M- Suomen Posti Oyj
metsään METSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI
Raivaussaha pelastaa taimet METSO suojelee ja palkitsee Varastoi polttopuut kuivaksi
LOKAKUU 2009
2
pääkirjoitus ARI EINI, JOHTAJA
Metsästä on moneksi KULUNUT SYKSY on ollut yksi kauneimmista miesmuistiin. Pirteä syyssää on tarjonnut oivan tilaisuuden metsien monipuoliseen käyttöön: taimikoiden varhaishoitoon, perkaukseen ja täydennysistutukseen, marjojen ja sienten keräilyyn, virkistävään ulkoiluun ja luonnon havainnointiin. ERINOMAISEN VAIHTOEHDON vapaapäivän viettoon tarjoaa Pirkanmaan puolella oleva Mäntän tehdastaajama museoineen. Gösta Serlachiuksen taidemuseossa vierailija mykistyy mestariteosten edessä. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg ja lukuisat muut suomalaisen taiteen kultakauden edustajat ovat tauluineen tuttuja kaikille suomalaisille jo alakoulun kirjojen sivuilta. Vierailu taidemuseoon kertoo loistavasti suomalaisten suhteesta metsään ja luontoon, museo teoksineen on osa suomalaisen metsäsektorin historiaa. Automatka Muuramesta Jämsänkosken kautta Mänttään esittelee kulkijalle puolestaan metsäsektorin nykyisyyttä. Vaikka tämänvuotisia uudistushakkuualoja näkyy valitettavan vähän, kielii metsien ikärakenne mittavasta puunjalostustoiminnasta. Tienviitta kertoo läheisestä metsäalan oppilaitoksesta. Jämsänkoskella ja Mäntässä valtavat paperitehtaat muistuttavat matkailijalle, miten täydellinen
metsään
Päätoimittaja: Ari Nikkola
TALOUSTAANTUMA ON VÄHENTÄNYT metsäteollisuuden puunkäyttöä. Ainakin massa- ja paperiteollisuuden osalta puunkäytön väheneminen on osin pysyvää. Varkauden kaltaisen integraatin alasajo näkyisi varmasti myös keskisuomalaisen puun kysynnässä ja hinnassa – puhumattakaan, että kipeitä päätöksiä kohdistuisi oman maakuntamme isoihin puunjalostuslaitoksiin. Koska teollisuus ei näytä enää tarvitsevan kaikkea metsissämme kasvavaa puuta, on kysytty, onko nykyinen metsälaki uudistamis- ja muine velvoitteineen tarpeellinen. Kun metsälakia alettiin keväällä työstää vastaamaan paremmin nykyisen perustuslakimme vaatimuksia, katsottiin tilaisuus sopivaksi oikoa myös joitakin sisältökysymyksiä. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN toukokuussa lausunnolle toimittama lakiesitys sai kentältä tyrmäävän vastaanoton. Esitys olisi tiukentanut lain vaatimuksia ja tuonut lisää byrokratiaa. Metsäalan toimijat olivat yhtä mieltä siitä, että esityksen suunta on väärä. Ministeriö on ilmoittanut korjaavansa
JYVÄSKYLÄ
LOKAKUU 2009
Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti
Julkaisija: Metsäkeskus Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 7727 800
keskisuomalainen metsäsektorin arvoketju onkaan: metsänomistaja on löytänyt kaikelle kasvattamalleen puulle ostajan, ja toisinpäin, teollisuus on löytänyt lähiseudulta kaikenlaista puuta jalostettavaksi.
Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä, 30.10.2009 Painos: 20 000 kpl
Toimitussihteeri: Raisa Frondelius
Osoitteet: Metsäkeskuksen asiakasrekisteri
Toimitus: Ari Nikkola, Raisa Frondelius, Petri Kilpinen, Jaakko Kaipainen, Kari Vääränen
Osoitemuutokset: Inkeri Järvinen p. 020 7727 813 inkeri.jarvinen@ metsakeskus.Þ.
Kannen kuvassa: Kari Vääränen Kuva: Raisa Frondelius
ISSN 1797-2310 ISSN 1798-2634 (verkkolehti)
metsäkeskus Keski-Suomi
www.metsakeskus.fi
Kauppakatu 19 B PL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801 s-posti: ksmk@metsakeskus.Þ ja etunimi.sukunimi@metsakeskus.Þ
HANKASALMI
KUHMOINEN
JOUTSA
PIHTIPUDAS
Keskustie 32, PL 24 41521 Hankasalmi 020 7727 931
Yhdystie 4, 19650 Joutsa 020 7727 866, faksi 020 7727 850
JÄMSÄ
Säterintie 4, 42100 Jämsä 020 7727 824 faksi 020 7727 860
KARSTULA
Ryssäntie 3, 43500 Karstula 020 7727 871 faksi 020 7727 870
KEURUU
Keuruuntie 15, PL 105 42701 Keuruu 020 7727 883 faksi 020 7727 880
Pukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen 020 7727 941
Asematie 7, PL 11 44801 Pihtipudas 020 7727 894 faksi 020 7727 890
SAARIJÄRVI
Sivulantie 11, PL 53 43101 Saarijärvi 020 7727 904 faksi 020 7727 900
VIITASAARI
metsälain nyt perustuslain vaatimukset täyttäväksi; sisältökysymyksiin palataan ajan kanssa uudestaan ensi keväänä. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä kiinteämmältä metsänomistajien, metsäteollisuuden ja yhteiskunnan kolminaisuus ja yhteinen etu vaikuttaa: olemme kaikki riippuvaisia toisistamme, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Mahdollisesti vielä aiempaa vapaampi metsälaki tulee entisestään korostamaan metsänomistajan vastuuta metsäomaisuutensa hyvästä hoidosta. Hyvin ja monimuotoisesti hoidetut metsät ovat paras keino osoittaa valtiovallalle, että positiivisella, avoimella ja palkitsevalla metsäpolitiikalla päästään parempiin tuloksiin kuin tiukentamalla lakeja. Hyvin hoidetut metsät ovat myös paras keino turvata mahdollisuudet metsien monipuoliseen käyttöön ja metsien säilyminen osana suomalaista hyvinvointia. Syysterveisin
Metsäsuunnittelupalvelut • • • •
Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat Metsänarvioinnit Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille Laskelmat metsävaratietokannasta
Metsälakipalvelut
• Metsälainsäädännön neuvonta • Metsälakien noudattamisen valvonta • Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen • Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin
Metsätyöpalvelut
• Luontohankkeiden toteutus • Tiekuntaneuvonta • Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut
Metsätietopalvelut Neuvontapalvelut • Bioenergia • Metsänhoito
• Luonto, ympäristö, maisema • MetsäsertiÞointi, Metsätyöt
Keskitie 8, 44500 Viitasaari 020 7727 911 faksi 020 7727 910
Koulutuspalvelut • Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisille
ÄÄNEKOSKI
Tiedotuspalvelut • Metsään-lehti • Sähköpostitiedotteet • Esite- ja julkaisutuotanto • www.metsakeskus.Þ
Torikatu 6 B 6, PL 95 44101 Äänekoski 020 7727 924 faksi 020 7727 920
Kehittämishankkeet • Metsätalous • Ohjelmatyö
• Maaseudun kehittäminen
Neuvontaa 020 692 555 tai asiakaspalvelu@metsakeskus.fi
3
LOKAKUU 2009 JUTTUVINKIT 0400 626 492 ARI NIKKOLA
KUVA: KUVAPÖRSSI OY
Syysmetsässä ■ Raivausveitsi on taimien pelastamisessa hyvä apuväline.
KUVA: RAISA FRONDELIUS
Tässä lehdessä: METSO lentoon vapaaehtoisesti Metsien monimuotoisuutta turvaava METSO-ohjelma käynnistyy ensi vuonna. Ohjelman eteneminen riippuu metsänomistajien innokkuudesta, sillä metsien suojelu on täysin vapaaehtoista. Luontokohteen suojelusta voi tehdä 10 vuoden määräaikaisen sopimuksen metsäkeskuksen kanssa, jolloin maanomistajalle korvataan puuntuotannon tulonmenetyksistä aiheutuvat kustannukset. Kohteen voi myös suojella pysyvästi perustamalla yksityisen suojelualueen tai myymällä kohteen valtiolle. Keski-Suomessa METSOkohteiksi kaivataan etenkin pienvesien lähiympäristöjä, puustoisia soita ja lehtoja.
Kannattaako jatkuva kasvatus? Jatkuva kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle: eri-ikäisiä puita taimista tukkipuihin kasvatetaan metsässä sikin sokin, ja hakkuissa poistetaan lähinnä suuria puita. Jatkuvan kasvatuksen suurin ongelma on metsän uudistaminen. Taimet joutuvat kasvamaan puiden varjossa juuristokilpailun keskellä, minkä vuoksi ne kehittyvät hitaasti tai kuolevat. Joissakin kohteissa jatkuva kasvatus voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, mutta puuntuotannon kannalta siitä ei ole hyötyä.
s. 8–9
Visakoivu haastaa ja palkitsee Visakoivun kasvatus ei sovi laiskalle metsänkasvattajalle. Koivikon eteen on paiskittava lujasti töitä, koska visakoivu ei siedä kilpailua ja tarvitsee paljon valoa. Jos tavoitteena on kasvattaa arvokkaita sorvikelpoisia visakoivutukkeja, puiden haaroittuvat oksat on käytävä karsimassa joka vuosi. Sinnikäs kasvattaja saa työstään palkinnon, onnistunut työ voi tuoda huimat tulot. Multialaiselle Arto Riihiselle visakoivun kasvatus on ennen kaikkea mukavaa puuhastelua puiden parissa.
s. 10
Heinä taittuu hyvillä välineillä Taimikon varhaishoito on vaivattomampaa, kun ottaa avuksi hyvät työvälineet. Heinät ja vesakot voi polkea maahan kumisaappailla, mutta helpoimmin työ käy raivausveitsellä tai raivaussahalla, johon on asennettu kolmioterä. Syksy on varhaishoitoon sopivaa aikaa, sillä vihreät taimet erottuvat helposti kulottuneen heinän ja lehdettömien vadelmanvarsien joukosta. Varhaishoitoretkelle voi ottaa mukaan koko perheen ja nauttia samalla syksyisestä luonnosta.
s. 12
Metsä-TV selittää vaikeita termejä
s. 4–5
Varastoi vesi pois energiapuusta Jos energiapuun varastoi oikein, puun keskimääräinen kosteus laskee huomattavasti ja polttopuun laatu paranee. Hakkuutähde, kannot ja kokopuut kannattaa varastoida kuivapohjaisella, aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Energialaitokset määrittävät energiapuusta maksettavan hinnan energiasisällön perusteella, joten oikeaoppisella varastoinnilla metsänomistaja voi kasvattaa myös energiapuusta saatavia tuloja. Mitä vähemmän puussa on vettä, sitä suurempi on sen energiasisältö.
s. 6–7
Internetissä toimiva Metsä-TV sisältää kolmisenkymmentä videota, joissa kerrotaan metsänhoidon eri muodoista ja työlajeista käytännönläheisesti. Videot auttavat ymmärtämään metsäalan termejä ja madaltavat metsänomistajan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Metsänomistajilta uusi verkkopalvelu on saanut hyvää palautetta.
s. 13
■ Metsään-lehden toimitus kävi tutkimassa Metsäntutkimuslaitoksen koealoilla Vesijaolla, kuinka jatkuvan kasvatuksen metsä uudistuu. Näkymät eivät aina vakuuttaneet.
KUVA: ARI NIKKOLA
Kaipaus tuoksuu metsissä näissä, joista kesä pois on lähtenyt. Heinät heilimoineet ovat korsien päissä. Horsmat valtoimenaan, punastuen räiskyvät Maaäiti ainaisessa synnytystuskassaan, nyt värillistä lakanaa hulmuttaa… Kaukana metsien, vuorien takana, ilta silmää iskee… Ja peittää kohta tummaan lakanaan, koko maan… Lämpimässä tuvassa ikkunaverhojen takana. Kaksi nuorta, palavasti rakastaa… Äsken vielä oli kesä. Vihreänä metsät, maat. Porottava kuumuus. Onnea täynnä lintujen pesät… lehdot lauluja tulvillaan. Ja niityt mitä ihaninta kukkalakanaa… Nyt ruskassa luonto loimuaa. Puista värikkäistä lehdet putoaa. Ja kaipaus tuoksuu metsissä näissä, joista kesä pois on lähtenyt… Pian luonto tanssii omissa häissään, puvun valkean saa… Ylle virran, halla harmaata pitsiä jo kutoo… Seija Alaukko, Vesanto
Runoniekat Julkaisemme mielellämme lukijoidemme runoja. Runoja voi postittaa metsäkeskukseen, osoite viereisellä sivulla tai sähköpostitse inkeri.jarvinen@metsakeskus.fi
4
METSOlla
ja metsolla on eroa
TEKSTI: SEIJA TIITINEN-SALMELA, SEIJA.TIITINEN-SALMELA@METSAKESKUS.FI
■ Kun metso nousee kuusikossa siivilleen, sen kuulee
– nousu on vakaata ja varmaa. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan METSO-ohjelman nousukiito on vasta alkamassa. Keski-Suomessa ohjelman tavoitteena on turvata 8 500 hehtaaria elinympäristöjä luonnonsuojelulain keinoin. Ympäristötuella pyritään suojelemaan 5 200 hehtaaria määräaikaisin sopimuksin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden edistämiseksi laadittu METSO-ohjelma käynnistyy toden teolla ensi vuonna. Metsäkeskuksiin on tulossa 10 miljoonaa euroa arvokkaiden elinympäristöjen vapaaehtoiseen suojelemiseen. Ympäristökeskukset saavat varoja lähes kolminkertaisen määrän. METSO-ohjelma on täysin vapaaehtoinen, joten sen eteneminen riippuu maanomistajien innokkuudesta. – Keski-Suomessa ohjelmaa ei tähän mennessä ole varsinaisesti markkinoitu, mutta maanomistajat ovat silti ilahduttavasti tarjonneet luontokohteita suojeltavaksi METSO-rahoituksella, kertoo Auvo Hamarus Keski-Suomen ympäristökeskuksesta.
Vaihtoehtoina pysyvä tai määräaikainen suojelu Ympäristökeskus pyrkii saamaan luontokohteet pysyvään suojeluun. Maanomistaja voi joko myydä luontokohteensa valtiolle tai perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen, jolloin kohde säilyy edelleen hänen omistuksessaan. Pysyviksi suojelun kohteiksi soveltuvat etenkin vanhat kangasmetsät, puustoiset suot ja pienvesien ympäristöt. Metsäkeskukselta maanomistaja voi saada ympäristötukea, joka tarkoittaa määräaikaista sopimusta: luontokohde jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle kymmeneksi vuodeksi. KeskiSuomessa tärkeimpiä ympäristötukikohteita ovat pienvesien lähiympäristöt, mutta myös puustoiset suot ja lehdot ovat haluttuja suojelukohteita. Joillakin METSO-kohteilla
on tarpeen tehdä myös luonnonhoitotöitä. Jos esimerkiksi korvessa on yksittäisiä ojia, niitä voidaan tukkia. Lehdoista voidaan poistaa kuusia, ja lähteitä voidaan kunnostaa. Nämä työt rahoitetaan myös kestävän metsätalouden rahoituslaista luonnonhoitohankkeina. Keski-Suomessa on tähän mennessä ollut vuosittain noin 500 000 euroa käytettävänä ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin. METSO-ohjelman myötä saadaan 200–300 000 euroa lisää.
■ Luonnontilaiset puronvarret ovat arvokkaita METSO-kohteita varsinkin, jos puustossa on vanhoja ja kuolleita lehtipuita. KUVA: METSÄKESKUKSEN ARKISTO
Kohteille on tarkat valintakriteerit METSO-ohjelmaan valittavilla luontokohteilla on tarkat kriteerit. Vanhoissa metsissä iän tulee olla kasvupaikasta riippuen 100–160 vuotta tai lahopuuta tulee olla 10–20 kuutiometriä hehtaarilla. Puustoisista soista etenkin harvinaisia korpia tarvitaan mukaan ohjelmaan. Korpien tulee olla ojittamattomia, tai niiden vesitalous saa olla vain vähän muuttunut. Keski-Suomessa on paljon pienvesiä, kuten puroja ja lampia. Pienvesistä etsitään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia purojen ja lampien ja rantametsiä, joiden puusto on vanhaa ja lahopuustoista. Lehtoja on hyvin vähän KeskiSuomessa. Lehdot ovat reheviä ja multavia kasvupaikkoja, joissa on runsas kasvillisuus. Maanomistajien tarjoamat lehdot ovat aina tervetulleita ohjelmakohteiksi. METSO-kohteet näyttävät erilaisilta kuin tavanomaiset talousmetsät. Niissä humisee METSOn henki. ■
■ Aikaisemmin tuulenkaadot kerättiin pois metsästä. Nyt metsänomistaja voi perustaa metsäänsä oman luonnonsuojelualueen ja saada siitä täyden korvauksen METSO-ohjelman kautta, jos lahopuun määrä, metsän ikä ja muut kriteerit täyttyvät. KUVA: ARI NIKKOLA
Kiinnostuitko metsiensuojelusta? Lisätietoa METSO-ohjelmasta antaa Seija Tiitinen-Salmela, puh. 020 772 7865, seija.tiitinen-salmela@metsakeskus.Þ
■ Kalliotkin kuuluvat mukaan METSO-ohjelmaan. Kaikki kalliot eivät kuitenkaan kelpaa. Kallioista halutaankin parhaita vanhoja kilpikaarnaisia ja runsaslahopuustoisia kohteita.
KUVA: METSÄKESKUKSEN ARKISTO
5
uutisia Monimuotoisuutta turvataan yhteisvoimin ■ Männikkömetsät
ja rantojen raidat -verkosto käynnistyy.
■ Kimmo Syrjänen ja Seija Tiitinen-Salmela pitivät huolen siitä, että keskisuomalaiset metsä- ja ympäristöalan ammattilaiset tuntevat nyt METSOn.
METSO-tietoa ammattilaisille TEKSTI JA KUVA: INKERI JÄRVINEN, INKERI.JARVINEN@METSAKESKUS.FI
■ Toistasataa keski-
suomalaista metsä- ja ympäristöalan toimihenkilöä osallistui tämän syksyn aikana METSO-ohjelman koulutuksiin Toivakassa. Koulutuspäivän jälkeen toimijat osaavat tarjota maanomistajille metsien suojelua yhtenä vaihtoehtona puuntuotannon rinnalla. – Onko tämä METSO-ohjelmaan soveltuva luontokohde?, kysyivät ympäristökeskuksen Kimmo Syrjänen ja metsäkeskuksen Seija Tiitinen-Salmela rämekohteella Toivakassa, kun käynnissä
oli METSO-ohjelman koulutus metsäammattilaisille. Vastaus löytyi METSO-oppaasta, jossa luontokohteiden valintaperusteet on esitelty tarkasti. Keski-Suomessa METSOkoulutuksiin osallistui reilusti toista sataa metsä- ja ympäristöalan ammattilaista. Koulutuksissa käytiin läpi elinympäristöjen valintaperusteita ja rahoitusvaihtoehtoja sekä erilaisten kohteiden hinnoittelua. Kohdatessaan maanomistajia metsäammattilaiset pystyvät jatkossa kertomaan monipuolisesti myös vapaaehtoisesta suojelusta ja sen eri toteutustavoista yhtenä metsänkäytön muotona.
Koulutukset tarpeen Koulutukset järjestettiin ympäristökeskuksen, metsäkeskuksen ja Järvi-Suomen metsänomistajien liiton yhteistyönä. – Palaute koulutuksista on ollut positiivista. Käytännönläheistä koulutusta ja eri toimijoiden yhdessäoloa on pidetty hyvänä. METSO-ohjelman toteuttamisessa juuri toimijoiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, Seija Tiitinen-Salmela sanoo. Vastaavia koulutustilaisuuksia on pidetty ympäri Suomen. Koulutusten sisällöstä vastaavat Suomen ympäristökeskus ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. ■
Yksi METSO-ohjelman toimenpiteistä on yhteistoimintaverkostot, joissa metsien monimuotoisuuden turvaaminen voidaan yhdistää maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseen. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat myöntäneet rahoituksen seitsemälle yhteistoimintaverkostolle, joiden joukossa on Keski-Suomen metsäkeskuksen hallinnoima Männikkömetsät ja rantojen raidat. Männikkömetsät ja ran-
tojen raidat -verkoston tavoitteena on parantaa monimuotoisuudelle tärkeiden kohteiden kytkeytyvyyttä ja edistää luonto- ja kulttuurimatkailun edellytyksiä. Verkoston toiminta keskittyy pohjoisessa Keski-Suomessa Kivijärven rantakuntiin ja etelässä Päijänteen alueelle. METSO-ohjelman mukaisesti yhteistoimintaverkosto perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukaan verkostoon ovat tervetulleita niin metsänomistajat, luontomatkailuyrittäjät kuin muutkin metsien monimuotoisuudesta, sitä hyödyntävästä elinkeinotoiminnasta ja metsien virkistyskäytöstä kiinnostuneet tahot. ■
Männikkömetsät ja rantojen raidat Lisätietoja: luonnonhoidon asiantuntija Pirita Soini, puh 020 7727 861, pirita.soini@metsakeskus.Þ
info • • • • • • • • • •
lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet pienvesien lähimetsät metsäluhdat ja tulvametsät maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet harjujen paahderinteet monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät
Henkilökohtaisen suunnitelman avulla säästösi kasvavat paremmin. !"#$""%&'()*+%&,--,%./(,0&1",*"%%"20,(('&,""%&2(03%-4&5*"0'6 ",0"11""'"&1-7%.,,-,0&+'&$('103.1+$%"0,('&8"'110'()*+/",0 ",0"'%)'%(2),4&9$:(,,-&$-'('&1"',,""'&3"":0%&,--,%.033(,0 ,))''0%(32"';&/+1"&8(#),%))&,0')'&%03"'%((,((,0;&%+0*(0,00,0&/" %"*+0%%(0,00,04&<(033-&+'&2+'08)+30'('&*"301+02"&,--,%-20,(' %)+%%(0%";&/+0,%"&3.7:-22(&7$:(,,-&,0')33(&,+80*022"%4 &&&&&=+0%"&5,0"1",8"3*(3))22(&>?>>&@>>>&A8*2B282C 2"D8(&ED?>&/"&*"#""&"01"&2"1,)%%+2"'&,--,%-20,(' ,))''0%(32",0&3""%020,(('4 Teemme sen mahdolliseksi
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
METSO-ohjelmassa turvattavia elinympäristöjä ovat:
6
Varastoi energiapuu oikein TEKSTI:JYRKI RAITILA, JYRKI.RAITILA@VTT.FI KUVAT: KALLE KÄRHÄ, METSÄTEHO OY
■ Energiapuun on oltava mahdollisimman kuivaa
ennen haketusta tai polttopuuksi pilkkomista. Oikeaoppinen varastointi parantaa polttopuun laatua ja lisää energiapuusta saatavia tuloja. Tuoreessa puussa on noin puolet vettä, joten poltettavaksi tarkoitettu puu on kuivattava ennen käyttöä. Varastoinnin tavoitteena on saada puun keskimääräinen kosteus laskemaan alle 40 prosenttiin, jota ainakin pienemmät voimalaitokset vaativat. Puun kosteus vaikuttaa huomattavasti teholliseen lämpöarvoon: mitä vähemmän puussa on vettä, sitä suurempi on sen energiasisältö. Kosteusprosentti vaikuttaa myös metsänomistajan saamiin tuloihin, sillä energialaitokset määrittävät puuerästä maksettavan hinnan energiasisällön perusteella megawattitunteina.
Tuulessa ja auringossa puu kuivuu nopeammin Energiapuu kannattaa varastoida kuivapohjaisella, tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Hyviä varastopaikkoja ovat esimerkiksi aukealla sijaitsevat kohoumat ja mäet. Aukealla kasat ovat 7–17 prosenttiyksikköä kuivempia kuin varjossa olevat. Alustan on hyvä olla tasainen, eikä siinä saa olla irtokiviä tai alikasvospuita. Varastoa ei kannata sijoittaa sähkölinjojen tai oksiston alle eikä kasvavien puiden väliin, jottei valuva vesi kastele varastoa. Talvella lumi on poistettava ennen varaston pinoamista. Varastopaikalla täytyy olla riittävästi tilaa ja kääntöpaikka haketus- ja kuljetusautolle. Vapaata tietä pitää olla ainakin 40
metriä viimeisen kasan jälkeen. Paikan valinnassa on myös syytä huomioida, että hakeauton pitää päästä lähtemään kuormattuna joko tasaiseen tai myötämäkeen. Jyrkkä mäki voi talvella aiheuttaa hankaluuksia, koska auto ei välttämättä pysy paikallaan lämpimän renkaan alle muodostuvan jään vuoksi.
Hakkuutähde kuivattava ensin palstalla Etenkin kuusen päätehakkuualoilla hakkuutähde kannattaa jättää palstalle kuivumaan vähintään kolmeksi viikoksi ennen varastointia, jotta suurin osa neulasista ehtii varista maahan. Koska pääosa puun ravinteista sijaitsee neulasissa, on tulevan puusukupolven kannalta parasta, että mahdollisimman paljon neulasia jää hakkuualalle. Neulaset eivät sovi metsähakkeeseen senkään vuoksi, että ne sisältävät alkalimetalleja ja klooria, jotka voivat aiheuttaa korroosiota voimalaitoskattiloiden pintoihin. ■
■ Kannot vaativat runsaasti varastotilaa. Kasat kannattaa tehdä korkeiksi ja pystyseinäisiksi.
Lähteet: Hillebrand, K. 2009. Energiapuun kuivaus ja varastointi. VTT. Kauppinen, V-P. 2009. Energiapuun varastointiohje. Metsäkeskus Keski-Suomi. Kirjoittaja on Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008–2010 -hankkeen projektipäällikkö
■ Varastoa ei kannata pystyttää sähkölinjojen alle.
tutkittua tietoa
Jos keskimääräinen kosteus alenee 55 prosentista 40 prosenttiin, puun sisältämä vesimäärä puolittuu, jolloin tehollinen lämpöarvo (MWh/i-m2) kasvaa lähes 10 prosenttia.
Hakkuutähde ja kannot vaativat tilaa
Kokopuut kasataan tyvet tielle päin
Energiarangat kannattaa aisata
Hakkuutähteet ja kannot vaativat runsaasti varastotilaa: hakkuutähde seitsemän metriä jokaista hakattua sataa ainespuukuutiota kohden ja kannot 40 metriä jokaista nostohehtaaria kohden. Kasat kannattaa tehdä riittävän korkeiksi ja pystyseinäisiksi (5 metriä korkeita ja 5 metriä leveitä), jottei lunta ja sadevettä pääse kasan sisään. Varastokasojen tulee olla riittävän lähellä tietä, sillä hakkurin nosturin ulottuvuus on yleensä vain seitsemän metriä. Kasoja ei kuitenkaan saa tehdä ojien päälle. Peittopaperilla peitetyt hakkuutähteet säilyvät talvella kuivempina kuin peittämättömät. ■
Myös kokopuut tulee varastoida riittävän lähelle tietä, jotta hakettaja ylettyy niihin. Puut kannattaa latoa kasaan niin, että niiden tyvet ovat tielle päin ja suunnattu etelään kuivumisen nopeuttamiseksi. Kasa kannattaa tehdä korkeaksi, jotta lumesta ja sadevedestä kastuva ala jää mahdollisimman pieneksi. Ylimmistä puista tehty lippa estää sadeveden pääsyä kasan sisään tuulisella ilmalla. Varastoon on hyvä laittaa pohjapuut tai muutama rankanippu poikittain edistämään ilmankiertoa kasan alta. Jos käytetään peittopaperia, tulee sen päälle latoa riittävästi puita, jotta tuuli ei pääse riepottelemaan paperia pois paikoiltaan. ■
Moni metsänomistaja kaataa itselleen rankoja energiapuuksi. Koivu on parasta energiapuuta, mutta kuorellinen koivu kuivuu huonosti. Koivurangat kannattaakin aisata eli kuoria yhdeltä tai kahdelta sivulta. Konekorjuussa rangat kuoriutuvat kaatopään vetorullissa. Rankakasat tehdään mahdollisimman tuuliseen ja aurinkoiseen paikkaan. Pinot pitää peittää loppukesällä, koska muutoin jo melko kuivat rangat imevät vettä syksyn sateista. ■
7
Kemera ei pysy energiapuun korjuun tahdissa Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia on Keski-Suomessa maksettu syyskuun loppuun mennessä lähes 5,5 miljoonaa euroa, joista puuntuotannon tukemiseen yli 4,9 miljoonaa. Lisäbudjetissa on osoitettu loppuvuodeksi 0,95 miljoonan lisärahaa, joten koko vuonna Keski-Suomessa käytetään lähes 7 miljoonaa euroa kemera-tukia. Energiapuun korjuuseen on maksettu tukea syyskuun loppuun mennessä 860 000 euroa, mikä on lähes 600 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Energiapuuta on korjattu lähes 125 000 kuutiometriä – yli 80 000 kuutiometriä enemmän kuin vuonna 2008. Edelleen metsäkeskuksessa odottaa iso pino maksamattomia energiapuun korjuun ja nuoren metsän hoidon hankkeita.
Syksyn tukia maksetaan vasta ensi vuonna
■ Onko tässä täysituottoinen nuori kasvatusmetsä? Kuuset on poistettu, ja kasvamaan on jätetty korjuussa kolhiintuneita hieskoivuja.
Korjuun laadussa parannettavaa TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO KAIPAINEN, JAAKKO.KAIPAINEN@METSAKESKUS.FI
■ Energiapuun korjuulla on kunnostettu hoitoa
vaille jääneitä nuoria metsiä, joissa pääpuulajina on nyt hieskoivu. Kunnostaminen on tarpeen, mutta miten näistä metsistä saadaan hyvän metsänhoidon mukaisia nuoria kasvatusmetsiä?
Energiapuun korjuu on ollut tämän vuoden lempilapsi, kun puukauppa on muutoin ollut hiljaista. Energiapuuta on korjattu Keski-Suomessa tähän mennessä ainakin 200 000 kuutiometriä, joista kemera-varoilla on syyskuun loppuun mennessä maksettu lähes 125 000 kuutiometriä.
Korjuusta jäätävä kasvatuskelpoinen metsä On muistettava, että energiapuun korjuu on metsien hoitohakkuu, jonka jälkeen kuviolle pitää jäädä kasvatuskelpoinen ja täysituottoinen nuori metsä. Energiapuun korjuun on tuettava hyvää metsänhoitoa ja hyvälaatuisen ainespuun kasvatusta. Metsänomistajat odottavat myös hyvää korjuujälkeä sopiessaan energiapuukaupoista ostajien kanssa. Metsäkeskuksen tarkastuksissa on löytynyt kohteita, joissa energiapuun korjuun tarkoituksena näyttää olleen maksimaalisen energiapuumäärän saaminen hyvän metsänhoidon kustannuksella. Kasvupaikoille ei ole jäänyt parhaan tuoton antavaa puulajia, vaan havupuuvaltaisia mustikkatyypin kasvupohjia on energiapuun korjuun seurauksena muuttunut hieskoivuvaltaisiksi vajaatuottoisiksi metsiköiksi. Ne
eivät täytä hyvän metsänhoidon vaatimuksia, eikä niille voida myöntää kemera-tukea.
Korjuuvaurioita ja liian leveitä ajouria Osa metsistä on hakattu liian harvoiksi, jolloin syntyy tuotostappioita ja seuraavan käsittelyn aika venyy tai sitä ei tule ollenkaan. Lisäksi joillakin kohteilla on runsaasti korjuuvaurioita. Myös ajourasuunnittelussa on ollut suuria puutteita. Ajourat ovat liian leveitä ja ajouraväli alle 20 metriä, jolloin liiallinen ajouraverkosto vähentää puuston kasvupinta-alaa ja runkoluvut jäävät alhaisiksi. Koivikoissa on tullut vastaan tapauksia, joissa rauduskoivua ja hieskoivua ei eroteta toisistaan ja silloin puulajivalinta ei voi täysin onnistua. Energiapuun korjuussa tehdään paljon virheitä, mutta joukkoon mahtuu myös mallikkaita korjuukohteita. Korjuun laadun parantaminen vaatii koulutusta ja kunnollista työnjohtoa toimijoilta. Myös metsäkeskus on järjestänyt koulutusta ja järjestää sitä tulevaisuudessakin. Asenteitakin on syytä tarkistaa, jotta tulevaisuuden metsät voivat kasvaa tuottavina. ■
■ Miksi nämä kuuset on hakattu? Tällä mustikkatyypin maapohjalla havupuut ovat ensisijaisia kasvatettavia puulajeja. Hieskoivu sopii vain täydentäväksi puulajiksi.
Tartu Metsäverkkoon
Tämän vuoden kemera-varoilla ei pystytä maksamaan kaikkea korjattua energiapuuta, vaan iso osa syksyn hankkeista siirtyy maksettavaksi ensi vuoden varoista. Näin käy myös juurikäävän torjunnan, nuoren metsän hoidon ja metsänviljelyiden osalta. Työmäärätavoitteet täyttyvät nuoren metsän hoidossa, metsänviljelyssä, terveyslannoituksessa ja haketuksessa. Sen sijaan metsäteiden rakentaminen, perusparannukset ja kunnostusojitukset uhkaavat jäädä reilusti alle tavoitteiden. Iso uhka on myös kemera-tukien myöntövaltuuden loppuminen, mikä pysäyttäisi maksatukset loppuvuonna. Myös luonnonhoito- ja ympäristötukihankkeiden tukivarat ovat vähissä. Loppuvuonna suunniteltavat uudet hankkeet jäävät maksettavaksi vasta ensi vuoden puolella. Lisätietoja: esittelijä Jaakko Kaipainen, puh 020 772 7809
imikoita e tukkile n. Myös m m ta s O orjuusee syksyn k ulla ja metsä- ! id u k u kysyntä koiv a on hyvä energiall
Ota nyt käyttöön sähköinen metsäsuunnitelma. Sen avulla pidät huolta metsäomaisuudestasi helposti ja turvallisesti. Kysy lisää oman alueesi ostoesimieheltä tai Jyväskylän piirillä Markku Paanaselta p. 050 598 8952 ja Viitasaaren piirillä Sami Karppiselta p. 040 865 7534.
Jatkuva k
8
Kannattavan metsätaloud TEKSTI: ARI NIKKOLA, ARI.NIKKOLA@METSAKESKUS.FI KUVAT: ARI NIKKOLA JA KARI VÄÄRÄNEN, KARI.VAARANEN@METSAKESKUS.FI
■ Kun metsästä halutaan hyvää rahallista tuottoa, on metsässä kasvatettava tukkipuita. Tukit on myös ennemmin tai myöhemmin kaadettava ja myytävä. Moni metsänomistaja kuitenkin kavahtaa avohakkuuta. Onko jatkuva kasvatus ilman avohakkuuta vastaus tähän ongelmaan? Metsää voidaan kasvattaa metsikkökuvioina, jolloin yksi kuvio on puustoltaan samankaltaista. Metsän käsittely etenee kuvio kerrallaan. Jatkuvassa kasvatuksessa erilaisia ikä- ja kehitysvaiheita ei ole, vaan eri-ikäisiä puita on sekaisin toistensa lomassa. Taimikonhoito, harvennushakkuut ja uudistaminen etenevät yhtäaikaisesti rinnakkain koko metsikössä. Usein puhutaan erirakenteisen metsän kasvatuksesta. Uudistaminen tapahtuu luontaisesti, kun taimia syntyy isomman puuston alle tai pieniin aukkoihin. Tarvittaessa voidaan tehdä täydennyskylvö tai istutus.
Puiden valinta vaatii osaamista Jatkuvassa kasvatuksessa poistettavien puiden valinta vaatii tarkkuutta. Jos systemaattisesti poistetaan vain isoimpia puita, hakkuu muuttuu määrämittaharsinnaksi. Varminta on, jos
ammattitaitoinen leimaaja on etukäteen valinnut poistettavat puut. Tämän jälkeen koneellinen korjuu onnistuu eikä korjuukustannus poikkea tavanomaisesta harvennuksesta. Erirakenteisen metsän tulee olla riittävän väljää, jotta taimet saavat kasvutilaa ja metsä uudistuu. Tämä johtaa usein siihen, että hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala jää liian pieneksi eikä täytä enää metsälain vaatimuksia. Jos puusto on kovin harvaa, niin myös vuotuinen kasvu pienenee. Metsälain edellyttämä minimipohjapintaala on kasvunkin suhteen raja, jota ei kannata alittaa. Myös yläharvennuksessa poistetaan metsästä pieni määrä suurimpia valtapuita. Yläharvennus on kannattava ja toimiva menetelmä kuusikoiden ja männiköiden viimeisessä harvennuksessa. Yläharvennus on kuitenkin harvennushakkuu; se ei ole erirakenteisen metsän kasvatusta eikä sillä pyritä uudistamaan metsää.
kommentti ARI NIKKOLA
■
Jatkuva kasvatus
on luonnonmukaisempaa Pääpuulajeistamme mänty ja koivu ovat valoa vaativia pioneerilajeja, jotka uudistuvat vain riittävän kokoisiin aukkoihin. Luonnossa aukkoja syntyy kuloissa ja myrskyissä. Kuusi on puolivarjopuu, joka uudistuu luontaisesti hyvin lehtipuuston alle, mutta huonosti kuusikkoon. Kulo on kuusen kuolemaksi. Jatkuva kasvatus hävittää lehtipuuston, männikön luontainen uudistumismenetelmä se ei ole, ja kuusen uudistuminenkin on epävarmaa. ■
Jatkuva kasvatus
■ Sormisääntö on, että alikasvoskuuset toipuvat hyvin, jos ne ovat kasvaneet vähintään 5-10 senttimet sentin vuotuinen pituuskasvu ei ennusta hyvää.
Väitteitä, joista voi olla mont mia suolämpäreitä ja pienvesien varsia, lehtolaikkuja ja myös laajempia kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä alueita.
kuin metsänomistajan omaa käyttöä. Ratkaisun tekee metsäkeskuksen viranomaispäällikkö. ■
■
Jatkuva kasvatus
on maisemana kauniimpaa Mitä on maisema? Itse mietin tätä ajellessani Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Tie kulkee lähellä Saimaan rantoja, mutta Saimaata ei juuri näy. Maisema oli tieojasta alkava vihreä seinä. Ajattelin, että eteläsavolaisille pitää opettaa aukkojen hakkuu. Näkyisi vähän muitakin maisemia. ■
Jatkuva kasvatus
ylläpitää monimuotoisuutta
rikkoo metsälakia
Monimuotoisuus on monimuotoinen asia, eikä yksikään metsänkäsittelymenetelmä sellaisenaan vastaa luonnon metsien kiertokulkua eikä siten tuota luonnonmetsän kaltaista monimuotoisuutta. Avohakkuu muuttaa metsäluontoa rajusti. Avohakkuu ei kuitenkaan pelkästään hävitä, vaan se myös tuo metsään valoa ja lämpöä vaativia kasvi- ja hyönteislajeja, esimerkiksi päiväperhosia. Monimuotoisuus vaatii ennen kaikkea lisää lahopuuta, palanutta puuta, vanhoja järeitä lehtipuita, ojittamatto-
Metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen hakkuun harvennushakkuuna, jos jäävän puuston pohjapinta-ala on riittävä ja jäävät puut hyväksyttäviä vallitsevan latvuskerroksen puita. Käytännössä tämän kriteerin täyttäminen on vähintäänkin haastavaa. Laki ei kuitenkaan ole tässä suhteessa täysin ehdoton: pohjapinta-alavaatimuksen saa perustellusta syystä alittaa tai metsäkeskukselta voi hakea lupaa erityishakkuisiin. Jos erityishakkuulupaa haetaan esimerkiksi monikäytön perusteella, tulee monikäytön tarkoittaa laajempaa
Jatkuva kasvatus
tuottaa parempaa laatua Jatkuva kasvatus on menetelmä, joka voi soveltua rehevien kuusikoiden kasvatukseen. Puutavaran laatu taas liittyy ennen kaikkea mäntytukkiin ja vanerikoivuun. Kuusitukin laatu ei ole juurikaan riippuvainen kasvunopeudesta tai metsän tiheydestä. Puun laatu ja kasvunopeus ovat myös perinnöllisiä ominaisuuksia. Metsiemme puuston geneettinen perimä on huonontunut viime sotiin asti jatkuneiden harsintahakkuiden seurauksena. Kun metsänviljelyssä käytetään jalostettua taimi- tai siemenmateriaalia, voidaan puuston geneettistä laatua parantaa. ■
Jatkuva kasvatus
parantaa kannattavuutta Metsätalouden kannattavuutta voi mitata sillä, kuinka hyvin metsään sitoutunut pääoma tuottaa prosentteina. Kun puustoa on vähän, pienempikin kuutiokasvu voi tuottaa hyvän arvokasvuprosentin. Kärjistäen: Arvokasvuprosentti on hyvä, vaikka hehtaarilla ei ole kuin jokunen taimi, muutama kuiturunko ja yksi tukki. Tuotto on mitätön
9
kasvatuS
den tuho vai tulevaisuus?
triä vuodessa. Kuvan puun parin
■ Avohakkuu muuttaa metsää rajusti, mutta ei kaikkien lajien kannalta huonompaan suuntaan. Nurmitädyke, metsäkurjenpolvi, ojakellukka ja rönsyleinikki ovat ainakin perhosten ja kimalaisten mieleen.
Taimettumiskunto ratkaisee
Tutkimus on hidasta
Uudistaminen on metsänkasvatuksen kriittisin vaihe. Jatkuvassa kasvatuksessa taimet joutuvat kasvamaan varjossa ja isompien puiden juuristokilpailun keskellä, minkä vuoksi niiden alkukehitys on hidasta tai ne kuolevat pois. Kun istutettu kuusentaimi saavuttaa rinnankorkeusmitan viidessä vuodessa, isompien puiden puristuksessa siementaimi voi tarvita samaan mittaan jopa 40–60 vuotta. Kuusentaimia syntyy kuusikkoon yleensä huonosti. Maan hyvä taimettumiskunto on välttämätön edellytys luontaiselle uudistamiselle. Jos taimettumiskunto on hyvä, voi taimia syntyä melko tiheänkin puuston alle. Tiheän puuston alle taimet kuitenkin kuolevat, minkä tähden niille on annettava hakkuilla tilaa. Männyt ja koivut parantavat kuusikon taimettumista. Uudistaminen viljellen voi myös epäonnistua. Metsänviljelyn menetelmät ovat viime vuosina kehittyneet. Ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että uudistamiseen liittyvä taimikon varhaishoito jää aivan liian usein tekemättä. Hyvin kasvuun lähteneet taimet voivat kuolla heinän, vatun tai vesakon puristuksessa, jolloin istutukseen käytetty aika ja rahat menevät hukkaan. Myös myyrät ja hirvet voivat tehdä pahaa jälkeä.
Erirakenteisen kuusikon kasvatusta on tutkittu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa koealoja on seurattu yli 20 vuotta, Norjassa jopa 70 vuotta. Erirakenteisuus on onnistuttu säilyttämään vain noin puolessa koealoista, vaikka koealoiksi on valittu erirakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvia metsiköitä. Suomessa tutkimuksista vastaa tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Pitkään seurattuja koealoja on muun muassa Vesijaolla. – Rajun muutoksen välttäminen on tärkein syy valita tällainen käsittely avohakkuun sijasta. Valinnasta on sitten omat hyvät ja huonot seurauksensa, Valkonen toteaa. – Helpoimmin eri-ikäismetsänhoito onnistuu silloin, kun jonkinlainen eri-ikäisrakenne on jo valmiina. Puustossa pitää olla kerroksellisuutta ja elinvoimaista alikasvosta. Tiheän kuusikon muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vaikea ja pitkäaikainen yritys, jossa tuotos- ja tuottotappiot ja epäonnistumisen riski ovat väistämättömiä. Pitää myös muistaa, että juurikäävän vaivaamaan kuusikkoon menetelmä ei sovi. Pienaukot voivat olla yksin puin poistoa helpompi tapa aloittaa metsän erirakenteistaminen, Valkonen opastaa. ■
taa mieltä kuutioina ja euroina, mutta hyvä prosentteina. Toisaalta aika on rahaa. Jos 70 vuotta kasvaneesta rungosta maksetaan 40 euroa kuutiometriltä, niin 100 vuotta kasvaneesta saman kokoisesta rungosta pitää saada 100 euroa per kuutiometri, jotta kolmenkymmenen vuoden viivästykselle kertyy kolmen prosentin korko. Sellaisia tukin laatulisiä, jotka kattaisivat lisäajan, ei ole. Arvokasvuprosentti ei sido hiiltä, työllistä sahuria, se ei ole tuloeuro eikä veroeuro, joten prosenttimittarin rinnalla on perusteltua tarkastella myös kuutiomääriä. ■ Lopuksi Kaikesta huolimatta voidaan sanoa, että jatkuva kasvatus on harkinnan arvoinen vaihtoehto oikeassa kohteessa. Niitä kohteita ei tosin paljoa ole. Kun kokeillaan, niin joskus onnistuu ja joskus epäonnistuu. Metsäammattilaisten yleinen näkemys on, että metsälakiakin voidaan höllentää. Jos höllennetään liikaa, ei jatkuvasta kasvatuksesta tule uudistamisen päämenetelmää. Merkit viittaavat siihen, että uudistamisen päämenetelmäksi tulee silloin avohakkuu ilman uudistamista. Sitä tuskin tosissaan toivoo edes Hesarin toimitus. On myös hyvä muistaa, että mikään ei pakota metsänomistajaa tekemään metsissään minkäänlaisia hakkuita, jos hän haluaa harjoittaa todellista luomumetsätaloutta. Metso-ohjelman kautta tästä voi jopa saada rahaa. ■
■ Vuosina 1992 ja 2007 hakattu erirakenteinen metsä, jonka pohjapinta-ala on hakkuun jälkeen juuri ja juuri lain sallimissa rajoissa. Puuston kasvu on edelleen hyvä, mutta taimet puuttuvat. Niitä ei ole edes 1992 hakattujen nyt sammaleisina kohoavien kantojen ympärillä. Metsä on valoisaa ja väljää – varmasti mukavaa ulkoilumaastoa.
10
Visa vaatii vaivannäköä TEKSTI: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI KUVAT: VELI-PEKKA KAUPPINEN, VELI-PEKKA.KAUPPINEN@METSAKESKUS.FI
■ Vielä pari vuotta sitten Arto Riihisen pihapiirissä
seisoi käyttämätön pajupusikon valtaama pelto. Nyt samalla pellolla kasvaa nuori visakoivun taimikko, josta saattaa tulevaisuudessa kehittyä arvokasta, oksatonta sorvivisaa. Visakoivun kasvatus on työlästä, mutta sinnikkyys myös palkitaan: onnistunut työ voi tuoda hehtaarilta jopa 200 000 euron tulot. Arto Riihinen tiesi mihin ryhtyi, kun valitsi puulajiksi visakoivun. Visakoivu ei sovi laiskalle metsänkasvattajalle, sillä koivikon eteen on paiskittava lujasti töitä. Puu ei siedä kilpailua, tarvitsee paljon valoa ja haaroittuu nopeasti, joten taimet vaativat huolellista varhaishoitoa ja jokavuotista oksien karsintaa. Kasvatuksessa on myös paljon riskejä, koska visakoivu kelpaa erityisen hyvin hirvien ja myyrien välipalaksi ja on altis pakkashalkeamille. Riihinen ei ota kasvatustyötä turhan vakavasti, vaikka tietääkin, että onnistuessaan koivikko voi tuoda huimat tulot. – Tuottonäkymä on toki ihan omaa luokkaansa, mutta minulle visakoivun kasvatus merkitsee enemmänkin mukavaa puuhastelua puiden kanssa, Riihinen sanoo.
Visaseurasta saa verkoston tuen Riihinen istutti visakoivun taimia viime vuoden elokuussa 3,5 hehtaarin alalle. Taimiksi hän valitsi hehtaaria kohden 400 kloonattua ja 1200 siemenestä kasvatettua tainta. Kloonatut taimet visautuvat sataprosenttisesti ja muodostavat varmasti huippulaatuisen visankukan eli tähtimäisen kuvion poikkileikkauspintaan.
– Halvemmissa siemensyntyisissä taimissa visakuvion muodostuminen on epävarmaa, mutta niistäkin visautuu todennäköisesti 60 prosenttia, Riihinen arvelee. Istutukseen Riihinen sai ohjeet Visaseuralta, johon hän liittyi heti kasvatustyön alussa. Hän suosittelee seuran jäsenyyttä kaikille visakoivun kasvatuksesta kiinnostuneille. – Seuran kautta saa paljon arvokasta tietoa ja sen ansiosta tekee vähemmän virheitä. Myös verkoston tuki ja muihin visakoivun kasvattajiin tutustuminen on tärkeää, Riihinen selittää.
Tulokset näkee vasta vuosikymmenien päästä Yksivuotiaat taimet ovat jo tähän mennessä vaatineet paljon työtä. Ennen istutusta Riihinen teki peltoon täysmuokkauksen ja kemiallisen heinäntorjunnan. Taimikon eteläpuoleiseen kuusikkoon hän hakkasi aukon, etteivät kuuset varjostaisi runsaasti valoa kaipaavia taimia. Heinäntorjunnasta huolimatta taimet olivat tänä kesänä peit-
■ 2050-luvulla Arto Riihisen visakoivut saattavat päätyä arvokkaiden koristeesineiden raakaaineeksi.
tyneet rehottavien heinien ja rikkakasvien alle, joten Riihinen niitti taimien ympäristön viikatteella. Kloonitaimet olivat lisäksi haaroittuneet niin, että kilpailevat latvat oli käytävä saksimassa pois. Oksien karsimista Riihinen aikoo jatkossakin tehdä vähintään joka toinen vuosi. – Pyrin karsimaan oksia niin, että päätehakkuuseen jäävissä
puissa olisi neljän metrin oksaton sorvauskelpoinen tyvitukki, Riihinen sanoo. Ennen päätehakkuuta Riihisen koivut kokevat vielä monen monta taimikonhoitoa, harvennusta ja oksien karsintaa. Riihinen arvelee, että kestää ainakin 45 vuotta ennen kuin taimikon paikalla kasvaa järeää ja oksatonta sorvivisaa.
info Visan tunnistaa kasvutavasta
■ Visakoivun erityisyys jäi Riihisen mieleen jo pikkupoikana. – Isä kertoi, että joku puunostaja oli tarjonnut erikoishinnan pellon reunassa kasvaneesta koivusta. Se puu oli visakoivu, Riihinen muistelee.
Visakoivu on rauduskoivun mutaation tuloksena syntynyt muunnos. Yleisin visakoivun tuntomerkki on puun kasvutapa. Visakoivu kasvaa usein vinossa ja sen pinta on kyhmyinen. Kyhmyjen muodon mukaan voidaan vielä erotella paukura-, rengas-, juomu- ja kaulavisa. Runko on rauduskoivua lyhyempi ja haaroittuvampi, ja latvus on pyöreähkö ja usein tasapäinen. Oksat ovat paksuja ja kaarna vahvaa ja halkeilevaa. Visakoivun erottaminen tavallisesta rauduskoivusta voi kuitenkin olla vaikeaa, ja lopullinen totuus selviää vasta puuta kaadettaessa. Puun lopullisen arvon määrittää poikkileikkauspinnan tähtimäinen kuvio eli ”visankukka”. Visakoivu on arvokkain Suomessa kasvava puulaji, ja se myydään tuoreena kilohinnoin. Visakoivua käytetään muun muassa koriste- ja käyttöesineisiin, huonekaluihin ja parketteihin. Hyvä tietopaketti visakoivun kasvatuksesta löytyy Visaseuran internetsivuilta osoitteessa www.visaseura.com.
– Sitähän ei tosin voi tietää, millainen visakoivun kysyntä on 45 vuoden kuluttua, tai ymmärtääkö jälkipolvi edes hakata koivuja ajoissa. Jos ei näistä koivuista muuta hyötyä tule, niin saanpa ainakin harvinaisen huolellisesti kasvatettua tiukkasyistä saunanlämmityspuuta, Riihinen nauraa. ■
11
Ilmoita koivikkosi kilpailuun
KILPAILUKUPONKI
Tekijä Toteutettu ha
Kilpailua tukevat:
Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia sekä metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula ja Kyyjärvi.
Muu toimenpide, mikä?
Koivikon pystykarsinta Sähköposti
Kunta
Koivutaimikon harvennus Puhelin
Laatukoivikon valitseminen sekametsiin
Energiapuusavotta Postinro ja -toimipaikka
Pinta-ala (ha)
Koivikon harvennushakkuu
Keskisuomalainen koivukilpailu 2009–2011 on osa Laatupuu riittämään – koivikot kuntoon -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa järeää ja hyvälaatuista puuta sitä jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Hanke saa rahoitustukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Osoite
Lisätietoa: Petri Kilpinen, puh. 020 772 7808, Kari Vääränen, puh. 020 772 7827.
✃
Täytä ja leikkaa kilpailukuponki ja laita postilaatikkoon, niin olet mukana kilpailussa. Ilmoittautumislomakkeita saa myös metsäkeskuksen toimistoista ja internetsivuilta www. metsakeskus.Þ/ks.
Kylä
Lähde: www.visaseura.com
Lisäksi arvotaan useita tavarapalkintoja.
Kuviot nro
Karsinta kannattaa aloittaa jo istutusvuoden jälkeisenä kesänä, jolloin voi poistaa haaroittuneiden taimien kilpailevat latvat. Jo muutaman vuoden ikäisinä taimista aletaan poistaa vuosittain paksuimpia oksia ja jättää ohuimpia oksia yhteyttämään. Karsinnassa oksa leikataan poikki mahdollisimman läheltä runkoa, 90 asteen kulmassa oksaan nähden. Oikein poistetun oksan leikkausjälki on pyöreä, jolloin kylestymispinta jää mahdollisimman pieneksi. Ensimmäisinä vuosina karsinnan voi tehdä yhden käden käsisaksilla eli sekatööreillä. Puiden kasvaessa kannattaa siirtyä varrellisiin leikkureihin, joilla oksia voidaan karsia jopa kuuden metrin korkeudelta. Oksia poistetaan vaiheittain, visa-alkuperästä riippuen 3–6 metrin korkeuteen asti. Tärkeä muistisääntö on, että karsinnan jälkeen puolet rungon pituudesta tulee olla elävää vihreää latvusta, ettei puun kasvu kärsi. Paras aika karsinnalle on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun, jolloin puiden paksuuskasvu on voimakkaimmillaan ja leikkausjäljet alkavat nopeasti kasvaa umpeen.
Metsänomistajan nimi
Elävää latvusta jäätävä puolet puusta
• Matkalahjakortti kahdelle, arvo 1000 € • Koivua kotiin – lahjakortti huonekaluliikkeeseen, 700 € • Koivua kotiin – vanerinen lahja, 500 € • Vanerinen lahja omatoimiselle askartelijalle, 300 € • Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, 200 €
TEHDYT TOIMENPITEET
Hoitamattomana visakoivu kasvattaa paksuja oksia ja haaroittuu voimakkaasti. Vuosittaisella oksien karsinnalla puu voidaan pitää yksirunkoisena ja siten lisätä arvokkaan sorvivisan määrää. Aikaisemmin visakoivun karsinnassa suosittiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa perinteistä mallia. Mynnilän Arboretumin isäntä Ensio Soutamo kehitti 2000-luvun alussa valikoivan karsinnan, jossa oksia poistetaan paksuusjärjestyksessä oksien sijainnista riippumatta. Valikoivan karsinnan tavoitteena on saada oksat poistettua mahdollisimman ohuina, jottei leikkausjäljistä syntyisi väri- ja lahovikoja runkoon. Jos puut karsii joka vuosi, paksuimmat oksat ehtivät kasvaa korkeintaan 20 millimetrin paksuisiksi.
M A L AIN E N
2009–2011
OSALLISTUJATIEDOT
kasvatuksen tärkein hoitotyö on valikoiva karsinta. Oksien karsimisen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon oksatonta ja suoraa tyvitukkia, jonka arvo on kymmenkertainen oksaiseen puuhun verrattuna.
KIS U O
Palkinnot:
TEKSTI: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI
■ Visakoivun
KES
Uuden koivikon perustaminen
valikoiva karsinta
Toukokuussa käynnistynyt Keskisuomalainen koivukilpailu on tarkoitettu metsää Keski-Suomessa omistaville yksityismetsänomistajille. Ehdit vielä ryhtyä toimeen, sillä kilpailuaikaa on kesäkuuhun 2011 saakka. Kilpailun arvostelussa otetaan huomioon työn määrä, laatu, esimerkillisyys ja luovuus.
Tilan nimi
Sorvivisan resepti on
Maiseman hoito
KUVA: VELI-PEKKA KAUPPINEN
■ Oletko hiljattain perustanut uuden koivikon, tehnyt harvennuksia tai korjannut energiapuuta? Onko koivikkosi osa arvokasta maisemaa? Ilmoittaudu koivukilpailuun ja anna raadin arvioida, onko juuri Sinun koivikkosi Keski-Suomen komein.
TILATIEDOT
■ Ensio Soutamo (vas.) ja Esko Tiitola vertailivat erilaisia oksasaksia Visaseuran retkellä Jämsässä heinäkuussa.
T: ULUVAT TYÖ U K N U U IL A KILP ennushakkuu rv a h n o ik iv o • K koivikossa a tt o v a s ia rg e • En kasvatus n u iv o ik v ty tu • Laa sekametsissä ystykarsinta p n o ik iv o K • ua käyttäen iv o k o it o h n a • Maisem erustaminen p n o ik iv o K • ontaisesti viljellen tai lu on hoito • Koivutaimik kasvatuksen • Muu koivun edistäminen
12
PELASTA TAIMET oikeilla työvälineillä TEKSTI: JAAKKO KAIPAINEN, JAAKKO.KAIPAINEN@METSAKESKUS.FI KUVAT: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI
■ Jos olet viime vuosina istuttanut taimia, käy
ihmeessä kurkistamassa, mitä niille kuuluu. Taimikko ei aina selviä ilman varhaishoitoa, sillä ensimmäisinä vuosinaan pienet taimet ovat vaarassa tuhoutua heinien, vatukon ja lehtipuiden alle. Ota mukaan perheesi ja iso reppu evästä, nauti luonnosta ja hyötyliikunnasta.
Hyvillä työvälineillä varhaishoito on helppoa ja soveltuu koko perheen tehtäväksi. Heinät voi polkea maahan kumisaappailla, mutta työtä voi nopeuttaa ja helpottaa raivausveitsellä tai viikatteella. Heinää voi niittää myös raivaussahan siimaleikkurilla. Kun työtä tehdään kumisaappailla, apuvälineeksi kannattaa ottaa pitkä tukeva keppi, jolla taimia on helppo etsiä heinikosta. Vadelma ja ohuet lehtipuuvesat katkeavat raivausveitsellä tai viikatteella. Kaikkein tehokkain on raivaussaha kolmioterällä, jolla katkeaa myös heinikko. Kolmioterän kanssa täytyy kuitenkin olla huolellinen, koska sillä katkeavat myös pienet istutustaimet. Jos lehtipuuvesakko on jo
parimetristä, niin paras työväline on raivaussaha normaalilla raivaussahan terällä. Reikäperkaus, jossa istutustaimen ympäriltä poistetaan lähimmät vesat, onnistuu myös yhden käden vesurilla. Kokemattoman kädet voivat kuitenkin kipeytyä hakkaavassa työssä, ja vesurilla voi myös teloa itseään. Raivaussahalla ei omaa jalkaa voi sahata.
Varhaishoitoa tehtävä jopa kolme vuotta Taimikon varhaishoitoa tehdään aivan liian vähän. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolella istutusaloista on kolmen vuoden kuluttua istutuksesta jäljellä vain 1000 tainta hehtaarilla,
OMA TARINA KOHTEESTA:
K ES
Koivukilpailu
KISU O M
A L A IN E N
■ Taimen kasvua haittaava vatukko ja ohut lehtipuuvesakko kaatuu vaivattomasti raivaussahan kolmioterällä.
2009–2011
vaikka istutustiheys olisi ollut 1800 kappaletta hehtaarilla. Istutustaimien tilalle tulee ennen kaikkea taloudellisesti vähäarvoista hieskoivua, leppää ja pihlajaa. Taimikonhoitoon kannattaa panostaa. Varhaishoito aloitetaan heti istutusvuonna. Ensiapua saattaa joutua antamaan jopa kolmen vuoden ajan, mutta lopputulosta ei taatusti tarvitse katua. Loppusyksyllä vihreät taimet löytyvät helposti kulottuneen heinän ja lehdettömien vatunvarsien välistä, joten syksy on oivaa aikaa taimikkoretkelle. ■
Metsäneuvoja varhaishoitoon
✃
Metsäkeskus maksaa postimaksun
Keski-Suomen metsäkeskus INFO: PÄÄTO Tunnus 5004620 00003 Vastauslähetys
Keski-Suomi
metsäkeskus
Metsänhoitoon liittyviä neuvoja on koottu metsäkeskuksen internetsivuille Metsäneuvot-otsikon alle. Sivustolta metsänomistaja löytää helposti perusohjeet metsänhoitotöihin, kuten metsän uudistamiseen, varhaishoitoon, taimikonhoitoon ja harvennuksiin. Lisäksi sivuilta voi tarkistaa metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja löytää ensiavun esimerkiksi metsäkiinteistön myyntiin tai sukupolvenvaihtoon. Metsäneuvot-sivuilla on myös metsänomistajan vuosikalenteri, jonka avulla voi tarkistaa, milloin olisi sopivin hetki istuttaa kuusen taimet tai poistaa vesakkoa taimien ympäriltä. ■ Raivausveitsellä heinät katkotaan ylöspäin suuntautuvalla nykäisyliikkeellä.
Metsäneuvot osoitteessa www.metsakeskus.Þ ■
13
Metsä-TV neuvoo netissä TEKSTI JA KUVA: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI
■ Lokakuun alussa
- kirja tarjoaa eväät moottorisahaukseen ■ Keväällä 2009
käynnistynyt Metsä-TV opastaa metsänhoidon perusasioita videoiden avulla. Ilmaisen verkkopalvelun tarkoituksena on auttaa ymmärtämään metsäalan termejä ja madaltaa metsänomistajan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaisiin.
Metsä-TV-sivustolla on kolmisenkymmentä alle kahden minuutin videota, joissa käsitellään metsänhoidon eri aihepiirejä taimien istuttamisesta ensiharvennukseen, energiapuun korjuuseen ja valtion tarjoamiin tukiin. Videoiden tarkoituksena ei ole esitellä asioita läpikotaisin vaan antaa lyhyitä katsauksia eri teemoista. Videon katsottuaan ja perustiedot omaksuttuaan metsänomistajan on helpompi ottaa yhteyttä metsäammattilaisiin. – Videot ovat sopivan mittaisia pieniä kokonaisuuksia, ja ne on eroteltu selkeästi aiheiden mukaan, sanoo kintauslainen Laura Vertainen, joka on ehtinyt katsoa jo suurimman osan Metsä-TV:n videoista. Vertaista kiinnostavat etenkin sellaiset hoitotyöt, joita metsänomistaja voi itse tehdä omassa metsässään. Hänen mielestään videoissa kuvataan havainnollisesti, miten uusi metsä laitetaan kasvamaan ja kuinka taimikkoa hoidetaan raivaamalla. – Pidin erityisesti siitä, että videoissa on selitetty myös taustoja. Ei vain näytetä, että tee näin, vaan selitetään myös miksi näin kannattaa toimia.
SAHAAMAAN ilmestynyt Sahaamaankirja on moottorisahan käyttöopas, josta on hyötyä sekä harrastesahaajalle että kokeneemmalle hankintahakkaajalle.
■ Laura Vertaisen mielestä nettivideot sopivat hyvin metsänhoidon opiskeluun. Neljän lapsen äiti sanoo yleensäkin pitävänsä verkko-opinnoista, koska niissä jokainen voi edetä itselleen sopivaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta. – Voi käydä välillä laittamassa lapsille ruoan ja palata sitten taas koneen ääreen, Vertainen selittää.
Termit vaikeita uudelle metsänomistajalle Vesankalaisesta Pirkko Honkalasta tuli metsänomistaja viime keväänä, kun hän lunasti äitinsä vanhan metsän itselleen. Honkalan mielestä Metsä-TV:n videot sopivat hyvin tuoreelle metsänomistajalle, jolle kaikki asiat ovat uusia. – Olen katsonut videoita moneen kertaan ja jokainen pätkä on ollut kiinnostava. Videot ovat juuri sopivan mittaisia ja ne jaksaa katsoa keskittyneesti loppuun saakka, Honkala sanoo. Honkala myöntää, että uutena metsänomistajana hän on usein törmännyt vaikeisiin termeihin,
jotka saavat koko metsänhoidon tuntumaan vieraalta ja hankalalta. Kun ei ymmärrä mistä puhutaan, on vaikea edes kysyä neuvoa. – Luin joskus äidille aikoinaan tehtyä metsäsuunnitelmaa, enkä ymmärtänyt tekstistä mitään. Nyt asiat ja termit alkavat pikkuhiljaa hahmottua ja loksahdella paikoilleen, Honkala nauraa. Honkalan mielestä Metsä-TV:n videot toimivat hyvänä tukena Metsään ABC -retkelle, jolle hän osallistui syyskuun alussa. Videot on helppo omaksua, kun on jo kerran nähnyt asioita maastossa. – Retkellä opin niin paljon uutta, että joka asiaa ei aina tahdo muistaa. Tosi kätevää, kun netistä voi jälkeenpäin käydä tarkistamassa, mitä eri termit taas tarkoittivatkaan. Metsä-TV on metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten, Metsäliiton ja Stora Enson yhdessä rahoittama hanke. Metsä-TV osoitteessa www.metsatv.Þ ■
Kirjassa esitellään eri käyttäjien tarpeeseen parhaiten soveltuvat moottorisahat – niin kevyeen polttopuusahaukseen kuin vaativampaankin kuitu- ja tukkipuuhakkuuseen soveltuvat mallit. Oppaassa esitellään havainnollisesti moottorisahan turvalaitteet ja muut sahaan kuuluvat osat. Kirjassa annetaan hyvät neuvot ja ohjeet sahan omatoimiseen huoltoon ja pikkukorjaukseen. Teräketjun huolto opastetaan kirjassa erikseen selkeästi ja tarkasti. Oppaassa esitellään myös sahan käyttöön ja hakkuutyöhön oleellisesti kuuluvat turva- ja lisävarusteet. Hankintahakkuuta tekevälle tai suunnittelevalle kirja antaa hyvät ohjeet kuitu- ja tukkipuun tekoon. Kirjassa neuvotaan oikeat ja turvalliset työtekniikat puun kaatamiseen, karsintaan ja puutavaran kasaamiseen sekä opastetaan, kuinka hakkuutyömaan korjuusuunnittelu tehdään. Hankintahakkaaja saa myös ohjeet harvennusmetsän hoitoon sekä yleispätevät tiedot puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksista. Kirjan lopussa annetaan sahaajalle tärkeitä neuvoja asianmukaisesta pukeutumisesta, hyvästä ravinnosta ja palauttavasta voimistelusta.
Moottorisahan käyttöopas on kirjoitettu selkeästi ja käytännön läheisesti. Värikuvat ja piirrokset tukevat mukavasti kirjan tekstiä. Kirjahyllyssä säilyttämisen lisäksi opas on satasivuisena sopivan kokoinen pidettäväksi mukana vaikka savottareissulla autossa tai repussa. Sahaamaan-kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy, ja sen ovat kirjoittaneet Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä ja metsäopetuksen lehtori Risto Mykkänen. Samoilta tekijöiltä ilmestyi viime vuonna myyntimenestyksen saavuttanut Raivaamaan-opas. Sahaamaan-kirjaa voi tilata metsäkeskuksesta. Tarkemmat tilausohjeet ovat tämän lehden sivulla 15. ■
KARI VÄÄRÄNEN, KARI.VAARANEN@METSAKESKUS.FI
Luonnonhoito-tutkinto uudistui luonnonhoito-kortiksi ■ Elokuun lopulla 45 metsäammattilaista tai alalle opiskelevaa suoritti hyväksytysti luonnonhoitokortin näyttökokeen Jämsänkoskella.
Tutkinto uudistui luonnonhoitokortiksi vuosi sitten. Osaamisvaatimukset eivät vähentyneet, mutta käytännönläheisyyttä ja sopivuutta käytännön työhön lisättiin. Luonnonhoitokortti on todistus siitä, että henkilö tuntee metsä- ja ympäristölait, metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, hyvän metsänhoidon suositukset sekä metsänomistajan, suunnittelijan ja työn toteuttajan vastuut. Luonnonhoitotutkintoja on järjestetty Keski-Suomessa vuodesta 1998 alkaen, ja kaikkiaan
724 ammattilaista on suorittanut tutkinnon. Vuosina 1998–2008 luonnonhoitotutkinnon suorittaneet voivat halutessaan tilata metsäkeskuksesta itselleen uuden maksullisen luonnonhoitokortin. Luonnonhoitokorttiin tarvittavan osaamisen voi hankkia metsäalan oppilaitosten järjestämistä koulutuksista tai opiskelemalla asiat itse. Omaehtoiseen opiskeluun voi tilata metsäkeskuksesta uudistuneen Talousmetsien luonnonhoito -kirjan ja itseopiskelutehtävät (tilausohjeet sivulla 15). 27.8.2009 Metsäalan luonnonhoitokortin hyväksytysti suorittaneet: Ahlholm Antti, Ansiomäki Antti, Arponeva Alex, Heikkinen Timo, Hietanen Tommi, Holm Martti, Huikku Tuomo, Huokonen Unto, Hämäläinen Ville, Iivari Sa-
kari, Kangas-Paavo Heikki, Kauhanen Suvi, Kirmanen Sulevi, Kiviniemi Anssi, Kokkala Tuomas, Kylmälä Taneli, Lehkonen Juha, Manninen Jussi, Marjala Tommi, Matoniemi Pekka, Moilanen Aki, Moilanen Jarmo, Mäki Tapio, Männikkö Arto, Niinimäki Mikael, Ojarinta Tero, Palmunoksa Mikael, Palonen Janne, Patamäki Pekka, Peltonen Heikki, Pohto Seppo, Rinta Mikko, Ruopas Eevariikka, Salmi Janne, Salminen Markku, Salokannel Sameli, Saukko Arto, Savijärvi Topi, Seppänen Markus, Sokka Harri, Sulkamoniemi Jouni, Taavila Kalle, Toikkanen Samuel, Vakkilainen Vikke, Virkki Janne.
Lisätietoja: Seija Tiitinen-Salmela, puh. 020 772 7865 ■
Luonnonhoitokortin kirjallisen osuuden
UUSINTAKOE
Jämsänkosken metsäoppilaitoksella perjantaina 6.11. klo 9 Ilmoittautuminen kokeeseen puh. 020 772 7813 /Inkeri tai inkeri.jarvinen@metsakeskus.Þ.
Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi.
14
tapahtumia Puusta pitkään! Tule Paikallisosuuspankkiin keskustelemaan metsärahojesi tuottoisista sijoitusvaihtoehdoista. Meillä pääset puusta pitkälle.
www.metsakeskus.Þ
KESKI-SUOMI
MUU SUOMI
Metsään ABC -päivä La 13.2. klo 10–15, Jyväskylä.
Raivaussahan käyttö taimikonhoidossa 7.11. klo 9–14, Paimio
Oletko uusi metsänomistaja tai vasta aloittanut tutustumisen metsäasioihin? Metsään ABC -päivä on hyödyllinen starttipäivä juuri sinulle! Päivän aikana tarjoamme tiivistetyn tietopaketin metsän omistamisesta ja omaisuuden hoidosta. Lisätietoja Ari Nikkolalta puh. 020 772 7810.
Ilmoittautuminen 1.11. mennessä: ilmoittautuminen. ls@metsakeskus.Þ tai 020 7726 428. Lisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Hanna Kovala puh 020 7726 328.
Metsäveroilta Ti 16.2. ja to 18.2., Jyväskylä
(aik. Uudenmaan maaseutuopisto) Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ.
Illassa käydään läpi metsäverotuksen ja arvonlisäverotuksen perusteet sekä metsäveroilmoituksen täyttö. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään Peruskurssi – Opintoretki puunkorjuutyömaalle La 13.3. klo 9–12, Jyväskylän seutu Retkellä tutustutaan puunkorjuuseen käytännössä sekä perehdytään moto-mittaukseen, katkontaan ja puutavaralajien vaatimuksiin. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
KESKI-SUOMEN PAIKALLISOSUUSPANKIT www.paikallisosuuspankit.fi
Metsänomistaja! Tiedätkö tilasi mahdollisuudet?
• hakkuut • hoitotyöt • luontoarvot • tulot ja menot
Metsäsuunnitelma auttaa! Kysy lisää metsäkeskuksesta: Helena Reiman, puh. 020 772 7804
Metsään Peruskurssi viikonloppuna 8.–9.5., Jyväskylä Opi metsätalouden perusasiat kahdessa päivässä! Luennot sisätiloissa ja retkeilyt maastokohteilla Muuramessa ja Jyväskylässä. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään Peruskurssi – Metsähoito käytännössä -maastoretki Ti 18.5. klo 17–21, Jyväskylän seutu Tule maastoretkelle täydentämään tietojasi metsästä! Retkellä tutustutaan aidossa ympäristössä metsän eri kehitysvaiheisiin: uudistamisalaan, taimikkoon, kuitupuumetsään ja tukkipuumetsään. Samalla käydään läpi metsänhoitotöitä ja luonnonhoitoa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Raivaus kannattaa! La 22.5. koulutuspäivä naisille, Muurame. Ti 25.5. koulutusilta miehille, Muurame. Maastoretkellä opit taimikonhoidon perusteet, raivaussahan käyttöä ja työturvallisuutta. Voit ottaa mukaan oman sahasi. Lisätietoja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827.
Maakunnan metsätaitokilpailut metsänomistajille Ke 16.6., Laukaa. Tule mukaan kisaamaan Keski-Suomen metsätaitomestaruudesta ja pitämään yllä metsätaitojasi. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään ABC -retki La 18.9., Jyväskylän seutu. Retki on tarkoitettu uusille metsänomistajille. Tällä retkellä voit kysyä vapaasti – tyhmiä kysymyksiä ei olekaan! Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään Peruskurssi Syksyllä 2010, Jyväskylä. Tiistai-iltaisin 28.9. alkaen. Kurssiin kuuluu kahdeksan luentoiltaa ja kaksi maastoretkeä. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
OLETKO UUSI METSÄNOMISTAJA? Tule mukaan Metsään ABC -päivään 13. helmikuuta!
Moottorisahan ajokortti 7.–8.11. Hyria koulutus Oy, Hyvinkää
Metsätilan sukupolvenvaihdos 11.11. klo 10–15, Tampere Ilm. 4.11. mennessä: Metsäkeskus Pirkanmaa, Minna Rautalin puh. 040 544 8020.
Ensiharvennus ja kasvatusmetsien käsittely 14.–15.11. Hyria, Hyvinkää Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ
Yksityisteiden hoito ja hallinto 17.11. klo 18–20.30, Sastamala Lisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Teuvo Taura puh. 0400 298 652 tai teuvo.taura@metsakeskus.Þ.
Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11. klo 8.30–16, Seinäjoki Ilm.13.11. mennessä: Leena Mäenpää puh. 020 124 5800 tai tiina.sauvula@seamk.Þ.
Sukupolvenvaihdos ja yhteismetsät 19.11. klo 9–15, Huittinen Ilm.16.11. mennessä: Metsäkeskus Lounais-Suomi puh. 020 772 6428, ilmoittautuminen.ls@metsakeskus.Þ tai Metsäkeskus Pirkanmaa puh. 040 544 8020, minna.rautalin@metsakeskus.Þ.
Puunkorjuun suunnittelu 21.–22.11. Hyria, Hyvinkää Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ
Metsäkiinteistöjen kauppa ja hallinta 24.11. , Hämeen ammatti-instituutti, Evo Ilmoittautumiset 11.11. mennessä: Sari Mantila, sari.mantila@hamk.Þ tai 040 833 2592. Lisätietoja: puh. 040 843 1282, siri.pekuri@hamk.Þ tai www.hamk.Þ/taydennyskoulutus.
Metsätalouden toimintaympäristö 28.11. klo 9–16, Hyria, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 050 415 5623 tai seija.suhonen@hyria.Þ
Metsäenergiapäivä 2.12. Paimio Ilmoittautuminen vkon 43 loppuun mennessä: Marja-Leena Suomi puh. 050 303 9833 tai marjaleena.suomi@tuorla.com.
Bioenergiailta 3.12. Salo Lisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Jussi Somerpalo puh. 020 772 6389.
Maastoretki: puukauppa 12.12. Tampere Lisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Minna Rautalin puh. 040 544 8020.
Yksityisteiden hoito ja hallinto 12.–26.1.2010, Kokemäki Kolme kurssi-iltaa tiistaisin klo 18–20.30. Ilmoittautuminen: Kokemäen kansalaisopisto, puh. 045 636 5204. Lisätietoja: Metsäkeskus Lounais-Suomi, Veikko Kuntsi puh. 020 772 6449.
Lisätietoa tapahtumista www.metsakeskus.fi/ks
15
Ujfupb!ubskpmmb
Hinnat sisältävät alv:in.
Tilaukset ja lisätiedot: inkeri.jarvinen@metsakeskus.fi, p. 020 772 7813 tai oheisella palvelukortilla. Julkaisujen toimitus postiennakolla, postikulut lisätään.
Vanha osoite (liimaa lehdestä osoitekohta):
Muuta:
Mielenkiintoisin juttu oli mielestäni:
Hyödyllisin juttu oli mielestäni:
osallistut arvontaan!
Uusi osoite:
ANNA PALAUTETTA
Opi tunnistamaan lajit, joilla määritetään metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tapio, 2003. 26 euroa.
Tilaan julkaisut:
KARHUNRUOHOSTA SUDENMARJAAN metsäkasviopas
Tilaan maksuttoman uutiskirjeen tähän sähköpostiosoitteeseen:
Uusi!
Tilaan maksuttoman Metsään ABC -vihkosen
Valmistaudu luonnonhoitokortin osaamiskokeeseen itseopiskelutehtävien avulla. Tehtävät perustuvat Talousmetsien luonnonhoito -käsikirjaan. Tapio, 2009. 45 euroa.
vaikka lahjaksi Voiko tehokkaan puuntuotannon ja maisemanhoidon sovittaa? Metsämaiseman sielu? Suomalaisen sielunmaisema? Kaikille luonnosta ja metsästä kiinnostuneille. Kovakantinen. Gravita Ky 2007. 34 euroa.
opiskelijan itseopiskelutehtävät
(sis. mm. metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja muuta perustietoa)
METSÄMAISEMAMME – anna
Selkeät kuvat ja muistilistat varmistavat luonnonhoidon huomioimisen puunkorjuussa ja metsänhoidossa. Myös oppikirja luonnonhoitokortin osaamiskokeeseen valmistautuvalle. Tapio, 2009. 45 euroa. Uusi!
Koulutus ja tapahtumat
LUONNONHOITOKORTTI
”Kirja antaa maukkaat eväät kustannustehokkaaseen metsänhoitoon”, arvioi Jyrki Kangas UPM Metsästä. Helposti luettava opas jokaiselle metsänomistajalle. Pertti Harstela, 2006 uusintapainos. Gravita Ky. 23 euroa.
Metsäluonto
KUUSEN PAAKKUTAIMIEN VILJELYOPAS
Metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle hyödyllinen käsikirja. Metsätaitokilpailujen lisäksi auttaa myös oman metsän mittauksessa. Metsäkustannus, 2005. 27 euroa.
Rahoitustuet metsänhoitoon
TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO ammattilaisen käsikirja
Viime lehden jutuista palautetta antaneiden kesken arvotut pelikortit voittivat Juhani Siekkinen Sahrajärveltä ja Erkki Mannila Toivakasta. Jääkaappimagneetin voitti Kaarina Palonen Jämsästä.
Maatilojen lämmitysratkaisut
TIEKUNTA JA TIEOSAKAS
LJJUPT!qbmbvuufftuboof
Metsään ABC -ensineuvonta
Tiivis tietopaketti niin metsänomistajalle kuin ammattilaiselle siitä, miten lisätä turvemaiden puuntuotantoa välttäen vesistöjen kuormitusta. 50 sivua. Tapio, 2007. 23 euroa.
KUSTANNUSTEHOKAS METSÄNHOITO
Omatoimiselle metsänomistajalle kattava opas kuusen viljelyyn. Metla, 2006. 23 euroa.
Qjilbttb!nfut o
METSÄNHOITOSUOSITUKSET TURVEMAILLE
TUOTTAVA METSÄNKASVATUS
Yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteet. Liitteenä yksityistielaki. Suomen Tieyhdistys, 2007. 23 euroa.
Kiitos metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille, metsäalan toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille. Toivottavasti hyvä yhteistyö metsiemme eteen jatkuu myös tulevina vuosina.
A4, 4-8 sivua, 1 euro / kpl. • Sekametsän kasvatus • Pienvesikohteiden metsänkäsittely • Säästöpuuryhmät ja lahopuut • Erikoispuiden kasvatussuositukset: pystykarsittu mänty, haapa, tervaleppä, lehtikuusi, visakoivu, tyvikoivu
METSÄTAITO-OPAS
Kaikille soveltuva käsikirja sisältää myös MOTTI-metsänkasvatusohjelma cd:n. 220 sivua, Metsäkustannus, 2005. 38 euroa.
Metsänhoitolautakunnat perustettiin 1929, koska kansalaiset olivat huolissaan metsien tilasta ja puuraaka-aineen riittävyydestä. Metsien inventointitulokset viime vuosilta osoittavat metsien kasvavan vuosi vuodelta enemmän. Työssä on siis onnistuttu. Onnistumisen on mahdollistanut hyvä yhteistyö.
Metsänhoitosuositusten Keski-Suomen täydennysosiot
ONNISTUNUT METSÄN UUDISTAMINEN
Koeteltua tutkimustietoa. Varmista investointisi onnistuminen. Metsäkustannus, 2001. 32 euroa.
1929–2009
Internetpalvelut
Luontoystävälle mieleiset pelikortit. Osta vaikka lahjaksi! Kolme erilaista: Metsäkasvit, Metsäsienet, Puut ja pensaat. Metsäkustannus. 8 euroa / pakka
Nfut lftlvt!91!wvpuub
Osoitemuutoksissa on ilmoitettava myös se vanha osoite, jonka mukaisesti lehti on teille tullut.
PELIKORTIT
A5-kokoiset oppaat eri aihealueista. • Energiapuun korjuu 16 euroa • Metsätalouden vesiensuojelu 16 euroa • Tuhkalannoitus 8 euroa • Metsänlannoitus 13,50 euroa
Ojitusalueiden kunnostus
Uusi!
Hyvän metsänhoidon oppaita
Metsätiet
Käytännön niksit moottorisahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2009. 28 euroa.
keskeiset asiat ja taulukot. Kätevä pieni koko, mukanapidettävä. 11 euroa.
Tila-arviot (Metsään Arvo)
SAHAAMAAN
Maastotaulukot sis. suosituksista
Metsään Metsäsuunnitelma
Havainnollinen opas! Käytännön niksit aloittelijalle ja kokeneemmallekin raivaajalle. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2008. 28 euroa.
Suositeltavat menetelmät metsän kasvatuksen eri vaiheisiin. 100 sivua. Tapio, 2006. 28 euroa.
OSOITTEENI ON MUUTTUNUT
RAIVAAMAAN
METSÄNHOITOSUOSITUKSET
HALUAN LISÄTIETOA
Yli 200-sivuinen käsikirja oman metsän hoitoon. Selkeä, hyvä kuvitus. Metsäkustannus, 2007. 38 euroa.
Täytä, leikkaa irti ja jätä postilaatikkoon. Postimaksu maksettu.
METSÄKOULU
16
Tukkipuusta huutava pula TEKSTI JA KUVAT: RAISA FRONDELIUS, RAISA.FRONDELIUS@METSAKESKUS.FI
■ Vapo Timberin
tarvittaisiin huimaa nousua, jotta saha saataisiin pyörimään täydellä kapasiteetilla. Nyt Hankasalmella sahataan joka toinen viikko yhdessä vuorossa normaalin kahden vuorokäynnin sijaan. – Loppuvuoden osalta on vielä epävarmaa, millaista käyntiastetta pystymme pyörittämään. Paljon riippuu siitä, miten tukkikauppa piristyy.
Kotimaista sahateollisuutta viime ajat vaivannut tukkipula on tullut tutuksi Hankasalmen sahalla. Johtaja Ari Ronkaisen mukaan varastossa on sahatavaraa vain noin kolmasosa normaalista määrästä. Saman ongelman kanssa painitaan muillakin sahoilla – tänä vuonna koko suomalaisen sahateollisuuden tuotanto jää rajusti jälkeen viime vuosien lukemista. – Vuonna 2007 sahattiin yli 13 miljoonaa kuutiometriä, kun tämän vuoden ennuste on vain noin puolet siitä. Hankasalmellakin tuotanto jää ennusteiden mukaan noin 40 prosenttia pienemmäksi kuin kaksi vuotta sitten, Ronkainen arvioi. Lähes pysähdyksissä ollut puukauppa on kesän jälkeen hieman vilkastunut, mutta Ronkaisen mukaan tukkikauppaan
Halpa kruunu ruotsalaisten etu Hankasalmella sahataan sekä mäntyä että kuusta, ja kaikki raaka-aine tulee sahan ympäristöstä 80 kilometrin säteellä. Huomattava osa tuotannosta on jatkojalosteita: kyllästettyä mäntyä, terassi- ja lattialautoja sekä lujuuslajiteltua sahatavaraa kattotuoliteollisuuteen. Tukkipulan lisäksi harmaita hiuksia aiheuttavat ruotsalaiset kilpailijat, jotka ovat halvan kruunun siivittäminä vallanneet markkinaosuuksia monessa maassa. – Suomalaisten sahojen kilpailukyky ei riitä halpaa kruunua vastaan. Lisäksi ruotsalaisten etuna on siellä käytössä oleva laatumaksutapa, jossa tukki hinnoitellaan tarkasti laadun,
■ Johtaja Ari Ronkainen on tyytyväinen uuteen lämpölaitokseen, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Uusi laitos vähentää päästöjä ja helpottaa jätehuoltoa, kun sahauksen jälkeen puunkuori voidaan hyödyntää polttoaineena.
Sähköposti:
YHTEYSTIETONI
Nimi:
Osoite:
Puhelin:
Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nimi / Rnro:
Haluan, että lähetätte tämän maksuttoman Metsään-lehden myös seuraavalle henkilölle (nimi ja osoite):
järeyden ja pituuden mukaan, Ronkainen selittää. Ulkomaan markkinat ovat Vapo Timberille tärkeät, sillä yli puolet tuotannosta menee vientiin. Tärkeimmät asiakkaat ovat Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Pohjois-Afrikassa, Israelissa ja Keski-Euroopassa.
Uusi lämpölaitos vähentää päästöjä Vaikka ajat ovat kovat, Hankasalmella katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Ari Ronkaisen mielestä erityistä turvaa sahalle tuo emoyhtiö Vapo, joka investoi hiljattain kuusi miljoonaa euroa sahan uuteen lämpölaitokseen. – Sen luokan satsaus on vahva viesti emoyhtiöltä, että sahaus Hankasalmella jatkuu myös tulevaisuudessa, Ronkainen uskoo. Uusi automatisoitu lämpölaitos tuli tarpeeseen, sillä vanhat
1920-luvulta saakka käytössä olleet kattilat olivat tulleet tiensä päähän. Uusi laitos vähentää päästöjä ja helpottaa jätehuoltoa, kun kaikki sahan tarvitsema lämpö saadaan polttamalla sahauksen sivutuotetta puunkuorta. – Ympäristön kannalta uusi laitos on valtava harppaus. Päästöt alentuivat huomattavasti ja samalla päästiin eroon nokihaitoista, Ronkainen kehuu.
Saha on tärkeä työllistäjä Hankasalmen kunnalle sahatuotannon jatkuminen on elintärkeää, sillä Vapo Timber on kunnan suurin teollinen työllistäjä. Ari Ronkaisen mielestä Hankasalmi sopii sahan paikaksi erinomaisesti sekä puunhankinnan että toimitusten kannalta. – Kaikki etelän vientisatamat Kotkasta Pietarsaareen ovat kohtuullisen välimatkan päässä.
Lisäksi Jyvässeudulla on hyvin tarjolla trailereita vientikuljetuksiin, joita tehdään yhä enemmän myös Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Ronkainen uskoo, että Vapo Timber pärjää jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla, kunhan pahimman kuopan yli päästään ja markkinat taas normalisoituvat. Nyt Hankasalmella odotellaan, että talouden suhdanteet kääntyvät nousuun ja rakentaminen vilkastuu. – Kun vain saisimme tarpeeksi vientimarkkinoillakin kilpailukykyisiä tukkeja, pystyisimme pitämään vakiintuneet asiakkaat tyytyväisinä, Ronkainen huokaa. ■
yritysinfo Vapo Timber Oy Hankasalmen saha
Keski-Suomi
• Tuotteet: mänty- ja kuusisahatavaraa (75 % kuusta ja 25 % mäntyä) ja jatkojalosteita • Tuotantokapasiteetti: 260 000 m³, josta 70 000 m³ jatkojalosteita • Liikevaihto: n. 50 miljoonaa € • Henkilöstö: n. 100
Metsäkeskus maksaa postimaksun
metsäkeskus
Keski-Suomen metsäkeskus INFO: PÄÄTO Tunnus 5004620 00003 Vastauslähetys
• Perustettu 1916
Vapo Timberillä on sahat myös Lieksassa, Nurmeksessa ja Ivalossa. ■ Lämpökeskuskuivaamon hoitaja Markku Timonen (vas.) esittelee uuden lämpölaitoksen automatiikkaa.
✃
Hankasalmen sahalla tukkien tarve on kova. Vientimarkkinat ovat syksyn tullen piristyneet, mutta raaka-ainepula jarruttaa edelleen tuotantoa. Kun puu ei liiku metsistä, ei ole mitä sahata.