HESY-lehti 1/2022

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 1/2022

KIELI VAIKUTTAA

ELÄINSUHTEISIIMME

Eläinsuojelun

Topelius -palkinto

RAUTAKARHUJEN

AUTTAJILLE

HESYn

merkittävin resurssi:

AMMATTITAITOISET

ELÄINTENHOITAJAT

Helsingin eläinsuojeluyhdistys

HESY ry

Puheenjohtaja

Ordförande

Nina Immonen

Hallituksen

varsinaiset jäsenet

Styrelsens egentliga medlemmar

Eeva-Kaisa Johnson

Tiina Kohtamäki

Minna Lahti

Kirsi Sharma

Nina Virtanen

HESY-keskus

Muonamiehentie 7

00390 Helsinki

puh. 09 54200 100

Tarkista aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

JÄSENMAKSU

TÄSSÄ LEHDESSÄ

3 Pääkirjoitus

Ledaren

4 Asiaa jäsenille

6 HESYn jäsenyhdistys: Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys EKEY

7 HESY jätti jälleen lausunnon luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista

PÄÄKIRJOITUS

Pieniä suuria tekoja

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant

Tiina Larsson

Hannele Luukkainen

HESY-centret Statarvägen 7

00390 Helsingfors tel. 09 54200 100

8 Eläinsuojelun Topelius -palkinto rautakarhujen auttajille

11 Punkit heräävät jo viidessä celsiusasteessa

12 Sanoja, kuvia, arvoja ja asenteita – eläimet ihmisviestinnässä

16 Kelpaisiko käytetty eläin?

18 ¡Ay Caramba! Elämää löytökissan kanssa

20 HESYläiset Tuulispäässä

22 Paljon vartijat – HESYllä eläintenhoitajan työ on vaativaa ja vastuullista

YKSI SUURIMMISTA MUUTOKSISTA HESYn toiminnassa puheenjohtajakauteni aikana on ollut Viikin löytöeläintalon siirtyminen HESYn alaisuuteen. Viikki on tuonut tullessaan sekä paljon uutta että paljon tuttua. Sydäntä lämmittää, kun karkuun päässyt lemmikki pääsee takaisin kotiin ja eläintä noutava omistaja halaa karvakaveriaan kyynelsilmin. Toisaalta eläinsuojelun nurjin puoli näyttäytyy Viikissä myös usein. On löytöeläimiä, jotka ovat selvästi olleet jonkun lemmikkejä, mutta joita kukaan ei kaipaa. On huostaanotettuja eläimiä, jotka ovat jääneet hoitoa ja rakkautta vaille. On lemmikkejä, jotka ovat huutaneet kotonaan päiviä tai tulleet hakatuiksi julkisella paikalla – mutta kukaan ei ole puuttunut asiaan. Usein mietin, miksi me ihmiset puutumme epäkohtiin niin myöhään, miksi käännämme selkämme ja kävelemme ohitse?

julkinen keskustelu ja poliisi on nyt muuttanut suurpeto­ohjeistustaan: lopetus ei ole enää loukkaantuneiden suurpetojen kohdalla ensisijainen vaihtoehto.

ME JOKAINEN VOIMME TEHDÄ eläinten hyväksi jonkin pienen teon. Tässä HESYn lista heille, jotka haluavat auttaa kodittomia eläimiä:

• Anna loppuelämän koti kodittomalle eläimelle.

• Jos et voi ottaa omaa eläintä, harkitse sijaiskodiksi ryhtymistä.

• Jos et voi toimia sijaiskotina, ryhdy vapaaehtoiseksi.

• Jos et voi alkaa vapaaehtoiseksi, tee rahalahjoitus.

MEDLEMSAVGIFT

25 Eläimen kiitos on ainutlaatuista

Vuxenmedlem Ständig medlem 25 € 375 €

Aikuisjäsen Ainaisjäsen 25 € 375 €

AVUSTUSTILI ∙ DONATIONSKONTOT

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl

IBAN: FI09 2001 1800 113063

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi koirille, käytä viitenumeroa 100599

Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi kissoille, käytä viitenumeroa 100573

Kiitos yhteistyökumppaneillemme

Tack till våra samarbetspartners

Alver Pet HauHau Champion Hydzone

Faunatar K-Citymarket Vantaa Koivukylä

Kesko K-Market Hämeenkylä LifaAir

MSD Animal Health Musti ja Mirri Espoontori

Musti ja Mirri Iso Omena Musti ja Mirri Kaari

Musti ja Mirri Sello Musti ja Mirri Ruoholahti

Musti ja Mirri Tripla Oriola Pala Pet

Peten Koiratarvike Tammisto Prevet

Royal Canin RAUH! Tierran Lemmikkipuoti

Verkkokauppa.com Willi Espoo

Yhteinen Pöytä Lämpimät kiitoksemme myös

päiväkoti Karhen henkilökunnalle, lapsille ja lasten vanhemmille!

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2020/755. Lupa on voimassa 1.1.2021 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin. Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaalien tuottamiseen.

26 Älä jätä koiraasi vieraiden armoille kauppojen eteen

27 Lipaskeräysliike: Asiantuntevaa palvelua Espoon Willistä

28 Lukunurkka: Lastenkirjailija Markku Kaskelan innoittajana toimi HESYn löytökissa

30 Koiran kanssa ravintolaan

SITTEN MUISTAN NE IHMISET, joilta jonkun eläimen kohdalla löytyi rohkeus varmistaa, että pieni pääsee turvaan. Se ei kenties lopulta vaatinutkaan suurta urotekoa, vaan vaikkapa sähköpostin tai maininnan koetusta huolesta oikealle taholle. Pienten tekojen ketjusta voi tulla jotain suurta ja merkittävää. Esimerkiksi Topelius­palkittumme Elisa Aaltola ja Carina Lintula puolustivat viime vuonna sinnikkäästi pyyntirautoihin astuneiden karhujen henkeä. Heidän ansiostaan asiasta virisi vilkas

LEDAREN

Småstora gärningar

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 1/2022

PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Nina Immonen

TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE Mari Aro

TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen

KANSIKUVA | PÄRMBILD Tiia Aro

PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN

Ann-Charlotte Fogde

ILMOITUSMYYNTI ANNONSFÖRSJÄLNING

tarja.kivela@hesy.fi

ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 700 € • 1/2 500 € • 1/4 280 €

TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki

REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Statarvägen 7, 00390 Helsingfors

LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI ArtCloud Oy

EN AV DE STÖRSTA FÖRÄNDRINGARNA i HESY:s verksamhet under mitt ordförandeskap har varit överföringen av hittedjurshuset Vik till HESY:s ansvarsområde. Vik har fört med sig såväl mycket nytt som många bekanta saker. Det värmer hjärtat när ett förrymt sällskapsdjur får komma tillbaka till sitt hem och ägaren som hämtar djuret kramar sin lurviga vän med tårar i ögonen. Å andra sidan ser man ofta avigsidan av djurskyddet i Vik. Det finns djur som uppenbarligen varit någons sällskapsdjur, men som ingen saknar. Det finns omhändertagna djur, som lämnats utan omsorg och kärlek. Det finns husdjur som har skrikit sina hem under flera dagars tid eller som blivit misshandlade på allmänna platser – men ingen har ingripit. Jag undrar ofta varför vi människor dröjer med att ingripa missförhållanden, varför vi vänder ryggen till och går förbi?

SEDAN MINNS JAG ALLA DE MÄNNISKOR, som hade mod att se till att djuret kom säkerhet. slutändan krävde det kanske inte så mycket hjältemod, utan till exempel ett mejl eller omnämnande av den upplevda oron till rätt part.

En kedja av små gärningar kan bli något stort och betydelsefullt. Ifjol försvarade till exempel Elisa Aaltola och Carina Lintula , som båda belönades med vårt Topeliuspris, outtröttligt björnarnas liv som hade trampat fällor. Tack vare dem blev det en livlig offentlig debatt i frågan och polisen har nu ändrat sina

• Jos et voi antaa rahaa, lahjoita kodittomille eläimille itsellesi tarpeetonta tavaraa, kuten vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä.

• Jos et voi tehdä lahjoitusta, jaa linkkejä, kuvia ja tietoa eläinsuojelusta ja kotia etsivistä eläimistä sosiaalisissa medioissa.

• Jos et käytä sosiaalisia medioita, kerro ystävillesi tavoista auttaa eläimiä.

• Ja tietysti: ole itse kiltti kaikille eläimille äläkä koskaan hylkää lemmikkiä.

riktlinjer för stora vilda djur: avlivning är inte längre det primära alternativet för skadade stora vilda djur.

VI KAN VAR OCH EN UTFÖRA NÅGON LITEN GÄRNING till förmån för djuren. Här är HESYs lista för dig som vill hjälpa hemlösa djur:

• Ge ett hemlöst djur ett hem för resten av dess liv.

• Om du inte kan ta ett eget djur, fundera på att bli ett fosterhem.

• Om du inte kan fungera som fosterhem, börja jobba som volontär.

• Om du inte kan börja som volontär, gör en penningdonation.

• Om du inte kan ge pengar, ge till de hemlösa djuren för dig onödiga saker, som t.ex. gamla lakan och handdukar.

• Om du inte kan göra en donation, så dela länkar, bilder och information om djurskydd och djur som söker hem de sociala medierna.

• Om du inte använder sociala medier, berätta åt dina vänner om de olika sätten på vilka man kan hjälpa djur.

• Och såklart: var själv snäll mot alla djur och överge aldrig ett sällskapsdjur.

VAIN REKISTERÖITY MIKROSIRU TUO KARKULAISEN KOTIIN!

ONHAN LEMMIKKISI MIKROSIRU rekisteröity? Löytöeläintaloissa ja eläinsuojeluyhdistyksissä kohdataan usein mikrosirotettuja eläimiä, joiden sirutietoja ei löydy eläintietokannoista. Eläimelle on voitu laittaa mikrosiru eläinlääkärin vastaanotolla tai muussa tilanteessa, mutta sirutietoja ei ole joko ymmärretty, osattu tai viitsitty viedä mihinkään eläintietokantaan.

Mikrosirusta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä. Jokaisessa mikrosirussa on uniikki numerosarja, joka saadaan selville mikrosirulukijalla. Itse sirussa ei ole muuta tietoa. Tunnistusmerkinnän yhteydessä on aina muistettava, että omistajan tulee rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan. Näin mikrosirun numerosarja saadaan yhdistettyä lemmikkiin ja sen omistajaan.

Suomessa on monia eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru­verkkopalvelu ja Siruhaku.fi­verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat. n

OTSONOINTILAITE HESYN KÄYTTÖÖN

ARPAONNI POTKAISI HESYä vuoden 2021 eläinlääkäripäivillä: yhdistys voitti Hydzonen järjestämässä arvonnassa Hydzone WDS ­otsonointilaitteen. Hydzonen mukaan laite otsonoi tavallista hanavettä tehden siitä tehokasta desinfioivaa puhdistusainetta. Otsonivettä käytetään paitsi kemikaalittomassa siivouksessa, myös haavojen ja hiertymien tai vaikkapa hiivatulehdusten hoidossa. Otsonivedellä voi myös poistaa pinttyneitä hajuja. Laite saapui HESYlle vuoden alussa ja otamme sen innolla koekäyttöön HESYn eläintiloissa! Laite pääsee todelliseen tehotestiin, sillä tiloissamme riittää niin siivottavaa ja poistettavia hajuja kuin desinfioitavia käsiä ja tassujakin. n

WILLI.fi:stä löydät

Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

HALUATKO SAADA SÄHKÖPOSTIISI HESYn tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähetä meille sähköposti, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@hesy.fi tai tilaa uutiskirjeet verkossa sivulla: https://www.hesy.fi/tilaa-uutiskirje/ Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedotteiden ja uutiskirjeiden lähettämiseen eikä niitä luovuteta eteenpäin. Voit milloin tahansa perua tilauksen. n

Saatko jo jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

JÄSENMAKSULOMAKKEIDEN toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi Muista mainita viestissä etu­ ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu. Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hesy@hesy.fi

Sirutetun lemmikin tunnistenumero saadaan selville mikrosirulukijalla.

WILLI.FI @ WILLI_LEMMIKKITARVIKE

KOIRILLE • KISSOILLE • PIENELÄIMILLE

reviirin parhaan saaliin: varusteet seikkailijoille, trendikkäät tarvikkeet kotiin sekä maistuvimmat herkut eläinmaailman kriitikoille.

HESYN JÄSENYHDISTYS:

Etelä-Kymenlaakson

eläinsuojeluyhdistys EKEY

Mikä on Ekey?

Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys EKEY on voittoa tavoittelematon vapaaehtoisvoimin pyörivä taho. Sen tarkoituksena on auttaa kodittomia eläimiä koko Etelä-Kymenlaakson alueella. Yhdistystoiminnassa on mukana noin 40 vapaaehtoista ihmistä. Ihmiset jakautuvat eläintalon työvuoroihin, kissakuiskaukseen ja varainhankitatiimiin. Hallituksen kuusi vapaaehtoista pitää huolta, että yhdistystoiminta on turvallista ja toiminta menee lakipykälien mukaan. Ekey on aloittanut toimintansa vuonna 2019. Eläinsuoja kodittomille löytöeläimille avautui Kotkassa kesällä 2020, ja nimeksi valikoitui Ekeyn Eläintalo. Ekeyn Eläintaloon pystytään sijoittamaan samanaikaisesti noin 30 kissaa.

Turvaan saatetut

Vuoden 2021 aikana Ekey otti hoitoonsa 175 koditonta kissaa, 31 kania ja kolme koiraa. Suurin osa eläimistä on populaatiokissoja, mutta olemme myös pystyneet auttamaan lemmikinpitovaikeuksiin ajautuneita ihmisiä ottamalla heiltä vastaan kissoja. Näitä kissoja kutsumme kodinvaihtajiksi.

Turvattu tulevaisuus

Kaikki eläimet Ekeyllä pääsevät eläinlääkärin tarkastukseen ennen uuteen

HESY jätti jälleen lausunnon luonnoksesta laiksi

ELÄINTEN HYVINVOINNISTA

kotiin muuttamista. Kanit leikkautetaan terveystarkastuksen lisäksi. Kissat madotetaan useasti, sirutetaan, rokotetaan, leikkautetaan ja ilmenneet terveysongelmat hoidetaan. Arat kissat myös sosiaalistetaan mahdollisimman pitkälle. Tässä auttaa Ekeyn vapaaehtoinen kissakuiskaustiimi.

Helpotusta eläintalon arkeen

Vuonna 2021 yhdistys sai mahdollisuuden kääntää uuden sivun yhdistystoiminnassa ryhtymällä työnantajiksi palkkatuen turvin. Eläintalolla työskentelee tällä hetkellä yksi palkkatuettu henkilö ja toinen palkataan, jahka sopiva löytyy. Tämän lisäksi Eläintalon hoitovuoroissa käy noin viisitoista vapaaehtoista ihmistä.

Yhteistyössä on voimaa Ekey tekee tiivistä yhteistyötä muiden eläinsuojeluyhdistysten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Valvontaeläinlääkärin apuna tyhjennämme kissapopulaatioita ja vastaanotamme kodinvaihtaja-lemmikkieläimiä.

Etelä-Kymenlaakson alueella toimivasta löytöeläintalo Kuppiksesta yhdistys vastaanottaa myös eläimiä. Suurten kani- ja kissapopulaatioiden tyhjennyksessä apuna ovat olleet useammat eläinsuojeluyhdistykset kautta maan. Eläimiä

on saatu sijoitettua muihin yhdistyksiin, kun Ekeyn omat tilat ovat täyttyneet.

Ekeyn Eläintalo on täynnä lähes läpi vuoden. Tämän lisäksi yhdistyksen sijaiskodeissa on 10–20 kissaa.

Auttamisen mahdollistaja

Ekey ei saa minkäänlaista vakiintunutta yhteiskunnan tukea. Aktiivinen varainhankintatiimi tekee paljon vapaaehtoistyötä, jotta kannatustuotekauppa käy.

Ekeyn edustajia pääsee tapaamaan 12 tapahtumassa vuosittain – koronatilanne on tosin vaikuttanut tapahtumiin. Kannatustuotteita on mahdollista ostaa myös suoraan Ekeyn Eläintalolta etukäteen sovittujen vierailujen yhteydessä. Tämän lisäksi yhdistyksellä on kirpputoripöydät Jussin Jättikirpputorilla ja Hovinsaaren kaarikirpputorilla Kotkassa. Rahankeräyslippaita yhdistyksellä on toiminta-alueellaan noin 20:ssa eri liikkeessä.

Adoptiomaksuilla katetaan osa eläimistä koituneista eläinlääkäri- ja ylläpitokuluista.

Kaikilla on mahdollisuus auttaa

Yhdistykselle ensisijaisen tärkeää toiminnassaan on yhteistyö ja avoimuus. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. n

Eläinsuojelulain uudistus on edelleen kesken. Tällä hetkellä voimassa oleva laki on säädetty 1990 ­ luvulla. Laki on kipeästi päivityksen tarpeessa, sillä viime vuosikymmenten aikana on saatu runsaasti lisää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista. Myös ihmisten asenteet eläimiä ja eläintensuojelua kohtaan ovat muuttuneet.

UUDEN LAIN valmistelutyötä on tehty jo reilu vuosikymmen maa- ja metsätalousministeriössä. Ensimmäinen uudistusyritys lähti lausuntokierrokselle jouluna 2017. Se esiteltiin eduskunnalle vuonna 2018, mutta lakia ei ehditty hyväksyä ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Vaikka uutta lakia kaivattiin, ensimmäisen uudistusehdotuksen raukeaminen ei eläinsuojelutahoja suuresti harmittanut, sillä lakiluonnoksessa oli eläinten kannalta runsaasti valuvirheitä.

Uusi esitys lausuntokierrokselle marraskuussa 2021

Lakitekstiä muokattiin edellisellä lausuntokierroksella saadun palautteen sekä tehtyjen lisäselvitysten pohjalta, ja uusi esitys saapui lausuntokierrokselle vuoden 2021 lopulla. Lausuntopyyntö esitettiin myös Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Vaikka uusi lakiluonnos sisältää monia tervetulleita uudistuksia ja sen perustelu-

osio taustaselvityksineen on moderni ja kattava, itse laki on edelleen pettymys. Lain perusteluissa esimerkiksi tunnustetaan, että eläimellä on sisäsyntyinen tarve liikkua ja että riittävä vedensaanti on eläimen fysiologinen tarve. Nämä tarpeet eivät kuitenkaan toteudu laissa, sillä niitä ei ole joko viety pykälätasolle tai ne vesitetään poikkeussäännöin.

Taloudelliset seikat voittivat eläinten hyvinvoinnin

Perusteluissa kirjoitetaan useaan otteeseen, että eläimen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Samanaikaisesti lakiesityksen pykälät poikkeussääntöinen on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan. Luonnos

on edelleen sallimassa monia epämukavuutta tai suoranaista kipua aiheuttavia käytäntöjä, kuten parsinavetoiden ja porsitushäkkien käytön, sillä niiden korjaaminen aiheuttaisi eläintuotannolle kustannuksia ja lisävaivaa. Turkiseläinten hyvinvointi jää laissa käytännössä huomiotta.

Taloudellisten seikkojen on annettu tämän lain valmistelussa mennä eläinten hyvinvoinnin edelle ja eläinten hyvinvointi on jäämässä edelleen pahoinvoinniksi.

HESY jätti seikkaperäisen, 24-sivuisen lausuntonsa luonnoksesta tammikuussa 2022. Toivomme, että lakiluonnosta korjataan annettujen lausuntojen perusteella. Eläinten hyvinvointilain tulee suojella eläimiä, ei eläintuotantoa. n

*HESYn lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan HESYn sivustolla: https://www.hesy.fi/hesyn-lausunto-luonnoksesta-laiksielainten-hyvinvoinnista/

Tämäkin mökistä pelastettu populaatiokissa on päässyt Ekeyn kautta omaan, rakastavaan kotiin.

Ekey nousi otsikoihin loppukesästä 2021 löytyneen sisäkissapopulaation vuoksi. 41 kissaa löytyi asuttamattomasta mökistä: ruokaa oli niukasti, kissat söivät omaa ulostettaan ja jopa lajitovereitaan. Yhteistyössä muiden eläinsuojeluyhdistysten kanssa ja kansalaisten lahjoitusten avulla kissat saatiin turvaan.

TEKSTI | Lotta Kuronen KU VAT Ekeyn aktiivit

TEKSTI Mari Aro

Luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista ei edelleenkään lupaa hyvinvointia etenkään niille eläimille, jotka ihminen luokittelee tuotantoeläimiksi.

sen epäkohdat: sen, millaista ahdinkoa emolle myönnetty tappolupa merkitsee sen poikasille ja miten mittavaa kärsimystä pienpetopyynnissä käytetyt ”heti tappavat raudat”, jotka eivät valikoi uhrejaan, aiheuttavat lukuisille eläimille. Rautakarhujen hätä on noussut koko kansan tietoon, synnyttänyt kansalaisaloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi ja herättänyt kysymyksen koko metsästyksen oikeutuksesta, HESYn puheenjohtaja Nina Immonen perustelee valintaa.

Viranomaisten tarkistettava ohjeistuksiaan eläinystävällisemmiksi

Elisa Aaltola on rautakarhujen yhteydessä korostanut toistuvasti viranomaisten eettistä velvollisuutta auttaa eläimiä, jotka ovat loukkaantuneet ihmisen toiminnan takia.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto RAUTAKARHUJEN AUTTAJILLE

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY myönsi vuoden 2021 marraskuussa 147 ­ vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius ­palkinnon Elisa Aaltolalle ja Carina Lintulalle. Aaltola ja Lintula olivat vuoden aikana pyrkineet tarmokkaasti auttamaan pienpetoraudoista loukkaantuneita niin sanottuja rautakarhuja ja tuoneet vahvan eläineettisen näkökulman loukkaantuneiden suurpetojen pelastamista ja metsästystä koskevaan julkiseen keskusteluun.

VUONNA 2021 julkisuuteen nousi useita tapauksia, joissa karhu oli astunut pienpetorautaan ikävin seurauksin: rauta pureutui pysyvästi karhun tassuun. Eläin- ja ympäristöetiikan dosentti, eläinfilosofi

Elisa Aaltola ja Suomen Susi ry:n perustaja ja puheenjohtaja Carina Lintula

arvostelivat molemmat voimakkaasti viranomaisten toimintatapoja näiden neljän ns. rautakarhun tapauksessa.

Itä- ja Sisä-Suomessa liikkuneista, pienpetoraudan haavoittamista karhuista kolme lopetettiin.

Lintulan luotsaaman Suomen Susi ry:n sekä Aaltolan kannanottojen ansi-

osta pyyntirautojen haavoittamat karhut ja viranomaisten niille langettamat tappomääräykset saivat poikkeuksellisen paljon mediahuomiota ja herättivät keskustelua sosiaalisessa mediassa. Aaltola on lukuisissa kirjoituksissaan korostanut eettistä vastuuta auttaa karhuja. Hän on ollut yhteydessä myös ulkomaalaisiin karhuasiantuntijoihin sekä välittänyt näiden avuntarjouksen Suomen viranomaisille.

Pelastaakseen karhut Lintula tarjosi viranomaisille konkreettista apua kokoamalla eläinlääkäreistä ja biologista tiimin, jolla on valmius nukuttaa, kuntouttaa ja vapauttaa karhut takaisin luontoon. Lintulan käynnistämän

menestyksekkään keräyksen ansiosta pelastusoperaatiota varten saatiin hankittua peräti kaksi nukutuskivääriä, joista toista voidaan käyttää jatkossa vastaavissa vahinkotilanteissa.

Vaikka Aaltola ja Lintula uusivat toistuvasti avuntarjouksensa, niihin ei tartuttu. Vaikutti siltä, että viranomaisten toimintalinjana on ensisijaisesti lopettaa loukkaantuneet suurpedot, vaikka sen pitäisi olla ratkaisukeinoista viimeinen.

– Aaltolan ja Lintulan ulostulot ovat haastaneet viranomaisten lähes rutiininomaisen ja nurinkurisenkin tavan tappaa loukkaantuneet suurpedot eläinsuojelullisiin syihin vedoten. Samalla he ovat tuoneet julkisuuteen metsästyk-

– Tappamispäätökset osoittavat kyvyttömyyttä tunnistaa eläimen arvoa yksilönä ja ihmisen vastuuta eläimelle aiheuttamastaan vahingosta. Mikä huolestuttavinta, päätökset on tehty ilman, että yhdenkään karhun tassun kuntoa olisi nukutuksessa selvitetty: todennettua eläinsuojelullista perustetta lopettamiselle ei siis ole ollut. On erikoista priorisoida tappaminen auttamisen edelle. Maastossa auttamista – eli nukutusta, rautojen poistoa ja tassun kunnon tarkistusta – olisi yritettävä, ja jo EU:n ympäristödirektiivi velvoittaa siihen. On erittäin tärkeää, että viranomaiset laativat tulevien tapausten varalle eläinystävällisemmät ohjeet, joissa karhujen auttaminen otetaan vakavasti.

Carina Lintula näkee rautakarhujen lopettamispäätösten heijastelevan laajemmin Suomen suurpetopolitiikkaa, jossa erilaisia ”peto-ongelmia” on taipumus hoitaa kaatoluvin. Perusteettomien tappamisten välttämiseksi direktiivilajit eli susi, karhu, ahma ja ilves tulisi hänen mielestään saada pois riistaeläinluokituksesta, ja hän on perustanut työryhmän, joka on valmistellut kansanedustajia varten yksityiskohtaiset lakimuutokset tämän mahdollistamiseksi.

– Tällaisen lakimuutoksen myötä Suomen suurpedot siirtyisivät maa- ja metsätalousministeriön alaisuudesta ympäristöministeriölle, johon uhanalaisten lajien tulisi luonnollisestikin kuulua. Tämä olisi askel kohti kunnioittavampaa suhtautumista petoihin. Suurpetojen tulee saada elää luonnossa ilman vainoa ja toimia luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon tärkeinä ylläpitäjinä. n

Elisa Aaltola on eläin­ ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi ja dosentti, joka toimii tutkijana Turun yliopistossa. Hän käsittelee Hermithounds­blogissaan ja sosiaalisen median kanavillaan tutkimuksiinsa liittyviä aiheita mahdollisimman ymmärrettävästi ja arkikielisesti. Hän on seurannut erityisen tarkkaan ns. rautakarhujen kohtaloita ja tiedottanut niistä suurta yleisöä ja seuraajiaan.

CARINA LINTULA

Carina Lintula on yksi viidestä Suomen Susi 2013 ry:n perustajajäsenistä ja sen tämänhetkinen puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on löytää erilaisia ei­letaaleja vaihtoehtoja susivahinkojen estämiseen ja tiedottaa niistä yleisöä. Lintula on toiminut vapaaehtoisena aktiivina susien suojelun parissa noin vuosikymmenen verran. Hän on opiskellut biologiaa Helsingin yliopistossa ja kouluttautunut eläinhomeopaatiksi, mutta varsinaisen uransa Lintula on tehnyt liike­elämässä yrittäjänä.

ELISA AALTOLA

TEKSTI | Erja Veivo ja Mari Aro KARHUKUVAT | LTapsaH/Pixabay

POLIISI PÄIVITTI SUURPETOOHJEITAAN RAUTAKARHUKOHUN SEURAUKSENA

Rautakarhut keräsivät viime syksynä paljon julkisuutta ja poliisin toimet näissä tapauksissa herättivät kosolti kritiikkiä. Osa ongelmaa oli poliisien virallinen ohjeistus, joka ei käytännössä jättänyt tilaa kuin kahdelle vaihtoehdolle: karkotukselle tai tappamiselle.

Julkinen keskustelu onkin nyt johtanut poliisin toimintaohjeiden muutokseen. Poliisihallitus julkaisi uuden, kaikkia poliisilaitoksia sitovan suurpeto­ohjeen tammikuussa 2022. Ohje korostaa aiempaa enemmän loukkaantuneen eläimen oikeutta elämään. Toisaalta mukana on edelleen kirjaus, jonka mukaan pienpetoraudasta loukkaantuneen eläimen kivut täyttävät yleensä lopettamiskriteerit. Nähtäväksi siis jää, mihin ohjeistuksen kohtaan tulevaisuudessa eniten vedotaan. n

KANSALAISALOITE PYYNTIRAUTOJEN KIELTÄMISEKSI EDUSKUNTAAN

Rautakarhujen kohtalo herätti ihmiset myös kyseenalaistamaan pienpetoraudat. Pienpetorautoihin jää jatkuvasti sivullisia eläimiä – karhuja, ahmoja, ilveksiä, lintujakin. Raudat eivät valikoi uhrejaan, ja koska eläimillä on tapana tutkia ympäristöään, riski rautojen napsahtamiselle milloin minkäkin eläimen kuonoon, tassuun tai häntään on aina olemassa.

Pyyntiraudat aiheuttavat kärsimystä myös kohde­eläimilleen pienpedoille. Raudat ovat ”heti tappavia” vain nimellisesti, sillä saaliseläin ei suinkaan aina päädy rautaan ”oikein”, vaan loukku voi lyödä kiinni väärään kohtaan eläimen kehoa. Loukkuun joutunut eläin joutuu tällöin kitumaan raudoissa pahimmillaan päiväkausia – rautoja ei nimittäin tarvitse tarkistaa päivittäin.

Pyyntiraudat aiheuttavat valtavaa kärsimystä niin kohde­eläimille kuin sivullisillekin, ja niiden olisi aika siirtyä historiaan. Samaa mieltä olivat Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla ­kansalaisaloitteen alullepanijat. Aloite avattiin heinäkuussa 2021, ja se saavutti huiman loppukirin ansiosta reilut 56 000 allekirjoitusta kuuden kuukauden määräajan aikana. Aloite etenee siis eduskunnan käsiteltäväksi. Toivotamme aloitteelle mitä parhainta menestystä ja luonnoneläimillemme raudatonta tulevaisuutta! n

Toivon, että saamme maassamme aikaiseksi sellaiset lait, että ne takaavat eläimille oikeuden lajityypilliseen elämään ja itseisoikeuden saada elää luonnossa vainotta. Toivon, että vihaamisen ja vainoamisen sijaan ihmiset oppisivat kunnioittamaan ja arvostamaan näitä upeita eläimiä, jotka ovat kaikki niin tärkeitä luontomme tasapainossa. Jokaisella heistä, yksilöinä, on oma tehtävänsä säilyttää luonto maapallollamme, jotta ihmiselläkin on elinmahdollisuus.

Carina Lintula

Punkit heräävät jo viidessä celsiusasteessa

Koira kannattaa suojata punkkeja vastaan heti ilmojen lämmetessä.

Tulevaisuudessa leudot talvet pidentävät punkkikautta entisestään ja puutiaisten levittämiltä taudelta suojautumisesta tulee yhä tärkeämpää.

TEKSTI Omaeläinklinikka

VAIKKA KEVÄT ON vasta aluillaan, koira kannattaa jo suojata punkkeja vastaan. Monelle koiranomistajalle voi tulla yllätyksenä, että punkit heräilevät jo viiden asteen lämpötilassa ja punkkikausi kestää varsinkin eteläisessä Suomessa suurimman osan vuodesta.

Suomessa esiintyvistä punkkien välittämistä sairauksista yleisimpiä ovat borrelioosi, anaplasmoosi sekä puutiaisaivokuume.

Punkkeja tavataan kaikissa elinympäristöissä. Pensaikot, ruohikot, niityt ja metsiköt ovat niiden mieluisimpia väijymispaikkoja. Punkit väijyvät etummaiset jalkaparit ilmassa tarttuakseen riittävän lähelle tulevan eläimen turkkiin kiinni.

Heinänkorrella tai pensaan lehdellä väijyminen kuivattaa punkkia, minkä vuoksi sen tulee hakeutua aika ajoin maanpinnan läheisyyteen. Borrelia­bakteerin infektoima punkki sietää kuivuutta paremmin kuin infektoitumaton, joten se pystyy väijymään ohikulkevaa eläintä pidempiä aikoja ja tehokkaammin.

Koiraa voi suojata punkkitartunnoilta erilaisilla keinoilla. Markkinoilla on saatavilla

suun kautta annettavia tabletteja, niskan iholle laitettavia valeluliuoksia sekä punkkipantoja. Suurin osa lääkkeistä tappaa punkin sen kiinnityttyä ihoon, mutta osa karkottaa punkin jo ennen kiinnittymistä.

Kaikki saatavilla olevat valmisteet ovat tehokkaita, mutta yksilöllisen vaihtelun takia jotkin valmisteet toimivat tietyillä koirilla toisia paremmin. Lisäksi valmisteen tehoon vaikuttaa lääkityksen aloitusajankohta.

Sopivan punkkilääkityksen valintaan kannattaa pyytää neuvoja eläinlääkäriltä. Yleensä paras punkkilääke on se, joka sopii koiran muuhun hoitoon parhaiten.

Esimerkiksi joidenkin tuotteiden teho heikkenee, jos koiran pesee usein.

Punkkilääkkeissä on eroja siinä, kuinka pitkään yksi annos suojaa koiraa tartunnoilta. Joidenkin valmisteiden teho kestää

3–4 viikkoa, kun taas jotkin suojaavat koiraa jopa kahdeksan kuukautta kerrallaan.

Punkkilääkkeiden ja karkotusvalmisteiden lisäksi koiralle kannattaa tehdä säännöllisesti punkkitarkastuksia. Koiran korvien taustat, päälaki, niska, kaula, leuka, jalat ja vatsa kannattaa tutkia erityisen huolellisesti.

Lähes jokaiselta koiralta löytyy jossain vaiheessa punkki, koska ulkoillessa sitä on mahdoton vältellä kokonaan. Punkin kiinnittymistä ei kuitenkaan tarvitse säikähtää. Punkin saa poistettua kotona punkkipihdeillä. Mikäli et kuitenkaan saa tai pysty poistamaan punkkia itse, voit varata eläinlääkäriklinikalta hoitaja­ajan. Puremakohdan lievä punoitus on normaalia, sillä usein osa punkista ihon alle vielä poistamisen jälkeenkin. Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä silloin, jos punkin purema esimerkiksi turpoaa merkittävästi.

Näin poistat punkin:

1. Tartu punkkia punkkipihdeillä niin läheltä ihoa kuin mahdollista.

2. Älä käännä punkkia, vaan vedä se hitaasti suoraan ylöspäin. Vältä litistämästä punkkia. Punkkia poistaessa koiran iho venyy ja punkki napsahtaa irti.

3. Puhdista puremakohta desinfioivalla haavanpuhdistusaineella. Tämä ehkäisee puremakohdan tulehtumista.

4. Seuraile puremakohtaa muutaman päivän ajan. Mikäli alue turpoaa, ota yhteyttä eläinlääkäriin tilanteen arvioimiseksi.

Poista punkki punkkipihdeillä vetämällä hitaasti suoraan ylöspäin.

Pensaikot, ruohikot, niityt ja metsiköt ovat punkkien mieluisimpia väijymispaikkoja.

vaikka niitä lienee eläinsuojeluyhdistyksissä hoidossa vuosittain – tosin pipojakin kertyi keräyksessä niin paljon, että vuoden 2016 kuuluisia oravia hoitanut eläinsuojeluyhdistys pärjännee niillä vuosia eteenpäin!

Media nostaa erilaisia asioita julkisuuteen. Median ansiosta olimme viime kesänä joukolla huolestuneita pörriäisistä: istutimme niittykukkia, rakensimme hyönteishotelleja ja opimme, miten nuutuneita kimalaisia voisi elvyttää. Tiedotusvälineet ohjaavatkin pitkälti jokapäiväisiä keskustelunaiheitamme ja sitä, mistä aiheista ihmisillä on mielipiteitä. Tiedotusvälineet jakavat tietoa, mutta tekevät myös valintoja

siitä, mitä tietoa jaetaan – ja mikä jätetään julkistamatta. Mediat pystyvät aihe- ja tekstivalinnoillaan vaikuttamaan siihen, mitä pidämme tärkeänä ja mitä taas turhana tai toissijaisena. Asioita esille nostaessaan ne myös välittävät asioihin liittyviä arvoja ja asenteita. Kun mediassa kutsutaan espanjansiruetanaa tappajaetanaksi, ei ole vaikea päätellä, millaista mielikuvaa etanasta halutaan luoda. Jos susia koskevassa artikkelissa haastatellaan ainoastaan metsästäjiä, välitetään samalla ajatusta siitä, kenen asiantuntemukseen susiasiat kuuluvat. Eläinten arvottaminen uutistekstissä antaa ymmärtää, että arvotuksesta vallitsee yksimielisyys ja se

VAIKUTTAVIA KUVIA

SANAT, KUVA, TAITTO, ääni ja liikkuva kuva: kaikki nämä elementit, yhdessä tai erikseen, luovat merkityksiä. Viihdeteollisuus on jo pitkään ollut tietoinen paitsi kuvien voimasta myös eläinten vetovoimasta. Voimakkaasti visuaalisella viihdeteollisuudella on ollut yllättäviä ja kauaskantoisiakin vaikutuksia käsityksiimme eläimistä.

Kanit ja porkkanat Jänikset ja kanit eivät syö luonnonoloissa porkkanoita, eivätkä porkkanat ole pitkäkorville terveellisiä. Niiden sokeripitoisuus on korkea, joten lemmikkikanienkin tulisi herkutella porkkanoilla vain harvoin ja pienissä määrin. Miksi ajatus kaneista ja porkkanoista on iskostunut mieliimme niin sitkeästi?

Tarina alkaa Frank Capran ohjaamasta elokuvasta Tapahtui eräänä yönä (1934). Elokuva oli suunnattoman suosittu ja voitti ensimmäisenä elokuvana Oscarpalkinnot viidessä tärkeimmässä kategoriassa: paras elokuva, ohjaus, miespääosan esittäjä, naispääosan esittäjä ja käsikirjoitus. Elokuva teki miespääosan esittäjästä Clark Gablesta tähden. Gable esitti elokuvassa nokkelaa ja hiukan erikoista toimittajaa, joka yhdessä elokuvan kohtauksessa selittää Claudette Colbertin esittämälle hahmolle liftaamisen syvintä olemusta – porkkanaa natustellen.

Muutama vuosi myöhemmin elokuvayleisölle esiteltiin Väiski Vemmelsääri. Tuttu harmaa jänis ilmaantui valkokankaille

on vain tosiasia: cityeläimet kerta kaikkiaan ovat ärsyttäviä ja ihmisasutuksen lähistöllä liikkuvat sudet häirikköjä. Julkiset tekstit, olivatpa ne lehtiartikkeleita, mainoksia tai lakitekstejä, vaikuttavat suuresti siihen, mitä pidämme asioiden luonnollisena ja hyväksyttävänä tilana.

Eläinten luokittelua

Etsiessäni verkkolehdistä esimerkkejä tätä artikkelia varten olin hämmentynyt, kun en tahtonut millään löytää lehtiartikkeleita lehmistä. Hetken päästä minulle valkeni syy: olin selannut artikkeleita kategoriassa ”eläimet ja luonto”, mutta suurin osa lehmiä koskevista

kösusi tanatappajaetanahäirikkösusihäirikkösusi tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana häirikkösusi tana häirikkösusi lentävä rotta tappajaetana

artikkeleista olikin sijoitettu kategoriaan ”maatalous”. Itse luokittelin lehmät eläimiksi, mutta lehti piti niitä ensisijaisesti talouden osasina.

kani porkkana kani porkkana kani porkkana

porkkana väiski väiski väiski väiski kani

porkkanaa natustellen ja kysyi Elmeriltä ”Eeeh… what’s up, Doc?”. Väiskin ääni, fraasi ”What’s up, Doc?” ja porkkana olivat kaikki humoristisia viittauksia Capran elokuvaan, jonka kaikki tuolloin tunsivat. Porkkana jäi Väiski Vemmelsäären vakiorekvisiitaksi. Piirroshahmosta tuli hyvin suosittu, ja kuva Väiskistä porkkanoineen iskostui ihmisten mieliin. Kuuluisa pupu alkoi vaikuttaa kanien kuviin, ja pian porkkanat olivat kanikuvien vakiolisuke – ja niinpä edelleen, vielä vuosikymmeniä myöhemminkin, monet meistä kuvittelevat, että kanit syövät porkkanoita.

Kuuluisat koirat Viihdeteollisuus on vaikuttanut myös esimerkiksi koirarotujen suosioon. Lassieelokuvat nostivat pitkäkarvaisten skotlanninpaimenkoirien suosion taivaisiin kokonaisen vuosikymmenen ajaksi. Chi­

LUE LISÄÄ

huahuat saivat 2000­luvun alussa nostetta Blondin kosto ­ elokuvasta. Viime vuosina siperianhuskyjen ja muiden ”villin” näköisten koirarotujen suosio on ollut nousussa, ja syyksi on arveltu Game of Thrones ­sarjaa hurjasusineen. n

• Anne Heinonen: Eriarvoiset eläimet: ihminen, kone, eläin. Eläindiskurssi ja spesismi Aamulehdessä. https://trepo.tuni.fi/ bitstream/handle/10024/92428/gradu00428.pdf

• Heta Lähdesmäki: Susien paikat: ihminen ja susi 1900­luvun Suomessa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71524

• Milla-Maria Joki: Rescuekissat tarinataloudessa: Kertomuksia kissoista, joista sinun pitäisi välittää. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/rescuekissattarinataloudessa-kertomuksia-kissoista-joista-sinun-pitaisi-valittaa/

• Salla Tuomivaara: Voiko eläintä kertoa? – Miksi kerromme eläimet ensisijaisesti erojemme kautta ja miten se vaikuttaa ajatuksiimme eläimistä. https://voikohanke.com/2021/02/05/voiko-elainta-kertoa-miksi-kerromme-elaimetensisijaisesti-erojemme-kautta-ja-miten-se-vaikuttaa-ajatuksiimme-elaimista/

Eläinten luokittelulla on suuri merkitys niiden elämälle ja olosuhteille. Lemmikkieläimiin kohdistetaan erilaisia odotuksia, tunteita ja asenteita kuin vaikkapa tuotantoeläimiin. Sanojen luomilla kategorioilla erotellaan samankin lajin edustajat eri luokkiin. Kanit voivat olla hemmoteltuja, rakastettuja lemmikkejä, joilla on nimi, joiden ravinnosta ja terveydestä huolehditaan pieteetillä ja joiden toivotaan elävän mahdollisimman pitkään. Ne voivat olla citykaneja, joita pidetään haitallisina ja tuhoa aiheuttavina ja joiden kohdalla pohditaan hallintakeinoja (mikä on kiertoilmaus kanien hävittämiselle). Kaneja myös kasvatetaan ravinnoksi. Tällöin ne ovat tuotantoeläimiä, joiden elämään kuuluvat yleensä vain syntymä, sopivan kokoiseksi pulskistuminen ja teurastus yleensä noin kolmen kuukauden ikäisenä. Kanit voivat myös olla koe-eläimiä laboratoriossa: testien alustoja, joiden kärsimys on toissijainen asia testitulosten tuottamiselle.

Lakikieli ja eläimet Kategoriat vaikuttavat eläinten kohteluun myös lain tasolla. Kun kettu on riistaeläin, sen kohtelua määrittää ennen kaikkea metsästyslaki. Villieläimenä se voi elää elämäänsä luonnonmukaisesti useiden neliökilometrien alueella, mutta elo–huhtikuussa sen saa tappaa. Jos kettu asuu eläintarhassa, tilaa tulee olla 1000 neliömetriä kahta kettuperheryhmää kohden. Turkistarhassa asuva kettu ansaitsee lain mukaan 0,8 neliömetrin häkin ilman minkäänlaista mahdollisuutta esimerkiksi kaivamiseen, mikä on ketun luontainen tarve. Ja kuolema on odotettavissa noin kuuden kuukauden ikäisenä. Eläinten lajityypilliset tarpeet eivät muutu ihmisten luomien luokkien mukaan. Siitä huolimatta ihmisten toimintaa eläimiä kohtaan säätelevät luokat, jotka perustuvat ihmisen haluihin: haluun silittää ja rakastaa, kasvattaa puutarhakasveja, saada selville tietyn aineen myrkyllisyys, syödä lihaa, käyttää turkiksia. n

kana kani porkkana kani porkkana kani

kani porkkana kani porkkana väiski väiski

porkkana kani porkkana kani porkkana kani

kani porkkana kani porkkana kani porkkana

väiski kani porkkana kani porkkana kani

kani porkkana kani porkkana kani porkkana väiski väiski väiski kani porkkana kani

kani porkkana kani porkkana kani porkkana

porkkana väiski väiski väiski väiski

kana kani porkkana kani porkkana kani

porkkana väiski väiski

porkkana kani porkkana kani porkkana kani

kani porkkana kani

kani porkkana kani porkkana kani porkkana

väiski kani porkkana kani porkkana kani

ESIMERKKEJÄ SIITÄ, MITEN MEDIA ARVOTTAA ELÄIMIÄ

kani porkkana kani porkkana kani porkkana

tävä rotta tappajaetana häirikkösusi

YLE 10.4.2021. Ihmiskeskeisyyttä uutisoinnissa. Koirien turvallisuutta merkittävästi lisäävä päätös päätettiin esitellä rahanmenona.

kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä tappajaetana häirikkösusi lentävä tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä rotta tappajaetana häirikkösusi

väiski väiski väiski kani porkkana kani

tappajaetana häirikkösusi lentävä

kani porkkana kani

Iltalehti 18.3.2019. Yli miljoona euroa maksanutta kilpakyyhkyä koskevan jutun ensimmäinen kappale. Urbaanissa ympäristössä ihmisten sotkuja siivoava pulu nimetaan siivekkääksi syöpäläiseksi.

porkkana porkkana väiski väiski väiski kana kani porkkana kani

porkkana kani porkkana kani porkkana porkkana kani porkkana kani

porkkana kani porkkana kani porkkana kani väiski kani porkkana kani

tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä tappajaetana häirikkösusi lentävä tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä tappajaetana häirikkösusi lentävä tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä rotta tappajaetana häirikkösusi tävä rotta tappajaetana häirikkösusi kösusi lentävä rotta tappajaetana tana häirikkösusi lentävä

porkkana kani porkkana kani porkkana kani väiski väiski väiski kani

kani porkkana kani porkkana porkkana väiski väiski väiski kana kani porkkana kani

porkkana

porkkana kani

porkkana kani porkkana väiski porkkana kani porkkana kani

kani porkkana kani

porkkana kani porkkana kani porkkana kani väiski kani porkkana kani

Helsingin Sanomat 22.7.2017. Kirjoittajan suhtautuminen kaupunkiympäristössä eläviin eläimiin ei jää epäselväksi, ja sanavalinnoista voisi päätellä, että hän olettaa lukijan olevan samaa mieltä.

porkkana kani

porkkana kani porkkana kani porkkana kani väiski väiski väiski kani

porkkana

porkkana porkkana väiski väiski väiski väiski kani kana kani porkkana kani porkkana kani kani porkkana kani porkkana väiski väiski porkkana kani porkkana kani porkkana kani kani porkkana kani porkkana kani

Sanojen luomilla kategorioilla erotellaan samankin lajin edustajia eri luokkiin. Kani voi olla hemmoteltu lemmikki, haitallisena pidetty citykani, tuotantoeläin tai koe­eläin

TEKSTI Mari Aro

KELPAISIKO KÄYTETTY ELÄIN?

Korona ­ ajan lisääntynyt etätyöskentely ja lomautukset ovat lisänneet lemmikkien kysyntää. Entistä useampi on alkanut kotoilun piristykseksi kaivata mukavaa eläinseuralaista. Tämä näkyy myös HESYllä, jonne saapui vuosien 2020–2021 vilkkaimpina aikoina jopa satoja eläinhakemuksia kuukaudessa. Valitettavasti kotiehdokkaiden toiveet ja vaatimukset eivät aina ole realistisia, kun ajatellaan löytöeläintaloon tulleiden eläinten taustoja.

KOVASTI HARMITTAA, kun HESYllä on monen monta koiraa, kissaa ja kania ilman omaa kotia. Harmittaa, että moni näistä eläimistä on ilman kotia vain siksi, että ne ovat joutuneet ihmisille, jotka eivät ole itse kunnossa tai ihmisille, jotka vaativat eläimeltä jotain, mitä eläin ei ole. Samalla vähän harmittaa, kun ihanat pennut saavat kodit tuosta vaan, mutta monikaan ei halua nähdä yhtään vaivaa ”käytetyn” kodittoman eläimen kanssa.

Vaivattomia lemmikkejä ei ole

Ottajia elämille kyllä olisi, mutta monella hakijalla on epärealistisia vaa-

timuksia ja toiveita eläinten suhteen. Toki on hyvä, että tietää mitä haluaa, mutta elävien eläinten kanssa vain usein tulee pettymyksiä, jos toiveet ja vaatimukset ovat ehdottomia. Kun arki alkaa koronarajoitteiden jälkeen, ei kenties ollakaan valmiita venymään eläimen tarpeisiin. Eläimelle on annettava aikaa ja vaivaa ja rahaakin siihen kuluu, myös sitten kun oma elämäntilanne muuttuu.

Enimmäkseen tuntuu, että halutaan ennen kaikkea lemmikki, josta ei ole vaivaa. Oikeasti eläimistä on aina ”vaivaa” tai huolta. Ne eivät useinkaan toimi niin kuin ihmiset haluavat. Ne melko todennäköisesti joskus rikko-

vat paikkoja ja tavaroita, pissaavat tai oksentavat välillä ”väärään” paikkaan, haukkuvat, naukuvat, sirkuttavat ja rapistelevat juuri silloin, kun ihminen haluaa levätä. Ne myös sairastuvat välillä ja silloin eläinlääkärille on mentävä, vaikka se tarkoittaisi sitä, että siinä kuussa jää omistajalta voi leivän päältä. Eläimistä on kaikenlaisia kuluja. Huolestuttavaa on sekin, että ihmiset luulevat, että ”helpon lemmikin” maineessa olevan kissan tai kanin voi jättää yksin pidemmäksikin aikaa, vaikka viikonlopuksi: ei voi. Tai he luulevat, että kissa voi ulkoilla itsekseen: ei voi. Kissa tai kani tarvitsee hoitoa ja seuraa, sen kanssa tulee olla ja se kaipaa

tekemistä ja virikkeitä. Hiekkalaatikko on päivittäin puhdistettava ja ihmisen tulee seurata, että tarjottu ruoka myös kelpaa lemmikille.

Yhteinen vastuu

Huolestuttavaa on, että eläimiä otetaan lapsille ja vain lasten hoidettavaksi. Kani on ihana ja suloinen – ainakin jonkin aikaa, kuten monet asiat lapsille ovat. Mitä sitten kun lapsi kasvaa ja kani ei enää lasta kiinnosta? Onko aikuinen valmis huolehtimaan eläimestä sen jälkeen? Entä sitä ennenkin?

Eläintä ei tule koskaan jättää vain lapsen vastuulle. Eläin tulee aina kotiin aikuisen vastuulle ja jos eläintä hoitaa pääsääntöisesti lapsi, on aikuisen varmistettava, että eläin saa asianmukaista hoitoa, ravintoa ja vettä joka päivä ja se viedään tarvittaessa eläinlääkäriin.

Eläimiä otetaan toisinaan miettimättä yhtään, riittävätkö omat voimavarat, rahat tai aika eläimelle – myös jatkossa. Entä tukijoukot: onko koko perhe yhdessä eläimen perhe, löytyykö hoitopaikkaa tarvittaessa, ollaanko valmiita joustamaan eläimen vuoksi erilaisissa tilanteissa? Töistä tai koulusta ei lemmikin hankinnan jälkeen enää mennäkään suoraan kavereille tai kahville, vaan on

riennettävä kotiin pitämään seuraa ja antamaan ruokaa siellä jo yli kahdeksan tuntia yksin olleelle lemmikille. Kun hankkii koiran, on elämä sen jälkeen sidottu enemmän tai vähemmän siihen, että viettää aikaa koiran kanssa ulkoillen joka päivä, myös marraskuun kurakeleissä.

Eläimenmittainen sitoumus Niin, korona näkyy eri tavoin eläinsuojeluyhdistyksissä. Se näkyy siten, että runsaista hakemuksista huolimatta monet eläimet odottavat omaa täsmäkotiaan pitkään. Se näkyy siinä, että tulee paljon soittoja, joissa tarjotaan yhdistykselle kania tai muuta pienlemmikkiä, johon lapsi on kyllästynyt. Se näkyy myös siinä, että eläimiä kysellään vaatimuslistojen kera. Valitettavasti se näkyy myös siinä, että huolimatta kaikesta huolellisesta työstä, jota eläinsuojeluyhdistyksessä tehdään kodin valinnan eteen, palautuksiakin tulee, kun uusi koti ei sitten ollutkaan valmis elämään eläimen ehdoin.

Nämä ovat kurjia asioita. Ei pitäisi vaan kokeilla tai testata millaista on eläimen pito, etenkään eläimen kanssa, joka on jo kertaalleen hyljätty. Nämä eläimet eivät tarvitse pelastajaa: ne on jo

pelastettu, kun ne saavat ruokaa, lämpöä ja hoitoa eläinsuojeluyhdistyksessä. Nämä eläimet tarvitsevat rakastavan, joustavan, ymmärtävän ja hoitoa tarjoavan oman kodin ja ihmiset, jotka ovat valmiita tekemään asioita eläimen eteen ja vuoksi niiden elämän loppuun asti.

Käytetytkin eläimet ansaitsevat hyvän elämän Hylättyjä eläimiä on liian paljon. Ne eivät löydä kotia, koska ne ovat ”käytettyjä” ja niihin on jäänyt jälki jo eletystä elämästä. Niillä on usein jotain ominaisuuksia, joiden vuoksi uuden kodin täytyisi nähdä vähän vaivaa eläimen eteen. HESYltä luovutettavat eläimet on aina steriloitu, kastroitu, madotettu, rokotettu ja mikrosirutettu, mutta uudelleenohjelmointia ei voi tehdä. Näillä eläimillä on historiansa ja osalle on sattunut asioita, joita voi vain arvailla. Eläintenhoitajat tekevät aina parhaansa, jotta jokainen eläinyksilö löytää parhaan mahdollisen ja juuri sille sopivan kodin. Jokainen näistä yksilöistä ansaitsee oman perheen ja hyvän loppuelämän.

Anna koti kodittomalle eläimelle, eläimen ehdoilla. Sitoudu ja näe vaivaa. Eläin on sen arvoinen. n

TEKSTI | Pirjo Onza

Suloiset kanit ovat monen lapsen toivelistalla. Korona­aikaan on eläinsuojeluyhdistyksille tullut erityisen paljon soittoja, joissa tarjotaan yhdistykselle kania, johon lapsi on kyllästynyt. Lemmikin tulee aina olla aikuisen vastuulla ja koko perheen toive.

Elävästä eläimestä on aina jonkinlaista ”vaivaa”. Ne pitävät ääntä, voivat rikkoa tavaroita ja saattavat pissata väärään paikkaan; ne voivat sairastella ja vanhenevat.

Hylättyyn eläimeen on väistämättä jäänyt jälkiä eletystä elämästä, eikä se aina ole ollut hyvää elämää. Jokainen hylätty eläin ansaitsee rakastavan kodin ja hyvän loppuelämän.

¡Ay Caramba! Elämää löytökissan kanssa

Kouvolalainen navettakissa päätyi HESYn hoiviin, kun paikallisen toimijan tilat eivät riittäneet koko kissa perheelle. Sähäkästä teinistä kasvoi tuuheaturkkinen kissaneiti, joka löysi rakastavan loppuelämän kodin, sai oman ihmisen ja kissaystäviä. Iän karttuessa Carambakissa on kokenut monenlaista kotikissan elämään kuuluvaa: riemuja, suruja ja sairauksiakin.

CARAMBA, lempinimeltään

Cara, oli löytynyt Kouvolasta navetasta emonsa ja kahden sisaruksen kanssa marraskuussa 2009. Pennut alkoivat olla jo luovutusikäisiä ja Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen tiloihin mahtuivat tuolloin vain sisarukset ja emo, joten Cara matkusti pääkaupunkiseudulle, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.

Alkusähinöitä

HESYllä hoitajat joutuivat alkuun käsittelemään Caraa nahkahanskoilla, koska hän oli aika äkäinen – ja ihmekö tuo, kun erotettiin perheestä ja tuotiin

vieraaseen paikkaan! Cara oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun hän muutti meille. Cara oli ollut neljä kuukautta

HESYllä ja oli sinä aikana tottunut jo ihmisen käsittelyyn, mutta oli silti vielä arka ja pelokas. Minusta hän oli aivan ihana pieni karvapallo.

Kissaystäviä

Cara muutti uuteen kotiin, jossa oli entuudestaan kaksi kissaa, 10-vuotias Alma ja 12-vuotias Nelli. Cara-raukka nukkui ensimmäisen yönsä kissojen hiekkalaatikossa, ja aluksi uudet kissatuttavat pelottivat häntä kovasti. Vähitellen kolmikko tutustui ja heistä tuli ylimmät ystävät.

Seniorikissat Alma ja Nelli opettivat Caralle, miten metsästetään kärpäsiä parvekkeella. Oli hauska seurata kolmikon yhteiseloa. Iltaisin kolmikko viihdytti itseään ja meitä ihmisiä juoksemalla peräkkäin rallia pitkin asuntoa.

Elämä muuttuu

Caran ollessa 3-vuotias Alma-kissa kuoli munuaisten vajaatoimintaan. Karvakamun menetys on kova paikka ihmisille, mutta sitä se oli Caralle ja Nellillekin: he olivat alkuun masentuneita ja ikävöivät selvästi Alma-kissaa, joka ei enää heidän luokseen saapunut.

Cara ja Nelli jäivät sitten kahdestaan, mutta vuoden päästä Alman kuolemasta

KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA

Kilpirauhasen liikatoiminta on yleinen seniorikissojen sairaus. Kilpirauhasen liikatoiminnan taustasyy on vielä suurelta osin tuntematon.

Kissan kilpirauhasen tuottama tyroksiini säätelee kissan aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen liikatoiminta johtaa hormoniepätasapainoon, joka saa kissan elintoiminnot kiihtymään. Hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa kissan sydänlihassairauteen, joka johtaa sydämen vajaatoimintaan.

KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINNAN OIREET

• painon putoaminen

• lisääntynyt juominen

• lisääntynyt ruokahalu

• ihon ja turkin huono kunto

• yliaktiivisuus

• ripuli ja/tai oksentelu

HOITOVAIHTOEHDOT

• Erityisruokavalio

• Päivittäinen lääkitys

• Hoito radioaktiivisella jodilla

• Leikkaus

JAOIREET HOITO

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, että lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään seniori­ikä tuo mukanaan myös erilaisia vaivoja. Sairaudet voivat olla alussa oireettomia, joten lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Suurin osa vaivoista paljastuu kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin. Tästä syystä säännölliset eläinlääkärikäynnit ovat tärkeitä. Etenkin vakavampi sairaus toisinaan yllättää eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajasta ja elämänlaadusta. Lääkityksen avulla monet sairaudet pysyvät hallinnassa ja lemmikin elämänlaatu hyvänä. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

HAASTEET

kotiin muutti uusi kissakaveri, Vili. Vili oli reilun vuoden ikäinen saapuessaan Caran & Nellin elämään. Alkuun oli sähinää ja sihinää, sillä eihän tänne noin vain marssita ottamaan Alman paikkaa. Mutta niin vain alkoi uudenkin kolmikon yhteiselo sujua ajan kanssa oikein mukavasti.

Meillä oli taas kolme kissa metsästämässä kärpäsiä parvekkeella, katselemassa parvekelasien takaa lintuja ja juoksemassa iltarallia. Nelli oli nuoremmille Caralle ja Vilille kuin emo ja pesi heitä iltaisin.

Kolmikosta kaksikoksi

Cara oli 7-vuotias, kun Nelli-kissa kuoli 19-vuotiaana. Nivelrikko äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alman luokse. Se oli todella kova pala Caralle ja Vilille. Vielä tänäkin päivänä, kun rappukäytävästä kuuluu kissan maukumista, joka muistuttaa Nellin ääntä, he menevät oven taakse odottelemaan, josko Nelli tulisi kotiin.

Nyt on kulunut viisi vuotta Nellin kuolemasta. Cara ja Vili ovat parhaat ystävät, jotka touhuavat yhdessä. He

ovat jo molemmat senioreita: Vili on 9-vuotias ja Cara 12-vuotias.

Seniorielämää

Kuten jokaisen seniorikissan pitäisi, Cara ja Vili käyvät terveystarkastuksessa vuosittain. Viimeisimmällä käynnillä Vili on ihan terve, mutta häneltä piti poistaa kaksi kipeätä hammasta – melko tavanomainen operaatio seniorikissoilla. Caran verikokeista huomattiin, että hän sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa ja hän sai lääkityksen siihen. Ennen lääkitys oli tarjolla vain pillerimuodossa, mutta onneksi lääkkeet saa nykyään myös nestemäisenä. Caralle on huomattavasti helpompi antaa lääkkeet nesteenä.

Cara saa alkuun lääkkeen aamuin ja illoin, ja kontrollikäynnillä tarkastellaan, miten lääkitys on alkanut tehota. Lääkitys voidaan kontrollin jälkeen mahdollisesti puolittaa niin, että Cara saisi sen vain kerran päivässä. Kun lääkitys on saatu tasapainoon, on vuorossa jokavuotinen hammashoito, eli hammaskivenpoisto ja hammasröntgen, jossa näkee hampaiden kunnon paremmin juuria myöten. n

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haasta vaa. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Pillerin antaminen kissalle on klassinen erimerkki! Onneksi nykyään suuri osa lääkkeistä on saatavilla myös nestemäisinä.

On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan ja joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeää, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ummetuskin. Myös lemmikin painoa ja turkin kuntoa on seurattava. n

hopeakettu, joka löytyi harhailemasta Kokkolasta. Tuulispäässä se saa elellä reiluissa tiloissa luonnollisen elämänsä loppuun saakka. Tuulispäässä asuvat myös turkistarhasta karannut naali Haru sekä vilkas Mikko­minkki.

Anselmi­vuohi on aina siellä missä tapahtuu! Anselmin harrastuksiin kuuluu erilaisten puskutekniikoiden kehittely ja hiominen, ja päättipä hän testata niitä muutamaan HESYläiseenkin. Edessä oikealla Tuulispään perustaja Piia Anttonen.

Tuulispään pihalla meitä olivat oitis vastaanottamassa lapinlehmä Möömö, Sipuli­sonni sekä Herne ja Maissi ­lehmät.

HESYläiset Tuulispäässä

HESYn työntekijät viettivät syksyllä työhyvinvointipäivää vierailemalla eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Tuulispää on vuonna 2012 perustettu maatila­ ja tuotantoeläinten turvakoti Somerolla. Sen tehtävänä on tarjota turvallinen loppuelämän koti eläimelle, joka olisi muuten hengenvaarassa. Tuulispäässä asustelee esimerkiksi lehmiä, kanoja, kukkoja, sikoja, vuohia ja lampaita – ja mahtuupa joukkoon muutama turkiseläinkin! Syksyinen vierailupäivämme oli sään puolesta märkä ja kolea, mutta tunnelma mitä lämpimin. Monet kiitokset Tuulispään ihmisille ja eläimille virkistyspäivästä!

Tuulispään lampaat saavat päättää itse, ovatko ulkona vai sisällä. Rouvat olivat vastikään käyneet parturissa, joten lämmin sisätila vei tuona päivänä voiton.

valoisa ja avara kukkola. Kun tilaa ja resursseja on tarpeeksi eikä samassa tilassa ole kanoja, joista kiistellä, poikamiesboksissa tullaan oikein hyvin toimeen.

Tuulispään hevoset elävät vapaata pihattoelämää. Hevosilla ei ratsasteta, mutta kunnon ylläpitämiseksi heitä käytetään myös kävelylenkeillä.

Marika Stillman, Pirjo Onza, Erja Veivo ja Mari Aro

Ennen lounasta ja Tuulispään visiittiä pistettiin veret liikkeelle Lahnajärven rannalla. Kuvassa meneillään kiivas säkkipallokisa.

Kerttu­kani haistelemassa syksyistä ilmaa pupulan pihalla.

HESYn toiminnanjohtaja rapsuttelemassa lepohetkeä viettävän Siiri­emakon kylkeä

Tuulispään

Viima on turkistarhakarkuri:

PALJON VARTIJAT

HESYllä

HESYN MERKITTÄVIN reservi ovat 15 ammattitaitoista eläintenhoitajaa ja heidän esihenkilönsä. Yhdistyksen päätehtävä on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä, joita HESYn hoitoon tulee vuosittain 300–500. Yhdistys ottaa vastaan eläimiä eri väyliä pitkin pääkaupunkiseudun kaupungeista, Siuntiosta, Kirkkonummelta ja mahdollisuuksiensa mukaan myös muualta Suomesta ja sijoittaa ne harkiten uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. Eläimet hoidetaan yhdistyksen Konalassa sijaitsevassa HESY-keskuksessa.

Tässä työssä koulutetut eläintenhoitajat ovat avainasemassa, ja yhdistyksen hoidossa oleville eläimille he ovat korvaamattomia.

– Eläimillä ei ole ketään muuta. Vastuu eläinten terveydestä ja kokonaisvaltaisesta kuntoutumisesta on suuri. Siinä on kyse isoista päätöksistä ja samalla arjen sujuvuudesta ja rutiinien luomisesta. Eläinsuojeluyhdistyksellä eläintenhoitaja on paljon vartija, jonka työ jää valitettavan usein piiloon, sanoo HESYn johtava eläintenhoitaja ja eläintenhoitajien esihenkilö Marika Stillman

Siivousta, ruokintaa ja eläinten monitorointia

Eläintenhoitajat tekevät HESY-keskuksessa töitä kahdessa vuorossa, joista aamuvoro alkaa kello 7 eläinten ruokinnalla. Koirat pääsevät ennen aamupalaa ja muita aamutoimia lyhyelle kymmenen minuutin ulkopissatukselle.

Aamupalan jälkeen alkaa eläinten lääkitseminen, erikoishoitoa tarvitsevien toimenpiteet sekä haavatarkastukset.

– Meillä on jatkuvasti eläimiä, joilla on leikkaushaavoja. Periaatteisiimme kuuluu steriloida ja kastroida kissat, koirat ja kanit ennen uudelleensijoittamista, ja kun eläimiä on nytkin noin 160, hoidettavia riittää, Stillman kuvailee.

Kello 9 aamutoimet on yleensä saatu tehtyä ja eläintenhoitajat siirtyvät huolehtimaan yleisten tilojen siisteydestä. Astianpesukoneet pyörivät, likaiset astiat ja aamupalatähteet korjataan pois pöydiltä ja keittiö saatetaan tiptop-kuntoon. Sitten vuorossa on eläinten pitopaikkojen siivousta.

– HESYllä eläintenhoitajan työhön kuuluu ajallisesti paljon siivousta sekä eläinten ruokintaa ja seurantaa. Meillä kissojen tilat siivotaan samoin kuin oman kodin olohuone. Tasot pyyhitään, eläintilojen lasiseinät pestään kuin ikkunat ja lattiat imuroidaan ja pyyhitään kostealla. Lopuksi putsataan kissanvessat ja vaihdetaan kuivamuona- ja vesiastiat sisältöineen. Kolme kertaa päivässä märkäruokaa syöville eläimille tarjotaan tässä yhteydessä yksi ateria. Myös kanit saavat siivouksen yhteydessä lisäheinää ja päivän pellettiannoksensa, Stillman kuvailee.

Eläintenhoitajat tarkkailevat siivouksen yhteydessä koko ajan eläinten vointia. Jokainen eläin on nähtävä, ja jos eläimen kunnossa havaitaan silmämääräisesti poikkeavaa, eläin on tutkittava. Eläintenhoitajat seuraavat HESYn asukkien terveydentilaa myös vertaamalla ruoankulutusta sekä ulosteiden ja virtsan määrää kussakin eläintilassa olevien eläinten lukumäärään. Kun kaikki eläinyksiöt ja -salongit on siivottu, eläintenhoitajat alkavat puhdistaa niiden ulkosivuja, desinfioida tyhjiä

eläintiloja valmiiksi uusia tulokkaita varten ja huoltaa siivoustarvikkeita. Iltavuoron aikana jatketaan keskeneräisiä siivoustöitä ja huolehditaan eläinkeittiön puhtaudesta. Kello 20 vuorossa on iltaruokinta ja lääkintä. Tämän jälkeen eläintenhoitajat tarkistavat, että yleiset tilat ovat kunnossa. Viimeisenä tehtävänään iltayhdeksän maissa eläintenhoitajat vievät koirat ulos pissalle. Tämän jälkeen eläimille on aika toivottaa hyvää yötä ja sammuttaa valot. – HESYllä kaikkien eläinlajien hoidossa noudatetaan samaa työjärjestystä muutamin variaatioin. Esimerkiksi koirista osa voidaan siirtää siivousten ajaksi ulkotarhaan, ja yritämme viettää mahdollisimman paljon aikaa koirien kanssa, Stillman sanoo.

Terveyden seurantaa ja jatkuvaa tilannearviointia HESYn eläintenhoitajien päivärutiineihin sisältyy paljon paperityötä ja valppautta vaativaa tilannearviointia. Työnkuvaan kuuluu esimerkiksi eläimen ”kirjanpito” eli muun muassa matolääkityksen sekä erittämisen eli virtsaamisen ja ulostamisen seuranta sekä eläinten hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä esihenkilön kanssa.

– Hoitosuunnitelmaa tehtäessä on arvioitava, tarvitseeko eläin eläinlääkärin tarkastusta vai riittääkö esimerkiksi tukiruokinta kohentamaan eläimen vointia. Akuuteissa tilanteissa eläintenhoitajan on tehtävä pikainen päätös eläimen viemisestä eläinlääkäripäivystykseen. Näissä tilanteissa eläimen henki voi olla vaarassa ja vastuu päätöksestä on suuri, Stillman kertoo.

Lähtötarkastusten tekeminen uuteen kotiin siirtyville eläimille ei sekään ole läpihuutojuttu. Eläintenhoitajan on varmistettava, että eläin on kliinisesti terve eikä sen kunnossa ole mitään poikkeavaa. Jos kissalla on esimerkiksi nuha, sen kotiinlähtöä lykätään. Vaativimpia eläintenhoitajan tehtäviä on eläinlääkärin avustaminen.

– Tehtävässä ei saa säikähtää verta tai leikkaushaavoja, on kyettävä tunnistamaan niin eläimen anatomiaa kuin eläinlääkärin instrumentteja ja oltava valmis olemaan kipeän ja sairaan ja ikävimmässä tapauksessa lopetettavan eläimen tukena.

Kanssakäymistä eläinten kanssa

Eläintenhoitotyö perustuu ihmisen ja eläimen väliseen vuorovaikutukseen, ja tehtävässä tarvitaan eläimenlukutaitoa.

– HESYllä kaikki eläintenhoitajat hoitavat kaikkia eläinlajeja, joten hei-

dän täytyy osata lukea kissaa, koiraa ja kilpikonnaa. Kun kyseessä on löytö- tai huostaanottotaustainen eläin, jonka historiasta ei tiedetä juuri mitään, on tärkeää jo oman turvallisuuden takia ymmärtää eläimen kehonkieltä ja muita signaaleja. Eläimiä ei saa tässä ammatissa kuitenkaan pelätä. Eksoottisten eläinten kohdalla konsultoimme aina toisiamme ja asiantuntijoita, Stillman lisää. Kun eläin saapuu HESYlle, sen annetaan olla ensimmäiset päivät rauhassa ja sopeutua uusiin oloihin. Koiriin on kuitenkin alettava tutustua nopeasti tämän jälkeen. HESYllä kaikille koirille tarjotaan kahdenkeskistä aikaa eläintenhoitajan kanssa myös muualla kuin koiran pitopaikassa.

– Tämä on tärkeää, sillä koira on seurallinen laumaeläin ja koirilta edellytetään yhteiskuntakelpoisuutta, eli koiran on osattava käyttäytyä ihmisten kanssa ja eläintenhoitajan on tuettava

tätä kehitystä. Yhteinen tunti voi pitää sisällään metsäkävelyn, temmellystä tai leikkiä sisätiloissa HESY-areenalla, turkin harjaamista ja hellittelyhetkiä.

Kissojen suuren määrän takia HESYn eläintenhoitajat ehtivät tarjota niille aikaa vain siivousten yhteydessä, ja tällöin pääpaino on eläimen hyvinvoinnin varmistamisessa.

– Eläintenhoitajat ovat eläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen asiantuntijoita, ja nämä resurssit on kohdennettava olennaiseen työhön. Onneksi meillä on ihania vapaaehtoisia kissojen sosiaalistajia eli niin sanottuja ihmisystäviä, jotka pitävät seuraa eläimille. HESYn ihmisystävätoiminta on ollut tauolla koronavirustilanteen takia, mutta se pyritään elvyttämään ensimmäisten vapaaehtoistehtävien joukossa heti tilanteen salliessa. Ihmisystävienkin perehdyttäminen ja neuvonta on eläintenhoitajien vastuulla.

TEKSTI | Erja Veivo

Kaikilla HESYn eläintenhoitajilla on alan koulutus. Ammattitaitoa tarvitaan, sillä työssä pitää osata mm. käsitellä erilaisia pieneläimiä ja tunnistaa niiden oireita.

HESYllä kaikille koirille tarjotaan viikon aikana muutama päivä, jolloin ne saavat viettää aikaa eläintenhoitajan kanssa tunnin ajan muualla kuin pitopaikassaan.

eläintenhoitajan työ on vaativaa ja vastuullista

Eläintenhoitajan työhön kuuluu ajallisesti paljon siivousta.

Eläimen kotiuttaminen on henkinen palkkapäivä

HESYllä eläintenhoitajat näkevät työssään paljon erilaisia eläinkohtaloita, joista on osattava päästää irti. Muuten työssä uupuu.

– Yleinen neuvoni eläintenhoitajille on, että jos kohtaat tunteita herättävän tilanteen, puhu asiasta esihenkilösi tai kollegoidesi kanssa. Töitä ei pidä viedä kotiin, vaan isot tunteet on käytävä läpi työpaikalla, Stillman ohjeistaa.

Hän muistuttaa, että eläintenhoitajiksi hakeutuvat ihmiset ovat yleensä luonteeltaan empaattisia, joten työkaverit usein ymmärtävät eläinkohtalon suremisen.

– On tärkeää pitää mielessä, että kaikki HESYlle tulleet eläimet on jo pelastettu eikä niiden kohtaloa tarvitse murehtia kotona.

Stillman myöntää, että eläinsuojelun parissa tehtävä eläintenhoitotyö on välillä henkisesti raskasta. Kodittomia eläimiä on Suomenkin kaltaisessa pitkälle kehittyneessä maassa paljon, eikä etenkään kissojen asemassa ole tapahtunut suuria parannuksia vuosikausien valistustyöstä huolimatta.

– Milloin ihmiset oppivat pitämään huolta eläimistään? On raskasta tehdä hoitosuunnitelmia kaltoinkohdelluille eläimille ja hoitaa suurta määrää sairaita eläimiä.

Eläinsuojelutyön pariin kuitenkin hakeudutaan usein juuri halusta auttaa hädänalaisia eläimiä. Siksi eläimen pääseminen uuteen kotiin on sitä kuukausien ajan hoitaneelle ja seuranneelle eläintenhoitajalle kuin henkinen palkkapäivä. – Se on tässä työssä palkitsevinta. Kotiutumispäivästä alkaa eläimen uuden elämän alku.

Tutkinto ja tasainen mielenlaatu takaavat laadukkaan työn

HESYn hoitoon tuleville hylätyille ja kovia kokeneille eläimille halutaan tarjota parasta mahdollista hoitoa. Siksi HESYn hallitus on tehnyt periaatelin-

Eläintenhoitajat tarkkailevat työpäivänsä aikana koko ajan eläinten vointia. Jokainen eläin on nähtävä, ja jos eläimen kunnossa havaitaan silmämääräisesti poikkeavaa, eläin on tutkittava.

jauksen, että kaikilla yhdistyksen eläintenhoitajilla on oltava alan koulutus eli joko eläintenhoitajan perustutkinto, eläintenhoitotyöhön liittyvä ammattitutkinto tai klinikkaeläintenhoitajan tutkinto.

– Ammattitaitoa tarvitaan, sillä työssä pitää osata muun muassa käsitellä pieneläimiä ja tunnistaa eläinten oireita. Eläintenhoitotyössä on pidettävä jatkuvasti yllä myös omaa osaamista. Esimerkiksi eläinten hoitosuositukset muuttuvat usein, ja ne on omaksuttava HESYlläkin.

Työssä tarvitaan lisäksi joustavuutta, paineensietokykyä ja hyviä organisointitaitoja. Kun hoidettavia eläimiä on paljon, työssä ei pärjää vain suorittamalla omaa työsarkaansa. On nähtävä kokonaisuus.

– On reagoitava tarvittaessa kollegan ”tontilla” olevaan ongelmaan. Eläintalossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Esimerkiksi uusia eläimiä saattaa tulla yhdistyksen hoitoon aivan yllättäen, jolloin aikataulut ja työpäivät menevät uusiksi, Stillman kuvailee.

Eläintenhoitotyössä pärjääminen edellyttää myös kärsivällistä ja rauhallista perusluonnetta sekä hyviä yhteistyö- ja ihmissuhdetaitoja.

– Eläintenhoitajan on osattava säädellä omia tunteitaan. Kiire ja siihen liittyvä stressi eivät saa näkyä eläimille, eikä eläimille saa missään tilanteessa huutaa. Eläintenhoitajat työskentelevät harvoin yksin, ja tunteet voivat nousta ajoittain kaikilla pintaan. Siksi tasaisesta mielenlaadusta on työssä etua. n

"Eläimen kiitos on ainutlaatuista"

Eläintenhoitaja Karoliinalle tulevaisuus pieneläinten parissa oli selvää varhain, ja nyt työskentelyä Viikin löytöeläintalossa on takana puolisentoista vuotta. Päivät muodostuvat rutiinityön lisäksi vaihtelevista kohtaamisista eläinten ja ihmisten kanssa.

VIIKIN LÖYTÖELÄINTALOSSA

työtä tehdään yleensä pareittain kahdessa vuorossa. Eläimiä hoidetaan myös aukioloaikojen ulkopuolella.

– Päivä alkaa sillä, että koirat käytetään pihalla ja eläimet ruokitaan. Sitten on vuorossa eläintilojen siivoamista ja lääkintää. Päivään sisältyy myös asiakaspalvelua ja yleisiä ylläpitotöitä, Karoliina kertoo.

Useimmiten Viikin tiloihin tuotava eläin on vapaasti ulkoileva lemmikkikissa. Koirat taas ovat yleensä tavallisia ja iloisia, omistajaltaan esimerkiksi lenkillä karkuun päässeitä lemmikkejä.

– Eläimet ovat kaikki erilaisia, suurin osa kilttejä ja hyvin käsiteltävissä. Tänne tullessaan ne stressaantuvat uudesta ympäristöstä ja hajuista. Kissat eivät aina pidä muista kissoista ja saattavat läppäistä hoitajaakin, kuvailee Karoliina.

Viikissä löytöeläintä pidetään lakisääteiset 15 vuorokautta, jona aikana omistaja voi hoitokuluja vastaan noutaa eläimen. Tilat on rakennettu tilapäiseen hoitoon, joten pyrkimys on saada noutamattomat eläimet pian HESY-keskukseen adoptiota odottamaan. Eläinten löytäjien ja omistajien lisäksi Viikissä vierailevat viikoittain myös viranomaiset.

Alan vahva ja vastuullinen ammattilainen, akvaarionne puolesta.

VERKOSSA: www.akvaariokauppa.fi

MYYMÄLÄ: Itämerenkatu 26, HKI Ruoholahti

– Poliisit tuovat tänne eläimiä eri syistä, heillä on pääsy tiloihin ympäri vuorokauden. Valvontaeläinlääkärin kautta tulee esimerkiksi tilapäistä huostaanottoa tarvitsevia eläimiä.

Ongelmat tietämättömyydessä ja lainsäädännössä Karoliina kokee ihmisten haluavan lemmikeilleen pääsääntöisesti hyvää ja laiminlyöntien johtuvan useimmiten tietämättömyydestä. Eläintenhoitajan työhön kuuluukin myös opastamista hoitamisessa ja lääkärikäynneissä.

– Yleensä ihmiset ovat onnellisia, että

saivat kadonneen lemmikin kunnossa takaisin. Jonkin verran on niitä, jotka eivät hae eläintä. Tällöin kyseessä on hylkäys ja omistajuus siirtyy HESYlle. Jos eläintä on todella laiminlyöty tai se tulee meille jo kolmannen kerran, teemme eläinsuojeluilmoituksen.

Pahimmissa tapauksissa on yleensä kyse siitä, että ihmisellä on vaikeassa elämäntilanteessaan jaksaminen loppunut.

Eläinten hankalissa käsittelytilanteissa auttaa tilojen hyvät valmiudet, työssä kehittyvät käsittelytaidot ja määrätietoisuus. Ihmisten kanssa tilanteet saattavat olla haastavampia.

– Yksi toistuva ero ajattelutavoissa omistajien kanssa koskee kissan vapaata liikkumista ulkona. Meidän kanta on selvä, mutta Suomen lainsäädännössä ei ole yksiselitteistä asetusta kissojen vapaana pitämisen kohdalla, kuten koirien. Toinen löytöeläintilanteen kannalta merkittävä parannus olisi ehdottomasti kissojen pakollinen leikkaus ja sirutus, Karoliina sanoo.

Erilaiset tunteet kuuluvat työhön

Empaattisella eläintenhoitajalla riittää ymmärrystä lemmikkien omistajille, mutta toisinaan työ on raskasta ja asiat jäävät mieleen pyörimään.

– Sitä on aina vaikea ymmärtää, kun eläintä on laiminlyöty ja pahoinpidelty. Kyllä jokainen meistä on joskus itkenyt täällä, erilaiset tunteet kuuluvat tähän työhön. Onneksi on työkaverit, joiden kanssa koemme samoja fiiliksiä ja voimme puhua asioista.

Työn parhaita puolia Karoliinan ei tarvitse pitkään miettiä:

– Parasta on, että saa ylipäätään työskennellä eläinten parissa ja auttaa niitä joka päivä. Kun näkee, että eläin alkaa taas luottaa ja tervehtyy. Eläimen kiitos on ainutlaatuista. n

Helsingin eläinsuojeluyhdistys

HESY on vastannut pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta Viikin löytöeläintalolla vuoden 2020 lokakuusta alkaen. Viikin löytöeläintalo on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen löytöeläinten virallinen talteenottopaikka. Yhdistys järjestää Viikin löytöeläintalolla tilapäisen hoidon myös huostaanotetuille eläimille.

Kaneja on hylätty koronaaikana erityisen paljon, mutta tämä Vichy­tyttö ei ole löytöeläin – hän syntyi Viikin löytöeläintalolla. Vichyn äiti pyöräytti maailmaan komean kuuden poikasen pesueen pian Viikkiin päädyttyään. Koko kaniperhe on nyt siirtynyt HESYn hoiviin etsimään rakastavaa loppuelämän kotia.

TEKSTI Kirsi Suojoki

ÄLÄ JÄTÄ KOIRAASI

vieraiden armoille kauppojen eteen

HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta. Pakkasella tai helteellä koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti.

KOIRIA EI PIDÄ JÄTTÄÄ missään olosuhteissa yksin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Yksinolo vieraassa paikassa on koiralle vaarallista ja stressaavaa. Liikkeiden eteen yksin jätetyt koirat voidaan varastaa tai ne voivat joutua ulkopuolisten ihmisten kiusan kohteiksi. – Koiraa ei ole turvallista jättää pikaisenkaan ostoskäynnin ajaksi yksin kaupan eteen. Kaupan eteen jätetty koira voidaan paitsi varastaa myös pahoinpidellä, päästää irti tai sille voidaan antaa myrkkyä tai teräviä esineitä sisältävä syötti. Koira voi joutua myös ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi tai käyttäytyä itse arvaa-

mattomasti, jos kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen pelottavaksi. Siksi esimerkiksi kaupassa käynti ja koiran lenkittäminen on tehtävä ehdottomasti eri kerroilla, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen

Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. Jos asiakas havaitsee koiran ”unohtuneen” kytkettynä kaupan, kauppakeskuksen tai ravintolan eteen, asiasta tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille. He voivat tavoitella koiranomistajaa asiakaskunnastaan joko kyselemällä tai kuuluttamalla. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta

tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen. Jos ulkona on pakkasta, liikkeen eteen ulos jätetystä koirasta tulee ilmoittaa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Koiran ”unohtuminen” pitkäksi ajaksi kaupan tai ravintolan eteen on usein myös eläinsuojelulainsäädännön vastaista. Vaikka koiran tilapäiselle kytkemiselle ulkona ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia, käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia.

Tämä koskee myös kauppojen ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Helteellä tai pakkasella koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti. n

Asiantuntevaa palvelua

Espoon Willistä

WILLI ON KOTIMAINEN eläintarvikekauppa, jonka tarina alkoi jo vuonna 1993 eläinten herkkujen valmistamisella Mikkelin Rahulassa. Herkkujen tuoksun vainusivat jo naapurikylienkin karvakuonot, ja valmistus laajeni tavoittamaan suuremman reviirin koirat. Vuosikymmenien ajan herkkutehdastaan pyöritettyään yrityksen toiminta laajeni lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja varusteisiin, ja nyt Willillä on Espoon lisäksi liike yhdeksässä muussa kaupungissa. Williin valikoimaan kuuluu monia kymmeniä erilaisia tuotemerkkejä ruoista ulkoiluun, leikkiin, kotiin, vaatteisiin, kuljetukseen ja terveydenhoitoon. Valikoimasta löytyy hyödyllisiä tarvikkeita pentuvaiheesta aikuisikään kasvaneille karvaisille ystävillemme, kuten kissoille, koirille ja pieneläimille. Eipä meitä hieman karvattomampiakaan ole valikoimassa unohdettu!

Willit reviirinsä tukijoina Espoon Tapiolassa sijaitseva Willin myymälä halusi lähteä tukemaan HESYn toimintaa, sillä heidän mielestään HESY tekee erittäin tärkeää eläinsuojelutyötä.

– Willin myymälät tukevat oman reviirinsä eläinsuojeluyhdistyksiä säännöllisillä keräyksillä, ja meidän paikallinen eläinsuojeluyhdistyksemme on HESY. HESY on ollut myös myymälässä esittelemässä toimintaamme, kertoo myymälässä työskentelevä Anni Silin Monet tapiolalaiset ovatkin kiinnostuneet HESYstä ja tiputtaneet keräyslippaaseen ylimääräiset kolikkonsa, tuoneet lahjoituksia tai ostaneet HESYlle lahjoitettavia tuotteita myymälästä.

– Lahjoituskorin perään kysellään säännöllisesti, sillä ihmiset mielellään haluavat auttaa, Silin lisää.

Eläinten hoidon asiantuntemusta Espoon Willin henkilökunnalla on eläintenhoitajan koulutus tai pitkä kokemus eläinkaupassa työskentelystä. Kaikilla henkilökunnan jäsenillä on myös omia lemmikkejä, joten kokemusta on karttunut omien lemmikkien ja eläinharrastusten kautta. Asiakas on siis turvallisissa käsissä, kun halutaan löytää juuri omalle karvakuonolle se sopivin kura-asu tai aktivointilelu. Willin valtteja ovat kotimaisuus ja arvostus lähituotantoa kohtaan. Kuivaherkut ja pakasteraakaruoat tulevat yrityksen omalta tehtaalta Lahdesta ja valikoimassa on muitakin kotimaisia tuotteita sekä ruoka- että tarvikevalikoimassa. Kuiva- ja märkäruoista suurimman osan raaka-aineet tulevat EUmaista,

mutta Suomessa valmistettujen ruokien raaka-aineet ovat kotimaisia. n

TEKSTI Karoliina Bergström

Espoon Willi on HESYn tuorein lipaskeräysliike. Vuonna 2021 perustettujen Willi ­ myymälöiden takaa löytyy monelle eläinten ystävälle entuudestaan tuttu, kotimainen Rahula.

Reima­shiba asioi Willissä ja pääsi myyjä

Anni Silinin syleilyyn. Kuva: Laura Pyykkö

Lastenkirjailija Markku Kaskelan innoittajana toimi

HESYN LÖYTÖKISSA

Markku Kaskelan lastenkirjojen sankari on Tiku­kissa, jonka esikuvana toimi perheen oma, löytöeläinkodista haettu kissa. Tiku seikkailee jo kahdessa kirjassa, joissa Kaskela tarkastelee kissanpojan silmin niin arkisia sattumuksia kuin vakaviakin aiheita.

MARKKU KASKELAN uuden lastenkirjan sankari löytää kotinsa HESYn löytöeläinkodin kautta. Niin löysi myös se alkuperäinen Tiku-kissa, johon kirjan hahmo perustuu. Minä-kertojan, perheen tyttären Minnan perheeseen saapuu kissanpoikanen, jonka elämästä kirja kertoo muistelmien tavoin. Pienten, arkista elämää kuvailevien yksityiskohtien ja suurempien tapauksien kerronta kulkee kuin runo, polveillen ja hypähdellen. Jussi Kaakisen piirrokset tulkitsevat hienosti tekstin lämmintä huumoria.

Kaakisen taidokkaassa kansikuvassa tiikerinraitainen kissanpoika leikkii joulukuusen koristepallolla. Leikkikö oikea Tikukin joulukoristeilla?

– Leikki, leikki! Ja joi sokerivettä kuusen juurelta, kertoo kirjailija Markku Kaskela.

Tämä on Tiku on siis biokfiktio. Kaskela on aiemminkin kirjoittanut omasta elämästään inspiroituneena, esimerkiksi idea kirjaan Puistolan vihreät kunnaat syntyi, kun perhe muuttoa harkitessaan

kävi katsomassa puistolalaista rivitaloasuntoa, jonka takapihalla oli kaniaitaus.

Hänen Vinski-lehteen jo vuosikymmen sitten kirjoittamansa aukeaman kokoinen juttu kissasta taas jäi mieleen niin vahvasti, että hän halusi kirjoittaa kissoista lisää. Kaari ja idea olivat hyvät, ja kirja löytöeläinkodista hankitusta kis-

sasta, sen kasvusta ja kommelluksista synnyttäisi hyvin dialogia lemmikinomistajien ja uusiksi aikovien kanssa. – Kaikkihan me kerromme tarinoita. Kun kerromme omasta elämästämme, kerromme tarinoita. Sellaisesta ajatuksesta Tikukin lähti, Kaskela toteaa.

Hän jatkaa huomauttamalla, että kirjailijan on etäännytettävä itsensä tekstistä, oikoa mutkia hieman. Lukija kyllä huomaa, jos kirjailijalla on ollut hauskaa. Sanoma on kuitenkin tärkeä Tikussakin. Tiku-kissa hankitaan löytöeläinkodista, aikana ennen internetiä, viidakkorummun saattelemana. Pieni sydänvika Tikulta löytyy, mutta ei mitään vakavaa. Villinä elävät kissanpoikaset eivät aina saa riittävästi ravintoa luonnossa, koska emokaan ei pysty syömään kunnolla, kirja opastaa.

Sydänvika ei kuitenkaan Tikun menoa haittaa. Adoptioperheensä kanssa se kokee monta seikkailua arkisista metsäretkistä pelottaviin ukkosöihin mökkisaaressa.

– Kissa on kosketus luontoon, tuo luonnon niin sanotusti sisälle. Ihmiselle se on tietynlainen uloke tavallisesta, Kaskela tuumii.

– Mutta se opettaa myös vastuuta.

Myös Tiku-kirjan jatko-osa, Johannes tekee oikein, tarkastelee tärkeitä aiheita hieman sivussa, paasaamatta. Teoksessa Tiku tutustuu naapuruston harakkaan, Johannekseen, joka haluaa kokeilla jotain

aivan uutta ja viettää hieman aikaa erossa muusta parvestaan. Rivitaloasunnon parvekkeella loikoileva kissa kiinnostaa sitä, ja eroistaan huolimatta Johannes ja Tiku ystävystyvät.

Kestävän kehityksen, perheen merkityksen ja ennakkoluulojen aikaansaamien virhearviointien puiminen siivittävät tarinaa, ja varsinkin jälkimmäisestä niin kirjan hahmot kuin lukijatkin saavat opetuksen: älä tuomitse tuntematta. Kaskelan kirjat eivät opeta sormi ojossa, mikä normalisoi niiden sanomaa. Kirjailijalle itselleen eläimien kautta oikeista, universaaleista asioista kertominen lisää tarinan uskottavuutta.

– Tuntuu falskilta kirjoittaa 11-vuotiaasta lapsesta, kun ei tiedä heidän maailmastaan mitään. Mutta kun hahmona on eläin, joka edustaa kirjaa lukevaa lasta, pääsee lähemmäs uskottavuutta. Siinä pystyy myös heijastamaan omia kokemuksiaan.

Johanneksen lukuinnostus herättää hämmästystä lajitovereissa, mutta kissakaveri on asiasta innoissaan. Kirjojen kautta Johannes myös tutustuu paremmin uuteen ystäväänsä, lainaamalla sinitiaisen kirjastosta Kissojen historian. Tikun kanssa Johannes ei tunne itseään ulkopuoliseksi harrastuksestaan huolimatta vaan löytää yhteistä täysin erin lajin edustajasta. Lukuharrastus uuden ystävän kanssa innostaa varmasti myös lapsilukijaa tarttumaan kirjaan.

– Kirjallisuusmaailmahan on vähän pinteessä somen ja kuvallisen maailman tullessa pintaan, Kaskela harmittelee. Kirjailijan perhe vieraili kirjastossa usein lasten ollessa pieniä, mutta Kaskela huomauttaa maailman olleen erilainen, hitaampi. Sosiaalista mediaa ei vielä ollut ja internetkin oli haave vain. Kirjasto oli siis tärkeä tekijä lasten lukemisessa.

– Tuohan se tietysti tietynlaisen näkökulman, kun toinen vanhemmista on niin paljon sanojen kanssa tekemisissä, Kaskela naurahtaa.

Myös Kaskelan lapsuudessa lukemisella oli tärkeä sija. Isä luki sanomalehden ääneen alusta loppuun heti töiden jälkeen, mikä innoitti Kaskelaa itseään lukemaan. Kirjoittaminen on hänelle tapa purkaa asioita, ja se taas lähti liikkeelle Juice Leskisen kaltaisten aikalaisrunoilijoiden kautta.

– Tällaiset asiat liittyvät kasvuun. Asioita tulee kohdalle sattumalta tai ehdoin tahdoin. Jokin napsahtaa, se on se oma juttu.

Lastenkirjojen kirjoittamisesta on tullut Kaskelalle juuri sitä ominta.

Hänen ensimmäinen oma lastenkirjansa tuntui jo hyvin luontevalta, ja nyt lainalaisuudet on opittu ja tarinan kaaret tulleet tutuiksi. Tarinan tiiviys myös kiehtoo, sillä lapset ovat niin välittömiä, että heidän tarkkaavaisuutensa täytyy ansaita heti alkuunsa.

– Lastenkirjoissa on oleellista, että ne ovat tietyllä tavalla opettavaisia, mutta ei sormi ojossa. Sivistäviä, mutta myös viihdyttäviä. Älyn ja älämölön välimaasto, Kaskela tiivistää.

Parhaiten opetukset tuntuvatkin tarttuvan, kun asioita oppii pitämään itsestäänselvyytenä. Tiku-kissan pentue puhuu kissapopulaatioiden haitoista, Johanneksen osaksi tuleva varkausepäily taas ennakkoluuloista ja tuomitsemisesta ilman kaikkia faktoja. Kaskelasta on tärkeää tuoda esiin vaikeita ja vakaviakin aiheita. Ihmisten tulisi katsoa välillä peiliin.

– Tunteiden kuvaus voi olla vaikeaa.

Ne täytyy tuoda esiin, mutta niiden kuvaamista pitää käyttää harkiten. Niihin liittyy niin paljon.

Tämä on Tiku -kirjan lopussa on vinkkejä siitä millaisia kissat ovat ja

miten niiden kanssa tulisi käyttäytyä. Viimeiselle sivulle saa myös piirtää oman kissansa. Tekstin ja kuvan yhteistyöllä kirja onkin hyvin interaktiivinen lukukokemus ja saa ajattelemaan tietoisesti kissanomistajan velvollisuuksia ja ihanuuksia. Näkökulmaa pallotellaan aika ajoin kissanpojan ja tämän omistajan välillä, aivan kuin näillä kahdella olisi telepaattinen yhteys, sanaton sopimus kaikista asioista, ja niinhän asia lemmikinomistajien ja heidän karvaisten kavereidensa kanssa onkin. Johannes tekee oikein syventää Tikun tarinaa entisestään, ja tuo huomaamattomasti mutta tarkasti esiin miten paljon haittaa ennakkoluulot voivat aiheuttaa.

Omaa identiteettiä etsitään tajunnanvirtamaisella tyylillä, pieniä yksityiskohtia ja tunteita vilisevä teksti saa lukijan samaistumaan hahmoihin välittömästi. Selkkauksista selvitään, väärinkäsitykset oikaistaan, ja kirja saa onnellisen lopun.

Opetus kulkee läpi tekstin ensimmäiseltä sivulta viimeiseen: ”Ole oma itsesi; oikeat ystävät kyllä pitävät sinusta juuri sellaisena kuin olet.” n

TEKSTI Henna Heikkala MARKKU KASKELAN KUVA Tomi Kontio

Kirjailija Markku Kaskela

Koiran kanssa ravintolaan

JÄTKÄSAARESSA sijaitsevaan

Konttiravintola Mortonin ovet ovat avoinna myös koirakavereille. Kuivin suin ei omistajan herkuttelua tarvitse seurata, sillä ravintolassa on koirille tarjolla juomakuppeja ja pieni, laadukas herkkupala, jonka tarjoaa kotimainen koiranruokavalmistaja Best­In. – Koirat ovat olleet meille tervetulleita jo vuosien ajan. Olemme huomanneet, että ne tuovat tullessaan hyvää mieltä myös muille asiakkaille ja henkilökunnalle. Onhan se mukavampaa koirallekin hengailla mukana, kuin vaikka odottaa autossa, kertoo Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas Mortonin merikonttiravintola Helsingissä on avoinna ympäri vuoden. Muut Mortonin ravintolat ovat avoinna kesäaikaan ja ne sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Varkaudessa, Pieksämäellä

ja Rautalammilla, mistä yritys on alunperin kotoisin. Ravintolat tunnetaan erityisesti burgereistaan ja ihanista kahvilaherkuista.

Mitä ravintolan tulee huomioida?

Morton on nostettu aivan kärkisijoille usein listatessa parhaita koiraystävällisiä ravintoloita ja kahviloita.

Yrittäjä Jarna Kaplaksen mukaan keskeistä on se, että sekä omistajalla että koiralla pitää ravintolassa olla mukavan rento olo. Hän nostaa esiin kaksi erityisen tärkeää asiaa, jotka koiraystävällisen ravintolan tulee huomioida. Ne ovat hyvinvointi ja hygienia.

– Koiran hyvinvoinnistahan kaikki lähtee. Kaikki koirat eivät varmasti ravintolan vilskeessä viihdy, eikä tarvitsekaan. Silloin ei kannata väkisin koiraa mukaan raahata.

Meillä pöydät on järjestetty sopivan väl­

jästi, joten yleensä koira mahtuu rauhassa istuskelemaan tai makoilemaan pöydän vieressä. Kesällä varjoiseen paikkaan ja juomaveden saatavuuteen pitää muistaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kaplas korostaa myös hygienian tärkeyttä.

– Tietysti lähtökohta on se, että koirille annettava juomavesi ja juomakippo ovat aina puhtaita. Asiakkaiden hygienian kannalta oleellista on muistaa, että koirien kipot pestään muista astioista erillään ja erillisillä tiskausvälineillä. Ja jos nyt tarjoilijan tekee mieli vähän rapsuttaa koiraa, niin kädet pestään huolellisesti sen jälkeen.

Kaplas kertoo, että mortonilaisilla on koira­asiakkaista vain hyviä kokemuksia ja ravintola aikoo jatkaa samalla linjalla myös jatkossa.

– Onhan se hauskaa, että meillä on vakioasiakkaissa nykyään myös koiria! n

1,99 €/min + pvm/mpm (vain päivystyspuhelut)

Villakoira Nuppu nautiskelee elämästään ihmisensä kanssa Jyväskylän Mortonissa. Australian paimenkoira Yoda poseeraa Helsingin Mortonin edustalla.

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

Lukusuosituksia eläinten ystäville

Minä, koira ja ihmiskunta

TIINA RAEVAARA

Biologi-kirjailijan omakohtainen ja viihdyttävä syväsukellus koiran ja ihmisen yhteiseen historiaan. LIKE

27 95

Tassu-trio Koirasankari

HELENA MERIPAASI

Kolmesta ystävyksestä ja heidänlemmikeistään kertova sarja on nappivalinta nuorille kissojen ja koirien ystävälle. OTAVA

Olafin pentupäiväkirjat

Pitelemätön pitkäkorva

HELENA WARIS, MIRJAMI MANNINEN

Maatilalla asuvan Olaf-koiran seikkailuista kertova valloittavasti kuvitettu eläinsarja ilahduttaa alakoululaisia. OTAVA

17 95

Viheltävä villapaitakoira 17,95

Pässit pullakahveilla 12,95

Tuli hännän alla 12,95

Alfie – Kissa kynnyksellä

RACHEL WELLS

Sympaattisen ja tarkkanäköisen Alfie-kissan kertoma romaani aloittaa hellyttävän hyvän mielen kirjasarjan. OTAVA

24 95

Ompele koiralle

TANJA NYHOLM

Ompele vaatteet koirakaverillesi!

Talvi-, sade- ja välikausiasujen lisäksi kirjassa on ohjeet mm. huomioliiviin ja kaulapantaan.

MOREENI 1995

Joka koiran neulekirja

MARJUKKA

VUORISALO

Neulomisesta ja koirista pitävän unelmakirja sisältää selkeät ohjeet mm. villatakkiin, mantteliin ja juoksupöksyihin.

MOREENI

27 95

Liisi kaipaa hoivaa

HOLLY WEBB

Helppolukuinen ja herttainen kirjasarja lumoaa pienet kissojen ja koirien ystävät.

19 95 /

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.