HESY-lehti 2/2018

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 2/2018

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

3 Pääkirjoitus Ledaren

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

4 Asiaa jäsenille 5 Lepakot – Lentävät nisäkkäät Helsingin yössä

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Nina Immonen Minna Lahti Tiina Larsson Sirpa Paakkola Kirsi Sharma

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Olli-Pekka Ahola Tiina Kohtamäki

Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki puh. (09) 54200 100

Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11 00680 Helsingfors tel. (09) 54200 100

HESY-tori Hämeentie 2 B 00530 Helsinki

HESY-torg Tavastvägen 2 B 00530 Helsingfors

Tarkista kunkin toimipisteen aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

8 Eduskunnan eläinsuojeluryhmä seisoo eläinten puolella 11 Testamentti – arvokas lahja lemmikeille 12 Kissamainen viestintä – avataan merkityksiä 15 Muutos tuli, ruokahalu meni 16 Eläinten keräily on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma

18 Koirakuntosalilta terve keho ja iloinen mieli 21 Lipaskeräysliike: Lemmikkieläinliike Punainen Pallo 22 HESY:n jäsenjärjestöt esittelyssä, osa 2 25 Lukunurkka

• Kissan kotilääkäri 26 Tutustu HESYn blogiin

JÄSENMAKSU

MEDLEMSAVGIFT

Aikuisjäsen 25 € Nuorisojäsen 15 € alle 18 v.

Vuxenmedlem Juniormedlem 25 € 15 € under 18 år

Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivulla oleva lomake, joka löytyy osoitteesta: hesy.yhdistysavain.fi

Bli medlem genom att fylla i medlemsblanketten på webbsidan: hesy.yhdistysavain.fi

AVUSTUSTILIT DONATIONSKONTON Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063 Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto IBAN: FI86 1572 3000 410019

28 Sakari Topeliuksen syntymästä 200 vuotta 32 HESYn tuotekuvasto

5

8

12

26

Voit tehdä lahjoituksen eläinsuojelutyöhön.

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586.

Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaustili Konto för grundrenovering IBAN: FI60 2001 1800 133194

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Genrewear KoruTassu Lemmikkikulma Lush Finland Oy Musti ja Mirri (Espoontori) Musti ja Mirri (Kaari) ShowHau Center Tili- ja markkinointitoimisto Katetuotto Oy Tuko Logistics Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Kerättyjä varoja käytetään löytöeläinten hoitokulujen kattamiseen. Kulut koostuvat eläinlääkärikuluista, lääke- ja laitekustannuksista sekä hiekka- ja ruokakuluista. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaaleihin. Varoja kerätään lisäksi nykyisten eläintilojen ylläpito- ja korjauskustannuksiin. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2018–2021 kuluessa.

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 2/2018 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Oana Badiu PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING Minna Lahti: minnalahti@hotmail.com ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

PÄÄKIRJOITUS

KRISTINA OINONEN

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja

HESY uuden aikakauden kynnyksellä TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 200 vuotta yhdistyk­

semme perustajan Zachris Topeliuksen syntymästä.

Juhlistamme tätä näyttävästi HESYn 144­vuotisjuhlien tienoilla marraskuun lopulla. Olihan Topelius paitsi aika­ kautensa merkittävä kulttuurihenkilö myös eläinsuoje­ lun suurmies. Tässä lehdessä on erillinen juttu hänestä.

Ensi vuonnakin on syytä juhlaan, sillä HESY täyt­ tää silloin kunnioitettavat 145 vuotta! Lisäksi kansain­ välistä eläinten päivää vietetään maassamme 110:ttä kertaa. Aikoinaanhan tuon ajatuksen toi Suomeen yhdistyksemme silloinen woimanainen Constance Ullner. Syksyllä 2019 julkaistava HESYn historiikki valottaa näitäkin asioita tarkemmin.

JUURI NYT ELÄMME jännittäviä aikoja yhdistyksem­ me uuden eläintalon suhteen. Tätä kirjoitettaessa en vielä tiedä, onnistuuko tavoittelemamme hanke. Mut­ ta jos toiveemme toteutuu, niin se on upea lahja ko­ dittomille eläimille ja vie yhdistyksemme toiminnan aivan uudelle tasolle. Kiitos kuuluu jäsenillemme ja lahjoittajille sekä testamenttien tekijöille.

Topeliuksen aikakaudella eläinten huono kohtelu ja tietoinen rääkkääminen ei ollut niin laajamittaista ja

kaiken kattavaa kuin nykyään. Tuolloin maatiloilla ei vielä ollut käytössä tehokasvatustuotantomenetelmiä eikä turkistarhauksesta ollut tietoakaan. Eläinkokeet­ kin yleistyivät paljon myöhemmin. Kaukaisten maiden tilanteista ei saanut ajantasaista informaatiota.

NYKYÄÄN SOSIAALISEN MEDIAN kanavat jakavat

tietoa maailman kaukaisimmistakin kolkista, ja sil­ miemme eteen rävähtää joka päivä uusia kuvia ja videoita rääkätyistä eläimistä eri puolilta maailmaa.

Tieto lisää tuskaa, ja herkkinä ihmisinä me eläinsuo­ jelijat emme välittäisi nähdä kuvia esimerkiksi hirte­ tyistä tai elävänä nyljetyistä, keitetyistä ja grillatuis­ ta kissoista ja koirista. Mutta toisaalta me emme voi pistää päätä pensaaseen, vaan meidän on pakko tietää, mitä eläimille tapahtuu, jotta voimme taistella eläinten puolesta.

Topelius kantoi huolta kaikista eläimistä yksilöta­ solla opastaen: ”Meillä on velvollisuus olla armeliaat kaikkia luotuja olentoja kohtaan. Kuinka voisimme ih­ misiä oikein rakastaa. Jos eläimiä kohtaan olemme julmat?” Hänen viisaat sanansa ovat johtotähtemme yhä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen.

LEDAREN

HANNELE LUUKKAINEN ordförande

HESY på tröskeln till en ny era I ÅR HAR DET GÅTT 200 år sedan Zachris Topelius’,

grundaren av vår förenings, födelse. Vi firar detta spek­ takulärt i samband med HESYs 144­årsjubileum i slu­ tet av november. Topelius var ju inte enbart en av sin tids mest betydelsefulla kulturpersonligheter utan även en storman för djurskyddet. I denna tidning ingår en separat artikel om honom.

Nästa år har vi också orsak att fira, för då fyller HESY ärevördiga 145 år! Dessutom firas den inter­ nationella djurens dag för 110. gången i vårt land.

Denna tradition infördes till Finland av vår förenings dåvarande kraftkvinna Constance Ullner. HESYs historia, som kommer att publiceras hösten 2019, kommer att ytterligare klargöra dessa saker.

JUST NU LEVER VI i spännande tider gällande vår fö­ renings nya djurhus. När detta skrivs vet jag fortfa­ rande inte om vi lyckas med vårt eftertraktade pro­ jekt. Men om vår önskan går i uppfyllelse, är det en underbar gåva för alla hemlösa djur som kommer att föra vår förenings verksamhet till en helt ny nivå. Vi tackar våra medlemmar och donatorer samt dem som gjort sina testamenten.

På Topelius tid var djurens dåliga behandling och avsiktligt djurpågeri inte så storskaligt och omfattan­ de som nuförtiden. På den tiden använde bondgår­ darna inga effektiva produktionsmetoder och man hade ingen aning om pälsdjursuppfödning. Även djur­ försöken blev vanligare mycket senare. Man fick ing­ en tidsenlig information om situationen i fjärran länder.

NUMERA DELAR sociala medier information från alla världens hörn och inför våra ögon kommer det dag­ ligen nya foton och videoklipp av plågade djur från runt om i världen. Kunskap ökar smärtan, och käns­ liga som vi djurskyddare är skulle vi inte vilja se bilder av till exempel hängda eller levande flådda, kokta och grillade katter och hundar. Men å andra sidan kan vi inte gömma huvudet i busken, utan vi måste veta vad som händer med djuren, så att vi kan kämpa för dem.

Topelius brydde sig om alla djur på individnivå, och hans råd var: ”Vi har en plikt att vara barmhärti­ ga mot alla skapade varelser. Hur skulle vi egentligen kunna älska människor. Om vi är grymma mot djur?”

Hans kloka ord är fortfarande vår ledstjärna 200 år efter hans födelse.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

3

Haluatko HESYn tiedotus- ja markkinointimateriaalia sähköpostiisi?

HALUATKO SAADA HESYn tiedotteita

sähköpostiisi? EU:n ja Suomen tietosuoja­ lakeja uudistetaan ja maassamme on alet­ tu soveltaa 25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tietosuoja­asetusta. Uusi asetus edellyt­ tää lupaperusteisuutta henkilötietojen re­ kisteröimiselle. Siksi olemme joutuneet siivoamaan tiedotus­jakelulistojamme.

Koska sähköpostiosoite luetaan hen­ kilötiedoksi ja koska säilytämme tiedo­ tus­ ja markkinointimateriaalia haluavien jäsenten sähköpostiosoitteita MailChim­ pissä, joka on työkalu sähköpostimark­

kinointiin ja joka katsotaan rekisteriksi, meidän tulee saada nyt kaikilta sähkö­ postilistoillamme aikaisemmin olleilta ja tiedotteita yhä sähköpostiinsa haluavil­ ta sekä uusilta tiedotusmateriaalin tilaa­ jilta suostumus heidän sähköpostien­ sa säilyttämiseen jakelulistoillamme.

Jos siis haluat HESYn tiedotus­ ja mark­ kinointimateriaalia sähköpostiisi, lähet­ täisitkö meille ystävällisesti sähköpos­ tin, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@hesy.fi

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

H

ESY ON ALOITTANUT

jäsentensä sähköpos­ tiosoitteiden keräämi­ sen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksu­ lomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenre­ kisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistys­ avain.fi­palvelua. Jäsenmaksulo­ makkeiden toimittaminen sähköi­ sessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähet­ täminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hy­ lättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulo­ makkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä HESYn yleiseen säh­ köpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi.

Muista mainita viestissä etu­ ja su­ kunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksu­ lomakkeen jatkossakin paperise­ na ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Jäsenasiasi hoidetaan samaan ta­ paan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuu­ toksen aina, kun asuinpaikka­ si muuttuu. Näin varmistat, et­ tä jäsenlehtemme tavoittaa sinut.

Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mari.aro@hesy.fi

4

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

UUDET ESITTEET HESYltä on ilmestynyt kolme tuoreehkoa esitettä. Esitteitä voi noutaa HESYn Eläinsuo­ jelukeskuksesta (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki) aukioloaikoina ma­pe klo 10–18 ja su klo 15–18. Esitteitä on saatavilla myös messuilla ja tapahtumissa, joihin yhdistys osallistuu. Esitteet ovat maksuttomia. Osaan esitteistä voi tutustua sähköisessä muo­ dossa HESYn verkkosivuilla osoitteessa hesy.fi Syksyllä HESYltä ilmestyy uusi esite koira­arjen käytöshaasteista.

Lepakot hahmottavat ympäristöään aistimalla esineistä kimpoavia ultraääniä.

TEKSTI | Kati Saarinen

L

Lentävät nisäkkäät Helsingin yössä

ainoita lentäviä nisäkkäitä. Niiden lennossa voimme nähdä häivähdyksen evoluution aikaisemmista vaiheista esihistorian aikakaudelta, jolloin lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset ja pterosaurit (Pterosauria) elivät. Lentoliskot olivat ensimmäisiä selkärankaisia, jotka kykenivät lentämään. Niiden nahkaiset siivet muistuttivat nykylepakon siipiä.

Suomessa yleisimpiä lajeja ovat muun muassa pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), vesisiippa (Myotis daubentonii), viiksisiippa (Myotis mystacinus), isoviiksisiippa (Myotis brandtii) ja korvayökkö (Plecotus auritus). Nämä kaikki lajit talvehtivat Suomessa. Maassamme elävistä lajeista harvinaisimmat ovat kimolepakko (Vespertilio murinus), isolepakko (Nyctalus noctula) ja pikkulepakko (Pipistrellus nathusii).

Ne ovat muuttavia lajeja.

EPAKOT OVAT

Erityiskyvyt ja omaperäinen elintapa Lepakoiden erityiskyvyt mahdollistavat niiden omaperäisen elintavan lentävinä nisäkkäinä. Lento-ominaisuutensa ansiosta lepakot voivat saalistaa ja etsiä päiväpiiloja. Ankarissa olosuhteissa lentotaito tarjoaa lepakolle keinon etsiä parempia oleskelualueita laajalla säteellä.

Lepakoilla on toinenkin erityiskyky: ne hahmottavat ympäristöään aistimalla esineistä kimpoavia ultraääniä. Lepakko muodostaa ultraäänen äänihuulillaan samalla tavoin kuin ihminen

muodostaa puheen. Lepakot päästävät korkeita äänipulsseja selvittääkseen, mitä ilmassa on. Äänen törmättyä johonkin esteeseen se palaa takaisin lepakon luo. Näin lepakko pystyy arvioimaan esteen etäisyyden siitä, kuinka pitkään äänipulssin palaaminen kestää.

Lepakot kaikuluotaavat normaalisti 20–100 kHz:n taajuudella. Ihminen pystyy kuulemaan korkeintaan 20 kilohertsin korkuisia ääniä. Tämän vuoksi voimme kuulla ilman apuvälineitä ainoastaan nuo 20 kilohertsin taajuudella kuuluvat äänet. Hyväkuuloiset – esimerkiksi lapset – voivat kuulla isolepakon (Nyctalus noctula) kaikuluotausääneen, koska se on melko matalataajuista. Itse asiassa kyvyttömyytemme kuulla kaikkia lepakoiden tuottamia ääniä suojaa meitä niiden korkeimmilta ultraääniltä. Joidenkin ulkomaisten lajien tiedetään nimittäin ääntelevän jopa 140 desibelin voimakkuudella, mikä ylittää reippaasti ihmisen kipukynnyksen.

Onneksi nykyään lepakkoharrastajille on tarjolla keinoja, joiden avulla voidaan kuulla myös yli 20 kilohertsin taajuisia ääniä. Markkinoille on viime vuosien aikana tullut muun muassa useita erilaisia detektoreita eli yliäänilaitteita, joilla voi kuulla esimerkiksi taajuusalueella 18–130 kHz. Malleja on saatavilla erikseen lapsillekin, joten lepakkobongaus soveltuu hyvin koko perheen harrastukseksi. Harrastuskäyttöön soveltuvien laitteiden hinnat ovat kohtuullisia ja alkavat vähän alle sadasta eurosta.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018_

5_

Suomen olosuhteet ovat lepakoille erityisen haastavat, sillä talvet ovat pitkiä ja kesät valoisia. Lepakot ovat pimeällä aktiivisia ja saalistavat hyönteisiä ravinnokseen. Valoisat kesät lyhentävät yön saalistusaikaa. Olosuhteista aiheutuvat haasteet vaikuttavat siihen, että maassamme on tunnistettu vain 13 lepakkolajia ja muualla Euroopassa jopa 52 eri lajia. Kaikista sitkein sissi lepakkolajeista on pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), joka pystyy elämään kaikista maailman arviolta noin 1200 lepakkolajista pohjoisimmissa olosuhteissa. Se myös viihtyy ainoana lajeista sekä kivikaupungeissa että tunturipurojen varrella. Maassamme elävät muut lajit viihtyvät metsissä ja kulttuuriympäristöissä sekä vesistöjen lähellä. Peltoja ja hakkuuaukeita lepakot yleensä välttelevät.

Lepakot tutuiksi kursseilla Sari Hartonen lukeutuu Suomen lepakkokonkareihin. Hän on aktiivinen lepakkoharrastaja ja lepakkotietäjä ja toimii Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lepakkokerhon puheenjohtajana ja retkien vetäjänä. Hän on myös yksi ryhmän alkuperäisistä perustajajäsenistä.

Hartonen on järjestänyt useana vuonna Helsingin työväenopistolla lepakkokurssin, jossa tutustutaan ensin luokkahuoneessa erilaisiin lepakkolajeihin ja niiden havainnoimiseen liittyviin seikkoihin.

Kurssin lopuksi oppilaat tekevät yhteisen lepakkoretken luontoon yön hämärässä.

Tällaiset kurssit ovat aloitteleville lepakkoharrastajille todella monipuolinen tapa tutustua nahkasiivekkäiden elämään. Lepakkoharrastuksen voi aloittaa osallistumalla myös Helsyn eli Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lepakkokerhon järjestämiin lepakkoretkiin. Retkillä on usein mukana myös detektoreja, joiden avulla lajeja pystyy erottamaan toisistaan kaikuluotausäänien perusteella.

Hartosen mukaan otollisin ajankohta lepakkojen havainnointiin alkaa juhannuksesta ja kestää syyskuun puolelle.

Mikäli ilma on kovin sateinen, lepakoita on vähemmän liikenteessä, koska sade häiritsee liikaa niiden kaikuluotausta eikä ravinnon saalistaminen onnistu.

Erilaisia lepakkobongausretkiä järjestetään jo toukokuun loppupuolella, mutta vasta juhannuksen tienoilla naaraat synnyttävät ja lentelevät paljon öisin saalistamassa hyönteisiä poikasilleen. Kylmät kesät viivästyttävät lepakoiden lisääntymistä. Silloin naaraat 6

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

joutuvat olemaan paljon päiväpiiloissa ja vaipuvat ravinnonpuutteessa jopa lievään horrokseen säästääkseen energiaa.

Helsingin alueella on monia hyviä paikkoja lepakkojen bongaukseen, joista paras on ehkä Seurasaari. Muita hyviä bongauspaikkoja ovat Vuosaaren Uutela, Vartiokylänlahti, Kivinokka, Santahamina, Lammassaari, Vartiosaari ja Hopeasalmi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisusta Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014 löytyy lisää tietoa alueista, joilla lepakot viihtyvät, ja siitä, mitä lajeja kyseisillä alueilla on havaittu. Tärkeät lepakkoalueet on merkitty myös Helsingin kaupungin karttapalveluun, joka löytyy internetosoitteesta: kartta.hel.fi.

Maassa olevaan lepakkoon ei saa koskea paljain käsin tai ilman asianmukaisia suojavarusteita, koska se on silloin loukkaantunut tai sairas. Virukset ja bakteerit voivat tarttua lepakosta ihmiseen, joten lepakkoa koskettaessa on aina käytettävä käsineitä ja oltava varovainen. Suomessa on kuitenkin tavattu vain yksi, vuonna 2009 lepakosta ihmiseen tarttunut vesikauhutapaus.

Tiedon jyväsiä lepakoista Lepakot nukkuvat päivisin ja suosivat vanhoja linnunpönttöjä, puiden koloja, piharakennuksia ja ullakoita. Parhaiten lepakot ovat nähtävissä illan hämärtyessä, kun ne lähtevät saalistamaan. Aloittelijakin erottaa lepakot linnuista niiden erilaisen lentotavan vuoksi. Lepakko vaikuttaa lentäessään kauhovan siivillään ilmaa. Todellisuudessa lepakon lentotyyli on erittäin tarkasti hienosäädelty sekä tehokas tapa liikkua.

Paikallaan lentävä lepakko kuluttaa hyvin vähän energiaa samoin kuin ruokailevat kolibrit ja kiitäjäperhoset. Linnun ja lepakon siiven lentopinnat muodostuvat eri tavoin. Linnulla siiven lentopinnan muodostavat jäykät ja vastaavasti joustavat siipisulat sekä linnun lyhyen hännän kärjessä oleva suurentunut nikama, joka on kiinnittynyt lentoa ohjaileviin pyrstösulkiin. Lepakoilla sen sijaan siiven lentopinta rakentuu pidentyneiden, nivelistä taipuvien sormi- ja kämmenluiden väliin kiristyneestä pehmeästä, nahkaisesta lenninräpylästä, joka jatkuu takajalkojen kautta häntään asti.

Lepakkonaarailla on viivästynyt hedelmöittyminen. Ne parittelevat syksyllä ennen talvehtimista, ja siittiöt säilyvät naaraan ruumiissa yli talven ja horrostamisen aina kevääseen asti, jolloin hedelmöitty-

minen tapahtuu. Synnytyksen jälkeen emojen täytyy saalistaa paljon hyönteisiä ruokkiakseen poikaset. Noin kuukauden ikäisinä poikaset nousevat omille siivilleen ja itsenäistyvät noin kolmen kuukauden ikäisinä. Elo-syyskuussa lepakoilla on toistamiseen kova kiire saada kerättyä riittävästi ravintoa talvehtimista varten.

Lepakot voivat elää jopa 20 vuoden ikäisiksi. Syksyllä lepakoiden täytyy löytää hyvät talvehtimispaikat. Jos sellainen löytyy, lepakko voi talvehtia siellä useina vuosina. Hyviä talvehtimispiiloja ovat paikat, joissa lämpötila pysyy muutaman asteen nollan yläpuolella ja kosteutta on riittävästi.

Sen sijaan vetoisat tilat eivät lepakoille kelpaa, vaikka lepakot selviävät pienelläkin rasvakerroksella talven ylitse, jos olosuhteet ovat sopivat. Talvehtiva lepakko voi vaikuttaa kuolleelta: sen elintoiminnot ovat erittäin hitaita, jotta energiaa kuluu vähän. Horrostavan lepakon ruumiinlämpötila mukailee ympäristön lämpötilaa ja laskee sen mukana 2–3 asteeseen. Talven aikana lepakko heräilee joitain kertoja, jolloin se saattaa syödä tai paritella. Vaara uhkaa kuitenkin, jos horrostavaa lepakkoa häiritään.

Ruumiinlämmön kohoaminen normaalilämpöön polttaa rasvaa kymmeniä kertoja nopeammin kuin hidastuneet elintoiminnot, joten lepakkoa ei pidä herättää turhaan. Lepakko kuolee, mikäli sen rasvavarasto loppuu ennen kesää.

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys toivoo yhä useamman lähtevän mukaan lepakkolajien havainnointiin ja kartoittamiseen. Yhdistys edistää lepakoiden tutkimusta ja lepakkotuntemusta, joka on aikaisempina vuosikymmeninä ollut maassamme varsin vähäistä.

SARI HARTONEN

Timo Pyhälahti osallistui lepakkoretkelle.

Detektorilla voi erottaa toisistaan eri lepakkolajeja niiden kaikuluotausäänien perusteella.

Jokainen voi suojella lepakoita Tiukat määräykset suojelevat Suomessa lepakoita. Kaikki lepakkolajimme ovat rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiiviin, joka suojaa lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat kaikenlaiselta häirinnältä. Eurobats eli Euroopan lepakoiden suojelusopimus asettaa lisäksi omat vaatimukset jäsenmaille. Sen tavoitteena on kannustaa jäsenmaita esimerkiksi ottamaan huomioon lepakoiden tärkeimmät muuttoreitit sekä saalistusalueet maankäytön ja tuulivoimaloiden suunnittelussa.

Syyskuussa 1999 Suomi liittyi Euroopan lepakoiden suojelusopimukseen, joka velvoittaa meitä suojelemaan lepakoita entistä paremmin ja ottamaan huomioon lepakon rooli osana ihmisen toimintaympäristöä. Lepakoiden pyydystäminen ja tappaminen ilman viranomaisen lupaa on kiellettyä. Lepakoille tärkeitä talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja sekä päiväpiiloja pyritään suojelemaan ja ravinnonsaannin kannalta tärkeät alueet otetaan huomioon suojelupäätöksiä tehtäessä.

Sopimuksen mukaisesti viranomaisten tulee neuvoa kansalaisia lepakoiden suojelua koskevissa kysymyksissä. Suojelua koskevissa kohdissa mainitaan erityisesti rakennuksissa olevat lepakot ja se, että kansalaisia tulee neuvoa erityisen hyvin siitä, miten näiden lepakoiden kanssa tulee toimia. Lisäksi valtioita kehotetaan kiinnittämään huomioita torjunta-aineisiin, jotta lepakoille myrkylliset puunkäsittelyaineet voitaisiin korvata vaarattomilla vaihtoehdoilla.

Hartonen muistuttaa, että lepakot viihtyvät hyvin samoilla upeilla ranta- ja metsäalueilla kuin ihminenkin ja

SARI HARTONEN

Lepakot nukkuvat päivisin ja suosivat vanhoja linnunpönttöjä, puiden koloja, piharakennuksia ja ullakoita.

sen vuoksi alueiden suojelu on ajoittain haastavaa. Lepakon kaksi suurinta uhkaa tällä hetkellä ovat ihmisen toimet ja kissat. Kissanomistajilla on mahdollisuus olla merkittävässä roolissa lepakoiden suojelussa varmistamalla, että kissat eivät liiku vapaina. Kissat pääsevät käsiksi lepakoihin ja ovat saalistajista suurin uhka niille ja myös monille muille luonnossa eläville eläimille.

Mikäli rakennuksessa – esimerkiksi vintillä – havaitsee lepakoita, niitä ei lain mukaan saa häätää pois, koska lepakot ovat suojeltuja eläimiä. Mikäli tällaisessa tilanteessa kuitenkin haluaa päästä lepakoista eroon, kannattaa ottaa yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaisiin ja pyytää lisäohjeita. Ullakolla tai ulkorakennuksessa majailevien lepakoiden elämää ei pidä häiritä. Tarjoaahan niiden iltaöisen lentoonlähdön tarkkailu myös hienoja luontoelämyksiä. Metsänomistaja taas voi suosia lepakoita ja monia muitakin lajeja välttämällä suurten hakkuuaukkojen tekemistä metsään. Lepakoille voi rakentaa myös pöntön päiväpiiloksi.

Rakennusohjeet löytyvät muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta osoitteesta sll.fi. n

LÄHTEET Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lepakkokerhot https://www.sll.fi/ uusimaa/helsy/tulemukaan/lepakkokerho Suomen lepakkotieteellinen yhdistys http://www.lepakko.fi/ Luonnontieteellinen keskusmuseo https://www.luomus.fi/fi/suomen-lepakot Yle https://yle.fi/uutiset/3-9057485 HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

7

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä SEISOO ELÄINTEN PUOLELLA Eduskunnan eläinsuojeluryhmä herättää keskustelua eläinten oikeuksista ja vaatii toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

HESY haastatteli eläinsuojeluryhmän puheenjohtajaa Ritva Elomaata ja varapuheenjohtajaa Emma Karia ryhmän toiminnasta ja aktiivisesta roolista eläinten hyvinvointilakia uudistettaessa.

TEKSTI | Eveliina Lahikainen

E

heenjohtajaa ja perussuomalaisten kansanedustajaa Ritva Elomaata sekä varapuheenjohtajaa ja vihreiden kansanedustajaa Emma Karia ryhmän toiminnasta ja tavoitteista. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajuus on kiertävä tehtävä.

Sekä Elomaa että Kari ovat olleet aktiivisesti johtamassa eläinsuojeluryhmän toimintaa jo useamman vuoden ajan: Elomaalla on menossa puheenjohtajakauden toinen vuosi, ja Kari on toiminut varapuheenjohtajana jo kolmen vuoden ajan. Heidän lisäkseen ryhmään

BO STRANDÉN

EDUSKUNTA_

LÄINTEN HYVINVOINTI ja oikeudet ovat puhuttaneet viime vuosina suurta yleisöä, kun eläinsuojelulain kokonaisuudistus on ollut pitkään työn alla. Samassa yhteydessä olemme useasti kuulleet eduskunnan eläinsuojeluryhmän kriittisiä kannanottoja lakiuudistuksen kipukohdista. Mutta mitä tarkalleen ottaen kuuluu Arkadianmäellä toimivan eläinsuojeluryhmän työtehtäviin ja keitä ryhmässä toimii?

Saimme mahdollisuuden haastatella eduskunnan eläinsuojeluryhmän pu-

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajan Ritva Elomaan (ps.) mielestä olisi tärkeää, että koirien ja kisso­ jen pakollinen tunnistusmerkitseminen sekä rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi uudessa eläinsuojelulaissa.

8

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapu­ heenjohtajan Emma Karin (vihr.) mielestä esitys eläinten hyvinvointilaiksi on petty­ mys ja kunnianhimoton mahalasku.

EDUSKUNTA_ Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa.

kuuluu noin kymmenen eduskunnassa työskentelevää kansanedustajaa, virkamiestä ja avustajaa, joille eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat sydäntä lähellä.

– Tavoitteenamme on edistää tuotanto-, lemmikki- ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia. Olemme ottaneet aktiivisesti kantaa eläinsuojelulain uudistukseen, mutta osallistumme myös muun tyyppiseen toimintaan eläinten oikeuksien puolesta. Olemme esimerkiksi järjestäneet eduskunnan Kansalaisinfossa lukuisia, kaikille avoimia tapahtumia, joissa käsitellään eläinsuojeluun liittyviä asioita, Elomaa kertoo.

Tämän lisäksi ryhmä laatii aktiivisesti eläinten oikeuksia koskevia avauksia, kannanottoja ja tiedotteita.

– Ryhmän edustajat pyrkivät nostamaan eläimiin liittyviä asioita esille myös omissa eduskuntaryhmissään ja vaikuttamaan tätä kautta. Teemme lisäk-

si yhteistyötä laatiessamme valtiopäivätoimia, kuten esimerkiksi kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita, kun ne koskevat eläinsuojelua, Elomaa tarkentaa.

Eläinten puolustajat vähemmistössä Eläinsuojeluryhmän tavoitteena on kommentoida aktiivisesti eläinten hyvinvointiin liittyviä aiheita, jotta eläinten oikeudet näkyisivät myös päätöksenteossa.

Kuitenkin molemmat kansanedustajat ovat pettyneitä eläimiin liittyvän keskustelun vähäisyydestä eduskunnassa.

– Eläinten asema näkyy eduskunnassa surullisen vähän. Eläinten oikeuksista kiinnostuneita kansanedustajia ei ole paljon. Me eläinsuojeluryhmän jäsenet pyrimme nostamaan aihetta esille säännöllisesti, Kari kertoo.

Puolueiden välillä on Karin mukaan myös suuria eroja sen suhteen, paljon-

ko eläinten hyvinvointia ja oikeuksia korostetaan.

– Moni puhuu kauniisti eläinten hyvinvoinnista, mutta jos hyvinvoinnin lisääminen maksaa jotain tai vaatisi vaivannäköä, siihen ei ollakaan valmiita.

Niitä puolueita, joissa oltaisiin valmiita tekemään konkreettisia tekoja eläinten oikeuksien eteen, ei ole montaa.

Myös Elomaa on suruissaan siitä, etteivät eläinten hyvinvointi ja oikeudet vaikuta olevan puolueiden asialistojen kärkipäässä.

– Ainoastaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsitellään eläimiin liittyviä asioita. Lisäksi pieni aktiivinen joukko edustajia tekee eläinten asemaan liittyviä valtiopäivätoimia.

Kari tuo kuitenkin valonpilkahduksen keskusteluun ja muistuttaa, että vihreät ovat aina olleet ympäristön, luonnon ja eläinten puolella ja he aikovat olla sitä myös jatkossa.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

9

– Meidän tulee puolustaa niitä, jotka eivät itse sitä voi tehdä, Kari täsmentää.

Kovaa kritiikkiä eläinsuojelulaista Tällä hetkellä eduskunnan eläinsuojeluryhmä on kommentoinut aktiivisesti eläinsuojelulain kokonaisuudistusta.

Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa vanhaa, vuonna 1996 valmistunutta lakia ja saattaa se vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä parantaa eläinten hyvinvointia ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui loppuvuodesta 2017, ja se oli lausuntokierroksella helmikuun 2018 loppuun saakka. Näillä näkymin uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Elomaan ja Karin mukaan lakiesityksen sisältö nykyisessä muodossaan ei kuitenkaan riitä turvaamaan eläinten oikeuksia eläinsuojeluryhmän toivomalla tavalla. Ryhmä onkin kritisoinut ankarasti uutta eläinsuojelulakia sen vaatimattomista parannusehdotuksista.

– Tämä esitys on pettymys ja kunnianhimoton mahalasku, Kari valittelee.

Karin mukaan tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista ja älykkyydestä sekä tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt valtavasti viime vuosikymmeninä.

– Näille tutkimustuloksille ei kuitenkaan anneta painoarvoa, vaan esitys on juuri sellainen kuin lobbarit toivoivat: eläimille ei taata jatkuvaa vedensaantia jatkossakaan eikä parsinavettoja tai porsitushäkkejä kielletä.

Lakiesityksessä ei myöskään puututa turkistarhaukseen lainkaan, vaikka se on eläintuotannon julmimpia muotoja, Kari selventää.

Elomaan mielestä olisi myös olennaisen tärkeää, että lakiin kirjattaisiin eläimen itseisarvo ja koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen sekä rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi. Edelleen jalostukseen olisi puututtava tiukemmin, eläimiin kohdistuvista väärinkäytöksistä langetettava tiukempia rangaistuksia ja valvontaa tehostettava tuntuvasti, jotta eläimiin kohdistuvia hirmutekoja saataisiin vähennettyä.

Lisäksi Karin mukaan eläinten kivunlievitys jää laissa epäselväksi eikä isommille lajeille suoda niille luontaisia liikkumismahdollisuuksia.

10

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Uusi eläinten hyvinvointilaki sallisi parsinavettojen käytön.

ELÄINOIKEUSRYHMÄSTÄ ELÄINSUOJELURYHMÄKSI HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja Ulla Anttila ovat perustaneet eduskunnan eläin­ suojeluryhmän eduskuntakaudellaan 1991–1995.

Tuolloin ryhmän nimi oli eläinten oikeuksien ryhmä, mutta nimi muutetiin seuraavalla eduskuntakau­ della eduskunnan eläinsuojeluryhmäksi.

Tulevasta ja vastuusta Vaikka uusi eläinsuojelulakiluonnos on ollut suuri murheenkryyni eläinsuojeluryhmälle, ryhmä ei ole lopettanut lakiuudistuksen parissa puurtamista. Esimerkiksi kesäkuun alussa eläinsuojeluryhmä järjesti eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden, jossa eläinsuojelulain uudistuksesta oli keskustelemassa maaja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ryhmä jatkaa myös muiden eläinten oikeuksia puolustavien järjestöjen tavoin palautteen antamista, jotta tarvittavat korjaukset saataisiin mukaan lakiesitykseen.

Elomaa haluaakin muistuttaa, että eläinten hyvinvointi ei ole ihmisiltä pois. Ihmisten on mahdollista tehdä vastuullisempia valintoja päättäjinä, tuottajina ja kuluttajina, mutta eläimillä ei ole tätä valinnanvapauden mahdollisuutta.

Elomaan mielestä on kuitenkin tärkeää, ettei vastuuta siirretä täysin tuottajalle tai kuluttajalle. Valtion tulisi tukea kotimaisia tuottajia ja samalla turvata eläinten oikeudet kirjaamalla lakiin tietyt vähimmäisvaatimukset eläintenpidolle. Myös kuluttajille tulisi olla vaivattomasti tarjolla tietoa esimerkiksi eettisesti tuotetusta lihasta. n

Oletko koskaan miettinyt, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen tai kenelle lemmikkisi päätyy, jos menehdyt yllättäen? Testamentilla nämä asiat voi määrätä.

TEKSTI | Inka Viinikka KUVITUS | Miumau

T

ESTAMENTTI ON elämän suunnittelua, ja sanotaankin, että jokaisella aikuisella tulisi olla testamentti laadittuna. Monikaan ei ajattele, että testamentillakin voi tehdä hyvää. Automaattisesti perinnöstä puolet menee rintaperillisille, joihin kuuluvat omat lapset sekä ottolapset. Tämä on niin sanottu lakiosa. Toisen puolen perinnöstään voi kuitenkin testamentata kenelle tai minne haluaa.

Tässä kohtaa kuvaan astuvat yhdistykset, esimerkiksi HESY. Voit halutessasi testamentata vaikkapa murto-osan omaisuudestasi tai varallisuudestasi yhdistykselle, jossa omaisuuttasi tai varallisuuttasi käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mahdollista on siis edelleen testamentata osa omaisuudestaan vaikkapa ystäville ja aviopuolisolle. Jos tuntuu, ettet omista mitään arvokasta, voit vaikkapa laskea yhteen kaiken kodistasi löytyvän elektroniikan, huonekalut, kodinkoneet ja muut vähänkin arvokkaammat tavarat ja esineet sekä pankkitileillä olevat varat. Siitä useimmiten syntyy jo ihan hyvä summa testamentattavaksi. Kannattaa myös pitää mielessä se, että jos testamenttia tai rintaperillisiä ei ole, menee koko omaisuutesi valtiolle.

Testamenttia laatiessa olisi aina hyvä ottaa yhteyttä asianajajaan, joka osaa auttaa testamentin teossa. Testamentin laatiminen on tarkkaa puuhaa. Siksi tahtosi tulee olla listattuna oikein, jotta testamentti voidaan katsoa lainmukaiseksi ja tahtosi täyttyy varmasti. Kun testamenttia laaditaan, on paikalla oltava kaksi todistajaa, jotka allekirjoittavat testamentin. Todistajat eivät kuitenkaan saa olla sukulaisia tai

henkilöitä, joille testamentissa on osoitettu perintöä. Lain mukaan väärin laadittua testamenttia ei oteta huomioon perinnönjaossa. Testamentatessasi omaisuutta HESYlle voit halutessasi saada maksutta apua yhdistyksen asianajajalta. Tätä käytäntöä noudatetaan, jotta voidaan olla varmoja, että testamentti on laadittu oikein ja testamenttaajan tahto varmasti toteutuu.

HESYlle testamentattua omaisuutta käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen eli yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Testamentatessasi HESYlle voit määrätä myös lemmikkisi edunsaajaksi, jolloin voit määrätä lemmikkisi hoidosta poismenosi jälkeen ja määrätä HESYn etsimään sille uuden, hyvän kodin. Testamentissaan voi määrätä myös eläimen lopettamisesta, jos sille ei jostakin syystä löydykään uutta kotia. Voit myös lahjoittaa vaikkapa lemmikkisi tavaroita HESYn kodittomien eläinten tai oman lemmikkisi käyttöön. Jos teet täystestamentin HESYlle, voit määrätä HESYn huolehtimaan hautajaisistasi, perunkirjoituksesta ja haudan hoidostakin. HESY kunnioittaa aina ehdottomasti testamentin kaikkia määräyksiä. Lisäksi testamentin tekijät saavat nimensä lahjoittajaluetteloon ikuisiksi ajoiksi. Jos haluat testamentata HESYlle, olethan yhteydessä yhdistyksen toimistoon! n

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018_

11

KRISTINA OINONEN

Kun kissa sulkee silmät ihmistä kohti, se osoittaa luottamusta ja kaveruutta.

Kissamainen viestintä – avataan merkityksiä Kissat ovat eläneet ihmisten kanssa jo tuhansia vuosia, mutta niiden käyttäytyminen ja viestintä ovat toisinaan yhtä suurta arvoitusta.

Eläintenhoitaja Nita Leinonen valottaa meille kissan ”kielen” merkityksiä.

TEKSTI | Sonja Saari

12

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

K

ISSASI ISTUU ikkunalaudal-

la ja räksyttää vimmatusti ulkona puissa lentäville linnuille. Samaan aikaan häntä vispaa vauhdikkaasti puolelta toiselle. Tai kissasi saa yhtäkkiä käsittämättömän hepulikohtauksen ja tuntuu kirjaimellisesti juoksevan pitkin seiniä. Yrittääkö kissasi silloin purkaa turhautumistaan, kun se ei pääse ulos jahtaamaan lintuja? Mistä yhtäkkinen hepulikohtaus oikein saa alkunsa?

Kissat ovat suuressa osassa meidän arkipäivästä elämää; ne eivät pelkästään ole kärkipaikoilla YouTube-videoiden katselukerroissa tai ole yksiä suosituimpia meemien aiheita, vaan ne ovat myös erittäin suosittuja lemmikkejä kotitalouksissa. Vuonna 2016 kissoja oli Suomessa 600 000 ja Euroopassa yli 100 miljoonaa! ¹ Nykykissat polveutuvat afrikanvillikissasta, joka on kesytetty Lähi-idän alueella noin 8000–12000 vuotta sitten.

Moni kissanomistaja allekirjoittaa väitteen, että kissa on talossa kuin valtias, joka tekee niin kuin se itse haluaa. Tähän viittaavat myös tutkimukset, joiden mukaan ihminen ei varsinaisesti kesyttänyt kissaa, vaan kissat hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen helposti saatavilla olevan ravinnon vuoksi. Pikkuhiljaa ihmiset mieltyivät tulijoihin ja yhteiselo kissojen ja ihmisten välillä alkoi.

Cat’s hello Vaikka ihmiset ovat viettäneet kissojen kanssa yhteiselämää jo useamman tuhannen vuoden ajan, on kissojen viestintä toisinaan edelleen mysteeri meille kaksijalkaisille. Kissoja ja niiden käyttäytymistä ja viestintää ei ole tutkittu läheskään niin paljon kuin koirien, ja monet ovatkin törmänneet erilaisiin myytteihin ja väitteisiin kissojen käyttäytymisestä ja viestimisestä. Myyteistä huolimatta kissoille lajityypillistä viestintää on pystytty tulkitsemaan.

KISSAMAISIA VIESTINTÄTAPOJA

– Kissoille lajityypillistä viestintää on esimerkiksi naukuminen, kehrääminen ja kynsiminen – tai toisin sanottuna leipominen, kertoo eläintenhoitaja Nita Leinonen.

Kissat viestivät myös erilaisilla hienovaraisilla eleillä, kuten silmien siristelyllä tai viiksikarvojen jännittämisellä.

– Niin sanottu ”cat hello” on kissojen osoitus luottamuksesta ja kaveruudesta.

Silloin kissa sulkee silmät ihmistä kohti, Leinonen jatkaa.

Kissat ovat äärettömän suosittuja lemmikkejä, ja kotikissat ovatkin mukauttaneet viestimisensä niin, että yhteiselo ihmisten kanssa on sujuvaa.

– Ihmisten kanssa toimivien kissojen on tähdellistä kommunikoida ihmisten kanssa – tehdä itsensä ymmärretyiksi, Leinonen selventää.

Kissat esimerkiksi naukuvat harvoin toisilleen, sillä kissojen keskinäiseen kommunikointiin riittää hienovaraisempi elekieli.

– Sen sijaan kissojen sanotaan kommunikoivan äänellään – maukuvan – vain ihmisiä varten!

Usein ihmiset saattavat myös unohtaa, että eri lajien kommunikointi, viestintä ja käyttäytyminen saattavat tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi koirien ja kissojen viestimisessä ei ole juurikaan mitään yhteistä.

– Kun koira on iloinen, se heiluttaa häntää. Sen sijaan kissan hännänheilutus tarkoittaa kiihtymystä ja ärtymystä, Leinonen kuvailee.

SILMIEN SIRISTÄMINEN

Kissat naukuvat pääsääntöisesti vain ihmisille. Usein kissanomistajat osaavat tulkita jo lemmikkiensä naukumistyylistä sen, mitä ne haluavat. ”Puheliaat” kissat ovat saattaneet oppia, että toistamalla naukaisuja useasti omistaja reagoi pa­ remmin ja kissa saa sen, mitä se halu­ aa. Huvikseen puhelias kissa todennä­ köisesti vain nauttii omistajan kanssa vietetystä yhteisestä jutteluhetkestä.

Kun kissa sulkee silmät ihmistä kohti, se osoittaa luottamusta ja kaveruutta ihmistä kohtaan.

KEHRÄÄMINEN Kissa kehrää, kun se on tyytyväinen.

Kissa voi myös kehrätä, kun se on stressaantunut tai liian kiihtynyt. Keh­ räämällä kissa rauhoittaa itseään ah­ distavissa tilanteissa. Nykyään osa tutkijoista uskoo, että kissa myös ”parantaa” itseään kehräämällä. Keh­ rääminen liittyy emon ja pentujen väli­ seen suhteeseen, ja kun aikuinen kis­ sa kehrää, pitää se ihmistä emonaan.

KYNSIMINEN Esineiden raapiminen voi viitata kyn­ sien teroittamiseen tai tassuista erit­ tyvien feromonien levittämiseen eli reviirikäyttäytymiseen. Jos kissa on vieroitettu liian aikaisin emosta, saatta­ vat ne jatkaa pentuna opittua käytös­ tä – leipomista. Tällöin kissa painelee tassuja ihmistä vasten, mikä muistut­ taa pennun käytöstä emon nisillä. Kis­ saa ei pidä koskaan luovuttaa liian ai­ kaisin, vaan vieroitusikä on 12 viikkoa!

HÄNNÄNHEILUTUS Kissan mielialan voi tulkita sen hän­ nästä. Voimakas hännän vispaaminen kertoo ärtymyksestä ja turhautunei­ suudesta, kevyt hännänpään heilutus taas uteliaisuudesta tai epävarmuu­ desta. Kissa voi myös heiluttaa hän­ täänsä kiivaasti, kun se on innostunut.

Pystyssä oleva häntä on kissan tapa tervehtiä, kun taas pelästyneen kissan häntä on matalalla.

KRISTA ROSENLÖF

Tunteiden tulkitsija Lajityypillinen viestintä on lähtökohtaisesti samanlaista kaikilla kissoilla, mutta luonnollisesti myös yksilöllisiä eroja löytyy. Paras tapa tutustua oman lemmikin käyttäytymiseen onkin viettää sen kanssa mahdollisimman paljon aikaa ja olla reilu lemmikilleen ja osoittaa luotettavuutta.

– Näin luodaan terve pohja kahden eri lajin väliselle suhteelle, Leinonen kiteyttää.

Ihminen sortuu helposti tunnepohjaisiin tulkintoihin ja saattaa ajatella, että kissa ei välitä hänestä. Oman lemmikin ja itsensä välistä suhdetta voi kuitenkin vahvistaa kuuntelemalla, ymmärtämällä ja oppimalla.

– Väkivaltaa tai pelkoa ei pidä missään nimessä käyttää, Leinonen painottaa.

Myös oma lemmikki oppii omistajastaan.

– Siinä missä ihminen on oman lemmikkinsä ekspertti, meidän lemmik-

NAUKUMINEN

TURKIN NUOLEMINEN Kissa huolehtii siisteydestään nuo­ lemalla turkkiaan useasti päivässä, ja usein peseminen etenee järjestel­ mällisesti kasvoista häntään. Kissat myös nuolevat toisiaan, kun ne pyr­ kivät vähentämään ryhmän sisäisiä jännitteitä. Jos kissa kärsii kovasta stressistä, se voi nuolla turkkiinsa myös paljaita läikkiä. Tällöin on syytä tarkistaa, ettei nuoleminen johdu sai­ raudesta.

VIRTSALLA MERKKAAMINEN Lähinnä uroskissat merkkaavat ympä­ ristöä virtsalla, ja ne merkkaavat usein samat paikat yhä uudelleen. Jos kissa levittää hajumerkkejä sisällä, saattaa syynä olla epäpuhdas kissanhiekka­ laatikko, sairauden oire tai reviiriin liit­ tyvä epävarmuus.

HEPULIKOHTAUS Monet kissanomistajat ovat todista­ neet lemmikkiensä saavan yhtäkkiä hepulikohtauksia, jolloin ne juoksevat päättömästi ja villistä pitkin asuntoa.

Kissa purkaa silloin mitä todennäköi­ semmin ylimääräistä energiaa ja to­ teuttaa saalistusviettiään.

LINNUILLE RÄKSYTTÄMINEN Kissa pitää väijymisääntä värisyttä­ mällä leukojaan ja ääntelemällä ou­ dosti, kun se tarkkailee saalistaan eli toteuttaa saalistusviettiään. Aiemmin tätä pidettiin kissan uhitteluna saaliil­ le tai tapana purkaa turhautumistaan, kun saalis on sen tavoittamattomissa.

Nykyään monet tutkijat uskovat, että pitämällä väijymisääntä kissa harjoit­ telee saaliin tappamiseen tarkoitettua puremistekniikkaa.

Esineiden raapiminen voi viitata kynsien teroittamiseen tai tassuista erittyvien feromonien levittämiseen eli reviirikäyttäytymiseen.

1 Tilastokeskus, 2016; FEDIAF 2016.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

13

AKSELI VAHERISTO

SARRI KUKKONEN

Kissa huolehtii siisteydestään nuolemalla turkkiaan useasti päivässä.

kimme ovat todella sitä myös meille. Ne aistivat meidän tunnetilojamme tavalla, johon eivät pysty koulutetut terapeutitkaan. Ne elävät kanssamme, ja monesti ne ainoastaan vain tarkkailevat, mitä me teemme – ja varmasti myös ymmärtävät meistä sellaista, jota emme välttämättä itse edes huomaa, kuten jännittyneisyyttä ja alakuloisuutta.

Kissan pitäminen lemmikkinä tuo valtavasti iloa arkeen. Luodakseen vahvan siteen kissaan on sille tarjottava tur-

vallinen koti ja otettava huomioon, että kissat eivät uskomuksista huolimatta ole erakkoja, vaan tarvitsevat seuraa.

Kodissa on silti oltava piilo- ja pakopaikkoja, joissa kissat voivat olla rauhassa.

Nukkumapaikka, ruoka, puhdas vesi, siisti tarpeidentekopaikka sekä luvallinen tapa tyydyttää lajityypillistä metsästyskäyttäytymistä ovat asioita, joiden olisi oltava jokaisessa kissataloudessa kunnossa.

– Kaikki nämä ovat elämän perusolettamuksia, Leinonen tiivistää. n

Kissa kehrää, kun se on tyytyväinen.

LÄHTEET Söderström, B. 2016. Mitä kissalla on mielessä. Docendo Oy, Jyväskylä.

Davidson, C. 2017. Miten tulkitsen kissaani? Gummerus Kustannus Oy, Helsinki.

The European Pet Food Industry Federation FEDIAF http://www.fediaf.org/who-we-are/facts-and-figures.html Tilastokeskus http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2016-11-03_tie_001_fi.html?ad=notify Nita Leinosen suosittelema kirja HESY­lehden lukijoille: Telkänranta, Helena. Matka kissan mieleen.

TEE HESYLLEE LAHJOITUS Lahjoittamalla haluamasi summan HESYlle osallistut tärkeään eläinsuojelutyöhön!

Lahjoitustilinumero NORDEA FI09 2001 1800 113063 Saaja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Viesti Lahjoitus eläinten auttamiseen Viitenumero 100586

14

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Kissan ruokahaluttomuuden syynä voi olla stressi.

MUUTOS TULI, RUOKAHALU MENI TEKSTI | Mari Aro

Syömättömyys on kissalle hengenvaarallista. Se rasittaa kissan maksaa aivan eri tavalla kuin monien muiden eläinten ja voi aiheuttaa rasvamaksan. Jos syömättömyys jatkuu noin kaksi päivää, kissa on vietävä eläinlääkärille tutkittavaksi.

K

tapojensa orjia. Ne rakastavat rutiineja ja vihaavat muutoksia. Kaikenlaisia muutoksia. Myös muutokset parempaan – esimerkiksi muutto löytöeläinkodista omaan kotiin – saavat kissan henkisen tasapainon hetkeksi pois tolaltaan. Itsevarmat ja rohkeat kissat tokenevat nopeasti, mutta arat mirrit voivat omaksua hyvinkin merkillisiltä näyttäviä tapoja hallitakseen muutoksen aiheuttamaa stressiä.

Ihmisille hermoja raastavin lienee vääriin paikkoihin pissaaminen. Tällöin kissa merkitsee tilaa omalla hajullaan rauhoittaakseen itseään. Stressinhallintatavoista kissalle vaarallisin on ruoasta kieltäytyminen. Kyse voi olla stressin aiheuttamasta ruokahalun puutteesta, tai sitten kissa ei syystä tai toisesta uskalla rentoutua ympäristössään siinä määrin, että paneutuisi atrialle.

Onko sinullekin kerrottu, että ”ei eläin itseään nälkään tapa” ja ”kyllä se syö, jos sillä on nälkä”? Älä usko näihin kansanISSAT OVAT

viisauksiin! Syömättömyydestä voi tulla kissalle ”uusi normaali”, jota ylläpitämällä se pitää elämänsä mukavassa muuttumattomuuden tilassa.

Paastoaminen on kissoille hyvin vaarallista. Kun kissat eivät syö eivätkä näin saa proteiinia, ne kuluttavat energiantarpeen kattamiseksi rasvavarantojaan.

Ennen kuin rasva muuttuu energiaksi, sen prosessoi maksa. Lihansyöjä-kissan maksa ei ole kovinkaan hyvä muuttamaan rasvaa energiaksi ja tarvitsisi tähän prosessiin avuksi proteiinia – jota nälässä kuijottava kissa ei mistään saa. Poltettavat rasvasolut kertyvät kissan maksaan aiheuttaen rasvamaksan. Tila voi alkaa kehittyä jo parin kolmen päivän syömättömyyden jälkeen ja on jatkuessaan hengenvaarallinen. Syömättömyys voi olla kissalle kuolemaksi jo kauan ennen kuin sen rasvavarannot loppuvat.

Herätä ruokahalu erikoisherkuin Jos kissasi ei suostu syömään, on ensisijaisen tärkeää keksiä keino saada sen

sisälle ravintoa. Tämä ei ole tilanne, jossa taivastellaan kissan nirsoutta tai mietitään kaloreita. Koita tarjota kissalle sen lempiruokia ja erikoisherkkuja.

Voimakkaasti tuoksuva ruoka viehättää kissoja enemmän kuin hajuton, ja lämmin ruoka tuoksuu voimakkaammin kuin kylmä. Ruokaa kannattaa siis lämmittää hieman ennen tarjoamista. Laita herkut tarjolle mahdollisimman rauhalliseen paikkaan, jossa kissa tykkää oleskella. Älä jää vahtimaan sitä, syökö kissa, vaan anna sen olla yksikseen. Syömättömyys voi laueta, jos kissa lankeaa natustelemaan yhdenkin katkaravun.

Jos herkuilla maanittelu ei auta, kissa tulee ehdottomasti kiikuttaa eläinlääkärille. Kissalle voidaan määrätä ruokahalua herättelevää lääkettä, ja eläinlääkäri voi myös tarpeen tullen opettaa, miten kissaa syötetään ruiskulla. Samalla tutkitaan, johtuuko syömättömyys stressistä vai onko taustalla jokin sairaus. Syömättömyys voi olla myös sairauden oire! Monet kissojen sairaudetkin nimittäin laukaisevat stressin.

Kun syömättömyyden tapa on saatu katkaistua – tai sen syy, toivottavasti, hoidettua – voitte palata normaaliin päiväjärjestykseen, jossa kissasi luultavasti nyrpistää nenää eläinlääkärin suosittelemalle täysravinnolle, mutta rakastaa markettien märkämuonaa. Kaikki on taas hyvin! n HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

15

ELÄINTEN KERÄILY on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma Lemmikkieläinten keräily on Suomessa vaiettu ongelma, vaikka sitä esiintyy jatkuvasti eri puolilla Suomea. Eläinkeräily ei rajoitu vain maaseudulle, sillä se on kaupungeissa kasvava ilmiö.

TEKSTI | Erja Veivo

H

ESY ON HUOLISSAAN Suomessa vähän huomiota saaneesta vakavasta ilmiöstä, jossa yksityishenkilöllä on pakonomainen tarve keräillä suuria määriä eläimiä, vaikkei hänellä ole mitään edellytyksiä pitää huolta edes niiden perustavanlaatuisista hyvinvointitarpeista. Eläimiä saatetaan pitää epähygieenisissä olosuhteissa ilman riittävää vettä ja ravintoa.

Eläimiä ei yleensä viedä eläinlääkärintarkastukseen: niitä ei esimerkiksi leikata eikä edes rokoteta ja madoteta.

Leikkaamattomina eläimet pääsevät lisääntymään keskenään hallitsemattomasti, eikä omistajalla ole välttämättä mitään tietoa eläinten todellisesta lukumäärästä. Tulehdukset ja loiset leviävät siivottomissa olosuhteissa, ja taudit kukoistavat, kun eläimillä ei ole rokotussuojaa. Lisäksi suuret eläinpopulaatiot jäävät usein vaille kunnollista ihmiskontaktia ja sosiaalistumista. Äärimmäisissä tapauksissa osa eläimistä kuolee asuntoon.

– Eläinten keräily rikkoo useimmissa tapauksissa räikeästi eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä lain mukaan eläimelle on taattava muun muassa riittävä ruoan- ja vedensaanti sekä sairauksien asianmukainen hoito. Siksi ongelmaan on puututtava ajoissa. Tässä tärkeällä sijalla ovat eläinten keräilijän sukulaiset, ystävät, naapurit ja lopulta isännöitsijät. Heillä pitää olla uskallusta ilmoittaa asiasta ajoissa eläinsuojeluviranomaisil-

16

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

le, muuten eläinten hoidon laiminlyönti ja rääkkäys voivat jatkua vuosia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinten keräilyssä vaarassa eivät ole ainoastaan itse eläimet, vaan myös eläinkeräilijä itse, muut samassa taloudessa asuvat sekä lähiympäristön ihmiset. Lähipiirin ja -ympäristön asukkailla on riski saada loistartunta tai zoo­noosi, kuten esimerkiksi toksoplasmoosi tai salmonella. Eläinten uloste ja virtsa voivat pilata huoneiston asumiskelvottomaksi, ja eläinten jätöksistä muodostuva ammoniakki voi ärsyttää asukkaiden silmiä ja hengitysteitä. Eläinkeräilyyn liittyy paljon myös lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvää heitteillejättöä.

– Kyseessä on hyvin laaja ja monimutkainen ongelma, joka voitaisiin ratkaista esimerkiksi pysyvällä eläintenpitokiellolla. Se voidaan määrätä lievästäkin eläinsuojelurikoksesta, mikäli henkilön terveydentila todetaan heikoksi.

Useilla eläinkeräilijöillä on mielenterveysongelmia ja taipumus uusia tekonsa, jos heidän eläimensä on jo otettu huostaan. Yleensä eläinkeräilijät eivät edes tunnista ongelmaa eivätkä ymmärrä aiheuttaneensa eläimille kärsimystä.

Tällainen henkilö ei ole sopiva eläimen omistajaksi, vaikka ei tarkoituksellisesti eläintä vahingoittaisikaan, Luukkainen summaa.

HESY on monesti vaatinut, että eläinsuojelurikoksista on langetettava ankarampia tuomioita. Nyt yleisin ran-

gaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko.

Rikos saatetaan myös katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta. HESY onkin hyvillään siitä, että valmisteilla olevassa uuden eläinsuojelulain luonnoksessa on työkaluja, joilla eläinkeräilyyn voidaan puuttua. Esitykseen sisältyy omistajan velvoite estää eläimensä hallitsematon lisääntyminen sekä säädös, jonka mukaan vähintään kymmenen yli 12 kuukauden ikäisen kissan tai koiran pitämisen katsotaan olevan ilmoituksenvaraista toimintaa. Jotta eläinkeräily saataisiin aisoihin, myös eläinsuojelulain valvontaan on varattava riittävästi resursseja. n

Tyypillisin laji, jota eläinten keräilijät haalivat, on kissa.

Kissoja on helppo saada ja kissapopulaatiota on helpompi pitää paljastumatta kuin koiralaumaa.

ELÄINTEN KERÄILY Eläinten keräily on monitahoinen ja vaikea ongelma, johon liittyy eläinsuojelullisia, mielenterveydellisiä ja kansanterveydellisiä aspekteja. Ilmiö saattaa olla asi­ aa hoitaville viranomaisille – eläinsuojeluviranomaisille, poliisille sekä lastensuojelun ja vanhuspalvelun työn­ tekijöille – vieras. Yhdysvaltalaisen akateemisista tut­ kijoista koostuvan eläinten keräilyä tutkivan liittouman (Hoarding of Animals Research Consortium) internet­ sivuilta löytyy paljon lisätietoja ja työkaluja ongelman ratkaisuun: vet.tufts.edu/hoarding

Eläinkeräilijä ei yleensä ymmärrä leikata lemmikkejään, jolloin ne pääsevät lisääntymään hallitsemattomasti.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

17

HYVINVOINTI-INNOVAATIO TERVEHDY

Koirakuntosalilta terve Tasapainotyynyjä ja ­lautoja, porrasharjoituksia, hierontaa ja vesijuoksua – kuulostaa samanlaiselta kuin minkä tahansa kuntoutuskeskuksen palvelukattaus. Tampereen Nekalassa ei kuitenkaan kuntouteta ihmisiä, vaan täällä toimii Suomen ensimmäinen koirien kuntosali.

TEKSTI | Mari Aro KUVAT | Koirakuntosali

E

Kirsi Piispanen aloitti uransa eläinfysioterapian parissa jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Ala oli tuolloin uusi, ja sen kehitys on ollut nopeaa etenkin viimeisen vuosikymmenen ajan. Halu olla kehityksen kärjessä ja tarjota koirille parasta mahdollista kuntoutusta johti Piispasen perustamaan Koirakuntosalin, joka avasi ovensa vuonna 2010.

Suurin osa Koirakuntosalin asiakkaista on toipilaita, pääasiassa nivelleikkauksen läpikäyneitä koiria. Kuntosalilla tehtävien harjoitusten aikana Piispanen tutkii, miten koiran keho toimii, suunnittelee sen perusteella kuntoutusohjelman ja antaa koiralle ja omistajalle harjoitteita myös kotona tehtäväksi.

Koiran kuntoutus vaatii omistajalta aikaa ja pitkäjänteistä paneutumista. Tavoitteena on palauttaa koiran liikeradat normaaleiksi ja tasapainoisiksi lihaksia ja nivelten liikkuvuutta vahvistamalla.

LÄINFYSIOTERAPEUTTI

Laitteita joka lähtöön Piispanen on suunnitellut itse kaikki Koirakuntosalin laitteet. Salilta löytyy esimerkiksi vesiterapia-allas, jonka kuntomatolla leikkauksista toipuvat ja kivuistakin kärsivät koirat voivat liikkua turvallisesti. Vedessä kivut helpottuvat ja turvotus vähenee. Vesi sekä kannattelee koiraa että antaa vastusta jalkojen 18

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Kirsi Piispanen hieromassa tyytyväistä asiakasta.

Hieronnan avulla koirankin lihakset rentoutuvat, liikkuminen helpottuu ja askel pidentyy.

Koirakuntosali järjestää myös koirien älypelien suomen­ mestaruuskisoja. Kuvan Spinny­peli osoittautui vuoden 2017 kisoissa monelle haasteelliseksi.

TTÄÄ KOIRIA KOKONAISVALTAISESTI

keho ja iloinen mieli liikkeelle, joten vesijumpan avulla nivelten liikeratoja saadaan lisättyä hellävaraisesti mutta tehokkaasti.

Salilta löytyy myös muun muassa muunneltava puomirata sekä erilaisia tasapainoilualustoja, joilla harjoitetaan koiran kehonhallintaa ja koordinaatiota. Neliosainen tasovaaka auttaa kuntoutuksen seurannassa: se mittaa kunkin tassun kuormituksen ja kertoo, kuinka paljon painoa koira kullekin tassulle laskee. Näin nähdään, miten koiran toipuminen etenee esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen. Nivelten avuksi Koirakuntosalilta voi ostaa myös Piispasen kehittämiä niveltukia, jotka sallivat nivelen liikkumisen mutta estävät sen liian painumisen.

Kuntoutettava mopsi vesijumppaa makupalojen houkuttelemana.

Asiakkaina kuntoutujia ja huippu-urheilijoita Miten koira-asiakkaat itse suhtautuvat kuntosalilla käymiseen? Vaikka koiran kuntoutus on asia, johon ihmisten tulee suhtautua vakavasti, se tehdään koiran kannalta aina leikin kautta. Harjoitukset eivät saa sattua eikä koiraa tule niihin pakottaa vaan houkutella – ja koiraa tulee palkita ja ylistää pienestäkin edistymisestä. Laadukkaat koiranherkut ovatkin itse asiassa yksi onnistuneen kuntoutuksen salaisuus!

– Vaikka joitakin koiria joudutaankin ensimmäisellä kerralla maanittelemaan harjoitteiden pariin, 90 prosenttia asiakkaista tulee kuntosalille innokkaana ja häntä heiluen. Koirat tietävät, että täällä saa aina herkkupaloja!

Paitsi toipilaita Koirakuntosalin asiakkaina käy myös koiramaailman huippu-urheilijoita, agility-koiria. Nämä koirat käyvät lihashuollossa ja hierottavina, mutta myös tarkastuksissa ennen kisoja.

Koiransa kanssa paljon treenaava omistaja huomaa pienetkin muutokset koiran liikeradoissa, ja kilpailutilanteissa koiran pitää olla kunnossa. Fysioterapian lisäksi Koirakuntosali tarjoaa Vesilahden kurssitiloissaan erilaisia motoriikka- ja ketteryysharjoituksia, jotka sopivat kaikille koirille, sekä esimerkiksi koirahierontakursseja omistajille.

Kuntokartoitukset hyväksi kotikoirille Vakiintuneesta asiakaskannastaan huolimatta koirakuntosali ei ole suinkaan tarkoitettu vain leikkauksesta toipuville koirille tai agility-tähdille.

Piispasen mukaan monen tavallisen kotikoirankin kannattaisi käydä siellä tarkastettavana.

– Tavallinen koiran omistaja ei välttämättä huomaa, jos koiran lihakset ovat kireät ja selkä kyyryssä. Se johtuu usein siitä, että niin on ollut aina: kun pentukoira tuli taloon, lattialta kerättiin pois matot pissavahinkojen varalta ja kulkualustaksi jätettiin liukas laminaattilattia.

Liukkaalla alustalla koira joutuu pienestä pitäen kävelemään jäykästi ja ylivarovaisesti, mikä voi jäädä tavaksi.

Koiran liikkumista voidaan tarkastella eri askellajeissa ja erilaisissa taivutusharjoituksissa, ja omistaja saa koiralleen räätälöidyt kotiharjoitteluohjeet sekä opastusta sopiviin hierontaotteisiin.

Myös ikääntyvien koirien omistajien kannattaa harkita kuntosalilla piipahtamista. Koirien lihaskunto nimittäin rapistuu hiljalleen niiden ikääntyessä, ja sitä kannattaa aktiivisesti ylläpitää koiran elämänlaadun ja liikkuvuuden parantamiseksi.

Lisää laatua liikuntaan Koiranomistajat tietävät, että koira tarvitsee liikuntaa, mutta kaikki eivät tule ajatelleeksi, että liikkumisen laadullakin on merkitystä. Myös koiran mieli tarvitsee tekemistä. Piispasen mukaan turhan moni omistaja menee yli sieltä, missä aita on matalin, ja hoitaa koiransa liikunnan heittelemällä sille palloa tai frisbeetä. Sitä Piispanen ei kuitenkaan suosittele: fysioterapian näkökulmasta äkkilähdöt ja -jarrutukset ovat nivelille vaarallisia, eikä henkiseltä kantilta yksinkertainen liikkeeseen reagointi ole koiralle haastavaa tai mielekästä. Vaarana on, että koirasta kehittyy pallohullu, joka ampaisee automaattisesti kaiken liikkuvan perään.

– Älä aliarvioi koiraasi pelkällä pallon heittelyllä, opastaa Piispanen.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

19

– Tee koiran kanssa yhdessä aktiivisesti asioita, anna sille aivojumppaa ja pura sen virta monipuolisella liikunnalla.

Koiralle parhaana liikuntamuotona Piispanen pitää metsälenkkeilyä, joka antaa töitä niin koiran keholle, kuonolle kuin aivoillekin.

Ihanteellista olisi, jos koiraa voisi turvallisessa metsäympäristössä pitää ajoittain myös vapaana. Koiralle kannattaa myös jatkuvasti opettaa uusia pieniä temppuja, taitoja ja käskyjä, jotta sen mieli pysyy virkeänä. Aivojumppaa varten on myös olemassa erilaisia koirien älypelejä, joissa koiran pitää ratkaista ongelmia saadakseen pelin sisällä lymyilevät makupalat.

Koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös luottavainen ja reipas mieli.

Koira kannattaa totuttaa erilaisiin tilanteisiin, paikkoihin ja alustoihin. Esimerkiksi eläinlääkärikäynnit sujuvat selvästi mukavammin, jos koira on tottunut käsittelyyn.

– Koskettele koiraa paljon heti alusta alkaen. Käy koiran kehoa läpi varpaista korvalehtiin, jotta se tottuu käsittelyyn ja pysyy rentona, kun siihen kosketaan.

Koirien hyvinvoinnin innovaattori kypsyttelee seuraavaksi ideaa koirien päivähoitoringistä.

– On harmillista, että niin monet koirat joutuvat olemaan pitkät päivät yksin, kun niiden omistajat ovat töissä. Toisaalta on ihmisiä, jotka haluaisivat kovasti koiran mutta eivät voi sitä ottaa. Olemmekin miettineet toimintaa, jossa koira voitaisiin viedä päivähoitoon koirarakkaalle ihmiselle, vaikkapa kerran viikossa. n

Koirakuntosalilta löytyy erilaisia tasapainoilualustoja, joilla harjoitetaan koiran kehonhallintaa ja koordinaatiota.

20

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

LIPASKERÄYSLIIKE

Lemmikkieläinliike Punainen Pallo palvelee lähinnä vuosaarelaisia, mutta sinne on helppo päästä kauempaakin.

Lemmikkieläinliike Punainen Pallo tarjoaa eläinystävällisiä tarvikkeita, neuvoja ja palveluja Punainen Pallo on Vuosaaren kauppakeskus Columbuksessa sijaitseva eläintarvikeliike. Liiketilassa oli toiminut jo vuosia eläintarvikeliike, jonka inspiroimana Merja Kivelä ja hänen yhtiökumppaninsa Ritva Hämäläinen perustivat Lemmikkieläinliike Punaisen Pallon vuonna 2011.

– Tuo HESYn keräyslipas on taitanut olla täällä noin kaksi vuotta, Kivelä kertoo.

Lemmikkieläinliike Punainen Pallo myy kattavasti tarvikkeita ja ruokia kissoille, koirille ja jyrsijöille. Liikkeestä löytyy myös akvaario-, lintu- ja matelijatarvikkeita. Lisäksi liikkeestä on mahdollisuus ostaa jyrsijöitä tai akvaariokaloja.

– Tällä hetkellä jyrsijäpuolellamme on vain hamstereita. Gerbiilejä meillä on tarjolla aika ajoin saatavuuden mukaan.

Kauttamme saa myös kaneja ja marsuja, jotka tilaamme tutulta kotimaiselta kasvattajaltamme. Kaikki eläimemme tulevat muutenkin vain luotettavilta suomalaisilta kasvattajilta, jotka ovat toimineet alalla pitkään, Kivelä kuvailee.

Eläinsuojelutyö on tärkeällä sijalla Lemmikkieläinliike Punaisessa Pallossa.

LEMMIKKIELÄINLIIKE

Kaikkien myytävien ja eläinten hoidossa käytettävien tarvikkeiden lainmukaisuus ja eläinystävällisyys on ensisijaista. Ihmisten ohjaaminen eläinystävällisempään eläimen käsittelyyn ja hoitoon on Kivelälle ja Hämäläiselle kunnia-asia.

–Välillä, kun kuulee ihmisten tekevän vähän sitä sun tätä, niin pyrimme neuvomaan heitä parempaan suuntaan, Kivelä kertoo.

Lisäksi hän kertoo tarjoavansa myös eläinystävällisiä trimmauspalveluita, joissa on osattava kuunnella koiraa ja toimia sen ehtojen mukaisesti. Liikkeen kävijäkunta muodostuu enimmäkseen vuosaarelaisista, vaikka sijaintinsa puolesta Lemmikkieläinliike Punaisessa Pallossa olisi helppo vierailla myös Vuosaaren ulkopuolelta.

Kivelä kehuu kuitenkin liikkeen sijaintia, koska suurin osa asiakkaista tahtoo ostaa lemmikkiensä tarvikkeet ja ruoat samasta paikasta kuin omansakin. Tällöin sijainti vilkkaassa kauppakeskuksessa, josta saa myös kaiken muun, on eduksi. n

Lemmikkieläinliike Punainen Pallo Vuotie 45 00980 Helsinki puh. 050 300 8822 columbus@punainenpallo.net AVOINNA

ma–pe 10–20 la 10 –18

TEKSTI | Inka Viinikka KUVA | Minna Kaitajärvi

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

21

HESYN JÄSENJÄRJESTÖT ESITTELYSSÄ

Eläinsuojelukuulumisia maakunnista HESY on valtakunnallinen yhdistys, jolla on viisi jäsenyhdistystä. Näistä viime numerossa esiteltiin tamperelainen Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry ja öllöläläinen Kissojen alkukoti ja apu ry. Nyt vuorossa ovat loput kolme paikallisyhdistystä. Maakunnissa toimivia eläinsuojeluyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot ja ulkokoirat.

KSEY – Eläinsuojelun asialla jo vuodesta 1954 Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry, KSEY, tekee työtä eläinten hyväksi Kymenlaaksossa, Kouvolan ja Iitin alueilla.

TEKSTI | Eeva-Mari Virtanen

K

kerrotaan, että yhdistyksen tarkoitus on edistää eläinten hyvää kohtelua, herättää rakkautta eläimiin ja näin vastustaa eläinsuojelurikoksia ja eläinten kärsimystä. KSEY:n Minna Mänttäri kertoo meille KSEY:n toiminnasta.

– Hoidamme Kouvolan ja Iitin alueiden kaupungin löytöeläinten talteenoton. Lisäksi edistämme seudun eläinsuojelutyötä.

Yhdistys toimii verrattain laajalla alueella. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kouvolan ja Iitin alue vastaa yli puolta Kymenlaakson ja noin kolmannesta Uudenmaan maakunnasta. Talteenoton ja seudun eläinsuojelutyön edistämisen lisäksi KSEY neuvoo ja auttaa ihmisiä erilaisissa eläimiin liittyvissä kysymyksissä.

– Järjestämme sirutustempauksia ja puhumme leikkautuksen tärkeydestä, Mänttäri esittelee.

Tilastot kertovat vapaaehtoisuuteen, talkootyöhön ja lahjoituksiin tukeutuvan yhdistyksen tarpeellisuudesta. Vuonna 2016 KSEY:n kautta kulki 636 eläintä.

Vuonna 2017 lukema ohitettiin jo ennen joulukuuta: 700 eläimen raja rikkoontui 1.12. Kissoja hylätään yhä eniten. Koiria sekä muita pieneläimiä kulkee KSEY:n kautta Mänttärin mukaan vähemmän.

– Koiria ja pieneläimiä kulkee kauttamme noin sata vuodessa.

22

SEY:N KOTISIVUILLA

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Kun eläinmäärät kasvavat, myös KSEY:n nykyiset kissatilat ovat käyneet ahtaiksi ja tulleet tiensä päähän. Yhdistys purkaa tämän vuoden aikana toimipisteen vanhan osan ja rakentaa sen tilalle uuden, noin 200 neliön kokoisen osaston uutta kotia etsiville kissoille.

– Kissoille rakennetaan yhden ison tilan sijaan kolme pienempää yksikköä.

Tällaisella ratkaisulla pystytään estämään paremmin mahdollisten tautien leviäminen. Tiloihin tulee myös osasto leikkauksesta toipuville kissoille. Samalla rakennetaan yksi isompi tila palvelemaan yleisöä: siellä voi juoda kupposen kuumaa ja järjestää luentoja ja kerhoja.

KSEY:n uuden toimitilan rakentamisen rahoittaa osittain Pohjois-Kymen Kasvu ry. Se on paikallinen kehittämisyhdistys, joka on toiminut kesästä 2001 lähtien. Osan rahoituksesta KSEY on kerännyt itse. Lisäksi yhdistys joutuu ottamaan jonkin verran lainaa rakennusprojektia varten.

Sirutus saatava pakolliseksi Erityspiirteenä KSEY:n toiminta-alueella ovat maaseudun leikkaamattomat kissat, joista kehittyy nopeasti isojakin populaatioita. Yhdistyksen suurin eläinsuojelullinen haaste sen omalla toiminta-alueellaan ovatkin ulos syntyvät kissapopulaatiot. KSEY pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen alueellaan valista-

KSEY valistaa paikkakuntalaisia kissan leikkauttamisen tärkeydestä.

KSEY:n suurin haaste ovat ulos syntyvät kissapopulaatiot.

malla jatkuvasti paikkakuntalaisia kissan leikkauttamisen tärkeydestä. Usein KSEY tekee neuvontatyötä yhdessä valvontaeläinlääkärin kanssa.

– Toivottavasti kissapopulaatioiden eteen tehty työ kantaa hedelmää ja jossain vaiheessa kissamäärät pienenevät.

Myös eläinten sirutus olisi tärkeää.

– Eläinten sirutus tulisi saada Suomessa pakolliseksi, jolloin karanneiden eläinten omistajat olisi helpompi löytää, Mänttäri toteaa.

Kaksi muuta jäsenjärjestöä esiteltiin lehdessä 1/2018

Toimintansa vakiinnuttanut MESY uusien haasteiden edessä

2/2

TEKSTI | Erja Veivo

V

rat, joiden hyvinvoinnista naapurit ovat huolissaan, kuvailee MESYn koiravastaava Jenni Kerminen.

Lemmikkien ohella MESY huolehtii loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä, jotka kuljetetaan tarvittaessa eteenpäin hoitopaikkoihin. Tyypillisin autettava on oravanpoikanen, jonka emo on jäänyt auton alle tai joka on joutunut emonsa hylkäämäksi.

Visio tiiviistä yhteistyöstä MESYn toiminta on jo pitkään ollut vakiintunutta. Yhdistys neuvoo yleisöä eläinsuojeluun liittyvissä kysymyksissä puhelimitse ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi MESY harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa, järjestää kokouksia, eläinsuojelupäiviä ja luentoja, joissa puhuvat eläinlääkärit ja muut asiantuntijat ja joiden aiheina ovat olleet esimerkiksi eläinten ensiapu ja luonnonvaraiset eläimet.

Yleisölle avoimia luentoja järjestetään yleensä kahdesti vuodessa.

– Tilaisuuksien tarkoituksena on lisätä jäsentemme ja kaikkien kansalaisten tietoutta yhdistyksemme toiminnasta

ja tarjota tietoa Suomessa vallitsevista eläinsuojelullisista ongelmista. Työsarkaa on paljon, mutta onneksi yhä useampi nykyään ymmärtää, että eläimillä on hyvinvointitarpeita.

MESYllä on oma löytöeläintalo, joka valmistui vuonna 2011 pitkällisten ponnisteluiden tuloksena. Tätä ennen yhdistyksen osoite vaihtui moneen kertaan 20 vuoden aikana.

– Oma talo tuo turvaa ja pysyvyyden tunteen, mutta jatkuvina huolenaiheinamme ovat silti varojen riittävyys sekä vapaaehtoisten työntekijöiden houkutteleminen mukaan toimintaamme, Kerminen lisää.

MESY kattaa monien eläinsuojeluyhdistysten tapaan kulujaan lahjoituksilla, kirpputorien myyntituotoilla sekä tapahtumia järjestämällä. Kerminen uskoo, että eläinsuojeluyhdistysten keskinäinen yhteistyö säästäisi resursseja ja keventäisi siten työkuormaa. Näin työvoimaa vapautuisi muihin tehtäviin.

– Esimerkiksi tiedottamiselle ja uutta kotia etsivien eläinten ilmoituksille voisi luoda yhteisen kanavan, jonne yleisö olisi helppo ohjata, hän visioi.

MARJO SAPPINEN

UONNA 1969 perustetun Mikkelin Eläinsuojeluyhdistys MESYn päätarkoitus on eläinsuojelun edistäminen ja heitteille jätettyjen lemmikkieläinten auttaminen. Yhdistys huolehtii sopimuksen nojalla Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan löytöeläimistä. Lisäksi yhdistys ottaa vastaan eläimiä, joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä kykene enää huolehtimaan lemmikeistään.

Vuosittain MESY sijoittaa noin 300 eläintä uusiin koteihin.

Mikkelin alue on laaja ja maaseutuvaltainen, eikä kaikilla paikkakuntalaisilla ole riittävästi tietoa eläinten hyvästä hoidosta.

– Koska ympäröivillä alueilla ei ole toimivaa eläinten huostaanottopaikkaa eikä uudelleensijoitusresursseja, meille tulee eläimiä myös Kerimäeltä, Kiteeltä, Savonlinnasta, Juvalta, Rantasalmelta, Kangasniemeltä ja Varkaudesta. Toiminta-alueemme on siis hyvin lavea, ja meitä kuormittavat tyypilliset maaseudun ongelmat eli vailla huolenpitoa ulkona elävät kissapopulaatiot ja ulkokoi-

MESYn hallituksen jäsen Jenni Kerminen toivoo, että eläinsuojelu­ yhdistykset tekisivät enemmän yhteistyötä.

Vailla huolenpitoa ulkona elävät kissapopulaatiot ja ulkokoirat työllistävät eniten MESYä.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

23

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä on oma, vuoden 2004 lopulla valmistunut löytöeläintalo Lahden Jokimaalla.

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys haaveilee eläinhotellista TEKSTI | Erja Veivo

P

eläinsuojeluyhdistys on iso toimija Hämeen alueella. Yhdistyksellä on talteenottosopimus seitsemän kunnan kanssa. Lisäksi yhdistys ottaa vastaan hädänalaisia löytöeläimiä sopimuskuntien ulkopuolelta.

Vuonna 2017 Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon tuli 688 eläintä, joista valtaosa oli kissoja.

– Isot ulkona elävät kissapopulaatiot ovat murheenkryynimme ja maaseudulle tyypillinen eläinsuojeluongelma, jota harvemmin esiintyy esimerkiksi Helsingissä tai muissa suurissa kaupungeissa, sanoo Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Annikki Aaltonen.

Yhdistys pyrkii aina auttamaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia pitää lemmikkejään. Näin voidaan ennaltaehkäistä myös eläinten heitteillejättöjä.

– Jos tilanne on hyvin hankala ja on vaarana, että eläin jää hoidotta, omistaja voi luovuttaa eläimen yhdistyksemme haltuun. Meillä ei ole hoitolapalvelua, joka tarjoaisi tilapäistä apua esimerkiksi tilanteissa, joissa eläimen 24

ÄIJÄT-HÄMEEN

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

omistaja on joutunut sairaalaan. Voimme kuitenkin käydä omistajan kotona hoitamassa eläintä sairaalajakson ajan, Aaltonen kertoo.

Kissapopulaatioiden lisäksi Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistystä työllistävät virkaeläinlääkärien huostaanottamat koirat, joilla on yleensä käytöshäiriöitä. Koiran luottamuksen voittaminen ja opettaminen oikeille tavoille voi olla pitkä ja aikaa vievä tie. Yhdistyksellä on kuitenkin valmiudet kouluttaa pahinkin remmirähjääjä kiltiksi koirakansalaiseksi.

Eläinsuojelun työmyyrä ei luovuta Annikki Aaltosen toiveena on, että jonain päivänä ihmiset kohtelisivat eläimiään hyvin ja pitäisivät huolen siitä, etteivät lemmikit pääse katoamaan.

Hän on elätellyt haavetta jo 40 vuotta, mutta unelma ei ole vielä toteutunut.

– Löytöeläinten asema on parantunut ja ihmisten suhtautuminen hylättyihin eläimiin muuttunut suopeammaksi, mutta odotan yhä päivää, jolloin kodittomia lemmikkejä auttavien eläinsuojeluyhdistysten työlle ei ole tarvetta.

HESY myönsi Aaltoselle vuonna 2016 Eläinsuojelun Topelius -palkinnon vuosikymmenien mittaisesta vapaaehtoistyöstä eläinsuojelun parissa. Palkinnon ansiosta Aaltonen sai viime vuonna kutsun Linnan juhliin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

– On antoisaa ja palkitsevaa tehdä työtä eläinten hyväksi, vaikka myönnän, että välillä on tuntunut, etten millään jaksa enää. Unelmani ei ole kuitenkaan vielä toteutunut. Ja jos minä lopettaisin, niin monet eläimet jäisivät vaille apua.

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä on oma, vuoden 2004 lopulla valmistunut löytöeläintalo Lahden Jokimaalla. Talo on rakennettu itse perustuksia myöten aina montusta täyteen korkeuteen asti. Jokimaan löytöeläintalossa toteutui monia löytöeläintaloprojekteja vetäneen Aaltosen toinen unelma.

– Ehkä nälkä kasvaa syödessä, mutta haaveilemme suuresta testamentista, jolla voisimme hankkia toisen talon eläinhotelliksi. Kyllä tämäkin haave joskus toteutuu. Ykköshaaveenani on silti maailma, jossa ei ole hylättyjä eläimiä ja jossa ei ole tarvetta löytöeläintaloille.

LUKUNURKKA

TIETOTEOS KISSOJEN HYVINVOINNIN ASIALLA

Sari Haikka Kissan kotilääkäri.

Gummerus 2018. 240 s.

SARI HAIKAN Kissan kotilääkäri on kat­ tava hoito-opas jokaiselle kissanomista­ jalle, kissaa harkitsevalle tai ylipäätänsä kissoista kiinnostuneelle ihmiselle, jota kiinnostaa laajempi kuva kissan hoidos­ ta. Jo pelkästään sisällysluettelo herät­ tää mielenkiinnon, sillä siinä jokainen osaalue alaotsikoineen sisältää tärkeää tietoa kissasta haaveilevalle. Kirjan kirjoittaja on itse eläinlääketieteen asiantuntija, joten kirjasta löytyy paljon tieteellistä ja teo­ reettista informaatiota. Kirjassa käsitellyt aihealueet on kuitenkin onnistuttu selit­ tämään yksinkertaisesti ja helposti, joten lukukokemus on erittäin miellyttävä eikä ollenkaan puuduttava.

Kirjan tarkoitus on parantaa suoma­ laisten kissojen hyvinvointia, ja opus kä­ sittelee kissan hyvää hoitoa laajasti kai­

kilta suunnilta katsottuna. Kirja on hyvin ajanmukaisesti kirjoitettu ja käsittelee tär­ keitä asioita jo heti ensisivuilta alkaen.

Näitä ovat esimerkiksi kissan virikkeel­ listäminen, asianmukainen ravitsemus sekä suun hygienian hoito. Kirja auttaa ymmärtämään myös kissan lajityypillistä käyttäytymistä ja tarjoaa lukijalle näkö­ kulman, josta kissaa voi tarkastella aivan uudenlaisesta vinkkelistä. Kirjan kuvitus auttaa sisäistämään sanoin selitetyt asi­ at, sillä jokaiseen kirjan osa-alueeseen sisältyy runsaasti valokuvia erilaisista toi­ menpiteistä.

Lyhyesti selitettynä Kissan kotilääkäri on selkeä, monipuolinen ja mielenkiintoi­ nen teos, jonka hankkimista omaan kirja­ hyllyyn on syytä harkita. n ALISA KUUKKA

Ivana Helsingin verkkokauppa tarjoaa nyt koko valikoimastaan 15 % alennuksen HESYn jäsenille.

Alennuksen saat käyttämällä koodia HESY15 Lisäksi Ivana Helsinki lahjoittaa 15 % tällä koodilla tehtyjen ostosten nettotuotosta HESYn eläimille.

Nyt voit siis shoppailla iloa sekä itselle että kodittomille eläimille!

Etu on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Verkkokaupan osoite on shop.ivanahelsinki.com

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

25

TEKSTI | Mari Aro

Kissanpentu.

Aikuinen kissa.

Kahdeksan hyvää syytä adoptoida aikuinen kissa Kyllä, kissanpoikaset ovat tavattoman söpöjä! Alla kerromme kuitenkin syitä, miksi kannattaa valita nimenomaan aikuinen kissa.

1. WYSIWYG. What you see is what you get. Aikuisesta kissasta näkee, minkälainen eläin on kyseessä. Kis­ sanpennusta ei näe päällepäin, min­ kälaiseksi sen luonne ja ulkonäkö kehittyvät isona – ja isohan siitä joka tapauksessa tulee.

2. Koska aikuisten kissojen persoonalli­ suus on jo kehittynyt, ne tietävät sen, mitä ovat ja mitä haluavat. HESYllä tämä tarkoittaa sitä, että eläintenhoi­ tajien on helpompi auttaa asiakkaita valitsemaan juuri heidän kotiinsa ja elämäänsä sopiva aikuinen kissa. Ha­ luatko aktiivisen ja puheliaan kissan vai leppoisan sohvaperunan. Tai mie­ litkö kenties ihmisrakasta puskutrak­ toria? Voimme esitellä sinut sellaiselle!

3. Aikuisista kissoista on vähemmän huolta ja vaivaa. Kissanpennut ovat energiapakkauksia, jotka vaativat paljon huomiota. Ne tutkivat kaiken, kiipeävät kaiken päälle, pureskele­ vat kaikkea ja roikkuvat kaikessa, mihin kynnet pystyvät – ja kyllä myös sinun reidessäsi! Pennut ovat kaiken kaikkiaan riiviöitä päivät pääksytys­ ten ja yöt pitkät. Aikuiset kissat ovat tyynempiä ja rauhallisempia.

26

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

4. Aikuisille kissoille sisäsiisteys on yleensä itsestäänselvyys. Etenkin kotioloissa jo aiemmin eläneet kissat ovat perillä kotikissan perusetike­ tistä. Vähemmän vessavahinkoja, vähemmän pudotettuja koriste-esi­ neitä, vähemmän lattialle levitettyjä vessapaperirullia, vähemmän päi­ vällispöydästä varastettua ruokaa*.

Vähemmän aikaa tuhotöissä, enem­ män aikaa halailulle ja rapsutuksille!

5. Ethän vain kuvittele, että jäät leikki­ vän kissan söpöydestä paitsi, jos va­ litset aikuisen kissan? Aikuiset kissat ovat edelleen pieniä petoja, tarvit­ sevat viihdykettä ja innostuvat leik­ kimisestä. Pahvilaatikot! Höyhenti­ kut! Pingispallot! Aikuiset kissat ovat myös pentuja parempia erottamaan lelut ihmisten varpaista.

6. Huolettaako, että aikuisen kissan kohdalla lopullisen luopumisen suru on edessä liian pian? Hyvin hoidetun sisäkissan keskimääräinen elinikä on noin 16 vuotta, ja monet kissat elä­ vät peräti 20-vuotiaiksi. Amerikka­ lainen Creme Puff -kissa eli 38-vuo­ tiaaksi! Toisaalta nuoren pennun kohdallakaan ei voi tietää, kuinka pit­

kä elämä sillä on edessään. Kissan kiintymys on aina riskin väärti.

7. HESYlle päätyneet tai yhdistyksen tiloissa syntyneet kissanpennut ovat siinä onnellisessa asemassa, että niiden elämä pääsee alkuun huoleh­ tivissa käsissä ja niillä on – toivotta­ vasti – edessään vain yksi muutto: HESYltä loppuelämän kotiin. Aikui­ set kissat ovat ainakin kertaalleen kotinsa menettäneet, jos niillä sel­ laista on konsanaan ollutkaan. Nekin ansaitsevat loppuelämän turvan.

8. Mitä nuorempi kissa on, sitä nope­ ammin se löytää uuden kodin. Tämä sääntö pätee myös HESYn hoidos­ sa oleviin eläimiin. Teet hyvän työn jo siinä, että annat kodin kodittomalle kissalle. Harkitse hyvän karman tup­ laamista adoptoimalla aikuinen mirri, joka saattaisi joutua muuten odotta­ maan kotia kuukausikaupalla. *Huomaa, että sanomme ”vähemmän”. Jos kissa ei missään tapauksessa saa koskaan pudottaa mitään, kiivetä missään tai kiinnostua jostain, mistä se saisi mieluummin olla kiinnostumatta, kannattaa, öhöm, ehkä harkita uudemman kerran, onko kissa sinulle sopiva lemmikki.

1. Musta on klassikkoväri ja aina muodissa.

Tutustu HESYn blogiin Oletko huomannut, että HESYltä on alkanut ilmestyä blogi? Blogi lanseerattiin lokakuussa 2017. Blogissa julkaistaan erilaisia eläinaiheisia kirjoituksia, joista olemme valinneet oheen kaksi juttua. Blogiin kirjoittavat yhdistyksen työntekijät sekä harjoittelijat ja vapaaehtoiset. Jos sinua kiinnostaa blogijuttujen kirjoittaminen tai vaikka vlogin tekeminen, lähetä sähköpostia osoitteeseen hesy@hesy.fi. HESYn blogin löydät osoitteesta hesy.fi/blogi/

TEKSTI | Mari Aro

10 hyvää syytä adoptoida musta kissa Mustien ja mustavalkoisten kissojen on todettu pääsevän hitaammin uuteen kotiin kuin muun väristen. Tämä on havaittu useissa maissa ja koskee myös HESYn kissoja. Syynä voi olla taikausko: mustan kissan on ajateltu tuottavan huonoa onnea. Mustien koirienkin uudelleensijoittumisen on havaittu olevan muun värisiä hitaampaa. Kyseessä on niin sanottu mustan koiran syndrooma. HESY päätti antaa uskomuksille huutia ja listasi mustien kissojen ansiot alle. Samat hyödyt pätevät mustiin koiriin.

Musta koira on yhtä lailla valokuvauksellinen kuin musta kissa.

2. Pidätkö mustista ja tummista vaatteista?

Musta kissa on sinulle ehdottomasti paras valinta, koska sen irtokarvat eivät erotu vaatteistasi.

3. Musta kissa on aina juhlavalmis smokkipuvussaan ja pikkumustassaan.

4. Musta kissa sopii sisustukseen kuin sisustukseen. Voit vaihtaa kotisi värejä tyylejä huoletta.

5. Mustan kissan omistaminen tekee sinusta automaattisesti hieman mystisen ja mielenkiintoisen.

6. Musta kissa on erinomainen tapa ilmaista sisäistä goottiasi.

7. Mustille kissoille voi antaa erityisen jännittäviä nimiä, kuten Varjo, Keskiyö, Ninja, tai, tuota, Musti?

8. Mustat kissat harmaantuvat ikääntyessään kuten ihmisetkin.

Voitte charmaantua yhdessä.

9. Musta kissa tarjoaa oivia mahdollisuuksia valokuvaustaitojesi harjaannuttamiseen.

Oletko koskaan yrittänyt kuvata mustaa kissaa? Yleensä tulos on musta tyyny, jolla on silmät. Ota upea kuva mustasta kissasta ja voit tuntea suurta ylpeyttä itsestäsi.

10. Mustat kissat ovat, käsittämätöntä kyllä, vähiten haluttujen joukossa ja joutuvat HESYllä odottamaan uutta kotia pitkään.

Anna sinä koti omalle upealle kotipantterille!

Musta kissa sopii sisustukseen kuin sisustukseen!

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

27

MARIA HOLZER, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

SAKARI TOPELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ 200 VUOTTA

TEKSTI | Aliisa Mikkola

Satusetä Sakari Topelius on HESYn tunnetuimpia perustajajäseniä, jonka mielestä eläinsuojelu oli kansan kasvattamista. Hän opetti suomalaisia kunnioittamaan luontoa, eläimiä ja kanssaihmisiä.

S

syntymänimeltään Zachris, syntymästä tuli 14.1.2018 kuluneeksi 200 vuotta. Varmasti lähes jokainen meistä muistaa jonkin satusedän klassikkosaduista, ja kirjailijana hänet tunnetaankin parhaiten. Topelius oli myös toimittaja, historioitsija, valtioneuvos ja Helsingin yliopiston rehtori. Suomen kansallisarkisto kuvaakin häntä tavattoman monipuoliseksi ja erittäin tuotteliaaksi lahjakkuudeksi. Topelius paheksui rahan valtaa, tuhlailevaa elämäntapaa sekä liiallista individualismia, joita hän kritisoi arvostettuna mielipidevaikuttajana persoonallisella tyylillään.Topeliuksen ansiosta lastenkirjallisuus vakiintui Suomessa oikeaksi taidemuodoksi. Hän puolusti myös naisten oikeutta koulutukseen.

Topelius sai vaikutteita kansallisrunoilijaltamme J. L. Runebergiltä, jonka luona Kruununhaassa nuori Sakari piti majaa isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1832. Näinä aikoina, arvostetun älykön ja kulttuurivaikuttajan luona asuessaan, 28

AKARI TOPELIUKSEN,

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Topelius sai yksityisopetusta muutaman muun nuorukaisen kanssa.

Pikkulintujen suojelusta syntyi HESY Topelius oli erityisen kiinnostunut luonnonsuojelusta ja eläinten oikeuksista.

Hän oli yksi vuonna 1874 syntyneen HESYn perustajista. HESYn puheenjohtajana Sakari Topelius toimi vuosina 1886–1895. Näinä aikoina eläintensuojelun nähtiin olevan osa laajempaa valistuksellista ja humanitaarista työtä.

Jo ennen HESYä Topelius perusti eläinsuojeluaatteen innoittamana vuonna 1870 Kevätyhdistyksen, jossa lapsille opetettiin muun muassa pienten lintujen hoidon kautta solidaarista asennetta eläimiä ja muita ihmisiä kohtaan.

Voimme siis väittää, että Topelius näki ihmisten keskinäisen solidaarisuuden oleellisena keinona parantaa myös yhteiskuntamme eläinten oloja.

Vuonna 1874 Kevätyhdistyksen Kewätkirjassa julkaistiin ensimmäiset tunnetusti suomenkieliset ohjeet linnunpön-

tön valmistusta varten. Tämän jälkeen pikkulintujen suojelua ajavia yhdistyksiä ryhdyttiin perustamaan muillekin paikkakunnille, ja tällä tavoin tieto linnunpönttöjen hyödyllisyydestä levisi ympäri Suomea.

Näin Topelius kirjoittaa linnuista ja linnunpönttöjen tarpeellisuudesta Kewätkirjassa: Syynä on – – se, ettei he saa suojaa eikä sopivia paikkoja pesillensä. Sillä kun puut hakataan tai liiaksi karsitaan, kun meitä perataan kannoista ja rydöistä, kun paikkakuntaa paremmin siivotaan ja viljellään, niin silloin kaikki ne pikkulinnut, jotka eivät voi kotoutua varpusten ja pääskysten tavoin kattojen ja räystäiden rakoihin, joutuvat turvapaikan puutteeseen.

Kaikki tietäwät, kuinka ihania pikkulinnut owat nähdä ja kuinka ilahuttawia kuulla puistoissamme ja puutarhoissamme. Mutta eipä kaikki tunne, minkä suuren ja monipuolisen hyödyn he saattawat ihmiselle häwittämällä nuo miljoonat wahingollisia hyönteisiä ja niiden sikiöitä, jotka muutoin söisiwät puut puhtaiksi lehdistä, pensaat samaten ja kaikellaiset muut kaswit.

Omantunnontarkka topeliaaninen maailmankäsitys Topeliuksen luontomme monimuotoisuutta juhlistava Luonnon kirja julkaistiin vuonna 1856. Vuonna 1875 ilmestyi Maamme-kirja, joka esittelee Suomen

Topelius oli kiinnostunut luonnon­ suojelusta ja eläinten oikeuksista.

”

Emme voi rakastaa ihmisiä rakastamatta eläimiä ja kaikkia eläviä olentoja.

Vähintä mitä voimme tehdä, on huolehtia siitä, että eläimiä kohdellaan hyvin.

H. IFFLAND, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Z T

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Lapset ruokkimassa lintuja, joutsenta ja kyyhkysiä Kaisaniemen joutsenlammella Kaisaniemen puistossa.

Liikennettä Pohjois­Esplanadilla 1900­luvun alussa.

Hevosia Kauppatorilla.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

29

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO HESY perusti vuonna 1998 yhdistyksen merkkihahmon Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon. Palkin­ non nimi on kunnianosoitus suomalaisen eläinsuojelun pioneerille.

Palkinto myönnetään eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityis­ henkilölle tai yhteisölle. Palkintona on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat: 2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen 2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen 2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen 2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää 2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti 2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen 2011 Otso Riiali 2010 ei jaettu 2009 Etsijäkoiraliitto 2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira 2007 ei jaettu 2006 Helsingin kaupunki 2005 dosentti Leena Vilkka 2004 toimittaja Mirja Pyykkö 2003 ei jaettu 2002 kirjailija Eeva Kilpi 2001 ohjaaja Aki Kaurismäki 2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset 1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka 1998 kirjailija Leena Krohn Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan marraskuussa 2018. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoit­ teeseen hesy@hesy.fi.

EEVA RISTA SER, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

luontoa ja kansaa sekä historiaamme.

Maamme-kirjaa luettiin lähes sata vuotta – aina vuoteen 1940 saakka – Suomen kouluissa.

Topeliuksella oli lapsenomainen tyyli ja kyky kirjoittaa eläinhahmojen kautta erityisesti lapsille, minkä voidaan olettaa olleen vahvasti yhteydessä eläinrakkauteen. Hänen kirjoitustensa aiheena ovat etenkin pienet linnut. Laululintu esiintyy esimerkiksi Sylvia-runossa, ja Koivu ja Tähti -sadussa kaksi pikkulintua opastavat kaapatun pojan ja tytön kotiinsa. Käytännöllisen teologian tutkija Pasi Jaakkola on tehnyt topeliaanisesta uskonnosta väitöskirjan, jonka mukaan Topelius kuvasi teksteissään pieniä kasvija eläinkunnan suojelijoita täynnä olevaa näkymätöntä hengellistä maailmaa.

Surumielinen joululaulu Varpunen jouluaamuna on sekin Topeliuksen käsi­ alaa ja perustuu hänen runoonsa. Siinä tyttö ruokkii pientä varpusta, jonka todelliseksi sieluksi paljastuu tytön nuorena kuollut veli. Henkilökohtaisten kokemustensa lisäksi Topelius ammensi teoksiinsa aineksia siis myös uskonnollisesta vakaumuksestaan.

Vattumato-sadun hengessä on hyvä lopettaa sanoihin: kaikkein vähäpätöisimpinäkin luontokappaleina pidetyt olennot ovat arvokkaita.

Avatkaahan satukirja! n

LÄHTEET Biografikeskus: Zachris Topelius. kansallisbiografia.fi Jaakkola Pasi, 2011: Topeliaaninen usko – Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana.

Kirjanäyttely Lastenkirjainstituutissa helmikuussa 2018: Tunnethan Topeliuksen?

Vuorisalo Timo: Linnunpönttöjen historiaa. linnunpontto.com

Linnunpönttöjä Ruoholahden villojen pihapiirissä.

30

HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

Yle, 2017: Satusetä Topelius vastusti tehohakkuita ja piirsi linnunpönttöjä jo 1800-luvulla.

Pes esu ula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

Kaikki kki normaaliin valko- ja kirjo kir pesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

T rjoamm Ta r e laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

FFaacebooookk /Heessyyryry om m/H fafacceebbooookk.c

Vuokramatot

Twitter @Hesyry

Instagram @hesyry y/ pan istys m o /c yhd .com uojelu n i d s e link n-eläin y-ry i s g e in -h hels

V kiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, Va 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio HESY | JÄSENLEHTI 2/2018

31

JOUKKOKIRJE

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

SOPIMUS 100587 .BB04

HESYN TUOTEKUVASTO AIKUISTEN T-PAIDAT classic- eli perusmallit 19 € KUVAT KRISTINA OINONEN

KUVAT RIITTA SOURANDER

ladyfit-mallit 13 €

1

Cat Crusader Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

!

TARKISTATHAN TUOTTEIDEN SAATAVUUDEN HESYn verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/hesy Monia t­paitoja on saatavana tällä hetkellä vain hajakokoisina ja eri värisinä.

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

3

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

KUVAT MIKKO KÄÄRIÄ

2

4

Dog Power Kaksipuolinen painatus.

Saatavana sekä pyöreällä että v-mallisella kaula-aukolla. Saatavilla vain S­kokoisina.

Joulukortit ja vuoden 2019 seinäkalenteri tulevat myyntiin loka–marraskuussa.

6

8

Postikortit 0,50 € / kpl

7

10

Cat Power

Kangaskassit tulevat jälleen myyntiin syksyllä.

Painatuksia on kaksi: tassut ja HESYn logo.

Postikorttinippu 4 € / 10 kpl

Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle. Kissa, koira ja kani.

9

5

Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle. 30 sivua.

Nyt voit tehdä HESYlle aineettoman lahjan, jolla autat yhdistyksen hoidossa olevia hylätyksi tulleita eläimiä. Esimerkiksi jo 5 eurolla voit tarjota kissalle päivän ateriat ja 50 eurolla koiralle välttämättömän rokoteturvan.* NÄIN VOIT TILATA TUOTTEITA • HESYn verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/hesy • puhelimitse soittamalla numeroon 09 54200 100 palvelemme ma–pe klo 10–17 • poikkeamalla ostoksille myymäläämme osoitteessa Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Katso myymälän aukioloajat osoitteesta www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2.

Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään 5 euron käsittelymaksu.

* HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020.