HESY-lehti 2/2017

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 2/2017

Suomi 100 vuotta

KATSAUS SUOMALAISTEN ELÄINASENTEIDEN KEHITTYMISEEN

OSTEOPATIAHOITO HELPOTTAA LEMMIKIN KIPUA JA TUKEE KUNTOUTUMISTA ESITTELYSSÄ HOLLANNIN KELLUVA KISSATALO

Laiva on lastattu kissoilla!

Hollannin kelluva kissatalo 6

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Nina Immonen Minna Lahti

Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki puh. (09) 54200 100 faksi (09) 54200 142

Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11 00680 Helsingfors tel. (09) 54200 100 fax (09) 54200 142

HESY-tori Hämeentie 2 B 00530 Helsinki

HESY-torg Tavastvägen 25 00530 Helsingfors

KIS SA LA I

N VA

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Martti From Jarmo Kelo Satu Kouvalainen Tiina Larsson varapuheenjohtaja viceordförande Sirpa Paakkola Kirsi Sharma

Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu HESYn tilille.

Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Bli medlem genom att betala medlemsavgiften till HESYs konto. Skriv ditt namn och adress som meddelande.

25 €

Vuxenmedlem 25 €

Nuorisojäsen 15 € alle 18 v.

Juniormedlem 15 € under 18 år

IBAN: FI11 1745 3000 1300 31

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063 Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto IBAN: FI86 1572 3000 410019

Kovalla kädellä koulutettu koira voi olla tikittävä aikapommi 16 Kun lemmikkieläin sairastuu, miten arki jatkuu? 20

KAT IW IK

Eläinosteopaatti lähestyy kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti 24 Uutisia 27 Lukunurkka 27 • Uusi eläinlaki • Sankarikoirat – tarinoita poliisikoirien arjesta • Mitä kissalla mielessä • Eläinten salattu elämä – luonnon asukkaiden ja lemmikkien sielunelämästä Maistiaisia eläinsuojelukeskuksen arjesta 30

Voit tehdä lahjoituksen eläinsuojelutyöhön.

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586.

Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaustili Konto för grundrenovering IBAN: FI60 2001 1800 133194

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Faunatar-liikkeet Genrewear Kesko Korkeasaari MSD Animal Health Musti ja Mirri -liikkeet Olini Oy (Nutrolin) Oupet Pedigree Pesutimangi Ruohonjuuri Tuko Logistics Tree of Pets Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen 4.1.2017 myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017– 31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.

HESYn tuotekuvasto 32

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 2/2017 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Sarri Kukkonen PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING Minna Lahti: minnalahti@hotmail.com ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 3100 kpl / 3100 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

M

MEDLEMSAVGIFT

Sampo Marjomaa – Oudon anarkistinen eläinten puolustaja 14

RÖ ST

JÄSENMAKSU

KISTO

Tarkista kunkin toimipisteen aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

Suomalainen ja eläin – etääntymistä ja lähentymistä 10

Lipaskeräysliike: Evidensia Tikkurila auttaa terveydenhuollossa ja eläinsuojelutyössä 23

Uusi eläinsuojelulaki – sekunda jo syntyessään

AR

Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta 8

AVUSTUSTILIT DONATIONSKONTON

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja

Pääkirjoitus 3 Ledaren 4

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

Aikuisjäsen

PÄÄKIRJOITUS

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

ELÄINSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTA on nyt valmisteltu reilu puoli vuosikymmentä. Lakiluonnosta esitellessään maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi: ”Hiljaa hyvää tulee.” Vastasin, että hyvää ei odota koskaan liian kauan, mutta silloin sen, mitä odottaa, on oltava todella hyvää. Valitettavasti uuden eläinlain kohdalla tämä hyvä ei toteudu olennaisilta osin.

Toki lain valmistelijoilla on ollut edessään suuri savotta, ja he ovat pistäneet ammattitaitonsa likoon, mutta esitykseen on jäänyt monta isoa valuvikaa. Laki koskee kaikkia eläimiä, mutta eläimille ei olla luomassa oikeuksia eikä eläinten itseisarvoa tunnusteta lain pykälissä, perusteluissa kylläkin. Olennainen ongelma on se, että lain määräykset on laadittu eläinten käyttötarkoituksen, ei eläinten lajityypillisten tarpeiden mukaan. Siksi esimerkiksi kettua koskevat kahdet eri määräykset, joiden käyttö riippuu siitä, pidetäänkö sitä turkistarhassa vai eläintarhassa. Kettuhan on älykäs koiraeläin, joka tarvitsee tilaa liikkua. Silti turkistarhoilla kettuja saa pitää 0,8 neliön kokoisissa verkkopohjaisissa häkeissä. Jos joku pitäisi koiraansa samanlaisissa oloissa, hän saisi välittömästi syytteen eläinrääkkäyksestä. Eläintarhassa sitä vastoin samalle eläimelle tulee tarjota vähintään 600 neliömetrin maapohjainen tarha.

Lakiluonnoksessa perustavaa laatua oleva puute on se, että eläimen jatkuvaa vedensaantia ja liikkumismahdollisuutta ei ole säädetty pakolliseksi. Maatalouden eläinten hyvinvointia parannetaan pääasiassa lisäämällä erilaisia tukiaisia. Tämä valittu linja tulee veronmaksajille todella kalliiksi. Pitäisihän sen olla itsestään selvyys, että eläimiä hoidetaan lähtökohtaisesti hyvin. Hallitusohjelman maininta, että uudet säädökset eivät saa lisätä maatalouden kustannuksia, estää edistyksellisemmän lain laatimisen.

LAKIEHDOTUKSEN YKSI SUURI HEIKKOUS on se, ettei siinä esitetä lemmikeille pakollista tunnistusmerkintää eikä valtakunnallisen lemmikkieläinrekisterin perustamista. Nämä olisivat erinomaisia ja edullisia työkaluja, joilla voitaisiin helpottaa löytöeläinten alkuperäisten kotien löytymistä, heitteillejättäjien jäljittämistä ja estää pentutehtailua sekä lemmikkien laitonta maahantuontia.

Ihminen on siitä outo eläin, että se keksii jatkuvasti uusia tapoja kohdella toisia eläimiä huonosti.

Viimeisin villitys maailmalla on pukea puudelit lasten vaatteisiin ja pakottaa ne juoksemaan takajaloillaan, mikä on hyvin vahingollista niiden lonkille. Erilaisissa eläinnäyttelyissä harrastetaan myös kissojen ja koirien turkkien värjäämistä ja silppuamista mitä omituisimpiin muotoihin.

Eläinsuojelulakia ei pidä tehdä menneisyyden eikä edes nykyhetken näkemysten varaan. Sen on oltava

kauaskantoinen ja otettava huomioon myös tulevaisuuden muuttuvat olosuhteet. Sen on pystyttävä takaamaan kaikille eläinlajeille ja jokaiselle eläinyksilölle kunnolliset olosuhteet ja hyvä hoito paitsi normaaleissa olosuhteissa myös tulevissa muotivirtauksissa.

Tiivistetysti lakiehdotuksen plussat ja miinukset voi listata näin: Plussat • Eläimen jättäminen hoidotta ja hylkääminen kielletään yksiselitteisesti • Laaditaan niin sanottu positiivilista eli luettelo eläinlajeista, joita saa pitää tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi lemmikkeinä, sirkuksessa, tuotannossa) varten • Eläinjalostus muutetaan terveemmälle pohjalle kieltämällä sellainen jalostus, joka johtaa eläimen fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen • Kielletään piikkipannat ja sähköpannat eli niiden maahantuonti, valmistus, luovutus ja käyttö sekä hallussapito • Löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkaan säädetään kuntien velvollisuudeksi • Kielletään eläinten luovuttaminen alle 16-vuotiaille ilman huoltajan suostumusta • Kielletään niin sanottu rituaaliteurastus eli eläinten teurastus ilman tainnutusta • Kielletään sikojen tiineytyshäkit • Kielletään sonnien kytkeminen • Kielletään niin sanottu eläimeen sekaantuminen, eli ihminen ei saa olla sukupuoliyhteydessä eläinten kanssa Miinukset • Löytöeläinten lakisääteistä tallessapidon vähimmäisaikaa aiotaan lyhentää 10 vuorokauteen nykyisestä 15 vuorokaudesta • Lakiehdotelmaan ei sisälly lemmikkien pakollista tunnistusmerkintää eikä myöskään esitystä valtakunnallisen lemmikkieläinrekisterin perustamisesta • Eläimillä ei tarvitse olla vettä jatkuvasti tarjolla • Lehmien parsinavettoja ei kielletä • Sikojen pitämistä porsitushäkeissä ei kielletä • Turkistarhausta ei kielletä • Eläinsuojeluvalvonta siirtyy uuden maakuntahallinnon alaisuuteen pois nykyisiltä virkaeläinlääkäreiltä NYKYMUODOSSAAN LAKILUONNOS ON vielä raakatimantti, joka vaatii hiomista.Toivon valmistelijoille enemmän rohkeutta ja kaupunkilaisjärkeä, jotta laista tulisi hyvä ja Suomi nousisi maailman kärkimaiden joukkoon.

Lakiluonnos lähtee syksyllä lausuntokierrokselle ja menee ensi vuoden alussa eduskunnan käsittelyyn.

Se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2019 alusta.

Eläinsuojeluväen on nyt syytä olla valppaana.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

3

LEDAREN

HANNELE LUUKKAINEN ordförande

RYHDY KUUKAUSITUKIJAKSI

Den nya djurskyddslagen – sekunda redan vid födseln DEN ÖVERGRIPANDE REFORMEN AV DJURSKYDDSLAGEN har nu förberetts i över ett halvt decennium.

Då jord- och skogsbruksministeriets kanslichef Jaana Husu-Kallio presenterade lagförslaget konstaterade hon: ”Sakta men säkert blir det bra.” Jag svarade att den som väntar på något gott väntar aldrig för länge, men då bör det som väntar på vara verkligen bra. Tyvärr förverkligas detta inte i den nya djurskyddslagen väsentligt.

Visserligen har lagberedarna havt ett stor jobb framför sig, och de har använt sig av sin yrkeskunskap, men lagförslaget innehåller många stora kryphål. Lagen gäller för alla djur, men man kommer inte att skapa några rättigheter åt djuren och inte heller erkänns djurens egenvärde i lagparagraferna, utan enbart i dess motiveringar. Det grundläggande problemet är att lagens förordningar har upprättats enligt djurens användning, inte enligt djurens art-typiska behov. Därför finns det till exempel två olika förordningar för rävar, vars tillämpning beror på huruvida de hålls på pälsfarmar eller djurgårdar. Räven är ju ett intelligent hund-djur, som behöver utrymme att röra sig på. Ändå får man hålla rävar på pälsfarmar i burar som är 0,8 m² med nätbotten. Om någon skulle hålla sin hund under liknande omständigheter, skulle hen omedelbart åtalas djurplågeri. I djurparken, däremot, måste samma djur erbjudas en gård på minst 600 kvadratmeter med jordbotten.

DEN MEST GRUNDLÄGGANDE BRISTEN i lagförslaget är att djurens kontinuerliga tillgång till vatten och möjlighet att röra sig inte är fastställda som obligatoriska. Produktionsdjurens välbefinnande inom jordbruket förbättras huvudsakligen genom att öka en mängd olika subventioner. Den här valda linjen kommer att bli mycket dyr för skattebetalarna. Det borde ju vara en självklarhet att djur i princip behandlas väl. Regeringsprogrammets utlåtande om att de nya föreskrifterna inte får öka jordbrukets kostnader förhindrar stiftandet av en mer progressiv lag.

En stor svaghet i lagförslaget är att den inte innehåller obligatorisk identifieringsmärkning för keldjur samt inte heller inrättandet av ett nationellt register för sällskapsdjur. Dessa skulle vara utmärkta och billiga verktyg, som kunde underlätta upphittandet av bortsprungna djurs ursprungliga hem, uppspårandet av dem som lämnar sina djur vind för våg samt förhindra valpfabriker och olaglig införsel av sällskapsdjur.

Människan är såtillvida ett underligt djur som ständigt uppfinner nya sätt att behandla andra djur dåligt. Den senaste globala trenden är att klä pudlar i barnkläder och tvinga dem att springa på bakbenen, vilket är mycket skadligt för deras höfter. På diverse djurutställningar sysslar man även med att färga pälsarna på katter och hundar samt att klippa dem i de mest bisarra former.

Djurskyddslagen bör inte stiftas med tanke på förflutna eller ens nutida attityder. Den måste vara långt-

4

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

gående och även ta hänsyn till ändrade förutsättningar i framtiden. Den måste kunna garantera att alla djurarter och varje enskilt djur har anständiga förhållanden och god behandling inte bara under normala förhållanden utan även i framtidens modetrender.

Sammanfattningsvis kan lagförslagets för- och nackdelar listas på följande sätt: Fördelar • Underlåtenhet att lämna ett djur utan vård och överge det förbjuds otvetydigt • Man upprättar en så kallad positivlista, det vill säga ett register över djurarter som man får hålla för ett särskilt ändamål (till exempel som sällskapsdjur, på cirkus, som produktionsdjur) • Djuraveln ändras så att den får en sundare grund genom att man förbjuder sådan avel, som leder till en fysisk eller psykisk funktionsnedsättning hos djuret • Spik- och elhalsband förbjuds, det vill säga all import, tillverkning, leverans och användning samt innehav av dessa • Transport av hittedjur till deras förvaringsplats stadgas som kommunernas skyldighet • Utlämnande av djur till barn under 16 år utan föräldrarnas samtycke förbjuds • Den så kallade rituella slakten eller slakt av djur utan bedövning förbjuds • Grisarnas dräktighetsburar förbjuds • Det förbjuds att hålla tjurar fastbundna • Så kallad tidelag förbjuds, det vill säga människan får inte ha samlag med djur Nackdelar • Man tänker förkorta den lagstadgade minimiförvaringstiden för hittedjur till 10 dagar från den nuvarande 15 dagar • Lagförslaget innehåller inte en obligatorisk identifieringsmärkning av keldjur och inte heller ett förslag om upprättandet av ett nationellt keldjursregister • Djuren behöver inte ha konstant tillgång till vatten • Ladugårdar där korna hålls fastbundna i spiltor förbjuds inte • Uppfödning av svin i grisningsburar förbjuds inte • Pälsdjursuppfödning förbjuds inte • Djurskyddsövervakningen flyttas under den nya landskapsstyrelsen, bort från de nuvarande kommunveterinärerna I SIN NUVARANDE FORM är lagförslaget fortfarande en oslipad diamant som kräver slipning. Jag önskar förberedarna mer mod och urbant förnuft, så att lagen skulle bli bra och Finland skulle uppnå en position bland världens främsta nationer inom djurksydd.

Lagförslaget åker på hösten på remiss och lämnas i början av nästa år till riksdagen för behandling. Avsikten är att lagen träder i kraft i början av år 2019. Alla inom djurskyddet har nu anledning att vara vaksamma.

HALUATKO JÄSENMAKSULOMAKKEESI SÄHKÖISESTI? HESY on aloittanut jäsentensä sähköpostiosoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistys­ avain.fi-palvelua. Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä HESYn yleiseen sähköpostiosoitteeseen: hesy@hesy.fi Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu.

Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut. Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mari.aro@hesy.fi

Toistuvalla maksulla voit muistaa eläimiä kuukausittain. Lahjoitussumma voi olla pienikin – jo viidellä eurolla voimme kustantaa yhdelle eläimelle yhden päivän hoidon. Säännölliset lahjoittajat auttavat meitä toimimaan vakaalla pohjalla. Voit valita itse kohteen, jota haluat tukea. Ne ovat HESYn koiratalo, HESYn Eläinsuojelukeskuksen toiminta ja Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaushanke.

Näin ryhdyt kuukausitukijaksi Toistuva maksu

Tukisumma veloitetaan maksutililtä automaattisesti. Voit aloittaa kuukausittain toistuvan maksun verkkopankissa siten, että menet normaalisti maksuvalikkoon, josta valitset toistuvan maksun. Kirjoita tämän jälkeen valitsemasi avustuskohteen tilinumero saaja-kenttään. Kun jatkat toimintoa, pääset tekemään toistuvasta maksusta sopimuksen pankkisi kanssa.

Lämmin kiitos lahjoituksestasi hädänalaisten eläinten hyväksi!

Voit valita toistuvan maksun lahjoituskohteeksi jonkun seuraavista Eläinsuojelukeskuksen kodittomat eläimet IBAN: FI09 2001 1800 113063 Koiratalo IBAN: FI86 1572 3000 410019 Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaus IBAN: FI60 2001 1800 133194

Voit lahjoituksellasi auttaa meitä hankkimaan vaikkapa seuraavia asioita

Päivän ateriat löytöeläimelle 5 € Vuorokauden täysihoito 10 € Säkillinen kissanhiekkaa 15 € Rokotus 20 € Turvasirutus 30 € Kastraatio 50 € Sterilointi 100 €

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen 4.1.2017 myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.

TEE HESYLLE LAHJOITUS Lahjoittamalla haluamasi summan HESYlle osallistut tärkeään eläinsuojelutyöhön!

Lahjoitustilinumero NORDEA FI09 2001 1800 113063 Saaja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Viesti Lahjoitus eläinten auttamiseen Viitenumero 100586

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

5

Amsterdamin kissalaiva on ollut alkuperäisellä paikallaan Singel-kanaalissa jo 70-luvulta asti.

TEKSTI | Kati Wikström KUVAT | Kissalaivan arkisto

LAIVA ON LASTATTU

Kissalaivan toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla.

kissoilla!

Kissalaiva on Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitseva kodittomien kissojen asuttama laiva. Sen toiminnasta vastaa samanniminen yhdistys, ja kissojen päivittäisestä hoidosta huolehtivat vapaaehtoiset työntekijät lahjoitusten turvin. Pittoreskissa kanaalissa kelluvasta laivasta on tullut monien kissarakkaiden turistien suosima kohde.

A

MSTERDAMISSA on pal-

jon hylättyjä, karanneita ja kodittomia kissoja.

Kissalaiva pyrkii huolehtimaan mahdollisimman monesta kissasta: se tarjoaa niille turvallisen asuinpaikan ja hoidon, johon sisältyvät myös rokotukset. Lisäksi kissat leikataan eli kastroidaan tai steriloidaan. Jokaiselle kissalle pyritään löytämään uusi ja rakastava koti. Vapaaehtoiset työntekijät ovat kissalaivan toiminnalle korvaamaton apu.

Kissalaivassa työskentelevä Sandra kertoo ihmisten hylkäävän kissojaan lukuisten eri syiden varjolla. Yleisimpiä selityksiä hylkäämiselle ovat taloudelliset ongelmat ja kissan omistajan kuolema. Hyvin yleistä on myös kissan omistajan muuttaminen pihattomaan asuntoon, johon pihalla tai puutarhassa ulkoilemaan tottuneen kissan on vaikea sopeutua. Muita syitä hylkäämiselle ovat lasten allergiat tai kissojen ja lasten yhteensopimattomuus.

Yhdistys painottaakin eläimen hankintaa harkitseville asiakkaille sitä, että lemmikkiin on sitouduttava ja siitä aiheutuviin kuluihin on varauduttava. Harkinta-aikaa annetaan muutama päivä. Tänä aikana asiakas voi tuumia omaa tulevaa ja pitkäkestoista sitoutumistaan kissaan sekä valmiuttaan lem-

6

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

mikin hankkimiseen ja sen hoitoon. Tuleville omistajille kerrotaan, kuinka koti tehdään kissaturvalliseksi ja miten lemmikin karkaaminen estetään.

Useimmat kissat inhoavat vettä, mutta kissalaivan asukit ovat oppineet elämään veden äärellä – kunhan tassut eivät kastu. Kissalaivan avustuksella lukuisat Amsterdamin kissat ovat saaneet elintärkeää hoitoa, suojaa ja löytäneet uuden kodin.

Kodittomasta kissaperheestä yhdistystoimintaan Kissalaivan tarina alkoi vuonna 1966, kun Henriette van Weelde löysi kissaemon, joka värjötteli pentujen kanssa hänen taloaan vastapäätä kasvavan puun alla. Henriette otti kissaperheen kotiinsa. Pian hän majoitti toisenkin kodittoman kissan ja sitten jälleen seuraavan. Henriette tuli pian tunnetuksi kissarouvana, ja ihmiset alkoivat tuoda hänelle löytämiään kissoja tai omia kissojaan, joista eivät enää pystyneet itse pitämään huolta. Lopulta Henrietten koti oli täynnä kissoja. Sitten täyttyi puutarha ja lopulta kattoterassikin.

Tila kävi ahtaaksi, mutta hänelle saapuvien kodittomien kissojen määrä jatkoi kasvamistaan.

Ratkaisu löytyi Henrietten ulko-oven vierestä – kauniin kanaalin varrella si-

jaitsevista asuntolaivoista. Jos ihmiset pystyivät asumaan kanaalien varrella sijaitsevissa laivoissa, mikseivät kissatkin, hän tuumi ja päätti ostaa laajentuneelle perheelleen asuntolaivan.

Ensimmäinen laiva oli vanha proomu, jonka Henriette osti vuonna 1968.

Laiva sisustettiin ja muokattiin kissoille sopivaksi, ja pian ensimmäinen asukas muutti laivaan. Henrietten ja kissojen maine kiiri, ja laiva sai ensimmäiset vapaaehtoistyöntekijänsä. Proomuun tuli kuitenkin halkeamia kolmen vuoden jälkeen, joten uusi laiva hankittiin vuonna 1971. Tuolloin kissalaiva oli jo saavuttanut vakiintuneen aseman. Sinne tuotiin löytökissoja ja sieltä myös haettiin rakkaita kehrääjiä uusiin koteihin. Monet saapuivat tietysti vain ihastelemaan ja katselemaan kelluvaa ja täysin uniikkia kissataloa.

Vuonna 1979 kissat saivat vielä yhden asuntolaivan, jota alettiin kutsua Nooan arkin mukaan arkiksi. Laiva oli rakenteensa puolesta hyvin kodinomainen, koska siinä oli kissojen ulkoiluun sopiva aidattu alue. Kumpikin laiva sijaitsee vieläkin alkuperäisellä paikallaan Singel-kanaalin varrella.

Kaupungin viranomaiset suosittelivat virallistamaan kissalaivan, ja 3.6.1987 toiminta rekisteröitiin hyväntekeväisyydeksi. Samalla kissalaivasta tuli yhdistys.

Amsterdamin kissalaiva on täysin uniikki kohde, jota tullaan ihastelemaan pitkienkin matkojen takaa.

Kissalaiva remontoitiin täysin vuonna 2002, jotta siitä saataisiin lailliset vaatimukset täyttävä ja moderni kissojen suojatila. Uutuuttaan kiiltelevään tilaan muutti ensimmäinen asukas 3. huhtikuuta eli sattumoisin Henrietten syntymäpäivänä. Asukkaan nimi oli Bloemetje eli suomennettuna Pieni kukka.

Mahdollisimman moni kissa saa avun Kissalaiva on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla. Yhdistys ei saa toiminnalleen rahallista tukea valtiolta eikä muilta virallisilta tahoilta. Kissalaivan vapaaehtoiset työntekijät työskentelevät ilman palkkaa, mutta onneksi työstä saatu henkinen anti on hyvin palkitsevaa.

Yhdistyksen tavoitteena on auttaa niin montaa koditonta kissaa kuin mahdollista. Kissat voivat olla kulkukissoja, karkureita tai lemmikkejä, joita omistaja ei jostakin syystä enää pysty pitämään. Mukana on myös muista syistä hylättyjä entisiä lemmikkejä. Eläinlääkärit ottavat usein yhteyttä kissalaivaan, kun heidän vastaanotolleen tuodaan tällainen hylkäämisvaarassa oleva tai huonosti kohdeltu kissa. Joissakin tapauksissa yhdistys auttaa varattomia kissan omistajia kastroimaan tai steriloimaan lemmikkinsä.

Kissalaivassa työskentelevä Sandra kertoo tapauksesta, jossa yhdistys pelasti noin 50 kissaa naiselta, jolla ei ollut varaa ylläpitää eikä hoitaa katrastaan.

Eläinlääkäri tutki ja hoiti jokaisen kissan. Ne rokotettiin, mikrosirutettiin ja leikattiin. Lopuksi jokaiselle kissalle etsittiin uusi, rakastava koti.

Sandra kertoo, että pelastettujen kissojen luonteet vaihtelevat hyvinkin paljon – ei siis ole olemassa tyypillistä koditonta kissaa. Kissoista osa alkaa luottaa heti ihmiseen ja käyttäytyy sosiaalisesti, toisilta luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa ja vaivaa.

Kaikkien kissojen hoito on silti antoisaa. Erityisen palkitsevaa on, kun kissat alkavat luottaa ihmiseen ja antamaan vastarakkautta.

Yhdistys järjestää kampanjoita, joiden aikana kissojen omistajille tarjotaan mahdollisuus leikkauttaa ja mikrosiruttaa lemmikkinsä huomattavasti normaaleja taksoja edullisemmin. Esimerkiksi huhtikuussa vuonna 2009 yhdistys leikkautti 114 naaraskissaa ja 35 uroskissaa, ja lisäksi 117 kissaa sai mikrosirun.

Sandra kertoo yhdistyksen korostavan kissojen leikkauttamisen tärkeyttä.

Hän toivoisikin leikkauttamisen olevan Hollannissa pakollista kaikille muille kuin kasvatustoimintaa varten hankituille kissoille.

Laivalla oleskelevilla kissoilla on paljon virikkeitä ja ympärillä riittää hämmästeltävää.

Tukea tarvitaan aina Sandra kertoo yhdistyksen kaipaavan monenlaista apua toiminnan ylläpitoon. Rahalahjoitusten lisäksi yhdistykselle voi lähettää muun muassa kissojen leluja ja ruokaa.

Kissoja voi myös adoptoida virtuaalisesti. Tämä tarkoittaa lahjoitusta, joka ohjataan tietylle lahjoittajan valitsemalle kissalle. Kissalaivan verkkosivuille on päivitetty esittelyt laivan kaikista asukkaista, joille voi antaa henkilökohtaisen avustuksen. Yhdistyksellä on myös oma verkkokauppa, jonka valikoimaan kuuluu muun muassa yhdistyksen logolla varustettuja t-paitoja ja muita kissamaisia tuotteita.

Sandra toivottaa kaikki vierailijat tervetulleiksi laivaan, sillä kissat arvostavat myös rapsutuksia ja paikka on näkemisen arvoinen kohde. Hän kertoo, että julkisuus on kissalaivalle hyvä asia, koska kirjoituksia lukemalla ihmiset saavat tietää sen olemassaolosta ja voivat halutessaan auttaa kissoja ja laivan toimintaa. n

Kissalaivan yhteystiedot: depoezenboot@gmail.com www.depoezenboot.nl

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

7

– Hevonen on hyvä arjen pysäyttäjä. Naisten lajina ratsastus on merkittävä tekijä, jonka avulla jaksetaan arjessa.

Monipuolisuus ravi-, ratsu- ja työhevosena on yksi suomenhevosen vahvuuksista.

Hevosen hyvinvointi

ON KAIKEN LÄHTÖKOHTA TEKSTI | Pirja Peltomäki KUVAT | Anu Leppänen

Mahdollisuuksien hevonen -juhlavuosi Tänä vuonna juhlitaan sekä satavuotiasta Suomea että 110-vuotiasta suomenhevosta. Suomenhevosen historia ulottuu kauemmas, mutta niiden puhdasrotuinen jalostus alkoi 110 vuotta sitten tapahtuneesta ensimmäisestä kantakirjauksesta.

– Juhlavuoden pääpaino on ympäri Suomen järjestettävissä tapahtumissa, joita on yhteensä yli tuhat, Laitinen kertoo.

Suomenhevosella on ollut tärkeä rooli sodassa ja sodanjälkeisen Suomen jälleenrakentamisessa. Sen uurastus työhevosena maataloudessa ja metsätöissä muistetaan. Monipuolisuus ravi-, ratsuja työhevosena on alkuperäisrodun yksi vahvuus.

– Monissa tapahtumissa pääpaino on suomenhevosessa, kuten esimerkiksi syyskuun 16. päivänä Tampereella. Toivomme, että hevosalan toimijoiden innokas yhteistyö jatkuu myös juhlavuoden jälkeen, koska sille on selvästi tarvetta, Laitinen painottaa. n

ESIMERKKEJÄ JUHLAVUODEN HEVOSTAPAHTUMISTA Helsinki International Horse Show 19.–22.10. HELSINKI Shetlanninponien rotunäyttely ja Halloween-pukuhandlerit 28.10. LOIMAA Tamma- ja varsanäyttely 30.–31.10. YPÄJÄ Valtakunnallinen lämminverivarsa- ja suomen­hevosvarsanäyttely 10.–12.11. HELSINKI Suomenhevosen tarina -näytelmä 16.–26.11. RATSASTUSKESKUS AINO, JÄRVENPÄÄ Eläinten joulu ja Erätulet-ravit 3.12. KOUVOLA Suomenhevoskulkue 6.12. SAVITAIPALE Suomalainen ilta ja juhlaravit 6.12. KUOPIO www.hippolis.fi/juhlavuosi/tapahtumakalenteri

SUOMENHEVONEN Alkuperäisrotu: Ensimmäiset asiakirjamerkinnät suomenhevosesta ovat 1300-luvulta. • Luonne: Eloisa, luotettava, valpas, tottelevainen. • Ulkonäkö: Korkeus keskimäärin 157 senttimetriä. Värityksiä on useita, yleisin on rautias. • 1950-luvulla suomenhevosia oli Suomessa 408 000, tällä hetkellä määrä on noin 19 500. • Yli 75 prosenttia suomenhevosista on raviurheilukäytössä. Suomenhevonen on maailman nopeimpia kylmäverisiä ravureita. • Suomenhevonen on monipuolinen rotu, ja sitä voidaan käyttää muun muassa ravihevosena, ratsuna ja työhevosena.

Hevosalan järjestöt osallistuvat itsenäisyyden juhlistamiseen yhteisellä Mahdollisuuksien hevonen -kokonaisuudella, joka on osa Suomi 100 -ohjelmaa. • Projektin koordinoinnista vastaa Hippolis. • Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Suomen Ratsastajainliitto, Hippolis – Hevosalan Osaamiskeskus ry, Suomen Hippos ry, Suomen Hevosurheilumuseo ry, Suomenhevosliitto ry, Hevosopisto Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosurheilulehti Oy, Fintoto Oy, Vermon ravirata Oy, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry ja Satakunnan alueen Hevosjalostusliitto ry.

Oman hyvinvoinnin hakeminen hevosen kautta on selvästi lisääntynyt.

Hevosen hyvinvoinnin merkitys korostuu kaupungistumisen ja toimintaympäristön muutosten myötä. Vuonna 2017 juhlitaan 100-vuotiasta Suomea ja suomenhevosen 110-vuotista taivalta. Mahdollisuuksien hevonen -projekti on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

M

toimintaympäristön ja kaupungistumisen takia hevosen rooli on yhteiskunnassa muuttunut. Vaikka hevonen on ja tulee olemaan merkittävä osa suomalaista maaseutua ja maataloutta, on sillä kasvava rooli kasvukeskittymien harrastetoiminnassa, Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen kertoo.

Hevosalan ilosanomaa juhlistetaan tänä vuonna erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Tavoitteena on viestiä hevosen ja hevostalouden merkityksesUUTTUVAN

8

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

tä yhteiskunnassa. Oma alkuperäisrotumme suomenhevonen on juhlavuoden kirkkain tähti.

– Hevosen hyvinvointi on asia, joka on kaikessa toiminnassa mielessä. Se on kaiken lähtökohta. Liian vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta ovat suurimpia epäkohtia erityisesti harraste­hevosten kohdalla tällä hetkellä. Hevonen on luotu liikkumaan, Laitinen korostaa.

Hevonen on arjen pysäyttäjä Hevosalalla uutta tietoa tulee, ja tutkimusta tehdään jatkuvasti. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää arjen toiminnassa monin eri tavoin.

– Asioita voidaan tarkastella uuden tiedon valossa ja lisääntyvää tutkimustietoa voidaan käyttää esimerkiksi hevosten kouluttamisessa, Laitinen kertoo.

Toisaalta hevosen kanssa toimiminen vaikuttaa myös ihmisen hyvinvointiin myönteisellä tavalla.

– Oman hyvinvoinnin hakeminen hevosen kautta on selvästi lisääntynyt ja näkyy. Se voi olla oman osaamistason nostamista, valmentautumista tavoitteellisesti tai harrastamista. Kaiken ei tarvitse perustua kilpailutoimintaan, Laitinen painottaa.

Yhteiskunta muuttuu, mutta ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus säilyy.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

9

Vuonna 2010 tehtyyn kyselytutkimukseen osallistuneista vastaajista enemmistö uskoi, että koiralla on kyky tuntea kipua, mieli- ­ hyvää, kiintymystä, surua ja vihaa sekä kyky ajatella, muistaa lajitoveri ja ymmärtää oma ja lajitoverin kuolema.

Eläinasenteiden kehittyminen 100-vuotiaassa valtiossa:

Suomalainen ja eläin

ETÄÄNTYMISTÄ JA LÄHENTYMISTÄ

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomalaisen valtion historia ulottuu kuitenkin 1800-luvulle asti, jolloin siitä tuli osa Venäjän keisarikuntaa.

Autonomisena suuriruhtinaskuntana Suomi sai edellytykset kehittyä omaksi maakseen, mitä edesauttoivat 1800-luvun aikana tapahtuneet maailmanlaajuiset yhteiskunnalliset muutokset. Näihin muutoksiin kuului myös modernin eläinaktivismin synty.

TEKSTI | Päivi Hagman

Eläinten oikeudet – varhaiset määritelmät Eläinten ajatusmaailma on ollut luonnollisesti monien eri filosofien mielenkiinnon kohteena. Filosofian tutkija Kreeta Ranki on tehnyt väitöskirjan Rene Descartesin, David Humen ja Immanuel Kantin eläinteorioista, jotka kaikki osaltaan vaikuttivat siihen, miten modernit lähestymistavat eläinten ajatus- ja tunnetoimintaan ovat kehittyneet. Lähtöpisteenä voidaan pitää Descartesin ajatusta eläimestä koneena.

– Tämän lähestymistavan mukaan eläimet eivät ajattele. Tämän vuoksi niillä ei ole myöskään harkintakykyä, vaan ne pystyvät ainoastaan reagoimaan läsnä oleviin ärsykkeisiin. Ihminen toimii pitkälti samalla tavalla, mutta hänellä on lisäksi kyky valita toisin, Ranki kertoo.

10

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

– Descartesin mukaan tämä käsitys vapautti ihmiset pohtimasta sitä, että sopiiko eläimiä syödä vai ei.

Humen lähestymistapa oli eläinläheisempi. Hän tunnusti sen, että eläimellä on samanlaiset mielen kyvyt kuin ihmisellä ja että tärkein ero eläimen ja ihmisen välillä on se, että ihminen pystyy abstraktiin ajatteluun. Eläimen ajattelu on taas aina kontekstiin sidottua. Immanuel Kantin ajatukset olivat samansuuntaisia.

– Kantin mukaan aistihavainnot yhdistävät eläimiä ja ihmisiä, minkä lisäksi ihmisellä on vielä järki ja ymmärrys. Tämän vuoksi ihmisellä on velvollisuus kohdella eläimiä vastuullisesti, sillä loppujen lopuksi eläimen toiminta muistuttaa paljon ihmisen toimintaa, sanoo Ranki.

Tätä ajattelumallia kehitti eteenpäin vielä enemmän Jeremy Bentham, jon-

ka ajatukset muodostavat yhden nykyisen eläinaktivismin juurista. Hänen mukaansa eläimen moraalisen arvon kannalta oli merkityksetöntä, kykenivätkö ne ajattelemaan vai eivät. Sen sijaan ratkaisevaa oli se, että oliko eläimillä kyky kärsiä.

Eläinasenteet varhaisessa Suomessa Eläinsuojeluliike käynnistyi Suomessa samaan aikaan kuin muualla maailmassa 1800-luvun aikana. Kansan sivistämistä pidettiin tuolloin tärkeänä tehtävänä ja eläinten inhimillisen kohtelun nähtiin olevan merkittävä osa sivistyneen ihmisen käyttäytymistä. Varhaisten eläinsuojeluryhmien keskeisenä suojelukohteena oli hevonen.

– Hevonen oli kaupungeissa näkyvä eläin, mikä teki myös sen kärsimyksis-

tä näkyvää, täsmentää yleisen historian professori Taina Syrjämaa.

Syrjämaa johtaa Turun yliopistossa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan eläinten ja ihmisten vuorovaikutusta 1800-luvulta lähtien. Eläinsuojelun lisäksi tutkimuksen kohteena on ollut myös eläimiin liittyvä harrastustoiminta. Syrjämaa on tutkinut muun muassa koiranäyttelyitä, jotka käynnistyivät Suomessa 1890-luvulla.

– Koiranäyttelyitä järjestivät sivistyneistön edustajat, mikä johti siihen, että niihin liittyi paljon elitismiä. Sivistyneistö katsoi ymmärtävänsä eläimiä paremmin kuin niin sanottu rahvas, kertoo Syrjämaa.

Samalla kuitenkin ihmisen ja eläimen läheinen suhde, joka ei liittynyt suoranaisesti elinkeinon harjoittamiseen, tuli yhteiskunnallisesti arvostetuk-

si ja tie yhä laajenevalle lemmikki­eläin­ kulttuurille aukesi.

Myös tavallinen kansa oli kiinnostunut eläimistään ja niiden hyvinvoinnista. Historiallisista aineistoista on tullut hyvin esille se, että monet navettakissat olivat ihmisperheilleen rakkaita siinä missä nykypäivän kotikissatkin. Eläimiin kohdistuva hellyys ei ole ainoastaan nykyaikainen ilmiö, vaikka lemmikkieläimiä on nyt enemmän kuin koskaan. Monilla nykyisillä käytännöillä on myös melko pitkä historia.

– Esimerkiksi koirille on tuotettu teollisesti niiden omia tuotteita jo 1800-luvulta asti, Syrjämaa mainitsee.

Modernit eläinsuhteet Suomalaisten läheisimmät eläinsuhteet ovat muodostuneet lemmikki- ja harHESY | JÄSENLEHTI 2/2017

11

Varhaisten eläinsuojeluryhmien keskeisenä suojelukohteena oli Suomessa hevonen.

Tieteellinen ymmärrys selkärangattomien eläinten kivuntuntokyvystä on vielä puutteellista, mutta tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että esimerkiksi jotkin äyriäiset tuntevat kipua.

12

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

rastuseläimiin. Seuraeläinten suosio ja lukumäärät ovat kasvaneet, ja ihmiset luovat entistä voimakkaampia kiintymyssuhteita eläimiin.

– Vaikka lemmikkieläinten tunnemerkitys on voimistunut, lemmikkien suosion kasvulla on myös varjopuolensa. Esimerkiksi jalostukseen liittyvät terveysongelmat ja pentutehtailu ovat nousseet keskeisiksi lemmikkieläinten hyvinvoinnin kysymyksiksi, huomauttaa Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Saara Kupsala.

Kupsala on ollut mukana tekemässä tutkimusta suomalaisten käsityksistä eläinten kognitiivisista – eli tiedollisista – ja emotionaalisista kyvyistä. Vuonna 2010 tehdyssä kyselytutkimuksessa, johon osallistui yli 1800 aikuista suomalaista, vastaajilta kysyttiin mielipiteitä kahdeksasta eri eläinlajista ja niiden kyvyistä tuntea esimerkiksi kipua tai muistaa omia lajitovereitaan. Vastaajat selvästi kokivat, että mukana olleista eläinlajeista koiralla oli tällaisia kykyjä eniten.

– Enemmistö uskoi, että koiralla on kyky tuntea kipua, mielihyvää, kiintymystä, surua ja vihaa sekä kyky ajatella, muistaa lajitoveri ja ymmärtää oma ja lajitoverin kuolema. Enemmistö uskoi, että myös muilla tutkimuksessa mukana olleilla nisäkkäillä oli samat kyvyt, mutta joidenkin kykyjen kohdalla erot koiraan olivat huomattavat.

Suomalainen on siis läheinen lemmikkiensä kanssa. Tämä vaikuttaa eläinten elämään monin tavoin.

– Lemmikkieläinten liikkumisen piiristä on tullut rajoitetumpi, ja eläinten keskinäiset suhteet ovat vähentyneet.

Esimerkiksi kissat voivat viettää elämänsä täysin erillään toisista kissoista, kertoo Syrjämaa.

Suomalainen ja luonnoneläimet Teollistuminen vaikutti Suomessa vahvasti siinä missä muuallakin maailmassa, ja se yhdessä kaupungistumisen kanssa on vaikuttanut voimakkaasti ihmisten ja eläinten välisiin suhteisiin.

Syrjämaan mukaan ihmiset ovat samanaikaisesti sekä etääntyneet luonnosta että lähentyneet sitä.

– Ei voida esimerkiksi yksinkertaistaa, että kaupunkilaisilla olisi heikommat suhteet eläimiin kuin muilla. Kyse on monimutkaisemmasta asiasta, Syrjämaa sanoo.

Samanlaista etääntymistä ja lähentymistä on tapahtunut myös eläinten puolella. Ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo, joka on tutkinut kaupunkieläimistön historiaa, kertoo, että vaikka maanviljely ja karjatalous ovatkin vaikuttaneet Suomen luontoon pinta-alallisesti kaupunkeja enemmän, kaupunkien laajetessa monista kasveista ja eläimistä on tullut pysyvästi kaupunkien asukkaita.

– Kyse on ilman muuta sadoista lajeista, sanoo Vuorisalo.

– Esimerkiksi Turun alueella pesii säännöllisesti 130–140 lintulajia, joista rakennetulle alueelle on asettunut yli 60 lajia. Turun alueella on tavattu noin

50 nisäkäslajia, joista suurin osa on huomaamattomia lepakoita tai pikkunisäkkäitä. Vastaavia lukuja saadaan myös Etelä-Suomen muista kaupungeista.

Kaupungeissa menestyvät sellaiset lajit, jotka sietävät ihmisten ja liikenteen läheisyyttä. Tällaisiin lajeihin kuuluvat Vuorisalon mukaan muun muassa varislinnut ja talviruokinnasta hyötyvät linnut. Sen sijaan lähialueiden luonnonympäristöistä riippuvaiset lajit, kuten esimerkiksi metsäkanalinnut, ovat kärsineet kaupunkien laajentumisesta.

Kaupungissa elämisellä on myös omat negatiiviset vaikutuksensa.

– Esimerkiksi variksella esiintyy kaupungeissa osittaisalbinismia ja siipi­sulkien katkeilua. Molempien vaivojen syynä on ilmeisesti ”roskaruoan” syöminen.

Eläinoikeuksien maa Oli suomalainen läheisessä suhteessa luontoon tai ei, niin eläinten oikeuksista ollaan edelleen kiinnostuneita. Tälläkin kiinnostuksella on pitkä historia, mikä on selvinnyt ”Eläinten toimijuus yhteiskunnassa” -hankkeen aikana.

– Koe-eläinten käyttöä tieteessä vastustettiin jo 1800-luvulla ja siitä käytiin yleistä keskustelua laajalti tiedepiirien ulkopuolella, sanoo Syrjämaa.

Tiede on kuitenkin tullut tavallista kansaa vastaan myöhempinä vuosikymmeninä. Kupsalan mukaan tutkimus eläinten kognitiosta, tunteista, sosiaalisesta käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista on kasvanut merkittävästi. Tämä on puolestaan vaikuttanut ihmisten käsityksiin eläimistä.

– Tiede tuo esiin koko ajan uusia kykyjä, joita ei eläimillä aikaisemmin nähty olevan. Tämän seurauksena on alkanut ilmaantua vaatimuksia eläinten moraalisen ja juridisen yhteiskunnallisen aseman uudistamiseksi. Eläinten hyvinvointiin liittyvän tieteellisen tiedon lisääntyminen on nostattanut myös vaateita siitä, että eläinsuojelusäädösten tulisi vahvemmin pohjautua tutkimustietoon eläinten hyvinvoinnista, Kupsala kertoo.

laisten asenteita tuotantoeläimiä kohtaan. Hän huomauttaa, että samalla kun ihmiset ovat tulleet läheisemmiksi lemmikkieläinten kanssa, he ovat etääntyneet eläintuotannon todellisuudesta.

– Eläinten hyötykäyttö ruoan ja muiden kulutustuotteiden lähteinä on muuttunut entistä teollisemmaksi, ja lihankulutus on kasvanut. Samalla teollinen eläintuotanto on tullut entistä näkymättömämmäksi kuluttajille, hän huomauttaa.

Eri eläinlajit asetetaan myös selvästi eri asemaan toisiinsa nähden. Vuonna 2010 tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan vastaajat uskoivat, että koiralla on samoja emotionaalisia ja kognitiivisia kykyjä kuin ihmisellä. Sen sijaan muihin tutkimuksessa mukana olleisiin nisäkkäisiin – lehmään, sikaan, suteen ja hirveen – näitä kykyjä liitettiin vähemmän. Kanan, lohen ja katkaravun kognitiivisiin ja emotionaalisiin kykyihin uskottiin kaikista vähiten.

Tutkimustulokset heijastavat kansainvälisten tutkimusten havaintoja siitä, että ihmiset liittävät enemmän mielellisiä kykyjä sellaisiin eläimiin, jotka ovat biologisesti ja sosiaalisesti läheisempiä ihmisille, kuin eläimiin, jotka ovat ihmiselle kaukaisia. Vastaavasti eläimet, joihin liittyy paljon negatiivisia mielikuvia, mielletään kognitioltaan yksinkertaisemmiksi.

– Suteen liitettiin tutkimuksessa vähemmän kykyjä kuin koiriin, vaikka kyseessä on kaksi biologisesti toisilleen läheistä eläintä, sanoo Kupsala.

Uusi tutkimus pyrkii kuitenkin korjaamaan näitä ajatusmalleja. Kanojen kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista kyvyistä on saatu yhä enemmän uusia tutkimustuloksia. Vaikuttaakin siltä, että ihmiset aliarvioivat kanojen mentaalisia ja emotionaalisia kykyjä. Samaten kalat ovat paljastuneet erittäin oppivaisiksi eläimiksi, joiden käyttäytyminen on monimutkaisempaa kuin luullaan.

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että myös selkärangattomat eläimet kykenevät kommunikoimaan keskenään sekä oppimaan ja muistamaan asioita. Itävaltalainen Karl von Frisch sai vuonna 1973 Nobelin palkinnon mehiläisten kommunikaatiota koskevista tutkimuksistaan.

– Selkärangattomia eläimiä voidaan kohdella tavalla, joka osoittaa, että niiden ajatellaan olevan kyvyttömiä tuntemaan. Tieteellinen ymmärrys selkärangattomien eläinten kivuntuntokyvystä on vielä puutteellista, mutta tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että esimerkiksi jotkin äyriäiset tuntevat kipua, huomauttaa Kupsala.

Suomalaisilla – ihmisillä yleensä – on siis vielä opittavaa. n

Samalla kun ihmiset ovat tulleet läheisemmiksi lemmikkieläinten kanssa, he ovat etääntyneet eläintuotannon todellisuudesta.

Petraamisen varaa Vaikka lemmikkieläinten ja ihmisten väliset suhteet ovatkin muuttuneet läheisemmiksi vuosikymmenien myötä, niin toisissa ihmisten ja eläinten välisissä suhteissa on vielä parantamisen varaa. Kupsala on ollut mukana tutkimassa suomaHESY | JÄSENLEHTI 2/2017

13

TEKSTI JA KUVAT | Iida Korhonen

hän läpi sormien. Siitä on tullut populaarikulttuurin merkkipaalu, kun se on niin pitkäikäinen ohjelma. Nyt taitaa olla ohjelman 13. vuosi menossa.

– Länsimaisen nykyihmisen suhde lihansyöntiin on kiehtovasti perverssi asia. Puhumme wieninleikkeestä ja burgerista, mutta emme Mansikin vasemmasta pakarasta – etäännytämme itsemme tietoisesti, sanoo Hauskat kotivideot -ohjelmasta tuttu mediapersoona Sampo Marjomaa.

SAMPO MARJOMAA

oudon anarkistinen eläinten puolustaja Hauskat kotivideot -ohjelmasta tuttu Sampo Marjomaa on juuri niin huumorintajuinen ja suora kuin hänen jo yli kymmenen vuoden ajan televisiossa pyörinyt ohjelmansakin. Marjomaa ei kaunistele puhuessaan turkiseläimistä tai lihantuotannosta. Hän tietää, että eläimiä ja luontoa koskevat kipeätkin asiat täytyy paketoida siten, että ne vetoavat valtavirtaan – tähän hän käyttää itse suurimmaksi osaksi huumoria.

T

hieman käheän oloinen mediapersoona pyytää kahvilassa lattensa kauramaidolla.

Sampo Marjomaan mukaan eläinten- ja ympäristönsuojelussa on tehtävä jokapäiväisiä valintoja.

Hänen flunssaansa ei ole helpottanut pölyisessä, hylätyssä tehdasmiljöössä suoritetun musiikkivideon kuvaukset. Sampo ujuttaa myös Dark Country -bändinsä toimintaan eläinten oikeuksia. Tapa on hänelle ominainen, sillä hän haluaa yhdistellä eläinoikeusasioita omaan teke14

OUKOKUISENA PÄIVÄNÄ

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

miseensä säännöllisesti – kyse on pikemminkin elämäntavasta kuin suorituksesta.

– Tykkään marginaalisista asioista, jotka ovat undergroundia, mutta minua kiinnostaa tuoda niitä valtavirtaan. Vähän niin kuin Hauskat kotivideot -ohjelmakin on oudon anarkistinen ja mediakriittinen ohjelma. Se on marginaalista sisältöä, joka on tungettu valtavirtaan.

Se on Troijan hevonen minulle. Tuon siinä esille mediakritiikkiä, uskontokriittisyyttäni – ja politiikan lisäksi myös eläinoikeusasioita. Silloin se on aktivismia ja anarkiaa pureskeltavassa muodossa.

Pureskeltavalla muodolla Marjomaa tarkoittaa esimerkiksi huumoria, sillä kärsivien eläinten kuvia tai pitkää selostusta esimerkiksi turkis- tai teuraseläinten kohtelusta ei haluta kuulla.

– Kaikilla meillä on ongelmia kuluttamisen ja valintojen kanssa. Kituvaa eläintä tai rääkättyä laboratorioötökkää ei haluta nähdä kuvissa. On kyse siitä, miten asiat tuodaan esille. Huumori on erittäin hyvä keino. Silloin ihmiset haluavat itse kuulla lisää. Saarnahenkisesti puhtaasta asiasta paasaaminen karkottaa ihmiset.

Huumori näkyy selvästi Marjomaan toimittamassa, käsikirjoittamassa, tuottamassa ja juontamassa Hauskat kotivideot -televisiosarjassa.

– Pystyn tuomaan siinä asiat esille juuri kuten haluan. Jos Hauskat kotivideot -ohjelmaa ei olisi olemassa ja joku ehdottaisi koko perheen ohjelmaa, joka kestää tunnin ja jossa juontaja vitsailee paavista, haukkuisi kiinalaisia eläinoikeuksista ja japanilaisia delfiinin nuijimisesta, niin se ei varmaan olisi ok. Nelonen antaa minun toimia ja tehdä tätä ohjelmaa. Ehkä he katsovat asioita vä-

Veri kiehahtaa eläinten päähän potkimisesta Sampo Marjomaa on ollut kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista jo pienestä lapsesta. Jos hän on nähnyt jonkun kohtelevan eläimiä huonosti, hän on takuuvarmasti avannut suunsa.

– Eläinten oikeudet ovat luonnostaan puhuttaneet minua enemmän kuin ihmisoikeudet. Haluan puhua eläinten puolesta, koska ne eivät voi sitä itse tehdä. Eläimet ovat pahiten päähän potkittuja. Ne häviävät aina ja ovat kapitalistisessa korporaatiomaailmassamme niitä, jotka joutuvat kärsimään. Eläinten kärsimystä ylenkatsotaan. Länsimaisen nykyihmisen suhde lihansyöntiin on kiehtovasti perverssi asia. Kaikki tietävät, että siinä on paljon ongelmia, mutta ihmiset haluavat olla ajattelematta asiaa. Puhumme wieninleikkeestä ja burgerista, mutta emme Mansikin vasemmasta pakarasta – etäännytämme itsemme tietoisesti.

Marjomaa kannustaa ihmisiä tekemään valintoja ja miettimään, mitä syövät.

– Aloita vaikka vähentämällä punaista lihaa. Ympäristö kiittää, ja saat enemmän karmapisteitä. Aika tyhmä pitää olla, jos ei tule mieleen, että siinä sinun kahden euron eineksessäsi on jotain hämärää taustalla. Mistä se on tullut ja miten se on elänyt, kun saat sen niin halvalla? On haasteellista, kun ihmiset haluavat halpoja asioita. Lihan pitäisi olla luksustuote, jota ei syödä joka päivä. Sen pitäisi olla juhlahetken juttu, kuten esimerkiksi kallis samppanja, jos haluat sen.

Yhtenä haastavimmista aiheista suomalaisessa eläinsuojelussa Marjomaa pitää turkistarhausta, jota puolustellaan perinneammattina ja eettisellä leimalla.

– Olemme jääneet jälkeen tässä asiassa pahasti. Jos minulta kysytään, niin kieltäisin turkistarhauksen kokonaan.

En näe sitä arvokkaana perinneammattina. Teollisen turkiksen tuottamiseen liittyy hyvin paljon ongelmia. On irvokasta, miten sitä markkinoidaan Kiinaan. Leena Harkimo ja turkiksenedistämistiimit ovat saaneet turkisten kulutuksen nousuun. Se on täysin tarpeetonta. Jos kettuja on pakko kiduttaa, niin antaisivat niille edes lajille ominaiset elinolosuhteet, toteaa Marjomaa.

Hän muistuttaa samalla, että esimerkiksi Britanniassa ja Hollannissa turkistarhaus on kielletty. Marjomaan mielestä eettistä turkista ei ole olemassakaan.

Sanaa viljellään hänen mukaansa omantunnon lievittämiseksi.

– EU-lainsäädännössä luomuleimaa ei saa summittaisesti lyödä mihin vain, mutta sanan eettinen saa lisätä mihin tahansa tuotteeseen markkinointimielessä. Siksi suomalaisia turkiksia markkinoidaan nyt eettisinä – se ei tarkoita yhtään mitään.

Sinkuille vinkki: Menkää vapaaehtoistöihin Sampo Marjomaa tekee itse paljon vapaaehtoistyötä. Hän on muun muassa luonnonsuojelun hyväksi norsunluukoiria kouluttavan Team Rokan suojelija ja edistänyt norsunluukoiraprojektin viestintää ja markkinointia. Lisäksi hän on usein vapaaehtoisena eri eläinten hyvinvointiin ja pelastamiseen liittyvissä tapahtumissa. Hiljattain hän oli mukana Löytöeläin burleski -tapahtumassa, jossa vapaaehtoistyöllä kerättiin 3 000 euroa Hartolan eläintalolle. Tämän tapahtuman itsekin burleskia harrastava Marjomaa toteuttaisi mielellään uudelleen.

– Aikaa riittää, koska olen motivoitunut siitä, mitä teen. En ole stressaantunut enkä tarvitse erityisesti lomaa tekemisistäni. Aikaa riittää, kun olet innostunut. Vapaaehtoistyö tärkeiden asioiden parissa on pikemminkin elämäntapa.

Mediapersoonan mukaan vapaaehtoistyöstä löytää helposti kaltaisiaan ja sen tekeminen kertoo ihmisestä paljon.

– Olet nihilistinen itsekäs sika, jos haluat kaikesta rahaa. Se ei kerro hyvää luonteestasi. Vapaaehtoistyö on mahtava keino tavata uusia ihmisiä. Siinä pystyt tuulettamaan aivojasi. Sinkuille terveisiä, että vapaaehtoistyössä tapaa empaattisia ja hyviä tyyppejä. Mene sinne, älä Tinderiin! Miksi et kokeilisi tehdä jotain, mihin uskot? Jos ei usko mihinkään, niin sitten voi sulkeutua suoraan arkkuun. Olemme niin lyhyen aikaa täällä, että kannattaa avartaa sitä omaa maailmankuvaa. n Juttu on tehty yhteistyössä Hiiop100.fisivuston kanssa. Hiiop! 100 vuotta vapaaehtoistyötä haastaa kaikki suomalaiset kokeilemaan vapaaehtoistyötä vuonna 2017 lahjana satavuotiaalle Suomelle. Lisätietoja: www.hiiop100.fi

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

15

Toistuvan pakottamisen tai rankaisemisen seurauksena koira voi stressaantua entisestään ja menettää luottamuksen ihmisiin.

Pahimmillaan koira voi muuttua vaaralliseksi tai passivoitua masennuksen kaltaiseen tilaan.

Kovalla kädellä koulutettu koira voi olla

TIKITTÄVÄ AIKAPOMMI Koiran kouluttaminen kovakätisin metodein ja pakottavin koulutusvälinein ei ole oikotie onneen vaan mahdollisesti jopa pikatie ongelmiin. Pakottamiseen perustuvat koulutusmetodit ja -välineet eivät pureudu koiran käytösongelmien syihin ja lisäävät koiran stressiä. Lopputuloksena kotisohvalta voi löytyä apaattiseksi alistettu koira tai arvaamaton räyhääjä.

TEKSTI | Erja Veivo

K

OIRIEN TYYPILLISIMPIÄ käy-

tösongelmia ovat hihnassa vetäminen, remmiräyhääminen, kodin irtaimiston tuhoaminen ja aggressiivinen käyttäytyminen. Koiran käytösongelmat liittyvät usein käsillä olevaan tilanteeseen ja siihen, että koiralle ei ole opetettu toivottua käyttäytymistä. Ei-toivottu käytös voi ilmentää myös koiran normaalia lajityypillistä käyttäytymistä.

16

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

Mikäli koiranomistajalla ei ole taitoja tulkita koiran käytöstä eikä kärsivällisyyttä ratkoa ongelmakäytöksen taustalla olevia motiiveja, hän saattaa turvautua koviin koulutusotteisiin tai estää ei-toivotun käytöksen apuvälineiden avulla.

– On näennäisesti helppoa ostaa ongelmaan nopea ja vaivaton ratkaisu.

Koiralla on vahva motivaatio välttää pelkoa, kipua ja epämiellyttävää oloa, joten se kyllä oppii rankaisemalla, sitä ei voida kiistää. On eri asia, onko tällainen

koulutus eettisesti oikein ja koiran hyvinvoinnin kannalta reilua. Huomiotta jää usein se, miksi koira on tottelematon. Kovilla metodeilla tukahdutetaan oireet, mutta niiden perimmäiset syyt jäävät hoitamatta, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Sanni Somppi.

Usein käytösongelmien ratkominen rangaistuksilla johtaa noidankehään.

Jos koira rähjää kadulla vastaan tuleville koirille pelkonsa takia ja sitä rangaistaan tästä, pelko vain kasvaa. Vastaavasti koira, joka ei kykene keskittymään epäotollisen vireystilansa takia koulutustilanteessa ja saa siitä rangaistuksen, stressaantuu, minkä seurauksena sen keskittymiskyky herpaantuu entisestään.

– Vaikka yksittäinen rangaistus olisi sinänsä lievä, toistuva kurittaminen voi johtaa siihen, että koira ennakoi rankaisua ja elää alituisessa ahdistuneisuuden tilassa. Pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa käytösongelmia. Se myös heikentää koiran ja omistajan suhdetta. Ahdistus on kokonaisvaltainen psykofyysinen olotila, jossa koiran koko elimistön ja mielen tasapaino järkkyy. Se vaikuttaa koiran tapaan kokea asiat ja suhtautua eri tilanteisiin. Stressaantunut ja ahdistunut eläin herkistyy muille peloille, ja pelko puolestaan saattaa ilmetä aggressiivisuutena.

Kovakätisen koulutuksen vaarat Kovakätinen kouluttaminen vahingoittaa koiraa monin tavoin. Jos rangaistukset toistuvat ja ovat vaikeasti ennakoitavissa, koira voi alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta. Tämä vastaa ihmisen masennusta.

– Tällainen koira on välinpitämätön ja näennäisen helposti käsiteltävissä. Opittu avuttomuus on kuitenkin psyykkinen häiriötila ja vakava hyvinvointiongelma. Se passivoittaa, aiheuttaa kognitiivisten toimintojen häiriöitä ja heikentää immuniteettijärjestelmää, Somppi kertoo.

Rangaistuksen haittavaikutukset ovat pahimmat silloin, kun eläin ei pysty itse ennakoimaan eikä käytöksellään vaikuttamaan rangaistuksen ajoittumiseen.

Siksi rangaistusperusteisia menetelmiä käyttävän koirankouluttajan olisi osattava käyttää rangaistusta prikulleen oikeaan aikaan ja lukea koiran elekieltä, jotta koira osaa liittää rangaistuksen oikeaan asiaan. Somppi kehottaa koiranomistajia kuitenkin luopumaan kokonaan pakottavista koulutustavoista.

– Rangaistusperusteisesti koulutettu koira voi muuttua arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi ihmisiä kohtaan. Kovat otteet heikentävät koiran itsevarmuutta, hidastavat oppimista ja vaikeuttavat monimutkaisista tehtävistä selviytymistä. Rangaistusperusteisten menetelmien seurauksena niin koira, ohjaaja kuin joku täysin sivullinenkin – esimerkiksi oma lapsi – voi vahingoittua. Sen sijaan palkkiota käytettäessä koiralle tulee joskus opetettua puolivahingossa jotain hassua, mutta harvemmin mitään vakavasti haitallista, Somppi selventää.

Pakottavien ja rangaistukseen perustuvien pantojen ja kaulainten käyttö vahingoittaa koiraa yhtä lailla. Esimerkiksi melko yleiset ja monissa eläintarvikeliikkeissä myynnissä olevat ketjukaulaimet voivat vaurioittaa pysyvästi koiran niskaa ja kurkunpäätä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamista, mikä voi johtaa jopa sokeuteen. Suomessa on sallittua käyttää myös niin sanottuja pyörein metallikaarin varustettuja koulutuskaulaimia ja impulssipantoja, jotka voivat aiheuttaa koiralle iho-oireita, kipua ja pelkotiloja.

Sompin mielestä sitruunapannat ja ultraäänipannat ovat eettisempi vaihtoehto koiran koulutukseen kuin sähköpannat ja piikkipannat. Niidenkin käyttöä tulisi silti välttää.

– Haukunestopannoista erittyvä epämiellyttävä haju tai lähtevä ääni aiheuttaa koiralle toistuvaa stressiä ja pelkoa, mikä voi yleistyä muihinkin tilanteisiin.

Usein näillä pannoilla pyritään vaientamaan koira, joka haukkuu esimerkiksi kotona yksin jäädessään. Haukkumalla koira ilmentää ahdistuneisuuttaan ja pelkoaan. Jos ongelmaa sitten yritetään hoitaa lisäämällä koiran pelkoa rangaistusvälineillä, varsinainen ongelma ei siitä ainakaan helpotu, vaikka ongelman yksi oire, esimerkiksi haukkuminen, saataisiin tukahdutettua. Tilalle voi tulla uusi oire tai koiralle voi puhjeta jokin uusi käytösongelma.

Valistusta virkakoirien koulutukseen Kovakätistä koulutusta ja pakottavia koulutusvälineitä käyttävät eivät yleensä tiedä, että käytösongelman voisi ratkaista vaarantamatta koiran hyvinvointia. Somppi ei usko, että koiranomistajat haluaisivat tahallaan vahingoittaa lemmikkejään. He vain ovat kokeneet pakottavat metodit toimiviksi eivätkä näe niissä hyvinvointiongelmaa.

– Monet kokeneet koiraharrastajat käyttävät esimerkiksi ketjukaulaimia rutiininomaisesti tavanomaisessa koulutuksessa. Palvelukoirakokeissa ketjukaulaimet ovat jopa pakollisia, vaikkakin niiden pitää olla niin sanotussa eikuristavassa asennossa. Harjoituksissa näitä pantoja käytetään myös pakotevälineinä. Useimmiten kaulaimella annettuja pakotteita ei mielletä rangaistuksiksi eikä niiden ymmärretä voivan aiheuttaa koiralle kipua ja haittaa. Tähän on syynä tietotaidon puute: koiran stressikäytöstä ei osata tulkita eikä perinteisten koulutusmenetelmien kyseenalaistamista nähdä siksi tarpeelliseksi.

Virkakoiria on perinteisesti koulutettu kovalla kädellä. Viime vuosina asenteet ja koulutusmallit ovat onneksi muuttuneet, ja esimerkiksi Suomen poliisin ja Rajavartiolaitoksen koirien koulutuksessa on otettu käyttöön positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja.

– Täytyy muistaa, että virkakoirat on koulutettu myös voimankäyttöön. Niiden täytyy olla hallittavissa joka tilanteessa, vaikka koira olisi kiihkeässä mielentilassa. Kyseiset koirat on jalostettu ja koulutettu reaktiivisiksi, joten on tavallaan ymmärrettävää, että niiden hallinnan on oltava tiukempaa vaaratilanteiden välttämiseksi. Koiran hallintaa voidaan kouluttaa myös positiivisilla menetelmillä. Tutkimusten mukaan pehmeämmillä menetelmillä voidaan opettaa koiralle kaikki samat tehtävät kuin rangaistukseen perustuvilla menetelmillä ja näin koulutetut koirat ovat jopa suoritusvarmempia. Pehmeillä metodeilla koulutettujen virkakoirien työikäkin on pidempi kuin kovakätisesti koulituilla, Somppi selventää.

Jos koiran koulutuksessa käytetään rangaistuksia ja ne toistuvat ja ovat vaikeasti ennakoitavissa, koira voi alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

17

Palveluskoiratoimintaan voidaan vaikuttaa valistamalla ja osoittamalla, että pehmeämmilläkin menetelmillä voidaan saada aikaan näyttävästi toimivia ja menestyviä koiria.

– Koiraa voidaan opettaa ilon kautta.

Eläintä palkitaan, kun se toimii oikein.

Kun eläin käyttäytyy ei-toivotusti, siltä poistetaan mahdollisuus palkkioon.

Näin eläin oppii hyvin nopeasti nauttimaan koulutuksesta ja toimii aktiivisesti tavoitellakseen mielihyvää tuottavaa palkintoa. Palkinto voi olla ruokaa, leikkiä tai rapsutuksia, Somppi kertoo.

Kovalla kädellä koulien saadaan aikaiseksi vain entistä arvaamattomampia koiria.

Eläinalan opintoihin koiratietoutta Koirien kovakätistä kouluttamista voidaan suitsia lainsäädännöllä ja rajoittamalla kauppaa esimerkiksi siten, että impulssipantojen myynti kiellettäisiin.

Sompin mielestä lainsäädäntöön voitaisiin vaatia ainakin kirjausta, jossa eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia tukeviin pehmeisiin menetelmiin.

Tärkeintä olisi kuitenkin panostaa valistukseen. Eläinlääkäreiden, pieneläinhoitajien, eläintenkouluttajien sekä eläinkaupan alalla toimivien opintoihin olisi sisällytettävä eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tulkitsemista

sekä tietoa eläinten tuntemiskyvystä ja pehmeistä koulutusmetodeista.

– Monestihan koiranomistaja kääntyy ongelmissaan ensiksi eläinkaupan puoleen. Siellä hänelle saatetaan myydä sitruunapanta. Jos myyjä on valveutunut, asiakas saatetaan ohjata joko eläinlääkärin tai koirankouluttajan pakeille.

Myös koirankasvattajien rooli on tärkeä. Moni rotukoiranomistaja kääntyy ongelmatilanteissa pennun kasvattajan puoleen. Silläkin on merkitystä, millaisen esimerkin annamme omille lapsillemme. Tietoa eläinten käyttäytymisestä ja kyvystä tuntea pitäisi viedä päiväkoteihin ja kouluihin.

Palkitsemiseen perustuvia koulutusvälineitä soisi myös nähtävän nykyistä enemmän eläinkauppojen valikoimissa.

Esimerkiksi eroahdistustaan haukkuvan koiran hoitoon on kehitetty namikone, joka palkitsee koiraa sen ollessa hiljaa.

Näin koira oppii olemaan haukkumatta ja ehkä myös nauttimaan yksinolosta mukavaa ajanvietettä tarjoavan herkkukoneen kanssa.

– Tällaisille tuotteille olisi kysyntää.

Tarvitaan kaupallisia apuvälineitä, jotka parantavat koiran ja ihmisen kommunikaatiota sekä kannustavat omistajia turvautumaan positiivisiin koulutusmenetelmiin koiran opettamisessa. n

Koiran koulutuksessa ei tule käyttää rankaisuun pohjautuvia ja koiraa vahingoittavia varusteita kuten piikki- ja impulssipantoja tai kuristavia ketjukaulaimia.

Pesula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Pehmeillä tekniikoilla koulutetut koirat ovat rohkeampia, itsevarmempia, leikkisämpiä ja rennompia kuin kovakätisesti koulitut lajikaverinsa.

18

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

LEMMIKKIEN ULKOILUTUKSESSA kannattaa käyttää vain

valmistajien tekemiä pantoja, hihnoja ja valjaita, ei omatekoisia versioita. Itse tehdyt pannat ja taluttimet eivät ole välttämättä riittävän kestäviä, ja eläin voi päästä niistä karkuun. Esimerkiksi kotiompelukoneen ompeleet voivat olla laadultaan heiveröisempiä kuin ammattilaisten tekemissä tuotteissa. Myös valjaiden istuvuudessa voi olla eroja. Väärin suunnitellut valjaat voivat hangata ja painaa eläintä. n

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

PEHMEÄT MENETELMÄT PARANTAVAT ELÄINSUHDETTA Niin sanotut pehmeät koirankoulutusmenetelmät ovat yksinkertaisia ja monipuolisesti hyödynnettäviä. Niissä edetään niin pienin askelin, jotta koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässä usein.

– Pehmeät koulutusmetodit ovat palkitsevia ja parantavat koiran ja sen omistajan suhdetta. Tunteet tarttuvat koirasta ihmiseen jopa fysiologisella tasolla: koiran hyvän olon hormonit lisäävät niiden erittymistä positiivisen vuorovaikutuksen kautta myös ihmisessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa koiran silittämistä, vuorovaikutteista katsekontaktia tai muuta miellyttävää sosiaalista kanssakäymistä ihmisen ja koiran välillä, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Sanni Somppi.

Tutkimusten mukaan pehmeillä tekniikoilla koulutetut koirat ovat rohkeampia, itsevarmempia, leikkisämpiä ja rennompia kuin kovakätisesti koulitut lajikaverinsa. Ne oppivat nopeammin ja suoriutuvat tehtävistä paremmin. Sama pätee hevosten koulutukseen.

– Hevosia rangaistaan ja pakotetaan koulutustilanteissa, minkä saatetaan ajatella kuuluvan ratsastukseen. Moni hevosharrastaja ei edes miellä tuottavansa hevoselle toistuvasti epämiellyttäviä tunteita, stressiä ja kipua. Onneksi muutoksen tuulia on havaittavissa ja pehmeämmät menetelmät ja pehmeämmät apuvälineet ovat yleistymässä. (EV)

HANKI PANNAT JA HIHNAT VAIN VALMISTAJILTA

Vuokramatot

Vakiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

HESYn syksyn tapahtumia 1.–14.10. HESY juhlistaa eläimiä Suomi 100 -kampanjan merkeissä.

Tavoitteena on nostaa esiin eläinten moninaista merkitystä kaikenikäisten suomalaisten elämässä sekä edistää eläinten arvostusta. Kampanjan aikana tutustutaan lukukoiratoimintaan, eläinavusteiseen toimintaan sekä eläinsuojelutyöhön. Menossa mukana pääkaupunkiseudun kirjastotoimet ja Suomen Karva-Kaverit. Tapahtumapaikkana pääkaupunkiseutu.

7.10. Avoimet ovet Eläinsuojelukeskuksessa.

Osoite: Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio

26.10. English Open House.

Avointen ovien ilta, jonka aikana esittelemme Eläinsuojelukeskuksessa HESYn toimintaa englanniksi. Osoite: Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI. Tapahtumien kellonajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Seuraa tapahtumakalenteria myös HESYn internetsivuilta www.hesy.fi HUOM! Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

19

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä.

Heidi Dahlman vei Nellin eläinlääkäriin, kun kissan käytös muuttui yhtäkkiä aggressiiviseksi. Syyksi paljastui kilpirauhasen liikatoiminta.

ERIKA LIND

Kun lemmikkieläin sairastuu,

miten arki jatkuu?

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

TEKSTI JA RUNO | Heidi Dahlman

J

sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia kremppoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajan­odotteesta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

OTKUT LEMMIKIT

Varaudu haasteisiin Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos lemmikille mää20

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

rätään uusi ruokavalio ja perheessä on muitakin eläimiä, sairaan eläimen ruokkiminen pitää hoitaa siten, etteivät muut pääse sen aterioihin käsiksi.

Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi.

Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan – joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava, sillä niissä tapahtuvat muutokset ovat ensimmäisiä merkkejä sairaudesta.

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Eläimen yleisvointia, syömistä, juomista, painoa ja ulosteen laatua on seurattava päivittäin.

Salakavala munuaisten vajaatoiminta Sain omakohtaista kokemusta lemmikin sairastumisesta, kun ensimmäisellä kissallani Almalla todettiin munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä kyetään hidastamaan oikealla ruokavaliolla. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, pahanhajuinen hengitys, suun haavaumat, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä laihtuminen. Sairaus todetaan verikokeilla ja virtsatutkimuksilla. Siksi yli 7-vuotiaat kissat olisi vietävä kerran vuodessa terveystarkastukseen. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä enemmän lemmikkieläimelle voidaan luvata elinaikaa.

Munuaisten vajaatoimintaa on haastavaa hoitaa. Pitää seurata, että lemmikkieläin syö eikä ala paastota. Sairauteen kuuluu laihtuminen, joten lemmikille on usein annettava lisäravintona energiageeliä, jota voi ostaa apteekista. Salakavala sairaus saattaa piillä pitkään: kissa vaikuttaa päällisin puolin terveeltä ja syö täysin normaalisti. Vasta munuaisten petettyä kissan kunto romahtaa ja sairaus aktivoituu.

Pahasti oireileva kilpirauhasen liikatoiminta Seuraavan kerran törmäsin lemmikin sairauteen, kun vein toisen kissani Nellin verikokeisiin. Se oli muuttunut aggressiiviseksi ja alkanut käydä nuorim-

man kissani kimppuun ja maukua öisin eteisessä. Verikokeista selvisi, että Nellillä oli kilpirauhasen liikatoiminta.

Kissa oireili pahasti. Oli karvanlähtöä, laihtumista, jatkuvaa nälkää ja janoa, vilkastunutta aineenvaihduntaa, hermostuneisuutta ja vilkkautta, kehon lämpötilan vaihtelua ja mouruamista sekä maukumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, joka ei paranna sairautta mutta pitää oireet kurissa.

Aamuin ja illoin annettavan lääkkeen saamisessa suu kautta perille oli omat haasteensa. Vuoden lääkitsemisen jälkeen tilanne onneksi helpottui, kun Nellille määrättiin kerran päivässä annettava lääkitys. Kissa on vaikea saada nielemään pillereitä, joten ruiskutin tabletit Nellin suuhun veden sekaan murskattuina.

Lääkkeen tehoa seurattiin alussa kuuden kuukauden välein otettavilla verikokeilla. Sitten siirryimme vuosittaiseen terveystarkastukseen ja laajojen verenkuvien ottamiseen. Lääkityksen avulla kilpirauhasen liikatoiminta saatiin hallintaan ja oireet kuriin. Lääkettä piti antaa Nellille joka päivä samaan kellonaikaan, mikä edellytti täsmällistä päivärytmiä.

Suun terveydenhuolto tärkeää Iän myötä Nellillä alkoi olla yhä enemmän vaivoja. Kun Nelli oli 17-vuotiaana röntgenkuvauksessa, eläinlääkäri havaitsi kissavanhuksella alkuvaiheessa olevan hammassyöpymän, jota hoidettiin poistamalla yksi hammas leikkauksessa ja putsaamalla purukalusto hammaskivestä. Jälkihoidosta piti huolen tulehduskipulääke.

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissan normaaliin syömiseen ja suun toimintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Välillä kannattaa itsekin kurkata lemmikin suuhun ja varmistaa, ettei hengitys haise pahalle.

Hammassyöpymähavainnon jälkeen tarkkailin, että Nelli söi normaalisti ja ettei syöminen tuottanut kipua. Kurkkasin sen suuhun säännöllisesti, vaikka kaveri ei siitä alkuun tykännytkään. Kerran sainkin kynsistä kunnolla käteeni.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

21

Vaativammat toimenpiteet on tehtävä eläimelle rauhoituksessa tai nukutuksessa.

Nivelrikko vaivaa seniorimirrejä Nivelrikko on yleinen mutta vaikeasti havaittava ikäkissojen sairaus. Nivelrikon oireet ovat lievähköjä ja vaikeasti tunnistettavia. Eläimen liikkuminen voi olla jäykkää, ja kissa saattaa olla haluton hyppäämään. Kankeus ja väsymys tupataan yleensä laittaa vanhuuden piikkiin.

Nellillä nivelrikko todettiin sen ollessa 16-vuotistarkastuksessa eläinlääkärillä.

Nivelrikkoisen kissan painoa on tarkkailtava, sillä ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita. Nelli oli normaalipainoinen, joten sen painoa ei onneksi tarvinnut alkaa pudottaa. Sairautta hoidettiin tulehduskipulääkkeillä ja omega3-rasvahappovalmisteilla.

Koska Nellin takajalkojen lihaksisto oli surkastunut ja lonkat arat, seurasin sen liikkumista päivittäin. Lelut eivät enää jaksaneet kiinnostaa nivelvaivaista, mutta välillä kissavanhus riehaantui

LIPASKERÄYSLIIKE

juoksemaan rallia pitkin asuntoa. Kissan kunto vaihteli päivittäin. Toisinaan Nelli kävi vain syömässä ja meni takaisin nukkumaan. Se tykkäsi makoilla iltaisin nojatuolissa ja oleilla ihmisten lähellä. Nelliä sai silitellä ja harjata. Joskus se puri harjaa, jos kampaussessio kesti liian kauan. Kesäisin Nelli viihtyi parvekkeella, jossa se bongaili lintuja.

SUVI SALMINEN

Kaikki kaunis murtuu oot aina siellä minne menen, kaikkeen tottuu ja sydän turtuu.

Tahdoit vapauteen, päästä pois.

Vielä viimeisen kerran minä sinua katson.

Jään odottamaan näänkö sinua enää koskaan.

Pysyt unessa, maailma on siellä teitä sairaita varten.

Olet siellä missä, ei ole enää kipuja. mutta palaa luokseni, uneeni toisinaan.

Kun Nelli ikääntyi ja menetti hampaita, aloin tarjota sille helposti purtavaa monipuolista ravintoa. Pehmeää ja pieneksi pilkottua lihaa sen oli helpompi syödä. Ruokakaupoissakin on tarjolla hyvä valikoima monipuolisia ja maukkaita senioriruokia, jotka kelpasivat nirsolle Nellille.

Monet lemmikin omistajat kauhistelevat aivan turhaan hampaiden poistoa.

Esimerkiksi kissa ja koira pärjäävät ihan hyvin ilman purukalustoa ja voivat paremmin, kun kipeät hampaat eivät ole niiden kiusana.

Evidensia Tikkurila Vernissakatu 6 01300 Vantaa puh. 0201 750 300 AVOINNA

Eläimen ehdoilla elämän ehtoopuolella Vielä viimeisimpinä vuosinaan Nelli hyppäsi joka yö nukkumaan viereeni. Iltatoimenaan kissamummo halusi aina pestä perheen nuorimman kissan, jolle se oli kuin emo. Punnitsin Nellin säännöllisesti ja vein sen kerran vuodessa eläinlääkäriin senioritarkastukseen ja verikokeisiin.

Nelli oli hyvin kranttu ruoan suhteen; mikä tahansa ei nirsoilijalle kelvannut. Jos se sai yhtenä päivänä hyytelöä, seuraavana päivänä se ei kelvannut.

Toisinaan minun oli käytävä vielä illalla kaupassa ruokaostoksilla, kun rouva ei suostunut syömään mitään tarjolla olevaa vaan vaati esimerkiksi moussea!

Nellillä oli vanhoilla päivillään useita sairauksia, mikä edellytti minulta valppautta. Seurasin, että lääkkeet tehosivat, ettei kissalla ollut kipuja ja ettei mitään poikkeavaa ilmaantunut. Halusin tarjota Nellille pitkän, hyvän ja nautinnontäyteisen elämän. Maaliskuussa 2016 nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse. n

ma–pe klo 8–20 la klo 9–15

Evidensia Tikkurilan hoitohenkilöstö sylissään koirapotilaat Miqu, Selina ja Cindi.

Evidensia Tikkurila auttaa terveydenhuollossa ja eläinsuojelutyössä

ERIKA LIND

In memoriam Nelli 30.11.1998–3.3.2016

Evidensia Tikkurilan työntekijöitä ja asiakkaita yhdistää eläinrakkaus ja halu auttaa HESYä sen tärkeässä työssä. Tämän vuoksi paikka on lipaskeräykselle luonteva. Keräyslipas on kätevästi kassalla, joten asiakkaat lahjoittavat siihen mielellään.

TEKSTI | Sonja Savolainen

– EVIDENSIA TIKKURILA on Vantaan Tikkurilassa, juna-aseman kupeessa sijaitseva eläinlääkäriasema, josta löytyy osaamista muun muassa lemmikin perusterveydenhoitoon ja sisätauteihin, summaa palveluesimies Riija Särkilahti.

Evidensia Tikkurila kuitenkin erottautuu erityisosaamisellaan. Klinikka on erikoistunut hammassairauksiin, mikä näkyy muun muassa hammashoitoon sopivissa laitteistoissa. Eläinlääkäriasemalta löytyy esimerkiksi hammasröntgenlaite. Lisäksi henkilöstöstä löytyy useampi 22

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

hampaiden ja suun sairauksiin ja hoitoon perehtynyt eläinlääkäri.

Evidensia Tikkurilan eläinlääkäriasema on osa Suomen laajinta eläinlääkäriasemien verkostoa. Siihen kuuluu yhteensä 50 eläinlääkäriasemaa, eläinsairaalaa ja hevosklinikkaa, jotka on ripoteltu tasaisesti eri puolille Suomea. Evidensia syntyi vuoden 2015 keväällä, kun Animagi ja Univet yhdistivät osaamisensa. Tällä hetkellä Evidensiassa työskentelee noin 700 eläinlääkinnän ammattilaista, Helsingistä Rovaniemelle saakka.

– Koko maan kattavana eläinlääkäriasemien verkostona meillä on mahdollisuus olla lemmikkien ja omistajien apuna niin arjessa kuin myös silloin, kun lemmikkiä kohtaa poikkeuksellinen hätä, sairaus tai onnettomuus, sanoo Särkilahti.

Hänen mukaansa työssä antoisinta onkin juuri eläinten auttaminen ja niiden parissa työskentely sekä eläinlääketieteen mielekkyys ja monipuolisuus.

Tämä luo vastapainoa työn vaikeammalle puolelle: eläinlääkäriasemalla toisinaan näkyvälle eläinten laiminlyönnille ja kärsimykselle.

– Esimerkkinä tästä ovat ihmisten taloustilanteen tai ymmärtämättömyyden vaikutukset lemmikkien hoitoon.

Auttaminen on arkipäivää Eläinten terveydenhuollon ja eläinsuojelutyötä tukevan lipaskeräyksen lisäksi Evidensia Tikkurila haluaa auttaa eläimiä monella muullakin tavalla. Esimerkkejä Särkilahdelta löytyy.

– Henkilökuntamme on lahjoittanut HESYlle muun muassa omia pyyhkeitään ja lakanoitaan kodittomien lemmikkien alustoiksi, hän kertoo.

– Teemme lisäksi yhteistyötä useampien rescue-yhdistysten kanssa. Olemme lahjoittaneet niille tarvikkeita ja esimerkiksi ruokia, joita emme enää klinikalla käytä. Muuten ne menisivät hävitykseen, kun taas yhdistyksille ne ovat iso apu. Hoitajillamme on myös Espanjasta adoptoituja lemmikkejä, ja he ovat osallistuneet ulkomailla useisiin kissojen sterilointi- ja kastraatiokampanjoihin.

Auttaminen on siis Evidensialla arkipäivää, ja HESYn toiminnan tukemisessa ovat aktiivisesti mukana niin asiakkaat kuin henkilökuntakin. n HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

23

Eläinosteopaatti

Hanna Kivinen järjestää eläinosteopaattina myös koulutuksia niin yksityisille kuin ammattilaisillekin.

lähestyy kehon ongelmia

KOKONAISVALTAISESTI Erilaiset kehon kiputilat, toiminnalliset ongelmat ja lihasjumit voivat vaivata muuten terveeltä vaikuttavaa lemmikkiä.

Eläinosteopaatti lähestyy lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti kartoittaen ongelmien syitä ja arvioiden jatkohoidon tarvetta.

TEKSTI JA KUVAT | Kati Wikström

H

on koulutettu ja Valviran hyväksymä eläinosteopaatti, joka on pätevöitynyt eläinten hoitoon useilla kursseilla Suomessa ja Englannissa. Hän on koko ikänsä elänyt koirien kanssa. Nytkin hänen kotonaan temmeltää kaksi koiraa ja kissa, jotka ovat kaikki rescue-eläimiä. Hylätyt eläimet ovat lähellä Kivisen sydäntä. Hän on käynyt HESYn Eläinsuojelukeskuksessa antamassa osteopatiahoitoja sellaisille kissoille, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat. Lisäksi hän on aikoinaan toiminut Animalian toiminnanjohtajana.

Ammatilleen omistautunut Kivinen järjestää erilaisia koulutuksia sekä koiranomistajille että koira-alan ammattilaisille. Koulutuksissa on käsitelty koiran anatomiaa ja kehoa. Ammattilaisille, kuten esimerkiksi koirahierojille, Kivinen on pitänyt palpaation eli käsintunnustelun kehittämiskoulutuksia.

– Näitä koulutuksia on säännöllisesti vuoden aikana, mutta järjestän niitä ANNA KIVINEN

24

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

myös tilauksesta esimerkiksi rotujärjestöille ja muille ryhmille. Olisikin hauskaa järjestää ensimmäinen Kissa pintaa syvemmältä -koulutus. Kissaosteopatiaa käsittelevä sivustokin on juuri valmistunut, Kivinen sanoo innostuneesti.

Manuaalista terapiaa keholle Eläinosteopaatti hoitaa yleensä eläimen elimistön kipu- tai häiriötiloja. Kivisen hoidettavina ovat koirat ja kissat. Hän kertoo osteopaatin lähestyvän lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti. Osteopaatti pyrkii siis ymmärtämään, mitä kaikkea kehossa on meneillään ja mistä mahdolliset ongelmat johtuvat.

– Osteopatia on manuaalista terapiaa. Työvälineenämme ovat kädet ja hyvin herkkä palpaatio. Hoidamme eri kudoksia: lihaksia, luita, niveliä, faskioita eli kalvoja, kehon nesteitä sekä hermoja. Osteopaatti pyrkii auttamaan kehoa löytämään tasapainon ja terveyden. Olennaista ei ole se, että tehdään mahdollisimman paljon ja isoliikkeistä, vaan että tehdään juuri sen verran ja sen tyyppistä hoitoa, jota keho tarvitsee parantuakseen, Kivinen selventää.

Yleensä osteopatiaa käytetään esimerkiksi liikuntaelinten tai rangan alueen toiminnallisten ongelmien hoitoon, lihasjumien vapauttamiseen, kipujen vähentämiseen ja vanhenevilla eläimillä elinvoiman ylläpitoon. Osteopatian avulla saadaan lisätietoa eläimen kehosta ja sen mahdollisista jännitteistä tai kipukohdista.

Apua liikkumisongelmiin Kivisen tyypillisin potilas on koira, jolla on jäykkyyttä takapäässä, hyppyongelmia sekä vaikeuksia nousta ylös ja kul-

kea portaissa. Eläimen hoito aloitetaan aina tilanteen kartoituksella.

– Ensin katson koiran liikkeitä ja arvioin, missä kohdassa kehoa on ehkä ongelmia ja mistä ne voisivat johtua. Sitten haastattelen omistajaa muun muassa koiran historiasta ja liikkumisesta. Tutkin ja hoidan eläimen yleensä lattialla. Pienemmät eläimet hoidan pöydällä. Käyn läpi eläimen koko kehon ja tutkin sen liikkeitä, jännitteitä ja kudoksen laatua. Myös kehon lämpötilaerot ja nesteiden liike voivat antaa paljonkin tietoa samoin kuin eläimen reaktiot kosketteluun.

Tutkittuaan potilaan Kivinen aloittaa hoidon osteopaattisilla tekniikoilla, joita on laaja kirjo.

– Itse käytän eniten niin sanottuja kraniaalisia tekniikoita, jotka ovat hyvin hellävaraisia, vähäeleisiä ja kuitenkin tehokkaita. Hoidan tarvittaessa myös sisäelimiä. Manipulaatiota eli voimakkaampia ja nopeita impulsseja käytän harvoin ja harkiten, koska kokemukseni mukaan eläimet vastaanottavat yleensä parhaiten pehmeämpiä tekniikoita.

Hoidon päätteeksi Kivinen kertoo omistajalle löydöksistään ja käsityksensä ongelmien syystä sekä arvion jatkohoidon tarpeesta. Tarvittaessa hän saattaa lähettää eläimen jatkohoitoon muille ammattilaisille, joihin lukeutuvat esimerkiksi eläinlääkärit ja eläinhierojat.

Helpotusta kipuun ja apua kuntoutukseen Osteopatialla voidaan helpottaa lemmikin kipua, mutta hoidon teho riippuu kivun syystä. Jos kivun aiheuttajana on toiminnallinen ongelma, johon voidaan pureutua osteopatialla, kipuongelma on sillä ratkaistu. Osteopatiasta voi olla

Mainio-kissa tutustuu hoitotilaan.

apua myös etenevien sairauksien, kuten vaikkapa nivelrikon, hoidossa, sillä sen avulla kyetään vapauttamaan muiden kuin nivelrikkoisten alueiden liikkeitä.

Näin nivelrikkoisille alueille ei muodostu tarpeetonta rasitusta.

Osteopatia voi myös vapauttaa aineenvaihduntaa ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi tulehdusprosesseja ja lisätä kehon liikkuvuutta. Osteopatian avulla voidaan helpottaa hermokipujakin.

– Kipu on yleensä varsin monisyinen ongelma, johon liittyy sekä fyysisiä, psyykkisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, Kivinen lisää.

Osteopatiaa voidaan käyttää niin ikään eläinten kuntouttamisessa. Ensimmäiseksi on varmistettava, että eläimen keho toimii optimaalisesti nykytilanteessa.

– Jos esimerkiksi eläimen polvi on leikattu, on tärkeää varmistaa, että muut nivelet liikkuvat hyvin eikä kehoon ole

Hoitotilanne on rento ja rauhallinen.

päässyt syntymään suhteetonta lihasepätasapainoa. Näin kuntoutus harjoitteiden avulla pääsee paremmin käyntiin ja etenee niin hyvin kuin mahdollista.

Eläinosteopaattien koulutuksissa on eroja. Kivinen on ainoana suomalaisena käynyt Englannissa terapeuttisen kuntoutuksen kurssin osana laajempaa eläin­osteopatiakoulututusta. Tämän ansiosta hänellä on valmiudet tarjota koirille kuntouttavia hoitokokonaisuuksia.

Kissa piilottelee kipuaan Koirille ja kissoille annettavat osteopatiahoidot ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia. Anatomiakin on molemmilla lajeilla kohtalaisen samanlainen, mutta kissojen vaivat ovat yleensä monimutkaisempia ja vaativat usein enemmän salapoliisityötä.

– Kissat eivät ehkä ilmaise ongelmiaan niin selkeästi kuin koirat. Ne voivat

ilmaista kipuaan peitellysti. Kissat voivat oireilla vetäytymällä, käyttäytymällä aggressiivisesti tai olemalla haluttomia liikkumaan, ja me pyrimme ymmärtämään käytöksen syitä.

– Kuntoutettavilla kissoilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, kuten esimerkiksi putoaminen korkealta tai joutuminen koiran riepoteltavaksi.

Toisaalta kissan keho on joustava, joten ne ehkä pystyvät hieman helpommin käsittelemään itse kehossaan syntyneitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että moni kissa hyötyisi osteopatiasta. Toivottavasti tieto tästä leviäisi myös kissanomistajien keskuudessa, Kivinen esittää.

Omistaja aavistaa lemmikin hädän Kivinen on kuullut monet kerrat vastaanotolleen tulleelta eläimen omistajalta, että lemmikistä ei ole löytynyt eläinlääkärisHESY | JÄSENLEHTI 2/2017

25

sä mitään vikaa. Omistajalla on kuitenkin ollut sellainen tunne, että eläin ei ole täysin kunnossa. Tällöin yleensä joku osteopatialla hoidettava toiminnallinen ongelma on löytynyt ja sen käsittely on helpottanut eläimen oloa. Siksi Kivinen uskoo siihen, että omistaja yleensä tietää, jos lemmikillä ei ole kaikki kunnossa.

– Selkeitä merkkejä osteopatian tarpeesta ovat kipuilu, ontuminen, jäykkyys, hyppyongelma, rappusissa kulkemiseen liittyvät vaikeudet, yllättävät käytösongelmat, toispuolisuus, lihasjännitykset, muutokset liikkeissä ja kuumat alueet kehossa. Yleensäkin suosittelen aina tuomaan lemmikin tarkastukseen trauman jälkeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa eläin on kaatunut, pudonnut tai törmännyt johonkin.

Aina lemmikin omistaja ei voi olla varma siitä, onko eläimellä jokin ongelma. Tilanne on silti hyvä tarkastaa, jotta lemmikin hyvinvoinnista saadaan varmuus. Yleensä osteopaatilta saa lisätietoa eläimen terveydentilasta – ja toisaalta sekin tieto, että ongelmia ei ole, voi olla omistajalle helpotus.

– Itse kukin voi kotikonstein arvioida eläimen liikkeitä esimerkiksi houkuttelemalla namin avulla lemmikkiä kääntämään päätään sivuille sekä ylös ja alas.

Koko kehon ympyrä- tai kahdeksikkoliikkeellä voi sekä arvioida liikettä että venyttää eläimen kylkiä. Silmämääräisesti voi arvioida sitä, seisooko eläin tasaisesti kaikilla raajoillaan. n

TEKSTI | Kirsi Ilves KUVAT | Mari Aro

Suomessa on avattu maan ensimmäinen kissamuseo HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYKSEN puheenjohtajan Hannele Luukkai-

Myös omistaja voi olla apuna hoidossa ja tutkimuksessa.

Lisätietoja www.koiraosteopatia.fi ja www.kissaosteopatia.fi

sen pitkäaikainen haave kissamuseosta toteutui 30.6.2017, kun museo avattiin juhlallisesti. Museo sijaitsee Luukkaisen kakkosasunnon luhtiaitassa Porvoon Haikkoossa.

Kissamuseo on Luukkaisen yksityinen museohanke, jolla hän haluaa nostaa kissan arvostusta ja tuoda esille kissan ainutlaatuisuutta sekä antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua hänen mittavaan kissaesinekokoelmaansa. Museoemäntä suosittelee kissamuseossa käyntiä kaikille. Erityisesti hän toivoisi, että kissakammoiset kävisivät museossa karistamassa ennakkoluulonsa.

Luukkainen on kerännyt kissaesineitä yli puoli vuosisataa, joten niitä on kertynyt kymmeniä tuhansia. Osan esineistä hän on ostanut, toiset saanut lahjoina ja loput perinyt vanhoilta keräilijöiltä.

KARKUREIDEN VAIVAT Jesse Utriainen on tuonut Mainio-kissansa Hanna Kivisen vastaanotolle tutkittavaksi. Kissa on viettänyt pitkiä aikoja karkulaisen ja kodittoman elämää muutamassakin kaupungissa, mutta on nyt ollut useamman kuukauden uudessa rakastavassa kodissaan. Kivinen ja Mainio ovat kohdanneet jo HESYn eläintiloissa, joissa Mainio sai ensikosketuksen osteopaattiseen hoitoon.

Ennen tutkimuksen aloittamista Mainio kiertelee uteliaana vastaanottotilassa ja tunnistaa selkeästi osteopaatin kissatalon ajoilta, ainakin iloisen pystystä hännästä päätellen. Kivinen tutkii ja tunnustelee Mainiota lempeästi, ja kissa pysyy yllättävän tyynenä hoitopöydällä. Tilanne on rauhallinen. Kaikki ovat keskittyneitä ja hiljaa.

Kokenut osteopaatti huomaa heti, että Mainiolla on niin kutsuttuja karkureiden vaivoja.

– Tällaisia ovat muun muassa raajojen ongelmat. Ne johtuvat raajoihin osuneesta kovasta täräyksestä. Luultavimmin kissa on pudonnut korkealta. Toinen tyypillinen löytökissojen vaiva on se, että reiden lihakset ovat kehittyneet huonosti ja jalan alemmat lihakset paremmin. Tähän syynä on se, että kissa on ollut paljon kyyhöttävässä asennossa, koska on palellut pakkasella tai saanut liian vähän liikuntaa talteenottopaikassa. Usein karkureilla on myös riepottelujälkiä, mutta niitä ei Mainiolla näytä olevan, Kivinen summaa.

Mainiolla oli lisäksi hieman lihas- ja niskajumeja sekä pientä nivelrikkoa. Kotihoidoksi määrättiin nivelille tarkoitettua ravintolisää ja paljon hyppimistä eri tasoilla. Se on varmasti mieluisaa ja virikkeellistä puuhaa niin kissalle kuin omistajalleenkin.

SaunaKatti ja Perintöpuoti yhdistivät voimansa ja muuttivat uuteen osoitteeseen! HESYn uusi kirpputori HESY-tori avattiin 1.8.2017 Hakaniemen torin kupeessa, osoitteessa Hämeentie 2 B.

26

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

HESY-torin aukioloajat ovat nähtävissä internetosoitteessa www.hesy.fi

Tule löytämään aarteita – samalla autat kodittomia eläimiä!

Esineet ovat kotoisin ympäri maailmaa, ja niille on yhteistä se, että niissä kissa näkyy tavalla tai toisella. Kerralla esillä on vain murto-osa esineistä, joten näyttelyn esillepano vaihtuu ajoittain.

Luukkainen kertoo, että kissamuseo on herättänyt jo nyt runsaasti kiinnostusta. Hän uskoo, että siitä tulee suosittu käyntikohde.

Museo on avoinna vierailijoille vain pyydettäessä, ja käynti on ilmainen. Yhteydenotot cats@kissamuseo.fi. Osoite on Alexandrantie 20, Porvoo. Lisätietoja kissamuseo.fi Kissaesineiden mahdolliset tuplakappaleet myydään museolla. Niiden myyntituotto lahjoitetaan Kuono ry:n hyväksi.

Kuono ry toimii kodittomien lemmikkieläinten määrän vähentämiseksi rahoittamalla leikkaus- ja rokotuskampanjoita maissa, joissa eläinten olot ovat kaikkein kurjimmat. n

LUKUNURKKA

SILMÄTIKKUNA NYKYISEN ELÄINSUOJELULAIN UUDISTAMINEN

UUSI HESY-TORI AVATTU HESY-tori Hämeentie 2 B, 00530 Helsinki Puh. 040 577 1297

UUTISIA

Mai Kivelä, Veikka Lahtinen & Laura Uotila (toim.)

Uusi eläinlaki.

Into Kustannus 2017. 199 s.

UUSI ELÄINLAKI ON SILMIÄ AVAAVA teos eläintuotannon ja eläinten suojelun nykytilanteesta Suomessa. Kirja on hyvin ajankohtainen, sillä jos aikataulut pi-

tävät, eläinsuojelulain uudistaminen on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden aikana. Viimeksi lakia on uudistettu yli 20 vuotta sitten. Kirjan vahvana motiivina onkin uudistuvan lain sisältöön vaikuttaminen.

Teos pureutuu eläintuotannon suurimpiin kompastuskiviin ja ottaa kantaa siihen, millä tavoin tai mihin suuntaan lakia tulisi uudistaa. Lisäksi nykytilannetta verrataan aktiivisesti muihin Euroopan maihin sekä tuoreisiin tutkimuksiin. Kirja on jaoteltu selkeästi omiin lukuihinsa eri aihealueiden tai näkökulmien mukaan eikä sitä välttämättä tarvitse lukea kannesta kanteen. Oma lukunsa on esimerkiksi delfinaarioista. Kirjan takasivuilta löytyy

myös pieni, aiheeseen liittyvä sanasto.

Kirjoitustyyli on hyvin selkolukuinen. Taustatiedotkin on esitelty yksityiskohtaisesti: kirjassa kerrotaan esimerkiksi se, mikä on parsinavetta ja miten se toimii.

Kyseessä ei ole mikään hyvän tuulen kirja, eikä teos välttämättä sovi herkimmille lukijoille. Toisaalta kirjassa käsiteltävät asiat ovat sellaisia, jotka mahdollisimman monen tulisi tiedostaa, jotta muutosta voi tapahtua. En ollut itsekään ennen tätä lukukokemusta ymmärtänyt sitä, kuinka retuperällä Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on verrattuna muihin Euroopan maihin.

Meillä olisi varsin hyvät edellytykset olla tässäkin asiassa kärkimaiden joukossa. n HENNI SULONEN HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

27

LUKUNURKKA

Tina Finn Sankarikoirat – tarinoita poliisikoirien arjesta.

Docendo Oy 2017. 144 s.

IHMISEN PARAS YSTÄVÄ on joskus myös

ihmisen paras työkaveri. Pelkästään Suomen poliisin päivittäistä työtä helpottaa kolmisensataa koiraa, joita ilman moni rikos jäisi selvittämättä ja moni kadonnut löytymättä. Nyt osa noista arjen sankareista on saanut tarinansa kansien väliin Tina Finnin Sankarikoirat – tarinoita poliisikoirien arjesta -kirjassa.

Tina Finn on poiminut teokseensa 12:n poliisikoirakon tarinat, joiden myötä lukija

KAKSITOISTA TARINAA POLIISIKOIRIEN ARJESTA

KIEHTOVA KURKISTUS ELÄINTEN AJATUSMAAILMAAN

pääsee osaksi kunkin poliisi–poliisikoiraparivaljakon työtehtäviä ja yhteiseloa.

Side poliisikoiran ja sitä ohjaavan konstaapelin välillä on luja, ja tarinoita löytyisi varmasti kerrottavaksi hurja määrä.

Sankarikoirat-kirjaa varten konstaapelit ovat poimineet pari kolme mieleenpainunutta tarinaa erityisen onnistuneista, haastavista tai koskettavista työtehtävistä koiriensa rinnalla.

Koiran tehtävät Suomen poliisin palveluksessa ovat hyvin monipuolisia. Koiria käytetään ja koulutetaan jäljittämiseen, voimankäyttöön sekä rahakätköjen, rikospaikkojen, henkilöiden, ruumiiden ja esine-, räjähdys- ja huumeaineiden etsintään. Parhaimpien virkakoirien tekemät tunnistukset ovat jopa pitäviä todisteita oikeuden edessä.

Koiran nenänkäyttökyky on ihmiseen verrattuna ylivertainen, ja koira soveltuu poliisin työkaveriksi paremmin kuin hyvin.

Kaikille koirille paikka poliisin palveluksessa ei silti aukea. Poliisikoiran tulee soveltua tehtäväänsä sekä luonteenpiirteidensä että koulutettavuutensa takia. Erityisen tarkan seulan käyvät läpi poliisikoirien eliittiin valittavat hajutunnistuskoirat eli ID-koirat, joita käytetään hajujäljityksessä rikosvälineen ja rikoksesta epäilyn yhdistämiseen. ID-koiristakin yksi on saanut oman lukunsa Tina Finnin uutuuskirjassa.

Sankarikoirat – tarinoita poliisikoirien ar-

ELÄINTEN SALATTU ELÄMÄ -kirjan on kirjoittanut saksalainen Peter Wohlleben, joka toimii menestyksekkään tietokirjailijatyönsä lisäksi metsänhoitajana. Miehen uusin teos on todella mielenkiintoinen opus villieläinten ja lemmikkieläinten sielunelämästä.

Oletko koskaan miettinyt sitä, osaavatko eläimet esimerkiksi valehdella tai tuntea kiitollisuutta ja surua? Tai voivatko ne todella rakastaa ihmistä niin kuin me rakkauden ymmärrämme? Muun muassa näiden kysymysten parissa Wohlleben liikkuu. Kirja tukeutuu paitsi tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin myös hyvin vahvasti Wohllebenin omaan työhön. Metsänhoitajana mies on päässyt seuraamaan villieläinten elämää aitiopaikalta jo vuosikymmenten ajan.

Kirjassa käsitellään tiettyä tunnetta aina selkeästi omana lukunaan. Jokaisen aihealueen tarkastelun yhteydessä esille otetaan hauskoja ja havainnollistavia esi-

jesta -kirja kertaa myös viime vuonna ensimmäisellä Vuoden poliisikoira -tittelillä palkitun belgianpaimenkoira Börjen hengenvaarallisen loukkaantumisen työtehtävässä. Börjen traaginen tarina sai paljon mediajulkisuutta sekä kansalaisten huomion ja myötätunnon. Kuusikaan puukoniskua ei pysäyttänyt Börjeä, ja se työskentelee, nyt vammoistaan selvittyään, edelleen ohjaajansa rinnalla virkatehtävässään.

Börjen saama mediajulkisuus poiki poliisikoiralaitokselle runsain mitoin lahjoituksia. Niiden avulla on kyetty kehittämään koirille turvaliivimalli, jonka odotetaan olevan partiokoirien käytössä vuoden 2017 lopulla tai vuoden 2018 alussa.

Siinä missä belgianpaimenkoira Börjen kohtaama julmuus saa kyyneleet lukijan silmiin, saa esimerkiksi saksanpaimenkoira Caman omatoimisuus nauramaan.

Sankarikoirat ovat ansainneet opuksensa, ja kertomisen arvoisia tarinoita riittäisi varmasti jatko-osaankin.

Osa Tina Finnin Sankarikoirat – tarinoita poliisikoirien arjesta -teoksen koirista jatkaa siis edelleen poliisin palveluksessa, osa on eläkkeellä ja osasta on aika jo jättänyt. Kirjan tarinat ovat helppolukuisia ja avaavat lukijalle hienosti poliisikoirien moninaisia työtehtäviä sekä valottavat koirien erityistä suhdetta ympärivuorokautisesti niiden kanssa eläviin ohjaajiinsa. n

mielessä ottaa tieteellisen näkökulman tavallisen kotikissan sielunelämän tarkkailuun. Kissoista tehdyt tutkimukset ja niistä julkaistu tieto ovat vahvasti mukana alun katsauksesta kesykissan historiaan aina karvakavereiden kissanhiekkamieltymyksiin asti. Tässä teoksessa jaetaan tiedepiirien omaan käyttöön jääneitä tutkimustuloksia tavallisille ihmisille miellyttävästi ja kiinnostavasti. Värikkäät valokuvat ja selkeät piirrokset tekevät lukukokemuksesta selkeän ja helposti lähestyttävän, ja loppuun kootun hakemiston avulla löytää varmasti etsimänsä.

Innokkaimmat lukijat voivat myös hyödyntää kattavaa lähdeluetteloa kissa-aiheisista tutkimuksista.

28

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

Kirjan kuusi osiota kertovat jokainen erityisestä aiheesta. ”Kesy mutta villi” kuvailee kissan elinpiiriä ja saalistamista, ”Kissan aistit” taas esimerkiksi naukumisen eri merkityksiä. ”Kissan käyttäytyminen” keskittyy kotirauhan säilyttämiseen kynsien ja karvapallojen kanssa, ”Kissan luonne” pohtii muun muassa sitä, mikä kissoissa viehättää. ”Kissa ja ihminen” kuvailee kissan ja omistajan yhteispelin toimivuutta, ja ”Kissa kotona” kattaa kaiken leluista ruokaan ja onnelliseen kissanelämään ihmisasumuksessa. Osioiden väri­ koodaus helpottaa muistamaan aiheet paremmin ja parantaa kuvien tapaan lukukokemusta. Tämän kirjan eteen on nähty vaivaa! n HENNA HEIKKALA

Peter Wohlleben Eläinten salattu elämä – Luonnon asukkaiden ja lemmikkien sielunelämästä.

Gummerus 2017. 270 s.

HENNI SULONEN

RISTIKON RATKAISU

KATA LAURIKAINEN

KISSA TIETEEN SILMIN BO SÖDERSTRÖMIN TEOS Mitä kissalla

merkkejä eläinmaailmasta. Kirjailijan kirjoitustyyli onkin hyvin käytännönläheinen.

Teoksessa ei viljellä turhia tieteellisiä käsitteitä, joten siihen on varsin helppo tarttua.

Jotkin kirjan esimerkeistä olivat allekirjoittaneelle entuudestaan tuttuja, mutta koin myös paljon uusia oivalluksia. Tämä kirja rohkaisee tarkkailemaan eläinkuntaa hieman inhimillisemmästä näkökulmasta. Lemmikki- tai metsäneläimiä tarkkaan seuraamalla voi itsekin nähdä ja oivaltaa samoja asioita kuin Wohlleben – ja luultavasti myös paljon uutta! Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista.

Vinkkinä tästä kirjasta innostuville kerrottakoon, että kirjailijan aikaisempi teos on nimeltään Puiden salattu elämä – Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä ja se on kirjoitettu saman ideamaailman pohjalta. Kirjassa käsitellään kasvimaailman tunteita ja viestintää. Kyseinen kirja meni ainakin omalle lukulistalle! n

LUKUNURKKA

Erottelu ihmiseen ja eläimeen on vääristynyt HESY SAI SÄHKÖPOSTITSE TERVEISIÄ yksityishenkilöltä, joka toivoi meidän välittävän hänen ajatuksensa eteenpäin. Päätimme toteuttaa toiveen ja saattaa Tommi Tiihosen viisaat ajatukset jäsenistömme tietoon. HESY kiittää Tiihosta oheisista aatoksista.

”

Bo Söderström Mitä kissalla mielessä.

Docendo 2017. 222 s.

HESY tekee inhimillistä ja elämän kannalta arvokasta työtä. Minua kuitenkin vaivaa se tosiasia, että eläinten hyväksikäyttö ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseksi tuntuu olevan alitajuisella tasolla yleisesti suvaittua. Toisin sanoen eläimen elämälle ei anneta arvoa, vaikka tosiasiassa olemme kaikki osa luontoa ja luonnon luomia ja meitä kaikkia tarvitaan yhtä lailla. Erottelu ihmiseen ja eläimeen on ajattelutapana vääristynyt ja itsekäs. Jopa hyttysen olemassaololle on perusteet. Ihmistä luonto ei sen sijaan tarvitse. Ihminen on ravintoketjun huipulla ja riippuvainen kaikesta muusta elämästä. Olemassaolossamme ei ole kuitenkaan vikaa, mutta kunnioituksemme luontoa kohtaan on muututtava tai emme itsekään selviä.” n

OHESSA ON HESY-lehdessä 1/2017 olleen ristikon ratkaisu. Ristikon ratkaisusana – eli 6 merkittyä kirjainta – oli LUONTO. HESYn kevään lehdessä julkaistun ristikon tuotepalkintojen (kangaskassi ja eläinystäväni-pinssi) voittajat olivat: Kasperi Hovi, Marja-Liisa Harju-Khadr, Sofia Räsänen ja Tuula Saarinen. Tuotepalkinnot on lähetetty voittajille. Lisäksi osalle oikean vastauksen lähettäneistä on postitettu Luontoristikoiden irtonumerot.

Onnea voittajille! n HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

29

Maistiaisia

Eläinsuojelukesku ksen arjesta TEKSTI JA KUVAT | Kirsi Sharma, HESYn hallituksen jäsen

Kati ja Peppi tekevät tuttavuutta Kotar-herran kanssa samalla reissulla, kun he toivat peitteitä talon asukkaille. Kati on aktiivisesti mukana Auta eläimiä -toiminnassa.

HESYllä suurin osa työstä koostuu eläinten hoidosta. Kissatalolla eläintenhoitajien tyypillisimpiä arkirutiineja ovat siivous, eläinten ruokinta ja terveydentilan seuranta sekä asiakaspalvelu.

H

ESYN Eläinsuojelukeskus eli

niin sanottu kissatalo sijaitsee Itä-Pakilassa osoitteessa Yhdyskunnantie 11. Talossa on enimmäkseen kissoja, mutta vuosien varrella siellä on hoidettu lemmikeitä laidasta laitaan, muun muassa kaneja, marsuja, hamstereita, käärmeitä, lintuja, liskoja ja kilpikonnia. Eläinten hoitotilojen lisäksi talossa on eläintarvikkeita ja HESY-tuotteita myyvä puoti sekä toimisto.

Eläinsuojelukeskuksessa eläinten hyvinvoinnista vastaa kuuden vakituisen eläintenhoitajan ja johtavan eläintenhoitajan lisäksi vaihteleva määrä tuntityöntekijöitä, työharjoittelijoita, työssäoppivia ja työkokeiluun osallistuvia. Talossa tehdään myös eläinten hyvinvoinnille olennaisia eläinlääkärin tarkastuksia sekä muita lääkinnällisiä toimenpiteitä, joissa eläintenhoitajat avustavat tarvittaessa.

Kissatalossa herätään aina uuteen aamuun kello 8, jolloin valot laitetaan päälle ja päivän touhut aloitetaan märkäruokinnalla ja lääkkeiden antamisella. Kun seuraavat eläintenhoitajat saapuvat työ-

vuoroon kello 10, ryhdytään lattioiden ja yleistilojen pesuun. Vasta tämän jälkeen siirrytään siivoamaan kissojen loikoilulooseja ja muita eläintiloja. Siivouksen aikana kissat pääsevät vuorotellen jaloittelemaan vapaasti käytävälle ja mahdollisesti jopa moikkaamaan naapuriloosin tuttuja, jos vain kissojen luonne soveltuu ystävällismieliseen jutusteluun.

Suuri osa työstä on siistimistä Eläintenhoitajat tekevät työtään kolmella eri hoitoalueella: alakerran karanteenitilassa, jossa eläinten hoito on vielä kesken, sekä yläkerran luovutusvalmiiden eläinten tiloissa ja pentulassa. Tartuntojen välttämiseksi eläintenhoitajat pysyvät koko päivän ajan vain yhdellä kolmesta alueesta. Käytännössä samat eläintenhoitajat työskentelevät useita päiviä yhdellä hoitoalueella samojen kissojen parissa.

Tämä on sekä eläimen että hoitajan etu, kun kummatkin oppivat näin tuntemaan toisiaan paremmin.

Eläimen on helpompi luottaa tuttuun hoitajaan myös ikävämpien toimenpiteiden aikana. Vastaavasti hoitaja pystyy

Eläintenhoitaja Marika Stillman syöttää ja lääkitsee Mimosan neljäviikkoisen kissavauvan, jonka kolme sisarusta eivät hengitysvaikeuksien vuoksi pysyneet elossa. Tsemppiä vauvalle!

30

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

Sina pesemässä vesiastioita.

APUKÄSIÄ TARVITAAN HESYllä on tarjolla vapaaehtoistyötä, jota pyritään räätälöimään siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin kunkin vapaaehtoisen toiveita ja kykyjä. Mikäli työskentely vapaaehtoisena kiinnostaa, voit ilmoittautua täyttämällä lomakkeen osoitteessa www.hesy.fi/ tue-toimintaamme/vapaaehtoistyo/ Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneisiin otetaan yhteyttä ja heidät kutsutaan kissatalolla järjestettävään perehdytykseen.

Kaikki hoito-ohjeet kirjataan tarkasti jokaiseen kaappiin, jotta kissat saavat oikean hoidon ja pääsevät tervehdyttyään omaan kotiin.

TERVEISIÄ ELÄINTENHOITAJILTA: ELÄIMEEN SITOUDUTTAVA MYÖTÄ- JA VASTOINKÄYMISISSÄ Kun kysyin eläintenhoitajilta, mitä terveisiä he haluaisivat lähettää hesyläisille, nousi esille monia tärkeitä asioita, joista olen listannut tähän muutamia.

1. Iso kiitos kaikille kotihoitopaikoille ja tavarantuojille – teidän työnne on todella arvokasta ja tulee suureen tarpeeseen!

2. Miettikää huolellisesti, ennen kuin päätätte uuden lemmikin hankkimisesta! Kyseessä on perheenjäsen, josta on sitouduttava pitämään huolta myötä- ja vastoinkäymisissä.

3. Älä esitä vaatimuksia, vaan ota ilolla vastaan kaikki, mitä uusi perheenjäsen tuo tullessaan. Löytöeläimestä huolehtiminen saattaa joskus olla haastavaa, kun emme voi täysin tietää ja tuntea, mitä kaikkea se on joutunut elämänsä aikana kokemaan. Älä luovuta, vaikka tie olisi kuoppainen!

4. Kun hoitajat ovat nähneet paljon vaivaa valmistellessaan kissan luovutettavaksi uuteen kotiin, älä tuhoa heidän saavutustaan päästämällä kissaa vapaaksi eksymään tai karkaamaan.

5. Me kaikki HESYn jäsenet teemme auttamisen mahdolliseksi tukemalla yhdistyksen toimintaa. Muistattehan jatkossakin olla mukana varmistamassa, että hoitajien työ saa jatkua.

paremmin tarkkailemaan hoitoa ja sen jälkeen ilmeneviä mahdollisia muutoksia eläimen käyttäytymisessä, kun eläin on tuttu. Hoitajat tarkkailevat eläintiloja siivotessaan erityisesti eläimen syömisen ja juomisen määrää sekä ”pottakäyttäytymistä”, sillä se kertoo paljon kissan hyvinvoinnista.

Kun eläintilat on saatu siivottua, vaihdetaan kissoille vielä uudet vesi- ja kuivaruoka-astiat. Kissoilla on saatavana kuivaruokaa koko päivän ajan. Erityisryhmiin kuuluville kissoille – eli pennuille, vanhuksille sekä liian laihoille tai kuivuneille yksilöille – annetaan märkäruoka myös päivällä. Jos aika antaa myöten, hoitajat viettävät aikaa ja juttelevat eläinten kanssa siivouksen jälkeen. Usein päivät ovat kuitenkin niin kiireisiä, että seurustelulle ja silittelylle jää valitettavan vähän aikaa, mikä selvästi harmittaa sekä kissoja että hoitajia.

Pitkin päivää tehdään muiden töiden ohessa myös keittiötöitä, sillä kaikki käytössä olleet ruoka- ja vesikupit pestään päivittäin astianpesukoneessa, mikä vaatii melkoisen määrän pesukierroksia. Myös keittiötilojen siisteyden jatkuva ylläpitäminen on tärkeää, eikä hygienian merkitystä tautien torjunnassa voi koskaan korostaa liikaa.

Kello 14:n paikkeilla päästään myös pottapesujen kimppuun eli puhdistamaan käytössä olleita hiekkalaatikoita. Samassa yhteydessä pestään vielä kertaalleen kaikki yleistilat ja käytävät, täydennetään kissojen papereita, järjestellään paikkoja ja huolehditaan tarpeen mukaan lääkityksistä, nesteytyksistä ja letkuruokinnoista.

Tässä vaiheessa aamuvuorolaisilla alkaa jo pikku hiljaa olla työpäivä pulkassa.

Iltatoimina asiakaspalvelua ja loppusilaus Vierailuaikana kello 15–18 päivystävät eläintenhoitajat vastaavat kissojen ja vierailijoiden tutustuttamisesta toisiinsa, ja taloon on tuolloin mahdollista tulla käymään lauantaita lukuun ottamatta kaikkina viikonpäivinä. Eläintenhoitajat käyvät läpi kissan hoitoon ja luovuttamiseen liittyviä asioita mahdollisimman huolellisesti, jotta jokaisen kissan sopeutuminen uuteen rakastavaan perheeseen ja kotiin onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Vierailuajan päätyttyä on jälleen märkäruokinnan, lääkitysten ja muiden erityistoimenpiteiden aika. Jos eläintenhoitajat ehtivät, he pesevät vielä astioita tai ainakin jättävät omat alueensa siisteiksi ja asettelevat astiat pinoon odottamaan aamuista pesua. Päivän päätteeksi tyhjennetään vielä kaikki talon roskat ja tehdään loppusilaus, jotta aamuvuoron on taas mukava tulla töihin. Valot sammuvat kello 20, ja hoitajat toivottavat hyvää yötä poistuessaan kotia kohti.

Monet tuntuvat haaveilevan eläinten­ hoitajan työstä, ja hoitajat kertovat kuulevansa usein kateellisia kommentteja siitä, kuinka hoitajat saavat käyttää päivänsä ihanaan kissojen rapsutteluun ja silittelyyn. Totuus on kuitenkin usein karumpi, kun suurin osa työajasta kuluu siivoamiseen ja hoitoon ja rapsuttelu jää valitettavan vähälle. Olisikin hyvä, mikäli me muut hesyläiset ehtisimme vierailuaikoina hoitaa tätä tärkeää seurustelutyötä ja kantaa kortemme kekoon kissojen hyvinvoinnin puolesta. Voisimmeko ottaa vaikka kummikissan, jota kävisimme aika ajoin moikkaamassa ja kampailemassa? n

HESY | JÄSENLEHTI 2/2017

31

JOUKKOKIRJE SOPIMUS 100587

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

.BB04

HESYN TUOTEKUVASTO Voit tilata tuotteita myös internetin kautta: http://www.hesy.fi/tue-toimintaamme/tuotteet/ tai puhelimitse: 09 54200 100 tai tule ostoksille myymäläämme. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/

1

4

1. Kangaskassit 5,50 € Dog Power (luonnonvalkoinen), Tassut (musta)

Joulukortit ja vuoden 2018 seinäkalenteri tulevat myyntiin loka–marraskuussa.

4. Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle.

Kissa, koira ja kani.

5. Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

5

6. Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle. 30 sivua.

2 3 6

2. Uudet postikortit 0,50 € / kpl 3. Postikorttinippu 4 € / 10 kpl KUVAT | Mikko Kääriä

11

7 KUVAT RIITTA SOURANDER

8

7. Dog Power 13 € ladyfit-malli, kaksipuolinen painatus. Paitoja saatavana sekä pyöreällä että v-mallisella kaula-aukolla.

11. Cat Power tai Koirat, 8€

12

8. Cat Power 13 € ladyfit-malli

9. Tassut 13 € ladyfit-malli, kaksipuolinen painatus.

Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan.

Alle 20 euron tilauksiin lisätään 5 euron käsittelymaksu.

10. Cat Power 13 € classic-malli, yksipuolinen painatus.

KUVA MINNA KAITAJÄRVI

10 KUVA MINNA KAITAJÄRVI

KUVA RIITTA SOURANDER

9

Aikuisten t-paitojen värivalikoima ja koot ovat nähtävissä osoitteessa: www.hesy.fi/ tue-toimintaamme/ tuotteet

LASTEN T-PAIDAT

KUVAT SANNA VIHERVUORI

AIKUISTEN T-PAIDAT

HUPPARI 12. Tassut hihassa -huppari 40 € ladyfit-malli, toisessa hihassa tassurivi-painatus.

Materiaalit: 80 % puuvillaa ja 20 % polyesteriä.

Värivaihtoehdot musta ja pinkki.

Kokovaihtoehdot nähtävissä osoitteessa

www.hesy.fi/ tue-toimintaamme/tuotteet

Tervetuloa tutustumaan myös Eläinsuojelukeskuksen myymälään, os. Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/