Populaatiokissoista perheenjäseniksi

TEKSTI JA KUVAT | Elise Castro

Kun kesäkuussa 2020 kissamme Jimmy menehtyi, oli selvää, että surun hieman hellittäessä antaisimme kodin toiselle sitä tarvitsevalle. Tuolloin emme vielä tienneet, että pian saisimme kokea jotain aivan uutta – kahden HESYltä otetun populaatiokissan jännittävän matkan loppuelämän kotiinsa.

MINÄ JA MEKSIKOLAI-

NEN vaimoni olemme kasvaneet kattien kanssa. Erilaisista taustoista tulevien hylättyjen ja arkojen kissojen sopeuttaminen uuteen kotiin on tullut meille tutuksi niin Suomessa kuin Meksikossa.

Kun Jimmyn poismenosta oli kulunut jonkin aikaa, luin jälleen kerran HESYn sosiaalisen median kanavista surullisia uutisia Suomen kissakriisistä. Tutkiskelimme puolisoni kanssa resurssejamme ja tulimme siihen tulokseen, että meiltä löytyisi turvallinen koti kahdelle kodittomalle. Viikkoja myöhemmin täytimme HESYn verkkosivuilla olevan lomakkeen, jolla yhdistykseltä voi hakea eläintä.

Alkoi odotus ja monivaiheinen yhteistyö HESYn kanssa. Tämän seurauksena annoimme kodin kahdelle populaatiotaustaiselle kissanpennulle. Pennut olivat syntyneet luontoon arvioiden mukaan toukokuussa 2020, eivätkä ne olleet tottuneet ihmiseen. Etenkin toinen pennuista vaikutti hyvin varautuneelta. Tämä arempi kolli sai myöhemmin nimekseen Romeow. Toisesta tuli Rascal veijarimaisen käytöksensä mukaisesti.

Meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta suomalaisista populaatiokissoista. Varauduimme kuitenkin siihen, että pentujen sopeutuminen uuteen kotiin olisi haastava ja aikaa vievä, mutta lopulta palkitseva prosessi. Lisäksi arvelimme pentujen arastelevan koiraamme Mangoa, vaikka 7vuotias kultainennoutajamme on itse tottunut kissoihin.

Ensihetket määrittelevät paljon

Oli perjantaiiltapäivä lokakuun 2020 lopussa, kun tuli aika hakea Rascal ja Romeow niiden loppuelämän kotiin.

Suljimme koiramme makuuhuoneeseen ennen kuin päästimme kissat ulos kantokopasta. Vapaiksi päästyään kollit valitsivat piilopaikakseen olohuoneen sohvan alustan, jonne laitoimme useita vesi ja ruokakuppeja. Siirsimme hiekkalaatikon sohvan viereen. Peitimme sen ja sohvan lakanalla siten, että kissoilla olisi näkösuojattu pääsy pottaan. Verhosimme myös osan toisella puolen sohvaa sijaitsevasta kiipeilytornista HESYltä saamillamme, pennuille tutun hajuisilla huovilla. Jaoimme kotimme siten, että kissoilla olisi käytössään olohuone ja koiralla muu asunto.

Rascal ja Romeow olivat odotetusti pelokkaita. Siihen auttaisi vain aika. Jatkoimme elämäämme normaalisti ja annoimme kollien piilotella. Emme yrittäneet ottaa niihin kontaktia. Kokemus on opettanut minulle, että kissa tulee luokse sitten, kun on siihen valmis.

Jännitin ensimmäistä yötä, sillä tuolloin kaksikko oli keskenään suljetussa olohuoneessa. Irrotimme johdot pistorasioista ja siivosimme olohuoneen kaikesta kissoja kiinnostavasta, mutta niille mahdollisesti vaaraa aiheuttavasta esineistöstä. Oletimme kuitenkin, etteivät kissat poistuisi sohvan alta vielä moneen päivään.

Toisin kävi. Yöllä kuulimme pentujen tutkivan paikkoja ja pudottelevan tavaroita hyllyistä. Se oli hyvä merkki – ne olivat rohkaistuneet tutustumaan huoneeseen. Aamulla kävi ilmi, että vesi ja ruoka olivat maistuneet. Hiekkalaatikkokin oli ollut ahkerassa käytössä, ja leluilla oli leikitty.

Suuri ja ihmeellinen koira

Jo muuttoa seuraavana päivänä Romeow, joka oli ollut HESYllä se arempi, kiipesi raapimapuuhun tarkkailemaan ihmisiä. Vielä saman päivän aikana se uskaltautui leikkimään läsnäolostamme huolimatta. Ja mitä Romeow ensin, sitä Rascal perässä.

Päivän mittaan pennut alkoivat kiinnostua toisessa huoneessa olevasta koirasta. Ensin eläimet tekivät tuttavuutta haistelemalla toisiaan oven alle jäävän raon kautta. Illalla uskalsimme jo kokeilla, miten kaikkien eläinten oleskelu samassa huoneessa sujuisi. Päästimme Mangon olohuoneeseen ja käskimme sen toiselle puolelle huonetta – kauas kissoista.

Mango oli tohkeissaan. Se on elämänsä aikana tavannut useita katteja ja ollut aina niistä kiinnostunut, mutta ymmärtänyt samalla, että kissalla on omat rajansa. Mangon aikaisemman kissakokemuksen takia uskalsimme toteuttaa ensikohtaamisen näin pian.

Koira oli tilanteessa kiltisti sille määrätyllä paikallaan, ja pennut tulivat tutkimaan tuota outoa otusta. Nuuhkaisun jälkeen ne palasivat sohvan alle. Tämä koreografia toistui muutaman kerran, kunnes kissat eivät lopulta enää vältelleet koiraa.

Vain kahdeksan päivää saapumisensa jälkeen Rascal ja Romeow nukkuivat sohvalla Mangon vieressä!

Vähän epämiellyttävämpi ihminen

Vastoin ennakkoodotuksiamme kissat arastelivat ihmisiä enemmän kuin koiraa. Ne alkoivat lähestyä meitä kaksijalkaisia myöhemmin ensimmäisen viikon aikana.

Aina huomatessamme kissan lähestyvän jatkoimme puuhiamme kuin emme

Uuden kodin jokainen kolkka tutkitaan tarkasti.

Kissat ovat saaneet toisistaan turvaa ja leikkiseuraa.

Luottamusta rakennetaan pienin askelin.

Koiran rauhallisuus edesauttoi eläinten keskinäistä tutustumista.

Ihmisiä huvittaa, kun Romeow käyttää koiran pehvaa usein tyynynään.

niitä huomaisi. Vältimme turhia liikkeitä, sillä pienikin äkillinen liikahdus sai pennut juoksemaan karkuun.

Marraskuun alkupuolella kissat lakkasivat välttelemästä meitä ihmisiä ja vihdoin koitti hetki, jolloin Rascal hakeutui viereeni ja antoi silittää itseään ensimmäistä kertaa. Havaitsimme, että pennun kehräys oli hyvin kovaäänistä toisin kuin Romeow’n, jonka hyrräämistä hädin tuskin kuulee. Pian huomasimme myös hauskan ilmiön: Rascal kehrää silloinkin, kun silitämme sen adoptioveljeä tai Mangoa.

Vintiöt pitävät varpaillaan

Uteliaisuus on tärkeä osa jokaisen kissan elämää. Kasvavilla pennuilla on luonnollisesti valtavasti energiaa, jolle tarjoamme purkautumiskanavia erilaisilla aktiviteeteilla, kuten esimerkiksi monipuolisella leikittämisellä ja mahdollisuudella katsoa luontodokumentteja.

Suuresta lelumäärästä huolimatta vessapaperirullat pääsevät meillä toisinaan hengestään. Roskakoreja pyöritellään sisältöineen pitkin kämppää. Ruokailun yhteydessä pojilla oli aluksi tapana raapia ja näykkiä nilkkojamme. Opetimme ne pois tästä tavasta osoittamalla, että kyseinen käytös hidastaa ruoan saantia.

Eikä näillä nuorikoilla – ymmärrettävästi – ole vielä käsitystä muiden rajoista. Asiaa opetellaan kantapään kautta. Lehmänhermoinen Mangokin on toisinaan joutunut ärähtämään itseään päin juoksevalle parivaljakolle.

Öisin saamme paniikkiherätyksiä, kun vauhtikaksikko rynnii tsunamin lailla suoraan sänkyymme. Toisinaan kollit ryhtyvät painimaan päällämme. Säpinän keskellä ei naarmuiltakaan ole vältytty.

Rakkautta ja kärsivällisyyttä

HESY luovuttaa kissanpentuja uusiin koteihin vain pareittain tai koteihin, joissa on jo entuudestaan toinen kissa. Tämä oli meillekin tärkeää, ja kokemuksemme osoitti käytännön olevan kaikkien kannalta paras ratkaisu. Rascal ja Romeow ovat alusta asti tukeutuneet toisiinsa. Kaikki uusi on koettu ja kokeiltu tiiviisti yhdessä. Kun yksi rohkaistuu tutkimaan, tulee toinen pian perässä.

Aroista kissoista on kuoriutunut kaksi rohkeaa ja hämmästyttävän sosiaalista perheenjäsentä. Ne viihtyvät parhaiten siellä, missä muukin perhe. Nuorikot hakeutuvat lähelle silitettäviksi, seuraavat perässä ja nukkuvat vieressämme. Puheliaalla parivaljakolla on huvittavan laaja sanavarasto.

Kissojen kotiutuminen on ollut päätä huimaavan nopeaa. Kissojen sopeuttamista on edistänyt meidän kärsivällinen asenteemme arjen pienissäkin tilanteissa: se, että kissat saavat tutustua uuteen elinympäristöönsä ja kokeilla eri asioita omaan tahtiinsa. Maltti puolestaan kumpuaa rakkaudesta, jota jokainen kissa tarvitsee siinä missä ihminenkin. n