HUS, HS 14.6.2015

HUS:n ilmoitusliite

!

Jatkoaikaa elinsiirrolla s

sivu

kämie

lli Hä

:O Kuva

Suomessa kaikki elinsiirrot tehdään keskitetysti Hyksissä. Meilahdesta lähtee elinsiirtotiimi myös silloin, kun soitto sopivasta luovuttajasta tulee muualta Suomesta.

8

Kuva: HUS

”

HUS Logistiikka kes­kitti toimintojaan.

Seurauksina lisää tehoa ja turvallisuutta ja vähemmän kustannuksia.

sivu13

Vaikka emme tingi laadusta, tarjoamme palvelumme kustannustehokkaasti.

Johanna Saukkomaa,viestintäjohtaja

HUIPPUHOITOA HOIDAMME 500 000 IHMISTÄ . TEEMME 90 000 LEIKK AUSTA . JOK A VUOSI.

500

htiiin viime Hyksissä te elinsiirtoa. vuonna 355 hdään Pian siellä te iirto.

500. sydäns

Yksilöllisellä hoidolla yhä parempia tuloksia HYKS Syöpäkeskuksessa hoidetaan vuosittain 21 000 potilasta.

sivu 10 Kuva: Matti Immonen

UUDESSA TORNISAIRA ALASSA VIIHTY VÄT SEK Ä POTILA AT ETTÄ HENKILÖKUNTA . • SIVU 4 Julkaistaan HUS:n ilmoituksena 14.6.2015

INPRESS ©

HUS:n ilmoitusliite

AKUUTTILÄÄKETIEDE

Tervetuloa HUS:iin

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Soile Kallio

Jorvin sairaalassa on tavoitteena, että potilas saisi tehokkaasti parasta mahdollista hoitoa, kun hänet ottaa vastaan päivystykseen erikoistunut akuuttilääkäri ja sairaanhoitaja.

Tässä liitteessä kerrotaan vain muutamasta HUS:n tuottamasta laadukkaasta erikoissairaanhoidon palvelusta. Sairaaloissamme tehdään paljon muutakin kansainvälisen tason täyttänyttä huipputasokasta työtä.

Halusimme kuitenkin näyttää lukijoille

”Vuosittain sairaaloissamme käy puoli miljoonaa palveluihimme tyytyväistä potilasta.”

ODOTTELU

MINIMIIN

esimerkkejä siitä, mitä kaikkea täällä tehdään ja kuinka korkealla tasolla HUS:n palvelut ovat.

Vaikka laadukkuudesta ei tingitä, pystymme tarjoamaan palvelumme myös kustannustehokkaasti. Laskut maksavat Uudenmaan asukkaat, me veronmaksajat. HUS huolehtii siitä, että palveluketjut toimivat tehokkaasti niin, ettei mistään makseta liikaa.

J

orvin päivystyspoliklinikalla Espo­ ossa on kuuden aikaan alkuillasta vuoronvaihdon aika.

Akuuttilääkäriksi erikoistuvat Zdenka Chromcová ja Minna Konttinen ovat lopettelemassa työvuoroaan.

Päivystyksessä ei tällä kertaa ole potilaita ruuhkaksi asti, joten Chrom­ coválla ja Konttisella on hetki aikaa kertoa työstään akuuttilääkäreinä.

– Tässä työssä on hienointa juuri se, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu seuraa­ vaksi. Nyt on rauhallista, mutta tilanne voi muuttua toiseksi millä hetkellä tahansa, Chromcová sanoo.

– Työ on nopeatempoista ja haastavaa, siksi viihdynkin täällä niin hyvin. Pidän myös siitä, että opin koko ajan jotakin uutta, Konttinen täydentää.

Chromcová ja Konttinen ovat erikois­ tumassa akuuttilääkäreiksi. He ovat ensim­ mäisten joukossa, sillä Jorvissa toimintamalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2013.

Vuosittain sairaaloissamme käy puoli miljoonaa potilasta. Kyselyjen perusteella näyttää siltä, että potilaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Viime vuoden alusta lähtien potilailla on ollut vapaus valita itse hoitopaikkansa. Tämä merkitsee sitä, että potilasta ei enää automaattisesti lähetetä hänen omalla asuinalueellaan sijaitsevaan sairaalaan jatkohoitoon.

Kun lääkärisi katsoo sinun tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, keskustele hänen kanssaan siitä, minne sinut tulisi lähettää. HUS:ssa ovat maan parhaat erikoissairaanhoidon palvelut, lähes joka yksikössä. Lisätietoja palveluistamme saa verkkosivuiltamme: hus.fi.

a: Kuv ti Sn

Mat an

ellm

Johanna Saukkomaa, Viestintäjohtaja

Vaikka akuuttilääketiede on Suomessa varsin uusi erikoistumisala, on akuuttilää­ käreitä ollut jo vuosikymmeniä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa. HUS ja Jor­ vin sairaala olivat Suomessa ensimmäisinä kehittämässä uutta päivystysmallia.

Erikoistumisjakson aikana akuuttilääkä­ rit kouluttautuvat tunnistamaan potilaiden monia oireita ja antamaan nopeaa hoitoa.

He työskentelevät pelkästään päivystyspoli­ klinikoilla.

– Toimintamallin päätavoite on luon­ nollisesti parantaa potilaiden saamaa hoitoa sekä lyhentää odotusaikoja, kertoo Hyksin päivystyksen linjajohtaja Veli-Pekka Harjola.

Potilaan näkökulmasta suurin etu on se, että hän saa oikean diagnoosin entistä nopeam­min, kun hoitava lääkäri osaa ohjata

Hoitaja Hanne Ojala ja akuuttilääkäri Minna Konttinen tarkkailevat päivystykseen tuodun potilaan tilaa.

hänet sopiviin jatkotutkimuksiin tai antaa hoitoa saman tien. Odotusaikojen lyhene­ misen lisäksi läpimenoaika lyhenee merkit­ tävästi kun potilaan ei tarvitse kulkea eri­ koislääkäriltä toiselle.

Perinteisessä mallissa potilas on voi­ nut ensin tavata terveyskeskuspäivystäjän ja sen jälkeen kirurgin, jonka jälkeen hän on odotellut pääsyä sisätautien erikoislääkärin pakeille. Nyt monessa tapauksessa potilasta

hoitaa sama lääkäri alusta loppuun.

Potilailla voi olla myös varsinaisen päivys­ tykseen tulon syyn lisäksi erilaisia sairauksia, jotka täytyy ottaa huomioon toimenpiteissä tai lääkitystä määrätessä.

– Erityisesti päivystykseen tulevilla van­ hemmilla henkilöillä on usein monta sai­ rautta, joihin yksi diagnoosi ei riitä. Monesti on myös niin, että varsinainen päivystykseen tulon syy on jossain muualla kuin potilaan ilmoittamat oireet viittaavat. Akuuttilääkä­

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien.

Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäjohtaja Johanna Saukkomaa, johanna.saukkomaa@hus.fi www.hus.fi

2 HUS

InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa.

Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pasi Salmela/Nystig Oy . Graafinen ulkoasu: Tove Engström . Repro: InPress . Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa . Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi . www.inpress.fi

HUS:n ilmoitusliite

Potilas saa oikean diagnoosin entistä nopeammin, kun hoitava lääkäri osaa ohjata hänet sopiviin jatkotutkimuksiin tai antaa hoitoa saman tien.

!

Matti Kaisanlahti tuli päivystykseen keuhkokuumeen vuoksi. Minna Konttinen varmistaa, että asiat ovat kunnossa.

akuuttilääkärit korvaavat muiden erikoisalo­ jen lääkärit päivystyksessä, mutta eivät sair­ aalassa. − Päivystysosaamisen tarve muiden eri­ koisalojen osalta jatkuu osastoilla heti sen jälkeen, kun on selvitetty mille erikoisalalle potilaan hoito kuuluu, Castrén sanoo.

Perinteisen mallin mukaan päivystyksessä toimivat lääkärit ovat usein olleet ”vain” kei­ kalla, mikä on tuonut mukanaan omat haas­ teensa.

– Vuokralääkäritoiminnassa on ollut on­ gelmana lääkäreiden suuri vaihtuvuus, jonka vuoksi päivystystoiminnan kehittäminen on ollut hankalaa, kertoo Veli-Pekka Harjola.

Zdenka Chromcová on samaa mieltä.

– Kun työskentelemme koko ajan samas­ sa paikassa, voimme kehittää toimintatapoja aivan toisella tavalla kuin jos olisimme täällä vain silloin tällöin. Toinen suuri etu on se, että henkilökunta oppii tuntemaan toisensa ja työskentelee paremmin tiiminä, Chromco­ vá sanoo.

rit voivat koulutuksensa ansiosta tarttua nii­ hin, Harjola sanoo.

Akuuttilääketieteeseen erikoistunut lääkä­ ri osaa myös seuloa sairastuneiden tai louk­ kaantuneiden potilaiden joukosta ne, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa.

HYKS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrénin mukaan kaikkein tehokkainta ja parasta hoitoa saadaankin, kun päivystyksen etuovella potilasta ovat vastaanottamassa aku­ uttilääkäri ja sairaanhoitaja. Tulevaisudessa

Chromcová ja Konttinen ovat tyytyväisiä myös työvuorojensa pituuteen. Kun muut päivystävät lääkärit saattavat työskennellä jopa yli vuorokauden yhteen putkeen, niin akuuttilääketieteen myötä päivystyksessäkin on siirrytty inhimillisempiin työaikoihin.

– Vuoromme kestävät normaalit 8–13 tuntia, mikä on erittäin hyvä asia. Työmme on niin intensiivistä, että pidempään ei juuri jaksaisi, Minna Konttinen sanoo.

Päivystyspoliklinikalla työskenteleminen vaatii hoitohenkilökunnalta paljon. Kos­ kaan ei tiedä mitä ovesta tulee sisään. Kah­ ta samanlaista työvuoroa tai potilasta ei ole.

Chromcová ja Konttinen ovat erittäin tyyty­ väisiä erikoisalaansa.

– Ilman hurttia huumoria, rohkeutta sekä halua oppia uusia asioita tästä työstä ei selviä. ❏

50. erikoisala Akuuttilääketiede on Suomen 50. ja uusin erikoisala, jonka erikoislääkärikoulutusta on järjestetty vuodesta 2013 alkaen. Jorvin päivystyksessä on Helsingin yliopiston koulutuskeskus, ja sen toiminta on järjestetty uudella akuuttilääketieteen mallilla 11.11.2013 alkaen.

HUS 3

HUS:n ilmoitusliite

Kuva: Colourbox

VERIRYHMÄ EI OLE ENÄÄ ESTE ELINSIIRROLLE

VÄRIKÄS SAIRAALA

Hyksin lastenklinikalla on valmius tehdä ensimmäinen veriryhmärajat ylittävä munuaisen siirtoleikkaus.

Aiemmin veriryhmäraja on ylitetty lastenklinikalla kolmessa sydämen siirrossa.

Kahdeksankerroksisen uuden lastensairaalan julkisivusta tulee värikäs ja siinä käytetään keraamista suurlaatoitusta, metallielementtejä sekä pintakäsiteltyä lasia.

Kuva: Colourbox

VIIHTYVYYTTÄ

!

Tekstit: Pasi Salmela Kuva: Jukka Rasimus

Kaikki tähtää siihen, että sairaalakäynnistä tulee niin positiivinen kokemus kuin mahdollista.

Tavoitteena paras hoito ja positiivinen kokemus Uuden lastensairaalan työmaalla käy kova vilske.

Torninosturit pyörivät ja kellarikerroksien valu on täydessä käynnissä.

HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, uuden Lastensairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastaavan projektiryhmän puheenjohtaja, on tyytyväinen töiden etenemiseen.

– Hyvältä vaikuttaa. Nyt rakentuu uusi moderni sairaala, jossa lapsipotilaiden ja perheen kokemus on kes­kiössä. Jokainen ratkaisu, joka tehdään, tähtää siihen, että sairaalakäynnistä tulee niin positiivinen kokemus kuin mahdollista, Lahdenne sanoo.

Lahdenne korostaa, että lääketieteellisen hoidon tasosta ei tingitä.

– Sairaalan päätehtävä on hoitaa potilaita niin hyvin kuin mahdollista.

Antamamme hoito on ollut vanhoissakin tiloissa huippuluokkaa, joillakin aloilla jopa maailman parasta. Nyt nostamme keskiöön myös muita asioita.

Lapsipotilaiden ollessa kyseessä on tärkeää, että vanhemmat voivat olla mukana hoidoissa, ja että he voivat yöpyä lastensa kanssa samassa huoneessa. Nykypäivän lapset ovat myös tottuneet olemaan ”online”.

– Avoin langaton verkko on monessa paikassa itsestäänselvyys, miksei myös sairaalassa? Digitaalisuus on muutenkin suuressa osassa toiminnan kehittämisessä ja tehostamisessa.

Kuva: Colourbox

4 HUS

Liisi Romppanen, Anniina Metso ja Anu Aittovaara hassuttelevat kuvaajan pyynnöstä kesken elvytysharjoituksen.

Tornisairaalassa viihtyvät potilaat ja henkilökunta Nelisen vuotta kestänyt evakko päättyi huhtikuussa kun peruskorjattu tornisairaala otettiin jälleen käyttöön. Vanhasta muokattiin nykyvaatimukset täyttävä moderni sairaala.

M

eilahden tornisairaalan neljännessä kerroksessa päivystysosaston M4 uu­ tuuttaan kiiltävillä käytä­ villä on rauhallista henkilökunnan ollessa lää­ kärinkierolla. Vuonna 1965 käyttöön vihitty sairaalarakennus on kokenut totaalisen muo­ donmuutoksen ja vanhasta on jäänyt jäljelle käytännössä vain runko.

– Peruskorjaus alkoi vuonna 2011 ja uu­ siin tiloihin pääsimme nyt loppukeväästä.

Projekti oli todella iso, ja suunnittelimme sairaalan toiminnot ja tilat kokonaan uudel­ leen. Lopputulos on mielestäni hyvä niin po­ tilaiden kuin henkilökunnan näkökulmasta, sanoo peruskorjauksen aikana operatiivisen tulosyksikön vastaavana sairaanhoitajana toi­ minut Sami Haapalainen.

Lääkärinkierron päätyttyä osa sairaanhoi­ tajista kokoontuu hetkeksi kahvihuoneeseen.

Suurin osa heistä työskenteli remontin ajan ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa väes­ tösairaalassa.

– Tämä on aivan luksusta siihen verrattu­ na. Nyt on tilaa ja valoa, Aliisa Kuuluvainen hymyilee.

Osasto M4 ja kerrosta ylempänä oleva M5 ovat vatsaelinkirurgian päivystys­ osastoja, joissa hoidetaan päivystys­ poliklinikalta tulevia potilaita, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa ja seuran­

taa sekä lisätutkimuksia. Tyypillisiä vaivoja potilailla ovat mahasuolikanavan verenvuoto, haimatulehdus, vatsakipu, suolentukkeuma ja sappiperäiset ongelmat.

Suunniteltu sairaalakäynti on harvojen mie­ lestä hauskaa, saati sitten päivystyspoliklini­ kalle äkillisen sairauden vuoksi tulevien.

– Potilaamme ovat usein lähteneet aamulla töihin ihan normaalisti ja illalla he löytävät itsensä leikkauspöydältä. Ei siis ihan normi­ päivä, Maarit Maijala sanoo.

– Koska monilla tänne tulevilla potilailla on luonnollisesti hätä ja huoli, on tärkeää, että kaikki sujuu jouhevasti ilman turhia odottelu­ ja ja että potilas voi luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvä huolta, Oona Ovaska jatkaa.

Päivystysosastolla työ on hyvin vaihte­ levaa, kahta samanlaista työvuoroa ei ole.

Ovesta voi tulla sisään hyvin monenlaisia tapauksia. Henkilökunnalle se tarkoittaa sitä, että heidän täytyy olla valmiina melkein mi­ hin tahansa.

– Se juuri on tämän työn paras puoli.

Vaihtelevuus ja se, että koko ajan oppii jotain uutta, Tong Wang kertoo.

Osastoilla M4-M5 työskentelee yhteensä 70 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Sairaan­ hoitajat tekevät kolmivuorotyötä ja yleensä neljän hoitajan tiimeissä. Vuorojen vaihtuessa myös tiimin jäsenet vaihtuvat.

– Käytännössä jokaisessa vuorossa on eri työkaverit, ja jotta homma toimii ja potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi henkilökemioiden täytyy toimia. Onneksi meillä on erittäin hyvä ja kannustava työilmapiiri. Uskon, että poti­ laat aistivat sen, Aliisa Kuuluvainen sanoo. ❏

Tornisairaala • Tornisairaalassa leikataan ensi vuonna noin 9 000 potilasta.

• Potilaat tulevat suunniteltuun leik­ kaukseen usein suoraan kotoa samana aamuna.

• Tornisairaalassa käytetään maaener­ giaa sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen. Katolle on asennettu 14 aurinkokeräintä, niiden tuottamalla lämmöllä toimii pesuhuoneiden lattialämmitys.

• Sairaalan hiilidioksidipäästöt vähenevät lämmittämisessä ja samalla säästyy vuosittain noin 150 000 euroa.

• Suurin osa tukipalveluista on keskitetty. Esimerkiksi sihteerintöitä ja laitoshuoltoa on siirretty pois hoitohenkilökunnalta. Ruoka saapuu osastoille keskuskeittiöstä, lääkehuolto toimii syksystä alkaen sähköisesti.

HUS:n ilmoitusliite

Hyvä arki ja sujuvat palvelut tuotetaan huipputeknologialla sekä pitkäjänteisellä yhteistyöllä Lue QR-koodi ja katso video, miten teknologiamme palvelee Helsinkiä tänään

Helsingin seudun hyvinvointia rakentamassa yli 40 vuoden kokemuksella ja 3 200 ammattilaisen voimin Suomessa yhdessä HUS:in ja kaupunkien kanssa.

www.cgi.fi You can find us also on: HUS 5

HUS:n ilmoitusliite

HYVINKÄÄ

Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Soile Kallio

!

95 prosenttia Hyvinkäällä tehtävistä suunnitelluista leikkauksista hoidetaan Leiko-mallin mukaisesti riippumatta leikkauksen vaativuudesta.

Leikkaukseen kotoa LEIKO eli leikkaukseen kotoa on HUS:n Hyvinkään sairaalassa kehitetty moderni toimintamalli, jossa potilaat tulevat sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna.

E

nnen leikkausta potilas on tavannut lääkärin ja hänet on ohjeistettu jo hyvissä ajoin. Potilaan täyttämän esitietokaavakkeen perusteella selvitetään potilaan kunto ja varmistetaan, että hän on leikkauskunnossa. Tarvittaessa potilaat käyvät laboratoriokokeissa, ja noin kolmasosa tapaa anestesialääkärin ennen leikkaukseen tuloa.

Leikkausta edeltävänä päivänä potilaalle an­ netaan vielä tarkat ohjeet.

LEIKO-toimintamallin kehitystyö alkoi Hy­ vinkään sairaalassa 2000-luvun alussa ja vuon­ na 2004 malli otettiin tiettyjen potilasryhmien käyttöön. Potilailta paljon kiitosta saaneeseen malliin siirryttiin kokonaan 2006, kun Hyvin­ käällä avattiin uuden LEIKO-yksikön tilat.

Tänä päivänä 95 prosenttia Hyvinkääl­ lä tehtävistä elektiivisistä eli suunnitelluista leikkauksista hoidetaan LEIKO-mallin mu­ kaan riippumatta leikkauksen vaativuudesta.

Ainoastaan viisi prosenttia tulee leikkaukseen sairaalan vuodeosastolta.

Sairaalakiinteistön

teknologiainfrastruktuuri mahdollistaa toiminnan tehostamisen

+H

OS

PIT AL

Sairaalasta tuotettu kiinteistöteknologian tieto ja sen yhdistäminen osana hoitoja LEAN prosessia tuo lisäarvoa ja tehokkuutta toimintaan.

Schneider Electric Finland Oy Sokerilinnantie 11 C, 02600 Espoo www.schneider-electric.com/fi

6 HUS

Valaistuksenohjaus

Palo- ja henkilöturvallisuus

Integroidut turvajärjestelmät

Hoitotilat

Integroitu rakennusautomaatio

Sähkönjakelu

Palvelinkeskus

Energianhallinta

Leikkaussali

ICT

– 2000-luvun alkupuolella olimme Hyvin­ kään sairaalassa tilanteessa, että potilaita tuli koko ajan lisää. Kirurgian vuodeosastojen ja kolmivuorotyötä tekevän henkilökunnan määrää olisi pitänyt lisätä. Kehitystyön tu­ loksena syntyi LEIKO-toimintatapa, kertoo idean äiti ja kehittäjä, kirurgiylilääkäri Ulla Keränen Hyvinkään sairaalasta.

Malli on paitsi potilaiden mieleen myös kustannustehokas, kun kirurgian vuodeosas­ topaikkoja ja henkilökuntaa tarvitaan vähem­ män. Lisäksi potilaiden hoitoajat lyhenevät yhden päivän verran.

– Aiemmin aikaa meni paljon pelkästään potilaiden siirtämiseen vuodeosastolta leik­ kaussaliin. Laskimme, että tuhatta leikattua po­ tilasta kohden tarvittiin kahdeksi kuukaudeksi sairaanhoitaja pelkästään potilaiden kuljetuk­ siin. Tästä tulee jo aikamoiset säästöt, Keränen tietää.

Potilaan näkökulmasta LEIKO-mallissa on lukuisia etuja. Työssäkäyvät saavat olla töissä täyden työpäivän ennen leikkauspäivää

ja muun muassa omaishoitajat ja pienten las­ ten vanhemmat saavat lisäpäivän, kun sairaa­ laan ei tarvitse mennä leikkausta edeltävänä päivänä.

– Potilaat myös nukkuvat leikkausta edel­ tävän yön paremmin kotona kuin sairaalassa ja lisäksi he välttyvät tehokkaammin sairaala­ infektioilta. Leikkaus on vähemmän stres­

HUS:n ilmoitusliite

LOHJA

”Leikkaus on vähemmän stressaavaa kun potilas voi kävellä odotustilasta suo­raan leikkaukseen”

Ulla Keränen

saavaa, kun potilas voi kävellä itse suoraan odotustilasta leikkaussaliin, Keränen luettelee etuja.

Mallin erinomaisuudesta kertoo se, että Hyvinkään LEIKO-yksikössä on ollut vie­ railijoita kaikista Suomen sairaaloista ja se on ko­pioitu jo lähes joka paikkaan: noin 80 pro­ sentissa sairaaloista on jonkinlaista LEIKOtoimintaa.

Hyvinkään sairaala on edelläkävijä myös polikliinisessä kirurgiassa. Vuonna 2014 käyt­ töönotetussa toimintamallissa on tarkoitus viedä poliklinikalle toimenpiteitä, jotka on aiem­min tehty leikkaussalissa. Tavoitteena ovat kustannussäästöt.

– Polikliininen kirurgia soveltuu paikallis­ puudutuksessa tehtäviin toimenpiteisiin kuten miesten sterilisaatioon ja rannekanavan oireyh­ tymäleikkauksiin, Ulla Keränen kertoo. ❏

Teksti: Jaana Rantalainen Kuva: Colourbox

Lohjalla siirrytään yhteispäivystykseen Lohja on yksi HUS:n viidestä sairaanhoitoalueesta. Lohjalla toteutetaan päivystysuudistus 1.9. alkaen, mikä tarkoittaa yhteispäivystykseen siirtymistä.

Käytännössä koko päivystysjärjestelmä siirtyy tällöin Lohjan sairaanhoitoalueen vastuulle ja kunnat vapautuvat päivystysvastuusta.

Tällä hetkellä terveyskeskus hoitaa perusterveydenhuollon ja HUS erikoissairaanhoidon päivystyksen Lohjan sairaalan kiinteistössä. Potilaalle se on merkinnyt sitä, että hänen on usein pitänyt tietää etukäteen, kuuluuko hän sairautensa vuoksi perus- vai erikoissairaanhoidon piiriin.

– Yhteispäivystyksessä pääsemme toteuttamaan ns. yhden luukun -periaatetta, minkä myötä kaikki potilaat soittavat jatkossa yhteen päivystysnumeroon ja tulevat sisään yhdestä ovesta kahden oven systeemin sijaan, valottaa HUS-Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen.

– Käytännössä prosessi menee niin, että potilaan tullessa hoitoon kokenut erikoissairaanhoitaja arvioi potilaan tilan ja määrittelee sen perusteella, kuuluuko hän perus- vai erikoissairaanhoidon tasoisen hoidon piiriin.

Jatkotoimenpiteet tehdään sen mukaan.

Uudistuksessa potilaan näkökulma on tärkein, mutta asiassa on myös taloudellinen puoli. Rinnakkaisten järjestelmien ylläpitäminen on tehotonta ja tuo kustannuksia.

Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluu Lohjan lisäksi Vihti, Karkkila ja Siuntio. Myös Inkoo käyttää Lohjan päivystyspalveluja.

Asukkaita kunnissa on yhteensä liki 100 000.

Perusterveydenhuollossa oli viime vuonna lähes 30 000 käyntiä ja erikoissairaanhoidossa 11 000.

Hyvinkään sairaalan 13 leikkaussalia sijaitsevat aivan odotustilan vieressä. Kuvassa kirurgiylilääkäri Ulla Keränen.

HUS-palvelusetelillä kaihileikkauseen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjoama palveluseteli käy myös meillä Medilaserissa.

Kysy myös rahoitusmahdollisuuksista!

Ei ole sama, kuka silmäsi leikkaa.

Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin – myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin.

NÄET KYLLÄ ERON.

Laserleikkaus – Linssileikkaus – Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme: VANTAA | Peltolantie 5 B | Puh. (09) 838 7580 ESPOO | Piispansilta 9 A | Puh. (09) 231 50 480 Meillä puhelimeen vastaa aina asiantuntija.

HUS 7

VAUVAMATKA VIDEOLLA ​ US on julkaissut ”Virtuaalinen tutustuminen synnytyssairaaH laan” –videot Youtubessa. Kokonaisuus muodostuu 13 suomenkielisistä videoklipistä, joista koostuu laaja tietopaketti, jonka sisältö on jopa entisiä tutustumiskäyntejä laajempi.

Kuva: Colourbox

HUS:n ilmoitusliite NOPEA KOTIUTUS HYKS Akuutti pyrkii kotiuttamaan potilaat 48 tunnissa. Se on 1. nopeisiin hoitojaksoihin erikoistunut sisätautien erikoisalojen potilaita hoitava osasto Meilahdessa.

Kuva: Colourbox

ELINSIIRROT

Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Olli Häkämies

Hyksillä on vastuu kaikista Suomessa tehtävistä elinsiirroista.

Potilaiden eloonjäämisluvut ovat kansainvälisestikin korkeita.

Potilaiden mielessä päällimmäisenä on kiitollisuus.

ELINSIIRTO-OSASTOLLA KELLO

KÄY ELÄMÄN PUOLESTA

Ylilääkäri Helena Isoniemi on erikoistunut vatsa-alueen elinsiirtoihin.

Osastonylilääkäri Karl Lemström vastaa puolestaan sydän-ja keuhkonsiirtotoiminnasta.

Y

lilääkäri, professori Helena Isoniemi saapuu haas­ tatteluun suoraan mu­ nuaissiirtoleikkauksesta.

– Tänä vuonna munuaissiirtoja on tehty jo sata. Koko viime vuonna luku oli 240, kun yhteensä elinsiirtoja tehtiin 355, hän selvittää.

Paikalla on myös sydänkirurgi, osastonyli­ lääkäri Karl Lemström, jonka aikataulu on tiukka pian alkavan leikkauksen vuoksi.

Työnjako on selvä: Isoniemi on erikoistu­ nut vatsa-alueen elinsiirtoihin, Lemström vas­ taa sydän- ja keuhkonsiirtotoiminnasta. Hän oli kirurgina myös Suomen ensimmäisessä tekosydänleik­ kauksessa ja toimii elinsiirtoki­ rurgian ja -immunologian professorina Helsin­ gin yliopistossa.

Hyksin osaamisen taustalla on molempien mielestä yli viisikymmenvuotinen koke­ mus elintensiirrosta, korkeatasoinen koulutus sekä kansainvälinen yhteistyö.

– Tämä työ on antoisaa, mutta vaatii myös sitoutuneisuutta. Osaaminen tulee vain koke­ muksen kautta, Isoniemi toteaa.

– Moniammatillisuuden merkitystä unoh­ 8 HUS

tamatta, Lemström huomauttaa ja lisää, että Suomessa 500. sydänsiirto on hyvin lähellä.

Suomessa merkittävä muutos tapahtui vuonna 2011, kun laki muutti elinluovutuk­ sen painotuksen ”tietoisesta suostumuksesta oletetuksi suostumukseksi”.

– Oletus on, että jos henkilöllä ei ole elin­ siirtoa vastustavaa ei-korttia tai jos hän ei ole ilmoittanut omaisilleen kielteisestä kannasta, hänen oletetaan suostuvan elinluovutukseen.

Omaisilla ei myöskään ole enää veto-oikeutta luovutusta vastaan, Isoniemi selventää, mutta ymmärtää myös asian herkkyyden.

– Hienovaraisuus on tärkeä. Henkilökun­ nallamme on aina myös informaatiovelvolli­ suus omaisille, mikäli menehtynyt on sovel­ tuva elinluovutukseen.

Hyksissä elinsiirtoleikkausten prosessit on hiottu huippukuntoon, mikä näkyy paitsi korkeampina elinaikaodotuksina, myös toi­ minnan kustannustehokkuutena. Teknolo­ gian kehittyminen mahdollistaa myös eri­ laisia elintensiirtoja. Göteborgissa on muun muassa tehty kohdunsiirtoja ja Etelä-Afrikas­ sa peniksensiirto, mutta näiden kohdalla ky­ symys on ollut kokeellisesta kirurgiasta.

”500. sydänsiirto Suomessa tehdään hyvin pian.” Karl Lemström – Eettisesti on hyvä miettiä, missä menee raja. Yleisellä tasolla aina tulee kysyä, auttaa­ ko elinsiirto parantamaan potilaan elämän­ laatua.

Suomessa kaikki elinsiirrot tehdään kes­ kitetysti Hyksissä. Meilahdesta lähtee elin­ siirtotiimi myös silloin, kun soitto sopivasta luovuttajasta tulee muualta Suomea. Elinsiir­ tokoordinaattori Carola Schauman pakkaa Kuopiossa tehtävää munuaisten irrottamista varten leikkaussalivälineet sekä laittaa jäitä munuaisten kuljetuslaatikkoon.

– Tällä kertaa matkaan lähtee kaksi kirur­ gia ja kollegani, hän kertoo.

Elinsiirtotoimistossa on tieto jokaisesta elinsiirtoa odottavasta potilaasta. Heille tulee ensimmäisenä tieto, kun sopiva luovuttaja löytyy. Hyks toimii myös yhteistyössä mui­ den Pohjoismaiden kanssa yhteisen hätäha­

ku- ja vaihtojärjestelmä Scandiatransplantin puitteissa. Tällä hetkellä elinsiirtoa odotta­ vien potilaiden määrä on noin 460, kun vii­ me vuonna elinluovuttajia oli ennätykselliset 120. Schauman kuitenkin painottaa, että hei­ dän listansa ei ole jono.

– Vuoroa ei jaeta jonotusnumeron mukai­ sesti vaan ratkaisevia tekijöitä ovat sopivuus ja hoidon kiireellisyys.

Ylilääkäri Helena Isoniemi iloitsee vatsakes­ kuksen uusista tiloista Kolmiosairaalassa.

– Potilasturvallisuus on tärkeintä. Elinsiir­ toleikkausten jälkeen potilaamme ovat aina infektioherkkiä. Nyt jokaisessa huoneessa on esimerkiksi omat kylpyhuonetilat.

Yhdessä huoneessa toipuu maksansiirrosta Hämeestä kotoisin oleva 46-vuotias mies.

– Ensimmäiset diagnoosit sain vuonna 1998. Minulla todettiin haavainen paksusuo­

HUS:n ilmoitusliite

100

!

KELLOKOSKI 100 VUOTTA Muun muassa Prinsessa -elokuvasta tuttu Kellokosken psykiatrinen sairaala täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100-vuotta.

Suomessa merkittävä muu­tos tapahtui vuonna 2011, kun laki muutti elinluovutuksen paino tuksen ”tietoisesta suos tumuksesta oletetuksi suostumukseksi.”

Onnea matkassa

Helicopter Emergency Medical Services

Hyksissä tehtiin Suomen ensimmäinen tekosydänleikkaus.

Oli aivan tavallinen töihin lähtö aamu.

Ja sitten rinnasta otti kovaa. Seitsemän viikkoa myöhemmin vielä pyörätuolissa istuva 41-vuotias mies totuttelee elämäänsä tekosydän rinnassaan.

– Vaimoni joutui tekemään päätöksen puolestani. Sydämeni oli vaurioitunut sepelvaltimontukoksesta ja olin kolme viikkoa sydän-keuhkokoneessa odottamassa sydänsiirtoa. Kun sopivaa sydäntä ei löytynyt ja aika alkoi käydä vähiin, vaihtoehdot olivat vähissä. Olihan siinä aika paljon sulattelemista, kun tulin tajuihini, hän pohtii nyt.

Hyksissä sydänkirurgi Karl Lemströmin tekemä tekosydänleikkaus on laatuaan Suomen ensimmäinen.

Pohjoismaista vain Göteborgissa on aikaisemmin tehty tekosydänleikkaus.

Ratkaisu on väliaikainen ja tavoitteena on löytää potilaalle uusi sydän vuoden sisällä.

– Minun tehtävänä on nyt saada oma kunto siihen malliin, että kestän leikkauksen. Olen käynyt läpi melkoisen tunneskaalan pelkoineen, mutta päällimmäisenä on kiitollisuus.

Elinsiirtokoordinaattori Carola Schauman pakkaa Kuopiossa tehtävää munuaisten irrottamista varten leikkaussalivälineet sekä laittaa jäitä munuaisten kuljetuslaatikkoon.

lentulehdus, sappikiviä sekä sappiteiden kalk­ keutumista. Lääkityksen avulla selvisin vuosia oireettomana. Sappiteiden ahtautuessa alkoi tulla sappitietulehduksia ja syövän puhkeamis­ ta enteileviä solumuutoksia, hän taustoittaa.

Maksansiirto tehtiin Hyksissä maaliskuussa.

Ensimmäisen vuoden potilas käy seurannassa tiheästi; seuraavina vuosina kahdesta kolmeen kertaan. Loppuelämän ajan kaikki elinsiirto­ potilaat käyttävät hyljinnänestolääkitystä.

– Nyt eletään normaaliin tapaan Jumalaan luottaen ja turvaten, seitsemän lapsen isä to­ teaa. ❏

Faktaa Elimen irrottamisesta uuteen elämään: Munuainen 24 h (max. 36 h) Maksa alle 8 h (max. 12 h) Keuhkot alle 6 h Sydän alle 4 h

Timo Silander toipuu Hyksissä sydänsiirrosta. Myös hänellä on ollut paljon onnea matkassa.

– Poikani tuli viime syksynä rintakipujen vuoksi Hyksiin. Lääkärit sanoivat myöhemmin, että aortan repeytyminen oli enää muutamista minuuteista kiinni.

Meidät lähiomaiset tarkistettiin siltä varalta, jos meiltä löytyy samaa altistumaa ja minulta löydettiin myös riski aortan repeytymiseen.

Silander leikattiin aprillipäivänä, mutta sydän ei toipunut leikkauksesta. Uusi sydän löytyi kahden päivän päästä.

– Menin kotikaupungissani leikkaukseen ja heräsin Helsingissä uusi sydän rinnassa, Silander muistelee tapahtumia.

– Pikkuhiljaa kunto paranee ja kotiin lähtö jo siintää edessä. On käsittämätöntä, kuinka paljon minun hengissä pitämiseksi on tehty ja kuinka paljon meidän perheessä oli tuuria matkassa mukana.

– Menin kotikaupungissani leikkaukseen ja heräsin Helsingissä uusi sydän rinnassa, sydänsiirrosta toipuva Timo Silander sanoo.

FINNHEMS TUOTTAA LÄÄKÄRIHELIKOPTERIPALVELUN YHDESSÄ YLIOPISTOLLISTEN SAIRAANHOITOPIIRIEN KANSSA KUUSI TUKIKOHTAA Vantaa | Turku | Tampere | Kuopio | Oulu | Rovaniemi Päivystys 24/7 vuoden jokaisena päivänä.

Hätäkeskus hälyttää lääkärihelikopterin. Lääkärihelikopteri tuo ensihoitolääkärin ja tehohoitotasoisen ensihoidon potilaan luo.

www.finnhems.fi HUS 9

HUS:n ilmoitusliite

TULOKSIA

!

Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Matti Immonen

Vuosittain syöpäkeskuksessa hoidetaan 21 000 potilasta. Siellä tehdään myös aktiivista tutkimusta. Viime vuosina on menty kohti yhä yksilöllisempää hoitoa.

HYKS Syöpäkeskus on Suomen suurin ja monipuolisin syövänhoitokeskus. Hoitotulokset ovat Euroopan ehdotonta huippuluokkaa.

SYÖPÄKESKUS TUNNETAAN

MAAILMANLAAJUISESTI S

yöpäkeskuksen hematolo­ gian linja koostuu hema­ tologian erikoisalasta sekä hyytymishäiriöyksiköstä.

Hematologian erikoisala tutkii ja hoitaa veren sairauksia. Hematologian linjan potilaista 90 prosenttia on syöpäpotilaita, joilla on leuke­ mia tai muu pahanlaatuinen veritauti.

– Hoidamme tällä klinikalla kaikkein vai­ keimpia verisairauksia kuten akuuttia leuke­ miaa. Kaikista syövistä noin 10 prosenttia on verisyöpiä. Hoitotulokset tällä alueella ovat yleensä paremmat kuin muissa syöpätyypeis­ sä. Yli 90 prosenttia akuuttia leukemiaa sai­ rastavista lapsista paranee, aikuisten kohdalla luku on 30–40 prosenttia, kertoo hematolo­ gian linjajohtaja, ylilääkäri Kimmo Porkka.

Yksikössä paitsi hoidetaan potilaita, teh­ dään myös aktiivista tutkimustyötä tauteihin liittyen. Tavoitteena on parantaa hoitotuloksia.

– Olemme menossa kohti yksilöllistettyä hoitoa. Lääkehoidon yksi haaste on, että poti­ laat ovat erilaisia ja heillä on suurta vaihtelua lääkevasteissa. Toiset reagoivat niihin hyvin ja toiset huonosti, Porkka selvittää.

– Yksi tutkimusmuoto on lääkeseula, jossa koeputkessa tutkitaan satoja eri lääkkeitä po­ tilaan soluilla ja pyritään löytämään jo ennen hoidon aloittamista lääkkeet, jotka voisivat olla tehokkaita taudin hoidossa. Yksilöllistetyllä hoidolla olemme veritaudeissa voineet parantaa hoitotuloksia.

10 HUS

– Osallistumme kansainvälisiin tutkimuk­ siin ja yhteistyöhön, joista saamme paljon tie­ toa hoidon jatkuvaksi kehittämiseksi. Lisäksi erikoislääkärimme ja sairaanhoitajamme ovat kokeneita ja asialle omistautuneita, Volin va­ kuuttaa. ❏

”Ensihoitona kantasolujensiirrossa luuydin tyhjennetään solunsalpaajahoidolla.” Liisa Volin

Rintarauhaskirurgian yksikkö edelläkävijä Rintarauhaskirurgian yksikkö kuuluu Syöpäkeskuksen Kiinteiden kasvainten linjaan.

Rintasyöpäpotilaiden leikkaushoito HUS:n alueella on keskittynyt pitkälti Hyksin rintarauhaskirurgian yksikköön, joka on alansa suurin yksikkö Pohjoismaissa. Yksikössä leikataan vuosittain yli tuhat uutta rintasyöpäpotilasta.

– Potilaat tulevat meille rintasyöpäseulonnan kautta, terveyskeskuksista ja yksityislääkäreiltä lähetteellä. Lähettävässä yksikössä on tehty jo

Kuva: Colourbox

Lääkehoitojen lisäksi hoitomuotona käy­ tetään kantasolujensiirtoja. Hematologian kantasolujensiirtoyksikössä hoidetaan pää­ asiassa potilaita, joilla on pahanlaatuinen tai muutoin huonoennusteinen veritauti. Toisel­ ta ihmiseltä tehtävällä kantasolujensiirrolla voidaan myös hoitaa periytyviä immunologi­ sia ja aineenvaihduntasairauksia.

– Esihoitona kantasolujensiirrossa poti­ laiden luuydin tyhjennetään solunsalpaa­ jahoidoilla, minkä jälkeen heille annetaan terve kantasolusiirre tiputuksena laskimoon.

Siirteen verta muodostavat solut hakeutuvat luuytimeen, selvittää prosessia hematologian osastonylilääkäri Liisa Volin.

Toimenpiteen jälkeen potilaan vereen al­ kaa muodostua 2–3 viikon sisällä uusia ter­ veitä soluja. Kantasolujen luovuttajan tulee olla kudostyypiltään sopiva potilaan kanssa.

Hematologian kantasolujensiirtoyksiköllä on valtakunnallinen vastuu potilaiden hoi­ dosta. Vuosittain yksikössä tehdään 70–80 kantasolujensiirtoa terveeltä luovuttajalta, mikä on suuri määrä.

Osastonylilääkäri Liisa Volin ja sairaanhoitaja Kirsi-Marja Lehto keskustelevat veren kantasolujen siirtoa veritautinsa hoidoksi saavan potilaan kanssa.

mammografia ja ultraääni sekä otettu paksuneulanäyte kasvaimesta.

Meidän osallemme jää leikkaus, kertoo rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius.

– Lisäksi muun muassa selvitämme yksikössä tapauksia, joissa ei ole päästy varmuuteen, onko kyseessä syöpä vai hyvänlaatuinen kasvain tai kudosmuutos.

Yksikössä on paljon kokemusta ja osaamista: kirurgit ovat keskittyneet rintasyövän leikkaamiseen, jolloin leikkausten määrä kirurgia kohden on merkittävä. Yksikkö tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja ulkomaalaiset lääkärit käyvät tutustumassa toimintaan.

HUS:n ilmoitusliite

Yksilöityä terveydenhoitoa jokaisen potilaan parhaaksi

Rochen strategiana on tarjota yksilöityä terveydenhoitoa lääkkeillä ja diagnostiikkaratkaisuilla, joiden avulla Roche tuo tuntuvia parannuksia potilaiden terveyteen ja elämänlaatuun sekä lisää heidän odotettavissa olevaa elinaikaansa.

Vahva panostuksemme tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhdistettynä syvälliseen molekyylibiologian tietämykseen luo vankan pohjan yksilöidylle terveydenhoidolle.

FI/ROCH/1505/0064

Yksilöidyssä terveydenhoidossa hoito räätälöidään diagnostisten testeissä tunnistettujen merkkiaineiden avulla, jotta potilas saa häntä parhaiten hyödyttävän hoidon.

Roche on johtava tutkimukseen keskittyvä terveysalan yritys. Sen vahvuus on lääkkeiden ja diagnostiikan yhdistäminen. Roche on maailman suurin biotekniikan yritys, jolla on aidosti erottuvia lääkkeitä syöpätautien, immunologian ja keskushermostosairauksien hoitoon. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Baselissa Sveitsissä. Roche-konsernissa työskentelee 88 500 ihmistä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2014 Roche investoi 8,9 miljardia Sveitsin frangia (7,3 mrd €) tutkimus- ja tuotekehitykseen ja sen liikevaihto oli 47,5 miljardia Sveitsin frangia (39,1 mrd €). Suomessa Roche aloitti vuonna 1982. Tällä hetkellä yhtiöt työllistävät yhteensä 150 henkilöä ja liikevaihtomme on 136,6 miljoonaa euroa. (Roche Oy 96,7 milj. € ja Roche Diagnostics Oy 39,9 milj. €.)

www.roche.com | www.roche.fi

– Tämä on arvojemme mukaista toimintaa. On ollut myös hienoa seurata, kuinka Lastensairaala saa arvoisensa puitteet, Kiviniemi ja Roine toteavat.

Huippuhoitoa huippulaitteilla Nordea Rahoituksen teknologia- ja terveydenhuoltolaitteiden elinkaaripalvelu tarjoaa julkisen ja yksityisen sektorin sairaaloille ja klinikoille rahoitusta huipputeknologian hankintaan.

– Voimme tehdä leasingsopimuksen halutulle ajalle - sopimuskausi on kiinteä, muttei vakio.

Ratkaisevia tekijöitä ovat asiakkaan tarve ja resurssit, mutta myös laitteen käyttöikä, yksikön johtaja Junno Roine selvittää.

Vuokra-ajan päätyttyä sopimusta voidaan jatkaa, jos laitteen tekniset ominaisuudet ovat edelleen korkealla tasolla. Jos uudempaa tekniikkaa on tarjolla, laite kannattaa palauttaa ja päivittää.

– Rahoitusmuoto helpottaa investointien kulurakennetta ja antaa siimaa myös organisaation muun toiminnan kehittämiseen, Nordea Rahoituksen toimitusjohtaja Pertti Kiviniemi sanoo.

Nordea Rahoituksessa painotetaan, että he kantavat sopimuksen taloudellisen riskin.

– Leasingkauden jälkeen me huolehdimme laitteen myynnistä eteenpäin maailmanlaajuisilla markkinoilla, Kiviniemi sanoo.

www.nordea.fi

PPPPPPPP

Tykkää meistä Facebookissa!

HUS 11

HUS:n ilmoitusliite

Jos koskettaa...

Mannerheimintie 164, 1krs, 00300 Helsinki www.walkimedical.ďŹ

12 HUS

p. 020 780 6314

Kuva: Colourbox

HUS:n ilmoitusliite HUS:LLE TUNNUSTUSTA

HUS:N SAIRAALA-ALUEET SAVUTTOMIKSI

HUS on palkittu toimintamallista, jonka tavoite on ehkäistä ja vähentäö potilaskaatumisia ja putoamisia sairaalan toimintaympäristössä.

HUS:n Savuton sairaala –toiminnan tavoitteena on tarjota potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille savuton, terveellisempi ja viihtyisämpi hoito-, työ- ja vierailuympäristö sekä auttaa tupakoivia potilaita ja henkilökuntaa lopettamaan tupakanpoltto.

PALJON VARTIJANA

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: HUS

Keskittäminen kannatti HUS:n logistiikkakeskus on Suomen suurin julkisen hallinnon logistiikkakeskus. Sieltä toimitetaan HUS:n sairaanhoitoalueiden sairaaloiden tarvitsemat hoitoja yleistarvikkeet.

Fakta HUS:n logistiikkakeskuksen rakennuksen pinta-ala on yli 6 000 neliötä ja siellä on yhdeksän metriä korkea lavavarasto, jossa on kaikkiaan 6 380 lavapaikkaa. Lisäksi rakennuksessa on 1 800 m2 pientavaravarasto. Varastossa käytetään modernia kuljetusautomatiikkaa, johon kuuluu langaton, pääteohjattu keräily- ja hyllytys.

HUS:n lähes 100 merkittävintä tavarantoimittajaa saapuu jokaisena arkipäivänä yli 50 jakeluauton voimin logistiikkakeskukseen, ja sieltä lähtee julkisen terveydenhuollon kumppaneille kymmenillä kuljetuksilla yli 200 rullakkoa tavaraa päivässä, pääasiassa hoitotarvikkeita sairaala- ja perusterveydenhuollon eri yksiköihin.

H

US:n uuden karhea lo­ gistiikkakeskus Vantaalla on helppo löytää vaikka katua, jonka varrella se sijaitsee, ei ole vielä edes merkitty karttaan.

Kehä III ja Hämeenlinnan väylä ovat molem­ mat reippaan kivenheiton päässä ja heinä­ kuussa avattavan Kehäradan Vantaankosken asemalle on kävelymatka.

– Keskuksen sijainti on erittäin hyvä logisti­ sesti ja asiakkaittemme palvelemiseksi. Positii­ vista on myös se, että tämä on tunnettu yritys­ alue, jossa on useita teknologia-, tutkimus- ja tukkukaupan alan yrityksiä, HUS-Logistiikan toimitusjohtaja Markku Laakso sanoo.

HUS keskitti viime vuoden lopulla avattuun logistiikkakeskukseensa koko Uudenmaan alueen terveydenhuollon logistiikka ja –han­ kintatoiminnan. Aiemmin HUS:n tarvikeva­ rastot sijaitsivat kuudessa eri toimipisteessä.

Kuva: Benjamin Suomela

– Tämä on erittäin kriittistä toimintaa eikä yksikään ketjun osa saa pettää. Oikeanalaisia tarvikkeita pitää olla saatavilla kaiken aikaa,, Markku Laakso sanoo.

Logistiikkakeskuksen suunnittelu ja perustaminen on ollut iso ja työtä vaatinut ponnistus. Muutoksen onnistustumista kuvannee huomionosoitus, kun HUS-Logistiikka valittiin Logy ry:n vuoden 2015 sisälogistiikkapalkinnon saajaksi.

Keskittämisestä syntyvät edut ovat merkittävät niin talouden kuin toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Muun muassa tarvikkeiden saatavuus paranee huomattavasti sekä normaa­ lioloissa että mahdollisissa suuronnettomuustai katastrofitilanteissa.

Keskukseen varastoidaan merkittävin osa Uudenmaan terveydenhuollon huoltovar­ muus- ja poikkeusolojen lääkintämateriaa­ lista.

Logistiikkakeskuksessa tapahtuvan hoi­ to- ja yleistarvikkeiden varastointi sekä niiden toimittaminen asiakkaille ovat vain osa HUSLogistiikan toiminnasta.

HUS-Logistiikka vastaa myös asiakkaittensa hankinta-, kuljetus-, ja tarvikkeiden täyttöpal­ veluista, sekä kiireettömistä sairaankuljetuspal­ veluista. Laakson mukaan yksi tärkeimmistä

HUS-Logistiikan tehtävistä on huolehtia koko toimitusketjusta tehtaalta asiakkaalle.

– Hankintapalvelumme yhdessä lääketie­ teen asiantuntijoiden kanssa varmistaa, että asiakkaillamme on parhaat tuotteet käytet­ tävissään kilpailukykyiseen hintaan. Täyt­ töpalvelumme vastaa puolestaan siitä, että yksiköillä on hyllyssä riittävä määrä tuotteita.

Tämä on erittäin kriittistä toimintaa eikä yk­ sikään ketjun osa saa pettää, Markku Laakso sanoo.

Asiakkaina ovat: • H US:n muut jäsenkunnat paitsi pk-seudun kunnat • H US-toimituspisteitä 3000 ja jäsenkuntien yms. 1000 • Vantaan kaupungin sote tulee asiakkaaksi 2016 • Espooseen valmistuva sairaala asiakkaaksi 2016 • E RVA-kumppaneiden (Carea, Eksote) yhteishankinnat ja tarvikelogistiikka 2016 • Puolustusvoimien yksiköt HUS-alueella

Hankintayksikön toiminnan volyymistä ker­ too paljon se, että tuotekategorioita on noin 1 500 ja tuotteita järjestelmässä on 35 000 kappaletta. HUS:n hankintojen vuosittainen kilpailutusvolyymi on 350 miljoonaa euroa.

Koko HUS:n tuotteiden ja palveluiden vuo­ siostot ovat lähes 700 milj. euroa. ❏

FENNO MEDICAL OY Perusterveydenhuolto I Erikoissairaanhoito I Laboratorio

Luotettava, kotimainen terveydenhuollon tavarantoimittaja jo yli 20 vuoden ajan.

Palvelemme sairaaloiden, terveyskeskusten ja palvelukotien lisäksi myös kuluttajia.

HUS 13

HUS:n ilmoitusliite

NÄYTTEET

Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Heikki Helin

Uudenmaan alueella toimivassa HUSLABissa tehdään vuosittain jopa 20 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja se on yksi Euroopan suurimmista laboratorioista.

Syksyllä 2015 HUSLABin hallinto ja kaikki Meilahden alueen laboratoriot pääsevät ensimmäistä kertaa saman katon alle.

HUSLAB tuottaa palveluja ja tietoa H

USLABin toimitusjohtaja Piia Aarnisalon työhuo­ neesta avautuu hieno nä­ kymä kohti Pikku-Huo­

palahden lahtea.

– Tämä onkin ainoa asia, mitä jään kaipaa­ maan, Aarnisalo hymyilee viitaten tulevaan muuttoon. HUSLABin hallinto ja kaikki Meilahden alueen laboratoriot muuttavat syksyn aikana uusiin tiloihin Haartmaninka­ dulle Hyksin läheisyyteen.

– Olemme auki 24/7. Samoissa tiloissa pystymme paremmin hyödyntämään paitsi osaamistamme, myös henkilö- ja laiteresurs­ sien tehokkaampaa käyttöä. Myös yhteis­ työmme yliopiston kanssa tutkimuksen ja

tieteen tuottamisessa tiivistyy entisestään; samalla henkilökunta saa modernit ja ergo­ nomiset työtilat.

HUSLAB on yksi Euroopan suurimmista la­ boratorioista ja kansainvälisestikin laitekapa­ siteettiin, toiminnan laajuuteen ja näytteiden määrään suhteutettuna iso tekijä. Työnteki­ jöitä on yhteensä noin 1 600, joista uudisra­ kennukseen muuttaa viitisen sataa.

Meilahden muissa kiinteistöissä on lisäksi noin 250 työntekijää; loput työskentelevät sairaaloissa ja terveyskeskuksissa Uudenmaan alueella sektorilla Hanko-Loviisa-Hyvinkää.

Yhteensä näytteenottopisteitä on noin 75.

– Toimimme jopa muutamassa kauppa­

Talotekniikkaa vaativiin olosuhteisiin Saipu Oy toimi Meilahden tornisairaalan peruskorjauksessa sairaalan LVI-urakoitsijana. LVI-asennustyöt suoritettiin 3D-tietomallinnusta käyttäen.

– Uuden talotekniikan asennus peruskorjattavaan rakennukseen on haastavaa – matala huonekorkeus asettaa jo omat rajoitteensa.

1960-luvun rakennusajoista on talotekniikan määrä kaksinkertaistunut, joten asennustyö vaatii erityistä ammattiosaamista ahtaisiin tiloihin. Uutta on myös maalämmön käyttö lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä, LVIA-toimialajohtaja Olli Lintula sanoo. Kaikissa LVI-ratkaisuissa on otettu huomioon potilasturvallisuus ja hygieenisyys.

www.saipu.fi

14 HUS

keskuksissa, Aarnisalo toteaa.

– Suurin ammattiryhmämme on bio­ analyytikot. Lisäksi meillä on näytteenottaji­ na paljon sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Labo­ ratorion puolella on myös sairaalakemistejä ja -biologeja, solubiologeja sekä erikoislääkärei­ tä. Moniammatillisuus on tärkeää.

HUSLAB palvelee koko Suomea jokaisella yleis- ja erikoislääketieteen osa-alueella. Vaa­ tiva patologia, kuten elintensiirtojen yhtey­ dessä tehtävä siirtopatologia, tehdään keski­ tetysti vain HUSLABissa.

Vuositasolla näytteiden määrä lähentelee 20 miljoonaa. Yleisimpiä HUSLABissa ot­ tettuja näytteitä ovat verenkuva, tulehdusko­

keet sekä munuais- ja maksakokeet.

– Näytemäärät ovat kasvaneet kohtuulli­ sesti muutaman prosentin vuosivauhdilla.

Aarnisalon mukaan tavoitteena ei ole myy­ dä mahdollisimman paljon vaan varmistaa, että näytteidenotto pysyy tarkoituksenmu­ kaisena.

– Meillä näytteet otetaan aina lääkärin lähetteellä. Olemme kuitenkin miettineet myös suoran asioinnin mahdollisuutta, mut­ ta ainakaan toistaiseksi se ei ole ajankohtaista.

Aarnisalo tunnistaa myös, että toimintaa on kehitettävä ja prosesseja hiottava entisestään.

– Yhteisillä verorahoillahan tätä tehdään.

Vaikka menetelmät ja teknologia kehittyvät, itse näytteenotto on aina käsityötä.

HUS:n ilmoitusliite

Elämäsi arkea rakentamassa

Katso lisää srv.fi

Onko teilläkin tärkeää kerrottavaa?

Onko edustamallasi yrityksellä tai organisaatiolla kerrottavaa Helsingin Sanomien lukijoille? Uskomme että korkealaatuinen ammattilaisten toteuttama insertti Helsingin Sanomien välissä on sisältömarkkinointia parhaimmillaan.

Ottakaa yhteyttä niin tuotamme teille julkaisun, jonka sisältö puhuttelee, antaa uutta tietoa, vaikuttaa ja viihdyttää.

Johan Lithén, johan.lithen@inpress.fi 040 5024 943 • www.inpress.fi

www.inpress.com

TO ADVANCE TO INNOVATE TO ACHIEVE Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat jatkuvasti paineen alla säästääkseen kuluissa, parantaakseen tehokkuutta ja ennen kaikkea potilaiden hoidon laatua. Toshiban tulostusratkaisujen avulla tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

Toshiban innovatiiviset tuotteet, huippulaadukkaista viivakooditulostimista monitoimilaitteisiin, ovat hyödynnettävissä monilla tavoin koko terveydenhuoltoalalla.

Tutustu ratkaisuihimme: www.toshibatec-tnd.com/fi HUS 15

HUS:n ilmoitusliite

POTILAAN PARHAAKSI. SYDÄMELLISESTI. Meilahdessa toimiva Sydän- ja keuhkokeskus on alan huippuosaamisen keskus, jossa potilaat saavat kansainvälisesti korkeatasoista erikoissairaanhoitoa kardiologian, sydänkirurgian, keuhkosairauksien ja yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian erikoisaloilla – myös päivystyksellisesti 24/7. Vastuullamme ovat kaikki Suomen sydän- ja keuhkosiirrot. Suomen ensimmäisen tekosydämen asensimme potilaalle huhtikuussa.

Jatkuvan kehittämisen kautta voimme tarjota parasta hoitoa vaativiin sydän- ja keuhkosairauksiin niin tänään kuin huomennakin. n, johta ja . Niemine s Markku S hkokesku u än- ja ke yd S S K Y H

Lisätietoa kaikista erikoissairaanhoidon palveluista: hus.fi

Huippuhoito vaatii huippuosaamista!

Metropolian McreO tarjoaa erilaisia ratkaisuja osaamisen vahvistamiseksi alkaen yksittäisistä täydennyskoulutuksista aina laajempiin kokonaisratkaisuihin. Ratkaisuissamme korostuu työpaikalla tapahtuva oppiminen ja tulosten saavuttaminen sekä yksilötasolla että koko organisaation toiminnan kehittämisessä. Vaikuttavan toiminnan takaavat käytössämme olevat modernit oppimisympäristöt ja tuotekehityslaboratoriot.

Digitaaliset oppimisympäristöt Harjoittele sähköisiä työvälineitä ja sovella niitä käytännön työssäsi.

Opettele kohtaamaan työtoverisi ja potilaasi myös digitaalisessa maailmassa.

Laboratorioanalytiikka Moderneissa laboratorioissamme perehdyt uusiin analyysitekniikoihin, menetelmien kehittämiseen sekä validointiin.

16 HUS

Liikelaboratorio Monialainen oppimisympäristö, jossa tutkitaan ihmisen liikettä ja toimintakykyä: kävelyä, juoksua ja hyppyä. Analysoi asiakkaittesi liikkumista sekä tarkastele eri tuotteiden ja harjoitusten vaikuttavuutta ja toimivuutta.

Voit hyödyntää tutkimustuloksia omassa toiminnassasi!

Simulaatio-oppimisympäristöt Modernia oppimista huipputeknologian avulla. Varmista simulaatioopetuksen avulla potilasturvallisuus sekä vahvista johtamis-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Studiot Vakuuta kuulijakuntasi erinomaisilla esiintymistaidoilla.

Harjoittele tv- tai radioesiintymistä aidoissa studioissa!

Tutustu tarjontaamme: http://mcreo.metropolia.fi Ota yhteyttä: mcreo@metropolia.fi

Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka

www.metropolia.fi