Insinööri-lehti 8/2016

Tarkalle s채채tiedolle kasvavaa kysynt채채 8

2016

Jousto vaatii luottamusta

Kasviksista valmisruokaa

Autourheilu kiinnostaa

18

16

10 Sisällys 8/2016 10 14 16 18 22 24 26 28 29 36 38 43

Arktinen vaunu kestää kylmät talvet Joustot ja luottamus yhdessä Irtisanottu taisteli itsensä töihin Voimalaitostyömaalla kielet kohtaavat Tarkat säätiedot pelastavat ihmisiä Kuluttaja haluaa maukasta ruokaa Panssariajoneuvon kyydissä Tohtoriksi vapaa-ajalla Insinöörikoulutus maksajana Liiton suuntaa kehitetään Jäsenmaksulaskut vuoden vaihteessa Pelkistetty koti rauhoittaa VAKIOT

3 4 9 15 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Kimmo Brandt

2

Jokaisella tavaralla on oma paikkansa s. 43

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 9.2., 16.3., 27.4., 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Kuva työstä syntyy varhain

H

elsingin Sanomien mielipideosastolla oli muutama viikko sitten vastavalmistuneen opettajan kirjoitus siitä, kuinka heikoin eväin hän oli joutunut kohtamaan käytännön työelämän. Yliopisto oli käyty ja maisterin paperit taskussa, mutta siitä huolimatta kirjoittaja koki olleensa valmistautumaton kohtamaan opettajatyön arjen työhön kuuluvasta vastuusta lähtien.

Kirjoituksesta voi halutessaan tehdä monia johtopäätöksiä.

Opettajan työ ei ollutkaan sellaista, mihin kirjoittaja oli kuvitellut valmistuvansa. Kuten vastavalmistunut opettaja toteaa, ammatti on arvostettu ja moni nuori on hakenut opiskelemaan alaa. ”Nyt koulu on suuressa muutoksessa, samoin opettajan ammatti”, hän kirjoitti ja toivoi opettajankoulutuksen jatkossa valmistavan opiskelijoita paremmin työn todelliseen arkeen.

Opettajan ammatti on ollut nuorten suosiossa vuosikymmenestä toiseen. Syitä suosioon lienee useita. Yksi on varmaan se, että opettajan ammatti ja työ on ensimmäinen, johon lapsi toden teolla tutustuu omien vanhempien työn ohella. Kuva työelämästä siis alkaa muodostua jo varhain, lapsena.

Meidän vanhempien työelämän veteraanien on ehkä syytä kiinnittää asiaan huomiota. Pohtimisen voi aloittaa peruskouluun kuuluvista tet-jaksoista: Mitä ajattelee tai oppii ensimmäiselle tet-jaksolleen saapuva nuori, joka huomenten toivottamisen jälkeen jätetään oman onnensa nojaan pelaamaan älypuhelimellaan pelejä? Voi olla, että kokemus osoittautuu myöhemmässä vaiheessa kovin vääräksi, kun ensimmäisessä kesätyöpaikassa pitää tehdä oikeita töitä.

Myös ammattiopintoihin kuuluvat harjoittelujaksot on syytä viedä läpi mahdollisimman hyvin. Se on sekä yrityksen että ammattiin opiskelevan nuoren edun mukaista, sillä harjoittelijat ovat tulevaisuuden työn tekijöitä. Nuoret vaihtavat koulussa kokemuksiaan harjoittelupaikoistaan. Näissä keskusteluissa syntyvät ensimmäinen jako haluttuihin ja vähemmän haluttuihin työpaikkoihin.

Omaa lastakin voi opettaa hyvään työelämään pienestä pitäen. Siinä oma esimerkki on tärkein. Jokainen päivä ei kannata olla töissä iltamyöhään, työpuheluihin ja -sähköposteihin vastaaminen on syytä siirtää pois omasta kodista ja yhteisistä hetkistä. Hyvä työelämä ei ole 24/7, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

3

BITTIKATTAUS

Janne Luotola

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kaartin soittokunta esitti kunniamarssin Insinööriupseeriliiton 90-vuotisjuhlissa Katajanokan kasinolla Helsingissä.

92 €

Insinööriliiton tämän vuotisen Työmarkkinatutkimus TMT:n mukaan koko insinöörikunnan mediaanipalkka on noussut lähes sata euroa viime vuodesta. TMT:ssä kartoitetaan vuosittain insinöörikunnan rakennetta, palkkatasoa ja ansiokehitystä. Tuore tutkimus postitetaan jäsenille vuoden vaihteessa.

Kevään koulutuksia on nyt netissä Insinööriliitto järjestää monipuolisia koulutuksia sekä ympäri Suomea että verkossa.

Koulutukset ovat jäsenille yleensä maksuttomia; vain ammatilliseen osaamiseen liittyvissä opinnoissa on kurssimaksut.

Tutustu ensi vuoden koulutustarjontaan osoitteessa www.ilry.fi/koulutukset.

4

Liikennevakuutuslain uudistus vähentää sääntelyä Liikennevakuutuslain uudet entistä selkeämmät säännökset parantavat sekä vakuutuksenottajien että vahinkoa kärsineiden asemaa ja oikeuksia. Uudistus liittyy erityisesti vakuutusmaksujen bonussääntelyn keventämisen osalta hallituksen norminpurkutalkoisiin.

Tarkoituksena on lisätä uusien hintarakenteiden kautta asiakkaille tarjolla olevia vaihtoehtoja siten myös kilpailua vakuutusmarkkinoilla. Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Vakuutusmarkkinayksikön johtaja Hannu Ijäksen mukaan norminpurku näkyy käytännössä siinä, että lain valmistelijat ovat katsoneen kaikki säännökset tarkkaan läpi ja pohtineet, ovatko ne

tarpeellisia. Säännösten määrä vähenee hieman, sillä laista on poistettu muiden lakien kanssa päällekkäistä tai muutoin tarpeetonta lainsäädäntöä.

Normien määrällistä vertailua tärkeämpää on kuitenkin se, edistävätkö tehdyt muutokset asetettuja tavoitteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on mukana norminpurkutyössä.

Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Hankkeen tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea ja tätä kautta lisätä Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Hanke tähtää myös lainsäädännön vaikuttavuuden parantamiseen ja lainsäädäntökulttuurin muuttumiseen.

BITTIKATTAUS

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla.

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää.

Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle. Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle. Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

Työntekijä loikkaa naapuriyritykseen Mitä lähempänä työpaikka sijaitsee toista, sitä herkemmin työntekijä vaihtaa sitä. Se hyödyttää myös yrityksiä. Pääkaupunkiseudulla korkean osaamisen toimialoilla neljännes toimipaikanvaihdoksista tapahtui alle kilometrin ja puolet alle neljän kilometrin säteellä, selviää Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoanalyysistä. Yritysten toimipaikkojen maantieteellinen läheisyys lisää työvoiman liikkuvuutta.

Toimipaikkojen verkostoituminen työntekijöitä vaihtamalla parantaa myös yritysten tuottavuutta. Osaamiskeskittymiä muodostuu kau-

punkeihin. Helsingin ydinkeskusta, ulommat keskustavyöhykkeet sekä Otaniemen, Tapiolan ja Leppävaaran muodostama vyöhyke Espoossa muodostavat osaamisintensiivisten alojen työvoimavirtojen selvästi vahvimman keskittymän. Kaupungit voivat parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksia tiiviillä maankäytöllä. Toimitilojen tulee sijaita lähellä toisiaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä.

Edes informaatioteknologian kehittyminen ei ole poistanut fyysisen läheisyyden tuottamia hyötyjä.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun valinnat selvillä Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa oli noin 26 400 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 23 prosenttia eli 6 062 hyväksyttyä. Valtaosa yhteishaussa mukana olleista 200 koulutuksesta oli tarjolla ammattikorkeakouluissa.

Hyväksytyistä 98 prosenttia sai opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta ja 2 prosenttia yliopistosta. Yliopistojen koulutuksista suurin osa oli vain ylempään kor-

keakoulututkintoon johtavia maisterikoulutuksia.

Eniten aloituspaikkoja oli ammattikorkeakoulujen sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla. Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaun vapaiksi jääneille paikoille 22. joulukuuta. Korkeakoulut julkaisevat tarjolla olevat koulutuksensa Opintopolussa ja omilla nettisivuillaan. Myös lisähaun koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta.

LUT-konsernin rakentaminen alkaa Kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun omistajakunnat ovat päättäneet, että ne siirtävät ammattikorkeakoulun omistuksensa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle.

Etelä-Karjalan kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä siitä, että kunnat siirtävät ammattikorkeakoulun omistuksen LUT:lle vastikkeetta ja saavat tilalle saman suuruisen pääomalainan.

Järjestely edellyttää, että ammattikorkeakoulun työntekijöiden lisäeläkeasia ratkaistaan. Valtion taholta on luvattu, että asiaan löytyy ratkaisu.

Päätösten jälkeen konsernin juridinen muodostaminen jatkuu. Tämän hetken arvion mukaan LUTkonserni on muodostunut juridisesti ja osakekanta on kokonaisuudessaan yliopiston omistuksessa toukokuussa 2017.

Samaan aikaan juridisen toteutuksen kanssa aloitetaan konsernin käytännön suunnittelu.

Marraskuun lopulla käynnistyi konsernistrategian rakentaminen. Samalla alkoi johtamis- ja hallintomallin sekä tukipalveluiden kokonaiskuvan suunnittelu.

Yhteinen neuvottelukunta seuraa, arvioi ja antaa palautetta projektin etenemisestä.

Neuvottelukunnan edustajat nimetään johdon, henkilöstön, opiskelijoiden ja luottamusmiesten joukosta. Kaikki laajakantoiset asiat viedään päätettäväksi LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun hallituksiin.

Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa pyörittävän TTY-säätiön hallitus päätti keskeyttää Tampere3-korkeakoulufuusion valmistelun.

Hankkeessa olivat mukana TTY:n lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.

5

BITTIKATTAUS

Työpaikkatorilla tarjolla töitä yhä useammalle osaajalle HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas koulutusjohtaja Insinööriliitto

Nyt tarvitaan malttia

A

mmatillisen koulutuksen suosio on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Toisen asteen ammatillisen koulutus oli useana vuonna lukiota suositumpi jatko-opintoväylä. Yhtä lailla ammattikorkeakoulujen vetovoima on haastanut yliopistot. Suosituimmuusvertailussa ammattikorkeakoulut pärjäävät oikein hyvin.

Liekö tämä syynä sille, että viimeisten viiden vuoden aikana ammattikorkeakouluilta on leikattu noin 20 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Nyt sama uhkaa toisen asteen ammatillista koulutusta. Samaan aikaan lukioita ja yliopistoja on käsitelty silkkihansikkain.

En kiistä, etteikö toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin ole tarvetta. Nykyinen jako nuorisoasteen ja aikuisten välillä, lukuisat eri koulutuksen toteuttamismuodot sekä erilaiset rahoitusmuodot ovat kaaos, joka kaipaa selkeyttä. Reformissa ehdotetut toimenpiteet eivät vaan ole realistisia, kun koulutuksen resursseja ollaan samalla vähentämässä noin 200 miljoonalla eurolla.

Uudistuksen keskeiset elementit – laadun parantaminen, työssä oppimisen lisääminen, jatko-opintokelpoisuuden varmistaminen ja koulutuksen henkilökohtaistaminen – edellyttävät resurssien lisäämistä. Työssä oppimisen massiivinen kasvattaminen edellyttää kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa voi opetella asioita.

Niissä on oltava asiansa osaavia ohjaajia sekä toimivaa yhteistyömuotoa yritysten ja oppilaitoksen edustajien kanssa. Keskieurooppalaisen kulttuurin synnyttäminen tyhjästä ei esitetyssä aikataulussa ole mahdollista.

Mahalasku toisen asteen opintojen reformissa näkynee myös insinöörikoulutuksen tulevaisuudessa.

Kevään sisäänotossa usean ammattikorkeakoulun tekniikan alan sisäänotossa ammatillista väylää pitkin tulijoiden osuus oli yli puolet. Jos opetusministeriön kaavailut ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuvan korkeakoulujen sisäänoton lisäämisestä vielä käyvät toteen, ammatillisen väylän valinneille nuorille opintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus jäänee teoreettiseksi vaihtoehdoksi.

6

Insinööriliiton jäsensivuilla olevan työpaikkatorin on kuluneen vuoden aikana löytänyt yhä useampi työnantaja. Joulukuun 1. päivään mennessä ilmoituksia kanavaan oli jätetty jo 1 075, kun koko vuoden 2015 kokonaisilmoitusmäärä jäi reiluun 800 ilmoitukseen.

Avoimia työpaikkoja on vuoden aikana ollut tarjolla koko maassa, mutta kaksi kolmesta avoimesta paikasta on sijoittunut Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle.

Aloittain eniten paikkoja tarjolla on suunnittelu- ja it-tehtävien parissa työskenteleville ja tehtäviin on etsitty kautta linjan osaajia aina opiskelijoista vaativiin johtotehtäviin.

Työpaikkoja etsivän kannattaa seurata sivustoa ahkerasta, koska sen lisäksi, että paikkoja tulee hakuun enemmän, myös hakuajat ovat lyhentyneet. Yhä useampi työnantaja aloittaa haastattelut heti sopivan hakijan osuessa kohdalle.

Avoimiin työpaikkoihin pääsee tutustumaan kirjautumalla liiton jäsensivuille ja menemällä urapalveluiden sivulle. Ilmoittaminen työpaikka torilla on työnantajalle maksutonta ja sen kautta tavoittaa tekniikan alan asiantuntijoiden lisäksi myös tulevat asiantuntijat Kesäduunitorin puolella.

Ilmoitus jätetään osoitteessa: www.ilry.fi/ilmoitatyopaikka.

Suomen eläkemaksut eurooppalaista keskitasoa Tanskassa on korkein ja Ruotsissa matalin eläkemaksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, käy ilmi Eläketurvakeskuksen vertailusta. Suomi erottuu vertailussa suurilla työnantajamaksuilla, vastaavasti työntekijän maksu on keskitasoa pienempi.

Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.

Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa, pienin Ruotsissa. Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin.

– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa Suomen eläketurva näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.

Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.

BITTIKATTAUS

Haastattelut tähtäävät nopeaan työllistymiseen Te-toimistoihin palkataan lisää henkilöstöä työnhakijoiden tihennettyjen haastattelujen käynnistämiseksi ensi vuoden alussa. Samalla laajennetaan ostopalvelujen käyttöä. Tavoitteena on työttömien nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy, avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen ja asiakaslähtöisyyden lisääminen.

Työnhakijoiden haastattelujen lisäämisen tavoitteena on työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen.

Uusi akavalainen liitto Loimu aloittaa toimintansa Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyvät ensi vuoden alusta. Uuden liiton nimi on Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu.

Kaikkien kolmen liiton valtuustot tekivät kokouksissaan marraskuussa yhdistymisen edellyttämät lopulliset päätökset muun muassa vanhojen liittojen lakkauttamisesta.

Loimuun kuuluu noin 15 000 jäsentä, joista opiskelijajäseniä on noin viidesosa. Varsinaisista jäsenistä vajaa puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, reilu viidesosa valtiolla, viidesosa yliopistolla ja noin kymmenesosa kuntasektorilla.

Yhdistymisellä tavoitellaan muun muassa tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia jäsenpalveluja. Yhdistymisen valmistelut aloitettiin keväällä 2015. Pitkään jatkunut yhteistyö liittojen kesken tarjosi vakaan pohjan uuden liiton rakentamiselle.

Loimu on monialainen liitto: koulutukseltaan jäsenet ovat biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita, matemaatikoita – ja monia muita.

– Te-palvelujen tehostamisen lähtökohta on, että työttömälle työnhakijalle tarjottavat palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeisiin ja tukevat hänen työllistymistään. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.

Te-toimisto voi järjestää henkilökohtaisen haastattelun kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteydellä. Lisäksi haastattelut voidaan toteuttaa nuorten palvelupisteissä, Ohjaamoissa, joissa on Te-palveluiden virkailijoita sekä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa kunnan järjestämänä.

Rauhaisaa joulunaikaa

toivottaa Insinööri-lehti

7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Aito sopiminen käy, sanelu ei

A

lkutalven aika on kuultu useita ulostuloja työmarkkinoihin liittyen. Aihe on tärkeä, mutta joidenkin tahojen näkökulmat ovat käsittämättömiä. Listan kärjessä on Suomen Yrittäjät, jonka puheenjohtaja Mikael Pentikäinen perää työsopimuslakiin rajuja muutoksia. Pentikäisen mukaan muutokset auttavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työtä.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka monta uutta työpaikkaa syntyy, kun koeaikaa pidennetään ja takaisinottovelvollisuutta vähennetään neljään kuukauteen. Olen aina luullut, että yritykset palkkaavat työntekijöitä silloin, kun heillä on työtä tehtäväksi.

Pienille yrityksille yksikin rekrytointi on toki merkittävä ja sisältää riskejä. Myyttiä Suomen kankeista työmarkkinoista ei kuitenkaan kenenkään ole syytä saarnata. YTN:n selvityksen mukaan Suomen työmarkkinat eivät käytännössä ole sen jäykemmät kuin keskeisimmillä kilpailijamaillamme Ruotsilla ja Saksalla.

Irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin OECD-maissa keskimäärin, Saksaan tai Ruotsiin verrattuna vielä oleellisesti helpompaa.

Motivoitunut työntekijä on yrityksen tärkein voimavara. SY:ssä näin ei tunnuta ajattelevan. Melkein voi odottaa järjestöltä ulostuloa, jossa SY kehottaa jäsenyrityksiään irtisanomaan kaikki työntekijät turhana kulueränä. Pelkkä omistaminen ja johtaminen eivät kuitenkaan riitä. Oleellinen osa yritysten tuloksesta syntyy työntekijöiden työpanoksella.

Säännösmuutosten lisäksi Pentikäinen haluaa kehittää työmarkkinajärjestelmää suuntaan, jossa työehdoista sovitaan entistä enemmän työpaikoilla. SY:n edustamissa pienissä yrityksissä tehdään paikallista sopimista paljon jo nyt, sillä työehtosopimukset antavat luottamusmiehelle mahdollisuuden sopia monista asioita yritystasolla.

SY:lle – tai ainakin Pentikäiselle – luottamusmiehet tuntuvatkin olevan ongelman ydin. SY ei halua yleissitovia työehtosopimuksia eikä luottamusmiehiä, mutta miksi ei? Ne ajavat järjestön agendaa paikallisesta sopimisesta ja sen jäsenyritykset olisivat samalla viivalla, mikä takaisi rehdin kilpailun. Onko ongelma se, että kaikilla yrityksillä ei ole paikalliseen sopimiseen osaamista ja valmiuksia, mikä pakottaa SY:n pitämään yllä työelämästä virheellisiä myyttejä.

On väärin väittää, että ammattiyhdistysliike ei halua paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen lisääminen kyllä sopii, jos se on aitoa.

Pentikäisen ajamalle yksipuoliselle sanelulle sanomme kuitenkin jyrkästi ei.

Paikallista sopimista on harrastettu niin kauan kuin muistan ja se lisääntyy koko ajan.

Hyvä esimerkki tästä on kilpailukykysopimuksen sisältämä työajan pidentäminen. Ay-liike oli asiasta sopimassa, mutta SY:lle tämä mahdollisuus ei kelvannut. Toivon, että järjestö muuttaisi mielensä ja ryhtyisi käymään työmarkkinoita koskevia neuvotteluja ay-liikkeen kanssa. Pitää muistaa, että pk-yritykset työllistävät noin 55 prosenttia suomalaisista.

9

10

Arktinen vaunu kestää talven tuiskut TEKSTI JA KUVAT: Janne Luotola

Transtech valmistautuu Helsingin ja Tampereen raitiovaunutilauksiin.

Vaunun suunnittelu pohjoisiin oloihin on vaikeaa, ja se on suomalaisen insinöörin ja kiskokalustovalmistajan onni. ››

Timo Heikkinen (oik.) ja Marko Hurskainen nousevat kyytiin ilman matkalippua, vaikka leimauslaitekin on jo asennettu.

11

Artic odottaa viimeistelyä ennen kuljetusta Helsinkiin.

O

tanmäellä Kajaanissa seisoo 360 metriä pitkä halli, jonka poikki kulkevat useat raiteet.

Alkupäästä syötetään sisään terästä, ja kymmenen päivän välein perästä työntyy ulos

raitiovaunu.

Sisällä reilun viiden hehtaarin hallissa on kellertävä valaistus, ja siniset liekit erottuvat selvästi. Kiskojen vierellä hitsataan Transtechin Artic-raitiovaunujen telejä. Tuotannossa on Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n 40 vaunun tilaus.

Tulevina vuosina tilauksia tulee kahdesta kaupungista. HKL tarvitsee raitiovaunuja uutta Raide–Jokeri-linjaa varten, ja Tampere on päättänyt rakentaa ensimmäisen raitiovaunulinjansa. Kummatkin kaupungit ovat valinneet vaunuksi Transtechin Articin.

Artic sopii pohjolaan jo nimensä puolesta.

Se viittaa paitsi arktisiin oloihin myös vaunun tekniseen innovaatioon artikulaationiveleen, jonka ansiosta moduulit taipuvat toistensa suhteen.

– Teli on vaunun teknisesti tärkein ja tuotannollisesti haastavin kokoonpano, tehtaanjohtaja Marko Hurskainen sanoo.

Vaunuun kuuluvat kääntyvät telit ja teleihin pyöräkerrat, eli pyörät yhdistetään toisiinsa

12

akselilla. Mutkissa sisä- ja ulkokaarteen pituuserot kurotaan umpeen kartiomaisten pyörien avulla. Tämä on tärkeä ero verrattuna muissa maissa yleisiin ratkaisuihin, kuten Helsingin ensimmäiseen, epäonnistuneena pidettyyn Bombardierin matalalattiaraitiovaunuun, jossa on erillisjousitetut pyörät.

RÄÄTÄLÖINTI VALTTINA

Tehtaalla on samaan aikaan tuotannossa 12 raitiovaunua. Siten kaikki valmistusvaiheet näkyvät kävelemällä hallia päästä päähän.

Tuotannossa paiskitaan töitä viitenä päivänä viikossa kahdessa tai kolmessa vuorossa tehtävästä riippuen. Työmiehiä on paljon ja robotteja vähän.

Kansainvälisesti verrattuna pienen valmistajan valttina on, että se räätälöi vaunut tilaajan mukaan. Helsingin raitiovaunu on suunniteltu mahdollisimman helposti huollettavaksi, vaikka se lisää hintaa.

– Vaunun hankintahinta on pieni verrattuna elinkaarikustannuksiin. Articissa huolto on tehty mahdollisimman helpoksi, jolloin liikennekäyttö on maksimoitu, Hurskainen sanoo.

Työntekijät varustelevat koria ruuvaamalla siihen kiinni helsinginkeltaisia ja -vihreitä paneeleita. Korin sameanharmaaseen etuosaan on liitetty juuri musta ohjaamon kehikko.

”Ohjaamo voidaan vaihtaa.”

– Jos joku törmää ohjaamoon, se voidaan tarvittaessa irrottaa ruuviliitoksesta ja vaihtaa, raitiovaunun pääsuunnittelija Timo Heikkinen osoittaa.

Ilmastolliset vaatimukset näkyvät myös vaunussa. Heikkinen viittaa rakenteilla olevan telin rakenteisiin ja näyttää, ettei ole yhtäkään kotelomaista rakennetta, jota ei pystyttäisi suojaamaan korroosiolta.

Raideleveydeksi Tampereella tulee Euroopassa yleinen 1,435 metriä, kun Helsingissä leveys on tasan metrin. Tämä tekee Tampereen vaunuista 25 senttiä sivusuunnassa tilavampia.

Kumpikin hankkeista valmistuu suunnitelmien mukaan samoihin aikoihin. Raide-Jokeri aloittaa liikennöinnin 2020-luvun alussa ja Tampereen raitiotie vuonna 2021.

KAUSILUONTEISTA TYÖTÄ

TEKNISIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

Jokainen vaunutilaus on hieman erilainen.

HKL hankkii pitkiä vaunuja Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavaa Raide-Jokeria varten. Vaunujen on taivuttava myös olemassa olevaan katuverkkoon. Vaunuissa käytetään maailmanlaajuisesti ainutkertaista, HKL:n patentoimaa tekniikkaa.

– Jokeri-vaunun katolle tulee ohjausmekanismi, joka ohjaa kaarteessa moduulien liikettä, Heikkinen esittelee piirustuksista.

Vaunu jakautuu viiteen moduuliin, joista keskimmäinen leijuu ilmassa kahden vierekkäisen moduulin telien varassa. Vaunuun tulee myös kallistusmahdollisuus pyörätuoliasiakkaita ja lastenvaunuja varten.

Tampereen vaunusta tulee kaikista pisin: 37 metriä. Silti moduuleita on vain kolme. Pitkät vaunut sopivat raiteille, koska raiteiden linjaukset piirretään puhtaalta pöydältä.

– Tampereen radassa huomioidaan kaluston vaatimuksia. Helsingissä on jouduttu suunnittelemaan kalusto olemassa olevaan rataverkkoon, mikä vaikutti oleellisesti vaunurakenteen suunnitteluun, Hurskainen vertaa.

Tulevat raitiovaunutilaukset työllistävät Transtechilla noin 20 suunnittelijaa ja ostopalvelut mukaan lukien 40–50 suunnittelijaa. Se tietää insinööreille töitä erityisesti Oulussa, jossa suunnittelutoiminnot sijaitsevat.

Transtechilla on yhteensä 500 omaa ja vuokratyöntekijät mukaan lukien 660 työntekijää.

Lähes sata heistä on palkattu VR:n kaksikerroksisten junavaunujen tilausten aiheuttaman ruuhkahuipun vuoksi, ja työntekijämäärä supistuu, kun toimitukset päättyvät elokuussa.

– Tuotantomme on projektiluontoista, joten tasaista kuormitusta ei ole olemassa. Ilman vuokratyövoiman käyttöä joutuisimme toistuvasti käymään yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstön kanssa, Hurskainen sanoo.

Kiskokalustovalmistaja toivoo tilauksia nyt ulkomailta. Transtech kilpailee parhaillaan Oslon raitiovaunuhankkeesta, joka voi tuoda tehtaalle 80 vaunun tilauksen. Myös Trondheimissa valmistellaan tarjouskilpailua.

Vielä ei tiedetä, mihin kaikkialle suomalaisia raitiovaunuja viedään. Linjaston päässä seisovasta, viimeistelyä vaille valmiista vaunusta, määränpää paistaa kuitenkin selvästi: ”416 Otanmäki Helsinki”.

Vaunun kori on harmaa ennen paneeleiden kiinnitystä.

13

Joustot ja luottamus käyvät käsi kädessä TEKSTI: TEK

Sopiminen ja joustot työmarkkinoilla vaativat keskinäistä luottamusta, ei sanelua.

V

iimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa on kuultu jatkuvasti väitteitä, että työmarkkinamme ovat jäykät – ja ainakin jäykemmät kuin muualla. Vertailu muuhun Eurooppaan kuitenkin osoittaa myytin suurelta osin vääräksi.

World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi.

Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme, jossa kaikkien 14

alojen palkkakehitys on sidoksissa keskenään. Eli arvosteluun on aihetta, sillä Suomi on koko maailman 140 vertailumaan viimeinen. Mutta lähes yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin meitä useimmin verrataan: Ruotsi on sijalla 133, Saksa 132 ja Tanska 105.

Käytännössä esteenä palkkajoustoille Suomessa ovat palkkatasoa määrittävien työehtosopimusten vähimmäispalkat. Taulukkopalkkoja sisältäviä sopimuksia on lähinnä SAK:laisilla ja STTK:laisilla liitoilla.

Ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa ei ole palkkataulukoita tai vähimmäispalkkoja, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, vaan jokainen sopii palkastaan henkilökohtaisesti työsopimusta tehdessään.

Allekirjoitettu työsopimus on siis

ansiotason turva, Jos työnantaja haluaisi poiketa siinä sovitusta palkasta, asiasta on päästävä yksimielisyyteen työntekijän kanssa.

Työehtosopimuksettomat ylemmät toimihenkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa, rakennus-, elintarvikeja kaupan aloilla – ovat palkkojensa kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla aloilla. Työehtosopimusten puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, ettei edes yleiskorotuksia makseta automaattisesti.

Työehtosopimuksen puuttuminen hankaloittaa myös paikallista sopimista, johon työehtosopimus antaa hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet.

Esimerkiksi akavalaisten sopimusalojen piirissä olevista 70 prosentilla kiky-sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä sovitaan työpaikoilla.

KOLUMNI K J Jaakko Heinimäki Tietokirjailija

PALKKA-ALE EI LISÄÄ VIENTIÄ

Palkoilla kikkailu on rajallinen keino kilpailukykyongelmassa. Jos vientituotteen laatu ei riitä tai tuotteelle ei ylipäätään ole kysyntää, palkkakustannuksista tinkiminen ei auta.

Kansantuotteen kasvattamisessa ratkaisevassa asemassa ovatkin innovaatiot. Taloustieteiden nobelisti Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen kasvusta on innovaatioiden tuottamaa. Vain 15 prosenttia voi perustua panosten lisäämiseen, kuten työllisyyden kasvuun tai työurien pidentymiseen.

Kansantalouden kasvulle ratkaisevaa on uudistuminen.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on eri yhteyksissä muistuttanut, että laadun puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Haaparanta viittaa taloustieteilijä John Suttoniin, joka on jo vuosia sitten osoittanut tutkimuksillaan, että kilpailukykyä ei voi kohentaa kuin rajallisesti työn tuottavuuden parantamisella tai muilla palkkakustannuksia alentavilla keinoilla.

Laadulla kilpailukykyä voidaan sen sijaan parantaa rajattomasti. Jos kilpailijan laatu on tarpeeksi korkea, niin työvoimakustannusten alentamisella ei voida menestyä kilpailussa lainkaan.

TYÖAJAT JOUSTAVAT

Työaikajoustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin. Työehtosopimukset ja työaikalainsäädäntö sallivat työaikakysymyksissä kansainvälisesti vertaillen sangen suuren joustavuuden, jota ilmenee varsin paljon, kun puhutaan työnantajan tarpeista. Tällöin puhutaan ilta- ja yötyöstä, jonka osuus Suomessa on Euroopan korkeimpia.

Määräaikaisten työsuhteiden sääntelyssä Suomi sijoittuu OECD-maiden keskitason alapuolelle, eli sääntely on meillä keskimääräistä vähäisempää. Tilanne on sama vertailtaessa muihin EU-maihin. Suomessa määräaikaiset työsuhteet ovat myös yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Suomalainen irtisanomissuoja on eurooppalaisittain heikko. Kollektiivinen irtisanominen on erityisen helppoa. Riittää, kun käynnistää yt-neuvottelut taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella.

Käsitteiden sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty, joten väen vähentämistä käytetään myös yrityksen tuloksen kaunistelemiseen, mikä ei suinkaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.

Ihminen, joulu ja kone

Y

hden sun toisen olen kuullut lataavan akkujaan lomalla. Samoin olen kuullut huokailuja, että kovalevy alkaa olla täynnä, kun asiat eivät tahdo pysyä mielessä tai uuden oppiminen tuntuu hankalalta. Mekanisoiva puhe ihmisestä sisältää kevyesti koomisen huojennuksen silloin, kun elo alkaa oikeasti tuntua aika tiukalta.

Kannattaisi kuitenkin olla varovainen. Sanat voivat muuttaa maailman. Koneellistava puhe voi vaikuttaa käsitykseemme ihmisestä.

Lypsykonetta voi käyttää vaikka vuorokaudet läpeensä, mutta olisi täysin järjetöntä lypsää lehmää taukoamatta. Sama pätee muutettavat muuttaen ihmiseen. Ihminen ei ole kone. Jos noista kahdesta pitää valita, on ihminen pikemminkin lehmä.

Lepo ei ole lataamista. Lomaa ei vietetä sen takia, että jaksaisi taas painaa niska limassa. Lomaa vietetään siksi, että elämän tarkoitus on olla vaan.

Parasta joulussa on se, että voi olla vaan. Kristityt viettävät joulua Kristuksen syntymän kunniaksi.

Juhlan juuret ovat silti kristinuskoa vanhemmat. Eri puolilla maailmaa on vuoden pimeimpään aikaan järjestetty juhlia sen kunniaksi, että valo voittaa sittenkin. Muinaisessa Rooman valtakunnassa vietetty Voittamattoman Auringon juhla taipui sujuvasti Jeesuksen syntymäjuhlaksi, kuvattiinhan häntä kristittyjen pyhissä kirjoituksissa Elämän Valoksi.

Joulun taika on siinä, että ei tarvitse olla erityisen uskonnollinen voidakseen iloita elämän kipinästä pimeän keskellä - ja vetää henkeä raskaan vuoden perään.

Hengen vetäminen onkin paljon ihmismäisempää kuin akkujen lataaminen. Henki erottaa ihmisen koneesta. Eikä tarvitse olla edes erityisen henkevä, henkinen tai hengellinen huomatakseen tämän.

Muista hengittää. Siitä alkaa oikea lepo.

Jos dokaat, ota sen verran, että aamullakin tuntuu vielä hyvältä. Siitä alkaa oikea rentoutuminen.

Jos lähelläsi on ihminen, jota rakastat, kerro se hänelle. Ihan suorin sanoin. Rakkaus se vasta erottaakin ihmisen koneesta.

15

Yksi Microsoftilta potkituista työntekijöistä alkoi etsiä töitä kollegoilleen.

Sitten häntäkin onnisti.

Irtisanottu taisteli itsensä töihin TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Pauli Korpela esittelee Evondosin lääkeautomaattia.

16

”Olen palkannut jo kaksi smartsalolaista.”

H

elmikuisena aamupäivänä tänä vuonna Pauli Korpela poistui viimeisen kerran Microsoftin toimistolta Salossa. Työttömän päivä ehti kestää kuitenkin vain iltapäivään, kun mies marssi sisään uuteen työpaikkaan.

– Aikamoinen tuuri kävi, Evondosin tuotekehitysjohtajaksi päätynyt Korpela summaa.

Se ei ole kuitenkaan täysin totta.

Työpaikka löytyi hänelle ja monille muille irtisanotuille suunnitelmallisen yhteistyön tuloksena.

Palataan viime vuoden heinäkuuhun. Microsoft ilmoitti ajavansa alas matkapuhelintoimintansa Salossa.

Jopa 800 työntekijää päätettiin irtisanoa.

– Kuulin siitä lomamatkalla Pärnussa. Alkuun harmitti suunnattomasti, mutta nopeasti minä ja muutama kollega päätimme, ettemme luovuta.

Syntyi Smartsalo-yhteisö, joka alkoi markkinoida vapautuvia osaajia ja etsiä töitä. Microsoft maksoi yhteisön nettisivut ja esittelyvideon, mutta työn tekivät ihmiset itse.

– Jos me olisimme toimineet yksilöinä, meillä ei olisi ollut voimaa.

Mutta me lähdimme 800 hengen yhteisönä.

Automaatti ohjeistaa käyttäjää pillereiden ottamisessa.

– Oli aika luonnollista etsiä työtä kollegoille samalla kun haki itsellekin.

Kun oli haussa näkyvässä roolissa, niin tarjouksia oli odotettavissa.

Irtisanomisilmoituksen jälkeen Korpelalla oli puoli vuotta aikaa löytää uusi työpaikka. Hän sai joitakin tarjouksia, muttei sopivaa. Vielä tämän vuoden tammikuussa vähän ennen töiden loppumista hän oli epätietoinen, mihin päätyisi. Sitten terveysteknologian palveluyritys Evondosin toimitusjohtaja, joka oli nähnyt Korpelan messuilla, soitti ja pyysi hommiin.

Työtä kannattaa Korpelan mielestä hakea suoraan yrityksistä, vaikka niillä ei olisi avoimia paikkoja tarjolla. Yritykset välttävät julkisia ilmoituksia, koska ne maksavat ja niiden käsittely vie liian kauan. Verkostoitumalla paikkoja saa helpommin.

– Minäkin olen palkannut Evondosiin jo kaksi smartsalolaista.

HYÖTY IRTI KOKEMUKSESTA

VERKOSTOT TOIVAT TYÖTARJOUKSIA

Smartsalo järjesti viime vuoden syksynä kolmet rekrytointimessut. Niissä kävi yhteensä yli sata yritystä. Tarkkaa lukua työllistyneistä ei ole, koska harvat rekrytoinneista ovat olleet julkisia. Jotain palkattujen määrästä kertoo kuitenkin se, että ryhmän edellinen nettipäivitys on tämän vuoden toukokuulta.

– Suurin osa meistä hallituksen jäsenistä on työllistynyt. Aika ei tahdo enää riittää vapaaehtoistyön tekemiseen, Korpela selittää.

Sitä mukaa, kun hallituksen jäsenet työllistyvät, on tarkoitus aktivoida muita Smartsalon jäseniä pyörittämään toimintaa. Smartsalosta tuli viime vuoden joulukuussa rekisteröity yhdistys ja Korpelasta sen puheenjohtaja.

Ikää Korpelalla oli 53 vuotta, kun Evondos palkkasi hänet helmikuussa tuotekehitysjohtajaksi. On hänen mukaansa vain osittain totta, että ikääntyneet eivät saisi töitä.

– Riippuu työpaikasta, soveltuuko vanha osaaminen siihen ja pystyykö omaa kokemusta hyödyntämään niin, että se muodostuu uudeksi osaamiseksi. Pitää olla todellinen halu oppia uutta.

Kokemusta Nokialta ja Microsoftilta Korpelalla on yhteensä 28 vuoden ajalta. Useat tehtävät ovat liittyneet tuotekehitykseen.

– Minulla on ollut onnea, koska olen tehnyt työssäni monta asiaa ensimmäisenä maailmassa. Esimerkiksi Nokialla me teimme maailman ensimmäisen metallikuoripuhelimen.

Koulutustaan Korpela pitää hyvänä

pohjana sille, mitä hän myöhemmin teki. Hän valmistui tietokonetekniikan linjalta Raahen tietokonetekniikan instituutista vuonna 1988. Urallaan etenemisestään Korpela kiittää Nokiaa, joka järjesti muun muassa vuonna 1996 ohjelmanjohtajan koulutuksen.

– Nokialla uskallettiin ottaa riskejä.

Jos vain tehdään asioita niin kuin ne on aina tehty, tippuu kelkasta.

NOUSEVAN YRITYKSEN PALVELUKSEEN

Nykyisessä työpaikassaan Korpela vastaa Evondos-palvelun ja siihen sisältyvän lääkeautomaatin kehityksestä.

Kotiin tuotava laite antaa asiakkaalle oikean lääkkeen oikeana annoksena oikeaan aikaan. Samalla se pitää kirjaa otetuista pillereistä ja ilmoittaa etäyhteyden kautta terveydenhuoltoon, jos niitä ei ole otettu.

Palvelun ansiosta kuntien ei tarvitse lähettää avustajaa kotiin vain lääkkeiden jakamisen vuoksi. Laite pitää käydä täyttämässä vain kahden viikon välein, mikä säästää terveydenhuollon kustannuksista.

– Terveydenhoitoala on minulle uutta ja mielenkiintoista. Tässä kokee, että asia on tärkeä: autamme vanhoja ja sairaita ihmisiä.

Evondos kasvaa nyt vauhdilla.

Vuonna 2008 perustettu yhtiö työllistää 50 salolaista ja palkkaa lisää.

Laitteita valmistuu entisissä Nokian tiloissa 20–30 kappaletta viikossa.

Yhtiön palvelu on saatavilla Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa sekä laajenee Tanskaan ja Britanniaan.

– Nokia avasi silmät. Sen markkinaosuus oli valtava. Ei olisi pitänyt olettaa, että se säilyy. Aina pitää taistella. Ja missä onkaan mukavampaa taistella kuin firmassa, joka on vasta lähtemässä nousuun, Korpela sanoo.

17

Jevgeni Zalutsky kertoo, että GRESvoimalan kolmas yksikkö valmistuu joulukuussa.

Insinööri ymmärtää insinööriä TEKSTI ja KUVAT: Kimmo Lundén

Fortumin neljän vuoden voimalaitosurakka Venäjän Tšeljabinskissa on päätöksessä.

Jevgeni Zalutsky jää vielä poistamaan käytöstä vanhaa voimalaa. Hän kehuu monikulttuurista työyhteisöä.

T

šeljabinskissa, Fortumin GRES-voimalayksikön työmaalla sähköinsinööri Jevgeni Zalutsky sanoo, että insinööri ymmärtää toista insinööriä, olipa tämä minkämaalainen tahansa.

– Puhumme kaikki tekniikan kieltä.

Uralilla sijaitseva Tšeljabinsk oli Neuvostoaikaan suljettu aseteollisuuskau-

18

punki. Se tunnetaan yhä ”Tankogradina”, tankkikaupunkina. 1,3 miljoonan asukkaan kaupunki on edelleen metalli- ja konepajateollisuuden keskus, joten energiaa tarvitaan.

Zalutsky aloitti voimalaitostyömaalla operaatioista vastaavana asiantuntijana 2014.

Investointiprojekti oli alkanut kaksi vuotta aiemmin; voimala-alueelle oli jo rahdattu 2 400 tonnia painavat voimalan päälaitteet ja -koneistot eli kaasuturbiinit roottoreineen ja generaattorit.

Voimala vihitään virallisesti. Ykkös- ja kakkosyksiköt ovat jo käytössä. Kolmaskin voimalayksikkö valmistuu joulukuussa lämmittämään ja sähköistämään Uralia.

Asennustyöt sujuivat Zalutskyn mukaan ilman suurempia ongelmia.

– Pulmat on tehty ratkaistaviksi. Ne ovat työn suola. Työssä ilmenee aina uusia haasteita, joihin tarvitaan ratkaisuja.

”Osa voimaloista on Stalinin ajalta.”

HEIKKO RUPLA NÄKYY ELÄMISESSÄ

Zalutsky kuuluu paikalliseen sähköinsinöörien ammattiliittoon ja sen Fortumin Tšeljabinskin voimalan paikallisosastoon.

– Liitto edustaa sinua ja pitää puolta työnantajaa vastaan. Myös ammattiliiton järjestämät matkat ja sosiaaliset tapahtumat ovat suosittuja.

Fortumin voimalatyömaalla ei Zalutskyn mukaan ole ollut koko nelivuotisen urakan aikana niin isoja erimielisyyksiä, että ammattiliiton olisi pitänyt turvautua työtaisteluun.

Sähköinsinöörin palkka Fortumin Tšeljabinskin voimalassa on Zalutskyn mukaan noin 50 000–60 000 ruplaa kuukaudessa, noin 715–860 euroa kuussa. Sähköasentajat voimalatyömaalla ansaitsevat suunnilleen saman verran, kun vuorolisät lasketaan mukaan.

Tšeljabinskissa asuvan Zalutskyn perheeseen kuuluvat puoliso, labradorinnoutaja ja

kissa. Ruplan kurssin voimakas heikkeneminen panee perheen lomasuunnitelmat uusiksi.

Lomaa on neljä viikkoa vuodessa.

Aiemmin lomamatkat tehtiin Ranskaan ja Italiaan, mutta tällä kertaa todennäköisesti kotimaahan.

– Golden Ring -tiellä Moskovan ympäristössä kauniit kylät ja järvet seuraavat toisiaan.

Tšeljabinskin maakaasua hyödyntävän voimalan kaksi uutta yksikköä lauhdetorneineen tuottavat lämpöä ja sähköä niin alueen asukkaille kuin mittavalle metalliteollisuudelle.

LOVIISAN REAKTORIN SÄHKÖTEHO

Uusi Tšeljabinsk GRES -voimala tuottaa sähköä pääosin maakaasulla. Sen sähköntuotantoteho on samaa luokkaa kuin yhden Loviisan ydinvoimalan reaktorin teho, 496 megawattia. Lisäksi voimala tuottaa lämpöä 348 megawattia.

GRES on viimeinen Fortumin kaikkiaan kahdeksasta uudesta tai kokonaan uusitusta voimalasta Uralilla sekä Etelä- ja Länsi-Siperiassa. Investointi on suurin suomalaisyhtiön koskaan tekemä sijoitus Venäjälle.

››

19

Kutsuvieraat sekä Fortumin ylin johto Suomesta ja Venäjältä olivat paikalla, kun voimala käynnistettiin.

20

Vuonna 2008 Fortum osti huutokaupalla Venäjän valtion alueellisen sähkön- ja lämmöntuotantoyhtiön, TGC-10:n. Vanhimmat Uralin voimaloista olivat Josef Stalinin Neuvostovallan ajoilta.

Voimaloiden modernisointiin ja investointeihin meni yhteensä 2,5 miljardia euroa. Tuotantokapasiteetti on kahdeksassa vuodessa lähes kaksinkertaistettu noin 4 440 megawattiin.

Osa Fortumin insinööreistä on siirtynyt mittavan investointiohjelman mukana Siperian ja Uralin alueen voimalasta toiseen, Njaganista Tjumeniin ja Tšeljabinskiin. Asennustiimit ovat olleet lähinnä paikallisia; projektin johdossa on työskennellyt suomalaisia.

Suomalaisten työkavereidensa kanssa Zalutskylla on työasioiden lisäksi riittänyt puhetta jääkiekosta. Mies on Tšeljabinsk Traktorin fani.

Seura pelaa KHL-sarjan itäisessä lohkossa, kun Helsingin Jokerit pelaa läntistä lohkoa.

Kansainvälisissä turnauksissa Zalutskyn on välillä vaikea päättää, kannattaako Suomea vai Venäjää.

– Tavallisesti kannatamme kavereiden kanssa kumpaakin.

VANHA VOIMALA 90 VUODEN TAKAA

Voimalan käyttöön vihkiminen merkitsee vapaapäivää suurimmalle osalla voimalan henkilökuntaa. Heitä on kaikkiaan 136 työntekijää, kun ennen automatisointia ja modernia tekniikkaa väkeä oli 500 henkeä. Yhdessä vuorossa oli ennen 90 työntekijää, tällä hetkellä 14.

Zalutsky on saanut kutsun avajaistilaisuuteen, ja puku ja solmio korvaavat normaalit työvaatteet.

Fortumin ylin johto, toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja Venäjän-divisioonasta vastaava Alexander Chuvaev onnittelevat projektiin osallistuneita investoinnin valmistumisesta.

Aikataulua muutettiin vielä viime hetkellä, jotta arvovieraat eli Venäjän hallituksessa energiasta vastaava varaministeri Anton Inyutsin ja Tšeljabinskin alueen kuvernööri Boris Dubrovsky ehtivät paikalle käynnistämään voimalan painamalla Fortum-nappia.

Seuraavana päivänä Zalutskyn työt jatkuvat vanhan voimalan käytöstä poistamisella. Se kytkeytyi Venäjän sähköverkkoon 18. lokakuuta 1926 eli päivälleen 90 vuotta aiemmin kuin uusi GRES-voimala vihittiin käyttöön.

ILMOITUS

Vaisalan mittalaitteille riittää kysyntää.

Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä.

Kun sää ei ole small talkia TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt

Christian Malino kaksoispolarisaatiotutkan keskusyksikön äärellä.

Tutka havaitsee sadepisarat jopa 300 kilometrin etäisyydeltä.

22

”Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiötä.”

V

aisalan huoltoinsinööri Christian Malino on tullut juuri työmatkalta Turkista. Seuraavalla viikolla hän on lähdössä Lähi-itään.

– Asennan ja huollan säätutkia.

Koulutan myös asiakkaiden henkilökuntaa tutkien käyttöön, hän kertoo.

Malino esittelee ylpeänä hallissa rahtia odottavaa kaksoispolarisaatiotutkaa.

– Tutka havaitsee sateen jopa 250– 300 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi se pystyy näkemään, onko kyse todellakin sadepisaroista, lumihiutaleista vai esimerkiksi hyönteisparvesta.

Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä.

– Tropiikissa on erittäin tärkeää saada mahdollisimman varhain yksityiskohtaista tietoa lähestyvistä hirmumyrskyistä. Tämä auttaa esimerkiksi viranomaisia päättämään, missä järjestyksessä eri alueet evakuoidaan.

TAISTELUA SAVUSUMUJA VASTAAN

Johtaja Hannamari Jaakkola vastaa Vaisalan sääliiketoiminta-alueen meteorologiayksikön Kiinan toiminnoista.

Vaisala on toimittanut ympäri Kiinaa sijaitseville sääasemille sääantureita. Jatkossa sen on tarkoitus toimittaa kiinalaisiin suurkaupunkeihin myös ilmanlaatuantureita, jotka keräävät tietoa ilmansaasteista. Mittalaitteita voidaan asentaa esimerkiksi lyhtypylväisiin ja rakennusten seiniin niin, että ne muodostavat tiheän verkon.

– Laitteet keräävät tarkkaa dataa, joiden avulla voidaan ennustaa, miten saastetilanne kehittyy. Näin esimerkiksi liikennettä voidaan rajoittaa tarpeen mukaan.

Vaisalan tuotteilla on merkitystä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

– Eri laitteillamme on kerätty jo vuosikymmenten ajan tarkkoja ja luotettavia säätietoja. Tämä data auttaa osaltaan ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja sen etenemisen arvioimisessa, Jaakkola selittää.

– Ilmastonmuutos lisää myös sään ääri-ilmiötä, esimerkiksi hirmumyrs-

Multi-Weather-sääanturi mittaa lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta, sademäärää sekä tuulen suuntaa ja nopeutta. Taka-alalla käsikäyttöinen lämpötila- ja kosteusmittari teollisuusmittauksiin.

kyjä. Tämän takia tarkalle säätiedolle on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää, Malino huomauttaa.

VAISALA ON ENNÄTTÄNYT MARSIIN ASTI

Maailman johtava ympäristönmittausratkaisujen tarjoaja on mukana monessa muussakin. Vaisala tuottaa tarkkoja säätietoja esimerkiksi lentokenttien, liikenteen sekä perinteisen meteorologian tarpeisiin.

– Tarjoamme tuulivoimayhtiöille tietoa tuulioloista. Laitteitamme käytetään myös teollisuuden prosessien parantamisessa ja tuotteiden laadun parantamisessa, Jaakkola mainitsee muutamia esimerkkejä.

Ovatpa mittalaitteet ehtineet osallistua avaruudenkin valloitukseen.

Marsin pintaa tutkivassa Nasan Curiosity-mönkijässä käytetään Vaisalan paine- ja kosteusmittausteknologiaa.

Yhtiön antureita oli äskettäin mukana myös esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Schiaparelli-moduulissa, joka tosin tuhoutui, kun se laskeutui Marsin kamaralle liian rajusti.

SUOMALAISINSINÖÖRI PÄRJÄÄ

Malino laskeskelee, että hän on ehtinyt kiertää kymmenen Vaisalan vuotensa aikana kaikki mantereet, Antarktista lukuun ottamatta. Kollegoita on toki käynyt sielläkin – ja pitkä merimatka kovassa aallokossa ottaa kuulemma miehistä ja naisista mittaa.

– Hienointa työssäni on se, että olen päässyt paikkoihin, joissa ei muuten olisi tullut käytyä. Säätutkia asennetaan usein aika eksoottisiin

kohteisiin, vaikkapa vuorille viidakon keskelle tai autiomaihin. Toisaalta, kun vuodessa tulee sata matkapäivää, niin osa matkustamisen romantiikasta on jo karissut.

Suomalaisinsinööri pärjää maailmalla tilanteessa kuin tilanteessa.

Myös esimerkiksi silloin, kun rajavirkailijoille pitää selittää, että mitä miehen mukana kulkevat oudot instrumentit oikein ovat.

– Asiakkaiden kanssa kommunikointia helpottaa se, että yleensä hekin puhuvat ’insinööriä’. He ovat usein samalla aaltopituudella.

Insinööriä puhutaan varsin yleisesti myös Vantaalla Vaisalan käytävillä ja työhuoneissa. Talossa on töissä reilut 900 ihmistä, joista 460 on joko insinöörejä tai diplomi-insinöörejä.

Maailman laajuisesti Vaisala työllistää 1 600 henkeä.

– Moninaisuutta luo esimerkiksi se, että toimimme niin monella eri alalla, Malino huomauttaa.

KUUSSA EI TUULE

Mutta miten Malino suhtautuisi siihen, jos tulevaisuudessa eteen tulisi työmatka vaikkapa Marsiin tai Kuuhun?

Hän huomauttaa, että toisin kuin vaikkapa Haloo Helsinki -bändi väittää, niin kuussa ei tuule. Sadettakaan sinne ei ole ihan pian luvassa.

Perhe tuskin pitäisi siitäkään, että isä lähtisi punaiselle planeetalle.

– Marsissa on kyllä ilmakehä ja jopa pieniä tuulentuiverruksia. Mutta nämä säätutkat taitavat olla sinne vähän liian järeitä laitteita, Christian Malino naurahtaa.

23

Tuotekehittely ja erilaistuminen ovat valttia Suomen haastavilla elintarvikemarkkinoilla.

Kouvolalainen valmisruokavalmistaja HoviRuoka löysi kasvissyöjät asiakkaikseen puolitoista vuotta sitten.

Kuluttaja ei tingi ruuan mausta TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

H

oviRuoka on tehnyt valmisruokia Kouvolan keskustan kupeessa viisi vuotta. Tehdas itsessään on vanha; HoviRuoka osti valmisruokabisneksen vaikeuksiin ajautuneelta Järvi-Suomen Portilta vuonna 2011.

– Olin täällä 1990-luvun alussa nuorena miehenä tuotannonvastaavana. Kun tehdas ja tuotteet olivat tuttuja, ostopäätös oli helppo tehdä, toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen sanoo.

Yrityksen tunnetuin tuote on lihapiirakka. Puolitoista vuotta sitten HoviRuoka keksi ryhtyä tarjoamaan perinteisestä lihiksestä lihatonta vaihtoehtoa kasvis- ja sekasyöjille.

24

– Me loimme tuotteen, kuluttajat tekivät siitä Vihiksen. Siitä tuli äkkiä isompi asia kuin itse tuote. Saimme satoja yhteydenottoja, sipsikaljavegaanit keskustelivat omassa facebook-ryhmässään, mistä kaupoista sitä saa. Ensin sitä meni 50 kauppaan, nyt se on hyllyillä joka puolella Suomea, Kaikkonen kertoo.

MAKU EDELLÄ TUOTANTOON

Kasvispiirakan rinnalle on tullut uusia kasvisruokatuotteita. Niiden osuus yrityksen liikevaihdosta on kymmenisen prosenttia ja kasvaa koko ajan.

Kasvisruoan suosion kasvu ei yllätä koko työuransa liha-alalla tehnyttä Kaikkosta.

– Kun katsoo muualle, olemme vasta alkutaipaleella. Kasvu tulee etenkin sekasyöjien puolelta. Uudet tuotteet, etenkin nyhtökaura ja härkis, madaltavat kynnystä entisestään.

Kaikkonen myöntää, että HoviRuoan kasvipiirakka ei ole mikään terveystuote. Tuotantoon ryhdyttiin maku edellä, lihasta luopuneille kuluttajille haluttiin tarjota tutun lihapiirakan maku uusilla täytteillä.

– Kun vastaavaa tuotetta ei ollut, osuimme hyvään saumaan. Markkinoiden seuraaminen kuluttajaa kuunnellen, tuotekehitykseen satsaaminen ja etenkin lyhyellä aikavälillä erilaistuminen ovat keinoja selvitä Suomen haastavilla markkinoilla.

Joulu on tulossa, mutta pääsiäisen sesonkituotetta mämmiä valmistuu jo nyt pakkaseen.

Pelkkä kuluttajan kuunteleminen ei riitä. Myös vähittäiskaupan vaateet on huomioitava. Pakkauskokojen on oltava sopivia ja logistiikan kunnossa.

– Suomi on iso maa ja markkina-alueena pieni. Tavaran on kuljettava kustannustehokkaasti. Tämä on yksi syy siihen, että meillä on oma logistiikkakeskus.

KANSALLISET BRÄNDIT VAHVOJA

Kaikkosen puheesta kuulee, että hän on innostunut ja uskoo kasvisruokabisnekseen. Jotain kertoo se, että mies itse ja HoviRuoka ovat mukana osuuskunta Jänössä, joka avaa Museokadun lippakioskiin kasviruokaa tarjoavan grillin.

– Se on enemmän harrastus. Pitäähän vegaaneillekin tarjota mättöä, Kaikkonen myhäilee.

HoviRuoka työllistää Kouvolassa 50 henkeä. Väkeä on tullut viidessä vuodessa lisää hieman yli kymmenen henkeä. Vanhaa tuotantolaitosta on

Pekka Kaikkosen mukaan Suomi on haastava maa elintarviketeollisuudelle.

ehostettu ja rakennettu uutta 600 000 eurolla. Tuotekehitykseen on Kaikkosen mukaan laitettu noin 200 000 euroa.

HoviRuoka hakee kasvua varovasti myös ulkomailta. Ruotsiin menee tuotteita jonkin verran, ensi vuonna jalansijaa haetaan Baltiasta.

”Yritäpä myydä karjalanpiirakkaa ulkomailla.”

– Helppoa se ei ole. Kun puhutaan elintarvikkeista, kansalliset brändit ja maiden oma ruokakulttuuri ovat vahvoja. Ajatellaan vaikka Suomea: meille lihapiirakka, mämmi ja karjalanpiirakka ovat helppoja tuotteita, mutta yritäpä myydä niitä ulkomailla, Kaikkonen sanoo.

RUOKATOTTUMUKSET MUUTTUVAT

Kaikkosen mukaan ihmisten ruokatottumukset muuttuvat kaiken aikaa.

Ruoan mausta ja laadusta ei kuitenkaan voi tinkiä. Myös hinnalla on merkitystä.

– Valmisruoan osuus kasvaa. Yhä isompi joukko ihmisiä arvostaa ruoanlaiton nopeutta ja helppoutta arjessa.

Ruoanlaittoon halutaan kyllä panostaa, mutta harvemmin. Myös ruoanlaittoa helpottavien komponenttien käyttö yleistyy.

Kaikkosen mukaan ruokailutottumusten muuttumiseen vaikuttaa ihmisten tietoisuuden kasvu. Ekologisuus jyllää, yhä useampi on valinnut lihattomuuden.

– Omat lapset ovat opettaneet minulle vuosien varrella paljon. Yksilöllisyys korostuu, mieltymykset vaihtelevat ja vaihtuvat, kuluttaja on eri päivinä erilainen. Perhe, joka syö joka päivä samaan aikaan samaa ruokaa, on nykyään melkoinen harvinaisuus.

25

Pikkuyhtiö kehitti miinankestävän panssariajoneuvon, jota saa vastaisuudessa ajaa kuorma-autokortilla.

Misu etenee rosoisessakin ympäristössä.

C-kortilla panssariajoneuvon rattiin TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

M

isu-panssariajoneuvon kyytiin pitää kiivetä. Oven kahva on järeää metallia, ja sen kääntäminen vaatii toimistotyöläiseltä voimia. Ennen kuin ajoneuvo liikahtaa, kiinnitetään viisipisteturvavyö.

– Se pitää sinut istuimessa, vaikka ajoneuvo kääntyisi katolleen, selittää ajoneuvon kehittäneen Protola-

26

bin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kemppainen.

Hän polkaisee ajoneuvon liikkeelle.

Istuin värisee moottorin kierrosten tahtiin, ja moottori jyrisee. Keskustelu käydään melua vaimentavien sankaluurien kautta.

Ajoneuvo sulautuu aamupäivän liikenteeseen Vantaalla. Vastaantulijoiden ei tarvitse väistää, sillä ajoneuvon leveys on rajattu kuorma-auton mittojen mukaan. Ajoneuvo selviytyy

helposti jopa liikenneympyrästä.

– Mikään vastaava ajoneuvo ei käänny yhtä ketterästi, Kemppainen vertaa.

Kuljettaja poikkeaa autiolle soranottopaikalle. Kivikasat reunustavat kapeaa serpentiinitietä, joka laskeutuu mutaiseen matalikkoon. Kuljettaja ei kuitenkaan kiemurtele vaan oikaisee.

Renkaat taipuvat sivuun ja pystysuunnassa, mutta kori tulee sulavasti rinnettä alas.

Takaa paljastuvien potkurien avulla Misu voi liikkua vedessä.

RÄJÄHDYS TUHOAA RENKAAT

Testiajo jää kevyeksi, sillä sorakuopalla ei ole yhtäkään miinaa. Ajoneuvoa on koeteltu vasta yhdellä räjäytyksellä, eikä silloin ollut ketään kyydissä. Myös varustelut oli riisuttu, sillä kokeessa varmistettiin vain, että paineaallon vaikutus osattiin mallintaa oikein.

Kun miina räjähtää ajoneuvon alla, autosta tulee pahaa jälkeä. Rengas tai useampi tuhoutuu, sivupeilit korvaavat kamerat hajoavat ja ikkunoiden ulkokerrokseen saattaa tulla halkeamia.

Ajaja joutuu tähystämään prismojen avulla.

– Sen jälkeen ajoneuvoa ei ole enää tarkoitus käyttää. Ajoneuvolla voi raahautua takaisin rajallisella nopeudella, Kemppainen sanoo.

Ihmiset pysyvät kuitenkin vahingoittumattomina. Istuimet ja jalkatuet ikään kuin kelluvat rungon sisällä, mikä vaimentaa räjähdyksen aiheuttamaa tärähdystä.

– Takatilan penkit tuntuvat limusiinilta verrattuna perinteisten miehistönkuljetusajoneuvojen penkkeihin, Kemppainen vertaa.

Varsinaiset viranomaisten vaatimat räjäytystestit tehdään ensi keväänä.

Testauslaitoksen edustajat Britanniasta saapuvat tekemään mittaukset.

– Misun räjähdys- ja luotisuojaus on parempi kuin vanhemmissa miehistönkuljetusajoneuvoissa, Protolabin toimitusjohtaja Riku Lehtonen kertoi ennen testiajoa.

PMPV 6x6 Kokonaispaino tiellä 24 t Kokonaispaino maastossa 20 t Omamassa 14 t Pituus 7,3 m Leveys 2,55 m Korkeus 2,65 m Maavara 38 cm Huippunopeus 110 km/h Mäennousukyky 60 % Kääntöympyrän säde 15,9 m Moottori Cummins 6,7 l multifuel, 285 hv/970 Nm Automaattivaihteisto Allison 3500 Sp Kahlauskyky 1,5 metrin syvyyteen asti Uimavarustelu potkureilla

Tavallinen autokauppias retostelisi mielellään ajoneuvon ominaisuuksilla, mutta Misun kehittäjät päinvastoin vaikenevat tarkoista tiedoista, mitä se kestää. Ne ovat sotasalaisuuksia.

– Jos tieto miinasuojauksen tasosta tulee julki, se kulkeutuu myös vastapuolelle ja helpottaa mahdollisessa taistelussa, Lehtonen perusteli.

SOPII MONEEN KÄYTTÖÖN

Maastokuorma-auton virallinen nimi on PMPV 6x6, joka tulee sanoista ”protected multipurpose vehicle” eli suojattu monikäyttöinen ajoneuvo ja siitä, että kaikki kuusi pyörää vetävät.

Lempinimi Misu puolestaan tulee sanasta miinasuojattu.

”Penkit tuntuvat limusiinilta.”

Kuormatilaan mahtuu kymmenen ihmistä tai kymmenen tonnia tavaraa.

Katolle voi asentaa aseen, kuten kranaattikonekiväärin.

Ajoneuvo sopii kriisinhallintaoperaatioihin ja sotilasambulanssiksi. Niihin tarkoituksiin Misu on ketterä.

– Misussa on itsekantava kori. Sillä saavutetaan suuri kantavuus. Usein räjähdyssuojatut ajoneuvot on tehty kuorma-auton rungon päälle, joka on raskaampi, Kemppainen sanoo.

Ketteryyttä lisää kellumiskyky.

Misua on jo uitettu testialtaassa, ja ajoneuvoon voidaan asentaa potkurit liikkumista varten.

TARVETTA MAAILMALLA

Näytösajo sorakuopalla on ohi, ja Kemppainen lähtee palauttamaan kyytiläistä juna-asemalle. Tuntuu yhä erikoiselta liittyä siviiliautojen virtaan.

Misulla ajetaankin toistaiseksi koekilvillä. Tuotantoajoneuvot voidaan rekisteröidä yksittäishyväksynnällä siviilirekisteriin, jolloin kuka tahansa C-kortin suorittanut henkilö saa ajaa ajoneuvoa.

Ajoneuvon kehitystyö alkoi vuonna 2009, kun erikoisajoneuvojen kehitykseen perustettu Protolab oli vasta parin vuoden ikäinen. Viisi suomalaista perustajajäsentä tajusi, että Pasi oli vanhenemassa ja miinasuojatulle ajoneuvolle oli maailmallakin tarvetta.

Ajoneuvo on tehty moottoria ja vaihteistoa lukuun ottamatta Suomessa, ja kotimaisuusaste on 74 prosenttia. Sarjatuotantomallin hinta lähtee puolesta miljoonasta eurosta.

Kehitykseen on osallistunut alihankkijoiden kautta yli sata henkilöä, vaikka yrityksellä on vain kymmenen omaa työntekijää. Kehitystyö jatkuu koko ajan, ja siihen saa kyytiläinenkin osallistua omalla takamuksellaan.

– Ajan tällä niin paljon kuin vain ehdin kerätäkseni testikilometrejä. Niitä on mittarissa nyt 13 000, Kemppainen sanoo.

27

Satu Tähkäpää oppi väitöstyötä tehdessään uuden oikeuden alan, mutta hän aikoo jatkaa työoikeuden parissa.

Tohtoriksi työn ohella TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Työsuhdelakimiehenä Insinööriliitossa työskentelevä Satu Tähkäpää väitteli syksyllä tohtoriksi. Hän teki poikkitieteellisen väitöskirjan eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan.

A

ikoinaan oikeustieteellistä valmistunut, silloin yritysjuristina toiminut Satu Tähkäpää halusi vaihtoehtoja uran jatkolle ja päätyi jatko-opintoihin tutkimaan viranomaisvalvontaa.

Hänen artikkeliväitöskirjansa sisälsi viisi tieteellistä, kansainvälisissä lehdissä julkaistua artikkelia, joiden 28

punaisena lankana on tasapuolisen kohtelun epäonnistuminen. EU-lainsäädäntöä otetaan käyttöön ja sovelletaan epäyhtenäisesti paitsi Suomessa niin koko Euroopan unionin tasolla.

Väitöksen ensimmäinen osa koski henkilöstöresurssipulaa elintarvikevalvonnassa eli miksi kunnat eivät palkkaa tarpeeksi henkilöstöä valvontatyöhön. Samalla tutkija selvitti, mitä vaikutuksia on vähäisillä resursseilla esimerkiksi ruokamyrkytystilanteissa.

Kaksi seuraavaa artikkelia käsittelivät EU-lainsäädännön muutoksien seurauksia suomalaisen elintarvikelain uudistuksessa. Eri puolella Suomea valvontaviranomaiset ottivat käyttöön muutokset hyvin eri aikatauluilla ja eri sisältöisinä. Muun muassa valvontamaksut poikkeavat toisistaan, koska kunnallinen itsehallinto oikeuttaa määrittämään ne itse.

Neljännessä osassa tutkimuksen kohteena olivat elintarvikealan toimijoiden ongelmat lainsäädännön noudattamisessa: miten heitä valvotaan ja mitä pulmia EU-lainsäädäntö tuo.

Viidennen artikkelin aiheena olivat elintarvikepetokset. Tähkäpään mukaan Suomessa tyypillisin elintarvikerikos koskee alkuperämerkintöjä: esimerkiksi virolaisia mansikoita mainostetaan suomalaisiksi.

TYÖSTÄ VAPAA-AJAN HARRASTUKSEKSI

Tähkäpää aloitti tutkimuksen teon yliopiston leivissä. Hän opetti tuleville eläinlääkäreille työlainsäädäntöä ja samalla tutki omaa aihettaan. Parissa vuodessa kävi selväksi, että mieluisa työ on ihmisten eikä tutkimuksen parissa. Hän siirtyi palkansaajaajärjestöön töihin. Insinööriliitossa työt ovat jatkuneet viisi vuotta.

– Vaikka palasin työoikeuden piiriin, tuntui tyhmältä jättää tutkimus kesken.

Tutkimuksen teko jatkui vapaa-aikana, viikonloppuisin ja lomilla. Tähkäpään mielestä välillä oli kiva kääntää aivot toiseen asentoon – ajatella juridiikkaa toisesta näkökulmasta.

– Väitöksellä ei ole ehkä suoraa vaikutusta työnkuvaan, mutta opin analyyttistä ajattelua ja tutkimaan asioita perinpohjaisesti.

Toisaalta työhön liittyivät ympäristöterveydenhuollon työjärjestelyt yhteistoimintayksiköissä esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien yhdistymisisten yhteydessä.

– Tutkin myös sitä, miten kunnat hoitivat yhteistoimintamenettelyt ja miten toimintatavat vaihtelivat erikokoisissa työyksiköissä.

Täydennystä tutkimukseen Valtiotieteiden maisteri Marja Heinonen on aloittanut tutkimusassistenttina Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä tehtäviään ovat työttömyystilastojen ylläpito ja palkkaneuvonta. Ensimmäisinä tehtävinään hänellä on jokavuotinen opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen aineiston analysointi ja raportointi. Sen perusteella määritellään ensi vuoden palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuneille.

Turkulainen Heinonen on toiminut viimeisen vuoden aikana erilaisissa tutkimus- ja projektitehtävissä Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Yksi sysäys nimenomaan eläimiin ja elintarvikkeisiin liittyvän oikeuden tutkimiseen oli Tähkäpään oma hevonen. Se sairastui harvinaiseen tautiin samoihin aikoihin, kun yritysjuristi pohti tulevaisuuttaan. Hän otti yhteyttä eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, josta viestitettiin, että siellä on suuri tarve juristin tekemälle viralliseen valvontaan liittyvään tutkimukseen.

Tutkimuksen edetessä sillä on ollut seurauksia. Tähkäpää osoitti ensimmäisenä henkilöstöresurssipulan ja yritysten omavalvontasuunnitelmien laadun yhteyden, mikä vaikuttaa suoraan elintarviketurvallisuuteen ja ruokamyrkytysten määrään.

Lisäksi on todettu juristien kouluttamisen merkitys. Suomessa ei perinteisesti ole opetettu elintarvikeoikeutta oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Satu Tähkäpää kannustaa myös insinöörejä jatkokouluttautumaan.

– Jatko-opintoihin pitää olla mielenkiintoa, sillä pakkopullana ne ovat liian raskaita työn ohessa.

Kun harkitsee lisäopintoja, on hyvä miettiä, mistä itse haluaa tietää lisää tai mikä hyödyttää työelämässä.

– Työelämä muuttuu, joten kun pohtii, minkälaiselle lisäkoulutukselle on tarvetta, kannattaa ajatella laajasti ja ennakkoluulottomasti.

Sointu Högström

KOTIELÄIMEN SAIRAUS JOHDATTI

Insinöörikoulutus maksumiehenä Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan järjestö TOOL on esittänyt ministeriölle insinöörikorkeakoulun perustamista. Esityksen taustalla on TOOLin puheenjohtaja Pasi Revon mukaan huoli nykyisen insinöörikoulutuksen tilasta.

– Esimerkiksi miten rahoitus ja resurssit riittävät, pohti Repo Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKEn järjestämässä tilaisuudessa.

Ammattikorkeakoulusektorin valtion rahoitus on pienentynyt jo viisi vuotta, ja laskua on odotettavissa koko vuosikymmen loppu. Insinöörikoulutuksen rahoitus on vähentynyt noin 30 prosenttia, mikä on enemmän kuin muilla amk-aloilla.

TOOLin esitys perustuu duaalimallin säilyttämiseen. Insinöörikorkeakoululla olisi yksi valtakunnallinen pääkampus ja useita toimipisteitä ympäri maata. Tavoitteena on parantaa insinöörikoulutuksen vetovoimaa ja laatua.

Opiskelijavalinta tapahtuisi niin sanotun yhden luukun periaatteen mukaisesti. Repo arvioi, että yhdellä valinnalla on

saatavissa parempia opiskelijoita.

Korkeakoululla olisi valtakunnallinen tekniikan alan opetussuunnitelma. TOOLin näkemyksen mukaan perusrakenteeltaan yhdenmukainen opetussuunnitelma johtaa resurssien säästöön. TOOL toivoo saavansa kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan korkeakoulun perustamisen selvittämisestä.

AVOIMIA KYSYMYKSIÄ RIITTÄÄ Revon alustus herätti kuulijoissa monenlaisia mielipiteitä – sekä puolesta että vastaan. Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas muistutti, että jo pitkään on koulutettu liikaa insinöörejä. Tällä hetkellä työttöminä heitä on noin 7 000.

Saarikangas listasi edellytyksiä hyvälle insinöörikoulutukselle. Niitä ovat muun muassa opiskelijoiden hyvä peruskoulutus, sopiva sisäänotto ja oppilaitosten tiivis työelämäyhteys.

Hänen mielestään koulutuksessa on mentävä eteenpäin parhaalla mallilla, johon rahat riittävät.

29

TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Paikallinen sopiminen onnistuu yhteistyössä Tietotekniikan palvelualalla toimivissa yrityksissä on käytössä monia työehtosopimusta tai lainsäädäntöä parempia toimintatapoja.

E

simerkkejä työehtosopimusta tai lainsäädäntöä paremmista toimintatavoista ovat muun muassa lomiin, lomarahaan tai työaikaan liittyvät joustot.

Alan työehtosopimus ja lainsäädäntö mahdollistavat paikallisen sopimisen useista eri asioista. Työehtosopimusta tai lainsäädäntöä parempia käytäntöjä voidaan hyödyntää työntekijöiden motivoinnissa ja palkitsemisessa myös ilman erillistä paikallista sopimusta.

Tämä selviää alalla syyskuussa toteutetusta kyselystä, johon vastasi tietotekniikan palvelualan yrityksissä työskentelevä henkilöstön edustaja 43:sta yrityksestä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa alan paikallisen sopimisen laajuutta sekä alan hyviä käytäntöjä, joita yrityksissä on käytössä, mutta joista ei ole paikallista sopimusta. Lisäksi kartoitettiin tietoa ja kokemuksia alan hyvistä käytännöistä, jotta niitä voi hyödyntää muilla työpaikoilla.

Kyselyn tulokset osoittivat, että neljässä viidestä tietotekniikan palvelualan työpaikasta oli tehty ainakin jokin työehtosopimuksen tai lainsäädännön mahdollistama paikallinen sopimus. Useimmiten se liittyi liukuvaan työaikaan, lomarahaan tai varallaoloon.

Liukuvasta työajasta paikallisesti oli sovittu noin puolella ja lomarahasta tai varallaolosta noin joka kolmannella työpaikalla.

30

Työehtosopimuksen ja lainsäädännön suoma mahdollisuus paikalliseen sopimiseen on usein jäänyt myös hyödyntämättä. Vain harvempi kuin joka kolmas henkilöstön edustaja oli sitä mieltä, että mahdollisuutta sopia on hyödynnetty riittävän hyvin. Yli puolet oli sitä mieltä, että mahdollisuutta ei ole hyödynnetty riittävän hyvin.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKENA

Ainakin jokin työehtosopimuksesta tai lainsäädännöstä poikkeava hyvä käytäntö, josta ei kuitenkaan ollut paikallista sopimusta, oli käytössä 70 prosentilla vastanneista yrityksistä.

Yleisimpiä olivat etätyöhön, joustaviin tai täysin vapaisiin työaikoihin tai työajan liukumiin liittyvät käytännöt.

Lisäksi matka-aikaan tai päivittäisten työmatkojen aikana tapahtuvaan työskentelyyn liittyvät käytännöt olivat yleisiä.

Eri syistä annettavat ylimääräiset vapaapäivät saivat myös useita mainintoja. Mainittujen hyvien käytäntöjen tarkoituksena vaikuttikin olevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen eri tavoin mahdollistamalla esimerkiksi etätyön tekeminen tai joustot työajoissa.

TOIMIVA YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ

Kyselyyn vastanneet henkilöstöedustajat painottivat hyvän keskusteluilmapiirin ja yhteistyön, tasapuolisuuden, luottamuksen ja avoimuuden merki-

tystä, kun neuvotellaan paikallisista sopimuksista.

Tärkeäksi koettiin myös yhteinen tahto ja halu sopia asioista yhdessä.

Neuvottelutaidot ja työehtosopimusten tuntemuskin mainittiin, mutta yhteistyö koettiin näitä selvästi tärkeämmiksi.

Henkilöstöedustajia pyydettiin antamaan vinkkejä toisille henkilöstöedustajille neuvotteluja varten.

Vinkeissä mainittiin usein johdon ja luottamushenkilöiden välisen suhteen ylläpidon tärkeys, myös neuvottelujen välillä. Ehdotettiin, että kannattaa ottaa tavaksi tavata johtoa vaikka kerran kuussa läpi vuoden. Henkilöstöedustajan aktiivisuutta ja rohkeutta ottaa asioita esille pidettiin myös tärkeänä.

Henkilöstöedustajan avoin mieli ja kyky katsoa tilannetta koko yrityksen kannalta saivat maininnat. Tarvetta on myös lakien ja työehtosopimusten tuntemukselle sekä tarkkuudelle, kun laaditaan sopimustekstejä.

Yleistyneessä paikallisessa sopimisessa nähtiin useita myönteisiä puolia.

Paikallinen sopiminen on lisännyt keskustelua, yhteisymmärrystä, luottamusta ja joustavuutta työpaikoilla. Se on myös joillain työpaikoilla kohentanut työssä jaksamista, koska työajat voi paremmin sovittaa omaan elämäntilanteeseensa.

Kielteisinä paikallisen sopimisen puolina mainittiin työnantajan tekemät sanelupäätökset tai työnantajan ehdotukset työehtosopimusta heikommista sopimuksista. Joillain työpaikoilla neuvottelukulttuurin koettiin viime vuosina tiukentuneen.

Joskus taas paikallisesta sopimisesta oli muodostunut jatkuva työehtojen heikennysautomaatti.

Mihin asioihin kyselyssä esiintulleet hyvät käytännöt liittyivät? Avoimet vastaukset luokiteltuna.

Etätyö

14

Joustava/vapaa työaika tai liukumat

11

Jotkin muut asiat

18

Ylimääräinen vapaa/loma eri syistä

15

Työterveyshuoltoon liittyvä asia

3

Vakuutukset

3

Sairaan lapsen hoito

3

Isyysvapaa palkallinen

3

Sairausajan palkanmaksu

3

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella

2

Palkitseminen

2

Lomarahat

2 3

6

9

12 mainintojen lkm

Mitkä asiat ovat oleellisia paikallisen sopimisen toimivuudelle? Avoimet vastaukset luokiteltuna.

Hyvä yhteistyö/tasavertaisuus/molemmat osapuolet hyötyvät/ei sanelua

11

7

Yhteinen tahtotila/halu neuvotella Riittävä tieto/tiedonsaanti/ tieto mitä henkilöstö haluaa

30 %

5

Säännölliset/riittävät tapaamiset/ jatkuva keskusteluyhteys

4

Avoimuus

4

Yhteinen käsitys työnteosta/ neuvotteluprosessista Edustajien neuvottelutaidot/ osaaminen/aktiivisuus

Onko yrityksessänne mielestäsi riittävän hyvin hyödynnetty mahdollisuutta sopia asioista työehtosopimusta tai lainsäädäntöä paremmin?

10

Luottamus/rehellisyys

Kyllä

14 % En osaa sanoa

56 %

3

Ei

2 2

4

6

8

10 mainintojen lkm

Tietotekniikan palvelualan hyviä käytäntöjä eri yrityksissä • Matka-aika työajan ulkopuolella on työaikaa, jos työskentelee matkan aikana.

• Jokaisella työntekijällä on vuodessa yksi ylimääräinen vapaapäivä, jolloin hän saa tehdä jotain hyvää itselleen tai toisille.

Työntekijä saa itse määritellä, mitä se on, mutta sen pitää luoda iloa ja intohimoa.

• Tutkinnon valmiiksi saanut henkilö palkitaan viiden työpäivän palkallisella lomalla.

• Etätyötä voi tehdä, kun siitä on etukäteen ilmoittanut esimiehelle ja kirjannut etätyön kalenteriin.

• Isyysvapaapäiviltä maksetaan palkkaa pidemmältä ajalta kuin työehtosopimus määrää.

• Toimitusjohtaja, HR-johtaja sekä pääluottamies ja varapääluottamusmies tapaavat säännöllisesti keskustellakseen yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta.

• Yli 10-vuotiasta sairasta lasta voi hoitaa kotona ja tehdä etätöitä ilman palkanmenetystä.

• Töitä voi tehdä kotoa suhteellisen vapaasti. Jos tekee yli puolet, pitää tehdä sopimus etätöistä.

• Työntekijöillä on mahdollista tulla myöhemmin, lähteä aiemmin, olla poissa keskellä päivää.

31

OIKEUTTA TEKSTI: Julia Jeganova, työsuhdeneuvoja KUVA: Markku Haapaniemi

Kilpailukieltosopimusta on harkittava huolella Sopimussakon avulla sopimuksen rikkonut osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan sovittu korvaussumma jo pelkän sopimusrikkomuksen perusteella.

S

uomalaisissa työsuhteissa sovellettava työsopimuslaki (TSL) on työntekijän hyväksi pakottavaa lainsäädäntöä. Hyvän tavan vastaista kilpailutekoa koskeva pykälä kieltää työntekijää tekemästä työtä tai harjoittaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa.

Se velvoittaa työntekijää koko työsuhteen jatkumisen ajan, vaikka osapuolet eivät olisikaan sopineet työsuhteen aikana noudatettavasta kilpailukiellosta.

Työsopimuslain velvoitteiden rikkominen saattaa johtaa työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka aktualisoimisen vaatimuksena on katsottu olevan työntekijän toiminnan kautta aiheutunut vahinko työnantajalle. Ilman erillistä sopimusta työntekijällä ei ole työsuhteen päättymisen jälkeen velvollisuuksia työnantajaansa kohtaan työsopimuksen perusteella.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Sopimuskumppanit voivat solmia vapaamuotoisen sopimuksen samaan aikaan työsopimuksen kanssa tai vasta työsuhteen aikana.

KILPAILUKIELTO POIKKEUKSELLINEN

TSL:n kilpailukieltoa koskeva pykälä merkitsee poikkeusta perustuslaissa turvattuun oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tärkeästä lähtökohdasta ei pidä poiketa liian kevein perustein.

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen vaatii TSL:n mukaan erityisen painavaa syytä. Tarkastelussa huomioidaan kummankin osapuolen edut, työntekijän asema, tehtävät, työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve sekä työntekijälle järjestettyjen erityisten koulutusten laatu.

Ilman erityisen painavaa syytä tehtyä kilpailukieltosopimusta pidetään kokonaisuudessaan mitättömänä. Taval32

lisen kilpailun rajoittaminen tai työntekijän hankkiman ammattitaidon käyttämisen estäminen eivät saa olla kilpailukieltosopimuksen ainoana tarkoituksena. Työnantajat käyttävät kuitenkin yleensä huomattavasti resursseja omien työntekijöidensä kouluttamiseen ja erityisosaamisen parantamiseen.

SOPIMUSSAKKO SUOSII TYÖNANTAJAA

Kilpailukieltosopimuksia käytetään usein työsopimussuhteissa, sillä niiden avulla työntekijän kanssa voidaan sopia vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta, joka on työnantajalle usein kannattavampi instrumentti.

Sopimussakko on osapuolten keskenään etukäteen sopima hyvitys, joka ei ole sidoksissa vahingon määrään.

Sopimussakoksi on mahdollista sopia enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Summan ylittävää määrää tarkoittavaa sopimussakkoehtoa on pidettävä mitättömänä muiden kuin johtamistyössä olevien työntekijöiden osalta.

Maksuvelvollisuudesta ei ole mahdollista vapautua todistamalla, että on toiminut huolellisesti, mikä on varteenotettava huomio jo työsopimusta solmittaessa. Sopimussakon korvaussumma ei riipu vahingon määrästä tai sopimuskumppanin tuottamuksesta; sakon määrä voi olla suurempi kuin vastapuolelle aiheutunut vahinko. Sopimussakko perustaa siten työntekijälle ankaramman seuraamuksen verrattuna lain vahingonkorvausvelvollisuuteen tai tavalliseen sopimusperusteiseen korvausvastuuseen.

Sopimussakko on työnantajan kannalta edullinen keino kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteiden asettamien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja vahinkojen korvaamiseksi.

Mahdollista ei sen sijaan ole sopia sanktioluonteisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakon maksamisesta.

Työsopimuslain sanamuotoa tiukasti tulkitsemalla osapuolet voivat valita vain toisen korvausperusteen, joten vahingonkorvauksen sopiminen sopimussakon ylittävän osuuden korvaamiseksi ei liene mahdollista. Jos sopimussakosta ei ole sovittu tai sen summaa ei ole sopimuksessa määrätty, korvaus määräytyy vahingonkorvaussäännösten perusteella.

MAHDOLLISUUS KOHTUULLISTAA

Koulutusinvestoinnin turvaaminen kilpailukieltosopimuksella työsuhteen päättymisen varalta on sallittua, jos koulutuksen tarkoituksena on ollut työntekijän erityisosaamisen lisääminen ja jos osaamisen päätyminen toisen työnantajan eduksi on nykyiselle työnantajan kilpailuasemalle vahingollista.

Sopimussakon määrää voi joissakin tilanteissa kohtuullistaa. Tarkoituksena on saavuttaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien sovittelun avulla tasapaino. Arvioinnissa huomioidaan osapuolten asema oikeustoimen tekemisen aikaan ja sen jälkeen vallinneet olot ja muut seikat.

Kohtuullistamisen avulla sopimuksen ehto voidaan muuttaa kohtuulliseksi, se voidaan jättää kokonaan huomioimatta tai koko sopimuksen voidaan määrätä olevan mitätön. Mitättömänä pidetystä työsopimuksen ehdosta huolimatta itse työsopimus jää yleensä voimaan.

Sopimussakkojen toistuva kohtuullistaminen saattaa suurentaa sopimuksentekokustannuksia, kun osapuolet eivät voi täysin luottaa sopimusten pysyvyyteen. Toinen asia on, että kohtuullistamisen mahdollisuus saattaa ohjata yrityksiä jo sopimuksentekovaiheessa työntekijän asemaa ja oikeuksia mahdollisimman hyvin suojaavaan suuntaan.

33

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Rakkaudesta autourheiluun

Tiimi vaihtoi autoon talvirenkaat, jotta autoa päästiin testaamaan, kun ensi lumi satoi maahan.

Opiskelijoiden pyörittämä Metropolia Motorsport -projekti opettaa työelämätaitoja.

Sitä kautta opiskelijat saavat hyviä kontakteja omaa tulevaisuuttaan varten.

M

etropolia Motorsport valmistaa täysin opiskelijavetoisesti formulatyyppisiä kilpa-autoja maailmalaajuiseen Formula Student -kilpasarjaan. Kilpailuun voivat osallistua opiskelijajoukkueet yliopistoista tai ammattikorkeakouluista. Pelkkä nopeus ei kilpailussa riitä, vaan ajamisen lisäksi tiimit saavat pisteitä auton designista ja markkinoinnista.

Projektiaikataulu on vuosittain lähes sama. Kausi alkaa syksyllä uuden auton suunnittelulla, ja auton rakennus pitää aloittaa joulukuuhun mennessä. Auton rakennuskausi jatkuu huhtikuuhun, testauskauden alkuun asti. Kilpailukausi alkaa Euroopassa heinäkuussa ja voi kestää syksyyn asti.

Uusi auto rakennetaan lähes vuosittain. Kuluvan vuoden kilpailuihin tiimi ei osallistunut, vaan aika käytetään auton hiomiseen ensi vuoden kisoihin. Tiimi on ollut pystyssä jo vuodesta 2000 lähtien; kilpailuissa on tullut runsaasti menestystä. Vuosien saatossa tiimi on rakentanut 14 formula-autoa, joista viimeisimmät neljä ovat olleet sähkötoimisia.

Loppuvuosi on tiimille kiireistä aikaa auton viimeistelyn ja uusien tiimiläisten mukaan tulon vuoksi. Tiimin koko vaihtelee vuosittain 15–25. Tiimiin valitaan, ja myös halutaan paljon erilaista osaamista, joten opintosuuntaukselle ei ole merkitystä. Kunhan motivaatio ja halu oppia ovat korkealla, pääsee yleensä mukaan.

34

TIIMISSÄ KOLMATTA VUOTTA MUKANA

Teknisenä päällikkönä toimiva Joonas Ikonen opiskelee Metropoliassa ajoneuvotekniikkaa, suuntautumisena ajoneuvosuunnittelu. Hänen toimenkuvaan kuuluvat tiimipäällikön auttaminen, uusien tiimiläisten kouluttaminen ja ohjastaminen, materiaalihankinnat sekä auton teknisien detaljien päättäminen.

– Lisäksi olen vastuussa auton runko-osastosta ja olen suunnitellut sekä valmistanut nykyisen auton rungon, Ikonen kertoo.

Tiimipäällikkönä toimii tällä kaudella Antti-Jussi Kaskinen. Hänen toimenkuvanaan on yhteistyökuvioiden mahdollistaminen sekä rahoituksen hoitaminen. Autosuunnittelupuolta opiskeleva Kaskinen on vastuussa myös auton alustasta.

Roolit tiimissä jaetaan oman mielenkiinnon perusteella tiimiläisten kesken.

– Jokainen perehtyy omaan osa-alueeseensas, jotta pystyisi parhaiten luomaan toimivia ratkaisuja, Ikonen selittää.

JATKUVUUTTA YRITYSTEN AVULLA

Projekti pyörii vapaaehtoisesti opiskelijavoimin. Lukuiset tunnit tiimin pajalla Helsingin Hernesaarenrannassa vaatii rakkaudesta lajiin -asennetta, muuten hommat jäävät kesken.

Hankkeet vaativat tietysti myös rahaa. Yritysyhteistyö mahdollistaa projektin käynnissä pysymisen.

– Vuosittain haemme projektiimme lisää tukijoita niin kotimaisista kuin ulkomaisista yrityksistä. Sponsorituki on suurimmaksi osaksi materiaalia, mutta rahoitustakin tarvitaan kisamatkoihin sekä muihin kuluihin, Ikonen sanoo.

– Sponsoriasiatkin hoidetaan täysin opiskelijavoimin ja yritykset tukevat mielellään projekteja.

IOP ensimmäistä kertaa Mikkelissä Monen insinööriopiskelijan vuoden kohokohta eli Insinööriopiskelijapäivät IOP järjestetään seuraavan kerran ensi huhtikuussa Mikkelissä.

Valtakunnallinen tapahtuma kokoaa vuosittain yli tuhat insinööriopiskelijaa yhteen; se sisältää avajaistilaisuuden, joukkueittain suoritettavan rastikierroksen, Tekniikka ja X -kilpailun sekä illan jatkobileet. Teema on suunniteltu 100-vuotiaan Suomen sekä päämajakaupungin mukaisesti.

– Elämä tulee tällöin olemaan yhtä suurta juhlaa, kuten vuonna 1953, jolloin Koskenkorva-viina tuli myyntiin tai vuonna 1995, jolloin Suomi voitti ensimmäisen MM-kultansa jääkiekossa Ruotsia vastaan, kertoo IOP:n projektipäällikkö Katariina Kovanen.

– Pukukoodina toimiikin tällä kertaa 100-vuotias Suomi. Jos pukeutuminen tuottaa hankaluuksia, osallistuja voi käyttää hyväksi vuonna 1983 avattua internetiä ja googlettaa kuvia esimerkiksi vuoden 2006 euroviisuvoittajasta, Lordista.

Kovasen mielestä Mikkeliin on helppo saapua.

Tapahtuma on hyvä paikka tutustua eri kaupunkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin.

– Teemme kaikkemme, jotta tapahtuma vetäisi osallistujalta jalat alta. Uskallan väittää, että kokemus on varmasti unohtumaton, Kovanen jatkaa.

Lue lisää: www.iop.fi/ilmoittaudu

Luovuus lentoon Tekniikka ja X -kilpailussa osallistujat pääsevät luomaan innovatiivisen keksinnön tietyn aihekategorian mukaan. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsi ensi vuoden kilpailun aiheeksi Tekniikka ja Hyvinvointi.

IOL:n hallitus halusi aiheen olevan sellainen, jota on mahdollisimman helppo toteuttaa esimerkiksi kouluissa projektiluontoisena työnä. Hallitus pitää hyvinvointiaihetta laajana, mielenkiintoisena ja ajankohtaisena.

Kilpailussa opiskelijat pääsevät kehittämään omaa luovuutta ja teknistä osaamista. Kilpailu tuo insinööriopiskelijoiden laajan osaamisen ja soveltamisen valtakunnallisesti kaikkien tietoisuuteen.

Lue lisää: www.iop.fi

IOL:n ÄÄNI Henna Reponen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Korkeakoulujen punainen lanka uhkaa kadota

S

yksyn aikana on käyty kiivasta keskustelua korkeakoulujen kehittämisestä sekä tulevaisuudesta.

Hallituskausi päättyy 2,5 vuoden kuluttua. Jos tuolloin päädytään yhdistämään korkeakoululait, duaalimalli vaarantuisi.

Ammattikorkeakoulujen puolella uusi yhtenäinen korkeakoululaki vaikuttaisi suoraan koulutuksen työelämälähtöisyyteen. Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa duaalimallin tarpeellisuus on kyseenalaistettu.

Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin heikentäminen tai romuttaminen johtaisi pahimmassa tapauksessa nykyisen mallin mukaisten koulutusten loppumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnoista luopuminen ei paranna yliopistojen työelämälähtöisyyttä, vaan vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.

Vallitseva taloudellinen tilanne ajaa miettimään kokonaisuuksia kauempaa. Oikein toteutuneena ahdinko saattaa muodostaa hedelmällisen lopputuloksen, mutta tärkeintä on muistaa päämäärä, jonka vuoksi muutosta tehdään.

Suomi tarvitsee teollisuuteensa työelämän aallonharjalla ratsastavia tuoreita insinöörejä. Korkeakoulun on opinnoissaan aktivoitava ja motivoitava nuoria, jotta he ovat valmiita tulevaan työelämään opintojensa päätteeksi.

Keinona voidaan myös käyttää ammattikorkeakoulurahoituksen työelämälähtöisyyden painottamista, mistä IOL kirjoitti kannanoton tänä syksynä.

On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöistä kuin perustutkimuksellista korkeakoulutusta. Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyötä on kehitettävä – duaalimalli säilyttäen.

Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä; on kuitenkin otettava huomioon molempien osapuolten koulutukselliset erityistarpeet.

IOL ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille opintojaksoille esimerkiksi kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen kanssa tekniikan alan koulutuksessa.

Tehostaminen ei saa johtaa työelämälähtöisyyden vähenemiseen tulevaisuudessakaan.

35

Helsingin Insinöörien edustajilla kokouksessa: Susanna Kalliomäki (oik.), Valtteri Pakkanen ja Kati Hyvönen.

Liitolle haetaan suuntaa vuosiksi eteenpäin TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki

Helsingissä marraskuussa pidetty Insinööriliiton edustajakokous päätti muun muassa ensi vuoden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.

S

oljuvasti edenneen edustajakokouksen avasi liiton puheenjohtaja Samu Salo. Hän nosti puheenvuorossaan esille muun muassa ajankohtaisen työaikalain uudistuksen. Hänen mielestään lakia on uudistettava siten, että minkään työntekijäryhmän työajan mittaamista tai työaikasuojelua ei saa jättää lain ulkopuolelle.

– Työnantajapuolen tavoite näyttää olevan rajata asiantuntijat uuden työaikalain ulkopuolelle. Se ei käy.

Salo kertoi myös, että liitossa on käynnissä strategiatyö ja sen myötä liiton päätehtävien selkiyttäminen.

Parhaillaan valmistellaan ensi kevään

36

edustajakokoukselle liiton missio, visio sekä arvot. Vuoden kuluttua marraskuun edustajakokouksessa hyväksytään liiton strategia seuraavalle viidelle vuodelle.

NEUVOTTELUKIERROS EDESSÄ

Ensi vuonna Insinööriliiton toiminnan pääpainopisteet ovat työmarkkinakierroksen läpivieminen, liiton talouden tasapainottaminen sekä jäsenhankinnan ja -pidon edelleen kehittäminen.

Työmarkkinakierrokselle tuo haastavuutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vetäytyminen sopimustoiminnasta. Ensi vuonna työehtosopimuksista neuvotellaan joko niin sanotun

Suomen mallin mukaan tai perinteisellä liittokierroksella.

Liitto etsii tehokkaampia tapoja jäsenten edunvalvontaan sekä jäsenetujen ja -palveluiden tuottamiseen.

Tavoitteena on käyttää jäsenmaksut mahdollisimman hyödyllisellä tavalla.

HALLITUKSESSA HENKILÖVAIHDOS

Tietoalan vaalipiirin edustajat liiton hallituksessa vaihtuivat. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin järjestelmäasiantuntija Jyrki Kopperi, joka on it-palvelu- ja liiketoimintayritys CGI:n luottamusmies.

Aiemmin syksyllä Kopperi valittiin Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Esa Koskista, joka jätti Insinööriliiton hallituksen, kun Tietoalan puheenjohtajuus vaihtui. Kopperin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Antti Manninen.

Monipuolinen kokous 1.

1. Insinööriliiton kunniajäsenet Matti Palmqvist (vas.), Matti Häkkinen ja Juhani Tolvanen seurasivat kokouksen kulkua autiopaikalla.

5.

2. Yhteensä noin 170 henkilöä osallistui edustajakokoukseen. Mukana oli varsinaisten edustajakokousedustajien lisäksi muun muassa varaedustajia, jäsenjärjestöjen lähettämiä tarkkailijoita sekä liiton henkilökuntaa. Susanna Kalliomäki (oik.) ja Henna Hartikainen ilmoittautuivat assistentti Mervi Kinnuselle (selin).

2.

3. Kokousväki kuuli useita esityksiä esimerkiksi ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta, koulutuspolitiikasta ja jäsenkehityksestä. Myös liiton hallituksen jäsenet Kari Laitinen ja Tiina Vanhanarkaus kuuntelivat.

6.

4. Eturivissä hallituksen jäseniä Marjo Lehtinen (oik.), Jari Vihervirta, Lasse Laurikainen, Esa Koskinen, Stig Landén ja Samu Salo.

5. Puheenjohtaja Samu Salo kukitti vastavalltun hallituksen jäsenen Jyrki Kopperin.

6. Hyvinkään-Riihimäen edustajina olivat Oskari Järvenpää ja Emilia Kokko.

3.

7. Innovaatiot lisäävät Dimeccin toimitusjohtajan Harri Kulmalan mukaan suomalaisten hyvinvointia. Vierailijan puheenvuoro kirvoitti vilkasta keskustelua kokouksessa.

7.

4.

37

Jäsenmaksulaskupostitus käynnistyi TEKSTI: Paula Utriainen, kehittämispäällikkÜ

InsinÜÜriliitto aloitti ensi vuoden jäsenmaksulaskutuksen joulukuun alussa.

Jäsenmaksulaskut ja infokirjeet postitetaan siihen osoitteeseen, jonka olet ilmoittanut liiton jäsenrekisteriin.

MAKSU KUUKAUSITTAIN

Jäsenmaksun voit maksaa myÜs kuukausittain. Infokirjeen etusivulla ja laskun kääntÜpuolella on henkilÜkohtaiset jäsenmaksun kuukausierät, joissa on huomioitu mahdolliset ylisuoritukset ja laskun muodostusvaiheeseen mennessä myÜnnetyt jäsenmaksualennukset.

38

�Maksa kuukausittain.�

TYĂ–NANTAJAPERINTĂ„ VAIHTOEHTONA

Jäsenmaksun maksamisen voit hoitaa myÜs tyÜnantajaperintänä. TällÜin jäsenmaksu pidätetään palkastasi ja tyÜnantaja tilittää maksun InsinÜÜriliitolle. Kaikista tyÜnantajaperintään liittyvistä muutoksista kuten palkattomista jaksoista, tyÜsuhteen päättymisestä tai tyÜnantajan vaihtumisesta on ilmoitettava asiakaspalveluun.

Jäsenellä on muutoksista ilmoitusvelvollisuus.

TyÜnantajaperintäsopimus on tehtävä aina kirjallisesti; sopimuslomake on jäsensivuilla.

ERĂ„PĂ„IVĂ„N VOI SIIRTĂ„Ă„

Jäsenmaksusi erääntyy laskun mukaan. Jos et pysty maksamaan jä-senmaksuasi ajallaan, ota yhteyttä tä asiakaspalveluun ja sovi eräpäivän än siirrosta tai maksusuunnitelmasta.

LASKUN TĂ„RKEĂ„T TIEDOT

Kun asioit liiton kanssa, tarvitsett jäsennumeron. Jos tyÜttÜmyyskassan san kohdalla laskun oikeassa yläosassa ssa on päivämäärä, olet tyÜttÜmyyskassan san jäsen InsinÜÜriliiton kautta.

Käytä laskulla olevaa viitenumeroa, eroa, jotta suorituksesi kohdistuvat avoimeen imeen jäsenmaksuusi. Jäsenmaksuerittelyssä yssä on kuukausitasolla jäsenmaksuusi huomioiuomioidut ylisuoritukset ja myÜnnetyt alenennukset.

Muistathan, että laskun maksamatta matta jättäminen ei ole eroilmoitus.

4' + ' ' &

4' +

('

Kätevimmin kuukausittain maksat jäsenmaksusi, kun teet verkkopankissasi e-laskutilauksen. Tilaukseen tarvittavat tiedot ovat jäsenmaksulaskulla. Liitto saa pankista tiedon e-laskutilauksestasi ja toimittaa e-laskun kuukausittain hyvissä ajoin ennen eräpäivää verkkopankkiisi.

Opiskelijan ja eläkeläisen jäsenmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan kertaeränä.

% & ' % %

J

os et tammikuun puoleen väliin mennessä ole saanut ensi vuoden jäsenmaksulaskua tai infokirjettä jäsenmaksun määrästä, ole yhteydessä liiton asiakaspalveluun.

Saat vain yhden jäsenmaksulaskun, joka sisältää liiton, jäsenjärjestÜn sekä mahdollisen jäsenyhdistyksen jäsenmaksut sekä IAET-tyÜttÜmyyskassan jäsenmaksun, jos olet liittynyt kassaan InsinÜÜriliiton kautta. Tieto kassajäsenyydestä on laskun oikeassa yläkulmassa.

Tarkista, onko sinulla oikeus jäsenmaksualennukseen. Kun ehdot täyttyvät, jäsenmaksualennusta myÜnnetään muun muassa tyÜttÜmyyden, päätoimisen opiskelun, palkattoman perhevapaan ja ulkomailla oleskelun perusteella. Lue lisää jäsenmaksualennuksista osoitteessa www.ilry.fi/alennus; samassa paikassa on myÜs alennushakemuslomake.

4

&

' '

;

& ' B/ -

'

C -

C - 6

6

? D ' ' '

Kysyttävää jäsenyydestä, eduista tai laskusta? ?

Ota yhteyttä asiakaspalveluun • asiakaspalvelu@ilry.ďŹ â€˘ 0201 801 801 (8,8 snt/min)

!

"

#$%#

& ' (

)

+ # *) *

# , , & ,,

' &

0 &

0

' - ' &

, )!. ! ' '00 % &&

, ' /

,

'/

. , , /

,

!.

& # " 1 '

, &

'

,,

&

&

.2

! '

' ' ' '

# "

1

'

/ , '

0'

&

#

&

' &'

0 3' &

& , /

, - " &

& '0 &

'

'

'&

1 1

-

'

& 1

' '

&

"

&

-'

/-'

""

# $

4

'

, ,

0 /

&

&

' -

'' &

,, !

,

. ' , ' 7 8 / , 9 . / 0 & : 4 '

#; $ 0

' <=1=< & ' 5 , 6

& ' + $< > <

) * " ?# 7 ! && ) * 2 %

# > $ %" ; $%

2 ! ?# ) * ) !2 ?#*! * * ) !!

?# 7 * 2 77 2 2 ) 7*

;#@

<%<A ?# $>" ?# " ? # > ; ? #

#

A1

' # ,

) *17

!

"

#$%#

!

3

& 6 '

" 0

? 6 ' - +

2) * ) *2

" '

* ).

4

&

0

& &

&'

, / ' ;

&

& 6 F + 6 & - '

&

+ 6 ' ' '

&& & - + 'B/ + + '& F

- - ' +

Esimerkki jäsenelle lähetettävästä euromääräisestä paperilaskusta.

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

17 26 33 13

10

9

15 23

30

29

21 4

39

33 11

7

36

15 21 1

42 7

35

4

11

12

21

7 21 5

23

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

1. Nanopohjasukset ovat sunnuntaihiihtäjälle usein helppo ostos, sillä ne eivät tarvitse luisto- tai pitovoitelua. Miksi sukset pitää ns. hiihtää sisään ennen kuin ne alkavat toimia odotetulla tavalla?

18

44 4

Tiukka trio

16

7

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls

2. Saksalainen Jens Weissflog on yksi kaikkien aikojen mäkihyppääjistä. Hän voitti KeskiEuroopan mäkiviikon kaudella 1983–84. Mitä muita suurvoittoja hän otti samalla kaudella?

3. Kun viisinumeroiseen lukuun AB CDE lisätään luku 105, saadaan summaksi 1AB CDE. Kun saatu luku 1AB CDE kerrotaan luvulla 3, saadaan kuusinumeroinen luku ABC DE1. Mikä on alkuperäinen luku AB CDE?

ILMOITUS

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Hoida jäsenmaksut ajan tasalle Insinööriliitto on ottanut erääntyneiden jäsenmaksujen perinnässä käyttöön tekstiviesti- ja sähköpostimuistutukset postitse lähetettävien muistutusten lisäksi. Maksettavat suoritukset kohdistuvat aina vanhimpaan avoimena olevaan jäsenmaksuun.

Tekstiviestissä on Insinööriliiton pankkitilinumero, erääntyneen jäsenmaksun määrä sekä viitenumero. Jos haluaa varmistaa, ettei kyseessä ole huijausviesti, tilinumeron voi tarkistaa aiemmin saamasta laskusta.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 tutkija Sampsa Kaataja, 0201 801 801 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 801 palvelumuotoilija Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 vastaava asiamies Tuuli Salonen asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

42

Jos on tehnyt e-laskusopimuksen, viestissä on ohje jäsenmaksurästin maksamiseen verkkopankin kautta.

Kun suorittaa rästissä olevat jäsenmaksut vielä tämän vuoden puolella, maksu ehtii vuoden 2016 verovähennykseen. Verottajalle ilmoitetaan maksetut jäsenmaksut maksuvuoden verotukseen.

Ensi vuoden jäsenmaksulaskujen ja infokirjeiden postitus alkaa joulukuun puolivälin jälkeen liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Jos lasku tai

infokirje ei tule postitse kotiin tammikuun 20. päivään mennessä, ota yhteyttä asiakaspalveluun.

Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää liiton yhteydenottoja varten. Jäsentiedot voi tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsensivuille. Myös asiakaspalvelun kautta voi selvittää oman tilanteena.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Merja Uschanoff, 0201 801 801 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 tutkimusassistentti Marja Heinonen, 0201 801 801

Lue lisää: www.ilry.fi

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo, 050 468 2228

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Siistit kaapit ja kauniit astiat viehättävät Tuija Aumalaa joka päivä.

Pelkistys tuo mielen rauhaa Tuija Aumalan mielestä arkenakaan ei tarvitse käyttää tylsiä astioita tai kulahtaneita kotivaatteita.

J

apanilainen Marie Kondo on kirjoittanut kaksi kodintavaroiden järjestelymenetelmää kuvaavaa KonMari-opasta.

Ne ovat levinneet parissa vuodessa kulovalkean tavoin ympäri maailmaa; kirjoja on myyty yli kuusi miljoonaa 40 eri kielellä.

KonMaria harrastava Tuija Aumala kiteyttää menetelmän sisällön kahteen seikkaan. Ensiksi kodista karsitaan kaikki turhat tavarat ja säästetään ainoastaan iloa tuottavat esineet, joille keksitään uusia käyttötarkoituksia.

Toiseksi koti järjestetään niin, että jokaisella tavaralla on oma säilytyspaikkansa.

Jo ennen tutustumista KonMari-oppeihin Aumala oli pohtinut samoja kysymyksiä. Häntä häiritsi vuosikymmenten aikana kertynyt liika tavara.

– Muutosta toiseen mukana pyöri esimerkiksi lahjoja, joille ei ollut käyt-

töä, mutta joita en rohjennut heittää poiskaan, Aumala kertoo.

– KonMari innosti tekemään siivouksen kertaheitolla ja järjestelemään kaapit.

Tavaran vähentäminen on tehnyt kodista levollisemman. Aumala arvostaa siivouden helppoutta ja kodin pysymistä järjestyksessä. Pelkistetyssä kodissa ylimääräinen tavara pistää silmään ja sen laittaa automaattisesti omalle paikalleen.

KAAPIT JÄRJESTYKSEEN

Karsittavia tavaroita oli esimerkiksi keittiössä, vaatekaapeissa ja kirjahyllyssä. Lähtöpassin sai valkosipulipuristin, jota Aumala ei juuri käyttänyt, sillä sitä varten hänellä on veitsi. Sekalaiset kahvikupit, muut turhat astiat ja kirjat sekä virheostoksiksi osoittautuneet vaatteet päätyivät pääosin kierrätyskeskukseen.

KonMari-menetelmän mukaan samankaltaiset tavarat kerätään samaan paikkaan.

– Löysin kotoa seitsemän sateenvarjoa. Kahden hengen taloudessa ne eivät todellakaan ole kaikki tarpeen, Aumala tuhahtaa.

Oppien mukaan vanhat, vähän käytetyt aarteet otetaan kaapin perältä jokapäiväiseen käyttöön. Aumala on ottanut uusiokäyttöön kristallirasian, jossa hän säilyttää käsityötarvikkeita.

– Ei pidä säilytä toisarvoisia tavaroita, joista ei itse tykkää. Maitoakin voi juoda kauniista lasista.

Tietotekniikan alalla työskennelleenä Aumala on vuosia sitten siirtynyt sähköiseen kalenteriin ja e-laskuihin.

Hän hoitaa kaiken mahdollisen asioinnin sähköisesti. Myös kirjat ja lehdet ovat tabletilla.

EI ERILLISTÄ JOULUSIIVOUSTA

Aumalan kodissa on ajastettu robotti-imuri imuroimaan päivittäin; osittain se johtuu koirasta, josta lähtee paljon karvaa. Muuten siivoaminen on nykyään nopeata ja helppoa.

– Pyyhkäistään tasot, joilla ei ole mitään ylimääräistä. Imuroidaan lattiat perinteisellä imurilla ja pyyhkäistään ne. Kylpyhuone siivotaan säännöllisesti, siinä kaikki, Aumala listaa.

Pimeimpään vuoden aikaan koti saa led-valoja sekä sisälle että ulos, mutta ainoa joulukoriste on isäntäväkeä viehättävä Tuomaan risti.

43

Insinööriliitto on mukana tukemassa kansalaisaloitetta työttömyysetuuden aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia parantaa omaa osaamistaan työttömyyden aikana.

Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston hyväksyntä. Aloite lähtee siitä, että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa paras asiantuntija, joten hänen pitää saada opiskella enintään kaksi vuotta omalla ilmoituksella.

Allekirjoita aloite verkossa

www.MCPUCNCKUCNQKVG Ƃ Ƃ CNQKVG 2096

Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen.

28.1.2017 mennessä tarvitaan | allekirjoitusta.

Tavoitteen täyttyessä kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ