insinoori-01-2013

1/ 1/2013 /20 013

Norjassa pulaa insinööreistä Päättösopimukset puhuttavat

Järjestöjohtajat tutustuivat Kymijärvi II -voimalaan

24

43 34

sisältö

14.2. numero 1/2013

Kannen kuva: Emil Helotie

Äveriäs Norja työllistää insinöörejä. . . . . . . . . . . . . 10 Ruotsin palkkamalli koetuksella. . . . . . . . . . . . . . . 14 UIL mukana kehitysyhteistyöhankkeissa . . . . . . . . 16 Irtisanomispakettien kanssa on oltava tarkkana . . . 18 Myynti-insinöörin koulutuksella kysyntää . . . . . . . . 20 Koulutuksen langat yksiin käsiin . . . . . . . . . . . . . . 23 Tulospalkkauksen muuttuvat piirteet . . . . . . . . . . . 24 Bridge toi toivoa Salon nokialaisille . . . . . . . . . . . . 26 Jämäkkää asiaa neuvottelupäivillä . . . . . . . . . . . . . 34 Ammattikorkeakoulut murroksessa . . . . . . . . . . . . 37 Lakiesitys uhkaa viedä rakennusalalta töitä . . . . . . 38 Insinöörien seikkailuista syntyi kirja . . . . . . . . . . . . 43 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . . 42

Norja houkuttelee suomalaisinsinöörejä.

Projektipäällikkö Jari Auvinen on yksi kutsuun vastanneista.

2

38

pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Kilpailukykyä voi arvioida monella tavalla hdysvaltalainen talouslehti Forbes heitti tammikuun lopussa hiekkaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n propagandaosaston rattaisiin kertomalla Suomen olevan yrittäjän kannalta maailman toiseksi paras maa. Pienen Suomen edellä listauksessa oli vain maailman merkittävimpiin finanssikeskuksiin kuuluva Singapore.

Forbesin listaus perustuu indeksiin, jossa otetaan huomioon liiketoimintaympäristö, työvoima, tutkimus, pääomamarkkinat, talous ja kasvu. Singaporen indeksiluku on 72,1, Suomen 70,5. Talouslehden mukaan kaikki yli viidenkymmenen olevat luvut ovat ”aika hiton hyviä”, lähelle sataa pääsy olisi ”kapitalistin taivas”.

Amerikkalaisen talouslehden pisteytys ei ole ainoa, joka kyseenalaistaa elinkeinoelämän rummuttaman totuuden Suomen heikosta kilpailukyvystä. Esimerkiksi World Economic Forumin loppuvuodesta julkaisemassa vertailussa Suomi oli maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Äkkiseltään ei kuulosta siltä, että ilman palkanalennuksia, eläkeiän nostoja ja muita työehtojen heikennyksiä olisimme kansakuntana perikadon partaalla.

EK:n käsitys kilpailukyvystämme näyttää olevan tyystin erilainen kuin kansainvälisillä talousanalyytikoilla. Syykin on selvä; elinkeinoelämä ja yritykset arvioivat kilpailukykyä lähes yksinomaan yksikkötyökustannuksen kautta. Useat ekonomistit ovat kyseenalaistaneet yksikkötyökustannuksen käyttökelpoisuuden kilpailukyvyn mittarina, mutta elinkeinoelämälle se ja etenkin sen antamat tulokset sopivat.

Kilpailukyky on paljon muutakin. Suomalaisyritykset ovat tähän saakka menestyneet muun muassa korkeatasoisen koulutuksen, pohjoismaisen hyvinvointimallin ja sopimusyhteiskunnan mukanaan tuoman työmarkkinoiden joustavuuden avulla. Ne ovat pitkäaikaisen kilpailukyvyn kivijalkoja, eivät palkkaneuvotteluissa jakamatta jääneet eurot ja sentit.

Suomalainen teollisuus ei ole immuuni suhdannevaihteluille, mikä on näkynyt viennin hiipumisena. Taantumasta huolimatta monen suomalaisyrityksen tuotteet ja palvelut käyvät kuitenkin kaupaksi lähes entiseen tahtiin. Menestys ei siis ole yksistään kilpailukyvystä kiinni. Palkkavaikerruksen sijaan elinkeinoelämän on syytä keskittyä etsimään menestystuotteita hukattujen tilalle. Se edellyttää panostusta innovaatioihin ja henkilökunnan osaamiseen.

Y

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 21.3., 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., 31.10., 12.12.

Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3

Lomakorvauksen jaksottaminen poistui Tämän vuoden puolella päättyneen, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen yhteydessä maksettuja lomakorvauksia ei enää jaksoteta työsuhteen päättymisen jälkeen. Vuosilomakorvauksen, eli pitämättä jääneistä lomapäivistä maksetun korvauksen, saaminen ei enää siirrä ansiopäiväraha-

289 000 palkansaajaa

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä väheni hieman viime vuonna. Se oli 289 000.

Vuoden vaihteessa henkilöstöstä noin 20 000 oli lomautettuna.

Ratkaisevaa on työsuhteen päättymisvuosi, ei lomakorvauksen maksuajankohta.

Osa-aikatyöstä maksetun lomakorvauksen sovittelu säilyy ennallaan, eli tällöin lomakorvaus sovitellaan maksuperusteisesti. Taloudellisen etuuden jaksotus pysyy myös edelleen voimassa.

oikeuden alkamista.

Jos työsuhde on päättynyt viime vuoden puolella ja lomakorvauksia tulee maksettavaksi, lomakorvaus jaksotetaan edelleen. Tällöin jaksotettava aika, jolta ei siis ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, voi jatkua myös tämän vuoden puolella.

Yleisimmät luontoisedut insinööreillä Puhelin- / matkapuhelinetu

68

Liikuntaraha / -seteli

24

Ateriaetu (maksaa itse verotusarvon)

23

Kulttuuriseteli

16

Laajakaistaliittymä

14

Autoetu

10

Muu lakisääteisen työterveyshuollon ylittävä etu

9

Lomamökkien käyttö- / alennusetu

6

Alennusetu esimerkiksi oman yrityksen tuotteista

5

Hammashoito / silmälasikorvaus

5

Ateriaetu (osa palkkaa)

4 0

20

40

60

80

Lähde UIL:n Työmarkkinatutkimus TMT X-2012

4

Koonnut Kirsi Tamminen

Javier Zuniga / Los Mineros

Finnwatch selvittää veroparatiiseja

PKC:n lakkoilevia työntekijöitä tuotantolaitoksen edessä.

PKC:n työntekijät nälkälakossa Meksikossa Suomalaisen PKC Groupin tuotantolaitoksilta Meksikossa irtisanotuista työntekijöistä 11 oli tammikuussa nälkälakossa. He vaativat työsuhteiden palauttamista ja ay-oikeuksien tunnustamista.

PKC irtisanoi joulukuussa Meksikossa Acuñan tehtailta 122 työntekijää.

Työntekijöiden joukossa oli Meksikon kaivostyöntekijöiden liiton paikallisosaston toimikunnan jäseniä.

PKC oli tehnyt Meksikossa niin

sanotun suojelusopimuksen CTMammattiliiton kanssa. Suojelusopimuksella estettiin PKC:n työntekijöiden järjestäytyminen riippumattomaan ammattiliittoon Los Minerosiin.

Uusi Insinööriliitto on tehnyt Ammattiliitto Pron ja Metallityöväen Liiton kanssa yhdessä valituksen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle siitä, että PKC rikkoo työntekijöiden oikeuksia tuotantolaitoksillaan Meksikossa.

Finnwatch on käynnistänyt Kestävän talouden ohjelman. Se selvittää suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten rahoitustoiminnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, talouteen, demokratiaan ja ympäristön tilaan.

Tarkastelussa ovat Suomessa toimivien poikkikansallisten yritysten taloudelliset kytkökset veroparatiiseihin ja rahoitussalaisuusalueisiin sekä vastuullinen sijoittaminen.

– Tutkimustiedon pohjalta annetaan yrityksille, lainsäätäjille ja kansalaisille toimintasuosituksia markkinoiden avoimuuden ja talouden kestävyyden parantamiseksi, ohjelmasta vastaava tutkija Henri Purje sanoo.

Kumppaneina ohjelmassa ovat mukana Akava, SAK ja STTK sekä kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaatio Kepa.

Yli sata sai työpaikan Tampereella toimivan PIOTTY -työllisyysprojektin osallistujista 105 työllistyi viime vuoden aikana. He työllistyivät

Amk-uudistus ei lisännyt muuttamista 1990-luvun puolivälissä perustetun Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän yhtenä tavoitteena oli metropolialueelle suuntautuvan muuttoliikkeen heikentäminen ja tasapainoisemman alueellisen kehityksen edistäminen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu.

Amk-uudistus lisäsi muuttoliikettä

maakuntien välillä välittömästi lukion suorittamisen jälkeen. Henkilöiden muuttoalttius kasvoi ainoastaan lyhyellä aikavälillä.

Amk-uudistuksella ei ollut merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen pidemmällä aikavälillä. Sen myötä vilkastunut muuttoliike on voinut parantaa työvoiman alueellista kohdentumista.

koulutusta vastaavaan, kokoaikaiseen työhön pääasiassa yksityiselle sektorille.

Työllistyneistä 60 prosenttia oli alle kuusi kuukautta työttömänä olleita ja loput yli puoli vuotta työttömänä olleita.

Projektin kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

Projektiin on osallistunut vuodesta

Ketterää työtä monimutkaiseen ympäristöön Työn tekeminen edellyttää nykyisin yhä useammin erilaisten hallinnollisten ja toiminnallisten rajojen rikkomista ja ylittämistä. Työhön liittyy verkostoitumista, ulkoistamista, alihankintaa ja vuokratyötä.

Esimerkiksi projektien läpivienti vaatii yhteistyötä sekä työpaikan eri

osastojen, tiimien tai vastaavien välillä että ulkopuolisten tahojen kanssa.

Sujuva toiminta moniosaisessa työelämässä tukee tuloksellisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia.

Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -hanke hakee jouhevia ratkaisuja mutkikkaaseen työelämään.

2009 lähtien yhteensä 702 henkilöä, joista 30 prosenttia on insinöörejä.

Pirkanmaan Otty -projektia hallinnoi Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry. Sitä rahoittavat muun muassa Uusi Insinööriliitto UIL ja Tampereen Insinöörit.

5

neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Ruotsin mallia on harkittava Seuraavan työmarkkinakierroksen lähestyessä eri osapuolet ovat haarukoineet uusia mahdollisuuksia kehittää suomalaista neuvottelumallia ja -kulttuuria.

Perinteisenä mallimaana Suomelle on Ruotsi, rakas länsinaapurimme. Ruotsissa on jo viitisentoista vuotta sovellettu industriavtal’ ia eli teollisuussopimusta. Kun valtaosa UIL:n jäsenistä työskentelee teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla aloilla, tällaisten mallien tutkiskelu on meille mielenkiintoista.

Ruotsin teollisuussopimusmalli on syntynyt ja kehittynyt samantyyppisessä tilanteessa, jossa Suomi on tällä hetkellä.

Myös Ruotsi on hyvin vientivetoinen ja -riippuvainen maa, joten kansakunnan edellytykset pärjätä maailmantaloudessa ovat testissä jatkuvasti.

Teollisuussopimuksen perusidea on mitoittaa työehtojen ja ennen kaikkea ansiotason kehitys teollisuuden kantokyvyn mukaan. Eri työmarkkinaosapuolet ovat keskenään sopineet, että tämä on kokonaisuuden hyvinvoinnin kannalta tapa, jolla ruotsalaiset voivat kansana säilyttää vaurautensa ja hyvinvointinsa siten, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa kansasta.

Sopimuksen neuvotteluosapuolet ovat siis teollisuuden ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä. Hyvin strukturoidun neuvotteluprosessin päätteeksi teollisuus muodostaa koko kansantalouteen kustannustason, jonka sisällä kaikki alat ja yksittäiset työpaikat toteuttavat omia sopimusratkaisujaan.

Toimisiko vastaava järjestelmä Suomessa? Mene ja tiedä.

Ruotsissa, niin kuin Suomessakin, työnantaja on halunnut viedä työehtojen määräytymisen paikalliselle tasolle. Tätä kehitystä emme me palkansaajat ole kummassakaan maassa olleet valmiita viemään varauksetta eteenpäin.

Toisekseen meillä ei toistaiseksi ole ollut työmarkkinapoliittista valmiutta tunnustaa, että yhdellä sektorilla – vientiteollisuudella – on suhteellisen suvereeni asema palkanmuodostuksessa.

Jollakin tapaa vientiteollisuuden asema pitäisi meilläkin tunnustaa, sillä pienenä ulkomaankaupasta riippuvaisena kansantaloutena emme saisi tätä etua hukata.

Viime kädessä viennillä kuitenkin kustannetaan runsaasti kaikkien hyvinvointia edistäviä palveluita.

6

Eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestö 40 vuotta Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY juhlisti 40-vuotista historiaansa tammikuussa juhlakokouksessa Madridissa. Järjestö perustettiin 7. helmikuuta 1973.

EAY edustaa Euroopan tason työmarkkinaneuvotteluissa eurooppalaista ay-liikettä. Se myös pyrkii vaikuttamaan Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston päätöksentekoon sekä varmistamaan ayliikkeen edustajien mukanaolon EU:n erilaisissa neuvoa-antavissa elimissä.

EAY edustaa noin 60 miljoonaa palkansaajaa.

Sen jäsenenä on 85 kansallista keskusjärjestöä 36 Euroopan maasta sekä 10 toimialakohtaista eurooppalaista ammattisihteeristöä. Suomesta järjestön jäseniä ovat Akava, SAK ja STTK. EAY:n toimipaikka on Brysselissä.

Hitaus häiritsee puhelimen nettikäyttöä Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan internetiä viikoittain käyttävistä suomalaisista 33 prosenttia selaa verkkosivuja puhelimellaan ainakin muutaman kerran viikossa. Kasvua syksystä 2011 on lähes 10 prosenttiyksikköä.

Kun netin mobiilikäyttäjien määrä nousee, käyttäjien näkemyksissä korostuvat verkon käytön ongelmat. Niistä yleisimmiksi ovat nousseet sivustojen hidas latautuminen ja toimimattomuus.

Koetut ongelmat voivat kertoa siitä, että eri päätelaitteille räätälöityjä sivustoja on vielä liian harvassa. Toisaalta taustalla voi olla kuluttajien odotukset verkon toimivuudelta.

Raskaskin sivusto latautuu vikkelästi tietokoneella ja kiinteällä laajakaistalla, mutta älypuhelimella ja 3G-yhteydellä surffaavaa odottaa helposti takkuileva käyttökokemus.

Shutterstock

Työterveyshuolto tukee työurien pidentämistä Viime kesäkuussa voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä ja mahdollisuudet työn muuttamiseksi sellaiseksi, että työntekijä kykenee työskentelemään.

Työnantaja saa 60 prosentin korvauksen työterveyshuollon ehkäisevästä toiminnasta, jos työpaikalla on yhteistyössä työntekijöiden kanssa sovittu malli työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisesta tuesta.

Tekes auttoi suomalaisyrityksiä menestymään maailmalla N Kyllä, suomalaisen työnantajan lähettämänä 40 %

N Kyllä, ulkomaisen yrityksen

46 %

palveluksessa

N En ole 14 %

Insinöörien työ on kansainvälistä UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin jäseniltä, ovatko he työskennelleet ulkomailla. Vastaajista kolme viidestä on ollut töissä ulkomailla joko suomalaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä.

Vastaajia oli yhteensä 1 759.

Tilastokeskuksen mukaan noin 5 000 suomalaista yritystä toimi vuonna 2010 yhteensä 118 maassa. Yritykset työllistivät ulkomailla lähes 600 000 henkilöä.

Suomalaiset kasvuyritykset menestyivät viime vuonna monissa mittelöissä. Suurin osa menestyneistä yrityksistä on Tekesin asiakkaita.

Tekesin rahoitus on noin kolme prosenttia yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Asiakkaina oli viime vuonna noin 2 200 yritystä sekä kaikki yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Yritysprojektien rahoituksesta 68 prosenttia kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille.

Viime vuonna päättyneissä projekteissa syntyi kaikkiaan 1 260 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia. Patentteja tai patenttihakemuksia syntyi lähes tuhat.

Pienten ja keskisuurten yritysten projektien tuloksena odotetaan 6,2 miljardin euron liikevaihtoa projektien tavoitevuonna.

7

puheenjohtajan palsta helmikuu 2013

Pertti Porokari

Yhdessä olemme vahvempia uomalaisten ja tänne vahvasti sidoksissa olevien yritysten yhteiskuntavastuuta kehitysmaissa seuraava kansalaisjärjestö Finnwatch nosti hiljattain esiin yksittäisen, mutta vakavan ongelman. Järjestö paljasti, että suomalaisten kauppaketjujen maahantuoman tuoremehun valmistuksessa käytetään lapsityövoimaa ja pakkotyötä.

Jos ruoka on erityisen halpaa, sen tuottamisessa on yleensä aina kohdeltu kaltoin lapsia, eläimiä, ympäristöä tai kaikkia näitä. Kuluttajat voivat omalla käyttäytymisellään ja valinnoillaan vaikuttaa. Etelä-Afrikassa lapset joutuvat kaivamaan timantteja myrkkyjen seassa. Indonesiassa, Kiinassa tai Intiassa tehty halpa ja värikäs tekstiili on mitä todennäköisimmin tuotettu epäinhimillisissä oloissa. Tällainen tuotanto heikentää suomalaisen työn menestysmahdollisuuksia. Näitä asioita kannattaisi välillä pysähtyä miettimään.

Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii estämään muun muassa lapsityövoiman käytön. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ovat asialliset työolot ja työsuhteen ehdot kaikille maailman työntekijöille, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin keinoin.

Tästä syystä myös liittomme on mukana kehitysyhteistyössä SASKissa eli Suomen Ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskuksessa ja kansainvälisessä edunval-

S

vonnassa kansainvälisten ammattisihteeristöjen, kuten maailmanlaajuisen ammattijärjestön IndustriAll Global Unionin, kautta.

Monen muun suomalaisen liiton tavoin UIL on jäsenenä myös pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden IN:ssä ja eurooppalaisessa teollisuustyöntekijöiden IndustriAll Europen sihteeristössä. Näissä järjestöissä mukana olemisen yksi keskeinen tavoite on vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon.

Moni EU:n direktiivi asettaa reunaehtoja suomalaiselle lainsäädännölle. Siksi on erityisen tärkeää olla valvomassa direktiivien sisältöä jo niiden valmisteluvaiheessa. Jos emme ole vaikuttamassa Euroopassa, joku toinen tekee sen puolestamme. Vaarana on, että tällöin kantamme jää ottamatta huomioon. On oltava hereillä ja seurattava tilanteita tarkasti, että rikkidirektiivin kaltaisia päätöksiä ei enää pääse syntymään.

Pohjoismaisten liittojen on aika helppo löytää yhteinen linja asioissa. Koska Pohjoismaissa on korkea järjestäytymisaste, liitot ovat isoja, ja yhdessä olemme erittäin vaikutusvaltaisia eurooppalaisella tasolla. Jos vielä satumme saamaan saksalaisen teollisuustyöntekijöiden jättiliiton IG Metallin puolellemme, asioiden eteenpäin vieminen on aina kivuttomampaa.

9

Äveriäs Norja ty 10

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Monica Larsen

Jari Auvinen on tehnyt koko työuransa ulkomailla, lähinnä Norjassa. Ulkomaille oli lähdettävä, kun Jyväskylän seutu ei tarjonnut töitä vastavalmistuneelle automaatioinsinöörille.

Projekti-insinööri Jari Auvinen tutustuu öljynporauslautan pienoismalliin öljymuseossa.

yöllistää insinöörejä 11

uori insinööri suuntasi töihin Tsekkeihin. Hän työskenteli sekä Prahassa että Liberecissä. Prahasta Jari Auvinen lähetettiin komennukselle Norjaan.

Neljän vuoden jakson aikana projekteja oli sekä Oslossa että Stavangerissa. Tämän jälkeen työt olisivat jatkuneet edelleen tsekkiläisessä firmassa, mutta viime keväänä Auvinen päätti vaihtaa norjalaiseen yritykseen. Työpaikkaa Stavangerista ei tarvinnut hakemalla hakea.

– Nykyinen työnantajani soitti, kun entiset, jo aiemmin firmaan siirtyneet työkaverit olivat suositelleet minua.

Työnantaja on öljy- ja kaasualan konsulttiyritys NPC. Yritys välittää insinöörejä eri yhtiöille, joita ovat muun muassa Aker, Axxon, NOV, Shell ja Statoil. NPC:llä on noin 350 työntekijän joukossa useita eri kansallisuuksia, mutta Auvinen on ainoa suomalainen.

– Työkieli on pääasiassa englanti, sillä monet asiakkaamme on muualta kuin Norjasta ja lisäksi työtiimissämme on useita eri kansallisuuksia edustettuna.

N

Kansalaisuuksien laaja kirjo

Konsulttifirman kautta Auvinen työskentelee määräaikaisena firmassa nimeltä National Oilwell Varco NOV. Kaikkiaan koko yhtiössä on yli 60 000 työntekijää 60 eri maassa. Norjassa työntekijöitä on 3 500.

– Olen tavannut muutamia muita suomalaisia, jotka työskentelevät NOV:lla.

Auvisen mukaan norjalaisten ja muualta tulleiden työkavereiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, sillä englannin kielen taito on erittäin hyvä kuten muillakin pohjoismaalaisilla. Esimiesten kanssa on helppo kommunikoida ja päästä yhteisymmärrykseen.

Auvinen työskentelee öljynporaukseen liittyvän automaation parissa. Samassa tiimissä on hänen ja norjalaisen lisäksi kaksi islantilaista, kaksi kiinalaista, intialainen, tsekki, kazakstanilainen ja portugalilainen. Hänen työkuvansa sisältää muun muassa logiikkaohjelmointia ja testaamista, teknisten dokumenttien kirjoittamista ja tarkastamista sekä standardisointia.

– Suomalaisiin työoloihin on vaikea verrata, sillä en ole ollut insinöörin töissä Suomessa, Auvinen toteaa.

Töitä on tarpeeksi tarjolla

Keski-Suomesta kotoisin olevan insinöörin mielestä Norjassa työskentelyssä parasta on hyvä työtilanne ja hyvä palkka.

Huonoa ovat korkea verotus ja Stavangerin sateinen ilmasto.

Kolmikymppinen Auvinen arvioi, että NOV:lla vakituisen työntekijän palkka on noin 5 500 euroa. Konsultin palkka on korkeampi eli noin 8 000 euroa, mutta työsopimus on määräaikainen.

– Itse työskentelen konsulttina ja nykyinen työsopimukseni ulottuu ensi syksyyn. Tosin projekteja on jo nyt minulle kaavailtu vuoteen 2017 asti, joten tuon määräaikaisen sopimuksen jatkon kanssa ei luulisi olevan ongelmia.

Työttömyysprosentti Stavangerissa on tällä hetkellä parin prosentin luokkaa.

12

Työpäivän pituus on samanmittainen kuin useilla Suomessa eli 37,5 tuntia viikossa. Ylitöistä ei makseta erillistä korvausta, vaan joka tunnista saa normaalin tuntipalkan.

Palkka riittää reilusti

Norja tunnetaan kalliina maana, mutta Jari Auvisella ei ole ollut ongelmia pärjätä palkallaan. Rahaa on jäänyt säästöön.

Vuokrat ovat korkeita; 50 neliön asunnon vuokra Stavangerin keskustassa on noin 1 600 euroa. Hinnat ruokakaupoissa ovat Suomea korkeampia.

– Huomattavasti Suomea kalliimpaa on käydä ulkona syömässä Stavangerissa. Esimerkiksi pizza maksaa noin 26 euroa ja tuoppi olutta 12.

Vapaa-ajallaan Auvinen kuntoilee; hän pelaa työkaverien

Norjassa on kova kilpa insinööreistä orjan insinööriliitto NITO:sta kerrotaan, että maassa on pulaa insinööreistä.

– Tarvittaisiin noin 10 000 insinööriä, ja tarve kasvaa, elinkeino- ja työelämäjohtaja Siri Røine sanoo.

Kipeimmin insinöörejä kaivataan öljy- ja kaasualalle. Røinen mukaan sinne myös saadaan insinöörejä helpommin, sillä palkat ovat kovemmat kuin ICT- tai julkisella sektorilla.

– Näilläkin sektoreilla on runsaasti avoimia insinööripaikkoja. Kilpailu on kovaa.

Suomesta ja muista Pohjoismaista Norjaan töihin tulevia insinöörejä arvostetaan.

– Pohjoismaissa insinöörikoulutuksen taso on korkea. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat suhteellisen samanlaiset. Asettumista helpottaa, että yleensä työkieli on englanti, Røine kertoo.

Monet maahan muuttaneista suomalaisista insinööreistä oppivat hänen mukaansa nopeasti norjaa, mikä on suuri etu.

– Kulttuurierot ovat pienet. Se auttaa työhön ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Siitä minulla ei ole tietoa, auttaako Norjassa työskentely insinööriuran rakentamisessa. Joka tapauksessa palkat ovat hyvät.

N

Hyvä kokemus työuralle

Norjan öljypääkaupungiksi kutsuttu Stavanger sijaitsee vuonon rannalla. Jari Auvisen mukaan museossa voi tutustua, millaista elämä voi olla öljylautalla keskellä merta.

kanssa viikoittain sählyä ja jalkapalloa. Stavangerissa on jo oma ystäväpiiri ja sieltä on kätevä matkustella.

Suomesta hän kaipaa perhettä, ystäviä sekä ruisleipää ja suomalaista kahvia.

– Tällä hetkellä ei ole sen suurempia suunnitelmia. Ainakin toistaiseksi ajattelin täällä työskennellä, mikäli sopimus ensi syksynä jatkuu, Auvinen pohtii.

– Jos Jyväskylän seudulta töitä löytyy, niin miksei takaisin Suomeen voisi joskus tulevaisuudessa palata. N

UIL:n järjestöjohtaja Mikko Wikstedt kertoo, että sekä Norja että Islanti haluavat pohjoismaista työvoimaa. Islannin on vaikeampi houkutella suomalaisia kuin Norjan.

– Islanti on tuulinen ja kaukana. Norjaan suomalaisia menee monille eri aloille. Se on rikas maa ja tarvitsee työvoimaa. Suhdannevaihtelut eivät kiusaa alaa siellä kuten Suomessa.

Täällä työttömyysuhan alla olevien insinöörien mahdollisuudet työllistyä Norjaan ovat Wikstedtin mielestä rajalliset.

– Meillä on työttömiä ICT-insinöörejä, mutta petrokemian alalla ei niinkään. Osaaminen ei välttämättä kohtaa. Norja tuskin pystyy työllistämään puolta meidän työttömiksi jääneistä tietotekniikkainsinööreistä, Wikstedt arvioi.

Hän uskoo silti, että Norjassa petrokemian insinöörien kysyntä poikii vapaita työpaikkoja muillekin insinööreille.

Työhön lähtö Norjaan on suhteellisen turvallista.

– Sehän on hyvää kokemusta uralle. Ei muuta kuin sinne ja villapaidan ostoon. N Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

13

Teksti: Birgitta Suorsa / UP Kuva: Lars-Peter Roos / Folio

Ruotsin palkkamalli koetuksella Ruotsissa insinöörien palkkakeskustelut käynnistyvät keväällä, kunhan ensin saadaan sopu yleiskorotuksesta. Keskustelumalli kangertelee, sillä joillakin aloilla työnantajapuoli on sanonut sopimukset irti kesken kauden.

uotsissa insinöörien palkkaneuvottelut aloitettiin tammikuussa. Sveriges Ingenjörer eli Ruotsin Insinöörit pitää näkymiä hankalina.

Pientä toiveikkuutta tuo insinöörien työllisyystilanteen koheneminen. Joulukuussa 0,8 prosenttia insinööreistä sai työttömyyskorvausta ja 0,4 prosenttia oli aktiivisella työllisyystuella. Jäseniä Ruotsin Insinööreissä on 132 000.

Levottomuutta herättää se, että työnantajapuoli on ryhtynyt yksipuolisesti sanomaan työehtosopimuksia irti kesken kauden. Ensin näin teki SAS, sitten kuntasektori.

– Tämä on uhka koko ruotsalaiselle työmarkkinamallille, toteaa Ruotsin akateemisten keskusjärjestön Sacon puheenjohtaja Göran Arrius blogissaan.

SAS:n kanssa syntyi lopulta sopimus.

Sen sijaan kuntatyönantaja iski pöytään oman sopimusmallinsa ja ilmoitti, ettei tästä neuvotella. Debatti jatkuu, sillä Sacon mukaan myöten ei anneta.

R

Teollisuus aloittaa, muut seuraavat

Tähän saakka työehtoneuvottelujen juoksutusjärjestys on Ruotsissa ollut vakio. Palkkakierroksen aloittavat teollisuuden vientiliitot. Muut tulevat perässä.

Vaikka muilla liitoilla olisi nimet paperissa jo aikaisemmin, ulostulo kuuluu vientiteollisuudelle.

14

Sopimus lupaa palkankorotuksen vain yleisellä tasolla. Jokaisen etu ja velvollisuus on neuvotella palkastaan palkkakeskustelussa. Tähän luottamusmiehet antavat valmennusta ja tukea.

Esimiehen kanssa käydään läpi työnkuva, työssä kehittyminen, tavoitteet ja aiempien tavoitteiden toteutuminen.

Tämän tuloksena sovitaan korotuksesta ja sitä seuraavan korotuksen ajankohdasta.

Yleinen palkkakehitys mittarina

Palkkamallissa on useampi perälauta.

Ensinnäkin työpaikan luottamusmies valvoo, että palkkakehitys toimii. Työntekijä voi valittaa palkkakeskustelusta ja pyytää siihen liitolta apua. Silloin liiton edustaja osallistuu palkkakeskusteluun.

Saco ja sen jäsenliitot seuraavat eri ammattien palkkakehitystä. Tästä rakentuu toinen perälauta. Mikäli toimihenkilö ei saa korotusta tai se on hyvin matala, liitto voi puuttua asiaan.

Ammattiliitto määrittelee, mikä on matalin palkkataso. Ammatin lisäksi otetaan huomioon toimiala, tutkintovuosi, henkilön ikä ja kokemus. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma, kuinka toimihenkilö saa palkankorotuksen seuraavana vuonna.

Kolmaskin perälauta rakentuu yleiselle palkkakehitykselle. Jos palkka ei

nouse viimeistään kolmen vuoden kuluessa yhtä paljon kuin alalla keskimäärin, palkkaa korjataan tarkistuspäivästä lähtien.

Kolme neljästä akateemisen koulutuksen saaneista kävi vuonna 2010 palkkakeskustelut.

Viime syyskuussa ylemmän korkeakoulututkinnon tehneiden, 1960-luvulla syntyneiden insinöörien mediaani- eli keskipalkka oli yksityisellä sektorilla 5 640–6 210 euroa kuukaudessa, syntymävuodesta riippuen.

Kriisikeinoja vakinaistetaan Saksassa?

Saksassa ollaan vakinaistamassa väliai-

Ruotsalaisilla insinööreillä riittää töitä, mutta kevään palkkaneuvotteluista odotetaan vaikeita.

kaisiksi tarkoitettuja työelämän joustoja.

Finanssikriisistä selviämiseksi sovittiin, että työnantaja voi yksipuolisesti vähentää työtunteja tai laittaa työntekijät palkattomalle lomalle. Myös palkkojen jäädytyksestä on voitu sopia työpaikkatai yrityskohtaisesti.

Keinoihin kuuluu, että työttömät joutuvat ottamaan vastaan töitä alipalkalla, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät jopa euron tuntitaksalla.

Saksan ay-liikkeessä ei pidetä kriisikeinojen vakinaistamisesta. Pitkän pohdinnan jälkeen Saksan mallia on päätetty punnita uudelleen. Malli on jakanut työntekijät kahteen luokkaan, hyvin toi-

meentuleviin vientialalla työskenteleviin ja muihin.

Tilanteen korjaamiseksi ay-liike tavoittelee lakia 8,5 euron minimituntipalkasta.

Pientä valoa tuo se, että viime sopimuskierroksella metallialan palkkoja saatiin korotettua 3,4 prosenttia. Se oli ensimmäinen korotus lukuisten leik kausten jälkeen.

Tanskan työllistymisihme hiipuu

Tanskassa työntekijöiden irtisanominen on tehty helpoksi. Järjestelmä on rakennettu niin, että uusi työpaikka löytyy helposti, tarvittaessa tukien avulla. Ideaan

kuuluu, että työtä pitää ottaa vastaan alalta miltä hyvänsä ja muualtakin kuin kotiseudulta.

Alkuun malli toimi loistavasti, mutta finanssikriisi sekoitti kuviot. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi.

Etenkin nuorten korkeasti koulutettujen työllistyminen alkoi yskiä. Työpaikkaa ei ole löytynyt enää omalta alalta, ei edes omalta koulutustasolta. Kun suorittavan portaan tehtäviin on tarjolla ammattikoulun käyneitä työttömiä, korkeasti koulutettujen työllistymisaika on pidentynyt huomattavasti. N

15

Teksti: Anna Berghäll, SASK Kuvat: SASK

SASKilla kehitysyhteistyöhankkeita Latinalaisessa Amerikassa cuadorilainen insinööri Patricio Sambonino on juuri aloittanut työt SASKin uutena Latinalaisen Amerikan hankevastaavana. SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kuudes aluekonttori perustetaan Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon.

Satsaus Latinalaiseen Amerikkaan on mielenkiintoinen tilanteessa, jossa monet länsimaat vähentävät läsnäoloaan mantereella. Euroopan maista muun muassa oman taloutensa kanssa kamppaileva Espanja vähentää kehitysyhteistyötään entisissä siirtomaissaan. Sambonino ei ihmettele, miksi.

E

16

– Jotkut Latinalaisen Amerikan maat eivät oikeasti enää tarvitse rahaa, Sambonino sanoo. Mutta ei ole oikein puhua rikkaista eteläamerikkalaisista maista, täsmällisempää olisi puhua vahvemmista ja heikommista maista.

Samboninon mukaan Latinalainen Amerikka ei ole rikas vaan ponnistelee kohti itsenäisyyttä. Lahjoittaja-vastaanottaja -vastakkainasettelu on päättynyt ja suhteissa alkaa uusi aika.

Joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden ammattiliitot ovat jo niin hyvässä tilanteessa, että ne voivat itse tehdä kehitysyhteistyötä. Esimerkiksi Brasilia

Patricio Sambonino.

on tällainen maa, vaikka tulonjako on erittäin epätasa-arvoista ja miljoonat ihmiset elävät yhä äärimmäisessä köyhyydessä. Näiden ihmisten ahdinkoa suomalaisten liittojen hankkeilla pyritään lievittämään.

SASKin ja sitä kautta suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyön kanssa Sambonino on ollut tekemisissä jo kymmenisen vuotta, koska hän on työskennellyt SASKin hollantilaisen sisarjärjestön FNV Mondiaalin palveluksessa Ecuadorissa.

– Olen aina pitänyt SASKin toiminnassa siitä, että järjestö ei ole hierarkkinen. Sellaisessa järjestössä minun olisi hyvin vaikea työskennellä. Saskilaisilla on avoin mieli ja eteenpäin menemisen meininki, Sambonino sanoo.

Köyhyys poistuu työllä SASK perustettiin vuonna 1986 tukemaan kehitysmaiden ay-liikettä koulutuksen, lainopillisen avun ja tiedotuksen sekä tutkimuksen keinoin. SASK toteuttaa hankkeita yhdessä suomalaisten liittojen, paikallisten kumppanien sekä molempien tahojen kansainvälisten kattojärjestöjen kanssa. Tällä hetkellä SASKilla on noin 70 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

SASKilla on toimisto Helsingissä ja aluekonttorit Panamassa, Mosambikissa, Ghanassa, Filippiineillä ja Nepalissa. Niissä työskentelevät aluekoordinaattorit on palkattu kyseisistä maista.

Työolojen parantaminen kohti Kansainvälisen työjärjestö ILO:n standardeja on tärkeää kansainväliselle ay-liikkeelle. On myös suomalaisen työntekijän etu, ettei yritysten kilpailuetu perustuisi halvimman työntekijän löytämiseen kaikkia oikeuksia ja lakeja polkemalla.

UIL jäsenenä vuodesta 2006

UIL:llä on kehitysyhteistyöhankkeita Intiassa, Kiinassa ja Meksikossa. Pääasiassa ne ovat yhteistyöhankkeita muiden teollisuusliittojen kuten Metalliliiton ja Pron kanssa. Kohteiden valinnassa on selvät kriteerit. Ne ovat lähellä UIL:n jäseniä; tuetaan metalli-, kemia- ja metsäteollisuuden piirissä toimivia ammattiliittoja.

Puheenjohtaja Pertti Porokari perusteli liiton mukanaoloa hankkeissa SASKin Työmaana maailma -lehdessä viime vuoden lopulla: – Olimme jo mukana kaikissa alamme eurooppalaisissa ammattisihteeristöissä sekä vastaavissa maailmanjärjestöissä. Liittyminen SASKiin oli luonteva jatko edunvalvonnallemme. Kyse on lopulta siitä, pysyvätkö työpaikat täällä vai siirtyvätkö ne muualle, Porokari sanoi. N

UIL:n kehitysyhteistyöhankkeet Intiassa hankkeen tavoite on edistää palkkakehitystä ja parantaa työntekijöiden olosuhteita erityistalousalueella. Hankkeessa järjestetään koulutusta Nokian työntekijöille ja liittojen aktiiveille.

Kiinassa siirtotyöläisten valmennusohjelman tavoitteena on saavuttaa paremmat työolot ja saada aikaan tietoisuuden nousua siirtotyöläisten asioista.

Toisessa hankkeessa Kiinassa tavoitteena on tietoisuuden lisääminen ay-oikeuksista sekä neuvotteluyhteyden synnyttäminen siirtotyöläisten edustajien ja työnantajan välille.

Meksikossa yritetään muun muassa nostaa nuorten järjestäytymisastetta.

Hankkeissa ovat SASKin kanssa mukana myös Ammattiliitto Pro sekä Metallityöväen liitto. Lisäksi hankekumppaneita ovat kansainväliset ammattijärjestöt IMF sekä Kiinassa Labour Education and Service Network LESN ja China Labour Bulletin.

17

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen

Päättösopimukset ovat tulleet julkisuuteen Nokian ja Accenturen irtisanomispakettien vanavedessä myös pienemmät yritykset ovat innostuneet tarjoamaan päättösopimuksia. äättösopimukset eivät suinkaan ole uusi asia suomalaisessa yrityskulttuurissa. Osa yrityksistä on tarjonnut paketteja vuosia julkisuudelta piilossa.

UIL:n edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen arvelee, että edelleen vain osa paketeista on liiton tiedossa.

– Jos jonkun yrityksen työntekijä ottaa yhteyttä päättösopimuksesta, käy ilmi että usein siellä tarjotaan muillekin paketteja, hän sanoo.

Yritykset koettavat vaalia mainettaan välttämällä yt-neuvotteluja tai irtisanomisia.

Malinen painottaa, että pakettiin on tutustuttava huolella, jos työnantaja tarjoaa sitä. Tarkistettavia seikkoja ovat muun muassa irtisanomisaika, korvausosuus sekä työttömyysturvaan liittyvät asiat.

P

Karenssi omasta irtisanoutumisesta

Päättösopimuksissa ehtona on oma irtisanoutuminen. Kun itse irtisanoutuu, työttömyyskassa asettaa kolmen kuukauden karenssin ennen työttömyyspäivärahan maksun alkamista.

– Parin, kolmen kuukauden paketti ei ole hyvä tarjous, ellei ole uutta työpaikkaa valmiina, Malinen korostaa.

Hänen mukaansa reilu paketti voisi olla sellainen, jossa saa vähintään puolen vuoden lisäkorvauksen irtisanomisajan palkan lisäksi. Lisäkorvaus voi eurojen sijaan olla myös koulutustuki tai ylimääräinen eläkevakuutus.

UIL:n työsuhdeneuvonnassa on tullut vastaan tapauksia, joissa paketin ottajan työsuhde päättyy heti ja työnantaja antaa esimerkiksi 10 kuukauden korvauksen.

Korvaus ei kuitenkaan ole palkkaa, siitä ei kerry eläkettä eikä käytössä ole enää esimerkiksi työterveyshoitoa.

18

Luottamusmiehet auttavat

Allekirjoittamisen jälkeen päättösopisopimukset ovat salaisia. Jos joku asia sopiopimusehdotuksessa askarruttaa, kannatnatt taa kysyä neuvoja luottamusmieheltä eltä tai liitosta. Luottamusmiehen voi ottaa myös neuvotteluihin mukaan aan ennen allekirjoitusta.

– Osa ihmisistä ei halua puhua uhua luottamusmiehelle, koska he kokevat kevat tilanteen hämmentävänä; miksi minulle tarjotaan pakettia, Malinen kertoo. too.

– Luottamusmieheen pitää pystyä luottamaan, jotta tämä voi auttaaa ja olla neuvotteluissa mukana. ilanteen Vaikka liitosta saa apua oman tilanteen pohtimiseen, päättösopimuksen allekirjoitlekirjoittaminen on jokaisen oma päätös. ästi suoEdunvalvontapäällikkö ei herkästi sittele paketin ottamista, jos tiedossa ssa ei ole uutta työpaikkaa kohtuullisessaa ajassa.

Työttömänä työnhakijana on vaikeampi ikeampi hakea uutta työtä. istuttaa, Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ättösopiettä jossakin elämäntilanteessa päättösopin lähteä mus antaa oivan mahdollisuuden opiskelemaan tai vaihtaa alaa.

Paketit ovat vapaaehtoisia

Päättösopimuksesta voi kieltäytyä. tyä. Jos työnantaja vihjaa, että esimerkiksi ksi oma osaaminen ei ole ajan tasalla, kannattaa annattaa yhdessä keskustella ja vaatia esimerkiksi merkiksi lisäkoulutusta.

Luottamusmiesten pitää tunnustella nustella omispatyöpaikoillaan, käydäänkö irtisanomispaketeista keskusteluja perusteetta.

– Päättösopimukset eivät saa olla tapa kiertää yt-neuvotteluja, Malinen muistuttaa. N

Jouko Malisen mukaan päättösopimuksen tekijän pitää ymmärtää tekemänsä sopimuksen sisältö ja sen vaikutukset.

Työsuhteen voi päättää sopimalla Yritysten tarjoamat irtisanomispaketit ovat yleistyneet. Paketti voi olla nimeltään irtisanomissopimus, tukipaketti tai työsuhteen päättämis- tai päättösopimus. äättö äättösopimukset ovat työnantajalle kivuttomampi tapa vähentää työvoimaa kuin irtisanomiset. Sopimuksia tekevähen mällä työnantaja myös välttyy monelta velvoitteelta, jotka irtisanomisesta irtisanomis seuraavat.

Irtisanomissopimuksessa Irtisano työntekijä luopuu hänelle muutoin kuulu kuuluvista oikeuksista, kuten irtisanomisperusteen riitauttamisesta, takaisinottovelvoitteesta sekä uudelleensijoittamist ja muun työntarjoamisvelvoitteesta.

Uudelleensijoittamis- ja muun työntarjoamisvelvoitteella työn tarkoitetaan irtisanomisaikavoimass na voimassaolevaa työnantajan velvoitetta selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa yrityksessä muihin tehtäviin.

Päättösopimuksessa Päättös työnantaja yleensä edellyttää, että henkilö irtisan irtisanoutuu itse. Vaikka taustalla olisi irtisanominen tai sopimuksessa sopimukse olisi todettu, että henkilö on irtisanottu, työvoimaviran maviranomainen katsoo aina henkilön itse vaikuttaneen työsuhteensa suhtee päättymiseen. Tällöin työttömyysturvaan määrätään 90 päivän karenssi. Karenssi lasketaan työsuhteen pää päättymisestä.

Karenssi- ja jaksotusajalta ei saa työttömy myyspäivärahaa.

P

Ylityökorvaukset jäävät maksamatta Ylity

Irtisanomisperustetta ei voida sopimuksen tekemisen jälIrtisa r keen riitauttaa, jos on sovittu, ettei kummallakaan ole sopimuksen mukse tekemisen jälkeen muita vaatimuksia. Esimerkiksi kertyneitä ja maksamatta jääneitä ylityö- ja matka-ajan korkertyn vauksia ei voi vaatia maksuun. vauks Työsuhteen Ty päättämissopimuksen seurauksena henkilö ei ole oikeutettu muutosturvaan eikä pitkän työuran perusteella m maksettavaan ansiopäivärahan korotusosaan. Näihin etuuksiin on oikeutettu vain, jos työsuhteen päättymissyyksi t katsotaan tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste.

Yleensä työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä työsuhteen kertakorvauksen, kertakorva jonka määrä riippuu työsuhteen kestosta. Kertakorvaus jjaksotetaan työttömyysturvassa työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. perust Veroja vaa vaan ei eläkettä

Kertakorva ei kerrytä eläkettä, mutta se on verotettavaa ansioKertakorvaus tuloa. Sopimuksen Sopi vaikutukset verotukseen sekä eläkkeisiin kannattaa tark tarkistaa verotoimistosta ja omasta eläkeyhtiöstä. Kertaaiheuttaa koko vuoden ansiotuloihin huomattavan korokorvaus aih tuksen ja ssiten veroasteen nousun.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota sopimusta tai paketTyönan ja sen sisältö ovat viime kädessä työnantajan tia, vaan sopimus so määriteltävissä. Jos sopimuksia on tarjolla usealle henkilölle määriteltäv samanaikaisesti, sopimusten sisältö on yleensä lyöty lukkoon samanaika ennen kuin niitä tarjotaan työntekijöille. N Teksti: UIL la lakimiehet

19

Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö

Ilmeet olivat iloisia ennen myyntikilpailua.

Myynti-insinöörin koulutuksella kysyntää Turun ammattikorkeakoulussa on tajuttu selvä markkinarako uudenlaiselle insinöörikoulutukselle. Tuotantotalouden koulutusohjelma on rakennettu moduulipohjaiseksi ja opiskelija voi valita 30 opintopisteen laajuisista moduuleista myynnin, tuotannon tai ostot. urun ammattikorkeakoulun tuotantotalouden koulutusohjelman opintoihin kuuluvassa myyntimoduulissa insinööriopiskelijat perehtyvät kansainväliseen myyntityöhön ja vuorovaikutuksen saloihin.

– Myyntitaidoille on kysyntää seudun kansainvälistyvissä yrityksissä, myyntityön opettaja Pentti Korpela toteaa.

Alueen kasvavien yritysten johdossa työskentelee runsaasti ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä. Heiltä on tullut viestiä siitä, että uudenlaiset kyvyt ovat tarpeen.

– Nyt on kysyntää insinööreille, jotka hallitsevat kansainväliset areenat ja

T

20

vuorovaikutustaidot, Korpela kertoo.

Onnistunut ura insinöörinä edellyttää yhä enemmän hyviä vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä myynnin tärkeydestä. Jos nämä hallitsee, tarjolla on mielenkiintoisia työtehtäviä myynnin parissa aina johtotasoa myöten.

Korpelan mukaan myyntikoulutuksella on juuri nyt suuri kysyntä Euroopassa. Syksyisin järjestettävästä myyntikurssista ”International Semester on Industrial Sales” on tullut huippusuosittu kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa.

– Eurooppalaiset korkeakoulut, varsinkin Saksassa, ovat hyvin tietokeskeisiä keskittyen tutkimus- ja kehitysprojektei-

hin. Myyntiä ei siellä juuri opeteta, Korpela sanoo.

Myyntikilpailu osana opiskelua

Turun ammattikorkeakoulussa on järjestetty jo kolmena vuonna insinööriopiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen myyntikilpailu. Kilpailussa testataan opiskelijoiden myyntitaitoja muun muassa roolipelien avulla.

Viime syksynä järjestettyyn kolmanteen myyntikilpailuun osallistui 27 tekniikan ja liiketalouden opiskelijaa viidestä eurooppalaisesta korkeakoulusta. Pääosa heistä opiskeli Turussa viime syksyn ajan myyntitaitoja ja myynnin johtamisen käytäntöjä.

Mikko Rantanen tuli toiseksi kansainvälisessä myyntikilpailussa.

Insinööriopintojen ohessa hän toimii yrittäjänä ja pyörittää omaa konsulttipajaa.

Myynnin moduuli koostuu neljästä eri opintojaksosta; teollisuuden myyntitaidot ja prosessit, myynnin johtaminen, myyntityöpajat ja kansainvälinen myynti ja kulttuuri.

Suomalaiset menestyivät hyvin

Turkulaiset Mikko Rantanen ja Tino Uvanto ylsivät viime syksyn kilpailussa toiselle ja kolmannelle sijalle. Sekä Rantasen että Uvannon mielestä menestyneet myyjät ymmärtävät sitä liikealaa, jossa heidän asiakkaansa toimivat ja puhuvat samaa kieltä asiakkaan kanssa.

Heidän mielestään myynnin kokemuksesta on erityistä etua työmarkkinoilla osana insinööritutkintoa. Työpaikkoja on Turun seudulla ja työmahdollisuudet maailmalla lisääntyvät kaiken aikaa. Niitä on tarjolla niin Aasiassa, Euroopassa kuin Amerikoissakin.

Mikko Rantasen mielestä hyvä myynti-insinööri syntyy koulutuksen, harjoittelun ja tekemisen seurauksena.

– Myyntikilpailussa sai todellisen kuvan käytännöstä. Se auttoi esiintymisjännityk-

Tino Uvanto (vas.) ja Mikko Rantanen ovat lähdössä tositoimiin eli myyntitapahtumaan.

seen ja paransi myynti- ja esiintymistaitoja huomattavasti.

Rantasen asiakkaana oli ruotsalainen Globe Hotel Group, jolle hän myi suomalaisen yrityksen huonekaluja.

Tino Uvannon mielestä oli hyvä mittauttaa omat myyntitaidot kansainvälisillä kilpakumppaneilla ja -tuomareilla.

Hänen mielestään yritysten välisessä kaupassa luottamuksen rakentaminen on todella tärkeää. Myyjän täytyy olla ammattitaidoiltaan ja persoonaltaan sopiva. Tuotantotalouden koulutuslinjas-

sa insinööritekniikan ja myymistaidon yhdistäminen on hyödyllistä.

– Myyjän täytyy olla järkevä keskustelukumppani, jotta teknologiateollisuudessa asiakas saadaan vakuutettua omasta tuotteesta. Hinnan lisäksi on hallittava myös tekniikka ja toimintaperiaatteet, Uvanto sanoo.

Uvanto on toiveikas työpaikan löytymisen suhteen. Jokainen vientiyritys Suomessa ja ulkomailla tarvitsee ammattitaitoista henkilöstöä myyntiinsä taloustilanteesta huolimatta. N 21

kolumni

Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen

Työelämä puhuttaa Euroopan parlamenttia

V

iime vuoden aikana Euroopan parlamentissa on ollut käsillä useita työelämään liittyviä lainsäädäntöpaketteja. Näistä keskeisimmät ovat ammattipätevyysdirektiivi sekä lähetettyjen työntekijöiden asemaa koskeva direktiivi. Nämä ovat tietysti suoraan työelämään ja sen ehtoihin liittyviä säätelyprosesseja, mutta myös monet muut liippaavat läheltä työelämän peruskysymyksiä.

Odottamassa on vielä varsinainen virtahepo kokoushuoneessa, eli työaikadirektiivin uudistaminen, joka ei ole juuri liikahtanut eteenpäin pieneen aikaan.

Ammattipätevyysdirektiivi oli juuri äänestyksessä varapuheenjohtamassani sisämarkkina- ja kuluttajanoikeusvaliokunnassa. Ammattipätevyyksien tunnustamista yleisellä tasolla sekä täsmällisemmin ammattikohtaisesti käsittelevä direktiivi on ollut varsin työllistävä prosessi.

Lopputulos valiokuntakäsittelyssä on kuitenkin tyydyttävä. Valiokunta suhtautui varsin kriittisesti tiettyihin avainkohtiin, kuten ammattipätevyyden osittaiseen tunnustamiseen, joka on varsin ongelmallinen etenkin terveyssektorilla.

Unionin rajojen sisällä EU:lla on haasteenaan ennen kaikkea siirtotyöläisten asema. Niin vanhoista jäsenmaista kuin kolmansista maista tulevat työntekijät ovat valmiita tekemään työtä huonolla palkalla, ilman minkäänlaista työsopimusta tai oikeuksia.

EU-alueelle ovat muodostuneet pimeät markkinat, jotka ovat ulottuneet myös Suomeen etenkin rakennusalalle. Unionin ulkopuolista työvoimaa tar-

22

vitaan, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuva työvoimapula pystytään paikkaamaan. Euroopan rajojen avaaminen työvoimalle vaatii kuitenkin samalla kunnollisten työehtojen määrittelyn siirtotyöläisille.

Työaikadirektiivin käsittelyssä on puolestaan nähtävissä myös hyvää sikäli, että nyt eurooppalaisella tasolla on keskusteluja käyty työmarkkinaosapuolten kesken. Tämä ei ole itsestäänselvyys EU-tasolla, joten toivottavaa on, että tästä jää myönteisiä kokemuksia käyttöön tuleviin työelämän keskusteluihin. Koska meillä Suomella asiassa on pitkät perinteet, voisimme olla aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä.

Myös julkisten hankintojen uudistamisella on vahva linkkinsä työ- ja elinkeinoelämään. Hankinnoissa liikkuu myös valtavat määrät yhteistä rahaa – noin viidennes koko EU:n bruttokansantuotteen arvosta.

Yksi keskeisimpiä huolenaiheita julkisten hankintojen uudistamisessa onkin palvelu- ja hankintamarkkinoiden elinvoimaisena pysyminen – ja jopa vahvistaminen. Hankintojen keskittyessä ja kertahankintojen volyymin kasvaessa pienempien yritysten mahdollisuudet pärjätä hankintamarkkinoilla huononevat.

Tämä on äärimmäisen huono suuntaus.

Pk-sektorin toimintakyvyn turvaaminen on yksi keskeisimpiä tehtäviämme eurokriisistä ulospääsyssä.

Meillä on nyt jo, ikävä kyllä, esimerkkejä, joissa isot toimijat voittavat hintapainotteiset kilpailutukset ja sen seurauksena ostavat pienemmät toimijat markkinoilta pois. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista, ei yrittäjien eikä työntekijöiden.

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Emil Helotie

Koulutuksen langat yksiin käsiin Uuden Insinööriliiton jäsenten on mahdollista hakeutua liiton kautta työelämä-, järjestö- tai ammatillisen osaamisen kehittämiseen tähtäävään koulutukseen.

ahdollisuudet laajempaan koulutustarjontaan paranevat, koska Jani Huhtamella aloitti koulutusasiamiehenä vuoden vaihteessa. Toimenkuva on uusi UIL:ssa, mutta liitto itsessään on Huhtamellalle tuttu, sillä hän siirtyi uuteen tehtävään neuvotteluyksikön asiamiehen tehtävästä.

Liiton eri yksiköt tarjoavat koulutusta jäsenille. Se kootaan virtuaalisesti yhden sateenvarjon alle, jotta koulutusasiamies tietää, mitä kaikkea koulutusta on tarjolla. Hän rakentaa ensi vuodelle koulutuskalenteria.

Kun koulutussalkun sisältö on tiedossa syksyllä, jäsenjärjestöt voivat tilata valmiita koulutuksia omille jäsenilleen.

Huhtamella korostaa, että aina voi esittää toiveita, sillä kokonaisuudet eivät poista räätälöityjä kursseja.

M

Yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa

Osa koulutuksista on ilmaisia. Kun kouluttajat ja koulutusmateriaalit ovat UIL:n omia, kurssilaisille ei tule näistä kustannuksia. Jäsenjärjestöt vastaavat kurssien pitopaikoista ja tarjoiluista; toisinaan ne keräväät maksun omista kustannuksistaan.

Liiton jäsenistölle tarjoamaa koulutusta on esimerkiksi henkilökohtaista edunvalvontaa tukevat kurssit kuten työelämän pelisääntökurssit.

– Kursseista on hyötyä arkipäivässä, riippumatta siitä, missä ammatissa toimii, Huhtamella sanoo.

Kaikille hyödyllisiä kursseja ovat myös esiintymis- ja vuorovaikutustaitosekä viestintäkurssit.

Alueasiamiehet kouluttavat omilla

Koulutusasiamies Jani Huhtamella toivoo, että UILyhteisön jäsenet kertovat hänelle koulutustoiveista.

alueillaan niin työelämässä jo olevia kuin insinööriopiskelijoita.

Erilaisiin täsmätilanteisiin auttavaa koulutusta ovat esimerkiksi työnhakukurssit, joita vetävät urahallinnan väki, Anu Kaasalainen ja Seija Utriainen.

vastavalmistuneita liiton aktiiveiksi ja luottamusmiehiksi, Huhtamella toteaa.

Hän pitää tavoitteena, että ensi vuonna erilaisissa liiton järjestämissä koulutuksissa käy vähintään tuhat henkilöä.

Järkevät ehdot jäsenten kannalta

Juridiikkaa järjestökoulutuksessa

Isona järjestönä UIL:lla on satoja aktiiveja eri päätöksentekoelimissä. Iso osa koulutuspakettia on järjestöaktiivien kouluttaminen vastuu- ja päätöksentekoasioissa.

Huhtamellan mukaan on selvitettävä, millä rytmillä näitä koulutuksia on järkevää järjestää. Järjestökoulutusta organisoidaan piireittäin.

Nuorjäsenten kouluttamista kehitetään edelleen ja nuorjäsenille suunnattujen kurssien tarjontaa lisätään. Tarkoituksena on tuottaa jatkokurssi opiskelijoina yhteystoiminnan kurssit käyneille.

– Näin voimme kannustaa nuoria

Jatkossa UIL tarjoaa jäsenetuna alennusta ammatillisen osaamisen kehittämistä tukevista kursseista, joita järjestetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi teknisen osaamisen parantamis- tai esimies- ja johtajakoulutus.

– Meillä on hyvät edellytykset neuvotella alennuksista, sillä meillä on niin paljon jäseniä, Huhtamella huomauttaa.

Hän kertoo, että alustavien yhteydenottojen perusteella alennukset voivat olla 30 prosentin luokkaa. Kun puhutaan toistakymmentä tuhatta euroa maksavista kursseista, jäsenalennus on tuntuva. N 23

Teksti: Antti Kauhanen, tutkimuspäällikkö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Piirros: Markku Haapaniemi

Tulospalkkauksen muuttuvat piirteet Tulospalkkaus on yleistynyt merkittävästi suomalaisilla työmarkkinoilla viimeisen 15 vuoden aikana. Tulospalkkausjärjestelmien piirteistä, niiden muutoksista ja järjestelmien vaikutuksista on kuitenkin olemassa verrattain vähän tutkimukseen pohjautuvaa tietoa.

ulospalkkausjärjestelmien toimivuuden kannalta suorituksen arviointiin käytettävät mittarit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toimenkuvaan huonosti sopivista mittareista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ylempien toimihenkilöiden tulospalkkausjärjestelmissä käytetään keskimäärin viittä erilaista suoritusmittaria.

Yleisimmät mittarit ovat voitollisuus, kustannussäästöt, tuottavuus, laatu ja kehitystavoite. Myös mittaustasoja on useita, keskimäärin 3,5. Tavallisesti suoritusta mitataan yritystasolla, yksilötasolla ja jollakin näiden välissä olevalla tasolla, kuten tiimitasolla.

Koska sekä suoritusmittareita että mittaustasoja on useita, suorituksen arviointi on hyvin monimutkaista. Tutkimuskirjallisuuden mukaan tälle on kuitenkin hyvät perusteet. Ylemmän toimi-

T

24

henkilön toimenkuva on tyypillisesti monipuolinen – tehtäviä on useita ja päätöksentekomahdollisuudet ovat verrattain laajat. Siksi myös toimenkuvaan sopivat suoritusmittarit ovat monipuolisia, eli ne sisältävät useita mittareita ja mittaustasoja.

Maksetut tulospalkkiot ovat keskimäärin noin kahdeksan prosenttia säännöllisen työajan ansioista ja palkkiot maksetaan kerran vuodessa.

aikana keskimäärin jopa kolmannes mittareista vaihtuu.

Tutkimuksissa ei ole löytynyt hyvää vastausta, miksi yritykset vaihtavat mittareita. Se ainakin tiedetään, että muutokset eivät selity yrityskoolla, toimialalla tai henkilöstörakenteella.

Edes kokemukset järjestelmän toimivuudesta eivät näytä vaikuttavan asiaan, sillä järjestelmäänsä tyytyväiset ja tyytymättömät yritykset muuttavat mittareita yhtä usein.

Tulospalkkausjärjestelmät muuttuvat

Palkkausjärjestelmätiedusteluaineistojen avulla on mahdollista seurata tulospalkkausjärjestelmien muuttumista yli ajan.

Havaitaan, että suoritusmittareiden ja mittaustasojen lukumäärä pysyy yrityksissä usein samana, mutta yritykset kuitenkin vaihtavat mittareita ja mittaustasoja. Aineistojen mukaan kolmen vuoden

Onko järjestelmän valinnalla väliä?

Tulokset osoittavat, että yritykset käyttävät erilaisia tulospalkkausjärjestelmiä ja muuttavat niitä yli ajan. Herää kysymys, ovatko tietynlaiset järjestelmät parempia kuin toiset?

Tuottavuusvaikutusten arviointi antaa tärkeää tietoa. Sekä suomalaiset että

Kirjoituksessa esitellään Suomen yrityssektoria koskevia tuloksia.

Tarkastelu painottuu ylempiin toimihenkilöihin. Tulokset perustuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen analyyseihin, joissa aineistoina on käytetty Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n palkkausjärjestelmätiedustelua.

Kyseinen tiedustelu toteutetaan kolmen vuoden välein. Se sisältää yksityiskohtaista tietoa tu-

lospalkkausjärjestelmien piirteistä: Millaisia suoritusmittareita on käytetty, millä tasolla suoritusta on mitattu jakuinka suuret palkkiot ovat olleet?

Tiedusteluun on vastannut yli 1 000 yritystä. Henkilöstömäärällä mitattuna nämä vastaajayritykset kattavat noin kaksi kolmannesta EK:n tiedustelun piirissä olevista yrityksistä.

kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tulospalkkauksen ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys.

Tutkimuksen haasteena on se, että tämä tilastollinen yhteys ei välttämättä kerro asioiden välisestä vaikutussuhteesta. Yritykset saattavat valikoitua ensinnäkin tulospalkkauksen käyttäjiksi ja toiseksi erilaisiin tulospalkkausjärjestelmiin.

Ehkäpä esimerkiksi korkean tuottavuuden yritykset valitsevat tietynlaisia järjestelmiä tai yllättävät muutokset tuottavuudessa tai kannattavuudessa vaikuttavat järjestelmien valintaan. Nämä molemmat syyt johtavat siihen, että syyseuraussuhde kulkee ”väärin päin”, eli tuottavuudesta tulospalkkausjärjestelmän valintaan.

Näitä hankaluuksia voidaan kuitenkin huomioida analyysissä ja tällä perusteella haarukoida vaikutuksen suuruutta.

Tulokset osoittavat, että tulospalkkausjärjestelmän käyttö nostaa tuottavuutta noin 9–12 prosenttia. Järjestelmän piirteillä ei vaikuta juurikaan olevan merkitystä: erilaisten järjestelmien tuottavuusvaikutukset ovat suurin piirtein samanlaisia.

Laajemmat tulospalkkausjärjestelmät, joissa on suurempi osa henkilöstöstä mukana, näyttäisivät olevan tuottavuusvaikutuksiltaan parempia.

Viimeaikainen tutkimus on lisännyt tietämystämme suomalaisten tulospalkkausjärjestelmien piirteistä sekä niiden muutoksista ja vaikutuksista. Moniin tärkeisiin kysymyksiin kaivataan edelleen vastauksia. Niitä ovat esimerkiksi suoritusmittareiden muuttamisen syyt ja erilaisten tulospalkkausjärjestelmien tuottavuusvaikutusten samankaltaisuuden taustatekijät. N 25

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Bridge-ohjelman tarkoituksena on tukea Nokialta lähtevien työllistymistä, yrittäjyyttä ja kouluttautumista, Jukka Juva kertoo.

Bridge toi toivoa Salon nokialaisille Salon Nokia on uudelleen- ja jatkokouluttanut Bridge-ohjelmallaan yli 800 työntekijäänsä kahden viime vuoden aikana. Lähtökohtana on pidetty työllistymisen helpottamista.

oulutuksen sekä muun tarjolla olleen palvelun ja yrityskurssien avulla noin 60 prosenttia kartoitetuista on löytänyt itselleen seuraavan askeleen. He ovat työllistyneet, lähteneet opiskelemaan, ryhtyneet yrittäjäksi tai valinneet oman polun; eläkeputkeen menon tai sapattivapaan. Yrittäjäksi on uskaltautunut runsas 60 nokialaista, – Kun tieto Nokian strategiamuutoksesta saatiin vuoden 2011 helmikuussa, se oli iso järkytys paitsi kaikille työntekijöille niin koko seutukunnalle. Vaikutukset arvioitiin niin valtaviksi, että toimenpiteisiin täytyi ryhtyä rivakasti, Salon Bridgen ohjelmajohtaja Jukka Juva kertoo.

K

26

Nokia perusti Bridge-ohjelman tukeakseen irtisanomisuhan alla olevia ja irtisanottuja työntekijöitään. Se aloitettiin heti Oulun, Tampereen, Helsingin ja Salon toimipisteissä, eli niillä paikkakunnilla, joissa Nokian henkilöstövahennykset tehtiin.

– Alkuvuodesta 2012 Nokia ilmoitti lisää toiminnan supistuksia ja sitten tuli päätös, että tuotanto Salossa lopetetaan kokonaan, Juva jatkaa.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ennusteiden mukaan Symbian-tuotekehityksen ja tuotannon alasajon myötä Varsinais-Suomen ICT-alan viennistä katoaa 80 prosenttia. Työttömyys on jo

noussut 15 prosenttiin, mutta kaikki irtisanotut eivät vielä näy tilastoissa. Alasajo koski yli 400 toimihenkilöä tuotekehityksestä ja sen tukitoiminnoista sekä noin 1 700 henkilöä tuotannosta.

Koulutusta toiveiden mukaan

Salon Nokian Bridge -koulutusohjelmat vuosina 2011–2012 räätälöitiin VarsinaisSuomen Ely-keskuksen kanssa työntekijöiden osaamispohjan ja koulutushalukkuuden mukaan. Suurella osalla eli yli 65 prosentilla oli takanaan ammattitutkinto, 25 prosentilla korkeakoulututkinto ja 10 prosentilla pelkkä peruskoulupohja.

– Bridge-koulutusohjelmat lähtivät

liikkeelle henkilöiden toiveista ja työmarkkinoiden kysynnästä. Tavoitteena oli luoda työllistymismahdollisuuksia Salon talousalueella, Juva kertoo.

Koulutuspaikkoja tarjottiin muun muassa sosiaali- ja terveysalalle sekä liikenteeseen ja logistiikkaan. Hoitoala työllistää alueella, samoin kauppa, joka on Salon seudulla kolmanneksi suurin toimiala teollisuuden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden jälkeen.

Ammatillisia koulutuspaikkoja hankittiin 400 ja saman verran ammattitaitoa lisääviä lyhyempiä ja pidempiä koulutusjaksoja.

Monipuolisia palveluja

Nokia tarjosi työntekijöilleen muutokseen tukea heti Nokian rakenne- ja toimintatapamuutosten alettua.

– Pidimme tilanteen kehityksestä ja tarjolla olevista Bridge-ohjelman mukaisista palveluista säännöllisesti tiedostustilaisuuksia henkilöstölle, Kati Skarp henkilöstöhallinnosta kertoo.

Työnhakuvalmennus auttoi työnteki-

Nimitys Ira Laitakari-Svärd (TaM) on aloittanut Uuden Insinööriliiton asiamiehenä neuvotteluyksikössä. Hänen pääasialliset tehtävänsä ovat teknologiateollisuuden edunvalvonta- ja kenttätyö. Laitakari-Svärd siirtyi UIL:ään Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YTY:stä, jossa hän on työskennellyt muun muassa vastaavissa tehtävissä noin viisi vuotta. Aikaisempaa teknologiateollisuuden työ- ja henkilöstöedustajakokemusta hänellä on muun muassa Elcoteqiltä.

jöitä tunnistamaan omat vahvuutensa sekä päivittämään cv:nsä ja ottamaan rohkeasti yhteyttä paikallisiin yrityksiin.

Salon yksikön työntekijöille tarjottiin työnhakuvalmennusta aktiivisesti. Siihen osallistui noin 1 500 Bridge-ohjelman piirissä olevaa työntekijää.

Paikallinen elinkeinoyhtiö kartoitti alueen yritysten työvoimatarpeita ja sitä hyödynnettiin koulutuspaikkojen suunnittelussa.

– Annettu tuki avasi ihmisten silmät näkemään, että myös Nokian ulkopuolella on mahdollisuuksia, Skarp sanoo.

Bridgen piirissä oleville henkilöille tarjottiin taloudellinen tukipaketti.

Nokia järjesti myös rekrytointimessut kolme kertaa. Yhteensä näihin osallistui tuhatkunta bridgeläistä sekä noin 100 yritystä. Lisäksi järjestettiin koulutusmessut yhdessä eri oppilaitosten kanssa.

Tukea yrittäjyyteen

Yritys-Salon kanssa järjestettiin toistakymmentä yrityskurssia, joilla sparrattiin muun muassa yritysideoita.

Työhyvinvointi muutoksessa

Nokialaiset ovatkin perustaneet 63 yritystä, joista kymmenkunta toimii ICT-alan tuotekehityksessä ja saman verran konsultoinnissa, jossa hyödynnetään Nokialta saatuja ammatillisia taitoja.

Myös rakennuspalveluja, kauppapuutarhoja ja ravintoloita on perustettu. Nokia on maksanut yritystukia yrityksen perustaneille.

– Emme halunneet mahdollisimman monesta yrittäjää, vaan pidimme tärkeänä, että yritysideat ovat niin hyviä, että niillä elää, Juva painottaa.

Vuonna 2013 Nokia jatkaa Windows tuotekehitystään Salossa, Tampereella, San Diegossa ja Pekingissä.

Salon Nokian toimipisteessä työskentelee noin 1 600 henkilöä tuotekehityksessä, henkilöstöhallinto-, talous- ja tietohallintotehtävissä. Tämän lisäksi tiloissa toimii myös alihankkijoita. Bridge-ohjelmalla pyritään saamaan lisää yrityksiä Salon Nokian tiloihin Nokialta vapautuvien osaajien työllistymiseksi. N

Kevätkokouskutsu

TJS järjestää teemalla Työhyvinvointi muutoksessa iltakoulutusta eri puolilla Suomea. t Helsinki 14.3. klo 17–20 t Turku 18.4. klo 17–20 t Oulu 17.9. klo 17–20 t Tampere 17.10. klo 17–20 t Helsinki 14.11. klo 17–20 Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat saavat käytännön välineitä kohdata työelämän muutostilanteita työyhteisötasolla.

Koulutusmaksu on 50 euroa. Ilmoittautuminen TJS:n verkkosivujen Kurssitosiosta kuukautta ennen koulutusta.

Turun Insinöörit Tuike ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 16.4.

Kokous alkaa noin klo 19.00.

Sitä ennen oluen maistelu Panimoravintola Koulun yläkerrassa alkaen klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Ilmoittautuminen 8.4. mennessä osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com.

Tervetuloa!

www.insinoori-lehti.fi 27

totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

Palkkamalli avaa ymmärrystä palkan muodostumiseen uoden 2012 lopulla toteutetusta Työmarkkinatutkimuksesta saadaan tietoa palkkatasosta, palkan kehityksestä ja ansioiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tilastollisia menetelmiä soveltamalla saadaan lisätietoa palkan muodostumisesta, esimerkiksi tutkimalla erilaisten taustatekijöiden yhteyttä palkkaan. Tässä on muodostettu regressiomenetelmällä palkkamalli, jolla etsitään selittäjiä kokopäivätoimisten insinöörien kuukausiansioille lokakuussa 2012, ilman pääomatuloja, lomarahoja tai ylityökorvauksia.

Kuukausiansio on mallissa logaritmimuunnoksena. Prosenttimuotoon muunnetut kertoimet ilmoittavat kunkin selittävän muuttujan yksikkömuutoksen vaikutuksen palkkaan. Palkkamallin tuloksia voidaan tulkita puhuen ”x prosenttia suuremmista tai pienemmistä ansioista”.

Luokka-asteikollisten muuttujien, kuten työnantajan sektorin ja asematason, osalta tulkitaan palkkaeroa vertailuryhmään nähden. Seuraavaksi käydään läpi muutamia esimerkkejä palkkamallin tulkinnasta.

V

Työtehtävät ja kertynyt työkokemus

Työsuhteen luonteella on tilastollisessa mielessä vaikutusta palkkatasoon. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat mallin ennusteen mukaan keskimäärin yli seitsemän prosenttia parempaa palkkaa kuin määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Sukupuolten välinen palkkaerokin on löydettävissä. Kun mui28

den taustatekijöiden vaikutus vakioidaan, naisten palkka on runsaat seitsemän prosenttia pienempi kuin miesten.

Tutkinnon suorittamisen jälkeen kertynyt työkokemus ja asemataso selittävät suurimman osan palkan vaihtelusta.

Insinööritutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuotena ansiot kasvavat keskimäärin 2,7 prosentilla. Palkan kasvu kuitenkin hidastuu työkokemuksen lisääntyessä.

Kahdenkymmenen työkokemusvuoden jälkeen lisävuosi tuo enää keskimäärin alle prosentin lisäyksen palkkaan.

Asematason vaikutusta tarkastellessa nähdään, että ylimmän johdon palkat ovat suurimmat. Esimerkiksi ylemmän keskijohdon tehtäviin edenneet ansaitsevat keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin asiantuntijatasolla työskentelevät.

Työtehtävän vaativuus kuvastuu osittain asematasossa.

Suunnittelutehtävissä työskentelevien palkat ovat vakioituna insinöörien keskimääräistä ansiotasoa pienemmät. Palkkamalli ilmaisee muissa tehtävissä toimivien palkkojen olevan suuremmat. Strategisissa johtotehtävissä työskenteleville malli ennustaa korkeinta perusansiotasoa. Työtehtävä ja asemataso ovat osittain päällekkäisiä muuttujia; esimerkiksi johtotasolla työskentelevien tehtäviin kuuluu usein strategisia johtotehtäviä.

Projektien vetovastuun sekä palkan välisen yhteyden mallintaminen on haastavaa, koska projektien kirjo on hyvin monimuotoinen ja laaja. Työn vaativuus ja vastuut erottuvat mallissa siten, että

projektin vetovastuuta sisältävät työtehtävät kasvattavat palkkaa keskimäärin runsaalla viidellä prosentilla.

Työnantajan sektorin ja koon vaikutus

Julkisen sektorin ansiot osoittautuvat mallissa pienemmiksi kuin yksityisen sektorin toimialoilla saadut keskipalkat.

Korkein keskimääräinen ansiotaso on kahden edellisvuoden tapaan tietotekniikan palvelualalla; palkat ovat lähes kuusi prosenttia suuremmat kuin julkisella sektorilla työskentelevillä.

Suunnittelualalla ansaittiin keskimäärin 4,1 prosenttia parempaa palkkaa vertailuluokkana olevaan julkiseen sektoriin nähden. Suunnittelualan keskipalkoissa näkyy myös se, että suunnittelutoimistojen keskimääräinen ansiokehitys oli vuonna 2012 insinöörien ammattikunnan keskimääräistä ansiokehitystä parempi. Julkisen ja yksityisen sektorin väliset palkkaerot eivät ole kuitenkaan mallissa kovinkaan suuria. Toimialojen erojen kapeudelle voidaan löytää syitä myös siitä, että julkisen sektorin hieman yksityistä sektoria parempi ansiokehitys on kuronut sektoreitten välisiä palkkaeroja.

Yrityksen koolla on vaikutusta palkkaan. Henkilöstömäärän perusteella mikroyrityksiksi luokiteltavien eli 1–9 työllistävien yritysten palkat ovat mallissa pienimmät. Suurimmissa yrityksissä palkat ovat 11 prosenttia korkeammalla tasolla kuin mikroyrityksissä. Niin ikään

Taulukko: Työmarkkinatutkimuksen 2012 palkkamalli

ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä ansiot kipuavat lähes viisi prosenttia suuremmiksi kuin kotimaisessa omistuksessa olevilla.

Tulospalkkauksen piiriin kuuluvissa yrityksissä työskentelevät ansaitsevat 5,5 prosenttia muita insinöörejä paremmin.

Tulospalkkauserät eivät sisälly tässä mallissa selitettävänä olevaan kuukausipalkkaan, joten järjestelmän olemassaolo itsessään antaa viitteitä suuremmasta ansiotasosta. Toisaalta tulospalkkausjärjestelmän käyttö on sidoksissa asematasoon sekä yrityskokoon, joten nämä palkkavaikutukset jäävät todennäköisesti yksittäin mallinnettuja vaikutuksia pienemmiksi, ja tämä saattaa vaikuttaa mallin vakauteen.

Pääkaupunkiseudulla palkat suurimmat

Pääkaupunkiseudulla palkat ovat keskimäärin suurimmat. Palkkamalli ennustaa muualle Uudenmaan alueelle 6,1 prosenttia pienempiä palkkoja kuin pääkaupunkiseudulle. Vaasan alueella palkat ovat pienimmät; eroa pääkaupunkiseutuun on 12,9 prosenttia. Maantieteellisiä palkkaeroja saattaa selittää esimerkiksi elinkeinorakenne, toimialakohtaiset erot ja työllisyystilanne. Pääkaupunkiseudulla palkansaajan ostovoimaa heikentää myös muuta maata korkeammat asumiskustannukset.

Malli selittää 64 prosenttia palkan vaihtelusta. Yhteiskunnallisten ilmiöiden mallintaminen on yleensäkin rajallista ja palkan vaihtelua ei ole voitu selittää kokonaisuudessaan. Muu osa palkasta selittyy mallin ulkopuolella olevilla tekijöillä ja satunnaisvaihtelulla.

Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla oleva palkkanosturi on myös toteutettu regressiomenetelmällä. Palkkanosturi tuottaa palkan keskiarvoennusteen lisäksi estimoidut arvot myös palkan mediaanille ja kvartiileille palkka-arvioinnin tueksi. Palkkanosturilla voikin helposti arvioida omaa palkkatasoa. Tilastolliset mallit tarjoavat kuitenkin vain yhden tavan palkan arviointiin ja antavat tiivistetyssä muodossa olevaa tulkinta-apua palkkatilastotaulukkojen tarkasteluun. N

Muuttuja Vakio 1) Vakituinen kokopäivätyö 2) Sukupuoli – nainen 3) Valmistumisvuosi Tutkinnon ikä (vuodet tutkinnon suorittamisesta) Tutkinnon iän neliötermi (vuodet tutkinnon iästä neliöitynä) 4) Asemataso; vertailuluokka: Asiantuntijat Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Toimihenkilö 5) Toimen päätehtävä; vertailuluokka: Suunnittelutehtävät Strateginen Hallinto Myynti, markkinointi, ostotehtävät Opetus, koulutus Tutkimus, tuotekehitys IT-alan tehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät Muu insinööritehtävä 6) Projektityövastuu – toimii projektin vetäjänä/projektipäällikkönä 7) Työnantajan sektori; vertailuluokka: Julkinen sektori Vientiteollisuusyritys Kotimarkkinoille keskittynyt teollisuusyritys Suunnitteluala Tietotekniikan palveluala Kaupan tai muu palvelualan yritys Muu (järjestö, muu yksityinen, muu julkinen) 8) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa; vertailuluokka: 1-9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–99 henkilöä 100–249 henkilöä 250–499 henkilöä 500–999 henkilöä 1000–2999 henkilöä Vähintään 3000 henkilöä 9) Ulkomaalaisomisteinen yritys 10) On tulospalkkauksen piirissä 11) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Häme Lounais-Suomi Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Vaasan alue Oulun seutu Muu Pohjois-Suomi Selitettävä muuttuja Mallin korjattu selitysaste (Adj. R²)

B (logprosentit)

Vaikutus palkkaan (%)

B-kertoimen tilastollinen merkitsevyys (p<0,05)

7,792 0,072 -0,077

7,5 % -7,4 %

kyllä kyllä kyllä

0,027

2,7 %

kyllä

-0,0005

-0,05 %

kyllä

0,410 0,278 0,155 0,050 -0,163

50,6 % 32,0 % 16,8 % 5,1 % -15,0 %

kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

0,169 0,116 0,103 0,102 0,036 0,040 0,046 0,039

18,5 % 12,3 % 10,9 % 10,7 % 3,6 % 4,1 % 4,7 % 3,9 %

kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

0,054

5,5 %

kyllä

0,053 0,035 0,040 0,054 0,038 0,033

5,5 % 3,6 % 4,1 % 5,6 % 3,9 % 3,4 %

kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

0,029 0,055 0,065 0,062 0,055 0,064 0,104 0,046 0,054

3,0 % 5,7 % 6,8 % 6,4 % 5,6 % 6,6 % 11,0 % 4,8 % 5,5 %

kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

-0,063 -6,1 % kyllä -0,083 -8,0 % kyllä -0,088 -8,4 % kyllä -0,111 -10,5 % kyllä -0,069 -6,7 % kyllä -0,113 -10,6 % kyllä -0,138 -12,9 % kyllä -0,073 -7,1 % kyllä -0,116 -10,9 % kyllä kuukausipalkan luonnollinen logaritmi 64 %

29

oikeus Teksti: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies Kuva: Shutterstock

EU:n komissiolta kovia lääkkeitä työmarkkinapolitiikkaan Talouspolitiikka ja työllisyyden sekä palkkojen koordinaatio ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun EU:n komissiossa. Se haluaa työmarkkinaosapuolten näkemyksen muun muassa palkkakehityksestä, työllisyydestä ja tuottavuudesta. alkkapolitiikka yleensä ja palkanmuodostus ovat perinteisesti olleet EU:n komission toimialueen ulkopuolella, mutta nyt ne ovat nousseet esille sielläkin. Komission näkökulma on makrotasoinen, eikä keskusteluissa työmarkkinaosapuolten kanssa ole tarkoitus käsitellä työehtosopimuskysymyksiä, jotka yhä kuuluvat työmarkkinajärjestöjen autonomiaan.

Palkkakehitys on komission mukaan yksi taustasyistä EU-alueen nykyisille talousongelmille, koska palkkoja on korotettu eräissä maissa holtittomasti.

Nyt näiden ongelmien synty tahdotaan estää juuri vahvistetuilla talous- ja rahaliiton menettelyillä.

Lisäksi komissio on julkaissut raportin EU-maiden työmarkkinatilanteesta.

Siinä on todettu, että yleissitovuutta on heikennettävä, työehtosopimusten kattavuutta supistettava, työpaikkatason sopimista suosittava, ammattiliittojen valtaa heikennettävä, työttömyysturvaa alennettava, eläkeikää nostettava, eläkkeitä leikattava sekä työaikajoustoja lisättävä.

Raportissa painotetaan, että lisätutkimuksia on kyseisten asioiden suhteen suoritettava.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on reagoinut näissä asioissa vahvasti etenkin siksi, että useat dokumentit ja tutkimukset osoittavat, että edellä mainituilla seikoilla ei ole suoraan myönteistä tai kielteistä vaikutusta kilpailukykyyn tai makrotaloudellisiin ongelmiin. Sama

P

30

käy ilmi myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tuoreesta tutkimuksesta.

Muita talouspolitiikkaan liittyviä tärkeitä asioita ovat mahdollinen pankkiunioni pankkivalvonnan tehostamisineen, yhteinen kehys kansallisille budjeteille, rakenteelliset uudistukset sekä yhteiset joukkovelkakirjat. Lisäksi talouspolitiikan rinnalla käsitellään ehdotuksia EU:n demokratisoimiseksi sekä ay-järjestöjen vaatimuksia sosiaalisen ulottuvuuden vahventamisesta.

Muutoksiin on varauduttava

Espanjalainen europarlamentaarikko Alejandro Cercas on tehnyt oma-aloitemietinnön koskien muutoksiin varautumista ja niiden hallintaa yrityksissä. Se hyväksyttiin loppusyksystä Euroopan parlamentissa suurella enemmistöllä, mutta nyt sen pitäisi edetä vielä komissiossa ja päätyä direktiiviehdotukseksi ja direktiiviksi.

Mietinnön myötä sekä työntekijät että myös yritykset pystyisivät helpommin sopeutumaan yrityksen uudelleenjärjestelyihin erilaisin muutostilanteita helpottavin mekanismein.

Ehdotus saanee komissiossa kovan käsittelyn, mutta sitä on EAY:n johdolla kuitenkin vahvasti ajettu ja tullaan ajamaan.

Ikäsyrjintään puututtava

Suhtautuminen Saksan liittokansleri Angela Merkelin ehdottamaan eläke-

ikien yhtenäistämiseen on ollut varauksellista. EAY vastustaa automaattista korottamista, mutta kannattaa myönteisiä toimia sille, että työntekijät saataisiin pysymään pidempään työssä.

Lisäksi EAY:n mukaan on varmistettava ikääntyneiden kouluttaminen ja heitä koskevaan työsyrjintään on vahvasti puututtava.

Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan ammattikorttivaatimuksesta ei saa tehdä sitovaa, eikä määräaikoja ei saa leikata. Lisäksi on poistettava ammattipä-

non mukaan tärkeintä on saada lain mukaankin tunnustettu selvä muoto sopimukselle. Tähän liittyvät muun muassa sopimuksen laajuus, oikeat allekirjoittajat, sopimuksen päättymisen muodot, sopimuksen rikkomisen seuraamus sekä sen varmistaminen, ettei sopimuksella heikennetä joitakin työntekijöiden kuuluvia laillisia oikeuksia.

EAY ehdottaa asian tiimoilta perustettavaksi myös EU:hun omaa työtuomioistuinta.

ILO määrittelee työelämän perusnormit

Maailmanlaajuisissa raamisopimuksissa (GFA) on kyse vapaaehtoisista sopimuksista maailmanlaajuisen yrityksen ja maailmanlaajuisen ammattiliiton välillä.

Niiden ytimessä ovat etenkin ILO:n sopimusten mukaiset työelämän perusnormit, joita pitää muutoinkin noudattaa, kuten tasa-arvoinen palkka, pakkotyövoiman ja lapsityövoiman käytön kielto, yhdistymisvapaus sekä oikeus neuvotella työsuhteensa ehdoista.

GFA-sopimuksia on muun muassa Boschilla, EADS:llä, Electroluxilla, Lukoililla, Saabilla, Peugeotilla, Siemensillä, H&M:llä, G4S:llä, Securitaksella ja France Telecomilla.

Suomalaisissa suuryrityksissä ei tällaisia sopimuksia vielä ole.

Sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöihin

tevyyden niin sanottu hiljainen tunnustaminen ja osittaisen pätevyyden käsite.

Tutkinnon suorittamisen aikana on sallittava harjoittelut, mikä on etenkin insinööriopiskelijoille tärkeää.

Työaikadirektiiviä koskevat neuvottelut ovat päättyneet tällä hetkellä tuloksettomina.

Työaikadirektiiviä koskien esille ovat nousseet muun muassa enimmäisviikkotyöaika, päivystysajat, työajan määritelmä sekä ylempien toimihenkilöiden asema ja työaikojen tasoittumisjaksot.

Ylikansallisia ja eurooppalaisia raamisopimuksia tarvitaan

Ylikansalliset ja eurooppalaiset raamisopimukset, TFA:t ja EFA:t, koskevat etenkin yrityksen uudelleenjärjestelytilanteita, työsuojelua, kouluttautumisoikeutta sekä työn tekemisen tasa-arvoisia ehtoja eri toimipaikoissa. Sopimukset voivat auttaa yrityksiä harmonisoimaan hyviä käytäntöjään sekä tarjota myös uusia ja kekseliäitä ratkaisuja työntekijöiden tiedottamiselle ja kuulemiselle.

EAY:n komissiolle antaman lausun-

Direktiiviehdotuksen mukaan yli 250 työntekijän pörssiyhtiöissä vaadittaisiin vähintään 40 prosentin vähemmistösukupuolen edustus. Tätä noudattamatta jättäviä yrityksiä voitaisiin ehdotuksen mukaan rankaista ja jakaumaa koskisi myös ilmoitusvelvollisuus.

Työsuojelun ja -terveyden saralla aypuoli on vahvasti korostanut insinööreillekin tärkeää henkistä työsuojelua sekä työstressin hallitsemista.

Lisäksi vireillä on suuri tietosuojahanke, jonka myötä yli 250 työntekijän yrityksiin ja kuntiin on mahdollisesti tulossa työpaikkatasoinen tietosuojavaltuutettu.

Julkisten hankintojen osalta mahdollinen muutos koskisi etenkin viranomaisen oikeutta vaatia työehtosopimuksen ja muiden paikallisten työehtojen noudattamista. Palkansaajien EU-edustusto FinUnions on yhdessä EAY:n kanssa vaatinut tämän oikeuden säilyttämistä. N 31

opiskelijat Teksti: Ulla-Mari Pasala Kuva: Mikko Koski

Vaihto-opiskelijat patikoimassa Tatra-vuoristossa.

Kansainvälistä kokemusta kartuttamassa ahden ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoilleen vaihto-opiskelua kansainvälisen kokemuksen kartuttamiseen. Kolme insinööriopiskelijaaktiivia on tarttunut mahdollisuuteen tämän kevään aikana.

Koulun kv-koordinaattori on auttanut heitä papereiden kanssa ja oman alan opettajat sekä muut vaihdossa olleet ovat kertoneet hienoista kokemuksistaan.

Kolmannen vuoden vaatetus- ja tekstiilitekniikan opiskelija Suvi Huuskonen viettää keväällä viisi kuukautta Reutlingenissä Saksassa. Suvi kiinnostui vaihdosta jo lukiossa, mutta sopiva mahdollisuus tuli eteen vasta ammattikorkeakoulussa.

Vaihdon aikana Huuskonen haluaa oppia itsenäisemmäksi ja rohkeammaksi.

Olen ujo puhumaan vieraita kieliä, joten toivon kehittäväni sekä englannin että saksan kielen taitojani.

Lisäksi hän haluaa tutustua uuteen kulttuuriin ja sen ihmisiin sekä kartuttaa ammatillista osaamistaan.

Vaatetusalan työtehtävät ovat kan-

L

32

sainvälisiä ja siksi Huuskosen mielestä on tärkeää saada kokemusta jo opintojen aikana. Hän jää mahdollisesti vaihdon jälkeen suorittamaan harjoittelut loppuun Saksassa, jossa on paljon vaatetusalan yrityksiä.

Uusi kieli ja kulttuuri odottaa

Puutekniikan opiskelija Mikko Koski lähti tammikuussa Slovakiaan Zvolenin teknilliseen yliopistoon. Koski odottaa opintojen etenemisen lisäksi ehtivänsä vaihdon aikana tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuuriin sekä oppivansa kieltä.

– Onhan tämä ’once in a lifetime’ – mahdollisuus. Jos en nyt olisi lähtenyt, varmasti kaduttaisi myöhemmin, Koski sanoo.

Hän toivoo, että vaihdosta olisi tulevaisuudessa hyötyä työnhaussa.

– Ainakin joutuu englantia puhumaan päivittäin. Jos kielitaito ei tällä reissulla kehity, niin ei sitten koskaan, hän summaa odotuksiaan.

Hän on kaverinsa kanssa ihmetellyt, miksei useampi opiskelija lähde vaih-

toon. Tuskin kukaan on reissun jälkeen harmitellut lähtöään!

Toiveena päästä Saksaan töihin Kolmannen vuoden mekatroniikan opiskelija Anssi Syrjälä. Hän lähtee Itävaltaan viideksi kuukaudeksi, omien sanojensa mukaan irtautumaan harmaasta arjesta. Ensisijainen tavoite on kielitaidon kartuttaminen niin englannin kuin saksan kielen osalta. Myös ammatillisen osaamisen laajentaminen on olennaista.

– Valitsin saksankielisen alueen, koska toivon joskus voivani työskennellä Saksassa tai muualla Keski-Euroopassa, Syrjälä kertoo.

Vapaa-ajan aktiviteeteilta Syrjälä odottaa alamäkipyöräilyä ja laskettelua Alpeilla sekä junareissuja Euroopan eri kaupunkeihin.

Anssi on kiinnostunut kansainvälisyydestä ja haluaa nähdä, miten asiat tehdään muualla. Hän on toiminut vaihtoopiskelijoiden kv-tutorina vuoden ja siitä saadut myönteiset kokemukset kannustivat lähtemään vaihtoon. N

Apua ja tukea vaihto-opiskelijoille Syitä matalaan aktiivisuuteen on monia. Yleisesti tekniikan ala on miesvaltaista ja naiset liikkuvat miehiä vilkkaammin.

– Kielitaidon aristelu voi olla yksi syy, vaikka suomalaisilla opiskelijoilla on hyvä kielitaito. Työssäni näen vaihto-opiskelijoita, jotka tulevat tänne huomattavasti heikommalla kielitaidolla mutta hyvällä asenteella ja pärjäävät”, Horn kertoo.

Hän allekirjoittaa väitteen kansainvälisen kokemuksen hyödyllisyydestä uran ja henkilökohtaisen kasvun kannalta. Usein vaihtoopiskelun jälkeen opiskelumotivaatiokin kasvaa. (UMP)

Ulla-Mari Pasala

Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia vaihto-opiskeluun niin pitempinä jaksoina kuin lyhempinä kursseina. Insinööriopiskelijat eivät kuitenkaan ole innokkaimpia liikkujia, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan kansainvälisten asioiden koordinaattori Sari Horn.

Tekniikan alat ovat suhteellisen kapea-alaisia ja vastaavien koulutusohjelmien löytäminen on joskus haastavaa. Vaihtoon lähdetään opiskelemaan ammattiaineita, ei perusopintoja. Englanninkielisiä opintoja on selvästi vähemmän tarjolla kuin kaupallisia opintoja.

Porilaiset Konsta Rosvall, Kai Randell, Tero Lagerbom ja Tytti Hiltula sekä Miika Kautto Mikkelistä ottivat ilolla vastaan tunnustuksen edelliseltä vuodelta.

Vuoden 2012 toimijat palkittiin Pitkäjänteinen edunvalvontatyö insinööriopiskelijoiden hyväksi, myönteinen asenne, periksiantamattomuus ja määrätietoinen kulku kohti yhteisiä tavoitteita - siinä tärkeimpiä perusteluja vuoden 2012 toimijoita palkittaessa.

Sadat vapaaehtoiset aktiivit ympäri Suomen tekevät arvokasta ja pyyteetöntä työtä insinööriopiskelijoiden hyväksi vuosittain. Tätä työtä arvostetaan liitossa suuresti, eihän ilman kattavaa vapaaehtoisten verkostoa olisi koko liittoa.

Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsee perinteisesti vuoden

viimeisessä kokouksessaan vuoden aktiivin ja paikallisyhdistyksen tunnustuksena ja kiitoksena erinomaisesti tehdystä työstä.

Viime vuodelta tittelit menivät Miika Kautolle Mikkeliin ja Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:lle.

Valitut palkittiin Insinööriopiskelijaliiton vuoden suurimmassa koulutuksessa eli puheenjohtajien, sihteerien, rahastonhoitajien ja koulutuspoliittisten vastaavien PuSiRaKo-koulutuksessa m/s Mariellalla tammikuun puolessa välissä. (UMP)

Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Sinnikkyys palkitaan aina evät on jo kiikarissa ja kesätöiden haku hyvässä vauhdissa. Jotkut ovat jo varmistaneet kesätyöpaikkansa ja toiset vielä lähettelevät hakemuksia. Kesätöiden haku saattaa olla aavistuksen haasteellista tänä talvena huomioonottaen suurten yritysten joukkoirtisanomiset viime aikoina.

Kohtuuttomilla yt-rumbilla työmarkkinoille luotu pelon ilmapiiri vaikuttanee myös yritysten halukkuuteen palkata nuoria kesätöihin.

Ei kuitenkaan pidä antaa tämän vaikuttaa. Kesätöitä hakiessa pitää muistaa olla optimistinen ja peräänantamaton.

Erityisesti henkilökohtaiset kontaktit sekä aiemmat kesätyöpaikat merkitsevät paljon juuri nyt. Työelämäkontakteja kannattaa hyödyntää.

Insinööriopiskelijoille oman alan työkokemus on kultaakin kalliimpaa, joten viimeiseen asti kannattaa pyrkiä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.

Kaikki työ on arvokasta ja kokonaan työttömänä olemista kesän aikana on syytä välttää.

Liiton asiamiehet ovat juuri nyt kiertämässä oppilaitoksia harjoitteluvalmennuksien merkeissä. Näiltä luennoilta saa tietoa työnhakemisesta, työsopimuksista sekä palkkauksista. Omalta paikallisyhdistykseltä saa tiedon, milloin tilaisuus järjestetään juuri omassa toimipisteessä.

Haluan muistuttaa myös työttömyysturvasta. IAET työttömyyskassaan voi liittyä heti, kun on voimassa oleva työsopimus. Opiskeluaikana pystyy helposti keräämään työssäoloviikot täyteen, jolloin mahdollinen työttömyys valmistumisen jälkeen on vakuutettu.

K

33

Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Ilona Mäenpää ja Emil Helotie

Tero Rinne (vas.) pohjusti nuorten järjestäytymistä pohtineessa työryhmässä.

Jämäkkää asiaa neuvottelupäivillä Nuorten työllisyystilanne, palkkaus, järjestäytyminen ja viestintä puhuttivat järjestöjohdon neuvottelupäiville osallistuneita Lahdessa. Työryhmien avoin ja idearikas keskustelu enteili tarmokasta edunvalvontaa ja valmistautumista tuleviin työmarkkinaneuvotteluihin. ärjestöjohdon neuvottelupäivät avannut puheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti huomiota työmarkkinailmapiirissä tapahtuneeseen muutokseen.

– Kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaavan raamisopimuksen piti rauhoittaa työmarkkinat. Toisin kuitenkin kävi, Porokari totesi.

Pelkästään irtisanomisneuvottelut koskivat yli 100 000 suomalaista viime vuonna.

– Ensin tulos, sitten ulos -mentaliteetti ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmiin. Kilpailukyky syntyy osaavasta henkilökunnasta, motivoivasta työympäristöstä ja hyvästä johtamisesta, Porokari sanoi.

J

34

Uutta on myös se, että työnantaja solmii sopimuksia, mutta ei halua niitä noudattaa.

– Raamisopimuksessa sovittiin kolmesta koulutuspäivästä ja työurasopimuksessa eläkemaksuista. Nyt niistä pitäisi jo sopia uudestaan, Porokari ihmetteli.

Puheet palkka-alesta, sairasajan karenssista ja kestävyysvajeesta ovat hänen mielestään osoitus meneillään olevasta työsuhteen ehtojen romuttamiskampanjasta.

– Palkansaajapuolen täytyy olla yhtenäisempi, järjestäytyminen on yhteinen huolemme niin Pohjoismaiden, Euroopan unionin kuin maailman tasolla, Porokari sanoi.

Neuvottelukierrokselle valmistaudutaan jo

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko avasi järjestöjohdolle ajankohtaista työmarkkinatilannetta. Maaliskuussa on edessä maan hallituksen kehysriihi, jossa esille nousevat työurat, eläkeasiat, sosiaaliturva, elinkeinopolitiikka ja verotus. Siihen valmistaudutaan keskusjärjestön Akavan tasolla.

– Palkankorotukset jäävät kohtuullisen alhaiselle tasolle, joten vastapainoksi on saatava varmuutta ihmisten työpaikkojen pysyvyydelle ja luotava uutta työllisyyttä, hän sanoi.

Ennen kuin uudelle sopimuskierrokselle voidaan lähteä, on kolmen päivän koulutusoikeuskiista saatava pois pöydäl-

Kaksi ryhmää mietti viestinnän haasteita.

Pertti Porokari ihmetteli avauspuheesaan työnantajan haluttomuutta noudattaa sopimuksia.

tä. Se on palkansaajajärjestöjen yhteinen tavoite, samoin kuin järjestöjen kanneoikeus, muutosturva ja työhyvinvointiin liittyvät asiat.

Kokko oli huolissaan nuorten alkupalkkakehityksestä, joka on liiton tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan heikentynyt viime vuosina.

– Työnantajien palkkapolitiikka on kiristynyt ja myös yhä useamman insinöörin palkkakehitys on vain yleiskorotusten varassa, Kokko sanoi. Meriittikorotukset ovat harvinaista herkkua.

Seuraavalla neuvottelukierroksella on sopimuksettomat alat huomioitava ja

työehtosopimukset saatava aloille, joilla niitä ei vielä ole.

– Kaupan ala ja erityisesti teknisen kaupan osuus siinä on yhä tärkeämpi myös UIL:n edunvalvonnan kannalta, Kokko sanoi.

Työryhmien ehdotukset toteutukseen

Neuvottelupäivien työryhmissä käyty keskustelu nosti esiin monia kehityskohteita liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnassa.

Mahdollisuuksia opiskelun ja työelämän lähentämiseksi nähtiin yllättävän monia. Opiskelijayhdistysten yhteyksien parantaminen paikallisiin isojen insi-

nöörien yhdistyksiin sekä oppilaitoksiin tuo monia etuja, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kasvattaa ammatti-identiteettiä.

Useammassakin työryhmässä todettiin, että palkkaukseen ja työelämän kysymyksiin on hyvä perehtyä jo opiskeluaikana. Palkoista on hyvä puhua avoimesti työkavereiden ja vanhojen luokkakavereiden kanssa. Omaa osaamista ja omia vahvuuksia pitää oppia myymään ja ne on hyvä tunnistaa. Liitolla on tarjolla CV-klinikkapalveluja, työnhaun koulutusta ja paikallisia työharjoitteluinfoja.

Valtakunnallisella ja alueellisella näkyvyydellä on vaikutusta jäsenhankintaan ja -pitoon. Viestintä vaatii työtä ja aktiivisuutta. Paikallisia uutisia kannattaa tuputtaa medialle. Sosiaalisella media lla tavoittaa reaaliajassa potentiaaliset jäsenyydestä kiinnostuneet.

Liiton viestin paikallistaminen lisää vaikuttavuutta ja tunnettavuus lisää halua liittyä jäseneksi. Onnistumiset ja hyvät roolimallit on hyvä nostaa esiin.

Työryhmien vetäjät kokoontuvat vielä kevään korvalla purkamaan saatua materiaalia, jotta parhaimmat, toimintasuunnitelmaa tukevat ideat saadaan joustavasti toteutukseen. N Lue lisää neuvottelupäivistä www.insinoori-lehti.fi > Artikkelit

35

Urapalvelut ovat kaikkien liiton jäsenten käytettävissä.

Tarvetta palvelujen käyttÜÜn voi olla opiskeluvaiheessa, vastavalmistuneena, ammatissa toimiessa, tyĂśttĂśmyyden uhatessa, tyĂśttĂśmyyden aikana, kehittymistarpeiden lisääntyessä tai sisäisen muutoshalun yllättäessä â&#x20AC;&#x201C; oikeastaan ihan milloin vain.

Tuemme ja autamme jäseniä tyÜuran kaikissa vaiheissa.

HyÜdynnä Uuden InsinÜÜriliiton urapalvelut TyÜpaikat InsinÜÜripÜrssissä UIL:n jäsensivuilla julkaisemme tyÜnantajien lähettämät insinÜÜrityÜpaikat. Toimimme yhteistyÜssä useiden isojen, paljon insinÜÜrityÜpaikkoja tarjoavien yritysten kanssa. InsinÜÜripÜrssiin saamme niiden lisäksi tyÜpaikkailmoituksia pk-sektorilta sekä ilmoituksia, joita ei julkaista missään muualla.

InsinÜÜripÜrssin uudet ilmoitukset kannattaa käydä katsastamassa usein, sillä tyÜpaikkojen hakuajat ovat lyhyitä.

Samalla voit tarkistaa Monsterin insinÜÜrityÜpaikat. Keväällä tarjolla on kesätÜitä insinÜÜriopiskelijoiden omassa Kesäkissa-palvelussa.

Koulutukset

HenkilĂśkohtainen ohjaus

Järjestämme uraa tukevia koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea, myÜs yhteistyÜssä jäsenjärjestÜjen kanssa. Maksuttomat koulutukset järjestetään ilta- tai viikonloppukoulutuksina.

Jäsenenä sinulla on mahdollisuus henkilÜkohtaiseen ohjaukseen, joka on luottamuksellista ja maksutonta. Tule keskustelemaan tyÜnhausta, urasuunnittelusta tai muusta uraasi koskevasta aiheesta.

Koulutusten tavoitteena on parantaa jäsenten urahallintataitoja ja -tietoja. Järjestämme myÜs erityisiä CV-klinikoita.

Ammattikorkeakouluissa järjestämme opiskelijoille suunnattuja koulutuksia, joiden sisältÜ painottuu tyÜnhakuun ja urasuunnitteluun.

HenkilĂśkohtaiseen tapaamiseen on varattava aika.

Liiton toimiston lisäksi tapaaminen voidaan järjestää isommissa kaupungeissa eri puolella Suomea.

Uraohjaus onnistuu myÜs puhelimitse tai sähkÜpostitse.

Tutustu ja ota yhteyttä .KUĂ&#x20AC;Ă&#x20AC; VKGVQC PGVKUUĂ&#x20AC; YYY WKN Ć&#x201A; WTCRCNXGNWV LQUUC QXCV O[Ă&#x2019;U QJLCWMUGV +PUKPĂ&#x2019;Ă&#x2019;TKRĂ&#x2019;TUUKKP LC -GUĂ&#x20AC;MKUUC RCNXGNWWP Urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen Vastuualue: tyĂśkokemusta omaavat jäsenet UGKLC WVTKCKPGP"WKN Ć&#x201A;

Asiamies Anu Kaasalainen Vastuualue: opiskelijat ja vastavalmistuneet CPW MCCUCNCKPGP"WKN Ć&#x201A;

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Milka Kortet Energiateollisuudesta (toinen vas.) vetää energia- ja ympäristöalan työryhmää.

Ammattikorkeakoulut murroksessa mmattikorkeakoulujen toimiluvat ja rahoitus uudistuvat tämän vuoden aikana. Toimiluvissa määrittelevät koulutusvastuut ja koulut voivat itse päättää opetuksen toteutuksesta. Julkinen rahoitus pienenee tänä vuonna lähes 60 miljoonaa euroa eli noin viisi prosenttia.

Noin 170 eri ammattikorkeakoulujen opettajaa sekä työelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajaa kokoontui tammikuussa Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin Riihimäelle pohtimaan insinöörikoulutuksen näkymiä.

– Uusi rahoitusjärjestelmä ei lupaa ammattikorkeakouluille helppoja aikoja, sanoi rehtori Veijo Hintsanen avatessaan Inssi-hankkeen järjestämän seminaarin.

Hintsasen mukaan jää nähtäväksi, miten ammattikorkeakoulut reagoivat uudessa rahoitusmallissa esitettyihin vetovoimaongelmiin, liian alhaisiin läpäisyasteisiin ja opintopistekertymiin.

Haasteita on erityisesti opetuksen kehittämisessä, yhteistyössä yritysten kanssa sekä voimavarojen kohdentamisessa. Tekniikan ala ei Hintsasen mukaan vetoa nuoriin ja naisiin.

Lähes 40 vuotta insinöörikouluttajana toiminut Hintsanen kertoi monen tahon jo aiemmin ravistelleen insinööriopetuksen rakenteita. Nykyisen hallitusohjelman linjaukset ovat niistä uusimmat.

A

Rakennusalalle rekrytoitavien insinöörien osaamista tarkasteltiin Asko Jussilan (toinen vas.) NCC Rakennus Oy:stä vetämässä ryhmässä.

Laatua ja vaikuttavuutta

Hallitusohjelma tarttuu ammattikorkeakoulujen toimilupiin ja rahoitukseen.

– Rahoituskriteerit korostavat toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kertoi korkeakouluneuvos Ari Saarinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valtaosa nykyisistä ylläpitäjistä on ilmoittanut hakevansa toimilupaa samoille koulutusaloille, samassa laajuudessa ja samoissa toimintayksiköissä kuin tällä hetkellä.

– Toimintaympäristön, elinkeinorakenteen, väestörakenteen ja rahoitustilanteen muutokset edellyttävät kuitenkin huomattavaa uudelleenarviointia ja rakenteiden uudistamista, Saarinen sanoi.

Rahoituskriteerit tukevat koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Ne haluavat

tehostaa hallintoa ja parantaa niin opetuksen kuin tutkimuksenkin laatua sekä korostaa kansainvälistymistä.

Hallituksen esitykset uudesta lainsäädännöstä tulevat eduskunnalle helmikuussa. Uuden lain mukaisia toimilupia haetaan ensi syksynä ja ne tulevat voimaan vuoden 2014 alussa.

Tulevia haasteita

Maaliskuussa HAMKin rehtorina aloittava tekniikan tohtori Pertti Puusaari kertoi omat teesinsä opetuksen ajanmukaistamiseksi.

– Opetuksen pitää lähestyä opiskelijaa niin, että työelämän rooli samalla korostuu, Puusaari sanoi. Hän suosittelee projektityyppistä opiskelua, jossa nuoret saavat läheisen kosketuksen yritysmaailmaan jo opintojen aikana. N 37

Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Shutterstock

Lakiesitys uhkaa viedä työt rakennusalan ammattilaisilta Kahdeksan rakennusalalla toimivaa järjestöä on huolissaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen mahdollisesti mukanaan tuomista muutoksista. Järjestöt katsovat hallituksen esityksen vaarantavan suhdanneherkän alan työllisyyden, heikentävän liiketoimintamahdollisuuksia ja olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. duskunta saa kevään aikana hallitukselta esityksen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Rakennusalan kehitystä seuraavat ja alalla toimivat järjestöt ovat antaneet lakiluonnoksesta yhteisen lausunnon, jossa ne vaativat esityksen muuttamista muun muassa rakentamisen suunnittelun ja valvonnan pätevyysvaatimusten osalta.

Allekirjoittajina ovat Uuden Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijoiden lisäksi kaksi muuta palkansaajaliittoa, kolme työnantajaliittoa sekä Suomen Yrittäjät.

Järjestöt pitävät lain tavoitteena olevaa rakentamisen ja suunnittelun laadun

E

38

parantamista sinällään tavoiteltavana.

Samalla ne muistuttavat, että se ei tapahdu heikentämällä rakennusalan insinöörien, rakennusarkkitehtien ja teknikoiden työllisyys- ja elinkeinotoiminnan harjoittamismahdollisuuksia.

Lain muotoilu on syrjivä

Järjestöjen mukaan lakiesityksen koulutus- ja työkokemusvaatimukset rajaisivat rakennusalan suunnittelutehtäviä nykyään hoitavat ammattilaiset perusteettomasti kelvollisten suunnittelijoiden joukosta.

Esityksessä henkilöpätevyyksiä kiris-

tettäisiin niin, että jatkossa vaativimpien suunnittelutehtävien hoitaminen edellyttäisi rakennusalan ylempää korkeakoulututkintoa. Käytännössä tämä lopettaisi useita alalla toimivia yrityksiä ja heikentäisi alan työllisyyttä.

Järjestöt toteavat yksikantaan, että lain muotoilu on syrjivä. Ne muistuttavat yksilön perustuslaillisesta oikeudesta ja vapaudesta elinkeinon harjoittamiseen ja tähdentävät työvoiman suojelun olevan julkisen vallan tehtävä.

– Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaisen oikeus työhön. Lausuttavana olevat esitykset eivät toteuta tätä pykälää, järjestöt huomauttavat.

Väliinputoajia uudistuksessa ovat erityisesti teknillisistä oppilaitoksista ennen ammattikorkeakouluja valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja teknikot.

Järjestöjen mielestä myös esityksen

taloudelliset vaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Alalla jo olevien yrittäjien mahdollisuudet jatkaa elinkeinotoimintaa, palvelujen alueellinen ja saatavuus sekä alaa opiskelevien nuorten tuleva ammatinharjoittaminen jäävät lakiesityksessä vailla huomiota.

Työt käyvät vähiin

Rakennustekniikan amk-insinöörin koulutuksella yli kymmenen vuotta työmaainsinöörinä toiminut Tiina Vanhanarkaus sanoo lakiesityksen kyseenalaistavan sekä suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen laadun että alan ammattilaiset.

– Mitä työtehtäviä insinöörille ja rakennusmestarille uudistuksen jälkeen enää jää? Vastaavana työnjohtajana voisi toimia vain pientalotyömailla, kun suuremmat rakennushankkeet siirretään insinöörien ja rakennusmestareiden osaavien ja kokeneiden käsien ulkopuolelle. Omakotitalotyömaalla vastaavana työnjohtajana toimiminen ei vaadi neljän vuoden amk-tutkintoa, hän toteaa.

Vanhanarkaus huomauttaa amk-insinöörien koulutuksen antavan erinomaiset valmiudet käytännön työssä tärkeisiin rakenteiden teknisen tason ymmärtämiseen ja rakennuslujuuslaskelmiin, kun arkkitehdit kiinnittävät huomiota ulkonäöllisiin ja humaaneihin arvoihin ja seikkoihin.

– Miten arkkitehdin osaaminen olisi rakennustyömaiden suunnittelussa ja valvonnassa merkittävästi parempaa kuin insinöörin? Ja onko meillä varaa menettää nykyisten vastaavien mestareiden ja osaaminen arkkitehtien käsiin, kun vaativuustason täyttäviä henkilöitä ei Suomesta riittävästi löydy eikä niitä yhtäkkiä mistään taiota, hän kysyy.

Vanhanarkaus huomauttaa insinöörin kykenevän hoitamaan rakennusalan montaa eri työtehtävää työnjohdosta, suunnittelusta, myynnistä ja markkinoinnista aina talouden seurantaan asti.

– Ei yrityksillä ole varaa pitää kovin montaa arkkitehdin tapaista erityisosaajaa palkkalistoillaan. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tämä voi olla kynnyskysymys kannattavuudelle. Moni rakennus- ja suunnittelualan yritys voi loppua, ja jokainen voi arvioida, mitä se merkitsee Suomen taloudelle ja työllisyydelle, Vanhanarkaus sanoo.

Ura pitää sommitella uudelleen

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa neljättä vuotta opiskeleva Janne Juujärvi toteaa uudistuksen laittavan monen opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmat uusiksi. Vaarana on myös aloituspaikkojen vääristyminen.

– Monen suunnittelupuolella aloittavan on syytä miettiä, mihin on hakeutumassa. Varmasti moni opiskelija joutuu sommittelemaan työuraansa uusiksi. Joutuu jopa kysymään, kannattaako alaa ylipäätään opiskella, jos työmahdollisuuksia kavennetaan näin merkittävästi, hän sanoo. N

änsi-Pohjan Insinöörit lähetti työmarkkinapainotteisen kysymyksen keskelle Suomea, Keski-Suomen Insinööreille. Puheenjohtaja Juhani Tolvanen kysyy, miten Metson tuotantolaitosten yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset ovat vaikuttaneet yhdistyksen toimintaan?

– Eivät ainakaan toistaiseksi mitenkään, vaikka jäsenkunnassa on varmasti Metsolta irtisanottuja, vastaa Keski-Suomen Insinöörien puheenjohtaja Teijo Pajunen.

– Mutta on mahdollista järjestää yhteisiä tapahtumia tai tukitoimintaa irtisanotuille, jos halukkaita ilmestyy. Mukaan voisi tulla muistakin yrityksistä irtisanottuja tai lomautettuja insinöörejä. Irtisanottujen pitää ottaa itse yhteyttä esimerkiksi Keski-Suomen Insinöörien hallituksen jäseniin, sillä tieto irtisanotuista leviää vain suusta suuhun.

Mikä on paras tilaisuuteenne viimeisen vuoden aikana?

– Kävimme katsomassa noin 60 hengen porukassa teatterissa Myrskyluodon Maijaa.

Käymme vuosittain teatterissa, toisinaan useamminkin. Mukana on eri-ikäisiä, miehiä ja naisia. Seniorit järjestävät lisäksi oman toimintansa ohella käyntejä teatterissa. Yleensä tapahtumissa käy sama vakioporukka, uusiakin mahtuisi mukaan.

– Useina vuosina olemme käyneet laskettelemassa järjestämässämme Hämeen ja KeskiSuomen piirin yhdistyksien yhteisessä tapahtumassa parin sadan osallistujan joukolla. Se ei viime vuonna toteutunut, ehkäpä tänä vuonna. Kaikkia tämän vuoden tapahtumia ei ole vielä vahvistettu, mutta harkinnassa on myös koko perheelle suunnattu kesäurheilutapahtuma. Niitä on järjestetty aikoinaan, viime vuosina tapahtumat ovat olleet katkolla.

Keski-Suomesta viesti lähtee Lappiin.

Lapin Insinöörit on alueellisesti isoin yhdistys, valtakunnallisia yhdistyksiä lukuun ottamatta. Jäsenmäärä ei toki kipua kärkeen, vaan on jämäkästi jäsenjärjestöjen mediaanin hujakoilla.

L

Teksti: Kirsi Tamminen

Lausunto on luettavissa ww.uil.fi/A2lausunto

39

Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

1. Mikä on insinööriksi opiskelevien suosituin koulutusohjelma?

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolessä www.insinoori-lehti.fi.

2. Kuinka monta pienempää kuutiota on Rubikin kuutiossa?

3. Pääseekö kuka tahansa näkemään Insinööripörssin työpaikkailmoituksia?

4. Insinöörikoulutus on ollut vuodesta 1969 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla. Minkä ministeriön alaisuudessa se oli tätä ennen?

5. Kuinka monta ihmistä karhu on tappanut Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana?

Valmistutko insinööriksi?

Tilaa insinöörisormus edullisesti sesonkitilauksena 1.2.–15.3.2013.

Lisätietoa osoitteesta YYY WKN Ƃ UQTOWU tai puhelimitse 0201 801 834

6. Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle Vantaajoen suulle.

Minkä neljän paikkakunnan porvarit kuningas määräsi muuttamaan uuteen kaupunkiin?

7. Mikä on työmarkkinaslangissa sekalinja?

8. Pyynnöstä huolimatta työnantaja kieltäytyy antamasta isyysvapaata.

Voiko näin tehdä?

Insinöörisormus on perinteinen, insinöörejä yhdistävä ammattikunnan tunnus.

Insinöörisormuksella on

9. Kuka Suomen presidenteistä on valittu virkaan nuorimpana ja minkä ikäinen hän oli?

jo yli 37 000 kantajaa.

10. Missä vietetään Insinööriopiskelijapäiviä tämän vuoden syksyllä?

Oikeat vastaukset ovat osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

40

!

järjestÜyhteydet KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puh. 0201 801 801 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

ALUEASIAMIEHET

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkĂś Paula Mauno, 0201 801 860 TYĂ&#x2013;SUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 JĂ&#x201E;RJESTĂ&#x2013;- JA KENTTĂ&#x201E;YKSIKKĂ&#x2013; järjestĂśjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 jäsentietopäällikkĂś Satu SjĂśstedt, 0201 801 862

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkĂś Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Opiskelija-asiat info@iol.ďŹ asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

UIL:N JĂ&#x201E;SENJĂ&#x201E;RJESTĂ&#x2013;T Ala-Kymen InsinÜÜrit AKI ry, www.aki.ďŹ Etelä-Pohjanmaan InsinÜÜrit ry, www.e-p-ins.net Forssan Seudun InsinÜÜrit ry, www.insinoorit.net Helsingin InsinÜÜrit HI ry, www.helins.ďŹ Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry, www.hyri.net Hämeenlinnan InsinÜÜrit ry, www.hmlinsinoorit.ďŹ Imatran InsinÜÜrit ry, www.imatraninsinoorit.net Kainuun InsinÜÜrit ry Keski-Pohjanmaan InsinÜÜrit ry, www.kpi.kotisivukone.com Keski-Suomen InsinÜÜrit ry, www.ksinsinoorit.com Kokkolan Seudun InsinÜÜrit ry, www.kokkolanseuduninsinoorit.ďŹ Kuopion InsinÜÜrit ry, www.kuopioninsinoorit.ďŹ Lahden Seudun InsinÜÜrit ry, www.lsi.ďŹ Lapin InsinÜÜrit ry, www.lapininsinoorit.ďŹ Lappeenrannan InsinÜÜrit ry Lounais-Suomen InsinÜÜrit LOUSI ry, www.lousi.ďŹ Länsi-Pohjan InsinÜÜrit ry, lansipohjaninsinoorit.kotisivukone.com

Merenkurkun InsinÜÜrit ry, www.meki.ďŹ Mikkelin InsinÜÜrit ry, www.mikkelininsinoorit.ďŹ Oulun InsinÜÜrit ry, www.ouluninsinoorit.ďŹ Pieksämäen Seudun InsinÜÜrit ry Pietarsaaren Seudun InsinÜÜrit ry Pohjois-Karjalan InsinÜÜrit ry, www.p-ki.net Pohjois-Kymen InsinÜÜrit ry, www.pk-insinoorit.info Raahen Alueen InsinÜÜrit ry, www.rairy.ďŹ Satakunnan InsinÜÜrit ry, www.satakunnaninsinoorit.ďŹ Savonlinnan InsinÜÜrit SI ry Tampereen InsinÜÜrit ry, www.tampereeninsinoorit.ďŹ Valkeakosken InsinÜÜrit ry, www.vlkins.ďŹ Varkauden InsinÜÜrit ry Julkisen alan InsinÜÜrien Liitto JIL, www.jil.ďŹ Pelastusalan ToimihenkilĂśliitto PTL ry, www.ptlry.ďŹ UIL Kunta-ala ry Tietoalan toimihenkilĂśt ry, www.tietoala.ďŹ InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL, www.iol.ďŹ InsinÜÜrilaulajat www.insinoorilaulajat.ďŹ

+Ă&#x160;TFOUJFUPQBMWFMV t QVIFMJOQBMWFMVBJLB NB UJ KB UP QF LMP o t KBTFO!VJM m 5ZĂ&#x161;TVIEFOFVWPOUB ø t QVIFMJOQBMWFMVBJLB BSLJTJO LMP o t MBLJNJFIFU!VJM m -JTĂ&#x160;Ă&#x160; ZIUFZTUJFUPKB XXX VJM m ZIUFZTUJFEPU

ajankohtaista jäsenpalvelusta

Ota selvää jäsenyyteesi sisältyvistä vakuutuseduista uden InsinÜÜriliiton jäsenyyteen sisältyy laajat vakuutukset tyÜ- ja vapaa-ajalle.

Käytetyin jäsenetuvakuutus on vapaa-ajan matkavakuutus, joka sisältää matkustaja-, matkatavara-, matkavastuu-, ja matkaoikeusturvavakuutukset.

Jäsenyyteen sisältyvien vakuutuksien tarkat tiedot ja ehdot ovat osoitteessa www.uil.fi/ edut. Vakuutukset ovat voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen täyttää 70 vuotta eivätkä ne ole voimassa rinnakkaisjäsenyyksissä.

Matkavakuutustodistuksena matkalla toimii voimassaoleva jäsenkortti, jonka takapuolella matkavakuutustiedot. Jos jäsenkorttisi ei ole saatavilla, uuden jäsenkortin voi tilata jäsentietopalvelusta. Jäsenkortin toimitusaika on noin kaksi viikkoa.

Jäsenkortin matkavakuutustodistuksen

U

42

korvaavaa erillistä vakuutustodistusta ei ole enää mahdollista saada Uuden InsinÜÜriliiton kautta Mikäli tarvitset vakuutustodistuksen pikaisesti mukaan matkallesi tai viisumihakemusta varten, sen voi pyytää suoraan vakuutusyhtiĂś Ifin asiakaspalvelusta. Asiakaspalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8â&#x20AC;&#x201C;20 ja sen puhelinnumero on 010 19 19 19.

Jäsentietopalvelussa normaalia pidempi vastausaika

UIL:n jäsentietopalvelu vastaanottaa tällä hetkellä huomattavasti yhteydenottoja, jonka vuoksi sähkÜpostin vastausaika sekä hakemuksien käsittelyajat ovat tilapäisesti pidentyneet.

Vastaamme kaikkiin yhteydenottoihin mahdollisimman pikaisesti. N

helmikuun luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Juha Rusila

Insinöörien seikkailuista kirja Aviopari vietti lähes puoli vuotta Aasiassa. Selässä rinkat, vyöllä askelmittarit ja kotiin palatessa miljoona askelta mittarissa. ietokonetekniikan insinööri Riitta Rusila otti insinöörimiehensä kanssa palkatonta vapaata ja lähti pitkään suunnitellulle unelmamatkalle Aasiaan. Mukana olivat lentoliput Kiinan Kantoniin, asianmukaiset rokotukset, jonkin verran säästöjä ja kaksi rinkkaa.

Matkan varrella pariskunta vieraili esimerkiksi Nepalissa, Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Laosissa. Paras kohde Rusilan mielestä oli Tiibet, jonka maisemat tekivät vaikutuksen.

– Kauneus ja karuus ovat syöpyneet sielun syövereihin, Rusila kuvailee.

Aasiassa matkaa taitettiin lukuisilla eri kulkuneuvoilla ja valtaosa öistä kului hotelleissa hostelleissa. Jälkikäteen laskettuna matkakassan päiväkulutus oli alle 30 euroa.

– Jos lähtee reppureissulle, mukaan tarvitsee avointa seikkailumieltä eikä saa olla turhan nirso.

Pariskunnan seikkailumieli ei ollut koetuksella edes Indonesiassa Sumatran saarella, jossa he osallistuivat kahdeksan päivän vaellukselle.

– Touhu oli niin mutaista: jatkuvaa sadetta ja miehellä vatsatautia. Jälkeenpäin se oli kuitenkin yksi parhaita kokemuksia. Muisto on saanut kultareunat, Rusila kertoo.

T

Tänään on mentävä

Vaikeinta matkassa oli päättää lähteä.

Kolmikymppistä insinööripariskuntaa kannusti matkaan tutkimusmatkailija Marco Polon sanat: ”jos en lähde tänään, en lähde huomennakaan ja ylihuomenna tiet ovat kasvaneet täyteen orjantappuroita, niin etteivät edes rohkeimmat kamelini enää niistä uskalla läpi mennä”.

Matka opetti Rusilaa iloitsemaan pienistä asioista kuten lämpimästä vedestä ja kuivista vaatteista. Aasian sadekausi sai olon tuntumaan jatkuvasti nihkeäksi.

Omaan puolisoon tutustui entisestä

Riitta Rusila tutustui Angkor Watin temppeliin Kambodzhassa.

paremmin. Luottamus kasvoi ja sanaton viestintä korostui.

Kotiinpaluu oli mukavaa. Seikkailunhalu oli tyydyttynyt ja levottomat jalat olivat rauhoittuneet.

– Työkavereita varmasti ärsytti, kun olin todella innoissani kaikista töistä, Rusila arvelee.

Tietokoneella on käyttöä

Reppureissulle ei pakattu mitään ylimääräistä, mutta jos Riitta Rusila lähtisi nyt, mukana olisi läppäri tai tabletti. Matkan aikana istuskeltiin paljon nettikahviloissa, joissa Rusila muun muassa kirjoitti matkablogia.

Kirjoitukset olivat pohjana, kun Rusila kirjoitti matkasta kirjan. Viisi vuotta matkan jälkeen kirjoitettu Miljoona askelta Aasiassa kokosi insinöörin muistot, ruokareseptit ja listat samojen kansien väliin.

Kun Rusila lähtee pidemmälle reissulle seuraavan kerran, mukana ovat miehen lisäksi kaksi pientä lasta. Matka suuntautunee länteen ja senkin seurauksena saattaa syntyä kirja. N

Kiinnostuitko kirjasta? www.bookplus.fi

43

Kevätkiertue

Paremmalle uralle UIL:n palkka- ja työsuhdeneuvonta sekä rekrytointipalvelut vauhdittavat askeleesi oikealle työuralle.

Kiertuepaikkakunnat 5.3. Lappeenranta 12.3. Seinäjoki

19.3. Jyväskylä

6.3. Kotka

13.3. Tampere

20.3. Lahti

6.3. Vaasa

13.3. Kajaani

20.3. Rovaniemi

7.3. Helsinki

14.3. Riihimäki

21.3. Helsinki

7.3. Pori

14.3. Joensuu

21.3. Kemi

8.3. Turku

15.3. Kuopio

22.3. Oulu

Tule mukaan keskustelemaan ja hakemaan vinkkejä omalle polullesi.

Ilmoittaudu YYY WKN Ƃ MGXCVMKGTVWG

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta.