Metsään Keski-Suomi 2009 huhtikuu by Inkeri Järvinen

M- Suomen Posti Oyj

metsään METSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI

Energia-asein lamantorjuntaan Heinät hiiteen taimikoista Myyrä jättää pahat jäljet

HUHTIKUU 2009

pääkirjoitus Ari Eini, johtaja

Energiapuu

Metsäala on muuttunut paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Varautuakseen tapahtuneisiin, ja tapahtuviin, muutoksiin metsäkeskukset tarkistavat parhaillaan yhteistä strategiaansa, tulevaisuuden pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmaa. Strategiaan kirjatuista metsäkeskuksen arvoista on puhuttanut muun muassa puolueettomuus. On totta, että metsäkeskus on metsätalouden ja koko metsäalan yhteinen asianajaja. Metsäkeskus toteuttaa yhteistä valtakunnallista parlamentaarisesti sovittua metsäpolitiikkaa aluetasolla, ja sen toimia ohjaa maa- ja metsätalousministeriö – näin ajatellen metsäkeskus on puolueellinen, ”herra se on herrallakin”.

metsään

Päätoimittaja: Ari Nikkola Toimitus: Ari Nikkola, Raisa Frondelius, Petri Kilpinen, Inkeri Järvinen, Jaakko Kaipainen Kannen kuvassa: Pekka Liukkonen Kuva: Jaakko Kaipainen

Puolueettomuudella haluamme viestittää, että metsäkeskus on koko metsäalan yhteinen elin. Emme ole puukaupan osapuoli, vaan pyrimme edistämään ja kehittämään koko metsäalaa tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Käytännössä metsäkeskusten linjaus tarkoittaa sitä, että olemme avoimia kaikilta alan toimijoilta tuleviin yhteistyötarjouksiin ja kannatamme kaikkia pyrkimyksiä metsien hoidon ja hyödyntämisen tason parantamiseksi ja metsänomistajien tietojen ja taitojen kehittämiseksi. Tässä työssä perinteinen ja pitkäaikainen yhteistyökumppanimme ovat metsänhoitoyhdistykset, mutta entistä useammin metsäkeskuksen logo esiintyy myös muiden metsäalan toimijoiden kuten puun ostajien ja metsäpalveluyrittäjien rinnalla. Erilaisissa kampanjoissa kunnioitamme yhteisesti sovittuja henkilötietosuojalinjauksia: esimerkiksi postituskampanjoissa ei yhteistyökumppaneille ole toimitettu edes kirjeen saajien nimilistoja. Energiapuu on tuonut vipinää muuten kovin flegmaattisiin raakapuumarkkinoihin. Energiakäyttöön menevä puu tunnustetaan jo omaksi puutavaralajikseen, jolle on pikkuhiljaa muotoutunut myös oma markkinahintansa. Mielenkiintoista on nähdä, miten keskisuomalaiset energiapuumarkkinat kehittyvät syksyllä Jyväskylän Keljonlahden voimalan

Jyväskylä

HUHTIKUU 2009

Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti

Julkaisija: Metsäkeskus Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 7727 800

auttaa laman yli

Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä, 23.4.2009 Painos: 20 000 kpl Osoitteet: Metsäkeskuksen asiakasrekisteri Osoitemuutokset: Inkeri Järvinen p. 020 7727 813 tai sähköpostitse. ISSN 1797-2310

Seuraava Metsään-lehti ilmestyy syksyllä 2009.

metsäkeskus Keski-Suomi

www.metsakeskus.fi

Kauppakatu 19 B PL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801 s-posti: ksmk@metsakeskus.fi ja etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Hankasalmi

Kuhmoinen

Joutsa

Pihtipudas

Keskustie 32, PL 24 41521 Hankasalmi 020 7727 931 Yhdystie 4, 19650 Joutsa 020 7727 866, faksi 020 7727 850

Jämsä

Säterintie 4, 42100 Jämsä 020 7727 824 faksi 020 7727 860

Karstula

Ryssäntie 3, 43500 Karstula 020 7727 871 faksi 020 7727 870

Keuruu

Keuruuntie 15, PL 105 42701 Keuruu 020 7727 883 faksi 020 7727 880

Pukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen 020 7727 941 Asematie 7, PL 11 44801 Pihtipudas 020 7727 894 faksi 020 7727 890

Saarijärvi

Sivulantie 11, PL 53 43101 Saarijärvi 020 7727 904 faksi 020 7727 900

Viitasaari

Keskitie 8, 44500 Viitasaari 020 7727 911 faksi 020 7727 910

Äänekoski

Torikatu 6 B 6, PL 95 44101 Äänekoski 020 7727 924 faksi 020 7727 920

käynnistyttyä. Tämänkertainen Metsään-lehti esittelee laajasti puun energiakäyttöä. Metsänomistajan ja metsien hoidon kannalta puun energiakäytön laajeneminen on erinomainen asia. Se on pelastusrengas, joka auttaa metsäalan pahimman laman yli ja tarjoaa huikeat mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Puun energiakäytössä piilee kuitenkin myös vaara. Puun energiakäyttö ei ole pelastusvene, joka auttaa meidät ja metsäalamme turvasataman auvoisaan rauhaan. On vaikea kuvitella, miksi bioenergian tuotanto maailmanlaajuisesti keskittyisi juuri pohjoiseen Suomeen, jossa puun kasvu – massan ja megawattien tuotanto – on murto-osa etelän suotuisiin olosuhteisiin verrattuna. Suomalaisen metsän valtti ei ole nopea kasvu, vaan puukuitu, jolla on painoonsa nähden ylivertaiset lujuusominaisuudet. Metsäteollisuuden ei pidä lopettaa tuotekehitystään energiahuumassa. Myöskään metsänomistajan ei pidä lopettaa metsänsä hoitamista siinä uskossa, että ”puu kuin puu palaa”. Paras keino varautua tulevaisuuteen on hoitaa metsäänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Siinä työssä puun energiakäyttökin on oiva työkalu. Keväisin terveisin

Metsäsuunnittelupalvelut • • • •

Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat Metsänarvioinnit Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille Laskelmat metsävaratietokannasta

Metsälakipalvelut • • • •

Metsälainsäädännön neuvonta Metsälakien noudattamisen valvonta Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin

Metsätyöpalvelut

• Luontohankkeiden toteutus • Tiekuntaneuvonta • Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut

Metsätietopalvelut Neuvontapalvelut • Bioenergia • Metsänhoito

• Luonto, ympäristö, maisema • Metsäsertifiointi, Metsätyöt

Koulutuspalvelut • Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisille Tiedotuspalvelut • Metsään-lehti • Sähköpostitiedotteet • Esite- ja julkaisutuotanto • www.metsakeskus.fi Kehittämishankkeet • Metsätalous • Ohjelmatyö

• Maaseudun kehittäminen

Neuvontaa 020 692 555 tai asiakaspalvelu@metsakeskus.fi

HUHTIKUU 2009 JUTTUVINKIT 0400 626 492 ARI NIKKOLA

Muistojen toukokuu

n Energiapuun korjuu kiinnostaa yhä enemmän myös metsänomistajia. Martti Vertainen ja 3-vuotias Johannes ihmettelivät energiapuun korjuukalustoa Saarijärvellä järjestetyssä puunkorjuunäytöksessä.

Kuva: Laura Vertainen

Tässä lehdessä: Heinät hiiteen

Onnistunutkin metsänuudistamistyö, siihen käytetyt rahat ja aika voivat valua hiekkaan, jos taimikon varhaishoito unohtuu. Oikea muokkaus ja hyvälaatuiset taimet vähentävät heinäämisen, vatukonraivauksen ja varhaisperkauksen tarvetta, mutta eivät aina poista sitä. Taimikko on tarkastettava muutama vuosi uudistamisen jälkeen. s. 4

Missä komein koivikko? Lehden sivulta 5 löytyvät ohjeet koivukilpailusta. Edellisen kerran koivunkasvatuksessa kilpailtiin vajaa 20 vuotta sitten, ja voittaja Pekka Hilmanin koivikot kasvavat jo vaneria. Vaikka puukauppa on juuri nyt hiljaista, ei metsien hoitoa pidä unohtaa eikä tarpeellisia harvennuksia siirtää liian kauas, varsinkaan koivikoissa. s. 5

Moninaisuus on rikkaus Metso-ohjelman tavoitteena on tarjota metsänomistajille erilaisia vaihtoehtoja, joilla metsänomistaja voi suojella metsäänsä väliaikaisesti tai pysyvästi ja

saada siitä kunnon korvauksen. Uusien menetelmien tavoite on lisätä suojeluhehtaareita niin, että metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy. Metso antaa myös mahdollisuuden hoitaa tilan metsiä niin, että ensin katsotaan kohteet, jotka metsänomistaja haluaa säästää ja sitten hakkuukohteet. Näin meneteltiin Vuoritsalon saaressa. s. 6

ylöspäin, kun Jyväskylän Energian uusi suurvoimala käynnistyy Keljonlahdessa. Metsäkeskuksen ja VTT:n yhteishankkeessa tutkitaan menetelmiä, joilla nuorten metsien energiapuun korjuuta ja kantojen energiakäyttöä voidaan edelleen kehittää. s. 7–10

Tuhka Energiapuun lannoitteeksi kysyntä kasvaa Energianpuun kysyntä on ollut koko talven hyvä, ja alalle on tullut uusia toimijoita. Energiapuun tarve hyppää taas yhden askeleen

Puun tuhka on erinomaista suomaiden lannoitetta. FA Forest on käynnistänyt Viitasaarella tuotantolaitoksen, jossa tuhka pelletöidään niin, että levitys

Keväällä kerran metsän polkuja kanssasi kahden, kuljimme rannalle tummuvan siintävän lahden. Oli ilmassa tuoksuja silmujen nuorten, ja aurinko takana kaukaisten vuorten. Metsäisen laitumen poikki me kuljettiin, puisia veräjiä aukaistiin ja suljettiin. Siinä aistimme tuoreen ruohon tuoksua, kuunneltiin metsäpuron hiljaista juoksua. Vieno tuulenhenki vain hiljaa väreili, metsälähteen peilin pinnassa. Jossakin yksinään hyräili naapurin härkä, lieneekö silläkin kevättä ollut jo rinnassa. Keväinen kuu heitti aalloille kultaisen säteen, metsäkukkaset sinulle poimin vain käteen. Ossi Harjula, Laukaa.

Kevään kauneutta voidaan tehdä myös helikopterilla. Tuhkassa ei ole typpeä, eikä se näin sovellu kivennäismaiden lannoitukseen. FA Forest kuitenkin kehittää lannoitetta, jossa tuhkaan sekoitetaan puhdistamolietettä, jolloin tuote käy myös kivennäismaille. s. 11

Myyräntöitä taimikoissa

Katselen teeret pulputtaa jokakeväistä näytelmää. Kuuntelen sydän sykkyrällä kurkien soitantaa. Ihailen pääskysen tekemää pesää koivua vihreää. Rakastan kevään kauneutta metsikön sinfoniaa.

Takana on yksi pahimmista – tai parhaista, jos pöllöiltä kysytään – myyrätalvista. Moni metsänomistaja kokee keväällä järkytyksen, kun lumen alta paljastuu myyrien syömä taimikko. Osa taimista kuitenkin toipuu, ja täydennysistutukseen tai mahdolliseen uudelleen istutukseen voi hakea metsäkeskukselta kemera-tukea. Koska myyrävuosia on jatkossakin, tuhoihin kannattaa myös varautua. s. 12

Myyrät pääsivät tekemään tuhojaan Kalle Ritavehmaan metsissä Joutsassa. – Ei näytä myyrillä olevan korkean paikan kammoa, pisimmät syödyt männyt kun ovat lähes neljä metriä korkeita. Lehtipuut eivät näytä kelvanneen nyt ollenkaan, Ritavehmas ihmettelee.

Kuva: Timo Tommola

Terttu Laaksonen, Jämsä

Pihakoivut Kauniita ovat kotini koivut lapsuuteni pihapuut Muistoja paljon mieleeni tuovat ja nuoruusaikani onnekkaan Lapsena leikin juurellas usein kertoen sulle huoleni latvasi tuulessa hiljaa keinui ymmärsit minun murheeni Unessa vieläkin oksillas kiikun muistellen aikaa mennyttä vuosien jälkeen luonanne liikun sitoen muistojen seppeltä Kaija Herranen, Saarijärvi

Runoniekat

Julkaisemme mielellämme lukijoidemme runoja. Runoja voi postittaa metsäkeskukseen, osoite viereisellä sivulla tai sähköpostitse inkeri.jarvinen@metsakeskus.fi

Heinät hiiteen! Teksti: Kari Vääränen, kari.vaaranen@metsakeskus.fi

n Hyvin hoidettu metsän uudistaminen voi epäonnistua, jos taimikon varhaishoidosta ei huolehdita. Rehevimmillä mailla edes nopea hakkuun jälkeinen metsänviljely ei täysin poista jälkitöiden tarvetta. Taimikon varhaishoito kuuluu metsänomistajan lakisääteiseen uudistamisvelvollisuuteen taimikon vakiintumiseen asti. Käytännössä tämä tietää lähes viiden vuoden aktiivista seurantaa ja työtä taimikon hyväksi. Heinittyminen ja vesoittuminen ovat taimikon pahimmat uhat. Männyn kasvupaikoilla heinäkasvillisuus ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta vesakosta alkaa usein olla haittaa muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Mätästysmuokkaus vähentää kuusen heinän- ja vesakontorjuntatarvetta, mutta rehevimmillä metsämailla ja pellonmetsitysalueilla varhaishoitotoimet ovat tarpeen myös kuusikoissa. Myös valoa ja vapaata kasvutilaa tarvitseva istutuskoivikko on hyvä pitää heinistä ja vesoista puhtaana. Taimikon kunto kannattaa tarkastaa ensimmäisinä vuosina vähintään kerran vuodessa. Kun taimet kasvavat vapaana heinistä ja vesakosta, niiden kasvu nopeutuu ja samalla sienitautien ja myyrätuhojen riski pienenee. Heinäntorjuntaa viikatteella Mekaaninen heinäntorjunta onnistuu niittämällä tai tallaamalla heinät taimien ympäriltä. Niittä-

miseen sopii tavallinen viikate tai yhden käden raivausveitsi. Paras työaika on keskikesä, jolloin heinien kasvu ja kilpailu on suurimmillaan. Jos työ on jäänyt kesällä tekemättä, niin syksyllä ennen lumien tuloa heinikko on syytä käydä polkemassa taimien ympäriltä maahan, sillä lumi ja heinä painavat taimia vinoon. Taimikossa on hyvä tehdä myös kevätkierros heti lumien sulettua, jotta varmistutaan taimien vapaasta kasvuunlähdöstä. Voimakkaasti heinittyvillä mailla mekaaninen torjunta ei aina riitä. Torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt, mutta kemiallinen torjunta on edelleen laillinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto mekaaniselle heinäykselle. Torjunta-aineiden käyttöön liittyy kuitenkin suuri määrä ohjeita ja velvoitteita, joten ainakin tottumattoman on syytä kysyä neuvoa asiantuntijalta ennen työhön ryhtymistä. Varhaisperkaus tehdään reikäperkauksena n Heinäntorjunta sopii hyvin metsänomistajan itse tehtäväksi. Tämän taimen pelastamisella on jo kiire.

Lehtivesakon varhaisperkaus

Kuva: Johanna Saarikoski.

n Reikäperkauksessa taimen ympäriltä poistetaan lehtipuuta noin yhden metrin säteeltä. Piirros: Soile Kärhö, UPM Metsä, Taimikonperkauksen kenttäohje

Varhaisperkaustarve, %-mättäistä 45

Mätästys Äestys

40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koealue 1

Koealue 2

Koealue 3

Arvioitu varhaisperkaustarve erilaisessa muokkausjäljessä kolmella koealueella. Lähde: Kustannustehokas metsänhoito, Pertti Harstela 2004 (METLA,).

tehdään ennen kuin vesakko alkaa haitata taimien kasvua. Varhaisperkaukset voidaan toteuttaa reikäperkauksena, jossa poistetaan havupuita haittaava lehtipuu noin yhden metrin säteeltä ja kaikki selkeästi muita suuremmat vesasyntyiset koivut. Työ voidaan tehdä raivaussahalla tai jopa unholaan heitetyllä vesurilla. Keveänä työnä reikäperkaus soveltuu hyvin omatoimiselle metsänomistajalle. Ammattimetsurilta syntyy raivaussahalla päivässä 1–1,5 hehtaaria valmista jälkeä, joka maksaa noin 250 euroa. Kuusentaimikoissa varhaisperkaus on ajankohtainen 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta.

Kuusi on silloin noin metrin mittaista ja siemensyntyinen lehtipuu 1–1,5-metristä, jopa pitempääkin. Perkauksen ajoitukseen vaikuttaa silti enemmän lehtipuun määrä kuin sen pituus. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että työhön ryhdytään, kun lehtipuu on kuusta pitempää ja sitä on kuusen lähellä kasvua haittaavasti. Maanmuokkaustapa vaikuttaa varhaisperkauksen tarpeeseen. Äestysjäljessä vesakko syntyy pääasiassa äestysvakoon ja on lähellä kasvatettavia taimia, mikä vaikeuttaa perkausta. Sen sijaan mätästyksessä itse mättääseen syntyy verraten vähän luontaista lehtipuustoa ja muuta taimiainesta, mikä

helpottaa perkausta ja vähentää varhaisperkaustarvetta. Puolukkatyypin tai sitä karummalla männikkökankaalla taimikon varhaisperkaus on yleensä tarpeen 1–2 metrin pituusvaiheessa. Viljavimmilla kasvupaikoilla liian aikaista ja voimakasta perkausta pitää välttää, koska työ joudutaan helposti uusimaan ja tällöin puiden laatu huonontuu. Tuoreilla mailla perkausta voi lykätä 2–3 metrin pituusvaiheeseen, jolloin varhaishoito voidaan tehdä istutustaimikoissa kuusen reikäperkauksen tavoin. Jos männyn taimikon kasvu on kuitenkin jo ehtinyt taantua vesakon vuoksi, tarvitaan täysperkaus. n

Saitko kyselyn uudistamistöistä? Noin 1700 keskisuomalaista metsänomistajaa sai maaliskuussa kyselyn metsänuudistamistöistä. Kysely koski vuonna 2003–2004 uudistettavaksi ilmoitettuja hakkuualoja, joista ei ole vielä tehty perustamisilmoitusta. Lain mukaan metsä on uudistettava viiden vuoden kuluessa uudistamishakkuun aloittami-

sesta ja uudistamisesta tulee tehdä perustamisilmoitus. Useimmissa tapauksissa uudistaminen on tehty, mutta ilmoitus on vain unohtunut. Mikäli uudistamistöitä ei viiden vuoden kuluessa ole tehty, metsäkeskus pyrkii tekemään maanomistajan kanssa sopimuksen, jossa määritellään tarvittavat työt ja niiden aikataulu.

Uudistamistyöt voidaan myös teettää maanomistajan kustannuksella, jolloin kulut peritään asianomaiselta ulosottoteitse. n Lisätietoja: viranomaispäällikkö Jukka Taipale puh. 020 772 7803

n Onko Sinulla Keski-Suomen komein koivikko? Se selviää, kun ilmoitat koivikkosi kilpailuumme ja kerrot oman koivikkosi tarinan. Kilpailun raati arvioi maastossa parhaat kohteet, ja voittaja palkitaan tuhannen euron arvoisella matkalahjakortilla. Keskisuomalainen koivukilpailu on tarkoitettu metsää Keski-Suomessa omistaville yksityismetsänomistajille. Kilpailuaika on 1.5.2009–30.6.2011.

Komea koivikko Kilpailuun kuuluvat työt: • Koivikon harvennushakkuu • Energiasavotta koivikossa • Laatutyvikoivun kasvatus sekametsissä • Koivikon pystykarsinta • Maisemanhoito koivua käyttäen • Koivikon perustaminen viljellen tai luontaisesti • Koivutaimikon hoito • Muu koivunkasvatuksen edistäminen

Voittajakoivikko odottaa lihotusta n Vuonna 1989 koivukilpailun voitti Pekka Hillman, joka istutti rauduskoivuja Keuruun Asunnalla. Nyt 20-vuotiaat koivikot odottavat toista harvennusta, jonka jälkeen ne saavat lihoa järeiksi tukeiksi.

Palkinnot:

Matkalahjakortti kahdelle, arvo 1000 € Koivua kotiin – Lahjakortti huonekaluliikkeeseen, arvo 700 € Koivua kotiin – vanerinen lahja, arvo 500 € Vanerinen lahja omatoimiselle askartelijalle, arvo 300 € Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, arvo 200 € Lisäksi arvotaan useita palkintoja.

Kilpailua tukevat:

Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia sekä metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, KantaHäme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula ja Kyyjärvi. Keskisuomalainen koivukilpailu 2008–2010 on osa Laatupuu riittämään – koivikot kuntoon -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa hyvälaatuista puuta sitä jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Lisätietoa:

Petri Kilpinen, puh. 020 772 7808, Kari Vääränen, puh. 020 772 7827.

Täytä ja leikkaa kilpailukuponki ja laita postilaatikkoon, niin olet mukana kilpailussa. Ilmoittautumislomakkeita saa myös metsäkeskuksen toimistoista ja internet-sivuilta www.metsakeskus.fi/ks.

KES

KIS U O

M A L AIN E N

KILPAILUKUPONKI

Haussa

2009–2011

Toteutettu ha

Muu toimenpide, mikä? Kunta

Kylä

Laatukoivikon valitseminen sekametsiin Pinta-ala (ha)

Uuden koivikon perustaminen

Koivikon pystykarsinta Sähköposti

Tilan nimi

Koivutaimikon harvennus Puhelin

Maiseman hoito

Energiapuusavotta Postinro ja -toimipaikka

TILATIEDOT

Koivikon harvennushakkuu Osoite

Kuviot nro

Vanha kuva: Veli Vihonen

Metsänomistajan nimi

TEHDYT TOIMENPITEET

Pekka Hillman istutti 10 hehtaaria koivua vuonna 1989. Viisi vuotta sitten koivikkoa harvennettiin 40–50 mottia hehtaarilta. Nyt 20-vuotiasta koivikkoa kelpaa katsella.

OSALLISTUJATIEDOT

Pekka Hillman teki töitä koivikoiden parissa koko perheen avustuksella: pojat hakivat sirkkataimet Keuruun taimitarhalta ja kasvattivat ne taimiksi, ja isä Pekka viljeli niillä niin omia kuin naapureidenkin maita. Omilla maillaan Pekka istutti rauduskoivua viidelle hehtaarille peltoa ja viidelle hehtaarille metsämaata. Lisäksi metsästä kerättiin omaa rauduskoivun siementä, jolla kylvettiin Moskuan suon laidasta 3,8 hehtaarin ala. Suo oli pahimpia hirvien talvilaitumia, joten vain pieni osa koivuista säästyi. Nyt alueella kasvaa täystiheä nuori kuusikko, jossa on koivua verhopuustona. Pekka on harventanut talon vieressä kasvavat peltokoivikot 15 vuoden iässä. Hän on tyytyväinen, että aikanaan tuli koivun taimia kasvatettua omalla tilalla. – Siinä oppi omat pojatkin työntekoon ja saivat rahaa omiin harrastuksiinsa, Pekka tuumaa. Nyt kaksikymmentävuotiaat koivikot odottavat toista harvennusta, jonka jälkeen vuorossa on parhaiden tukkirunkojen lihotus. Mallia voitte katsoa kuvista: vuonna 1989 elettiin vielä mustavalkoaikaa, nyt digikuvaaikaa. Nopeaa on kehitys – niin myös koivun kasvu. n

Tekijä

Teksti ja kuva: Petri Kilpinen petri.kilpinen@metsakeskus.fi

Lahopuukin

voi tuoda tuloja

Teksti: Seija Tiitinen-Salmela, seija.tiitinen-salmela@metsakeskus.fi

n Löytyykö metsästäsi

arvokkaita elinympäristöjä? Haluatko säilyttää ne ja saada korvausta suojelusta? Metsien monimuotoisuusohjelma METSO tarjoaa vaihtoehtoja, joiden avulla voit suojella metsääsi ja lisätä sen luonnonarvoja.

Metsäsi voi olla arvokas, jos olet jättänyt ikivanhan metsäsi hakkaamatta ja lahopuut korjaamatta, et ole ojittanut kosteikkoja ja soita tai metsässäsi on reheviä kohteita, lähteitä tai purojen varsia. Jos haluat selvittää, onko metsässäsi luonnoltaan arvokkaita kohteita suojeltavaksi, ota yhteyttä alueesi Metso-yhdyshenkilöihin metsäkeskuksessa tai ympäristökeskuksessa. Yhdyshenkilöt tarkastavat metsästäsi löytyvät arvokkaat elinympäristöt ja kertovat nii-

den suojelumahdollisuuksista ja korvauksista. Tietoa saat myös metsänhoitoyhdistyksiltä, metsäteollisuusyrityksiltä sekä Metsähallitukselta. Metsien monimuotoisuuden suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Sinä itse päätät, mikä suojeluvaihtoehdoista soveltuu metsääsi parhaiten. Jos omistat metsälain suojaaman arvokkaan elinympäristön ja haluat alueesta ympäristötukea, voit suojella metsäsi monimuotoisuutta määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajan, jonka jälkeen päätät itse kohteen jatkokäytöstä. Tällöin alueesta maksaa korvausta metsäkeskus. Voit myös tehdä sopimuksen yksityisestä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omistuksessasi. Halutessasi voit myydä metsäkohteesi valtiolle pysyvään suojeluun. Jos olet kiinnostunut näistä vaihtoehdoista, niin silloin alueen suojelee ympäristökeskus.

Apua metsä- luonnon hoitoon Metso-ohjelman avulla voidaan lisäksi tehdä aktiivista luonnonhoitoa. Metsähallitus vastaa valtion omistamien suojelualueiden ennallistamisesta ja luonnonhoidosta. Tarvittaessa se tekee vastaavia toimenpiteitä myös yksityisten omistamilla suojelualueilla. Talousmetsien Metso-kohteissa aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeena. Hoito voi olla tarpeellista esimerkiksi lehdoissa tai harjujen paahderinteillä. Kunnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi luonnonarvoiltaan heikentynyt lähde tai suo. Jos arvokkaat luontokohteesi vaativat hoitoa, ota yhteyttä metsäkeskukseen.

Miksi vapaaehtoista suojelua?

OMA TARINA KOHTEESTA:

K ES

Koivukilpailu

KISU O M A L A IN E N

2009–2011

Metso-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. Suojellun metsän pinta-alaa pyritään kasvattamaan valitsemalla suojeluun luonnonarvoiltaan monipuolisia kohteita ja tekemällä hoitotoimia. Metso-ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat elinympäristöinä arvokkaita. Tällaisia elinympäristöjä ovat esimerkiksi lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot, tulvametsät, kalliot ja jyrkänteet. n

n Vanhat puut ovat arvokkaita paitsi kolojen ja kääpien myös kauneutensa vuoksi. Iäkäs aihkimänty osaa kertoa tarinaa satojen vuosien päähän.

Kuva: Jukka Ruutiainen

Kiinnostuitko metsiensuojelusta? Lisätietoa luonnonhoidosta ja Metso-ohjelmasta saat Seija Tiitinen-Salmelalta, puh. 020 772 7865, seija.tiitinen-salmela@metsakeskus.fi.

Saarimetsässä on paljon luontokohteita

Metsäkeskus maksaa postimaksun

Keski-Suomen metsäkeskus INFO: PÄÄTO Tunnus 5004620 00003 Vastauslähetys

Keski-Suomi

metsäkeskus

Juhani Aaltiolla on metsää Vuoritsalon saaressa, joka sijaitsee Päijänteellä aivan Jyväskylän kupeessa. Saari on luonnonarvoiltaan rikas: jyrkät karut kalliot vuorottelevat rehevien lehtojen kanssa ja lehmuksia tulee vastaan yllättävän usein. Aaltio tilasi metsäkeskukselta luontopainotteisen metsäsuunnitelman. Metsäsuunnitelmaa ovat tehneet Pekka Nieminen ja Kari Turunen. Maastotyöt on tehty syyskesän 2008 aikana. Kari Turunen on jalostanut suunnitelman luonnonhoidon tarpeisiin. – Haluan suojella metsistäni arvokkaimpia kohteita vapaaehtoisesti, toteaa Juhani Aaltio. Alueella on luonnonsuojelulain mukaisia lehmusmetsiköitä. Tämän lisäksi metsästä löytyy Metso-ohjelman mukaisia luontotyyppejä: lehtoja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia perinnebiotooppeja, purojen lähimetsiä, lähteitä sekä kallioita ja jyrkänteitä.

n Vuoritsalossa on kallioiden välissä reheviä lehtoja. Lehdoissa voidaan tehdä luonnonhoitotöitä muun muassa poistamalla kuusta lehmusten päältä.

Kuva: Kari Turunen

Metsäkeskus ja Juhani Aaltio tekevät ympäristötukisopimuksen. Monet lehtoalueet kaipaavat lisäksi hoitoa ja tätä varten metsäkeskus käynnistää luonnonhoitohankkeen, jonka rahoituksella hoitotyöt tehdään. Juhani Aaltio arvostaa Metso-

ohjelman vapaaehtoisuutta ja sitä, että maanomistaja voi osallistua päätöksentekoon. Maanomistaja ja suunnittelija pohtivat yhdessä luonnonhoidon töiden tekemistä ja laajuutta sekä ympäristötukisopimuksen piiriin tulevia kohteita. n

nuoret metsät kuntoon Teksti: Raisa Frondelius, raisa.frondelius@metsakeskus.fi

n Metsäenergiahanke kehittää energiapuun korjuu- ja varastointimenetelmiä. Uusien tekniikoiden avulla pyritään saamaan nuorten metsien hoitorästit kuntoon. Metsäkeskus käynnisti syksyllä 2008 kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä KeskiSuomessa. Metsäenergian uudet mahdollisuudet 2008–2010 -hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n kanssa. – Pyrimme aktivoimaan metsänomistajia ja alan toimijoita, jotta energiapuu saataisiin paremmin liikkeelle, hankkeen projektipäällikkö Jyrki Raitila toteaa. Hankkeen ensimmäinen osa keskittyy tutkimuksiin, joissa kehitetään uusia energiapuun korjuu- ja varastointimenetelmiä. Huhtikuun lopulla alkavissa tutkimuksissa selvitetään muun muassa, miten Fixteri-kokopuupaalain soveltuu energiapuun korjuuseen. Paalaimella on mahdollista tehdä sekä kuitu- että energiapuupaaleja. Uuden menetelmän ansiosta puuta voidaan hakata kohteista, jotka perinteisesti tehtynä vaatisivat ennakkoraivauksen. – Paalaus helpottaa logistiikkaa, sillä se tehostaa lähi- ja kaukokuljetusta sekä mahdollistaa kuljetuksen myös rautateitse. Lisäksi energiapaalien käsittely tehostuu, kun haketus tai murskaus voidaan tehdä vasta käyttöpaikalla, Raitila selittää.

Paalain pienentää korjuuketjun hintaa Uusilla korjuutekniikoilla pyritään edistämään nuorten metsien hoitoa. Jyrki Raitilan mukaan nuoret metsät ovat jääneet kunnostamatta, sillä niiden hoito on perinteisesti tuonut metsänomistajalle enemmän kustannuksia kuin tuloja. – Nuorten metsien korjuu on ollut suhteellisesti kaikkein kallein korjuumuoto. Kuitenkin juuri hoitamattomissa nuorissa metsissä on suurin potentiaali, joka pitäisi saada hyödynnettyä. Hankkeessa haluamme panostaa uuteen teknologiaan, koska sen avulla korjuuketju pystytään toteuttamaan edullisemmin. Fixteri-paalainta hyödynnetään myös tutkimuksissa, joissa selvitetään energiapuupaalien kuivumista. Tarkoituksena on tutkia, miten paalien kuivumista voitaisiin nopeuttaa ja siten parantaa paalien laatua.

n Bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen (vas.) ja metsäenergiahankkeen projektipäällikkö Jyrki Raitila keskustelivat puuenergian näkymistä bioenergia-alan opiskelijan Laura Vertaisen kanssa Saarijärven korjuunäytöksessä.

Kuva: Laura Vertainen

– Selvitämme ensisijaisesti, miten kuoren rikkominen vaikuttaa kuivumiseen. Kuorta voidaan helposti rikkoa paalaimen syöttöpöydän syöttörullien avulla, Raitila selventää.

Raitilan mukaan vastaavia työnäytöksiä on tarkoitus järjestää muillakin paikkakunnilla seuraavan puolen vuoden aikana yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yh-

teistyökuvioita on viritelty muun muassa metsänhoitoyhdistysten Metsät täyskäyttöön -projektin ja Etelä-Savon metsäkeskuksen Energiapuuta Etelä-Savosta

-hankkeen kanssa. Lisäksi suunnitteilla on tiivis metsäenergian koulutuspaketti, joka suunnataan erityisesti metsätoimihenkilöille ja alan yrittäjille. n

Tekniikat käytäntöön työnäytöksissä Uusista korjuumenetelmistä saatiin esimakua helmikuun lopulla, kun metsäkeskus järjesti Saarijärven Lannevedellä energiapuun korjuunäytöksen yhdessä L&T Biowatin kanssa. Energiapuun korjuu näyttää kiinnostavan metsänomistajia, sillä näytöksessä oli yleisöä yli 200 ihmisen verran. – Energiapuusta on puhuttu viime aikoina paljon julkisuudessa huonon kuitupuumarkkinatilanteen vuoksi, ja se alkaa selvästi kiinnostaa myös metsänomistajia. Paikalla oli paljon metsänomistajia, jotka etsivät mahdollisuuksia myydä energiapuuta, Raitila sanoo. Hän painottaa, että työnäytökset ja retkeilyt ovat erinomainen tapa tuoda hankkeessa kehitetyt uudet tekniikat yleisön tietoisuuteen. – Työnäytöksissä näkee käytännössä, miten korjuu tehdään tehokkaasti mutta samalla metsänhoidollisesti oikeaoppisesti.

n Energiapuun kuljetus helpottuu, kun puista tehdään tiukkoja paaleja Fixteri-paalaimella.

Kuva: Kalle Kärhä

Keljonlahti hau 8

peltobiomassaa ja kaksi kolmasosaa turvetta tai kivihiiltä. Hankintapäällikkö Ahti Weijo laskee, että puuta tarvittaisiin viisi miljoonaa hakemottia vuodessa, jos molemmat laitokset pyörisivät puuenergialla. Määrä on valtava. Kaikesta viime vuonna Keski-Suomesta teollisuuden käyttöön hakatusta puusta olisi saatu noin 12 miljoonaa hakemottia. Jos kaikki hake taas tehdään hakkuutähteistä, niin

Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hakkuutähteet eivät yhdessäkään riitä voimalaitoksen tarpeisiin. Sahauksen sivutuotteina syntyy purua ja kuorta, jotka käytetään energiantuotantoon. Tällä hetkellä sahaus on melko vähäistä, mikä vähentää

sivutuotteiden määrää. Myös hakkuut ovat vähenneet, joten hakkuutähdettä ja kantopuuta on vähemmän tarjolla. – Huoltovarmuus on laitoksen toiminnassa a ja o. Vaikka

n Keljonlahden voimalan rakennustyöt ovat jo pitkällä.

Kuva: Petri Kilpinen

Aukeaman tekstit: Petri Kilpinen, petri.kilpinen@metsakeskus.fi

n Jyväskylän Energia Oy:n suuri Keljonlahden voimalaitos aloittaa koeajot joulukuun alussa. Siitä tulee Jyväskylän päävoimalaitos, joka pyörii Rauhalahden voimalaitoksen rinnalla. Voimalat tuottavat kaukolämpöä ja sähköä ja Rauhalahti lisäksi prosessihöyryä Sappin Kankaan paperitehtaalle. Keljonlahdelle nousee puupohjaisia polttoaineita ja turvetta käyttävä 465 megawatin voimalaitos, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Keljonlahti soveltuu hyvin sähköntuotantoon voimalan lauhdetuotanto-osan ansiosta. Rauhalahti on puolestaan vastapainelaitos, eli sähköä syntyy lähinnä kaukolämmön sivutuotteena. Tällä hetkellä puupohjaisia

polttoaineita palaa vuodessa noin 350 000 kuutiometriä. Keljonlahden toimiessa niiden käyttö nousee 650 000–700 000 kuutiometriin.

Monenlaista puuta tarvitaan Jyväskylän Energian suunnitelmana on, että kolmasosa on biopolttoainetta eli puuta tai

”Energiapuusta tultava myös tuloja”

Biowatti iskee energiapuun k

n Metsänomistajan on saatava energiapuusta riittävä korvaus, vaatii Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi.

n Biowatti on alkanut hankk metsänomistajilta. Lassila & siirtyneen yrityksen metsäpa tienvarteen, ja myyntipalvelu edelleen voimalaitoksille.

Kari Kuusniemi arvelee, että energiapuusta tulee jatkossa merkittävämpi tulonlähde metsänomistajille. – Kauttamme liikkuu kymmeniätuhansia kiintomotteja energiapuuta, ja energiapuun korjuu on voimakkaassa kasvussa, Kuusniemi kuvaa tilannetta. Yhdistyksen päätoimituspiste on ollut Rauhalahden voimala, mutta Keljonlahden voimalan valmistumisen jälkeen raakaainetta toimitetaan kahdelle suurelle laitokselle. Yhdistys on osakkaana Keljonlahden voimalaa rakennutavassa Jyväskylän Voima Oy:ssä. – Omistusosuudella varmistetaan suora yhteys energia-

puun loppukäyttäjään, jolloin polttoaineketjusta voidaan hioa mahdollisimman yksinkertainen. Tämä antaa parhaan tuloksen myös metsänomistajalle, Kuusniemi sanoo. Yhdistys toimittaa energiapuuta myös pienemmille lämpölaitoksille ja on osakkaana Vakkalämpöosuuskunnassa, joka ruokkii Toivakan lämpölaitosta ja myy lämpöä kunnalle. Energiapuun korjuuta Kuusniemi pitää vaativampana ketjuna kuin ainespuun korjuuta. – Energiapuuta ja korjuumenetelmiä on niin montaa eri sorttia. Lisäksi ollaan säiden armoilla – paha räntäsade voi pilata avoimen energiapuukasan ja muutoin hyvin kuivatun puun energiasisällön. Uusien toimijoiden tulo nähdään metsänhoitoyhdistyksessä alaa piristävänä tekijänä, joka nostaa myös energiapuun hintatasoa. Kuusniemen mielestä valtiovallan tulisi varmistaa kemeravarojen riittävyys, etteivät rahat

n Kari Kuusniemi uskoo, että energiapuun korjuu on voimakkaassa kasvussa. Kuva: Pirjo Lumioja lopu energiapuukohteilta ennen kesälomia. Uuden rahoituslain kohdevaatimuksia ei tulisi tiukentaa, vaan varmistaa uusiutuvan energian kilpailukykyä ja näin laittaa nuoret metsät kuntoon. Metsänhoitoyhdistys

työllistää yrittäjiä ja hioo ketjua kuntoon. – Energiapuu on koettu lahjoituksena metsänomistajapuolelta. Jatkossa sen olisi käännyttävä tuloksi metsänomistajalle, Kuusniemi vaatii. n

Biowatin Keski-Suomen hankintaalueen metsäpalvelupäällikkö Matti Vainionpää tähyää kaikenlaisen energiapuun perään. Paketti räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaan. – Ostetaan pystykaupalla, ostetaan hankintakaupalla, ostetaan hakkuutähteitä tai ostetaan kantopuuta, Vainionpää luettelee. Pystykauppa perustuu puntariin. Ajokoneen kuormainvaaka mittaa puun kilogrammoina, ja muuntokertoimilla puumäärä muutetaan kiintomoteiksi. – Motti on metsänomistajalle ymmärrettävä mitta. Motteja ja hintoja on helpompi verrata muiden hintoihin. Hyvästä nuoren metsän energiapuukohteesta metsänomistaja saa useita euroja kiintomotilta. Hinta edellyttää, että kestävän metsätalouden rahoituslain energiapuutuet menevät

ukkaa lisää energiapuuta ajat muuttuvat paremmiksi, on erittäin haasteellinen tehtävä

kaksinkertaistaa energiapuun hankinta, toteaa Ahti Weijo.

Turvetuotannon lisääminen vaikeaa Tänä talvena Rauhalahdessa on poltettu myös kivihiiltä. Turvetta on

ollut niukasti saatavilla aiempien sateisten kesien takia. – Turvetuotannossa olevat suot ovat nostoiältään vanhoja, ja uusien turvesoiden luvittaminen on hankalaa. Käyttöpotentiaalia soissa olisi, mutta turvesoiden käyttöönoton nykytahti ei riitä korvaamaan edes tuotannosta poistuvia soita, kertoo logistiikkapäällikkö Tapo Lehtoranta. – Lupamenettelyssä ja myös tuotantomenetelmissä on kehittämistarvetta. Parantaisiko vesiongelmaa kaivurilla tehty paksumman turvekerroksen nosto, niin sanottu massatuotanto, joka tehdään pieneltä alueelta kerraltaan, Lehtoranta pohtii.

Lisää tekijöitä ja kalustoa Energiapuun logistiikka on vielä nuorta. Ahti Weijo näkee mahdollisuuksia laajentaa puun saantia nuorten metsien kunnostuksista ja osin ensiharvennuskohteista. – Logistiikkaa on tehostettava koko puupolttoaineketjussa metsästä laitokselle. Kehitystyössä laitospää on otettava entistä paremmin mukaan, koska se

maksaa eurot puuta toimittaville. Nyt lähes kaikki raha menee urakointiketjuun, mutta myös metsänomistajalle olisi jäätävä rahaa, Weijo toteaa. Jyväskylän Energia tekee pitkäaikaisia sopimuksia toimittajien kanssa. Yksittäisiä pieniä tienvarsikasoja ei osteta suoraan metsänomistajilta. Pitkäjänteinen yhteistyö takaa polttoainetoimittajalle varmuuden polttoaineen menekistä ja toisaalta turvaa laitoksille polttoaineen saatavuuden. Hinta toimittajalle määräytyy laitokselle saapuvasta kuormasta tehdyn näytteenoton ja analyysin perusteella. Laitos maksaa energiasta, ei moteista tai kiloista. Keljonlahden voimalaan on toimitettava valmista tavaraa, koska sinne ei näillä näkymin sijoiteta murskausasemaa. Puu kulkee pääosin rekoilla, mutta myös junakuljetukset ovat kehitystyön alla. Ahti Weijon mukaan energiapuuhuolto vaatii lisää yrittäjiä. – Yrittäjien leipä on kiinni alan kehittymisestä, joten ajatustyötä ja hyviä ideoita varmaan syntyy, kun energiapuumarkkinat laajenevat. n

n Energiapuuta tarvitaan rutkasti lisää, jos voimalaitosta halutaan pyörittää puuenergialla, toteavat Jyväskylän Energian Ahti Weijo (vas.) ja automiehet Jussi Kinnunen ja Olli Pasanen.

Kuva: Petri Kilpinen

Koneyrittäjät mukaan energiamarkkinoille

kimppuun

kia energiapuuta suoraan Tikanojan omistukseen alvelu hankkii energiapuuta u hoitaa raaka-aineen

n OK-Yhtiöt Oy hankkii metsäenergiaa energialaitosten raaka-aineeksi. Yhtiö on laajentanut toimintaansa KeskiSuomeen Kainuusta, missä malli on toiminut jo neljä vuotta.

Biowatille. Kun kaikki tehdään energiapuuksi, voi kertymä olla kaksinkertainen pelkkään kuitupuun tekoon verrattuna. Kuitupuuta niukasti antavilla kohteilla hinta on kilpailukykyinen. – Alle 20 kuitupuumottia hehtaarille antavat kohteet on paras tehdä kaikki energiapuuksi, Vainionpää laskee.

Energiapuun kysyntä kasvaa edelleen Energiapuun kysynnän odotetaan lisääntyvän edelleen, kun Keljonlahden voimalaitos laittaa kattilansa tulille Jyväskylässä vuodenvaihteessa. Biowatilla on Jyväskylässä iso palvelupiste. Keski-Suomen länsilaitaa hoitaa Henri Huusko ja itälaitaa Heikki Vesteri. Haasteita riittää – riittääkö puuta

n Biowatti laittaa energiapuuta liikkeelle, ja samalla koivikko kaunistuu. Kuva: Petri Kilpinen joka tuuttiin? Matti Vainionpää lupaa, että satojatuhansia motteja energiapuuta vuodessa liikkuu jatkossa Biowatin kautta Keski-

Suomen hankinta-alueella, joka pitää sisällään myös Pohjanmaan. n

Keski-Suomen valloitus on alkanut hyvin.Yhtiöön on liittynyt jo yli 20 keskisuomalaista koneyrittäjää. Keski-Suomessa yhtiön ostoa, myyntiä ja logistiikkaa hoitaa Miika Järvinen. Tavoitteena on Kainuun taso eli 100 000 megawattituntia vuodessa – puuksi muutettuna 40 000 kiintomottia. OK-Yhtiöt ostaa palveluja muilta yrittäjiltä ja tekee yhteistyötä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Hallituksen puheenjohtaja Asko Piirainen sanoo yhtiön vahvuudeksi yrittäjien osaamisen ja laadun. – Yrittäjillä on puunkorjuu-, kuljetus- ja maanmuokkausre-

surssit hallussaan. Energiapuuta toimitetaan kaikille tarvitseville, kun hinnoista ja toimintamalleista sovitaan, Piirainen lupaa. Kantojen keruuseen yhtiö lupaa uusia menetelmiä. Kantojen keruu tehdään ajokoneella, jossa on mätästävä yksikkö koneen akseleiden välissä. – Kainuussa kokemukset ovat olleet hyviä. Nyt odotamme näyttöjä myös Keski-Suomeen, Piirainen toteaa. Yhtiö toivoo, että bioenergiasta tehtäisiin aina oma kauppa. Näin sille muotoutuu hinta ja kilpailu, mikä kehittää samalla koko metsänenergia-alaa. Asko Piirainen korostaa, että risuista ja kannoista on maksettava markkinahintaa ja vastaavasti maanmuokkauksesta on lähetettävä lasku isännälle.. – Näin toimittaessa tiedetään, mitä puupolttoaine maksaa ja minkä hintaista on puolestaan metsänhoitoon kuuluva maanmuokkaus. n

Kannot ovat

puhdasta energiaa Teksti: Ari Nikkola

n Puiden juurakoita ja kantoja on käytetty jo kauan energiaksi sekä tervan ja puuhiilen valmistukseen. Laajamittainen kantojen energiakäyttö alkoi 2000luvun alussa. Kannot ovat hyvä energialähde, mutta täysin ongelmatonta niiden hyödyntäminen ei ole. Nykyisten ohjeiden mukaan kantoja kerätään energiakäyttöön kuusen uudistushakkuualoilta. Kuusen kannot irtoavat maasta mäntyjä helpommin. Kuusen uudistamisaloilta kerätään usein myös latvus- ja oksamassa energiakäyttöön, mikä helpottaa kantojen nostoa. Kuusen kantoja käytetään energiaksi 300 000 kuutiometriä, kun tekninen korjuupotentiaali on 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaan tämä määrä ei kuitenkaan ole nykysuositusten mukaan korjattavissa. Puun energiakäytön lisäystavoitteet ovat niin kovat, että myös männynkantojen energiakäyttöä tutkitaan. Mänty on maassa kuusta tiukemmin ja nosto vaatii enemmän voimaa. Nuoret metsät ovat Keski-Suomessakin valtaosin kylvettyjä tai istutettuja männiköitä, joten tulevaisuudessa kannot ovat pääosin mäntyä.

Kannossa vain vähän ravinteita Kantojen mukana maasta lähtee eloperäistä lahoavaa puuainesta ja ravinteita. Ravinteita kannossa ei ole kovin runsaasti, koska puun ravinteet ovat lähinnä neulasissa ja puunkuoressa. Kantojen mukana ravinteita lähtee vain noin neljännes runkopuun määrästä. Maassa oleva eloperäinen aines parantaa maaperän vedenpidätyskykyä. Tällä on merkitystä erityisesti huonosti vettä pidättävillä karkeilla maalajeilla. Näillä mailla kasvaa karujen kasvupaikkojen männiköitä, joilta ei kantoja nykysuositusten mukaan nosteta.

Kantojen nosto nitistää juurikäävän Jos kuusikko on pahasti juurikäävän lahottama, kantojen täydellinen poistaminen on ainoa tapa hävittää sienitauti. Pelkkien lahojen kantojen poistaminen ei riitä. Sieni leviää tuoreisiin kantoihin, säilyy niissä vuosikymmeniä ja leviää juurien kautta uuteen puusukupolveen. Sieni tarttuu myös mäntyihin aiheuttaen männyn tyvitervastaudin. Senkin hävittäminen onnistuu vain, kun kaikki kannot nostetaan. Juurikääpä voi elää myös kantokasan alimmissa, kosteina säilyvissä kannoissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kantokasat ovat metsässä vähintään kaksi vuotta. Oli kantokasoja tai ei, ilmassa on

juurikäävän itiöitä, joten sulan ajan hakkuissa kuusen kannot tulee käsitellä torjuntaliuoksella. Nykyään torjunnassa käytetään lähinnä urealiuosta.

Paljas maanpinta vesakoituu Kantojen nostoalueella on paljasta kivennäismaata enemmän kuin normaalisti muokatulla uudistusalalla. Tämän vuoksi vesaa syntyy usein puolitoistakertaisesti verrattuna alueeseen, johon kannot on jätetty. Vesakoituminen tietää lisää työtä ja kustannuksia. Paljas maanpinta edellyttää myös tarkkuutta vesiensuojelussa. Paljaasta maanpinnasta irtoaa sateen mukana kiintoainesta, joka voi kulkeutua läheisiin vesistöihin, mikäli riittäviä suojavyöhykkeistä ei jätetä vesistöjen reunoille.

n Kannoissa on ravinteita vähän, vain noin neljännes runkopuun ravinnemäärästä. Kantojen nosto paljastaa runsaasti kivennäismaata, mikä tulee huomioida vesiensuojelussa erityisesti silloin, kun työmaa on rinteessä. Riittävän leveät ehjät vyöhykkeet aukon reunassa estävät maan valumisen vesistöihin. Kuva: Petri Kilpinen

Uutta tekniikkaa kokeillaan Kantojen nostoon käytetään järeitä kaivinkoneita, jotka pilkkovat kannon kahteen tai neljään osaan. Pilkotut kannot kuivuvat paremmin ja vievät vähemmän tilaa, mikä parantaa niiden kuljettamisen tehokkuutta. Muualla kantojen nostoon käytetään muun muassa kantoporaa. Kantopora on ontto terässylinteri, jolla kanto porataan irti maasta. Menetelmää käytetään Italian poppeliplantaaseilla, mutta Suomen kivisiin metsiin se soveltuu huonommin. Kanto irtoaa poralla maasta hyvin, mutta iso osa sivujuurista jää maahan ja kantoon jää maata. Maahan jää myös selvä kuoppa. Suomessa on kehitetty kannon nosto- ja pilkontalaitetta, joka pilkkoo kannon neljään osaan samalla, kun se nostetaan irti. Pilkonta karistaa kannosta maaainesta. Kantojen suurin miinus energiakäytössä on epäpuhtaus eli kannoissa oleva maa ja kivet. Kannot eivät myöskään ole aivan halpaa energiaa. Kannoista tehtävä hake maksaa käyttöpaikalla puolitoistakertaisesti sen, mitä päätehakkuualojen hakkuutähteistä tehty hake. Kannoissa on kuitenkin paljon potentiaalia. Kannot ovat valmiiksi melko kuivaa puuta, niiden energiasisältö on hyvä ja kannot säilyvät hyvin tienvarsivarastoissa. Kantoja jää metsiin niin paljon, että niiden energiakäyttö voidaan nykyisestään kymmenkertaistaa. n

n Hakkuutähdettä kertyy kuusikosta tuplasti männikköön verrattuna. Kantopuuta on molemmissa kutakuinkin saman verran. Männyn juuret menevät kuitenkin syvemmälle, minkä ansiosta mänty on maassa tiukemmassa. Kannonnoston kannalta tästä on haittaa, myrskyissä siitä on hyötyä.

Piirros:VTT

www.metsaanpalstat.ﬁ | Työkohteiden ja palveluntarjoajien kohtaamispaikka

Metsänomistaja! Löydä energiapuuleimikollesi ostaja tai hoitoa tarvitsevalle metsäkohteellesi tekijä – vaivattomasti. • Ilmoita työkohteesi metsäkeskuksen ylläpitämään, maksuttomaan palveluun • Työkohteet näkyvät internetissä palveluun rekisteröityneille palveluntarjoajille • Metsäalan ammattilaiset ottavat yhteyttä ja sinä valitset sopivimman tarjouksen työn toteutuksesta.

Ota askel helppoon metsänhoitoon! www.metsaanpalstat.ﬁ

Lisätietoja: Veli-Pekka Kauppinen, puh. 020 772 7903 tai www.metsakeskus.ﬁ

tuhka palaa

n FA Forest Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tukiainen (vas.) ja LänsiSuomen aluevastaava Heikki Suvanto ovat sitä mieltä, että tuhkalannoitus on ekoteko.

FA Forest palauttaa tuhkan kotiin Teksti ja kuva: Raisa Frondelius, raisa.frondelius@metsakeskus.fi

n Tuhkalannoitus on metsänomistajalle paitsi hyvä sijoitus myös ympäristöteko, ainakin jos FA Forestin toimitusjohtajalta Hannu Tukiaiselta kysytään. Tuhka palauttaa puunkorjuussa poistuvat ravinteet takaisin metsään ja turvaa laatupuun kasvun. Tuhkan hyötykäyttö vähentää samalla kaatopaikkojen jätekuormaa. Tammikuussa Viitasaarella aloittanut FA Forest Oy kierrättää voimalaitosten tuhkat hyötykäyttöön raelannoitteeksi. Yritys laajensi Viitasaarelle Liperistä, jossa rakeistettua tuhkaa on tuotettu vuodesta 2003. Viitasaaren tuotantoyksikön on tarkoitus vastata Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen kasvavaan lannoitustarpeeseen. Toistaiseksi tehdas pyörii 30 prosentin teholla ja työllistää kolme henkilöä. – Tuotamme tänä vuonna Viitasaarella noin 30 000 tonnia raetuhkaa, mutta kapasiteettia olisi 80–90 000 tonniin, toimitusjohtaja Hannu Tukiainen sanoo. Raaka-aineensa yritys saa bioenergialaitoksilta ympäri Suomea. Enimmäkseen rakeistetaan puun tuhkaa, mutta joukkoon voidaan lisätä myös puun ja turpeen poltossa syntynyttä sekatuhkaa. Lama ei Tukiaisen mukaan ole tuhkan saantia vaikeuttanut, pikemminkin päinvastoin.

– Voimalaitokset ovat näinä aikoina entistä tarkempia siitä, mihin tuhkansa laittavat, ja me olemme edullisempi vaihtoehto kuin kaatopaikka, Tukiainen selittää. Viitasaari valittiin lannoitetehtaan sijoittumispaikaksi etenkin hyvän logistisen sijainnin vuoksi. Tukiainen kaipasi myös uusia haasteita, sillä Pohjois-Karjalassa yritys on jo saavuttanut vahvan markkina-aseman. – Noin 80 prosenttia PohjoisKarjalan tuhkasta kiertää meidän kauttamme hyötykäyttöön. Nyt tavoittelemme samaa tasoa Keski-Suomessa.

Enemmän puuta, vähemmän jätettä Tuhkalannoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut etenkin yksityismetsänomistajien keskuudessa, joita on FA Forestin asiakaskunnasta jo 40 prosenttia. Hannu Tukiainen arvioi, että tänä vuonna tuhkalla lannoitetaan koko maassa noin 7 000–8 000 hehtaaria turvemaita. Keski-Suomessa lannoitusala on 300–400 hehtaarin luokkaa. – Tuhka kiinnostaa, koska se on pirun hyvä sijoitus. Tuhkaan satsattu raha maksaa itsensä takaisin vähintään neljän vuoden kuluttua puun lisäkasvuna, Tukiainen vakuuttaa. Hän arvelee tuhkan kysynnän lisääntyneen myös siksi, että ihmiset ovat tietoisempia metsän roolista ilmastonmuutoksen ehkäisijänä. Lannoitettu metsä tuottaa enemmän puuta, ja sen myötä metsän hiilinielu on entistä tehokkaampi. – Tonni puuta sitoo tonnin hiilidioksidia, Tukiainen laskee ja

painottaa, että jo tuhkan kierrätys lannoitteeksi on ympäristöteko. – En halua, että tuhkat kasataan kaatopaikoille seuraavien sukupolvien taakaksi.

Typellä maustettua tuhkaa kangasmetsiin Tuhkan metsän kasvua parantava vaikutus on tunnettu jo satojen vuosien ajan. Tuhka sopii lannoitteeksi etenkin turvemaille, sillä puuntuhkassa on runsaasti turvemaiden kaipaamaa fosforia ja kaliumia. FA Forestin rakeistamossa tuhkaan voidaan lisätä myös booria, sillä sitä haihtuu tuhkasta polton aikana. – Tuhka pitää turvemaan ravinnetalouden kunnossa. Etenkin energiapuun korjuun jälkeen metsän ravinnetasapaino olisi hyvä turvata, Tukiainen muistuttaa. Tulevaisuudessa yrityksen tuhkarakeita saatetaan käyttää myös kangasmaiden lannoitteena, sillä kehityspäällikkö Mikko Räisänen on kehittelemässä uutta kangasmetsiin sopivaa tuotetta, jota saadaan lisäämällä tuhkaan typpeä. Typensaannissa yritys pyrkii hyödyntämään kompostoitua lietettä. – Lannoite on nyt Eviralla hyväksyttävänä, jotta saataisiin se tuoterekisteriin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, saattaa kivennäismaiden typpilannoite tulevaisuudessa kattaa jopa puolet yrityksen toiminnasta.

Harvenna, lannoita, ojita Turvemailla lannoitus on hyvä tehdä harvennushakkuun jälkeen mutta ennen ojitusta. Tuhkan

rakeistus mahdollistaa lentolevityksen, jonka voi tehdä mihin vuodenaikaan tahansa. – Rakeistuksen suurin etu on juuri sen helppo levitettävyys. Maalevitys metsätraktorilla vaatii, että maa on jäässä, eikä rakeistamatonta tuhkaa pysty levittämään lentokoneella tai helikopterilla,

Tukiainen selventää. Rakeistus hidastaa ravinteiden liukenemista ja pidentää lannoitteen vaikutusaikaa. – Rakeistettu tuhka on turvallista ympäristölle, eivätkä ravinteet lähde leviämään valumavesien mukana. Tämä ei lähde kuin lapiolla, Tukiainen lohkaisee. n

info Tuhka sopii paksuturpeisille soille Sopivia tuhkalannoituskohteita ovat paksuturpeiset rämemänniköt, joiden vesitalous on kunnossa tai kunnostusojitus tehdään heti lannoituksen jälkeen. Karuille soille ja kangasmaille pelkkä tuhka ei riitä, sillä ne tarvitsevat kasvuunsa typpeä. Karuja soita ovat isovarpuinen räme, lyhytkortiset rämeet ja nevat sekä rahkaiset suotyypit. Puuntuhkan hyviä ominaisuuksia: • sisältää fosforia, kalsiumia ja kaliumia • sisältää monia hivenravinteita, kuten booria, magnesiumia ja sinkkiä • nostaa maan pH-arvoa ja edistää kasvien typensaantia • kasvua lisäävä vaikutus kestää kauan, 20–50 vuotta • ei lisää fosfori- tai typpivalumia eikä rehevöitä vesistöjä Tuhkaa voidaan käyttää terveyslannoitteena kohteilla, joissa havaitaan kivennäisravinteiden puutosoireita. Puutosoireet todetaan neulasanalyysilla tai silmävaraisesti. Tyypillisiä puutosoireita: • puustossa on kasvuhäiriöitä, esim. monilatvaisuutta tai päärangan kuolemista (boorin puute) • neulaset ovat männyllä keltakärkisiä ja kuusella ruskeita (kalin puute) • neulaset varisevat ennenaikaisesti tai latvakasvain kuivuu (fosforin puute) • puusto kasvaa huonosti, vaikka ojitus on kunnossa eikä suotyyppi ole liian karu terveyslannoitukseen Lähde: Metla

Tietoa tarjolla

Metsäpalvelua Hinnat sisältävät alv:in.

Traktorityö Juha Levälahti • Puunkuljetukset: tukki- ja kuitupuut, rankojen ajo. Jyväskylä, lähikunnat. Köntysmäentie 28, Kuikka. Sp: juha.levalahti@hotmail.com, p. 040 519 9864.

Tilaukset ja lisätiedot: inkeri.jarvinen@metsakeskus.fi, p. 020 772 7813 tai oheisella palvelukortilla. Julkaisujen toimitus postiennakolla, postikulut lisätään.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET TURVEMAILLE

Vanha osoite (liimaa lehdestä osoitekohta):

Muuta:

Mielenkiintoisin juttu oli mielestäni:

Hyödyllisin juttu oli mielestäni:

osallistut arvontaan!

Uusi osoite:

ANNA PALAUTETTA

Opi tunnistamaan lajit, joilla määritetään metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tapio, 2003. 26 euroa.

Tilaan julkaisut:

KARHUNRUOHOSTA SUDENMARJAAN metsäkasviopas

vaikka lahjaksi Voiko tehokkaan puuntuotannon ja maisemanhoidon sovittaa? Metsämaiseman sielu? Suomalaisen sielunmaisema? Kaikille luonnosta ja metsästä kiinnostuneille. Kovakantinen. Gravita Ky 2007. 34 euroa.

Tilaan maksuttoman uutiskirjeen tähän sähköpostiosoitteeseen:

METSÄMAISEMAMME – anna

Käytännönläheinen opas elinympäristöjen tunnistamiseen ja turvaamiseen. Metsätalouden keh.keskus Tapio, 2004. 28,50 euroa.

Tilaan maksuttoman Metsään ABC -vihkosen

Omatoimiselle metsänomistajalle kattava opas kuusen viljelyyn. Metla, 2006. 23 euroa.

ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN TURVAAMINEN

Koulutus ja tapahtumat

KUUSEN PAAKKUTAIMIEN VILJELYOPAS

”Kirja antaa maukkaat eväät kustannustehokkaaseen metsänhoitoon”, arvioi Jyrki Kangas UPM Metsästä. Helposti luettava opas jokaiselle metsänomistajalle. Pertti Harstela, 2006 uusintapainos. Gravita Ky. 23 euroa.

Maatilojen lämmitysratkaisut

Yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteet. Liitteenä yksityistielaki. Suomen Tieyhdistys, 2007. 23 euroa.

KUSTANNUSTEHOKAS METSÄNHOITO

Metsäluonto

TIEKUNTA JA TIEOSAKAS

Opas sekä metsää luovuttavalle että vastaanottavalle sukupolvelle. Matti Kiviniemi ja Pirjo Kärki, 2005. Metsäkustannus. 29 euroa.

Internetpalvelut

PERINTÖMETSÄ – sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus

Metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle hyödyllinen käsikirja. Metsätaitokilpailujen lisäksi auttaa myös oman metsän mittauksessa. Metsäkustannus, 2005. 27 euroa.

Rahoitustuet metsänhoitoon

METSÄVERO 2009

Viime lehden jutuista palautetta antaneiden kesken arvotut taskulaskimet voittivat Martti Koljonen Pihtiputaalta, Maarit Saarinen Kannuksesta ja Pirkko Puttonen Tikkakoskelta. Muistivihkot voittivat Onni Laasala Möttösestä ja Keijo Valve Jyväskylästä.

Metsään ABC -ensineuvonta

METSÄTAITO-OPAS

KIITOS palautteestanne

Osoitemuutoksissa on ilmoitettava myös se vanha osoite, jonka mukaisesti lehti on teille tullut.

TUOTTAVA METSÄNKASVATUS

Metsäverotuksen käytännönläheinen opas, jossa useita havainnollisia esimerkkejä. Metsäkustannus, 2009. 22 euroa.

Lisätietoja luonnonhoitokortista ja osaamiskokeesta: Seija Tiitinen-Salmela puh. 020 772 7865 tai seija.tiitinen-salmela@metsakeskus.fi tai www.metsakeskus.fi Ilmoittautuminen 18.8. mennessä: puh. 020 772 7813 / Inkeri Järvinen tai www.metsakeskus.fi/ks

A4, 4-8 sivua, 1 euro / kpl. • Sekametsän kasvatus • Pienvesikohteiden metsänkäsittely • Säästöpuuryhmät ja lahopuut • Erikoispuiden kasvatussuositukset:p ystykarsittu mänty, haapa, tervaleppä, lehtikuusi, visakoivu, tyvikoivu

Tiivis tietopaketti niin metsänomistajalle kuin ammattilaiselle siitä, miten lisätä turvemaiden puuntuotantoa välttäen vesistöjen kuormitusta. 50 sivua. Tapio, 2007. 23 euroa.

Kaikille soveltuva käsikirja sisältää myös MOTTI-metsänkasvatusohjelma cd:n. 220 sivua, Metsäkustannus, 2005. 38 euroa.

27.8.2009 klo 8.30 alkaen, Jämsänkoski, metsäoppilaitos

Metsänhoitosuositusten Keski-Suomen täydennysosiot

Koeteltua tutkimustietoa. Varmista investointisi onnistuminen. Metsäkustannus, 2001. 32 euroa.

mäki tekee viranomaisyksikössä Jyväskylässä hankekäsittelyä ja taimikoiden tarkastusta maaliskuusta kesäkuun loppuun. Mari Pänkäläinen aloittaa Keuruun toimipisteessä toukokuun alussa. Hän toteuttaa luonnonhoitohankkeita ja tekee jonkin verran myös metsäsuunnittelua vuoden -09 loppuun saakka.

Luonnonhoitokortin osaamiskoe

(sis. mm. metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja muuta perustietoa)

A5-kokoiset oppaat eri aihealueista. • Energiapuun korjuu 16 euroa • Metsätalouden vesiensuojelu 16 euroa • Tuhkalannoitus 8 euroa • Metsänlannoitus 13,50 euroa • Metsänhoito ja hirvi, suositukset talvilaidunalueille 13,50 euroa

Ojitusalueiden kunnostus

ONNISTUNUT METSÄN UUDISTAMINEN

Hyvän metsänhoidon oppaita

Metsätiet

Luontoystävälle mieleiset pelikortit. Osta vaikka lahjaksi! Kolme erilaista: Metsäkasvit, Metsäsienet, Puut ja pensaat. Metsäkustannus. 8 euroa / pakka

keskeiset asiat ja taulukot. Kätevä pieni koko, mukanapidettävä. 11 euroa.

Metsäkeskus tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Tämän kesän metsäsuunnitteluharjoittelijat ovat Ville Hämäläinen Jämsässä, Jarmo Moilanen Hankasalmella ja Sameli Salokannel Jyväskylässä. Harjoittelujaksot kestävät noin neljä kuukautta. Lisäksi harjoittelija Aino Ässä-

Tila-arviot (Metsään Arvo)

PELIKORTIT

Maastotaulukot sis. suosituksista

Uusia toimihenkilöitä

Metsään Metsäsuunnitelma

Havainnollinen opas! Käytännön niksit aloittelijalle ja kokeneemmallekin raivaajalle. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2008. 28 euroa.

Suositeltavat menetelmät metsän kasvatuksen eri vaiheisiin. 100 sivua. Tapio, 2006. 28 euroa.

OSOITTEENI ON MUUTTUNUT

RAIVAAMAAN

METSÄNHOITOSUOSITUKSET

HALUAN LISÄTIETOA

Yli 200-sivuinen käsikirja oman metsän hoitoon. Selkeä, hyvä kuvitus. Metsäkustannus, 2007. 38 euroa.

Täytä, leikkaa irti ja jätä postilaatikkoon. Postimaksu maksettu.

METSÄKOULU

Myyrä jättää taimikkoon

pahat jäljet Teksti ja kuvat: Jaakko Kaipainen, jaakko.kaipainen@metsakeskus.fi

n Poikkeuksellisen suuri myyräkanta on tänä talvena tehnyt tuhojaan nuorissa taimikoissa. Metsänomistajan kannattaa tarkastaa taimikot myyrätuhojen varalta heti lumien lähdettyä. Jos metsämyyrät ovat syöneet pelkästään taimien kärkisilmuja, taimet selviävät tuhosta eikä täydennystaimia tarvita. Tällöin vahinkoa syntyy vain vuosikasvun menetyksestä ja taimien haaroittumisesta, jota voidaan vähentää leikkaamalla ylimääräiset latvakasvaimet jatkossa pois.

Kemerasta tukea metsittämiseen Jos myyrät ovat tuhonneet taimikon niin täydellisesti, että kasvatuskelpoisia taimia on jäljellä alle 600 kappaletta hehtaarilla ja kyseessä on yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin alue, metsänomistaja voi hakea alueen uudelleenmetsittämiseen kemera-tukea. Tuki korvaa taimet kokonaan ja istutustyöstä 20 tai 35 prosenttia riippuen tukivyöhykkeestä. Jos kohde on perustettu kemera-varoilla, valtion tukea

voi toistaiseksi saada taimikon täydentämiseen, mutta uudessa kemera-laissa taimikon täydentämista ei enää tueta. Kemera-tukea voidaan käyttää vain kertaalleen taimikon uudistamiseen tai täydentämiseen.

Onko metsävakuutuksesi kunnossa? Jos metsänomistajalla on metsävakuutuksessa myös myyrätuhot korvaava pykälä, hänen kannattaa kääntyä myös vakuutusyhtiön puoleen. Myyrätuhojen toistuminen määrävälein on tosiasia, jonka pitäisi innostaa metsänomistajia vakuuttamaan metsiään nykyistä enemmän. Vain kolmannes yksityismetsänomistajista on vakuuttanut metsänsä. Vakuutus on iso apu silloin kun kemera-varoja ei voida tuhoalueella myöntää. Vakuutus korvaa myös niitä työkustannuskuluja, jotka jäävät kemera-tuen ulkopuolelle.

Oikea istutusaika ehkäisee tuhoja Myyrätuhoja voi ehkäistä ennakolta istutusajankohdan valinnalla. Tänä keväänä on hyvä aika istuttaa taimia, koska myyräkanta romahtaa kevään aikana ja uusi kanta alkaa voimistua vuoden 2010

syksyllä ollen taas huipussaan talvella 2011–2012. Pöllöille kannattaa asentaa pesäpönttöjä entistä enemmän, vaikkakin pöllöjen määrä on riippuvainen ravinnon määrästä ja kulkee myyrätuhoihin nähden myöhäjunassa. Taimikot kannattaa pitää alusta alkaen hyvässä kasvukunnossa huolehtimalla kunnollisesta maanmuokkauksesta sekä heinän- ja vatukontorjunnasta. Vankat, hyvässä kasvussa olevat taimet kestävät myyrätuhoja heikkoja taimia paremmin.

Kevään taimet jo myyty Aluemyyntipäällikkö Veijo Hirvonen Fin Forelia Oy:n Saarijärven taimitarhalta kertoo, että kuusentaimia myyrätuhojen paikkaamiseen saa vasta heinä– elokuussa. Kevään istutuksiin taimet on jo myyty loppuun. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM Metsän Joroisten taimitarhalta kertoo, että kevään istutuksiin taimet on jo myyty, mutta elokuussa taimia on taas tarjolla. Kevään istutuksia ei hänen mielestään kannata nyt hätäillä, sillä syksy on hyvää istutusaikaa ja silloin näkee paremmin, minkä verran myyrätuhoalueet kaipaavat täydennystä. n

Kevät paljastaa pahanteon merkit n Kierros Toivakan metsissä metsätaloustarkastaja Pekka Liukkosen kanssa vahvistaa sen, että nälkäisiä myyriä on ollut paljon. Aloitamme kierroksen maaliskuun lopulla Aarni Majanevan 2–3-metrisestä sekataimikosta. Taimikossa näkyy puhtaaksi kaluttuja männyn viimeisiä vuosikasvaimia. Asialla ovat olleet metsämyyrät, jotka taitavina kiipeilijöinä nousevat korkeisiin taimiin syömään havupuiden latvasilmuja ja kuorta. Läheisellä Jukka Mynttisen kuusenviljelyalalla metsämyyrät ovat syöneet kuusentaimien kärkisilmuja. Myrskytuhon jälkeen viljellyssä muutaman vuoden ikäisessä kuusentaimikossa

näkyy silmunsyöntien lisäksi vaaleaksi kaluttuja männynlatvakasvaimia. Kuusi toipuu hyvin kärkisilmujen syönnistä, mutta vuoden pituuskasvumenetyksen lisäksi haittana on kuusien haaroittumisen lisääntyminen.

Nälkäisiä myyriä runsaasti liikkeellä Kolmantena kohteenamme on Pekka Liukkosen oma, viime keväänä istutettu kuusenviljelyalue, jossa kaivamme hangen alta esiin muutamia kuusentaimia. Ikävä kyllä tälläkin mätästetyllä turvemaalla peltomyyrät ovat tehneet tuhojaan syömällä monet taimet tyvestä paljaaksi. Lopullinen tuho paljastuu lumien sulettua. Myyrien runsaus ja nälkä

paljastuu seuraavalla kohteella, jossa suurien haapojen juurelle on korjattu syksyllä hakkuutähteitä. Hakkuutähdekasojen suojassa myyrät ovat kalunneet tukkikokoisten haapojen rungot valkeiksi puolentoista–kahden metrin pituudelta tyvestä alkaen. n

n Pekka Liukkonen toteaa, että myyrillä on ollut kova nälkä. Tukkikokoisten haapojen rungot on kaluttu jopa kahden metrin korkeudelta valkeiksi.

n Kanankakkarakeistakaan ei ollut apua. – Kylvin joulun alla kanankakkarakeita viime keväänä istutettujen taimien ympärille. Huhtikuun alkupäivinä paljastui, että lähes puolet näistäkin taimista oli syöty, Jaakko Kaipainen sanoo.

Raivaamaan

Sahaamaan

– kirjauutuus ilmestynyt huhtikuussa

– opas taimikonhoitoon n Odotettu ja kaivattu taimikon raivaajalle suunnattu raivaussahan käyttöopas ilmestyi vuoden 2008 kesällä. Raivaamaan-kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy, ja kirjan ovat kirjoittaneet Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä ja metsäopetuksen lehtori, metsätyönopettaja Risto Mykkänen. Kirjassa esitellään tunnettujen ja yleisemmin käytettyjen raivaussahamerkkien avulla saha lisälaitteineen, opastetaan sahan- ja teränhuoltoa sekä käyttöä, työtekniikkaa ja työmaan suunnittelua niin seikkaperäisesti, että sahauksen aloittelijakin saa heti juonesta kiinni. Kirjassa ei ole tyydytty pelkästään esittelemään sahaa ja sahausta, vaan kirjassa annetaan

raivaajalle myös selkeät ohjeet eri puulajien taimikonhoidosta, selvitystä työkustannuksista sekä ohjeita työturvallisuudesta ja jopa sahaajan työkuntoa edistävistä asioista –muun muassa ravinnosta, työvaatteista ja palauttavasta liikunnasta. Raivaussahan käyttöopas on kirjoitettu monipuolisesti, selkeästi ja käytännönläheisesti. Kirjan luettavuutta täydentävät hyvät ja havainnoivat värikuvat ja piirrokset. Lisäksi kirjassa annetaan kokemattomalle kuin vähän kokeneemmallekin raivaajalle hyviä käytännön vinkkejä, joita ei eri sahamerkkien valmiista oppaista löydy. Kirjaa voi hyvillä mielin suositella oppikirjaksi niin omin päin aloittelevalle kuin ryhmässä opiskelevalle raivaajalle. Kirja on jo tähän asti ollut myyntimenestys, sillä sen

Raivaamaan-kirjan kirjoittajilta Mikko Riikilältä ja Risto Mykkäseltä on ilmestynyt nyt vastaavanlainen käyttöopas moottorisahan käyttöön. Sahaamaan-kirja opastaa moottorisahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Kirja kertoo muun muassa, kuinka teräketjun saa leikkaamaan ja sahan toimimaan häiriöittä – sahuria unohtamatta. Kirjan tarkempi esittely ilmestyy Metsään-lehden seuraavassa numerossa. n ensimmäinen 5 000 kappaleen painos on loppuunmyyty. Kirjan toinen painos ilmestyi myyntiin huhtikuun alussa. Raivaamaan-kirjaa voi tilata Metsälehden verkkokaupasta: www. metsalehti.fi/kauppa, tilaukset@ metsalehti.fi, puh. 020 772 9136. Kirjaa voi ostaa myös Keski-Suomen metsäkeskuksesta (ks s. 15). n Kari Vääränen, kari.vaaranen@metsakeskus.fi

uutisia

Puusta pitkään! Tule Paikallisosuuspankkiin keskustelemaan metsärahojesi tuottoisista sijoitusvaihtoehdoista.

Metsät täyskäyttöön -projekti tuo metsätalouteen virtaa

Keitele Forest sahaa viime vuoden tasolla

Vuoden alussa Keski-Suomessa starttasi kaksivuotinen EUrahoitteinen projekti Metsät täyskäyttöön. Projektin tavoitteena on aktivoida metsätalouden parissa toimivia tahoja ja parantaa metsistä elantonsa saavien ihmisten asemaa. Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan työn ja työvoiman lisäämiseen, metsäenergian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja suomalaisen metsätalouden kulmakiveen, metsänomistajakuntaan. – Kohderyhminä ovat alueen yksityismetsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, metsä-, maatalous- ja metsäenergia-alan yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat, metsätalouden työntekijät sekä työnhakijat, toteaa projektipäällikkö Mikko Pulkkinen Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomesta. Kohderyhmille järjestetään runsaasti infotilaisuuksia sekä pienimuotoista koulutusta ja valmennusta ajankohtaisista asioista ja tuoreista näkökulmista. Myös laajempia koulutuksia suunnitellaan yhdessä työnantajien ja TE-keskuksen kanssa. Projektin toteuttavat yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Metsänhoitoyhdistys Metso ja Päijänteen metsänhoitoyhdistys. Projekti työllistää kolme henkilöä. – Hanke toimii poikkeuksellisen lähellä kohderyhmiään, kun toteuttavana organisaationa on kolme suurta keskisuomalaista metsänhoitoyhdistystä, joilla on hyvät yhteydet alueen metsänomistajiin, yrittäjiin ja muihin viiteryhmiin, Mikko Pulkkinen painottaa. n

Lama ei ole juurikaan puraissut Keiteleellä toimivaa Keitele Forest -yhtiötä. Tuotanto pyörii normaalisti kahdessa vuorossa ja sahausmäärän on suunniteltu pysyvän viime vuoden tasolla. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että Keitele Forest ostaa puuta viime vuoden tahtiin. – Ensisijaisesti ostamme tukkivaltaisia leimikoita, jotka voidaan korjata myös kelirikko- ja kesäaikaan, kertoo hankintapäällikkö Kauko Mustonen. Hän muistuttaa, että puun hintaa arvioidessaan myyjän kannattaa huomioida verohuojennuksen tuoma etu, joka on noin viisi euroa tukkikuutiota kohden. Puun hinta on Kauko Mustosen mielestä tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, kun otetaan huomioon tuotteiden markkinatilanne. Keitele Forest on myös vahvistanut puunhankintaa KeskiSuomen alueella. Viitasaarelle on perustettu toimisto, jossa uusina henkilöinä ovat aloittaneet hankintaesimiehet Mikko Niskanen ja Erkki Reini. Toimiston avajaiset pidetään kevään aikana. Keiteleen hankinta-alue kattaa lähes koko Keski-Suomen ja vain aivan eteläisimmät kunnat jäävät hankintaalueen ulkopuolelle. n

Lisätietoja: Mikko Pulkkinen, puh. 040 830 4383 www.mhy.fi/keskisuomi

Sahaamaan-kirjaa voi tilata Metsälehden verkkokaupasta: www. metsalehti.fi/kauppa, tilaukset@ metsalehti.fi, puh. 020 772 9136.

Metsäliitto ostaa tukkileimikoita ja energiapuuta Kulunut talvi oli pitkästä aikaa Keski-Suomessakin puun-korjuun kannalta suotuisa. Metsäliitto on saanut pääosin hakattua aiemmilta talvilta korjaamatta jääneet talvileimikot ja alkuvuodesta takkuil-leeseen puukauppaan odotetaan uutta puhtia.

– Metsänomistajilla on ollut mielikuva, että kukaan ei osta puuta. Ainakaan Metsäliiton osalta tämä ei pidä paikkaansa. Se, että parin vuoden takaisista huippuhinnoista on palattu normaaliin hintatasoon, ei tarkoita etteikö puuta tarvittaisi. Nyt olisi tärkeää turvata sahojen puuhuolto, jotta sahauskapasiteetti pysyisi Suomessa myös vaikeampien aikojen yli, kertoo Metsäliiton Viitasaaren hankintapiirin piiripäällikkö Arto Back. Metsäliiton ostoslistalla ovat kevään ja alkukesän aikana leimikot, jotka voidaan korjata sulan maan aikana. – Tarvitsemme erityisesti tukkileimikoita. Myös koivukuitu käy kaupaksi, mutta havukuidun vastaanottoa on jouduttu rajoittamaan tehtaiden tilapäisesti vähentyneen puunkäytön vuoksi, Back kuvailee tilannetta. Energiapuu haluttua Metsäliitto on käynnistänyt valtakunnallisen energiapuusavotan, jonka tavoitteena on lisätä energiapuun hankintaa etenkin nuoren metsän kunnostuskohteilta. – Energiapuusavotassa kohtaavat metsien metsänhoidolliset hakkuutarpeet, kotimaisen energian kysyntä ja osaavien yrittäjien työntarve. Kasvaneen kysynnän ansiosta metsänomistajilla on mahdollisuus saada mukavasti tuloja energiapuusta. 50 prosentin verohuojennus koskee myös energiapuuta, joten kaupalle on senkin puolesta hyvät edellytykset, Back sanoo. n

Meillä pääset puusta pitkälle.

KESKI-SUOMEN PAIKALLISOSUUSPANKIT www.paikallisosuuspankit.fi

14 ML_energia_99 x 150.FH11

Tue Mar 31 12:57:09 2009

Page 1

tapahtumia www.metsakeskus.fi

��

KESKI-SUOMI

MUU SUOMI

Metsään Peruskurssi – Metsänhoito käytännössä -maastoretki Ti 12.5. klo 17–21, Mattilan tila, Jyväskylä To 14.5. klo 17.15–21, Kiviharjun tila, Lannevesi Tule maastoretkelle täydentämään perustietojasi metsästä! Retkellä tutustutaan aidossa ympäristössä metsän eri kehitysvaiheisiin: uudistamisalaan, taimikkoon sekä kuitupuu- ja tukkipuumetsään. Ilmoittautumiset. 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808 ja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827.

Metsään ABC -retket 25.4. Kouvola. Lisätietoja: Metsäkeskus KaakkoisSuomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710. 9.5. Vihti. Lisätietoja: Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Jouni Rantala puh. 020 772 6604. 23.5. Sipoo. Lisätietoja: Metsäkeskus Rannikko, Lars Ekman puh. 020 772 6152. 23.5. Seinäjoki. Lisätietoja: Metsäkeskus EteläPohjanmaa, Pertti Mäki-Hakola puh. 06 416 3251. 6.6. Paltamo. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427. 15.8. Korsnäs, 22.8. Vöyri-Maksamaa. Lisätietoja: Metsäkeskus Rannikko, Björn Stenmark puh. 020 772 6247. 5.9. Rovaniemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Ari Meriläinen puh. 020 772 8614.

��

Tiedätkö tilasi mahdollisuudet? • Hakkuut • Hoitotyöt • Luontoarvot • Tulot ja menot

Metsäsuunnitelma auttaa! Lisätietoja metsäkeskuksesta: Helena Reiman puh. 020 772 7804

Raivaus kannattaa! La 16.5. klo 9–14 koulutuspäivä naisille Ti 19.5. klo 17.30–21 koulutusilta miehille Muurame, Härkömäki. Maastoretkellä opit taimikonhoidon perusteet, raivaussahan peruskäytön ja työturvallisuutta. Osallistumismaksu 30 euroa (sis. maastoeväät). Voit ottaa mukaan oman sahasi. Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827. Metsään ABC -retki La 5.9. klo 9–15 Jyväskylän seudulla Maastoretki on tarkoitettu uusille tai metsäänsä vasta tutustuville metsänomistajille. Retkikohteilla tutustut erilaisiin metsässä tehtäviin töihin taimikonhoidosta aina päätehakkuuseen. Osallistumismaksu 20 euroa (sis. maastoeväät). Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808. Metsään Peruskurssi viikonloppuna 19.–20.9. klo 9–16, Maatalon kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä. Opi metsätalouden perusasiat kahdessa päivässä! Aloitamme luennoilla sisätiloissa, jonka jälkeen retkeilemme Härkömäen tilalla Muuramessa ja Mattilan tilalla Jyväskylässä. Osallistumismaksu 100 euroa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808. Metsään Peruskurssi Ti 29.9. klo 18–21.30 alkaen Jyväskylässä To 1.10. klo 18–21.30 alkaen Kannonkoskella Tule ja opi metsätalouden perusteet Metsään Peruskurssilla. Kurssi koostuu kahdeksasta luentoillasta ja kahdesta maastoretkestä. Osallistumismaksu 100 euroa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808Maakunnan metsätaitokilpailut metsänomistajille Ti 16.6. klo 14.30 alkaen Sampola, Lannevesi Tule mukaan kisaamaan Keski-Suomen metsätaitomestaruudesta ja ylläpitämään metsätaitojasi. Osallistumismaksu 20 euroa (sis. ruokailun ja kahvit). Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.

Taimikonhoito- ja raivaussahakurssit 28.4. Taipalsaari. Lisätietoja: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710. 28.4. Urjala, 29.4. Lempäälä, 5.5. Orivesi, 6.5. Ylöjärvi, 12.5. Parkano, 13.5. Virrat. Lisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Matti Äijö puh. 020 772 7276. 16.5. Puolanka, kurssi naisille. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427. Sahan huolto ja sahaustekniikka 29.4. ja 9.5. Rovaniemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Ari Meriläinen puh. 020 772 8614. Raivaussahan ajokortti 25–26.4. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605. 4.–7.5. Oulun seudun ammattiopisto, Oulu. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Elsi Lehikoinen puh. 010 272 2670. Taimikonhoito – viikonloppukurssi 9.–10.5. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605. Metsänistutus käytännössä 29.4. Luumäki. Lisätietoja: Metsäkeskus KaakkoisSuomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710. Energiapuun korjuukalustonäyttely 8.5. Oulainen. Lisätietoja: Metsäkeskus PohjoisPohjanmaa, Timo Vanhala puh. 020 772 7041. Yhteismetsä metsänomistamisen vaihtoehtona 11.5. Kemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Velu Sipola puh. 020 772 8688. Metsän uudistaminen 13.5. Virolahti. Lisätietoja: Metsäkeskus KaakkoisSuomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710. Luontainen uudistaminen ja metsänviljely 16.–17.5. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605. Rullaati rullaa – metsätietoa ja viihdettä 28.4. Ylivieska. Lisätietoja: Metsäkeskus PohjoisPohjanmaa, Väinö Haapakoski puh. 020 772 7165. 29.4. Suomussalmi. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427. 30.4. Ranua. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Veijo Nurmela puh. 020 772 8755.

Lisätietoa tapahtumista www.metsakeskus.fi/ks

Ei krääsää

ei känkkää Teksti ja kuvat: Raisa Frondelius, raisa.frondelius@metsakeskus.fi

n Purtsin Puupajassa Säynätsalossa paiskitaan töitä vaneritehtaan kainalossa. Purhosen perheen käsissä koivuviilu taipuu laadukkaiksi käyttöesineiksi. Kun Markku Purhonen 1980-luvun alussa ajeli trukkia Lutakon vaneritehtaalla, hän ei aavistanut, että jonakin päivänä vielä pyörittäisi omaa liikelahjayritystä. – Visakoivusalkusta se lähti. Schaumanin tehtaalla järjestettiin ideakilpailu, johon kehittelin salkun, Purhonen muistelee. Purhonen voitti kilpailun, ja tehtaan johtoportaassa innostuttiin salkusta niin, että niitä alettiin valmistaa liikelahjoiksi yhteistyökumppaneille. Trukkikuski Purhonen pestattiin puusepän oppipojaksi, ja sille tielle Purhonen jäi. Nyt hän pyörittää omaa perheyritystä, jonka koivuviilutuotteita käytetään liikelahjoina ympäri Suomea.

Liikelahjaosastosta omaksi yritykseksi Markku Purhonen sanoo olevansa vaneritehtaan kasvatti. Hän ehti työskennellä kymmenisen vuotta Schaumanin liikelahjaosastolla, ennen kuin irrotti osaston omaksi yrityksekseen 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin tehdas oli jo muuttanut Säynätsaloon. Saman tehtaan kyljessä Purhonen työskentelee edelleenkin, vaikka kirjaimet rakennuksen katolla ovat muuttuneet Schaumanista UPM:ksi. Tehtaan kainalossa on hyvä olla, sillä Purhonen saa käyttämänsä materiaalin suoraan naapurista. UPM on edelleen tärkeä asiakas, mutta ei ainoa – oman yrityksen perustaminen on mahdollistanut myös asiakaskunnan laajentamisen. Nyt Purtsin Puupajan tuotteita myydään puuteollisuusyrityksille, metsänhoitoyhdistyksille ja kuljetusfirmoille ympäri Suomea. Tuoreimpia asiakkaita ovat Jyväskylän kaupunki ja yliopisto.

Sähköposti:

YHTEYSTIETONI

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nimi / Rnro:

Puupajassa tehdään edelleen myös visakoivusalkkuja, mutta ne ovat vain pieni osa repertuaaria. Salkkujen rinnalle on tullut yli 50 erilaista käyttöesinettä. – Kulhoja, kelloja, tarjottimia ja tuikkuja, Purhonen luettelee ja esittelee yli 20 vuotta sitten suunnittelemaansa pallomaljakkoa, joka on edelleen yksi yrityksen suosituimmista tuotteista. – Kun tuote on hyvä, se kestää myös aikaa, Purhonen sanoo.

Ristiinliimattu viilu ei vääntyile

Metsäkeskus maksaa postimaksun

Keski-Suomen metsäkeskus INFO: PÄÄTO Tunnus 5004620 00003 Vastauslähetys

Keski-Suomi

metsäkeskus

Purtsin Puupajan tuotteet tehdään pääasiassa oksattomasta, ristiinliimatusta koivuviilusta. Markku Purhonen kehuu viilua oivaksi materiaaliksi juuri käyttöesineille, sillä se sopii hyvin Suomen haastavaan ilmastoon. – Tämä ei väänny eikä halkeile kuten massiivipuu. Jos koivupuuta vie mökille, siitä tulee talven jälkeen ihan känkkää. Ristiinliimattu viilu on elämätön materiaali eikä mene käytössä miksikään, Purhonen selittää. Puupajassa luotetaan kotimaiseen käsityöhön, vaikka nykypäivän liikelahjamarkkinoilla yhä useammat tuotteet teetetään halvalla Aasiassa. – En ymmärrä miten ihmiset viitsivät sitä krääsää ostaa. Antaisivat lahjoja vaikka harvemmin, mutta laadukkaita ja kestäviä esineitä, joilla on oikeasti käyttöä. Lippiksiä ja muovikyniä on joka paikka täynnä.

Haluan, että lähetätte tämän maksuttoman Metsään-lehden myös seuraavalle henkilölle (nimi ja osoite):

n Markku Purhonen kertoo, että pallomaljakko on säilyttänyt suosionsa yli 20 vuotta.

Yrittäjä ei osaa lomailla Purtsin Puupaja on vahvasti perheyritys. Markku suunnittelee tuotteet ja hoitaa työstämisen alkuvaiheet; vaimo Arja puolestaan viimeistelee: lakkaa, petsaa ja hioo sekä verhoilee muun muassa salkkujen sisäkankaat. Myös poika ja tytär auttavat pajalla silloin tällöin viikonloppuisin ja kesäisin. Oman yrityksen pyörittäminen saa Purhoselta plussaa etenkin vapaista aikatauluista. – Kiireiseen aikaan tehdään pitkää päivää, ja sitten kun on hiljaisempaa, voi rauhassa huilata. Sitä kai se on se yrittämisen ihanuus, Purhonen maalailee. Toisaalta yrittäjä on työssään kiinni 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka kuinka pitäisi lomaa, kiinteät kulut pysyvät joka tapauksessa samoina. – Jos laittaa pajan kiinni ja lähtee lomille, on kotiin palatessa taatusti pinkka laskuja odottamassa. Lomailu on Purhosen mielestä muutenkin hankalaa, sillä uudet ideat pyörivät joskus päässä niin, ettei hän malttaisi ollenkaan pysyä poissa pajalta. – Jos haluaa kunnon loman pitää, täytyy lähteä vähintään 500 kilometrin päähän, ettei vahingossakaan pääse käväisemään työmaalla, Purhonen nauraa. n

n Mikko tulee pajalle apuun ainakin viikonloppuisin ja loma-aikoina.

yritysinfo

Purtsin Puupaja Oy Perheyritys, perustettu 1996 Tuotteet: puiset liikelahjat Liikevaihto: 150 000 € Henkilöstö: 2