiltaan tekaistut eläinpelastus videot, mutta ongelmana on se, että videot poistetaan yleisön välittämien ilmiantojen perusteella.

Maailman eläinsuojeluliiton (World Animal Protection) tänä vuonna julkai semasta tutkimuksesta käy ilmi, kuinka mittavasta ongelmasta eläinpelastusvide oissa on kyse. Tutkimuksessa havaittiin, että Youtubessa on julkaistu lokakuun 2018 ja toukokuun 2021 välisenä aikana yli 180 tekaistua eläinpelastusvideota, joista 70 oli siirretty palveluun vuoden 2021 aikana. Videoista 47 oli päivitetty tämän vuoden maaliskuun jälkeen eli Youtuben eläinpelastusvideoita koske van julkaisulinjauksen jälkeen.

Videoista 50 katsotuinta julkaistiin 28 eri kanavalla, joilla oli yhteensä 13 mil joonaa tilaajaa, ja ne olivat keränneet 133 miljoonaa katselukertaa ja puoli miljoo naa tykkäystä. Monet videoista olivat olleet Youtubessa yli puoli vuotta, mikä selkeästi osoittaa, että videoalustan nykyinen yleisön ilmiantoihin perus tuva tapa valvoa eläinpelastusvideoiden sisältöä ei toimi.

Ilmianna feikkivideot

Mitä tekaistuille eläinpelastusvide oille voi sitten tehdä? Tavallisilla tal laajilla ei ole samaa vaikutusvaltaa kuin suosituilla tubettajilla, mutta tekaistulta vaikuttava video, jossa eläimille aiheutetaan stressiä, on syytä aina ilmiantaa sen julkaisualustalle. Tämän lisäksi on mahdollista allekir

joittaa tekaistuja eläinpelastusvideoita vastustavia adresseja.

Aidot pelastusvideot ovat hyvällä asi alla ja ansaitsevat huomiota, mutta eläi mille tuskaa aiheuttavat tekaistut eläin pelastusvideot, joilla tahkotaan teki jöille mainosrahaa, on kitkettävä pois videonjakelupalveluista yksi kerrallaan. Siksi jokainen ilmianto eläimille kärsi mystä aiheuttaneesta videosta on tärkeä niin kauan, kunnes Youtube – toivon mukaan – puuttuu asiaan tehokkaalla omavalvonnalla! n

LISÄTIETOJA

• World Animal Protection: Views that abuse: the rise of fake “animal rescue” videos on YouTube, 2021.

• Lady Freethinker: Youtube: Profiting from animal abuse.

EROON EROAHDISTUKSESTA

Etätyöarki on totuttanut monet lemmikit ihmisen alituiseen läsnäoloon. Jotta paluu normaaliin työarkeen sujuisi lemmikin kannalta mahdollisimman kivuttomasti, erossaolotilanteita on hyvä pitää yllä ja opetella jo kotikonttorilla.

TEKSTI | Annika Savinen

VUODET 2020–2021 ovat olleet koronan takia poik keuksellisia paitsi ihmi sille myös useille eläimille. Ihmiset siirtyivät koronatilanteen takia etätöihin, ja monella eläimestä haaveilevalla oli sopiva tilaisuus hankkia itselleen lemmikki. Pandemian aikana lemmikkejä – varsin kin koiria ja kissoja – onkin ostettu pal jon enemmän kuin normaalisti.

Kun ihmiset ovat työskennelleet etänä kodeissaan, lemmikit ovat tottuneet sii

hen, että niillä on koko ajan seuraa. Nyt edessä häämöttää yhtäkkiä aika, jolloin etätyöt loppuvat, ja jo tätä ennen olisi tärkeää opettaa ja totuttaa lemmikki ole maan yksin kotona.

Koirien koulutuksia tarjoavan Koi ruuksien Klubin perustaja ja eläintenkouluttaja Helmi Pesonen kertoo HESY lehden lukijoille, mitä lemmikin eroahdistuksen taustalla on ja miten yksinolon ongelmia voidaan ratkoa. Kun lemmikki oppii olemaan yksin, on arki kaikkien kannalta mukavampaa ja huomattavasti helpompaa.

Yleensä erilaiset muutostilanteet laukai sevat eroahdistuksen. Näitä ovat muun muassa eläimen omistajan vaihtumi nen, yhden perheenjäsenen muutto pois kotoa, toisen lemmikin kuolema ja muu tokset arkirutiineissa, kuten esimerkiksi omistajan siirtyminen vuorotyöhön. Muita eroahdistuksen taustatekijöitä voivat olla lenkkeilyn tai tekemisen huomattava vähentyminen sekä kivut, muut terveyshuolet ja pelot – etenkin

Koronapandemian aikana ihmiset ovat työskennelleet etänä kodeissaan ja lemmikit ovat tottuneet siihen, että niillä on koko ajan seuraa. Nyt edessä häämöttää yhtäkkiä aika, jolloin etätyöt loppuvat, ja jo tätä ennen olisi tärkeää opettaa ja totuttaa lemmikki olemaan yksin kotona.

Mitkä tilanteet aiheuttavat tyypillisesti lemmikille eroahdistusta?

äänipelko. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että palkitsemisen avulla koulutetuilla koirilla vaikuttaa olevan vähemmän ero ahdistusta ja muita käytösongelmia kuin rankaisemalla koulutetuilla.

Miten eroahdistus tyypillisimmin ilmenee?

Eroahdistus näkyy usein ääntelynä: eläin esimerkiksi vinkuu, haukkuu tai ulvoo. Lemmikki voi myös pissata tai ulostaa sisälle, tehdä tuhojaan kotona rikkomalla tavaroita ja sotkemalla sekä liikkua levottomasti. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa pyrkiä jopa ulos asunnosta esimerkiksi syömällä tai raa pimalla ovilistoja, ovea tai ikkunaa.

Millainen olo lemmikillä on eroahdistuksen aikana?

Eroahdistus on yksinolo ongelman muoto, jossa ahdistus voi liittyä siihen, että eläin jää täysin yksin, tai siihen, että tietty henkilö poistuu asunnosta. On vaikea sanoa, miltä ahdistus tai pelko lemmikistä tuntuu, mutta siihen liit tyy levottomuutta ja stressitason koho amista. Eroahdistus heikentää täten eläimen hyvinvointia.

Kärsivätkö vain koirat eroahdistuksesta?

Eroahdistusta on myös muilla eläinla jeilla, kuten kissoilla. Kissoilla eroahdis tus ilmenee samoilla tavoilla kuin koi rilla: kovaäänisyytenä, masentuneisuu tena, apaattisuutena, pissailuna vääriin paikkoihin, aggressiivisuutena ja ahdis tuneisuutena.

Onko rescuekoirilla, jotka ovat tulleet hylätyiksi, enemmän eroahdistusta kuin koirilla, joilla ei ole vastaavaa traumaattista kokemusta?

Rescuekoirat ovat suuri ryhmä hyvin erilaisilla taustoilla varustettuja koi ria. Ryhmään mahtuu muun muassa koiria, jotka on saatettu hylätä juuri yksinolon ongelmien takia. Tällöin vastaavia ongelmia ilmaantuu hyvin todennäköisesti uudessakin kodissa ja niitä on työstettävä harjoituksin. On myös rescuekoiria, joilla ei ole ollut koskaan kotia.

Kodittomana kadulla ja tarhaolosuh teissa olleet koirat kokevat tyypillisem min toisen koiran seuran valtavan tär keäksi, mutta ihmisen seura ei ole niille välttämättä aluksi niin tärkeää, koska koira ei ole tähän tottunut. Täysin

yksin – ilman ihmis tai koiraseuraa –nämäkään koirat eivät kuitenkaan vält tämättä pärjää ilman hyvää harjoittelua. Jokaisen uuden koiran kanssa tulee har joitella yksinoloa pian muuton jälkeen, mutta maltillisesti. Videoimalla voi var mistaa, että harjoittelu todella sujuu siten, että koira on rennosti kotona.

Miten koiran ja muut eläimet voi totuttaa yksinoloon jo etätyöaikana?

Lemmikki kannattaa totuttaa ensin omistajan kodista lähtöön liittyviin merkkeihin ja lyhyisiin yksinolon het kiin. Vähä vähältä yksinolon aikaa pidennetään. Etätyöpäivän aikana arki tulee pitää mahdollisimman normaalina eikä koiraan kannata kiinnittää erityi sesti huomiota. Jos mahdollista, lemmi kin voi jättää etätyöpäivän aikana välillä yksin omaan huoneeseen ja tehdä itse töitä eri huoneessa. Koiralle ei myös kään kannata tarjota ylimääräisiä ulko lenkkejä päivän aikana. Extralenkkei hin tottuneelle koiralle tulee todennä köisemmin pissahätä myös silloin, kun omistaja onkin palannut läsnätöihin, ja tämä voi lisätä ahdistusta.

Miten käy koiran, jos omistaja lopettaa yhtäkkiä etätyöskentelyn ja siirtyy läsnätöihin?

Koirista osa pärjää varmasti yksin. Osalle muutos on kuitenkin suuri ja aiheuttaa stressiä. Yllättävä yksin jääminen ja muu toksesta aiheutuva stressi voivat aiheut taa koiralle ahdistusta, levottomuutta ja turhautumista. Olisikin tärkeää selvittää ajoissa, miten koira tällä hetkellä pärjää yksin kotona, jotta asialle ehditään tehdä jotain ennen etätöiden päättymistä.

Mitä jos eroahdistusta ei saa helpotettua itse?

Jos tilanne tuntuu hyvin vaikealta, kan nattaa ottaa yhteyttä eläinkouluttajaan, joka on suorittanut alan ammattitut kinnon ja jolla on kokemusta eroahdis tuksen hoidosta.

Millaisin menetelmin eroahdistusta voidaan helpottaa?

Eroahdistuksen lievittämiseen on ole massa erilaisia tukihoitoja ja vinkkejä, joista kannattaa poimia omalle koiralle sopivimmat. Tärkeintä on kuitenkin harjoitella yksin jäämistä johdonmukai sesti ja siten, että ahdistusta ei pääse syn

Kissoilla eroahdistus ilmenee samoilla tavoilla kuin koirilla: kovaäänisyytenä, masentuneisuutena, apaattisuutena, pissailuna vääriin paikkoihin, aggressiivisuutena ja ahdistuneisuutena.

tymään. Näin koira alkaa kokea yksinolon rentona ja mukavana hetkenä. Harjoitusten kanssa tulee edetä maltilli sesti. Vaikeammissa tapauksissa eläinlää käri voi harkinnan mukaan määrätä ero ahdistuksen hoitoon myös lääkityksen.

Milloin pennun eroahdistusharjoittelun voi aloittaa?

Yksinoloharjoitukset voi aloittaa, kun pentu tai nuori koira on kotiutunut. Yksinoloa on harjoiteltava säännöllisesti ja taitoa on ylläpidettävä kertauksin. Pentujen ja nuorten koirien käytös voi muuttua muun muassa hormonien vai kutusten vuoksi, joten yksinolon suju misen seuranta on tärkeää, vaikka ero ahdistusoireita ei olisi aiemmin ilmen nyt. Koirilla on myöhemmälläkin iällä erilaisia kehityskausia, jolloin ne voivat kokea esimerkiksi tietyt tilanteet pelot tavampina kuin aiemmin.

Miten voin selvittää, onko kyseessä todella eroahdistus vai joku muu ongelma?

Yksinolo ongelmien taustalla on erilai sia syitä. Ensimmäiseksi onkin varmis tettava, kärsiikö eläin eroahdistuksesta vai esimerkiksi tylsyydestä, turhautumi sesta, äänipeloista tai jostakin muusta. Tätä voi selvittää parhaiten videokuvaa malla asunnossa yksin olevaa koiraa. n

Epoismenoläinkumppanin sattuu JA SE SAA NÄKYÄ

Lemmikin menett ä minen on usein musertavaa, mutta lohtua voi l ö yty ä . Anni oli mäyräkoirapersoonallisuus, jonka poismeno jätti emäntänsä sydämeen kivuliaan aukon, jota hoitokoirat ovat sittemmin täyttäneet. Amelie-koira alkoi sairastella jo nuorena ja piti saattaa vajaa kymmenvuotiaana sateenkaarisillalle. Tämä ehdytti sen omistajan voimat, mutta ystävien ja perheenjäsenten tuella hän selvisi vaikeimpien vaiheiden yli.

TEKSTI | Inka Kuutti

KARKEAKARVAINEN mäyrä koira nimeltään Anni oli persoonallinen ja suosittu seurapiirikoira. Anni sulos tutti olemuksellaan omis tajansa työpaikkoja, joissa se sai joka kerta runsain määrin ihai lua ja rapsutuksia. Annille lähetettiin joulukortteja ja sille tuotiin puruluita lahjaksi. Työkaverit kyselivät Annin kuulumisia paljon useammin kuin omistajansa Tuiren. Annia tultiin ter vehtimään, hyvästelemään ja Annille toivoteltiin hyvää viikonloppua.

Anni oli merkittävä hahmo myös asuinalueellaan Munkkivuoressa. Anni tunnistettiin puistoissa, ja Annilla oli alu eella omia lajikavereita, joiden kanssa se vietti yhteistä koira aikaa. Ennen kaikkea Anni eli täyttä elämää omistajansa Tui ren kanssa. He tekivät kaiken yhdessä. Kaksikko kiersi Etelä Suomen metsissä

sienestys ja marjastusretkillä ja kävi yhdessä uimassa sekä saunomassa niin, että Anni odotteli kärsivällisesti oven takana emännän löylytellessä. Tuire on innokas palstaviljelijä, ja Anni toimi mas kottina emäntänsä palstayhdistyksessä ja oli naapuripalstojen vieraileva tähti.

Anni ilahdutti matkakavereita lukui silla retkillä ja oli juhlatilaisuuksien kar vainen tähti ja backstage koira. Se opetti myös nuoremmalle mäykky ystävälleen Armille, miten koiramaailmassa käyt täydytään ja miten poikakoirien pyl lyjä kuuluu haistella! Kiitoksena tästä Anni sai ”oppilaaltaan” jahtipäiväkirjan, johon merkitään havaintoja komeiden urosten liikkeistä.

Kukaan ei voi korvata Annia Älykäs ja omanarvontuntoinen Anni oli lapsirakas ja osallistui mielellään ja menestyksellä pikkuväen nukuttami

seen. Liikaa lässyttävälle aikuiselle Anni saattoi sen sijaan olla jopa kylmähkö. Jos Anni otti jostain asiasta nokkiinsa, herkkupalatkaan eivät riittäneet lepyt telemään ja houkuttelemaan omapäistä koiraa luokseen.

Anni valikoi seuransa ja rapsutteli jansa tarkkaan ja huolella. Edes Munkkivuoren lemmikkieläinkaupan vieraileva konsultti ei saanut ostettua herkuillaan Annin hyväksyntää. Kylmän rauhallisesti Anni työnsi herkut yksitellen kuonol laan pois, mikä oli myös koiranherkkukonsultille hieman kiusallista!

Anni sairastui myöhemmällä iällään mäyräkoirille tyypilliseen Cushingin tautiin, jota hoidettiin ja lääkittiin pit kään. Lopulta Anni kuitenkin joudut tiin lopettamaan joulukuussa 2018, 10,5 vuotiaana. Koiraa jäivät kaipaa maan lukuisat Anni fanit, mutta Tui relle menetys oli musertava. Surusta

KIRJASUOSITUKSIA

toipuminen on ollut pitkällinen pro sessi. Etenkin, kun kaikki yhteiset pai kat muistuttavat edelleen Annista.

Surutyön keskellä Tuire yritti etsiä Annin sukulaisten jälkeläisiä siinä toi vossa, että hän olisi löytänyt persoonal taan edesmenneen lemmikkinsä kaltai sen mäyräkoiran. Toinen koira ei kui tenkaan pysty mitenkään korvaamaan Annia, ja vain aika auttaa menetyksessä. Vähitellen suru on alkanut helpottaa ja elämä on alkanut hymyillä. Tässä ovat auttaneet koirakontaktit. Tuire on hoi tanut jo jonkin aikaa ystäviensä koiria: toisia hän hoitaa pidempiä jaksoja ja toisia vain ulkoilutuksen verran.

Lemmikki tärkeimpänä perheenjäsenenä Amelie oli ihmisrakas, lempeä ja ter hakka staffi eli staffordshirenbullterrieri, joka sulostutti omistajansa elämää lähes kymmenen vuoden ajan. Parivaljakko teki kaiken yhdessä; metsäretket, pati koinnit, työpaikkavierailut, päiväkävelyt, reissut. Amelie nautti saades saan käpertyä omistajansa lämpimään

sänkyyn ennen aamun ensimmäistä lenkkiä ja kantoi mielellään suussaan ihmisensä esineitä, kuten lompakoita, sateenvarjoja ja kierrätyspahveja. Ame lie oli omistajalleen tärkein perheenjäsen, jonka kanssa jaettiin koko elämä. Ameliella alkoi esiintyä jo melko nuo rena kroonisia vatsavaivoja ja allergioita, joita sen omistaja hoiti kärsivällisesti. Allergiaoireita hän taltutti erilaisin kor tisonilääkkein ja erikoisruokavaliolla. Krooniset vaivat heikensivät kuiten kin merkittävästi Amelien yleiskuntoa. Lisäksi Ameliella epäiltiin olevan suo listosyöpä tai proteiinihukkaa aiheut tava suolistosairaus PLE. Eläinlääkärin suosituksesta Amelie päästettiin lopulta jatkamaan matkaansa koirien sateen kaarisillalle marraskuussa 2018.

Tarjoa surevalle konkreettista apua

Amelien omistajalle lemmikin kuo lemassa vaikeimpia asioita ovat olleet eutanasiapäätökseen liittyvät syyllisyy den tunteet ja epäselvyys koiran sairas telun syistä. Surun ja tuskan keskellä

VOIT MUISTAA EDESMENNYTTÄ LEMMIKKIÄSI

RIVI-ILMOITUKSELLA

HESY-lehdessä aletaan julkaista jäsenten rivi-ilmoituksia. Ilmoituksen aiheita voivat olla esimerkiksi edesmenneen lemmikin hyvästely lyhyellä muistokirjoituksella, vuo sia täyttävän eläimen syntymäpäiväterveh dys tai muu itselle ja/tai eläinkumppanille merkittävä tapahtuma. Rivi-ilmoituksen hinta on 5 euroa / rivi 56 mm. Yhdelle riville mahtuu 37–39 merkkiä välilyönteineen. Ri vi-ilmoituksissa voidaan julkaista vain teks tiä, ei kuva- tai kuvitusaineistoa.

Ilmoitusaineisto eli rivi-ilmoituksen teksti tulee toimittaa word-tiedostona sähköpostiosoitteeseen hesy@hesy.fi Kevään 2022 jäsenlehteen tuleva aineis to tulee toimittaa 31.12.2021 mennessä.

hänellä ei ollut voimia esittää ruumiin avauksen tekemistä, ja Amelien sai rastelun syyt jäivät siksi selvittämättä. Raskasta oli myös kokea toisten ihmis ten ymmärtämättömyyttä ja empatian puutetta lemmikkinsä menettänyttä kohtaan. Onneksi hänellä oli kuiten kin muutama ystävä ja läheinen per heenjäsen, jotka tukivat ja lohduttivat vaikeana aikana.

Amelien omistajan suruun liittyi armotonta väsymystä. Lemmikin kuole masta toipuville olisikin tärkeintä antaa aikaa ja sopivaa, konkreettista tukea. Surevan puolesta voi käydä esimerkiksi kaupassa tai hänelle voi laittaa ruokaa. Joskus paras apu on sitä, että vain istuu hiljaa surevan vierellä. Myös yhteyden otto vaikka puhelimitse voi lohduttaa surevaa, vaikka hän ei jaksaisikaan olla kovin keskusteleva. Se, että on aidosti läsnä, on surevalle kaikkein tärkeintä.

Sekä Annin että Amelien tarinoiden viesti on, että lemmikiltä saadun rakkau den menetys voi joskus sattua kovempaa kuin mikään muu ja surua sivusta seu raavien on hyväksyttävä tämä. n

SUREVILLE

Miia Moisio: Lupa Surra Heidi Holmavuo: Kyösti Aili Palmen (toim.): Sitä koiraa en unohda koskaan Julia Harris: Pet loss –A spiritual guide

Amelie-koira oli omistajalleen tärkein perheenjäsen, jonka kanssa jaettiin koko elämä

Lemmikin kuolema on monelle rankka paikka Lemmikin kuolemasta toipuvalle olisikin tärkeintä antaa aikaa ja sopivaa, konkreettista tukea esimerkiksi laittamalla hänelle ruokaa. Joskus paras apu on sitä, että vain istuu hiljaa surevan vierellä.

TEKSTI | Tanja Puhakka

Norsuilla on vahva myötäelämisen kyky. Ne esimerkiksi auttavat sairaita norsuja, saattavat väärään laumaan eksyneet poikaset takaisin emojensa luo ja auttavat tovereitaan irti liejusta.

Pariuskollisuus on erityisen yleistä linnuilla. Joutsenet lienevät tästä tunnetuin esimerkki.

Eläimen pyyteetön rakkaus voi auttaa tuomaan esiin parhaat puolemme.

OSAAKO ELÄIN rakastaa?

Onko rakkauden tunne ihmisen yksinoikeus? Rakastavatko esimerkiksi lemmikkimme meitä – tai toisiaan? Tutkimukset ovat alkaneet paljastaa, ettei meillä ole syytä pitää rakkauden ja empatian tunteita vain inhimillisinä piirteinä. Eläimet voivat jopa opettaa meille ihmisille monia tärkeitä toisesta välittämisen taitoja, kuten pyyteettömyyttä ja hetkessä elämistä.

HELSINGIN yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio kertoo, että mitä enem män eläinten havainnoin tia, ajattelukykyä ja tunteita tutkitaan, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa ihmistä. Eläimistä tämä koskee erityi sesti koti ja lemmikkieläimiä, joita tut kitaan paljon. Perustunteet, kuten esi merkiksi ilo, suru ja pelko, ovat saman kaltaisia kuin ihmisillä.

Myös empatiaa on tutkittu paljon. Empatia vaatii monimutkaisempaa ajat telukykyä. Empatian taito edellyttää kykyä ymmärtää toinen tuntevaksi olen noksi. Muun muassa rottien on havaittu olevan erityisen empaattisia eläimiä. Osa eläimistä voi auttaa pulassa olevaa lajitoveriaan. Tutkimusten mukaan ihmi sen jälkeen vahvin myötäelämisen kyky on norsuilla. Norsut kannattelevat sai raita lajikavereitaan, vievät väärään lau maan eksyneet poikaset takaisin emoil leen ja auttavat tovereitaan irti liejusta.

Mitä rakkaus on? Osaako eläin siis rakastaa? Olen lähes varma, että kaikki eläinten omistajat vastaavat tähän kyllä. Tieteessä ei käy tetä termiä rakkaus, mutta jos rakkaus määritellään voimakkaaksi ja pitkäkes toiseksi kiintymykseksi, niin silloin eläi met todellakin pystyvät rakastamaan.

Tiede ei kuitenkaan pysty vertaa maan suoraan sitä, onko jonkin tietyn eläimen kokemus yhtä voimakas kuin ihmisen. Tutkimusten mukaan eläin tuntee, mutta ei ihmisten tapaan esi merkiksi haudo kostoa. Tutkimusten mukaan eläimetkin kokevat esimerkiksi yllättymisen, nälän, janon ja sairauden aitoina tunteina. Jotkin eläimet saat tavat mahdollisesti kokea myös inhoa.

Näihin tuntemuksiin liittyviä aivokemi allisia tapahtumaketjuja ei kuitenkaan vielä tunneta yhtä tarkasti kuin muiden perustunteiden. Tunteiden voimakkuus ei riipu eläimen älykkyydestä.

Mitä enemmän eläimiä tutkitaan, sitä enemmän niiltä löydetään yhä pidemmälle menevää ymmärrystä. Se on varmaa, että eläimet kokevat tun teita älystä riippumatta. Ajatus siitä, että ihmisten tunteet olisivat muita eläimiä voimakkaammat, ei myöskään näytä pitävän paikkansa.

Uskolliset eläinparit

Kun puhutaan rakkaudesta parisuh teessa ja siihen liittyvästä uskollisuu desta, voidaan eläinmaailman esimer kiksi ottaa pariuskollinen naakka. Naa kan rakkauselämään liittyy hellyyttä, nokkasuukkoja ja juttelua. Naakkaparin osapuolet tervehtivät toisiaan kuhertele malla. Myös joutsenet, sudet ja kojootit ovat uskollisia ja rakastavat pariaan kuo lemaan asti. Pariuskollisuus on yleistä erityisesti linnuilla kuten kirjosiepoilla, peipoilla, hanhilla ja kurjilla.

Kun toinen osapuoli kuolee, toinen jää suremaan. Tutkimusten mukaan norsut saattavat pitää jonkinlaisia ”muistojuhlia” kuolleille lajitovereil leen ja usein norsu jää kumppaninsa ruumiin äärelle pitkäksikin aikaa. Myös sudet ja joutsenet surevat oikeasti. Susi saattaa ulvoa pitkään tuskaansa ja suru aan. Samaa ilmenee koiralla, kun tämän rakkain ihminen on kuollut. Surua näkee myös esimerkiksi kanilla, kun se menettää kaverinsa, jonka kanssa se on elänyt samassa kodissa.

Seuratessamme eläimiä näemme, että nekin hellivät toisiaan. Rakkaus ei todellakaan ole vain ihmisille kuuluva ainutlaatuinen ominaisuus. Ympäristö

filosofi Leena Vilkan mukaan eläimet kin ovat tietoisia olentoja ja pyrkivät keskinäiseen hyvyyteen.

Oppia ihmisille

Ihmisen rakkaus on usein pyyteellistä, ehdollista rakkautta, kun taas eläimen rakkaus on pyyteetöntä ja ehdotonta rak kautta. Koiran, kissan tai minkä tahansa eläimen rakkaus on aina ainutlaatuista ja korvaamatonta. Eläinten tunteita ei kan nata vähätellä, sillä ne ovat yhtä arvok kaita ja todellisia kuin ihmistenkin. Eläi met eivät pyydä meiltä vastapalvelukseksi mitään muuta kuin rakkautta.

Eläimen rakkaus voi auttaa tuomaan esiin parhaat puolemme. Onko meillä siis rakkauden suhteen opittavaa eläi miltä? Minun mielestäni on. Rakkaus terminä on monimutkainen, ja rak kautta on monenlaista. Rakkaus ja kyky rakastaa eivät kuitenkaan ole vain inhi millisiä ominaisuuksia.

Kunpa vain osaisimmekin suhtautua elämään eläinten lailla. Eläimet osaavat elää hetkessä ja hyväksyvät sen, että kai kelle on aikansa – niin syntymälle, elä mälle kuin kuolemallekin.

Eläimet antavat jo pelkällä olemassa olollaan ihmisille niin paljon. Ne elävät meidän armoillamme. Siksi olemme eläimille velkaa sen, että niiden elämä on hyvää. Eläimen läheisyys on tera peuttista. Kun esimerkiksi palaat kotiin huonon päivän jälkeen, koirasi odottaa sinua innolla ja on valmis osoittamaan sinulle, että kaikki on kuitenkin ihan hyvin. Eläimesi silmin juuri sinä olet ihana, arvokas ja tärkeä. Eikä se johdu pelkästään siitä, että ruokit ja hoidat eläintä. Eläimesi on innoissaan myös siitä, että tuntee saavansa sinulta vastarakkautta. Katsoessasi eläintä silmiin, sen silmät ovat vilpittömät ja voivat tar jota sinulle lohtua ja uutta voimaa mur heiden ja stressin keskellä.

Kaikki eläimet ja eläinlajit ovat eri laisia ja yhtä arvokkaita. Eläimet ovat kykeneviä rakastamaan huolimatta siitä, mihin muottiin me ihmiset haluamme ne asettaa ja millä mittarilla haluamme mitata niiden kyvyn rakastaa. n

KIVUTON SUU –onnellinen kissa

Suu- ja hammassairaudet ovat yleisimpiä kissojen vaivoja. Tutkimusten perusteella reilu 80 prosenttia yli 3-vuotiaista kissoista kärsii jonkinlaisesta hammassairaudesta. Purukaluston päivittäinen harjaaminen on tepsivin keino kissan hammasvaivojen ennaltaehkäisyyn.

SUU- JA HAMMASSAIRAUDET

voivat aiheuttaa kissalle kipua ja epämukavuutta sekä heikentää elämänlaa tua. Kissat eivät yleensä näytä selkeitä kipuoireita ennen kuin sairaus on edennyt pitkälle. Mistä sitten tietää, että kissalla on suu tai hammassairaus?

Selkeitä merkkejä siitä, että suussa on jotain pielessä, ovat punaiset ikenet,

pahanhajuinen hengitys, suun raapi minen ja pään ravistelu, kuolaaminen, hampaiden kalistelu, alaleuan vapina, hampaiden narskuttelu, suun kosketus arkuus sekä heiluvat hampaat, puuttuvat hampaat ja hammas, joka on joko lyhy empi tai pidempi kuin muut hampaat.

Muita suun tai hammasvaivan merk kejä ovat syömisvaikeudet. Kissa saat taa esimerkiksi pidättäytyä kuivaruoan syömisestä, tai sitten ruoka voi tippua

kissan suusta, sen pureskeleminen on vaikeaa tai pureskelu on toispuolista. Kissa voi myös lakata syömästä, vaikka tämä on harvinaista. Silminnähtävä merkki ongelmasta on se, että kissan suu ei mene kunnolla kiinni. Myös kis san käytöksen muuttuminen voi kieliä suu tai hammassairauksista: kissa on passiivisempi, leikkihaluton, hoitaa itseään vähänlaisesti ja nukkuu nor maalia enemmän.

Plakki muuttuu hammaskiveksi

Kissojen yleisin hammasvaiva on plakki, jota kertyy hampaan pinnalle ja joka voi olla alkuvaiheessa näky mätöntä. Jos plakin määrä kasvaa, se alkaa näyttää vaalealta, pehmeältä tah nalta, jota voi havaita esimerkiksi kis

Yhteistyökumppanin sisältöä

TEKSTI | Jevgenia Volkova, Omaeläinklinikan eläinlääkäri

Purukaluston päivittäinen harjaaminen on tepsivin keino kissan hammasvaivojen ennaltaehkäisyyn.

san poskihampaissa. Plakkia voi poistaa pesemällä kissan hampaita päivittäin. Hoitamattomana plakki mineralisoituu ja muuttuu hammaskiveksi.

Hampaan pinnoilla näkyvä ham maskivi on kellertävää tai rusehtavaa ja muodostuu syljen kalsiumyhdisteistä. Hammaskiven pinta on karkea ja epä tasainen. Tämä kiihdyttää plakin muo dostumista ja lisää bakteerien määrää. Hammaskiveä muodostuu myös ikenen alle. Hammaskiven muodostuminen on yksilöllistä. Nopeimmillaan hammaskiveä voi syntyä parissa viikossa. Ham maskiven voi poistaa vain nukutuksessa eläinlääkärin vastaanotolla.

Ientulehdus voi edetä parodontiitiksi

Plakin bakteerit ja hammaskivi aihe uttavat ientulehdusta. Sairaudelle on ominaista ikenen punoitus, turvotus, verenvuoto, kipu, pahanhajuinen hen gitys ja kuolaaminen. Ientulehdus on palautuva prosessi, ja ajoissa aloitettu hoito eläinlääkärillä sekä kotona voi parantaa tilannetta ja pelastaa ham paita. Hoitamattomana ientulehdus etenee parodontiitiksi.

Parodontiitti on hampaan kiinni tyskudoksen sairaus, joka aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita. Sairaudelle on ominaista ikenen tulehduksen lisäksi ikenen vetäytyminen niin, että hampai den juuret paljastuvat. Muita parodon tiitin merkkejä ovat paksu kerrostuma hammaskiveä, hampaiden heiluminen sekä harvinaisempana oireena märkä erite. Hampaiden heiluminen lisääntyy vähitellen, ja lopulta hammas voi irrota. Parodontiittia hoidetaan poistamalla vaurioituneet hampaat.

Hammassyöpymän syy tuntematon

Hammassyöpymä on kissoilla erittäin yleinen sairaus, jossa hampaan rakenne alkaa tuhoutua tuntemattomasta syystä. Hammassyöpymä alkaa tavallisesti ien rajasta ja voi jäädä silmämääräisesti näkymättömäksi. Syöpynyt alue voi näyttää hampaan pinnalla olevalta ”ike nen liikakasvulta”. Alue on punoittava ja kivulias, ja siitä voi alkaa vuotaa verta kosketuksen jälkeen.

Jos sairaus on edennyt pitkälle, ham paan tilalle voi muodostua ”patti”, joka on samanvärinen kuin ien. Ham masyöpymistä kärsivät kissat jatkavat yleensä syömistä normaalisti kivusta huolimatta. Sairauden diagnosoimiseksi

kissalle täytyykin tehdä täydellinen suun tutkimus nukutuksessa. Samalla otetaan röntgenkuvat sairauden etene misen selvittämiseksi.

Hammasyöpymän hoitomuotona on hampaiden poisto. Jos hampaiden juu ret ovat täysin luutuneet ja niiden poisto on mahdotonta, on turvauduttava niin sanottuun kruunuamputaatioon, jossa poistetaan vain hampaiden näkyvät osat.

Toinen taustasyyltään tuntematon kis san suun alueen sairaus on stomatiitti eli suutulehdus. Se on erittäin kivulias sai raus, joka voi aiheuttaa syömättömyyttä. Sen oireita ovat punaiset ikenet ja nielu, voimakas kuolaaminen, kuonon raa piminen, kovaääninen ääntely ruoka aikoina sekä laihtuminen. Tilanne vaatii aina hoitoa eläinlääkärillä.

Kulmahampaat

Kissan kulmahampaat ovat erityisen alttiita murtumille. Murtuma voi olla pinnallinen, jolloin vain hampaan kiille ja/tai hammasluu ovat vaurioituneet. Komplisoituneessa murtumassa vaurio yltää hampaan ytimeen asti. Pinnal lisessa murtumassa hammas voi olla herkempi kylmälle, kuumalle ja koske tukselle. Pinnallinen murtuma voi äityä pahaksi, jos infektio pääsee hammasluun kautta hampaan ytimeen asti ja aiheuttaa siellä tulehduksen. Pinnallista murtumaa hoidetaan tasoituksella ja pinnoituksella tai hampaan poistolla.

Komplisoituneessa murtumassa ham masydin on paljastunut, jolloin hammas on kivulias ja tulehdusriski on korkea. Silmämääräisesti hampaan lohjenneella pinnalla voi nähdä tuoreessa murtu massa punaista tai vanhassa murtumassa ruskeaa pistettä. Komplisoitunutta mur tumaa voidaan hoitaa hampaan pois tolla, pulpa amputaatiolla ja juurihoi dolla. Murtuneet hampaat on aina tut kittava eläinlääkärin vastaanotolla.

Kissan hampaat hyvä harjata päivittäin

Päivittäinen hampaiden harjaaminen on avainasemassa kissan hammassaira uksien ennaltaehkäisyssä. Harjaaminen estää plakin ja hammaskiven muodos tumista sekä pitää ikeneet terveinä. Hampaiden hoitoa helpottaa se, että kissoille on suunniteltu omia hyvän makuisia hammastahnoja sekä pieniä hammasharjoja. HUOM! Ihmisille tar koitettuja hammastahnoja ei saa käyt tää kissoilla. n

alttiita murtumille

Ennen: Hammaskivi on kellastanut kissan hampaat.

Kissan kulmahammas on murtunut ja on normaalia lyhyempi.

Pitkälle edenneessä hammassyöpymässä hampaan tilalle on tullut patti, joka on samanvärinen kuin ien.

Hammaskiven poiston jälkeen hampaat hohtavat valkoisina.

Koirakirjailija puhuu LEMMIKKIVANHEMMUUDESTA

TEKSTI | Kati Wikström

Koira on Suomen suosituin lemmikki. Koiran hankkiminen ja sen kanssa eläminen vaatii kuitenkin sitoutumista ja aikaa. Vastapainoksi koiralta saa suuren määrän iloa ja märkiä pusuja.

– On hyvä muistaa, että kotiväki on koiran koko elämä. Uuteen tulokkaa seen on tutustuttava rauhassa ja koiran pitoon pitää olla aikaa ja voimavaroja jatkossakin.

– Monelle koira saattaa olla yksinäi syyden lievittäjä ja kivaa ajanvietettä. Toivon, että näille koirille löytyy aikaa myös koronan jälkeen. Koira elää pit kän elämän, jossa söpö pentuaika on varsin lyhyt episodi.

EN KOSKAAN AIKUISENA aja tellut kuuluvani varsinaisiin koiraihmisiin, kertoo JaanaMirjam Mustavuori, jonka kirja Koirailoa – Rakkautta, rapsutuksia ja räntälenkkejä näki keväällä päivänvalon.

Mustavuori on vapaa kirjoittaja, kään täjä ja kehotietoisuuskouluttaja. Perus koulutukseltaan hän on juristi. Hän on kirjoittanut useita teoksia hyvinvoin tiin liittyvistä teemoista ja ihmisyyden ihmeistä. Koiraan perheenjäsenenä hän tutustui jo lapsena, ja oman kokemuk sen kautta Mustavuori tietää, että koiran ottaminen mullistaa elämän.

– Koiran tulo perheeseen muuttaa kaiken. Koti pitää katsoa turvalliseksi koiralle, johdot on piilotettava ja koi ralle on hankittava tarpeelliset tarvik keet. Perheen uusi jäsen laittaa luonnol lisesti myös ajankäytön uusiksi, ja koira pitää aina ottaa huomioon esimerkiksi lomamatkoja suunnitellessa.

Mustavuoren puheista välittyy ajatus lemmikkivanhemmuudesta: koiraa ei vain omisteta, vaan se on osa perhettä. Hän tähdentää, että koiran ottaminen merkitsee eläimen kannalta lupausta yhteiselosta. Koiraan on oltava valmis sitoutumaan noin 10–15 vuodeksi.

Koira koulutettava positiivisesti Koira tuo elämään paljon iloa, lämpöä ja rakkautta, mutta myös sotkuja, sillä vahinkoja sattuu. Ennen koiran hank kimista kannattaa perehtyä koiran käytökseen ja siihen, mitä koira per heeltään vaatii. Mustavuori pitää itse paljon Tuire Kaimion kirjoittamasta Pennun kasvatus – pennusta kunnon koiraksi kirjasta.

– Koiranpentu ei voi tietää, miten ihmisten maailmassa eletään, ellei sitä opeteta. Koiran koulutuksen pitää perustua aina positiiviseen vahvistami seen. Tämä tarkoittaa sitä, että koira oppii kehuista ja kiitoksesta. Koiraa ei saa opettaa huutamalla, alistamalla eikä rankaisemalla.

Jo koiran oman turvallisuuden vuoksi se pitää kouluttaa.

– Sanoisin, että koulutus on koiralle tehokas henkivakuutus. Olen pelasta nut oman koirani Nonon muutaman kerran jäämästä pyörän alle ja syömästä vaarallisia aineita ihan sillä, että se tot teli seis ja irti käskyjä.

Koira ei ole lelu eikä ihmiskorvike

Mustavuori on huolissaan niin kut sutuista koronakoirista eli sellaisista koirista, jotka on hankittu pandemian aikana – kenties suuremmin harkitse matta ja koiran hyvän elämän edelly tyksiin perehtymättä.

Koira ei liioin korvaa lasta eikä puo lisoa. Sitä ei myöskään saa siirtää syr jään, jos elämään saapuu oikea lapsi tai puoliso.

– Koira ei ole lelu eikä voi korvata ihmissuhteita. Koiraa käytetään jos kus liikaa ihmisen omiin tarpeisiin ja unohdetaan, että se on toislajinen eläin. Tällöin eläin voi kärsiä omasta asemastaan lemmikkinä. Ennen koi ran hankintaa onkin hyvä tuumia, pystyykö tarjoamaan sille elämän, jossa lajityypillisten tarpeiden toteuttami nen on mahdollista.

– Koiralla olisi hyvä olla esimerkiksi koirakavereita, joiden kanssa se voi puhua koirankieltä. Monille koirille päi vän kohokohta on uusien ja vanhojen koirakavereiden nuuskiminen ja terveh timinen kadulla. Koirapuisto on jo koi ran leikkitaivas, Mustavuori summaa.

Lapsi- ja aikuisiän koirakumppanuudet

Mustavuori alkoi kärttää 8 vuotiaana vanhemmiltaan koiraa. Samaan aikaan hänen isänsä sai burnoutin, ja lääkäri suositteli uupumukseen koiran hank kimista. Näin Mustavuoren lapsuuden perheeseen tassutteli Dina rottweiler.

– Koirasta tuli merkittävä osa minun ja isäni elämää. Kävin Dinan kanssa koirakoulun 1970 luvun alussa. Dinalla oli oma sänky huoneessani – täsmälleen samanlainen kuin minun sänkyni. Olin ainoa lapsi, joten Dina oli minulle kuin

sisko, sellainen vakaa ja jykevä. Jaoimme kaiken, ja koira tiesi salaisuuteni.

Dina oli myös Mustavuoren isän suuri rakkaus, ja hän kantoi koiran kuvaa aina lompakossaan.

– Dinan kuoltua vuonna 1980 elin vauhdikasta nuoren naisen elämää, eikä koiran hankinta käynyt mielessäni. Aloin

pohtia koiran hankkimista vasta toisen aviomieheni ottaessa asian esiin 2000 luvun alussa. Mikään kiire meillä ei ollut.

Sitten eräänä talvena pariskunta näki aivan ihastuttavan koiran.

– Elettiin vuotta 2004. Rotu oli meille vieras, ja sen omistaja kertoi kyseessä olevan havannankoira. Sitten saimme

KOIRA ELÄMÄN KANSSAKULKIJANA JA ILONLÄHTEENÄ

JAANA-MIRJAM MUSTAVUOREN Koirailoa

— Rakkautta, rapsutuksia ja räntälenkke jä kertoo ihmisen ja koiran yhteisestä ar jesta, kumppanuudesta ja pitkästä ystä vyydestä. Teoksessa käsitellään koiran ja ihmisen yhteiselämän koko kirjoa pennun kotiutumisesta aina haikeisiin jäähyväisiin elämän ehtoopuolella.

Kirjassa vuorottelevat mielenkiintoiset tutkimustiedot koirasta ja Mustavuoren henkilökohtainen elämä koiransa Nonon kanssa. Viihdyttävässä, koskettavassa ja kiinnostavassa kokonaisuudessa yh distyvät niin tietokirja, romaani kuin opas koirakodin sujuvaan elämään.

Mustavuori pohtii, mitä kaikkea ihmi sen ja koiran suhde pitää sisällään. Mil

laista on kahden lajin välinen vuorovaiku tus arjessa? Millaisia merkityksiä ja rooleja koirille annetaan nykyisin? Ja miten koiras ta on tullut nykyisenkaltainen onnellisuus kumppani ihmiselle?

Vetoavia katseita, märkiä pusuja ja pit kiä kävelyretkiä – kaikkea tätä on ihmisen ja koiran kumppanuus parhaimmillaan. Koi ran läheisyys, tuki, vilpitön elämänilo ja kiin tymys tuovat elämään merkitystä, päiviin rytmiä ja kaikkinaista hyvinvointia.

Koira on perheenjäsen, kumppani ja kanssakulkija – ei koskaan käskytettävä alainen. Koirailoa-kirja kertoo koiraperhees tä ja siitä, kuinka kiitoksilla, kehuilla ja kana nameilla saadaan hyvä pohja yhteiselolle. n KATI WIKSTRÖM

tiedon myynnissä olevista havannan koiran pennuista, ja kaikki kävi varsin nopeasti. Illalla Nono oli muuttanut perheeseemme.

Tästä alkoi Mustavuoren erittäin tii vis kumppanuus koiran kanssa, ja hän ymmärsi todellakin olevansa koiraihminen. n

Jaana-Mirjam Mustavuori: Koirailoa – Rakkautta, rapsutuksia ja räntälenkkejä. Kirjapaja 2021. 160 s.

Mustavuoren lapsuusvuosien kasvukumppani oli Dina-rottweiler, ja aikuiselämän iloja ja suruja hän on jakanut viimeiset 17 vuotta havannankoira Nonon kanssa. Kuva: Uzi Varon

Nonosta alkoi Mustavuoren tiivis kumppanuus koiran kanssa.

Mustavuoren lapsuudenperheen koira oli Dina-rottweiler.

Pes

Pes u l apa l vel u t

Valko ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut

satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuo k rau s pa l vel u t

LUKUNURKKA KISSA JA MIES POLKUPYÖRÄN SELÄSSÄ MAAILMANMATKALLA

NALAN MAAILMA ON tosi tarina skotlantilaismiehestä ja hänen kunnianhimoisesta ta voitteestaan polkea maail man ympäri pyörän selässä. Dean Nicholsonin toivee na on löytää elämälleen sel keämpi suunta jatkuvan juh limisen ja turhan levottoman elämäntyylin sijaan. Matkan alku taipaleelle mahtuu mo nenlaisia käänteitä ja epäon nisiakin sattumuksia, kunnes eteen tulee Nicholsonin elä män muuttava käännekohta: yksi hennon kimeä naukai su keskellä Bosnian syrjäis tä vuoristoseutua. Näillä vuo rilla Nicholson tapaa hylätyn kissanpennun, josta tulee hänen erottamaton matkakumppa ninsa sekä sydänystävä. Myöhemmin kissa saa nimen Nala.

Vuokratekstiilit

lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

Vuokramatot

Vakiokoot:

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat

Kirjassa kerrotaan Nicholsonin ja Nalan yhteisestä mat kasta maasta toiseen. He kokevat yhdessä unohtumat tomia hetkiä ja auttavat parhaansa mukaan reitin varrella kohtaamiaan kodittomia eläimiä. Heidän seikkailunsa huo mataan nopeasti myös sosiaalisen median puolella, ja ihmi set ympäri maailman ihastuvat parivaljakkoon. Suuren suo sion ansiosta kaksikko onnistuu keräämään huimia summia hyväntekeväisyysjärjestöille ja parantamaan eläinten hyvin vointia lukuisissa maissa.

On mahtavaa lukea kaksikon seikkailuista. Reittejä ja paikkoja on kuvailtu kirjassa niin tarkasti, että tunnelma ja maisemat välittyivät kotisohvalle saakka – kuin olisi itsekin pyörän selässä tai kärpäsenä kypärässä! Lukuisat matkan varrelta otetut valokuvat täydentävät hienosti kirjaa. Kirjaa lukiessa iskee ikävästi tajuntaan myös se, miten huonolla tolalla eläinten hyvinvointi on monissa maissa. Toisaalta kir ja toimii loistavana esimerkkinä siitä, että meistä jokainen voi auttaa ja yhdenkin eläimen pelastamisella on merkitystä.

Varoituksen sanana lukijoille: allekirjoittanut hotkaisi kir jan alusta loppuun jo parissa päivässä, ja matkakuume nos ti päätään. Ainoaksi harmituksekseni jäikin se, että kirja tun tui loppuvan hieman kesken – kaksikon seikkailut jatkuivat takuulla viimeisen sivun jälkeenkin. Jatko-osaa odotellessa Nicholsonin ja Nalan matkaa pääsee onneksi seuraamaan Instagramin puolella tilillä @1bike1world sekä samannimi sellä YouTube-kanavalla.

Nalan maailma on hyvä muistutus siitä, että lemmikitkin saattavat nauttia uusista ympyröistä enemmän kuin luuli simmekaan ja yhdessä voi touhuta ja kokea monenlaista! Tärkeintä on kuitenkin mennä tassuttelijan ehdoilla.

Matkailu avartaa – tähän tuttuun sanontaan yhtyisi var masti kirjan kirjoittanut skotlantilaisherrakin. Suosittelen lämpimästi kirjaa seikkailunjanoisille eläinystäville. n

Dean Nicholson: Nalan maailma. WSOY 2021. 270 s.

LIPASKERÄYSLIIKE

Eläinsuojelu näkyy Kaaren Ruohonjuuren tuotevalikoimassa

Kauppakeskus Kaaren Ruohonjuuressa on ollut HESYn keräyslipas melkein yhtä kauan kuin liike on ollut pystyssä. Ihmiset suhtautuvat keräyslippaaseen erittäin suopeasti, ja hyvin useasti kolikot kilahtavat purkkiin. Eläinsuojelu on lähellä myös liikkeen myymäläpäällikön Päivi Hakulisen sydäntä.

TEKSTI | Minerva Kannisto

RUOHONJUURI ON luomuruokaan, luonnonkosmetiikkaan ja terveystuot teisiin erikoistunut vähittäiskauppaketju.

– Ekologisuus ja eettisyys ovat luon tevasti läsnä arkisessa aherruksessamme: kauppaa pyöritetään hymyssä suin, elä myksiä tarjoten ja ihmistä sekä luon toa kunnioittaen. Vaikka Ruohon juuri muuttuu maailman mukana ja ekokauppa alan edelläkävijäyrityksenä haistelemme uusia tuulia maailmalta, säilyvät Ruohonjuuren perusarvot, ker too myymäläpäällikkö Päivi Hakulinen.

Pelkät ympäristöasiat huomioon otta vasta kauppaketjusta on vuosien vieri essä kehittynyt kokonaisvaltaisemmin yhteiskuntavastuullinen ja hyvinvointia tukeva liike. Yrityksen olemassaolo täh tää yhteiskunnallisiin muutoksiin: kulu tustottumusten muokkaamiseen parem miksi, suvaitsevaisuuteen, tasa arvoisuu teen, ekologisuuteen ja ihmisen, luon non ja maailman hyvinvointiin.

Eläinsuojelu – kaiken läpäisevä arvo Eläinsuojelu näkyy Kaaren Ruohon juuren arjessa. Myymälä tukee joka

kuukausi tuotelahjoituksin erilaisia kodittomia koiria ja kissoja auttavia järjestöjä. Hakulinen on itsekin lah joittanut HESYlle vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita, joita käytetään eläinten hoidossa. Ruohonjuurella on myös Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä oma kummivuohi Aprilli, jonka ylläpito kustannuksiin se osallistuu.

– Eläinsuojelu näkyy tuotevalikoi massamme muun muassa siten, että emme myy lainkaan lihaa emmekä edes maitotuotteita lukuun ottamatta gheetä eli kirkastettua voita. Meillä ei ole myöskään myynnissä ollenkaan eläi millä testattuja tuotteita. Lemmikkieläinten ruoista valikoimissamme on vain hyönteisproteiinipohjainen tuote sarja, joka on ekologisesti ja eettisesti parempi vaihtoehto kuin kala tai liha pohjainen tuote, jollaisia eläinten ruoat yleensä ovat.

Vastuullisuus on tämän päivän trendi Vastuullisuus on tullut osaksi monen kuluttajan arkea siinä määrin, että nykyisin moni miettii myös ostostensa

yhteyttä eläinten oikeuksiin. Erityisen tärkeää Ruohonjuuren asiakkaille on, ettei mitään valikoimassa olevia tuot teita ole testattu eläimillä.

– Eläinystävällisiä hittituotteitamme ovat vegaaninen versio nostalgisesta hopeatoffeesta sekä luonnonkosme tiikka. Valikoimissamme on myös eläimillä käytettäviä luonnonmukaisia tuotteita, kuten valkosipulikapseleita ja eteerinen laventeliöljy punkkien karko tukseen. Kukkaistippatuotteet ovat suo sittuja lemmikkien stressin lieventäjinä ja piihappogeeli närästyksen nujerta jana, Hakulinen esittelee. n

RUOHONJUURI KAARI Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki

Avoinna ma–pe klo 10–21, la 10–18, su 12–18

Myyjät Desirée Mattsson ja Petra Mäntynen palvelevat hymyssä suin asiakkaita Kaaren Ruohonjuuressa.

Kissamuseon kirpputori kehrää RAHAA KISSOJEN AUTTAMISEEN

TEKSTI JA KUVAT | Hannele Luukkainen

REEN Porvooseen vuonna 2017 perustamani Kissamu seon yhteydessä toimii myös kirpputori, jonka myyntitu lot menevät kokonaisuudes saan eläinten hyväksi. Alussa myynnissä oli lähinnä Kissamuseon kokoelmien tuplakappaleita, sitten myös omia ja sukulaisteni lahjoittamia tavaroita. Vähi tellen toiminta laajeni, ja tavaraa tuli myyntiin myös ystäviltä ja tuttavilta.

Jossain vaiheessa homma lähti niin sanotusti lapasesta ja sana kiiri niin, että talomme sataneliöinen lämmin kellari tila on jo pitkään ollut lähes kokonaan kirpputorikäytössä. Sieltä löytyy yli kymmenen metrin mitalta vaaterek kejä, kenkiä kesään ja talveen, laukkuja ja pussukoita, koruja, videoita ja levyjä, satoja kirjoja kirjahyllyihin aseteltuina, astioita vitriineissä, kodin tekstiileitä, valaisimia, pieniä huonekaluja ja kodin koneita, leluja, eläintarvikkeita. Eli kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta.

Kissamuseon vierailijat poikkeavat aina kellarissa ja tekevät löytöjä. Pääasiassa myynti tapahtuu kuitenkin Facebookissa oman käyttäjätilini kautta. Kun HESYn 4K kampanja tarvitsi kipeästi rahoi tusta, ryhdyin myymään myös sellaisia HESYlle lahjoituksina tulleita tavaroita, joille ei ollut käyttöä eläintalolla. Koh

densin Kissamuseon kirpputorimyynnin tuotot vuoden 2020 elokuusta tämän vuoden toukokuuhun asti ulottuvana aikana kokonaisuudessaan 4K kampan jan hyväksi. Tämän kymmenen kuukau den aikana tuotto oli lähes 8200 euroa, mikä mahdollisti liki sadan kissan leik kauttamisen eri puolilla Suomea.

Oma kierrätyskeskus ja lahjoituskuormia eläinten hyväksi Toki tällaisen yksityisen kierrätyskes kuksen pyörittäminen vaatii paljon aikaa, vaivaa ja viitseliäisyyttä. Tava roiden haku, lajittelu, järjestäminen, kuvaaminen, hinnoittelu, tuotetietojen erittely, myynnin seuranta ja ostajien kysymyksiin vastaaminen sekä ostosten paketointi ja pakettien lähettäminen on suuri savotta. Onhan se likimain puolipäivätyö seitsemänä päivänä viikossa, mutta vapaaehtoistyö on palkitsevaa, kun tietää auttavansa eläimiä. Siinä samassa on tilaisuus tutustua lahjoitus tavaroita tuoviin uusiin eläinrakkaisiin ihmisiin kahvi ja teekupposten äärellä Kissamuseon terassilla.

Jotta asiakkaat ovat saaneet toivo mansa, niin olen laittanut myyntiin myös monia omia tavaroitani, kuten kylpytakkeja, tuplapussilakanoita ja jemmassa olleita ensimmäisen oman

kotini retroastioita 1970 luvulta sekä 1950 luvulta saakka tallessa olleen har vinaisen etikettikokoelman. Jälkimmäi sestä joku kysyikin minulta, miten raas kin myydä sen. Vastaus on aina sama: Kun eläimet tarvitsevat apua, rakkaista kin aarteista voi luopua.

Kirpputorimyynnin lisäksi toimi tan autokuormittain tavaroita monille Suomessa sekä ulkomailla toimiville kodittomia kissoja ja koiria auttaville yhdistyksille. Ne joko muuttavat tavarat euroiksi kirpputorimyynnillä ja Face bookissa järjestettyjen huutokauppojen avulla tai lähettävät ne suoraan kissa ja koiratarhoille. Avustuskuormia on mennyt Suomessa muun muassa Kou volaan, Kuopioon, Lapualle, Ouluun ja Vaasaan ja ulkomailla Bosniaan, Bulga riaan, Kreikkaan, Romaniaan, Turkkiin ja Venäjälle sekä Viroon.

HESYn 4K kampanjan päätyttyä Kissamuseon kirpputorin myyntitu lot ovat menneet kesäkuun aikana Kainuun Kissanystävät ry:n hyväksi, heinäkuussa Savonlinnassa toimivan Eläinsuojeluyhdistys Elämänlanka ry:n hyväksi ja elokuussa Viipurin kissatalon hyväksi. Syyskauden avustuskoh teita en ole vielä päättänyt.

Lämpimät kiitokset tavaroiden lah joittajille ja ostajille – te olette mahdol listaneet tämän toiminnan <3. n

HAIKKOON HERMANNINSAA

Porvoossa sijaitseva Kissamuseo on Suomessa ainoa laatuaan.

Kissamuseon kirpputorin portinvartijana on luonnollisestikin kissa.

Nämäkin myydään kodittomien eläinten hyväksi.

minulle häntä?

Työharjoittelu HESYllä kehitti merkonomiksi valmistuneen Katariina Juujärven myynti- ja markkinointitaitoja ja syvensi samalla hänen rakkauttaan eläimiin. Ohessa hän kertoo kokemuksistaan HESYn 4K-kampanjan vahvistuksena.

SUORITIN KEVÄÄLLÄ 2021 merkonomiopintoihini kuuluneen työharjoitte lun HESYllä, tarkemmin yhdistyksen Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre (4K) kampanjan taulu ja arvoesine myynnin parissa. Kampanjalla kerät tiin varoja 12 eri puolilla Suomea toi mivalle eläinsuojeluyhdistykselle kisso jen leikkauttamiseksi. Minun tehtäväni oli muuttaa yhdistyksen lahjoituksena saamat arvokkaammat esineet rahaksi leikkautuskulujen kattamiseksi.

Miksi valitsin HESYn? Kierrätys ja eläinrakkaus ovat aina kuuluneet elä määni. Vietin lapsuuteni Lapin mai semissa ja sain siellä ensikosketuksen luonnonvaraisiin eläimiin. Eniten lap sen mieltä kiehtoivat pienikokoiset pel tohiiret ja varikset. Maaseudulla koirat ja kissat olivat kiinteä osa perhettämme, ja tämä tausta vaikutti siihen, mistä aloin etsiä itselleni työharjoittelupaik kaa. Lähetin yhden hakemuksistani HESYlle, ja minut toivotettiin tervetul leeksi vetämään 4K kampanjan hyväksi tehtävää taulu ja arvoesinemyyntiä. Tartuin tilaisuuteen!

Haasteita ja itselle nauramista

Työni 4K kampanjan taulu ja arvo esinemyynnin projektipäällikkönä oli haasteellista, mielekästä ja ennen kaik kea opettavaista. Kykyihini luotettiin, mitä arvostan paljon. En olisi pärjännyt tehtävässä ilman uteliaisuuttani, aloit teellisuuttani ja rohkeuttani.

Projektissa oli omat haasteensa. Esi merkiksi taulujen ja esineiden myynti Facebookin kautta ja HESY puodin yhteydessä vaati kekseliäisyyttä niin kuvaamisen kuin esillepanon suhteen. Aikataulussa pysyminenkin aiheutti hetkellistä väsymistä, mutta myös nau runremakoita, kun kertasin mielessäni hyvin nukutun yön jälkeen edellisenä päivänä silmät ristissä tehtyjä taide kuvauksia. Kaiholla muistelen koko tiimimme hauskoja hetkiä, jotka jaet tiin korona ajalle tyypillisesti yhteisen WhatsApp ryhmän kautta.

Heti työyhteisön jäseneksi Työharjoittelu avarsi käsitystäni HESYn tekemästä eläinsuojelutyöstä. Ymmärrän nyt, kuinka monipuolista se on ja kuinka monen eri työtä tekevän työpanoksia tarvitaan, jotta homma saadaan toimi maan. Minutkin imaistiin pian työn tou huun mukaan. Tunsin olevani HESYn työyhteisön jäsen heti enimmäisestä harjoittelupäivästäni alkaen.

Työharjoittelussani hienointa oli saa mani arvostus, kiitokset ja joustavuus, jonka ansiosta pystyin tekemään osan työharjoittelusta etänä. Haluan kiittää tästä erikseen HESYn toiminnanjoh tajaa Pirjo Onzaa. En olisi onnistunut projektissani ilman HESYn hallituksen jäsenten ja ammattitaitoisen henkilö kunnan tukea. Haluan kiittää heitäkin.

Kasvoiko minulle häntä? Voisin sanoa, että kasvoi. Rakkauteni eläi miin syveni – huomasin, että auttaa voi monella tavalla. n

TEKSTI | Katariina Juujärvi

HESYllä työharjoittelussa ollut Katariina Juujärvi valmistui keväällä 2021 myynnin ja markkinoinnin merkonomiksi.

HESYn 4K-kampanjan taulu- ja arvoesinemyynti sai tuulta alleen Katariina Juujärven käsissä.

Populaatiokissoista PERHEENJÄSENIKSI

Kun kesäkuussa 2020 kissamme Jimmy menehtyi, oli selvää, että surun hieman hellittäessä antaisimme kodin toiselle sitä tarvitsevalle. Tuolloin emme vielä tienneet, että pian saisimme kokea jotain aivan uutta – kahden HESYltä otetun populaatiokissan jännittävän matkan loppuelämän kotiinsa.

MINÄ JA MEKSIKOLAI

NEN vaimoni olemme kasvaneet kattien kanssa. Erilaisista taustoista tule vien hylättyjen ja arko jen kissojen sopeuttami nen uuteen kotiin on tullut meille tutuksi niin Suomessa kuin Meksikossa.

Kun Jimmyn poismenosta oli kulu nut jonkin aikaa, luin jälleen kerran HESYn sosiaalisen median kanavista surullisia uutisia Suomen kissakriisistä. Tutkiskelimme puolisoni kanssa resurs sejamme ja tulimme siihen tulokseen, että meiltä löytyisi turvallinen koti kah delle kodittomalle. Viikkoja myöhem min täytimme HESYn verkkosivuilla olevan lomakkeen, jolla yhdistykseltä voi hakea eläintä.

Alkoi odotus ja monivaiheinen yhteis työ HESYn kanssa. Tämän seurauksena annoimme kodin kahdelle populaatio taustaiselle kissanpennulle. Pennut olivat syntyneet luontoon arvioiden mukaan toukokuussa 2020, eivätkä ne olleet tot tuneet ihmiseen. Etenkin toinen pen nuista vaikutti hyvin varautuneelta. Tämä arempi kolli sai myöhemmin nimekseen Romeow. Toisesta tuli Rascal veijarimaisen käytöksensä mukaisesti.

Meillä ei ollut aikaisempaa koke musta suomalaisista populaatiokis soista. Varauduimme kuitenkin siihen, että pentujen sopeutuminen uuteen kotiin olisi haastava ja aikaa vievä, mutta lopulta palkitseva prosessi. Lisäksi arve limme pentujen arastelevan koiraamme Mangoa, vaikka 7 vuotias kultainen noutajamme on itse tottunut kissoihin.

Ensihetket määrittelevät paljon

Oli perjantai iltapäivä lokakuun 2020 lopussa, kun tuli aika hakea Rascal ja Romeow niiden loppuelämän kotiin.

Suljimme koiramme makuuhuonee seen ennen kuin päästimme kissat ulos kantokopasta. Vapaiksi päästyään kollit valitsivat piilopaikakseen olohuoneen sohvan alustan, jonne laitoimme useita vesi ja ruokakuppeja. Siirsimme hiek kalaatikon sohvan viereen. Peitimme sen ja sohvan lakanalla siten, että kis soilla olisi näkösuojattu pääsy pottaan. Verhosimme myös osan toisella puo len sohvaa sijaitsevasta kiipeilytornista HESYltä saamillamme, pennuille tutun hajuisilla huovilla. Jaoimme kotimme siten, että kissoilla olisi käytössään olo huone ja koiralla muu asunto.

Rascal ja Romeow olivat odotetusti pelokkaita. Siihen auttaisi vain aika. Jatkoimme elämäämme normaalisti ja annoimme kollien piilotella. Emme yrittäneet ottaa niihin kontaktia. Koke mus on opettanut minulle, että kissa tulee luokse sitten, kun on siihen valmis.

Jännitin ensimmäistä yötä, sillä tuol loin kaksikko oli keskenään suljetussa olohuoneessa. Irrotimme johdot pistora sioista ja siivosimme olohuoneen kaikesta kissoja kiinnostavasta, mutta niille mah dollisesti vaaraa aiheuttavasta esineistöstä. Oletimme kuitenkin, etteivät kissat pois tuisi sohvan alta vielä moneen päivään.

Toisin kävi. Yöllä kuulimme pentu jen tutkivan paikkoja ja pudottelevan tavaroita hyllyistä. Se oli hyvä merkki – ne olivat rohkaistuneet tutustumaan huoneeseen. Aamulla kävi ilmi, että vesi

ja ruoka olivat maistuneet. Hiekkalaa tikkokin oli ollut ahkerassa käytössä, ja leluilla oli leikitty.

Suuri ja ihmeellinen koira

Jo muuttoa seuraavana päivänä Romeow, joka oli ollut HESYllä se arempi, kiipesi raapimapuuhun tark kailemaan ihmisiä. Vielä saman päi vän aikana se uskaltautui leikkimään läsnäolostamme huolimatta. Ja mitä Romeow ensin, sitä Rascal perässä.

Päivän mittaan pennut alkoivat kiin nostua toisessa huoneessa olevasta koi rasta. Ensin eläimet tekivät tuttavuutta haistelemalla toisiaan oven alle jäävän raon kautta. Illalla uskalsimme jo kokeilla, miten kaikkien eläinten oleskelu samassa huoneessa sujuisi. Päästimme Mangon olohuoneeseen ja käskimme sen toiselle puolelle huonetta – kauas kissoista.

Mango oli tohkeissaan. Se on elä mänsä aikana tavannut useita katteja ja ollut aina niistä kiinnostunut, mutta ymmärtänyt samalla, että kissalla on omat rajansa. Mangon aikaisemman kissakokemuksen takia uskalsimme toteuttaa ensikohtaamisen näin pian.

Koira oli tilanteessa kiltisti sille mää rätyllä paikallaan, ja pennut tulivat tutkimaan tuota outoa otusta. Nuuh kaisun jälkeen ne palasivat sohvan alle. Tämä koreografia toistui muutaman kerran, kunnes kissat eivät lopulta enää vältelleet koiraa.

Vain kahdeksan päivää saapumisensa jälkeen Rascal ja Romeow nukkuivat sohvalla Mangon vieressä!

Vähän epämiellyttävämpi ihminen

Vastoin ennakko odotuksiamme kissat arastelivat ihmisiä enemmän kuin koiraa. Ne alkoivat lähestyä meitä kaksijalkaisia myöhemmin ensimmäisen viikon aikana.

Aina huomatessamme kissan lähesty vän jatkoimme puuhiamme kuin emme

TEKSTI

KUVAT | Elise Castro

niitä huomaisi. Vältimme turhia liik keitä, sillä pienikin äkillinen liikahdus sai pennut juoksemaan karkuun. Marraskuun alkupuolella kissat lak kasivat välttelemästä meitä ihmisiä ja vihdoin koitti hetki, jolloin Rascal hakeutui viereeni ja antoi silittää itse ään ensimmäistä kertaa. Havaitsimme, että pennun kehräys oli hyvin kova äänistä toisin kuin Romeow’n, jonka hyrräämistä hädin tuskin kuulee. Pian huomasimme myös hauskan ilmiön: Rascal kehrää silloinkin, kun silitämme sen adoptioveljeä tai Mangoa.

Vintiöt pitävät varpaillaan Uteliaisuus on tärkeä osa jokaisen kis san elämää. Kasvavilla pennuilla on luonnollisesti valtavasti energiaa, jolle tarjoamme purkautumiskanavia eri laisilla aktiviteeteilla, kuten esimer kiksi monipuolisella leikittämisellä ja mahdollisuudella katsoa luontodoku mentteja.

Suuresta lelumäärästä huolimatta ves sapaperirullat pääsevät meillä toisinaan hengestään. Roskakoreja pyöritellään sisältöineen pitkin kämppää. Ruokailun yhteydessä pojilla oli aluksi tapana raa pia ja näykkiä nilkkojamme. Opetimme ne pois tästä tavasta osoittamalla, että kyseinen käytös hidastaa ruoan saantia.

Eikä näillä nuorikoilla – ymmär rettävästi – ole vielä käsitystä muiden rajoista. Asiaa opetellaan kantapään kautta. Lehmänhermoinen Mangokin on toisinaan joutunut ärähtämään itse ään päin juoksevalle parivaljakolle.

Öisin saamme paniikkiherätyksiä, kun vauhtikaksikko rynnii tsunamin lailla suoraan sänkyymme. Toisinaan kollit ryhtyvät painimaan päällämme. Säpinän keskellä ei naarmuiltakaan ole vältytty.

Rakkautta ja kärsivällisyyttä HESY luovuttaa kissanpentuja uusiin koteihin vain pareittain tai koteihin, joissa on jo entuudestaan toinen kissa.

Tämä oli meillekin tärkeää, ja kokemuk semme osoitti käytännön olevan kaik kien kannalta paras ratkaisu. Rascal ja Romeow ovat alusta asti tukeutuneet toi siinsa. Kaikki uusi on koettu ja kokeiltu tiiviisti yhdessä. Kun yksi rohkaistuu tut kimaan, tulee toinen pian perässä.

Aroista kissoista on kuoriutunut kaksi rohkeaa ja hämmästyttävän sosi aalista perheenjäsentä. Ne viihtyvät parhaiten siellä, missä muukin perhe. Nuorikot hakeutuvat lähelle silitettä viksi, seuraavat perässä ja nukkuvat vie ressämme. Puheliaalla parivaljakolla on huvittavan laaja sanavarasto.

Kissojen kotiutuminen on ollut päätä huimaavan nopeaa. Kissojen sopeutta mista on edistänyt meidän kärsivällinen asenteemme arjen pienissäkin tilanteissa: se, että kissat saavat tutustua uuteen elinympäristöönsä ja kokeilla eri asioita omaan tahtiinsa. Maltti puolestaan kum puaa rakkaudesta, jota jokainen kissa tar vitsee siinä missä ihminenkin. n

Ihmisiä huvittaa, kun Romeow käyttää koiran pehvaa usein tyynynään.

Koiran rauhallisuus edesauttoi eläinten keskinäistä tutustumista.

Luottamusta rakennetaan pienin askelin.

Kissat ovat saaneet toisistaan turvaa ja leikkiseuraa.

Uuden kodin jokainen kolkka tutkitaan tarkasti.

JOUKKOKIRJE SOPIMUS 100587 .BB04

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

HESYN TUOTEKUVASTO

TARKISTATHAN tuotteiden saatavuuden HESYn verkkokaupasta osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/. Värien ja kokojen saatavuus voi vaihdella.

ystäville,

HESY-huppari 50 € Tukevasti tassun alla -huppari. Värivaihtoehdot klassinen harmaa ja pirteä fuksia. Koot S–XXL.

KIRJA: HESY 145 vuotta eläinten äänenä 25 € . Tutustu HESYn pitkään ja monivaiheiseen historiaan! Historiikkia varten on käyty perusteellisesti läpi yhdistyksen arkistotietoja ja haastateltu lukuisia viime vuosikymmeninä HESYn toimin nassa vaikuttaneita henkilöitä. 143 sivua.

8 € Pirteän keltamustassa, pyöreänyörisessä avainnauhassa on hopeanvärinen klipsi avaimille sekä turvalukko.

Logokassi 10 € Kätevä ja luontoystävällinen kangaskassi on 100-prosenttista puuvillaa. Koko n. 42 × 38 cm, sankojen pituus 70 cm.

HESY ry:llä on Poliisihallituk

osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/ tai poikkea ostoksille HESY-keskuksen puotiin. Katso puodin aukioloajat osoitteesta hesy.fi. Kaikkiin tilauksiin lisätään 5,90 euron postikulut.

Cat Crusader

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki

musta.