HESY-lehti 1/2021

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 1/2021

Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre (4K) -kampanjan satoa 489 leikattua kissaa vuonna 2020 ja lukuisia onnellisesti päättyneitä tarinoita ympäri Suomen

KORONA-AIKA synnytti lemmikkibuumin ja ajaa minkkitarhausta alamäkeen

KOIRAN PURUKALUSTO

kaipaa säännöllistä puhtaanapitoa

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO vähävaraisten kissanomistajien auttajille

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

TÄSSÄ LEHDESSÄ

NINA IMMONEN puheenjohtaja ordförande

3 Pääkirjoitus Ledaren

Puheenjohtaja Ordförande Nina Immonen

4 Asiaa jäsenille

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Hilkka Ekholm Eeva-Kaisa Johnson Tiina Kohtamäki Minna Lahti Kirsi Sharma Nina Virtanen HESY-keskus Muonamiehentie 7 00390 Helsinki puh. 09 54200 100

5 HESY sai valistushenkisen puheenjohtajan 7 Lipaskeräysliike: CatVet Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Tiina Larsson Hannele Luukkainen HESY-centret Statarvägen 7 00390 Helsingfors tel. 09 54200 100

8 Eläinsuojelun Topelius -palkinto vähävaraisten kissanomistajien auttajille 10 Pitkittynyt poikkeustila uhkaa eskaloida eläinsuojeluongelmat

Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivustolla oleva lomake osoitteessa: hesy. yhdistysavain.fi 25 € 375 €

MEDLEMSAVGIFT

Bli medlem genom att fylla medlemsblanketten på websidan: hesy.yhdistysavain.fi Vuxenmedlem 25 € Ständig medlem 375 €

puheenjohtajaksi viime syksynä, ja tunnen kiitollisuutta siitä, että eläinsuojelun grand old lady, HESYn pitkäaikainen ex-puheen­ johtaja Hannele Luukkainen on rinnallani neuvomassa ja opas­ tamassa minua alkutaipaleella.

OLEN SAANUT OPPIA paljon uutta. Rajat räiskeelle -kansa­

13 Kotihoitopaikka tarjoaa seniorikissalle rauhallisen elinympäristön

16 Purukaluston puhtaanapidon kulmakivinä klinikka- ja kotihoito 19 Korvapunkki kiusaa kissoja ja koiria 20 Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre -kampanjan kissatarinoita

JÄSENMAKSU

Pidetään yhdessä huolta eläimistä OLEN ASTUNUT SUURIIN SAAPPAISIIN. Minut valittiin HESYn

kissojen asialla jo vuodesta 2008

Tarkista aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

Aikuisjäsen Ainaisjäsen

PÄÄKIRJOITUS

24 Lukunurkka 28 Muista nämä viisi asiaa lemmikkivakuutusta hankkiessasi

laisaloite F2- ja F3-luokkiin kuuluvien ilotulitteiden käytön sal­ limiseksi vain ammattilaisille seisoo tätä pääkirjoitusta kirjoitta­ essani vielä harmillisesti talousvaliokunnassa, mutta aiomme viedä asiaa eteenpäin yhdessä Luukkaisen sekä muiden kan­ salaisaloitteessa mukana olevien järjestöjen kanssa. Eläinten hyvinvointilakia uudistetaan edelleen, ja odotamme saavamme lakiesityksen pian lausuttavaksemme. Toivomme, että uuteen lakiluonnokseen on sisällytetty ne ehdotukset, joita olemme esittäneet vuonna 2018 antamassamme lausunnossa silloises­ ta esityksestä eläinten hyvinvointilaiksi. Tuolloin lakiesitys kaa­ tui, kun Juha Sipilän hallitus erosi.

LEMMIKINOMISTAJIEN VASTUU on aina ajankohtainen asia.

30 Silke Wrobel auttaa

Meiltä on kysytty usein, miten korona-ajan lemmikkibuumi nä­ kyy HESYllä. Vielä se ei meillä onneksi näy, ja toivomme, että syvä huolemme lemmikkien hylkäysaallosta osoittautuu turhak­ si. Omistaja on vastuussa lemmikistään sen koko elämän ajan.

ja pelastaa eläimiä Kreetalla

32 HESYn tuotekuvasto

Hänen velvollisuutenaan on pitää huolta lemmikin terveydestä, oikeasta ruokinnasta ja rokotusten ajantasaisuudesta.

PIDETÄÄN HUOLTA SIITÄ, ETTÄ lemmikit ovat tunnistusmerkitty­ jä, eläimen omistajatiedot viedään rekisteriin ja tiedot pidetään ajan tasalla. Aktivoidaan lemmikkejämme, liikutaan ja seurustel­ laan niiden kanssa. Jos lemmikinpidossa ilmenee haasteita ei­ vätkä omat rahkeet riitä niiden työstämiseen, on äärimmäisen tärkeää hakea apua. Vaikeudet eivät katoa sillä, että lemmikki pistetään kiertoon. Pidetään yhdessä huolta myös siitä, että ko­ ronaepidemian aikana otetut eläimet eivät joudu kärsimään mei­ dän ihmisten päätöksistä. Kannetaan vastuu!

ELÄMÄ HESY-KESKUKSESSA on ollut kiireistä, ja toiminnassam­

me on puhaltanut uusia tuulia. Suurin muutos on ollut se, että nykyään HESY vastaa pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnas­ ta Viikin löytöeläintalolla. Henkilökuntamme on saanut toiminnan upeasti haltuunsa! Haluan esittää työntekijöillemme tästä suuren kiitoksen. Kiitos kuuluu myös kaikille HESYn Katkaistaan kisso­ jen kurjuuden kierre (4K) -kampanjaan osallistuneille. Kampanja on ollut huikea menestys.

Odotan kovasti jo aikaa, jolloin minun on mahdollista tava­ ta teitä HESYn jäseniä tapahtumissa, avointen ovien päivillä ja vuosi­kokouksissa. Nähdään, kunhan korona on selätetty.

AVUSTUSTILI ∙ DONATIONSKONTOT Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063

10

16

20

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi koirille, käytä viitenumeroa 100599.

Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi kissoille, käytä viitenumeroa 100573.

Låt oss tillsammans ta hand om djuren JAG HAR KLIVIT IN I STORA STÖVLAR. Jag valdes till HESYs

ordförande förra hösten, och jag känner stor tacksamhet över att djurskyddets grand old lady, HESYs långvariga före detta ordförande Hannele Luukkainen står vid min sida och ger råd samt vägleder mig i början.

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Tack till våra samarbetspartners Dagis Rööperi Faunatar, Jumbo Faunatar, Myyrmanni Kesko Lemmikkikulma Musti ja Mirri, Espoontori Musti ja Mirri, Herttoniemi Musti ja Mirri, Ruoholahti Musti ja Mirri, Stockmann Prisma, Itäkeskus Punainen Pallo Verkkokauppa.com Yhteinen Pöytä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisi­ hallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2020/1022. Lupa on voimassa 1.1.2021 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin. Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotus­materiaalien tuottamiseen.

LEDAREN

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 1/2021 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Nina Immonen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Sarri Kukkonen PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING hesy@hesy.fi ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 600 € • 1/2 350 € • 1/4 200 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Statarvägen 7, 00390 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI ArtCloud Oy

JAG HAR FÅTT LÄRA MIG många nya saker. Medborgar­

initiativet ”Rajat räiskeelle” som endast skulle tillåta yrkesut­ övare att använda F2- och F3-fyrverkerier, är tyvärr i skrivan­ de stund fortfarande i ekonomiutskottet, men vi har för avsikt att föra ärendet vidare tillsammans med Luukkainen och an­ dra organisationer som är engagerade i medborgarinitiativet.

Djurskyddslagen håller fortfarande på att reformeras och vi ser fram emot att snart få ge vårt utlåtande till lagförslaget. Vi hoppas att det nya lagförslaget kommer att införliva de förslag som vi lade fram i vårt utlåtande från 2018 om den dåvarande propositionen till djurskyddslag. Då föll lagförslaget när Juha Sipiläs styrelse avgick.

ANSVARET SOM SÄLLSKAPSDJURENS ÄGARE har är alltid ak­

tuellt. Vi blir ofta tillfrågade hur coronavirustidens keldjursboom syns på HESY. Till all lycka syns den inte ännu, och vi hoppas att vår oro inför en kommande våg av övergivande visar sig va­ ra onödig. Ägaren ansvarar för sitt keldjur under hela dess livs­

längd. Hen har ansvar för djurets hälsa, rätt utfodring samt att vaccinationerna hålls i kraft.

LÅT OSS SKÖTA OM ATT sällskapsdjuren är ID-märkta, infor­

mation om djurets ägare registreras och uppgifterna hålls upp­ daterade. Vi aktiverar våra keldjur, vi motionerar och umgås med dem. Om det uppstår utmaningar i husdjurshållningen, är det oerhört viktigt att söka hjälp. Svårigheterna försvinner inte med att sätta husdjuret i omlopp. Låt oss tillsammans också se till att djuren som tagits under coronavirusepidemin inte behöver lida på grund av människors beslut. Vi bär ansvar!

LIVET PÅ HESY-CENTRET har varit brådskande, och det har blåst

nya vindar i vår verksamhet. Den största förändringen har varit att nuförtiden ansvarar HESY för hittedjursverksamheten i huvud­ stadsregionen i Viks hittedjurshus. Vår personal har utomordent­ ligt omhändertagit verksamheten! Jag vill framföra ett stort tack till vår personal för detta. Ett stort tack hör också till alla som del­ tagit i HESYs kampanj ”Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre (4K) (övers. ”Låt oss avbryta kattornas spiral av lidande”). Kampanjen har varit en fantastisk framgång.

Jag ser verkligen fram emot den tid då jag kommer att kunna träffa er HESY medlemmar på evenemang, öppna dörrars dagar och årsmöten. Vi ses när coronaviruset är övervunnet.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

3

ASIAA JÄSENILLE Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

H Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

HALUATKO SAADA sähköpostiisi HE­

SYn tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähetä meille sähköpos­ ti, jossa annat tähän selkeäsanaises­ ti suostumuksesi. Lähetä sähköposti­ viesti osoitteeseen: hesy@hesy.fi tai täytä lomake verkossa sivulla: https:// www.hesy.fi/tilaa-uutiskirje/ Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedotteiden ja uutis­ kirjeiden lähettämiseen eikä niitä luo­ vuteta eteenpäin. Voit milloin tahansa perua tilauksen.

Suomessa on alettu soveltaa 25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tieto­

suoja-asetusta. Uusi asetus edellyttää lupaperusteisuutta henkilötietojen re­ kisteröimiselle. Siksi olemme joutuneet siivoamaan tiedotus­jakelulistojamme.

Koska sähköpostiosoite luetaan hen­ kilötiedoksi ja koska säilytämme tie­ dotus- ja markkinointimateriaalia ha­ luavien jäsenten sähköpostiosoitteita MailChimpissä, joka katsotaan rekis­ teriksi, meidän tulee saada kaikilta sähköpostilistoillamme aikaisemmin olleilta sekä uusilta tiedotusmateri­ aalin tilaajilta suostumus heidän säh­ köpostiensa säilyttämiseen jakelu­ listoillamme.

ESY ON ALOITTANUT jäsen­

tensä sähköposti­osoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomak­ keet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivo­ vat. Käytämme jäsen­rekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua. Jäsenmaksu­ lomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperis­ ten lomakkeiden lähettäminen kirjeposti­ na jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hy­ lättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomak­ keesi jatkossa sähköpostitse, lähetä vies­ tiä sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi.

Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomak­ keen jatkossakin paperisena ja kirjepos­ tina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Jäsenasiasi hoidetaan sa­ maan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen ai­ na, kun asuinpaikkasi muuttuu. Näin var­ mistat, että jäsenlehtemme tavoittaa si­ nut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoittee­ seen hesy@hesy.fi.

Hylätyt lemmikit ovat erityisen lähellä Nina Immosen sydäntä.

Hän iloitsee siitä, että HESY on saanut hoitaakseen pääkaupunkiseudun löytöeläinasiat ja alueen löytöeläimiä hoidetaan vastedes yhdistyksen eläinsuojelullisten periaatteiden mukaisesti.

HESY sai valistushenkisen puheenjohtajan HESYn uusi puheenjohtaja Nina Immonen tuntee laajalti eläinsuojelun kenttää niin kotimaassa kuin ulkomailla ja haluaa maamme eläinten oloihin lukuisia parannuksia.

Hädänalaisten eläinten auttamisen hän aloitti jo lapsena.

TEKSTI | Erja Veivo

Haluamme tukea HESYn toimintaa!

Lahjoitamme jokaista tarjouspyyntöä kohden 20 euroa HESYlle.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous:

pohjantahti.fi/hesy/

4

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

N

INA IMMONEN valittiin

HESYn puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa 12. syyskuuta 2020. Immonen on pitkän linjan eläinsuojelija, joka on auttanut eläimiä pikkutytöstä alkaen. Kaikki alkoi koirakipinästä.

– Ulkoilutin alakouluikäisenä kaikki naapuruston koirat. Omaa emme voineet hankkia, sillä olen allergikkoperheestä. Meillä oli lapsuudenkodissani uima-allashuone, jonka yhteydessä olevassa varastotilassa sain kuitenkin pitää pieneläimiä, kuten hamstereita ja japanilaisia tanssihiiriä, Immonen muistelee.

Viikonloppuisin hän hoiti paikallisessa leikkipuistossa pidettyjä kaneja. Ensimmäisessä työpaikassaan Uunisaaren kahvilassa 14-vuotias Immonen päätti pelastaa työntekijöiden maskottina ole-

van pitkäkorvan, joka oli peräisin Meilahden koe-eläinyksiköstä.

– Hoidin Affeksi nimeämääni kania koko kesän enkä mitenkään voinut antaa sitä takaisin laboratorioon.

Vein kanin kotiini, mutta äitini ei katsonut hyvällä silppuuntuvia sähköjohtoja ja Affe vietiin asumaan äitini serkun maataloon Ruotilaan.

Vuonna 1977 Immoset olivat matkalla Keniassa, eikä eläinrakas lapsi voinut olla ruokkimatta hotellin liepeillä eläviä nälkäisiä ja kodittomia kissoja seisovan pöydän antimilla. Sittemmin kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ulko­maanmatkojen yhteydessä on saanut uusia muotoja. Aikuis­iällä Immonen on toiminut aktiivisesti etenkin Kreetan kodittomien eläinten hyväksi.

– Kreikassa eläinten hätä on näkyvää.

Olen käynyt maassa 20 vuoden ajan ja

tarjonnut aluksi omatoimisesti ruokaa katukissoille ja -koirille. Auttamisen muoto muuttui, kun tapasin Kreetalla Silke Wrobelin, joka hoitaa hädänalaisia eläimiä perustamansa järjestön eläinsuojassa. Aloin ostaa ruokaa eläinkaupoista Silkelle. Hän toi minut eläinsuojelujärjestöjen piiriin.

Työlistan kanssa eläinasialla Tulevina puheenjohtajavuosinaan Immosen päätavoitteena on lisätä eläinten arvostusta valistuksen keinoin.

– Meillä on mahdollisuus tehdä maailmastamme sekä eläimille että itsellemme parempi paikka. Tässä avainasemassa on kasvatus: se, miten opetamme lapset kohtelemaan eläimiä. Haluan ihmisten ymmärtävän vastuunsa lemmikeistään ja kaikista ihmisen vaikutuspiirissä olevista eläimistä.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

5

LIPASKERÄYSLIIKE

ELÄINTEN KUVAT: NINA IMMOSEN PERHEALBUMI

Miten koronatilanne on vaikuttanut CatVetin toimintaan?

Koe-eläinlaboratoriosta pelastettu Affe-kani eli Alfons Jokinen tapaninpäivänä vuonna 1985.

Manta oli naapuruston koira, jota Nina Immonen ulkoilutti nuorena.

CatVetin valttina on asialleen omistautunut henkilökunta, jolla on pitkä kokemus kissapraktiikasta.

Erityisen lähellä Immosen sydäntä ovat hylätyt lemmikit, ja hän iloitsee siitä, että HESY on saanut hoitaakseen pääkaupunkiseudun löytöeläinasiat. Alueen löytöeläimiä hoidetaan vastedes yhdistyksen eläinsuojelullisten periaatteiden mukaisesti.

– Hylkäämisiä ennaltaehkäisevänä toimena aion ajaa Suomeen kaikkia sirutettavissa olevia lemmikkieläimiä – ei vain koiria – koskevaa rekisteröinti- ja tunnistusmerkintävelvoitetta, mikä edistäisi karkulaisten palautumista omistajilleen ja vastuullista lemmikinpitoa, hän sanoo.

Muita tuoreehkon puheenjohtajan työlistalla olevia asioita ovat koira-ajokortti, jonka käyttöönottoa tulisi harkita Suomessa, ja eläinsuojelurikoksista langetettavien rangaistusten koventaminen.

– Eläimiin kohdistuvista hirmuteoista annettavat rangaistukset ovat usein niin mitättömiä, ettei niillä ole merkitystä. Myös valvontaeläinlääkärien työtä pitää tukea ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä kehittää, sillä valitettavan usein samassa kohteessa apua tarvitsevat sekä ihmiset että eläimet.

– Tarvitsemme Suomeen myös eläimille tarkoitetut karanteenitilat, jotta maahantuotavia lemmikkejä ei vietäisi suoraa päätä lopetettaviksi puutteellisten tuontiasiakirjojen takia, Immonen lisää.

Tällä hetkellä hänen suurimpia huolenaiheitaan ovat koronan aiheuttaman lemmikkibuumin jälkiseuraukset sekä akvaariokalojen, jyrsijöiden ja eksoottisten eläinten tapaisten ”hiljaisten” eläinten kaltoinkohtelun jääminen näkymättömiin.

Ohjenuorana empaattisuus Immonen tunnetaan lämminsydämisenä ihmisenä, jolle HESYn henkilöstön hyvinvointi on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla.

6

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

– Se on niin, että vain hyvinvoiva ihminen on hyvä myös läheisilleen ja eläimille. Kun työntekijä jaksaa olla motivoitunut työssään, hän hoitaa eläimiä hyvin ja antaa niille myös vähän enemmän.

Hän haluaakin HESYn arvoihin kuuluvan ystävyyden periaatteen värittävän yhdistyksen kaikkea toimintaa.

– Myönteinen asenne heijastuu ympäristöön ja edistää kaikkien hyvinvointia.

Me HESYllä olemme ystäviä ja eläinten ystäviä, ja tämä empaattisuus on ohjenuoranamme jokapäiväisessä työssämme.

Yhdistyksen jäsenistölle ja tukijoille Immonen haluaa esittää lämpimät kiitokset mukana olosta. Hän korostaa, että jokaisella eläinten hyväksi tehdyllä teolla on suuri merkitys.

– Meidän työmme hylättyjen lemmikkien hyväksi ei olisi mahdollista ilman jäseniämme ja muita tukijoitamme. Meistä jokaisella on kyky auttaa hädänalaisia eläimiä omalla tavalla, oli se sitten lahjoitussukkien kudontaa tai tonkkakeräyksiin osallistumista. Kaikki tavat auttaa ovat yhtä arvokkaita.

Pitkäaikainen kippari Luukkainen siirtyy tutoriksi Immosen siirryttyä HESYn kapteeniksi yhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta toiminut Hannele Luukkainen jatkaa pyynnöstä hallituksen varajäsenenä. Hän on lupautunut toimimaan seuraajansa tutorina.

– Luovutin puheenjohtajuuden Immoselle turvallisin mielin, sillä luotan häneen kuin peruskallioon. Tätä sukupolvenvaihdosta valmisteltiin yli vuosi. En ole kuitenkaan aikeissa pudottaa rukkasia käsistäni. Eläinsuojelusta ei voi ”jäädä eläkkeelle”, 70-vuotias Luukkainen sanoo.

Hänen puheenjohtaja-aikanaan HESY koki valtaisan muodonmuutoksen rutiköyhästä järjestöstä arvostetuksi ja

maanlaajuisesti tunnetuksi eläinsuojelutoimijaksi, jolla on käytössään uusi, hulppea toimitila: HESY-keskus.

– Yhdistyksen kannalta puheenjohtajavaihdos ei olisi voinut osua parempaan aikaan. HESY on ollut minulle elämäni pitkäaikaisin, tärkein ja rakkain kumppani, jonka olen saattanut uuden ajan kynnykselle. Toivotan suurta menestystä yhdistykselle Immosen käsissä, Luukkainen lisää.

Vuosikokouksessa HESYlle valittiin uusi hallitus, jossa uusina varsinaisina jäseninä aloittivat Hilkka Ekholm, EevaKaisa Johnson ja Nina Virtanen. Lisäksi Tiina Kohtamäki valittiin uudelleen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksessa jatkavat Minna Lahti ja Kirsi Sharma. Hallituksen varajäseniksi valittiin Tiina Larsson ja Hannele Luukkainen. n

NINA IMMONEN • Siviiliammatiltaan perheyrittäjä.

• HESYn puheenjohtaja syyskuusta 2020 lähtien.

• HESYn hallituksessa vuodesta 2017.

• HESYn varapuheenjohtaja 9/2019– 9/2020.

• Perheeseen kuuluu kolme koiraa – Pele ja Lotta ovat westieitä ja Lisa Kreetalta adoptoitu rescue-koira – 12-vuotias viljakäärme Viljo ja HESYltä adoptoitu maakilpikonna Taateli.

• Harrastaa lintujen talviruokintaa.

CatVet kissojen asialla jo vuodesta 2008 CatVet Kissaklinikan toimintaperiaatteena on tarjota kissoille asiantuntevaa hoitoa rauhallisessa ympäristössä.

Klinikka haluaa auttaa myös kodittomia eläimiä pitämällä asiakastiloissaan HESYn keräyslipasta.

TEKSTI | Annika Savinen

KUVA | Inka Laaksonen

CATVET ON KISSOIHIN erikoistunut

eläinlääkäriasema, joka perustettiin vuonna 2008 ja joka sijaitsee Helsingin Pohjois-Haagassa. CatVetin valttina on ammattitaitoinen ja asialleen omistautunut henkilökunta, jolla on pitkä kokemus kissapraktiikasta. Klinikalla on lämminhenkinen ilmapiiri, ja eläinlääkärikäynnistä pyritään tekemään mahdollisimman miellyttävä kokemus sekä kissoille että niiden omistajille.

CatVet on halunnut erikoistua kissojen hyvinvointiin nostaakseen tämän hiukan sivuun jääneen seuraeläimen asemaa ja arvoa.

– Koimme kissojen jäävän usein vähemmälle huomiolle eläinlääkinnässä ja yhteiskunnassa. Kissat ovat mielenkiintoisia ja arvoituksellisia otuksia, mikä tekee niiden hoitamisesta haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa, sanoo CatVetin eläinlääkäri Inka Laaksonen.

Hän vastasi muutamaan HESY-lehden kysymykseen kissojen hyvinvoinnista ja terveyshaasteista.

Miten otatte CatVetissä huomioon kissa-asiakkaat?

Erikoistumalla nimenomaan kissoihin me pystymme tarjoamaan niille korkea-

tasoista ja asiantuntevaa hoitoa ja käsittelyä. Eläinlääkäriaseman hajut ja äänet vaikuttavat yllättävän paljon kissojen käsiteltävyyteen: rauhallisemmissa ja hiljaisemmissa olosuhteissa eläimen hoitaminen onnistuu huomattavasti helpommin. Lisäksi CatVetin henkilö­ kunnan pitkä kokemus nimenomaan kissoista auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa voi ilmetä ongelmia, ja toimimaan niitä ennaltaehkäisevästi.

Mitä tulisi tietää ennen kissan hankintaa?

Jokaisen kissanomistajan ja kissan hankintaa harkitsevan tulisi tietää, että kissa on aktiivinen lemmikki. Sisäkissan ympäristö pitää järjestää sellaiseksi, että se pystyy toteuttamaan itseään. Tämä tarkoittaa riittävää aktivointia leikin ja olosuhteiden muodossa. Jos kissa ei saa toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan, se alkaa käyttäytyä tavalla, jonka sen omistaja mieltää ongelmalliseksi.

Tai sitten kissa voi passivoitua ja alkaa muun muassa lihoa. Kissa voi myös sairastua elinolosuhteiden takia. Omistajan vastuulla onkin järjestää lemmikilleen täyspainoisen kissanelämän mahdollistavat olosuhteet.

Korona ei ole vaikuttanut CatVetin toimintaan, ellei oteta huomioon ihmiskontakteihin liittyviä suojautumis- ja varotoimenpiteitä. Kissat ovat sairastaneet kuten ennenkin, eikä niiden sairauksia ehkäisevästä perusterveydenhuollosta ole tingitty, joten kissojen hoito ja auttaminen ovat jatkuneet normaalisti.

Mitkä ovat tavallisimmat kissan terveydenhuollolliset haasteet?

Nuorempien sisäkissojen tavallisimmat terveydenhuollolliset haasteet liittyvät ylipainoon ja hammassairauksiin. Näitä molempia on hyvä alkaa ennaltaehkäistä jo varhain. Ylipainoa ehkäistään löytämällä ruokinnan ja aktiviteettien oikea suhde sekä löytämällä jokaiselle kissalle yksilöllinen, juuri sille sopiva ruokintatapa ja ruokavalio.

Hammassairauksia ehkäistään tietenkin säännöllisellä kissojen hampaiden harjaamisella, mutta myös eläinlääkärin vastaanotolla tehtävillä säännöllisillä hammastarkastuksilla sekä tarpeen mukaan nukutuksessa tehtävillä hammashoidoilla.

Lisäksi vanhemmilla kissoilla ilmenee erilaisia rappeumasairauksia sekä muun muassa endokrinologisia eli hormonien liika- tai vajaatuotantoon liittyviä sairauksia, joita ennaltaehkäistään ja hoidetaan säännöllisten senioritarkastusten avulla. Kaikenikäisillä kissoilla voi esiintyä myös suolistosairauksia.

Miten HESYn keräyslippaaseen on suhtauduttu?

HESYn keräyslippaaseen tulee jatkuvasti pieniä lahjoituksia, sillä kissaihmiset haluavat yleensä auttaa kaikkia kissoja, jos vain pystyvät. Lippaan olemassa­ olosta on tullut myös positiivista palautetta. Lipaslahjoitus on helppo tapa auttaa kodittomia eläimiä Suomessa. n

CATVET KISSAKLINIKKA Nuijamiestentie 5, 00400 Helsinki Ajanvaraus: ma–pe klo 8–19 puhelin: 010 4236 888 www.catvet.fi HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

7

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO

Joanna Jokisen ja Hanna Penttisen Facebook-ryhmä

Hanna Penttinen on SEY Loimaa ry:n puheenjohtaja ja puhuu keskimäärin kolme tuntia päivässä puhelimessa, yleensä kissoista.

Joanna Jokinen ylläpitää Loimijoen tila -Facebook-sivua, jossa hän esittelee lemmikkieläimiään.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto vähävaraisten kissanomistajien auttajille HESY myönsi viime vuonna Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Joanna Jokiselle ja Hanna Penttiselle. He ovat perustaneet Facebookiin ryhmän, jossa yksityishenkilöt voivat tukea vähävaraisia kissanomistajia kissojen leikkauttamisissa.

Kissojen sterilointi/kastrointi -kampanja on Jo­ anna Jokisen ja Hanna Penttisen vuonna 2019 perustama Facebook-ryhmä. Se yhdistää vähä­varaiset kissan­omistajat ja avunantajat, jotka haluavat tukea kissojen leikkausten kus­ tannuksissa. Ryhmä tekee yhteistyötä Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki ry:n kanssa, ja sillä on tätä kautta muun muassa rahankeräys­ lupa hankkeelleen.

Ryhmä sai alkunsa, kun Jokinen huomasi eräässä Facebook-ryhmässä Penttisen teke­ män julkaisun ulkoa löydetystä kissanpennus­ ta, joka menehtyi hoidoista huolimatta. Jokinen ylläpitää Loimijoen tila -Facebook-sivua, jossa hän esittelee lemmikkieläimiään, ja kysyi Pent­ tiseltä, voisiko hän käyttää kissanpennun ku­ vaa sivustolla julkaistavan, kissan arvoon liit­ tyvän päivityksen yhteydessä. Lupa heltisi, ja Jokisen ”Arvottomaksi” nimetystä kissanpen­ nusta tehty päivitys lähti leviämään vauhdilla sosiaalisessa mediassa.

– Kirjoitin päivityksessä, että aion auttaa konkreettisesti kissoja edes kyyditsemällä niitä eläinlääkäriin tai maksamalla muutaman kissan leikkautuksen. Samalla haastoin kaikki seuraa­ jani mukaan tempaukseen, Jokinen muistelee.

Tämän jälkeen hän puhui Penttisen kanssa puhelimessa ja kaksikko päätti etsiä konkreet­ tisen keinon, jolla luonnossa elävien kissojen määrää saisi vähennettyä.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilöl­ le tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perusta­ jan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman al­ kuperäisen kunniakirjan jäljennös.

AIEMMAT PALKINNON SAAJAT 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998

Suomen eläinoikeusjuristit ry Haltialan tila europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen Eläinsuojelukeskus Tuulispää Wanhan Markin eläinten vanhainkoti toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen Otso Riiali ei jaettu Etsijäkoiraliitto tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira ei jaettu Helsingin kaupunki dosentti Leena Vilkka toimittaja Mirja Pyykkö ei jaettu kirjailija Eeva Kilpi ohjaaja Aki Kaurismäki pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset eläinlääkäri Pertti Hartikka kirjailija Leena Krohn

TEKSTI | Erja Veivo

J

OKISEN JA PENTTISEN

luoman Facebook-ryhmän tarkoituksena on yhdistää avunantajat ja -tarvitsijat.

Ryhmässä yksityishenkilöt voivat ilmoittaa tarvitsevansa apua kissansa leikkauttamiskuluissa tai kuljetuksessa eläinlääkäriasemalle.

Vastaavasti avunantajat voivat ilmoittaa valmiudestaan tukea kyseisen kissan leikkautusta haluamallaan summalla tai ryhtyä kissakuriireiksi. Kun kissan leikkauttamiseen tarvittava summa on kertynyt, ryhmän ylläpito maksaa leikkautuskulut ennakkoon sovitulle eläinlääkäriasemalle.

Avunpyynnön voi tehdä myös anonyymisti. Ryhmässä ei ole sallittua perata avuntarpeen todenperäisyyttä tai moralisoida avunpyytäjiä. Päämääränä on yksinkertaisesti raivata omistajilla olevat esteet kissojen leikkauttamisten tieltä ja vähentää siten luonnossa hylättyinä elävien kissojen määrää.

8

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

Juuri pyrkimys parantaa kissan asemaa joukkoistamisen keinoin oli keskeinen kriteeri, jonka ansiosta HESYn palkintoraati valitsi Jokisen ja Penttisen Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajiksi vuonna 2020.

– Monen kissan leikkauttaminen jää toteutumatta kissanomistajan vähä­ varaisuuden takia. Jos leikkaamaton kissa alkaa mouruta ja merkkailla sisällä, se saatetaan laskea ulos, mikä voi olla alku kissapopulaatiolle. Jokisen ja Penttisen perustamassa ryhmässä useat yksityishenkilöt ovat olleet pysäyttämässä tämän kaltaisia skenaarioita ja estäneet lukuisten ei-toivottujen kissanpentujen syntymän, HESYn puheenjohtaja Nina Immonen perustelee valintaa.

Facebook-ryhmän toimintatapa tukee myös HESYn omaa, maaliskuussa 2020 käynnistämää Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre (4K) -kampanjaa, jonka tavoitteena on leikata ja sijoittaa

uuteen kotiin mahdollisimman monta populaatiokissaa.

– Suomessa hylätään joka vuosi arviolta 20 000 kissaa. Siksi yksittäisillä teoilla on suuri merkitys. Me selätämme Suomen kissakriisiä leikkautus ja kissa kerrallaan, sanoo 4K-kampanjaidean äiti, HESYn entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

4K-kampanjasta ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.

Kissojen pelastustalkoisiin tarvitaan kaikkia Jokinen ja Penttinen perustivat Kissojen sterilointi/kastrointi -kampanja -nimellä kulkevan Facebook-ryhmän syyskuussa 2019, ja sen ansiosta oli leikattu tammikuun puolivälissä 2021 jo 337 kissaa. Näistä kolmasosa on ollut kolleja ja kaksi kolmasosaa narttuja.

Hanke on innoittanut eri tahoja toimimaan ja puhumaan kissojen parem-

man tulevaisuuden puolesta. Esimerkiksi monet eläinlääkäriasemat ovat leikkauttaneet ryhmän kautta tulevia kissoja normaalitaksaa edullisemmin.

Näin toteutuu ryhmän toinen tavoite: kissan arvon vähittäinen nostaminen ja yleisön valistaminen kissan leikkauttamisen hyödyistä.

– Eri toimijoiden välinen pitkäjänteinen yhteistyö on avainasemassa maamme kissakriisin ratkaisemisessa. On tärkeää ymmärtää, että auttaa voi monella eri tavalla ja voimme silti puolustaa kissoja yhdessä rivissä. Kissojen pelastustalkoisiin tarvitaan nyt kaikkien panosta, sanoo Penttinen.

Hän on itse SEY Loimaa ry:n puheenjohtaja ja puhuu keskimäärin kolme tuntia päivässä puhelimessa, yleensä kissoista.

– Hylättyjen kissojen tilanne Suomessa herättää minussa ärtymystä, toivottomuutta, itkua ja raivoa, mutta

myös voimakkaan tahdon toimia. Olen kentällä joka viikko kissojen loukutusten merkeissä tai tarkastamassa saatuja näköhavaintoja. Palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun kissoja saadaan kiinni ja luonnon armoilta turvaan.

Myös Jokinen saa voimaa tarjotessaan hylätyille kissoille sijaiskodin ja nähdessään kehityskaaren, jonka aikana villiintyneestä sähikäisestä sukeutuu rakkautta kaipaava sylipallo. Hän on tarjonnut vuosien varrella väliaikaisen hoitopaikan jo noin 30 kissalle.

– Olen surukseni joutunut todistamaan monen ulkoa löydetyn kissanpennun menehtymisen hoidoista huolimatta. Onneksi olen saanut saatella useita kissoja myös uuden elämän alkuun.

Leikkauttaminen on yksinkertainen ja nopea tapa ennaltaehkäistä puolivillien kissapopulaatioiden syntymistä. Nyt on aika toimia ja tehdä tälle turhalle kärsimykselle loppu. n

HESYn puheenjohtaja Nina Immonen (oikealla) ojensi Eläinsuojelun Topelius -palkinnot Hanna Penttiselle (vasemmalla) ja Joanna Jokiselle.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

9

Lemmikkien kysyntä on kasvanut rajusti myös löytöeläintaloilla ja eläinsuojeluyhdistyksillä.

HESYlle tuli viime vuoden aikana 2760 eläinhakemusta.

Korona iskee kahtaalta eläinsuojelujärjestöihin: Eläinmäärät kasvavat ja lahjoitukset vähenevät TEKSTI | Erja Veivo

Mennyt vuosi on ollut koronaviruksen takia hyvin poikkeuksellinen ja vaikuttaa myös lukuisten eläinten elämään. HESY on huolissaan niin lemmikkibuumin seurauksista kuin taloudellisen taantuman vaikutuksista lemmikkiperheisiin. Eläinsuojeluyhdistyksillä korona tullee näkymään kasvavina eläinmäärinä ja lahjoitusten vähenemisinä.

PITKITTYNYT POIKKEUSTILA

uhkaa eskaloida eläinsuojeluongelmat

KORONA-AJAN KOTOILU on aiheutta­ nut Suomessa ennennäkemättömän lem­ mikkibuumin. Myös HESYlle on tullut run­ saasti eläinhakemuksia. Yhdistykseltä voi hakea eläintä täyttämällä kotilomakkeen, joita otettiin viime vuonna vastaan 2760 kappaletta. Sinänsä positiivisella ilmiöllä on varjopuolensa. Lemmikin hankintaan on voitu ryhtyä harkitsemattomasti: pe­ rehtymättä lemmikin hoitovaatimuksiin, varautumatta sen hoitokuluihin ja ymmär­ tämättä eläimenpidon pitkäaikaisuutta.

– Eläimen omistaminen merkitsee suurta vastuuta, sillä lemmikkiin on si­ touduttava koko sen eliniän ajaksi myös elämäntilanteiden muuttuessa ja ko­ ronatilanteen hellitettyä. Kissat elävät noin 15–20 vuotta, koirat 10–15 vuotta ja kanitkin liki kymmenen vuotta. Mei­ dän huolenamme on, että korona-aika­ na hankitut lemmikit päätyvät kiertoon, kun elämä ei enää rajaudu yhtä paljon kotiin tai lemmikinpito osoittautuu luul­ tua haastavammaksi, sanoo HESYn pu­ heenjohtaja Nina Immonen.

Yhtä huolestuttavaa on se, että ko­ ronan aiheuttamassa talouden taantu­ massa osa lemmikillisistä kotitalouksis­ ta joutuu karsimaan menojaan. Kulukuri

voi merkitä vaikeuksia selviytyä eläimen hoito-, ruoka- ja eläinlääkärimenoista.

Ennemmin tai myöhemmin tämä voi hei­ jastua eläinsuojeluun siten, että eläimiä tarjotaan joko suoraan eläinsuojeluyhdis­ tyksille tai niitä aletaan hylätä.

– On äärimmäisen tärkeää auttaa lem­ mikkinsä kanssa vaikeassa tilanteessa olevia. Muuten lemmikkibuumia seuraa pian hylkäämisbuumi. Meidän mieles­ tämme yhteiskunnan on tultava vastaan, jos eläinsuojeluyhdistysten eläinmäärät ja eläinten hoidon kustannukset paisuvat koronalemmikkien vastaanottamisen ta­ kia. Korona kurittaa muutenkin lahjoitus­ varoin toimeen tulevia yhdistyksiä, kun ihmiset ovat varovaisia ja heillä on vähem­ män käyttövaroja, Immonen tarkentaa.

Koronavirus voi aiheuttaa vakavan ja pitkäkestoisen sairastumisen, ja osa vi­ ruksen saaneista menehtyy. Jos sairastu­ nut ei kykene enää hoitamaan lemmikki­ ään eikä hän saa tähän apua lähipiiristään tai voi viedä eläintä hoitolaan, on hänen suositeltavaa ottaa yhteyttä paikkakun­ nan eläinsuojeluyhdistykseen eläimen väli­ a ikaisen hoidon järjestelemiseksi.

Akuutissa tilanteessa tulee olla yhteydes­ sä eläinsuojeluviranomaisiin. n

TEKSTI | Markus Monteiro Kartano

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi ihmisten ja sitä kautta myös eläinten elämään.

Poikkeusaikana lemmikkieläinten kysyntä on kasvanut ja turkisteollisuudesta miljoonine minkkeineen on tullut koronariski.

K

ORONAEPIDEMIAN sosio­

ekonomiset ja psykologiset seuraukset ovat olleet laajoja. Pandemian aikana moni työssäkäyvä on saanut tai joutunut tekemään etätöitä, osa on taas menettänyt toimeentulonsa.

Kotona vietetty aika on lisääntynyt, eikä kalenteri täyty ulkomaanmatkoista ja muista menoista. Kotoillessa moni on ruvennut kaipaamaan lemmikin läsnäoloa. On syntynyt lemmikkibuumi.

Viime keväänä uutisoitiin siitä, kuinka koiranpennut ovat loppumassa Suo10

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

mesta suuren kysynnän vuoksi. Myös HESYlle tuli koko viime vuoden aikana runsaasti eläinhakemuksia: kaiken kaikkiaan 2760. Lemmikiksi halutaan pääasiassa juuri kissoja ja koiria.

Koronan synnyttämä lemmikkieläinbuumi ei ole täysin poikkeuksellinen ilmiö, koska sitä esiintyy muulloinkin taloudellisten laskusuhdanteiden aikaan.

– Lemmikit ovat ihania, ja ne tuovat paljon iloa ja sisältöä elämään, mutta harmillista on se, että lemmikinomistajat eivät välttämättä ymmärrä omia velvollisuuksiaan ja vastuitaan ja sitä, kuin-

ka kallista lemmikin omistaminen voi olla, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan emerita­ professori Outi Vainio, jonka erikoisalana on eläinten hyvinvoinnin tutkiminen ja edistäminen.

Hän uskoo, että eläimenpitoon liittyvät ongelmat voivat vielä eskaloitua, jos koronapandemia pitkittyy ja ihmisten hyvinvointi heikkenee.

– Voi toki käydä niinkin, että paluu hektiseen arkeen johtaa lemmikin laiminlyömiseen, kun ei ollakaan enää yhtä lailla läsnä lemmikin elämässä.

Lemmikkiajokortti ratkaisu eläinsuojeluongelmiin Koronapandemia on vahva osoitus siitä, että ihmisten ja lemmikkieläinten hyvinvointi kytkeytyy toisiinsa. Esi-

merkiksi eläinsuojeluilmoitusten määrät ovat lisääntyneet koronan aikana samaan aikaan kuin ihmisten taloudellinen tilanne on heikentynyt. Lemmikkejä on siis ihmisillä yhä enemmän, ja samaan aikaan korona kurittaa yhä useampia talouksia. Jos mitään ei tehdä, tilanne uhkaa räjähtää pian käsiin.

Voisiko lemmikkieläinten pitoon liittyviä eläinsuojeluongelmia ennaltaehkäistä esimerkiksi lemmikin ottajalle säädetyllä pätevöitymistestillä eli niin sanotulla koira- tai lemmikkiajokortilla?

– Lemmikinpitoon liittyvät kustannukset voivat olla aika huikeita, enkä tiedä, jaksavatko kaikki ihmiset pohtia näitä asioita tarpeeksi. Jokainen meistä tekee itse oman päätöksen, mutta lemmikkiajokortti voisi saada ihmiset tiedostamaan asioita paremmin.

Lemmikki­ajokortista on puhuttu paljon eläinsuojelupiireissä, Vainio puntaroi.

Lemmikkiajokortin suorittamisen yhteyteen voisi hänen mielestään liittää osuuksia, joissa käsitellään lakia ja lemmikinomistajan vastuita ja velvollisuuksia.

– Olen yhtä mieltä siitä, että lemmikkiajokortin suorittamisesta on hyötyä myös enemmän tai vähemmän kokeneille lemmikinomistajille. Se olisi eräänlaista positiivista vahvistamista, ja varmasti jokainen voisi ammentaa koulutuksesta itselleen uutta tietotaitoa, pohtii Vainio.

Tanskan kriisi pönkittää Suomen turkisalaa Koronapandemiasta ovat saaneet osansa myös turkiseläimet. Koronavirus leviää helposti kissa- ja näätäeläimiin, joilHESY | JÄSENLEHTI 1/2021

11

Hylättyjen eläinten kysyntä kasvoi Koronapandemian aikana suurten kaupunkien löytö­ eläinsuojissa olevien eläinten kysyntä on kasvanut.

– Tätä selittää se, että ihmiset ovat nykyään valveutuneempia. He eivät hanki yhtä innokkaasti rotukissaa tai -koiraa, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan emeritaprofessori Outi Vainio. Myös HESYlle on tullut korona-aikana runsaasti eläinhakemuksia. Enimmillään hakemuksia on saapunut yli 20 päivässä.

Minkkitarhoilla havaittujen koronatartuntojen takia Tanskassa lopetettiin viime vuoden loppupuolella miljoonia minkkejä. Suomen turkistarhoilla ei helmikuun alussa ollut vielä todettu koronatartuntoja.

Korona-aikana tehdään paljon etätöitä ja kotoillaan, ja moni kaipaa nyt syliinsä ja seurakseen eläintä.

la viruksen yleisimpiä oireita ovat olleet hengitystieongelmat ja ripulointi.

– Täysin tarkkaa kuvaa ei ole tosin vielä siitä, miten koronavirus leviää eri eläinten parissa, Vainio lisää.

Minkkitarhoilla havaittujen koronatartuntojen takia Tanskassa lopetettiin viime vuoden loppupuolella miljoonia minkkejä, ja maan turkisteollisuus on ajautunut ahtaalle. Sen sijaan Suomen turkistarhoilta tartuntoja ei ole löytynyt. Ruokavirasto aloitti Pohjanmaan turkistarhoilla laajan minkkien koronatartuntoja selvittävän kartoituksen, jossa ei löydetty tartuntoja.

Nykyisen tilanteen takia Suomesta on tullut yksi merkittävimmistä turkistuottajista Euroopassa.

– Meidän kotimaiset turkistarhaajamme ja -tuottajamme tuskin ovat liian pahoillaan tilanteesta, koska he todennäköisesti pystyvät kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan yhden suuren kilpailijan poistuessa kuvioista, pohtii Vainio.

Vaikka länsimaissa turkisten kysyntä on vähentynyt, niille on kysyntää ja markkina-alueita Kaukoidässä.

– Täytyy pyrkiä siihen, että myös muualla maailmassa ymmärretään, ettei turkistarhaukselle ole nykypäivänä eettisesti järkeviä perusteita.

Korona kiihdyttää turkistarhauksen loppua Rokotammeko jatkossa eläimiä koronaviruksen varalta? Ainakin moni lemmikinomistaja miettii varmasti tätä asiaa.

– Periaatteessa se olisi varmaan mahdollista, mutta rokottaminen on hyvin

12

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

kallista. Ja sitten kun puhutaan tuotanto­ eläimistä, niin luvut päättävät sen, mikä on eläimen kohtalo. Liiketoiminnan kannattavuus ratkaisee: kyse on hyöty– haitta-ajattelusta, Vainio selventää.

Voi siis olla järkevämpää lopettaa esimerkiksi kaikki minkit, jos rokote ei pysty takaamaan niille riittävää tuotanto­ arvoa. Korona tarttuu paitsi ihmisistä minkkeihin myös minkeistä ihmisiin.

Rokottamisen ja/tai lopettamisen motiivit ovat tuotantotaloudellisia, mutta sen lisäksi toimenpiteillä suojataan ihmisiä koronatartunnalta.

Nähtävästi turkistarhurit ovat kuitenkin laskeneet, että sijoitus kannattaa, sillä heillä on tahtotila ja halu kehittää minkeille ja supikoirille koronavirus­ rokote. Rokote on alkuvuodesta testausvaiheessa, mutta valmistumisaikataulu on vielä auki. Ainakin USA:ssa ja Venäjällä kehitetään rokotetta myös lemmikkieläimille.

Vaikka suomalaiset turkistarhaajat ovat saaneet markkinoita haltuunsa, Vainio uskoo, että koronapandemia kuitenkin kiihdyttää turkistarhauksen loppua.

– Turkisten käyttämiselle ei ole enää mitään tarvetta, sillä meillä on hyviä vaihtoehtoja, jotka eivät edellytä eläimen kärsimystä. Uskon, että jollain viiveellä myös Kaukoidän maat seuraavat Euroopan esimerkkiä.

Tämä on hyvin mahdollista ja toivottavaa. Onhan eläinten hyvinvointi verrannollinen ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin. Kun omat asiat ovat kunnossa, jää aikaa ja resursseja miettiä myös eläinten asemaa ja oikeuksia. n

KOTIHOITOPAIKKA TARJOAA SENIORIKISSALLE

rauhallisen elinympäristön

Kotiympäristöllä on yleensä rauhoittava vaikutus eläimen elämään.

Joskus HESYn Pitäjänmäen HESY-keskuksessa tulee eteen tilanteita, joissa havaitaan, että eläin tarvitsee eläintalon sijaan kodinomaisen ympäristön esimerkiksi eläimen stressin vähentämiseksi. Tällöin eläimelle voidaan tarjota väliaikainen hoitopaikka vapaaehtoisen kodista, jossa sen vointia ja käytöstä voidaan seurata.

TEKSTI | Annina Angerpuro

H

ESYLLÄ ON TOIMITILAT,

joissa koulutetut eläintenhoitajat huolehtivat eläimistä. Ensisijaisesti eläimet pyritäänkin hoitamaan omassa eläintalossa.

Silloin tällöin saattaa eteen kuitenkin tulla tilanteita, jolloin eläin on hyvä saada kotihoitoon. Kotiympäristöllä

on monesti rauhoittava vaikutus eläimen elämään.

– Kotihoitopaikkoihin lähtevillä eläimillä voi olla stressiä, sairauksia tai jokin käytökseen liittyvä piirre, joka vaatii kartoittamista. Kotihoitopaikassa ihmisellä on mahdollisuus olla enemmän läsnä, antaa kissalle aikaa ja tehdä kissasta huomioita, jotka auttavat sen HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

13

Ratto löytyi ulkoa Vuosaaresta vuonna 2009. Kotihoitopaikassa kissa oppi luottamaan siihen, että se saa ruokaa nälkäisenä. Kuva: Tuula Harju

kotihoitopaikassa aktiivista huomiota ja läsnäoloa, Suomela summaa.

hoidossa ja kotiutumisessa, kertoo HESYn projektisihteeri Inari Suomela.

Kissan kuntoa ja käytöstä pyritään seuraamaan tarkasti myös sen ollessa kotihoidossa.

– Jos kissan käytös muuttuu tai jos jotain muuta huolestuttavaa kissassa ilmenee, ilmoittaa kotihoitaja asiasta HESYlle. Myös me olemme yhteydessä kotihoitopaikkaan. Yhteistyön ja viestinnän pitää toimia molempiin suuntiin. Meidän eläintenhoitajamme tarjoavat aina apua ja neuvoja kotihoitopaikoille, eli ketään ei missään nimessä jätetä selviytymään eläimen kanssa yksin, vaikka käytännössä päävastuu kissan hoitamisesta sekä kissan kunnon ja käytöksen havainnoinnista onkin kotihoitopaikalla, Suomela lisää.

Kotihoitopaikka on aivan tavallinen koti, joka on kissalle turvallinen ja jossa otetaan huomioon kissan tarpeet.

Kissa saattaa olla kotihoitopaikassa pidempäänkin, jos pysyvän kodin löytyminen vie aikaa.

– On tärkeää, että eläin voi toteuttaa kotihoitopaikassaan lajityypillistä käyttäytymistä. Kissalle pitää tarjota raapima­paikkoja, riittävä määrä kissanhiekkalaatikoita tarpeiden tekemiseen sekä mahdollisuus turvalliseen kiipeilyyn sekä piiloutumiseen.

HESYn kotihoitopaikaksi voi hakea täyttämällä yhdistyksen kotisivuil14

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

la olevan lomakkeen. Yhdistys tarvitsee yleisimmin kotihoitopaikkoja kissoille ja koirille.

– Hakemuksessa kartoitetaan kotihoitajaksi haluavan tilannetta ja tarjolla olevaa kotihoitopaikkaa yleisesti. Me käymme aina paikan päällä kotihoitopaikassa. Vasta tämän tutustumiskäynnin jälkeen tehdään päätös eläimen sijoittamisesta, Suomela kertoo.

Seniorikissojen käytösmuutoksiin reagoitava nopeasti Etenkin monilla seniorikissoilla voi olla lääkityksiä ja erityisruokavalioita, joiden noudattamista jatketaan kotihoitopaikassa. Seniorikissojen kuntoa tarvitseekin havainnoida normaalia tarkemmin. Kissa on saaliseläin ja pyrkii piilottamaan kipunsa. Siksi eläimen voinnin ja käytöksen pieniinkin muutoksiin on osattava kiinnittää huomiota.

– Seniorikissan käytösmuutoksiin on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti. Kotihoitajalla täytyykin olla mahdollisuus lähteä eläinlääkäriin nopeasti lyhyelläkin varoitusajalla.

– Kotihoitajan on lisäksi hyvä pitää mielessä, että seniori-ikäisetkin tarvitsevat aktivointia. Passiivinen kissa ei ole onnellinen kissa. Useimmat aikuiset kissat tarvitsevat ihmisen leikittäjäkseen. Yhtä lailla seniorikissakin kaipaa

Konkarihoitajan kokemuksia Kotihoitopaikkatoimintaa ei olisi ilman kullanarvoisia vapaaehtoisia. Yksi tärkeä talkoolainen on Tuula Harju, joka on antanut sijaiskodin monille HESYn seniorikissoille.

Harju ryhtyi toimeen, kun huomasi, etteivät vanhemmat kissat välttämättä saa yhtä helposti kotia kuin pienet pennut. Hän kertoo, että seniorikissat ovat aivan tavallisia kissoja. Niistä toiset saattavat olla vaivojensa tai vanhuutensa takia vaisumpia, toiset vilkkaampia.

Harjulla on ollut erilaisia kissoja. Toiset ovat olleet hänen kanssaan vähemmän aikaa ja toiset pidemmän aikaa.

Yksi näistä kissoista oli Ratto.

Ratto löytyi ulkoa Vuosaaresta vuonna 2009. Kissa oli oletettavasti joutunut pärjäämään yksin ulkona jo jonkin tovin, sillä HESYlle saapuessaan se oli laiha ja huonokuntoinen. Yhdistyksellä kissan nimeksi tuli Abraxas – Raato.

Pian nimi vaihtui, sillä kissa sijoitetiin Tuula Harjun luo. Hän alkoi kutsua kissaa Ratoksi.

Alkuaikoina Ratto ahmi ruokansa ja sitten saman tien oksensi sen. Vähitellen ruoka alkoi pysyä kissan sisällä ja Raton vointi parani. Se alkoi luottaa siihen, että ruokaa oli saatavilla, kun oli nälkä.

– Välillä Ratto jopa peitti ruokaansa kaapimalla, Harju kertoo.

Tassujen jälki jäi sydämeen Ratosta kuoriutui läheisriippuvainen kissa, joka käpertyi syliin tai viereen nukkumaan. Ratto oli myös eloisa otus, joka rakasti leikkiä hippaa ja piilosta Harjun muiden kissojen kanssa. Kissat tulivat hyvin toimeen keskenään.

Ratto jäi pysyvästi Harjun luo ja saikin elää pitkän ja onnellisen elämän.

Kun kesällä 2020 Raton kunto alkoi huonontua, oli aika tehdä päätös eutan­ asiasta. Harju oli Raton kanssa viimeiseen hetkeen asti kuten oli luvannutkin.

Hän muistelee jokaista hoidossaan ollutta kissaa lämmöllä.

– Jokainen hoitokissani on ollut minulle merkittävä omalla tavallaan, ja eron hetki on joka kerta yhtä vaikea. Tassujen jälki jäi sydämeen myös Ratosta. n

Kotihoitajaksi aikovan kartoitettava resurssiensa riittävyyttä HESYN KOTIHOITOPAIKAKSI ryhtyvien on oltava valmiita sitoutumaan ja perehtymään eläimen hoitoon kuin se olisi oma lemmikki. Siksi omien resurssien riit­ tävyyttä on kartoitettava etukäteen ja asiaa on harkit­ tava tarkkaan. Kotihoitopaikkana toimimisen tulee olla koko perheen yhteinen päätös, sillä eläimestä huoleh­ timinen on kaikkien perheenjäsenten yhteinen asia.

Kotihoitojakso voi olla lyhyt tai pitkä. HESY toivoo kotihoitopaikan kuitenkin varautuvan pitkään hoito­ jaksoon ja sitoutuvan pitämään eläintä niin kauan, kunnes sille löytyy oma koti.

– On tärkeää, että jo kertaalleen hylätty eläin saa elämäänsä pysyvyyttä ja turvallisen, vakaan ympäris­ tön. Jos kotihoitopaikassa on ennestään omia eläi­ miä, niiden rokotusten ja muun terveydenhuollon tulee olla kunnossa, sanoo HESYn johtava eläinten­ hoitaja Marika Stillman.

Kotihoitopaikan tulee varautua siihen, että eläimen­ pito on aikaa vievää. Esimerkiksi koira tarvitsee lenkittä­ mistä ja muuta ulkoilua, virikkeitä, ravintoa, huolenpitoa ja seuraa. Siksi kotihoitopaikkatoiminta ei sovellu kovin kiireiseen elämäntilanteeseen tai kiireiselle ihmiselle.

HESY etsii kotihoitopaikoissa oleville eläimille uu­ det kodit ja vastaa niiden luovutuksista. Lisäksi HE­ SYn pitää saada aika ajoin kuulumisia eläimen voin­ nista eli säännöllinen yhteydenpito kotihoitajan ja HESYn välillä on tärkeää ja kotihoitopaikkana toimi­ misen edellytys. Lisätietoja kotihoitopaikkatoiminnas­ ta saa sivuilta hesy.fi n

Ympärivuorokautista huolenpitoa lemmikillesi

Höyläämötie 5, 00380 Helsinki www.omaelainklinikka.fi info@mevet.fi Ajanvarauksella: MA-PE 7:30-20:00

09 565 5600 24/7 Päivystys: 0600 55 6500 (1,99 €/min + pvm/mpm)

Seniori-ikäisetkin kissat tarvitsevat kotihoitopaikassaan aktivointia.

Kuva: Tuula Harju

Lämpimästi tervetuloa!

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

15

ULTRAÄÄNIHAMMASHOITO EI KORVAA PERINTEISTÄ HAMMASHUOLTOA

Purukaluston puhtaanapidon kulmakivinä klinikka- ja kotihoito

Viime vuosina yleistyneet lemmik­ kieläinliikkeissä tehtävät ultraääni­ hammashoidot (Emmi-Pet ja vas­ taavat hoidot) voivat olla hyvä lisä koiran suunterveyden ylläpitoon, mutta ne eivät korvaa hammas­ huollon kulmakiviä eli eläinlääkä­ rillä tehtävää hammashoitoa ja hampaiden harjausta. Koiran ham­ paiden kannalta tärkeimmät toi­ menpiteet ovat kotona tapahtuva jokapäiväinen hampaiden harjaus ja klinikalla kerran vuodessa tehtä­ vä hammashoito.

HAPPOHYÖKKÄYS ISKEE RUOKAILUN JÄLKEEN Monelle koiranomistajalle voi tulla yl­ lätyksenä se, että koiran hampaiden hoito ei juuri eroa ihmisten hampai­ den hoidosta. Koiran suussa tapah­ tuu ruokailun jälkeen samanlainen ”happohyökkäys” kuin ihmisillä, eli hampaiden pintaan alkaa kertyä plakkia. Mikäli koira saa nameja ja herkkuja pitkin päivää, myös plak­ kia muodostuu vauhdikkaammin.

Hampaiden harjaus poistaa plakkia.

Siksi osa koirista voi hyötyä ham­ paiden harjauksesta aamuin illoin – kuten omistajansakin.

Säännöllisyys on koiran hampaiden hoidossa kaiken A ja O, kertoo eläinlääkäri Eeva Länsisola artikkelissaan. Hampaiden hoito on jaettu kahteen osaan, jotka ovat yhtä tärkeitä. Klinikalla koiran suun tilasta saadaan kokonaiskuva, kun taas hampaita hoitava ylläpitotyö tehdään kotona.

TEKSTI | Eeva Länsisola

K

OIRALLA ON yllättävän

paljon hampaita. Rodusta riippumatta koiran kuin koiran suusta löytyy 42 pysyvää hammasta. Koiran maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin noin 3–7 kuukauden iässä. Kussakin hampaassa on 1–3 suurta juurta, joiden lukumäärä määräytyy hampaan käyttötarkoituksen ja sijainnin mukaan.

Koiran purukalustosta kannattaa pitää huolta, sillä hammasvaivojen hoitaminen voi olla työlästä ja kallista. Ja ennen kaikkea oireileva hammas voi aiheuttaa lemmikille kipua.

Tärkein osa koiran hammashuoltoa on purukaluston kotihoito. Koiran hampaat on suositeltavaa harjata päivittäin. Koira onkin hyvä totuttaa jo pentuna siihen, että sen hampaat harjataan.

Hampaiden hoitoon on olemassa erilaisia valmisteita: esimerkiksi veteen sekoitettujen jauheiden ja VeggieDent-purutikkujen on todettu olevan hyödyllisiä plakin ja hammaskiven ehkäisyssä. Sen 16

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

sijaan aitoja luita ei pidä käyttää koiran hampaiden hoidossa, sillä ne voivat murtaa koiran hampaan.

Kansainvälinen hampaisiin erikoistuneiden eläinlääkäreiden neuvosto (Veterinary Oral Health Council VOHC) valvoo lemmikkien hampaiden kotihoidon suosituksia ja kotihoitotuotteiden laatua. Neuvoston internetsivuilta vohc.org on saatavilla runsaasti tietoa hampaiden kotihoidosta sekä listaus neuvoston hyväksymistä kotihoitotuotteista.

Kokonaiskuva suun tilasta Koiran hammashuollon toinen osa koostuu klinikalla tehtävästä hoidosta ja ohjauksesta. Eläinklinikalla pyritään saamaan kokonaiskuva koiran suunterveydestä. Klinikkatyö koostuu hampaiden puhdistuksesta, suun röntgen­ kuvauksesta ja hammastarkastuksesta eli hammaskartan teosta. Koiran suun tilasta ei saa oikeaa kuvaa, mikäli röntgenkuvauksen tai tarkastuksen jättää pois. Tällöin monet sairaudet voivat jäädä huomaamatta.

Koiran purukalustosta kannattaa pitää huolta, sillä hammasvaivojen hoitaminen voi olla työlästä ja kallista. Ja ennen kaikkea oireileva hammas voi aiheuttaa lemmikille kipua.

Tyypillinen klinikalla koiralle tehtävä hoitotoimenpide on hammaskiven poisto. Oikeaoppinen tapa on intuboida koira hammashoidon ajaksi, jotta hammaskiven poistossa käytettävä vesi ja irtoavat hammaskivet eivät joudu koiran hengitysteihin. Intubaatio mahdollistaa myös nielun hyvän tilkitsemisen ja pitää hengitystiet avoimina tästä huolimatta. Intubaatio tarkoittaa sitä, että nukutetun koiran henkitorveen on asennettu putki, jonka kautta eläin voi vapaasti hengittää.

Aina hammashoitoaikaa varatessa kannattaakin varmistaa, millaisessa anestesiassa hammashoito tehdään ja mitä se pitää sisällään.

Toimenpide on koiralle turvallinen.

Intubaatioputkeen kiinnitetään useimmilla klinikoilla myös anestesiakone, jonka kautta potilas saa happea ja nukutuskaasua. Siinä voi olla myös anturi, joka mittaa hengityksen tiheyttä ja syvyyttä sekä uloshengitysilman kaasupitoisuuksia.

Hereillä olevan koiran tai kissan suuta ei ole mahdollista puhdistaa kuin kosmeettisesti, sillä ientaskujen huolellinen läpikäynti hammaskivenpoistolaitteella on jopa tärkeämpää kuin kruunuissa näkyvän hammaskiven poistaminen.

Mikäli ientaskuja ei puhdisteta, pääsee koirien yleisin hammassairaus eli parodontiitti etenemään salakavalasti.

Parodontiitti – kiinnityskudoksen tulehdustila Parodontiitti on koirien yleisin hammas­sairaus ja tarkoittaa hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta. Parodontiitti ei välttämättä näy ulospäin, ja koiran hampaat voivat vaikuttaa siisteiltä, vaikka suussa on tulehdustila. Tulehdus alkaa usein ikenestä ja etenee pitkin hampaan juurta syvemmälle ja syvemmälle kudokseen.

Hammaskiven kertyminen altistaa parodontiitille. Ientulehdus on palautuva tila, mutta parodontiitti pääsääntöisesti ei. Jos ientaskuja ei puhdisteta säännöllisesti, ne syvenevät. Tämän seurauksena hammas alkaa heilua ja voi lopulta irrota.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

17

Hammasjuuripaise on turvottanut koiran silmän umpeen.

Röntgenkuvassa näkyy koiran murtunut hammas ja murtuman aiheuttama hammasjuuripaise.

Koiran hampaiden kannalta tärkeimmät toimenpiteet ovat kotona tapahtuva jokapäiväinen hampaiden harjaus ja klinikalla kerran vuodessa tehtävä hammashoito.

TÄMÄN SIVUN KUVAT: EEVA LÄNSISOLA

Kuvan hampaissa on runsaasti hammaskiveä (ruskea), plakkia (limamainen erite) ja ientulehdusta.

Krooninen tulehdus on aiheuttanut suuhun jo parodontiitin, jonka vuoksi hampaiden juuret ovat alkaneet paljastua ja hampaat heilua.

Yhteistyökumppanin sisältöä

Parodontiitin seurauksena hampaan juuren ympärille voi alkaa kertyä mätää, joka saattaa muodostaa hammasjuuripaiseen. Paise voi joskus ilmetä turvotuksena kuonossa: tyypillisimmin turvotusta esiintyy koiran silmän alla.

Pahimmillaan hammasjuuripaise voi aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Harjauksella huutia plakille Koiran hammassairauksien syynä on usein plakki. Plakki tarkoittaa hampaan pinnassa olevaa bakteerimassaa ja bakteerien ympärilleen erittämää limaa. Plakin muodostumista voi ehkäistä hampaiden harjaamisella. Ajan kuluessa plakki mineralisoituu ja kovettuu hammaskiveksi, jota ei saa pois harjaamalla. Kun plakkia ja hammaskiveä on hampaan pinnassa tarpeeksi ja riittävän pitkään, ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientaskuja. Ientaskusta plakkia on enää vaikea saada pois harjaamalla.

Pennun pulmina hammasmurtumat ja purentaviat Myös hammasmurtumat ja pentuiän purentaviat vaivaavat koiria. Koiran murtunut hammas tulee aina poistaa, paikata tai juurihoitaa, oli kyseessä sitten maito- tai pysyvä hammas. Jos bakteerit pääsevät murtuneesta hampaasta sen ytimeen ja verenkiertoon, voi seurauksena olla pahimmillaan hammasjuuripaise ja jopa verenmyrkytys. Siksi kuumeiselta pennulta on tarkistettava aina myös hampaat, sillä maitohampaat ovat hauraat ja katkeavat helposti.

Koirien yleisin purentavika ajoittuu pentuikään, jolloin alakulmahampaat saattavat asettua suuhun liian ahtaasti. Tällöin terävät maitokulmahampaat osuvat yläikeniin ja aiheuttavat kipua. Samalla ne painavat ylä­ikeniin myös hiekkaa ja muuta vierasta materiaalia, jota pennun suuhun päätyy. Kitalakeen uppoavat maitohampaat lukitsevat myös leukojen kasvun, minkä seurauksena koiran pysyvätkin hampaat voivat kasvaa väärin. Mikäli koiranpennun maitohampaat osuvat yläikeneen, ne tuleekin ehdottomasti poistattaa. n

KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE eläinlääkärinä Keravan Eläinklinikalla ja on erikoistunut lemmikkien suu- ja hammassairauksiin.

Länsisola sai praktiikkaoikeudet vuonna 2006 Helsingin yliopistosta ja lisensiaatin paperit 2009. Hän on jatko­kouluttautunut arvostetuissa eurooppalaisissa opinahjoissa ja kirjoittanut useita asiantuntija-artikkeleita suunterveydestä.

Keravan Eläinklinikan eläinlääkäreillä on erityisosaamista suu- ja hammassairauksien lisäksi sisätaudeista ja tähystysleikkauksista.

Klinikalta saa maksutonta puhelinneuvontaa hoitotarpeen arviointiin.

18

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

Korvapunkki on noin 0,3–0,4 millimetriä pitkä ulkoloinen, joka elää elämäänsä korvakäytävän ja ihon pinnalla.

Omaeläinklinikan eläinlääkäri Kaisa Saarinen suosittelee varaamaan ajan eläinklinikalle aina, jos eläimellä on korvaoireita kuten pään ravistelua tai korvien raapimista.

TEKSTI | Kaisa Saarinen eläinlääkäri, Omaeläinklinikka

KORVAPUNKKI kiusaa kissoja ja koiria

K

Otodectes cynotis, on pieni korvassa asuva ulkoloinen, jota tavataan tyypillisimmin kissoilla ja voimakkaasti oireilevana erityisesti kissanpennuilla. Tartunnat eivät ole kaikilla kissoilla yhtä voimakasoireisia, ja ne voivat olla oireettomiakin.

Korvapunkille kelpaavat isännäksi kissan lisäksi myös muut eläimet: korvapunkkitartuntoja on ainakin koirilla, ketuilla ja freteillä. Kissoilla tartunnat ovat kuitenkin tyypillisimpiä ja korvapunkkien määrä korvissa yleensä suurempi kuin koirilla. Useissa tapauksissa perheen koira onkin saanut tartunnan kissalta.

Korvapunkki voi joskus aiheuttaa myös ihmisille lieviä iho-oireita, vaikka tämä on harvinaista. Korvapunkki tarttuu pääosin eläinten välisessä kontaktissa. Kun yhdellä yksilöllä todetaan tartunta, sen tarttuvuuden vuoksi perheen kaikki koirat ja kissat tulisi hoitaa.

ORVAPUNKKI,

Korvapunkin elämä Korvapunkki on noin 0,3–0,4 millimetriä pitkä ulkoloinen, joka elää elämäänsä korvakäytävän ja ihon pinnalla.

Tartunnat eläimestä toiseen tapahtuvat pääosin eläinten välisissä kohtaamisissa.

Korvapunkki kypsyy ensin munassa kuusijalkaiseksi toukaksi. Sitten se kuoriutuu ja kehittyy aikuiseksi lisääntymiskykyiseksi kahdeksanjalkaiseksi

Hoitona lääkitys ja puhdistusta Korvapunkkitartunta hoidetaan lois­ lääkityksellä. Yleisimmin käytetään eläinlääkärin määräämää, verenkierron kautta vaikuttavaa ulkoloislääkettä, kuten esimerkiksi selamektiinia, imidaklopridi/moksidektiiniä tai fluralaneeria. Tarjolla on myös muita valmisteita, ja eläinlääkäri tekee lääkityssuunnitelKutina ja paukamat merkkejä man potilaalle klinikkakäynnin yhteykorvapunkkitartunnasta dessä. Korvapunkkitartuntaa voi hoitaa Korvapunkkitartunnassa molemmis- myös paikallisvalmistein. sa korvissa esiintyy yleensä – välillä hyKorvapunkkitartunnan hoidossa on vinkin runsaasti – tummaa kahvin­ erittäin tärkeää puhdistaa korvakäytävä poromaista eritettä. Tartunnan yleinen eritteistä. Jos korvassa havaitaan korvaoire on voimakas kutina, joka ilmenee punkkitartunnan lisäksi sekundäärinen esimerkiksi pään ravisteluna ja korvi- bakteeri- tai hiivatulehdus, sitä on hoien raapimisena. Joskus raapimisjälkiä dettava erikseen korvanpuhdistusaineelvoidaan havaita korvalehdillä ja niiden la. Tarvittaessa tulehtunutta korvaa voiympäristössä. Toisinaan korvapunkki­ daan rauhoittaa paikallisella kortisoni­ tartunta oireilee iholla esiintyvinä pie- hoidolla, mutta toisinaan joudutaan ninä paukamina, joita on esimerkiksi käyttämään myös muita eläinlääkärin kaulan, kylkien ja hännänkin alueella. määräämiä korvalääkkeitä.

Korvapunkkitartunta diagnosoidaan On suositeltavaa varata aika eläinlääyleensä mikroskopoimalla korvaerite- käriin aina, jos eläimellä on korvaoireita näyte ilman värjäystä ja käsittelyä. Kor- kuten pään ravistelua tai korvien raapivapunkit voi todentaa myös video-­ mista. Eläinlääkäri pystyy tutkimaan tiotoskoopilla eli korvatähystyksellä. lanteen ja tarjoamaan helpotusta korviEläinlääkäri tutkii potilaan korvaerite- en kutinaan, olipa oireiden taustalla sitnäytteen myös värjättynä siltä varalta, ten korvapunkki tai muu syy. Jos koiralettä korvaan on korvapunkkitartun- la on runsaasti korvaeritettä, tilanne on nan seurauksena syntynyt tulehdus- suositeltavaa tarkastaa eläinlääkärillä siimuutoksia tai esimerkiksi bakteerien näkin tapauksessa, että koira ei ravistele tai hiivan ylikasvua. päätään tai raavi korviaan. n korvapunkiksi kahden nymfimuodon kautta. Tämä kehitys kestää noin kolme viikkoa ja tapahtuu yleensä kokonaan korvakäytävässä.

Korvapunkki ei ole verta imevä loinen eikä kaivaudu ihon sisälle, vaan elää korvakäytävän pinnalla ja syö pinnan kuollutta kudosta. Korvakäytävä kuitenkin yleensä ärtyy ja tulehtuu tästä.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

19

TEKSTI | Inari Suomela

KATKAISTAAN KISSOJEN KURJUUDEN KIERRE

Claire, Angus ja Jamie.

Kuva: Nina Nuutinen

− kampanjan kissatarinoita

HESY starttasi vuonna 2020 4K-kampanjan, jonka avulla pyritään leikkauttamaan mahdollisimman monta populaatiokissaa ja lievittämään näin kissojen hätää ja kärsimystä. Kampanjalla autetaan yhdistyksiä, jotka taistelevat populaatio-ongelmien kanssa eri puolilla Suomea.

Kokosimme yhteen tarinoita kampanjan avulla leikatuista kissoista.

Fantine (yllä) ja Fantinen pennut Azelma, Cosette ja Eponine. Kuvat: Johanna Lankila

Piskuinen kissaemo löysi paikkansa ”jättikissojen” rinnalta

Leikkaamaton kotikissa voi olla populaation alku Hertta ja Hely Kuvat: Satu Väisänen / EKEY ry

Populaatiokissasta kotikissaksi HERTTA JA HELY saapuivat EteläKymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksel­ le EKEYlle suuresta kissapopulaatiosta maaliskuussa 2020. Hertta oli tullessaan tiine. Kissat pelkäsivät, sillä niillä ei ol­ lut juurikaan kokemusta elämästä sisä­ tiloissa lähellä ihmisiä. Sijaiskodissa kis­ sat saivat oman huoneen ja turvapaikan, jossa aran populaatiokissan ja ihmisen välinen tunnustelu ja varovainen tutustu­ minen saattoivat alkaa.

Kissoilla oli säännöllinen ruokintarytmi, jolloin kissat aina tiesivät, mitä tapahtuu.

Vähitellen ne alkoivat rentoutua. Aluk­ si kissat tervehtivät huoneeseen tulijoi­

20

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

ta sähisemällä, mutta kun kissojen luo­ na vietettiin aikaa ja niille juteltiin, niin ne alkoivat vähitellen kuukausien saatossa luottaa ihmisiin.

Eräänä kauniina päivänä kissojen huo­ neesta kantautui pienen pennun hentoi­ nen ääni. Hertalle oli syntynyt neljä pentua, ja Hely muutti sijaiskodin muiden kissojen pariin, jotta emolla ja pennuilla olisi oma rauha. Hertta hoiti pentujaan varmoin ot­ tein. On todennäköistä, että pentujen hoi­ taminen oli sille tuttua ja se oli synnyttänyt jo aiemmin. Nyt olosuhteet olivat kuitenkin ensimmäistä kertaa turvalliset ja hyvät ja synnytys jäisi sen viimeiseksi.

Pennut kasvoivat Hertan hellässä huo­ massa luovutusikäisiksi ja pääsivät omiin koteihinsa. Hertta steriloitiin HESYn 4Kleikkautuskampanjan avulla, ja se löysi pi­ an tämän jälkeen oman kodin, jossa sillä on seurana toinen samasta populaatiosta pelastettu kissa. Hertta vietti EKEYn si­ jaiskodissa seitsemän kuukautta ennen kuin pääsi omaan kotiin.

Hely sen sijaan sai oman kodin sijais­ kodistaan, jossa se tulee hyvin toimeen perheen muiden kissojen kanssa. Kuten niin usein, tuli tästäkin arasta populaa­ tiokissasta silityksiä ja huomiota janoava kotikissa.

USEIN AJATELLAAN, että kissapopu­ laatiot ovat kissahamstrauksen seurausta tai että ne eivät tavallaan kuulu kenelle­ kään tai että ne ovat saaneet alkunsa it­ sekseen joistain mystisistä ”villikissoista”.

Monesti populaation alullepanijana on kuitenkin vapaasti ulkoileva leikkaamaton kissa, jolla on omistaja. Hän ei välttämättä ymmärrä omaa rooliaan kissapopulaatioi­ den muodostumisessa.

Fantine oli vapaana ulkoileva ja leik­ kaamaton, täysin kesy kotikissa, joka te­ ki pennut piharakennukseen alkukesäs­ tä 2020. Näin tapahtui myös samassa perheessä asuneen toisen leikkaamatto­ man naaraan kohdalla. Molemmat emot kävivät kotonaan syömässä ja lähtivät kiireesti ruokkimaan pentujaan ulos ja pitämään niitä lämpöisinä. Kun omistaja elokuussa huomasi tilanteen, olivat pen­ nut tietenkin ihmisarkoja, sillä eihän niillä ollut mitään kokemusta ihmisistä. Omis­ taja teki oikein ja otti tässä vaiheessa

yhteyttä Kissankulma ry:hyn, ja alullaan olleen populaation paisuminen saatiin estettyä nippa nappa ajoissa.

Omistaja luopui toisesta emokissas­ ta, jolla oli neliviikkoiset ja emonsa hoi­ toa vielä tarvitsevat pennut. Vanhemmat pennut siirtyivät noin 12 viikon ikäisinä Kissankulman sijaiskotiin ilman emoa, jo­ ka jäi omaan vanhaan kotiinsa. Jos emot ja kaikki kuusi tyttöpentua olisivat jääneet leikkaamattomina ulos, ne olisivat pian vaeltaneet pihalta pois ja lisääntyneet.

Omillaan eläviä kissoja olisi voinut olla lä­ hialueella pian jo kolmisenkymmentä.

Vanhemmat pennut – Pii, Roo ja Myy – saivat alkutalvesta 2020 omat kodit. Jut­ tua kirjoitettaessa myös Fantinen pennuis­ ta yksi, Azelma, on päässyt omaan kotiin, mutta kaksi arkaa pentua, Cosette ja Epo­ nine, etsivät yhä kotia. Kesy Fantine-emo sai uuden kodin vuoden 2021 alussa.

Fantine ja pennut leikkautettiin HESYn 4K-kampanjan tuella syksyllä 2020.

TIINEENÄ OLLUT CLAIRE-KISSA saa­ tiin loukutettua pienestä ulkopopulaatios­ ta Varsinais-Suomen alueella toukokuun alkupuolella 2020. Saman kuun lopulla se synnytti Dewi ry:n sijaiskodissa pennut si­ sällä ja turvassa.

Nuoren Clairen synnytys ajoittui het­ keen, jolloin sijaiskodin pitäjän oli käväis­ tävä asioilla. Se synnytti kaksi urospentua, jotka saivat nimet Angus ja Jamie. Kuten hyvän kissaemon kuuluukin, Claire suojeli pentujaan raivokkaasti aina, kun huonees­ sa käytiin. Kun pennut alkoivat liikkua laa­ jemmalla alueella huoneessa, alkoi myös Claire kulkea esillä ihmisen läsnä ollessa.

Se kulki pentujensa perässä, valvoi niiden leikkejä ja alkoi imettää pentujaan esillä.

Pikkuhiljaa se alkoi ottaa kontaktia myös ihmisiin. Vähitellen emon roolin takaa kuo­ riutui utelias ja leikkisä nuori neitikissa, jon­ ka ei enää koskaan tarvitsisi pitää huolta kenestäkään muusta kuin itsestään.

Leikkaamattomat naaraat voivat tulla uudelleen kiimaan jopa kahden viikon ku­ luttua synnytyksestä. Claire tuli uudelleen kiimaan kesän lopussa, jolloin se leikkau­ tettiin HESYn 4K-kampanjan merkeissä.

Myös Clairen pennut Angus ja Jamie leikkautettiin 4K-kampanjan avulla, ja ne löysivät hyvän kodin. Claire ei juurikaan arvostanut leikkauspukua, mutta se toi­ pui hyvin steriloinnista ja tutustuminen si­ jaiskodissa asuviin muihin kissoihin saat­ toi alkaa. Piskuisesta Clairesta ja perheen omista ”jättikissoista” tulikin todella hyvät ystävät, ja Claire sai oman kodin alkupe­ räisestä sijaiskodistaan.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

21

Ryysy-Lempi. Kuva: Satu Laaksonen / EKEY ry

Ystävykset Helena ja Jokke. Kuva: Sofiia Syren

Kuntti ja Tou pääsivät yhteiseen kotiin. Kuva: Annukka Uitto

Riesa ja Ryysy-Lempi Kuva: Satu Laaksonen / EKEY ry

Ryysyistä rikkauksiin ja jouluksi kotiin Ismo. Kuva: Annukka Uitto

Helena ja pojat – uusi elämä IÄKÄS MIES HALUSI jättää pitkään asu­ mansa omakotitalon ja muuttaa keskus­ tan rivitaloon. Talon nurkkiin jäi yhdeksän kissaa, jotka olivat lähinnä kolleja. Alkan, Jarmo, Jaska, Jokke, Ismo, Pekka, Tar­ mo, Veikko – ja Helena. Lauma muutti Kis­ sojen Katastrofiyhdistyksen Tampereella sijaitseviin toimitiloihin kesällä 2020.

– Olimme keväällä päässeet mukaan 4K-kampanjaan, joten HESY kustansi poikien kastroinnit, mistä olimme hyvin kiitollisia. Siinä yhteydessä tarkastettiin poikien suut ja kaikilla todettiin suuhuol­ lon tarve. Saimme somekampanjan avul­ la kerättyä osan hammaslääkärikustan­ nuksista, ja nyt kissojen purukalustot ovat kunnossa, kertoo Kissojen Katastrofiyh­ distyksen Virpi Koivula.

Helenan asiat olivat huonommalla to­ lalla kuin poikien. Tiineen kissan pennut olivat kuolleet kohtuun ja kohtu oli tuleh­

22

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

tunut, joten se oli yhdistykselle tullessaan todella kipeä. Helena pääsi pikavauhtia lääkäriin, toipui ja tulehdus saatiin hoidet­ tua. Helena ja sen samasta populaatios­ ta peräisin oleva ystävä Jokke pääsivät muuttamaan yhteiseen omaan kotiin vuo­ den 2021 alussa.

Kissojen Katastrofiyhdistys etsii kaikil­ le populaatiokissoille uudet kodit. Yleensä populaatiokissat kaipaavat toistensa seu­ raa ja sijoitetaan pareittain, mutta Ismo oli saanut tarpeekseen populaatioelämästä ja sijoitettiin uuden kodin ainoaksi kissaksi.

Kodin ovat löytäneet juttua kirjoitettaes­ sa myös Alkan, Jaska sekä Veikko ja Tar­ mo. FIV-positiiviset Jarmo ja Pekka jatka­ vat vielä kodinetsintää yhdistyksen kautta.

FIV-positiiviset kissat voivat elää täysimää­ räisen ja oireettoman elämän. FIV:iin ja FIVpositiivisiin kissoihin voit tutustua esimer­ kiksi FIV-kissalle koti -Facebook-ryhmässä.

RIESA JA RYYSY-LEMPI ovat lähtöisin isohkosta eteläkymenlaaksolaisesta kissa­ populaatiosta. Ne saapuivat Etelä-Kymen­ laakson eläinsuojeluyhdistys EKEYlle mai­ totilalta heinäkuussa 2020. Kissat olivat tullessaan pelokkaita ja piilottelivat omis­ sa huoneissaan.

Etenkin Ryysy oli surullinen näky, sillä sen turkki oli kovin takkuinen eikä sillä ol­ lut lainkaan korvalehtiä. Sen silmistä näkyi pohjaton väsymys. Kun kissa pääsi turvaan ja hyvään hoitoon, sen karun ulkokuoren alta paljastuikin varsin lempeä ja lauhkea kissa. Ryysy saikin lisänimen Lempi.

Riesan kohdalla ulkona vietetystä ajas­ ta kieli selvimmin sen kovin likainen turkki.

Riesa oli arka mutta itsepintainen. Kerran se muun muassa karkasi huoneestaan ja muutti parempaan piiloon eläintalon liina­ vaatevarastoon.

Riesa ja Ryysy-Lempi leikkautettiin HESYn 4K-kampanjan avulla elokuussa 2020. Kun kissat olivat toipuneet, pää­ tettiin kokeilla, miten ne tulisivat toimeen samassa huoneessa. Lopputulos oli niin hyvä, että Ryysy-Lempi pakkasi matka­ laukkunsa siltä seisomalta ja muutti Rie­ san huonetoveriksi.

Riesa ja Ryysy-Lempi pääsivät yhdes­ sä jouluksi omaan kotiin!

Yksi Kuntin hoivaamista pennuista loukussa.

Kuva: Annukka Uitto

Kuntti – vuoden isä Olipa kerran ikääntyvä pariskunta, joka rakasti kissoja. Niitä oli talossa useam­ pia, sillä niin oli tapana. Omistaja sairas­ tui vakavasti, ja kissojen määrä kasvoi.

Metsästävä naapuri tarjosi omanlaistaan apua, mutta vaikka pennut saatiinkin pois päiviltä, oli kissamäärä kasvanut pian en­ nalleen. Tähän väliin ehti onneksi Tampe­ reella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys, joka lupasi antaa kissoille hoitopaikat.

Kiinniotto sujui ripeästi, sillä kissat olivat tottuneita ihmisiin. Lokakuussa 2020 paris­ kunnan pihasta saatiin kiinni noin kaksivuo­ tias harmaaraitainen kollikissa, Kuntti, sekä sen seitsemän harmaaraitaista pentua.

Pennut etsivät turvaa Kuntiksi ristitys­ tä isästään. Raavas kolli hoivasi jälkikas­ vuaan hellästi. Emoa ei koskaan löytynyt.

Kuntti kastroitiin pian kiinniottonsa jälkeen, ja se pääsi jatkamaan tärkeää työtään pentujensa hoivaajana. Kuntti sai kärsi­ vällisestä huolenpidostaan yhdistykseltä Vuoden isä -kunniamaininnan. Myöhem­ min Kuntti ja yksi sen hoivaamista pen­ nuista, Tou, muuttivat yhteiseen kotiin.

Kuntti ja kaikki pennut kastroitiin osana HESYn 4K-kampanjaa samoin kuin jo yli sata Kissojen Katastrofiyhdistyksen hoi­ viin tullutta populaatiokissaa.

4K-kampanjan avulla leikattiin 489 kissaa vuonna 2020 TEKSTI | Inari Suomela

HESYN KATKAISTAAN KISSOJEN KURJUUDEN KIERRE eli 4K-kampanjan tarkoituksena on leikkauttaa mahdollisim­ man monta populaatiokissaa ja tiedottaa Suomen populaa­ tiokissaongelmasta. Kampanja alkoi maaliskuussa 2020 ja jatkuu kevääseen 2021 asti, ja sen aikana valistetaan ihmisiä niin maaseudulla kun kaupungeissa kissojen leikkauttamisen tärkeydestä. HESY kerää kampanjan aikana varoja tukeak­ seen populaatiokissaongelmien kanssa kamppailevia eläin­ suojeluyhdistyksiä ympäri Suomen.

4K-kampanjassa ovat mukana Kissojen Katastrofiyhdistys ry (Tampere), Kissankulma ry (Hämeenkyrö), Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys ry, Dewi ry (Turku), Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki- ja sijaiskotiyhdistys PoPoPet ry (Oulu), Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY ry, EteläKymenlaakson eläinsuojelu­yhdistys EKEY ry (Kotka), Alajär­ ven Tassutiimi ry, Mirrirescue ry (Uusi­kaupunki), Mikkelin eläin­ suojeluyhdistys MESY ry ja Kehräämö ry (Kauhava).

Kissapopulaatioita tai niiden alkuja löytyy usein maatalo­ jen liepeiltä, ihmisten omista kodeista, pihoilta, varastoista ja luonnosta. Kaikkia tapauksia yhdistää se, että kissojen omis­ taja ei ole leikkauttanut kissoja. Usein käy niin, että joku alkaa ruokkia näitä leikkaamattomia ulkona olevia kissoja. Hyvän­ tahtoinen teko on kissoille usein karhunpalvelus, sillä ruokin­

ta vain kiihdyttää vauhdilla kasvavaa populaatio-ongelmaa.

Kissoja voi auttaa ilmoittamalla mahdollisista populaatiokis­ soista paikka­kunnan valvontaeläinlääkärille. Yksittäiset leik­ kaamattomat kissat on hyvä ottaa kiinni ja toimittaa löytö­ eläintaloon. Apua voi pyytää esimerkiksi oman paikkakunnan Facebook-ryhmissä.

4K-kampanjan avulla on leikattu kivenkolosta, pentuteh­ taista ja mitä erilaisimmista olosuhteista löytyneitä kissoja.

Kissapopulaatioiden synnyn takana on hyvin usein inhimillis­ tä hätää: omistaja tai omistajat ovat esimerkiksi sairastuneet ja ovat itsekin avun tarpeessa. Kissalaumoja syntyy myös siksi, että kissanomistajista osa antaa leikkaamattomien kis­ sojen kulkea ulkona vapaina ymmärtämättä leikkaamatto­ man kissansa ja kissapopulaation välistä yhteyttä.

4K-kampanjan avulla leikattiin vuoden 2020 aikana yh­ teensä 489 kissaa. Näistä sterilisaatioita oli 256 ja kastraati­ oita 233. Kampanjasta saa lisätietoja osoitteesta hesy.fi/4k.

Matkalla leikkaukseen eläinlääkäriasema Herttaisessa Haukiputaalla. Kuva: PoPoPet ry

Loukussa ollaan! Sinne sujahti tämäkin populaation punanuttu herkullisen kissanruoan perässä aavistamatta, että pian alkaisi matka kohti sijaiskotia ja parempaa elämää. Kuva: PoPoPet ry

Elämänsä alkumetreillä pieni Pera-pentu kävi läpi kovat flunssat ja silmätulehdukset. Sillä oli myös suolistoloisia. Onneksi vaivat on nyt selätetty ja tämä sylissä viihtyvä lempeä pieni poju pääsi yhdessä siskonsa kanssa maailman parhaaseen kotiin. Kuva: PoPoPet ry

LUKUNURKKA

FAKTOJEN KERUUSSA SUOMEN SUSIREVIIREILLÄ OLEN VIETTÄNYT unohtumattomia hetkiä

Mia Takula: Susien mailla.

Docendo 2020. 271 s.

24

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

yöpyen ja vaellellen Suomen susireviireil­ lä – havainnoiden susien elämää, etsien niiden jälkiä ja keräten niiden jätöksiä. En toki oikeasti, vaan lukiessani Mia Takulan kirjaa Susien mailla. Kirja on kirjoitettu niin elävästi, että se vetää mukaansa. Kirjaa lu­ kiessa tuntuu kuin itsekin olisi kokemassa ja tekemässä uraauurtavaa työtä: kerää­ mässä faktoja ja suojelemassa susia.

Aikoinaan dosentti Leena Vilkka pu­ hui painokkaasti suden puolesta ja yöpyi susien kanssa. Kun HESY vuonna 2005 myönsi hänelle Eläinsuojelun Topelius -palkinnon, mainitsin perusteluissa, että hän on tehnyt sudelle saman kuin Yrjö Kokko laulujoutsenelle. Nyt Mia Takula on seuraava lenkki faktapohjaisessa susien suojelutyössä. Hän on vienyt sen vielä pi­ demmälle yöpymällä susireviireillä saaris­ tosta Venäjän rajalle – yli 150 yötä kaik­

kina vuodenaikoina, valtaosin koiransa ja jonkun ystävänsä kanssa.

Mia Takula ei pyri ”susikuiskaajaksi” eikä ”tanssimaan susien kanssa”, koska hänen periaatteensa on, että eläimiä ei saa häiritä. Hän antaa eläinten elää omaa elämäänsä ja tarkkailee niitä etäältä. Hän arvostaa luontoa niin paljon, että ei kuluta luontoa kulkemalla omia reittejään, vaan käyttää toisten eläinten tallaamia polkuja, jos sellaisia löytyy.

Susi ja sudet ovat toki kirjan pääroo­ lissa, mutta niiden lisäksi lukija saa ko­ kea kiehtovia mielikuvia kaikenlaisista luontohavainnoista, niin eläimistä kuin säästä. Kun teltan kattoon esimerkik­ si satelee lumi­hiutaleita, Takula kuvailee tapahtumaa seuraavanlaisesti: ”Kotim­ me on tähtien liukumäki”. Hän toteaa, että kieli on vahva ase. Hän arvostaa eläimiä niin paljon, että kutsuu kaikkien

lajien edustajia pronominilla ”hän”. Itse­ kin olen aina ”hännitellyt” lemmikkejäni ja vanhemmiten laajentanut sen kattamaan myös nisäkkäät ja joskus myös puut ja kukatkin. Punkeista ja hyönteisistä kyllä käytän sanaa ”se”.

Takulan retket paljastavat todella hy­ vin suomalaisen metsästyskulttuurin al­ haisuuden. Sudet eivät saa olla rauhas­ sa missään omilla reviireillään eivätkä minään vuodenaikana. Metsiin on ripus­ tettu valtavia määriä riistakameroita, joi­ den välähdys saa heti valppaat metsäs­ täjät liikkeelle. He ramppaavat maastossa tarkkailemassa ja tehtailemassa susi­ havaintoja, jotta saisivat lisää tappo­lupia.

Monilla alueilla on lisäksi loukkuja ja rau­ toja pienempää riistaa varten. Kuinkahan kauan eläimet joutuvat virumaan niissä ennen kuin tappaja saapuu kierroksel­ leen? Wanhanaikainen jalo metsästys­

kulttuuri on kadonnut. Digiaikakauden metsästysvirityksissä saaliille ei enää an­ neta mahdollisuutta paeta.

Aggressiivisen tappamisvietin lisäk­ si metsästäjät näyttävät vähät välittävän luonnosta tai laeista, koska salametsäs­ tys rehottaa, haaskoja levitellään ampu­ makoppien lähistöille ja ampumapaikoilta löytyy rutkasti kaljatölkkejä ja muuta ros­ kaa. Tutkimuksen mukaan yli puolet pan­ noitetuista susista on tapettu laittomasti.

Juuri tästä syystä en ole koskaan kannat­ tanut susien pannoittamista. Metsästäjien on yhtä helppo löytää pantasuden lauma kuin susitutkijoidenkin.

Kirjassa on upeita kuvia, mutta niitä oli­ sin mieluusti katsellut lisää. Kirjaa lukiessa tuli jatkuvasti nälkä, kun sai seurata, mi­ ten herkullisia ruokia retkikeittimelläkin voi valmistaa. Olisin mieluusti nähnyt näistä­ kin joitain kuvia. Ja jos vielä saisin esittää

yhden toiveen, niin kirjan lopussa voisi olla vaikka liitteenä luettelo retkellä eri vuoden­ aikoina tarvittavista tarvikkeista. Sen avul­ la taviksetkin saataisiin rohkaistua yöpy­ mään luonnossa muulloinkin kuin kesällä.

Toivottavaa toki on, että emme ryntää su­ sien reviireille, vaan annamme heidän elää omaa elämäänsä ilman ihmisen aiheutta­ maa häiriötä. Suomessa ei ole häirikkösu­ sia, vaan häirikköihmisiä.

Mia Takulan sanoin: ”Sudet eivät suinkaan ole suosikkieläimiäni. En tee tätä työtä siksi, että olisin intohimoinen susifani. Olen täällä siksi, että hukat ovat äärimmäisen uhanalaisia eläimiä maas­ samme, heitä vihataan, vainotaan ja sa­ lametsästetään, ja heistä levitetään ak­ tiivisesti väärää tietoa, vaikka heilläkin on oikeus elää ja oma tärkeä paikkansa luonnossa.” n HANNELE LUUKKAINEN HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

25

LUKUNURKKA

LUKUNURKKA

TIETOTEOS KISSOISTA JA TUNNETUISTA PALVELIJOISTAAN

Andreas Schlieper & Heike Reinecke: Kuuluisat kissat ja heidän ihmisensä.

Bazar Kustannus 2020. 223 s.

KUULUISAT KISSAT ja heidän ihmisensä

kertoo kolmenkymmenen kuuluisan hen­ kilön tarinan. Tarinoissa tuodaan esiin kis­ san rooli kunkin henkilön elämässä. Jois­ sain tarinoissa kissa on aivan keskiössä, ja

joissain aihetta sivutaan kauempaa. Tari­ noiden henkilöitä yhdistää kissa­rakkauden lisäksi heidän kuuluisuutensa, ja suurin osa heistä on joko taitelijoita tai kirjailijoita. Mo­ nessa tarinassa nousee esiin kissan kyky olla läsnä aidosti omana itsenään, mitään peittelemättä.

Kirja on jaettu selkeästi kolmeenkym­ meneen osaan, joten sen voi lukea joko kronologisesti alusta loppuun tai sieltä täältä poimittu tarina kerrallaan. Lukemi­ sen voi aloittaa esimerkiksi itselleen tu­ tuimmista ja kiinnostavimmista taitelijoista ja edetä sitten muihin. Kirjassa kerrotaan muun muassa Ernest Hemingwayn monivarpaisista kissoista, Frida Kahlon maalaustaiteen eläinsymboliikasta ja pal­ jon viime aikoinakin pinnalla olleen Haruki Murakamin nykykirjallisuuden teoksista, joissa kissoilla on suuri rooli.

Kirja on mukavaa lukemista kissafa­ neille ja mielenkiintoista sisältöä heille, jotka haluavat tutustua kissojen kanssa tekemisissä olleisiin ja oleviin taiteilijoihin.

Kirja on suhteellisen kevyttä luettavaa, mutta antaa aihetta myös syvempään pohdiskeluun: kuuluisuuksien elämänta­ rinoita lukiessa mieleen nousee elämän suuria ja perustavanlaatuisia kysymyksiä.

Vaikka kirja on suunnattu kissafaneil­ le, sivutaan joissain tarinoissa muidenkin eläinten merkitystä ihmiselle. Kiehtovim­ mat tarinat ovatkin niitä, joissa ihminen on inspiroitunut kissojen lisäksi muista eläimistä. Kuten kaikessa kissa-aiheises­ sa, tässäkään kirjassa ei voi välttyä kis­ sojen ja koirien vastakkainasettelulta. Se tuntuu turhanpäiväiseltä, mutta kissafani­ tuksen mukaiselta. Vastakkainasettelusta huolimatta pääpaino on kuitenkin kissan kauniiden piirteiden kuvailussa. Kirjaa lu­ kiessa onkin mukava haaveilla omasta kissanpennusta.

Suosittelen lukemaan kirjaa rauhassa tarina kerrallaan. Kirjailijoiden omat tulkin­ nat ja yhteenvedot kirjan hahmoista ovat opuksen antoisinta luettavaa. ”Marcin (Franz Marc) teoksissa oli siksi olennaista myös rytmi, ja nimenomaan eläintä ja luontoa yhdistävä rytmi.

Se, joka ymmärtää tämän rytmin, pystyy myös katsomaan kunkin olennon naamion taakse ja ymmärtää maailman henkisyyden ennen kaikkea siinä, miten juuri eläimet sulautuvat ympäristöönsä. Eläimet ovat yhtä luonnon kanssa, ja niin onnellisina hetkinä myös katsoja.” n AMAR TAHA

TEHOTUOTANNON ONGELMAT VALOKEILASSA LINA GUSTAFSSONIN Eläinlääkärinä teu-

Lina Gustafsson: Eläinlääkärinä teurastamossa Johnny Kniga 2020. 248 s.

26

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

rastamossa on kurkistus maailmaan, josta ei puhuta. Kirja perustuu nimensä mukai­ sesti Gustafssonin kokemuksiin teurasta­ mon eläinlääkärinä Ruotsissa. Teos kertoo kaunistelematta sen, mitä tuotantoeläimil­ le tapahtuu suljettujen ovien takana, mat­ kalla maatilalta ruokapöytään. Kirja kuvaa eläinten kohtelua teurastamoissa, joissa edes EU-direktiivejä ei aina noudateta ja joiden eettisimmätkin menetelmät ovat lii­ an raakoja. Teurastamolla eläimet eivät ole tuntevia yksilöitä, vaan raaka-ainetta ja päätöntä massaa, joka päätyy pian lihan­ himoisten kuluttajien ostoskoreihin.

Kirja ei tarjoa vastauksia, mutta nos­ taa esiin tärkeitä kysymyksiä lihantuo­ tannosta ja sen ongelmista. Onko oikein, että eläimet viettävät elämänsä viimeiset hetket paniikissa, koska niitä kohdellaan kaltoin teurastamoilla? Kuinka eettistä ar­ vokkainkaan luomuliha on, jos se kuiten­ kin teurastetaan samalla brutaalilla taval­ la ”halvan makkaran” kanssa? Miten siat,

lehmät ja kananpojat voidaan kuvata mai­ noksissa hyvinvoivina ja tyytyväisinä, kun totuus tuotannosta on täysin toinen? Eikö edes maatilojen omistajia kiinnosta eläin­ ten hyvinvointi?

Eläinrakkaan Gustafssonin tarinaa on kiinnostava lukea, sillä hän tekee työtä, jo­ hon moni nelijalkaisten ystävä ei pystyisi.

Vaikka teurastuksessa on paljon ongelmia, on lohduttavaa tietää, että kaiken veren ja kuoleman keskellä työskentelee myös kir­ joittajan kaltaisia ihmisiä, jotka välittävät eläinten oikeuksista ja pyrkivät saamaan aikaan muutosta. Silti herää kysymys, on­ ko yksittäisellä eläinlääkärillä mahdollisuut­ ta muuttaa yhtään mitään? Kirja on bru­ taalin rehellinen ja saa paatuneimmankin lihansyöjän harkitsemaan kasvissyöjäksi ryhtymistä. Gustafssonin kirja nostaa teho­ tuotannon ongelmat niiden ansaitsemaan valokeilaan, ja sen lukeminen on silmiä avaava kokemus aiheesta, jolta jopa viran­ omaiset tuntuvat ummistavan silmänsä. n ANNE-MARI PELKONEN

Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg (toim.): Me ja muut eläimet.

Uusi maailmanjärjestys.

Vastapaino 2020. 334 s.

TULEVAISUUS, ELÄINUTOPIAT JA UUSI MAAILMANJÄRJESTYS MONITIETEELLISESSÄ JA -TAITEELLISESSA artikkelikokoelmassa Me ja muut

eläimet tarkastellaan kiinnostavasti tule­ vaisuuden eläinutopioiden yhteiskuntaa, jossa eläinten hyvä elämä otetaan vaka­ vasti. Kirja esittelee muun muassa histo­ riantutkimuksen, oikeustieteiden, filoso­ fian, sosiologian, taiteiden, talouden ja kielen rooleja eläinsuhteen muokkaajina.

Ihminen on yksi eläin muiden joukossa, ei ylempänä eikä alempana.

Kirjan moninaisuus mukailee kriittistä eläintutkimusta. Kokoelmaan oli tarjolla runsaasti artikkeleita, joista moni jäi ul­ kopuolelle, mikä kertoo eläintutkimuksen kasvusta Suomessa. Mukaan on valittu 13 artikkelia eri kirjoittajilta. Jokainen tut­ kija tai taiteilija tarkastelee artikkelissaan eläinsuhdetta ja eläinetiikkaa omista läh­ tökohdistaan. Taustalla vaikuttavat arvot eläinten hyvästä kohtelusta.

Johdannossa esitellään kattavasti teok­ sen lähtökohdat ja peruskäsitteet. Taiteen, tieteen, uskonnon ja talouden kohtaamisja rajapinnat tarjoavat kiinnostavia kurkis­ tuksia uudenlaiseen eläinsuhteeseen. Näin saadaan kattava paketti eläintaiteesta ve­ gitopiaan ja sekasyöjän akrasiasta tulevai­ suuden koulujärjestelmään.

Pääpaino on tuotannossa käytetyis­ sä eläimissä ja eläinteollisuudessa. Tätä perustellaan sillä, että eläinteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta alkaen. Teurastamisprosessit, lihansyönti ja broilerikanojen rooli kietoutuvat eläin­

etiikan, kaunokirjallisuuden ja painavien tutkimustulosten kentällä toisiinsa. Olisin kaivannut teokseen lisää lemmikkieläimiä ja hevosurheilua käsitteleviä osuuksia ja näkökulmia, vaikka rajauksia on ymmär­ rettävästi pitänyt tehdä.

Kiinnostavana pidin erityisesti Limppu Witickin, teologian maisterin ja taiteilijan, artikkelia, jossa käsitellään lemmikkejä, surua, rakkautta, Raamatun luomisker­ tomusta ja eläinten hyvää kohtelua. Se on jäänyt lähes kokonaan kristillisen ar­ vokeskustelun ulkopuolelle. Britanniassa tohtori ja pappi Linzey on luonut kuiten­ kin oman sanan eläimiä koskevalle mo­ raaliteologialle: eläinteologia.

Teoksen artikkeleita voi lukea pienissä paloissa yksitellen. Koko kirjaa ei teekään mieli ahmia kerralla. Aiheet vaativat sulat­ telua, ja ne käynnistävät lukijassa uuden­ laisen ajatteluketjun. Kirja sopisi mielestäni erinomaisesti esimerkiksi kirjastojen val­ takunnallisen 18.1.2021 käynnistyneen ilmastolukupiirikampanjan kirjavalinnaksi.

Kaiken keskiössä on eläin. Filosofian tohtori, eläin- ja ympäristöetiikan dosent­ ti ja filosofian erikoistutkija Elisa Aaltola tiivistää olennaisen artikkelinsa Ristiriitojen moraalipsykologiaa loppukaneetissa: ”Meidän onkin opittava kertomaan ihmisiä ja muita eläimiä uusin sanoin, kenties uu­ sin tunteinkin, uudelta tietopohjalta, mo­ raalisemmin ja realistisemmin. Tämä ei ole tulevaisuuden ihmiseläimeltä pois.” n PIRJA PELTOMÄKI

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

FFaacebooookk yyryry /Heess m/H k om fafacceebbooook.c

Twitter @Hesyry ram Instag y r @hesy

/ any tys p m /co uyhdis m o c el din. insuoj e k n ä li -el y-ry ngin -hes i s l he 27

Yhteistyökumppanin sisältöä

MUISTA NÄMÄ VIISI ASIAA

lemmikkivakuutusta hankkiessasi

PYYDÄ VAKUUTUSTARJOUS JA TUET HESYN TOIMINTAA! Pyydä Pohjantähdeltä tarjous lemmikkivakuutuksesta osoitteessa

www.pohjantahti.fi/hesy

Pohjantähti lahjoittaa HESYlle 20 euroa jokaisesta kontaktointiin johtaneesta tarjouspyynnöstä.

Lahjoitusrahoilla HESY auttaa kodittomia eläimiä.

Koiralle tai kissalle hankitulla vakuutuksella voit säästää pitkän pennin, jos lemmikkisi sairastuu tai sille käy tapaturma. Eri yhtiöiden vakuutuksissa on kuitenkin suuria eroja muun muassa vakuutuksen voimassaolon, omavastuun ja rajoitusten suhteen.

TEKSTI | Mari Valkonen

1. Hanki lemmikkivakuutus mahdollisimman pian Vakuutusyhtiöt myöntävät lemmikkivakuutuksia tavallisesti kissoille ja koirille. Vakuutus kannattaa hankkia niin pian kuin mahdollista – siis heti, kun sinusta tulee koiran tai kissan omistaja.

Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkään vakuutus ei yleensä kata sellaisia sairauksia ja vaivoja, joita lemmikillä on ollut ennen vakuutuksen ottamista. Mitä aikaisemmin hankit vakuutuksen, sitä vähemmän rajoituksia ehtii tulla. Pohjantähdeltä voi hankkia vakuutuksen nuorimmillaan 6-viikkoiselle kissan- tai koiranpennulle.

Toisekseen useassa lemmikkivakuutuksessa on alussa karenssi. Vakuutus ei siis tule voimaan saman tien, vaan vasta jonkin ajan kuluttua. Vakuutusyhtiö Pohjantähdessä lemmikki­ vakuutuksen karenssi on kaksi viikkoa, eli jos hankit vakuutuksen tänään, se tulee voimaan kahden viikon päästä. Vakuutuksen ottamista ei siis kannata aikailla, jotta se alkaa korvata haavereita mahdollisimman pian.

Toisaalta lemmikin korkea ikä ei aina ole este vakuutukselle. Jotkut vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutuksia kovin iäkkäille lemmikeille, mutta Pohjantähdeltä vakuutuksen voi hankkia aina siihen saakka, kunnes kissa tai koira täyttää 10 vuotta.

Lemmikkivakuutusta hankkiessa kannattaa lisäksi kiinnittää huomiota sii28

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

hen, miten kauan vakuutus on voimassa.

Pohjantähden lemmikkivakuutus turvaa karva­turriasi siihen saakka, kunnes kissa tai koira täyttää 15 vuotta.

Lisäksi toisin kuin monessa muussa vakuutusyhtiössä, Pohjantähdellä iän karttuminen ei pienennä vuosittaista vakuutusmäärää. Voit siis hoidattaa lemmikkiäsi vuosittain vakuutuksen turvin yhtä paljon kahden vuoden ikäisenä kuin 12-vuotiaanakin.

2. Vakuutus kattaa muun muassa hoitokuluja, mutta ei kaikkea Lemmikkivakuutus kattaa pääasiassa sairauksien ja tapaturmien hoitokuluja. Jos siis lemmikillesi sattuu yllättäen tapa­ turma tai se sairastuu, vakuutus kattaa esimerkiksi eläinlääkäripalkkiot, tutkimukset, hoitokulut ja lääkkeet.

Toisaalta lemmikki tarvitsee myös sellaista hoitoa, jota vakuutus ei korvaa.

Usein esimerkiksi rokotukset, hampaisiin liittyvät vaivat sekä ennaltaehkäisevä terveydenhoito eivät mene vakuutuksen piikkiin.

Kuten aina vakuutusten kohdalla, myös lemmikkivakuutusta ostaessa kannattaa tutustua huolellisesti vakuutus­ ehtoihin. Useimmat vakuutusyhtiöt rajaavat nimittäin pois esimerkiksi erilaisia rakenteellisia vikoja. Pois rajattuja vaivoja kannattaa verrata oman lemmikin rodun tyypillisiin vaivoihin, jotta

tietää varmasti, millaisissa tilanteissa vakuutuksesta on apua.

Jos matkustat lemmikkisi kanssa ulkomaille – esimerkiksi ulkomaisiin näyttelyihin tai kakkoskotiin Aurinkorannikolle – lemmikkivakuutukseen kannattaa hankkia kissalle tai koiralle oma matka­vakuutus. Se korvaa sairauksien ja tapaturmien hoitokuluja ulkomailla.

Lemmikkivakuutukseen voi liittää vakuutuksen lemmikin kuoleman varalta.

Silloin saat vakuutuksesta korvauksen, jos lemmikkisi kuolee vakuutusehdoissa määritellystä syystä. Vakuutukseen on mahdollista liittää myös koiran katoamisesta maksettava korvaus.

Pohjantähdessä korvaus maksetaan, jos lemmikin kuoleman aiheuttaa sellainen tapaturma tai sairaus, joka korvataan vakuutusehtojen mukaan. Vakuutusyhtiöiden käytännöt vaihtelevat sen suhteen, minkä suuruinen korvaus lemmikin kuoleman jälkeen maksetaan. Pohjantähti korvaa lemmikin käyvän arvon.

3. Vakuutusmäärä hoitopaikan mukaan Jos lemmikkisi sairastuu, vietkö hänet kunnalliselle vai yksityiselle eläinlääkärille? Kuten ihmistenkin terveydenhoidossa, myös eläinlääkäreissä on melkoinen hintaero yksityisen ja julkisen hoidon välillä. Hoitopaikan valintaan vaikuttaa todennäköisesti myös eläinlääkärin sijainti.

Lemmikkivakuutusta hankkiessasi määrittelet vakuutusmäärän. Pohjantähdellä vakuutusmäärä tarkoittaa summaa, jonka turvin voit vuosittain hoidattaa lemmikkiäsi.

Jos aiot hoidattaa koiraasi tai kissaasi yksityisellä eläinlääkäriasemalla, lemmikkivakuutuksen vakuutusmäärä kannattaa määritellä korkeammaksi kuin jos tarkoituksesi on asioida kunnallisella eläinlääkärillä.

Vakuutusmäärä vaikuttaa siihen, mitä lemmikkivakuutus maksaa.

4. Omavastuu: kerran vuodessa vai jokaisesta haaverista erikseen?

Vakuutuksen hintaan vaikuttaa myös se, millainen omavastuu vakuutuksessa on. Siksi vakuutusta ottaessa kannattaa pohtia, miten paljon on valmis maksamaan lemmikin hoitokuluista omasta pussistaan.

Joissain lemmikkivakuutuksissa omavastuu on sairaus- ja tapaturmakohtainen, eli jokaisen sairauden tai tapa-

turman sattuessa kuluista vähennetään tietty euromäärä tai prosenttiosuus.

Pohjantähdellä omavastuu on sen sijaan vakuutuskausikohtainen. Se tarkoittaa, että vuoden mittaisen vakuutuskauden aikana omavastuu vähennetään korvauksista kerran sairauksista ja kerran tapaturmista. Pohjantähdellä voit itse määritellä sekä sairauksien että tapaturmien omavastuun suuruuden 80–500 euroon.

Jos valitset lemmikkivakuutuksen sairauksien ja tapaturmien omavastuiksi esimerkiksi 100 euroa, tiedät varmasti, että vakuutuskauden aikana et joudu maksamaan kahtasataa euroa enempää vakuutuksen kattamista hoito- ja tutkimus­kuluista.

Toisaalta: mitä korkeampi omavastuu, sitä edullisempi itse vakuutus on sinulle.

satessaan sängylle tai pudotellessaan arvo­esineitä kirjahyllystä. Lemmikkien aiheuttamien ikävien yllätysten varalta kannattaa tarkistaa, mitä oma koti­ vakuutus ja vastuuvakuutus kattavat.

Mistä vakuutuksesta lemmikin aiheut­ tamat tuhot sitten korvataan? Tämä riippuu siitä, kenelle lemmikki aiheuttaa vahinkoa. Eri vakuutusyhtiöllä on lisäksi eläinten aiheuttamien vahinkojen suhteen erilaisia käytäntöjä.

Pohjantähdessä kotivakuutus korvaa vahinkoja, joita lemmikki aiheuttaa isäntäperheelleen. Jos siis kissasi rikkoo kotona maljakon ja tassuttelee verta vuotavin tassuin sohvalla, saat kotivakuutuksesta korvausta sekä maljakosta että sohvasta.

Siltä varalta, että lemmikkisi aiheuttaa vahinkoa ulkopuoliselle, Pohjantähdestä voi ottaa vastuuvakuutukseen laajennuksesi eläimen omistajan vastuuvakuutuksen. Se korvaa, jos esimerkiksi koira tuhoaa hoidossa ollessaan hoitajan huonekalun tai puree metsälenkillä vastaantulijaa. Toiselle eläimelle leikkiessä tai tapellessa aiheutunutta vahinkoa eläimenomistajan vastuuvakuutus ei kuitenkaan korvaa. n

5. Lemmikki sotkee ja tuhoaa – korvaako kukaan?

Niin ihania kuin lemmikit ovatkin, ne aiheuttavat usein myös harmaita hiuksia jyrsiessään sohvapöydän jalkaa, pis-

LÄHTEET: Pohjantähden tuotekehitys­ päällikkö Päivi Wiitamäki, Vakuutusja rahoitusneuvonta Fine: Seuraeläinten vakuutusopas – Kissan, koiran ja muiden lemmikkieläinten vakuuttaminen.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

29

TEKSTI | Mari Peltonen KUVAT | Nelli Kivinen

Silke on nykyään keskittynyt vahingoittuneiden, sairaiden ja vastasyntyneiden eläinten hoitoon.

– Eläimet ovat elämäni ja perheeni. Jokainen pelastettu ja parantunut eläin on siunaus. Jokainen menehtynyt eläin tuntuu henkilökohtaiselta menetykseltä, sanoo Kreetalla hädänalaisia eläimiä auttava Silke Wrobel.

Noah’s Little Ark Facebookissa facebook.com/groups/littlenoahsark Noah’s Little Ark -järjestön verkkosivut noahslittlearkchania.org

SILKE WROBEL auttaa ja pelastaa eläimiä Kreetalla Saksalainen Silke Wrobel on asunut Kreetan Haniassa jo vuodesta 1989.

Alusta lähtien hän on auttanut siellä kaltoinkohdeltuja ja hylättyjä eläimiä.

S

ILKE WROBEL työskente-

li ylihoitajana syöpätautien osastolla saksalaisessa sairaalassa. Sairastuttuaan itse syöpään ja parannuttuaan siitä hän halusi elämälleen uuden suunnan ja muutti Kreetalle. Toimelias hoitaja alkoi ihmisten sijaan hoitaa kadulta löytämiään eläimiä, joiden määrä vain kasvoi. Vahingoittuneiden eläinten hoitamisesta tuli hänelle elämäntehtävä.

Silke otti hoitaakseen Hanian kunnallisen löytöeläintarhan. Kunnallisella tarhalla oli pahimmillaan yli 500 kissaa ja koiraa. Vuonna 1993 Silke perusti Noah’s Little Ark -järjestön, jonka tarkoituksena on pelastaa eläimiä kaduilta ja helpottaa niiden elämää steriloimal30

HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

la ja rokottamalla niitä ja hankkimalla niille koteja. Järjestö haluaa myös valistaa ihmisiä hyvästä eläintenpidosta.

Vuonna 2004 Saksan hallitus palkitsi Silken kunniaristillä 15 vuoden työstä eläinten hyväksi. Alkuvuosien aikana Silke hoiti koirien ja kissojen lisäksi muun muassa hiiriä, papukaijoja, kanarialintuja, pöllöjä, lokkeja ja siilejä.

Sairaanhoitajan koulutuksesta on ollut hyötyä sairaiden eläinten hoidossa.

–Tuona aikana niin moni eläin sai kodin tai palautettiin luonnolliseen ympäristöönsä, Silke iloitsee.

Loppuun asti eläinten asialla Nykyään Silke hoitaa eläimiä kotonaan.

Hän ottaa vastaan vain vahingoittuneita ja sairaita sekä vastasyntyneitä.

– Eläimet ovat elämäni ja perheeni.

Jokainen pelastettu ja parantunut eläin on siunaus. Jokainen menehtynyt eläin tuntuu henkilökohtaiselta menetykseltä.

Silkellä on hyvin vähän omaa henkilö­kohtaista elämää. Hänen kaikki valveilla­oloaikansa kuluu eläimistä huolehtimiseen. Hän vastaa jokaiseen avunpyyntöön, vie pelastettuja eläimiä eläinlääkäriin ja hoitaa niitä rakkaudella terveeksi. Tervehtymisen jälkeen alkaa kodin etsintä tai palauttaminen omaan elinympäristöön. Erityisesti hän iloitsee pysyvästi vammautuneen eläimen saadessa kodin.

Kaikkia eläimiä ei voida pelastaa. Viranomaisten ja vapaaehtoisten apu ei riitä, koska kodittomia ja kaltoinkohdeltuja eläimiä on niin paljon.

– Korostamme aina kaikille, että eläinten pahoinpitelystä on ilmoitettava heti poliisille. Olemme kertoneet löytöeläinasioista vastaaville viranomaisille, että heidän pitäisi huolehtia katukissoista ja -koirista. Tosiasiassa suurin osa huolehtijoista on vapaaehtoisia, jotka antavat rahaa omistaan viedäkseen vahingoittuneen eläimen eläinlääkäriin.

Silke kehuu muutamaa paikallista eläinlääkäriä. He ovat omistautuneet auttamaan häntä ja löytöeläimiä.

Erityisesti Ioannis Markantonakis on aina valmis auttamaan Silkeä ja hoitaa suur­ asiakkaansa eläimiä sopivaan hintaan. Myös paikalliset eläinkaupat avustavat Silkeä lahjoittamalla hänen hoidossaan oleville eläimille ruokaa ja hoitotarvikkeita.

Autettuja on vuosien aikana tuhansia Muutaman viime vuoden ajan Silken koti on ollut pullollaan potilaita. Onneksi hänellä on hoidokeille myös sijaiskoteja, joissa ne voivat odottaa pääsyä tai kuljetusta omaan kotiin. Näin hän pystyy itse keskittymään vain sairaimpiin ja pienimpiin. Viimeisen 30 vuoden aikana hänen lempeän hoitonsa kautta on kulkenut yli 15 000 eläintä.

Kotien löytäminen kodittomille eläimille on aina suuri haaste. Korona on tehnyt kodinetsinnästä entistä vaikeampaa. Ensiksi on selvitettävä, että koti on kissalle tai koiralle oikeanlainen ja että adoptoijat tietävät, mihin ryhtyvät. Silke ja hänen vapaaehtoiset avustajansa etsivät eläimille myös paikallisia koteja, joten niiden sijoittamisessa ei tarvitse turvautua aina kansainväliseen adoptioon.

Silkellä on laaja kansainvälinen verkosto, joka levittää tietoa adoptoita-

Silke Wrobel vastaa jokaiseen avunpyyntöön, vie pelastettuja eläimiä eläinlääkäriin ja hoitaa niitä rakkaudella terveeksi.

vista eläimistä. Myös turistit saattavat adoptoida löytämänsä eläimen, jonka ovat vieneet Silken hoitoon. Muutamat kansainväliset eläinsuojeluryhmät auttavat Silkeä etsimällä tämän hoitamille eläimille koteja ja järjestämällä lentokummeja kansainvälisiä adoptioita varten. Kansainvälisissä adoptioissa eläin tarvitsee lentokummin, jonka matkatavarana se matkustaa.

Korona on aiheuttanut suuria ongelmia lentokummitoimintaan, koska matkailijoita eli vapaaehtoisia lentokummeja ei tällä hetkellä juuri ole.

– Lisäksi moni lentoyhtiö on nostanut eläinkuljetushintojaan kattaakseen koronan aiheuttamia tappioita, Silke suree.

–Joskus eläimen lentolippu voi olla kalliimpi kuin ihmisen matka.

Onneksi adoptoitavat eläimet voivat odottaa sijaiskodeissaan, kunnes korona­tilanne rauhoittuu. Sen sijaan katukoirat ja -kissat jäivät viime kesänä ja syystalvena lähes kokonaan ilman turistien tarjoamaa ruokaa. Liikkumisrajoitusten aikana myös paikallisten on ollut vaikeaa käydä ruokkimassa kaduilla eläviä eläimiä.

Ongelmista huolimatta eläinsuojelulaki on tiukka Kreetalla ei ole tällä hetkellä virallista löytöeläintarhaa. Silken mukaan siellä ei myöskään kannusteta järjestämään ilmaisia sterilointikampanjoita kodittomille eläimille. Mikäli sellaisia järjestettäisiinkin, niin saarelta puuttuu toipumisyksikkö, jonne steriloidut eläimet voitaisiin viedä lepäämään. Yksityisten lääkäreiden vastaanotot eivät voi ottaa toipilaita vastaan, koska se vie tilaa. Kaiken lisäksi kansainvälinen TRACES-järjestelmä kumottiin Hani-

assa vuonna 2013. Vain yksityiset adoptiot ovat siten mahdollisia.

Kreikan eläinsuojelulakia on kuitenkin tiukennettu. Eläinten pahoin­pitely on maassa rangaistava teko, ja siitä voi saada mittavan sakkorangaistuksen tai jopa vankeutta. Eläinten olot ja kaltoinkohtelu näkyvät julkisuudessa, ja epäkohtiin puututaan. Silti Kreeta sijoittuu eläinten kaltoinkohtelussa tilastojen kärkeen. Poliisi toimii nopeammin kuin aiemmin, mutta tarvitsee todisteita, ja monen kreetalaisen on usein vaikeaa todistaa vaikkapa naapuriaan vastaan.

– Ehkäpä rangaistuksen ankaruus saa ihmiset miettimään toimintaansa, Silke toivoo.

Tulevaisuudessa kaikki voi olla paremmin Viranomaiset ovat luvanneet rakennuttaa Haniaan uuden kunnallisen löytöeläintarhan. Silke toivoo, että tarhan johtoon valitaan eläinlääkäreitä. Tällä hetkellä hänen pyörittämänsä eläinhoitola on kuitenkin ainoa paikka, jonne vahingoittuneen eläimen voi Hanian alueella viedä.

– Jotkut eläimet tarvitsevat pitkäaikaista hoitoa, ja se vaatii kokemusta, aikaa, kärsivällisyyttä ja tietoa.

Tuota kaikkea Silkellä on. Usein häneen otetaan yhteyttä eri puolilta saarta.

Silke kertoo olevansa jo ikääntynyt ja terveytensä reistailevan. Hän toivoo silti olevansa vielä pitkään sekä fyysisesti että henkisesti riittävän terve hoitamaan eläimiä. Hän on hankkimassa uutta asuntoa. Siinäkin tärkeintä ovat eläimet ja niiden pitkäaikainen hoito.

Noah’s Little Ark -Facebook-sivustolla ja -internetsivuilla kerrotaan kattavasti järjestön eläinsuojelutoiminnasta ja siitä, miten eläimiä voi auttaa. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2021

31

JOUKKOKIRJE

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

SOPIMUS 100587 .BB04

Uutuus!

HESYN TUOTEKUVASTO AIKUISTEN PAIDAT Classic- eli perusmalleja 25 €

2

3

4

5

KUVAT 1, 2 & 3 KRISTINA OINONEN

1

Cat Crusader Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

!

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

4K-kampanjapaita.

Värivaihtoehdot musta ja valkoinen.

HESY-huppari 50 € Tukevasti tassun alla -huppari. Värivaihtoehdot klassinen harmaa ja pirteä fuksia. Koot S–XXL.

TARKISTATHAN TUOTTEIDEN SAATAVUUDEN HESYn verkkokaupasta osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/.

Värien ja kokojen saatavuus voi vaihdella.

KUVAT MIKKO KÄÄRIÄ

9

6

Postikortit 0,50 € / kpl

8

Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erin­omainen yllätyslahja ystävälle. Kissa, koira tai kani.

a Kisstiko oon kunt

7

Postikorttinippu 4 € / 10 kpl

Avainnauha 8 € Pirteän keltamustassa, pyöreä­nyörisessä avain­ nauhassa on hopean­ värinen klipsi avaimille sekä turvalukko.

10

KIRJA: HESY 145 vuotta eläinten äänenä 25 € Tutustu HESYn pitkään ja monivaiheiseen histori­ aan! Historiikkia varten on käyty perusteellisesti läpi yhdistyksen arkistotietoja ja haastateltu lukuisia viime vuosikymmeninä HESYn toiminnassa vaikuttaneita henkilöitä. 143 sivua.

Anna HESYlle aineeton lahja, jolla autat yhdistyksen hoidossa olevia hylättyjä eläimiä.

Esimerkiksi jo 5 eurolla voit tarjota kissalle päivän ateriat ja 50 eurolla koiralle välttämättömän rokoteturvan. Lahjoitus kodittomalle eläimelle on myös mainio lahja eläinrakkaalle ystävälle.*

Tilaa tuotteitamme HESYn verkkokaupasta osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/ tai poikkea ostoksille HESY-keskuksen puotiin. Katso puodin aukioloajat osoitteesta hesy.fi. Kaikkiin tilauksiin lisätään 5,90 euron postikulut.

* HESY ry:llä on Poliisihallituk­ sen myöntämä rahankeräys­ lupa RA/2020/755, voimassa toistaiseksi 1.1.2021 alkaen.