HESY-lehti 2/2020

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 2/2020

LEMMIKIN TERVEYDEN ABC

Laaja katsaus kissan, koiran ja kanin päivittäiseen hoitoon

4K-KAMPANJAN TAVOITTEENA

leikkauttaa mahdollisimman monta koditonta kissaa vuonna 2020 HESY valittiin PÄÄKAUPUNKISEUDUN LÖYTÖELÄINTOIMINNAN hoitajaksi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus Ledaren

4 Asiaa jäsenille

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

5 Pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminta palaa HESYlle

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Nina Immonen Tiina Kohtamäki Minna Lahti Tiina Larsson Kirsi Sharma

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Olli-Pekka Ahola Nina Virtanen

HESY-keskus Muonamiehentie 7 00390 Helsinki puh. (09) 54200 100

HESY-centret Statarvägen 7 00390 Helsingfors tel. (09) 54200 100

Tarkista aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

8 8 10 12 13

Katsaus lemmikin terveyteen: Kissan ja koiran kotiterveydenhoidon ABC Huutia loisille!

Kanin kotiterveydenhoidon ABC Leikkaamattoman kaninaaraan kohtaloksi koituu kohtusyöpä

14 Lemmikkini ikääntyy – mitä nyt?

16 Turkistarhaus – takana loistava tulevaisuus 18 Vihatut valkoposket – vieraslajipuhetta ja lajien välisiä konflikteja

22 Helsingin eläinsuojelupoliisimallia ajetaan nyt koko Suomeen

26 Mittatilauslemmikki takuun kera JÄSENMAKSU

Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivustolla oleva lomake osoitteessa: hesy. yhdistysavain.fi Aikuisjäsen Ainaisjäsen

25 € 375 €

MEDLEMSAVGIFT

Bli medlem genom att fylla medlemsblanketten på websidan: hesy.yhdistysavain.fi Vuxenmedlem 25 € Ständig medlem 375 €

28 Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre − HESY ja kumppanit kissojen asialla 31 HESY-keskuksen poikkeusarki 32 HESYn vapaaehtoisen Miira Ojasen ajatuksia 33 Lipaskeräysliike: Ystävällisen palvelun Megaeläin 35 Talviruokinnasta on hyötyä linnuille

AVUSTUSTILI ∙ DONATIONSKONTOT Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063

36 HESYn tuotekuvasto 5

12

18

28

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi koirille, käytä viitenumeroa 100599.

Jos haluat kohdentaa lahjoituksesi kissoille, käytä viitenumeroa 100573.

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Huutokauppa Palsanmäki Kauko Ville Kesko Musti ja Mirri Espoontori Musti ja Mirri Herttoniemi Musti ja Mirri Kaivopiha Musti ja Mirri Stockmann Neotri Oy Ojanen Miira Orange Advertising Oy Prevett ProMail Oy Royal Canin Shakya Hannamari Verkkokauppa Yhteinen Pöytä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin. Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaalien tuottamiseen.

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 2/2020 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Mari Aro ja Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Sarri Kukkonen PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING hesy@hesy.fi ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Statarvägen 7, 00390 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja ordförande

KRISTINA OINONEN

PÄÄKIRJOITUS

Uusi kapteeni Nina Immonen HESYn ruoriin MINULLA ON SUURI ILO JA KUNNIA kertoa, että HESYn ruoriin

on nyt valittu uusi kapteeni Nina Immonen. Nina on pitkän linjan eläinsuojelija, ja hänen lämmin sydämensä sykkii kaikille avun tarpeessa oleville eläimille. Minulla on ollut onni tuntea Nina jo useamman vuoden ajan ja tehdä hänen kanssaan yhteistyötä monissakin eläinsuojelukuvioissa. Nina on toiminut myös HESYn varapuheenjohtajana keväästä 2019 lähtien. Tätä sukupolvenvaihdosta on valmisteltu jo yli vuoden ajan. Luovutin puheenjohtajuuden Ninalle turvallisin mielin, sillä luotan häneen kuin peruskallioon.

HESY ON OLLUT MINULLE elämäni pitkäaikaisin, tärkein ja rak-

kain kumppani. Tulin mukaan HESYn toimintaan 26-vuotiaana vuonna 1976 ja olen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta eli vuodesta 1986 lähtien. Yhdistys oli aika lailla raaka timantti, kun tulin mukaan. Nyt sitä voisi kuvata sanalla kruununjalokivi. Yksi asia on varma: HESY ei lähde pois minusta, enkä minäkään poistu HESYstä. Uuden puheenjohtajan pyynnöstä jatkan vielä hallituksen varajäsenenä: olen lupautunut sekä sparraamaan että toimimaan tutorina niin paljon ja niin kauan kuin osaamistani tarvitaan. En ole aikeissa pudot-

taa rukkasia käsistäni, sillä minussa on virtaa vielä 70-vuotiaanakin. Eläinsuojelusta ei voi ”jäädä eläkkeelle” ennen kuin kissojen kurjuuden kierre saadaan katkaistuksi ja turkistarhaus lakkautetuksi.

YHDISTYKSEN KANNALTA puheenjohtajan vaihdos ei voisi osua

parempaan aikaan. HESYllä on käytössään uusi hulppea HESYkeskus, ja sen avajaisjuhlallisuudet olivat suuri menestys. Lisäksi yhdistyksen 145-vuotishistoriikki on valmis. Yhdistyksellä on osaava ja innostunut hallitus sekä huippuammattilaisista koostuva henkilöstö. Uutena avauksena olemme ottamassa haltuumme Viikissä sijaitsevan löytöeläinten talteenottopaikan toiminnan, kun HESY voitti tarjouskilpailun pääkaupunkiseudun kuntien löytöeläinten lakisääteisen talteenoton hoitamisesta.

Sen myötä seudun kaikkien löytöeläinten hoidon laatu nousee arvostetulle HESY-tasolle ja eläinten hoitoketjut pysyvät katkeamattomina.

UUTENA PUHEENJOHTAJANA Nina Immonen pääsee nyt näyt-

tämään taitonsa ja toteuttamaan ideoitaan HESYn luotsaamisessa. Toivotan suurta menestystä yhdistykselle hänen käsissään.

LEDAREN Den nya kaptenen Nina Immonen vid HESYs rode DET ÄR FÖR MIG EN STOR GLÄDJE OCH ÄRA att tillkännage

att en ny kapten, Nina Immonen, nu har valts att ta över rodret för HESY. Nina är en långvarig djurskyddare, och hennes varma hjärta slår för alla djur i nöd. Jag har haft turen att känna Nina i flera års tid och har samarbetat med henne i många djurskyddsprojekt. Nina har också varit HESYs viceordförande sedan våren 2019. Denna generationsväxling har förberetts redan i över ett års tid. Jag överlämnar ordförandeskapet till Nina med förtroende, eftersom jag litar på henne vad som än händer.

HESY HAR VARIT MITT LIVS LÄNGSTA, viktigaste och käraste

partner. Jag deltog i HESYs verksamhet som 26-åring år 1976 och jag har verkat som föreningens ordförande i över 30 år, det vill säga ända sedan år 1986. Då jag anslöt mig var föreningen en rätt så rå diamant. Nu skulle man kunna beskriva den med ordet kronjuvel. En sak är säker: HESY går inte ur mig, och jag kommer inte heller att lämna HESY. På begäran av den nya ordföranden fortsätter jag ännu som suppleant i styrelsen: jag har gått med på att sparra samt fungera som tutor så mycket och så länge som mitt kunnande behövs. Jag tänker inte slänga handskarna på

disken, eftersom jag fortfarande som 70-åring har energi. Man kan inte ”gå i pension” från djurskyddet förrän katternas spiral av elände är bruten och pälsnäringen är avskaffad.

UR FÖRENINGENS SYNPUNKT kunde ordförandeskiftet inte ha

kommit vid en bättre tidpunkt. HESY har till sitt förfogande ett nytt påkostat HESY-center, vars öppningsceremonier var en stor framgång. Dessutom är föreningens 145-års historik färdig.

Föreningen har en kompetent och entusiastisk styrelse samt en högst professionell personal. Som en ny öppning håller vi på och tar över verksamheten över hittedjursförläggningen i Vik, eftersom HESY vann anbudstävlingen gällande den lagstadgade omhändertagningen av hittedjur i huvudstadsregionens kommuner. Som ett resultat kommer kvaliteten på vården för alla hittedjur att uppnå den uppskattade HESY-nivån och djurens vårdkedjor förblir obrutna.

SOM NY ORDFÖRANDE kommer Nina Immonen nu att få visa sina färdigheter och genomföra sina idéer i lotsandet av HESY. Jag önskar föreningen stor framgång under hennes ledning.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

3

Tervetuloa HESY-puotiin!

HESY-KESKUKSEN UUSI HESY-PUOTI jatkaa Pakilan Eläinsuojelupuo-

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

H

ESY ON ALOITTANUT

jäsentensä sähköpostiosoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua. Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi. Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu.

Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hesy@ hesy.fi.

4

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

din jalanjäljissä. HESY-puodista löydät laajan valikoiman hellästi käytettyjä ja upouusiakin eläintarvikkeita karvakaverin päivittäiseen hoitoon, hyvinvointiin ja hemmotteluun.

Puodista voit ostaa myös HESYn kannatustuotteita, kuten t-paitoja, avainnauhoja ja kangaskasseja, tai hankkia HESYn 145-vuotispäivän kunniaksi ilmestyneen HESY-historiikin.

Jos asut pääkaupunkiseudulla, tule ihmeessä puotiin tekemään löytöjä sopuhintaan! Valikoima päivittyy jatkuvasti, joten puodissa kannattaa piipahtaa usein. Kannatustuotteemme löydät myös verkkokaupastamme. HESY-puodin kaikki tuotot käytetään kodittomien eläinten hyväksi.

Puoti on auki arkisin klo 9–17 sekä eläintilojen aukioloaikoina. Puodissa otetaan aukioloaikoina vastaan myös tavaralahjoitukset, kuten esimerkiksi eläinten ruuat ja tarvikkeet sekä lakanat ja pyyhkeet eläintilojen siivousta ja sisustusta varten.

Seuraa myös puodin Facebook-sivun ilmoittelua: https://www.facebook.com/hesypuoti/ HESY-PUOTI osoite: Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki puhelin: 09 54200 100 auki: arkisin klo 9–17 Facebook: www.facebook.com/hesypuoti/ verkkosivut: www.hesy.fi/hesy-puoti/ verkkokauppa: www.hesy.fi/kauppa/

Ostamalla meiltä tuet yhdistyksen toimintaa!

Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

HALUATKO SAADA sähköpostiisi HESYn

tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähetä meille sähköposti, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@ hesy.fi tai täytä lomake verkossa sivulla: https://www.hesy.fi/tilaa-uutiskirje/ Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedotteiden ja uutiskirjeiden lähettämiseen eikä niitä luovuteta eteenpäin. Voit milloin tahansa perua tilauksen.

Suomessa on alettu soveltaa 25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.

Uusi asetus edellyttää lupaperusteisuutta henkilötietojen rekisteröimiselle. Siksi olemme joutuneet siivoamaan tiedotusjakelulistojamme. Koska sähköpostiosoite luetaan henkilötiedoksi ja koska säilytämme tiedotus- ja markkinointimateriaalia haluavien jäsenten sähköpostiosoitteita MailChimpissä, joka katsotaan rekisteriksi, meidän tulee saada kaikilta sähköpostilistoillamme aikaisemmin olleilta sekä uusilta tiedotusmateriaalin tilaajilta suostumus heidän sähköpostiensa säilyttämiseen jakelulistoillamme.

Kissat ovat yliedustettuina löytöeläintaloilla ja eläinsuojeluyhdistyksissä.

Pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminta palaa HESYlle Kodittomia kissoja, karanneita koiria… ja isännätön iguaani.

Pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminta on palaamassa lokakuusta alkaen HESYlle – reilun vuosikymmenen tauon jälkeen.

V

TEKSTI | Susanna Kari

UONNA 1996 voimaan tul-

leen eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan liikkuvien koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienten lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Lain myötä kuntien velvollisuudeksi tuli hoitaa talteenotettuja eläimiä 15 vuorokautta, jona aikana omistaja voi lunastaa eläimensä takaisin hoito- ja säilytyskuluja vastaan.

Lain mukaan kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa eläin, jos omistaja ei löydy tämän lakisääteisen 15 vuorokauden aikana.

Talteenottovelvollisuuden ja hoidon järjestämisen siirtymäajaksi määriteltiin kunnille kaksi vuotta. Tästä huolimatta pääkaupunkiseudun kunnat perustivat yhteisen löytöeläinten talteenottopaikan Helsingin Viikkiin vasta vuonna 2007. Siihen asti HESY huolehti valtaosasta Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan löytöeläimistä vapaaehtoisesti omin varoin.

Viikin talteenottopaikan perustamisvuonna 2007 pääkaupunkiseudun kunnat tekivät HESYn kanssa sopimuksen

löytöeläinten jatkohoidosta lakisääteisen ajan jälkeen. HESYn kosketus löytöeläimiin ei siis ole katkennut missään vaiheessa, mutta nyt toiminnan siirtyessä kokonaan järjestölle eläinten hoito ja uudelleensijoittaminen on kokonaisvaltaisempaa.

Tyypillisin talteenotettu on kissa Löytöeläinten lukumääristä ei ole Suomessa tarkkoja tilastoja: tällä hetkellä tietoa ei kerätä tai raportoida systemaattisesti millekään taholle valtakunnallisella tasolla. Vaikka saatavilla ei ole kattavaa dataa talteenotetuista eläimistä, kaikkein tyypillisimmin löytöeläinpaikkoihin tuodut yksilöt ovat kissoja ja koiria. Yli puolet kaikista löytöeläimistä on tutkimusten mukaan kissoja (Terhi Jääskeläinen, 2015).

Kissoja tulee löytöeläinten talteenottopaikkoihin ympäri vuoden, mutta löytökissojen määrä saattaa hypätä korkeisiin lukemiin erityisesti kesäkaudella ja syksyllä sään viilentyessä. Tämä koettiin käytännössä myös HESYllä, kun järjestö vastasi vapaaehtoisesti pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta en-

nen Viikin löytöeläintalon perustamista.

Joinain kesinä HESYn Itä-Pakilan eläintalossa oli hoidossa jopa yli 250 kissaa.

– Silloin ei kyllä kukaan laskeskellut työtunteja, sanoo Kaisa Pohjoiskoski.

HESYn puhelinpäivystystä ja asiakaspalvelua hoitavan Pohjoiskosken ensimmäinen oma kosketus yhdistyksen toimintaan muodostui juurikin löytökissan kautta. Vuonna 1994 hänen reitilleen sattui yksin liikkunut kissa Helsingin Malmilla. Pohjoiskoski vei eksyneen HESYn Itä-Pakilan eläintaloon.

– Kysäisin sitten samalla, olisiko heillä mitään vapaaehtoistöitä minulle, ja sain yhdistyksen toisen toimipisteen, Vuosaaren eläintalon osoitteen, hän kertoo.

Siitä alkoi Pohjoiskosken usean vuoden toimi muun muassa eläintenhoitajana ja löytöeläinten kuljettajana ennen hänen nykyistä tehtäväänsä yhdistyksen asiakaspalvelussa. Koko Pohjoiskosken HESY-uran ajan kissat ovat työllistäneet yhdistystä eniten.

– Vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alussa HESYllä olleista kissoista omaan kotiinsa palautui noin kymmenen prosenttia. HESYn Itä-Pakilan ja Vuosaaren toimipisteissä ei olHESY | JÄSENLEHTI 2/2020

5

Mitä tehdä, jos löydät yksinään liikkuvan lemmikkieläimen?

1. Ota eläin kiinni ja tarkista lähiympäristö siltä varalta, että eläimen mahdollinen omistaja löytyy.

2. Tarkista, löytyykö eläimen kaulapannasta omistajan yhteystietoja. Odottele hetki löytöpaikalla, josko eläintä kaipaava omistaja saapuisi paikalle.

3. Jos omistajaa ei löydy, ota yhteys paikkakuntasi löytöeläinten talteenottopaikkaan. Heiltä saat lisäohjeita. HESY vastaa pääkaupunkiseudun löytöeläimistä lokakuusta 2020 alkaen.

Mitä tehdä, jos lemmikkisi on kadonnut?

1. Etsi eläintä ensin lähiympäristöstä ja kysele, onko ohikulkijoilla siitä näköhavaintoja.

2. Tee eläimestä ilmoitus paikalliseen löytöeläintaloon.

3. Ole yhteydessä vapaaehtoisiin etsijöihin: esimerkiksi Vainu Etsijäkoirat ry (puh. 041 805 9423) ja Etsijäkoiraliitto ry (puh.

040 724 8614) auttavat kadonneiden eläinten löytämisessä.

4. Ilmoita eläimesi löytymisestä löytöeläinten talteenottopaikkaan.

Ennaltaehkäise lemmikin katoaminen. Tunnistusmerkintä (esimerkiksi mikrosiru ja sen rekisteröinti) ja yhteystiedot sisältävä kaulapanta auttavat katoamistilanteessa lemmikin löytymisessä.

lut tilojakaan koirille: löytökoirat siis vietiin ennen Viikin löytöeläintalon perustamista yliopistolliseen eläinsairaalaan, hän sanoo.

Myös tutkimukset vahvistavat kissojen yliedustuksen löytöeläintaloilla: koirat haetaan yleensä talteenottopaikoista takaisin koteihinsa, mutta talteenotetut kissat sen sijaan jäävät pääsääntöisesti palautumatta omistajilleen (Jääskeläinen, 2015).

Hoidettavina myös luonnoneläimiä Ennen kuin Viikin löytöeläintalon toiminta alkoi, HESYllä hoidettiin talteenotettujen lemmikkien ohella myös avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä.

– Vuosi 1999 taitaa olla ensimmäinen vuosi, kun yhdistyksen hoidossa olleista luonnonvaraisista eläimistä pidettiin kirjaa. Sinä vuonna HESYn hoidossa oli yhteensä 113 luonnonvaraista eläintä, ja siitä määrä vain kasvoi. Vuonna 2003 luonnonvaraisia hoidettavia oli jo 446 kappaletta, Pohjoiskoski avaa hoidokkien määrää.

Luonnonvaraisia eläimiä päätyi HESYlle sekä viranomaisten että yksityisten ihmisten tuomina. Eniten HESYllä hoidettiin pieniä eläimiä, kuten linnunpoikasia, siilejä, oravia, jäniksiä, hiiriä ja myyriä. Näiden lisäksi yhdistys tarjosi hoitoa myös useammalle joutsenelle, 6

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

pöllölle, merilokille, lumikolle ja kuutille. Pohjoiskosken mukaan jokaiseen lajiin perehdyttiin erikseen.

– Eläimet hoidettiin kuntoon ja vapautettiin takaisin luontoon. Ne, joita ei voitu palauttaa, lopetettiin. Nykyään avun tarpeessa olevat luonnonvaraiset eläimet hoidetaan Korkeasaaren villieläinsairaalassa.

Pohjoiskosken eläintenhoitaja-aikana ehkä erikoisin HESYlle toimitettu eläin oli täysikasvuinen iguaani. Lisko löydettiin Espoosta metsästä, josta pelastuslaitos kävi sen ottamassa kiinni.

– Iguaani oli häntänsä kanssa noin 150 senttimetrin mittainen. Hänet saatiin sijoitettua uuteen, lajin tuntevaan kotiin.

Toinen mahdollisuus elämään Pohjoiskoski on 26 vuoden aikana nähnyt HESYn ja löytöeläintoiminnan laajentumisen ja kehittymisen.

– Toiminta on kasvanut ja muuttunut vuosien kuluessa uskomattoman paljon.

HESYn Vuosaaren eläintalon alkeellisissa oloissa pestiin hiekkalaatikot ja lapiot laiturilla meressä, hän kertoo.

Ajan resursseja kuvaa hyvin myös se, että kissat käytiin kastroimassa noin kymmenen neliömetrin ”toimistossa” päivystyspöydän vieressä. Pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminta on kehittynyt monin tavoin ja uudistuu edelleen toiminnan siirtyessä jälleen HESYlle.

– Tietyllä tavalla HESY palaa järjestönä juurilleen tekemään kokonaisvaltaista eläinsuojelutyötä, kuvaa HESYn hallitukseen kuuluva Nina Immonen uutta aikaa.

HESY huolehtii lokakuusta alkaen sekä lakisääteisestä löytöeläinten talteenotosta ja hoidosta että lunastamattomien löytöeläinten vapaaehtoisesta hoitamisesta 15 vuorokauden jälkeen. Lisäksi järjestö vastaa luonnollisesti eläinten sijoittamisesta uusiin eläinrakkaisiin koteihin.

HESYllä odotetaan jo innolla, että siellä päästään huolehtimaan pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta kokonaisuudessaan.

– Jatkossa löytöeläinten hoitoketju ei katkea ja pysyy korkeatasoisena löytöhetkestä uuteen kotiin siirtymiseen asti, täsmentää HESYn hallituksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kuntoon hoidettuja eläimiä ei myydä enää suoraan eteenpäin: jos eläimen omistajaa ei tavoiteta, se madotetaan, rokotetaan, tunnistusmerkitään ja steriloidaan tai kastroidaan. Lisäksi adoptiokotien taustat selvitetään tarkasti.

– HESY pääsee huolehtimaan löytöeläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja tarjoamaan kodittomille eläimille toisen mahdollisuuden elämään, Luukkainen lisää.

Toiveena toimintamallin laajentuminen muillekin alueille Koska nykyinen eläinsuojelulaki ei määritä löytöeläintoiminnan yksityiskohtia eikä toimintaa ole muutenkaan standardisoitu Suomessa, toimintatavat vaihtelevat paljonkin eri puolilla maata. Laki ei esimerkiksi ota kantaa löytöeläinten hoidon sisältöön, löydetystä eläimestä ilmoittelemiseen tai edes paikan velvollisuuteen tarkistaa, onko talteenotetulla eläimellä mikrosirua.

Joissain kunnissa löytöeläintoiminnasta vastaa paikallinen eläinsuojeluyhdistys. Joissain kunnissa vastuullinen taho on kilpailutuksen perusteella valittu toimija, jolloin riski hoito- ja tietoketjun katkeamisesta eläimen hoitojakson eri vaiheissa kasvaa. Luukkainen toivookin, että HESYn kehittämä kokonaisvaltaisen hoidon malli löytöeläinten auttamiseksi leviäisi laajalle koko Suomeen.

– Siten eläimiä ei tarvitsisi lopettaa turhaan.

Lähde: Terhi Jääskeläinen, 2015. Selvitys koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsingin yliopisto. ■

Eksoottisimpia HESYllä hoidettuja eläimiä ovat olleet muun muassa iguaanit.

Suomessa ei ole onneksi ns. katukoiria ja irrallaan ulkoa tavatut koirat viedään matalalla kynnyksellä löytöeläintaloille. Koirat myös haetaan yleensä talteenottopaikoista takaisin koteihinsa.

Löytöeläimet siirtyvät syksyllä 2020 HESYn huomaan Pääkaupunkiseudun löytöeläimet siirtyvät syksyllä 2020 HESYn huomaan. Helsinki, Espoo ja Vantaa valitsivat HESYn hoitamaan alueidensa löytöeläintoiminnan seuraavan kauden ajaksi.

TEKSTI | Mari Aro

H

ESY ON VOITTANUT pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnan hoitamista koskevan tarjouskilpailun.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti kokouksessaan 4.6. hyväksyä HESYn tarjouksen ja allekirjoittaa yhdistyksen kanssa löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestämistä koskevan sopimuksen. Eläinten tilapäinen hoito tapahtuu Viikin löytöeläintalossa. Toiminta järjestetään yhteistyönä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kanssa. Kolmivuotinen sopimus astuu voimaan 1.10.2020, ja se sisältää myös kahden vuoden option.

Sopimus kattaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan alueella irrallaan tavattujen ja talteen otettujen löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestämisen eläinsuojelulain mukaisesti sekä tilapäisen hoidon järjestämisen huostaanotetuille eläimille.

HESY hoitaa lisäksi eläinten kuljetukset löytöpaikasta löytöeläintaloon Viikkiin.

– Kodittomat lemmikit ovat olleet HESYn toiminnan keskiössä jo vuosikymmeniä. On upeaa, että HESYn ammattitaitoinen henkilökunta pääsee nyt huolehtimaan pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta kokonaisvaltaisesti ja eläinten etu edellä, HESYn toiminnanjohtaja Pirjo Onza sanoo.

Laadukasta kodittomien eläinten suojelutyötä Eläinsuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään löytöeläimille tilapäisen hoidon 15 vuorokauden ajaksi. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä hoito-, kuljetus- ja muita mahdollisia kuluja vastaan. Mikäli eläimen omistajaa ei löydy 15 vuorokauden kuluessa, HESY hoitaa myös löytöeläinten jatkohoidon ja sijoituksen. Tämä tarkoittaa, että ko-

diton eläin siirtyy HESYn huostaan ja se hoidetaan yhdistyksen eläinsuojelullisten periaatteiden mukaisesti. Näin toimitaan myös huostaanotettujen eläinten kohdalla. Eläimet asuvat HESYn hoivissa aina siihen asti, että niille löydetään juuri niille sopiva loppuelämän koti.

– Olemme iloisia, että HESY voitti tarjouskilpailun. Jatkossa löytöeläinten hoitoketju ei katkea ja pysyy korkeatasoisena löytöhetkestä uuteen kotiin siirtymiseen.

Löytöeläimet, joiden omistajaa ei tavoiteta, madotetaan, rokotetaan, tunnistusmerkitään ja steriloidaan tai kastroidaan ennen niiden sijoittamista uusiin koteihin.

HESY pääsee huolehtimaan löytöeläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja tarjoamaan kodittomille eläimille toisen mahdollisuuden elämään, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen iloitsee.

Toiminta alkaa Viikin löytöeläintalon tiloissa lokakuussa 2020. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

7

KISSAN JA KOIRAN

KOTITERVEYDENHOIDON

ABC

Kissojen ja koirien terveydenhuollossa avainasemassa ovat päivittäinen havainnointi ja hoitotoimenpiteiden ennakointi ja harjoittelu.

TEKSTI | Viivi Keskinen

Y

KSI OMISTAJAN tärkeim-

mistä tehtävistä on havainnoida lemmikkiään ja huomata pienetkin muutokset, jotka voivat kertoa sairaudesta tai hyvinvointiongelmasta. Eläimet pyrkivät luonnostaan piilottamaan sairauden oireet ja kivun, joten niiden havaitseminen voi olla haasteellista. Muutokset kehossa tai käytöksessä voivat myös kehittyä vähitellen, jolloin oma silmä tottuu niihin ja niitä on sen takia hankala havaita. Päivittäinen lemmikin havainnointi onkin avainasemassa eläimen hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Tarkkaile päivittäin seuraavia asioita: Syöminen ja juominen Tarkkaile tapahtuuko kissan tai koiran ruokahalussa muutoksia, juoko lemmikki enemmän tai onko se lihonut tai laihtunut? Ihannepainon säilyttäminen on terveyden kannalta tärkeää, joten lemmikki ei saa päästä lihomaan tai laihtumaan. Myös jotkin sairaudet voivat aiheuttaa aineenvaihdunnallisia ongelmia, jotka näkyvät painossa. Lisäksi lisäänty8

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

nyt juominen voi kertoa esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnasta tai ruokahaluttomuus pahoinvoinnista. Oksentelu ja ripulointi ovat merkkejä ruuansulatuskanavan toiminnan häiriöstä ja niihin täytyy reagoida asianmukaisesti.

Tarpeilla käyminen Kiinnitä huomiota ulostaako ja virtsaako koira tai kissa normaalisti. Terve eläin tekee tarpeensa päivittäin. Ovatko kissan hiekkalaatikossa olevat pissat normaalin kokoisia vai isoja tai pieniä? Virtsaako sisäsiisti koira sisälle?

Muutokset paikassa, virtsan määrässä tai virtsaamistiheydessä voi olla merkki esimerkiksi virtsatieinfektiosta, joka vaatii lääkärin hoitoa. Tarkkaile myös tekeekö lemmikki tarpeensa normaalissa asennossa. Nostaako koira jalkaansa tai kyykkääkö kissa hiekkalaatikolla?

Haluttomuus kyykätä tai seistä kolmella jalalla voivat kertoa esimerkiksi kivusta selän tai takaraajojen alueella.

Käytös Muutokset käytöksessä voivat kertoa monenlaisista asioista ja käytöksen tarkkailu on omistajalle tärkeä työkalu lemmikin hyvinvoinnin varmistamises-

sa. Esimerkiksi nuutunut ja apaattinen olemus on aina syy huolestua ja hakeutua lääkärin hoitoon.

Eläimen kivusta kertovia merkkejä on paljon erilaisia. Vältteleekö eläin jotain mitä se on aikaisemmin tehnyt? Jos normaalisti leluja kanniskeleva koira on haluton kantamaan tavaroita suussaan, se voi olla merkki suun tai hampaiden kivusta. Raapimatolpan käytön lopettanut ja hyppimistä vähentänyt kissa voi kärsiä esimerkiksi selkäkivusta tai nivelrikosta. Tarkkaile myös hoitaako eläin itseään normaalia enemmän. Löytyykö kissalta karvattomia alueita tai koiralta punaiseksi värjäytynyttä karvaa varpaista? Eläin usein nuolee kipeitä alueita ja voi tehdä sen omistajalta piilossa. Onko eläin muuttunut aggressiiviseksi tai vältteleväksi? Eikö se halua kosketusta tai silityksiä, vaikka on aikaisemmin nauttinut niistä? Ärsyyntyykö tai ärhenteleekö se eläinkaverille, joka haluaisi leikkiä? Nämäkin muutokset voivat myös kertoa kivusta tai sairaudesta. Ontuuko eläin tai onko sen vaikea nousta makuulta jalkeille? Liikkuuko se vinossa tai muuten epänormaalisti? Nukkuuko se normaalia enemmän tai oudossa paikassa? Onko eläin levoton tai äänte-

LEMMIKIN TERVEYDEN ABC

lee rauhattomasti? Nämä kaikki antavat omistajalle vihjeitä eläimen hyvinvoinnista ja ovat tärkeitä tietoja myös eläinlääkärin vastaanotolla.

Muutokset ulkonäössä Tarkkaile eläimen karvapeitettä, ihoa, silmiä, korvia ja suuta. Näkyykö rähmää silmissä, karvattomia alueita, likaa korvissa tai punoittavatko ikenet?

Nämä merkit voivat kertoa esimerkiksi tulehduksesta, joka vaatii eläinlääkärin hoitoa. Onko eläimellä patteja? Kyseessä voi olla kasvain tai paise. Kiinnitä huomiota myös koiran kynsien kulumiseen. Epätasaisesti kuluvat kynnet voivat olla merkki liikkumisen ongelmasta.

Hoitotoimenpiteet Sen jälkeen, kun mahdollinen ongelma tai sairaus on haivattu ja tarvittaessa käyty lääkärissä, seuraa lemmikin hoitaminen kotona. Muista aina noudattaa lääkärin antamia ohjeita ja ongelmatilanteissa ole yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Muutamia arkiseen terveydenhuoltoon liittyviä välineitä on hyvä löytyä kotoa varastosta ja erilaisia hoitotoimenpiteitä kannattaa harjoitella etukäteen mahdollisen sairastumisen varalta. Kun toimenpiteitä harjoitellaan lemmikin ollessa terve, sekä omistaja että koira tai kissa pääsevät pienemmällä stressillä, kun sairauden sattuessa hoitaminen on tuttua ja turvallista. Esimerkiksi eläinlääkäriasemien kotisivuilta löytyy hyviä ja asiantuntevia ohjeita ja videoita erilaisiin hoitotoimiin.

Lisäksi apua ja neuvoja voi hakea ammattitaitoiselta eläintenkouluttajalta.

Tyypillisiä hoitotoimenpiteitä koiran ja kissan kanssa ovat lääkitseminen suun kautta, korvien puhdistus, silmätippojen antaminen, haavan hoito ja lämmön mittaus. Suun kautta voidaan antaa tabletteja tai nesteenä olevaa lääkettä. Lääkitsemistä on hyvä harjoitella esimerkiksi makupaloilla ja herkuilla. Osan lääkkeistä saa myös antaa ruuan mukana, jolloin ahneelle lemmikille ne on helppo kätkeä vaikka herkkupalaan. Nirsomman lemmikin kanssa voi

esimerkiksi pilleripyssy olla oiva apuväline tabletin annossa. Pilleripyssyn käyttöä voi harjoitella antamalla sillä nameja lemmikille.

Korvien ja silmien hoito on myös tärkeää hallita. Korvien puhdistusta voi harjoitella siihen tarkoitetulla korvapuhdisteella ja silmätippojen laittamista kostutustipoilla. Haavojen hoidossa olennaista on, että eläin malttaa olla paikallaan ja sallii ihmisen koskea eri puolille kehoa. Kaulurin pukeminen on myös hyödyllinen taito, joka tulee tarpeeseen, kun eläin ei saa päästä nuolemaan haavaa. Lämmön mittaaminen tehdään peräsuolesta ja siinä on hyvä olla nopeasti mittaava digitaalinen mittari ja liukastetta saatavilla. Koiran ja kissan normaali ruumiinlämpö on 38–39 astetta. Lisäksi suun huuhtelua vedellä ja ruiskulla voi harjoitella etukäteen siltä varalta, että lemmikiltä joudutaan poistamaan hampaita.

Muista, että kaikkien hoitotoimenpiteiden aikana on tärkeää toimia rauhallisesti ja pyrkiä varmistamaan, että ympäristö on myös mahdollisimman rauhallinen, jotta eläin ei yhdistä lääkitsemistä tai hoitotoimenpiteitä mihinkään ulkopuoliseen pelottavaan asiaan. Harjoitushetkistä kannattaa tehdä mukavia ja stressittömiä yhdessä puuhailun hetkiä. Hymyä huuleen ja rohkeasti treenaamaan! ■

KOIRAN TAI KISSAN LÄÄKEKAAPPI • tarvikkeet haavanhoitoon: sidetarpeet ja puhdistusaine (esim. Betadine laimennettuna) sekä haavavoide (esim. hunaja- tai pihkavalmiste) • kauluri estämään nuolemisen • kuumemittari ja liukaste • maitohappobakteerivalmiste ripulin tukihoitoon • ulkoileville lemmikeille punkinpoistoon väline ja punkkikarkote

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

9

Yleensä lemmikki saa suolinkaistartunnan ympäristössä olevista suolinkaisten munista esimerkiksi juodessaan vesilätäköstä.

!

E L L I S I O L HUUTIA Sisäloiset vaikuttavat merkittävästi lemmikkien terveyteen, ja ne voivat levitä helposti eläimestä toiseen. Kerromme tässä artikkelissa vähän tarkemmin siitä, mitkä ovat yleisimpiä sisäloisia, miten sisäloisia häädetään HESYllä ja mitä asioita lemmikinomistajien kannattaa ottaa huomioon, kun he valmistautuvat uuden lemmikin adoptointiin.

TEKSTI | Sonja Karhu

10

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

S

ISÄLOISHÄÄTÖ ON OSA

lemmikin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sisäloishäädöille ei ole yhtä yleispätevää ohjetta. Hoidontarve riippuu täysin lemmikin elintavoista ja harrastuksista.

Jos lemmikillä on mahdollisuus syödä raatoja, saaliseläimiä, teurasjätteitä tai raakaa lihaa ja kalaa, tartunnan riski kasvaa. Ulkona vapaasti saalistava kissa voi tarvita sisäloishäädön jopa kuukauden välein ja sisäkissa vain kerran vuodessa. Myös aktiiviset luonnossa liikkujat ja metsästävät koirat ovat alttiimpia sisäloisille kuin kotisohvalla köllöttelevät seurakoirat. Lemmikin iälläkin on merkitystä. Mitä nuorempi eläin on, sitä tärkeämpää on huolehtia sen madotuksesta. Pentujen ja tiineiden kissojen ja koirien madotus on erittäin tärkeää, sillä sisäloiset voivat olla pennuille jopa hengenvaarallisia.

Kaikki samassa taloudessa elävät lemmikit olisi hyvä madottaa samanaikaisesti, jotta eläimet eivät saa uutta tartuntaa toisiltaan. Myös ympäristön hygieniasta on hyvä huolehtia, jotta loiset eivät pääse piileskelemään ja aiheuttamaan uutta tartuntaa. Kissojen hiekkalaatikot on esimerkiksi hyvä desinfioida aina loishäädön yhteydessä, sillä suurin osa sisäloisista tarttuu nimenomaan ulosteiden välityksellä.

Lemmikkien makuualustatkin on hyvä puhdistaa ja pestä loisten ja niiden munien vähentämiseksi.

Paljon eläimiä sisältävät tilat – esimerkiksi kissalat, kennelit ja eläinsuojeluyhdistykset – ovat loistartuntojen suhteen riskipaikkoja, sillä niissä on paljon eriikäisiä aikuisia eläimiä ja pentuja, jotka ovat erityisen alttiita loistartunnoille. Myös eläinten suuri vaihtuvuus on riskitekijä, sillä jokaisella uudella tulokkaalla voi olla loistartunta. Hoitamattomat eläimet voivat tartuttaa loisia muihin lemmikkeihin esimerkiksi kosketuspintojen, yhteisten lelujen, ruokakipon tai hiekkalaatikon kautta. Koirilla loiset voivat levitä myös ulosteiden välityksellä, ja siksi on erittäin tärkeää korjata koiran jätökset ulkoa pois.

Loishäädöt HESYllä Kaikki HESYlle tulevat eläimet madotetaan ja rokotetaan. Tämä on tärkeää, sillä eläinten hoitohistoriasta ei yleensä tiedetä mitään.

– Kaikille HESYlle tuleville eläimille tehdään terveystarkastus ja ne madotetaan ja rokotetaan rutiininomaisesti.

Madotukset annetaan ennen rokotuksia, kertoo yhdistyksen johtava eläintenhoitaja Marika Stillman.

Tiineenä olevan emon sekä pentujen madottaminen on erityisen tärkeää, sillä sisäloisista esimerkiksi suolinkainen voi

LEMMIKIN TERVEYDEN ABC

MUISTILISTA ENNEN UUDEN LEMMIKIN TULOA 1. Huolehdi kaikkien lemmikkien sisäloishäädöistä 2. Siivoa ja pese lemmikkien oleskelupaikat, makuualustat jne.

3. Desinfioi kissojen hiekkalaatikot 4. Tarkista pihapiiri ja poista mahdolliset jätökset

Pentujen ja tiineiden kissojen ja koirien madotus on erittäin tärkeää, sillä sisäloiset voivat olla pennuille jopa hengenvaarallisia.

tarttua emolta pennuille joko tiineyden aikana istukan läpi tai heti syntymän jälkeen äidinmaidosta.

– Pennut madotetaan kahdeksan viikon iästä ylöspäin kahden viikon välein yhteensä kolme kertaa. Näin pyritään häätämään kaikki emolta ja ympäristöstä saadut piilevätkin loiseläimet.

Pidempään HESYllä olleet eläimet voidaan joutua madottamaan tiuhempaan kuin kotioloissa giardiariskin ennaltaehkäisemiseksi tai sen hoitamiseksi.

Loislääkkeenä HESYllä käytetään Axiluria, joka tehoaa kaikkiin yleisimpiin loisiin, Stillman kertoo.

Kinkkinen giardia Yleisimpiä kissan ja koiran sisäloisia ovat suolinkaiset, sukkulamadot ja heisimato. Lisäksi kissoilla voi toisinaan esiintyä alkueläimistä giardiaa. Näistä giardia ja suolinkaiset ovat kinkkisimpiä häädettäviä, sillä ne eivät välttämättä lähde elimistöstä yhdellä hoitokerralla.

Erilaisia suolisto-ongelmia aiheuttava giardia on alkueläin, joka tarttuu yleensä veden ja saastuneen ruoan välityksellä. Giardia lisääntyy suolistossa ja erittää ulosteeseen kystamuotoja, jotka tartuttavat muita eläimiä, mikäli ne pääsevät esimerkiksi veden tai ruoan mukana näiden suuhun. Hoitamattomana giardia aiheuttaa suolinukan surkastumista ja suolen imeytymishäiriöitä, mistä voi seurata erilaisia suolisto-oireita, kuten ripulia, ilmavaivoja ja pahanhajuisia ulosteita. Giardia voi tarttua myös ihmiseen.

Aikuisilla eläimillä giardia-tartunta on usein oireeton, mutta pennuilla se saattaa aiheuttaa äkillistä ja pitkittyvää ripulia, josta voi aiheutua helposti nestehukkaa. Giardia tarttuu ärhäkästi, ja tämä on hyvä ottaa huomioon uutta lemmikkiä adoptoitaessa. Perheessä jo oleville eläimille olisi hyvä antaa loishäätö ennen

kuin uusi lemmikki tulee taloon. Erityisen tärkeää tämä on, jos tulijana on pentu. Näin varmistetaan, että se ei saa mahdollista giardia-tartuntaa perheen muilta eläimiltä. Myös tulokas on hyvä madottaa ennen kuin se saapuu uuteen kotiinsa.

Lemmikit kannattaa myös pestä klooriheksidiinishampoolla, jotta mahdolliset loiskystat saadaan pois niiden turkista.

– Giardian hoidossa HESYllä käytetään kahden kuurin taktiikkaa: eläimelle annetaan matolääkettä ensin viisi päivää putkeen, sitten pidetään 14 vuorokauden tauko, jota seuraa uusi viiden päivän matokuuri. Tämä käytäntö on matolääkkeen valmistajan antama suositus, ja noudatamme aina vallitsevia ohjeistuksia giardian häätämiseksi, Stillman kertoo.

Suolinkaiset kiertävät elimistössä Suolinkaiset leviävät ulosteiden välityksellä. Suolinkaisten elämänkierto on varsin karmaiseva, sillä ne eivät asusta pelkästään suolistossa. Yleensä lemmikki saa suolinkaistartunnan ympäristössä olevista suolinkaisten munista esimerkiksi juodessaan vesilätäköstä tai syödessään ruohoa. Suolinkaiset voivat tarttua myös pikkueläinten raatojen välityksellä.

Suolinkaistoukka kuoriutuu munasta eläimen ohutsuolessa, porautuu suolen limakalvon läpi ja vaeltaa verisuonia pitkin maksaan ja sieltä keuhkoihin.

Keuhkoissa toukat tunkeutuvat keuhkorakkuloihin ja sieltä edelleen keuhkoputkiin, joista ne nousevat eläimen nieluun.

Tällöin lemmikillä voi olla yskän oireita. Nielusta toukat kulkeutuvat nieltyinä takaisin ruoansulatuskanavaan, jossa ne kehittyvät aikuisiksi madoiksi. Aikuiset madot munivat tuhansia munia, jotka pääsevät leviämään ulosteiden mukana lemmikin elinympäristöön. Suolinkais-

ten munat selviävät ympäristössä elinkykyisinä jopa vuosia. Kierre on valmis.

Pentuun suolinkainen tarttuu yleensä emon istukan kautta tai maidon välityksellä. Suolinkainen voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pennun kuoleman suolen tukkeutumisen seurauksena.

Tyypillisiä suolinkaistartunnan oireita pennuilla ovat laihtuminen, huono kasvu, vatsan alueen turvotus, huonokuntoinen karvapeite ja toistuva oksentelu ja/tai ripuli. Aikuisilla lemmikeillä suolinkaistartunta on usein oireeton tai se aiheuttaa ohimenevää oksentelua/ ripulia, jolloin suolinkaistartunta ei tule yleensä ensimmäisenä mieleen. Selkeimmin tartunnan huomaa, jos ulosteessa näkee spagettimaisia matoja.

Harvinaisempi heisimato Heisimatotartunnat ovat nykyisin jo vähän harvinaisempia. Niitä löydetään pääasiassa lemmikeiltä, jotka syövät raakaa järvikalaa, pyydystävät jyrsijöitä tai syövät muuta riistaa. Myös metsästyskoirat voivat saada heisimatotartunnan.

Heisimato tarvitsee elämänkiertonsa läpikäymiseen sekä väli-isännän (kala, jyrsijä) että pääisännän (kissa, koira). Väli-isännässä heisimadot muodostavat rakkulamaisia kystiä eri puolille elimistöä.

Saadakseen tartunnan koiran tai kissan on syötävä tartuntaa kantava eläin tai sen lihaa. Pääisännässä heisimato siirtyy elämään suolistoon, missä sen pituus vaihtelee lajista riippuen muutamasta millimetristä jopa useaan metriin. Heisimatotartunnan oireet ovat samanlaiset kuin suolinkaistartunnan: laihtumista ja ruoansulatuskanavan ongelmia. Heisimadon voi havaita riisinjyvää muistuttavista ulokkeista lemmikin ulosteissa tai turkissa peräaukon lähettyvillä. Heisimatotartunta on yleisempi kissoilla kuin koirilla. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

11

KANIN KOTITERVEYDENHOIDON ABC TEKSTI | Sari Mäyränpää

Kaninhoidon kulmakiviä ovat lajitoverit, leikkautus, hyvälaatuinen heinä, piilopaikat ja vapaus liikkua.

Leikkautus Suositan naaraiden ja urosten leikkauttamista, sillä se vähentää esimerkiksi syöpäriskiä. Leikkautus on syytä tehdä ajoissa, koska jo 5-vuotiailla naarailla kohtusyövän riski on 80 %. Kohtusyövälle on tunnusomaista lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin. Hormonihuuruinen jatkuva umputus (kani pyörii jaloissa tai jahtaa leluja ja sanoo ”ump ump”) on stressaavaa. Leikkaamatonta urosta ei voi asuttaa leikattujen naaraiden kanssa, koska uros jahtaa niitä. Ajan myötä tämä johtaa melko varmasti aggressioon, ja merkkailukin yltyy.

Rutiinit Koska kani on saaliseläin, rutiinit ovat sille tärkeitä. Ne tuovat turvallisuudentunnetta. Kanin eleet ovat hienovaraisia, joten mielialan ja sairastumisen huomaamiseen vaaditaan tarkkaa silmää. Tämän vuoksi kanin vessalaatikko kannattaa siivota joka päivä samoihin aikoihin. Ruokinnankin tulisi noudattaa samaa aikataulua, jotta huomaa parhaiten, jos jokin on vinossa.

Ruokavalio Kanin kuuluu syödä itsensä kokoinen keko heinää päivässä. Näin jatkuvasti kasvavat hampaat kuluvat normaalisti ja suoliston pitäisi toimia hyvin. Heinän osuus kanin ruokaympyrästä on 80 %, monipuolisen tuoreruuan 15 % ja tarkoin valitun pelletin vain 5 %. Jos muuta ruokaa antaa liikaa, kani ei syö heinäänsä, sen hampaat eivät kulu tarpeeksi eikä suolistokaan pysy kunnossa. Sen jälkeen tullee asiaa eläinlääkärille.

12

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

Koska heinä on tärkeää kanille, laatuun kannattaa panostaa. Heinä ei saa pölytä, sen pitää olla vihreää, ei keltaista tai ruskeaa. Hyvässä heinässä on sekä isoja korsia että pienempiä kasvinosia. Kortinen heinä on sokerista. Timotei sopii kanille parhaiten, mutta heinän on hyvä sisältää muitakin kasveja. Oikeanlainen ruokavalio tuottaa runsaasti isoja, ruskeita ja kuidunpalasia sisältäviä papanoita.

Tarjoa vesi mieluummin laakeasta kupista kuin juomapullosta.

Apua eläinlääkäriltä RHD2-rokote kannattaa pitää voimassa. Kun huomaat, että jotain on vinossa, on syytä olla yhteydessä kaneista tietävään eläinlääkäriin. Syömätön ja pa-

panoimaton kani ei välttämättä kestä edes kahtatoista tuntia, joten eläinlääkärin vastaanotolle on kiirus. Syömättömällä ja papanoimattomalla kanilla ei aina ole ummetusta vaan tila voi olla oire jostain vakavammasta, kuten maksalohkon kiertymästä. Toki vatsavaivat itsessäänkin ovat vakavia eläimelle, joka ei pysty oksentamaan.

Pasteurelloosi on bakteerin aiheuttama sairaus, jota suorastaan ylidiagnosoidaan kaneilla. Kaneilla on monia muitakin bakteereita eikä esimerkiksi krooninen silmävuoto tarkoita, että kanilla on pasteurella. Paljon todennäköisempi syy on lyhytkalloisuuden aiheuttama ahtaus kyynelkanavien ja hammasjuurten välillä. ■

KANIN LÄÄKEKAAPPI • pieniä neulattomia lääkeruiskuja • kynsileikkurit ja tylppäkärkiset sakset • toipilasruokaa (saa ainakin eläinklinikoilta) • kipulääkettä (reseptillä eläinlääkäriltä) ja/tai infrapunalamppu • silmätippoja annospipeteissä, sekä Nacl eli fysiologinen suolaliuos ja kosteuttavat tipat (käyvät sekä akuutteihin silmävammoihin että ihon ulkoisiin haavoihin) • kanin lempiyrttejä • korvapuikkoja (niillä voi levittää desinfiointiainetta, puhdistaa haavoja tai ottaa roskia silmänurkasta) • antiseptista liuosta (esim. Betadine käy laimennettuna kaneille)

LEMMIKIN TERVEYDEN ABC

Kani voidaan leikkauttaa heti sen saavutettua sukukypsyyden eli 5–8 kuukauden iässä.

Leikkaamattoman kaninaaraan KOHTALOKSI KOITUU KOHTUSYÖPÄ TEKSTI | Tanja Puhakka

Kanit eivät syyttä ole lisääntymispuuhien suosituin metafora. Kani voi saada 3–4 poikuetta vuoden aikana, ja kussakin poikueessa voi olla kymmenenkin poikasta. HESY muistuttaa, että kanit tuleekin leikata paitsi lisääntymisen estämiseksi myös niiden hyvinvoinnin vuoksi.

S

ULOISET KANIT ovat yksi suosituimmista lemmikeistä. Kani on laumaeläin ja tarvitsee ehdottomasti kanikaverin. Parhaiten toimeen tuleva yhdistelmä on yleensä kaniuros ja kaninaaras, mutta tämä yhdistelmä tuo tietysti mukanaan hyvinkin nopeasti kasvavan kaniperheen mahdollisuuden. Ei-toivotut kaninpoikaset voivatkin olla syy siihen, että pitkäkorvat ovat kodittomien eläinten kärkikolmikossa. Hylätyistä kesykaneista on pääkaupunkiseudulla saanut myös alkunsa villiintynyt citykanipopulaatio, jonka koko on tänä vuonna jälleen kasvanut.

Maailma ei kaipaa yhtään ei-toivottua kania, ja siksi on tärkeää muistuttaa kanien kastroinnin ja steriloinnin tärkeydestä. Holtittoman lisääntymisen estäminen ei kuitenkaan ole ainoa peruste kanien leikkauttamiseen. Leikkauttamisella on myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia kanin terveyteen.

Leppoisat leikatut kaniherrat Kastraatiossa uroskanilta poistetaan molemmat kivekset. Leikatun uroskanin elämä ei enää pyöri parittelumahdollisuuksien ympärillä, ja kastrointi aut-

taa myös muihin hormoneihin liittyviin käytösongelmiin, kuten virtsalla merkkailuun ja aggressiivisuuteen niin ihmisiä kuin toisia kanejakin kohtaan. Leikattu kaniuros säästyy myös takuuvarmasti kivessyövältä.

Pitkäikäinen steriloitu kanityttö Steriloinnissa naaraskanilta poistetaan kohtu ja munasarjat. Sterilointi ehkäisee paitsi oikeita raskauksia myös valeraskauksia. Lisäksi se vähentää virtsatieongelmien ja nisäsairauksien todennäköisyyttä. Erityisesti kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota naaraskanien huomattavaan kohtukasvainriskiin, josta moni ei vieläkään ole tietoinen.

Helsingin yliopiston lemmikkikanitutkimuksessa vuonna 2016 todettiin, että suurimmalla osalla yli neljävuotiaista naaraskaneista oli kohtukasvain.

Kohtukasvain onkin kanien yleisin kasvainsairaus. Kasvain kehittyy kohtuun yleensä hitaasti, ja sen tavallisin oire on verivirtsaisuus tai verensekainen erite. Kohtukasvain voi lähettää etäpesäkkeitä, jotka voivat puolestaan aiheuttaa esimerkiksi ruokahaluttomuutta, väsymystä ja hengitysvaikeuksia. Hoitama-

ton kasvain johtaa kanin kuolemaan, ja jos etäpesäkkeitä löytyy jo sairauden diagnosoinnin yhteydessä, leikkaus ei enää auta ja kanin parantuminen on epätodennäköistä.

Jopa 80 prosenttia kaninaaraista, joita ei ole steriloitu ennen kahden vuoden ikää, sairastuu kohtusyöpään. Siksi suositellaankin, että kaninaaraat tulisi ehdottomasti steriloida alle kaksivuotiaina.

Eläinlääkärin pakeille Jos kyseessä on lemmikkikani, jolla ei ole tarkoitus teettää poikasia, ei ole mitään syytä odotella paria vuotta. Kani voidaan leikkauttaa heti sen saavutettua sukukypsyyden eli 5–8 kuukauden iässä. Pienet rodut saavuttavat sukukypsyyden isoja rotuja nopeammin. Kastrointia ja sterilointia varten kannattaa valita lääkäri, joka tuntee kanit ja hallitsee niiden hoitotoimenpiteet. Taitavan kanitohtorin käsissä leikkaukset ovat rutiinitoimenpiteitä, joista toipuminen sujuu nopeasti.

Leikkautetut, hyvin hoidetut ja rakastetut kanit voivat elää yli kymmenvuotiaiksi. Kani on paitsi söpö ja pehmoinen myös toimelias, oppivainen ja ihmiseen kiintyvä lemmikki. Muistathan, että kani ei kuulu häkkiin! ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

13

Lemmikkini ikääntyy – mitä nyt?

Eläinlääketieteen ja eläinten ravitsemustieteen edistymisen ansiosta lemmikkimme elävät entistä pidempään entistä terveempinä. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että eläinystäviemme elinkaari on yleensä paljon lyhyempi kuin meidän ihmisten.

Oleellinen osa vastuullista eläintenpitoa on eläimen vanhuuteen ja poismenoon valmistautuminen.

TEKSTI | Mari Aro

S

Tyypillisiä vanhuuden merkkejä eläimissä ovat silmien samentuminen, turkin ohentuminen, painonmuutokset ja liikkumisen vähentyminen.

Pienet koirat tulevat seniori-ikään noin 8 vuoden ikäisinä ja suuret rodut jo 5–6 vuoden iässä.

14

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

UURIMMALLA OSALLA eläi-

mistä vanhuutena pidetään viimeistä 25 prosenttia eläimen oletetusta eliniästä. Esimerkiksi pienet koirat tulevat seniori-ikään noin 8 vuoden ikäisinä ja suuret rodut jo 5–6 vuoden iässä, marsut noin 3 vuoden iässä ja kissat 8–10-vuotiaina.

Vanhuuden vaivat kehittyvät vähitellen. Koska lemmikin kanssa vietetään aikaa joka päivä, muutoksia voi olla vaikea havaita. Tyypillisiä vanhuuden merkkejä eläimissä ovat silmien samentuminen, turkin ohentuminen, painonmuutokset ja liikkumisen vähentyminen. Huomiota tulee kiinnittää myös elimistön perustoimintoihin: syökö lemmikki normaalisti ja tuleeko syöty ruoka ulos toisesta päästä entiseen malliin? Monesti juuri näissä toiminnoissa ilmenee ongelmia, kun eläimen terveydessä on jotain vialla.

Vanhuuden vaivat Vanhuus tuo lemmikeille mukanaan ihmisillekin tuttuja vaivoja: nivelkipuja, hammasvaivoja, vatsavaivoja, unenpuutetta tai uneliaisuutta. Eläimet ovat

kuitenkin hyviä peittämään kipujaan, ja usein kolotukset ilmenevät vain poikkeavana käytöksenä. Älä oleta, että koirasi on itsepäinen, jos se epäröi hypätä autoon tai vastustelee portaissa kulkemista: syy voi olla kivuliaissa tai jäykissä nivelissä. Jos lemmikki ei enää kirmaa luoksesi, kun kutsut sitä, se saattaa kärsiä kuulo-ongelmista. Ruoka voi jäädä lemmikiltä syömättä hammasvaivojen tai ruuansulatusongelmien takia – ei siksi, että lemmikkisi nirsoilee.

Myös vakavat sairaudet, kuten syövät, munuaisten ja maksan toiminnan ongelmat ja sydänvaivat, ovat vanhoilla lemmikeillä yleisiä. Omistaja on oman lemmikkinsä paras tuntija, ja kaikenlainen poikkeava käytös pitäisi ottaa vakavasti. Jos lemmikkisi esimerkiksi ei kiinnostu enää lempilelustaan, nukkuu aiempaa enemmän tai ylenkatsoo aiempaa herkkuaan, se on aina syytä viedä eläinlääkärille.

Iäkäs lemmikki voi myös kärsiä dementiasta, aivan kuten iäkkäät ihmisetkin. Suhtaudu siis ymmärryksellä vanhaan lemmikkiin, joka pissaa väärään paikkaan, saa selittämättömiä levottomuuskohtauksia tai pitää entistä

Vanhuus tuo lemmikeille mukanaan ihmisillekin tuttuja vaivoja: nivelkipuja, hammasvaivoja, vatsavaivoja, unenpuutetta tai uneliaisuutta.

enemmän ääntä itsestään, vaikka eläinlääkäri ei siitä varsinaista fyysistä vaivaa löytänytkään.

Iäkkäästä lemmikistä huolehtiminen Vastuullisen lemmikinhoidon perusasiat pitävät yllä kaikenikäisten lemmikkien terveyttä ja tyytyväisyyttä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä iäkkäiden eläinystäviemme hyvinvoinnille: • Liikunta. Liikunta ylläpitää sekä li-

haskuntoa että mielen virkeyttä.

Huolehdi, että lemmikkisi saa riittävästi iän ja mahdolliset terveyshaasteet huomioivaa liikuntaa.

• Painonhallinta. Ylipaino vaikeuttaa vanhuuden vaivoja entisestään, joten on tärkeää pitää lemmikkivanhus sutjakassa kunnossa.

• Ruokavalio. Iäkkäät lemmikit tarvitsevat usein erilaista ravintoa kuin nuoret muun muassa vähentyneen aktiivisuuden vuoksi. Myös mahdolliset hammasvaivat voivat vaikuttaa ruokavalioon.

• Eläinlääkärikäynnit. Vanhemmat lemmikit kannattaa käyttää eläinlääkärillä

senioritarkastuksessa kerran vuodessa, oli niillä vaivoja tai ei.

• Mielenterveys. Pidä yllä lemmikkiä rauhoittavia, tuttuja rutiineja, tarjoa lemmikille mukavaa, mielekästä tekemistä ja pidä sille seuraa.

• Ympäristö. Ota iäkäs lemmikki huomioon kotioloissa. Hanki huonosti liikkuvalle lemmikille portaita ja ramppeja, jotta se pääsee turvallisesti tasolta toiselle. Huolehdi, että lemmikillä on lämmin, mukava lepopaikka, missä lepuuttaa kolottavia niveliä. Jos sinulla on syytä epäillä, että lemmikkisi näkö ei ole entisellään, älä siirrä ruokakuppeja tai kissanvessoja niiden tutuilta paikoilta, ja vältä huonekalujen siirtelyä. Älä kosketa kuulo-ongelmista kärsivää lemmikkiä ennen kuin se on nähnyt sinut ja tömistele jalkoja lemmikkiä lähestyessäsi, jotta värähtelyt kertovat sille jonkun lähestyvän.

Luopumisen aika Lemmikin vanhuus tarkoittaa väistämättä sitä, että kuolemakin on lähestymässä. Vaikka omistaja toivoo, että lemmikki kuolisi luonnollisesti ja rauhaisasti nukkuessaan ennen kuin se eh-

tii kärsiä kivuista ja sairauksista, niin tapahtuu valitettavan harvoin. Vastuullisella lemmikinomistajalla on velvollisuus huolehtia, ettei eläin kärsi turhaan.

Niin pahalta kuin rakkaasta eläinystävästä luopuminen tuntuukin, lopettamispäätöstä tulee lähestyä rationaalisesti ja eläimen parasta ajatellen. Olisiko lääkkeistä tai muusta hoidosta apua vai pidentäisivätkö ne vain kenties hyvinkin tuskallista elämää? Pystyykö lemmikki vielä nauttimaan elämästään? Jos sisimmässäsi tiedät, että lemmikkisi on aika lähteä, uskalla tehdä päätös. Useimmat eläinlääkärit tekevät kotikäyntejä, jotta lemmikki saadaan saatettua viimeiselle matkalleen kodin rauhassa.

Usein haluamme pitää lemmikkimme hengissä itsekkäistä syistä: emme kestä ajatusta luopumisesta ja pitkitämme siksi eläimen kärsimystä. Luopuminen sattuu omistajaan viikon päästä aivan yhtä paljon kuin tänäänkin, mutta merkitsee lemmikille seitsemää tuskantäyteistä lisäpäivää vailla toivoa paremmasta. Levollinen kuolema ilman kärsimyksiä on viimeinen lahja, jonka voimme uskolliselle eläinystävällemme antaa. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

15

Naaliturkki oikealla omistajallaan. Turkistiloilla kasvatettava sinikettu on luonnonvaraisen naalin siniharmaa värimuoto. Naali on äärimmäisen uhanalainen.

M

kieltänyt turkistarhauksen.

Turkistarhauksen kieltäneitä Euroopan maita ovat muun muassa IsoBritannia, Belgia, Itävalta, Kroatia ja Luxemburg. Norjassa kielto astuu voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2025. Tarhaus on kielletty myös esimerkiksi Japanissa sekä Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa, joka kielsi myös uusien turkistuotteiden myynnin alueellaan. Ruotsissa kettujen tarhausta ei ole kielletty, mutta lain muutos, jonka mukaan ketun on saatava kaivaa, merkitsi ettei kettujen tarhaaminen ollut enää kannattavaa. Kehityksen suunta on selkeä: turkistarhauksen parhaat päivät ovat takana päin.

ONI VALTIO ON JO

Alamäki on alkanut Suomessakin Viime syksynä tehdyn Taloustutkimuksen mielipidekyselyn tulos osoittaa, että suurin osa kansalaisista olisi valmis luopumaan turkistarhauksesta. Kyselyn mukaan jopa 74 prosenttia suomalaisista vastustaa turkistarhausta sen nykyisessä muodossa. 60 prosenttia vastaajista ei pitänyt hyväksyttävänä sitä, että eläimiä tapetaan niiden turkisten vuoksi. Ainakin tämä kysely antaa osviittaa siitä, etteivät tavalliset kansalaiset pidä 16

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

eläinten häkkiin sulkemista ja tappamista turkisten vuoksi kovinkaan eettisenä toimintana.

Lisäksi turkisalalla ei mene erityisen hyvin. Turkishuutokauppayhtiö Saga Fursin heinäkuun 2020 huutokaupassa nahat eivät löytäneet ostajia, ja viidestä miljoonasta tarjolla olleesta minkinnahasta myytiin vain 16 prosenttia. Kysynnän lasku on pakottanut Saga Fursin käymään yt-neuvotteluja, joiden lopputuloksella oli vaikutusta yli 30 henkilön työsuhteeseen.

Turkistarhauksen tulevaisuuden yllä leijuvat tummat pilvet. Ottaen huomioon turkisalan kehityskulku muualla Euroopassa, kansalaisten mielipide, sekä turkistarhauksen kannattamattomuus elinkeinona, olisi Suomessakin jo aika myöntää, että luontokappaleiden riistäminen ihmisten vaatteiden ja asusteiden vuoksi on mennyttä maailmaa.

Vaikka monessa asiassa raha ratkaisee, myös moraalisia ja eettisiä näkökulmia olisi syytä pohtia vakavasti.

Viherpesua ”hyvinvointisertifikaateilla” Vastauksena eläinten hyvinvointia koskeviin huoliin turkisalalla on otettu käyttöön niin sanotut hyvinvointisertifikaatit. Suomen turkiseläinten kasvat-

tajain liiton sivuilla julistetaan mahtipontisesti, kuinka eläinten hyvinvointi on ”suomalaisen turkistalouden kivijalka”, eikä turkiseläinten hyvinvoinnissa ole moitteen sanaa. Welfur-sertifikaatin omaavalla turkistarhalla pitäisi eläinten hyvinvoinnin – turkiskasvattajain liiton mukaan – olla kunnossa.

Sertifiointijärjestelmä on kuitenkin kunnianhimoton. Sertifikaatin saamiseksi tarvitsee täyttää vain eläinsuojelulain minimivaatimukset. Häkistä tulee sertifiointijärjestelmässä virikkeellinen, kun eläimelle annetaan jotain pureskeltavaa, ja mahdollisuus katsella ympäristöä häkistä on yhtä kuin eläimen mahdollisuus tutustua ympäristöönsä. Kriteerit eivät huomioi eläinten luontaisia käyttäytymistarpeita, joita ovat esimerkiksi minkeillä uiminen ja ketuilla kaivaminen. Hyvinvoinniksi voidaan tuskin lukea sitäkään, että esimerkiksi kettu joutuu turkistarhassa oleilemaan 0,8 neliömetrin häkissä, kun luonnossa sen elinpiiri ulottuu usean neliökilometrin alueelle. Eläintarhoissakin ketuille vaadittava tila on 1000 neliömetriä kahta kettuperheryhmää kohden.

Welfur-arviointimallissa pisteytetään eri hyvinvoinnin osa-alueita, joista lopulta muodostuu tiettyä turkistarhaa koskeva kokonaisarvosana. Tämän ar-

TURKISTARHAUS – TAKANA LOISTAVA TULEVAISUUS TEKSTI | Meri Huttunen

Yhä useampi valtio kieltää turkistarhauksen, turkkia ei enää pidetä muodikkaana asusteena ja yleinen mielipide on kääntynyt turkistarhausta vastaan. Suomessa kuitenkin pidetään edelleen tiukasti kiinni turkistarhauksesta laillisena elinkeinona, jota tulee tukea ja edistää.

vosanan taakse on helppo kätkeä puutteita, jotka eivät näy kokonaisarvostelussa. Yhdellä osa-alueella epäonnistuminen voidaan kompensoida hyvillä pisteillä toiselta osa-alueelta.

Sertifiointijärjestelmästä uupuvat myös avoimuus ja demokratia. Sertifikaatin omistaa turkistuottajien eurooppalainen kattojärjestö Fur Europe, joka luonnollisesti pyrkii edistämään tarhauksen jatkumista kaikin keinoin. Tiloilla tehtäviä tarkastuksia eivät suorita puolueettomat tahot, vaan heillä on kytköksiä turkisalaan.

Epäilyttävin esimerkki lienee tarkastaja, jonka puoliso toimii turkistarhayrittäjänä. Kyseisen tarkastajan kerrotaan myös työskentelevän osa-aikaisesti puolisonsa omistamalla tarhalla. Tilanne vaikuttaa yhtä luotettavalta kuin jos liikenteessä jokainen kuljettaja tekisi niin sanottua ”omavalvontaa”: liikennerikkomuksista raportoitaisiin itse, eikä ulkopuolisella taholla olisi valtaa valvoa menoa. Kyseinen esimerkki eroaa turkisalan tilanteesta vain siinä, että se on utopiaa, kun taas Welfur-”hyvinvointisertifikaatti” on totista totta.

Turkistarhaus ja korona Uusi COVID-19-virus toi myös lisäulottuvuuksia turkistarhausten ongelmallisuuteen. Keväällä 2020 uutisoi-

tiin ensimmäisen kerran Hollannissa sattuneesta tapauksesta, jossa turkistarhatut minkit olivat sairastuneet koronaan. Tauti oli todennäköisesti siirtynyt minkkien hoitajilta eläimiin. Heinäkuun loppuun mennessä Hollannissa oli koronan vuoksi lopetettu jo miljoona minkkiä. Minkkien joukkolopetuksista on raportoitu myös Espanjassa ja Tanskassa. Ruokaviraston mukaan viruksen on todettu levinneen tarhoilla eteenpäin minkkien välillä, ja muutamassa tapauksessa viruksen epäillään siirtyneen minkistä ihmiseen.

Eläinsuojelujärjestöjen PETAn ja Humane Society Internationalin edustajat toivovatkin valtioiden ryhtyvän toimiin turkistarhojen sulkemiseksi. Korona on uhka niin ihmisille kuin eläimillekin, eikä ole syytä ylläpitää elinkeinoa, jonka harjoittamisessa riskinä on vaarallisen viruksen leviämisen edistäminen.

Takana loistava tulevaisuus, edessä ennustettava loppu Kun punnitaan turkistarhauksen plussia ja miinuksia, voidaan helposti todeta turkisalan tulleen tiensä päähän myös Suomessa. Muualla Euroopassa turkistarhat sulkevat ovensa, kansalaiset vastustavat turkistarhausta elinkeinona, yhä useampi muotitalo luopuu turkis-

ten käytöstä, ja korona ja koronan kaltaiset taudit heikentänevät muutenkin alan lopputuotteiden kysyntää. Ennen kaikkea kyseessä on elinkeino, joka kohtelee eläimiä julmasti ja piittaamattomasti, väheksyen niiden luontaisia käyttäytymistarpeita.

Mitä jää niin sanotulle plussapuolelle vaakakupissa? Vaatteita, asusteita, somisteita. Näitä voidaan valmistaa muistakin materiaaleista, ilman kärsimystä, ilman kuolemaa.

Turkistarhausta vastustavat eläinoikeusjärjestöt eivät suinkaan aja turkistarhojen sulkemista unohtaen ihmiset, joiden leipä on vielä riippuvainen turkistarhojen toiminnasta. Turkistarhaus saa vuosittain esimerkiksi investointitukia ja lomitustukia sekä EU:n rakennerahoitusta välillisesti erilaisten hankkeiden kautta. Sen sijaan, että rahaa sijoitetaan turkisalan tekohengittämiseen, voitaisiin eurot suunnata turkistarhaajien uudelleen kouluttamiseen. Kukaan ei jäisi tyhjän päälle, mutta miljoonat eläimet pelastuisivat ja voisivat elää näköistänsä elämää.

Turkistarhaus on toki vielä laillinen elinkeino Suomessa, kuten turkisalan suunnalta halutaan usein muistuttaa.

Laki on laki, mutta huonoa lakia voidaan aina tarvittaessa myös muuttaa. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

17

VIHATUT VALKOPOSKET – vieraslajipuhetta ja lajien välisiä konflikteja TEKSTI | Tiina Ollila ja Sanna Hagelberg

Eläin tuntuu olevan väärässä paikassa luodolla, väärässä paikassa kaupungissa, väärässä paikassa metsässä ja pahanteossa vilahtaessaan ihmisen pihalla. Ihmisen ja muiden eläinten kohtaaminen tarkoittaa Suomessa useimmiten syömistä, torjuntaa tai tappamista.

O

LETKO KUULLUT, että

supikoira levittää tauteja?

Entä nähnyt, että koiria usutetaan valkoposkihanhien kimppuun? Oletko itse ärsyyntynyt lokeista?

Siitä tuskin on kauaa, kun luit jutun, jossa poliisi ampui kaupungissa harhailleen eläimen, vaikka eläin ei ollut tehnyt muuta kuin eksynyt väärälle alueelle.

Meitä pelotellaan pedoilla ja tautien tartuttajilla. Joinain vuosina puhutaan enemmän susista, joinain hätäillään rottien takia. Tänä vuonna tähtäimessä ovat olleet ainakin villisiat, valkoposkihanhet, talitintit, naakat ja merimetsot.

Merimetsojen ulosteiden kuolettamia puuhehtaareja kauhistellaan, vaikka mittakaava on totaalisen toinen, kun puhutaan ihmisen suorittamista avohaukkuista. Jotkut kansalaiset ovat hävittäneet pesiä, jahdanneet, yliajaneet, loukuttaneet ja ampuneet lukemattomia erilajisia yksilöitä. Yhden lajin de18

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

monisointi johtaa laajempaan pelkoon, joka aiheuttaa tappo- ja torjuntakierteen: espanjansiruetanapelon takia tuhotaan ulkoisesti samannäköisiä ukkoja metsäetanoita.

Eläinsuojeluyhdistyksille tulee ilmoituksia loukkaantuneista linnuista, joiden vammojen syynä on ihmisen toiminta.

Usein kyse on tahallisesta eläinten satuttamisesta; esimerkiksi valkoposkihanhien päälle on raportoitu kaadetun kuumaa kahvia Korkeasaaressa. Yleisimmät vammat kaupunkien valkoposkihanhilla ovat koirien aiheuttamia. Monet lajit ovat kohdanneet kymmenien ja satojen vuosien ajan vainoa. Suoran vainon lisäksi monia on tuhoreissujen kylkiäisenä häiritty. Luonnon tasapainosta puhuminen tuntuu mahdottomalta, sillä ihminen sorkkii petojen määrää, hyönteisten määrää, lintujen määrää, nisäkkäiden määrää niin luonnossa kuin rakennetuissa ympäristöissäkin.

Media elää jatkuvasta konfliktinnäläs-

tä, käyttää asiantuntijoina metsästäjiä ja paisuttaa väärillä tiedoilla yksittäistapauksia ilmiöiksi. Tiettyjen lajien kohdalla halutaan rakentaa kuvaa hankalista tai vaarallisista eläimistä, joiden metsästystä ja tuhoamista voidaan perustella lehtijuttujen synnyttämien mielikuvien perustein. Terveydensuojelu, vieraslajeihin liittyvä lainsäädäntö ja taloudelliset intressit kietoutuvat puheissa sekasotkuksi. Eläimiä torjutaan tautien levittämisen pelon takia, eläimen ominaisuuksien takia, ulosteen takia ja rahan takia. Miksi vihaa ei pystytä perkaamaan?

Mistä näin torjuva eläinkäsitys ja eläinviha kumpuavat?

Ihminen kategorisoi muita eläimiä tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan esimerkiksi lemmikeiksi, terapiaeläimiksi, haitta- ja tuhoeläimiksi. Me tuskin koskaan pääsemme kokonaan vapaiksi luokittelun tarpeesta, mutta lainsäädäntöä ja ajatusmaailmaa voimme muuttaa vähemmän tuhoavaksi ja leimaavaksi. Petoeläimet, kaupunkiin asettuneet eläimet ja lentävät eläimet tuntuvat uhmaavan ihmisen yksinvaltiutta kulkiessaan mielensä mukaan. Ne eivät suostu hyötyeläimen ja siten hallittavan eläimen kategoriaan vaan toimivat itsenäisesti. Myös nämä eläimet pitäisi nähdä ihmiskeskeisyyden katsantotavan ulkopuolelta. Perinteinen

Valkoposkihanhen häiritseminen ja tappaminen on laitonta. Median levittämä valkoposkihanhivihan värittämä informaatio antaa kuitenkin ymmärtää, että toiminta on sallittua tai suotavaa.

luonnonsuojelullinen näkökulma ei ole riittävä: eläimet eivät ole vain lajinsa edustajina toistensa kopioita, ”kantaa” tai geenipankkeja. Ne pitäisi nähdä osana luontoa ja monimuotoisuutta tuntevina ja monenkirjavina yksilöinä, joilla on oma elämänsä ja tarve elintilaan.

Maailma – myös Suomi – on meidän kaikkien, kaikenlajisten yksilöiden.

Eläintuotannon osuus konfliktien tuottajana Monien ihmis–eläin-konfliktien juurisyy on eläintuotannossa. Susien nähdään aiheuttavan taloudellisia vahinkoja poronhoitajille ja lampureille. Merimetsojen väitetään verottavan kalansaaliita. Valkoposkihanhet syövät rehupeltojen antimia. Maidontuottajat yrittävät saada korvauksia, kun talitintit ovat nokkineet lehmien vetimiä. Kaikissa näissä on kyse siitä, että ihminen käyttää moninaisilla tavoilla itsekkäästi sekä kasvatettuja että luonnonvaraisia eläimiä omaksi hyödykseen. Kyse ei siis ole oikeastaan ihmis–eläin-konflikteista vaan eläimiä hyödyntävän ihmiskuvan ja kesyttämättömien eläinten välisestä resurssinjaosta. On tärkeää huomata, että ihminen ei ole yhtä kuin eläintuotantoa kannattava ihminen: haitat eivät kosketa kaikkia, ja haitat eivät useinkaan kosketa suoraan itse ihmistä vaan

hänen omaisuuttaan tai talouttaan – ja eläintuotannossa käytettävät eläimet ovat rahanarvoista omaisuutta.

Ihminen on aiheuttanut valtaosan maailman ongelmista, mitä tulee tilan käyttöön, rakentamisen vaikutuksiin, metsien tuhoon ja peltojen monokulttuurisuuteen. Ihminen on rakentanut kaupungit täyteen, pilkkonut maaseudut, pirstonut elinympäristöt ja typistänyt metsät hyödykkeiksi. Ihminen on valloittanut maan, ilman ja veden: meneillään on kuudes eläinten joukkotuho, sukupuuttoaalto. Kaikesta uutisoinnista ja tutkimustiedosta huolimatta arkipäiväinen keskustelu ihmisten ja muiden eläinten välisiin konflikteihin pysyy tuhoamisen värittämänä.

Median vastuu vihamyllynä Mediassa on uutisoitu Espoon kaupungin hakeneen lupaa ELY-keskukselta valkoposkihanhien häätämiseen koirien avulla puistoalueilta. Kun uutiset onnistuneista häätämisistä levisivät, moni yksityishenkilö ajatteli tekevänsä yhteisölle palveluksen häätämällä valkoposkihanhia koirien avulla.

Valkoposkihanhen häiritseminen ja tappaminen on laitonta. Median levittämä valkoposkihanhivihan värittämä informaatio antaa kuitenkin ymmärtää, että toiminta on sallittua tai suoHESY | JÄSENLEHTI 2/2020

19

Susien nähdään aiheuttavan taloudellisia vahinkoja poronhoitajille ja lampureille, ja jos susien olemassaolosta näkyy ihmisille merkkejä, niiden katsotaan olevan liian lähellä ihmisasutusta oleilevia ”häirikkösusia”.

Metsässä pulu on kyyhky; kaupungissa likainen, lentävä rotta.

tavaa. Koiran usuttaminen hanhien kimppuun aiheuttaa linnuille stressiä ja fyysisiä vammoja – etenkin poikasille, jotka eivät pysty vielä lentämään hyökkäystä pakoon. Olisi hyvä muistaa, että ihmisen levittäytyessä yhä laajemmalle eläinten luontaiset elinympäristöt kaventuvat, jolloin eläimet ovat pakotettuja siirtymään ihmisten hallitsemille alueille.

Tappamisen, karkottamisen ja pesien tuhoamisen sijaan on etsittävä ja toimeenpantava ratkaisuja; luonnon- ja eläinsuojelujärjestöt ovat tarjonneet asiantuntemustaan näihin. Ongelmana ei ole se, etteikö ratkaisuja olisi vaan se, että tappaminen ja yksinkertaistaminen viehättävät. Ihmiskeskeisyys on niin voimakas lähtökohta, että esimerkiksi 20

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

päättäjät eivät uskalla kyseenalaistaa sitä. Tuhovimmassaan ihminen ei loogisella ajattelulla loista: Suomessa on todettu useita merimetsokolonioiden tuhoamisia. Lajin vainosta kärsivät myös muut saaristolinnut, sillä pesimäaikana luodolle nouseva ihminen aiheuttaa monien sorsalajien, tiirojen ja kahlaajien pesintöjen epäonnistumisen.

Aivan ensimmäiseksi media pitäisi vastuuttaa käsittelemään vieraslajeja, kaupungissa harhailevia yksilöitä ja konfliktitilanteita asiantuntemuksella ja liennyttävällä otteella. Media luo väkivallaksi äityvää konkreettista vihaa. Se päästää metsästäjät juttujen asiantuntijoiksi ja kirjoittaa kritiikittä kohuotsikoita. Median tulisi todella vakavasti tarkastella kriittisesti panos-

taan ihmisten ja muiden eläinten välisten konfliktien sytyttämiseen, paisutteluun ja ylläpitoon.

Median edustajilla on valta johdatella konflikteihin liittyvää retoriikkaa.

Esimerkiksi merimetso kuuluu Itämeren alueen alkuperäiseen pesimälinnustoon. Mediassa sitä kuvataan ryöstökalastajaksi ja häikäilemättömäksi reviirin valtaajaksi, joka paskoo ympäriinsä. Eläimet ovat läsnä maailmassa, myös ihmisen hyödyntämillä ja rakentamilla alueilla. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on radikaali toteamus: myös muut kuin ihmiset ovat olemassa ainutkertaisessa elämässään.

Kaikkia yksilöitä voi arvostaa omina yksilöinään pitämättä niistä. Kaikille tunteville otuksille voi haluta yhtäläisiä

oikeuksia esimerkiksi omaan elämäänsä tai vapauteen huolimatta siitä, miellyttääkö kyseinen laji tai yksilö itseä.

Tappamisesta rinnakkain elämiseen Kohuihin ja vihaan perustuvan lietsonnan sijaan tarvitsemme tutkimusta. Kantojen laskemisen ja korvausten toimittamisen lisäksi tarvitaan eläinnäkökulmaa; esimerkiksi villisikojen pannoittaminen afrikkalaisen sikaruton takia on ihmis- ja talouskeskeistä tutkimusta. Sikaruton osalta pahin skenaario olisi se, että sen ilmestyminen johtaisi sianlihan ja sianlihatuotteiden viennin lopettamiseen. Tämä olisi tuotannossa pidettävien sikojen tulevaisuuden kannalta loistouutinen, mutta ihmiskeskeiset ja euronkiiltoiset linssit päässämme emme kykene selkeään ajatteluun.

Millaisia konkreettisia ratkaisuja ihmis–eläin-konflikteihin voisi kehitellä?

Täytyy huomioida, että ratkaisuja miettiessä on pohdittava tilanteisuus ja paikallisuus. Nähdäksemme pohdinnoissa päästäisiin jo erittäin pitkälle käyttämällä kahta pääperiaatetta: Ensimmäinen periaate olisi se, että tappaminen ei ole koskaan ensimmäinen eikä hyväksyttävä ratkaisu. Toinen periaate olisi se, että ratkaisua etsittäessä näkökulman on oltava eläinkeskeinen. Tällä hetkellä keskustelu keskittyy lähes ainoastaan torjuntakeinojen käyttöön ja tehokkuuteen tai tehottomuuteen sekä tappamisen määrään. Tappamisen ja pelottelun sijaan pitäisi kartoittaa erilaisia keinoja: tuoksuihin ja tilankäyttöön perustuvaa estämistä, eläimelle haitatonta karkottamista, muualle houkuttelua, alueiden rajaamista, tilan tarjoamista, eläinten tai ihmistoiminnan siirtämistä, odottamista ja sietämistä.

Kesykyyhkyt, eli tuttavallisemmin pulut, ovat tuttu näky kaupunkiympäristössä. Vaikka kyyhkyä lintulajina on vuosisatojen ajan pidetty arvossa kristillisenä Pyhän hengen symbolina, kesykyyhkystä on muodostunut nykyihmiselle vihollinen, jonka häätämiseen ja tappamiseen käytetään aikaa. Kaupunkiympäristöissä viihtyvät pulut nähdään likaisina tuholaisina. Pulujen häätäminen on kaupunkilaiselle näkymättömämpää kuin valkoposkihanhien, mutta se on järjestelmällisempää. Tuholaistorjuntayrityksiä voi löytää verkosta runsaasti, mutta monelta jää huomaamatta yritykset, jotka toimivat eettisesti poistaessaan lintuja sisätiloista, kuten

yritysrakennuksista. Järjestelmällistä pulujen hävitys- ja tuhoamistoimintaa on tiedettävästi harjoitettu Suomessa jo sadan vuoden ajan. Puluja ei nähtävästi tänä päivänä hävitetä esimerkiksi VR:n asemilla aktiivisesti. VR:n mukaan siellä pyritään vähentämään ”niiden aiheuttamia hygieniahaittoja esim. lintuesteillä”.

Mikäli kaupunkilaiset haluavat hanhettomia puistoja ja lokittomia toreja, ajattelun täytyy laajentua häätämisestä tilojen järkevään suunnitteluun.

Kaupungit on suunniteltava jatkossa myös muiden eläinten ehdoilla. Ihminen ei voi edellyttää, että eläimet noudattavat kaikkialla ihmisen tahtoa. Jatkuvan torjunnan ja intressiristiriitaisuuden sijaan kaupunkisuunnittelua ja aluepolitiikkaa pitäisi tehdä siten kuin päättävissä pöydissä olisi mukana eläinedustajia. Rotat, pulut ja lokit ovat osa kaupunkiympäristöä ihmisten haluista riippumatta. Puutarhoja ja pihoja voisi suunnitella siten, että peurojen vierailut vihannesmaille estettäisiin vaikkapa umpipihoja mukaillen. Muita ratkaisuja erilaisiin konfliktitilanteisiin ovat erilliset lintupellot, puistojen muokkaaminen ihmistoimintaan ja eläimille sallittuihin alueisiin, petojen suojelu ja eläintuotannon vähentäminen. Erityiset lintujen ruokintaan suunnitellut lintupellot eivät ole Suomessa uusi keksintö.

Nämä ovat kokeiluissa osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi minimoida lintujen aiheuttamia satovahinkoja. Lintupeltojen perusidea on se, että ihminen eri-

laisilla pelotteilla ohjaa lintuparvet pois ei-toivotuilta alueilta linnuille tarkoitettuun ruokailupaikkaan. Pelkkä pelotteiden käyttö ei toimi, sillä jos vaihtoehtoista ruokailupaikkaa ei ole saatavilla, linnut palaavat uudelleen ruokailemaan paikkaan, josta ne säikäytettiin pois.

Luonnonvaraisten eläinten hyväksi on mahdollista kehittää monenlaista toimintaa. Suomalaisille hieman vieraampi auttamismuoto on esimerkiksi eläinambulanssi, joka saapuu paikalle noutamaan hylättyä lemmikkiä tai vaikkapa loukkaantunutta pulua. Eläinambulanssi on tuttu näky kaduilla muun muassa Amsterdamissa. Kotimaassa eläinambulanssin virkaa ajaa Helsingin virallinen eläinpelastusyksikkö, joka toimii pelastuslaitoksen alaisena. Loukkaantuneelle luonnonvaraiselle voi saada apua esimerkiksi Facebookin Eläinten pelastusringistä tai kotipihaan eksyneelle kyylle siirron turvallisempaan paikkaan erityisen kyypartion avulla. Tappamiselle on vaihtoehtoja. Suuren osan eläintehtävistä hoitavat vapaaehtoiset toimijat, kuten erilaiset eläinsuojeluyhdistykset, mikä ei ole kestävä tilanne. Yhteiskunnan tulisi ottaa suurempi vastuu kansallisen hoitojärjestelmän kehittämisessä ja esimerkiksi eläinten hätänumeropalvelun lanseeraamisessa.

Ensi kerralla kun kohtaat valkoposkihanhen tai pulun, yritä unohtaa median ja lainsäädännön luokittelu. Yritä nähdä yksilö lauman, lajin tai kategorian sijaan. Yksilö, joka on arvokas itsessään. ■

TIINA OLLILA filosofian maisteri Tiina Ollila on toiminut Eläinoikeuspuolueen tiedottajana, hallituksessa ja puheenjohtajistossa 2016–2020. Ohjelmatyöryhmän puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2017.

Hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa tekemissään opinnäytetöissä, miten tuotantoeläimen kuolemaa representoidaan teurastamiseen liittyvissä teksteissä Suomessa vuonna 2016. Hän jatkaa teeman parissa väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa.

Tällä hetkellä Ollila on Kriittisen eläintutkimuksen verkoston varapuheenjohtaja sekä Eläimiksi-verkkosivuston toimituskunnan jäsen.

SANNA HAGELBERG teologian ja uskonnontutkimuksen kandidaatti Sanna Hagelberg on eläinoikeusaktivisti, joka keskittyy tuotantoeläinten oikeuksien ajamisen lisäksi vapaaehtoistyöhön loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten parissa.

Helsingin yliopistossa opinnoissaan Hagelberg tutkii ihmisten ja eläinten välistä suhdetta uskonnon näkökulmasta. Hän on syventynyt kristillisten tekstien eläinkäsityksiin ja eläineettisiin kysymyksiin.

Hagelberg on organisaattori Animal Save Finland ja Finland Fur Animal Save -järjestöissä sekä toiminut Animalian opiskelijaryhmän hallituksessa vuodesta 2019.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

21

Poliisin tietoon tulevat eläinsuojelurikokset ovat jäävuoren huippu. Kuva: Helsingin poliisilaitos

HELSINGIN ELÄINSUOJELUPOLIISIMALLIA ajetaan nyt koko Suomeen

V

UOSI 1874 OLI käänteentekevä Suomen eläimille.

Maan pääkaupungin sivistyneistö oli herännyt eläinten huonoon kohteluun ja perusti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen. Heti alkuun yhdistys palkkasi oman syyttäjän lisäksi eläinsuojelupoliisin, jonka tehtävä oli valvoa eläinten kohtelua kaupungin kaduilla.

2000-luvun alussa käytiin tuloksettomia tunnusteluja eläinsuojelupoliisin saamiseksi Suomeen jälleen.

– Järjestin tuolloin ensimmäisen eläinsuojelupalaverin Heinolan poliisiasemalla. Kysyessäni päälliköltä lupaa palaverin järjestämiselle hän kysyi, miksi minä sitä puuhasin, kun eihän poliisi ole eläinsuojeluviranomainen, muistelee Toni Lahtinen.

Vuonna 2009 Hämeen poliisilaitokselle esitettiin eläinsuojelupoliisin ni-

22

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

meämistä, mutta poliisipäällikön mukaan sille ei ollut tarvetta.

Toni Lahtinen on Helsingin eläinsuojelupoliisimallin alullepanija. Hän on koulutukseltaan poliisi ja osallistunut työssään aktiivisesti eläinsuojeluasioiden hoitamiseen. Hän on esimerkiksi tehnyt Poliisihallitukselle esityksen eläintenpitokieltojen syöttämisestä poliisiasiain tietojärjestelmään siten, että jatkossa henkilöiden eläintenpitokiellot tulevat poliisin tietoon sellaisissa tehtävissä, joiden yhteydessä poliisi tarkastaa henkilön taustat. Lahtisella on kokemusta myös useista kansainvälisistä eläinsuojelutehtävistä.

Helsingin poliisilaitos perusti Lahtisen esitysten pohjalta eläinsuojelurikoksia hoitavan tutkintaryhmän vuonna 2018. Ryhmän tehtävänä on tutkia ja ehkäistä eläinsuojelurikoksia, kehittää eläinsuojelutapauksiin liitty-

viä prosesseja ja tiedottaa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Helsingin alueella.

Helsingin poliisilaitoksen yleisvaarallisten rikosten tutkintaryhmässä selvitetään palo- ja räjähderikoksia, ympäristörikoksia ja eläimiin kohdistuvia rikoksia. Ryhmässä on kuusi henkilöä, ja sitä johtaa rikoskomisario Anne Hietala. Kaksi ryhmän tutkijaa selvittää eläinsuojelurikoksia. Suomen poliisiorganisaatiossa ei toistaiseksi järjestetä varsinaista eläinsuojelurikoksiin keskittyvää koulutusta, ja ryhmäläiset ovat opiskelleet tehtäviinsä pitkälti itse.

Eläinsuojelurikosten lisäksi ryhmä tutkii eläinten aiheuttamia konflikteja, eläinten laitonta maahantuontia ja eläinkauppaa yhteistyössä Tullin kanssa sekä eläintenpitokieltojen rikkomuksia ja eläinkuljetusrikkomuksia.

Ilmoituksia tehdään muun muassa epäillyistä pentutehtaista. Kuva: Helsingin poliisilaitos

Kissojen ja monien muiden eläinten ahdinko on yleensä hiljaista hätää, joka voidaan huomata sattumalta esimerkiksi muiden poliisitehtävien yhteydessä tai sivullisten taholta. Kissoihin kohdistuvat rikokset liittyvät useimmiten niiden kaltoinkohteluun, pentutehtailuun ja petoksiin.

Koirat yliedustettuina eläinsuojelurikostapauksissa Koirat ovat edustettuina noin 95 prosentissa yksikön tutkimista jutuista. Poliisille tehdään ilmoituksia muun muassa vapaana kulkevista ja aggressiivisista koirista, epäillyistä pentutehtaista sekä pentujen salakuljetuksesta.

– Koiria on paljon, ja niiden ongelmat kuuluvat ja näkyvät, sanoo eläinsuojelurikosryhmän johtaja Anne Hietala.

Ja tuntuvat.

– Usein koirien aiheuttamat konfliktit liittyvät purentatapauksiin: on todella hämmästyttävän paljon tilanteita, joissa koirat purevat ihmisiä tai toisia koiria.

Kun koira puree toista koiraa, kyseessä on järjestysrikkomus, joka ei kuulu eläinsuojelurikosyksikölle. Kun koira puree ihmistä ja aiheuttaa vammoja, se on rikoslaissa määritelty vammantuottamus, joka kuuluu eläinsuojelurikosten tutkintaryhmän yksikön tehtäväkenttään.

Yhteistyössä on voimaa Kun kyseessä on epäily eläimen kaltoinkohtelusta ja eläin on akuutissa hädässä, pitää soittaa yleisen hätänumeron eli 112:n kautta poliisille. Partiot tekevät alkutyön, ja asiasta kirjataan tarvittaessa rikosilmoitus. Jos taas kansalaisella herää huoli esimerkiksi naapurustossa asuvasta kaltoin kohdellusta eläimestä, on ilmoituksen oikea osoite valvontaeläinlääkäri.

Osa partioiden kirjaamista ja valvontaeläinlääkäreiden esille tuomista jutuista etenee eläinsuojelurikostutkijoiden pöydälle ja esitutkinnan kautta tarkempiin tutkimuksiin. Tutkinta voidaan aloittaa myös yksityisten henkilöiden ilmoitusten perusteella, jos tapauksesta on saatavilla tarpeelliset tiedot ja rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.

Eläinsuojelurikoksiin keskittynyt tutkintaryhmä saa ilmoituksia epäillyistä eläinsuojelurikoksista myös eläinsuojelujärjestöjen kautta.

Ryhmän perustamisen hyödyt näkyvät paitsi nopeutuneina prosesseina myös toteutuneina prosesseina. Yhteistyö valvontaeläinlääkäreiden kanssa sujuu paremmin, kun puolin ja toisin on suora yhteys toiseen viranomaiseen sekä toisen viranomaisen tuki. Tilanteessa voidaan käyttää tapauskohtaisesti joko valvontaeläinlääkärin tai poliisin toimivaltaa, jolloin on paremmat mahdollisuudet päästä nopeasti ja tehokkaasti käsiksi eläinsuojelurikokseen.

Tutkinnat saadaan käyntiin viiveettömästi, kun tutkijalla on mahdollisuus aloittaa rikostutkinta heti tapahtumapaikalla. Myös eläimet saadaan näin entistä nopeammin pois huonoista oloista.

– Olemme toimineet kohta parin vuoden ajan hioen toimintamalleja ja -prosesseja. Toimintamme on tänä aikana kehittynyt ja tietoisuutemme kasvanut. Käräjäoikeuksien määräämät eläintenpitokiellot syötetään nyt poliisiasiain tietojärjestelmään, mikä omalta osaltaan

TEKSTI | Inari Suomela

parantaa eläinsuojeluvalvontaa, kertoo Hietala kuluneesta ajasta.

Ilmi tulleet rikokset jäävuoren huippu Kun eläimiin kohdistuvan rikollisuuden tilanne on selkiytynyt ja kun rikosnimikkeet ja tunnusmerkistöt ovat tulleet tutuiksi, aletaan ryhmässä nähdä ne rikosilmiöt ja ongelmat, joihin voimavaroja pitäisi kohdentaa.

– Saatujen tietojen ja kokemuksen pohjalta pyrimme toimimaan siten, että pieninkin voimavaroin pystyisimme lisäämään yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme. On erittäin tärkeää saada lisättyä ihmisten valveutuneisuutta eläinsuojelurikosten torjumiseksi, sanoo Hietala.

Ryhmällä on ollut jo tähän mennessä tutkittavanaan monia isoja eläinsuojelurikoksia, mutta syyttäjälle etenevät tapaukset saavat pääsääntöisesti päätöksensä vasta käräjäoikeudessa.

Rikosjuttujen käsittelyajat ovat pitkiä, ja koronaepidemia on entisestään pitkittänyt niitä. Syksyn aikana odotetaan ensimmäisten ryhmän tutkinnassa olleiden eläinsuojelurikostapausten käräjäoikeuskäsittelyjä.

– Uskon, että poliisin tietoon tulevat eläimiin ja luontoon kohdistuvat rikokset ovat vain jäävuoren huippu. On selvää, että moni eläin elää oloissa, joissa yhdenkään eläimen ei pitäisi joutua elämään. Jokainen meille tutkintaan tuleva tapaus kuitenkin viedään lain suomin työkaluin ja oikeuksin eteenpäin ratkaistavaksi. Joskus pahasti kaltoin kohdellulle eläimelle eutanasia on paras eläinsuojeluteko, mutta on myös paljon niitä onnellisia tapauksia, joissa eläimelle löytyy uusi ja hyvä koti, sanoo Hietala.

Poliisia ei tunnisteta eläinsuojeluviranomaiseksi Se, että poliisiorganisaation sisälläkään ei tunnisteta – tai tunnusteta – poliisia eläinsuojeluviranomaiseksi, on iso ongelma. Kun ulkopuolinen asiaan vihkiytynyt joutuu kertomaan poliisipartiolle, että poliisilla on oikeus käyttää toimivaltaa eläinsuojelurikosten hoitamiseksi, on jotain pahasti pielessä.

– On todella tärkeää, että eläinsuojelurikosten tutkintaryhmät tunnustetaan laitosten sisällä myös organisatorisella tasolla ja ryhmän vastuualue kirjataan HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

23

Toni Lahtinen ja Rokka-koira ovat kitkeneet norsunluukauppaa Afrikassa. Kuva: Maija Lahtinen

poliisilaitoksen virallisiin asiakirjoihin.

Näin toiminta ei ole vain yksittäisten virkamiesten varassa eikä toimintavastuu pääty, kun henkilö lähtee organisaatiosta, sanoo Lahtinen.

Kun eläinsuojelurikosten asema muiden rikosten joukossa tunnustetaan organisaation sisällä, löytyvät myös kaikki työkalut, joilla eläinsuojelurikoksiin voidaan puuttua. Eläinsuojelurikosten aseman virallistaminen auttaa näkemään eläimiin kohdistuvat rikolliset teot oikeina rikoksina.

SEY Suomen eläinsuojelu ry ajaa eläinsuojelupoliisitoiminnan ulottamista koko Suomeen ja on tilannut Toni Lahtiselta selvityksen, jossa on kartoitettu maan valvontaeläinlääkäreiden, kunnaneläinlääkäreiden, läänineläinlääkäreiden ja hygieenikkoeläinlääkäreiden mielipiteitä siitä, onko eläinsuojelupoliisille tarvetta koko Suomessa.

Selvityksen mukaan 71 prosenttia eläinlääkäreistä on sitä mieltä, että oman paikkakunnan poliisi ei hallitse hyvin eläinsuojelulain säädöksiä.

Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista eläinlääkäreistä kokee voimattomuuden tunnetta työssään vähimmilläänkin melko usein. Lisäksi selvityksessä todetaan, että eläinsuojelupoliisimalli vähentäisi eläinlääkäreiden työn kuormitusta ja parantaisi sitä kautta todennäköisesti myös eläinten asemaa.

Yli 99 prosenttia virkaeläinlääkäreistä on sitä mieltä, että eläinsuojelupoliisin perustaminen tehostaisi eläinsuojelua. Myös Ruokavirasto, useat aluehallintovirastot ja Suomen eläinlääkäriliitto tukevat hanketta.

Selvityksessä esitetään, että jokaiseen maan yhteentoista poliisilaitokseen pe24

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

rustetaan oma eläinsuojelurikoksia tutkiva yksikkönsä.

– Virat pitäisi laittaa hakuun valtakunnallisesti ja näin varmistaa, että tutkintaan saadaan kaikkein motivoituneimmat ihmiset, sanoo Lahtinen.

Monia esteitä tutkinnassa Vaikka eläinsuojelusta vastaavalla viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa poliisille jokaisesta eläinsuojelulain vastaisesta teosta, ei tämä valitettavasti aina toteudu nykyisessä tilanteessa.

Valvontaeläinlääkärit jättävät tekemättä tutkintapyyntöjä epäillyistä eläinsuojelurikoksista säästääkseen poliisin resursseja tapauksissa, joiden he eivät usko etenevän esitutkinnasta eteenpäin. Toisaalta poliisi ei aloita tutkintaa usein silloinkaan, kun pitäisi, mikä taas ruokkii omalta osaltaan valvontaeläinlääkäreiden passiivisuutta. Tämän takia monia eläinsuojelurikoksia saattaa jäädä näkymättömiin ja käsittelemättä. Erääseenkin kohteeseen oli tehty 14 eläinsuojelutarkastusta ennen kuin ilmoitus tehtiin poliisille ja esitutkinta aloitettiin.

Uuden eläinten hyvinvointilain esivalmistelussa on esitetty, että nykyistä ilmoittamisvelvollisuutta höllennetään niin, ettei ilmoitusta enää tietyissä rikkomustapauksissa tehdä.

– Tämä lisäisi entisestään alueellisia eroja säännöksen tulkinnassa ja noudattamisessa ja loisi vääristynyttä kuvaa eläinsuojelurikosten määrästä Suomessa, sanoo Lahtinen.

SEY:n teettämässä selvityksessä todetaan, että sen lisäksi, että ilmoitukset tehdään, olisi myös erittäin tärkeää, että niiden määrää ja niistä johtuvia toimen-

piteitä voidaan seurata. Selvitys sisältää myös ehdotuksia seuraamisen mahdollistamiseksi.

Isoja haasteita on myös eläinsuojelulain 44 §:n mukaisten kiiretoimenpiteiden käytössä. Haasteet liittyvät suurten eläinmäärien lopettamiseen tai sijoittamiseen sekä henkilöresurssien, hoitopaikkojen, välineistön tai kuljetuskaluston ja yhteistyöverkostojen puutteeseen ja laskutuksen vaikeuteen. Esiin nousivat myös eläinlääkäreiden ajanpuute, oikeusturva – erityisesti yksin toimittaessa -, väkivallan uhka ja vaikeus saada poliisia mukaan tehtävää hoidettaessa.

Eläinsuojelupoliisimallin laajentamiselle kannatusta ministeriötasolla Eläinsuojelurikosten rangaistukset ovat varsin vähäisiä eikä niissä selvitetä rikoshyötyä ja sen määrää.

– Rikoshyödyn selvittäminen ja sen tuomitseminen pitäisi ottaa käyttöön viipymättä, sanoo Lahtinen.

Ongelmia on myös eläintenpitokieltoihin liittyvissä prosesseissa. Eläintenpitokieltoja jaetaan, ja ne ovat nyt rekisterissä, mutta niitä ei varsinaisesti pystytä valvomaan. On olemassa myös iso tarve väliaikaisille eläintenpitokielloille, sillä oikeusprosessit ovat pitkiä.

– On outoa, että omistaja, jonka eläimet on juuri kiiresijoituksella otettu pois, voi samana päivänä hankkia uusia eläimiä, kritisoi Lahtinen.

Olisi ehdottoman tärkeää, että lääninhallitus voisi omasta aloitteestaan tai eläinsuojelueläinlääkärin, tarkastuseläinlääkärin tai poliisin pyynnöstä antaa eläimen omistajalle väliaikaisen eläintenpitokiellon. Toisaalta pi-

KOKOOMUSEDUSTAJAT: ELÄINSUOJELUPOLIISIN TOIMINTA MAANLAAJUISEKSI Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén ovat huolissaan eläinsuojelurikosten kasvavasta määrästä. He vaativat kunnianhimoa eläinsuojelulain uudistukseen sekä ehdottavat eläinsuojeluun keskittyvän poliisin toiminnan laajentamista maanlaajuiseksi.

– Puolustuskyvytön eläin maksaa liian usein ihmisten pahoinvoinnista johtuvat ongelmat. Helsingin poliisilaitos perusti vuonna 2018 Suomen ensimmäisen eläimiin liittyviin rikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän, mikä on ollut positiivisin muutosaskel eläinsuojelussa pitkään aikaan. Toiminta pitäisi kyetä laajentamaan nyt koko Suomeen, Pelkonen ja Sirén toteavat.

Edustajien mukaan erikoistuneet tutkintaryhmät ovat väittämättömiä eläinsuojelurikosten ratkaisemiseksi. Myös viranomaisten yhteistyössä on vielä parannettavaa, jotta tilanteisiin voitaisiin puuttua ennakoitavasti. SEY Suomen eläinsuojelu ry on julkaissut selvityksen virkaeläinlääkäreiden näkemyksistä. Selvityksen mukaan yli 70 prosenttia virkaeläinlääkäreistä koki, että alueen poliisi ei tunne eläinsuojelulakia riittävän hyvin. ■

tää muistaa se, että pelkkä kiellon määrääminen ei auta: kieltoa pitää kyetä myös valvomaan.

– On melko tragikoomista, ettei viranomaisilla ole valtuuksia suorittaa tarkastusta kotirauhan piirissä edes tilanteessa, jossa henkilöä epäillään eläintenpitokiellon rikkomisesta, naurahtaa Lahtinen.

Ehdotus Helsingin eläinsuojelupoliisimallin laajentamisesta muualle Suomeen on otettu lämpimästi vastaan ministeriötasolla, joten toiveet eläinsuojelupoliisin saamisesta koko maahan ovat hyvinkin realistiset. ■ Juttua varten on haastateltu poliisitaustan omaavaa ”eläinsuojelun sekatyömiestä” Toni Lahtista sekä rikoskomisario Anne Hietalaa, Helsingin poliisilaitoksen yleisvaarallisten rikosten tutkinnanjohtajaa. Jutun lähteenä on käytetty myös SEY Suomen eläinsuojelu ry:n vuonna 2020 julkaisemaa tutkimusta ”Selvitys eläinpoliisin tarpeesta – Virkaeläinlääkäreiden näkökulma”.

Hanki kiinnostava kirjalahja itsellesi tai ystävälle!

HESY 145 VUOTTA ELÄINTEN ÄÄNENÄ Tutustu HESYn pitkään ja monivaiheiseen historiaan! Hannele Luukkaisen ja Taina Uimosen kokoama historiikki ilmestyi HESYn 145-vuotispäivänä 25.11.2019, ja se valottaa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen taivalta 1800-luvun lopulta nykypäiviin.

Mukana on sekä suuria suomalaisen eläinsuojelukentän kehityskaaria että pieniä tarinoita eläimistä ja ihmisistä – niin surullisia, hämmästyttäviä kuin hauskojakin.

Tule hankkimaan HESYn historiikki

HESY 145 vuotta eläinten äänenä

Hinta 25 €

HESY-PUODISTA (Muonamiehentie 7, 00390 Helsinki; auki ma–pe klo 9–17), tai tee tilaus HESYn VERKKOKAUPASSA: https://www.hesy.fi/kauppa/ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

25

MITTATILAUSLEMMIKKI TAKUUN KERA Otetaan vaaleanpunainen kissa, joka kävelee päällään mutta käskystä heittää myös kaksi volttia taaksepäin kerien – milloin voin noutaa sen?

TEKSTI | Inari Suomela

K

AIKKIEN ASIALLISTEN ja fiksujen eläinhakemusten joukossa tämän otsikon tyyppiset yhteydenotot eivät valitettavasti ole harvinaisuus. Eläinsuojelun näkökulmasta viestit ovat huolestuttavia: eläimeltä vaaditaan paljon asioita ja eläimistä ollaan valmiita luopumaan, kun odotukset eivät täytykään.

Usein ihmiset kertovat meille etukäteen hyvin tarkasti millainen eläimen pitää olla tai millainen se ei saa olla. On erittäin hämmentävää lukea, että etsitty eläin ei saisi käyttäytyä lajityypillisesti! Koira ei saa haukkua eikä purra tavaroita eikä kissa saa syödä kasveja tai hypätä pöydälle – saatikka sitten naukua hämmennystään uuden ja ihmeellisen edessä.

Koiran pitää olla sohvaperuna, jota ei tarvitse aktivoida ja ulkoiluttaa ihan joka päivä; toisaalta taas sen pitää venyä saumattomasti yhteen tulevan omistajansa olympiatason liikuntasuoritusten kanssa.

Lemmikin pitää olla olemassa muttei kuitenkaan omana itsenään vaan omistajansa tiukasti rajaamana haavekuvana. Monesti tulevan omistajan vaatimukset ovat, paitsi kohtuuttomia ja täysin epärealistisia, jo lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään: eläimen halutaan olevan rauhallinen mutta toisaalta leikkisä ja aktiivinen.

Haluaisimme muistuttaa, että HESY on eläinsuojeluyhdistys – ei Stockmannin Hullut Päivät! Eläimet eivät ole tilaustavaraa eikä niillä ole myöskään minkäänlaista takuuta: se, että eläin on ollut kunnossa lähtöpäivänään, ei millään muotoa takaa sitä, etteikö se voisi sairastua ensimmäisenä päivänä uudessa kodissaan. Se, että eläin on käyttäytynyt tietyllä tavalla

26

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

eläintalolla tai entisellä omistajallaan, ei missään nimessä tarkoita sitä, ettei eläin voisi käyttäytyä täysin toisella tavalla uudessa kodissaan. On hyvä myös muistaa, että eläin peilaa aina ympäristöään, jossa se on. Vaikka takuuta ei olekaan, niin apua ja tukea meiltä toki aina saa.

KODIN VARAUDUTTAVA YLLÄTYKSIIN Monien eläinkyselijöiden mielestä eläimen pitää olla tutkitusti terve, kun se lähtee uuteen kotiin. Halutaan, että siltä on testattu kaikki mahdollinen ja sen terveyttä on selvitelty piilevien sairauksien varalta.

Vaikka HESYn eläimiä hoidetaan, tutkitaan ja testataan perusteellisesti niiden matkatessa kohti uutta elämäänsä, ei kukaan voi olettaa, että resurssit riittävät jokaisen eläimen täydelliseen terveydentilan läpikäymiseen.

Antaessaan kodin rescue-eläimelle tuleva perhe hyväksyy samalla sen, että uusi perheenjäsen voi sairastua tai sillä voi ilmetä käytösongelmia. Me voimme auttaa ja olla omistajan tukena siinä, mutta vastuu eläimestä ja eläimen hyvinvoinnista on kuitenkin eläimen kodilla.

Moni haluaa päästä helpolla uuden lemmikin kanssa. Tiedoksi, että meillä ei ole helppoja tai vaikeita lemmikkejä. Meillä on vain tuntevia eläimiä, joista kukin on paitsi oman lajinsa edustaja myös yksilö.

Eläin, jolla on tilanteen, ihmisten ja ajan mukaan muotoutuvat tarpeensa. Jos eläimen tarpeet ovat tänään tietynlaiset, niin jo huomenna sen tarpeet voivat olla toisenlaiset. Ei siis ole mitään virtaviivaista ”helpon lemmikin janaa” syntymäpesästä hautaan; on vaan eläinyksilö, joka otetaan vastaan sellaisena kuin se on.

KOTITARJOKKAIDEN KIRJAVAT TOIVEET Monella on tarve pelastaa eläin: halutaan antaa koti juuri sille, jonka on vaikea löytää omaa kotia. Tämä on ihana ajatus, ja sisällä jo läikähtääkin lämpimästi, kunnes samaan hengenvetoon kodintarjoaja kertoo, että eläimen pitää kuitenkin olla läpeensä kesy, nuori, terve, sopivan kokoinen, hyväkäytöksinen – ja kirsikkana kakun päällä: viihtyä sylissä.

Siinä missä osa määrittääkin hyvin tarkat kriteerit etsimälleen eläimelle, osalle kyselijöistä kaikki eläimet ovat lajista riippumatta tervetulleita: linnut, kalat, jyrsijät, kissat, koirat, liskot… kaikki käy! Hakemuksesta ei selviä, onko henkilöllä minkäänlaista kokemusta tai tietoa ylipäänsä yhdestäkään mainituista eläinlajeista, eikä eläimistä kaivata mitään lisätietojakaan.

Herää paljon kysymyksiä ja huolta.

Välillä eläintä kysytään, vaikka jo etukäteen on tiedossa, ettei eläimelle ole aikaa.

Miksi sinne kotiin pitää hankkia eläin olemaan yksin ja turhautuneena, kun omistaja ei itsekään käy kotona kuin nukkumassa?

Ei se ainakaan eläintä kohtaan ole missään määrin oikein. Monesti koiran sijaan hankitaan kissa, kun aikaa koiralle ei ole. Silloin on tärkeää jo etukäteen tutustua kissaan lajina ja lemmikkinä. Kissa ei ole koira, eikä sitä voi kohdella sellaisena. Kissa kuten muut lemmikitkin vaativat aikaa, panostusta, leikitystä ja muuta aktivointia!

ELÄIN EI OLE MASENNUSLÄÄKE Monet haluavat ottaa eläimen masennuslääkkeeksi. Eläin antaa masentuneelle ihmiselle virtaa – mikä on sinällään tietysti hyvä juttu – mutta mitä tapahtuu

Populaatiokissat eivät yleensä sovi lapsiperheisiin, sillä ne ovat lähtökohtaisesti arkoja ja niiden kotiutuminen voi viivästyä tai estyä rauhattomassa ympäristössä.

Yhä useampi haluaa avata kotinsa ovet populaatiokissalle, mikä on ihana asia.

Mutta kun perheessä on pieniä lapsia, niin se ei vaan ole useinkaan mahdollista. Populaatiokissat ovat lähtökohtaisesti arkoja, ja niiden kotiutuminen voi viivästyä tai estyä rauhattomassa ympäristössä. Populaatiokissoja ei voi sijoittaa myöskään perheisiin, joissa on lemmikkeinä ulkona elävän kissan saalista: pupuja ja jyrsijöitä.

Populaatiokissat eivät ole myöskään ensisijaisia ehdokkaita kulkemaan valjaissa arkuutensa vuoksi; todennäköisesti kissa on jo sängyn alla ennen kuin edes ehdit sille valjasulkoilua ehdottaa.

ELÄINYKSILÖ MÄÄRITTELEE VAATIMUKSET UUDELLE KODILLE

Eläimellä on aina omat lajityypilliset tarpeensa, jotka liittyvät vahvasti ympäristöön ja toimintaan.

Hyvä ohje jokaiselle lemmikistä haaveilevalle on: Älä mieti sitä, mitä eläin voi sinulle antaa, vaan sitä, mitä sinä voit antaa eläimelle.

eläimen omalle virralle? Saako se vastineeksi kaikkea sitä, mitä se tarvitsee?

Eläimellä on aina omat lajityypilliset tarpeensa, ja vaikka osa eläimistä nauttiikin ihmisen sylistä ja paijattavana olemisesta, niin kyllä ne lajikohtaiset tarpeet liittyvät vahvasti ympäristöön ja toimintaan.

Esimerkiksi kissan lajityypillisiin tarpeisiin kuuluu saada saalistaa päivittäin.

Usein meitä lähestyy ihana ihminen, joka haluaa ilahduttaa lähimmäistään yllätyslahjalla. Nyt seuraa kuitenkin paljastus: meillä eläinsuojeluyhdistyksessä ei myydä yllätyslahjoja! Ei sittenkään, vaikka se olisi jo lapselle luvattu ja itkupotkuraivari odottaisi aivan kulman takana. Jos ihminen ei ole itse tehnyt päätöstä eläimen hankkimisesta, niin eläin palautuu eläinsuojelyhdistykselle viimeistään, ongelmien ilmaantuessa. Tai sitten eläin jatkaa matkaansa

yllätyslahjan muodossa eteenpäin ja päätyy lopulta kirpparikamaksi ja roskiin. Ei näin: eläin on tunteva olento ja ansaitsee tulla kohdelluksi sen mukaisesti!

POPULAATIOKISSOJEN ERITYISTARPEET Moni haluaa löytää eläimen, joka tulee toimeen perheessä jo olevan lemmikin kanssa. Tätä emme valitettavasti voi koskaan taata. Sopeutuminen riippuu eläinten kokemuksista ja luonteista, ympäristöstä ja resursseista sekä siitä, miten eläimet tutustutetaan toisiinsa. Silloin tällöin törmäämme tilanteisiin, joissa eläimen omistaja haluaa pakonomaisesti hankkia jo olemassa olevalle eläimelleen seuraa, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, ettei vanha lemmikki sitä kuolemakseenkaan halua.

Palataanpa vielä ulkonäkökriteereihin. Kun eläin etsii kotia eläinsuojeluyhdistyksen kautta, niin se on jo kokenut elämässään todennäköisesti menetyksiä tai hylkäämisen, pelkoa ja jopa väkivaltaa. Tässä valossa tuntuu aika kornilta, kun joku lähestyy meitä ulkonäölliset seikat edellä. Onko todella tärkeää se, minkä värinen tai pituinen kissan turkki on? Siitäkö eläinten suojelussa onkin kysymys? Ei, ei ole!

Eläinsuojeluyhdistys ei ole tehdas, joka pukkaa ulos eläimiä ihmisten toiveiden ja vaatimusten mukaan. Sen kautta tuleva eläin on juuri sellainen kuin se on; se ei ole mitään vähempää eikä mitään enempää, mutta se kuitenkin määrittää kriteerit. Eläin määrittää sen, millainen sen uusi koti voi olla.

Moni on kärsimätön, kun hakemus on lähetetty mutta mitään ei tapahdukaan.

Tavoitteenamme on kuitenkin löytää kullekin eläimelle sopivin koti, ja siksi etenemme omassa järjestyksessämme. Tarkastelemme aina siis asiaa eläimen kannalta: millaisen kodin ja yhteisön juuri tämä eläin vaatii. Me HESYllä teemme parhaamme, että uusi lemmikki ja uusi koti voisivat olla toisiinsa tyytyväisiä ja elää onnellisina yhdessä eläimen koko eliniän ajan.

On ilman muuta hyvä asia, että ihmiset miettivät sitä, millainen eläin omaan elämäntilanteeseen ja laumaan sopii. Se jättää tilaa myös sille lopputulemalle, että jättää eläimen ottamatta, jos resursseja siihen ei ole. Mainittakoon tässä yhteydessä, että eläimen omistaminen ei myöskään ole mikään perustuslakiin kirjattu ihmisoikeus.

Mielestäni hyvä ohje jokaiselle lemmikistä haaveilevalle on: Älä mieti sitä, mitä eläin voi sinulle antaa, vaan sitä, mitä sinä voit antaa eläimelle. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

27

KATKAISTAAN KISSOJEN KURJUUDEN KIERRE

− HESY ja kumppanit kissojen asialla Kodittoman populaatiokissan elämä ei ole vapautta ja riemua, vaan kurjuutta ja kärsimystä. HESYn Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre -kampanjan (4K) tavoitteena on steriloida, kastroida ja sijoittaa uuteen kotiin mahdollisimman monta koditonta kissaa. Kampanjan aikana myös muistutetaan kissojen leikkauttamisen tärkeydestä tiedottein ja tietoiskuin.

TEKSTI | Mari Aro

Y

KSIKIN KODITON KISSA

on liikaa, ja meillä Suomessa niitä arvioidaan olevan parikymmentä tuhatta. Hylätyt, leikkaamattomat kissat lisääntyvät rivakasti ja muodostavat villiintyneitä ja edelleen lisääntyviä kissapopulaatioita.

Ulkona elävän kissan kohtalo on lohduton: nälkä, sairaudet ja loiset riivaavat ja Suomen talvesta selviäminen on epätodennäköistä.

Yhdenkään kissan ei tulisi syntyä kodittomaksi. HESY käynnisti siksi vuoden 2020 maaliskuussa kampanjan, jonka tavoitteena on katkaista tämä kissojen kurjuuden kierre.

Populaatiokissat Suomessa Populaatiokissat ovat ihmisen hylkäämiä kissoja ja näiden kissojen jälkeläisiä, jotka elävät oman onnensa nojassa luonnossa, yleensä ihmisasutuksen lähistöllä. Toisinaan joku pitää kissoja ominaan ja ruokkii niitä ulos; toisinaan kissat elävät vailla sen kummempia ihmiskontakteja. Vaikka kissapopulaatioita paljastuu pääkaupunkiseudulta onneksi vain harvakseltaan, monissa maakunnissa ne ovat yhä jokapäiväinen murhe eläinsuojelijoille.

– Useimmiten populaatiot syntyvät syrjäseuduille maalle. Tyypillinen esimerkki on toimintansa lopettanut vanha lypsykarjatila, johon jää kissoja, joi28

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

ta edelleen ruokitaan ja jotka lisääntyvät holtittomasti, sanoo Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu.

4K-kampanjassa nämä kissat halutaan loukuttaa turvaan, leikkauttaa ja sijoittaa uusiin, rakastaviin koteihin. Kissojen loukutus on aina haasteellista puuhaa: tarvitaan loukkuja, kissanruokaa, vapaaehtoisia, aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta arimmatkin kissat saadaan varmasti alueelta talteen. Suureksi haasteeksi voi muodostua myös kissojen omistaja.

– Mikäli omistaja ei ole myötämielinen kissamäärän vähentämiselle ja kissojen leikkautuksille, on populaatio lähes mahdotonta saada siivottua, Järvensivu sanoo.

Valvontaeläinlääkärit ja vapaaehtoiset eläinsuojelijat tarvitsevatkin usein ihmisten käsittelytaitoa vähintään yhtä paljon kuin eläinten käsittelytaitoa.

Apua ympäri Suomen 4K-kampanjassa on HESYn lisäksi mukana kymmenen eläinsuojeluyhdistystä, joiden toiminta-alueet kattavat suuren osan Suomea. Pohjoisin 4K-kumppani on Pohjois-Pohjanmaan PoPoPet ry ja itäisin Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY ry; etelässä kissoja auttaa esimerkiksi turkulainen Dewi ry. Pohjanmaan lakeuksia kampanjassa edustaa useampi yhdistys.

Kissojen auttaminen maksaa paitsi vapaaehtoisten aikaa ja vaivaa, myös rii-

hikuivaa rahaa. HESY sitoutui jo viime vuoden puolella kustantamaan 145-vuotispäivänsä kunniaksi 145:n maakuntamirrin steriloinnin. Jotta yhdenkään populaatiokissan leikkauttaminen ei jäisi varojen puutteesta kiinni, varainkeruuta leikkauskulujen kattamiseksi on tehty jatkuvasti etenkin sosiaalisen median kanavissa.

HESYn vapaaehtoisten ryhmässä pidettiin myös kesällä kampanjapaidan suunnittelukisa. Voitokasta kampanjapaitaa on saatavissa HESYn verkkokaupassa ja HESY-puodissa, ja sen tuotot käytetään lyhentämättöminä 4K-kampanjakissojen leikkautuskulujen maksamiseen.

Tiedotusta tavoitteista ja tarpeista Kampanja polkaistiin virallisesti käyntiin maaliskuun 2020 lopulla. Kevään aikana kampanja julkaisi muun muassa viisi tiedotetta kissojen leikkauttamisen tärkeydestä. Tiedotteissa korostettiin omistajan vastuuta lemmikkinsä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tyrmättiin yleisiä tekosyitä olla leikkauttamatta kissaa – kuten rahan puute, leikkauttamisen ”luonnottomuus” ja sitkeästi elävä myytti leikkautetun kissan saalistusvaiston hiipumisesta. Tiedotteita jaettiin laajalti sosiaalisessa mediassa.

Julkaisuilla etsittiin myös sijaiskoteja kampanjan aikana loukutettaville kissoille. Jotta populaatiokissat voidaan ottaa kiinni ja leikkauttaa, niille on en-

Tästä alkaa matka parempaan elämään. Kuva: Inari Suomela Nämä Dewiltä saapuneiden emojen pennut – Muskotti, Pippuri, Hunaja ja Lime – saivat onneksi syntyä HESY-keskuksen turvaan. Kuva: Julia Juntunen.

sin löydettävä sijoituspaikka, jossa niistä huolehditaan leikkausta odotellessa ja uutta kotia etsittäessä. Valtaosalla kampanjassa mukana olevista yhdistyksistä ei ole omaa löytöeläintaloa, vaan ne toimivat täysin sijaiskotien varassa.

HESY on lupautunut ottamaan vastaan kampanjassa loukutettuja kissoja tilojensa puitteissa, mutta HESY-keskuksenkin resurssit ovat rajalliset, eikä kissojen kuljetus Suomen halki ole aina järkevää tai mahdollistakaan. Kissojen väliaikaisena turvasatamana toimivat sijaiskodit ovat siksi avainasemassa 4K-kampanjan toteutuksessa.

Kissat koronan jaloissa Uusi COVID-19-virus on muuttanut kaikkien arkea tänä vuonna. Se vaikeutti myös 4K-kampanjan toimintaa.

Kissojen loukuttaminen vaatii vapaaehtoisten ja kissojen omistajien läheistä yhteistyötä, eikä se etätyö- ja karanteenisuositusten aikana ollut aina mahdollista. Laajoihin käytännön toimiin ei siksi päästy alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti heti alkukeväästä.

Ensimmäiset 4K-kampanjan leikkautukset tehtiin huhtikuun lopulla Tampereen seudulla Kissojen katastrofiyhdistyksen toimesta. Tampereen seudun kodittomat kissat ovat työllistäneet 4Kkampanjaa tähän asti eniten. Elokuun alkuun mennessä leikatusta reilusta 60 kissasta yli 30 oli Kissojen katastrofiyhdistyksen mirrejä.

– Eihän tästä tulisi mitään ilman kampanjan apua, kiittää Kissojen katastrofiyhdistyksen yhteyshenkilö Virpi Koivula.

Koska koronarajoitukset myöhästyttivät loukutuksia, populaatiokissat ehtivät monin paikoin kokea kevätromansseja. Moni kissa onkin ollut yhdistysten hoitoon tullessaan tiineenä tai saapunut sijaiskotiin pienet pennut mukanaan, joten leikkautukset tulevat heidän kohdallaan ajankohtaisiksi vasta syksyllä.

Silloin leikkauspöydälle pääsevät paitsi äidit, myös kaikki heidän lapsensa.

Kampanjalangat koordinaattorin hyppysissä 4K-kampanjaa koordinoi HESYn projektisihteeri Inari Suomela. Hän pi-

tää yhteyttä kumppaniyhdistyksiin, pitää kirjaa lahjoituksista ja leikkautuksista sekä ylläpitää kampanjan sivustoa.

Kampanjan yhteyshenkilönä Suomela on kohdannut paitsi lukuisia apua tarvitsevia kissoja, myös inhimillistä hätää.

– Populaatiokissojen omistajat ovat usein itsekin avun tarpeessa, mutta myös näiden kissojen auttajien hätä ja huoli on käsin kosketeltavaa. Toivon, että isona ja maanlaajuisesti toimivana yhdistyksenä voimme auttaa mahdollisimman monia yhdistyksiä auttamaan, Suomela sanoo.

Koronan aiheuttaman pakko-odottelun jälkeen kampanja on lähtenyt vauhdilla liikkeelle ja pitää yhdistykset ja kampanjakoordinaattorin kiireisenä.

– Kissoja loukutetaan nyt kovaa vauhtia turvaan talven tieltä, joten leik-

HESYN KANSSA KISSOJEN KURJUUDEN KIERRETTÄ KATKAISEMASSA • • • • • • • • • •

Alajärven tassutiimi ry Dewi ry (Turku) Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys KESY ry Kehräämö ry (Kauhava) Kissankulma ry (Hämeenkyrö) Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry (Tampere) Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY ry Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY ry Mirrirescue ry (Uusikaupunki) Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki- ja sijaiskotiyhdistys Popopet ry

29

kautukset jatkuvat todennäköisesti yhä kiihtyvällä tahdilla vuoden loppua kohti, Suomela kertoo.

Työ kurjuuden kierteen katkaisemiseksi jatkuu myös vuonna 2021 Vaikka tietoon tulevat kissapopulaatiot tulee tietysti loukuttaa turvaan aina, vuodenajasta riippumatta, kevät on lisääntymissesonkeineen kriittisintä aikaa kissapopulaatioiden syntymisen ehkäisyn kannalta. Siksi 4K-kampanja jatkuu ainakin kevään 2021 loppuun.

Tule mukaan auttamaan: jaa tietoa kampanjasta sosiaalisessa mediassa, osta kampanjapaita, tee lahjoitus tai harkitse, voisitko alkaa sähisevän ja poksuvan populaatiokissan sijaiskodiksi.

Katso lisätietoja kampanjan verkkosivustolta. Katkaistaan yhdessä kissojen kurjuuden kierre! ■

KAMPANJAN SUOJELIJAT Kampanjan suojelijoiksi ovat lupautuneet europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Tuomiojalla ei tällä hetkellä ole omaa kissaa, mutta kissakodin kasvattina ja kissojen ystävänä hän lähti ilomielin mukaan kampanjaan.

– Haluan olla mukana kampanjassa, jotta meillä syntyisi mahdollisimman vähän kodittomiksi ja turvattomaksi jääviä kisuja, Tuomioja sanoo.

Pietikäistä sen sijaan pitävät vapaa-ajalla kiireisenä kolme kissaa, joiden palvelijana hän toimii.

– Jokainen kissa ansaitsee arvoisensa elämän – kuten me kaikki muutkin elolliset – ilman kipua, kauhua ja kärsimystä. Jokainen meistä, myös jokainen kissa, ansaitsisi tulla rakastetuksi, Pietikäinen muistuttaa.

Eläinsuojeluasioissa näkyvästi toimiva Pietikäinen palkittiin vuonna 2017 HESYn Eläinsuojelun Topelius -palkinnolla.

Veikeä 4K-kampanjapaita kannustaa antamaan kodin kodittomalle kissalle.

KAMPANJAN VERKKOSIVUT www.hesy.fi/4K Sivustolta löydät lisätietoja kampanjasta ja siihen osallistuvista yhdistyksistä sekä kampanjatiedotteet. Voit myös seurata leikattujen kissojen määrää ja lahjoitusten kertymistä kampanjalaskureista.

LAHJOITUSKANAVAT

Lue a lisää jta lahjoi 30

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

MobilePay lyhytnumero 53287 Tekstiviestilahjoitukset viesti [summa]E HESY numeroon 16588.

Esimerkiksi viestillä 20E HESY lahjoitat kissojen hyväksi 20 euroa, viestillä 5E HESY viisi euroa.

Keräystili IBAN: FI09 2001 1800 113063, viitenumero: 100 557 HESYn verkkokauppa Lahjoita kissan sterilointi: https://www.hesy.fi/shop/kissan-sterilointi/ Lahjoita kissan kastrointi: https://www.hesy.fi/shop/kissan-kastraatio/ Osta 4K-kampanjapaita: https://www.hesy.fi/shop/kampanja-t-paita/

HESY-keskuksen eläinten päivärutiinit pysyivät lähes ennallaan, vaikka ihmisten arki mullistuikin.

Kuvassa HESYn ikiliikkuja Lilja valmiina hippaleikkiin. Kuva: Noora Tiihonen.

HESY-keskuksen poikkeusarki Uusi COVID-19-virus on tuonut muutoksia kaikkien elämään. Myös HESY-keskuksen rutiinit muuttuivat koronarajoitusten myötä. Muutoksilla haluttiin taata paitsi hesyläisten ja HESYn asiakkaiden terveys, myös eläinten hoidon laatu ja niiden hyvinvointi.

TEKSTI | Mari Aro

S

UOMEN HALLITUS kehotti

12.2.2020 suosimaan etätöitä ja rajoittamaan ei-välttämätöntä toimintaa koronatilanteen vuoksi. Suositusten johdosta HESYn hallitus ryhtyi oitis toimenpiteisiin, ja HESY-keskus suljettiin maaliskuun puolesta välistä alkaen yleisöltä. HESYn toimiston ja puodin väki siirtyi etätöihin, ja tiedottaminen, asiakaspalvelu, palaverit ynnä muu toimistotyö hoidettiin kotoa käsin.

Eläintenhoitoa erityisjärjestelyin HESYn hoivissa asuvat eläimet tarvitsevat hoitoa joka päivä eikä sitä ole mahdollista järjestää etänä. Koronarajoitusten aikana oli entistäkin tärkeämpää varmistaa HESYn eläintenhoitajien terveys, sillä sairauslomasijaisten löytäminen olisi ollut hyvin vaikeaa. Eläintenhoitajien työ jatkui HESY-keskuksessa siksi erityisjärjestelyin, joiden avulla haluttiin taata työntekijöiden terveys ja sitä kautta eläinten keskeytymätön, asiantunteva hoito. Eläintenhoitovuorot järjestettiin uusiksi ja keskuksessa otettiin käyttöön tehostetut desinfiointikäytänteet sekä uusia tilojen käyttötapoja virusten leviämisen estämiseksi.

HESYn infopuhelin palveli koko kevään ajan ja eläinkuljetukset hoidettiin normaalisti. Koska eläintenhoitotyö HESY-keskuksessa jatkui entisellään, tavaralahjoituksiakin tarvittiin edelleen. HESY-puodin suljettua ovensa tavaralahjoitukset, kuten eläinruuat, lakanat ja pyyhkeet, pystyi jättämään kes-

kuksen pihalle tuotuihin rullakoihin.

Lahjoituksia saatiinkin runsaasti, mistä lämmin kiitos tukijoillemme!

Eläimet liikkuivat edelleen Koronasta huolimatta HESY-keskukseen saapui koko ajan uusia avun tarpeessa olevia eläimiä. Esimerkiksi HESYn 4Kkampanjan myötä taloon muutti kevään aikana maakunnista paljon populaatiokissoja, joista monet olivat tiineinä. Eläinmäärä lisääntyikin tasaisesti koko kevään ajan.

Uusia koteja eläimille etsittiin koronaaikaan erityisjärjestelyin. Koska eläintilat oli suljettu yleisöltä eikä eläimiin voinut tulla vapaasti tutustumaan, prosessi siirrettiin pääosin verkon kautta hoidettavaksi. HESYn verkkosivustolle lisättiin hakemuslomake, jonka täyttämällä sijoitusprosessin saa käyntiin.

Eläinten sijoituksia hoitava eläinkoordinaattori hoiti lemmikistä haaveilevien alkuhaastattelut sähköpostitse ja puhelimitse. Lupaavien kotiehdokkaiden kanssa järjestettiin yksityiset tutustumiskäynnit eläintiloihin.

Hakemusmäärät pysyivät korkeina aina loppukesälle saakka, ja vilkkaimpina aikoina hakemuksia saattoi tulla viikon aikana lähes sata. Hakemukset käsiteltiin saapumisjärjestyksessä ja siksi hakijat saattoivat joutua odottelemaan vastausta hakemukseensa ajoittain kolmekin viikkoa. Huolella ja harkiten tehdystä käsittelystä ei haluttu tinkiä, sillä HESYn tavoitteena on aina toimia eläimen etu edellä ja löytää kullekin kotia etsivälle eläimelle juuri sille sopiva, loppuelämän koti.

Lemmikki on elämän mittainen sitoumus Loppukeväästä uutisoitiin runsaasti niin sanotusta koronalemmikki-ilmiöstä: entistä useampi oli kiinnostunut lemmikin hankinnasta, kun kotona vietetty aika lisääntyi koronarajoitusten vuoksi.

HESYllä ilmiö huomattiin heti koronarajoitusten alkuaikoina, sillä jätettyjen hakemusten määrä kasvoi jyrkästi jo maalis–huhtikuun vaihteessa. Joukossa oli valitettavasti myös hakemuksia, joissa uuden perheenjäsenen hankinnasta seuraavia velvollisuuksia ei selvästikään oltu ajateltu.

HESY olikin ensimmäisiä tahoja, joka tiedotti koronalemmikki-ilmiöstä ja toi esiin huolensa mahdollisesti harkitsemattomista lemmikkihankinnoista.

Aika näyttää, seuraako koronalemmikki-ilmiötä lemmikkien hylkäysbuumi.

Uutta normaalia kohti Rajoituksia alettiin purkaa kesän alussa.

Kesäkuun alussa HESY-puoti varustettiin pisarasuojin ja avattiin jälleen yleisölle. Kesän aikana myös toimistolaiset palasivat työtuoleihinsa, eläintenhoitajat normaaleihin työvuoroihinsa ja tutut vapaaehtoiset pääsivät taas eläintiloihin sosiaalistamaan arkoja kissoja.

Eläintilat avataan yleisölle syksyllä, mikäli koronatilanne pysyy maassamme vakaana eikä uusia rajoituksia hallituksen toimesta aseteta.

Onpa tilanne mikä tahansa, HESYn toiminnan lähtökohta on kuitenkin aina sen hoidossa olevien eläinten hyvinvointi. ■ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

31

Miira Ojanen on ollut viime ja kuluvana vuonna tuttu näky HESY-keskuksessa.

HESYN VAPAAEHTOISEN MIIRA OJASEN AJATUKSIA:

Yhteishenki ja tekemisen meininki vauhdittivat varainhankintaa Eläinten hyvinvointi herättää suuria tunteita. Tärkeintä on jatkaa yhteistyötä, vaikka mielipide-erojakin löytyy. Ainostaan tiimityöllä saamme aikaan mahdollisimman hyvät elinolosuhteet mahdollisimman monelle eläimelle.

TEKSTI JA KUVA | Miira Ojanen

O

LEN HESYN JÄSEN ja vapaaehtoinen. Olen valinnut HESYn, koska yhdistys tekee konkreettista eläinsuojelutyötä paikallistasolla pääkaupunkiseudulla ja eläinten oikeudet ovat olleet lähellä sydäntäni lapsuudestani asti. Viimeisen kahden vuoden aikana olen saanut toteuttaa HESYllä isoja ja mahtavia asioita hyödyntämällä omaa markkinointiviestinnän ammattitaitoani.

Olen saanut mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun ja tukenut samalla yhdistyksen tavoitteita.

Viime vuonna vedin varainkeruukampanjaa, kun uutta HESY-keskusta saneerattiin. Tämän yhteydessä yhdistyksen visuaalinen ilme ja kotisivut uudistettiin ja varainkeruulle luotiin uusi kanava: ”Lahjoita tekstiviestillä”.

Saan merkityksellisyyden tunteen siitä, kun teen vapaaehtoistyötä yhdistyksellä, jonka toiminta pohjautuu lukuisten eläinfanien ajalliseen ja rahalliseen tukeen. Me HESYn vapaaehtoiset edustamme eri ammatteja ja erilaisia taustoja sekä elämäntyylejä ja -tapoja. Yhdistävänä asiana on, että pyrimme tekemään yhdessä kaikkemme, että mahdollisim-

32

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

man monella eläimellä – karvoihin katsomatta – olisi hyvä elämä. Mikä vaan on oma osaamisemme tai vahvuutemme, sitä voidaan hyödyntää HESYllä.

Myös yrittäjänä voit auttaa. Viime vuonna eräs kampaaja toteutti minikampanjan ja lahjoitti yhden päivän tienistinsä HESYlle. Munkkiniemessä sijaitseva Lemmikkikulma on tukenut HESYä jo vuosia ja ideoi itse euron kampanjan, jossa jokaiselle asiakkaalle tarjottiin eläintarvikeostoksien yhteydessä mahdollisuus lahjoittaa yksi euro HESYlle. Tämän muutaman kuukauden mittaisen kampanjan tuloksena HESYlle kertyi tuhat euroa, mikä on suuri summa ja auttaa paljon päivittäisten kulujen kattamisessa!

RANKKOJA JA PALKITSEVIA PÄIVIÄ Viimeisen kolmen kuukauden aikana olemme kuvanneet hesyläisten kanssa dokumenttiohjelmaa HESY-keskuksen toiminnasta: sen arjesta, iloista, suruista. Koen olevani etuoikeutettu, kun olen päässyt näkemään läheltä, mitä eläinsuojelutyö Suomessa on ja miten rankkaa, ihanaa, suuria tunteita herättävää ja palkitsevaa se on. Olen vaikuttunut siitä, miten hesyläiset tekevät työtään ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Yhdistyksellä ko-

dittomia eläimiä kohdellaan arvostaen niin kuin omia lemmikkejä. Mikäli mahdollista, eläimet hoidetaan kuntoon, vaikka se vaatisi satoja, jopa tuhansia euroja.

Joskus yhdistyksen hoitoon saapuvat eläimet ovat niin kaltoinkohdeltuja ja huonokuntoisia, että se viimeinen päätöskin on tehtävä eläinsuojelun nimissä. Ilon aiheet vaihtelevat ja voivat liittyä esimerkiksi siihen, että eläimelle löytyy loppuelämän koti tai siihen, että sen päiväkakan koostumus on juuri oikeanlainen.

Kun yhdistyksen päivystyspuhelimeen tulee tieto eläinsuojelurikkomuksesta tai eläintiloihin tuodaan niin rikkinäinen eläin, että se pitää viedä piikille, voi hetkellinen suuttumus ja turhautuminen nostattaa kyyneleet silmiin. Eläinsuojelutyö on rankkaa, eikä se sovellu kaikille.

Vapaaehtoistehtäviini on kesän aikana kuulunut HESYn vuosikalenterin 2021 työstäminen. Olen koonnut sen yhdessä hesyläisten ja muutaman muun vapaaehtoisen kanssa. Toivon hartaasi, että te muut yhdistyksen jäsenet ostatte kalenterin itsellenne ja läheisillenne sekä eläinrakkaille ystävillenne vaikka joululahjaksi könttähintaan. Ostosumma käytetään lyhentämättömänä HESY-keskuksen kuluihin.

Ihanaa syksyä eläinten ystäville ja eläinystäville! ■

LIPASKERÄYSLIIKE

Ystävällisen palvelun Megaeläin Kotimainen ja yksityinen eläinkauppa Megaeläin perustettiin vuonna 2004.

Sillä on tällä hetkellä kaksi toimipistettä pääkaupunkiseudulla, yksi Helsingin Itäkeskuksessa ja toinen Espoon Isossa Omenassa.

TEKSTI | Mari Aro

KUVAT | Megaeläin

monipuolisen palvelun eläinkauppa. Liikkeissä on kattavan eläinruoka- ja tarvikevalikoiman lisäksi myynnissä myös kaikki yleisimmät lemmikkiliikkeissä myytävät lemmikit kaneista viljakäärmeisiin. Harvinaisempia eläimiä on mahdollista myös tilata.

Megaeläimestä voi kysäistä myös vaikkapa koirien, kissojen ja kanien kynsien leikkauspalvelua.

MEGAELÄIN ON

Laajan alan asiantuntemusta Koska Megaeläimen valikoima kattaa kaikki yleisimmät lemmikit ja joukon harvinaisempiakin eläimiä, henkilökunnalta vaaditaan monipuolista asiantuntemusta eläimistä ja niiden hoidosta, ruuista ja tarvikkeista. Kaikilla eläimillä on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa ja tieto niiden hoidosta ja hyvinvoinnista lisääntyy jatkuvasti. Megaeläimen henkilökunta onkin kattavasti koulutettu ja he täydentävät osaamistaan kaiken aikaa. Pyrkimyksenä on saattaa asiakkaiden tietoon parhaat ja viimeisimmät keinot lemmikkien hyvinvoinnin takaamiseksi.

– Työntekijöidemme tulee tietää lukematon määrä erilaista detaljitietoa

koirista ja kissoista rotuspesifisti, akvaariosta, kaloista, matelijoista, jyrsijöistä, kaneista, linnuista. Olemme olleet erityisen onnekkaita siinä, että olemme onnistuneet löytämään tiimiimme alan huippuammattilaisia, sanoo Megaeläin Oy:n yrittäjä Pasi Mannila.

Innostus eläinten hyvinvointia kohtaan halutaan välittää myös asiakkaille.

Rautaisen ammattitaidon lisäksi Megaeläin panostaakin ystävälliseen ja iloiseen palveluun, jotta asiakaskohtaamisista tulisi onnistuneita ja asiakas kokisi saaneensa oikeat neuvot ja tuotteet oman lemmikkinsä tarpeisiin.

Vastuuta myytävistä elämistä Megaeläimen liikkeissä asustaa esimerkiksi kaneja, marsuja, rottia, leopardigekkoja, undulaatteja sekä makeanveden akvaariokaloja. Kanit ja jyrsijät ovat yleensä joko Megaeläimen itse kasvattamia tai ne tulevat tutuilta, kotimaisilta kasvattajilta.

Megaeläimessä halutaan tarjota myytäville eläimille mahdollisimman hyvät olosuhteet sekä varmistaa, että eläinten hyvinvointi jatkuu myös uudessa kodissa. Eläintä ei tässä eläinkaupassa voi yksinkertaisesti kopata kainaloon ja viedä kassan kautta kotiin, vaan ostajia haastatellaan kotiolojen kartoittamiseksi.

Eläimiä myydään ainoastaan täysi-ikäisille ostajille, ja vanhempien tulee kantaa eläimen hoidosta päävastuu myös silloin, kun lemmikki hankitaan lapselle.

Ostaja saa uuden lemmikkinsä lisäksi liikkeestä myös kaikki tarvittavat tarvikkeet sekä roppakaupalla neuvoja eläimen hoitoon. Lemmikin omistaja voi aina ottaa yhteyttä Megaeläimen hen-

kilökuntaan eläintä koskevissa asioissa ja pulmatilanteissa. Myös eläinten kotikuulumisia kuullaan mielellään.

Vastuuta kodittomista eläimistä HESYn keräyslipas on ollut vakiovaruste Megaeläimen kassojen yhteydessä jo 15 vuotta, ja onpa Megaeläin Itiksen liikettä koristanut HESYn perinteisen joulukeräyksen tonkkakin.

Mannilan mukaan eläinten omistajat välittävät kodittomistakin eläimistä: – Asiakkaillamme on suuri tarve auttaa kodittomia ja hädänalaisia eläimiä, ja keräyslippaasta kassalla on tullut helppo tapa olla mukana auttamassa. Keräyslipas on hyvä siinäkin mielessä, että jokainen voi osallistua kukkaronsa sallimalla summalla. Työpäivän aikana kirstu kilahtaa ilahduttavan monta kertaa.

– Jokainen koditon lemmikki on liikaa. Toivomme, että HESYn arvokkaan työn ansiosta kaikki lemmikit löytävät oman kodin ja saavat elää onnellisen elämän oman rakastavan ihmisensä kanssa, Mannila päättää. ■

Nämä valloittavat degut ihastuttivat asiakkaita Megaeläin Itiksessä.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

33

Pes esu ula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

T rjoamm Ta r e laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA

Vuokrauspalvelut

Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Kaikki kki normaaliin valko- ja kirjo kir pesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Vuokratekstiilit

Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

FFaacebooookk yyryry /Heess m/H k om fafacceebbooook.c

Vuokramatot

V kiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, Va 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

Twitter @Hesyry

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio 34

HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

ram Instag y r @hesy

/ any tys p m co dis om/ ojeluyh c . n su edi link n-eläin y-ry s ingi -he hels

Lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi ruokintapaikka tulee siivota säännöllisesti.

Talviruokinnasta on hyötyä linnuille TEKSTI | Mari Aro

U

SEIMMAT TUNTEVAT lin-

tujen talviruokinnan perusperiaatteen: jos aloitat syksyllä, älä lopeta ennen kuin maa on keväällä lumeton ja sula. Etelä-Suomen talvi on kuitenkin monena vuonna ollut lämmin ja lumeton eikä maa ole juuri päässyt jäätymään. Onko lintujen ruokkiminen tällaisilla keleillä edes tarpeen?

– Riippuu lajista, sanoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan Otso Häärä.

– Monet lajit, kuten tiaiset ja rastaat, löytävät tällaisilla keleillä luonnostakin ravintoa. Toisaalta talvilinnustoomme kuuluu enenevissä määrin hyönteissyöjiä kuten punarintoja, joille talviruokinnasta on hyötyä selviämisen kannalta.

Lumi tai sen puute ei myöskään yksin määritä sitä, tarvitaanko talviruokintaa vai ei.

– Esimerkiksi harmaapäätikka tai valkoselkätikka ei välttämättä löydä ruokaa, mikäli ympäristössä ei yksinkertaisesti ole riittävästi lahopuuta ja niillä eläviä hyönteisiä, oli lunta tai ei, Häärä huomauttaa.

Vesilinnut pärjäävät leutoina talvina melko hyvin omillaan. Kun vesistöt pysyvät sulina, ruokaa löytyy luonnosta.

Vesilinnut myös liikkuvat eri sulapaikkojen välillä pitkiäkin matkoja. Esimer-

kiksi sinisorsat tarvitsevat kuitenkin ruokailuun matalia ranta-alueita, jotka jäätyvät ensimmäisinä. Sorsat kaipaavat siksi ihmisen ruokinta-apua jo lyhyenkin pakkaskauden jälkeen.

Talviruokinnan perusperiaate pitää kuitenkin paikkansa edelleen: jos ruokinnan on syksyllä aloittanut, sitä tulee jatkaa säistä riippumatta. Linnut oppivat luottamaan löytämäänsä ruokailupaikkaan ja ruuan loppuminen voi olla kohtalokasta.

Lämpö lisää tautiriskiä Leudossa talvessa on linnuille myös negatiivinen puolensa: lämpimällä säällä tauditkin leviävät helpommin. Lintujen ruokinta-automaateista tippuu lähes väistämättä ruokaa maahan, kun linnut käyvät ruokailemassa. Tämä on hyväkin asia, sillä tietyt lajit, kuten mustarastas, ruokailevat melkeinpä yksinomaan maasta. Maassa ruuat kuitenkin sotkeutuvat helposti lintujen ulosteisiin ja taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.

Lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi ruokintapaikka tulee siivota säännöllisesti. Ruokintalaitteet voi puhdistaa tehokkaasti ja luontoystävällisesti kiehuvalla vedellä, joka tehoaa niin bakteereihin, viruksiin kuin alkueläimiin.

Jos ruokintalaitteen alla on lunta, voi lumen pintakerroksen poistaa ruuanjämineen. Tyyten lumettomaan aikaan ruokintalaitteen alla saattaa kuitenkin

olla nurmikkoa ja muuta kasvillisuutta, jonka puhdistaminen on liki mahdotonta. Hyvä uutinen toisaalta on, että lumettomina aikoina maasta ruokailevat linnut löytävät todennäköisesti ruokaa luonnosta eivätkä juuri tarvitse ruokintalaitteen tarjoiluja.

Ruokkiminen kannattaa aina Vaikka ruokaa voi leutoina talvina löytyä linnuille luonnostakin, talviruokinnasta on niille kiistatonta hyötyä. Talviruokinnan ansiosta talvinen linnustomme on monipuolistunut merkittävästi. Esimerkiksi sinitiaisten ja viherpeippojen määrät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosikymmenten aikana, ja yhä useampi mustarastas jää talvehtimaan Suomeen. Talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat myös etulyöntiasemassa pesimäajan kynnyksellä. Talvehtiminen pesimäseudulla onkin monesti linnulle turvallisempaa kuin pitkälle muuttomatkalle lähteminen.

Varma ravinnonsaanti auttaa lintuja selviämään talven aikana, oli talvi kylmä ja luminen tai ei. Pidä siis ruokintapaikalla tarjolla monipuolista ruokaa lämpiminäkin talvina, ja muista pitää huolta ruokintapaikan puhtaudesta. ■ Tietoa lintujen talviruokinnasta https://www.tringa.fi /lintujen-talviruokinta/ HESY | JÄSENLEHTI 2/2020

35

JOUKKOKIRJE

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

SOPIMUS 100587 .BB04

HESYN TUOTEKUVASTO 1

2

3

4

5 KUVA RIITTA SOURANDER

KUVAT 1, 2 & 3 KRISTINA OINONEN

AIKUISTEN PAIDAT Perusmalleja 25 €

Cat Crusader Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

!

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Tassut. Painatus sekä edessä että selässä.

Värivaihtoehdot keltainen, pinkki ja musta.

TARKISTATHAN TUOTTEIDEN SAATAVUUDEN HESYn verkkokaupasta osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/. Värien ja kokojen saatavuus voi vaihdella.

KUVAT MIKKO KÄÄRIÄ

10

6

Postikortit 0,50 € / kpl

8

Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle. Kissa, koira ja kani.

9

4K-kampanjapaita. Veikeä Mentäiskö teille? -paita kannustaa antamaan kodin kodittomalle!

Värivaihtoehdot musta ja valkoinen.

7

11

Postikorttinippu 4 € / 10 kpl Avainnauha 8 € Pirteän keltamustassa, pyöreänyörisessä avainnauhassa on hopeanvärinen klipsi avaimille sekä turvalukko.

KIRJA: HESY 145 vuotta eläinten äänenä 25 € Tutustu HESYn pitkään ja monivaiheiseen historiaan!

Historiikkia varten on käyty perusteellisesti läpi yhdistyksen arkistotietoja ja haastateltu lukuisia viime vuosikymmeninä HESYn toiminnassa vaikuttaneita henkilöitä.

143 sivua.

Kangaskassi 10 € Painatuksina tassut ja HESYn logo.

Kätevä ja luontoystävällinen kangaskassi on 100-prosenttista puuvillaa.

Koko n. 42 × 38 cm, sankojen pituus 70 cm.

Anna HESYlle aineeton lahja, jolla autat yhdistyksen hoidossa olevia hylättyjä eläimiä.

Tarjoa kissalle päivän ateriat!

Tilaa tuotteitamme HESYn verkkokaupasta osoitteesta https://www.hesy.fi/kauppa/ tai poikkea ostoksille HESY-keskuksen puotiin. Katso puodin aukioloajat osoitteesta hesy.fi. Kaikkiin verkkokauppatilauksiin lisätään 5,90 euron postikulut.

Esimerkiksi jo 5 eurolla voit tarjota kissalle päivän ateriat ja 50 eurolla koiralle välttämättömän rokoteturvan. Lahjoitus kodittomalle eläimelle on myös mainio lahja eläinrakkaalle ystävälle.*

* HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1022, voimassa 1.1.2018–31.12.2020 ja RA/2020/755, voimassa toistaiseksi 1.1.2021 alkaen.