HESY-lehti 1/2020

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 1/2020

Tutustu uuteen HESYkeskukseen

Eläinoikeusjuristit vaativat eläimille perusoikeuksia Droonit – uusi vakava häiriötekijä eläimille Syynissä kissojen perimä

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

1

PÄÄKIRJOITUS

TÄSSÄ LEHDESSÄ

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja ordförande

3 Pääkirjoitus

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentiliga medlemmar Nina Immonen Tiina Kohtamäki Minna Lahti Tiina Larsson Kirsi Sharma

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Olli-Pekka Ahola Nina Virtanen

Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki Marraskuusta 2019 alkaen: Muonamiehentie 7 00390 Helsinki puh. (09) 54200 100

Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11 00680 Helsingfors Från november 2019: Statarvägen 7 00390 Helsingfors tel. (09) 54200 100

Tarkista aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi JÄSENMAKSU Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivulla oleva lomake, joka löytyy osoitteesta: hesy.yhdistysavain.fi

MEDLEMSAVGIFT Bli medlem genom att fylla medlemsblanketten på websidan: hesy.yhdistysavain.fi

Aikuisjäsen 25 € Ainaisjäsen 375 €

Vuxenmedlem 25 € Ständig medlem 375 €

5

7

15

18

AVUSTUSTILIT DONATIONSKONTON

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063 Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi koirille, käytä viitenumeroa 100599.

Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi kissoille, käytä viitenumeroa 100573.

KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME TACK TILL VÅRA SAMARBETSPARTNERS Aarni Rautava, Anno Collection LTD, Evidensia Kissaklinikka Felina, Geberit Oy, Ivana Helsinki, Kaikukatu Complex, K-Market Pikkusisko, Lemmikkikulma, Lush Finland Oy, MoodforHoop, Musti ja Mirri (Espoontori), Musti ja Mirri (Sörnäinen), Musti ja Mirri (Herttoniemi), Nextiili-paja, Palomieskalenteri 2019, Prima Pet Premium Oy, Pub Sirdie, Tmi Pet Jabella, TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy, Toni Mynttinen eli Vinttikoira, Transmeri Oy, Verkkokauppa.com Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin.

Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaalien tuottamiseen. Varoja kerätään lisäksi nykyisten eläintilojen ylläpito- ja korjauskustannuksiin sekä uuden eläinsuojelukeskuksen rakennuskustannuksiin. Rakennuskustannuksia rahoitetaan myös yhdistyksen omalla omaisuudella.

ten omat lemmikit, vaikka toki niidenkin leikkaaminen on tärkeää. Vähävaraisten kissanomistajien kissojen leikkauttamista avittaa osaltaan Facebookissa toimiva verkosto, jossa yksityiset ihmiset maksavat suoraan eläinlääkäriasemille tiettyjen henkilöiden kissojen leikkauskulut.

Kampanjan alueellinen painopiste on siellä missä ongelma on suurin eli lähinnä haja-asutusalueilla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kampanjaa on tarkoitus pyörittää koko vuosi, mutta voimallisin panostus osuu kevääseen ja alkukesään, jolloin pystyttäisiin minimoimaan ensi kesänä ulos syntyvien pentujen määrä.

Kampanja on tarkoitus rahoittaa keräyksin, haastekampanjoin, sponsoreiden tuella jne. Toki toivomme, että monet eläinlääkärit lähtisivät mukaan kampanjahinnoin tai jopa pro bono -periaatteella. HESY on itse sitoutunut maksamaan 145 vuotisen toimintansa kunniaksi 145 sterilointia normaalin toimintansa lisäksi. HESY hoitaa kampanjan koordinoinnin ja tiedottamisen.

Kampanjan suojelijoiksi ovat lupautuneet MEP Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja, molemmat tunnettuja kissan arvostamisesta. Toivomme kampanjallemme myötäkarvaista vastaanottoa sekä lahjoittajilta että toimijoilta!

LEDAREN

Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili Understödskonto för det Nya Djurskyddscentret: IBAN: FI60 2001 1800 1331 94 Viite: 1232

Suomessa kuolee joka vuosi yli 10 000 kissaa kylmään ja nälkään heitteillejättöjen ja piittaamattomien omistajien takia. Eri puolilla Suomea eläinsuojeluväki tekee parhaansa pelastaakseen kissaparkoja, mutta monesti viitakemies on ehtinyt paikalle ennen kuin eläinsuojelijat saavat asiasta vihiä. Tämä koskee yhtä lailla yksittäisiä kissoja kuin myös kissalaumoja.

Kissojen kurjuuden kierre on saatava katkaistuksi.

HESY aikoo nyt nostaa kissan pöydälle ja ratkaista tämän ongelman lanseeraamalla laajamittaisen kissojen sterilointi-/kastrointikampanjan. Tämä on mahdollista vain eläinlääkäreiden ja eläinsuojelijoiden hyvällä yhteistyöllä. Luonnollisesti HESY jäsenjärjestöineen on vahvasti mukana kampanjaa vetämässä. Toivotamme tervetulleeksi myös Kissaliiton ja eri puolilla Suomea ongelman kanssa kamppailevat itsenäiset eläinsuojelujärjestöt. Mitä enemmän meitä on mukana, sitä suurempi vaikuttavuus kampanjalla saavutetaan.

Kampanjan tavoitteena on saada mahdollisimman monta kissaa leikatuksi vuoden 2020 aikana. Vain siten saadaan vähennettyä kissojen kärsimyksiä ja populaatiokissojen määrää sekä estämään niiden lisääntymistä eri puolilla maatamme.

Kampanjan pääkohde on kodittomat kissat, ei ihmis-

KRISTINA OINONEN

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Vi sätter stopp för katternas spiral av elände JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 1/2020 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Emma-Julia Kola & Mari Aro TAITTO | ART DIREKTOR Esa Ahonen KANSIKUVA | PÄRMBILD Pirjo Onza PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNINGEN AV LEDAREN Ann-Charlotte Fodge ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSÄLJNING ArtCloud Oy, markus@artcloud.fi ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER www.artcloud.fi/mediatiedot/ TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI ArtCloud Oy

I Finland dör årligen mer än 10 000 katter av köld eller svält för att de överges av sina likgiltiga ägare. Runt om i Finland gör djurskyddsaktivister sitt bästa för att rädda de stackars katterna, men alltför ofta har liemannen hunnit på plats förrän djurskyddet fått tips om saken. Detta gäller såväl enskilda katter som flockar av katter.

Vi måste få ett slut på katternas spiral av elände. HESY kommer nu att framhålla och lösa detta problem genom att lansera en storskalig kattsteriliserings-/kastreringskampanj. Detta kan endast förverkligas genom ett bra samarbete mellan veterinärer och djurskydd. HESY och dess medlemsföreningar är naturligtvis starkt engagerade och leder kampanjen. Vi välkomnar Kattförbundet samt oberoende djurskyddsföreningar som runt om i Finland kämpar med problemet att dela i kampanjen. Ju fler av oss som är involverade, desto effektivare blir kampanjen.

Målet med kampanjen är att få så många katter som möjligt opererade under år 2020. Endast på detta sätt kan vi minska katternas lidande och antalet kattpopulationer samt förhindra att de förökas runt om i landet.

Huvudfokus för kampanjen är hemlösa katter och inte

människors keldjur, fastän det så klart är viktigt att operera dem också. Det finns ett nätverk på Facebook där privatpersoner hjälper mindre bemedlade kattägare genom att betala katternas operationskostnader direkt till veterinärstationerna.

Kampanjens regionala fokus är där problemet är mest akut, nämligen främst i glesbygden utanför huvudstadsregionen. Kampanjen kommer att pågå under hela året, men mest resurser sätts in under våren och försommaren för att minimera antalet kattungar som föds ute under nästa sommar.

Kampanjen kommer att finansieras genom insamlingar, utmaningskampanjer, sponsorstöd etc. Vi hoppas naturligtvis att så många veterinärer som möjligt skulle delta med speciella kampanjpriser eller till och med på pro bono-basis. HESY har själv förbundit sig att betala för 145 steriliseringar för att hedra sina 145 verksamhetsår, utöver sin normala verksamhet. HESY sköter om kampanjens koordination och information.

Kampanjens beskyddare är MEP Sirpa Pietikäinen samt riksdagsledamot Erkki Tuomioja, båda kända för att uppskatta katten. Vi hoppas att vår kampanj får ett varmt välkomnande både från donatorer och aktivister!

Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

Haluatko saada sähköpostiisi HESYn tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähetä meille sähköposti, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@ hesy.fi tai täytä lomake verkossa sivulla: https://www.hesy.fi/tilaa-uutiskirje/ Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedotteiden ja uutiskirjeiden lähettämiseen eikä niitä luovuteta eteenpäin. Voit milloin tahansa perua tilauksen.

Suomessa on alettu soveltaa

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

HESY on aloittanut jäsentensä sähköpostiosoitteiden keräämisen.

Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat.

Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua.

Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille.

Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu.

Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hesy@hesy.fi

4

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Uusi asetus edellyttää lupaperusteisuutta henkilötietojen rekisteröimiselle. Siksi olemme joutuneet siivoamaan tiedotusjakelulistojamme. Koska sähköpostiosoite luetaan henkilötiedoksi ja koska säilytämme tiedotus- ja markkinointimateriaalia haluavien jäsenten sähköpostiosoitteita MailChimpissä, joka katsotaan rekisteriksi, meidän tulee saada kaikilta sähköpostilistoillamme aikaisemmin olleilta sekä uusilta tiedotusmateriaalin tilaajilta suostumus heidän sähköpostiensa säilyttämiseen jakelulistoillamme.

Taidetta kodittomien eläinten hyväksi

Vetladies 2020 -kalenterituotto HESYn eläimille

HESYn eläimet saivat mieltä lämmittävän läksiäislahjan juuri ennen uusiin tiloihin muuttoa Itä-Pakilan eläinsuojelukeskuksen lähistön lapsilta. Lapset olivat keränneet omia maalauksiaan myymällä peräti 74,20 euroa HESYn kodittomille kulkureille ja kävivät tuomassa lahjoituksen eläinsuojelukeskukseen marraskuisen päivän piristykseksi. Suuret kiitokset eläinrakkaille tytöille – tällaisia naapureita tulee ikävä!

Vetladies -kalenteri on Helsingin yliopiston eläinlääketieteen opiskelijoiden perinteinen, vuosittainen hyväntekeväisyysprojekti.

Kalenterissa esiintyy kolmannen vuosikurssin eläinlääketiedettä opiskelevia naisia sekä monta eläinlajia koiranpennuista lypsylehmiin. Vetladies 2020 -kalenterin huima tuotto, lähes 10 000 euroa, lahjoitettiin HESYn kodittomille eläimille. HESYn eläimet ja ihmiset kiittävät lämpimästi tulevia eläinten terveyden ammattilaisia!

Kuva: vetladies.jpg: Vetladiesin Linda, Sonja ja Ella kävivät tuomassa HESYlle Vetladies 2020 -kalenteriprojektin huikean tuoton.

Lahjoituksen vastaanotti johtava eläintenhoitaja Marika.

Yhteistyö HESYn kanssa viestii Evidensia Vallilan vastuullisuudesta Evidensia Vallilla tekee osansa eläinten hyvinvoinnin vuoksi niin työnsä puolesta kuin osallistumalla varainkeruuseen HESYn kodittomien eläinten hyväksi.

Teksti I Eve Lallukka Kuvat I Evidensia Vallila

Hämeentien varrella sijaitseva Eläinlääkäriasema Evidensia Vallila tarjoaa pieneläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia palveluita ottaen huomioon jokaisen lemmikkieläimen yksilölliset tarpeet. Lemmikin saapuessa klinikalle sille tehdään kattava yleistarkastus ”kirsusta hännänpäähän”. Näin lemmikin tilanteesta saadaan hyvä yleiskäsitys, jonka pohjalta tehdään yksilöllinen jatkotutkimusja hoitosuositus, ja näin antaa parasta mahdollista hoitoa mitä eläinlääketieteellinen tieto tarjoaa.

Sairaiden potilaiden hoidon lisäksi Evidensia Vallilassa hoidetaan toki myös terveitä lemmikkejä esimerkiksi kastroimalla ja steriloimalla. Lisäksi pyritään ennaltaehkäisemään sairauksia mm. rokottamalla.

Asiakaspalveluun on panostettu, koska evidensialaisille on tärkeää, että lemmikin omistaja on onnellinen.

- Sairaan lemmikin kanssa huoli ja stressi painaa. Hyvinvoivan lemmikin omistaja voi olla huoletta. Hoitaessamme lemmikkejä huomioimme myös omistajien toiveet, klinikan johtaja Johanna Antila kertoo.

Panostus on kannattanut, sillä Evidensia Vallilalla on paljon tyytyväisiä asiakkaita.

Monipuolista osaamista Evidensia Vallilassa työskentelee kymmenkunta eläintenhoidon ammattilaista. Klinikka on erikoistunut hammassairauksien hoitoon ja sen osalta talossa onkin yli 10 vuotta kokemusta. Osaamista löytyy myös pehmytosakirurgian ja sisätautien saralta, sekä iho- ja allergiapotilaita hoitoon. Sen lisäksi Vallillassa hoidetaan kipupotilaita terapialaserilla ja akupunktiolla.

Evidensia Vallilalle on tärkeää, että lemmikki pystytään hoitamaan kaikenkattavasti klinikalla. Joitakin erikoisosa-alueita, kuten ortopedisiä leikkauksia, vaativat potilaat lähetetään eteenpäin muihin Evidensian toimipisteisiin. Evidensian eläinlääkäriasemia on 40 ja niillä työskentelee lähes 700 eläintenhoidon ammattilaista ympäri Suomea.

Vallilan klinikka on erikoistunut lemmikkien hammassairauksien hoitoon.

Apua kodittomille eläimille HESYn kanssa yhteistyö alkoi 2019 vuoden kesällä. Silloin Evidensia Vallilassa oli HESYn toiminnassa mukana oleva klinikkaeläinhoitaja kesäsijaisena. Hänen ideansa oli laittaa HESYn uutta eläinsuojelukeskusta koskeva varainkeruukampanja esille asiakkaiden odotustilassa olevalle digitaaliselle infotaululle muiden tiedotteiden joukkoon. Ajatus sopi hyvin klinikan arvoihin, joten se toteutettiin pikimmiten.

Samalla asiakastilaan pantiin näytille myös esitteitä HESYn toiminnasta.

- Odotustilassa käy paljon ihmisiä, jotka ovat eläinrakkaita ja infotaulua seurataan kiinnostuneena. Näin HESYn varainkeruukampanja tavoitti kohdeyleisönsä varsin luontevassa yhteydessä, Antila sanoo.

Klinikalla on suhtauduttu iloisin mielin yhteistyöhön HESYn kanssa. Heistä hyöty on ehdottomasti molemminpuolista. Heidän arvonsa vastuullisena ja kaikista eläimistä välittävänä toimijana, olivatpa eläimet sitten kodittomia tai eivät, välittyy yhteistyön kautta.

Tämän vuoden alussa klinikasta tuli infotaulukampanjan lisäksi HESYn lipaskeräyspiste. Lipas löytyy nyt kassoilta, missä siihen on maksun yhteydessä vaivatonta tehdä lahjoitus.

Evidensia Vallilan klinikan johtaja Johanna Antila

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

5

Lukunurkka Tiina Ollila

Salla Tuomivaaran teos Syötävät koirat ja sympaattiset siat kertoo kohtaamisista muun muassa pekingiläisellä koiratarhalla, suomalaisessa broileriteurastamossa ja varjotalossa. Kirja käsittelee ihmiskeskeisyyttä sekä kulttuurisia eläinkäsityksiä. Se kertoo kaltoinkohtelusta ja eläinsuhteen muuttumisen mahdollisuudesta.

Kirja jakautuu lukuihin paikkojen mukaan. Kirjoittaja on tehnyt töitä eläinaiheiden parissa ja asunut Kiinassa. Pääsen kurkistamaan marsun maailmaan, tarkastelemaan torakkaa ja kuuntelemaan Jane Goodallia. Tuomivaara pohtii tapausesimerkkien lomassa ihmiskeskeisyyden seurauksia.

Olen tarkkaillut suomalaista eläinsuojelu- ja -oikeusliikettä 1990-luvun lopulta alkaen. Ikävä kyllä monien eläinsuojelijoiden on helppo nähdä kauas: kiinalaisten koiransyöntiä voi demonisoida, vaikka omaan jouluperinteeseen kinkku kuuluukin. Tuomivaaran yhteiskuntatieteellinen ote on tervetullutta: hyötykäytön tavat ovat moninaiset, ja kaikkialla osa ihmisistä työskentelee muiden eläinten esineellistämistä ja syömistä vastaan. Meidän on laajennettava horisonttia sekä tarkennettava yksityiskohtiin massasukupuutosta ja historiallisista kaarista valintoihimme ja eläinyksilöihin. Lukijalle, jolle eläintuotanto on tuttua, parasta antia ovat vierailut karhu- ja koiratarhoilla sekä yksittäiset havainnot. On tunnustettava, että tapamme kohdella muita eläimiä on ollut ja on kertomus toiseuttamisesta. Samalla on ymmärrettävä, että poisoppiminen on hidasta. Kriittisen ajattelun kehittymistä edistää lukeminen ja eläinsuhteen puntarointi.

Teos on kiinni ajassa, mutta tuskin vanhenee hetkeen: turkistarhauksella on eduskuntapuolueiden tuki, eläinasioista päätetään maa- ja metsätalousministeriössä ja broilerinsyöntiin kannustetaan ilmastosyistä. Puhe empatiasta vegaanibuumeineen ei riitä tavoittamaan lukuisten eläinkysymysten karttaa. Tuomivaaran teos on oiva opas tälle mutkittelevalle matkalle. Syötävät koirat ja sympaattiset siat kuuluu eläinystävän ja matkailijan lukulistalle.

• Herkut ja puruluut • Lihat, luut ja lisät raakaruokintaan • Laadukkaat kuivaruoat ja säilykkeet • Tarvikkeet arkeen sekä harrastuksiin

Salla Tuomivaara: Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta.

Into Kustannus 2019. 255 s.

6

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

LUONNOLLISEEN RUOKINTAAN ERIKOISTUNUT ELÄINTARVIKELIIKE ESPOO MANKKAA HELSINKI ROIHUPELTO - UUSI MYYMÄLÄMME! VANTAA TAMMISTO VERKKOKAUPPA WWW.MURRENMURKINA.COM

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

7

Kuva: Erkki Laine

Uusi HESY-keskus avattiin

Eläinsuojelun Topelius-palkinnon luovutti HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen, ja sen vastaanottivat Suomen eläinoikeusjuristit ry:n Birgitta Wahlberg, Visa Kurki ja Tarja Koskela.

HESY-areenan herkullisessa buffetissa saattoi iskeä valinnanvaikeus.

Vuoden 2019 aikana Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry remontoi entisen työkalutuonnin tilat Pitäjänmäellä uuteen uskoon.

Syntyi uusi uljas eläinsuojelutyön keskus ja hylättyjen eläinten koti: HESY-keskus. Uusien toimitilojen avajaisia juhlittiin marraskuussa.

Avajaisten yhteydessä vietettiin myös HESYn 145-vuotisjuhlaa, julkaistiin HESY-historiikki ja jaettiin eläinsuojelun Topelius-palkinto.

Teksti I Mari Aro

8

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

H

ESY ry:n uuden eläinsuojelukeskuksen, HESY-keskuksen, avajaisia vietettiin Pitäjänmäellä, Muonamiehentie 7:ssä 22.-23. marraskuuta. Perjantaina juhlittiin kutsuvieraiden kanssa ja lauantaina uusiin tiloihin pääsivät tutustumaan ensin jäsenistö ja sitten yleisö avoimien ovien merkeissä.

Uudet toimitilat monien avustuksella Perjantaiaamun kutsuvierastilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan muun muassa legendaariset eläinsuojelijat ja HESYn pitkäaikaiset jäsenet Tuulikki Lautkari ja Annikki Aaltonen. Eläinsuojelukentän edustajien lisäksi paikalla oli myös kaupunkien edustajia, rakennusprojektiin osallistuneita ja sitä sponsoroineita sekä HESYn yhteistyö-

kumppaneita. Piipahtipa avajaisissa paikalla muutama kansanedustajakin.

Kutsuvierastilaisuuden avasi HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Luukkainen kertoi avajaispuheessaan HESYn taipaleesta viimeisen 45 vuoden ajalta.

- Vuosina 1976-2018 olemme auttaneet yli 32 000:a koditonta lemmikkieläintä, joista 93 % on ollut kissoja.

Aina on toimittu resurssien äärirajoilla, mutta sisulla ja sydämellä on jaksettu porskuttaa eteenpäin, Luukkainen kertoi.

Matka on ollut huima paitsi eläinmäärien myös tilojen kannalta. Vuonna 1976 yhdistys toimi Erottajalla yhdeksän neliön alivuokralaishuoneessa: nyt kodittomilla eläimillä ja niitä auttavilla työntekijöillä on käytössään HESY-keskuksen hulppeat 2000 neliötä.

Eläintilat olivat melkoinen yleisömagneetti.

- Valtavat kiitokset kaikille testamenttaajille ja lahjoittajille sekä sponsoreille, jotka lahjoittivat avokätisesti rakennus- ja remonttitarvikkeita. Lämmin kiitos jäsenistölle tuestanne. Ilman teitä tämä unelmien talo ei olisi nyt eläinten käytössä, Luukkainen kiitteli.

HESYN 145-vuotishistoriikin julkaisu Perjantain tilaisuudessa julkistettiin myös HESYn uunituore 145-vuotishistoriikki, HESY 145 vuotta eläinten äänenä. Julkaisun esitteli historiikin laatija Taina Uimonen, joka kävi kirjoitustyötä varten perusteellisesti läpi yhdistyksen arkistotietoja ja haastatteli lukuisia viime vuosikymmeninä HESYn toiminnassa vaikuttaneita henkilöitä. Uimonen kertoi värikkäästi yhdistyksen alkuajoista ja

Kuva: Säde Puusa

Kuva: Säde Puusa

Vieraskirjaan kertyi avajaisviikonloppuna reilut 700 nimeä.

Sosiaalisen median vaikuttajat vaikuttuivat salonkien asukkaista.

kuvaili, miten toiminta on kehittynyt 1800-luvun lopun kuormahevosten pelastamisesta nykyajan kissapopulaatioiden auttamiseen. Perjantain kutsuvieraat saivat uunituoreen historiikin mukaansa kotiin viemisiksi, ja kirja oli heti viikonloppuna saatavilla myös HESY-keskuksen puodissa ja HESYn verkkokaupassa.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle HESY myönsi 145-vuotispäivänsä kunniaksi perinteisen Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle. Perusteluissaan HESYn hallitus mainitsi, että Suomen eläinoikeusjuristit tekee rohkeaa ja urauurtavaa työtä ajaessaan määrätietoisesti eläinten perusoikeuksien

tunnustamista perustuslain tasolla. Palkinnon olivat paikalla vastaanottamassa Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Birgitta Wahlberg, varapuheenjohtaja Visa Kurki ja hallituksen jäsen Tarja Koskela.

- Oikeus kuuluu kaikille, myös eläimille, vaikka perusoikeudet eivät tarkoitakaan meille kaikille samaa asiaa kaikissa tilanteissa. Ystävää, kanssakulkijaa, ei kohdella kaltoin – eikä häntä syödä, sanoi Wahlberg kiitospuheessaan.

- HESYn myöntämän Eläinsuojelun Topelius -palkinnon vastaanottaminen on Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle kunnia-asia. Yhdessä saavutamme niin paljon enemmän eläinten ja meidän kaikkien parhaaksi.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

9

gin eläinsuojeluyhdistyk#uusiHESYkeskus Constance luennoi eläinten oikeuksista heenjohtajaksi Perjantaina iltapäivällä alkoi uusi kutsuvierastapahtuma, ympäri Eurooppa. äinen maailmansota matkun uuteentuli HESY-keskukseen saapui tutustumaan bussen esteeksi,silastillinen jolloin Constance sosiaalisen median vaikuttajia: bloggaajia, eläinsuojelutyötä vloggaajia,Suomessa. tubettajia ja somettajia. He olivat silminnäh1916 Constance den otettujanimitetHESY-keskuksen avarista ja valoisista toisingin eläinsuojeluyhdistyksen mitiloista. Kuvat tiloista ja niiden valloittavista asukeista ohtajaksi japääsivät 1922 hänet palkitlukemattomiin postauksiin sosiaalisessa medimen Valkoisen Ruusun kunassa avajaisviikonlopun ja seuraavien viikkojen aikana. illä työstä isänmaan hyväksi. stance Ullner kuoli tammiLauantain avoimet ovet 1926 sairauden poisviemänä.

Jäsenistö ja yleisö pääsivät tutustumaan uusiin toimiiti eläinsuojelutehtäviään aina 23.11. Iltapäivän avoimissa ovissa tiloihin lauantaina n hetkiinsäväkeä asti. riitti Hänen pois- asti. Etenkin yläkerran eläintiloihin jonoksi a huomioitiin useissa lehdissä oli tunkua.

Koska ihmismäärää eläintiloissa haluttiin estejä saapui myös ulkomailta, rajoittaa eläinten suojelemiseksi, joutui yläkertaan pääroopasta kuin Yhdysvalloistasyä jonottamaan välillä puolikin tuntia. Jono kulki sopinerin poismeno oli menetys, läpi, joten odotellessa oli hyvää aikaa vasti HESY-puodin änen aatteensa “Oikeudenmututustua puodin tarjontaan. Etenkin HESYn uudet seia kaikille” näkalenterit elää edelleentekivät nyky- hyvin kauppansa. läinsuojelutyössä.

HESYn hallituksen Minna Lahti oli tuttuun tapaan järjestänyt tapahtumaan buffetin, jonka herkulliset tarjoukset olivat HESYn taitavien vapaaehtoisten käsialaa. & Krogius, Andrée. Boken om Constance Ullmielestä terveet ja Herkkuja notkuva pöytäNuoren kutsui Constancen vieraita kahvittelemaan ns tryckeri, Helsinki 1935. a. Constance Ullner.

Biografiasampo. onnekkaat eivät huolenpitoa kaivanneet.

HESY-areenan nurmikolle järjesteltyjen pöytien ääreen. fiasampo.fi/henkilo/p1174?tab=sks Yleisö pääsi tutustumaan avajaisissa myös koiratiloinakirja / IV. San Remo - Öölanti / 983-984 ) http://runeberg.org/pieni/4/0540.html hin, sillä koirat muuttivat HESY-keskukseen vasta avajaisten jälkeen. Koirien osasto ei ole avoin yleisölle koirien stressittömien olojen takaamiseksi. Kissat ja kanit edustivat avajaisviikonloppuna jo kotisalongeissaan, joskin monet niistä päättivät ymmärrettävästi torkkua yleisöryntäyksen ajan. Muutama aktiivinen ja ihmisrakas kissa teki kuitenkin väsymättömästi PR:ää ja päätyi yhden jos toisenkin kävijän kännykän kuvagalleriaan.

Kuva: SiestaLasiTerassi

uonna 1909 Constance teki n eläinten päivästä, jota juhlitensimmäistä kertaa jo samana 17. lokakuuta. nnointipyyntöjä saapui myös n ulkopuolelta. Vuonna 1913 ce sai kutsun kansainväliseen jelukonferenssiin Washingmutta matka ei olosuhteiksi toteutunut. Vuonna 1914 allistui kuitenkin eläinsuojeyksen edustajana Roomassa yyn kansainväliseen naisten nssiin. Siellä hän nosti esiin linTaina Uimonen esitteli HESYn ojelun kansainvälistä huomiota historiikin. a luennollaanuunituoreen “Ayez pitié des , Säälikää lintuja.

HESY-keskus pähkinänkuoressa Yhteystiedot: Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki 09 – 54 100 200 (ma-pe klo 09-16) hesy@hesy.fi Aukioloajat: Eläintilat tiistai ja torstai klo 16-19, sunnuntai klo 14-18

Kotiinlähtövalmiiden kissojen valoisat salongit.

HESY-puoti ma, ke ja pe klo 09-17 ti ja to klo 09-19 su klo 14-18 Toimisto ma-pe klo 09-17 Joukkoliikenneyhteydet: Vihdintie bussit 37, 321, 322, 332, 345 (lähimmät pysäkit 1570 ja 1571, Konalan puisto) Kehä 1 bussi 553 (pysäkit 1610 ja 1611, Vihdintie) Pitäjänmäen juna-asemalta noin kilometrin kävelymatka • HESY-keskuksessa on neliöitä kahdessa kerroksessa yhteensä 2000, ja se sijaitsee puistoon rajautuvalla tontilla, jonka koko on 2.601 m².

• Valoisat ja avarat tilat noin 200 kissalle, 17 koiralle ja kymmenelle kanille. Lisäksi talossa on tilavaraus eksoottisille eläimille sekä tiloja, joita voidaan tarpeen mukaan sisustaa esimerkiksi kodiksi pentueille.

• Tilat on suunniteltu ja sisustettu eläinten lajityypilliset tarpeet huomioon ottaviksi ja ne ylittävät reilusti lakisääteiset vaatimukset.

• Yläkerrassa on HESYn eläimiä hoitavan eläinlääkärin toimenpidehuone.

• Koirilla on omat ulkoilutarhat, ja kissat ja kanit saavat omat ulkoilutilansa kesällä 2020.

• Eläintilojen lisäksi talosta löytyy vanha tuttu HESY-puoti, josta voi hankkia edullisia eläintarvikkeita ja HESYn kannatustuotteita.

• Infopuhelin jatkaa neuvontapalvelua ja toimiston väki jäsenten, vapaaehtoisten ja asiakkaiden palvelemista sekä tiedotustoimintaa.

• Alakerran HESY-areenalla HESYn koiria voidaan kouluttaa ja ne pääsevät reippailemaan vaikkapa agilityn parissa. Silloin kun areena ei ole eläinten käytössä, siellä voidaan järjestää esimerkiksi kokouksia ja seminaareja. Areenaa vuokrataan myös ulkopuoliseen tapahtumakäyttöön.

HESY-areenalla HESYn koiria voidaan kouluttaa ja ne pääsevät reippailemaan vaikkapa agilityn parissa.

HESY-centret i ett nötskal Översättning: Ann-Charlotte Fodge Kontaktinformation: Statarvägen 7, 00390 Helsingfors 09 – 54 100 200 (må-fre kl. 09-16) hesy@hesy.fi Öppethållningstider: Djurutrymmena tisdag och torsdag kl. 16-19, söndag kl. 14-18 HESY-butiken måndag, onsdag och fredag kl. 09-17 tisdag och torsdag kl. 09-19 söndag kl. 14-18 Kontor måndag-fredag kl. 09-17 Förbindelser med kollektivtrafik: Vihtisvägens bussar nr. 37, 321, 322, 332, 345 (närmaste hållplatserna 1570 och 1571, Konala parken) Ring 1 buss 553 (hållplatserna 1610 och 1611, Vihtisvägen)

HESYn työntekijät tunnisti juhlahumussa keltaisista HESY-paidoista.

• HESY-centret består av sammanlagt 2 000 m² i två våningar, och det är beläget på en 2 601 m² stor tomt invid en park.

• Ljusa och öppna utrymmen för ca. 200 katter, 17 hundar och 10 kaniner. Dessutom finns det utrymmen reserverade för exotiska djur samt specialutrymmen som vid behov kan inredas till exempel till hem för valpar eller kattungar.

• Vid planeringen och inredningen av utrymmena har man tagit i beaktande de artspecifika kraven och de överstiger rejält de stadge-enliga kraven.

• I övre våningen har veterinären som sköter HESYs djur sitt mottagingsrum.

• Hundarna har sina egna rastgårdar, och katternas och kaninernas utomhusgårdar blir färdiga på sommaren 2020.

• Förutom djurutrymmena finns även den gamla bekanta HESY-butiken i huset, var man kan inhandla förmånliga husdjurstillbehör och HESYs stödprodukter.

• Infotelefonen fortsätter med sin rådgivningsservice, och kontorspersonalen betjänar medlemmarna, volontärerna och kunderna samt handhar informationsverksamheten.

• På nedre våningens HESY-arena kan man skola hundar och de kan t.ex. få utlopp för sin energi med agility övningar. När arenan inte är i djurens användning kan man t.ex. arrangera möten och seminarier där. Arenan hyrs också ut till utomstående aktörer för olika evenemang.

från Sockenbacka järnvägsstation ca. 1 kilometer

www.lemmikkipaivat.fi 10

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

11

HESY 145 vuotta eläinten äänenä Helsingin eläinsuojeluyhdistys täytti vuonna 2019 kunnioitettavat 145 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin HESY-keskuksen avajaisissa marraskuun lopulla uusi historiikki yhdistyksen toiminnasta: HESY 145 vuotta eläinten äänenä.

Teksti I Mari Aro

Saadaanko räiskeelle rajoja?

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen alkuun paneman Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen tavoitteena on suojella ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä ilotulitteiden haitoilta. Aloite on nyt edennyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn.

Teksti I Mari Aro

Kuva I HESY

Ilotulitteiden haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Ilotulitteet ovat vaaraksi paitsi niitä käyttäville ihmisille, myös ilotulituksia katseleville sivullisille sekä eläimille ja luonnolle. Silmävammat ja omistajaltaan irti riistäytyneet koirat ovat jokaisen uudenvuoden vakiouutisia, mutta ilotuliterieha aiheuttaa myös kuulo- ja käsivaurioita, heikentynyttä ilmanlaatua, stressiä koti- ja tuotantoeläimille, jätettä, tulipalojakin. Ihmisillä ja eläimillä tulee olla oikeus terveelliseen ja turvalliseen asuinympäristöön.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys laittoi vuonna 2018 alulle kansalaisaloitekampanjan ilotulitteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin, että viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Kuluttajakäyttö kiellettäisiin siirtymäajalla. Kansalaisaloitekampanjassa olivat HESYn lisäksi mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

12

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

Kansalaisaloitekampanja keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta jo ensimmäisen kuukauden aikana, ja kaiken kaikkiaan aloitteen allekirjoitti yli 65 000 räiskeestä huolestunutta kansalaista. Kannatusilmoitukset toimitettiin Väestörekisterin tarkastettavaksi kesäkuussa 2019, ja eduskunnalle aloite luovutettiin Pikkuparlamentissa 7.11.2019.

Kansalaisaloite kirvoitti vuoden lopulla vilkasta keskustelua mediassa.

Monet pitivät aloitetta tervetulleena ja kannattivat perinteiksi muodostuneiden tapojen tarkastelemista kriittisesti: onko riittävä peruste ilotulittamisen jatkamiselle vain se, että niin on ennenkin tehty? Ilotulitteiden kuluttajakielto jakoi kuitenkin mielipiteitä varsin tasaisesti. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn

mukaan 47 % suomalaisista oli valmis kieltämään ilotulitteiden kuluttajakäytön – 43 % ei.

Kansalaisaloite on nyt eduskunnan käsissä.

- HESYn alkuun panema Rajat räiskeelle -kansalaisaloite on siirtynyt eduskunnan talousvalionkunnan käsittelyyn. Toivomme aloitteelle menestystä niin eläinten kuin ihmistenkin terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Ilotulitteiden haitoista on pikimmiten päästävä eroon, ja niille löytyy myös hienoja vaihtoehtoja, kuten laservaloshow’t, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tiedotamme aloitteen käsittelystä kevään kuluessa verkkosivustollamme sekä sosiaalisessa mediassa.

Kansalaisaloitteen luovuttivat eduskunnalle (oik.) professori ja silmätautien erikoislääkäri Tero Kivelä, Opaskoirayhdistyksen Jari Pekola Leia-koirineen, HESYn Hannele Luukkainen ja Lääkäriliiton Hannu Halila. Aloitteen vastaanottivat lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

H

annele Luukkaisen ja Taina Uimosen kokoama historiikki valottaa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen taivalta 1800luvun lopulta nykypäiviin. Tarina alkaa Topeliuksen pikkulinnuista ja jatkuu loppuunajettujen kuormahevosten ja sotien jälkeisen kulkukoiraongelman kautta nykypäivän kissakriisiin.

Mukana on sekä suuria eläinsuojelun kehityskaaria että pieniä tarinoita eläimistä ja ihmisistä – niin surullisia, hämmästyttäviä kuin hauskojakin.

Yhdistyksen toimet perustamisvuodesta 1874 vuoteen 1914 on dokumentoitu varsin kattavasti, sillä Eläinsuojelusyhdistyksen sihteeri Volmar Lindman laati ”jälkikatsauksen” yhdistyksen 40-vuotispäivän kunniaksi. Lindmanin katsausta ja sitä varten kerättyjä pöytäkirjoja, kuitteja, kirjeenvaihtoa, lehti-ilmoituksia ja muuta aineistoa säilytetään Åbo Akademin arkistossa. Uuden historiikin laatija Taina Uimonen vietti arkistossa päivän jos toisenkin ja kävi aineistot huolellisesti läpi. Tuloksena on historiikin mainio kuvaus alkuajoista, jolloin nuori yhdistys halusi valistustyöllä toimia ”kotieläimiä kohtaan helläwaraisen ja lempeän hengenlaadun herättelemiseksi”. Yhdistys ryhtyi oitis myös konkreettisiin toimenpiteisiin eläinten olojen parantamiseksi: palkkasi oman syyttäjän eläinrääkkäysrikoksia varten, osti loppuunajettuja kuormahevosia ja lopetti ne kivuttomasti, rakensi kulkukoirille oman koiratallin.

Sota-ajat lamaannuttivat yhdistyksen toimintaa, ja 1950-60-luvuiltakin materiaalia on jäänyt jälkipolville valitettavan vähän. Noina aikoina yhdistys keskittyi lähinnä vaikuttamistyöhön. Konkreettinen eläinsuojelutyö pääsi vauhtiin taas 1970-luvulla, kun HESYn Kissajaosto perustettiin. Jaoston jäsenet ottivat talteen hylättyjä kis-

soja ja hoitivat niitä omissa kodeissaan.

Vuonna 1976 yhdistykseen liittyi myös muuan Hannele Luukkainen, joka on siitä pitäen ollut aktiivisesti mukana HESYn toiminnassa sekä sen kehittämisessä ja taltioimisessa.

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana HESY on toiminut hyvin aktiivisesti ja kasvanut todelliseksi eläinten etujärjestöksi. Sinä aikana yhdistys on hoitanut noin 32 000 eläintä. Valtaosa niistä on ollut kissoja, mutta mukaan mahtuu kaikenlaisia lemmikkejä muurigekosta chinchillaan. Pakilan eläinsuojelukeskuksessa hoidettiin välillä luonnoneläimiäkin. Varainkeruussa on käytetty ennakkoluulottomasti mielikuvitusta, ja varoja on kerätty niin joulupukkikeikoilla kuin muotinäytöksillä. Vaikuttamistyöllään HESY on saanut Suomessa aikaan monia konkreettisia parannuksia: esimerkiksi koirien häntiä ei saa enää silpoa, koti-

kissalla on lainsuoja ja eksoottisten eläinten pito sirkuksissa on kielletty.

Työsarka ei valitettavasti lopu: ”Paljon on tehty ja saatu aikaiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää”.

HESY on Suomen toiseksi vanhin eläinsuojeluyhdistys, ja yhdistyksen historia kuvastaakin samalla suomalaisen eläinsuojelukentän historiaa. HESY 145 vuotta eläinten äänenä on mainio tietopaketti paitsi HESYstä kiinnostuneille, myös kaikille, jotka haluavat tietoa Suomen eläinsuojelun historiasta – tai oppia, miten sipulipussilla pelastetaan kissoja tai keitä ovat Kerjäläisten kuningattaret!

Hanki HESYn historiikki HESY 145 vuotta eläinten äänenä HESY-keskuksen puodista tai HESYn verkkokaupasta: https://www.hesy.fi/kauppa/ Kirja löytyy myös HELMET-kirjastoista.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

13

KOHTI ELÄINTEN PERUSOIKEUKSIA – Suomen eläinoikeusjuristit ry hakee muutoksia perustuslakiin

HESYn Eläinsuojelun Topelius -palkinnon vuonna 2019 saanut Suomen eläinoikeusjuristit ry haluaa pureutua eläinten kaltoinkohtelun juurisyihin. Eläinoikeusjuristit peräävät siksi eläimille laillisia perusoikeuksia. Tällaiset oikeudet vaativat perustavanlaatuista muutosta tavassa, jolla ihminen suhtautuu eläimiin. Emme voi enää pitää eläimiä olentoina, jotka ovat maailmassa ihmistä varten, vaan meidän tulee nähdä eläimet olentoina, joilla on itseisarvo.

Teksti I Inari Suomela

Ehdotus eläinten perusoikeuksista tuodaan tavallisten kaduntallaajien tietoisuuteen vuoden 2020 aikana katukampanjalla.

V

iisi suomalaista oikeustieteilijää perusti vuonna 2018 Suomen eläinoikeusjuristit ry -yhdistyksen, jonka juuret lepäävät yhdysvaltalaisessa Nonhuman Rights Projectissa. Nonhuman Rights Project pyrkii vaikuttamaan eläinten asemaan oikeudenkäyntien, lainsäädännön ja kouluttamisen keinoin.

Eläinoikeus on oikeustieteellisen tutkimuksen ala, joka tutkii eläinten laillista asemaa. Eläinoikeusjuristiksi ei Suomessa voi kouluttautua, joten eläinoikeusjuristien opinnot eivät oikeustieteellisessä poikkea muiden juristien opinnoista. Suomessa koulutetut eläinoikeusjuristit ovat siis juristeja, joita kiinnostavat eläinten oikeudet.

Eläinoikeuskursseja voi tällä hetkellä suorittaa ruotsin- tai englanninkielisinä Itä-Suomen yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa. Ainoa suomenkielinen kurssi on 14

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

toistaiseksi tarjolla Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Monien Euroopan maiden yliopistoissa on mahdollista opiskella eläinoikeutta ja Espanjassa voi valmistua eläinoikeuksien maisteriksi. Yhdysvalloissa voivat juristit suorittaa vuoden pituisen erikoistumisen eläinoikeuteen.

Eläinoikeudet perustuslakiin Siinä missä nykyistä eläinsuojelulakia pyritään muuttamaan tavallisia lakeja ja muita säädöksiä muokkaamalla, pyrkii Suomen eläinoikeusjuristit ry vaikuttamaan suoraan perustuslakiin, johon muut lait nojaavat. Lain tulkinta on usein moninaista, joten siksi perustuslailliset muutokset ovat avainasemassa.

Yhdistys on tehnyt ehdotuksen eläinten perusoikeuksista ja sen tavoitteena on saada ne lisätyiksi perustuslakiin. Ehdotusta muokataan edelleen

esimerkiksi valtiosääntöasiantuntijoilta saadun palautteen perusteella. Eläinoikeusjuristit ry lähestyy niin lainsäätäjiä, viranomaisia kuin tavallisia kansalaisiakin sekä järjestää seminaareja ja tieteellisiä tapahtumia.

Ehdotus eläinten perusoikeuksista on tarkoitus tuoda tavallisten kaduntallaajien tietoisuuteen vuoden 2020 aikana katukampanjana Suomen yliopistokaupungeissa.

Kampanjalla pyritään kyseenalaistamaan eläinten tämänhetkistä asemaa kuvin ja sanoin. Yhdistyksen hallituksessa toimivilta tutkijoilta on tulevaisuudessa ilmestymässä myös ensimmäinen suomenkielinen eläinoikeuden oppi- ja kommentaariteos.

Lihantuottajat ovat olleet järkyttyneitä yhdistyksen esityksestä, sillä heidän mukaansa ehdotus toteutuessaan lopettaisi koko elinkeinon.

- Ehdotuksemme ei sinänsä kiellä eläintuotantoa. Tuotannon

pitäisi kuitenkin kunnioittaa eläinten perusoikeuksia, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Visa Kurki.

Perustuslain muuttaminen on hidas prosessi, mutta suurimpana haasteena muutosten tiellä on ollut ihmisten ajattelutapa. Se on kuitenkin kehittymässä ilmastonmuutoksen myötä nopeasti eläinmyönteisempään suuntaan. Kurjen mukaan myös sanoman saattaminen sellaiseen muotoon, että ihmiset ymmärtävät asian tärkeyden, on haaste.

Eläinoikeusjuristit ry:n ehdotus Eläinoikeusjuristit ry:n ehdotus eläinsuojelulaiksi sisältää viisi eri pykälää, joita ovat eläinten suojelu, eläinten perusoikeuksien turvaaminen, luonnonvaraisten eläinten perusoikeudet, ihmisen hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeudet ja eläinten jalostuskielto.

Ehdotuksessa eläinten suojelussa eläimellä on itseisarvo; itseymmärryk-

sellä tai kognitiivisilla kyvyillä, tai tällaisten kykyjen puuttumisella ei ole sinänsä merkitystä, vaan ihmisen on suojeltava tuntevaa olentoa sen itsensä takia. Koska nykyisten tutkimusten valossa ei ole varmuutta siitä, miten kaikki eläimet tuntevat, pitää olettaa kaikki eläimet tuntemiskykyisiksi, jollei muuta voida näyttää. Eläintä pitää tarkastella paitsi lajinsa edustajana myös yksilönä.

Eläinten etu ja yksilölliset tarpeet pitää huomioida päätöksenteossa, joka vaikuttaa eläimen elinolosuhteisiin tai elinmahdollisuuksiin. Eläimen yksilöys pitää ottaa huomioon eläimen omistusoikeuteen liittyvissä riidoissa; esimerkiksi eläimen kiintymys yhteen riidan osapuolista. Eläintä koskevan päätöksen ratkaisun on perustuttava saatavilla olevaan tietoon eläinten hyvinvoinnista, mutta mahdollisuuksien mukaan myös niiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tottumuksiin.

Eläimen puhevaltaa voi käyttää sen laillinen edustaja, joka voi pitää eläimen puolia sen oikeuksiin liittyvissä asioissa. Eläimen edustajana voi toimia omistaja silloin, kun omistajan ja eläimen etu eivät ole ristiriidassa keskenään.

Vastuu eläimen oikeuksien, suojelun ja hyvinvoinnin toteutumisesta on kaikilla. Lainsäätäjän vastuuseen kuuluu eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä kärsimyksen estäminen ja ehkäiseminen. Yksilö voi toimia joko aktiivisena eläinten perusoikeuksien turvaajana ja suojelijana, tai ainakin pidättäytyä sellaisesta toiminnasta, joka loukkaa eläinten perusoikeuksia.

Julkisen vallan on turvattava perusoikeudet jokaiselle lainsäädäntö- ja lainkäyttövaltansa piiriin kuuluvalle eläimelle. Tämä merkitsee perustuslaillista velvoitetta kehittää eläimiä koskevaa lainsäädäntöä

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

15

sekä muita aloitteellisia toimia eläinten perusoikeuksien toteuttamiseksi.

Julkisella vallalla on vastuu kehittää yhteiskuntaa siten, että se mahdollistaa ihmisten ja eläinten toisiaan kunnioittavan yhteiselon. Tuomioistuimilla ja hallintoviranomaisilla on velvollisuus tulkita lakia eläinoikeusmyönteisesti.

Turvaamisvelvoite ulottuu Suomessa elävien eläinten lisäksi Suomeen tuotaviin eläimiin; eläinperäisten tuotteiden tuominen Suomeen maasta, joka ei kunnioita eläinten oikeuksia, voidaan kieltää.

Eläinten perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, kun se on välttämätöntä ihmisten ja eläinten perusoikeuksien toteutumiseksi. Rajoitusten on oltava niin vähäisiä kuin mahdollista tavoiteltavaan päämäärään nähden. Vain poikkeusolot voivat oikeuttaa laajempaan perusoikeuksien rajoittamiseen. Eläin voidaan tappaa ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä eikä ole muita keinoja ihmisten, eläinten ja ympäristön suojelemiseksi.

Luonnonvaraisilla eläimillä on perusoikeus elämään sekä oikeus elää vapaudessa ja luonnollisessa elinympäristössään. Niiden ottaminen elätettäviksi on kielletty, mutta eläin voidaan pyydystää apua saamaan ja vapauttaa heti, kun eläimen tila sen sallii. Eläimen oikeus elämään suojaa sitä tappamiselta sekä elämän edellytysten häviämiseltä – näiden lisäksi laki edellyttää aktiivisia toimia hengenvaarassa olevan eläimen auttamiseksi. Jos ihmisen tai muiden eläinten perusoikeudet joutuvat ristiriitaan luonnonvaraisen eläimen perusoikeuksien kanssa, sen perusoikeuksia voidaan painavin syin rajoittaa. Silloinkin on käytettävä menetelmiä, jotka suojaavat ja kunnioittavat eläimen elämää ja jotka ottavat huomioon eläimen tuntevuuden.

Eläimellä on oikeus vapaaseen liikkumiseen ja käyttäytymiseen sekä oman elinympäristön valintaan.

Oikeutta elää luonnollisessa elinympäristössään tulkitaan eläinlajin sekä yksilön tarpeiden näkökulmasta: osa lajeista sopeutuu elämään monenlaisissa ympäristöissä, kun toiset taas tarvitsevat juuri tietynlaisen ympäristön.

Ruumiillinen koskemattomuus tarkoittaa oikeutta olla joutumatta haitallisten fyysisten toimenpiteiden kohteeksi ihmisen taholta.

Luonnonvaraisella eläimellä on 16

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

Eläin ei ole oikeuksien kohde, vaan olento, jolla on oikeuksia.

Eläinten ääni kuuluu nyt aiempaa kovempana: ”Meillä on itseisarvo, emmekä halua olla täällä vain riistämistä varten. Me tunnemme ja me olemme olemassa. Me emme ole ihmisiä, me olemme eläimiä, joilla on sekä lajikohtaiset että yksilölliset tarpeemme. Meillä on oikeuksia.”

oikeus saada apua, jos se on sairas, loukkaantunut tai muuten avuttomassa tilassa. Eläimellä on oikeus tulla lopetetuksi, jos sen hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa. Eläimen lopettaminen pitää suorittaa laissa erikseen säädetyllä tavalla.

Ihmisen hoidosta riippuvaisilla eläimillä on oikeus elämään ja oikeus luonnolliseen käyttäytymiseen sekä oikeus saada perustarpeet tyydytetyiksi. Luonnollinen käyttäytyminen pitää sisällään mahdollisuuden liikkumiseen ja liikuntaan, itsensä hoitamiseen, tutkimiseen, leikkimiseen, syömiskäyttäytymiseen, hoivaan ja hoivaamiseen, mukavuuteen, sosiaalisiin suhteisiin tai niistä vetäytymiseen sekä lepoon lajityypillisellä tavalla (esim. kanoilla orret). Eläimen omistajan hoitovelvollisuus ei lakkaa, vaikka eläin laskettaisiin luontoon, jos se ei ole eläimen etu.

Etu se voi olla esimerkiksi silloin, kun vapautetaan ihmisen hoidossa ollut villieläin takaisin luontoon.

Eläimellä on oikeus kokea positiivisia tunteita, tulla suojelluksi ja sillä on oikeus elää ilman ihmisen aiheuttamaa pelkoa, kipua, stressiä ja kärsimystä.

Nykytiedon valossa pelkkä eläimen fysiologisten tarpeiden täyttäminen ei riitä, vaan eläimen kokeman elämän on oltava riittävän hyvää. Silloin on otettava huomioon paitsi eläimen lajityypilliset myös yksilökohtaiset tarpeet sekä se, miten eläin tarpeitaan ilmaisee.

Eläimellä on oikeus myös riittävään, lajityypilliseen ravintoon sekä juomaan, joiden saatavuudesta on vastuussa se henkilö, jonka hoidossa eläin kulloinkin on. Eläimelle ei saa antaa liikaa ravintoa siten, että sen elämänlaatu heikkenee ja se altistuu sairauksille.

Vedensaanti on eläimen fysiologinen tarve: siksi eläimelle on oltava jatkuvasti vettä tarjolla ja juomisen pitää olla vaivatonta.

Asianmukainen elinympäristö kuuluu eläimen perusoikeuksiin. Elinympäristön on oltava riittävän tilava, puhdas, valoisa, turvallinen ja kullekin eläinlajille ja yksilölle sopiva, ja eläimellä on oikeus päästä suojaan epäsuotuisilta oloilta.

Eläimellä on oikeus saada viivytyksettä asianmukaista hoitoa, mutta myös ennakoivaa hoitoa (esimerkiksi rokotukset). Vastuu hoitoon saattamisesta on sillä, jonka hoidossa eläin kulloinkin on. Hoito ja hoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

Eläinten jalostuksen lähtökohtana pitää aina olla eläimen etu ja eläimen perusoikeuksien varmistaminen. Eläimen jalostuksella ei saa pyrkiä muokkaamaan eläimen ulkonäköä, suorituskykyä tai esimerkiksi eläimen kykyä tuottaa maitoa siten, että siitä aiheutuu sille haittaa tai vahinkoa.

KORKEASAARI

Juttua varten on haastateltu Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtajaa, tutkijatohtori Visa Kurkea sekä yhdistyksen hallituksen jäsentä, yliopistonlehtori ja post doc -tutkija Tarja Koskelaa.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

17

Yleisimmät kaneihin liittyvät väärinkäsitykset ja niiden oikaisut: Kani on helppohoitoinen ja halpa lemmikki.

Oikaisu: Kaikilla eläimillä on luonne-eroja. Kani viestii täysin eri tavoin kuin kissa tai koira, mikä edellyttää tutustumista kanin kommunikointitapoihin. Vaikka kanin hankintahinta voi olla huokea, hoitokuluihin voi mennä yllättävän paljon rahaa. Sairas kani on aina vietävä eläinlääkäriin.

Lemmikkikani on vaativa hoidokki Kanit ovat väärinymmärrettyjä lemmikkejä. Kaneja pidetään helppohoitoisina, lapsiperheille soveltuvina ja huokeina eläiminä. Väärät mielikuvat johtavat lemmikin hankkijoita harhaan ja voivat aiheuttaa pitovaikeuksia ja pahimmillaan eläinten hylkäämisiä. Vääristä luuloista kärsii siis eniten itse kani.

Teksti I Erja Veivo Kuvitukset I Michaela Ahonen

V

irheellisiä kanikäsityksiä ruokkivat kanin pörröisen rauhallinen olemus ja syvään iskostuneet stereotypiat, jotka vaativat oikaisua. Lemmikkiä hankittaessa on aina syytä tutustua sen lajityypilliseen käyttäytymiseen ja kommunikointitapoihin. Kani ei esimerkiksi ole välttämättä sylilemmikki.

Se on luonnossa saaliseläin, joka ei yleensä pidä halailusta ja nostelusta.

Kani viestii kehonkielellään: korvien, nenän ja hännän asennoilla.

Jos kania lähestyy osaamatta tulkita, antaako kani tähän luvan, voi tunnustelija saada talttahampaiden jäljet käteensä. Ajoitus on ollut väärä. Kanin on parempi antaa itse lähestyä ihmistä.

Tämä on syytä teroittaa etenkin lapsiperheissä jälkikasvun mieleen.

– Aikuisten on opastettava lapsia kanin oikeaan käsittelyyn. Pienet lap18

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

set tekevät paljon äkkinäisiä liikkeitä ja päästelevät kimeitä ääniä, jotka muistuttavat petoeläinten saalistustapaa. Jos kani on jatkuvasti pelokas ja ahdistunut, se voi pahoin ja voi alkaa hyökkäillä ja joutua tämän takia kiertoon.

HESYllekin tarjotaan joka vuosi useita eläimiä pitovaikeuksien ja lasten kyllästymisen takia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kanin pito maksaa siinä missä koiran ja kissankin. Kanin ruoka on edullisempaa, mutta kuivike- ja eläinlääkärikuluihin on varattava vuodessa useita satoja euroja. Kanien yleisimpiä terveysongelmia ovat hammas- ja ruoansulatuskanavan sairaudet, jotka edellyttävät aina käyntiä eläinlääkärillä.

Kani ei ole liioin häkissä viihtyvä apaattinen porkkananpopsija. Kanin pääasiallista ravintoa ovat heinä ja ruoho, ja liikuntaa kani tarvitsee yhtä

paljon kuin kissakin. Virheellinen ruokinta ja pito aiheuttavat kanille terveyshaittoja.

– Häkissä ei voi toteuttaa itseään, ja toimettomana kani passivoituu. Jos kaltereiden pureminen tai muu mekastus ei auta parantamaan tilannetta, kani saattaa masentua ja alkaa tuijottaa vain eteensä. Kanille on tarjottava ainakin yksi huone jaloittelua varten sen liikunnantarpeen tyydyttämiseksi.

Kodin irtaimiston suojaamiseen löytyy paljon vinkkejä ja kaninkin voi opettaa sisäsiistiksi, sanoo kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Yleisimpiä kanin hyvinvointia heikentäviä virheitä on eristää se yksinäisyyteen. Kani on yhdyskuntaeläin, joka tarvitsee lajikaverin voidakseen hyvin.

Sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen heikentää merkittävästi yhdyskuntaeläimen hyvinvointia.

Kani sopii lasten lemmikiksi.

Oikaisu: Kanin ja lasten yhteiselo voi olla sujuvaa tai täysi fiasko. Se riippuu kanin luonteesta ja siitä, mikä on aikuisten oma tietämyksen taso kanien oikeasta hoidosta ja kuinka paljon he osaavat/jaksavat opastaa lapsia kanin asianmukaiseen hoitoon.

Hyvinvointifaktoja

Kanifaktoja

Leikkauttaminen pelastaa henkiä: Yli 5-vuotiaan leikkaamattoman naaraskanin riski sairastua kohtusyöpään on 80 prosenttia. Myös nisäkasvaimet, valeraskaudet ja kohtutulehdukset ovat yleisiä leikkaamattomilla naaraskaneilla.

Kani on

Liikajalostuksen ongelmat: Esimerkiksi leijonanharjaksilla, kääpiöluppakorvilla ja hermeliineillä on liian lyhyeksi jalostettu kallo, minkä vuoksi niillä esiintyy hengitysvaivojen lisäksi paljon silmä- ja hammasoireita.

Kanin paras kaveri on toinen kani: Tutkimusten mukaan lajitoverit ovat saaliseläimille tärkeämpiä kuin ruoka.

Yksinään pidettävä kani voi stressaantua, vaikka sitä ei näkisi päälle päin.

Pitkäikäinen: Kääpiökanit voivat elää yli 10-vuotiaiksi. Suuremmat rodut ovat hieman lyhytikäisempiä. Äänekäs: Kani ei yleensä päästä kovia ääniä, mutta se saa meteliä aikaiseksi.

Etenkin silloin, kun sinä yrität nukahtaa. Nakertaminen, kaivaminen ja spurttailu – eihän niitä voi tehdä hiljaa!

Tehokas suvunjatkaja: Yksi naaras voi saada jopa 50 poikasta vuodessa.

Siksi ja monista muista terveyssyistä sekä urokset että naaraat kannattaa leikkauttaa. Urokset voi kastroida heti kivesten laskeuduttua ja naaraat aikaisintaan noin kuuden kuukauden iässä.

Yläikärajaa leikkaamiselle ei ole, jos kani on muutoin terve.

Kani viihtyy sylissä.

Oikaisu: On parempi antaa aloite kanille kuin pitää sitä väkisin sylissä.

Lue kirjaa lattialla ja pidä herkkuja lähellä, niin kohta saat perheen pitkäkorvista uusia kavereita. Ole myös kärsivällinen, sillä tutustumiseen voi tällä tavoin kulua viikkoja tai kuukausia.

Kanissa ei ole mitään vikaa, vaikka se ei viihdykään sylissä!

Kanin pääravinto on porkkana.

Oikaisu: Kani on absoluuttinen kasvissyöjä, joka tarvitsee kovaa purtavaa hampaiden kunnossa pitämiseksi. Parhaiten hampaita kuluttavat heinä ja ruoho, joiden pitäisi muodostaa vähintään 80 prosenttia kanin ruokavaliosta.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

19

Kuva: Marika Stillman

Älä osta eläintä säälistä. Tee sen sijaan ilmoitus eläinsuojeluyhdistykselle tai viranomaisille.

Pentutehtailu ja laiton lemmikkikauppa

Varo hämäriä koirakauppiaita. Varmista, ettet tue pentutehtaita tai laitonta maahantuontia:

Mitä pienemmät kulut, sitä suuremmat voitot.

Koirien olot pentutehtaissa ovat kurjat.

• Älä osta eläintä kadulta tai torilta.

• Varmista rotukoiraa ostaessa, että myyjällä on kennelnimi ja että se on aito.

• Älä osta yksityiseltä ihmiseltä koiraa, ellet tunne tätä entuudestaan tai ehdi tutustua henkilöön perusteellisesti.

• Varo erityisesti lehti- ja internetilmoituksia, joissa sama myyjä kaupittelee monenlaisia koiria ja joiden ilmoittajalla on prepaid-liittymä.

• Älä osta paperitonta rotukoiraa.

• Vaadi päästä näkemään emo ja pennut pitopaikassaan.

• Selvitä koiran taustat erityisen tarkkaan, jos koira on tuotu ulkomailta.

• Tarkastuta paperit eläinlääkärillä. Ulkomailta tuodulla koiralla voi olla väärennetyt paperit.

• Luotettava myyjä on kiinnostunut koiran uudesta kodista ja ostajasta.

• Jos ostotilanteessa on mitään epäilyttävää, älä osta koiraa.

• Älä ikinä osta eläintä säälistä.

• Tee koirasta aina kirjallinen kauppasopimus.

• Jos koiralla ilmenee vakavia sairauksia ja jos myyjä on tiedossa, perää virallista tietä oikeuksiasi.

Teksti I Saara Råman

K

oiranpennut ovat vastustamattomia ja verkko-ostokset nykypäivää, mutta lemmikkiä hankkiessa tulee pitää järki matkassa. Pentutehtaiden pitäjät myyvät huonosti pidettyjä ja hoitamattomia eläimiään usein juuri verkon kautta, sillä se tekee ostajan huijaamisen helpommaksi.

Lemmikkikauppa käy vilkkaana.

Tilastokeskuksen mukaan etenkin koirien määrä on kovassa kasvussa.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 tutkimuksen mukaan Suomessa oli noin 700 000 koiraa, mikä oli 11 % enemmän kuin vuonna 2012.

Valitettavasti myös lemmikkikaupassa on hämärät toimijansa. Pentuja tehtaillaan ja ostajia huijataan nopean ja helpon rahan toivossa valitettavan paljon. Kehityksen suunta on negatiivinen: Suomen kennelliitto on luonnehtinut laittoman lemmikkikaupan kasvua räjähdysmäiseksi.

Pentuja voittojen maksimoimiseksi Pentutehtailu on säännöllistä lemmikkien myytäväksi kasvattamista, jossa 20

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

eläinten tarpeita ja eläinsuojelulain vaatimuksia laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi.

- Pienimuotoiseksi pentutehtaaksi sanotaan paikkaa, jossa yhtä emää pennutetaan koko ajan, sanoo läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson.

- Pentutehtailua on myös rekisteröityjen koirien välipennutus, jossa pentuja ei rekisteröidä. Pentuja teetetään enemmän kuin Kennelliiton säännöt sallivat. Tätä tavataan useissa eläinsuojeluongelmapaikoissa.

Löfgren-Erikssonin mukaan pentutehtailua on varmasti paljon enemmän kuin valvonta saa kiinni.

- Saatamme saada ilmoituksen pentutehtailusta, mutta paikan päälle mennessämme emme koskaan näe tai tapaa siellä pentuja. Ne siirretään muualle piiloon niin sanotulle välittäjälle. Tälläkin hetkellä on tämänkaltainen vahva epäily kiikarissa. Mutta jos pentuja ei löydetä, ei ole myöskään todisteita.

Löfgren-Eriksson muistuttaa, että suurissa kenneleissämmekin pienikokoisia koiria saatetaan pennuttaa aivan laillisesti ja sääntöjen mukaan, mutta jatkuvasti.

- Ongelmana on silloin, ettei kukaan tarkista emää tai pysähdy pohtimaan, voiko, haluaako tai pystyykö emä enää projektiin.

Kannattava bisnes Suomeen myös tuodaan kasvavissa määrin lemmikkejä ulkomailta. Aluehallintovirastojen yhteisessä AVISTAblogissa kerrotaan, että eläinten laiton maahantuonti on huomattavassa kasvussa Suomessa. AVIn mukaan laittomista maahantuojista jää kiinni vain jäävuorenhuippu. Kiinni jääneitä on vuosittain satoja, ja silti kiinni jää vain pieni prosentti kaikista tekijöistä.

Todellisuudessa laittomassa lemmikkikaupassa puhutaan miljoonabisneksestä.

Löfgren-Erikssonin mukaan on selvä, että pentutehtailu on kannattava bisnes maissa, joissa sosiaaliturva ja tulotaso ovat Suomea huonompia.

- Rotukoiran näköisen, paperittoman Suomeen tuodun pennun hinta voi olla esimerkiksi 600 euroa, mikä on esimerkiksi Virossa todella suuri raha!

- Viro on pieni maa, ja silti sieltä tulee koiranpentuja valtavat määrät

sekä Suomeen että muihin maihin.

Ilman tehtailua tämä ei olisi mahdollista. Pennut tuodaan useimmiten lain ehtojen mukaisesti, joten se on tuontia siinä missä mikä tahansa. Pennut ovat kuitenkin pieniä, ne on vieroitettu usein liian aikaisin, ja ne ovat kulkeneet todella pitkän matkan ennen ostajan kotia.

Tuotuja ongelmia Löfgren-Eriksson kertoo, että laittomat tuonnit tulevat esiin viimeistään rokotuksille mentäessä Suomessa. Pentu saattaa olla myös huonossa kunnossa ja ripuloida.

- Parvoviruksen aiheuttama ripuli on todella tavallinen naapurimaassamme. Huonot lähtöolot ja matkastressi laukaisevat tauteja. Sisäloiset ovat niin ikään suuri ongelma.

Pentutehtaiden koirat kärsivät myös käytösongelmista.

- Liian aikaisin vieroitetut ja ilman sosiaalisia kontakteja kasvaneet pennut ovat tuiki erilaisia käytökseltään kuin normaalipennut, jotka kasvatetaan kotona emän ja ihmisten kanssa. Jos pentu on kurjista tarhaoloista, sen on

usein vaikea oppia sisäsiistiksi. Aikuisen koiran on vaikeampi luottaa ihmiseen, jos se tulee tehdasoloista.

Pentutehtailu ja koirien salakuljetus on vakava uhka eläimen lisäksi myös kansanterveydelle. Jos koiraa ei esimerkiksi ole rokotettu ja se kantaa rabiesta, tauti voi tarttua rokottamattomiin eläimiin ja ihmisiin. Oireiden puhjettua rabies on aina tappava.

Verkossa on helppo huijata Lemmikkien pääasiallinen myyntiväylä on internet. Useimmiten pentutehtailijan uhreiksi päädytäänkin verkon välityksellä. Kuten HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoi Ylen haastattelussa jo vuonna 2013, pentutehtailijat myyvät eläimiä verkossa, koska siellä myyminen on halpaa, myyntiä ei valvota tehokkaasti ja ostajia on helpompi huijata. Tilanne ei ole muuttunut.

- Tyypillisesti myyjä valehtelee eläimen rokotuksista, rotupuhtaudesta ja sirutuksesta, Luukkainen sanoo.

Tehtailijat myyvät rotujen valioyksilöitä tavallista halvempaan hintaan.

Kasvattajan luona ei pääse käymään,

eikä lemmikkiä saa nähdä ennen ostoa.

Tehtailijalla saattaa olla aidolta vaikuttavia todistuksia rokotuksista ja sukupuista.

Rahallisen voiton maksimoimiseksi eläinten tarpeita ja eläinsuojelulain vaatimuksia kuitenkin laiminlyödään.

Eläimet ovat sairaita, ja hoitoon liittyvät kustannukset sysätään ostajan maksettavaksi. Oston jälkeen myyjään ei enää saa yhteyttä. Liian huonokuntoista eläintä voi olla vaikea saada enää terveeksi, teki uusi omistaja mitä tahansa.

Surkean näköinen, huonosti voiva eläin herättää usein myös sääliä ostajissa. Luukkainen kuitenkin muistuttaa, että säälistä ei eläintä pitäisi koskaan ostaa. Ostamisen sijaan epäilyttävästä eläimestä pitää ilmoittaa eläinsuojeluyhdistykselle tai viranomaisille. Ostamisella vain tuetaan pentutehtailijan toimintaa.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

21

Tällainen perheidylli on monen eläinten ystävän haave.

KOIRAN JA KISSAN

toisiinsa totuttaminen Teksti I Hilkka Ekholm

M

onen eläinten ystävän haave on saada kotiinsa sekä kissa että koira, vaikka kansanviisaus väittääkin, etteivät ne tule toimeen keskenään. Ei olekaan tavatonta, että koira ja kissa kohtaavat toisensa ensimmäistä kertaa elämässään silloin, kun molemmat päätyvät samaan talouteen lemmikiksi. Tarina voi jatkua ensikohtaamisen hetkestä monella eri tavalla.

Ihmisen velvollisuus on panostaa eläinten totuttamiseen riittävästi, jotta seesteinen yhteiselo ei jää haaveeksi.

- Ystävyys on eläimille voimavara aivan kuten ihmisillekin, mutta ihmisiltä vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta lajienvälisellä yhteiselolla olisi parhaat mahdollisuudet syventyä ystävyydeksi, sanoo eläintenkouluttaja Miira Hellsten. Hän on kouluttanut eläimiä ammatikseen jo yli 10 vuotta ja perehtynyt työssään erityisesti koiriin ja kissoihin.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa Helpointa eläinten totuttaminen toisiinsa on luonnollisesti siinä vaiheessa, kun eläin on muovautuvimmillaan, eli pentuiässä. Silloin eläimen on helpointa omaksua perheenjäsenekseen 22

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

myös sellaisia kumppaneita, jotka eivät luontaisesti olisi sille elämänkumppaneita.

Vanhemmatkin eläimet voivat tottua toisiinsa, mutta prosessi on usein hitaampi. Todennäköisemmin sopeutuu seniori, jolla on jo kokemusta reviirin jakamisesta muiden kanssa. Mikäli eläin ei ole koskaan jakanut elämäänsä toisen eläimen kanssa, tapaaminen voi olla järkytys.

Hellsten muistuttaa, että jokaisella eläimellä on myös oma luonteensa ja temperamenttinsa. Jotkut sopeutuvat luonnostaan helpommin muutoksiin, toiset ahdistuvat, ainakin hetkeksi, pienistäkin muutoksista. Tutustuttamisessa tulee aina edetä eläimiä kuunnellen, sillä ei ole mitään tiettyä aikaa, jossa siedättyminen tulisi varmasti “valmiiksi”. Aikaa voi kulua muutamasta viikosta aina puoleen vuoteen.

Ensikohtaamisesta ystävyyteen Eläimet ovat ensikohtaamisten suhteen hyvin samankaltaisia kuin ihmiset: syntynyttä vaikutelmaa on vaikea saada muutettua. Negatiivinen ensimmäinen kokemus leimaa helposti jatkokanssakäymistä.

Tutustuttaminen kannattaa siis

Kuva: Heiluva Häntä

Kuva: Heiluva Häntä

Lajienvälisessä ystävyydessä on jotain erityisen liikuttavaa, mutta aina eläimet eivät valitse toistensa läsnäoloa luonnollisesti, vaan ihminen päättää sen heidän puolestaan. Näissä tilanteissa ihmisellä on velvollisuus tehdä parhaansa, jotta yhteiselo voisi alkaa hyvältä pohjalta.

Miira Hellsten on kouluttanut eläimiä ammatikseen jo yli 10 vuotta.

Ensimmäinen nenätapaaminen turvallisesti verkon läpi.

suunnitella tarkkaan, jotta eläinten suhde lähtee liikkeelle positiivisissa merkeissä. Kun eläin kohtaa itselleen vieraita asioita, tulee tilanteeseen tuoda mahdollisimman paljon eläimelle mukavia elementtejä mukaan. Yleensä tämä on helpointa tehdä yhdistämällä uusi asia herkkuihin.

Ensikontaktin ei myöskään kannata tapahtua fyysisesti, vaan tutustumisen voi aloittaa hajujen maailmasta.

Perheeseen muuttavan koiranpennun viltin voi esimerkiksi tuoda kissojen ruokakuppien alustaksi. Tällä tavalla saa tuotua kissoille vieraan hajun mukavaan tilanteeseen ja yhdistettyä sen miellyttävään tapahtumaan.

Jos koira on opetettu rauhoittumaan, toimii taito hyvin kissaan tutustumisen tukena. Huomion lempeä kiinnittäminen toisaalle rauhoittumis-

käskyllä ja herkkupalalla harjaannuttaa koiran käyttäytymään rauhallisesti kissan läsnä ollessa, jos kierrokset tahtovat muuten nousta.

Eläimet kannattaa pitää eristyksissä toisistaan tutustumisprosessin alussa, ja jatkaa samankaltaisten harjoitteiden tekemistä. Ensimmäisen kohtaamisen samassa tilassa ei tarvitse kestää kauaa.

Alkuun riittää mainiosti pelkkä vilkaisu samalla, kun molemmat osapuolet nauttivat lempiherkkujaan.

- Kissojen ja koirien tutustuttamisessa on hyvin tärkeää, että jahtaamisen kierrettä ei pääse ollenkaan syntymään, Hellsten korostaa.

- Jos eläimet joutuvat tilanteeseen, jossa toinen osapuoli hyökkää ja toinen pakenee, syntynyttä alkuasetelmaa ei saada noin vain purettua.

Ihmiseltä vaaditaan valppautta ja kärsivällisyyttä Hellstenin mukaan on valitettavan tyypillistä, ettei eläinten toisiinsa totuttamiseen panosteta kunnolla. Syynä on usein tietämättömyys: ei yksinkertaisesti tiedetä, miten tutustuttamisprosessi kannattaisi tehdä. Toinen suuri syy epäonnistumisiin on ihmisen kärsimättömyys. Ei jakseta elää arkea kodissa, joka on jaettu vyöhykkeisiin, tai malteta edetä riittävän pienin askelin, jotta tilanne pysyisi koko ajan eläimille positiivisena. Hellsten toivookin, että ihmiset panostaisivat tutustumisen suunnitteluun nykyistä enemmän.

On paljon helpompi ennaltaehkäistä ongelmien syntyminen kuin ratkoa niitä jälkikäteen.

Jos tutustuttamisprojekti askarrut-

taa tai alkaa mennä pieleen, voi aina pyytää apua ammattilaiselta – mieluummin aiemmin kuin liian myöhään. Apua eläinten käytösasioissa löytää esimerkiksi Suomen Eläintenkouluttajat ry:n sivustolta, jonne on koottu ammattitutkinnon suorittaneiden eläintenkouluttajien yhteystietoja.

Myös eläimiä luovuttavilla tahoilla, kuten löytöeläinsuojilla ja kasvattajilla, on tärkeä rooli uusien kotien valistamisessa oikeanlaisen kohtaamisen suhteen.

Omistaja ei aina ole täysin perillä eläinten välien todellisesta tilasta. Joskus voi vaikuttaa siltä, että eläimet vain välttelevät toisiaan, mutta eläinten käytöstä tarkemmin tunteva huomaa vihamieliset viestit eläinten välillä. Toisaalta vihamielisyyskään ei aina johdu huonoista väleistä, vaan eläin saattaa ilmentää kipua ärähtelemällä ja hyökkäilemällä toisten kimppuun. Tällöin ratkaisu vihanpitoon löytyy eläinlääkäriltä.

Aina ei voi onnistua Aina ei ole hyvä idea lähteä yrittämään eläinten toisiinsa sopeuttamista. Jos perheessä on esimerkiksi hyvin metsästysviettinen koira, ei välttämättä ole viisasta tuoda taloon kissaa.

Monilla roduilla, kuten esimerkiksi vinttikoirilla, on poikkeuksellisen voimakas jahtivietti, jolloin riski tämän vietin toteuttamiseen on melko suuri.

Kissaa ei nähdä kaverina, vaan saaliina.

Joskus koulutettu eläintenkouluttajakaan ei pysty pelastamaan eläinten keskinäisiä välejä, ja ainoa eettinen ratkaisu on luopua jommastakummasta eläimestä.

- Jos eläin altistuu jatkuvasti stressille tai uhalle arjessaan, sen hyvinvoinnin kannalta voi olla parempi vaihtoehto etsiä sille toinen koti, Hellsten sanoo.

Ennen kaikkea Miira Hellsten korostaa kaikkien eläinten olevan yksilöitä. Jokaisella eläimellä on omat mieltymyksensä, ominaisuutensa ja taustansa, ja mitä paremmin omistaja tuntee lemmikkinsä, sitä paremmin hän osaa luotsata lemmikkien välistä suhdetta oikeaan suuntaan. Hyvä lemmikinomistaja on valpas ja tarkkailee eläimen signaaleja tietääkseen miten eläin voi.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

23

Anna hyvän kiertää – testamentti eläinten hyväksi

HESYn kodittomat kulkurit suojaa Verisure

Teksti I Mari Aro Kuva I HESY

H

HESYlle tärkeintä ovat sen hoivissa olevat eläimet ja niiden hyvinvointi. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää taata niiden turvallisuus uudessa HESY-keskuksessa niin murtojen kuin tulipalojenkin varalta.

ESY-keskuksessa järjestettiin vuoden alkajaisiksi kaikille kiinnostuneille avoin testamentti-ilta. Illan aikana HESYn asianajaja Simo Ellilä johdatteli kuulijat perintökaaren ja verokäytänteiden kiemuroihin, kertoi mitä testamentin laadinnassa tulee ottaa huomioon ja vastasi kuulijoiden moninaisiin kysymyksiin.

Teksti I Claudia Kokko Kuva I Verisure

H

ESY-keskuksessa Pitäjänmäessä on käynnissä rauhallinen tiistai-iltapäivä. Kissojen kerros on avoinna vierailijoille.

Kotiinlähtövalmiita kissoja pääsee tervehtimään niiden tilaviin ja valoisiin salonkeihin, rokotusohjelman loppumista odottelevat pidetään vielä eristyksissä vierailevista ihmisistä. Kissojen lisäksi HESYllä on koirille oma kerroksensa ja jyrsijöille löytyy oma huone.

Tällä hetkellä huoneen on saanut käyttöönsä ainoa HESYn hoivissa oleva kani – koiria löytyy kuusi ja kissoja 60.

Vaikka HESYllä on yleensä rauhallinen ja turvallinen tunnelma, toimipisteellä pitää varautua myös yllättäviin, jopa vaarallisiin tilanteisiin.

Uhkaavia tilanteita ja vahinkoja ennaltaehkäisemään, minimoimaan ja tarpeen vaatiessa hoitamaan HESY valitsi Verisuren.

Vahinkojen ennaltaehkäisy ja minimointi - Verisure on kotien ja pienyritysten turvapalvelu, joka tarjoaa asiakkailleen 24/7 valvotun hälytysjärjestelmän.

Tavoitteemme on ennaltaehkäistä ja minimoida kodin, yrityksen tai yhdistyksen vahingot murto- ja palotilanteissa sekä erilaisissa muissa uhkatilanteissa, kertoo Verisuren kouluttaja Jaakko Hämäläinen, joka on ollut alusta asti mukana HESYn ja Verisuren yhteistyössä.

Hämäläinen on perehdyttänyt hesyläiset uuteen turvajärjestelmään ja varmistanut, että HESYn toimipisteen turvallisuus on taattu vuorokauden ympäri.

24

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

Verisuren kouluttaja Jaakko Hämäläinen on ollut alusta asti mukana HESYn ja Verisuren yhteistyössä.

- Erityisen tärkeiksi ominaisuuksiksi HESY-keskuksen suojaamisessa nousivat eläinten paloturvallisuus ja työntekijöiden turvallisuus, Hämäläinen kertoo.

Suurin osa sisätiloissa syttyvistä paloista on sähköpaloja, jotka voivat syttyä myös silloin, kun ihmisiä ei ole paikalla. Tällöin pelkkä palovaroittimen ääni ei tietenkään riitä pelastamaan eläimiä tulipalolta.

- Eläinten paloturvallisuus on taattu kameroihin linkitetyillä palovaroittimilla, jotka lähettävät palohälytystilanteissa kuvat Verisuren hälytyskeskukseen, joka hälyttää avun nopeasti paikalle.

HESYllä on aika ajoin tavattu myös työntekijöihin kohdistuvaa häiriökäyttäytymistä. Avun voi nyt kutsua paikalle huomiota herättämättä käyttäen tiloihin asennettuja hiljaisia hätäkutsuja.

Myös murtosuojaus oli tärkeä järjestää. Usein jo turvapalveluyrityksen tarra ikkunassa tai ovessa kertoo mahdollisille murtovarkaille, ettei sisälle ole asiaa. HESYn ikkunoihin ja oviin on asennettu murtovahdit: ikkunan tai oven aukaisu hetkenä, jolloin järjes-

telmä tietää, ettei niitä tulisi aukaista, laukaisee hälytyksen. Sama pätee silloin, jos ikkuna tai ovi rikotaan.

- Murtosuojaus on järjestetty oviin ja ikkunoihin asennetuilla tärinäilmaisimilla, jotka hälyttävät jo ennen kuin tunkeutuja on päässyt sisälle. Murtovarkaista 9/10 lähtee siinä kohtaa karkuun. Jos joku tulee sisälle asti, hänestä tallentuu kuvat kameraliiketunnistimiin. Tällöin saadaan poliisille varmistus siitä, että tunkeutuja on sisällä, mikä nostaa hälytyksen prioriteettia, Hämäläinen selittää.

Turvaa myös lemmikinomistajille Eläimet ovat omistajilleen usein rakkaita perheenjäseniä ja siksi niiden turvallisuus halutaan taata. Turvajärjestelmien tulee ottaa huomioon myös kodissa asuvat lemmikit. Verisuren laitteiston saa räätälöityä juuri lemmikinomistajan tarpeiden mukaan.

Kameraan saa esimerkiksi asennettua lemmikkiasetukset, joten lattialla liikuskeleva lemmikki ei aiheuta hälytystä.

- Verisuren missio on suojata kaikkein tärkein, Hämäläinen kiteyttää.

Ellilä korosti, ettei testamentin tekemistä kannata lykätä sillä verukkeella, että mieli omaisuuden jaosta saattaa muuttua vuosien varrella. Testamenttia voi muuttaa kuinka monta kertaa tahansa. Ilman testamenttia kuolleen omaisuuden jaosta saattaa tulla hyvinkin kimurantti prosessi, ja jokseenkin varmaa on, että ilman testamenttia omaisuutta ei jaeta kuten edesmennyt olisi itse halunnut.

18 vuotta täyttänyt henkilö saa testamentilla määrätä vapaasti omaisuudestaan. Myös lemmikit ovat – vaikka se vähän ikävältä eläinten ystävästä kuulostaakin – irtainta omaisuutta, joista voi määrätä testamentilla. Testamentissa voi esimerkiksi velvoittaa HESYn huolehtimaan jälkeen jäävistä lemmikeistä ohjeiden mukaisesti, kun osoittaa hoitoon riittävät varat.

Yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoi tilaisuudessa myös testamenttilahjoitusten avulla saavutetuista eläinsuojeluetapeista, joista viimeisin on itse HESY-keskus. Ilman testamenttilahjoituksia uusia toimitiloja ei olisi saatu ostettua ja remontoitua. Myös HESYn toiminnan jatkuminen on riippuvainen lahjoitusvaroista, sillä eläinten hoito maksaa yhdistykselle noin miljoona euroa vuodessa. Lahjoitukset merkitsevät HESYlle takuuta siitä, että se voi jatkaa työtään hädänalaisten eläinten auttamiseksi.

Luukkainen oli juuri edellisellä viikolla käynyt Ellilän pakeilla päivittämässä oman testamenttinsa.

-Testamentin tekeminen ei ole yhtä kuin kuolinilmoitus, Luukkainen muistutti.

-Päinvastoin, testamentin tekemisen jälkeen voi keskittyä elämiseen rauhallisin mielin, kun tietää, että asiat ovat järjestyksessä.

Testamentin laatiminen Testamentin avulla voit varmistaa, että juuri sinä päätät, mitä omaisuudellesi tapahtuu. Jos sinulla ei ole lähiomaisia ja kuolet jättämättä jälkeesi testamenttia, valtio perii koko omaisuutesi. Jos sinulla on lapsia etkä jätä jälkeesi testamenttia, jäämistösi jaetaan lain mukaan heille. Perinnönjakoon liittyvä prosessi saattaa olla jälkeenjääneille pitkä, raskas ja kallis, eikä omaisuuttasi ilman testamenttia kuitenkaan jaeta niin kuin olisit halunnut. Testamentin tehtyäsi voit elää rauhallisin mielin, koska voit olla varma, että toiveesi toteutuvat.

Läheisten lisäksi voit muistaa testamentissasi myös HESYn kodittomia eläimiä. Yleishyödyllisenä toimijana HESYn ei tarvitse maksaa lahjoituksista veroa, vaan jokainen lahjoitus käytetään kokonaisuudessaan eläinten hyväksi.

Voit varmistaa testamentilla myös omien lemmikkieläintesi tulevaisuuden antamalla niiden hoidosta tarkat ohjeet ja osoittamalla hoitoon riittävät varat testamentissasi. HESY huolehtii eläimistäsi ja sijoittaa ne uusiin, rakastaviin koteihin.

Myös hautajaiskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Testamenttiin kannattaa liittää ohjeet hautaukseen liittyvistä toiveistasi. Jos laadit niin sanotun täystestamentin Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, HESY huolehtii hautauksestasi toiveidesi mukaan.

Kun Helsingin eläinsuojeluyhdistys on testamentissasi merkittävä edunsaaja, HESY kustantaa testamentin laatimisen yhdistyksemme asianajajan luona.

Voit muuttaa testamenttiasi niin usein kuin haluat. Myös testamentin muutos kannattaa tehdä yhteistyössä asianajajan kanssa.

Lisätietoja: www.hesy.fi/testamentit/

Asianajaja Simo Ellilä kertoi kuulijoille kattavasti perintöoikeudesta ja testamentin laadinnasta.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

25

Kissa perinnöllisyystieteilijöiden tutkimuskohteena Miten syntyy kissan persoona ja käytös? Mitä kissan perimä kertoo meille ihmistenkin taudeista? Suomessa kissaa on tavattu pitää hieman hyödyttömänä ja arvottomana eläimenä, mutta nyt kissa on päässyt näyttelemään pääosaa uraauurtavassa, suomalaisessa perinnöllisyystutkimuksessa.

Teksti I Ella Laakkonen

V

uonna 2016 toteutettu, Royal Canin -yhtiön teettämä Suuri Kissatutkimus arvioi, että Suomessa olisi 1,3 miljoonaa kissaa. Samana vuonna Tilastokeskus oli kuitenkin maltillisempi arviossaan ja ehdotti lemmikkikisojen määräksi 600 000 yksilöä.

Kissatutkimuksen 700 000 ”ylimääräisen” kissan joukko voi toki selittyä hylätyillä entisillä lemmikkikissoilla ja niiden hallitsemattomasti lisääntyvillä villiintyneillä jälkeläisillä. Maatiaiskissoja saa usein ilmaiseksi ei-toivotuista pentueista, jotka toki voitaisiin estää kastroimalla ja steriloimalla eläimet asiaankuuluvasti.

Rahallisen arvon puuttuessa maatiaiskissa elävänä olentona nähdään valitettavan usein arvottomana ja hyödyttömänä, eikä sen terveyteen tai ylläpitoon haluta uhrata resursseja.

Leikkaamattoman ja rokottamattoman maatiaiskissan annetaan usein kulkea vapaana ja eläinlääkäriin se viedään vasta akuuttitapauksissa. Rotukissoilla asia on toisin, sillä ne usein maksavat satoja tai jopa tuhansia euroja, joten myös niiden terveyteen ja hyvinvointiin ollaan valmiita käyttämään enemmän rahaa ja aikaa.

Kissan perimä Mitä nämä yleiset mutta arvostuksen puutteesta kärsivät kumppanimme sit26

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

ten voivat tarjota perinnöllisyystutkimukselle? Kissan perimä eli genomi kartoitettiin vuonna 2008 ja tähän mennessä geenejä on tunnistettu noin 20 000. Ihmisgenomista geenejä on löydetty pari tuhatta enemmän. Vaikkakin ulkoisesti ihminen ja kissa eroavat merkittävästi toisistaan, muistuttaa kissan perimä silti enemmän ihmisen perimää kuin perinteisesti koe-eläimenä käytetyn hiiren. Tämän takia kissa ja sen geenit toimivat hiirtä parempina eläinmalleina ihmisen taudeille. Monet kissan infektiotaudit ovat lisäksi sukua ihmisen taudeille.

Kissoilla esiintyy muun muassa ihmisen HI-virusta muistuttavaa FI-virusta sekä lintuinfluenssaa.

Sairauden taustalla olevien geenien löytäminen kissan perimästä on verraten helppoa, sillä kissan elinikä on lyhyempi, se lisääntyy nopeammin ja saa paljon enemmän jälkeläisiä kuin ihminen. Geenimateriaalia tutkimusnäytteiksi syntyy siis vauhdilla.

Lisäksi kissan perimässä ei ole yhtä paljon lajinsisäistä vaihtelua kuin ihmisellä. Kahden samaa rotua edustavan kissan genomit ovat jopa 95-prosenttisesti samanlaisia, kun taas kahden samaan ihmisryhmään kuuluvan henkilön perimät ovat vain 73-prosenttisesti identtisiä. Mitä identtisempi perimä on, sitä helpompi sieltä on löytää poikkeavia, sairauksia aiheuttavia

Aineisto kissan perimästä kertoo myös, milloin lemmikkimme ovat kesyyntyneet.

geenejä. Kertyvä aineisto kissan perimästä auttaa myös valottamaan kissan evoluutiota: vertailemalla kesykissan ja sen villien sukulaislajien genomeita keskenään voidaan määrittää ajankohta sille, koska lemmikkimme ovat erkaantuneet villeistä kantamuodoistaan, eli kesyyntyneet.

Kissojen geenitutkimus Helsingissä Tutkimusta tehdään Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen alaisuudessa, Meilahden yliopistokampuksella, ja sen johtajana toimii professori Hannes Lohi.

Geenitutkimuksen tavoit-

teena on rakentaa kattava suomalaisten rotukissojen DNA-pankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Lisäksi tutkimusryhmä on käynnistänyt kissojen persoonallisuustutkimuksen, KISPETin, jonka tavoitteena on selvittää kissojen persoonallisuuden rakennetta, vaihtelua yksilöiden ja eri rotujen välillä, persoonallisuuteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ja persoonallisuuden genetiikkaa.

Kissojen geenitutkimusryhmässä vuodesta 2015 asti mukana ollut tohtorikoulutettava Milla Salonen kertoo, että kissatutkimusta on Helsingissä tehty jo 12 vuoden ajan. Tänä aikana biopankkiin on kertynyt noin 4700 kissan DNA-näytteet. Pankki sisältää

näytteitä lähes kaikista Suomen Kissaliiton rekisteröimistä roduista ja lisäksi monista maatiaiskissoista.

Kissatutkimuksen rahoitushaasteet Vaikka tutkimusta on tehty pitkään, on rahoituksen saaminen haasteellista.

Salonen kertoo, että kissojen perimän tutkimiseen on saatu huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin koirien.

Mahdollisiksi syiksi hän arvioi kissan arvostuksen puutteen ja sen, ettei kissaa käytetä samoin työtehtävissä kuin koiraa. Jalostusta varten on hyvin tärkeä ymmärtää ja tutkia esimerkiksi opaskoirien erilaisia käyttäytymispiirteitä ja niiden periytyvyyttä. Tästä saattaa

johtua, että koiratutkimukseen heltiää helpommin rahaa. Koska kissa ei ole työeläin, on rahoittajien ehkä vaikea nähdä kissatutkimuksen hyöty käytännössä, tiedon karttumisen lisäksi.

Kissapuolen rahoituksen ja tutkijoiden vähäisyys on vaikuttanut myös siihen, että kissojen biopankki on huomattavasti suppeampi kuin koirien ja sairausgeenien tutkimus ei ole yhtä aktiivista kuin koirilla, joten näytteitäkään ei tule yhtä paljon. Vaikka sairausgeenitutkimuksessa ei juuri nyt toimikaan tutkijoita, voivat kissanomistajat silti lähettää näytteitä tutkimusryhmälle, sillä verinäytteet, joista DNA eristetään, säilyvät hyvänä vuosikymmeniä.

-Aktiivinen näytteiden lähetys ja HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

27

terveys- sekä käyttäytymiskyselyiden täyttäminen mahdollistaa tutkimuksen, sillä jokainen sairausgenetiikan projekti vaatii näytteiden keruun sairaista ja terveistä yksilöistä ennen kuin päästään varsinaisesti tutkimaan geenejä. Valmis näytekanta helpottaisi myös rahoituksen saamista, joten toivomme mielellämme näytteitä biopankkiin mahdollisimman monilta yksilöiltä, niin rotu- kuin maatiaiskissoilta, Salonen toteaa.

Kissojen käyttäytymistutkimus Kissojen käyttäytymistutkimus sen sijaan on käynnissä täydellä teholla: tällä hetkellä on meneillään kyselyvastausten keräys ja tämän vuoden aikana toteutetaan vielä käyttäytymistestit valikoidulle otokselle kissoista sekä kertyneen aineiston analysointi. Tutkijat toivovat, että mahdollisimman moni kissa osallistuisi, sillä se hyödyttäisi tutkimusta valtavasti. Kissanomistaja saa osallistumisestaan palkkioksi raportin, jonka avulla kissaansa voi ymmärtää paremmin ja myös verrata sitä muihin rotuihin, maatiaiskissoissa toisiin maatiaiskissoihin.

Tutkimusryhmän tavoitteena on kerätä maailman suurin kissojen käyttäytymisaineisto, sillä laajan aineiston avulla voidaan tutkia sellaisia ympäristötekijöitä, jotka pienemmässä otoksessa jäävät piiloon. Kaksi vuotta sitten ryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa havaittiin, että aikaisin vierotetuilla kissoilla esiintyy aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, esimerkiksi kankaan purentaa ja itsensä liiallista nuolemista, enemmän kuin myöhemmin vierotetuilla kissoilla.

Tämän perusteella niin Kissaliitto kuin HESYkin nostivat äskettäin suositustaan luovutusiästä 14 viikkoon. Isomman aineiston avulla aiotaan tutkia vierotusiän vaikutusta käyttäytymiseen vielä tarkemmin ja lisäksi selvittää muiden pentuajan kokemuksien, kuten emonhoidon ja sosiaalistamisen, merkitystä käyttäytymisen kehitykselle.

Osallistu tutkimukseen Salonen patistaa kaikkia Suomen kissoja ottamaan osaa uraauurtavaan tutkimukseen.

-Toivomme, että kaikenlaiset kissat osallistuisivat, sekä vastaamalla käyttäy28

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

tymiskyselyyn että lähettämällä näytteet.

Toivomme siis paljon vastauksia ja näytteitä myös maatiaiskissoilta kaikenlaisista taustoista, esimerkiksi HESYn kautta luovutetuilta löytökissoilta. Käyttäytymistutkimuksessa on tärkeää, että saisimme mahdollisimman paljon kyselyvastauksia erilaisista kissoista. Rotukissojen kasvatusympäristö on niin samanlainen, että pelkästään rotukissojen perusteella on vaikea lähteä tutkimaan ympäristötekijöiden vaikutusta. Taustaolosuhteet, kuten se, onko kissanpentu ylipäätään nähnyt ja kohdannut ihmisiä sosiaalisen herkkyyskauden aikana, on yksi mielenkiintoinen asia, mitä haluaisimme tutkia. Tähän tarvitsemme vastauksia löytökissoista.

Mikäli haluat osallistua kissasi kanssa tutkimukseen, käyttäytymiskyselyn löydät sivulta https://petsofi.fi/. Ohjeet näytteiden lähettämiseen ja lisätietoa tutkimusprojekteista löytyy sivulta https://www. kissangeenit.fi/ ja Kissojen geenitutkimusryhmän Facebook-sivuilta https://www. facebook.com/kissangeenit/ Voit myös ottaa yhteyttä tutkijoihin: lohi-kaytostutkimus@helsinki.fi.

Pesula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut Tutkimuksen tulosten mukaan liian aikainen vieroitus emosta voi aiheuttaa kissoilla muun muassa aggressiivisuutta. Luovutusikäsuositus onkin nostettu nyt 14 viikkoon.

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

Vuokramatot

Vakiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Kissojen perimän tutkimukseen on saatu huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin koirien.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

29

Kuva: Jonna Jussila

Kuva: Popopet

Populaatiot pennuttomiksi HESYn sterkkatonnilla Viime syksynä sai Facebookissa alkunsa naapuriapuun perustuva kissojen sterilointi- ja kastrointikampanja. Helsingin eläinsuojeluyhdistys innostui heti kampanjasta ja halusi auttaa siellä missä apua eniten tarvittiin.

Tässä luimuilevat KESYn kollit Oliver ja Thomas. He pääsivät molemmat kotimaanmatkailemaan, sillä Oliver löysi kodin Iisalmesta ja Thomas Salosta.

Teksti I Mari Aro

Andy ottaa rennosti Elli-koiran viekussa Popopetin kotihoitopaikassa.

L

oimaalaisen Joanna Jokisen mitta tuli täyteen, kun hän näki Hanna Penttisen Facebook-päivityksen huononkuntoisesta, erään talon pihalta pelastetusta kissanpennusta, josta Penttinen oli huolehtinut. Pentu ei selvinnyt. Kissojen kärsimyksistä suivaantunut Jokinen päätti ryhtyä itse toimiin kärsimysten vähentämiseksi.

Jokinen lupasi omassa päivityksessään auttaa kotipaikkakunnallaan asuvaa kissanomistajaa, jonka talous ei antanut myöten leikkauttaa kissaansa tai joka eivät voinut itse toimittaa kissaansa eläinlääkärille leikattavaksi. Hän lupasi maksaa yhden leikkauksen tai kyyditä kissan leikattavaksi maksutta, ja haastoi muitakin ihmisiä mukaan auttamaan.

Naapuriapua kissoille Puoli miljoonaa suomalaista näki Jokisen päivityksen, ja kymmenet halusivat tarjota kyytiapua tai maksaa leikkauksia. Sysäyksen antaneen kissanpentupäivityksen tehnyt Penttinen otti yhteyttä Jokiseen ja ehdotti keskitetyn Facebook-ryhmän perustamista. Näin avun tarvitsijat ja sitä tarjoavat löytäisivät toisensa. Syntyi Kissojen sterilointi/ kastrointi-kampanja -ryhmä.

Naapuriavun ajatuksella toimiva

30

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

ryhmä saavutti heti suuren suosion ja sai myös näkyvyyttä mediassa. Ryhmässä voi sekä ilmoittautua auttajaksi että pyytää apua tietyllä paikkakunnalla. Ryhmä keräsi nopeasti tuhansia jäseniä, ja vuoden 2019 loppuun mennessä ryhmän ylläpidon tiedossa oli jo 166 leikkausta, jotka toteutuivat ryhmän ansiosta. Se merkitsee 166 kissaa, jotka eivät vahingossakaan pääse lisääntymään luontoon ja aloittamaan puolivilliä kissapopulaatiota.

Kissoja kuin Vilkkilässä Vaikka Facebook-ryhmän pääkohteena olivat yksityisten ihmisten yksittäiset lemmikit, kävi sielläkin ilmi, että toisinaan avuntarvetta olisi suuremmillekin kissalaumoille. Maatilan hiirikissat olivatkin päässeet lisääntymään niin, ettei omistaja tai yksittäinen auttaja olisi enää selvinnyt leikkauskustannuksista, tai kissarakas rouva kaipasi apua ruokkimansa metsäpopulaation kasvun hillintään. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset olivat tietoisia laumoista ja avuntarpeesta, mutta niiden resurssit eivät riittäneet kymmenien kissojen auttamiseen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen hallitus innostui heti leikkaustalkoista ja halusi auttaa juuri siellä missä avun tarvetta on. Niinpä HESYn hallitus

päätti auttaa kahta populaatiokissojen auttajaporukkaa tuhannen euron avustuksella, joka maksettaisiin suoraan leikkaukset suorittavalle eläinlääkärille.

Kissojen sterilointi/kastrointi-kampanja -ryhmän ylläpito hoiti hakemusliikenteen ja HESYn hallitus teki päätöksen avustuksen saajista marraskuussa 2019.

Sterkkatonnit Pohjois-Pohjanmaalle ja Kankaanpäähän Sterkkatonnien saajiksi valikoituivat vastikään perustettu Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys ry sekä Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki- ja sijaiskotiyhdistys PoPoPet. Molempia yhdistyksiä työllistivät viime syksynä puolivilliintyneet kissapopulaatiot maalaismaisemissa. Loukuttamista ja kissojen terveydenhuoltoa oli yhdistyksille tiedossa paljon ja HESYn sterkkatonnin avulla resurssit saatiin riittämään entistä useammalle kissalle.

Oulun kupeessa Popopet leikkautti HESYn tonnilla yhteensä 12 populaatiokissaa. Kissat olivat peräisin toimintansa lopettaneelta maatilalta, jonka piharakennuksissa eleleviä kissoja sen paremmin kuin tilan omistajan kotikissojakaan ei ollut leikattu. Juttua kirjoittaessa viisi kissaa oli löytänyt uudet, rakastavat kodit, ja seitsemän mirriä odotteli vielä kotihoitopaikassa sitä

oikeaa saapuvaksi.

Kankaanpäässä leikkauspöydälle pääsi kahdeksan narttua ja neljä kollia. Koko onnekas tusina majailee nyt omassa, loppuelämän kodissa. Kaksi kissoista palautettiin takaisin iäkkäille omistajilleen, mistä sekä omistajat että kotihoitopaikoissa kovin ahdistuneesti käyttäytyneet kaksi kissaa olivat silminnähden onnellisia.

- On tärkeä osa meidän projektia, että saadaan jätettyä omistajille kohtuullinen määrä hoidettuja ja leikattuja kissoja, joiden hyvinvoinnista he pystyvät huolehtimaan, KESYstä kerrotaan.

HESYn 4K-kampanja Kissojen leikkausprojekti jatkuu tänä vuonna HESYn 4K-kampanjan merkeissä. Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre -kampanjan tavoitteena on steriloida tänä vuonna 145 naaraskissaa – yhdistyksen viimevuotisen syntymäpäivän kunniaksi. HESY haluaa kohdistaa leikkauskampanjansa nimenomaan naaraskissoihin, koska sillä on suurin vaikutus kissojen lisääntymiseen. Jos naarasta ei ole leikattu ja ympäristöstä löytyy yksikin leikkaamaton uroskissa, pentukierre on valmis.

Pidä silmällä HESYn viestintää ja tule mukaan kampanjaan! Pidetään yhdessä kissoista huolta ja kissojen puolta.

KESY www.kesy.info Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys ry • Perustettu syksyllä 2019 • Toimii Satakunnassa, Kankaanpään alueella •

•

Tehtäviin kuuluu kodittomien ja karanneiden eläinten kiinniottaminen, kiinniotettujen vastaanottaminen ja kodittomien eläinten jatkosijoittaminen.

Auttaa myös etsimään uusia koteja lemmikeille, joiden omistajat eivät enää pysty pitämään lemmikkejään.

Popopet ry www.popopet.net Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki- ja sijaiskotiyhdistys • ToimiiPohjois-Pohjanmaan alueella. Pääasiallisena toiminta-alueena Oulu ja Oulun lähiympäristö.

• Tavoitteena on auttaa löytämään kodittomille eläimille sijaiskoti ja loppuelämän koti.

• Yhdistyksen vapaaehtoiset osallistuvat villiintyneiden kissojen loukuttamiseen toiminta-alueellaan.

• Auttaa ja opastaa myös siilien ja muiden luonnonvaraisten eläinten hoidossa.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

31

Uhka taivaalta Droonit auttavat tutkijoita ja valokuvaajia ja ovat monelle hauska harrastus – ja aiheuttavat kauhua villieläimissä. Tämä uusi ihmisen tuoma häiriö luonnon rauhaan stressaa niin lintuja kuin nisäkkäitäkin. On syytä vaatia luontoalueille lennätysrajoituksia ja valistaa droonien lennättäjiä heidän harrastuksensa haittapuolista.

Hauska harrastusväline vai luonnonsuojelulakia rikkova häirikkö?

Teksti I Mira Muikku

K

auko-ohjattujen ilma-alusten eli tuttavallisemmin droonien kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Järeääkin lastia kantamaan kykenevistä pienoiskoptereista on kehkeytynyt kokonainen uusi teollisuudenala, joka kasvaa vahvasti ja kehittää alati uusia tuotteita ja palveluita.

Yksi tavalliselle tallaajalle tutuimmista drooneista on kuvauskopteri.

Ammattilaiskuvaajien työ on helpottunut, kun näyttäviin ilmaotoksiin ei enää tarvitse vuokrata helikopteria ja yleisökin saa ihastella upeita kamera-ajoja ja uusia kuvakulmia. Lisäksi pienoiskopterin avulla pääsee lähemmäksi kohteita kuin suurella, miehitetyllä ilma-aluksella. Kuvausdrooneja leluista aina huippuominaisuuksilla varusteltuihin koptereihin on tarjolla myös amatöörikuvaajille, eikä niiden lennättämiseen tarvita erillistä lupaa.

Luonto ja eläimet ovat sekä ammattilaisten että amatöörikuvaajien suosikkikohteita myös ilmasta käsin.

Eläinten näkökulmasta ympärillä surraava kuvauskopteri on kuitenkin uhkaava häirikkö, ja jopa petoeläimille kauhistus. .

Eläimiä suojeltava drooneilta Helsingin eläinsuojeluyhdistys julkaisi vuoden 2019 syksyllä tiedotteen, jossa se vaati eläinten ottamista huomioon 32

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

droonien sääntelyssä ja peräänkuulutti jo olemassa olevan luonnonsuojelulain soveltamista myös pienoiskoptereihin.

– Droonit ovat uusi ihmisen luoma häiriö eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. – Esimerkiksi drooneista lähtevä melu on ihmisellekin luonnoton ja korviahuumaava.

Droonit aiheuttavat kauhua eläimissä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että yksi tapa karkottaa valkoposkihanhet puistoalueilta on juuri droonin lennättäminen hanhilauman yläpuolella.

Vaikutuksen arveltiin aluksi johtuvan siitä, että lentävä drooni vaikuttaa saaliseläimen näkökulmasta petolinnulta.

Droonin ulkomuoto, äänet ja liikkeet ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin petolintujen. Droonien aiheuttamia pelkoreaktioita onkin tutkimuksissa havaittu niin saalis- ja petolinnuissa kuin nisäkkäissäkin. Selviä pelkoreaktioita lähialueella lentäviin drooneihin on mitattu jopa pannoitetuilla, villeillä karhuilla, joilla ei suurina petoeläiminä ole mitään syytä pelätä petolintuja.

Pelko ja pako eivät ole ainoita eläinten reaktioita drooneihin. Esimerkiksi pesäänsä puolustava lintu voi hyökätä uhaksi kokemansa droonin kimppuun, jolloin linnun loukkaantuminen tai menehtyminen droonin pyöriviin lapoihin on todellinen riski.

Luonnonsuojelulain valvonnassa ryh-

distäydyttävä Eläimet kuvauskopterien kohteina tarvitsevat siis suojakseen yhä kehittyvää lainsäädäntöä. Sen tueksi vaaditaan sekä viranomaisilta että lennättäjiltä suurempaa ymmärrystä lennätyksen vaikutuksesta luonnonvaraisiin eläimiin.

Tiiminvetäjä Patrik Söderström Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo, että drooneja, kuten muutakin ihmisen toimintaa, säännellään arvioimalla riskejä ja hyötyjä.

– Rajoitukset (drooneille) on lähtökohtaisesti asetettu ihmismassojen tai kansallisen turvallisuuden sekä myös normaalin lentoliikenteen suojelemiseksi, Söderström kertoo.

Luonnonsuojelulaissa kielletään kuitenkin eläinten tahallinen häiritseminen. Droonien lennättäminen eläinten läheisyydessä on juuri lain kieltämää häiritsemistä, ja tätä räikeää luonnonsuojelulain rikkomista tulisi suitsia.

Myös Söderström nostaa esiin jo olemassa olevan lainsäädännön.

– Tähän mennessä droonirajoituksia ei ole tehty erityisesti luonnonvaraisten eläinten näkökulmasta.

Droonilennättäjien tulee kuitenkin huomioida myös muut lait, olipa kyseessä kotirauha, yksityisyydensuoja, poronhoitolaki tai tietenkin myös luonnonsuojelulaki yleisesti. Kaikki

olemassa oleva säätely pätee myös droonien lennättämiseen, Söderström muistuttaa.

Valkoposkihanhien karkottamiseen droonin avulla tarvitaan kuitenkin erityislupa. Saman tulisi päteä myös muihin droonien ja eläinten lähikohtaamisiin.

Villieläimet haavoittuvimmassa asemassa Pienkopterit ja niiden käyttö luontoalueilla eivät viime vuonna olleet ensimmäistä kertaa tapetilla. Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen teki asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo syksyllä 2018.

– Mielestäni on välttämätöntä, että droonien lennättämiseen tulee lisää ohjeistusta viranomaisten taholta, Salolainen kommentoi.

– Käytön rajoitukset tulisi tehdä selväksi droonien ostajille jo kaupan yhteydessä, ja drooneilla pitäisi olla myös jonkinlainen rekisteröimispakko.

Luonnonsuojelualueille ja muille luontoalueille on saatava tauluja, joissa kerrotaan droonirajoitukset, Salolainen linjasi.

Silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pyysi kysymyksen perusteella Liikenteen turvallisuusviraston arvion asiasta, mutta aloite ei ole toistaiseksi johtanut jatkotoimenpiteisiin.

Droonit aiheuttavat haittaa ennen kaikkea niiden kanssa ilmatilan jakaville linnuille. Suuret maanisäkkäätkään eivät ole turvassa, sillä jopa karhujen on todettu pelkäävän drooneja.

Droonien aiheuttamat ongelmat kärjistyvätkin juuri luonnonsuojelualueilla, sillä villieläimelle on hyvin ahdistavaa tulla droonin jahtaamaksi.

Valitettavasti ahdistusta aiheuttavat usein näitä eläimiä ihailevat luontokuvaajat, jotka haluavat lähikuvia kohteestaan. Monet vastuulliset luontokuvaajat ovatkin kyseenalaistaneet droonien käytön villieläinkuvauksissa.

– Nykyisellä drooniteknologialla on vaikea kuvata eläimiä niiden häiriintymättä, sanoo luontokuvaaja ja kirjailija Antti Haataja.

– Eri eläimet reagoivat drooniin erilaisilta etäisyyksiltä, eikä droonien häiriövaikutusta tunneta vielä riittävästi. Lisääntymis-, ruokailu-, lepo- ja muutonaikaisilla levähdysalueilla eläinten häiriintyminen on todennäköistä, Haataja toteaa.

Lennättäjän velvollisuudet ja vastuu Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia, kun EU:n pitkään valmisteltua drooniasetusta aletaan soveltaa Suomessa siirtymäaikojen jälkeen. Näistä ensimmäinen päättyy 1.7.2020, jolloin astuvat voimaan muun muassa laajemmat rekisteröintivelvoitteet sekä pilottien koulutusvaatimukset. Uusissakaan säädöksissä ei kuitenkaan mainita eläimiä, eikä esimerkiksi alle 250 g painavien droonien lennättäjiltä tulla tulevaisuu-

dessakaan vaatimaan koulutusta.

Haataja muistuttaa, että droonien lennättäminen on eläimille riski silloinkin, kun lennättäjän intressit ovat aivan muualla kuin eläimissä: – Lennättäjä ei voi varmuudella tietää, mitä eläimiä lennätysalueella on, sillä lennättäjän havainnointikyky maan tasalta on rajoittunut. Vaikka kuvattava kohde olisi esimerkiksi maisema, linnut kuten pesivät kahlaajat voivat lentää kaukaa lennätysalueen ulkopuolelta häätämään droonia pois.

Eläinten kotirauhan takaamiseksi olisikin tarpeen harkita yksityisten droonien lentokieltoa ainakin luonnonsuojelualueilla.

Jo nyt luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden puuttua suureen osaan niistä häiriöistä, joita droonien lennättämisestä eläimille aiheutuu. Luonnonsuojelulain asianmukaisen valvonnan lisäksi tarvittaisiin drooniharrastajilta yhteisöllistä keskustelua droonien lennätyksen vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin sekä aktiivista valistustyötä asian tiimoilta.

Suurin vastuu lepää lopulta itse drooniharrastajien harteilla. Päättäväisesti eläinten hyvinvointia edistävä yhteisökulttuuri olisi parasta, mitä eläimet voisivat asiassa toivoa.

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020

33

34

HESY I JÄSENLEHTI 1/2020