MAINOSLIITE
Terveyden edistäminen Kuva: iStockphoto
Yees on Suo i ensimm men valtaku äinen nuorten nnallinen mie veysseu lenterra. Lue lisä ä sivulta 7
Parempaa elämää TULPPA-KUNTOUTUKSELLA pyritään vahvistamaan osallistujan ujan man kuntoutumista. Tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa oman terveytensä ja hyvinvointinsa avaintekijöitä ja löytää keinoja,, jotka helpottavat arjessa selviytymistä.
Kuva: Evondos
SID 26 SIVU
Hoivarobotti vanhuksille
SIVUT 4–5
Salossa toimiva Evondos valmistaa iäkkäille tarkoitettuja annostelurobotteja, jotka auttavat ottamaan oikeat lääkkeet oikeaan aikaan.
”Meille olennaista on vaikuttaa yhteiskunnalliseen säätelyyn niin, että ihmiset voivat tehdä terveellisiä valintoja.” Vertti Kiukas, SOSTEn eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri äsihteeri Saara Hassinen, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja sjohtaja
SID 22 SIVU Kuva: Matti Immonen
Julkaistaan Healthtech Finland’in ja SOSTEn ilmoituksena 30.1.2018
MAINOSLIITE
TERVEYDEN HYVÄKSI
”Meille olennaista on vaikuttaa yhteiskunnalliseen säätelyyn niin, että ihmiset voivat tehdä terveellisiä valintoja.”
Kattojärjestö SOSTE Sosiaali- ja terveysalan SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä jäsenyhdistyksineen sekä kymmeniä muita toimijoita. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa SOSTE on sosiaali- ja terveysalan vaikuttaja ja asiantuntija. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät vaikuttamistyötä kansalaisten parissa 50 000 ammattilaisen ja 0,5 miljoonan vapaaehtoistyöntekijän voimin.
Vertti Kiukas, SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri
Kuva: Matti Immonen
Järjestöillä on yhteensä 1,3 miljoonaa jäsentä ja 260 000 vapaaehtoista vertaistukijaa. Järjestöjen toiminta rahoitetaan avustuksin, jotka jakaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus. Tärkein järjestöjen rahoituslähde on veikkausvoittovarat. www.soste.fi
Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas ja Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen jakavat huolen terveyserojen kasvusta.
Terveysteknologia ry Terveysteknologia ry Healthtech Finland on yksi Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistyksistä ja sen yli sata jäsentä edustavat laajasti terveysteknologian alaa. Terveysteknologia on Suomen yksi suurimmista korkean teknologian vientialoista, joka työllistää suoraan runsaat 11 000 henkilöä. Vuonna 2016 terveysteknologian kauppataseen ylijäämä nousi lähes miljardiin euroon. Toimialan tuotteet paitsi kehitetään, myös valmistetaan pääosin Suomessa. Terveysteknologian viennin arvo vuonna 2016 oli 2,1 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta 10 prosenttia. Liitto tuo terveysteknologia-alan yrityksiä yhteen ja auttaa niitä kasvamaan ja kansainvälistymään, järjestää mentorointia ja osallistuu startupverkostoihin. www.healthtech.fi
Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa Healthtech Finlandïn toimitusjohtaja Saara Hassinen, saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi ja SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas, vertti.kiukas@soste.fi
Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pirkko Koivu Graafinen ulkoasu: Sofia Karlsson & Tove Engström . Repro: InPress Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi . www.inpress.fi
2 Healthtech Finland ja SOSTE
Erilaiset toimijat – yhteisiä intressejä
Hyvää elämää kaikille, kiteyttävät yhteisen tavoitteensa Saara Hassinen ja Vertti Kiukas, jotka edustavat erilaisia tahoja: toinen terveysteknologian yrityksiä ja toinen järjestökenttää. Terveysteknologian yritykset ja sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat kumpikin ihmisille terveyttä ja hyvinvointia, vaikka kummallakaan ei ole näiden palvelujen suoraa järjestämisvastuuta. Terveysteknologia ry:n Saara Hassinen sanoo, että hyvinvoinnin tulevaisuutta kannattaa pohtia erilaisilla kokoonpanoilla. ”Uskon toimialojen ristiinlaittoon ja sekoittamiseen. Saadaan paljon hyviä tekijöitä ja ideoita esiin, kun jutellaan eri porukoilla.” Saara Hassinen ja SOSTEn Vertti Kiukas löytävät saman pöydän ääreen istuttuaan monia yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita. Niistä tärkein on tuottaa ihmisille parempaa elämää. Terve elämä ei heidän mielestään välttämättä ole oikea termi, sillä sairas ihminen saattaa voida paremmin kuin terve. Hassinen ja Kiukas jakavat huolen ihmisten terveys- ja elintapaeroista, jotka alkavat näkyä jo nuorena. Epäterveelliset tavat kuten tupakointi kasautuvat pienituloiseen osaan väestöstä. Vertti Kiukas muistuttaa, että yhteiskunnallinen kehikko määrittää suuren osan ihmisten hyvinvoinnista, ja tätä kehikkoa luodaan erilaisilla poliittisilla ratkaisuilla. Esimerkkeinä päätökset, joilla säädellään alkoholiprosentteja ja alkoholin saatavuutta. ”Vaikka järjestöt tekevät erittäin hyvää työtä, niin se työ on pisara meressä verrattuna isoon kehikkoon.” Saara Hassinen nostaa esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä trendejä. Sekä terveysteknologialla että vapaaehtoistyöllä on tulevaisuudessa tärkeä rooli. Terveyden-
huolto painottaa hoidon sijaan ennaltaehkäisyä. ”Ennaltaehkäisyyn tarvitaan tehokasta diagnostiikkaa ja seulontoja, mikä on yksilön ja yhteiskunnan kannalta edullisempaakin. Vapaaehtoistyö lisääntyy, sillä iäkkäät ihmiset ovat entistä terveempiä. Tämä on hillitön voimavara järjestöille.”
”Tulevaisuudessa ihmiset huolehtivat enemmän itse terveydestään, kun hoitavia käsiä on vähemmän. Trendit tuovat terveysteknologian alalle uusia mahdollisuuksia.” Saara Hassinen, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Teknologialla ja järjestötyöllä voi olla vuorovaikutusta vaikkapa terveellisten elintapojen edistämisessä. Hassinen pohtii, että esimerkiksi pelisuunnittelijat luovat liikuntaan pelillisyyttä vetoamaan heihinkin, joita liikunta ei muuten kiinnosta. Kiukas sanoo, että uudet virtuaaliset ver-
taistuen muodot ja Hassisen esiin nostama pelillisyys myös haastavat järjestökenttää ja erityisesti järjestöjen rakenteita. ”Kysymys on, miten järjestöt ottavat näitä kevyempiä elementtejä kuten pelillisyyttä vastaan.” ”Täytyy uskaltaa kokeilla uutta”, lisää Saara Hassinen. Vertti Kiukas sanoo, että teknologia muuttaa järjestötoiminnan luonnetta. Erilaiset rakennukset ja fyysiset tilat käyvät vähemmän tärkeiksi. ”Klassinen tapa antaa vertaistukea on ryhmä: mennään huoneeseen, jossa keskustellaan tietystä teemasta. Erilaiset verkossa toimivat ryhmät ovat tuoneet tähän lisää, ne antavat mahdollisuuden epämuodolliseen yhdessäoloon, joka ei vaadi niin paljon.” Entä millaisena Vertti Kiukas ja Saara Hassinen näkevät edustamiensa organisaatioiden tulevaisuuden? Kiukas sanoo, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli on olla ihmisten iholla ja näin on tulevaisuudessakin. ”Tunnemme ihmisten arjen, tuemme erilaisissa elämänvalinnoissa. Terveyttä edistävää toimintaa on vaikeaa ostaa, joten se sopii voittoa tavoittelemattomalle toimijalle.” Saara Hassinen taas näkee terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa liiketoimintamahdollisuuksia, jotka hyödyttävät niin julkista kuin yksityistäkin terveydenhuoltoa, järjestöjä ja kuluttajia. ”Robotiikka, 3D-tulostus, virtuaalinen todellisuus, laajennetut todellisuudet, tavaroiden internet – nämä kaikki tuovat lisäarvoa palveluille.” ■
MAINOSLIITE
PHILIPS TARKENTAA SYÖVÄN HOITOA
Sisältömarkkinointia parhaimmillaan Philips on monialainen terveysteknologiayhtiö, joka parantaa ihmisten elämänlaatua käytännöllisillä innovaatioilla.
S
UOMESSA PHILIPSILLÄ on tuotekehityksen huippuyksikkö, joka on osa Philipsin maailmanlaajuisia Onkologian ja Magneettikuvantamisen liiketoimintoja. Yksikkö työllistää huippuosaajia eri aloilta ja on kansainvälisesti verkottunut. Teemme yhteistyötä useiden maailman johtavien sairaaloiden kanssa. Työmme keskittyy syöpähoitoja parantaviin teknologioihin. Magneettikuvantamista (MRI) hyödyntävät ratkaisumme tuottavat tarkkaa anatomista ja toiminnallista tietoa, joka auttaa suunnittelemaan sädehoitoa ja leikkauksia. Tällöin hoito kohdistuu tarkemmin kasvaimeen, mikä vähentää haittoja ympäröiville elimille. Olemme myös suunnitelleet aivan uudenlaisen magneettikuvauslaitteen, joka voidaan yhdistää kiinteästi sädehoitolaitteeseen. Tässä laitteessa hoidettavaa kehon aluetta voidaan kuvantaa jopa samanaikaisesti sädehoidon kanssa, minkä odotetaan mahdollistavan huomattavia parannuksia sädehoitoon. SUOMESSA KEHITETÄÄN myös käytettävyyttä lisääviä työkaluja, jotka
parantavat ja tehostavat sädehoitoklinikan työskentelyä ja hoitoja. Esimerkiksi eturauhasen sädehoidossa uudet tuotteemme kykenevät jo luomaan korkealaatuisia sädehoitosuunnitelmia automaattisesti magneettikuvan perusteella. Aiemmin tähän on tarvittu lisäksi tietokonetomografiakuvat ja paljon käsityötä. Kehityksessä käytämme työkaluja, jotka hyödyntävät älykkäitä mallinnusalgoritmejä ja koneoppimista.
Oma lehti, oma sisältö yli miljoonalle lukijalle. Uskomme että korkealaatuinen ammattilaisten toteuttama insertti on sisältömarkkinointia parhaimmillaan. Ottakaa yhteyttä niin tuotamme teille julkaisun, jonka sisältö puhuttelee, antaa uutta tietoa, vaikuttaa ja viihdyttää.
Johan Lithén, johan.lithen@inpress.fi 040 5024 943 • www.inpress.fi
www.inpress.com
Tukea terveyteen, apua yksinäisyyteen Terveyspisteissä vapaaehtoinen terveydenhuollon ammattilainen antaa maksutonta neuvontaa terveyteen, ystävätoiminta tarjoaa seuraa, kouluissa järjestetään seksuaaliterveysneuvontaa ja festareilla jutellaan päihteiden käytöstä sekä haitoista. Kaikkiin näihin tehtäviin Punainen Risti kouluttaa uusia vapaaehtoisia ympäri maata. Tule mukaan!
HANNA LINNAKKO
Punainen Risti kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan.
PUNAINENRISTI.FI
Lisätietoa: vapaaehtoisuudesta: punainenristi.fi/tule-mukaan avusta ja tuesta: punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua
Healthtech Finland ja SOSTE 3
MAINOSLIITE
RATKAISUJA TEKNOLOGIASTA
Kuva: Medixine
Sähköisen asioinnin kokonaispaketti Terveydenhuollon sähköisiä ratkaisuja tuottava Medixine Oy on toimittanut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle YTHS:lle sähköisen asioinnin kokonaisratkaisun, jota tarjotaan 130 000 opiskelijan käyttöön. Palvelupaketti on integroitu YTHS:n sähköiseen potilastietojärjestelmään ja se sisältää monta eri osaa: videovastaanoton sekä tietoturvallisen chat- ja viestiyhteyden sekä erilaisia kyselyjä. Ajanvaraus onnistuu oman älypuhelimen kautta mobiilisti. Opiskelijat ovat luontainen käyttäjäryhmä tälle palvelulle, koska videoiden ja muiden sähköisten ratkaisujen käyttö on heille luontaisin tapa asioida. Medixinen toimitusjohtaja Tapio Jokinen näkee sähköisillä palveluilla kuitenkin laajempaakin hyötyä, käyttäjien ei tarvitse olla diginatiiveja. ”Esimerkiksi Englannissa loimme hälytyspalvelun keuhkoahtaumapotilaille, jotka tarvitsevat tiedon heille haitallisista sääoloista. Hälytyspalvelu soittaa automaattisesti vaikka lankapuhelimeen – potilaan ei tarvitse osata käyttää älylaitteita.” Medixine on toiminut terveydenhuollon sähköisten palvelujen parissa vuodesta 2000 ja saanut useita kansainvälisiä palkintoja. Tapio Jokinen muistuttaa, että terveydenhuollon sähköisten palvelujen tuottaminen on monimutkaisempaa kuin monet ajattelevat. ”Turvalllisuustekijöihin on suhtauduttava yhtä suurella vakavuudella kuin lääkkeiden valmistuksessa.” Ohjelmistokehittäjät lähtevät helposti liikkeelle erilaisista, vain yhteen sairauteen tai tilaan liittyvistä sovelluksista. ”Jos jokaiselle sairausryhmälle on oma sovelluksensa, niiden käytettävyys sekä potilaan että lääkärin kannalta on huono. Sairauskohtaisten appien sijaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa sähköistä palvelua.” ■
Oikea lääke oikeaan aikaan Kotona asuva iäkäs ihminen käyttää monia lääkkeitä, ja muistin heikkeneminen lisää unohtamisvaaraa. Oma lääkeannostelurobotti auttaa. Salossa toimiva Evondos valmistaa iäkkäille tarkoitettuja annostelurobotteja lääkkeiden jakeluun. Laite muistuttaa lääkkeen ottoajankohdasta, tarjoaa lääkkeet oikein annosteltuna ja toimii samalla viestintäkanavana kotihoidon, iäkkään ja haluttaessa myös hänen läheistensä välillä.
”Jos henkilö osaa painaa ovikellon nappia, hän osaa käyttää myös robottia.”
tien kotihoidolle tämä merkitsee painetta juuri aamuihin, eivätkä kaikki asiakkaat saa lääkettään silloin kun pitäisi. Robotti ratkaisee ajoitusongelman ja samalla vapauttaa hoitajien työaikaa muuhun auttamiseen ja hoivaan.” Lääkeannostelurobotteja on jo otettu käyttöön Suomessa noin 40 kunnassa: mukana on toisaalta taajaan asuttuja kaupunkeja, joissa hoitohenkilökunnan voi olla vaikea löytää pysäköintipaikkaa, ja toisaalta harvaan asuttuja kuntia, joissa etäisyydet asukkaiden luokse ovat pitkät. Robottien käyttö vähentää kotihoitokäyntejä, tuo joustoa työaikatauluihin ja saa aikaan merkittävät säästöt. ”50 000 asukkaan kunnassa säästö on useampia miljoonia euroja vuodessa,” sanoo Jyrki Niinistö.
”Oikea-aikainen lääkitys tarjoaa asiakkaalle enemmän laadukkaita elinvuosia ja tukee omatoimisuutta.” Evondos on arvioinut, että palvelu sopii noin puolelle kuntien kotihoidon asiakkaista. Kotihoidon lisäksi se sopisi kuntien palveluohjaukseen ennen kotihoidon asiakkaaksi siirtymistä. ”Annostelurobotti sopii hyvin esimerkiksi niille iäkkäille, jotka eivät oikeastaan tarvitse muuta tukea kotona asumiseen – esimerkiksi Alzheimerin tai Parkinsonin taudin alkuvaiheessa.” ■
Jyrki Niinistö, Evondos Annostelurobotti on suunniteltu yksinkertaiseksi, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Niinistö Evondos Oy:sta. ”Jos henkilö osaa painaa ovikellon nappulaa, hän osaa käyttää myös robottia.” Vuonna 2014 markkinoille tuotu palvelu
koostuu kolmesta osasta: apteekkien tarjoamasta koneellisesta annosjakelusta, kotiin tuotavasta lääkeannostelurobotista, jonka sisään annosjakelun lääkerulla asennetaan sekä robottia pyörittävästä etähoitojärjestelmästä. Kotihoito täyttää lääkerobotin tavallisesti noin kahden viikon välein. ”Monet lääkkeet tulee ottaa aamuisin. Kun-
Hämeenkyrön kotihoidon päällikkö Sirpa Hiltunen sanoo, että Hämeenkyrössä annostelurobottia on tarjottu asiakkaille, jotka tarvitsevat apua vain lääkkeiden ottamiseen. Kokemukset ovat myönteisiä niin kotihoidon henkilöstön kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. ”Palvelu tukee asiakkaan itsenäisyyttä, tulee onnistumisen kokemuksia kun selviää jostain arjen asiasta. Samalla asiakkaat kokevat turvallisuudentunnetta, että saa ne lääkkeet.” Jyrki Niinistö muistuttaa, että lääkkeiden ottamatta jäämisestä johtuva hävikki merkitsee Suomessa noin 150 miljoonan euron kustannuksia vuodessa.
HOIDON LAATU PARANEE Lääkeannostelurobotti käyttää apteekkien tarjoamaa koneellista annosjakelua. Robotti annostelee annosjakelun lääkerullasta aina oikean annoksen oikeaan aikaan. Inhimilliset virheet poistuvat. Hoitomyönteisyys nousee yli 99 prosenttiin ja potilasturvallisuus paranee. Lääkeannostelurobotti ohjaa lääkkeiden ottamiseen äänien ja merkkivalon avulla. Helppokäyttöisyyden varmistamiseksi laitteessa on vain yksi nappi painettavaksi. Lääkeannostelurobotti on kehitetty ja valmistettu Salossa ja sillä on avainlippumerkki.
Innovatiivista teknologiaa ja kokonaisvaltaista tukea Thermo Fisher Scientific on maailman johtava tiedettä ja tutkimusta palveleva yritys Autamme asiakkaitamme tekemään biotieteiden ja –teknologian tutkimusta, ratkaisemaan monitahoisia analyyttisia haasteita, parantamaan potilasdiagnostiikkaa ja kasvattamaan laboratoriotuottavuutta.
Lisätietoja thermofisher.com | 010 329 200 © 2017 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries unless otherwise specified. 12/17
4 Healthtech Finland ja SOSTE
MAINOSLIITE
SILMÄNPAINEENMITTAUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Silmänpainetta on helppo mitata itse Icare® HOME -mittarilla. Tulokset siirtyvät älypuhelimella suoraan lääkärille, ja glaukooman hoito tarkentuu. Silmänpainetaudin eli glaukooman hoito helpottuu ja oikea lääkitysannos voidaan luotettavammin määrittää silmänpaineen kotimittauksen avulla. Kevyttä Icare® HOME -mittaria potilas tai läheinen oppii käyttämään helposti ja mittauksia voi toistaa arjessa. Potilas asettaa laitteen otsaa vasten ja laitteen anturi ottaa silmän pinnalta nopean mittauksen. Muutaman sekunnin kestävä toimenpide ei juuri tunnu. Tulokset siirtyvät älypuhelimen sovelluksen kautta suoraan lääkärille. MIKÄ GLAUKOOMA ON?
Glaukooma on näköhermoa vaurioittava etenevä sairaus, joka heikentää näkökykyä. Riski sairastua kasvaa iän mukana, joten väestön ikääntyessä tauti yleistyy. 90 000 suomalaista sairastaa glaukoomaa, mutta arviolta yhtä suuri joukko sairastaa sitä tietämättään. Alkuvaiheessa tauti ei aiheuta oireita, mutta tauti etenee sokeuteen ilman hoitoa. Hoitona käytetään silmätippoja sekä vaikeammissa tapauksissa kirurgiaa. Glaukooman vähäoireisuuden ja hitaan etenemisen vuoksi osa potilaista jättää lääkärin määräämän lääkityksen ottamatta, mikä pahentaa tautia.
Kuva: Evondos
MIKSI PAINETTA ON TÄRKEÄTÄ SEURATA?
Lääkeannostelurobotti vapauttaa hoitajien työaikaa muuhun auttamiseen ja hoivaan.
Silmänpaine vaihtelee vuorokauden aikana kuten verenpainekin. Painehuiput olisi syytä löytää toistuvilla mittauksilla, koska tutkimusten mukaan tauti pahenee juuri huippujen aikana. – Silmänpaineen huippuihin pitäisi päästä kiinni ja alentaa niitä oikein valitulla lääkkeellä ja annostuksella, jotta hoito vaikuttaisi, sanoo Icarelaitteita valmistavan Revenio Groupin toimitusjohtaja Timo Hildén. Jotta paineen vaihteluista saadaan tarkka tieto, tarvitaan 4–5 mittausta eri vuorokaudenaikoina vajaan viikon ajan. MIKÄ ON ICARE?
Suomalainen Icare on silmänpainemittauksen edelläkävijä, joka on muuttamassa glaukooman hoitoketjua. Icaren mittareita on myyty yli 50 000 kappaletta yli 90 maahan ympäri maailman. Kotimittarin Icare® HOME lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat mittarit terveydenhuollon ammattilaisille sekä eläinlääkäreille.
Kuva: Joonas Vohlakari
Lääkkeen sopivuus selville geenitestillä
Potilaat reagoivat lääkehoitoon yksilöllisesti oman geeniperimänsä pohjalta: sama vaikuttava aine tai annos ei sovi kaikille. Muun muassa aivoverenkiertohäiriöiden, kipujen sekä neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoitoon määrätyt lääkkeet vaikuttavat yksilöllisesti. Yli 120 lääkeaineen soveltuvuus potilaalle voidaan selvittää geenitestillä, joka otetaan verikokeella tai pyyhkäisykokeella posken limakalvolta. Testi tuottaa tietoa useasta eri entsyymistä ja tekijästä, jotka vaikuttavat lääkkeiden metaboliikkaan elimistössä. Genomi pysyy samana koko eliniän, joten testi otetaan vain kerran.
Suomessa kokeita otetaan sekä julkisen että yksityisen puolen laboratorioissa, ja tulevaisuudessa pyyhkäisytesti voidaan ottaa vaikka apteekissa, sanoo toimitusjohtaja Jari Forsström Abomics Oy:ltä. Vuonna 2013 perustettu yritys välittää testausta ja tulkitsee geenitestien tuloksia eri lääkkeiden soveltuvuuden selvittämiseksi. ”Tulosten perusteella annostusta tai vaikuttavaa ainetta voidaan säätää potilaalle sopivaksi.” Jari Forsström uskoo, että genomitiedon hyödyntämisestä lääkkeitä määrättäessä tulee terveydenhuollossa yhtä olennaista kuin nyt on veriryhmän määrittäminen. Hän muistuttaa, että tällä geenitestillä ei pyritä ennustamaan, mihin sairauksiin potilas sairastuu. Kun potilaan reaktiota lääkkeeseen ei tunneta, riskinä ovat lääkekomplikaatiot. ”Niiden hoitoon liittyy 9,5 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista. Osa komplikaatioista olisi estettävissä testauksen avulla. Potilaalle testaus merkitsee entistä vaikuttavampaa lääkitystä ja vähemmän ongelmia, ja testauksen hinta laskee koko ajan.”
Icare HOME -mittauslaitteiden Business Manager Tero Pasanen näyttää mallia, miten silmänpaineen voi mitata itse kotimittarilla.
ICARE FINLAND OY, Äyritie 22, 01510 Vantaa, Finland info@icarefinland.com p. 09 8775 1150 www.icaretonometer.com Healthtech Finland ja SOSTE 5
MAINOSLIITE
UUDISTUVA KUNTOUTUS
Kuntoutus ajassa kiinni Tulppa-ryhmätoiminta auttaa valtimotautia sairastavia. Erilaisten kuntoutusmuotojen tarve kasvaa. sekä sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan yhdessä vetämät Tulppa-avokuntoutusrymät tukevat potilaita, jotka sairastavat tai ovat vaarassa sairastua valtimotautiin. Ryhmiä toimii 14 sairaanhoitopiirissä ja vetäjiksi on koulutettu lähes 1 000 ammattilaista. Kehittämispäällikkö Anneli LuomaKuikka ja suunnittelija Pirjo Suomalainen Sydänliitosta sanovat, että kuntoutuksen ja tuen tarve kasvavat, sillä väestön ikääntymisen myötä valtimosairaudet yleistyvät. Tulppa-ryhmätoiminta on luotu saattajaksi tilanteeseen, jossa potilas siirtyy sairaalasta esimerkiksi ohitusleikkauksen jälkeen kotiin. Silloin hän jää usein yksin, jatkohoito jää potilaan aktiivisuuden varaan ja on vaarassa hiipua, kertoo Anneli Luoma-Kuikka. ”Kardiologit sanovat, että pallolaajennuksia voi tehdä vaikka 24/7, mutta jos sairastunut ei huolehdi omahoidostaan ja
Kuva: Johannes Romppanen
Vertaisohjaajan, fysioterapeutin
Liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten muuttaminen onnistuu helpommin, jos potilas saa muutoksiin tukea.
tee tarvittavia elintapamuutoksia, toimenpi- eri keinoja, sillä potilaatkin ovat erilaisia. Osa ottaa itse selvää asioista ja jotkut hyöteestä ei ole pitkäaikaista apua.” Järjestöt kouluttavat Tulppa-ryhmien tyvät ryhmätoiminnasta. vetäjät, tuottavat materiaalia ja pitävät yllä ammattilaisille tarkoitettua sivustoa. Kunti- Anneli Luoma-Kuikka sanoo, että sähköisiä, en perusterveydenhuolto ohjaa potilaat ryh- verkkopohjaisia palveluja käytetään tulevaimiin ja toteuttaa ryhmät. suudessa enemmän myös kuntoutuksessa. Potilaiden elämäntapamuutoksien tuke”Ryhmätoiminnan osuus kasvaa ja ryhmiä miseen tarvitaan Luoma-Kuikan mielestä voi toimia myös verkossa. Ammattilaisen
ja potilaan kahdenkeskisten tapaamisten osuus taas vähenee.” Parin vuoden ajan Sydänliitto on kokeillut Verkkosepeä, kuntoutusohjelmaa, joka yhdistää verkon, ryhmätoiminnan ja palveluja erilaisilla teemoilla. ”Ryhmän jäsen voi laittaa vaikka ruokapäiväkirjansa ammattilaisen kommentoitavaksi.” Kymmenen potilasjärjestön yhteistyönä kehitellään myös sopeutumisvalmennuksen etäohjelmaa, jossa eri potilasryhmät voivat kohdata. ”Jotkut teemat ovat yhteisiä kaikille potilaille. Yhteistä on esimerkiksi väsyminen hoitoon ja jatkuvaan itsensä tarkkailemiseen.” Sote-uudistusta Anneli Luoma-Kuikka ja Pirjo Suomalainen pitävät sekä uhkana että mahdollisuutena. ”Maakuntien on huolehdittava, että malli kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu palvelulupaukseen. Tulppa ja muut hyvät mallit ovat vaarassa tuhoutua, ellei kuntoutukseen ohjaaminen kuulu kenellekään eikä sen toteutumista seurata.” ■
KUNTOUTUSTA YHDESSÄ Tulppa-ryhmät on tarkoitettu esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoille, aivoverenkierron häiriön sairastaneille tai sepelvaltimotautipotilaille. Taustavoimia ovat Sydänliitto, Aivoliitto ja Diabetesliitto.
Ikäihmisten kuntoutuksella yli puolen miljardin säästöt Suomeen tarvitaan lisää seniorikuntosaleja – kerro meille minne! Voima kuuluu kaikille, mutta Suomessa ei ole riittävästi ikäihmisten tarpeiden mukaisia kuntosaleja eikä kuntoutukseen panosteta riittävästi. Tilantarve on vain 10m2 ylöspäin, sopivia tiloja löytyy varmasti, jos on vain tahtoa. Suomalaiset HUR-laitteet on kehitetty ikäihmisten voimaharjoittelun ja kuntoutuksen tarpeisiin maailmanlaajuisen tutkimusyhteistyön tuloksena. Kaikki tuotanto on Kokkolassa, ja siksi saamme kiinnittää laitteisiimme Avainlippu -tunnuksen osoituksena suomalaisesta työstä, laadusta ja osaamisesta. Olisitteko te kiinnostuneita seniorikuntosalista tai tiedättekö sopivan paikan sellaiselle? Tarjoamme 3D salisuunnitelman veloituksetta. Ota yhteyttä suunnittelu@hur.fi tai 06-832 5500
www.hur.fi
Teimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi videon, jossa pyysimme lähes 100-vuotiaita suomalaisia kertomaan kuntosaliharjoittelun merkityksestä heille. Katso video Facebook/HUR Suomi 6 Healthtech Finland ja SOSTE
MAINOSLIITE
ELINVOIMAISET JÄRJESTÖT Nuoret tarvitsevat mielenterveyden tueksi kannustusta, myönteisyyttä ja hyvää mieltä toisten nuorten kautta. Tätä varten perustettiin Nuorten mielenterveysseura Yeesi.
Yeesi on muiden sosiaali- ja
terveysjärjestöjen joukossa verrattain uusi tulokas, sillä se on perustettu vuonna 2011 ja vasta luo valtakunnallista verkostoaan. Vapaaehtoisjärjestö perustettiin tarpeeseen, kertoo toiminnanjohtaja Heikki Luoto Yeesistä. ”Nuorille ei oikein ollut osallistumisen paikkoja mielenterveystyössä. Yeesi perustettiin, jotta nuoret pääsisivät itse edistämään omaa ja toisten nuorten mielenterveyttä.” Kohderyhmää ovat 13–30-vuotiaat. Heihin haetaan kontaktia erityisesti oppilaitoksista. ”Mukaan voi tulla kuka tahansa nuori, jota mielenterveys kiinnostaa, omasta hyvinvoinnista tai taustasta riippumatta ja omien voimien mukaan. Jokainen voi tehdä asioita, jotka tukevat mielenterveyttä”, Luoto määrittää toiminnan periaatteita. Toiminnassa on mukana tätä nykyä 200 vapaaehtoisen nuoren joukko ja lisää kaivataan mukaan. Vapaaehtoisia on esimerkiksi päivittämässä Yeesin blogia ja sosiaalista mediaa, toisen nuoren harrastuskaverina, järjestämässä tapahtumia, osallistumassa
Kuvat: Lina Jelanski
Mielenterveyttä nuorelta nuorelle kehittämistiimeihin, projekteihin tai oppilaitosvierailuihin. Lähtökohtana on edetä myönteisyyden ja kannustuksen, ei ongelmien kautta ja tarjota keinoja mielenterveyden tueksi. Heikki Luoto sanoo, että Yeesin toiminnassa nousee esiin opiskelijoiden ja vasta työelämään siirtyneiden kokema uupumus. ”Tämä on ollut pitkään vahvistuva trendi: nuorten paineet päästä eteenpäin ja menestyä ovat kovat.” Järjestö tekee yhteistyötä opettajien,
koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien ja -psykologien kanssa. ”Haluamme vaikuttaa siihen, että nuorten tarpeita ja ääntä ei sote-uudistuksessa unohdeta ja että apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan.” Luoto sanoo, että yksi tavoite on poistaa mielenterveysasioilta stigma. Yeesi haluaa osoittaa, että mielenterveydestä voi ja pitää puhua. Yeesin toiminnan painopiste on tähän saakka ollut Helsingissä, vapaaehtoiset ovat esimerkiksi järjestäneet graffitipajoja yhdessä Helsingin nuorisoasiaintoimen kanssa. Tavoite on laajeta ajan oloon valtakunnalliseksi. Oppilaitosten yhtey-
teen on perustettu Uuteenkaupunkiin, Tampereelle, Espooseen ja Vaasaan Yeesaamoja eli olohuoneita, joissa nuoret saavat tietoa mielen hyvinvoinnista. Uusia toimintatapoja kehitetään. ”Koko ajan pohdimme sitä, mikä on toiminnallemme olennaista ydintä, ja kokeilemme myös uutta.” ■
Toiminnanjohtaja Heikki Luoto kertoo, että Yeesi hakee kontaktia nuoriin erityisesti oppilaitosten kautta.
www.invalidiliitto.fi
Neuvontaa, vinkkejä ja tukea
”
Se on mun
” sydämessä Healthtech Finland ja SOSTE 7
MAINOSLIITE
Terveyttä teknologialla healthtech.fi
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa jo 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Tukemalla järjestöjä tuet suomalaista hyvinvointia, edistät terveyttä ja vahvistat vertaistukea.
Yhdessä tehty hyvä elämä – kaikille 8 Healthtech Finland ja SOSTE