HESY-lehti 1/2019

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 1/2019

HESY 145 VUOTTA

Katsaus Suomen eläinsuojelun uranuurtajan historian merkkipaaluihin

KISSAN ULKOILUTUS on tiimityötä VALAANPYYNTIKOMISSIO

korvattava valaiden tarkkailukomitealla

RAJAT RÄISKEELLE -kansalaisaloite haluaa

ilotulitteiden haitat kuriin – kannatusilmoitusten keruu jatkuu kesäkuun alkuun

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

3 Pääkirjoitus Ledaren

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Nina Immonen Minna Lahti Tiina Larsson Sirpa Paakkola Kirsi Sharma Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki puh. (09) 54200 100

4 Asiaa jäsenille 6 Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle

8 Kehräämö oikoo vääriä Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Olli-Pekka Ahola Tiina Kohtamäki Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11 00680 Helsingfors tel. (09) 54200 100

kissakäsityksiä Kauhavalla

10 Presidenttiparille annettu kasviskori kannusti eettisiin valintoihin

13 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteella halutaan ilotulitteiden haitat kuriin 16 Kissan ulkoilutus: Tiimiulkoilua turvallisesti valjaissa 19 Kahvinhuuruisia koiranpäiviä

Tarkista kunkin toimipisteen aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

koirakahvila Unelmassa

20 Hyvä paha valaanpyyntikomissio JÄSENMAKSU

Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivulla oleva lomake, joka löytyy osoitteesta: hesy.yhdistysavain.fi Aikuisjäsen 25 € Nuorisojäsen 15 € alle 18 v.

MEDLEMSAVGIFT

Bli medlem genom att fylla i medlemsblanketten på webbsidan: hesy.yhdistysavain.fi Vuxenmedlem Juniormedlem 25 € 15 € under 18 år

AVUSTUSTILIT DONATIONSKONTON Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063

Voit tehdä lahjoituksen eläinsuojelutyöhön.

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586.

24 HESYn historia on suomalaisen eläinsuojelun historiaa 29 Lipaskeräysliike: Koirakoulu Taitoa Tassuihin 30 Eläinten hautausmaan ylläpitämiseen kaivataan vapaaehtoisia

32 HESYn tuotekuvasto

13

16

20

24

Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto IBAN: FI86 1572 3000 410019 Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili Understödskonto för det Nya Djurskyddscentret: IBAN: FI60 2001 1800 133194

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Aarni Rautava Genrewear Lemmikkikulma Lush Finland Oy Musti ja Mirri (Espoontori) Musti ja Mirri (Kaari) Palomieskalenteri 2019 TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy Transmeri Oy Tuko Logistics Vinttikoira, rap-artisti Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Kerättyjä varoja käytetään löytöeläinten hoitokulujen kattamiseen. Kulut koostuvat eläinlääkärikuluista, lääke- ja laitekustannuksista sekä hiekka- ja ruokakuluista. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaaleihin. Varoja kerätään lisäksi Uusi Eläinsuojelukeskus -projektiin ja nykyisten eläintilojen ylläpito- ja korjauskustannuksiin. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2018–2021 kuluessa.

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 1/2019 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Sarri Kukkonen PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING hesy@hesy.fi ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

PÄÄKIRJOITUS

KRISTINA OINONEN

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja ordförande

HESY 145 vuotta – eläinsuojelua jo vuodesta 1874 TÄNÄ VUONNA MEILLÄ Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen jäsenillä on monta syytä iloita ja juhlia. HESY täyttää 145 vuotta 25.11., ja pyrimme saamaan Uuden Eläinsuojelukeskuksen valmiiksi ennen sitä, jotta voimme viettää yhdistyksemme syntymäpäivää uusissa nykyaikaisissa tiloissa.

Pitkäaikaisesta haaveestamme tulee nyt totta. Onnistuimme ostamaan Pitäjänmäellä (Konalassa) sijaitsevan teollisuuskiinteistön uudeksi toimitaloksemme ja saamaan luvan sen muuttamiseksi eläinten hoitotiloiksi. Talossa on tilaa 2000 neliötä eli neljä kertaa enemmän kuin Itä-Pakilassa sijaitsevassa talossa, ja se maksoi 1,8 miljoonaa euroa. Uuden toimitalon ylimääräiset tilat vuokrataan ulkopuolisille, jotta voimme kattaa talon juoksevia menoja. Remonttiin on varattu noin 500 000 euroa. Talon osto rahoitettiin vuosien mittaan saaduilla testamenteilla ja lahjoituksilla. Espoossa sijainnut vanha koiratalo on jo laitettu myyntiin, ja kunhan kaikki toiminnot on saatu saman katon alle, myös HESYn Itä-Pakilassa sijaitseva talo myydään.

TAVOITTEENAMME on remontoida Uuteen Eläinsuojelukeskuk-

seen hulppeat tilat eläimille parhaan tietämyksen ja talon suomien mahdollisuuksien rajoissa. Uusi Eläinsuojelukeskus on paras lahja kaikille kodittomille eläimille ja heidän auttajilleen. Eduskun-

takin voisi noteerata HESYn juhlavuoden katsomalla asioita eläinten näkökulmasta säätäessään lakia eläinten hyvinvoinnista.

Arkkitehti Marcus Alhman tiimeineen tekee uuden toimitilan suunnittelutyön veloituksetta. Heidän tukenaan on HESYn hallituksen nimeämä suunnitteluryhmä, jota vetää HESYn toiminnanjohtaja.

Kauniit kiitokset kaikille testamenttaajille, lahjoittajille ja jäsenille – te olette tämän kaiken mahdollistaneet. Kiitokset myös henkilökunnalle pitkämielisyydestä ja vanhoissa tiloissa sinnittelystä.

Iso kiitos kuuluu myös Pitäjänmäen-talon naapureille, jotka ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi alueelle.

TOINEN ISO MERKKIPAALU on se, että tänä vuonna kansainvälistä eläinten päivää (4.10.) vietetään Suomessa 110:ttä kertaa.

Aikoinaanhan sitä alettiin viettää maassamme HESYn woimanaisen Constance Ullnerin aloitteesta.

Kolmas merkittävä asia on HESYn 145-vuotishistoriikin julkaiseminen. HESY on tehnyt niin mittavan uran eläinsuojelun saralla, että on tuiki tärkeää kirjata talteen kaikki se tieto, mikä vielä on muisteissa ja saatavilla. Historiikki tulee myyntiin syksyllä, ja toivomme, että se kuluu hiirenkorville lukijoiden käsissä.

Kaikista tapahtumista kerrotaan aina ensiksi HESYn nettisivuilla www.hesy.fi. Vierailkaa siellä usein.

LEDAREN HESY 145 år – djurskydd redan från och med år 1874 I ÅR HAR VI MEDLEMMAR i Helsingfors djurskyddsförening

många skäl att glädja oss över och fira. HESY firar sitt 145-årsjubileum den 25 november och vi strävar till att få det Nya Djurskyddscentret färdigt före det, så att vi kan fira vår förenings födelsedag i nya moderna lokaliteter.

Vår långsiktiga dröm blir nu verklighet. Vi lyckades köpa en industriell fastighet i Sockenbacka (Konala), som blir vårt nya föreningshus, och vi fick även tillstånd att omvandla fastigheten till utrymmen för att sköta djur. Huset har 2000 kvadratmeter utrymmen, med andra ord fyra gånger mer än i Östra Baggböle, och det kostade 1,8 miljoner euro. Överlopps lokaler i det nya föreningshuset hyrs ut till utomstående parter, vilket gör att vi kan täcka husets driftskostnader. Ca. 500 000 euro har reserverats för renoveringen.

Köpet av huset finansierades genom testamenten och donationer som vi fått under årens lopp. Det gamla hundhuset i Esbo har redan satts till försäljning, och så fort som alla aktiviteter fåtts under ett och samma tak, så säljs också HESYs hus i Östra Baggböle.

VÅRT MÅL ÄR ATT renovera och inreda det Nya Djurskyddscentret med fina, moderna utrymmen för djuren genom att på bästa sätt utnyttja expertis och husets möjligheter. Det Nya Djurskyddscentret är den bästa gåvan för alla hemlösa djur och deras hjälpare. Riksdagen skulle också kunna notera HESYs jubi-

leumsår genom att se på saker ur djurens perspektiv då man stiftar lagar om djurens välbefinnande.

Arkitekten Marcus Alhman med sitt team gör designen av det nya djurskyddscentret kostnadsfritt. De stöds av en planeringsgrupp, som utses av HESYs styrelse, ledd av HESYs verksamhetsledare.

Ett stort tack till alla som kommit ihåg oss i sina testamenten, samt till donatorer och våra medlemmar – ni har gjort allt detta möjligt. Tack också till personalen för deras tålamod och för att de kämpat på i de gamla lokaliteterna. Vi vill även tacka grannarna till huset i Sockenbacka, som har välkomnat oss till området.

EN ANNAN STOR MILSTOLPE ÄR att årets internationella djurdag (den 4.10) firas för 110:de gången i Finland. Dagen lanserades på initiativ av HESYs kraftkvinna Constance Ullner.

Den tredje betydelsefulla saken är publiceringen av HESYs 145-åriga historik. HESY har gjort ett så omfattande och banbrytande arbete inom djurskyddet att det är mycket viktigt att skriva upp all den information som fortfarande är i minnet och finns tillgänglig. Historiken kommer till salu under hösten, och vi hoppas att den blir mycket populär.

Vi berättar alltid först om alla händelser på HESYs hemsida www.hesy.fi. Besök sidorna ofta.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

3

Haluatko HESYn tiedotusmateriaalia sähköpostiisi?

Haluatko saada sähköpostiisi HESYn tiedotteita ja tapahtumainfoja? Jos vastasit kyllä, lähettäisitkö meille ystävällisesti sähköpostin, jossa annat tähän selkeäsanaisesti suostumuksesi. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen: hesy@hesy.fi Tilaus on maksuton. Yhteystietoja käytetään vain tiedotteiden ja uutiskirjeiden lähettämiseen eikä niitä luovuteta eteenpäin.

Suomessa on alettu soveltaa 25.5.2018 lähtien EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.

Uusi asetus edellyttää lupaperusteisuut-

ta henkilötietojen rekisteröimiselle. Siksi olemme joutuneet siivoamaan tiedotusjakelulistojamme. Koska sähköpostiosoite luetaan henkilötiedoksi ja koska säilytämme tiedotus- ja markkinointimateriaalia haluavien jäsenten sähköpostiosoitteita MailChimpissä, joka katsotaan rekisteriksi, meidän tulee saada nyt kaikilta sähköpostilistoillamme aikaisemmin olleilta sekä uusilta tiedotusmateriaalin tilaajilta suostumus heidän sähköpostiensa säilyttämiseen jakelulistoillamme.

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

H

ESY ON ALOITTANUT

jäsentensä sähköpostiosoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua. Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä HESYn yleiseen sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi.

Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu. Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut.

Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mari.aro@hesy.fi

4

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

TYTTÖKAKSIKON T-PAITATEMPAUS TUOTTI 122 EUROA TEKSTI | Pipsa Kaarlonen VIIME VUONNA ESPOOLAISET kaveruk-

set, 12-vuotias Elli Oksanen ja 13-vuotias Eevi Helander, istuivat piknikillään ja miettivät, mitä he voisivat tehdä kesälomalla ajankulukseen. Hetken pohdinnan jälkeen kaksikko sai idean tempauksesta, jolla olisi hyvä tarkoitus.

Seuraavaksi hyväntekeväisyystempaukselle piti valita kohde, jota molemmat tytöt haluaisivat tukea.

– Olemme kumpikin todella eläinrakkaita ja halusimme eläinten liittyvän kampanjaamme. Sitten muistimme, että Ellin isoveljen koululuokka oli tehnyt HESYn eläimille petejä. Siinäpä se oli, kohteemme olisi HESY, Eevi muistelee.

Seuraavaksi Elli ja Eevi ottivat sähköpostitse yhteyttä HESYyn sopiakseen tarkemmin hyväntekeväisyystempauksen järjestämisestä. He hakivat yhdistyksen Eläinsuojelukeskuksesta t-paitoja, joita alkoivat myydä Karakallion torilla. Samalla tytöt jakoivat ihmisille yhdistyksestä kertovia esitteitä.

Reipas kaksikko hoiti tempauksen alusta loppuun kokonaan kahdestaan lukuun ottamatta kyydityksiä HESYn toimitilojen ja tyttöjen kotien välillä. Niistä huolehti Ellin äiti.

– Tytöt kun eivät ihan vielä saa itse ajella. Kotiväki oli toki tyttöjen tukijoukkona, mutta taustalla. Ja hienosti nuoret neidot hoitivat homman kotiin, Ellin äiti sanoo.

Eevi ja Elli saivat paitoja myymällä kerättyä HESYn hyväksi hienot 122 euroa, eikä kaksikon apu loppunut kesään.

Vielä syys-lokakuussakin parivaljakko kiersi Laaksolahden alueella jakamassa HESYn esitteitä asukkaiden postilaatikoihin ja valisti siten heitä vastuullisesta lemmikinpidosta.

HESY esittää suuret kiitokset Eeville ja Ellille ja heidän kotiväelleen hylättyjen lemmikkien hyväksi tehtävän työn tukemisesta. Tyttöjen tempaus on erinomainen esimerkki siitä, että eläimiä voi auttaa ikään katsomatta. Ehkäpä tyttöjen tempaus rohkaisee vielä muitakin nuoria hyväntekeväisyystyön pariin.

Pes esu ula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut VEIKKOLAN ÄRRÄ HYLÄTTYJEN LEMMIKKIEN ASIALLA VEIKKOLAN R-KIOSKI SIJOITTUI kahdeksan parhaan

joukkoon ”Ärrä tekee hyvää” -kilpailussa ja lahjoitti HESYlle 1000 euroa. Kilpailussa R-kauppiaat voivat lahjoittaa jokaisesta myydystä hotdogista ja vesipullosta 5–10 senttiä valitsemalleen paikalliselle hyväntekeväisyyskohteelle. Eläimet ovat olleet aina Veikkolan Rkauppias Satu Sunikan sydäntä lähellä, ja hän halusi tukea järjestöä, joka edistää vastuullista lemmikinpitoa.

– Lemmikkejä otetaan liian kevein perustein. Edusti eläin mitä lajia hyvänsä, aina tulisi muistaa, että ihmisen on kannettava vastuu lemmikin hyvinvoinnista sen koko eliniän ajan. Jos lemmikin omistajan elämäntilanne muuttuu, hänen on joko sijoitettava eläin uuteen kotiin tai iäkkään eläimen kohdalla harkittava eutanasiaan.

Sunikalla on itsellään ollut aina lemmikkejä. Tällä hetkellä kotisohvalta löytyy kaksi kissaa ja lähitallista yksi suomenhevonen. Elämänsä varrella hän on joutunut saattamaan kolme kissaa ja yhden suomenhevosen ikiuneen vuosien yhteiselon jälkeen.

– Ne ovat olleet aina raskaita, mutta eläimen parhaaksi tehtyjä päätöksiä, Sunikka summaa.

HESYn eläimiä hoitaville työntekijöille ja vapaaehtoisille hän toivottaa jaksamista.

– Arvostan suuresti hylättyjen lemmikkien hyväksi tehtyä työtä!

Valko- ja kirjopesu

Kaikki kki normaaliin valko- ja kirjo kir pesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

T rjoamm Ta r e laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

Vuokramatot

V kiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, Va 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

KEKSI HYVÄ NIMI Ideoi HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle kuvaava nimi osoitteessa hesy.fi/nimikisa ja täytä kuponki viimeistään 30.4.2019. Voit osallistua myös somessa #hesynimikisa.

Voittaja palkitaan yllätyslahjalla.

Osallistu nimikisaan: hesy.fi/nimikisa

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio

PIPSA KAARLONEN

Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen (toinen oikealta) otti yhdessä vaimonsa Seija Paakkola-Kuusisen kanssa vastaan Eläinsuojelun Topelius -palkinnon. Kuusisen vieressä ovat (oikealta vasemmalle) HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen, hallituksen jäsen Nina Immonen sekä muusikko Markus Liukkonen, joka esitti palkinnonjaon yhteydessä Topeliuksen joululaulut Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto

HALTIALAN TILALLE eettisestä eläintuotannosta HESY myönsi viime vuonna Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Haltialan kotieläintilalle sen esimerkillisestä kasvatuksellisesta työstä ja panostuksesta eläinten hyvinvointiin.

TEKSTI | Erja Veivo

H

ELSINGIN TUOMARINKYLÄN

alueelta löytyy pala vanhaa suomalaista maatalous- ja maaseutumiljöötä, jota ylläpitää Haltialan tila. Helsingin kaupungin omistaman tilan pääasiallinen tehtävä on pitää vuosisatoja viljellyt pellot edelleen viljelykäytössä. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle asti. Toinen Haltialan päätehtävistä on opetuksellinen: se tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tavata hyvin 6

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

hoidettuja kotieläimiä niiden perinteisessä elinympäristössä.

Haltialan tila ei ole varsinainen kotieläinpuisto, vaan oikea maatila, jossa kotieläimiä pidetään luonnonympäristöissä. Tilalla kasvatetaan muun muassa lihakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. Lihakarja pääsee ulos ympäri vuoden. Muut eläimet saavat olla ulkona laiduntamassa tai käyskennellä vapaasti piha-alueen aitauksissa keväästä syksyyn asti. Lisäksi pihapiirissä kuopsii maatiaiskanoja.

Haltialan tila on esimerkillinen osoitus siitä, että eläintila voi olla tuottava ja pitää eläimiä huomattavasti eläinsuojelulain minimivaatimuksia paremmissa oloissa.

Juuri eläinten hyvinvointi ja mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan olivat keskeiset kriteerit, joiden ansiosta HESYn palkintoraati valitsi Haltialan tilan Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajaksi vuonna 2018.

– Haltialan tila on kuin paratiisi keskellä Helsingin kaupunkia. Eläimiä pi-

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat: europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen Eläinsuojelukeskus Tuulispää Wanhan Markin eläinten vanhainkoti toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen Otso Riiali ei jaettu Etsijäkoiraliitto tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira ei jaettu Helsingin kaupunki dosentti Leena Vilkka toimittaja Mirja Pyykkö ei jaettu kirjailija Eeva Kilpi ohjaaja Aki Kaurismäki pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset eläinlääkäri Pertti Hartikka kirjailija Leena Krohn

detään siellä ruhtinaallisissa oloissa, ja ne pääsevät ulkoilemaan. Ympärivuotisesti ulkoilevalla lihakarjalla on vapaa pääsy pihattoon. Muut eläimet pidetään talviaikaan sisätiloissa väljissä, liikkumisen mahdollistavissa karsinoissa, joissa ne voivat pitää yllä sosiaalisia suhteita. Haltialan tilan keskeisenä toimintaperiaatteena on eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siellä jokaisella eläimellä on yksilöarvo. Tällaisen arvopohjan soisi ohjaavan jokaisen suomalaisen eläintilan toimintaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kasvatuksellinen rooli Haltialan tilalla on merkittävä kasvatuksellinen rooli. Tila on avoinna vierailijoille vuoden jokaisena päivänä. Paikka on hyvin suosittu koululaisten ja lapsiperheiden päiväretkikohde. Kaupunkilaislapset pääsevät näkemään tilalla hyvin hoidettuja kotieläimiä kauniissa maalaismaisessa pihapiirissä.

– Opetus, valistus sekä tietynlainen eläin- ja maatilaterapia ovat keskeinen osa tilamme toimintaa. Täällä voi nähdä, kokea ja haistaa kotieläimet niiden luonnollisessa ympäristössään. Meille paras palkinto työstämme on terve, kä-

EHDOTA PALKITTAVAA

Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan HESYn 145-vuotisjuhlavuonna marraskuussa 2019. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteeseen hesy@hesy.fi.

sittelyyn tottunut ja rauhallinen eläin, joka luottaa ihmiseen ja on helppo hoitaa. Tavoitteemme on välittää lapsille ja nuorille ajatusta eläimen kunnioituksesta ja hyvästä kohtelusta. Tämän ajatuksen ituja nuoret toivon mukaan imevät itseensä vieraillessaan tilallamme, linjaa Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen.

Haltialan tilalla järjestetään paljon tapahtumia. Niissä jäljitellään usein entisaikojen maalaiselämää, jolloin ihmisen ja eläimen välillä vallitsi läheinen vuorovaikutussuhde. Pääsiäisen aikaan lampolaan pääsee katselemaan karitsoja. Jouluisin siellä esitetään joulukuvaelmia ja Haltialan eläimille toivotetaan yleisön läsnä ollessa joulurauha.

– Eläinsuojeluliikkeen keskeisenä ajatuksena oli 1800-luvulla eläinten inhimillinen kohtelu, jonka nähtiin olevan merkittävä osa sivistyneen ihmisen käyttäytymistä. Kansaa opetettiin eläinten hyvään kohteluun. Haltialan tilan kasvatuksellinen toiminta on kuin jatkumoa tällä arvokkaalle perinteelle. Tulevaisuutemme on lasten ja nuorten käsissä, ja he määrittävät sen, minkälaiseksi eläinsuhteemme jatkossa kehittyy. Siksi on todella tärkeää opettaa heidät arvostamaan eläimiä, Luukkainen pohtii. n

HALTIALAN TILA

2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998

Haltialan tilalla eläimet pääsevät ulkoilemaan keväästä syksyyn ja toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

7

KEHRÄÄMÖ RY

Söpö-kissa on yksi Kehräämö ry:n pelastamista hylätyistä kissoista, joita on Kauhavalla runsaasti.

KEHRÄÄMÖ oikoo vääriä kissakäsityksiä Kauhavalla TEKSTI | Erja Veivo

HESYllä on kuusi paikallisyhdistystä, joista tuorein jäseneksi liittynyt on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. EteläPohjanmaalla toimivaa yhdistystä työllistävät eniten ulkona elävät kissapopulaatiot ja työkissojen välinpitämätön pito.

8

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

E

TELÄ-POHJANMAALLA ON

paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Maaseudulla elävät sitkeässä myös vanhanaikaiset käsitykset kissojen tarpeista. Kissan ei esimerkiksi uskota tarvitsevan rokotuksia, loishäätöä tai pääsyä lämpimään talvipakkasillakaan.

Asenteet ja uskomukset kumpuavat kissan asemasta: kissan perinteisestä roolista hyötyeläimenä. Kaupungissa kissa on usein sisätiloissa pidettävä lemmikki, jonka päätehtävä on seuranpito. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on ulkorakennuksissa elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla.

– Kissan saatetaan uskoa selviävän ulkona ympäri vuoden ja saalistavan ruokansakin itse. Kissan ei siis ajatella välttämättä tarvitsevan edes lisäruokintaa, kuvailee Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Kissoja ei ole Etelä-Pohjanmaalla liioin tapana leikata.

Valoa tunnelin päässä Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan

sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki iloitsee.

Kehräämö valistaa alueen ihmisiä oikeaoppisesta kissanhoidosta, leikkauttamisen tärkeydestä ja ohjeistaa ihmisiä noudattamaan Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä. Asukkaita kannustetaan ottamaan vastuuta myös muiden kuin omien eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista.

Kehräämö ottaa vastaan hylättyjä kissoja ja huonosti hoidettuja navettakissoja. Populaatiokissoja yhdistys loukuttaa ja vastaanottaa vain valvontaeläinlääkärin pyynnöstä. Yhdistys tarjoaa kissoille eläinlääkärin tarkastuksen ja perusterveydenhoidon, joka pitää sisällään loishäädön ja rokotukset. Lisäksi kissat leikataan ja tunnistusmerkitään.

– Luovutamme kissat vain sisäkissoiksi vastuuntuntoisille ihmisille, jotka voivat tarjota eläimille loppuelämänkodit. Jos kissan tulevassa kodissa on parveke tai terassi, sen tulee olla verkotettu tai lasitettu. Kodin yhteydessä oleva turvallinen ulkotarha katsotaan eduksi pysyvää kotia valittaessa, Pihlajamäki kertoo.

Kehräämön uutta kotia etsivät kissat asuvat sijaiskodeissa. Vasta hiljattain perustetulla yhdistyksellä ei ole vielä rahakeräyslupaa, joten toimintaa rahoitetaan kirpputori- ja huutokauppatuotoilla. Yhdistys saa myös ruoka-, hiekka- ja tarvikelahjoituksia, joiden avulla se pystyy tarjoamaan kissoille laadukasta hoitoa. n

Lisätiedot: kehraamory.yhdistysavain.fi Etelä-Pohjanmaalla kissan saatetaan uskoa selviävän ulkona ympäri vuoden ja saalistavan ruokansakin itse.

PEXELS

– Navettakissan tehtävä on liikkua pihapiirissä hiirestämässä, ja leikkauttamisen ajatellaan vievän kissan hiirestämishalut. Kun leikkaamattomien kissojen annetaan kulkea vapaana, lopputuloksena luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan.

Kauhavalla eläinsuojeluväkeä työllistävät eniten juuri maaseudun tyypilliset ongelmat: välinpitämätön kissanpito sekä puolivilliintyneet kissalaumat, joita elää alueella paljon. Kissat ovat yleisiä hyötyeläimiä maatiloilla, ja Etelä-Pohjanmaalla niitä on äärimmäisen helppo saada. Kissanpentujakin saa ilmaiseksi ilman paperitöitä.

Kun kissan hankintakynnys on näin matala, sen hoitoon ei olla välttämättä valmiita panostamaan. Sairasta kissaa ei esimerkiksi automaattisesti viedä eläinlääkärille. On edullisempaa hankkia uusi kissa kuin hoitaa vanha ja sairas kuntoon.

Ongelmia aiheuttaa myös heikko kissatietämys.

– Pentuja luovutetaan liian nuorina, koska niiden omistajalla ei ole tietoa oikeasta luovutusiästä. Tämä altistaa käytöshäiriöille ja voi johtaa kissan hylkäämiseen, mikä lisää entisestään kodittomien kissojen määrää, Pihlajamäki kertoo.

HESY AUTTAA JOKA VUOSI YLI 2000 ELÄINTÄ HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, jotka ovat Kauhavalla toimiva Kehräämö, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESY sijoittaa vuosittain noin 500 koditonta eläintä uusiin koteihin, ja sen jäsenyhdistysten kautta liikkuu

joka vuosi yhteensä noin 1700 eläintä. Yhdistys auttaa siis vuosittain yli 2000 eläintä löytämään uuden kodin. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. HESYn pyrkimyksenä on helpottaa maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttaa mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoja jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy. yhdistysavain.fi HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa.

Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä ja lisätä eläinten arvostusta. (EV)

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

9

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen esitti kasviskorin luovutuksen yhteydessä presidenttiparille tervehdyssanat.

Presidenttiparille annettu kasviskori

kannusti eläin- ja ympäristöeettiseen ruokavaliovalintaan Eläin- ja ympäristön­suojelujärjestöt luovuttivat jälleen joulun alla perinteeksi muodostuneen vegaanisia tuotteita sisältävän kasviskorin presidenttiparille.

Tällä kertaa korin sisällöstä vastasi HESY ja joulutervehdyksen Mäntyniemeen vei yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

TEKSTI | Erja Veivo

KUVAT | Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

J

kasviskoritervehdys on viety Mäntyniemeen jo vuodesta 2012. Viime vuonna HESY sai kunnian koota kasviskorin sisällön ja esittää presidenttiparille tervehdyssanat. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen kiitteli puheenvuorossaan presidenttiparia heidän rohkeista kannanotoistaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön sekä eläinten suojelemiseksi.

10

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

OULUINEN

– Nämä teemat ovat näkyneet muun muassa itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa ja jopa omassa ruokavaliossanne, Luukkainen sanoi.

Samalla hän esitti huolensa uuden eläinten hyvinvointilain sisältämistä säädöksistä, jotka mahdollistavat turkistarhauksen sekä eläimen pitämisen jatkuvasti kytkettynä ja vailla jatkuvasti tarjolla olevaa juomavettä. Luukkainen vetosi presidentti Sauli Niinistöön, jotta hän käyttäisi vaikutusval-

Viime jouluna korin virkaa hoitivat kierrätysmuovista valmistetut vadit muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan enenevästä määrästä.

HANNELE LUUKKAISEN TERVEHDYSSANAT PRESIDENTTI­PARILLE: ELÄIMET, LUONTO JA YMPÄRISTÖ Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajana kiitämme teitä arvoisa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio mahdollisuudesta tuoda teille joulutervehdys vegaanisen kasviskorin muodossa.

Olemme ylpeinä seuranneet rohkeita kannanottojanne ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön sekä eläinten suojelemiseksi mm. itsenäisyyspäivän juhlien teeman ja jopa oman ruokavalionne kautta.

Eläinten hyvinvointi on erittäin ajankohtainen aihe juuri nyt, kun eduskunta käsittelee hallituksen esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. Kuten te rouva Jenni Haukio olette terävästi todennut, vallitsee suuri ristiriita tutkimustulosten ja käytännön välillä. Lakiesityksen suurin ongelma on juuri se, että se on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan eikä eläinten lajityypillisten tarpeiden mukaan. Siten esimerkiksi turkistarhalla kettua saa pitää 0,8 neliön kokoisessa häkissä, kun eläintarhassa ketulla pitää olla 600 neliötä tilaa.

Sama ristiriita koskee myös maitoja lihakarjaa sekä sikoja riippuen siitä, onko kyseessä emakko vai ei. On käsittämätöntä, että vuonna 2021 voimaan astuva laki sallisi edelleen pitää

eläimiä jatkuvasti paikoilleen kytkettynä ja vailla jatkuvasti tarjolla olevaa juomavettä. Toki toivomme, että yhdistystemme lausunnoilla olisi vaikutusta lain lopulliseen sisältöön, mutta pelkäämme, että eläimet tullaan edelleenkin luokittelemaan tavaraksi. Siksi uskallamme ehdottaa, että te Tasavallan Presidentti käyttäisitte kansan teille antamaa valtaa lain vahvistusvaiheessa.

Käsillä oleva ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ilmaston lämpeneminen uhkaa hävittää upeita eläin- ja kasvilajeja sukupuuttoon. Mitä useampi meistä ryhtyy kasvissyöjäksi ja siirtyy uusiutuvien energiamuotojen ja joukkoliikenteen käyttäjäksi, sitä varmemmin myös lapsemme ja lapsenlapsemme näkevät jääkarhuja tällä planeetalla.

Olemme huolissamme myös siitä, että valtameremme uhkaavat muuttua pallomeriksi, joissa kelluu mannertenkokoisia muovijätelauttoja. Siksi olemme tänä vuonna päättäneet tuoda kasviskorin kierrätysmuovista valmistetuissa vadeissa.

Sen myötä toivotamme juhlavaa joulua koko teidän perheellenne sekä erityisesti pojallenne Aarolle sekä koirallenne Lennulle.

KORIN LUOVUTTIVAT VUONNA 2018: Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta • BirdLife Suomen varapuheenjohtaja Arto Kalliola • Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki • Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen • Vegaaniliiton varapuheenjohtaja Susanna Vilkamaa ja kasviskori-idean äiti Päivi Hagner KORIN LUOVUTTAA VUOROVUOSINA KUUSI JÄRJESTÖÄ SEURAAVISTA: Animalia • Birdlife Suomi • Greenpeace • Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY • Kuono • Luonto-Liitto • Natur och Miljö • Maan ystävät • SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto • Suomen luonnonsuojeluliitto • Vegaaniliitto • WWF Suomi HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

11

taansa lakiesityksen sisältämien puutteiden parantamiseksi.

– Toivomme, että HESYn ja muiden yhdistysten lausunnoilla olisi vaikutusta lakiesityksen lopulliseen sisältöön, mutta pelkäämme, että eläimet luokitellaan edelleenkin tavaraksi. Siksi uskallamme ehdottaa, että te tasavallan presidentti käyttäisitte kansan teille antamaa valtaa lain vahvistusvaiheessa.

Ruokavaliolla yhteys ilmastopäästöihin ja eläinten oloihin Eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöt haluavat presidenttiparille annettavan kasviskorin avulla muistuttaa, että ruokavaliolla on yhteys tuotantoeläinten asemaan ja pito-olosuhteisiin, ilmastonmuutokseen, ekosysteemien saastumiseen sekä luonnon monimuo-

toisuuteen. Kasvisruokavalion suosiminen on tehokas keino vähentää ympäristöpäästöjä. Tämän todistavat monet tutkimukset.

Nature-lehdessä vuonna 2018 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihankulutustaan 90 prosentilla nykyisestä ja lisätä kasvisperäisten proteiininlähteiden kuten papujen ja pähkinöiden kulutusta, jotta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin. Science-lehdessä samana vuonna ilmestyneen artikkelin mukaan vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen keino vähentää omaa ympäristö­kuormaa.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraporttien tulokset tukevat samaa sanomaa: ihmisten on muutettava käyttäytymistapojaan ratkaisevalla tavalla maapallon lämpenemisen pitämisessä

kriittisessä 1,5 asteessa. Lihansyönnin vähentäminen on tässä keskeinen keino.

– Tieteellinen näyttö osoittaa, kuinka suuri merkitys ruokavaliolla on ympäristölle ja myös ihmisen omalle terveydelle. Eläinsuojelun näkökulmasta kasvisruoan suosiminen on konkreettinen tapa ottaa kantaa eläinten tehotuotantoon liittyviin ongelmiin.

Eläintuotannossa tehokkuus tarkoittaa usein heikennyksiä eläinten hyvinvoinnissa. Esimerkiksi esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksikin sisältää pitotapoja, jotka estävät suurta osaa tuotantoeläimistä toteuttamasta lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Luukkainen sanoi.

Presidenttiparille annetun jouluisen korin virkaa hoitivat tällä kertaa kaksi kierrätysmuovista valmistettua vatia muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan ja muihinkin vesistöihin päätyvän mikromuovin enenevästä määrästä. Vadit sisälsivät muun muassa seuraavia kotimaisia vegaanisia tuotteita: kuusenkerkkä-kuohujuoman, seitankinkkuainekset, punajuuripeston, marjajauheita sekä luomujuureksia ja omenoita. Lennulle vatiin oli varattu vegaaninen puruluu ja Aarolle sinkkivoide sekä hoitosalva. Mäntyniemen lintuja muistettiin vegaanisella rasvasiemenkranssilla. n

PÄIVITYS: ESITYS ELÄINSUOJELULAIKSI KAATUI Kun Suomen hallitus erosi 8.3.2019, myös sen toimeenpanemat lakihankkeet pääosin raukesivat. Yksi kaatuneista lakiesityksistä oli eläinten hyvinvointilaki, jonka valmistelu siirtyy eduskuntavaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle. Tämä voi vaikuttaa myös lain voimaantulon aikatauluun.

12

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

RAJAT RÄISKEELLE

-kansalaisaloitteella halutaan ilotulitteiden haitat kuriin Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä avasi 4.12.2018 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen ja sitä tukevan kampanjan, jonka tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden eläimille ja ihmisille aiheuttamia terveys- ja hyvinvointihaittoja sekä ympäristökuormitusta. Kansalaisaloite keräsi ennätysajassa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. Allekirjoitusten keräystä jatketaan 4.6.2019 asti, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa. HESY on aloitteen alullepanija.

R

TEKSTI | Erja Veivo

-kansalaisaloitekampanjan tavoitteena on, että luokkiin F2 ja F3 kuuluvia ilotulitteita saavat siirtymäajan jälkeen käyttää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat. Niiden kuluttajakäyttö siis kiellettäisiin.

Aloite ei puuttuisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuten tähtisadetikkujen tai paukkukaramellien kuluttajakäyttöön. Kansalaisaloitteen taustalla vaikuttaa huoli ilotulitteiden kuluttajakäyttöön liittyvistä riskeistä.

– Ilotulitteet aiheuttavat kansalaisille joka vuosi vakavia silmävammoja, joiden uhreista kolmasosa on lapsia ja nuoria. Ilotulitteet voivat vaurioittaa AJAT RÄISKEELLE

myös kuuloa ja aiheuttaa palo-, käsisekä kasvovammoja. Ilotulituksesta aiheutuu vuosittain noin sata tulipaloa ja merkittäviä omaisuusvahinkoja. Lisäksi ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, kuormittavat ympäristöä ja stressaavat voimakkaasti lukuisia eläimiä, summaa aloitteen alullepanijan HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Haittojen taustalla väärinkäyttöä ja osaamattomuutta Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Ilotulite on räjähde, joka voi osaamattomissa käsissä olla vaarallinen. Kuluttajat voivat käyttää ilotulit-

teita myös tahallaan väärin. Näin kävi esimerkiksi viime vuodenvaihteessa.

Kuluttajat ampuivat ilotulitteita parvekkeilta ja kohti ihmisiä, rakennuksia ja autoja. Lisäksi ilotulitteita löydettiin alaikäisten hallusta, vaikka pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille. Moni tulipalokin syttyi ilotulitteiden tahallisesta väärinkäytöstä.

– Koska kaikki eivät noudata ilotulitteiden käyttöä koskevia ohjeita tai edes lakeja ja ilotuliteperäiset vahingot ovat mittavia, tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi tehokkaampia keinoja, Luukkainen jatkaa.

Samaa mieltä on silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä, joka on tavannut lähes kaikki pääkaupunki­ seudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

– Ilotulitteiden joukossa on aina arvaamattomiin suuntiin lentäviä tuotteita ja ilotulittajissa sivullisista piittaamattomia yksilöitä, joista vuodenvaihteen 2019 vammatkin pääasiassa aiheutuivat. Tilasto ja oma kokemukseni 19 vuoden ajalta osoittavat, että silmävammojen syntymistä voidaan nykyistä paremmin estää vain rajaamalla ilotulitteiden käyttö ammattilaisten järjestämiin näytöksiin.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

13

Julkiset ilotulitukset aiheuttavat hyvin harvoin vammoja tulittajille ja sivullisille tai tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Ne ovat hallittuja esityksiä, joissa ilotulitteita käsittelevät niihin perehtyneet henkilöt. Ilotulitusesityksissä noudatetaan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä ja otetaan huomioon riskitekijät, joihin varaudutaan laatimalla muun muassa pelastussuunnitelma. Tämä kaikki lisää niiden turvallisuutta.

Ilotulitus on eläimille päiväkausien stressi Monet eläimet stressaavat ilotulitteita ja voivat paniikissa päästä karkuun ta-

luttimesta, pihasta tai aitauksesta. Ilotulituksen pauke, välähdykset ja ruudin haju ovat eläimen näkökulmasta uhkaavia. Tieteellinen näyttö osoittaa, että äkillisillä kovilla äänillä on moninaisia haitallisia vaikutuksia eläimiin.

Uutenavuotena eläinten stressi voi kestää useiden päivien tai jopa viikkojen ajan, koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei aina noudateta. Seura- ja harraste-eläinten omistajille uudenvuoden juhlinta merkitseekin usein erityisjärjestelyjä.

– Ratsastustalleilla on päivystettävä ilotulituksen aikana, sillä hevoset voivat nousta peloissaan takajaloilleen ja loukata itsensä karsinan rakenteisiin. Koiri-

en ja kissojen omistajille monituntinen paukuttelu voi merkitä lemmikin lääkitsemistä rauhoittavilla valmisteilla tai muita kuluja tuottavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi koiran kanssa yöpymistä hotellissa, jonka läheisyydessä ei saa ampua ilotulitteita, Luukkainen kuvailee.

Ilotulitteet stressaavat tuotantoeläimiä todennäköisesti samalla tavoin kuin lemmikkieläimiä. Tuotantoeläimillä on harvoin mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Myös luonnoneläimet kärsivät ilotulituksesta.

Esimerkiksi ilotulitusta pelästyneet linnut saattavat hylätä pesänsä ja poikasen-

RAJAT RÄISKEELLE -KANSALAISALOITE • HESY esitti vuodenvaihteen 2017–2018 alla rajoituksia ilotulitteiden käyttöön. Ehdotuksesta virisi 15 järjestön yhdessä ajama Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on rajata luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille.

• Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloite on jo kerännyt tarvittavat 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset, ja sen kannatus on jo ohittanut monet tämän rajan aiemmin ylittäneet aloitteet. Allekirjoitusten keräämistä jatketaan 4.6.2019 saakka. Tämän jälkeen kansalaisaloite lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi.

• Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja lanseerattiin 4.12.2018 eduskunnan kansalaisinfossa, jossa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen piti puheenvuoron.

• Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

• Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja joita on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut.

14

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

Silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja on sitä mieltä, että silmävammat voidaan estää vain rajaamalla ilotulitukset ammattilaisten järjestämiin näytöksiin.

sa ja törmätä lentoon lähtiessään voimalinjoihin ja rakennuksiin.

Jos ilotulitteiden käyttö rajattaisiin ammattilaisille, meluhaitat ja eläinten hätä pienenisivät merkittävästi. Kun ilotulitusesitykset järjestetään tietyssä paikassa ennalta määrättynä ajankohtana, eläimen omistajien on helppo välttää eläimen kanssa liikkumista niiden läheisyydessä.

– Julkiset ilotulitukset ovat myös suhteellisen lyhytkestoisia. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuodenvaihteessa 2019 Senaatintorilla järjestämä virallinen ilotulitus kesti viisi minuuttia.

Sen sijaan kuluttajien ympäri kaupunkia tuntikausia kestävän ilotulitteiden räiskinnän edessä paukkuaran eläimen omistajan keinot selviytyä uudenvuodenpäivän aamukahteen asti ovat todella testissä, Luukkainen lisää.

Juhlinnasta maksetaan kovaa hintaa Ilotulitteiden aiheuttamiin haittoihin liittyy huomattavia kustannuksia. Uudestavuodesta 2000 lähtien uuteenvuoteen 2018 asti ulottuvana aikana silmävammoista on koitunut yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset.

Ilotulitteista aiheutuu myös muita henkilövahinkoja, kuten käsi-, kuulo- ja palovammoja sekä ruhjevammoja kasvoihin.

Ilotulituksesta aiheutuu joka vuosi tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Pelastusopiston tilastojen mukaan pelastuslaitokset on hälytetty paikalle viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa ilotuliteperäisen tulipalon takia. Näiden palojen omaisuusvahinkojen on arvioitu olevan keskimäärin 580 000 euroa vuodessa. Yhdestä sammutustyöstä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan noin 3 000–10 000 euroa.

Kustannuksia kasvattaa sekin, että viranomaiset käyttävät ilotulitteita koskevaan lupahakemusten käsittelyyn, valvontaan ja pelastustehtäviin huomattavan määrän työaikaa.

– Ilotulitteiden käytön kieltäminen kuluttajilta vähentäisi poliisin ja pelastusviranomaisten hallinnointi- ja valvontakuluja. Samalla valtio voisi ohjata viranomaisten resursseja yhteiskunnallisesti hyödyllisempään toimintaan kuten turvallisuuskulttuurin edistämiseen, Luukkainen tähdentää.

Ilotulitejätteiden korjaaminen aiheuttaa kuluja kunnille. Ilotulitteiden käytön jäljiltä jää etenkin uudenvuodenvieton jälkeen maastoon ilotulitteiden hylsyjä sekä pahvi- ja muoviroskaa, joita juhlijat

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE sivuilla rajatraiskeelle.fi/aloite

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

eivät välttämättä korjaa ympäristöstä itse pois. Niistä koituvat puhtaanapitokulut jäävät siis käytännössä kuntien maksettavaksi. Tämä summa on pois kunnan muusta ympäristönhoidosta.

Espoon kaupunkitekniikan keskuksesta saadun arvion mukaan uudenvuoden juhlinnasta voi ajatella aiheutuvan kaupunkitasoisesti noin 10 000–13 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset, jotka syntyvät muun muassa suosituille ilotulitteiden ampumapaikoille laitettujen roskasäkkien kuljetuksista ja poikkeuksellisen täysistä yleisistä roska-astioista.

Raketeista irtoavaa muovia, sirpaleita ja puukeppejä päätyy välillä myös laitumille, joista ne voivat joutua rehun sekaan. Jos ilotulitejätettä päätyy rehun mukana tuotantoeläimen ruoansulatukseen, eläin voi sairastua tai jopa kuolla.

Ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua Ilotulitteet ovat merkittävä hengitysteitä ärsyttävien pienhiukkasten ja kaasujen lähde etenkin suurissa kaupungeissa.

Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden pahenemista tai kohtauksia astma- ja sydänsairauksista kärsiville sekä haittaa herkille väestöryhmille. Pienhiukkasille ja erilaisille ärsyttäville yhdisteille herkät väestöryhmät muodostavat 20–25 prosenttia koko väestöstä.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse vain juhlintaa, vaan huolta omasta voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja tur-

valliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Kannatusilmoitusten kerääminen jatkuu kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa, sanoo Luukkainen.

Vaihtoehtoina laseresitykset ja muut valonlähteet Ilotulitteet aiheuttavat vaaraa myös niiden parissa työskenteleville niiden valmistusmaissa, ja ilotulitteiden valmistuksessa voidaan käyttää lapsityövoimaa.

– Kun otetaan huomioon ilotulitteiden haitat, olisi ilotulitteiden käytön aiheuttamien riskien hyväksyttävyys saatava demokraattisen päätöksenteon arvioitavaksi. Tällä kansalaisaloitteella halutaan turvata siis myös demokratian toteutumista, Luukkainen lisää.

Uuttavuotta ja venetsialaisia voi juhlia ilman ilotulitteitakin. Kuluttajille on tarjolla erilaisia valonlähteitä, kuten kynttilöitä, lyhtyjä ja luokkaan F1 kuuluvia, erittäin vähäistä vaaraa aiheut­ tavia ilotulitteita, joihin lukeutuvat mm. tähtisade- ja bengaalitikut. Myös julkisille ilotulitusesityksille on tarjolla näyttäviä vaihtoehtoja, kuten valonäytökset. Ruotsissa useat kunnat ovat jo kahtena peräkkäisenä vuodenvaihteena järjestäneet ilotulitusnäytöksen sijaan lasershow’n. Kokkolassa ilotulitus korvattiin valoesityksellä vuoden 2018 venetsialaisten aikaan, ja Espoo korvasi Suomen ensimmäisenä kaupunkina perinteiset ilotulitteet näyttävällä laservaloshow’lla uutenavuotena 2019.

HESY toivoo laseresitysten suosion valtavirtaistuvan ja syrjäyttävän vähitellen ilotulitusesitykset. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

15

Kissan ulkoilutus on turvallisinta valjaissa.

Tiimiulkoilua turvallisesti VALJAISSA

Kissan ulkoiluttaminen valjaissa vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta siitä on hyötyä ja hupia sekä kissalle itselleen että sen ulkoiluttajalle. Ulkoilua tiiminä on turvallisinta harjoitella etukäteen ja valmistella yhteinen hetki huolella.

16

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

TEKSTI | Kati Wikström

JAANA POHJOLA PEXELS

Valjaissa oleilua ja liikkumista kannattaa harjoitella kotona.

Eläinkouluttaja ja eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola muistuttaa, ettei ulkoilutus ole kissalle välttämätöntä.

E

LÄINKOULUTTAJA JA eläinten

käytösneuvoja Jaana Pohjola muistuttaa, ettei kissa ole sopeutunut elämään Suomen luonnossa, ja suosittelee ulkoiluttamaan kissaa valvotusti.

– Kissa ei pärjää talven kylmyydessä ja voi aiheuttaa paljon haittaa luonnonvaraisille eläimille. Vapaana liikkuminen aiheuttaa riskejä myös kissalle itselleen – vapaana ulkoileva kissa on harvoin pitkäikäinen tai terve. Kissoja onkin turvallisinta ulkoiluttaa valjaissa tai tarhassa, hän sanoo.

Ulkoilu ei ole kissalle kuitenkaan välttämätöntä, mutta tuo laatua kissan elämään, jos ulkoilu on turvallista ja kissa nauttii siitä. Sisäkissa on yleensä täysin tyytyväinen, kun sen elämän perusasiat ja virikkeet ovat kunnossa. Kylmällä säällä kissa löytyykin mieluummin saunan lauteilta kuin eteisestä vaatimassa ulos.

– Erittäin arat ja pelokkaat kissat saattavat stressaantua ulkoilusta. Lisäksi on sellaisia paikkoja, joissa ei ole välttämättä turvallista ulkoiluttaa kissaa. Kissa voi säikähtäessään rimpuilla irti valjaista, ja paniikissa se ei osaa kotiin. Jos ympäristö on hankala tai kissa hyvin pelokas, en suosittele ulkoilutusta.

Turvallinen ulkoilu on kissalle tarjottava virike muiden joukossa. Monille kissoille se sopii. Pohjolan mukaan ulkoilua on hyvä harjoitella tiiminä.

– Kissan ulkoilutus valjaissa kannattaa aina aloittaa turvallisessa paikassa.

Ulkoiluttajalla tulee olla varma olo siitä, että kissa osaa tarvittavat asiat ja sen saa hätätilanteessa syliin tai koppaan.

Ulkoilujen ei tarvitse olla pitkiä. Mieluummin kannattaa keskittyä siihen, että ulkoilut pysyvät turvallisina ja kissalle mukavina.

Ulkoilu kannattaa tehdä kissan ehdoilla, vaikka se onkin vaikeaa – kissa haluaa usein olla paikallaan ja ihminen taas haluaa kävellä. Kuitenkin on tärkeää, että kissa saa päättää tahdin, koska se lisää kissan turvallisuudentunnetta.

Opettelua valjaisiin Valjaiden pukeminen kissalle on usein melko hankalaa, koska kissa ei halua, että sen liikkumista rajoitetaan.

– Kissa on petoeläin, mutta se on samalla myös saaliseläin, joka lähtökohtaisesti ei halua takertua raajoistaan mihinkään eikä halua, että siitä pidetään kiinni. Valjaissa olemista ja liikkumista kannattaa harjoitella kissan kanssa jo kotona. Muutaman minuutin päivittäisellä treenillä saadaan niin kissalle kuin omistajallekin stressitön ulkoilukokemus.

– Valjaiden pukeminen on oma operaationsa, joka voi herättää vastustusta.

Kissa on kuitenkin mahdollista opettaa olemaan valjaissa ja jopa nauttimaan olostaan niissä, Pohjola vakuuttaa.

Valjaiden tulee olla sopivat ja miellyttävät kissan päällä. Oikea koko löytyy sovittamalla.

– Eläinkaupan myyjältä kannattaa pyytää apua valjaiden valintaan. Joillekin kissoille sopivat hyvin pienten koirien valjaat. Valjaiden täytyy pysyä kunnolla kissan päällä, ja niiden on oltava turvalliset ja mukavat. Kissa voi pujahtaa ulos tiukoistakin valjaista, mutta yleisempää on, että valjaat ovat liian löysät. Hyvin istuvista ja jämäköistä valjaista kissa ei pääse rimpuilemaan irti.

Kissa totutetaan valjaisiin pienin askelin.

– Ensin kissan pään voi pujottaa kaulapannan tai valjaiden läpi käyttämällä apunaan herkkuja. Kun kissa ei vastusta pään pujottamista, voi pukemisessa edetä seuraavan askelen ja pukea valjaat kissan päälle kokonaan.

– Alkuun valjaat kannattaa pukea lyhyiksi hetkiksi kerrallaan viemättä kissaa ulos. Kun kissan liikkuminen on valjaat päällä normaalia eikä se vastusta niiden pukemista, ollaan valmiita ulkoiluun.

Moni kissa pelästyy jo pelkästään sitä, että sen yllä on valjaat. Valjaiden aiheuttama paineen tunne ja uusi ympäristö saavat kissan säntäilemään vaarallisesti. Kissaa on todella vaikea hallita, jos se menee paniikkiin. Sisällä tehtävä harjoittelu on tämän takia erittäin tärkeää, jotta kissa ei turhaan alkaisi stressata ulkoilua.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

17

PEXELS

netaan mieliherkkuja. Kun kissa kiinnostuu valjaista enemmän, ne voi pukea sen päälle ja tarjota sen jälkeen kissalle jälleen herkkuja.

– Kissa on usein hyvin innokas oppimaan uusia asioita herkkujen avulla ja tykkää juosta heitettyjen herkkujen perässä, naurahtaa Pohjola.

Syli ja kantokoppa toimivat turvallisina paikkoina ulkomaailmassa.

Kissaa voi motivoida valjaisiin herkkujen avulla.

Kissa alkaa yhdistää valjaat mukaviin asioihin, kun sille tarjotaan valjastettuna syötävää tai leikkihetkiä.

– Kissan voi opettaa yhdistämään valjaat herkkuihin. Mikäli kissalla on jokin suosikkiherkku, voi koulutuksen aloittaa vaikka niin, että kissan tullessa omatoimisesti valjaiden lähelle sille an-

Varaudu hätätilanteisiin Kissan pitäisi tuntea olonsa rennoksi valjaissa, jotta ulkoilu olisi turvallista.

– Valjaat täytyy sovittaa ja säätää kissalle sopiviksi. Ennen varsinaisen ulkoilun aloittamista kissan tulee osata liikkua sisätiloissa rennosti valjaat päällään ja naru kiinnitettynä valjaisiin. Pelkkä valjaisiin tottuminen ei kuitenkaan riitä, koska kissa voi mennä paniikkiin, kun taluttaja kiristää narua. Kissa kannattaa opettaa tähän sisätiloissa niin, että narun kiristyessä kissalle tarjotaan herkkuja. Tämä valmistelee kissaa turvalliseen ulkoiluun.

Kissan karkaamisen voi estää parhaiten huolellisella valmistelulla. Sisällä tapahtuvien harjoitusten avulla ennaltaehkäistään kissan joutumista paniikkiin ulkoilutilanteessa. Ulkona tapahtuviin yllättäviin tilanteisiin kannattaa varautua muutenkin ja totuttaa kissaa olemaan siksi myös kantokassissa tai -kopassa ja sylissä.

– Pelästyessään kissa kokee tutun kantokassin tai -kopan turvalliseksi satamaksi ja osaa mennä sinne omatoimisesti. Jos kissa ei itse hakeudu kassiin tai koppaan, sen voi rauhallisesti laittaa sinne. Mikäli koppa ei ole matkassa

mukana, kissan voi ottaa syliin. Tämäkin edellyttää etukäteisharjoittelua.

– Syli ja kantokassi tai -koppa ovat hyviä turva-ankkureita hätätilanteissa.

Suosittelen kaikkia kissan ulkoiluttajia pitämään mukanaan kantokassia tai -koppaa, koska sinne kissan saa helposti turvaan eikä kissan tarvitse kohdata kaikkea pelottavaa maan tasolla, vaan se pääsee välillä hengähtämään.

Vaihtoehtona turvallinen koppaulkoilu Kissaa kannattaa ulkoiluttaa aina lähellä kotiovea. Alkuun ulkoiluksi riittää se, että kissa kannetaan ovelle ja päästetään sisälle. Kissan on hyvä oppia reitti kotiin. Ulkoilu kodin lähettyvillä on myös turvallista. Poikkeuksena tähän ovat kaupunkien keskustat, joissa asuvien kannattaa viedä kissa kantokopassa johonkin rauhalliseen paikkaan ja opettaa kissa viihtymään kopassa sekä menemään sinne omaehtoisesti.

Se, että kissa pelästyy, on vaarallista.

Sitä kannattaakin kaikin keinoin välttää.

– Mikäli kissan karkaaminen jännittää, sitä ei ole pakko ulkoiluttaa. Kissan voi opettaa olemaan kuljetuskopassa tai -kassissa ja ulkoiluttaa sitä niissä. Moni kissa on koppamatkailuun ja koppaulkoiluun täysin tyytyväinen. Tällöin kissa saa olla turvallisesti menossa mukana ilman karkaamisen riskiä.

– Pääasia on, että kehittää jotakin hauskaa toimintaa yhdessä kissansa kanssa, toteaa Pohjola. n

AVUSTA MEITÄ – OSALLISTU RAKENNUSTALKOISIIN HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen suunnittelutyöt Helsingin Pitäjänmäessä ovat alkaneet.

Tavoitteena on rakennuttaa nykyaikaiset tilat, jotka tarjoavat ensiluokkaiset puitteet hoitaa ja auttaa entistä useampaa koditonta lemmikkiä. Uudessa rakennuksessa on entistä väljemmät ja valoisammat tilat sekä mahdollisuus tarjota virikkeitä kuten omat tarhat koirille, korkeita tiloja kissoille, yrttipuutarha kaneille ja ulkoilumahdollisuudet kaikille eläimille.

HESYn uusi eläinsuojelukeskus

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN!

Mahdollisuuksien muuttaminen todellisuudeksi vaatii työtunteja, materiaaleja ja euroja.

Osallistu talkoisiin ja tue meitä sopivalla summalla

suoraan keräystilille: HESY ry FI60 2001 1800 1331 94 osoitteessa hesy.fi/lahjoita tai MobilePay:n kautta numeroon 53287

18

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

Koirakahvila Unelmassa koirat saavat istua sohvalla.

Kahvinhuuruisia koiranpäiviä Eläinrakkaat huomio! Riihimäellä sijaitsevan Eläinkauppa Unelmalemmikkien kanssa samoissa tiloissa toimiva Koirakahvila Unelma ilahdutti viime talvena asiakkaitaan jo neljättä vuotta. Yrittäjä Sirpa Majakero kertoo HESY-lehden lukijoille, mistä koirakahvilatoiminnassa oikein on kyse.

TEKSTI | Alisa Kuukka KUVA | Koirakahvila Unelma

K

AHVILAIDEA sai alkunsa sii-

tä, että eläinkauppamme tilat ovat kohtuullisen suuret. Toimitilaa on yhteensä 700 neliötä. Valoisan ikkunan edestä löytyi sopiva tila tällaiselle toiminnalle. Ajattelimme kokeilla, miten koirakahvilaidea ottaisi tuulta alleen.

Idea on tuottanut tulosta ja saavuttanut suosiota asiakkaiden keskuudessa. Koirat vetävät hihnojaan kahvilan suuntaan silloinkin, kun sen tilat eivät ole avoinna.

Kahvila on avoinna vain talvikaudella. Ilmapiiri kahvilassa on rento. Koirille on varattu tarjoiluvalikoimaan omat herkkunsa, ja karva­kuonot voivat istua sohvilla – ovathan ne tärkeitä asiakkaita.

– Kahvilan emäntänä toimi tänä talvikautena Tiiu neljän cockerspanielinsa kanssa. Koska kahvilatoiminta on pienimuotoista, leivonnaiset valmistetaan aina kotona. Kahvilan emäntä leipoo fiiliksen ja ajankohdan mukaisia tuotteita, Majakero kertoo.

Kahvilassa on tarjolla makupaloja nelijalkaisille päätähdille eli koirille ja myös niiden omistajille. Kuppikakut ovat koirien valikoimassa aina vakiotuote. Myös ihmisten erityisruokavaliot pyritään ottamaan huomioon: vitriiniin

KOIRAKAHVILA UNELMA Keskuskatu 18–20, Riihimäki Auki talvikaudella lauantaisin klo 10–14 Facebook & Instagram Koirakahvila Unelma Verkkosivut unelmalemmikit.net/koirakahvila

valmistetaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi gluteenittomia vaihtoehtoja. Lisäksi kaksi- ja nelijalkaisille myytävät herkut ovat laktoosittomia.

seen seurusteluun. Mikäli eläinten välille syntyy erimielisyyksiä, paikalta on helppo poistua lemmikkinsä kanssa, Majakero kuvailee.

Kissakahviloista poikkeava konsepti Moni on varmasti bongannut kesäisin koiria terasseilla omistajiensa seurassa, mutta ruokaravintoloiden sisätiloissa eläimiä näkee harvemmin. Jotkut ovat saattaneet viime aikoina kuulla kissakahviloista, joita on avattu vähitellen eri puolille Suomea, sillä ihmisten innostus niitä kohtaan on kasvanut reilusti.

Uteliaisuus uuden kokeilemiseen on lisännyt kissakahviloiden asiakaskuntaa.

Ketäpä ei kiinnostaisi nähdä, millaista elämää kissat viettävät kahvilan tiloissa?

Koirakahvila eroaa hieman idealtaan kissakuppilasta siinä, että sinne mennään aina omien lemmikkien kanssa.

– Koirakahvila Unelmaan saa luonnollisesti tulla myös ilman koiraa tutustumaan ja nauttimaan muuten vain huvikseen kotoisasta kahvilatunnelmasta.

Asiakkailla riittää juteltavaa, sillä jäänmurtajina toimivat kaikkien rakastamat hännänheiluttajat. Myös koirat saavat tutustua rauhassa toisiinsa, sillä kahvilan tilat sopivat hyvin koirien keskinäi-

Kahvilatoimintaa rakkaudesta koiriin Koirakahvilan pyörittämisessä palkitsevinta Majakeron mukaan ovat asiakkaat, niin nelijalkaiset kuin heidän omistajansakin.

– Täältä voi löytää omalle koiralleen leikkikaverin ja siinä samalla itselleen vaikkapa lenkkiseuraa. Kahvilan tilat ovat loistava paikka pentujen sosiaalistamiseen: pennut voivat kahvilassa totutella toisiin koiriin sekä uusiin tilanteisiin ja paikkoihin. Sama pätee toki vanhempiinkin koiriin, jotka tarvitsevat kouliintumista koirakontakteissa.

Pyöritämme kahvilatoimintaa ehdottomasti rakkaudesta koiriin.

Koirakahvila Unelman tilat soveltuvat hyvin erilaisten tilaisuuksien areenaksi. Paikassa voi järjestää esimerkiksi rotuyhdistysten kokoontumisia, pentutreffejä tai vaikkapa syntymäpäiväjuhlat omalle koiralleen.

– Toivotan kaikki tervetulleiksi koirakahvilaan. Tämä on kokemus, jota ei kannata jättää väliin! n HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

19

Tieteellinen valaanpyynti on sitä harjoittaville maille usein vain keino kiertää kaupallisen valaanpyynnin kieltoa.

Valaanpyyntiä harjoittaa vain muutama maa, mutta sen sääntelyyn tarvitaan 89 jäsenmaan organisaatio, valaanpyyntikomissio. Kun komissio joutuu taiteilemaan erimielisten jäsenmaiden ristipaineessa, kykeneekö se enää suoriutumaan ydintehtävästään: valaskantojen suojelusta?

TEKSTI | Christa Åkerman

20

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

K

ANSAINVÄLISEN valaanpyyn­

ti­ komissio IWC:n 67. kokous järjestettiin 4.–14.9.2018 Brasilian Florianopoliksessa. Kokoukseen osallistui 84 maata valaanpyyntikomission 89 jäsenmaasta, neljä hallitustenvälistä järjestöä sekä 38 kansalaisjärjestöä. Komission kokouksesta uutisoitiin Suomessakin ja esiin nostettiin erityisesti Japanin esittämä kaupallisen valaanpyyntikiellon kumoaminen. Esitystä vastustettiin ja se hylättiin komission äänestyksessä. Tämän seurauksena Japani ilmoitti aloittavansa kaupallisen valaanpyynnin omilla aluevesillään 1.7.2019 ja eroavansa ennen sitä valaanpyyntikomissiosta.

Japani on esittänyt useaan otteeseen kaupallisen valaanpyyntikiellon, moratorion, kumoamista. Kielto on ollut voimassa vuodesta 1986 lähtien. Japani on perustellut esitystään tiettyjen valaslajien kantojen elpymisellä, minkä takia se ei katso valaanpyynnin enää uhkaavan niitä. Japanin toiveissa on ollut etenkin lahtivalaiden pyytämisen salliminen.

Japani on tähän asti harjoittanut yhdessä muiden valaanpyyntiä harjoittavien maiden kanssa komission hyväksynnällä niin sanottua tieteellistä valaanpyyntiä. Tällä hetkellä tieteellistä valaanpyyntiä harjoittavat myös Norja ja Tanska. Se, mitä tieteellisellä valaanpyynnillä käytännössä tarkoitetaan, on kuin veteen piir-

retty viiva eli lähes mahdoton määritellä.

Riku Lumiaro on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija ja osallistui IWC:n syyskuiseen kokoukseen Suomen edustajana. Hänen mukaansa tieteellinen valaanpyynti on Japanin keino kiertää kaupallisen valaanpyynnin kieltoa.

– Tutkimuskohteista on mahdollista ottaa koepaloja, kuten DNA-näytteitä ja irtoavaa ihoa, tieteellistä tutkimusta varten ilman, että yksilöitä tarvitsee tappaa, hän kiteyttää.

Suomi on yksi harvoista Pohjoismaista, joissa ei pyydetä valaita. Lisäksi Suomi on vastustanut pyyntiä aina siitä asti, kun maa liittyi komissioon vuonna 1984.

Alkuperäisväestön kinkkiset pyyntikiintiöt Valaanpyyntikomissio on asettanut Grönlannin, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Saint Vincent ja Grenadiinit -saarivaltion alkuperäisväestöille erilliset vuosittaiset valaanpyyntikiintiöt. Kiintiöissä on vuosirajat, ja komission hyväksymä kiintiö on voimassa kuuden vuoden ajan. Alkuperäiskansat saavat harjoittaa valaanpyyntiä viidellä merialueella, ja lupa on myönnetty yhteensä 2905 valaan pyyntiin vuosien 2019–2025 aikana. Pyyntikiintiöön sisältyvät grönlanninvalas, harmaavalas, ryhävalas ja silli­valas. Viime vuonna IWC hyväksyi sen, että kiintiöstä käyttämättä jääneet pyyntiluvat voidaan siirtää seuraaville vuosille. Määrä ei saa kuitenkaan ylittää 50 prosenttia kiintiöstä.

Komissio pyrkii asettamaan alkuperäisväestölle valaanpyyntikiintiöitä suojellakseen valaslajeja sukupuutolta. Valaiden puolesta ry:n perustaja ja puheenjohtaja Viivi Senghoressa kiintiöt herättävät ristiriitaisia tunteita.

– Valaanpyyntikomission hyväksymät kiintiöt perustuvat valaanpyyntimaiden itsensä ilmoittamiin lukuihin ja niiden vaatimuksiin suostutaan kyseenalaistamatta pyynnin todellista tarvetta. Alkuperäisväestön asioita käsitellään silkkihansikkain ja kiintiöihin hyväksytään sumeilematta mukaan esimerkiksi sillivalas, joka on uhanalainen laji. Lisäksi alkuperäiskansojen pyyntimenetelmät aiheuttavat valaille tuskaa: kuolonkamppailu saattaa kestää tuntikausia. Se on seikka, jota komissiossa ei juuri oteta huomioon, hän sanoo.

Lumiaron mielestä kysymys alkuperäiskansojen pyyntikiintiöstä on kinkkinen.

– Ymmärrän alkuperäiskansojen huolen valaanpyynnin täyskiellosta. Pyynti

on tärkeä osa heidän kulttuuriaan, ja Grönlannissa pyynnin lopettaminen on tuonut tilalle kasapäin sosiaalisia ongelmia, Lumiaro sanoo.

Hänen mukaansa kaupunkilaiset, joiden kulttuuri tai talous eivät perustu valaanpyyntiin, eivät voi täysin ymmärtää, mitä toiminta merkitsee alkuperäiskansoille.

– Suomen on ollut aina helppo suhtautua kielteisesti valaanpyyntiin, koska se ei kosketa meitä konkreettisesti.

Me emme elä luontaistaloudessa samalla tavalla kuin ihmiset Venäjän pohjoisosissa tai Grönlannissa. Valaanpyynnillä on näillä alueilla monisatavuotiset perinteet, ja pyyntimaat katsovat sen olevan metsästämistä siinä missä hirvestäminenkin. He pyrkivät lahtivalaiden kestävään pyyntiin. Japani ja Islanti eivät esimerkiksi esitä sillivalaiden pyynnin sallimista, Lumiaro sanoo.

Hänen mukaansa valaanpyyntimaille asetetuissa varauksissa on kyse valtapoli-

tiikasta, jossa ei kuunnella vähemmistöjä.

– Muut maat asettavat valaanpyyntimaille reunaehtoja, joiden mukaan niiden on elettävä. Tästä syystä Japani on tilanteessa, jossa sen tulee käyttää hyväkseen kaupallisen valaanpyynnin ohjeistuksessa olevaa porsaanreikää eli pyytää valaita niin sanottuihin tieteellisiin tarkoituksiin.

Tarvitaan uusi, valaita suojeleva suunta Kaupungistuminen voimistuu ja kaupallistuminen leviää myös karuimpiin periferioihin. Samalla valaanpyynnin kulttuurinen arvo ja merkitys yhteisöille herättävät risteäviä mielipiteitä. Elämä ei ole sellaista kuin ennen.

Senghoren mielestä alkuperäisväestön valaanpyyntikiintiöt ovat ylimitoitettuja ja vaikeasti kontrolloitavissa.

– Raportointi perustuu pyyntimaiden rehellisyyteen, sillä jokaista venelastia on mahdoton tarkistaa. Toinen asia on se,

Kaupallisen kalastuksen sivusaaliiksi joutuu joka vuosi pienvalaita, joista osa kuolee sukupuuttoon. Esimerkiksi vaquita-pyöriäinen on tonnikalan pyynnin sivusaalis ja pyyhkiytyy pian maapallon lajiluettelosta.

MISTÄ ON KYSE? Kansainvälinen valaanpyynti­komissio – International Whaling Commission (IWC) • Perustettiin vuonna 1946 Washington D.C.:ssä.

• Perustamispäätös tehtiin valaanpyynnin kontrolloimiseksi sekä valaskantojen suojelemiseksi. Kielsi kaupallisen valaanpyynnin vuonna 1986.

• Pääsihteerinä Rebecca Lent.

• 89 jäsenvaltiota.

• Rahoitetaan jäsenmaksuilla ja satunnaisilla lahjoituksilla.

• Komission alaisuudessa toimii kuusi komiteaa, joihin lukeutuu mm. suojelu- ja tieteellinen komitea.

• Toimet valaiden suojelemiseksi: pyynti­kiintiöiden asettaminen, valaidensuojelu­alueiden kehittäminen, emojen ja poikasten pyyntikielto ja pyyntimenetelmien valvominen.

• Valaanpyyntikomission kokous järjestetään joka toinen vuosi. Vuoden 2020 kokous pidetään Sloveniassa.

PÄIVI LUMIARO

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntijaa Riku Lumiaroa hymyilyttää, sillä hän on löytänyt kaskelotteja Andenesin edustalta PohjoisNorjassa. Kaskelottien löytäminen avoimelta mereltä edellyttää harjaantumista staijarina ja hyvän kaukoputken.

IWC on ensimmäistä kertaa kiinnittänyt huomiota kestävään matkailuun ja julkaissut valasturismin käsikirjan.

ANEKDOOTTI 90-LUVULTA HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen osallistui kansanedustajakaudellaan (1991–95) eduskunnan puhemiehen johtamalle parlamenttivierailulle Japaniin. Ohjelmaan kuului tapaaminen maatalous- ja kalastusministeriössä, jossa Luukkainen kysyi virkamiehiltä, minkälaisia tutkimustuloksia Japanin harjoittamasta tieteellisestä valaanpyynnistä oli saatu. Valasvirkamiehet kertoivat pokerinaamoin tutkimusten osoittavan, että ”naarasvalailla on munasarjat”. Toteamus närkästytti jopa silloista Suomen eduskunnan puhemiestä.

miten kiintiöt lasketaan. Valaanpyyntikomission tieteellinen komitea laskee algoritmilla sen, kuinka monta tappoa kanta kestää. Valaiden määrät ovat arvioita. Lisäksi alkuperäiskiintiöissä ei oteta lainkaan huomioon pienvalaita. Niitä saa tappaa kuinka paljon tahansa.

Senghore miettii myös kiintiöiden ristiriitaisuutta.

22

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

– Jos kiintiö on 300 ja siitä saadaan pyydettyä vain 70 valasta, niin eikö se kerro paljon valaiden todellisista määristä?

– Kun norjalaiset keksivät räjähtävän harppuunan 1920-luvulla, lähti teollinen valaanpyynti käyntiin. Seuraavina vuosikymmeninä kaikki valaskannat romahtivat ja esimerkiksi sinivalaan sukupuutto oli hiuskarvan varassa, Senghore summaa.

Hän on sitä mieltä, että entisiin valaskantoihin ei ole enää koskaan paluuta, ja epäilee myös komission mahdollisuuksia ja todellista halua parantaa valaiden oloja.

– IWC toimii vuodelta 1946 peräisin olevien vanhentuneiden toimintaperiaatteiden mukaan. Ongelmien kirjo ja laajuus ovat paisuneet 70 vuodessa, eikä komissio tunnu noteeraavan uusia haasteita. Sekin on merkillistä, että muutaman valaanpyyntimaan vuoksi pyöritetään jumalattoman suurta, yli 80 maasta koostuvaa organisaatiota. Suunnan pitäisi olla aivan toinen. Valaanpyyntikomission sijaan tulisi perustaa valaiden tarkkailukomitea: International Whale Watching Comission.

Sen sijaan Riku Lumiaro katsoo komission olevan tarpeellinen. Hän uskoo, että ilman sitä uudet maat saattaisivat aloittaa valaanpyynnin tai nykyinen pyynti saattaisi kehittyä hallitsemattomaksi. Komissiolla on hänen mielestään tärkeä tehtävä juuri vallitsevan tilan säilyttämisessä.

– Ilman kansainvälisiä sopimuksia asioilla on taipumus hajota tai livetä sekasortoon. Siitä on Afrikasta monia ikäviä esimerkkejä, jotka liittyvät norsunluun mustanpörssin kauppaan ja norsujen sekä sarvikuonojen lisääntyneeseen salametsästykseen. Japanin irtautuminen valaanpyyntikomissiosta oli odotettavissa. Toivottavasti muut maat eivät seuraa Japanin esimerkkiä ja aloita kaupallista valaanpyyntiä.

Suurimmat uhat melusaaste ja ilmastonmuutos Kaupallisen kalastuksen ongelma on ylikalastus. Sama koskee valaanpyyntiä.

Sinivalas, ryhävalas, kaskelotti ja grönlanninvalas metsästettiin sukupuuton partaalle ennen pyyntikiellon asettamista. Kaupallisen kalastuksen sivusaaliiksi joutuu joka vuosi satojatuhansia kaloja ja pienvalaita, joista osa kuolee sukupuuttoon. Meksikonlahdella elävä vaquita-pyöriäinen on tonnikalan pyynnin sivusaalis ja pyyhkiytyy pian maapallon lajiluettelosta.

Tällä hetkellä pyytämistä suurempi ongelma valaille on kuitenkin merenalainen melu, jota aiheutuu kaasun ja öljyn etsinnästä pohjoisilla alueilla.

– On olemassa niin paljon muita uhkia kuten melu- ja muovisaasteet, että vaikka valaanpyynti lopetettaisiin kokonaan, niin valaat olisivat joka tapauksessa ahdingossa, Lumiaro toteaa.

Kaikista vakavin uhka valaille on ilmastonmuutos.

– Arktisessa biodiversiteettikokouksessa esiteltiin tutkimuksia arktisten eläinten tilasta, ja jääkarhut jäivät tässä tilastossa vasta viidennelle sijalle. Ilmastonmuutos aiheuttaa tutkitusti eniten uhkia sarvivalaille, maitovalaille ja grönlanninvalaille. Luonnon oma balanssi vinoutuu, ja ekosysteemin tasapaino järkkyy, Lumiaro erittelee.

Senghore on kaikesta huolimatta optimisten tulevaisuuden suhteen.

– Olen ehtinyt nähdä monia yllättäviä kehitysaskeleita kuten delfinaarioiden ja turkistarhojen sulkemiset. Vuosia sitten sellaisesta ei uskaltanut edes unelmoida. Uskon, että myös valaan-

pyynti loppuu jonain päivänä. Suunta on oikea, mutta muutos on niin hidasta, että sinä aikana moni eläin ehtii kuolla. Jos nykyisiä valaskantoja halutaan suojella, niin muovi-, ympäristö- ja melusaasteet on pantava kuriin välittömästi, ei 20–30 vuoden päästä.

Silloin se on jo myöhästä.

Hänen mukaansa valasmatkailu olisi hyvä keino paikata pyynnin jättämää rahallista aukkoa. Valaanpyyntimaiden maine paranisi ja maakuvan kiillotus toisi investointeja ja turismia. IWC on myös ensimmäistä kertaa kiinnittänyt huomiota kestävään matkailuun ja julkaissut valasturismin käsikirjan. Toivottavaa on, että pienetkin askeleet vievät lopulta perille. n

Peteltä kaikkea lemmikillesi helposti ja nopeasti

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

Toimitus 1–2 arkipäivää

Yli 10 000 tuotetta lemmikeille

FFaacebooookk /Heessyyryry om m/H fafacceebbooookk.c

Peten Koiratarvikkeella on yli 10 000 tuotteen valikoima tarvikkeita, ruokaa ja herkkuja kissoille, koirille ja pieneläimille. Nopea toimitus jopa yhdessä päivässä, vaikka kotiin kannettuna!

Twitter @Hesyry

Luotettava verkkokauppa – jo vuodesta 2004. Tervetuloa!

Myymälät Vantaa: Sähkötie 2–6, Tammisto ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18 puh. 040 482 8018 Pirkkala: Saapastie 2, kauppakeskus Veska ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18 puh. 050 502 3806

Asiakaspalvelu puh. 0800 418 410 info@petenkoiratarvike.com Verkkokauppamme palvelee 24 h vuorokaudessa!

Suomen laajin valikoima lemmikkituotteita

Instagram @hesyry y/ pan istys m o /c yhd .com uojelu n i d s e link n-eläin y-ry i s g e in -h hels HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

23

Zacharias Topelius toimi HESYn puheenjohtajana vuosina 1886–1895 ja on tunnetuimpia yhdistyksen perustajia.

Alkuaikoina HESYn avun kohteina olivat loppuunajetut työhevoset. Kuvassa hevosraitiovaunu Lauttasaaressa. Sen liikenne ajoittui vuosille 1913–1917.

HESYN HISTORIA

on suomalaisen eläinsuojelun historiaa TEKSTI | Hannele Luukkainen KUVAT | Simo Rista SER, Maria Holzer / Helsingin kaupunginmuseo; Sami Blåberg / Hannele Luukkaisen kuva-arkisto

Eläinsuojelua jo vuodesta 1874 Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan 145 vuoden iän. Kautta historiansa yhdistyksemme on ollut eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa ja monessa asiassa kansainvälisestikin. Syksyllä julkaistava HESYn historiikki pureutuu aiheeseen tarkemmin. Tässä tiivistetty katsaus juhlavuoden alkupaloiksi.

Merkkihenkilöitä Zacharias Topelius perusti Suomeen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen Maj Föreningenin jo vuonna 1870. Tämä niin 24

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

sanottu Kevätyhdistys keskittyi pikkulintujen suojelemiseen. Me kaikki olemme saaneet kokea hänen rakkautensa lintuja kohtaan Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulun koskettavien sanojen kautta. Ne saavat aina silmänurkkamme kostumaan. Pian ilmeni tarve laajentaa toiminta kattamaan myös muut eläinlajit, ja niinpä Topelius aikalaisineen perusti vuonna 1874 Djurskydds föreningen i Helsingfors – Eläin Suojelus yhdistys Helsingissä -nimisen yhdistyksen.

Hankkeessa oli mukana yli 50 tuon ajan vaikutusvaltaista merkkihenkilöä. Vuonna 1899 yhdistys järjesti ensimmäisen koko maan kattavan eläinsuojelukokouk-

sen Helsingissä. Topelius toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1886–1895. Perustajansa kunniaksi HESY perusti vuonna 1998 Eläinsuojelun Topelius -palkinnon.

Vuonna 1900 yhdistyksemme silloinen woimanainen Constance Ullner edusti yhdistystä rohkeasti 13. kansainvälisessä eläinsuojelukongressissa Pariisissa. Tuliaisena hän toi ajatuksen eläinten päivän viettämisestä myös Suomessa. Ensimmäisen kerran sitä vietettiin maassamme vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleenkin joka vuosi 4.10. Tänä vuonna siis jo 110. kerran. Ullner oli ensimmäinen nainen, joka toimi yhdistyksemme pu-

Eläinsuojelujärjestöjen edustajat järkyttyivät vierailtuaan Sirkus Finlandiassa siellä näkemästään norsujen pidosta ja olivat yhteydessä ministeriöön. Tämän seurauksena norsujen pito sirkuksissa kiellettiin 1986. HESYllä oli aktiivinen rooli kiellon aikaansaamisessa. Kuvassa toisena vasemmalta on HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

heenjohtajana. Hänen puheenjohtajakautensa olivat 1916–1926.

Irina Björkelund aloitti vapaaehtoistyön HESYssä 1930-luvulla. Hän kasvatti ensin tanskandoggeja ja myöhemmin myös villakoiria. Vuonna 2008 Koiramme-lehdelle antamassaan haastattelussa hän kertoo, että tuohon aikaan tanskandoggeilta typistettiin korvat, mikä oli hänen mielestään aivan kammottavaa.

Typistämisen suoritti eräs poliisi puukolla. Irina Björkelundille myönnettiin HESYn ansiomitali vuonna 1955.

Kun tulin mukaan HESYn toimintaan vuonna 1976, yhdistys oli aika lailla tuntematon ja näkymätön. Yhdistyksen toimisto sijaitsi Erottajalla alle kymmenen neliön alivuokralaishuoneessa. Toimistonhoitajana työskenteli Mirjam Kajander puolipäiväisesti. Hänellä oli käytössään lankapuhelin, laskukone ja kirjoituskone, jolla hän ”monisti” hallituksen pöytäkirjat kalkkeeripapereiden avulla. Puheenjohtajana toimi eversti Yngve Ericsson, joka johti yhdistystä vuosina 1968–1982 sotilaallisella otteella eikä sallinut, että yhdistyksen varoja käytetään eläinten pelastamiseen. Silmiini osui yksi hallituksen kokouksen pöytäkirjan sivu vuodelta 1974.

Tuolloin hallituksen jäsenenä on ollut Terttu Tupala, joka oli äidinkielenopettajani Alppilan yhteislyseossa 1960-luvulla. Kokouksessa oli suunniteltu yh-

HESYn pitkäaikainen puheenjohtaja Hannele Luukkainen tuli mukaan yhdistyksen toimintaan vuonna 1976 ja alkoi kehittää sen käytäntöjä ja näkyvyyttä mediassa.

distyksen 100-vuotisjuhlien järjestämistä. Lehdistölle oli pidetty juhlat Handelsgilletissä ja jäsenille Elannon pitopalvelun huoneistossa Rauhankadulla.

Eläinlääketieteen tohtori Karl-Heinz Klatt johti yhdistystä vuosina 1982– 1986. Hän oli tullut toimintaan mukaan jo olympiavuonna 1952, jolloin hänet nimitettiin kaupungineläinlääkäriksi. Samalla hän toimi sivutoimisena eläinlääkärinä yhdistyksessä. Kaupungineläinlääkärin tehtävänä oli hoitaa eläinsuojeluvalvontaa ja lopettaa ihmisten lemmikkejä ilman erilliskorvausta. Klatt piti tätä eläinten lopettamista vastenmielisenä työnä, koska lopetukseen tuotiin myös täysin terveitä eläimiä. Kerran eräs rouva oli tuonut lopetettavaksi koiransa selittäen, että alussa tämä oli niin pieni ja ihana, mutta nyt siitä oli kasvanut iso ja ruma. Klatt oli kysynyt: ”Kumpi ensin lopetetaan rouva vai koira?”

Sitten Klatt jätti tämän työn. Hänelle myönnettiin yhdistyksen hopeinen ansiomitali vuonna 1981. Eläinlääketieteen historian museo on yksi hänen aikaansaannoksiaan. Klattin henkinen testamentti hesyläisille on: ”Eläinsuojelu ei ole vain eläinten paijaamista. Se on rankkaa työtä. Työ ei lopu. On jaksettava jatkaa. Tee testamentti eläinsuojelulle ennen kuin kuolet!”

Hannele Luukkainen liittyi HESYn ainaisjäseneksi vuonna 1976, toimi pu-

heenjohtajana vuosina 1986–2014 ja valittiin uudelleen puheenjohtajaksi kausille 2016–2020.

Yhdistyksen ansiomitali Yhdistyksen ensimmäinen ansiomitali lyötiin vuonna 1893. Siinä on hevosenpää ja se on käytössä edelleenkin. Tallessa oleva lista mitalin saaneista on epätäydellinen, mutta tietääkseni koskaan ei ole myönnetty kultaista mitalia.

Eläinten hautausmaa Ensimmäinen eläinten hautausmaa perustettiin vuonna 1927 Ruskeasuolle ja kaupungin kasvaessa se siirrettiin vuonna 1947 Keskuspuiston toiselle laidalle nykyiselle paikalleen. Siellä on noin 3000 hautaa ja monta muistomerkkiä.

Kansainväliset yhteydet HESY liittyi Pohjoismaiden eläinsuojeluneuvoston jäseneksi vuonna 1987. Sen toiminta hiipui vähitellen EU:n laajuisen eläinsuojelutyön vallatessa alaa.

HESY liittyi Maailman eläinsuojeluliiton WSPAn, nykyisen World Animal Protectionin jäseneksi vuonna 1987.

Luukkainen toimi ensin sen Advisory Directorina (1988–) ja on nyt World Animal Day Ambassador.

HESY oli mukana perustamassa Maailman Susiliittoa The Wolf Federationia vuonna 1994. Liiton tavoitteena oli saaHESY | JÄSENLEHTI 1/2019

25

Varojen keräämiseksi HESYn aktiiviset toimijat värväsivät kissakummeja, järjestivät erilaisia tapahtumia, pitivät kirpputoreja ja toimivat jopa joulupukkeina.

HESYn juuret ovat pikkulintujen suojelemiseksi perustetussa Kevätyhdistyksessä. Kuvassa lapset ovat ruokkimassa lintuja Kaisaniemen joutsenlammella kesällä 1924.

da sudet täydellisesti rauhoitettua kaikkialla Euroopassa. Luukkainen valittiin sen varapuheenjohtajaksi.

Vuonna 2016 HESY liittyi EU:n koira- ja kissaliittoon (EU Dog & Cat Alliance), joka ajaa yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä koirien ja kissojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Autettavien eläinten koko kirjo, toimitilat ja varainhankinta Kautta historiansa HESY on tehnyt konkreettista eläinsuojelutyötä avun tarpeessa olevien eläinten auttamiseksi. Lajikirjo on ollut laaja ja kattanut eläimet hevosista hamstereihin. Alkuaikoina yhdistyksen avun kohteina olivat kaltoinkohdellut ja loppuunajetut hevoset. Yhdistys osti satoja hevosia ja lopetutti ja siten päästi ne kärsimyksistä.

Sotien jälkeen 1940–50-luvun Helsingissä suurin eläinsuojeluongelma olivat vapaina vaeltelevat koiralaumat. Tilanne oli aika lailla sama kuin jossain Romaniassa nyt, eli kun valtava määrä ihmisiä siirretään muualle eivätkä he voi ottaa koiria mukaansa, niin ne jäävät heitteille. Tuolloin Helsinkiin perustettiin erityinen koirakomitea, jossa HESYkin oli mukana. Silloin ei ollut tiloja irtokoirille ja niille oli mahdotonta saada uusia koteja, joten ne pääasiassa lopetettiin.

26

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

Konkreettinen eläinsuojelutyö lähti uudelleen vauhtiin vuonna 1975, kun yhdistyksen aktiivit perustivat kissajaoston kodittomien kissojen auttamiseksi.

Yhdistys oli auttanut vuosittain muutamaa kymmentä kissaa. Kun minut valittiin kissajaoston vetäjäksi, autettujen kissojen määrä moninkertaistui kertaheitolla. Eläintilastojen mukaan vuonna 1982 uuteen kotiin sijoitettiin jo 400 kissaa ja vuonna 1985 liki 850 kissaa.

Ensimmäisenä HESYn puheenjohtajavuotenani lukumäärä ylitti 1000. Tämä oli ainutlaatuinen saavutus, sillä meillä ei ollut käytössä mitään tiloja toimintaa varten, vaan kaikki kissat hoidettiin kodeissamme. Lea Roos oli uupumaton kodittomien kissojen pyydystäjä ja auttaja ja nimettiin HESYn kunniajäseneksi. Myöhemmin kenttätyöhön tulivat mukaan myös Typi Vatanen (1979), Johanna Anttila (nyk. kirjailija Asta Ikonen) ja Annikki Aaltonen (1981), joista jälkimmäinen palkittiin vuonna 2016 Eläinsuojelun Topelius -palkinnolla elämänmittaisesta eläinsuojelutyöstä.

Itsellänikin oli parhaimmillaan samanaikaisesti hoidossa yli 30 pelastettua kissaa ja vuosien mittaan yli 500 kissaa sai tilapäisen turvapaikan kodistamme. Kun tulin illalla töistä kotiin, puhelinvastaaja hehkui punaisena. Hoitelin kissojen kuljetuksia myös fillarilla, koska minulla ei

ollut ajokorttia. Kerran olin taas viemässä kissaa uuteen kotiin ja sanoin ottajalle, että tuon kissan pyörällä. Mies oli aluksi äimän käkenä ja tokaisi, että ”sitten sulla on ainakin tiukka takapuoli”.

Maaliskuussa 1982 yhdistykselle koitti riemun päivä, kun ostimme ensimmäisen oman 45 neliön toimistohuoneiston Jääkärinkatu 7:n piharapusta. Muutamaa vuotta myöhemmin vaihdoimme sen saman talon kivijalkaliikkeeseen.

Joulukuussa 1985 yhdistykselle palkattiin puolipäiväinen toimistoapulainen hoitamaan puhelinpäivystystä. HESYlle lahjoittamani telefax-laite helpotti yhteydenpitoa mediaan ja viranomaisiin.

Toinen suuri haaste oli raha, sillä me jouduimme hankkimaan valtaosan varoista itse. Siksi värväsimme kissakummeja, järjestimme erilaisia tapahtumia kuten Kissanpäivät, kirpputoreja ja toimimme jopa joulupukkeina. Yritimme saada rahaa kokoon kaikin mahdollisin keinoin; esimerkiksi nuori koululainen Päivi Lautkari teki koruja ja pieniä kissapatsaita myyntiin. Minulla on joitakin niistä edelleen tallessa ja näytillä perustamassani Kissamuseossa. Itsekin myin muun muassa kaikki vaivalla virkkaamani kapiopitsit kissojen hyväksi. Keräsimme varoja myös lipaskeräyksin. Kerran Hakaniemen Elannon luona yksi mies tuli rähjäämään minulle ja meni sitten

Koira täyttömaalla Vanhankaupunginlahden rannalla.

Helsinkiin perustettiin sotien jälkeen koirakomitea, jossa HESYkin oli mukana.

tavarataloon. Jonkun ajan kuluttua hän tuli ulos, löi puukon lippaani kanteen ja sanoi ”tossa on sulle puukko, niin voit tappaa ittes”. Stockmannin luona taas eräs rouva tuli riemuiten luokseni ja pudotti sata markkaa pitämääni lippaaseen.

Hetken kuluttua hän huomasi, että rälläkän eli Pelastusarmeijan väki onkin kadun toisella puolella. Hän palasi luokseni kiukkuisena ja vaati seteliään takaisin.

Palauttaminen oli mahdotonta, koska lipas oli HESYn ja lukittu.

Harrastimme myös niin sanottua tassuterapiaa: sijoitimme kissoja vanhainkoteihin lemmikeiksi ja vierailimme niissä, jotta asukkaat saivat paijailla kissoja ja kaneja ja muistella elämänsä eläinkokemuksia. Rautahermoinen leikattu kolli nimeltään Vallu sai kunnian toimia vuonna 1987 ensimmäisenä vanhainkotikissana ja pääsi Kannelkotiin.

Puheenjohtajuuteni myötä kissajaoston toiminta sulautui osaksi HESYn normaalia toimintaa. Kissat hoidettiin pelkästään kotihoitopaikoissa vuoteen 1989 asti, jolloin HESY täytti 115 vuotta ja saimme vuokrattua kaupungilta asuinkelvottoman talon Vuosaaren Käärmeniemestä. Kunnostimme talon eläinten käyttöön, ja taloon mahtui kerralla noin 50 kissaa. Sinne pestattiin ensimmäinen eläintenhoitaja. Koska talo oli hankalan matkan päässä, lahjoitin

eläintenhoitajien ja vapaaehtoisten käyttöön auton. Autolle kävi kuten kaikille ”kolhoositavaroille” yleensä, eli kun kukaan ei muistanut lisätä siihen öljyä, niin moottori leikkasi kiinni Itäväylällä.

Vuosaaren talon kapasiteetti oli niin pieni, että kotihoitopaikkoja tarvittiin edelleen. Helpotusta tilanpuutteeseen toi Pakilantiellä sijainnut pieni mummonmökki, jonka HESY peri 90-luvun alussa. Siellä hoidettiin emot ja pennut ja sen kellariin perustettiin kirpputori. Pakilantienkin toiminta hoitui pelkästään vapaaehtoisvoimin. Sen tontille ajattelimme rakennuttaa uuden eläintalon, mutta kaupunki vitkasteli luvan kanssa. Kun Elanto sitten ryhtyi myymään vanhoja kauppakiinteistöjään, HESY sai ostetuksi vuonna 1994 Itä-Pakilassa sijaitsevan talon, johon perustimme Eläinsuojelukeskuksen. Talo maksoi 1,2 miljoonaa markkaa, ja remonttiin markkoja upposi 1,8 miljoonaa. Toki jouduimme myymään kaiken omaisuuden, jonka HESY oli siihen mennessä perinyt, mutta saimme eläimille upeat tilat sen ajan mittapuun mukaan. Kerjäsimme valtaosan remonttimateriaaleista ja teetimme remontin eläinten ehdoin.

Tuolloin sain sponsoreilta lempinimen ”kerjäläisten kuningatar”.

Kun avun tarpeessa olevia koiriakin alkoi olla enemmän kuin koti-

hoitopaikkoihin mahtui, koiria varten vuokrattiin erillinen talo Espoon Bembölestä vuonna 2001. Paikkaa oli tarkoitus pyörittää vapaaehtoisvoimin, mutta pian sinnekin piti palkata eläintenhoitaja.

Eläisuojelukeskuksen pihasiipeen perustimme Kulkukollin kirpputorin, jota hoiti aluksi talonmies Rhea Häggman vapaaehtoisena. Toimintaan ja varainhankintaan tuli mukaan monia uusia vapaaehtoisia kuten Marjatta Tikkala, Arno ja Anneli Moliis sekä Paula Kyllästinen ja Eeva Viinijoki, jotka pyörittivät paitsi kirpputoria, järjestivät myös Aarteita & Antiikkia -tapahtumia ja hoitivat Pitsilää, jossa myytiin wanhoja perintötekstiileitä.

Vuosituhannen vaihteessa HESYn eläinmäärät lisääntyivät ja lajikirjo kasvoi vuosi vuodelta. Yhtäkkiä meillä oli hoidettavana myös kaneja ja punakorvakilpikonnia ja lisäksi vielä vahingoittuneita luonnonvaraisia eläimiä. Citykaniongelma sai alkunsa luontoon päästetyistä kesykaneista, joita HESYnkin väki oli jo kesällä 1997 Kyläsaaressa pyydystämässä. Kun kanit villiintyivät ja lisääntyivät nopeasti, niitä ei enää voinut vangita lemmikeiksi. Helsinki käyttää valtavasti rahaa kanien tappamiseen, kun se voisi käyttää saman summan arkojen puiden ja pensaiden suojaverHESY | JÄSENLEHTI 1/2019

27

kotukseen. Ensimmäinen punakorvakilpikonna tuli HESYlle vuonna 1998, ja konnabuumin huippuvuodet olivat 2000–2004. Noina vuosina konnia löytyi paitsi suihkulähteistä ja Vantaanjoesta myös biojäteastioista. Kaiken kaikkiaan otimme hoiviimme vuosittain enimmillään yli 1000 kissaa ja muita pieneläimiä sekä 500 luonnonvaraista eläintä, mikä ylitti kaikki resurssit.

Saavutukset Puheenjohtajakausinani eläinsuojelu on Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla edennyt suurin harppauksin, mutta ei ole toki vieläkään tavoitellulla tasolla. Seuraavat isot edistysaskeleet on saavutettu paljolti HESYn aktiivisen toiminnan sekä kaupunginvaltuutettuna että kansanedustajana tekemieni aloitteiden ansiosta. Näistäkin kerrotaan tarkemmin historiikissa.

• Villieläinten pito sirkuksissa kiellettiin 1986.

• Luukkainen sai oikeuden toimia ensimmäisenä lain valtuuttamana vapaaehtoisena eläinsuojeluvalvojana Uudenmaan läänin alueella 1987.

• Helsingin kaupunki perusti ensimmäisen päätoimisen eläinsuojelueläinlääkärin viran 1991.

• Eläinlääketieteellinen korkeakoulu pysyi Helsingissä.

• Eduskuntaan perustettiin eläinten

• • • • • • •

oikeuksien ryhmä 1992. Nykyään se tunnetaan eläinsuojeluryhmänä.

Metsästyslaissa säädettiin kotikissalle lain suoja koko maassa 1993.

Koirien häntien silpominen kiellettiin 1995.

Kunnille säädettiin velvollisuus löytöeläinten talteenotosta 1998.

Pääkaupunkiseudun kunnat perustivat yhteisen löytöeläinten talteenottopaikan Viikkiin 2006.

Korkeasaareen perustettiin vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten pelastuskeskus 2006.

Järjestyslaissa säädettiin kissalle vapaa liikkumisoikeus koko maassa 2007.

Luukkainen perusti Kissamuseon Porvooseen kesällä 2017.

Julkisuus ja viestintä Jo 1970-luvun lopulla toimitimme kissajaoston kiertokirjettä ja sitten päätimme tehdä yhdistykselle oman lehden. HESYn jäsenlehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1983 ja on ilmestynyt siitä lähtien kaksi kertaa vuodessa.

Olemme aina olleet yhteydessä mediaan, jotta eläinsuojeluasiat on saatu sekä yleisön että päättäjien tietoon. Kerran olin taas suorassa radiolähetyksessä ja toimittaja esitteli minut sanoen: ”Meillä on nyt studiossa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen, joka on perustanut HESYn.” Vastasin naurahtaen,

että yhdistys oli kyllä juuri ehtinyt täyttää sata vuotta, kun itse tulin mukaan.

Omakin puhelinnumeroni on aina ollut julkinen, koska soiton takana saattaa olla apua tarvitseva eläin.

Olemme juhlistaneet myös yhdistyksen 110-, 120-, 125-, 130-, 135- ja 140-vuotissyntymäpäiviä järjestämällä muun muassa hyväntekeväisyyskonsertteja, näyttelyitä ja huutokauppoja. Näistäkin voitte lukea tarkemmin historiikista.

Jäsenjärjestöt HESYllä on kuusi jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Ne toimivat likimain samoilla periaatteilla kuin emoyhdistyskin ja saavat vuosittain avustusta HESYltä.

Tulevaisuus Eläimet tarvitsevat suojakseen sellaisen lain, joka on säädetty niiden lajityypillisten tarpeiden pohjalta. Lisäksi Suomeen pitää saada kunnolliset ja riittävät karanteenitilat, jotta maahantuotavien lemmikkien elämä voidaan turvata.

HESY on kulkenut pitkän matkan 145-vuotisen elämänsä aikana. Aikamatka alle 10 neliön Erottajan alivuokralaistoimistohuoneesta tulevaan 2000 neliön Uuteen Eläinsuojelukeskukseen on ollut huima. Minullakin on ollut suuri kunnia taivaltaa liki 45 vuotta HESYn matkassa. Nyt edessä on taas astuminen uuteen aikakauteen. n

TEE HESYLLEE LAHJOITUS Lahjoittamalla haluamasi summan HESYlle osallistut tärkeään eläinsuojelutyöhön!

Lahjoitustilinumero NORDEA FI09 2001 1800 113063 Saaja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Viesti Lahjoitus eläinten auttamiseen Viitenumero 100586

28

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

LIPASKERÄYSLIIKE Koirakoulu Taitoa Tassuihin Ruosilantie 10, 00390 Helsinki puh. 045 883 7474 • taitoatassuihin.fi

TEKSTI | Silvana Stubin KUVAT | Koirakoulu Taitoa Tassuihin

Koiralle tulisi opettaa jo pentuna arjen perusasioita, joiden ansiosta yhteiselo sen kanssa on turvallisempaa ja mutkattomampaa.

Koirakoulu kaikenlaisiin tarpeisiin Koirakoulu Taitoa Tassuihin Oy kuuluu niihin liikkeisiin, joista löytyy HESYn rahankeräyslipas. Vuonna 2011 perustettu koirakoulu tarjoaa nykyään palvelujaan kolmessa eri kaupungissa. Perustaja Jenni Siikanen vastasi muutamaan kysymykseen koirakoulun toiminnasta sekä valotti ajatuksiaan eläinsuojelusta.

Millaisia palveluja koirakoulu tarjoaa ja millaisiin tarpeisiin?

Valikoimastamme löytyy runsaasti kursseja perustottelevaisuudesta sekä erilaisia harrastuksia. Mukana valikoimassa on myös hiljattain kehittämämme uutuuslaji Agidance. Ryhmäkoot kursseilla vaihtelevat 4–6 koirakon välillä, jotta pystymme ylläpitämään koulutuksien laatua. Perustottelevaisuuskurssien lisäksi meillä on tarjolla paljon muitakin lajeja, kuten esimerkiksi rallytokoa, agilityä, nose work -työskentelyä, näyttelytreeniä sekä erilaisia temppu- ja puuhakursseja.

Kurssien lisäksi tarjoamme yksityistunteja ja kotikäyntejä. Tiloistamme löytyy pieni myymälä, josta on mahdollista ostaa tuotteita kurssituntien aikana. Tiloja voi vuokrata myös omaan käyttöön.

Millaisille koirille palvelunne on suunnattu?

Koirakoulumme palvelut on suunnattu kaikille koiranomistajille. Kursseja ja kotikäyntien ja yksityistuntien tapaisia yksilöityjä koulutuksia on tarjolla kaikenikäisille koirille: ihan pienistä pennuista ikääntyneille senioreille. Koulutuksiin ovat tervetulleita niin rotukoirat kuin monirotuisetkin kokoon katsomatta. Koulutuksien esittelyissä on aina erikseen mainittu, mikäli kurssille osallistumiselle on rajoitteita tai se edellyttää tiettyjen taitojen osaamista. Koulutuksissamme saa koirakon lisäksi olla mukana puolison, hyvän ystävän tai vaikka koko perheen kanssa. Kurssin hinta on aina koirakohtainen.

Mitä koiranomistajien olisi hyvä tietää lemmikkiensä koulutuksesta tai hoidosta yleisesti?

Koiralle tulisi opettaa jo pentuna arjen perusasioita. Näitä ovat kontaktin ottaminen, luoksetulo, luvan odottaminen, paikallaolo, kohteiden jättäminen ja totuttaminen erilaisiin käsittelyihin, joita ovat muun muassa kynsien leikkuu, peseminen, harjaaminen ja korvien sekä hampaiden tutkiminen. Myös se, miten ulkona käyttäydytään, on tärkeää. Kun koira osaa nämä perustaidot, yhteiselo sen kanssa on turvallisempaa ja mutkattomampaa.

Riittävä ulkoilu on erittäin tärkeää koiran hyvinvoinnille, mutta myös virikkeitä ja aktivointia tulisi olla arjessa mukana. Aktivointia ei tarvitse tarjota päivittäin. Muutama kerta viikossa on täysin riittävä määrä, koska koiran täytyy osata olla myös rauhassa ja tekemättä mitään. Tässä on toki otettava huomioon koiran temperamentti: toiselle riittää vähempi puuhastelu, kun taas toinen kaipaa enemmän touhuamista.

Liiallinen aktivointi voi kuitenkin aiheuttaa sen, että koira ei osaa tai pysty rauhoittumaan ollenkaan, sillä se on oppinut, että koko ajan tehdään jotain.

Milloin aloititte yhteistyön HESYn kanssa? Mistä tuli ajatus keräyslippaan hankkimisesta koirakouluun?

Vuonna 2017 teimme ensimmäisen tavarakeräyksen HESYn hyväksi ja siitä innostuneena pyysimme keräyslippaan toimitiloihimme. Yhdistys tekee mieles-

tämme erittäin tärkeää työtä ja sen ansiosta monet eläimet ovat saaneet uuden mahdollisuuden.

Millä muilla tavoin koirakoulu on ollut mukana eläinten oikeuksien edistämisessä? Kuinka eläinsuojelu näkyy toiminnassanne?

Koulutuksemme perustuvat täysin positiiviseen vahvistamiseen: niissä ei käytetä fyysistä rangaistusta tai pakotteita. Mikäli kouluttajamme huomaavat, että eläintä kohdellaan väärin tuntien aikana, he puuttuvat välittömästi tilanteeseen. Kouluttajamme ohjeistavat koirakoita valitsemaan oikeanlaisia välineitä, joiden tulisi olla juuri kyseiselle eläimelle sopivia ja jotka eivät saa aiheuttaa eläimelle kipua tai haittaa missään tilanteessa.

Kertoisitko mielipiteesi eläinsuojelun tilasta Suomessa? Mikä toimii hyvin, missä olisi mahdollisesti parantamisen varaa?

Eläinsuojelua ei voi ikinä korostaa liikaa. Mikäli eläinsuojelutyötä ei tehtäisi, niin eläimiä saatettaisiin pitää hyvinkin huonoissa oloissa, kun kukaan ei asiaan puuttuisi. Viime aikoina viestimien otsikoissa on ollut paljon ikäviä tapahtumia, jotka ovat koskeneet varsinkin koiria. Hyvät asiat jäävät usein näiden ikävien uutisten varjoon. Eläinsuojeluun olisi ohjattava enemmän rahallista tukea ja varattava resursseja. Tämä mahdollistaisi tehokkaan toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

29

ELÄINTEN HAUTAUSMAAN

ylläpitämiseen kaivataan vapaaehtoisia

Helsingissä sijaitseva eläinten hautausmaa on monen rakastetun lemmikin viimeinen leposija. Yhdistys ylläpitää hautausmaata lemmikkivainajia kunnioittaen, mutta kykenee pitämään alueen ilmeen siistinä vain haudanhaltijoiden ja vapaaehtoisten myötävaikutuksella.

TEKSTI | Pirjo Onza KUVAT | Mari Aro

H

eläinten hautausmaata Keskuspuistossa Helsingin kaupungin vuokramaalla 1.1.1947 alkaen. Hautausmaalle on haudattu muun muassa sota­koira Pörri, poliisikoira Rex, ”maailman paras etana” eli akaattikotilo Elsa ja alueella on myös koe-eläimille pystytetty muistomerkki. Löytyypä alueelta useampi hevosenkin hauta. Näihin ei ole haudattu sentään koko hevosta, vaan osa tuhkasta, häntä tai jokin muu hevosen osa.

30

ESY ON YLLÄPITÄNYT

HESY | JÄSENLEHTI 1/2019

Hautausmaalla on paljon kauniita ja hyvin hoidettuja hautoja, mutta osa haudoista on jäänyt hautaamisen jälkeen täysin hoitamatta, luonnonmukaiseksi. Tämäkin sopii tietyllä tavalla eläinten hautausmaalle. Alue on aina haluttu pitää mahdollisimman luonnonmukaisena. Asia jakaa kuitenkin mielipiteitä. HESY saa aika ajoin palautetta siitä, että hautausmaan alue on epäsiisti. Toisaalta osa ihmisistä kertoo, että alue on kaunis, kun sitä ei ole hoidettu liikaa.

Tervetuloa talkoilemaan!

Hautapaikan pidolle on säännöt HESY on ohjeistanut hautapaikan vuokraajia huolehtimaan vuokraamansa haudan siisteydestä. Haudalle on syytä laittaa hautakivi, joka kestää sään vaihtelut.

Hautakivi helpottaa hautapaikan löytämistä, ja hautakivissä kerrotut tarinat antavat iloa monille alueella kulkeville.

Hautakivi saa olla mitoiltaan eli korkeudeltaan ja leveydeltään maksimissaan noin A4-arkin kokoinen ja paksuudeltaan kymmenisen senttiä. Alueelle on vuosien saatossa laitettu isojakin hautakiviä, joista koituu kuluja HESYlle siinä vaiheessa, kun haudan vuokraaika päättyy. Jos kivi joudutaan hävittämään yhdistyksen toimesta, on paikalle järjesteltävä kiven maasta nostava henkilö. Välillä kivet ovat olleet niin suuria, ettei niitä ole voinut siirtää käsivoimin.

Eläinten hautausmaalla hautojen maksimikoko on noin 50 × 90 senttimetriä.

Tämä asettaa omat rajoituksensa hautaan laitettaville vainajille. HESY suosittelee eläintenomistajia tuhkaamaan lemmikin, sillä maatuvat edesmenneet ovat houkutelleet paikalle supikoiria ja kettuja, jotka ovat välillä kaivaneet hautoja ikävinkin seurauksin. Myös uurnan tulee olla maatuva, sillä tuhkaa ei ole tarkoitus säilöä maan sisällä uurnassa, vaan palauttaa rakkaan lemmikin jäännökset luonnon kiertokulkuun.

Haudattavat eläimet kääritään luonnonkuituiseen lakanaan, jotta maatuminen olisi mahdollisimman nopeaa. Muovipusseja ei voi käyttää vainajan käärimiseen eikä hautausmaalle ole muutoinkaan hyvä viedä muovikoristeita vuosiksi aurinkoon hapertumaan.

Käytön jälkeen hautapaikan vuokraajan on poistettava haudalta hautakynttilöiden muovikuoret, sillä luonnoneläimet voivat jäädä niihin kiinni.

Kiira-myrskyn tuhot korjattu HESY järjestää hautausmaan alueella talkoot pari kertaa vuodessa. Muuna aikana yhdistys on saanut apukäsiä hautausmaan hoitoon muun muassa Keskuspuiston ammattiopiston (Live) opiskelijaryhmistä ja Helsingin kansanopiston

vapaaehtoistyön kurssilaisista. He ovat muun muassa haravoineet käytäviä ja poistaneet rikkakasveja hautojen välistä.

Talkoopäivinä HESYn vapaaehtoiset ovat olleet ahkeria, ja Kiira-myrskyn jälkeiset tuhot saatiin heidän avullaan siistittyä. Kiira-myrsky vuoden 2017 alkusyksyllä kaatoi useita suuria kuusia hautausmaan alueella ja sen ulkopuolella.

Helsingin kaupunki raivasi hautausmaan ulkopuolella kaatuneet puut. Samalla HESY maksoi maasta irronneiden kantojen jyrsinnän ja kaatuneiden puiden poiston vuokraamaltaan alueelta. Myrskyn seurauksena alueen vanha aita vaurioitui. Koska aita oli entuudestaan huonokuntoinen ja osin kaatunut, se poistettiin talkoolaisten voimin. Uusi aita saatiin pystyyn viimein tarjouskierrosten jälkeen loka–marraskuun vaihteessa 2018.

Alueen ulkopuolella on avoin vaja, jossa säilytetään muutamia haravoita, lapioita ja muita tarvikkeita. Näitä ovat lahjoittaneet alueen käyttäjät. Vajassa ei ole tarkoituksella ovea, sillä suljetut ovet houkuttelevat vahvasti ilkivaltaan.

jen myyminen nettikaupan kautta onnistuisi joskus tulevaisuudessa. Talkoita järjestetään jatkossakin pari kertaa vuodessa. Mitä enemmän hautausmaata pystytään ylläpitämään vapaaehtoisvoimin, sen enemmän rahaa jää yhdistyksen ydintoimintaan eli löytöeläinten hoitamiseen ja uudelleensijoittamiseen.

Tervetuloa siis keväällä talkoilemaan!

Olemme iloksemme huomanneet, että hautausmaa-asiakkaiden joukossa on joitain erittäin aktiivisia hautapaikan vuokraajia, jotka ovat saaneet oman lemmikkinsä haudan kauniiksi ja hoitaneet samalla myös oman haudan ympäristöä. Suuri kiitos heille! n

Kulut kuriin digitalisoimalla ja talkoilla Hautausmaan tuotto on ollut noin 20 000 euroa vuodessa. Harmillisesti hautausmaasta aiheutuvat kulut ovat olleet Kiira-myrskyn tuhojen korjaamisen ja uuden aidan rakentamisen takia moninkertaiset eikä toiminnasta ole saatu tuottoa. Hautausmaalle toimitetaan kesäisin kasteluvettä ja alueen jäteastiat tyhjennetään parin viikon välein ympäri vuoden. Kaikki tämä maksaa vuosittain useita tuhansia euroja.

Hautausmaan hautapaikkojen varauksista sekä laskutuksesta vastaa HESYn työntekijä, joka käyttää sesonkiaikoina pari työpäivää viikossa hautausmaa-asioiden hoitamiseen muun työn ohella. Hautojen avauksista ja hautauksista on vastannut HESYn autonkuljettaja. Työntekijöiden palkat jyvitetään luonnollisesti hautausmaan kuluihin.

Hautausmaan toimintaa kehitetään edelleen, ja yhdistys etsii nyt hautausmaan ylläpitoon soveltuvaa ohjelmistoa, jonka avulla vaikkapa hautapaikkoHESY | JÄSENLEHTI 1/2019

31

JOUKKOKIRJE

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

SOPIMUS 100587 .BB04

HESYN TUOTEKUVASTO AIKUISTEN T-PAIDAT ladyfit-mallit 13 €

1

2

3

4

Cat Crusader Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Dog Power Kaksipuolinen painatus. Saatavana sekä pyöreällä että v-mallisella kaula-aukolla.

Saatavilla vain S-kokoisina.

Tassut. Kaksipuolinen painatus.

Värivaihtoehdot keltainen, pinkki ja musta. Saatavana v-mallisella kaula-aukolla. Hajakokoja.

TARKISTATHAN TUOTTEIDEN SAATAVUUDEN HESYn verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/hesy. Monia t-paitoja on saatavana tällä hetkellä vain hajakokoisina ja erivärisinä.

KUVAT MIKKO KÄÄRIÄ

!

5

11

6

8

Postikortit 0,50 € / kpl

7

Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle. Kissa, koira ja kani.

9

10

Postikorttinippu 4 € / 10 kpl

Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle. 30 sivua.

Kangaskassi 10 € Painatuksina tassut ja HESYn logo. Kätevä ja luontoystävällinen kangaskassi on 100-prosenttista puuvillaa.

Koko n. 42 × 38 cm, sankojen pituus 70 cm.

Nyt voit tehdä HESYlle aineettoman lahjan, jolla autat yhdistyksen hoidossa olevia hylätyksi tulleita eläimiä. Esimerkiksi jo 5 eurolla voit tarjota kissalle päivän ateriat ja 50 eurolla koiralle välttämättömän rokoteturvan.* NÄIN VOIT TILATA TUOTTEITA • HESYn verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/hesy • poikkeamalla ostoksille myymäläämme osoitteessa Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Katso myymälän aukioloajat osoitteesta hesy.fi

Kaikkiin tilauksiin lisätään 5,90 euron postikulut.

* HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020.

KUVAT RIITTA SOURANDER

KUVAT KRISTINA OINONEN

classic- eli perusmallit 19 €