Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Jätteistä laajemmin osa materiaalitaloutta
porissa homma toimii
– Jätehuollon järjestämisen tulee perustua markkinaehtoisiin malleihin, toteaa Katri Penttinen Ympäristöyritysten Liitosta.
– Yksityinen sektori on investoinut kierrätykseen ja hoitaa sen hyvin, kertoo Porin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi.
SIVU 2
SIVU 5
Kuva: YYL
enPuhe o r vuo
Suomi ei ole mallioppilas Kierrätysaste EU:ssa vaihtelee muutamasta prosentista 70 prosenttiin.
SIVUT 6–7
Kierrätys. Tärkeää ja ajankohtaista asiaa eduskuntavaalien
alla.
Vienti potentiaalia Kuva: Jufo Peltomaa
Olisiko syytä kannustaa Suomen innovatiivisia pk-yrittäjiä nykyistä enemmän? Sivu 7
Pistetäänkö palamaan? Jätteenpoltto mielletään ympäristöteoksi, vaikka maailman raaka-aineet ovat kohta kortilla. Sivu 6
Sivu 6
Sivu 3Yrittäjä Timo Hirsimäki Pohjanmaalta
Kuva: Colourbox
Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 16.2.2011.
”
Tänään näin, huomenna toisin. Kahta samanlaista päivää ei ole. Sivu 3
Kuva: Jussi Hakonen
Ympäristöyritysten Liiton erikoisliite
– Oikeanlaisella tuella yrityksistä tulee merkittäviä toimijoita maailmanlaajuisilla markkinoilla, sanoo Katri Penttinen.
Luodaan työpaikkoja!
Y
Uusia kierrätysalan innovaatioita ja alan kehittämistä tarvitaan, koska jätemateriaaleja tulee sekä luonnonvarojen niukkenemisen että EU:n ja Suomen jätepolitiikan painotusten vuoksi hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Jätteistä tulee yhä laajemmin osa materiaalitaloutta, ja siksi jätehuollon järjestämisen tulee perustua markkinaehtoisiin malleihin. Hallituksen esitys jätelaiksi vie kehitystä väärään suuntaan. EU:n jätedirektiivissä lähtökohtana on, että vastuu jätehuollosta on jätteen alkuperäisellä tuottajalla. Jätteen tuottajilla tulee näin ollen olla myös oikeus itse määrätä jätehuollostaan. Lakiesitys rajoittaa merkittävällä tavalla yksityisten yritysten mahdollisuuksia kierrätyspalveluiden tarjoamiseen. Uuden teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa lainsäädännöllä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Yritysten pitää voida luottaa siihen, että tehdyille investoinneille on jatkossakin kysyntää eli että laitoksille riittää kierrätysmateriaaleja. Panostamalla teknologioihin ja ympäristöystävällisiin toimintatapoihin voidaan luoda tuhansia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa eri puolille Suomea.
Katri Penttinen toimitusjohtaja, YYL
ho to ck p a: iS Ku v
Ympäristöteknologian ja uusiu tuvan energian markkinoiden arvioidaan vuonna 2015 olevan yksistään Länsi-Euroopassa 1 600 miljardia dollaria. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat näistä markkinoista osansa. Niille tulee luoda hyvät toimintaedellytykset kotimarkkinoilla.
to
ksityisissä ympäristöalan yrityksissä on valtava määrä osaamista, jonka hyödyntäminen tulee varmistaa. Ympäristöteollisuudessa ja erityisesti kierrätyksessä on erinomaiset mahdollisuudet luoda työpaikkoja.
Jätelaki ympäristöalan kehittymisen kannalta
merkittävässä roolissa
P
arhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva jätelaki linjaa ympäristöalalla toimivien yritysten tulevaisuutta. Lailla lukitaan 10–15 vuodeksi kiinni se, millaisilla edellytyksillä ympäristöala Suomessa kehittyy. Onko ilmasto avoin investoinneille, vai luodaanko alalle suljettu talous ja kuntien monopoli jätehuoltoon ja kierrätykseen? Jätteiden kierrätys on elinehto sille, että raaka-ai-
neet riittävät myös tulevaisuudessa. Jo nyt on tiedossa metalleja, joiden määrä on kriittinen. Eri materiaalien kierrätystä tulee kaikin voimin edistää, eikä luoda keinotekoisia esteitä uusien teknologioiden ja innovaatioiden syntymiselle. Jätelakiesityksessä on muutamia kriittisiä koh-
tia, joihin alan yksityiset toimijat kaipaavat muutos ta. Keskeistä on se, annetaanko kunnille laaja vastuu kotitalouksien ja suurten toimijoiden jätehuollosta, vai jätetäänkö tilaa markkinoiden toiminnalle ja kilpailulle. Monopolin seurauksena hinnat nousevat ja tarjonta yksipuolistuu. Suuret toimijat haluavat hoitaa jätehuoltonsa
suorin sopimuksin itse. Tästä huolimatta jätelaissa vastuu niiden jätehuollosta annetaan kunnille. Kukaan ei voi väittää, että yksityisen sairaalan tai hautausmaan jätehuolto olisivat millään mittapuulla verrattavissa kerrostalossa asuvan perheen jätehuoltoon. Perusteluja kunnan vastuulle ei ole, vaan suurten toimijoiden jätehuolto – erityisesti kierrätys – hoituisi tehokkaammin suorilla sopimuksilla yritysten kanssa.
Kunnille ollaan antamassa yrityksiin nähden etu-
sija pakkausjätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Asukkaat ovat halunneet parantaa kiinteistöllä tapahtuvaa lajittelua ostamalla kierrätyspalveluja yrityksiltä. Tämä kiellettäisiin vetoamalla siihen, että ainoastaan kunnilla on oikeus kerätä pakkausjätettä kiinteistöillä. Poliitikkojen on nyt korkea aika kuunnella kansalaisia ja taata, että nämä voivat jatkossakin ostaa kierrätyspalveluja itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Nykyisessä jätelaissa kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää, sopimusperusteinen ja kunnan kilpailuttama, ovat keskenään tasaveroisessa asemassa. Lakiesitykseen on nyt useiden eri vaiheiden ja hallituksen linjauksen jälkeen jätetty mahdollisuus sille, että asukkaat voivat edelleen hoitaa jätehuoltonsa suorilla sopimuksilla yritysten kanssa. Sopimusperusteisen mallin edellytyksistä on kuitenkin tehty niin byrokraattisia, että sen valitseminen tulee kunnille käytännössä mahdottomaksi ja erittäin kalliiksi. Jotta kilpailu toimisi ja asukkaat saisivat jatkossakin tarpeidensa mukaista ja joustavaa jätehuoltopalvelua, lakiesitystä tulee muuttaa niin, että edellytykset ns. sopimusperusteiselle ja kunnan kilpailuttamalle jätteenkuljetukselle ovat keskenään tasaveroiset.
Pirjo Rytkönen hallituksen puheenjohtaja, Ympäristöyritysten Liitto YYL
Kuva: YYL
Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984. www.ymparistoyritykset.fi Lisätietoja toiminnasta: Viestintäpäällikkö Pia Vilenius pia.vilenius@chemind.fi 2 Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto
InPress on Conny Unéusin vuonna 1984 perustama kansainvälinen mediatalo, joka toteuttaa asiakkaittensa toimeksiannosta sanoma- ja asiakaslehtiä sekä sähköistä viestintää. · Projektipäällikkö: Johan Lithen . Editointi: Nystig Oy . Tekstit: Lauri Haapanen Graafinen ulkoasu: Tove Engström/Sofia Karlsson . Repro: InPress . Paino: Alma Manu Oy, Tampere 2011 . Lisätietoja erikoisliitteistä Kauppalehdessä: Johan Lithén, p. 040-5024 943, johan.lithen@inpress.fi.
www.inpress.com Intelligent kommunikation sedan 1984.
Intelligent kommunikation sedan 1984.
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
E
nsimmäinen asiakas soitti jo kuuden korvilla. Hän tarvitsi vaihtolavaa. Siitä päivä alkoi; kuljettajat hakivat ajolistojaan, pihassa lavat ja puristimet liikkuivat. Aamuvirkku asiakaskin sai vaihtolavansa vain tunti soittonsa jälkeen. Muutama asiakas teki työtilauksen, yksi kysyi neuvoa lajittelussa, toinen tiedusteli hintaa purku-urakalle, jäteyrittäjäkollega kysyi mielipidettäni mieltä askarruttavaan asiaan, toimittaja pyysi radiohaastattelua – arjen askareita.
Kello lähestyi kahdeksaa, kun aloiteltiin päivän ensimmäistä palaveria. Esiin nousi jälleen kerran hyviä kehittämisen arvoisia ideoita. Jatkuva uudistuminen on tätä päivää, vaikka vanhaa ei saakaan unohtaa. Ajoin lajittelulaitokselle. Aina ei kaikki mene putkeen: tärkeästä työkoneesta oli pettänyt hydrauliikkaletku. Onneksi ei mitään sen pahempaa. Uutta letkua oli jo lähdetty hakemaan. Muistutin vielä poikia viikko huollon tärkeydestä. Palatessani kävin asiakkaan luona tarkastamassa, että eilen toimitettu jätepuristin oli sijoi tettu oikein ja kaikki vastasi hänen toiveitaan. Ahtaat tilat olivat aiheuttaneet hieman harmia, mutta homma toimi ja asiakas oli tyytyväinen. Seuraavaksi maalailin mielessäni suuria
LISÄ Ä A AS T PUHD A ASIA .FI .SITA WWW
kuvioita tulevaisuudelle tärkeän yhteistyökumppanin kanssa. Verkostoja on luotava, sillä ne kannattavat. Äkkiä muistan radiohaastattelun! He lupasivat tulla puolelta päivin. Ympäristöinsinöörimme
näytti viime kuun raportteja materiaalimääristä ja laboratorioanalyyseja tuotteestamme. Seuranta on tärkeää, jotta pysytään ajan hermolla. Kuljettajalla oli asiaa. Hyvä niin, sillä asiat hoituvat, kun niistä puhutaan. Hallintopäällikkömme tuli samassa kehu maan, että radiohaastattelu meni hyvin – ja sa malla oli kuulemma kuvattu myös paikallistelevision puolelle. Postissa oli tullut laatujärjestelmän auditointiraportti. Hienoa! Puhtain paperein saavutettu sertifikaatti luovutetaan viikonlopun juhlatilaisuudessa meille, puhtahasti pohojalaaselle Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:lle.
Pihaan ajoi yhteistyökumppanin auto noutamaan materiaaleja. Heitin takin päälle ja kävin tarkastamassa, että oikeat määrät lähtevät. Autoin ohimennessäni asiakasta siirtämään tuomansa laitteen keräyskonttiin. Käväisin vielä kaluston huoltohallissa katsomassa, miten pakkaaja-auton remontti edistyy.
Kuva: Colourbox
Jätealan yrittäjä palvelee sydämellään Sisällä odotti asiakkaan soittopyyntö. Hänellä oli materiaalia, joka pitäisi käydä tarkistamassa, että voidaanko sitä kierrättää ja hyödyntää lajitteluprosessissamme. Kello viideltä hiljeni. Pöydällä odotti pari allekirjoitettavaa sopimusta ja pino muita asiakirjoja. Huomasin kellon ehtineen jo puoli kahdeksaan, kun vaimo soitti ja kysyi, tulenko kotiin vai onko vielä kokouksia illalla. Ei ollut tänään, ja työpäivä oli pulkassa. Tänään näin, huomenna toisin. Kahta samanlaista päivää ei ole. Timo Hirsimäki Toimitusjohtaja, RKM Lakeuden Ympäristöhuolto Oy
Ympäristöalan yrittäjät tekevät työpäivänsä aikana lukemattomia suuria ja pieniä tekoja ympäristön hyväksi.
19 henkeä töissä Seinäjoella ja Ylistarossa Lakeuden Ympäristöhuolto on erikoistunut nykyaikaiseen jätehuoltoon ja kierrätykseen jo 25 vuoden ajan. Kaikki kerättävä materiaali käydään läpi omassa lajittelulaitoksessa. Lajittelun jälkeen jätemateriaaleista 46 prosenttia menee uudelleen käytettäväksi, 46 prosenttia energiatuotantoon, 6,5 prosenttia muuhun hyötykäyttöön ja kaatopaikalle vain 1,5 prosenttia.
VASTUULLISTA PUHTAUTTA
YMPÄRISTÖHUOLLON KOKONAISRATKAISUMME on monipuolinen palvelupaketti suunnittelusta kuljetukseen. Olemme arjen kumppani ympäristöystävällisen jätehuollon toteutuksessa. • SITA Finland on yksi maan suurimmista kierrätykseen ja ympäristöhuoltoon keskittyvistä yrityksistä.
KERÄÄMME JA KIERRÄTÄMME hyötymateriaalit ja toimitamme ne tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn ja jalostukseen teollisuudelle, kierrätykseen tai energiantuotantoon. • SITA Finland työllistää 500 ammattilaista eri puolilla Suomea. Olemme valtakunnallinen toimija, jolta saa paikallisia ratkaisuja. Yritys omistaa tytäryhtiöidensä kautta useita hyötymateriaalin kierrätyslaitoksia.
OLEMME KEHITTÄNEET ERIKOISPALVELUJA ympäristöhuollon kokonaisuuteen. • Ratkaisemme turvallisesti ongelmajätteisiin liittyvät pulmat. • Olemme tiedostava kumppani esimerkiksi rakennustyömaalla. Tiedostava Työmaa -palvelumme avulla saatte parhaan tuoton työmaan materiaalivirrasta. • SITAsiisti tapahtuma -konsepti on moderni ja tehokas tapa hoitaa yleisötapahtumien ympäristöhuolto.
AUTAMME SINUA PITÄMÄÄN YRITYKSESI IMAGON TAHRATTOMAN PUHTAANA. Ota yhteyttä: www.sita.fi, puh. 010 5400, asiakaspalvelu@sitafinland.fi
AJANTASAINEN RAPORTOINTI ja nettipohjainen seuranta ovat apuvälineitä, joilla yrityksenne voi vaikuttaa lajittelun toteutumiseen ja kustannusten hallintaan. SITAn jäteraportti kattaa viranomaisvaatimukset. • SITA Finland seuraa lainsäädännön ja asetusten muutoksia.
SITA FINLAND ON PAIKALLINEN JA PALVELEVA Vantaa • Porvoo • Riihimäki • Lahti • Heinola • Kotka • Lappeenranta • Tampere • Turku • Uusikaupunki • Seinäjoki • Vaasa • Ylivieska • Vihanti • Oulu
Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto 3
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Pori uskoo yhteistyöhön – Lappeenranta estää uudet toimintatavat
Kahden kunnan valinnat
Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää voidaan vähentää oikeilla toimilla. Nelilokerokeräyksessä neljän jätejakeen tyhjennys hoituu yhdellä autolla.
Porin seudulla yritysten hoitamaan jätehuoltoon ovat tyytyväisiä niin kunnat, yritykset kuin kuntalaisetkin. Lappeenrannassa pidetty ja tehokas nelilokerokeräys uhkaa loppua, kun kunta kilpailuttaa jätteenkuljetukset. Teksti Lauri Haapanen Kuvat SITA Finland ja Colourbox
P
orin seudulla homma toimii. Alueen jätehuolto on järjestetty jo pitkään kuntien ja yksityisten yritysten yhteistyönä. Kunnan viranomaiset valvovat toimintaa ja toimivat luvanantajina, ja kunnallinen liikelaitos pyörittää kaatopaikkaa. Yritykset hoitavat lopun. – Täällä Satakunnassa viranomaisyhteistyö on sujunut hyvin. Useasti on kokoonnuttu saman pöydän ääreen vaihtamaan mielipiteitä ja kokemuksia. Hyvin on yrittäjää kuunneltu, sanoo Veikko Lehti Oy:n toimitusjohtaja Esa Lehti. Veikko Lehti Oy on Satakunnan alueen merkittävin jätehuoltoyhtiö, ja se on määrätietoisesti kehittänyt jätteiden keräystä ja lajittelua koko 2000-luvun ajan. – Parhaimmillaan olemme päässeet yli 90 prosentin hyötykäyttöasteeseen. Meidän tavarastamme vain hyvin pieni osa kulkeutuu enää kaatopaikalle, joten olemme jo saavuttaneet paikallisesti tavoitteen, jonka ympäristöministeriö on asettanut valtakunnalliseksi vuoteen 2016 mennessä, Lehti kertoo. Mukana laskelmissa ovat kaikki Veikko Lehti Oy:n kautta kulkevat jätteet asuinkiinteistöistä, teollisuuslaitoksista ja kaupasta. Vaihtoehtoja asiakkaille
Kunnan ja Veikko Lehden lisäksi yhteistyöhön ovat olleet tyytyväisiä myös asiakkaat: asiakastut4 Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto
kimuksen arvosanat ovat olleet erittäin hyviä ja tulokset ovat parantuneet sitä mukaa, kun ihmisten asenteet, halu ja taito jätteiden lajitteluun ovat lisääntyneet. – Tekemämme investoinnit ja ratkaisut eivät ole rasittaneet kuntataloutta eivätkä yksityistä kuluttajaa, Lehti muistuttaa.
”
– Asiakkailta saatu palaute on ollut yksinomaan positiivista ja rakentavaa. Janne Vehmaa, SITA:n aluejohtaja
– Olemme tarjonneet erilaisia vaihtoehtoja kierrätykseen, ja jäljelle jääneestä sekajätteestä olemme valmistaneet kierrätyspolttoainetta. Tulevaisuuden kehitystavoitteena etsimme esimerkiksi yhä tehokkaampia keinoja saada energiajätteen joukosta arvokas muovijäte erikseen. Kilpailutus estää nelilokerokeräyksen?
Valtakunnan toisella laidalla Lappeenrannassa tunnelmat eivät ole – ainakaan yksityisten yritysten näkökulmasta – yhtä toiveikkaat.
SITA Finland Oy aloitti reilu vuosi sitten osassa Lappeenrantaa ja sen ympäryskuntia nk. nelilokerokeräyksen. Siinä jäteastia on jaettu neljään osaan kaatopaikkajätteelle, kartongille, kovalle muoville ja metallille. Yksi erikoisvalmisteinen auto tyhjentää kaikki jakeet yhdellä kippauksella. SITA:n aluejohtaja Janne Vehmaan mukaan yli 80 prosenttia alueen talouksista on vaihtanut uuteen nelilokerokeräykseen. – Asiakkailta saatu palaute on ollut yksinomaan positiivista ja rakentavaa, Vehmaa kertoo. Nyt nelilokerokeräykselle näyttää kuitenkin tulevan stoppi. Kuntien jo päättämä jätekuljetusten kilpailutus toteutuu Lappeenrannassa vuoden kuluttua, ja kunnallisen EteläKarjalan jätehuolto Oy:n mukaan nelilokerokeräys ei ole sen jälkeen enää mahdollista, koska erikoisvalmisteisia autoja voivat hankkia vain suuret firmat, ja pienet firmat olisivat kilpailussa eriarvoisessa asemassa. Kiinteistökohtaisen keräyksen
sijaan kunnallinen jäteyhtiö aikoo panostaa isojen kulkuväylien varrella oleviin ekopisteisiin. Vehmaan kokemuksen mukaan ihmiset kuitenkin lajittelevat sitä hanakammin, mitä lähempänä keräyspiste on. – Nelilokerokeräyksen ansiosta sekajätteen määrä on saatu vähenemään lähes puoleen. Tämä on ilmeisesti kaatopaikkayhtiön näkökulmasta harmillista, koska se veloittaa 148 euroa jokaisesta kaatopaikalle ajetusta sekajätetonnista. Vehmaa muistuttaa, että kuntayhtiön taholta ei ole nähty mitään merkittävää kehitystyötä vuosien saatossa. SITA:lle nelilokerokeräys puolestaan ei ole ainoa kehityskohde. – Me aloitimme vuonna 2002 biojätteen keräilyn kaikista kiinteistöistä ja tarjoamme taloyhtiöille kartongin erilliskeräystä. Energiajätettä keräämme erityisesti yrityksistä ja järjestämme puutarhajätteille suursäkkikeräyksen joka kevät ja syksy. Lisäksi SITA valmistaa teollisuuden biojätteistä etanolia Lappeenrannan St1-huoltoasemalle.
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Jätehuoltoyrityksen ja asiakkaan yhteistyö tuo tehokkuutta Kilpailutus ei ole tarpeen Porissa
M
eillä Porin seudulla on ollut käytössä jo toistakymmentä vuotta sopimusperusteinen jätteenkuljetusmalli. Siinä kukin kiinteistö tekee itse jätteenkuljetussopimuksen valitsemansa yrityksen kanssa. Toinen vaihtoehto olisi se, että kunta kilpailuttaisi kuljetuksen kaikkien puolesta, mutta me emme ole nähneet siihen tarvetta. Käytännössä jätteenkuljetuksen hoitaa kolme Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi yksityistä yritystä. Niille on heitetty pallo siitä, että jäte kiertää ja se käytetään hyödyksi, ja ne kilpailevat keskenään siitä, kuka kierrättää parhaiten. Kunnallinen liikelaitos Porin Jätehuolto Oy ei saa tässä kilpailussa erityiskohtelua, ja käytännössä sille on jäänyt ainoastaan alueen kaatopaikkatoiminta sekä kierrätyskeskuksen ja alueellisten kierrätyspisteiden ylläpito. Yksityinen sektori on investoinut kierrätykseen paljon ja hoitaa sen niin hyvin, ettei kunnan ole kannattanut lähteä sillä alueella kilpailemaan. Porin seudun malli ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yrityksiä valvottaisi: me seuraamme kuljetusten toimivuutta ja hintatasoa, asiakastyytyväisyyttä ja kaikkein tärkeimpänä hyötykäyttöastetta – joka onkin meillä yksi Suomen parhaista!
”
Hyötykäyttöaste Porissa on yksi Suomen parhaista.
Porilainen Veikko Lehti Oy on jätehuoltoalan vanhimpia yrityksiä Suomessa. Viiden veljeksen ja 50 työntekijän voimin pyörivä yritys on kokenut alan kehityksen Suomessa. – Kuljetusliikkeestä on tullut materiaalikäsittelijä. Kiertävät jäteautot ovat yhä se näkyvä juttu, mutta varsinainen työ vasta alkaa keräämisen jälkeen, tiivistää toimitusjohtaja Esa Lehti. Veikko Lehti Oy on kehittynyt vuosien varrella nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi ympäristöalan palvelutuottajaksi. Kehitykseen ovat vaikuttaneet asiakkaiden ja lainsäädännön vaatimukset sekä halu pysyä kehityksen kärkijoukoissa. Yrityksessä myös uskotaan omiin innovaatioihin. – Kun ollaan lähellä työtä, syntyy
aina ajatuksia miten asian voisi hoitaa tehokkaasti. Sadassa ajatuksessa taas on aina joukossa yksi hyvä, toimitusjohtaja Esa Lehti pohtii. Lehden mukaan nykypäivän jätehuoltoyrityksen tuotetarjonnan ajoituksen on oltava oikea. – Me olemme työkalu, joka antaa asiakkaille hyvän mahdollisuuden kierrättää jätteitään. Energiajätteen keräyksessä ja kierrätyspolttoaineen valmistajana Veikko Lehti Oy on edelläkävijä. Onnistumisessa on ollut tärkeää oman verkoston rakentaminen ja hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa. Kullekin jätejakeelle on etsitty lähimpänä olevat vastaanottajat, jolloin kuljetusmatkat ovat optimaaliset.
Esa Lehden mukaan pelkkä jätteen kerääminen ei riitä – tarvitaan verkostoa ja palveluasennetta. – Meidän on osattava käsitellä materiaali juuri jatkohyödyntäjille sopivaan muotoon.
Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi Pori
Veikko Lehti Oy Teljänkatu 10, 281 30 PORI puh. 631 6100, fax, 637 0287 veikkolehti@veikkolehti.fi, www.veikkolehti.fi
L&T taistelee sen puolesta, että jätteiden hävittämisen sijaan niitä kierrätettäisiin mahdollisimman paljon – kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
L&T investoi jätteiden hyötykäytön edistämiseen
Keravan kierrätyslaitos uudistettiin viime vuoden aikana.
Lassila & Tikanoja uudisti viime vuonna Keravan kierrätyslaitostaan. Laitos on nyt valmis ja tuotannollisessa toiminnassa. – Keravan laitos on esimerkki mittavasta investoinnista jätteiden hyötykäytön edistämiseksi. Pääsemme Keravalla uudistusten jälkeen jopa 90 prosentin hyötykäyttöasteeseen, kertoo Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Jorma Mikkonen ja lisää, että mitä paremmin jätteet syntypaikkalajitellaan, sitä paremmin niitä voidaan hyödyntää. Keravan kierrätyslaitoksella valmistetaan kaupan ja teollisuuden jätteistä sekä rakennusjätteistä uusioraaka-aineita, biopolttoaineita ja kierrätyspolttoaineita. Keravan laitos on eräänlainen kierrätysteollisuuden tavaratalo, josta useat erilaiset materiaalivirrat palautetaan uudelleen hyödynnettäviksi. – Uusiokuitu menee metsäteollisuudelle, metallit metalliteollisuudelle, muovipullot muoviteollisuudelle ja bio- ja kierrätyspolttoaineet biovoimalaitoksille, Mikkonen listaa esimerkkejä.
Toinen esimerkki kierrätyksen mahdollisuuksista on yhteisyritys L&T Recoilin Haminan regenerointilaitos, joka palauttaa käytetyt voiteluöljyt takaisin raaka-aineeksi voiteluaineteollisuudelle lähes suljetussa kierrossa. Kritiikkiä jätelakia kohtaan
Lassila & Tikanojalla suhtaudutaan kriittisesti uuteen eduskunnan käsittelyssä olevaan jätelakiin. Yrityksessä toivotaan, että jätelaki ohjaisi jätteet hävittämisen sijaan kierrätykseen. – Jäte on tulevaisuuden raaka-aine. Ympäristöala uskoo suljettuun kiertoon, jossa materiaalit palautetaan biologisen tai teknologisen kierron kautta uudelleenhyödynnettäväksi. Kierrätysteollisuus on yksi voimakkaimmin kehittyvä teollisuuden ala Euroopassa, joka tarjoaa suomalaisille yrityksille runsaasti mahdollisuuksia. – Nyt pelkonamme on, että materiaalit ohjataan kaatopaikoilta jätteidenpolttolai-
toksiin. Julkisen sektorin roolia kasvatetaan yhdyskuntajätteissä, yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä heikennetään ja kotitalouksien valinnanmahdollisuuksia kavennetaan, Mikkonen ihmettelee. Yksityinen kierrätysala on luonut Suomeen esimerkilliset ja tehokkaat keräys- ja kierrätysjärjestelmät niiden materiaalivirtojen osalta, joissa se saa toimia markkinaehtoisesti. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi renkaat, akut, patterit ja jäteöljyt. Samanaikaisesti kuntien sektorivastuun alla olevissa kotitalousjätteissä kehitys on ollut vaatimatonta. Teot puhuvatkin voimakkaasti markkinaehtoisten vaihtoehtojen kasvattamisen puolesta.
www.lassila-tikanoja.fi Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto 5
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Kehitystyötä
Räätälöityjä jäteautoja Kuorma-autojen päällirakenteita tekevä NTM on rakentanut jäteautoja vuodesta 1975 lähtien. Kuorma-autojen alustoille asennettavat jätepakkaajat rakennetaan yrityksen Närpiön tehtaalla reilun 10 kappaleen viikkovauhdilla, ja ne muodostavat yli puolet NTM:n tuotannosta.
Glenn Spåra ja Niclas Pada uskovat hybridien ja monilokeroisten jäteautojen yleistyvän.
– Meillä on alan paras tuotevali-
koima, joka on muokattavissa asiakkaan toiveiden mukaan. Olemme alan markkinajohtaja Pohjoismaissa ja alan viiden suurimman yrityksen joukossa koko Euroopassa, sanoo NTM:n myyntipäällikkö Glenn Spåra. Pohjanmaalla sijaitsevan emoyrityksen lisäksi NTM:llä on tytäryritykset Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Virossa. – Norjaan, Tanskaan, Hollantiin, Itävaltaan ja Venäjälle hoidamme viennin itsenäisten edustajien kautta, kertoo viennistä vastaava Martin Enholm. Asiakaslähtöistä valmistusta
Jäteauton pakkaaja näyttää ensisilmäyksellä vain metalliselta säiliöltä, mutta sen valmistus on paljon muutakin kuin metallityötä. Siihen vaaditaan hydrauliikkaan ja sähkötöihin liittyvää osaa– Hybridin mista sekä palakut kestävät jon käsityötä. koko työpäivän Kaikki jäteja vähentävät pakkaajat valpäästöjä. mistetaan tilausNiclas Pada työnä asiakkaan tarpeiden mukaan asiakkaan valitseman kuorma-auton alustalle. Asiakaskohtaisesti räätälöidyt jätepakkaajat valmistuvat mallista riippuen 4–8 viikon kuluessa siitä, kun niiden alustat ovat saapuneet NTM:n tehtaalle. Uusien jätepakkaajien lisäksi NTM huoltaa asiakkaidensa jäteautoja sekä toimittaa niihin varaosia. Yritys nou-
dattaa kaikessa toiminnassaan sertifi oituja laadun- ja ympäristönhallinta järjestelmiään. Ympäristöystävällistä tuotekehitystä
Jätehuollossa ympäristöystävällisyys on yksi tärkeä tavoite. – Myös meillä on kehitteillä useita ympäristöystävällisiä tuoteratkaisuja, jäteautopuolen johtaja Niclas Pada sanoo. Tavallisissa jäteautoissa jäteastioi den kippaamiseen tarvittava hydrauliikka nostaa moottorin kierroksia, mikä lisää auton moottorin päästöjä. – Tämän takia kehitimme hybridin, jonka hydrauliikka saa voimansa sähköllä ladattavista akuista. Yön yli ladattavat akut kestävät koko työpäivän ja auttavat vähentämään päästöjä. Ensimmäinen asiakkaan tilaama hybridimalli on juuri valmistumassa tehtaallamme, Pada esittelee. Moni NTM:n asiakkaista suosii kaasukäyttöisiä jätteenkuljetusautoja, joiden päästöarvot ovat pienemmät kuin perinteisten dieselautojen. Ympäristöystävällisiä ja tehokkaita ovat myös monilokeroiset jäteautot, joihin voi kerätä samalla tyhjennys kierroksella useita jätelajeja. Monilokeroisten jäteautojen myynti kasvaa koko ajan, ja niiden käyttämisessä Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Monilokeroisten jätepakkaajien tämänhetkistä huippua edustaa Quatro, joka tyhjentää yhdellä kippauksella neljä eri jäteastiaa jäteauton neljään eri lokeroon ja tekee kierrätyksen erittäin helpoksi.
Ab Närpes Trä & Metall – Närpiön Puu ja Metalli Oy www.ntm.fi
6 Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto
EU on ottanut jätedirektiivissään tiukan linjan: jätteiden synnyn ehkäisy ja jätteiden hyötykäyttö ovat toimenpidelistan kärjessä.
tiukke Jätteen
EU ja Valtakunnallinen jätesuunnitelma velvoittavat Suomea panostamaan jätteen ennaltaehkäisyyn, kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön paljon nykyistä enemmän. Yksityiset yritykset ovat tämän kehitystyön kärkijoukoissa. Teksti Lauri Haapanen Kuvat YYL ja Jufo Peltomaa
J
ätteiden hyötykäyttöä tulee tehostaa sekä raaka-aineiden kallistumisen että ympäristön hyvinvoinnin vuoksi. Myös EU on ottanut jäte direktiivissään tiukan linjan: jätteiden synnyn ehkäisy ja hyötykäyttö ovat ensisijaiset toimenpiteet. EU:n komission tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin edelleen valtavia eroja. Eräissä jäsenvaltioissa on lähes kokonaan luovuttu jätteiden kaatopaikalle sijoittamisesta, toisissa taas yli 90 prosenttia haudataan yhä maahan. Kierrätysaste vaihtelee muutamasta prosentista 70 prosenttiin, eikä Suomi ole kierrätyksen suhteen suinkaan mallioppilas. Myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja tulevassa jätelaissa jätehierarkian ylin taso on luonnollisesti jätteen synnyn ehkäisy. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteen määrä saadaan kään-
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Maailman ainoa
Toimitusjohtaja Jaakko Särelä ZenRoboticsin toimipisteessä Helsingin keskustassa.
nevat kierrätysvaatimukset
3 000 000 2 500 000
t
Rinnakkaispoltto*
2 000 000
Sekajätteen poltto
1 500 000 1 000 000
Energia- ja ilmastostrategia 2020
500 000
Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2016
0
Polttolaitoskapasiteetti nyt
Polttolaitoskapasiteetti 2014
Yhdyskuntajätteen määrä
Ikkunat ja ovet eivät Stena Recy kuulu kaa cling on ke hittänyt yhd topaikalle jolla saneer es sä Skaala-k auskohteis onsernin k ta purettav Yhteistyö anss at ik
on valtakunn a toimintam kunat ja ove allin, allista ja ko t voidaan te Stena Recyc sk h o ee kk yl aasti kierrä i lingin tuote 100 000 ikku ttää. päällikkö K lajittelun jä na a ja ovea vuodes immo Laak lkeen puujä sa so te . n ja e n uusien ikku voimalaitoks kertoo, että noiden ja o iin kierrätysp työmailla te vien pakka hdyn olttoaineek villa jalostu usmateriaal si. Metalli ja u eristysvill it jalostetaa tk ak aa si. Kierrätys elinkaartaan n – Kun ottaa lasi kelpaa metallinkerä huomioon lo lämmönerist yksessä, ja gistiikkahyö voi alueesta ee ks i tai lasin ra dyn ja sääs riippuen olla aka-aineek tyneet kaat jopa useita Lisäksi uusi si. opaikkamak kymmeniä p toimintamal sut, rahallin rosentteja, La li on välttäm en etu – Materiaal ak so ne ät n kertoo. in hyötykäy ön askel ko tön ja kierrä hti tehokkaa kierrätysliik tyksen lisää mpaa kierrä etoiminnan ntyminen o tystä. tuotekehityk n turvattu te sen kautta. hokkaan
tymään laskuun vuoteen 2016 mennessä. Yh- aineen valmistuksen tulevaisuudennäkymiä dyskuntajätteestä tulisi kierrättää materiaalina 50 varjostavat kuitenkin suunnitelmat sekajätprosenttia ja hyödyntää energiana 30 prosenttia. teen polttolaitosten laajamittaisesta rakenErityisesti materiaalikierrätyksen ja kier- tamisesta. Toisin kuin kierrätyspolttoaineen rätyspolttoaineen valmistuksen saralla yksityi- kohdalla, sekajätteen arinapoltossa jätteet set yritykset ovat viime vuosikymmeninä toimi- poltetaan lajittelematta, ja jätteen sisältämä neet innovaattoreina. kierrätyskelpoinen materiaali tuhoutuu. Sekajätteen poltossa energiantuotannon Arvokas raaka-aine hyötysuhde on kierrätyspolttoaineita huonompi, Jäte on arvokasta raaka-ainetta. Materiaali- eikä sähköä saada tuotetuksi yhtä tehokkaasti. kierrätykseen kelpaamattomista jätteistä valSekajätteen polttolaitoksia on Suomeen mistettava kierrätyspolttoaine korvaa voimalai- suunnitteilla useita, ja valmistuessaan ne tartoksissa ja teollisuudessa fossiilisia polttoaineita vitsevat säännöllisen polttoainevirran. Tämä parhaimmillaan yhden suhteessa yhteen. ei tue jätteen synnyn ehkäisyä eikä kierräMateriaalikierrätyksen ja kierrätyspoltto- tystavoitteisiin pääsemistä.
Jätteenpolttolaitoksia suunnitteilla liikaa tavoitteisiin nähden
Suomalainen ZenRobotics opettaa tavano maiset teollisuusrob otit lajittelemaa n jätettä. Tekoäl yyn pohjautuva järjestelmä on maailman ainoa. Tuotetta markkinoidaan jo 47 maassa, ja kiinnostus on valtava. Maailman valm istavan teollisuuden ra ju tehostuminen on auto maation ansiota. Tavara- ja materiaalivuo ria ei kuitenkaan pureta samal la tavalla teollises sa mittakaavassa: kierräty s ja lajittelu on käsityötä. Arvokkaista raaka-aineista syntyy lopuks i kaoottinen se os, eli jätettä, ja se viedään ka atopaikalle ta i poltetaan. – Teollisuus au tomatisoitiin valtavan tehokk aaksi 80-luvul la. Me teemm e nyt saman kierrätykselle , sanoo toimitusjohtaja Jaak ko Särelä.
Neljä miljoonaa kiloa vuodessa AkkuSerin tuotantolaitos Nivalassa vihittiin käyttöön jo vuonna 2006. – Akkujen ja paristojen kierrättäminen on erittäin tärkeää. Ne ovat paitsi ongelmajätettä, myös niiden metallit ovat ehtyvä luonnonvara, muistuttaa AkkuSer Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pudas. Syksyllä 2008 Suomessa astui voimaan laki, joka velvoittaa tuottajat
kierrättämään akkunsa ja paristonsa. – Tuotantokapasiteettimme riittää käsittelemään ja kierrättämään kaikki Suomesta kerättävät paristot ja kuivaakut, Pudas kertoo. Kaikkiaan AkkuSerin 14 työntekijää kierrättää kehittyneen tekniikan ja automatiikan avulla neljä miljoonaa kiloa vuodessa. AkkuSerin kehittämällä kuivateknologialla metallit voidaan irrottaa jätteettömästi ja ilman perinteisen prosessin vaatimaa 2 000 asteen lämpötilaa. Ja kehitystyö jatkuu. – Tällä hetkellä meillä on käynnissä Tekes-hanke, jossa etsitään ratkaisua alkaliparistoissa olevan sinkin ja mangaanin erottamiseksi kemiallisesti.
*Rinnakkaispoltossa jonkin verran myös muita kuin yhdyskuntajätteitä.
Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto 7
Ympäristöyritysten Liiton ilmoitusliite
Ympäristöyritysten Liiton jäsenyritykset tekevät pitkäjänteistä työtä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseksi YYL:ssä on noin 100 jäsenyritystä
www.ymparistoyritykset.fi
Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy
Ollatie 701 • 86600 Haapavesi • Puh.(08) 451 286
KIERRÄTYSSUUNNITTELUA AMMATTITAIDOLLA
LCR CONSULTING
www.tulla.fi
Puh. +358 10 320 8020 laura.peltonen@lcr.fi
- Yksityinen palvelee -
LUOTETTAVAA JÄTTEENHUOLINTAA KUHMOSSA jo 40 vuotta.
Oy Ympäristöhuolto - Miljöservice Ab
KAINUUN JÄTEYHTYMÄ Oy
88900 KUHMO puh. (08) 653 0121, fax (08) 652 0428 www.jateyhtyma.fi / jateyhtyma@kuhmo.net
8 Puheenvuoro Ympäristöyritysten Liitto
Myllärinkatu 8 Mjölnaregatan VAASA 65100 VASA