Metsään Keski-Suomi 2010 marraskuu by Inkeri Järvinen

M- Suomen Posti Oyj

metsään METSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI

MARRASKUU 2010

Inventoinnin uusi aika Laatua etsimässä Koivikot kunniaan

metsään

MARRASKUU 2010

pääkirjoitus

Laatu on aina muodissa M

etsätaloudessa on iät ajat puhuttu hehtaareista ja kuutioista. Tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämisessäkin ovat etusijalla olleet hehtaarit ja kuutiot. Uudelle metsänomistajalle puhutaan hehtaareista ja kuutioista tarkistamatta edes, tietääkö kuulija, mitä hehtaari mittaa. Metsäenergiakeskustelu tarjoaa varsinaisen riemunaiheen sekoittamalla keskusteluun vakiintuneen kiintokuutiometrin rinnalle jo kertaalleen unohdetut irtokuution, pinokuution ja uusimpana heittokuution. KIELTÄMÄTTÄ METSÄTALOUS on Suomessa ja myöss Keski-Suomessa isojen lukujen lukk toimiala; esimerkikss niin kutsutun esimerkiksi pienpuun energiapuute hakkuita tehtiin viime p vuonna pelkästään Keski-Su u Keski-Suomessa n. he e 5 000 hehtaarilla eli yli ja a 10 000 jalkapallokentän a alalla. kokoisella har Muiden harvennushakkuip den ja päätehakkuiden pin n pinta-alat ovat moninkertaiset. T Työn laadusta e metsätaei loudessa ole paljon puhuttu, v vaan korkea laadun on an uskottu olevan

ikään kuin itsestään selvyys – suomalainen työ on aina laadukasta. Pitkään näin on ollutkin, sillä metsässä työskentelevien ammattitaito ja koulutustaso on Suomessa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkea, metsäisiä ammatteja on myös arvostettu. ONKO SUOMALAISUUS aina laadun tae? Onko Suomessa valmistettu Nokia aina parempi kuin Unkarissa tai Kiinassa tehty? Oliko Suomessa valmistettu Saab paras kaikista autoista? Onko kaikki suomalaisissa metsissä tehty työ korkealaatuista? Keski-Suomen metsäkeskus otti kuluvan vuoden toimintansa yhdeksi painopistealueeksi laadun. Ilahduttavaa on ollut huomata, että myös muut metsäalan toimijat ovat lähteneet innostuneesti laatuteemaan mukaan. Metsän uudistamisen ja taimikonhoidon, energiapuun korjuun, kunnostusojituksen ja teiden perusparannusten laatu ovat koko toimialalle yhteisiä asioita ja huolenaiheita. LAATU NÄKYY myös edessäsi olevan Metsään-lehden sisällössä. Mukana on juttuja vuoden aikana metsäkeskuksen tekemistä laatuselvityksistä mielenkiintoisine tuloksineen. Metsänomistajalle tarjoamme vinkkejä laatupuun kasvattamiseen, ja vielä ehtii osallistua ensi kevääseen asti jatkuvaan Koivikot kuntoon -kilpailuun. KESKITTYMINEN LAATUASIOIHIN on ollut virkistävä kokemus. Liian usein metsätalou-

den toimintaa verrataan lakien asettamiin rajoihin, näin toimitaan esim. metsäkeskuksen valvonta- ja tarkastustoiminnassa. Metsätalouden tavoitteen pitää kuitenkin olla korkeammalla – pelkkien lakirajojen saavuttaminen ei todellakaan merkitse, että toiminta on laadukasta. Metsäkeskuksen pitää jatkossa pystyä entistä paremmin yhdistämään valvonta- ja tarkastustoimintansa tulokset neuvonta- ja koulutustoimintaan. LAADUN TEKEMINEN on myös luonnollinen osa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamista. Itse asiassa ne ovat sama asia: tekemällä työ laadukkaasti kerralla kuntoon kasvaa myös työn tuottavuus. Uudenlaista tehokkuusajattelua peräänkuuluttaa myös vuoden liikemies Juha Nurminen, sukuyhtiö John Nurmisen pääomistaja ja Itämeren suojelija, joka Talouselämä-lehden (29/2010) haastattelussa vaatii tehokkuutta ympäristönsuojeluun. Joko aika on kypsä Uuden Ajan Tehometsätaloudelle, jossa tehokkuuden perusta on laatu kaikessa toiminnassa? Laadukasta metsäsyksyä,

Ari Eini Johtaja Metsäkeskus, Keski-Suomi

KUVA:PETRI KILPINEN

metsään

JYVÄSKYLÄ MARRASKUU 2010

Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti

Kauppakatu 19 B PL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801 s-posti: ksmk@metsakeskus.fi ja etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä, 2.11.2010 Painos: 20 000 kpl

HANKASALMI

KUHMOINEN

Keskustie 32, PL 24 41521 Hankasalmi 020 7727 931

Pukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen 020 7727 941

Osoitteet: Metsäkeskuksen asiakasrekisteri

JOUTSA

PIHTIPUDAS

Päätoimittaja: Ari Nikkola

Yhdystie 4, 19650 Joutsa 020 7727 866, faksi 020 7727 850

Toimitus: Ari Nikkola, Petri Kilpinen, Inkeri Järvinen, Kari Vääränen

Osoitemuutokset: Inkeri Järvinen p. 020 7727 813 tai sähköpostitse.

JÄMSÄ

Asematie 7, PL 11 44801 Pihtipudas 020 7727 894 faksi 020 7727 890

Kannen kuvassa: Jukka Hoppula Kuva: Metsäkeskus

ISSN 1797-2310 ISSN 1798-2634

Julkaisija: Metsäkeskus Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 7727 800

(verkkolehti)

Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy

metsäkeskus Keski-Suomi

www.metsakeskus.ﬁ

Säterintie 4, 42100 Jämsä 020 7727 824 faksi 020 7727 860

KARSTULA Ryssäntie 3, 43500 Karstula 020 7727 871 faksi 020 7727 870

KEURUU Keuruuntie 15 42700 Keuruu 020 7727 883 faksi 020 7727 880

SAARIJÄRVI Sivulantie 11 43100 Saarijärvi 020 7727 904 faksi 020 7727 900

VIITASAARI

Metsäsuunnittelupalvelut • • • •

Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat Metsänarvioinnit Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille Laskelmat metsävaratietokannasta

Metsälakipalvelut • Metsälainsäädännön neuvonta • Metsälakien noudattamisen valvonta • Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen • Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin

Metsätyöpalvelut • Luontohankkeiden toteutus • Tiekuntaneuvonta • Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut

Metsätietopalvelut Neuvontapalvelut • Bioenergia • Metsänhoito

• Luonto, ympäristö, maisema • Metsäsertifiointi, Metsätyöt

Keskitie 8, 44500 Viitasaari 020 7727 911 faksi 020 7727 910

Koulutuspalvelut • Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisille

ÄÄNEKOSKI

Tiedotuspalvelut • Metsään-lehti • Sähköpostitiedotteet • Esite- ja julkaisutuotanto • www.metsakeskus.fi

Torikatu 6 B 6 44100 Äänekoski 020 7727 924 faksi 020 7727 920

Kehittämishankkeet • Metsätalous • Ohjelmatyö

• Maaseudun kehittäminen

Neuvontaa 020 692 555 tai asiakaspalvelu@metsakeskus.ﬁ

metsään

MARRASKUU 2010

KUVA: PETRI KILPINEN

Katoppas moto Kauhea peto metsässä kulki voimansa tunnossa syliinsä sulki suuria puita ensin halas sitten juuresta poikki sahas se muutaman kerran aivasti ja oksat on kasassa helposti se sylki rungosta tukin pätkiä ei metsässä tarvita tukkijätkiä! Terttu Laaksonen, Jämsä

Lumikiteet kertovat

Metsä menee nettiin Metsävaratiedon keruun menetelmät ja metsänomistajalle metsävaratiedon pohjalle rakennetut palvelut uudistuvat perusteellisesti lähivuosina. Metsävaratiedon keruu laserkeilausmenetelmällä on jo aloitettu. Metsänomistajien uusi Metsään.fi-palvelu käynnistyy vaiheittain ensi vuodesta alkaen. Metsään.fi-palvelun kautta metsänomistaja saa perustiedot omasta metsästään, sen kautta hän voi hoitaa asiointia metsäkeskuksen suuntaan tai tilata tekijöitä esimerkiksi taimikonhoitoon. Niille metsänomistajille, jotka eivät käytä verkkopalvelua, lähetetään jatkossa paperinen metsään.fi-tiedote. Metsänomistaja voi jatkossa ostaa myös perinteisen metsäsuunnitelman, jossa hänen omat toiveensa ja metsäammattilaisen osaaminen on yhdistetty selkeäksi metsän hoito-ohjeeksi. s. 4–5

Metsänomistaminen ei ole riskitöntä Kuluva kesä osoitti monelle metsänomistajalle kovan käden kautta, että metsän omistaminen ei ole riskitöntä. Myrskyt runtelivat Keski-Suomea eri puolilta, kun kesän kaikki neljä kovaa ukkosrintamaa osuivat maakunnan johonkin kolkkaan.

Pahinta tuhoa syntyi Konnevedellä. Konnevedellä puuta kaatui arviolta 700 000 m³:ä, mikä on enemmän kuin kymmenesosa kunnan metsävaroista. Onni onnettomuudessa oli tällä kertaa se, että kaikelle puutavaralle oli kesällä hyvä kysyntä ja tuhoalueiden hakkuut saatiin siten ripeästi käyntiin. Pohjoisessa Keski-Suomessa toisenlaista tuhoa on aiheuttanut mäntypistiäinen. Metsäkuolemilta on vältytty, mutta kasvutappiota tulee monessa männikössä enemmän kuin yhden vuoden verran. Pistiäiskanta näyttää onneksi kuitenkin jo taantuvan. s. 6–7

Laatua etsimässä Metsien hoito ja käyttö on Suomessa varsin osaavaa ja tasokasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asioita ei voisi tehdä paremminkin. Työn laatu tai sen puuttuminen on noussut viime aikoina esiin erityisesti nuorten metsien energiapuun korjuussa. Korjuujäljen seurantaraportit kertovat, että työmäärien kasvaessa työn laatu on huonontunut. Huonosta työnjäljestä syytetään liian herkästi hakkuukoneen kuskia, jolla on usein lähes mahdoton urakka tehdä hoitamattomasta pusikosta tuottava metsä. Sitä, miksi taimikot jäävät aikanaan hoitamatta ja raivaussahan sijaan työtä tehdään liian myöhään ja monitoimikoneella, on jokaisen

■ Metsään.fi-palvelu avataan vaiheittain loppuvuodesta 2011 alkaen. PIIRROS: PÄIVI EEROLA, TAPIO metsänomistajan ja metsäammattilaisen syytä kysyä itseltään. Energiapuukohteiden lisäksi Keski-Suomen metsäkeskus on tänä vuonna selvittänyt uudistamisen ja kunnostusojituksen laatua. Kummastakin löytyy parannettavaa. Hyvä uudistamistulos liittyy myös siihen, kuinka laadukasta puutavaraa metsät kasvavat. Yksi arvokkaimmista puutavaralajeista on laadukas koivutukki. Koivu on ollut hieman unohduksissa, mutta sitä ei kannata unohtaa. Tavoitteita koivun kasvatuksessa voi olla vain yksi: järeä ja mahdollisimman laadukas tukki, joka syntyy riittävillä harvennuksilla. s. 8–11

Ostetaan energiaa Polttopuukaupassa ostajaa sekoittavat erilaiset mitat ja erilaiset polttopuulaadut. Vaatii

osaamista ja laskutaitoa selvittää, kummassa saa rahalleen enemmän vastiketta, kun ostaa esimerkiksi neljä heittomottia sekaklapia tai kolme mottia pinottua koivuklapia. Tähän ongelmaan VTT on kehittänyt Energiapilke-konseptia, jossa myytävästä polttopuuerästä tiedetään aina sen energiasisältö. Näin ostaja voi vertailla erilaisia polttopuueriä keskenään tai verrata polttopuun hintaa esimerkiksi sähkön hintaan. Energiapilke-konseptia kehitetään Keski-Suomen metsäkeskuksen ja VTT:n yhteisessä kehittämishankkeessa, jossa on mukana puolenkymmentä keskisuomalaista polttopuuyrittäjää. Hankkeessa on myös selvitetty polttopuuyrittäjien määrää. Polttopuukauppiaita on paljon, mutta ammattimaisia polttopuuyrittäjiä vasta muutama. s. 12–13

■ Polttopuun kosteus vaikuttaa puun energiasisältöön. KUVA: INKERI JÄRVINEN

Tuuli tuo, pyry pyytää lumikiteiltä maahan syytää Paras paikka pellon laita metsän suojaan jäätä saa. Kide sanoo: tuuli miksi minut tielle, pihaan viet Haluaisin puhdas olla, asua korkealla kalliolla. Siellä maisemat nähdä saa miten kaunis on lumen peittämä metsä ja maa. Kevät tulee, kide kertoo: minä huonon osan sain, kun mä tielle pihaan jäin olin aina kulkijan tiellä kukaan ei ymmärtänyt siellä. Metsän lumikide vastaa: minulla hauskaa ainoastaan. Kettu, jänis päälläin juoksi teeri, riekko sylistä suojan sai. Rintani alla pakkasella nukkui ain. Kalevi Poikolainen, Sumiainen On normeja ja vartijoita koko maailma täynnä. Laitatko siihen vai tuohon. Teetkö sitä vai tätä. Laatu ja hinta määrää kaiken. Kaikessa tietty sävy. Ihmisen kiellot ja käskyt. Poikkeapas niistä. Jos syöt ja lihot; on painonvartijoita. Jos laihdut, sanotaan: vilulla vaiko nälällä. Vartija löytyy siihenkin. Helpompaa elää, jos huolehtii omistaan. Anna hymysi puhua. Toini Paananen, Lahnanen

metsään

MARRASKUU 2010

KUVA JUHA HYYPÄN ARTIKKELISTA: LASERKEILAIMEN KÄYTTÖ PUUSTOTUNNUSTEN MITTAAMISESSA

■ Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuudesta ja maaston rakenteesta.

■ Tarkat mittaustiedot koealoilta tuottavat edustavan kuvan alueen metsistä. 100.000 hehtaarin inventointialueelta mitataan noin 500–800 koealaa. KUVA: KSMK

Inventoinnin uusi aika Lentokoneesta tehtävä laserkeilaus mullistaa metsäinventoinnin TEKSTI: HELENA REIMAN ■ Kaukokartoitukseen perustuvat inventoinnit alkoivat kesällä ympäri Suomea. Keski-Suomen osalta uudistus käynnistyi kesä-heinäkuun vaihteessa, kun laserkeilaus tehtiin Joutsassa (ei Leivonmäki) ja Luhangassa. Uudistuksen myötä metsävaratiedon keruu liki kaksinkertaistuu. Vuosien 2011–2013 inventointialueet varmistuvat myöhemmin. Uusi inventointimenetelmä perustuu laserkeilaukseen, ilmakuviin, maastomittauksiin ja aiempaan inventointitietoon. Jatkossa tietoa pidetään myös jatkuvasti ajan tasalla: Kerättyä tietoa päivitetään metsässä tehtävien toimenpiteiden tapahtumatiedolla ja ilmakuvilla. Metsävaratietoa myös ”kasvatetaan” vuosittain ja uusia hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä tuotetaan mallien avulla. Käytettävät mallit perustuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän Metsänhoidon suosituksiin.

piirteiden avulla tarkkaan mitattujen koealojen tiedot yleistetään koko inventointialueelle. Puustotulkinta on siis jatkossa algoritmeja, tilastotiedettä ja mallinnusta. Perinteinen maastoinventointi puolestaan kohdennetaan kuvioille, joista ei ole saatu riittävän luotettavia tietoja kaukokartoituksella. Tällaisia kuvioita ovat uudistusalueet, pienet taimikot ja monijaksoiset metsät.

Myös maastossa mitataan

Kaukokartoitukseen perustuva inventointimenetelmä tehostaa resurssien käyttöä. Uusi menetelmä mahdollistaa kalliin, kattavan maastotyön vähentämisen. Uusi menetelmä lisää myös yhteistyömahdollisuuksia toimijoiden kesken. Yhteistyön edut ovatkin ilmeiset: Kaukokartoitusaineistot voidaan hankkia ja kilpailuttaa yhdessä. Ja vielä useampaan eri tarkoitukseen kerralla! Myös koealoja voidaan käyttää isommalla alueella, kunhan

Myös uusi inventointimenetelmä edellyttää käyntiä metsässä. Kattavasta maastotyöstä voidaan kuitenkin luopua ja tilalle tulevat koealamittaukset ja kohdennettu maastoinventointi. Koealamittauksen tavoitteena on saada mahdollisimman edustava kuva alueen metsistä. Laser- ja ilmakuva-aineistosta saatavien

Uusi menetelmä tehostaa

Uudella inventointimenetelmällä kerätyt tiedot ovat alueen metsänomistajien hyödynnettävissä ensi vuoden lopulla. koealat kuvaavat koko aluetta ja sen puustoa.

Tiedot käytössä loppuvuonna 2011 Uudella inventointimenetelmällä kerätyt tiedot ovat alueen metsänomistajien hyödynnettävissä vuoden päästä syksyllä. Joutsan ja Luhangan alueen metsänomistajat saavat silloin paperisen Metsään.fi-tiedotteen. Tiedotteessa on selkeästi esillä tilan keskeiset hoito-, hakkuu- ja luontokohteet. Tarjolle tulee myös uusi maksullinen Metsään.fi-palvelu, joka mahdollistaa metsäasioiden hoidon internetissä. Metsänomistajan luvalla hänen metsäänsä koskevat tiedot ovat myös alueen metsätoimijoiden käytettävissä: metsätoimijat voivat hyödyntää kerättyä tietoa esim. metsätöiden suunnittelussa, neuvonnassa tai metsäsuunnitelman laatimisessa. ■

■ Inventointialueelle luodaan 16 m x 16 m hilaruudukko. Metsikkötunnukset yleistetään kaikille ruuduille. KUVA: METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO

Metsävaratietojen käsittely metsäkeskuksessa • Metsävaratietojen keruu ja niihin liittyvien palvelujen tuottaminen on metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. • Kerättäviä tietoja käytetään metsäkeskuksessa mm. metsätalouden edistämiseen, metsänomistajien neuvontaan, tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tekoon ja viranomaistarkastusten viitetietoina. • Metsävaratietoja luovutetaan kolmannelle osapuolelle vain

metsänomistajan luvalla tai lain perusteella • Metsänomistajalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja vaatia virheellisten tietojen oikaisua. • Laki metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmästä on valmisteilla maa- ja metsätalousministeriössä ja siinä säädellään mm. metsävaratiedon keruuta, hallintaa ja hyödyntämistä.

metsään

MARRASKUU 2010

■ Metsään.fi-palvelussa on selkeästi esillä mm. tilan lähiajan hakkuu-, hoito- ja luontokohteet.

Metsänomistajan näkemys esiin metsäsuunnitelmassa

■ Metsään.fi-palvelu tuo metsän lähemmäksi metsänomistajaa. Palvelu on monikanavainen ja siitä tulee myös maksuton paperinen versio. PIIRROKSET: METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO / PÄIVI EEROLA

• Metsäkeskukset jatkavat tilakohtaisen metsäsuunnitelman laadintaa Metsään.fi-palvelun käyttöönoton jälkeenkin. Metsään. fi-palvelu ja metsäsuunnitelma täydentävät toisiaan. Palvelut ovat erilaisia ja metsänomistaja voi valita erilaisista tuotteista itselleen sopivimman palvelun. • Metsään.fi-palvelussa on tarjolla tietoa. Metsäsuunnitelmissa puolestaan metsänomistaja, hänen tavoitteensa ja tarpeensa sekä metsä kohtaavat. Metsäsuunnittelun painopiste on siis enemmän metsänomistajassa.

Metsään.fi-palvelu helpottaa metsäomaisuuden hoitoa ■ Ensi vuoden syksyllä avataan metsänomistajille uusi Metsään.fi-palvelu. Palvelun avulla metsänomistaja voi jatkossa tutkia internetissä oman metsänsä tietoja ja käynnistää hakkuu- ja hoitotöitä.

Palvelun avulla metsänomistaja pääsee internetissä tutustumaan oman metsän tietoihin, karttoihin ja ilmakuviin. Palvelu valmistuu vaiheittain loppuvuodesta 2011 alkaen. Palvelussa on katsottavissa sekä uudet laserkeilausalueiden tiedot että metsäkeskuksessa olevat tuoreehkot metsävaratiedot. Palvelussa on ylläpitokustannuksiin perustuva vuosimaksu. Palvelun tuottavat metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Töitä liikkeelle Metsään.fi-palvelun kautta metsänomistaja voi laittaa liikkeelle ajankohtaisia hoito-, hakkuu- ja luonnonhoitotöitä sekä tilata asiantuntijapalveluita. Kiireelliset kohteet ovat palvelussa selkeästi esillä. Työnvälityspalvelussa voi pyytää metsäalan toimijoilta

yhteydenottoa tai tarjousta eri työkohteista. Palvelu helpottaa metsänomistajan ja hänelle palveluja tarjoavien metsätoimijoiden yhteistyötä: metsänomistaja voi halutessaan antaa valitsemilleen toimijoille oikeudet metsän tietojen katseluun tai siirtämiseen metsätoimijan tietojärjestelmään. Palveluun sisältyy myös sähköinen viranomaisasioinnin mahdollisuus. Jatkossa metsänkäyttöilmoituksen, taimikon perustamisilmoituksen ja Kestävän metsätalouden rahoituslain rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu myös Metsään.fi-palvelun kautta.

metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Metsäkeskus myös ylläpitää keräämäänsä metsävaratietoa. Kun metsäkeskukseen tulee metsänkäyttöilmoitus, taimikonperustamisilmoitus tai rahoitushakemus, metsäkeskus päivittää metsän tiedot. Lisäksi metsien tietoja päivitetään ilmakuvien perusteella noin viiden vuoden välein.

pankkien verkkopalvelutkin. Metsänomistajan tiedot ovat siis palvelussa turvassa. Myös palvelussa mukana olevat toimijat tekevät sopimuksen metsäkeskuksen kanssa ja noudattavat tietoturvasäännöksiä. ■

Tietoturva on kunnossa Metsään.fi-palvelun käyttö edellyttää käyttäjän vahvaa tunnistautumista – aivan kuten

Meiltä saat molemmat. 9VOWWO `KUK`K\KSXOX K]SKX^_X^STKZKXUUS TYVVK YX Wc ] O\S^^sSX USVZKSV_UcUcS]O^ RSXXK^ 5O]US^s K]SYSX^S]S WOSVVO ]KK^ ROXUSV UYR^KS ]OX ZKXUUSXO_`YTKX ]OUs \KRKXK\`YS]SK O^_TK 6SS^c /^_YRTOVWKKX TK Rc NcXXs K]SKX^_X^O W_U]OWWO Ie_jW 7i_WaWifWbl[bkkcc[ &(&& )&&& Z`W WZW WK¬ZO "¬ TK Uc]c VS]ss

Ajantasaista tietoa Metsänomistaja saa Metsään.fipalvelusta samat tiedot metsästään kuin mitä metsäkeskuksellakin on. Metsävaratietojen keruu on

Metsänomistaja voi myös itse osallistua tietonsa ylläpitämiseen lähettämällä palvelun kautta tiedon tehdyistä töistä. Metsänomistaja voi myös valtuuttaa toimijan lähettämään päivitystietoa.

Nordea Keski-Suomi 0200 3000 nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

TEKSTI: VEIKKO IITTAINEN JA HELENA REIMAN

metsään

MARRASKUU 2010

Iloa on

... kun uudet terhakat taimet valtaavat hakkuualueen. Ilmoitathan taimikkosi perustamisesta meille niin emme siitä turhaan muistuttele, kiitos. Metsäkeskuksen viranomaisyksikkö www.metsakeskus.fi » Lomakkeet » Taimikon perustamisilmoitus

Kahdeksan oikein asiakaspalvelussa! Meillä hyvän palvelun saaminen ei ole tuurista kiinni. Paikallisosuuspankit on valittu jo kahdeksatta kertaa Suomen parhaan asiakaspalvelun pankiksi!* * Taloustutkimuksen kansallinen asiakaspalautetutkimus 2001-2007, 2009

PAIKALLIS OSUUSPANKIT KEURUUN OSUUSPANKKI p. (014) 751 111

KONNEVEDEN OSUUSPANKKI p. (014) 5181 230

PETÄJÄVEDEN OSUUSPANKKI p. (014) 4151 500

MULTIAN OSUUSPANKKI p. (014) 4150 111

KANNONKOSKEN OSUUSPANKKI p. 0207 661 880

KYYJÄRVEN OSUUSPANKKI p. (014) 5253 200

LANNEVEDEN OSUUSPANKKI p. 0207 551 580

Tervetuloa asioimaan!

HANNULAN OSUUSPANKKI p. 0207 571 571

www.paikallisosuuspankit.fi

■ Ruskea mäntypistiäinen kuusen neulasia syömässä. Eivät tainneet maistua yhtä hyviltä kuin männyn, arvioi Juha Siekkinen. KUVA: JUHA JÄMSEN

Mäntypistiäistuho laantumassa pohjoisessa Keski-Suomessa TEKSTI: PETRI KILPINEN ■ Mäntypistiäisten syönti neulastossa alkoi hiipua juhannuksen jälkeen. Tuho oli laimeampaa kuin edellisvuonna. Puustokuolemia ei ole ollut. Syötynä on vain yksittäisiä puita siellä täällä. Kuolleita toukkia näkyi heinäkuussa kaikkialla ja kannan odotetaankin romahtavan. Pistiäisen syöntiä oli kauttaaltaan Kinnulassa, Pihtiputaalla, Kivijärvellä, Kyyjärvellä ja Karstulassa samoilla alueilla kuin viime vuonna. Itäraja kulkee linjalla Muurasjärvi–Alvajärvi–Kivijärvi– Kiminki–Vahanka. Tuhoalue ei juuri rajoiltaan laajentunut, mutta viimevuotisilta alueilta pistiäinen levisi alueiden keskelle. Varsinkin taimikoissa näkyi kesäkuun alkupuolella paljon pistiäisiä. Metsänhoitoyhdistyksissä tilannetta on seurattu tiiviisti. Heikki Kinnunen arvioi, että Kinnulassa tilanne näytti viime syksynä paljon pahemmalta kuin nyt. Tuhoja oli koko Kinnulan pitäjän männiköissä, mutta kanta romahti heinäkuulla. Juha Jokinen kertoo seuranneensa, kuinka Karstulassa harvennushakkuualueilla koneen raiteissa oli paljon kuolleita, mustia toukkia.

Kuitenkin neulasiin munivia lentäviä aikuisia naaraita näkyi syyskuun loppupuolella männyntaimistoissa vielä jonkin verran.

Terveyslannoitus voi olla paikallaan Jari Kantonen arvioi, että Kyyjärvellä ei ole mäntypuskaa, missä pistiäistä ei ole ollut. Tilanne näyttää nyt kuitenkin paremmalta ja uudet neulaset vihertävät männiköissä. Kantosen mukaan metsänomistajilla olisi parin vuoden päästä kiinnostusta tehdä pahimmilla tuhoalueilla terveyslannoituksia, mikäli valtion tukea lannoituksiin on saatavilla. Pihtiputaalla metsäkeskuksen metsäasiantuntija Juha Siekkinen epäili, tunteeko hän enää puulajeja, kun pistiäinen oli noussut kuuseen. Maanomistaja soitti, että nyt ne

syövät jo kuusiakin. Siekkinen ei uskonut asiaa näkemättä ja kävi varmistamassa ennen juhannusta Luomalanrannalla toukan syönnin. Ilmeisesti toukat olivat tuulella pudonneet männystä ja nousseet vahingossa kuuseen. Siekkisen mukaan kanta levisi vain hieman viimevuotiselta alueelta pohjoiseen. Heinäkuussa ruskeita kuolleita toukkia roikkui Pihtiputaankin männiköissä.

Tuhoja 100 000 hehtaarin alueella Mäntypistiäisen syöntiä on ollut Keski-Suomessa yli 100 000 hehtaarin alueella. Mäntypistiäisen munintaa seurataan vielä tänä syksynä. Viimevuotisilta näytteenottoalueilta haetaan uudet neulasnäytteet marras-joulukuussa. Metsäntutkimuslaitoksella Antti Pouttu tekee niiden perusteella arvion ensi vuoden kannasta. Odotettavissa on kannan romahtaminen, mikä on jo tapahtunut Pohjanmaalla alueilla, joissa tuho alkoi vuotta ennen Keski-Suomea. Tieto mäntypistiäiskannan kehityksestä saadaan keskitalvella. ■

Mitä metsästäsi tulee isona? Nyt on hyvä aika puukaupoille. Tutustu markkinoiden kattavimpiin metsänomistajapalveluihin uusilla nettisivuillamme osoitteessa www.storaensometsa.ﬁ tai soita 02046 1478.

metsään

MARRASKUU 2010

Myrskytuhoissa

paljon selvitettävää Esimerkki Veera-myrskyn tuhoista Tilalta puuta nurin 1200 kuutiometriä, pääosin mänty- ja kuusitukkirunkoja: Koko vahinko noin 20 000 euroa, 17 euroa/m³ • • • •

nuoren metsän odotusarvolisät metsään korjuun jälkeen jäävä puu tukkiosuuden arvon lasku korjuukustannusten nousu

■ Puunkorjuu saatiin myrskyjen jälkeen nopeasti käyntiin. Silti osa kuitupuumetsien korjuusta jää vielä ensi kevääseen.

TEKSTI: PETRI KILPINEN, METSÄTUHOVALMIUSPÄÄLLIKKÖ, METSÄKESKUS KESKI-SUOMI

■ Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-elomyrskyt osuivat kaikki Keski-Suomen alueelle. Asta pyyhkäisi yöllä Konneveden, Keiteleen ja Kivijärven yli. Pahimmat tuhot tapahtuivat Konneveden Istuinmäelle, Mäkäräniemelle ja Leskelän kylälle. Kaikkiaan puuta kaatui Keski-Suomessa metsäkeskuksen arvion mukaan 1,4 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäala palasi lomilta ja ryhtyi heti vaativaan myrskytuhojen korjuuseen. Omatoimisia varoitettiin työn vaaroista myrskysavotoilla. Tuskin oli päästy käsiksi kaatuneisiin puihin, kun jo kaatui lisää. Veeran voimakkaat syöksyvirtaukset tekivät paikallisesti hurjaa jälkeä Muuramen Isolahdessa ja Rannankylällä. Myös Uuraisten Kyynämöinen sai kokea myrskyn julmuuden. Metsää kaatui myös Petäjäveden Ylä-Kintauden kylällä sekä Hankasalmen kirkonkylällä. Lahja ja vielä Sylvi täydensivät tuhoa Keuruun Haapamäellä ja Pihlajavedellä.

Puuta nurin 1,4 miljoonaa mottia Hätäkeskus ruuhkautui ja pelastuslaitoksella oli pitkät listat tehtäviä jonossa. Sähköt ja puhelin mykistyivät laajoilla alueilla. Tiet olivat tukossa ja vahinkoja aiheutui runsaasti rakennuksille, autoille ja muulle omaisuudelle, metsävahingot niistä suurimpia. Ihmishenkiä ei Keski-Suomessa menetetty, mutta Kyynämöisten leirintäalueella muutama ihminen loukkaantui. Tuulenkaatojen

korjuussa haavereita on tullut monelle. Työturvallisuuden tulee aina olla myrskypuiden korjuussa etusijalla. Työssä tulee käyttää monitoimikoneita ja asiaan koulutuksen saaneita metsureita. Keski-Suomessa kaatui puuta metsäkeskuksen arvion mukaan 1,4 miljoona kuutiota, siitä 0,4 miljoona yhtiöiden ja Metsähallituksen mailla. Yksin Konnevedellä myrskytuho oli 0,7 miljoona kuutiota. Yksityismailla muita pahoja alueita ovat Haapamäen ja Pihlajaveden suunta, jossa puuta kaatui yli 100 000 m3. Myrskytuhoja on myös Viitasaarella, Kannonkoskella, Kivijärvellä, Muuramessa ja Petäjävedellä. Ainoastaan Päijänteen takainen Joutsan ja Luhangan suunta sekä Karstula ja Kyyjärvi pääsivät vähällä.

Puunkorjuu nopeasti käyntiin Metsänhoitoyhdistyksen ja puunkorjuun henkilöstö ovat tehneet myrskysavotoissa pitkää päivää. Puunkorjuu saatiin nopeasti käyntiin ja työ painottui alussa tukkipuustoihin. Konnevedellä

■ Suomen metsätalouteen syyskuussa tutustumassa olleet ranskalaisvieraat kävivät katsomassa myös Konneveden myrskytuhoja. Kuvassa taustalla myrskyn runtelemaa Kytömurronsuon Natura-aluetta. KUVA: PIRITA SOINI

on ollut parhaina päivinä töissä arviolta sata monitoimikonetta. Täysiä puutavararekkoja on lähtenyt alueelta sata päivässä. Moni menetti lähes koko metsäomaisuutensa. Sen sureminen vie aikansa. Muistoissa on metsät, joita on istutettu, vesuroitu, harvennettu, pystykarsittu, lannoitettu ja nyt niitä ei enää ole. Kuunteleminen ja uskon luonti tulevaan on ollut alueella toimivien metsäammattilaisen arkea metsänomistajien parissa.

Kymmenien miljoonien eurojen tuho Myrskyjen aiheuttama rahallinen tuho Keski-Suomen metsissä on arviolta 30 miljoonaa euroa. Vain kolmanneksella metsistä oli vakuutus. Vakuutusyhtiöiden tuhoarvioita voidaan tehdä, kun korjuun mittalistat saadaan pohjaksi arvioille. Myrskyn jälkien siivous vie pitkään. Kuvioiden rajojen uudelleen muotoilu ja loppusiis-

timiset odottavat vielä seuraavia hakkuita. Osa kuitupuumetsien korjuusta jää kevääseen.

Kemera-tukea uudistamiseen Tuhoalueiden metsäviljelyt käynnistyvät laajemmin tulevana keväänä. Metsänomistaja voi saada viljelyyn valtion kemeratukea, jos myrskyn takia uudistettava pinta-ala on yhteensä yli puoli hehtaaria. Kemera-tuki on noin 500 euroa hehtaaria kohti. Valtion tuki edellyttää metsänviljelyn etukäteissuunnitelman lähettämisen metsäkeskukseen. Metsäviljelyalaa arvellaan olevan kolme tuhatta hehtaaria Keski-Suomen yksityismetsien ”täystuhoalueilla”.

Tuhoaluetta voi tarjota myös suojeltavaksi Metsänomistajalle yksi vaihtoehto voi olla vanhojen ja kaatuneiden

5 500 € 5 500 € 5 700 € 4 300 €

KUVA: PETRI KILPINEN

puustojen tarjoaminen pysyvämpään suojeluun METSO-ohjelman kautta. Kohteen sopivuutta METSOohjelmaan lisäävät lahoavan puun lisäksi monimuotoisuuden muut piirteet mm. lehdot, pienvedet, kalliot, jyrkänteet, luonnontilaiset suot, järeän lehtipuuston ja haavan runsaus. Lisäksi lähellä olevat aiemmat suojelukohteet nostavat kohteen arvoa. Suojelualuesuunnitelmien osalta on syytä pitää yhteyttä ELY-keskuksen ympäristövastuualueeseen.

Lahopuu lisää tuholaisvaaraa Metsään jää paljon lahopuuta eri muodoissaan. Ensi keväänä ilmojen lämmetessä kantopuuhun ilmestyy mm. tukkimiehentäin toukka. Aikuinen tukkimiehentäi kalvaa vuorostaan havupuutaimien tyveltä kuorta. Tuhoa vastaan voi varautua kivennäismaata kohottavalla maanmuokkauksella. Kivennäismaalla tukkimiehentäi joutuu saaliksi. Kantojen keruu vähentää toukolta syötävää. Keväällä ilmestyy kuorelliseen mäntypuutavaraan männyn vaaka- ja pystynävertäjä ja kuuseen kirjanpainajat sekä kirjaajat. Niiden mukana sinistäjäsieni leviää nopeasti puuainekseen. Vaaka- ja pystynävertäjäaikuiset lentävät syömään elävien mäntyjen latvakasvaimia ja aiheuttavat kasvutappioita. Kirjanpainajat iskeytyy kesällä tuulenkaatoihin ja ne voivat tappaa myös eläviä kuusiryhmiä ja laajempiakin alueita, jos tuho jatkuu useita vuosia. Kirjaajat iskeytyvät heikentyneisiin puihin ja voivat siirtyä myös lähipuihin ja tappaa ne. ■

metsään

MARRASKUU 2010

■ Maastotöistä vastasi opiskelija Hannu Havu. Ympyräkoealan mittaamisessa käytettiin neljän metrin vapaa, jolloin ympyrän pinta-alaksi tulee 50 m². Kun koealalle sattuneiden taimien määrä kerrotaan 200:lla, niin saadaan taimien lukumäärä hehtaarilla.

Metsäkeskus selvitti

kuusen istutuksen onnistumista TEKSTI: KARI VÄÄRÄNEN, KUVAT: ARI NIKKOLA ■ Keski-Suomen metsäohjelman yhtenä tavoitteena on kuusen uudistamistuloksen parantaminen. Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 2004–2006 tekemässä ja Timo Saksan johtamissa tutkimuksissa hyviä kuusen istutuksen uudistamistuloksia oli 54 % istutusalasta. Koko Etelä-Suomessa hyviä oli 61 % istutusaloista. Metsäohjelman tavoitteeksi asetettiin, että hyvin onnistuneita aloja olisi 70 prosenttia.

Kevään ja alkukesän aikana Keski-Suomen metsäkeskus teki pienimuotoisen selvityksen, jolla

haluttiin tutkia, ovatko kuusen istutuksen uudistamistulokset mahdollisesti parantuneet Metlan

tekemästä tutkimuksesta. Selvityksen kohteina olivat vuonna 2007 keväällä istutetut kolme kasvukautta eläneet kuusen taimikot. Päijänteen, Keski-Suomen ja Metson metsänhoitoyhdistysten alueilta tarkistettiin yhteensä 70 satunnaisotannalla valittua kohdetta.

Laikkumätästyksen edut nähtävissä Ennakkoon odotettiin, että 2007 keväällä istutettujen alueiden muokkausmenetelmänä olisi käytetty enemmän mätästystä.

■ Myyrän syömät taimet toipuvat usein yllättävän hyvin. Varmaa ei tietenkään ole, että tällainen taimi jaksaa kasvaa kunnon puuksi.

Selvitys osoitti, että yleisin muokkausmenetelmä oli kuitenkin vielä laikutus. Laikkumätästyksen tai ojitusmätästyksen osuus oli vain 25 % tutkituista kohteista. Muokkauspisteiden eli istutuskohtien määrä oli keskimäärin n. 1 550 kpl/hehtaarilla. Istutustiheyden keskiarvo oli kuitenkin muokkauspisteitä korkeampi, 1 650 kpl hehtaarilla, joten taimia oli istutettu myös muokkauskohtien väleihin. Laikkumätästetyillä kohteilla hengissä olevia istutustaimia todettiin olevan reilut sata kappaletta hehtaarilla enemmän

kuin laikutusalueilla. Tämä tulos ei yllättänyt. Päinvastoin ajateltiin, että ero olisi voinut olla suurempikin, tietäen ja tuntien laikkumätästyksen edut jo entuudestaan.

Täydennysistutuksen tarve syytä tarkistaa Vaihteluväli istutettujen taimien taimitiheydessä (2 500–900 kpl/ ha) oli yllättävän suuri. Varsinkin todetut alle 1 000 kappaleen alkutiheydet olivat huolestuttavan alhaisia. Mittaukseen voi kuitenkin sisältyä se virhe, että kaikkia kuol-

metsään

MARRASKUU 2010 leita istutustaimia ei maastossa enää pystytty havaitsemaan. Näin alkuperäiseksi istutustiheydeksi on voitu arvioida liian pieni luku. Selvitys kertoo kuitenkin sen, että taimikoita ei käydä riittävästi tarkistamassa eikä tuhojen jälkeisiä täydennyksiä tehdä. Tutkittujen kohteiden osalta ei erikseen selvitetty, oliko istuttajana ollut maanomistaja, metsänhoitoyhdistys tai jokin muu metsätoimija. Voitiin kuitenkin todeta, että kaikkien olisi syytä tarkentaa hehtaarikohtaista istutustiheyttä. Myös maanmuokkauksessa on toivomisen varaa.

■ Kari Vääränen metsäkeskuksesta ja metsäkoneenkuljettajat arvioivat työkohteen soveltuvuutta energiapuun koneelliseen korjuuseen toukokuussa 2010.

Energiapuun korjaajille työmaakoulutusta

Myyrätuhot heikensivät tulosta Taimikoiden laadun arvostelussa käytettiin erikseen mittareina elävien kuusen istutustaimien ja elinkelpoisten, kuusen ja männyn luontaisten taimien kappalemäärää hehtaarilla. Inventoituja raudusja hieskoivujen kappalemääriä ei huomioitu varsinaisessa laadun arvostelussa. Hyvänä tuloksena pidettiin, kun havupuutaimien määrä oli 1 600 kpl tai enemmän hehtaarilla, tyydyttävänä 1 300–1 600 kpl/ha ja heikkona, kun taimimäärä oli alle 1 300 kpl hehtaarilla. Tutkimuksen ajankohta osui vuoden 2008 pahan myyrävuoden jälkeen, joka vähensi hyvien ja tyydyttävien taimikoiden määrää. Varsinkin Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueen uudistamistulokset heikkenivät oleellisesti myyrien aiheuttamien tuhojen vuoksi. Tutkituista seitsemästäkymmenestä (70) kohteesta kahdellakymmenelläkuudella (26) kohteella havaittiin myyrätuhoja. Tuhoutuneita istutustaimia tutkituilla kohteilla oli keskimäärin 410 kappaletta hehtaarilla ja yleisin tuhon aiheuttaja oli ollut myyrä.

TEKSTI JA KUVA: JYRKI RAITILA, VTT

■ Energiapuun korjuu nuoren metsän kunnostuskohteilta on vaativa työvaihe koneellisessa puunkorjuussa. Keski-Suomen metsäkeskus on yhdessä VTT:n kanssa toteuttanut Metsäenergian uudet mahdollisuudet -hanketta, joka on tarjonnut alan toimijoille koulutusta. Korjuuta tekeviä halutaan tukea ja motivoida heidän työssään koulutuksella, joka tapahtuu todellisella työmaalla. Energiapuukohteilla puustot ovat tiheitä, pieniläpimittaisia, vaihtelevia, joskus aukkoisia ja puulajikirjo on laaja. Usein taimikonhoito on laiminlyöty ja metsä on päässyt kasvamaan ylitiheänä, ääritapauksessa riukumetsänä. Tällaisella kohteella näkyvyys on huono, mikä vaikeuttaa korjuuta ja jäävän puuston valintaa. Korjattavien puiden tilavuus on pieni, mikä alentaa korjuutyön tuottavuutta. Energiapuuleimikot ovatkin yrittäjille usein kannattamattomia työmaita.

Luonnontaimet nostivat taimitiheyttä

Koulutus käynnistyi keväällä

Kaikista tutkituista (70 kpl) kohteista hyviä istutustaimikoita eli sellaisia, joilla istutustaimia oli hengissä vähintään 1600 kpl/ ha, oli vain reilulla 30 prosentilla kohteista. Tyydyttäviä oli vajaalla 40 prosentilla ja yksi kolmasosa oli heikkoja kohteita. On muistettava, että ilman myyrien aiheuttamia tuhoja tulokset olisivat toki olleet paremmat. Elinkelpoiset, alueille syntyneet havupuiden luonnontaimet pelastivat kuitenkin tämän tutkimuksen kokonaisarvostelun kohtuulliselle tasolle, nostamalla useamman tyydyttävän ja jopa heikon istutustaimikon tiheyden hyvälle tai ainakin tyydyttävälle tasolle. Kuusen istutustaimet (keskimäärin vähän reilut 1 300 kpl hehtaarilla) yhdessä havupuiden luonnontaimien (keskimäärin n. 300 kpl hehtaarilla) kanssa nostivat hyvien taimikoiden osuuden reiluun puoleen (52 %). Tutkimuksen hyvien taimikoiden osuus jäi näin ollen kuitenkin kauaksi Metsäohjelman mukaisesta 70 prosentin tavoitteesta. ■

Nuoren metsän energiapuun korjuun haastavuus selittää pitkälti muita korjuumuotoja suuremmat korjuuvauriot ja

puutteet jäävässä puustossa. Ennen lomakautta metsäkeskus järjesti neljä koulutusta Hankasalmella, Kyyjärvellä, Korpilahdella ja Uuraisilla. Koulutusten tilaajina olivat Vapo, Kyyjärven metsänhoitoyhdistys ja Metsäliitto. Keskustelutyyppistä pienryhmäkoulutusta pidettiin hyvänä, koska se antoi mahdollisuuden keskittyä kuljettajien kannalta olennaisiin asioihin. Vilkkaassa keskustelussa kävi ilmi, että korjuukohde saattaa yllättää koneen saapuessa paikalle. Usein ennakkotietona annetaan vain työmaakartta ja arvioitu poistuma. Aidolla työmaakohteella, jossa yksi koulutus pidettiin, todettiin todellisen poistuman jäävän selvästi alle arvion. Jos kertymää olisi haluttu kasvattaa, olisi täytynyt poimia kaikki pienetkin puut, mutta

kommentti ARI NIKKOLA ■ Korjuutyön laatu energiapuukohteilla on herättänyt metsäammattilaisten keskuudessa paljon keskustelua. Tähän on ollut aihettakin, koska työn jälki ei ole aina ollut sitä, mitä sen pitäisi olla. Kun kyseessä on vielä nuori, ensimmäisessä harvennuksessa oleva metsä, niin korjuuvauriot, liian voimakas harventaminen ja poistettavien puiden väärä valinta johtavat vääjäämättä tuotostappioihin. Valitettavasti monella metsänomistajalla on sellainen käsitys, että energiapuuharvennus on ihmelääke, jolla hoitamattomat

nuoret metsät saadaan kuntoon. Tämä käsitys on kuitenkin täysin väärä. Onnistuneenkin energiapuuhakkuun jälkeen tuloksena on usein sekametsä, jossa hieskoivujen osuus on suuri. Esimerkiksi kuusihieskoivusekametsän tuotos on kolmanneksen pienempi kuin puhtaan kuusikon. Huonosta työnjäljestä on kuitenkin usein turha syyttää koneen kuljettajaa. On syytä muistaa vanha viisaus: hyväkään puuseppä ei tee huonosta raaka-aineesta ykkösluokan kalusteita. Hieskoivuvaltaisesta pusikosta ei yksikään konekuski tee täysitiheää ja

niiden koneellinen korjuu olisi täysin kannattamatonta. – Jos olisin tiennyt, että hakattavaa on näin vähän, olisin tullut hakemaan koneeni saman tien pois, totesi koulutukseen tullut koneyrittäjä.

Kohdevalinta A ja O Kohdevalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Korjuukohteen valinnassa myös leimikon ostomiehellä on suuri vastuu. Joskus kysytään kanttia sanoa, ettei leimikko sovi koneelliseen nuoren metsän kunnostukseen. Koulutuskohteella kuljettajien näkemys oli, että viisainta olisi ollut tehdä ennakkoraivaus ja katsoa kolmen–viiden vuoden kuluttua, millainen hakkuu on parasta. Nuoren metsän kunnostuskohteet ovat haasteellisia myös metsäsuunnittelijalle. Heidän pitäisi osata arvioida metsikköä myös korjaajan kannalta, onko leimikko koneelliseen korjuuseen soveltuva vai ei.

Kannustaako Kemeratuki laiminlyönteihin?

esille myös Kemera-tukien merkitys nuoren metsän kunnostuksessa. – Sinänsä on tärkeätä, että metsien hoitoon suunnataan varoja, mutta ääritapauksessa ne itse asiassa kannustavat taimikonhoidon laiminlyöntiin, oli paikalla olleen kuljettajan näkemys. Mieluummin pitäisi ohjata tuki taimikon varhaishoitoon, suorittaa tehokas ennakkoraivaus ja päästä kokonaan eroon riukujen koneellisesta korjuusta.

Hyvät toimintatavat kaikkien tietoon Korjuupuolen toimijat esittivät toivomuksen energiapuutiedotuksen lisäämisestä, jotta väärät olettamukset energiapuukaupasta ja korjuusta voitaisiin korjata. Oikeat ja tehokkaat toimintatavat pitäisi saada kaikkien tietoon. – Metsätyö muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. Meidän pitäisi pystyä puhaltamaan enemmän yhteen hiileen sen sijaan, että nokittelemme toisiamme, totesi koneenkuljettaja Heikkinen koulutuspäivän lopuksi. ■

Keskusteluissa tuli useasti

täystuottavaa havupuumetsää. Ajallaan hoidettu taimikko sen sijaan kasvaa ensiharvennusleimikoksi, jossa korjuu on 100 %

taloudellisesti kannattavaa ja työn jälki hyvää käytettiinpä puu sitten energiaksi tai paperin raaka-aineeksi. ■

90 % 80 %

70 %

Virheellinen

Huomautettavaa 41

60 % 50 % 40 % 30 %

2005

2006

Hyvä 57 47

20 % 10 % 0% 2007

2008

2009

■ Energiapuuharvennusten korjuujäljen kehitys 2005–2009 metsäkeskusten tekemän korjuujälkiseurannan mukaan. Vuonna 2009 työmaiden määrä moninkertaistui, mikä näkyy valitettavasti myös laadun heikkenemisenä.

metsään

MARRASKUU 2010

Putkipadosta lisäkeino metsätalouden vesiensuojeluun ■ Metsätalouden vesistöhaitat aiheutuvat suurimmilta osin tulvahuippujen aikana, kun kova virtaus irrottaa ojista maa-ainesta. Virtaaman voimakkuuteen voidaan vaikuttaa niin sanottujen putkipatojen avulla. Rakenteeltaan putkipato vastaa ojissa käytettävää rumpua ja sitä voidaan käyttää myös kulkuyhteytenä. Padossa oleva putki asennetaan ojan pohjan tasolle ja mitoitetaan siten, että ojien kasvukauden aikainen kuivatustehokkuus ei heikkene. Putkeen asennettavan kulma-

yhteen avulla pienennetään putken vedenläpäisyä ja estetään vedenpinnalla liikkuvien roskien pääsyn putkeen. Padotuksen seurauksena veden virtausnopeus pienenee ja ojista veden mukaan lähtevän maa-aineksen määrä vähenee. Putkipadon kaltaisella rakenteella voidaan tehostaa myös laskeutusaltaiden toimivuutta. ■ Lisätietoja: Juha Jämsen, puh. 020 772 7893 Metsäkeskus Keski-Suomi

■ Osa tarkistetuista kohteista on sijainnut ohutturpeisilla soilla, jolloin vesiensuojeluun ja ojien syöpymiseen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota.

■ Putkipato tasoittaa virtaamia, jolloin kiintoaineshuuhtoumat vähenevät. Kasvukauden ulkopuolella vesi ei aiheuta puustolle vaurioita. Putkipato mitoitetaan siten, että vesi ei nouse kasvukaudella liian korkealle pitkäksi aikaa. KUVAT: JUHA JÄMSEN

Kunnostusojitusten laatu tarkastelussa TEKSTI JA KUVAT: TERO OJARINTA ■ Metsänparannuksessa uudisojien tekeminen ajoittui pääsääntöisesti 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. Ojitetut suometsät alkavat olla eriasteisissa harvennusvaiheissa ja osa päätehakkuukypsiä, mikä lisää hakkuiden tarvetta turvemailla. Lisääntyvä hakkuupotentiaali asettaa haasteita korjuutoiminnalle ja suometsien hoidolle. Uudisojitus loppui 1990-luvulla ja nykyisin kunnostetaan aikaisemmin ojitettuja alueita. Yleensä puhutaan kunnostusojituksesta, vaikka tarkoituksena onkin hoitaa suometsää kokonaisuudessaan. Hankkeessa pitää huolehtia kohteen vesitalouden lisäksi puuston harvennuksista ja mahdollisista ravinnepuutosten korjauksista. Myös kulkuyhteyksien parannuksista tulee huolehtia.

Tarkastukseen 30 hanketta Meneillään olevassa hankkeiden tarkastelussa on tavoitteena luoda kokonaiskuva kunnostusojitusten toteutuksen laadusta Keski-Suomessa. Tarkasteluun valittiin satunnaisotannalla 30 vuosina 2007–2009 toteutettua kunnostusojitushanketta. Selvityksessä ei ole tarkoitus ottaa kantaa yksittäisten hankkeiden laatuun tai toimijoihin. Tärkeintä on löytää kunnostusojitushankkeisiin liittyviä osa-alueita, joiden kehittämiseen ja parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Maastossa tarkastetaan ojien syvyys ja pohjamaalaji, ojakohtaiset vesiensuojeluratkaisut, ojien muoto ja mahdolliset syöpymät. Valittujen ojien vieressä

olevilta saroilta mitataan turpeen paksuus. Kunnostusojitushankkeista arvioidaan metsänhoitotoimenpiteet, kasvatettavan puuston rakenne, kulkuyhteydet, kaivuujäljen laatu ja vesiensuojelu. Vesiensuojelurakenteet käydään läpi tarkemmin, jolloin mitataan esimerkiksi mahdollisten laskeutusaltaiden koko. Maastotarkastuksen jälkeen selvitetään toimistotyönä, onko käytännön toteutus vastannut kunnostusojitussuunnitelmaa ja sen liitteenä olevaa vesiensuojelusuunnitelmaa.

Kapea-alaista tarveharkintaa Tarkastetuissa hankkeissa on kiinnitetty jopa likaa huomiota ojien kuntoon, kun on arvioitu kunnostusojituksen tarvetta. Puuston tilan ja maaperän selvittäminen on jäänyt pienemmälle huomiolle. Tämä on voinut johtaa tilanteeseen, jossa kasvatettavan puuston metsänhoidollinen tila on jäänyt tyydyttäväksi tai puuston rakenne on sellainen, että sen jatkokasvatuksen kannattavuus on kyseenalainen. Kunnostusojituksen tarpeellisuutta voidaan tarkastella myös puuston koon avulla. Sarkkolan

ym. (2008) tutkimuksissa on todettu, että Etelä-Suomessa jo 125 m3 puusto pystyy pitämään haihdunnan avulla pohjavedenpinnan tyydyttävällä tasolla. Turhien kunnostusojitusten minimointi olisi samalla paras vesiensuojelukeino.

Vesiensuojelussa puutteita Vesiensuojelun toteutuksessa on vaihtelua ja kunnostusojitussuunnitelmissa vesiensuojelun karttamerkinnät ovat osin puutteellisia. Ehdottoman tärkeää on, että toteutettavien vesiensuojelurakenteiden mitoitus löytyy suunnitelmasta ja rakenteiden sijoittuminen maastoon suunnitelmakartasta. Selvityksessä on käynyt ilmi, että ojakohtaisia kevyempiä rakenteita, kuten lietekuoppia ja kaivuukatkoja tehdään vähän. Suunniteltuja lietealtaita on kaivettu, mutta osa on jäänyt suunnitelmaa pienemmiksi tai toteuttamatta kokonaan.

Kokonaisuus tärkeää Kunnostusojitushankkeen suunnittelu ja toteuttaminen on vaativa ja usein pitkä prosessi. Laadukkaalla ja huolellisella suunnittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa oleellisesti lopputuloksen laatuun. Hyvä suunnitelma auttaa myös itse toteuttajan työtä. Tärkeimpänä kehityskohteena tähän mennessä kerätyillä tiedoilla näyttää olevan kunnostusojituskohteen ja kunnostusojituksen tarpeen tarkastelu kokonaisuutena. ■

metsään

MARRASKUU 2010

■ Hakkuutyönäytöksessä yli 100 metsänomistajaa tutustui UPM:n työmaahan ja koivikon harvennusmalliin Jyväskylän kaupungin Mäkelän tilalla.

Harvenna

■ Koivikon kakkosharvennus meneillään Jyväskylän Mäkelän koivikossa. Moto Risto Mäkisen osaavissa otteissa. Kuusialikasvosta säästetään.

– koivu lihoo silmissä

TEKSTI JA KUVAT: PETRI KILPINEN ■ Koivusta käydään kisaa. Koivu on hyvä puu moneen: viiluksi, vaneriksi eri käyttötarkoituksiin, huonekaluiksi, lattioiksi, selluksi, polttopuuksi. Suomeen on rakennettu kaskikoivikoiden ja hyvälaatuisen sekapuukoivun varaan teollisuutta enemmän kuin naapurimaissa. Vaikka vaneritehtaita on laitettu kiinni, niin kotimaisen tukkikoivun tarve on suuri ja edelleen kasvava. Varsinainen koivun viljely alkoi 70-luvulla, kun peltoja istutettiin rauduskoivikoiksi. Usko vaneriteollisuuteen oli kova. Metsänjalostus tuotti nopeakasvuisia, hyvälaatuisia koivun taimia. Koivikoita syntyi niin pelloille kuin metsiin. Koivuasia unohtui 2000-luvulla, kun Venäjältä koivua sai yllin kyllin. Nyt tilanne on taas muuttunut, kun naapuri päätti lopettaa raakapuun viennin.

Rauduskoivikon ensiharvennus tehdään 15–20-vuotiaana. Noin kolmekymppisenä on toisen harvennuksen aika ja muhevimmilla multaisilla rinnemailla koivu on parhaassa tapauksessa nelikymppisenä päätehakkuujäreydessä. Jos on nuorena paiskinut töitä omilla koivuistutuksilla niin istuttamansa koivikon voi ehtiä vielä itse päätehakkaamaan.

Koivua tarvitaan lisää Ajoissa koivikkoon Pelloille perustetut koivikot ovat pääosin joko 1. tai 2. harvennusvaiheessa. Koivun harvennusmalli on helppo: ensin puolet pois ja parhaat kasvamaan, sitten puolet pois ja parhaat kasvamaan. Koivu on valopuu ja se kasvaa nopeasti, joten se tarvitsee vain ajoissa tehtyä rohkeaa harvennusta. Koivun latvus supistuu liian pieneksi, jos se kasvaa tiheässä. Sitä virhettä koivu ei pysty enää elinaikanaan kunnolla korjaamaan.

Teollisuus on modernisoinut toimivia tehtaita ja niiden puunkäyttö kasvaa. Myös vanerin jatkojalostukseen on investoitu. Omassa maakunnassamme esimerkkinä on Finnforestin Suolahden vanerin jatkojalostustehdas. Tehdas valmistaa viimeisintä teknologiaa hyödyntäen entistä valmiimpia ja räätälöidympiä vanerituotteita kuljetusvälineteollisuudelle ja betonimuottiteollisuudelle. Mistä tulevaisuuden koivu saadaan? Koivun viljely on ollut

pientä johtuen pellonmetsitysten loppumisesta sekä myyräja hirvituhojen uhasta. Hirvikantoja voidaan metsästyksellä pitää pieninä. Koivunviljelyä on mahdollista lisätä, mutta entiset huippuvuodet eivät palaa.

Koivun tulevaisuus sekapuustoissa Jo perustetut koivikot on hoidettava hyvin. Luonnon kylvämää koivua tulee paljon varsinkin voimakkaasti muokatuilla uudistusaloilla. Kannonnosto lisää koivutaimiainesta kuusen uudistusaloille. Joskus voi syntyä hyvä puhdas rauduskoivikkokin. Tulevaisuus on koivun kasvatusta sekapuuna havupuun seassa hyvillä maapohjilla. Kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa on osattava valita parasta rauduskoivuainesta sekapuuksi ja annettava koivulle tilaa kasvaa. Missään vaiheessa koivunrunkoa ei saa kolhia. Nyt meillä on meneillään ”Koivikot kuntoon” -vaihe. Tämä on helppo vaihe. Sitä olemme Koivukilpailullamme

yrittäneet kiihdyttää. Paljon haastavampaa on Koivua sekapuuna -jatkovaihe. Se vaatii paljon tarkempaa ohjausta siitä, miten koivua milläkin kohteella ja eri vaiheissa kasvatetaan havupuuston seassa. Hakkuissa puuvalinnan tekee monitoimikoneen kuljettaja. Pelkkä ”jätä sinne muutama koivu” ei ole riittävä ohje.

Säästä hyvä kuusialikasvos Osa koivikoista muuttuu jatkossa kuusikoiksi. Silmävarainen ennuste koivikoita kiertäneellä on, että päätehakkuuvaiheessa puolessa koivikoista on kuusialikasvos. Siitä syntyy seuraava puusukupolvi, kunhan se osataan säästää. Ennakkoraivauksissa on korostettava näkemäraivausta, jossa jätetään riittävästi kuusta. Koivu on metsiemme rikkaus. Koivutukin kasvatuksen tekee kannattavaksi vain kannattava koivuteollisuus. Sille järeä koivutukki puolestaan luo edellytykset. Nähkäämme tulevaisuuden koivutukkipuut jo nyt! ■

Koivukilpailu 2009–2011 Oletko hiljattain perustanut uuden koivikon, tehnyt harvennuksia tai korjannut energiapuuta? Onko koivikkosi osa arvokasta maisemaa? Ilmoittaudu kilpailuun ja anna raadin arvioida, onko juuri Sinun koivikkosi Keski-Suomen komein.

Palkinnot: • matkalahjakortti kahdelle, arvo 1 000 euroa • Koivua kotiin – lahjakortti huonekaluliikkeeseen, 700 euroa • Vanerinen lahja omatoimiselle askartelijalle, 300 euroa • Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, 200 euroa • Lisäksi arvotaan tavarapalkintoja. Kilpailun säännöt ja lomakkeen löydät kotisivuiltamme: www. metsakeskus.fi/ks – Koivukilpailu tai metsäkeskuksen toimipisteistä Keski-Suomessa. Lisätietoja: Petri Kilpinen puh. 020 772 7808

metsĂ¤Ă¤n

MARRASKUU 2010

polttopuut vaivatta netistĂ¤

PPellettillĂ¤mpĂśkontit Ă¤ JJPK-Tuote P

tt UUFIPMVPLBU L8 t t QPMUUPBJOF QFMMFUUJ KB UBJ Ă&#x161;MKZ Q t t WWBSVTUFMV UBSQFJEFO NVLBBO

â&#x2013; Energiapilke-konseptissa polttopuuerĂ¤n kosteus ja paino mitataan tekovaiheessa. Paino voidaan mitata nosturin vaaâ&#x20AC;&#x2122;alla, lavavaaâ&#x20AC;&#x2122;alla tai trukin vaaâ&#x20AC;&#x2122;alla. KUVA ARI ERKKILĂ&#x201E; Hallitie 7, 7 42800 HaapamĂ¤ki Haapam puh. 010 774 5000

info@htenerco.fi www.htenerco.fi

Haluan ostaa polttopuuta neljĂ¤ megawattituntia TEKSTI: ARI NIKKOLA â&#x2013; Polttopuukaupassa on ostajan harmiksi kĂ¤ytĂśssĂ¤ monta erilaista mittaustapaa ja puulaatua. On irtomottia, heittomottia ja pinomottia. On koivua, sekapuuta, leppĂ¤Ă¤ ja havupuuta. Puu voi olla koneellisesti tai ulkona kuivattua tai sitten myyjĂ¤ ei sano puun kuivuudesta mitĂ¤Ă¤n. Harva kuitenkaan ostaa pinoa koristukseksi, vaan tarkoituksena on ostaa energiaa lĂ¤mmĂśntuotantoon. Energian ostaminen vaatiikin enemmĂ¤n osaamista.

ZZZ.EioZatti.Âż

Ostetaan energiapuuta Nuoren metsĂ¤n hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Hoidamme nuoria metsiĂ¤ ja korjaamme samalla puuta puhtaaseen energiakĂ¤yttĂśĂśn. Olemme erikoistuneet energia- ja ensiharvennuksiin sekĂ¤ uudistushakkuukohteiden latvusmassan ja kantojen kerĂ¤Ă¤miseen. Teemme myĂśs hankintakauppaa. Alan johtavana toimijana takaamme ammattimaisen korjuun sekĂ¤ kilpailukykyisen hinnoittelun korjattavalle puulle. Osallistu moottorisahan arvontaan osoitteessa: ZZZ.EioZatti.Âż Kysy lisĂ¤Ă¤ paikalliselta metsĂ¤palveluasiantuntijalta: Henri Huusko p. 050 358 6822 Heikki Vesteri p.050 578 0151

Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti p.010 4608

Kun autoilija kĂ¤y bensa-asemalla, niin mittarissa juoksevat litrat ja menovedestĂ¤ maksetaan litramĂ¤Ă¤rĂ¤n mukaan. 95-oktaaninen bensiini tai diesel on kuitenkin niin tasalaatuista, ettĂ¤ 50 litraa on energiana aina saman verran. Sen kuinka pitkĂ¤lle tuolla mĂ¤Ă¤rĂ¤llĂ¤ pĂ¤Ă¤see, ratkaisee auto ja ajotapa. Polttopuukaupassa kuutiomĂ¤Ă¤rĂ¤ ei takaa mitĂ¤Ă¤n tiettyĂ¤ energiamĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤. TĂ¤hĂ¤n ongelmaan on Valtion teknillisessĂ¤ tutkimuskeskuksessa kehitetty Energiapilke-konseptia. Energiapilke- konseptissa tĂ¤hdĂ¤tĂ¤Ă¤n siihen, ettĂ¤ kaupan kohteena olevasta polttopuuerĂ¤stĂ¤ tiedetĂ¤Ă¤n myĂśs sen energiasisĂ¤ltĂś. â&#x20AC;&#x201C; Hankkeen tavoitteena on lĂśytĂ¤Ă¤ menetelmiĂ¤, joilla voidaan varmistaa myytĂ¤vĂ¤n polttopuuerĂ¤n mĂ¤Ă¤rĂ¤ ja laatu. MyytĂ¤vĂ¤lle polttopuuerĂ¤lle saadaan tuoteseloste, joka kertoo, mitĂ¤ polttopuu on, paljonko sitĂ¤ on ja paljonko siinĂ¤ on energiaa. NĂ¤in ostaja voi vertailla esimerkiksi eri puulajeista tehtyjĂ¤ polttopuueriĂ¤ keskenĂ¤Ă¤n tai verrata polttopuun hintaa esimerkiksi sĂ¤hkĂśn hintaan, kertoo erikoistutkija Ari ErkkilĂ¤ VTT:ltĂ¤.

Kosteus ratkaisee energiasisĂ¤llĂśn Polttopuun tĂ¤rkein ja energiasisĂ¤ltĂśĂśn eniten vaikuttava omi-

naisuus on puun kosteus. Kuiva puu palaa puhtaasti ja hyvĂ¤llĂ¤ hyĂśtysuhteella. Kostea puu taas kituu pienellĂ¤ liekillĂ¤, savuttaa ja iso osa palamisen energiasta kuluu puun kuivaamiseen. Kosteus on eniten puun polton pĂ¤Ă¤stĂśihin vaikuttava tekijĂ¤. Kosteutta voidaan mitata erilaisilla pintakosteusmittareilla. Ne eivĂ¤t kuitenkaan anna luotettavaa tietoa koko puuerĂ¤n kosteudesta. Energiapilke-konseptissa tavoitteena on vakioida tuotantoketju ja kosteuden mittaus niin, ettĂ¤ kosteus saadaan luotettavasti koko polttopuuerĂ¤lle eikĂ¤ vain yksittĂ¤isille klapeille.

Mittaustodistus joka puuerĂ¤lle Energiapilke konseptissa puuerĂ¤n kosteus selvitetĂ¤Ă¤n polttopuun tekovaiheessa. Kosteus mitataan riittĂ¤vĂ¤stĂ¤ mĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤ purunĂ¤ytteitĂ¤. Kullekin polttopuuerĂ¤lle saadaan kosteus sen tekovaiheessa ja tĂ¤tĂ¤ kosteutta vastaava paino. Kun puuerĂ¤ kuivuu ja kevenee, kertoo uusi paino puun kosteusprosentin. Kun kosteudessa on saavutettu haluttu taso, tiedetĂ¤Ă¤n puuerĂ¤n energiasisĂ¤ltĂś ja puuerĂ¤ voidaan laittaa tuoteselosteen kanssa myyntiin. Kuivan puun energiasisĂ¤ltĂś yhtĂ¤ kiloa kohden on lĂ¤hes vakio ja eri puulajien energiasisĂ¤ltĂś

kiloa kohden lĂ¤hes sama. Koivun laatu polttopuuna perustuukin siihen, ettĂ¤ se on muita kotimaisia puulajeja tiheĂ¤mpĂ¤Ă¤ ja nĂ¤in yhdessĂ¤ pinomotissa on sekĂ¤ kiloja ettĂ¤ energiaa muita puulajeja enemmĂ¤n. â&#x20AC;&#x201C; Hankkeen tavoitteena on, ettĂ¤ kymmenen keskisuomalaista polttopuuyrittĂ¤jĂ¤Ă¤ tutustuu ja kokeilee energiapilke-menetelmĂ¤Ă¤. NĂ¤in me saamme riittĂ¤vĂ¤sti yrittĂ¤jien kokemuksia menetelmĂ¤n toimivuudesta. â&#x20AC;&#x201C; YrittĂ¤jĂ¤t ovat pitĂ¤neet hyvĂ¤nĂ¤ sitĂ¤, ettĂ¤ myytĂ¤vĂ¤stĂ¤ erĂ¤stĂ¤ tiedetĂ¤Ă¤n myĂśs sen paino. TĂ¤llĂ¤ voidaan varmistaa, ettei kuljetukseen tule ylikuormaa, kertoo Ari ErkkilĂ¤.

EnergiasisĂ¤llĂśn mittaus kotikonstein TĂ¤rkeintĂ¤ on ostaa kuivaa polttopuuta, jos sitĂ¤ ei enĂ¤Ă¤ itse pysty kuivaamaan. KevĂ¤Ă¤llĂ¤ tehty ja sateelta suojaan varastoitu klapikasa kuivuu syksyyn mennessĂ¤ niin, ettĂ¤ pinon kosteusprosentti on noin 20 prosenttia. TĂ¤mĂ¤ tarkoittaa, ettĂ¤ puun kokonaismassasta vettĂ¤ on viidesosa. TĂ¤llainen puu on jo hyvĂ¤Ă¤ polttopuuta. Polton kannalta puu on parhaimmillaan, kun kosteus on 15â&#x20AC;&#x201C;20 prosenttia. Puu on kuivaa, kun toisiinsa lyĂśdyt puukapulat soivat. Ohje toimii erityisesti koivulla. Kuivaa leppĂ¤puuta tai kuusipuuta tulee olla neljĂ¤ mottia, jotta siinĂ¤ on yhtĂ¤ paljon energiaa kuin kolmessa koivumotissa. Jos klapit on heitetty hĂ¤kkiin, niin kolmesta tĂ¤llaisesta heittomotista tulee pinottuna noin kaksi pinomottia. Jos taas joku ostaa pyĂśreĂ¤Ă¤ puuta ja kuntoilee sen klapeiksi, niin kiintomotista tulee noin puolitoista pinomottia. Pinon tilavuuteen vaikuttaa klapien pituus, lĂ¤pimitta ja ladontatapa. â&#x2013;

metsĂ¤Ă¤n

MARRASKUU 2010

â&#x2013; Apulaitteet tehostavat puiden pilkontaa. Riitta ja Hannu MĂ¤kinen polttopuita valmistamassa.

KUVA: ARI ERKKILĂ&#x201E;

Polttopuuliiketoiminta kasvaa TEKSTI: TUULA STRĂ&#x2013;MBERG, JAMK & ARI ERKKILĂ&#x201E;, VTT â&#x2013; Keski-Suomessa on polttopuun tuottajia noin sataviisikymmentĂ¤. Tavanomaiselle tuottajalle polttopuun myynti on sivutoimista. HĂ¤n hankkii raaka-aineen useimmiten omasta metsĂ¤stĂ¤Ă¤n ja myy luonnon kuivaaman koivupilkkeensĂ¤ Keski-Suomen alueelle. Viime lĂ¤mmityskaudella keskiverto tuottaja myi polttopuuta alle sata irtomottia. Polttopuuta kysytĂ¤Ă¤n yleensĂ¤ enemmĂ¤n kuin myyjĂ¤llĂ¤ on tarjottavaa. Suurimmalle osalle (83 prosenttia) toimivista tai aloittavista yrittĂ¤jistĂ¤ polttopuun tuotanto on sivutoimista. Vain yhdeksĂ¤lle yrittĂ¤jĂ¤lle polttopuun tuotanto on pĂ¤Ă¤toimista. Aloittamassa olevista uusista yrittĂ¤jistĂ¤ kaksi ilmoitti, ettĂ¤ polttopuun tuotanto tulee olemaan heille pĂ¤Ă¤toimista. Viime lĂ¤mmityskaudella 2009â&#x20AC;&#x201C;2010 Keski-Suomessa toimineet 110 yrittĂ¤jĂ¤Ă¤ myivĂ¤t yhteensĂ¤ 25000 irtokuutiometriĂ¤ polttopuuta. Ostetun polttopuun osuus kaikesta kĂ¤ytetystĂ¤ polttopuusta on kuitenkin vielĂ¤ varsin vĂ¤hĂ¤inen.

Tuotanto muuttuu ammattimaisemmaksi YrittĂ¤jien omien arvioiden perusteella polttopuun myyntimĂ¤Ă¤rĂ¤ kaksinkertaistuu Keski-Suomessa

lĂ¤hivuosien aikana. Polttopuun tuotanto on myĂśs yhĂ¤ enemmĂ¤n ammattimaista. Viime lĂ¤mmityskauden polttopuun mĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤ noin 60 prosenttia tuotettiin yrityksissĂ¤, joiden tuotannon koko oli alle 500 irtokuutiometriĂ¤. Jatkossa kuitenkin yritykset, jotka tuottavat yli 500 irtokuutiometriĂ¤ vuodessa, vastaavat valtaosasta polttopuutuotannosta. Polttopuuta viedĂ¤Ă¤n myĂśs yhĂ¤ enemmĂ¤n Keski-Suomen ulkopuolelle.

Kaupallinen polttopuu pĂ¤Ă¤osin koivupilkettĂ¤ Kaupallisesta polttopuusta myytiin 87 prosenttia pilkkeinĂ¤, loput halkoina, polttorankana ja muuna polttopuuna. MyydystĂ¤ polttopuusta 75 prosenttia oli koivua. Koneellinen kuivaus oli kĂ¤ytĂśssĂ¤ 19 prosentilla yrittĂ¤jistĂ¤.

Polttopuun raaka-aineesta 45 prosenttia oli hankittu yrittĂ¤jĂ¤n omasta metsĂ¤stĂ¤. Loput raaka-aineesta ostettiin metsĂ¤nhoitoyhdistyksiltĂ¤ ja muilta metsĂ¤nomistajilta. Kun toiminta ammattimaistuu, niin myĂśs ostetun raaka-aineen mĂ¤Ă¤rĂ¤ kasvaa. Polttopuun tuottajat markkinoivat polttopuuta suhteellisen vĂ¤hĂ¤n. Useimmilla yrittĂ¤jillĂ¤ on vakioasiakkaita, joille puut myydĂ¤Ă¤n. LisĂ¤ksi polttopuuta markkinoidaan tai tullaan markkinoimaan netissĂ¤ HalkoliiterissĂ¤ (16 prosenttia vastaajista), lehdessĂ¤, omilla kotisivuilla, kauppojen ilmoitustauluilla ja jakamalla mainoksia. PolttopuuyrittĂ¤jĂ¤t tekevĂ¤t melko vĂ¤hĂ¤n yhteistyĂśtĂ¤. Verkostoituminen kuitenkin kiinnosti 41 prosenttia toimivista tai toimintaansa aloittavista polttopuun tuottajista. Verkostoitumisesta kiinnostuneet toivoisivat lĂśytĂ¤vĂ¤nsĂ¤ apua polttopuiden kuljetusongelmiin, markkinointiin sekĂ¤ raaka-aineen hankintaan. Vastaavasti 13 yrittĂ¤jĂ¤Ă¤ ilmoitti voivansa auttaa joissain nĂ¤issĂ¤ ongelmissa, joihin muut kaipasivat apua. â&#x2013; Kirjoittajat Tuula StrĂśmberg on JyvĂ¤skylĂ¤n ammattikorkeakoulun opiskelija ja Ari ErkkilĂ¤ on VTT:n erikoistutkija.

â&#x2013; Eri polttopuutuotteiden osuus myydystĂ¤ polttopuusta lĂ¤mmityskaudella 2009â&#x20AC;&#x201C; 2010. PolttopuuyrittĂ¤jĂ¤t ostavat yli puolet kĂ¤yttĂ¤mĂ¤stĂ¤Ă¤n raaka-aineesta. HyvĂ¤Ă¤ raaka-ainetta on suora ja vĂ¤hĂ¤oksainen koivukuitu, josta saadaan tasalaatuisia, halkaistuja klapeja. Ohut rankapuu ei klapimarkkinoille kelpaa.

Selvitys osa polttopuuliiketoiminnan kehittĂ¤mishanketta Selvitys Keski-Suomen polttopuun tuottajista tehtiin Keski-Suomen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelmassa kĂ¤ynnistyneessĂ¤ lĂ¤mpĂśyrittĂ¤jyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittĂ¤mishankkeessa. Selvityksen teki JyvĂ¤skylĂ¤n ammattikorkeakoulu. Hankkeen pĂ¤Ă¤rahoittaja on KeskiSuomen ELY-keskus Euroopan maatalousrahastosta. Hankkeen

vetĂ¤jĂ¤nĂ¤ toimii KeskiSuomen metsĂ¤keskus. Tehdyn markkinaselvityksen tulosten pohjalta hankkeessa tarkastellaan vielĂ¤ uusia Keski-Suomeen sopivia verkottuneen polttopuuliiketoiminnan vaihtoehtoja. Hankkeen etenemisestĂ¤ tiedotetaan seminaareissa ja raporteissa, jotka lĂśytyvĂ¤t MetsĂ¤keskuksen kotisivuilta www. metsakeskus.fi/ks.

LLĂ¤mmityskattilat Ă¤

Suurillekin puille nopein on Hakki Pilke 1X

t maks. 37 cm puulle t iso 6,9 tn halkaisusylinteri t automaattinen halkaisun nopeutus, terĂ¤ketjukatkaisu

t 2,2 m syĂśttĂśkuljetin ja 4 m poistokuljetin

TTULIMAX (15-1000kW) na Vakio an a 6 - o s s e va i hal k a r Ă¤ te aterĂ¤) . 4- os (Norm

ENNAKKOHINTA!

6.935,-

t QPMUUPBJOF IBLF QFMMFUUJ UVSWF tt UVVCJSBLFOUFJOFO QZTUZLPOWFLUJP t UFIPLBT MĂ&#x160;NNĂ&#x161;O UBMUFFOPUUP t QJULĂ&#x160; QVIEJTUVTWĂ&#x160;MJ

PPellettipolttimet

VVELMAX (15-400kW)

t t TPWFMUVV MĂ&#x160;IFT LBJLLJJO LJJOUFĂ&#x160;O polttoaineen kattiloihin t t LFTUĂ&#x160;WĂ&#x160; SBLFOOF tt BVUPNBBUUJOFO TZUZUZT KB QPMUPOPIKBVT tt IFMQQP IVPMUBB

+toim.kulut

Ennakkohinta (sis alv. 23%) voimassa 15.12.2010 saakka. Ennakkoon ostetuissa vakiona 6-osaan halkaiseva terĂ¤. www.k-maatalous.ďŹ

K-MAATALOUS

H lliti 7, 7 42800 HaapamĂ¤ki H Hallitie puh. 010 774 5000

info@htenerco.fi www.htenerco.fi

metsään

MARRASKUU 2010

METSO-ohjelma nosteessa Rahoitustaso kohonnut, lisääntyvätkö tarjoukset? TEKSTI: AUVO HAMARUS, KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS ■ Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn kolmas toimintavuosi alkaa olla lopuillaan ja kuusi vuotta on vielä jäljellä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut tänä vuonna käyttöönsä ensimmäistä kertaa merkittävämmän summan varoja metsiensuojelusta maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Tälle vuodelle saatu 2,5 milj. euroa näyttää riittävän. Myös parille seuraavalle vuodelle on luvassa merkittävää rahoitusta.

■ Lahopuustoiset kangasmetsät ovat halutuja METSO-kohteita. Jos sellainen metsästäsi löytyy niin voit ottaa yhteyttä ELYkeskukseen tai metsäammattilaisiin.

MYYDÄÄN

puubrikettiä lämmitykseen • omakotitalot • maatilat • liike- ja teollisuuskiinteistöt • aluelämpölaitokset Noutaen tai paikalle tuotuna Tiedustelut ja myynti puh. 0400 755 470 Paavo Pennanen

PRM – Briketöinti Oy Pihtipudas

Arvokkaita metsäluontotyyppejä ovat esimerkiksi erityyppiset lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, rehevät suot, lähteiköt sekä puustoltaan luonnontilaiset kalliot ja jyrkänteet. Luontoarvoina kohteilta odotetaan pääosin iäkästä puustoa tai vaihtoehtoisesti luontaisesti kehittyneitä nuoria metsiä, joissa olisi mielellään lahopuuta pysty- tai maapuuna. Erityisarvoina nousevat esille esimerkiksi haavan, tervalepän tai metsälehmuksen esiintyminen.

Suojelusopimuksia tehty 600 hehtaaria Metsien suojelukohteiksi haetaan hyvinkin vaihtelevan laajuisia metsäisiä alueita, joilla odotetaan olevan arvoa metsien monimuotoisuuden suojelun kannalta. Toteutuneiden metsiensuojelualueiden pinta-alat ovat Keski-Suomessa vaihdelleet yhdestä hehtaarista yli 60 hehtaariin. Suojeltavia kohteita on ollut käsittelyssä Keski-Suomessa kaikkiaan jo 2.000 hehtaaria, joista noin 600 hehtaaria on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi.

METSO perustuu aina vapaaehtoisuuteen METSO-kohteen suojelu ei voi tulla vireille, ellei maanomistaja suhtaudu siihen myötämielisesti. . Suojelusta aiheutuvien haittojen korvaamisessa lähdetään liikkeelle käyvän arvon määrittämisestä. Sopimus syntyy vasta,

kun maanomistaja hyväksyy esitetyn korvauksen. Pysyvästä suojelusta yksityishenkilöille maksettava korvaus on myös verovapaata. METSO-korvaus muodostaakin mielenkiintoisen kilpailutekijän perinteisen metsätalouden rinnalle. METSOsta löytyy tietoa esimerkiksi internetin sivuilta www. metsonpolku.fi. Tietoa voi kysyä ELY-keskuksen lisäksi myös metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskuksen metsäneuvojilta. He voivat myös avustaa metsänomistajia mm. kohteiden hinnoittelussa ja toimivat metsänomistajien tukena sopimusta tai kauppaa tehtäessä.

Tavoitteena pysyvä suojelu Metsiensuojelussa tähdätään etenkin pysyväisluonteisiin suojelusopimuksiin, joista maksetaan alueen arvon kattava kokonaiskorvaus. Joskus voi myös 20-vuotinen määräaikainen suojelusopimus olla mahdollinen. Määräaikaisissa sopimuksissa korvaus perustuu odotettavissa oleviin haittoihin. Asian vireille tulosta ELY-keskuksen rauhoituspäätökseen ja korvausten maksamiseen kuluu aikaa hyvien kohteiden osalta vain muutamia kuukausia. METSO on uusi mahdollisuus metsänomistajalle, joka haluaa säilyttää osan metsäkiinteistöstään luonnontilaisena. METSOohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa suotuisa kehitys vuoteen 2016 saakka. Valtakunnallisesti ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat tosi korkealla, mutta määrärahojen niukkuus ei ainakaan tässä vaiheessa näyttäisi olevan esteenä METSOn nousemiselle ansaitsemaansa lentoon. ■

metsään

MARRASKUU 2010

Metsäpalvelua

www.metsakeskus.fi

Landtek Oy Risto Inna • Kestäviä klapisäkkejä polttopuiden valmistajille. Useita malleja. Tilaukset netistä: www.klapisakki. fi tai soita puh. 040 701 6008. Maaseutumiljöö Lehmonen LKV Olavi Lehmonen • Maa- ja metsätilojen kiinteistövälitys. Arviokäynti maksuton. P. 040 510 6933, sp: maaseutumiljoo.lehmonen@gmail.com

Pilkkeiden keinokuivaus -seminaari VUOSI 2011 to 11.11. Petäjävedellä, Auditorio Miilu. Osallistumismaksu 25 €. Lisätietoja: Metsäveroilmoituksen Veli-Pekka Kauppinen 0400 545 529. täyttö tutuksi ke 2.2. ja ke 16.2.2011 klo 18–20.30 Koko perheen metsänomistajapäivä Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Puun la 13.11. klo 10–15 Seinäjoella, Aree- myyntituloverotuksen ja al-verotuksen na. Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan met- perusteet ja veroilmoituksen täyttöessäkeskus puh. 020 772 6700 imerkit. Hinta 30 €, alv 0%, kahvitarjoilu. Sama sisältö molempina iltoina. Metsään Peruskurssi -ilta Lisätietoja: Petri Kilpinen puh. 0400 ti 16.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, 543 856 Kauppak. 19 C. Illan teemana metsäomaisuuden hoito. Osall. maksu 15 €. Metsään ABC -päivä la 12.2.2011 klo 10–15 Jyväskylässä. Pilkekoneet ja kuivurit tutuksi Hyödyllinen starttipäivä uusille metsänke 17.11. klo 9.30–15.00 Haapajärvel- omistajille. Osall. maksu 20 €. Lisätielä. Linja-autokuljetus Keski-Suomesta, toja: Petri Kilpinen puh. 0400 543 856. osall.maksu 40 e. Lisätietoja: VeliPekka Kauppinen 0400 545 529. Metsään ABC -retki la14.5.2011 klo 10–15 Jyvässeudulla. Metsään Peruskurssi -ilta Metsään ABC -päivässä opittuja asiti 23.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, oita kerrataan käytännön metsäretkellä. Kauppak. 19 C. Illan teemana met- Osallistumismaksu 20 euroa. Lisätietosäverotus. Osallistumismaksu 15 €/ilta. ja: Petri Kilpinen puh. 0400 543 856.

METTE metsätalouden kirjanpito-ohjelma • excel-pohjainen ohjelma metsätalouden tarpeisiin • vain 39,50 euroa / verovuosi 2010

www.metsavero.fi

Toimihenkilökuulumisia ■ Luonnonhoidon asiantuntijoiden Pirita Soinin (Saarijärvi) ja Mari Pänkäläisen (Keuruu) määräaikaiset työsuhteet on muutettu toistaiseksi voimassaolevaksi. Samoin on vakinaistettu määräaikainen metsäsuunnittelija Tuomo Kauppinen (Saarijärvi). Metsäsuunnittelija Heikki Kasurinen Hankasalmella on sairas-

nen ■ Reini Pohjo

Lisätietoja metsäkeskuksesta: Veli-Pekka Kauppinen 020 772 7903

Muuta:

Mielenkiintoisin juttu oli mielestäni:

Hyödyllisin juttu oli mielestäni:

ANNA PALAUTETTA

Tilaan julkaisut:

Tilaan maksuttoman uutiskirjeen tähän sähköpostiosoitteeseen:

Tilaan maksuttoman Metsään ABC -vihkosen

(sis. mm. metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja muuta perustietoa)

Koulutus ja tapahtumat Metsäluonto

Uusi osoite:

Vanha osoite (liimaa lehdestä osoitekohta): Rahoitustuet metsänhoitoon

Maatilojen lämmitysratkaisut

Metsään ABC -ensineuvonta

Tutustu palveluun osoitteessa: www.metsakeskus.fi > palvelut ja ota yhteyttä bioenergianeuvojaamme Veli-Pekka Kauppiseen puh. 020 772 7903. Palvelun käyttö on maksutonta niin metsänomistajalle kuin yrittäjälle. ■

Internetpalvelut

Tutustu maksuttomaan palveluun

Ojitusalueiden kunnostus

Metsämaisteri Ky:n Reini Pohjonen on aktiivinen Metsään Palstat -palvelun käyttäjä. Hän on myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon palvelun kautta on työtilauksia saanut. – Minun toimialueellani pohjoisessa Keski-Suomessa on työkohteita löytynyt palvelusta ihan mukavasti. – Tosin erot työkohteiden määrissä kuntien välillä vähän ihmetyttävät, toisissa on todella paljon työkohteita ja toisissa kunnissa ei mitään, pohtii Reini ja toivoo, että kohteita olisi tasaisemmin.

✃

Saarijärveläisellä metsänomistajalla Tarja Peltolalla on hyviä kokemuksia palvelusta. Hän yleensä tarttuu itsekin ilomielin raivaussahaan ja jälkeä syntyy, mutta kun eteen sattui haastavampi kohde niin hän päätti turvautua ammattiapuun. Kiireellinen raivauskohde ilmoitettiin Palstatpalveluun ja ei aikaakaan kun yrittäjältä tuli työtarjous. – Kohde oli syrjäinen ja tiettömän matkan takana, joten

Työkohteita löytynyt hyvin

– Palvelun hyvä puoli on suorat yhteydet maanomistajan ja työn tekevän yrittäjän välillä ilman välikäsiä. Näin yrittäjä saa työstään palautteen suoraan maanomistajalta ja maanomistajalla välikäsien puuttuminen näkyy laskussa, Reini Pohjonen vinkkaa. Mitä enemmän metsänomistajat ilmoittavat työkohteita sitä paremmin useammat toimijat käyttävät palvelua aktiivisesti ja sitä enemmän työtarjouksia metsänomistaja saa vertailtavakseen. Näin syntyy tervettä kilpailua, josta jokainen metsänomistaja hyötyy.

Metsätiet

OSOITTEENI ON MUUTTUNUT

■ Maksuton Metsään Palstat -palvelu päästää metsänomistajan pälkähästä. Ilmoita metsänhoitokohteesi palveluun ja keskity muihin kiireisiisi kunnes kohteesta kiinnostuneet yrittäjät lähestyvät sinua työtarjouksellaan. Tarjouksista valitset itsellesi sopivimman ja jätät työt ammattilaisen hoidettavaksi.

en sinne yksin ollut valmis menemään. Ja halusin myös varmistua, että työ tulee hoidettua kemera-tukisäädösten mukaiseen kuntoon. Olin kyllä mukana ja yhdessä yrittäjä Reini Pohjosen kanssa raivattiin noin kolmen hehtaarin ala, kertoo Tarja tyytyväisenä.

Täytä, leikkaa irti ja jätä postilaatikkoon. Postimaksu maksettu.

Metsää pitäisi raivata mutta aika ei riitä

HALUAN LISÄTIETOA

Mikä avuksi?

Osoitemuutoksissa on ilmoitettava myös se vanha osoite, jonka mukaisesti lehti on teille tullut.

https://palstat.metsakeskus.fi

■ Tarja Peltonen ilmoitti raivausta vaativan palstansa Metsään Palstat -palveluun ja löysi työlle tekijän helposti. KUVAT: VELI-PEKKA KAUPPINEN EN

TEKSTI: INKERI JÄRVINEN

lomalla ensi vuoden alkupuolelle. Häntä tuuraa metsäsuunnittelija Arto Vuorinen. Luonnonhoitopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela on vuorotteluvapaalla vuoden loppuun saakka. Häntä tuuraavat Pirita Soini ja Mari Pänkäläinen. Metsävarapalvelut-tiimiin Jyväskylän toimipisteeseen on palkattu määräaikaisiksi vuoden loppuun metsätalousinsinöörit Hannu Havu ja Ari Lamminaho. ■

Ota askel helppoon metsänhoitoon ja ilmoita hoitoa tarvitsevat palstasi maksuttomaan verkkopalveluun.

Tila-arviot (Metsään Arvo)

Metsään Peruskurssi -ilta ti 9.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Illan teemana harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen. Osallistumismaksu 15 €/ilta.

tapahtumia

Metsään Metsäsuunnitelma

VUOSI 2010

metsään

MARRASKUU 2010

”

Vanhassa vara parempi

A-Puu luottaa perinteisiin toimintatapoihin TEKSTI JA KUVAT: ANNA-LEENA PÄNKÄLÄINEN ■ Muuramessa sijaitseva A-Puu Oy on toiminut runsaat neljä vuosikymmentä puutuotealalla. Yhtiö on halunnut tietoisesti pysyä pienenä perheyrityksenä vahvuutenaan vankka ammatti- ja käsityöläistaito.

■ Paavo Ahonen ja hänen tyttärensä Mia Pietikäinen luotsaavat yksissä tuumin A-Puuta. Myös Paavon poika Kari työskentelee perheyrityksessä.

YHTEYSTIETONI

Nimi:

Osoite:

Puhelin: Sähköposti:

Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nimi / Rnro:

Perheyrittäjyys – voimavara ja elämäntapa

Metsäkeskus maksaa postimaksun

Keski-Suomen metsäkeskus INFO: PÄÄTO Tunnus 5004620 00003 Vastauslähetys

Keski-Suomi

metsäkeskus

Paavo Ahosen molemmat lapset Kari ja Mia työskentelevät yhtiössä. Isä-Ahonen on virallisesti eläkkeellä, mutta on edelleen mukana yrityksen päivittäisissä toiminnoissa. – Meidän talossamme ei ole johtajia, kertoo Mia Pietikäinen ja jatkaa, että toki meillä kolmella on omat vastuualueemme, mutta tarvittaessa pystymme tekemään toistemme töitä ristiin. Mia Pietikäinen vastaa yhtiön myynnistä, taloushallinnosta ja markkinoinnista. Paavo Ahonen hoitaa raakapuun ostot ja Kari Ahonen ostot, myynnin ja hirsirakennukset. Jokainen heistä on valmis hyppäämään myös pyöräkuormaajan pukille ja tarttumaan muihinkin käytännön töihin. Perheyrittäjyyden kautta on A-Puussa saavutettu vahva sitoutuminen. Pieni seitsemän hengen työyhteisö, hyvä asiakaspalvelu ja hioutunut ammattitaito

✃

Haluan, että lähetätte tämän maksuttoman Metsään-lehden myös seuraavalle henkilölle (nimi ja osoite):

A-Puun syntyjuuret juontavat 60-luvulle, jolloin korpilahtelainen Paavo Ahonen ostiti enoltaan Ah lt kentk t täsahan ja ryhtyi kiertelemään ympäri Keski-Suomea sahaamassa isäntien tukkeja lankuiksi ja laudoiksi. Työlle ahne sahuri harjoitti ammattiaan toiminimellä 80-luvun alkupuolelle Korpilahdella, kunnes muutti liiketoimensa Muurameen. Nyttemmin 2,5 hehtaarin suuruisella tontilla sijaitsevat asianmukaiset toimitilat tukkipuiden jalostamiseen ja hirsirakentamiseen. 80-luvun puolivälissä yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi, ja pari vuotta sitten yrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos.

ovat yrityksen tärkeimpiä ov o tu u tukijalkoja. – Tunnemme tarkkaan puun puu u käyttäytymisen eri olosuhteissa, olos u koska olemme toimineet toimin ne alalla vuosikymmenet, vakuuttaa vakuutt ta Mia Pietikäinen ja lisää, että tyy tyytyväisyyttä yt hänen omiin työpäiv vi työpäiviinsä tuovat työn vaihtelevuus kiintoisine k asiakkaineen sekä puu pu itsessään, joka moniilmeise en luonnonmateriaalina ilmeisenä haastaa haasta a tekijänsä jatkuvasti. Vuosikymmenten Vuos si saatossa A-Puun A-Puu n asiakaskunnasta on muodostunut muodos d monipuolinen: joukosta löytyy niin yksityishenkilöitä, rakennusliikkeitä kuin julkinen sektorikin. – Koska olemme myös erikoispuutavarantoimittaja ja pystymme tekemään erilaisia profiileja, ovat muiden muassa Merenkulkuhallitus ja Museovirasto hankkineet meiltä erityistarpeisiinsa puutavaraa, selvittää Mia Pietikäinen.

Laadukas puu – A ja O A-Puu Oy ostaa tarvitsemansa raakapuun lähiseudulta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry toimii yhtiölle liki sataprosenttisena puukaupanvälittäjänä. – Tämä tapa sopii meille, koska se säästää aikaa ja vaivaa, toteaa Paavo Ahonen ja lisää, että me osaamme sahaamisen ja puun jalostamisen ja haluamme keskittyä niihin tehtäviin. Myös puun laatuun on Ahonen ollut tyytyväinen. Yhtiössä käytetään noin 6000 kuutiometriä tukkia vuodessa ja se on tällä erää 95 prosenttisesti mäntyä. Koivuakin käytetään, kun tarvitaan kovaa puuta, mutta sen tarve on marginaalista.

Hirsirakentamisen ammattilainen Hirsirakennukset, käsittäen omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, saunat, aitat ym. piharakennukset, ovat kuuluneet A-Puun tuotevalikoimaan parikymmentä vuotta. Tyypillinen asiakas on keski-ikään ehtinyt tai sen ylittänyt, perinteisen rakennustyylin kannattaja, joka hankkii talon kakkosasunnokseen.

– Asiakkaamme ovat mieltyneet mummonmökki-tyylisiin, pinta-alaltaan 25–75 neliömetrin suuruisiin taloihin ja he haluavat olla itse mukana rakennushakkeessa, kuvailee Mia Pietikäinen ja jatkaa, että meiltä harvemmin kysytään avaimet käteen -periaatteella toimitettuja taloja, vaikka niistäkin olemme tarvittaessa valmiit tekemään kaupat. Hirsitalorakentaminen on rajusti kilpailtu toimiala Suomessa. Mia Pietikäinen sanoo, etteivät A-Puun hirret ole kilpailijoita parempia, mutta heidän työn laatunsa ja toimintatapansa kestävät vaativimmankin vertailun. – Toimintaamme leimaavat turvallisuus ja perinteikkyys. Pelaamme kaikessa varman päälle ja vastaamme tuotteistamme loppuun saakka, emmekä tavoittelekaan alan viimeisiä trendejä. A-Puun työntekijät ovat hirsirakentamisen ammattilaisia ja osa heistä on viihtynyt talossa pitkään. Paavo Ahonen ja Mia Pietikäinen harmittelevat, ettei metsä- ja puutuoteteollisuus vedä tänä päivänä nuoria puoleensa. Fyysisesti raskas ulkotyö kiinnostaa aniharvoja. Oman yrityksen tulevaisuus ei silti huoleta. – Olemme omavarainen ja omatoiminen pienyritys suurten joukossa. Olemme löytäneet oman segmenttimme ja pysymme siinä. ■

yritysinfo

■ Kotikontu-malliston Varpu, johon on tehty tornilaajennus Kasvu. KUVA: A-PUU OY A-Puu Oy • perustamisvuosi: 1966 • tuotteet: hirsirakennukset, puutavaratoimitukset • henkilöstö: 7 • liikevaihto: 1,6 M € • A-Puulla on Muuramessa myös puutavaramyymälä.