Insinoori-0107-low

1/2007

Pääluottamusmies Pekka Liimatainen:

Luottamusmiehet ovat henkilöstön edun valvojia

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• Uusi liitto, uusi lehti Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Liittorakenteet vastaamaan nykypäivää Puheenjohtajan palsta..............................9

• Edessä vaativa vuosi Järjestötoiminnasta:...............................10

• Aluetoimikunnissa ajetaan kaikkien akavalaisten asiaa

• YTN:n taustaryhmällä tärkeä rooli • JUKO valvoo julkisalan koulutettujen etuja • Kuntateknisten edunvalvonta tehostui Totta ja tutkittua....................................20

YTN:n taustaryhmän tehtävä on tukea alan neuvottelijoiden toi­ mintaa, tietää YTN:n teknologiate­ ollisuuden taustaryhmän puheen­ johtaja Jaakko Savola.

12

• IPE-järjestelmästä • Työvoiman niukkuuden aika alkanut Maailmalta............................................22

• Työntekijöiden oikeuksiin vaaditaan parannuksia

• EU-tirkistyksiä Osaaminen............................................24

• KI:n Vantola: Momenttien tyhjentämisestä kustannussuunnitteluun

• Marja-Liisa Manka: Oppiminen ei katso ikää

• Kirsimarja Blomqvist: Luottamus lisää onnistumisen mahdollisuuksia

• Jäsenetuna jäsenvakuutukset Pohjolassa • Jäsenetulehdet Edunvalvontaa.......................................34

• Kunnallinen yt-laki eduskunnassa • UIL:n neuvottelujärjestöt • UIL:n alueasiamiesorganisaatio • Perlos lopettaa Suomessa Tekniikkaa............................................40

• Near Field Communication Oikeutta...............................................42

• Työmatkakustannusten korvaaminen työntekijälle

• Osasairauspäiväraha

16

Kannen kuva Esa Kulmala

2

Opiskelija-asiaa.....................................44 Kuntateknisten edunvalvontatyö jatkuu KTK:n keskusjärjestövaih­ doksen ja entisen Insinöörilii­ ton kuntateknisten mukaantulon seurauksena entistä tiiviimpänä, sanoo KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.

Mennen tullen.......................................46 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenetuja............................................51

25.1. numero 1/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.insinooriliitto.fi

28 Luottamus edistää or­ ganisaation sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 22.2., 22.3., 26.4., 7.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 60 985 kpl (12.1.2006) Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 €

44 Insinööri

Tilaushinta 45 €/vuosikerta Anu Kaasalainen ja Ant­ ti Riipinen ovat Insinööri­ opiskelijaliiton uudet kenttä­asiamiehet.

Ilmoitukset ja tilaukset Sari Lehtonen 0201 801 897 ISSN 1457-3636

3

H채meess채 asumisen eurosi on yli kaksinkertainen.

pääkirjoitus tammikuu 2007

Uusi liitto, uusi lehti Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

I

nsinööriliitto ja Kuntien Tekniset yhdentyivät viime vuonna. Syntyi 72 000 jäsenen Uusi Insinööriliitto, jonka toimintatapoja ja käytäntöjä hiotaan timanttiseen terään kuluvan vuoden aikana. Uusi Insinööriliitto on valmiina rakentamaan jäsenkunnalleen helpompaa huomista.

Tämän vuoden alusta molempien liittojen lehdet yhdistettiin ja neljästi vuodessa ilmestynyt Kuntien Tekniset -lehti lakkautettiin. Sen ja Insinööri-lehden tilalle tuli kädessäsi oleva Uusi Insinööri -lehti, jonka painosmäärä on nyt 75 000 kappaletta. Insinööri-lehteen verrattuna tässä on kahdeksan sivua enemmän. Olemme lisänneet pääteemaan kaksi sivua, samoin edunvalvonta- ja osaaminen -osioihin. Mennen tullen -palsta sekä uutiset ovat saaneet kumpikin yhden lisäsivun. Uudessa Insinöörissä käsitellään siis entistä enemmän kuntapuolen asioita.

Edunvalvonta, ongelmat ja jäseniä koskettavat asiat ovat lähes tulkoon samoja, on sitten kyse yksityisestä tai julkisesta sektorista. Ei siis voida selkeästi eritellä, mikä aihe kiinnostaa kuntapuolen väkeä ja mikä yksityisen puolen väkeä. Uuden Insinöörin lukijoita yhdistävä tekijä on se, että he ovat tekniikan taitajia tai sellaisiksi opiskelevia.

Uuden Insinöörin toimitus toivoo, että uudet lukijat viihtyvät tämän lehden parissa ja kokevat sen omakseen. Ja jotta me onnistuisimme tekemään lukijoidemme näköistä ja oloista lehteä, me toivomme teiltä jatkuvaa palautetta. Me toivomme teiltä myös vinkkejä siitä, minkälaisia juttuja te tästä lehdestä haluatte lukea. Me toivomme teiltä suoranaisia juttuideoitakin: vinkkejä sopivista haastateltavista tai mielenkiintoisista aiheista. Odotamme esimerkkejä hyvistä työpaikoista, hyvistä toimintatavoista, hyvistä työyhteisöistä, hyvistä työkavereista ja hyvistä työnantajista. Toki päinvastaisetkin esimerkit ovat tervetulleita.

Tehdään yhdessä tästä lehdestä insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten ykköslehti!

Palkkaa insinööriopiskelija!

Insinööriopiskelijat hakevat parhaillaan kuumeisesti itselleen kesätyöpaikkoja. Tämän lehden takakannessa on ilmoitus, jossa UIL ja IOL peräänkuuluttavat kesätyöpaikkoja. Muistuta siis työnantajaasi siitä, että teillekin palkataan ensi kesänä insinööriopiskelija kesätöihin.

Muistuta häntä myös siitä, miten tärkeää on palkata insinööriopiskelija tekemään opinnäytetyötä. Ilman tehtyä opinnäytetyötä tähän maahan ei nimittäin valmistu insinöörejä! Suosittele käyntiä sivuilla www.kesakissa.fi

Insinööri

5

uutisia Yksityisalojen työeläkevakuuttaminen yksinkertaistuu n Yksityisalojen palkansaajien merkit-

tävimmät työeläkelait yhdistyivät tämän vuoden alusta työntekijän eläkelaiksi TyEL:ksi. Alakohtaisten TEL:n, LEL:n ja TaEL:n soveltaminen lakkasi vuodenvaihteessa. Vain merimiesten eläkelaki (MEL) jää muutoksen jälkeen voimaan.

Käytännössä työeläketurvan hoito helpottuu ja selkeytyy. Työeläkettä karttuu 1.1.2007 alkaen, jos maksettu palkka ylittää 46,08 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin säännöksissä oli erilaisia yleensä suurempia rajamääriä, vaikka pienemmistäkin palkoista maksettiin eläkemaksuja.

Uusi TyEL-eläkelaki vaikuttaa vakuuttamiseen. Yritykset ja työntekijöitä palkkaavat kotitaloudet hoitavat tämän vuoden alusta kaikkien työntekijöidensä eläkevakuutuksen TyEL:n mukaan riippumatta alasta tai työsuhteen pituudesta. Työnantaja valitsee eläkelaitoksen.

TyEL erottelee sopimustyönantajat ja tilapäiset työnantajat. Sopimustyönantajien keskimääräinen TyEL-maksu on 21,6 prosenttia. Toteutuvaan maksuun vaikuttavat maksettu kokonaispalkkasumma ja yrityksen työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Sopimustyönantaja voi saada myös asiakashyvityksiä.

Työntekijäin maksuosuus on työnantajatyypistä huolimatta aina sama. Alle 53-vuotiaat maksavat palkastaan 4,3 prosenttia eläkemaksua ja yli 52-vuotiaat 5,4 prosenttia. Ikävälillä 53 – 62 eläkekarttuma nousee 1,5 prosentin vuosittaisesta tasosta 1,9 prosenttiin. 63 vuotta täyttäneellä työssään jatkavalla on mahdollisuus mainittuun 4,5 prosentin kannustinkarttumaan.

Isäkuukausi nykyistä joustavammaksi n Tämän vuoden alusta voimaan tulleessa perhevapaapaketissa korotetaan sekä äitiysrahaa että vanhempainrahaa ja isäkuukauden pitäminen muuttuu nykyistä joustavammaksi.

Vanhemmat voivat jatkossa ajoittaa isäkuukauden nykyistä joustavammin oman elämäntilanteensa mukaan. Isäkuukausi tulee kuitenkin käyttää viimeistään ennen kuin lapsi on noin 14 kuukauden ikäinen. Isäkuukauden joustava käyttäminen edellyttää, että lasta on hoidettu välissä kotona. Äitiysrahaa korotetaan sen 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli reilulta yhdeksältä viikolta. Päiväraha nousee 70 prosentista 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron (vuoden 2007 tasossa) tulorajaan asti, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia.

Vanhempainraha nousee 70 prosentista 75 prosenttiin työtuloista 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli noin viideltä viikolta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron vuosituloon saakka, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia. Myös isäkuukaudelta maksettava isyysraha voi olla korotettu.

Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata ja hakevat vanhempainrahaa, saavat kumpikin korotetun päivärahan enintään 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vanhemmilla on jo nykyisin oikeus keskenään sopia siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempainva-

paan, ja vanhempainvapaa voidaan jakaa vanhempien kesken.

Päivärahan korottaminen parantaa lisäksi korvausta, jota maksetaan työnantajalle äitiysvapaan palkan korvaukseksi. Myös työnantajien maksamat vuosilomapalkat korvataan jatkossa nykyistä paremmin.

Uudistus pähkinänkuoressa • Äitiysrahan määrä nousi 56 ensimmäiseltä maksupäivältä.

• Äidille maksettava vanhempainraha ja isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta nousi 30 ensimmäiseltä maksupäivältä, eli yhteensä enintään 60 päivältä.

• Työnantajan palkkakustannukset alenivat palkallisen äitiysvapaan ajalta.

• Työnantajan palkkakustannukset alenivat myös äitiysvapaan ja vanhempainvapaan ajalta kertyneen vuosiloman ajalta.

• Vanhemmat voivat sopia isäkuukauden ajoittamisesta aikaisempaa joustavammin.

• Isäkuukausi on käytettävä ennen kuin on kulunut 180 päivää äitiysrahaa seuranneen vanhempainrahan viimeisestä maksupäivästä.

• Ottovanhemmille maksettavaa vanhempainrahakautta pidennettiin 200 päivään.

• Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

AKAVA jakoi stipendejä opiskelijoille n AKAVAn opiskelijastipendit jaettiin torstaina kahdelletoista opiskelijalle. Viiden-

sadan euron suuruiset stipendit myönnettiin ansiokkaasta toiminnasta AKAVAn opiskelijavaltuuskunnassa ja akavalaisissa liitoissa. Uudesta Insinööriliitosta stipendin saivat Anu Kaasalainen ja Heidi Keltanen.

www.uil.fi 6

Ansiotulojen verotus kevenee tänä vuonna n Tämän vuoden tuloveroasteikkoa on

lievennetty viime vuoteen verrattuna alentamalla toiseksi ylintä tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Ylintä tuloveroprosenttia on alennettu puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon toinen tuloluokka poistettiin kokonaan ja asteikon

ylintä tulorajaa korotettiin 1 400 eurolla. Asteikon tulorajoihin on tehty kahden prosentin inflaatiotarkistus.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyskelpoista enimmäismäärää on korotettu 4 700 eurosta 7 000 euroon.

Vuoden 2007 tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla,euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,%

12 400 - 20 400

8

9

20 400 - 33 400

728

19,5

33 400 - 60 800

3 263

24

60 800 -

9 839

32

Lähde: Valtiovarainministeriö

Työryhmä ehdottaa huojennusta komennusmiesten jälkiveroihin n Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esittää komennusmiesten jälkiveroihin huojennusta ja verokohteluun lievennyksiä. Työryhmän ehdotuksen mukaan muun muassa kaikki jälkiverot on huojennettava niiltä komennusmiehiltä, joiden työnantaja on jälkiverotuksen osalta saanut luottamuksen suojaa. Jälkiveroihin liittyvät korot ja veronkorotukset on huojennettava kaikilta komennusmiehiltä Työryhmä ehdottaa työmatkan käsitteen laajentamista verotuksessa siten, että muualla kuin oman työnantajan toi-

mipaikassa työskentelevien työntekijöiden voitaisiin nykyistä useammin katsoa olevan tuloverolaissa tarkoitetulla työmatkalla. Näin ollen verovapaiden matkakustannusten korvausten maksuoikeus laajenisi.

Kotipaikkakunnan ulkopuolella pitkään työskenteleville työryhmä ehdottaa, että käyttöön otettaisiin uusi verovähennys, joka tietyin edellytyksin myönnettäisiin verovelvolliselle, joka työn vuoksi joutuu asumaan kahdella paikkakunnalla.

Laki tilaajan vastuusta astui voimaan n Laki tilaajan vastuusta astui voimaan

tämän vuoden alusta. Laki edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi se velvoittaa yritykset varmistamaan, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa.

Lain mukaan tilaaja on velvollinen selvittämään, onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin. Selvitysvelvollisuuteen kuuluu myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Lisäksi velvollisuus kattaa todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvityksen siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Se kattaa myös selvityksen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Laki koskee Suomessa tehtävää työtä.

Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa.

Insinöörisäätiön stipendit Työeläkkeiden perusteena olevat ansaintatiedot yhteen järjestelmään n Työeläkkeiden perusteena olevia an-

saintatietoja ylläpidetään nyt yhdessä tietojärjestelmässä. Tämän vuoden alusta käyttöön otettua uutta rekisteriä kutsutaan ansaintajärjestelmäksi. Sitä ylläpitää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen (ETK) omistama Arek Oy. Eläketurvakeskus painottaa, että tiInsinööri

etojärjestelmien uudistuminen ei vaikuta mitenkään eläke-etuihin. Tiedot ovat tallessa ja eläkkeen hakemiseen liittyvät palvelut ovat normaalisti käytettävissä.

Kaikki ansiotyöluettelotiedot ovat saavissa myös sähköisesti sekä eläkelaitosten Internetsivuilta että ETK:n ylläpitämällä Työeläke.fi -nettisivustolta.

n Insinöörisäätiön hallitus myönsi koko-

uksessaan 12. joulukuuta 800 euron stipendit vuodelle 2006.

Stipendihakemuksia tuli tänä vuonna kaikkiaan 20 kappaletta ja stipendit myönnettiin seuraaville henkilöille: Jukka Hietala, Jukka Huppunen, PetraMaria Kallio, Tiina Lamminpää, Seija Lyytinen, Antti Määttä, Pauliina Hakala ja Antti Peltonen.

Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

7

kolumni Erkki Vuorenmaa Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Metallityöväen liiton puheenjohtaja

Liittorakenteet vastaamaan nykypäivää

V

iime vuosien varsin nopea elinkeinorakenteen ja tuotantotapojen muutos edellyttää myös ammattiyhdistysliikkeeltä uudelleen arviointeja oman toimintansa järjestämisen suhteen. Kehitys on vienyt merkittävästi pohjaa nykyiseltä, pääasiassa materiaalipohjaiselta järjestäytymiseltä. Myös työntekijäja toimihenkilötyöt ovat samankaltaistuneet.

Enää tuotetta ei tehdä loppuun yhdessä firmassa.

Tuotannon verkostoitumisen, alihankinnan ja osin ulkoistamisenkin myötä yhden tuotteen tekemiseen osallistuu eri yrityksissä usean sopimusalan työntekijöitä.

Tilalle on tullut tuotantorakenteen osalta klusterimalli, joka vaikuttaa jatkossa myös liitto- ja sopimusrakenteisiin.

Miten vastaamme parhaiten yrityksissä ja työnantajapolitiikassa tapahtuviin ja osittain jo tehtyihin muutoksiin? Miten uudistamme edunvalvontaamme niin, että liittojen jäsenten edut tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hoidetuksi? Näihin kysymyksiin ay-liikkeen on kyettävä vastaamaan ennakkoluulottomasti ja tavoitehakuisesti.

Työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n muodostamisen tavoitteina ovat nykyistä suuremmat sopimuskokonaisuudet, nykyisten työnantajaliittojen ja sopimusten määrän huomattava vähentäminen. Tämä merkitsee sitä, että työnantajapuolella järjestäytymisrakenne tulee muuttumaan lähivuosina voimakkaasti. Ay-liike ei voi jäädä tätä sivusta seuraamaan. On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla jatkossa turvataan entistä paremmin sopimusjärjestelmän ja edunvalvonnan toimivuus.

Tässä murrosvaiheessa kaikkien yhteinen tehtävä on huolehtia, etteivät yksittäiset työntekijät joudu kärsimään sopimus- tai järjestökiistoista. Kaikilla ammattiliitoilla, niin kuin myös työnantajilla, on valtakunnallisesti vastuu rakennemuutoksen ennakoimisesta. Meillä on oltava oma, aktiivinen näkökulma liitto- ja sopimusrakenteiden uudelleen muodostamiseen.

SAK:laisten teollisuusliittojen kesken on syntynyt selkeä tahtotila selvittää yhteistyön malleja. Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto ovat päättäneet selvittää ilman ennakkoasenteita eri yhteistyövaihtoehtoja, mukaan lu-

8

kien uuden SAK:laisen teollisuusliiton perustaminen.

Liitot edustavat noin 370 000 palkansaajaa ja solmivat yhteensä 50 työehtosopimusta.

Selvitystyötä ryhtyy tekemään SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly. Selvitysmiehen tehtävänä on maaliskuun 2007 loppuun mennessä selvittää erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset erityisesti jäsenistön edunvalvontaan. Näin liittojen valtuustot pääsevät käsittelemään asiaa jo kevätkokouksissaan. Valtuustojen päätösten pohjalta laaditaan mahdollisesti aiesopimus tulevista yhteisistä toimista.

Selvitettäväksi tulee, mitä yhdentymiskehitys merkitsee jäsenten edunvalvonnalle, liittojen toiminnalle ja koko ay-liikkeelle. Ehdottomasti haasteellisin on uuden teollisuusliiton muodostamiseen liittyvät selvitykset. Muut käytännön mallit ovat yhteistyön tiivistämiseen perustuvia. Vaihtoehdoista huonoin on, ettei mihinkään uudistustyöhön ryhdytä.

Pohjoismaiset kokemukset puhuvat myös yhteistyön tiivistämisen puolesta. Viimeisimpänä Ruotsin ratkaisu, jossa teollisuuden ammattiliitot Paperia lukuun ottamatta muodostivat yhteisen uuden liiton. Myönteistä on myös se, että Pohjoismaiden kaikki teollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden liitot kuuluvat yhteiseen järjestöön (Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät IN).

Nopeimmillaan uusi teollisuusliitto voisi aloittaa toimintansa vuonna 2010. Mikäli selvitys johtaa myönteiseen tulokseen, liittojen käytännön toimintoja ryhdytään yhdistämään jo ennen sitä. Selvää kuitenkin on jo nyt, että seuraavan sopimuskierroksen valmisteluissa liitot tiivistävät entisestään yhteistyötään.

Haluan korostaa, että SAK:laisten teollisuusliittojen yhteistyön kehittäminen ei sulje pois kaikkien teollisuuden palkansaajien ammattiliittojen yhteistyön kehittämistä. Päinvastoin, samaan aikaan on parannettava Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) toimintaa. Tarkasteluun tulee ottaa myös nykyistä järjestäytyneemmät muodot tehdä yhteistyötä. Myös TP:n rooli seuraavalla sopimuskierroksella tulee olemaan aikaisempaa merkittävämpi, jos yhdessä niin haluamme. TP:n hallitus on päättänyt kuluvan vuoden aikana pohtia, miten uudistaisimme ja kehittäisimme TP:n toimintaa.

puheenjohtajan palsta tammikuu 2007

Edessä vaativa vuosi Matti Viljanen

Insinööri

A

lkanut vuosi on monella tavalla hyvin mielenkiintoinen koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ensimmäisenä vastaan tulevat eduskuntavaalit, jotka ovat tärkeä vaikutuskanava jokaiselle kansalaiselle. Siksi on tärkeää, että liittomme jäsenet käyvät äänestämässä ja myös huomioisivat liittomme kansanedustajaehdokkaina olevat jäsenet.

Pidän heidän tukemistaan eduskuntavaaleissa erittäin tärkeänä. Meillä on nykyisessä eduskunnassa oman jäsenkuntamme edustajia, jotka ovat toimineet loistavasti tiedon välittäjinä ja asioiden vaikuttajina mahdollisuuksiensa mukaan. Tämä on ollut hieno yhteistyömuoto, josta haluan lausua parhaimmat kiitokset nykyisille kansanedustajille ja toivoa kaikille ehdokkaille vahvaa yrittämistä ja menestymistä näissä vaaleissa.

Eduskuntavaalien jälkeen alkaa kiivas hallitusohjelmatyöskentely ja hallituksen koostaminen. Meille on tärkeää, että tuomme myös omat näkemyksemme esille siitä, millaisen yhteiskunnan haluaisimme eli että väellämme olisi työtä Suomessa ja he viihtyisivät työssään. Väellämme pitää olla myös mahdollisuus onnistua ja menestyä, työskentelee se sitten millä sektorilla tahansa tai yrittäjänä.

Myös opiskelijoiden asemaan on kiinnitettävä huomiota kahdella suunnalla: Opetuksen laadulliseen puoleen, jotta sillä osaamisella on merkitystä ja kysyntää yhteiskunnassa, ja opiskelun suorittamiseen, jotta se on taloudellisesti mahdollista.

AKAVA-yhteisössä on hallitusohjelmaan keskeisesti nostettu kaksi pääotsaketta; sivistys ja kannustavuus. Sivistys tarkoittaa näkökulmastamme nimenomaan opetuksen laadullisuutta ja siihen liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuutta. Kannustavuus tarkoittaa lähtökohdistamme mm. palkkapolitiikkaa, veropolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa. Tällaiset seikat huolettavat jäsenkuntaamme. Ne on myös tuotava julki päättäjille, jotta onnistuminen olisi mahdollista. Pääsääntöisesti jäsenkuntamme työ tuo myös työtä toisille ihmisille.

Syksyllä sukellamme mahdolliseen tulopoliittiseen neuvotteluun tai liittokierrokselle. Yritämme kaikin keinoin saada kelvolliset sopimukset aikaiseksi motivaation, kannustavuuden ja jäsenkunnan työssä jaksamisen vahvistamiseksi. Työtä riittää ja onnistuminen on aina kiinni siitä, kuinka yhtenäisenä pystymme toimimaan, kuinka päättäväisesti pidämme yhteisistä tavoitteista kiinni ja toimimme sen mukaisesti. Organisatorisesti katsottuna olemme vahvempia kuin koskaan niin neuvotteluasemalta kuin taloudellisesti. Tästä on hyvä ja turvallista lähteä eteenpäin, kunhan kehitämme sisäistä organisaatiotamme me-henkiseksi ja tulostavoitteelliseksi.

Positiivista alkanutta vuotta kaikille!

9

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Katja Keltanen

Aluetoimikunnassa ajetaan kaikkien akavalaisten asioita Aluetoimikuntien tehtävä on yhdistää akavalaisia ja ajaa ­heidän etujaan maakunnissa.

Aluetoimikunnan edustajat vaikuttavat maakuntien päättävissä elimissä ja välittävät tietoa AKAVAn linjauksista jäsenille, toteaa Pirkanmaan aluetoimikunnan jäsen Heidi Keltanen.

Aluetoimikunnan tehtävissä on mahdollisuus tutustua eri aka­ valaisten liittojen aktiiveihin ja jäseniin, Heidi Keltanen kertoo.

Keskusjärjestömme AKAVA AKAVA on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 31 jäsenliittoa.

AKAVA toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnallisena puolestapuhujana.

Akavalaisten liittojen jäseneksi liitytään suoritetun tut-

10

kinnon tai ammatin perusteella. Jäsenliittojen kautta AKAVAan kuuluu yli 461 000 jäsentä. AKAVA on ainoa palkansaajakeskusjärjestö, joka kasvattaa jatkuvasti jäsenmääräänsä. UIL on AKAVAn toiseksi suurin jäsenjärjestö 71 500 jäsenellään.

H

eidi Keltasta pyydettiin Pirkanmaan aluetoimikuntaan opiskelijajäseneksi vuoden 2000 lopulla, jolloin hän toimi jo aktiivisesti Insinööriopiskelijaliitossa. – Koska olin ylipäätään kiinnostunut akavalaisesta järjestötoiminnasta, oli luontevaa lähteä mukaan Pirkanmaan aluetoimikuntaan.

Keltanen oli viime vuoden loppuun asti opiskelijoiden edustajana aluetoimikunnassa. Tämän vuoden alusta alkaneella kaudella hän on valmistuneena insinöörinä Uuden Insinööriliiton edustaja. Aluesihteerin tehtävä vuodesta 2004 viime vuoden loppuun asti piti Keltasen kiireellisenä, mutta samalla se tarjosi hienon näköalapaikan.

Pirkanmaan aluetoimikuntaan kuuluu eri akavalaisten liittojen edustajia.

Tämä tekee alueellisen vaikuttamisen sekä mielenkiintoiseksi että haasteelliseksi.

– On löydettävä sellainen linja, joka sopii kaikille. Aluetoimikunnassa ei voi ajaa vain oman liittonsa jäsenten asioita, vaan on katsottava koko AKAVA-yhteisön puolesta, sanoo Keltanen.

Alueellinen vaikuttaja

Aluetoimikuntien työ on paikallista ja tavoitteena on vaikuttaa akavalaisten hyviin työmahdollisuuksiin ja korkeakou-

lutuksen laatuun maakunnissa. Pirkanmaalla tätä työtä tehdään järjestämällä seminaareja, koulutus- ja juhlatilaisuuksia. Tämän lisäksi aluetoimikunta pitää myös yhteyttä alueen päättäjiin ja antaa pyydettäessä lausuntoja päättäville viranomaisille työelämään ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

AKAVAn keskustoimisto ei millään pystyisi tavoittamaan yksittäisiä akava­ laisia maakunnissa. – Siksi tarvitaan aluetoimikuntia, jotka kohtaavat jäseniä ja välittävät tietoa AKAVAn linjauk­ sista, Keltanen tähdentää.

Pirkanmaan aluetoimikunta kokoontuu noin 8 kertaa vuodessa ja kokousten välillä kokoontuvat työryhmät. Aluetoimikunnalla on edustajia kaikissa niissä maakunnan päättävissä elimissä, jotka se kokee tärkeiksi vaikuttamisväyliksi.

Edustajia löytyy niin TE-keskuksen neuvottelukunnasta kuin maakunnan työryhmistä. n

”

Aluetoimikunnassa ei voi ajaa vain oman liittonsa jäsenten asioita, vaan on katsottava koko AKAVA-yhteisön puolesta.

AKAVAn aluetoimikunnat vaikuttavat maakunnissa n AKAVAn yhteiskunnallinen vaikutta-

minen alueilla on organisoitu aluetoimikuntien kautta tapahtuvaksi toiminnaksi. Vaikuttamistyö keskittyy pääasiassa koulutus-, työvoima- ja työllisyyskysymyksiin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämiseen.

AKAVAn aluetoiminnasta vastaavat 14 aluetoimikuntaa, joiden toimialueet noudattelevat pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeino (TE)-keskusten alueita. Aluetoimikunnat koostuvat noin 25:stä luottamustoimisesta jäsenestä, jotka edustavat AKAVAn jäsenliittoja.

Opiskelijoiden näkökulman aluevaikuttamiseen tuovat toimikunnan 1–2 opisInsinööri

kelijaedustajaa.

Aluetoimikuntien edustajia vaikuttaa muun muassa maakuntaliittojen yhteistyöryhmissä, TE-keskusten ja aluetyöterveyslaitosten neuvottelukunnissa, työsuojelupiirien työsuojelu­ lautakunnissa, työvoimatoimikunnissa sekä lukuisissa muissa alueellisissa yhteistyö- ja päätöksentekoelimissä.

Yhteiskunnallisten vaikuttamistehtäviensä lisäksi aluetoimikunnat järjestävät myös oman alueensa akavalaisia yhteen kokoavia kulttuuri- ja virkistystilaisuuksia.

Uuden Insinööriliiton edustajat AKAVAn aluetoimikunnissa 2007–2009 Uusimaa: Arto Isomäki, Timo Mäkilä ja Martti Nykänen Varsinais-Suomi: Martti Kaurimo, Riitta Matilainen ja Markku Virta Satakunta: Timo Ruoko ja Markku Uusitalo Häme: Jarkko Illikainen, Jukka Lepistö ja Pekka Patrikka Pirkanmaa: Heidi Keltanen, Matti Ollila ja Erkki Salopino Kaakkois-Suomi: Matti Palmqvist (vpj), Reijo Mustonen ja Hannu Suojalehto Etelä-Savo: Kari Hämäläinen ja Juhani Oksman Pohjois-Savo: Timo Auvinen (pj), Pekka Mustonen ja Esa Tuovinen Pohjois-Karjala: Aarre Hummel­ holm, Pirjo Korhonen, Suvi Korpela, Upo Lehikoinen ja Matti Toivanen Keski-Suomi: Olli Backman, Pekka Makkonen ja Seppo Salminen Pohjanmaa: Miso Grundström, Jouko Kuismin ja Aimo Laine Pohjois-Pohjanmaa: Anu-Leena Annala (pj), Ali Heiskanen ja Jukka-Pekka Karppinen Lappi: Tellervo Alanärä (pj) ja Sanna-Maria Iivarinen Kainuu: Reijo Järvinen ja Harri Piirainen Etelä-Pohjanmaa: Seppo Pihlaja (pj), Antti Ahonen, Mikko Huhtala, Tapani Saarenpää, Kari Vähämaa ja Reijo Ylikojola Uuden Insinööriliiton opiskelijajäsenet AKAVAn aluetoimikunnissa: Uusimaa: Kalle Fagemann Häme: Antti Karppinen Keski-Suomi: Tuomas Taskila Pohjois-Pohjanmaa: Arttu Mainio Lappi: Marjo Kenttälä Etelä-Pohjanmaa: Juha Viitanen

Lähde: AKAVA 11

Haastattelu: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

YTN:n taustaryhmällä tärkeä rooli T

austaryhmän tehtävä on tukea alan neuvottelijoiden toimintaa, jotta alalle saadaan sovittua työehtosopimus ja sen jälkeen jatkoneuvoteltua sopimusta entistä toimivammaksi.

Näin sanoo YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Jaakko Savola. Hän toimii tuotekehitysinsinöörinä Rautaruukin Raahen tehtaalla.

Taustaryhmä toimii siis linkkinä neuvottelijoiden ja alan yritysten ylempien välillä. Se kartoittaa työsuhteisiin liittyviä ongelma-alueita ja muodostaa niistä neuvottelutavoitteita sekä antaa ”kentän äänen” edustajana kommentteja neuvottelijoiden saamiin sopimusesityksiin. Vastavuoroisesti se välittää ajankohtaista tilannetietoa liittotason kysymysten käsittelystä yritysten luottamushenkilöille.

Taustaryhmän jäsenet edustavat alallaan parhaiten työmarkkinatilanteesta perillä olevia luottamushenkilöitä. Useilla on lisäksi pitkä kokemus luottamusmiehenä toimimisesta.

– Tämä tieto- ja osaamispotentiaali olisi hienoa saada näkymään ja kuulumaan sekä ennen kaikkea vaikuttamaan entistä enemmän niin ylempien piirissä kuin jopa kansallisessa työsuhteisiin liittyvässä keskustelussa.

Toistaiseksi taustaryhmillä on ollut vähän suoria kontakteja ulkomaille.

Useimmiten tilanteita on tyydytty seuraamaan julkisen tiedonvälityksen sekä liittojen kansainvälisten asioiden hoitajien kautta. Savola uskoo tilanteen tulevaisuudessa muuttuvan.

– Työehtosopimuksiin tulee varmasti heijasteita ulkomailla tehdyistä sopimuksista kuin myös Luxemburgissa toimivan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksistä.

Taustaryhmän olisi pyrittävä toimimaan itsekin kansainvälisenä vaikuttajana ja huolehtimaan siten mahdollisuuk-

12

Jaakko Savola painottaa taustaryhmän merkitystä neuvottelutoiminnassa.

sien luomisesta toimialaa tyydyttävien työehtosopimusten syntymiselle.

Yritysyhdistyksen tärkeä rooli

– Hyvä yritysyhdistys eli YRY on luottamusmiehen taustaryhmä yritystasolla.

YRYstä luottamushenkilö saa luotettavan yhteistyö- ja keskustelukumppanin avukseen mielipiteiden muodostamiseen, tilaisuuksien järjestämiseen, apua tiedonvälitykseen ja paljon muuhun.

YRYt ovat hyvin organisoituneita tiedon kerääjiä, jalostajia ja välittäjiä. Tehokkaimmilla yritysyhdistyksillä on jopa erillisiä toimielimiä tiedonhallintaan ja tapahtumien järjestelyyn sekä kaikilla ainakin yhdistyslain edellyttämä taloushallinto.

Kasvavaa arvostusta YRYt saavatkin erilaisten tapahtumien järjestäjänä.

Nämä tilaisuudet ovat harvoja paikkoja, joissa asiantuntijat, esimiehet ja vasta taloon tulleet ylemmät voivat tasa-ar-

voisina keskustella keskenään sekä luoda ja vahvistaa keskinäistä yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta.

YRY tarjoaa aktiiviselle ylemmälle väylän perehtyä työpaikan ay-toimintaan, vaikuttaa itseään ja työtovereitaan koskeviin asioihin ja tutustua edunvalvontaan sekä työsuhdeasioiden käsittelyyn liittyviin henkilöihin niin ylempien kuin työnantajan puolelta.

Luottamushenkilölle enemmän toimintaedellytyksiä

Ylempiä toimihenkilöitä teknologiateollisuuden alalla on paljon, noin 60 000.

Työnantajaliiton edustajat ovat vaatineet entistä suurempaa joustoa työehtoihin. Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat joustaneet ja mm. matkustaneet työmatkoilla käyttäen myös vapaa-aikaansa siihen. Monessa teknologiateollisuuden yrityksessä vastaavaa joustavuutta uhratun vapaa-ajan

YTN:n työehtosopimukset katso s. 36

korvaamiseen ei työnantaja ole osoittanut, vaikka sen sopiminen kirjattiin viimeksi TES-sopimukseemme.

Ylemmät toimihenkilöt joustavat työkuorman edessä ja tekevät ylitöitä, jotkut jopa runsaasti työpaikalla, kotona ja reissussa hotellilla. Niidenkin korvaaminen on edelleen osittain puutteellista. Työsuhdeasioista sopiminen haluttaisiin tuoda lähemmäs työntekopaikkaa, mutta sopijan, luottamushenkilön riittävistä toimintaedellytyksistä ei ole haluttu sopia kuten muiden henkilöstöryhmien kanssa on tehty.

Kysyimme alan ylemmiltä, mitä asioita pidetään tulevissa työehtoneuvotteluissa erityisen tärkeänä saavuttaa. Yllättävän korkealle nousi luottamushenkilön toimintaedellytysten mahdollistaminen.

Ylemmät ovat heränneet ja aktivoituneet työsuhdeasioissa.

– Olisi hienoa, jos pystyisimme seuraavalla neuvottelukierroksella sopimaan jostakin, millä saataisiin toiminnan ja työsuhteiden jatkuvuus nostettua yhdeksi tavoiteltavaksi arvoksi. Yhteinen panostaminen henkilöstön suunnitelmalliseen koulutukseen ja työkyvyn ylläpi-

tämiseen voisivat olla tavoitetta tukevia toimia.

Nykyinen sopimus on voimassa vielä puoli vuotta ja tässä vaiheessa kaikki osapuolet tuntuvat rakentavan neuvotteluasemiaan, joten helppoja ratkaisuja tuskin on tulossa. Niinpä meidänkin on tehtävä nyt kotiläksymme hyvin ja jatkettava huolella valmistautumista tuleviin neuvotteluihin. Mitä paremmin me niihin valmistaudumme, sitä todennäköisemmin pääsemme neuvottelemalla hyväksyttävään lopputulokseen. n

YTN

Teksti: Aleksei Solovjew, UIL neuvottelujohtaja, YTN pääsihteeri

Mikä on YTN?

Y

lempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa AKAVAn jäsenkentässä yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. YTN:n tärkeimpänä tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden ansiotason ja työehtojen parantaminen mm. vahvistamalla teollisuuden ja palvelualojen sopimustoimintaa.

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Hän toimii erikoistietoja ja -taitoja vaativissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluu yrityksen keskijohtoon. Hänen työlleen on ominaista itsenäisyys, vastuu ja korkean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmiudet. Hän ei kuulu yrityksen ylimpään johtoon.

Ketkä ovat YTN:n jäseniä?

YTN on liittojen yhteisö. YTN:n jäseniä ovat akavalaiset liitot. YTN:llä ei ole henkilöjäseniä. YTN:n edunvalvonnan piirissä oli vuoden 2007 alussa noin 120 000 akavalaista.

Mitä YTN tekee?

YTN on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN neuvottelee yksityisen sektorin elinkeinoelämän palveluksessa oleville ylemmille toimihenkilöille työehtosopimuksia. YTN vaikuttaa

Insinööri

muutoinkin yhteiskunnassa laaja-alaisesti ylemmille toimihenkilöille keskeisissä asioissa.

Miten YTN toimii?

YTN toimii jäsenliittojensa yhteistyöjärjestönä. Jäsenliitot päättävät YTN:n hallinnosta. YTN:n toiminta perustuu keskeisesti työpaikkojen luottamusmiesten voimakkaaseen osallistumiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Paikallistason edunvalvontaa toteuttavat yrityskohtaiset yritysyhdistykset ja luottamusmiehet. YTN:llä on kahden henkilön toimisto, joka palvelee lähinnä jäsenjärjestöjä ja sisäistä valmistelua. Käytännön valmistelu- ja neuvottelutyön hoitaa jäsenliittojen henkilöstö YTN:n nimissä.

YTN:n sopimustoiminta kehittyy YTN:n sopimustoiminta käynnistyi vuonna1974, jolloin ensimmäiset sopimukset solmittiin. Sopimustoiminnan historia on siten lyhyt moneen muuhun liittoon verrattuna. Vuonna 1993 YTN rekisteröitiin ja toimintatapa uudistettiin täysin. Sen jälkeen sopimustoiminnassa on edistytty merkittävästi ja nykyään noin 70% ylemmistä toimihenkilöistä on YTN:n sopimustoiminnan piirissä.

YTN:n sopimukset ovat hieman suppeampia kuin eräillä muilla ammattijärjestöillä. Joidenkin YTN:n toimintaa ar-

vostelleiden mielestä työehtosopimukseen tulee sisältyä palkkausjärjestelmä.

Jäsenistö on kuitenkin toistaiseksi pitänyt parempana sopimuksia, joissa ei ole palkkataulukoita. Yleisen ansiokehityksen varmistamista kaikille on pidetty keskeisenä minkä lisäksi on haluttu tilaa myös yksilöllisyyden ja kannustavuuden toteutumiselle.

Mikä ajankohtaista juuri nyt?

YTN:n alakohtaisissa taustaryhmissä on aloitettu valmistautuminen tulevaan neuvottelukierrokseen. Tavoitteita valmistellaan parhaillaan. Esillä tulee varmasti olemaan on mm. palkkatason korjaaminen eräillä aloilla sekä työaikakysymykset, jotka näyttävät olevan edelleen ajankohtaisia. Luottamusmiehen asema ei ole edennyt alakohtaisissa neuvotteluissa, joten myös se tulee olemaan esillä.

Kaikkia aloja koskeva vaikea asia on sopimusten soveltamisrajakysymys YTN:n ja Toimihenkilöunionin kesken. Taustaryhmien käsityksen mukaan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välinen raja on tällä hetkellä oikeassa kohdassa eikä muutoksiin ole aihetta.

Seuraavan neuvottelukierroksen muo­toon ei ole otettu vielä kantaa. Tulo­ poliittisen ratkaisun mahdollisuudet ja anti luonnollisesti selvitetään, mutta myös alakohtaisten tarpeiden hoitaminen on luonnollisesti merkittävästi esillä. n

13

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

JUKO

valvoo julkisalan koulutettujen etuja Julkisella sektorilla työskentelevien korkeasti koulutettujen akavalaisten oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja ajaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Pääsopimusneuvottelijana JUKO tekee virka- ja työehtosopimuksia, mutta työpaikoilla korkeasti koulutettujen etuja puolustavat jukolaiset luottamusmiehet. – Ilman aktiivisia ja osaavia luottamusmiehiä toiminta olisi mahdotonta, sanoo JUKOn neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä.

K

orkeasti koulutettujen järjestäytymisaste on julkisella sektorilla hyvä. Pekka Hemmilä arvioi, että se on yli 90 prosenttia julkisella alalla työskentelevillä asiantuntijoilla ja esimiehillä.

JUKOon kuuluu noin 160 000 työssäkävijää, mutta jos opiskelijat ja työelämän ulkopuolella olevat lasketaan mukaan niin todellinen määrä on yli 200 000.

JUKOon ei liitytä jäseneksi suoraan, vaan sen jäseneksi tullaan akavalaisen ammattiliiton jäsenyyden kautta. Akavalaiset ammattiliitot puolestaan kuuluvat

Pääsopimusneuvottelijana JUKO tekee virka- ja työehtosopimuk­ sia, mutta työpaikoilla korkeasti koulutettujen etuja puolustavat jukolaiset luottamusmiehet, Pekka Hemmilä kertoo.

JUKOn jäsenyhdistyksiin, joita on yhteensä seitsemän. JUKOn suurin jäsenyhdistys on Opetusalan ammattijärjestö. Muut jäsenyhdistykset ovat Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat, Lääkärikartelli, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Farmasialiitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto ja VAKAVA. Uusi Insinööriliitto on Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA:n jäsen. Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa valtiolla työskenteleviä Uuden

Insinööriliiton jäseniä edustaa JUKO. Kunta-alalla työskenteleviä Uuden Insinööriliiton jäseniä edustaa puolestaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN. Virka- ja työehtosopimuksista JUKO neuvottelee julkisen sektorin työnantajajärjestöjen kanssa, jotka ovat Valtion työmarkkinalaitos, Kunnallinen Työmarkkinalaitos sekä Kirkon työmarkkinalaitos. AKAVA puolestaan osallistuu TUPO-neuvotteluihin.

Tulevaisuuden haasteita

JUKO n Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO (aikaisemmin AKAVA-JS) valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä JUKO on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehto-

14

sopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen eduista.

JUKOon kuuluu seitsemän jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla tai valtion liikelaitoksissa noin neljännes ja seurakunnissa kolme prosenttia.

Julkisella sektorilla riittää useita tulevaisuuden haasteita. Valtion tuottavuusohjelma, alueellistaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä seurakuntien yhteenliittymät tuovat haasteita JUKOlle. Näissä muutoksissa on pidettävä huoli henkilöstön eduista. – Kun muutama kunta menee yhteen, niin uudessa kunnassa ei tarvita enää esimerkiksi seitsemää sivistystoimen johtajaa, Hemmilä mainitsee esimerkkinä.

Julkisen sektorin palkkausjärjestelmät on myös saatava kilpailukykyisiksi yksityisen sektorin kanssa. Osaavasta työvoimasta tulee pulaa ja siksi palkat on saatava mahdollisimman pian kilpailukykyisiksi. Erityisesti naisvaltaisten alojen pakkauksessa on paljon tehtävää.

– Palkan on vastattava työn vaativuutta ja vastuullisuutta sekä siihen tarvittavaa koulutustasoa, Hemmilä korostaa.

Valtion uusi palkkausjärjestelmä on saatu lähes sataprosenttisesti sovituk-

si. Uusi palkkausjärjestelmä ei ole aina tuonut merkitävästi lisäeuroja juuri jukolaisille. Muutamat jukolaiset ryhmät ovat kuitenkin hyötyneet selvästi palkkausjärjestelmän muutoksesta. Kuntaalalla uusi palkkausjärjestelmä on nostanut selvästi korkeasti koulutettujen palkkoja.

Luottamusmiehet kullanarvoisia JUKO ei tulisi toimeen ilman vahvaa luottamusmiesjärjestelmää. Kunnissa, valtion virastoissa ja liikelaitoksissa sekä

Tiehallinnon pääluottamusmies on edunvalvoja P

ääluottamusmiehen tehtävä on ajaa kaikkien Tiehallinnossa työskentelevien akavalaisten etuja, sanoo Pekka Liimatainen. Pääluottamusmiehenä toimiva Liimatainen osallistuu sopimustoiminnan lisäksi muun muassa Tiehallinnon palkkausjärjestelmän kehittämiseen sekä edunvalvonta-asioiden kouluttamiseen. Vaikka Tiehallinnossa työskentelee eri akavalaisiin liittoihin kuuluvia henkilöitä, edunvalvonta-asioita ajetaan korkeasti koulutettuja yhdistävän Tie-Akava -yhteisön kautta.

Julkisen sektorin, kuten valtion virastojen virka- ja työehtosopimusasioista valtakunnan tasolla neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Työpaikkatasolla virka- ja työehtosopimuksista työnantajan kanssa neuvottelee pääluottamusmies. Työpaikalla tapahtuvan virka- ja työehtosopimusneuvottelujen lisäksi Pekka Liimatainen miettii tupokaudelle asetettuja tavoitteita ja kuulostelee viraston akavalaisilta työntekijöiltä, mitkä asiat ovat heidän mielestään tärkeitä seuraavaa sopimuskautta ajatellen.

Liimatainen osallistuu myös palkkausjärjestelmän kehittämiseen Tiehallinnossa. Vaikka valtion palkkausjärjestelmä, VPJ, otettiin Tiehallinnossa kokonaan käyttöön viime helmikuussa ja se on ylipäätään otettu hyvin vastaan, Insinööri

seurakunnissa toimii jukolaisia luottamusmiehiä, jotka edustavat kaikki työpaikkansa korkeasti koulutettuja. JUKO tukee luottamusmiehiä kouluttamalla heitä säännöllisesti. Kunnissa luottamusmiehiä on noin 1 700, valtiolla noin 500 ja seurakunnissa reilu 100.

Hemmilä kuvailee, että tyypillinen jukolainen on noin 45-vuotias, jolla 16 – 17 vuoden työkokemus ja joka tienaa noin 3 200 euroa kuukaudessa. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Esa Kulmala

on siinä vielä kehittämistä. Esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosan joustamattomuus on herättänyt kritiikkiä. Monet toivovatkin, että kehityskeskustelut ja työn suoriutumisen arviointi käytäisiin eri aikaan.

Tie-Akava edunvalvojana

Edunvalvontayhteisö Tie-Akava kokoaa lähes kaikki Tiehallinnon korkeasti koulutetut yhteen. Tie-Akava -yhteisön kautta yritetään vaikuttaa siihen, että työpaikalla tapahtuva edunvalvonta nousisi ihmisten mielessä tärkeäksi asiak­si. Edunvalvonnan vahvistamiseksi Tie-Akava järjestää joka syksy luottamusmiespäivän, joka kokoaa luottamusmiehet pohtimaan edunvalvonta-asioita yhdessä.

Korkea järjestäytymisaste

Työpaikalla tapahtuvan sopimusneuvot­ telujen lisäksi Pekka Liimatainen osallis­ tuu mm. palkkausjärjestelmän kehittämi­ seen.

Tiehallinnon palveluksessa työskentelee 970 henkilöä, joista akavalaisia on noin 350. – Arviolta vain 10 prosenttia korkeasti koulutetuista ei ole järjestäytynyt mihinkään liittoon. Täällä on erittäin hyvä järjestäytymisaste, mikä vahvistaa tietenkin korkeasti koulutettujen neuvotteluasemaa, Liimatainen sanoo.

Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää Tiehallinnosta 165

henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tiehallinnossa työskentelee enää 805 henkilöä vuonna 2011. Uudet rekrytoinnit kohdistuvat korkeasti koulutettuihin.

– Noin puolet Tiehallinnon työntekijöistä on korkeasti koulutettuja vuonna 2011, Liimatainen toteaa. n 15

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Kunta-alalla noudatettava jatku­ van neuvottelun periaate pitää neuvottelujohtaja Jukka Kauppa­ lan vauhdissa myös sopimuskier­ rosten välillä.

– Miten keskusjärjestön vaihdos vaikuttaa edunvalvontaamme? Tätä kysymystä on moni Uuden Insinööriliiton myötä akavalaistunut Kuntien Tekniset KTK:n jäsen miettinyt viime aikoina.

T

eknisten työ- ja virkaehtosopimustoiminnan ja siihen liittyvän edunvalvonnan kannalta ratkaisu merkitsee toiminnan tiivistymistä. Jo ennestään Teknisten sopimuksen suurin palkansaajaosapuoli Teknisten ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN sai Uuden Insinööriliiton jäseneksi tulon myötä vahvistuksekseen runsaat neljäsataa entisen Insinööriliiton kuntateknistä jäsentä.

Itse neuvottelu- kuin sopimusjärjestelmäänkään muutos ei sen sijaan vaikuta tuon taivaallista. KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala kuvaa kunta-alan omintakeista neuvottelujärjestelmää, jos-

16

Kuntateknisten edunvalvonta tehostui sa sopimusneuvottelujen käyminen ja sopimusten tekeminen ovat niin sanottujen pääsopijajärjestöjen yksinoikeutta.

– Sen enempää mikään keskusjärjestö kuin yksikään liitto ei tee sopimuksia kunta-alalla, hän painottaa. Pienet poikkeukset kunta-alan tuntipalkkaisten sekä esittävien taiteilijoiden osalta vain vahvistavat säännön.

Palkansaajapuolella pääsopijajärjestöjä on neljä: julkisalan koulutettuja edustava JUKO, kuntasektorin teknisiä ja terveydenhoitajia edustava KTN, SAK:laisen JHL:n ja STTK:laisen Jytyn jäsenistöä edustava Kunta-alan Unioni

sekä hoitohenkilöstön järjestöjä SuPeria ja Tehyä edustava TNJ. Kauppala muistuttaa, että yksikään näistä neuvottelujärjestöistä ei kuulu mihinkään palkansaajakeskusjärjestöön.

Kahdessa neuvottelujärjestössä, KTN:ssä ja Kunta-alan Unionissa onkin jäseninä liittoja kahdesta eri keskusjärjestöstä.

Liitot vaikuttavat

Mikään itseohjautuva operoija neuvottelujärjestö ei silti ole.

– On selvä, että neuvottelujärjestö­ toimii jäsenliittojensa päättämin tavoin.­

Neuvottelujärjestö ei ole itsenäinen orgaani, joka tekee mitä sitä huvittaa, Kauppala sanoo.

KTN:ssä käytännön toimintaa johtaa hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki neuvottelujärjestön jäsenliitot. Rakenteeltaan KTN muistuttaa hänen mukaansa muista neuvottelujärjestöistä eniten JUKOa. – Me olemme molemmat monialajärjestöjä, meillä on useita eri ammattiryhmiä edustavia liittoja ja meillä kahdella on myös toimistot ja henkilöstöä.

Kolmen palkollisen lisäksi KTN tukeutuu neuvottelu- ja edunvalvontatyössä jäsenliittojensa henkilökuntaan. – Me olemme kuitenkin tekemässä neljää sopimusta, KVTESiä, teknisten sopimusta, energia-alan sopimusta ja palvelulaitosten niin sanottua PTY-sopimusta. Lisäksi meillä on vielä muuta, vähäisempää sopimustoimintaa.

Paikallista yhteistoimintaa

Myös paikallistasolla edunvalvonnasta vastaavat luottamushenkilöt ovat kunta-alalla aina neuvottelujärjestöjen luottamusmiehiä.

Miten se sitten toimii, jos KTN:n kaltaisessa monialaisessa neuvottelujärjestössä teknisen väen pääluottamusmiehenä on vaikkapa terveydenhoitaja?

– Minun kokemukseni perusteella se tuntuu pelaavan ihan hyvin, Kauppala vastaa. Yhteistyötä edesauttaa se, että KTN:llä on ainoana kunta-alan palkansaajien neuvottelujärjestöistä pitkälti toistasataa paikallisyhdistystä, joten eri ammattiryhmät toimivat yhteistyössä jo kenttätasolla.

Kierroksesta tulossa vaikea

Kunta-alalla noudatettava jatkuvan neuvottelun periaate pitää KTN:n neuvottelujohtajan liikkeessä sopimuskauden aikanakin. Seuraava iso koitos on kuitenkin ovella, kun nykyinen tulopoliittinen sopimus umpeutuu syyskuun lopussa.

Kauppala lukee ennusmerkeistä nyt erityisen vaikeaa sopimuskierrosta. Kuntaväelle tupo on merkinnyt yleensä tasavertaisempaa ansiokehitystä suhteessa yksityiseen sektoriin. Hän muistuttaa, että kunta-alan ja yksityisen sektorin palkkakuilun umpeen kuromisessa ensimmäisiä myönteisiä tuloksia tuottaneen palkkaohjelman jatkaminen onnistuisi ilman muuta paremmin tupon puitteissa.

Palkkaohjelmaa jatkettava

– Toinen asia, johon me tarvitsisimme palkkaohjelmaa, on kuntauudistus.

Uskon, että se tulee johtamaan erittäin huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin kuntapuolella. Kuntien yhdistyessä tarvitaan kuntakohtaisten palkkatasojen ja jopa palkkajärjestelmien yhdenmukaistamista.

Kauppala myöntää, että myös kuntapuolella on suuria liitto- ja alakohtaisia ongelmia, erityisesti hoitoaloilla. Pahempana uhkana hän näkee kuitenkin yksityissektorilla ilmenneet ongelmat paikallisen sopimisen ja henkilöstön edustajien aseman kehittämisen yhteensovittamisessa. Asiat lakaistiin viime sopimuskierroksella työryhmiin, mutta työ on jumittanut pahasti.

– On selvää, että varmasti aika ki-

Mikä on KTN? n KTN edustaa 20.000 kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten osakeyhtiöiden palveluksessa olevaa ja/tai esimiesasemassa olevaa sekä teknisen koulutuksen saanutta teknistä toimihenkilöä ja terveydenhoitajaa.

KTN:öön kuuluu yhteensä 14 jäsenliittoa: Uusi Insinööriliitto UIL ry, Kuntien Tekniset KTK ry ja sen seit-

Insinööri

semän jäsenjärjestöä, Kuntatekniikan Akateemiset KIA ry, Suomen Palomiesliitto SPAL ry sekä Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, METO Metsäalan Asiantuntijat ry ja Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL ry, joita KTN edustaa näiden kunta-alalla työskentelevien jäsenten osalta.

”

On selvä, että neuvottelujärjestö­ toimii jäsenliittojensa päättämin tavoin.­ Neuvottelujärjestö ei ole itsenäinen orgaani, joka tekee mitä sitä huvittaa.

reästi keskustellaan myös palkankorotustasosta, hän sanoo viitaten viimeaikaiseen hyvään talous- ja tuottavuuskehitykseen.

Takaisin Bermudan kolmioon

Jukka Kauppala tuntee kunta-alan sopimustoiminnan kuin omat taskunsa. Reilut kaksikymmentä vuotta sitten Helsingin yliopistosta valmistunut oikeustieteen kandidaatti on ollut koko työuransa palkansaajaliikkeen, vieläpä kunta-alan väkeä edustavien liittojen palveluksessa – ensin Kirjastonhoitajaliitossa, Ammatillisten Opettajien Liitossa ja sitten pitkään Opettajien Ammattijärjestössä, josta siirtyi SuPerin edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi. KTN:n palveluksessa hän aloitti syyskuun alussa 2005.

Paitsi, että Kauppalan työura sijoittuu ammatillisesti sangen tiukkaan kehikkoon, hän on viettänyt tuon ajan myös maantieteellisesti vain muutaman neliökilometrin alueella. – Minä olen nauranut, että juutuin Bermudan kolmioon, hän kertoo tarkoittaen kahden entisen TVK-talon ja Akava-talon Helsingin Itä-Pasilassa muodostamaa triangelia.

– Sitten pääsin onnekseni tänne länsi­ puolelle radan yli, hän virnistää nykyisessä työhuoneessaan Länsi-Pasilan puolella. Alkuvuoden aikana hän muuttaa KTN:n toimiston mukana Uuden Insinööriliiton kylkeen takaisin Itä-Pasilaan. n 17

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Kilpailutus ja palkkakuilu mietityttävät KTN:n pääluottamusmiehen Jaakko Heikkilän takaa kurkistaa metron koe­ junan ohjaamo 1970-luvulta. Maksa­ via matkustajia sillä ei koskaan kulje­ tettu. Nyt sen elämä jatkuu huoltohal­ lin seinällä.

Metrovarikon huoltohallissa Helsingin Roihupellossa on hiljaista.

Väki nauttii päällisin puolin rauhallisen oloisena hallin kahvitilassa lakisääteistään. Kiskoilla köllöttelee muutama metrojunan yksikkö. Enemmänkin mahtuisi, vaan kun ei ole huollolle tarvetta.

nen rooteliinsa kuuluvat myös pienempien, kaupungin tekstiilipalveluiden ja tukkutorin tekniset. Yhteensä väkeä on 180.

”S

Kun kysyy ajankohtaisista murheista, saa epävarmuuden lisääntymisestä kielivän vastauksen: – Päällimmäisenä on kilpailuttaminen, joka etenee tässä kaupungissa kiihtyvällä vauhdilla, Heikkilä vastaa. Toinen on tämä kuntarakenneuudistus, miten se tulee vaikuttamaan.

– Mitkään kaupungin työpaikat eivät enää ole sataprosenttisen varmoja pitkän leivän työpaikkoja. Jokaisen toimialan yllä leijuu se kilpailuttamisen varjo.

Ja on jo kilpailutettukin. HKL:ssä

atakolmonen”, sähkömestari Jaakko Heikkilä lukee junan keulasta järjestysnumeron. – Tuo on ensimmäistä sarjaa, hän valistaa.

Satasarja aloitti Helsingin metroaikakauden elokuun alussa vuonna 1982.

Nyt, 25 vuotta myöhemmin sarjan junia uudistetaan ja ne saavat toisen mokoman lisää elinaikaa.

Kymmenkunta vuotta KTN:n pääluottamusmiehenä toimineen Heikkilän

18

reviiri kasvoi viime vuoden alusta tuntuvasti, kun aiemmin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n teknisten pääluottamusmiehen piiriin yhdistyivät myös kaupungin palvelukeskuksen Palmian ja ympäristökeskuksen tekniset.

– Meillä oli aikaisemmin kaikilla kolmella toimialalla kaksi luottamusmiestä.

Minut valittiin ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi tämän yhdistetyn piirin pääluottamusmieheksi, hän kertoo.

Kolmen suuren työpaikan lisäksi hä-

Epävarmuus kaihertaa

bussiliikenne on jo eriytetty omaksi yhtiökseen. Palmiassa ollaan Heikkilän mielestä suorastaan verisesti kilpailuttamisen kanssa tekemisissä niin ravintolakuin kiinteistöpalveluidenkin osalta.

– Meillä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen uudellenorganisointi on pakkoraossa. Työryhmä valmistelee paraikaa, minkälaiseksi Helsingin ja ympäristökuntien välinen yhteistyö joukkoliikenteen järjestämiseksi pitäisi muodostua.

– Kaikki tämä heijastuu luonnollisestikin mielialoihin.

– Väki ihmettelee edelleenkin kaupungin ja yksityisen puolen palkkaeroja, ’eikö tähän saada mitään muutosta’, hän sanoo.

Enemmän työ on hänen mukaansa kuitenkin yksittäisten tapausten selvittelyä toisten pääluottamusmieskollegoiden kanssa.

– Jos jossakin yksikössä joku on esimerkiksi jonkinlaisessa palkkaraossa, mietitään yhdessä, miten sitä saataisiin korjattua. Teknisten sopimuksen työkaluilla koetetaan sitten päästä epäkohtaan käsiksi.

Palkkakuilu puhuttaa

Suomalainen ei tunnetusti ole kova pitämään elämää epäkohdista, enemmän jupistaan omissa nurkissa. Tämä näkyy Heikkilän mielestä myös pääluottamusmiehen työssä. Mutta kun yhteyttä otetaan, palkka on ensimmäinen puheenaihe, kuinkas muuten.

Työt vain lisääntyvät

Paikallisen sopimisen lisääntyminen on tiennyt töitä myös pääluottamusmiehelle.

– Kyllä se on lisännyt töitä. Jokainen kaupungin yksikkö käy omat neuvottelunsa ja soveltaa sopimuksia paikallises-

”

Mitkään kaupungin

työpaikat eivät enää

ole sataprosenttisen

varmoja pitkän leivän työpaikkoja.

ti. Minun täytyy olla siellä mukana katsomassa, että asiat myös toteutuvat sopimuksen mukaisesti, hän sanoo. Mitä useampi yksikkö, sitä useammat neuvottelut ja sitä suurempi seurantavastuu.

Kun valtakunnallisten sopimusten­ sorvaajat arvattavasti joskus syksyllä hengähtävät sopimusratkaisun päälle, pääluottamusmiehen työ vasta alkaa. n

Tilaa Kuntoremontin esite ja lomatuen hakemus

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2007 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös lomia 50+ ja 55+ -ryhmille ja teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

www.a-lomat.fi

Kuntoremontti – aikaa itselle

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti? :: Kuntoremontin lomatuki on 330 euroa ja Terveystreffien tuki on 130 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi

Insinööri

19

totta & tutkittua Teksti: Saku Laapio, metsäteollisuuden vastaava YTN-asiamies

IPE-järjestelmän avoimuus lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta

hämmentämään.

Toinen selkeä epäkohta ylempien toimihenkilöiden asemassa ovat puutteet ylitöiden korvaamisessa. Ainoastaan 6 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Jonkinlaisen korvausjärjestelmän piirissä oli vastanneista 47 prosenttia. Täysin ilman ylityökorvausta jää 47 prosenttia vastaajista.

Osa YTN-liittojen jäsenistä työskentelee työaikalain ulkopuolella olevissa ylimmän johdon tehtävissä – vastaajista heitä oli 11 prosenttia. Ilman ylityö-

YTN-metsäteollisuuden palkkakysely 2006 14 000 13 000 12 000

IPE-luokka ja ylityöt ongelmina

Läheskään kaikki kyselyyn vastanneet eivät tienneet tai ilmoittaneet omaa IPEluokkaansa. IPE-luokittelun perusteista tuntemus on edelleen heikkoa, vain kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä tietää oman luokittelunsa perusteet. Järjestelmän avoimuus lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta. Epätietoisuus luokittelun perusteista on puolestaan omiaan 20

75 %

ni

Palkkakehitys kohtuullista

11 000 Peruspalkka EUR/kk

Palkat ovat metsäteollisuudessa kehittyneet kohtuullisesti. Tupo-sopimuksen mukaisen yleiskorotuksen 1,7 prosenttia oli saanut tutkimuksen vastaajista 44prosenttia. Yleiskorotuksen lisäksi maksetun paikallisesti jaettavan erän (0,2 %) sai 27 prosenttia, tätä korkeammasta palkankorotuksesta pääsi nauttimaan 22 prosenttia vastaajista.

korvausta jää silti aivan liian suuri osa ylemmistä. Työaikalaki velvoittaa korvaamaan tehdyt ylityöt. Kannattaa muistaa, että ensimmäinen askel ylitöiden korvaamiseen on niiden laskuttaminen työnantajalta. Kehityskeskusteluissa voi myös keskustella ylitöiden korvauskäytännöistä oman työtehtävän kohdalla.

Kolmanneksella vastaajista on käytössään könttäkorvaus, jolla tehtyjä ylitöitä korvataan. Myös tehtyjen ylityömäärien ja köntän suuruutta kannattaa verrata yhdessä esimiehen kanssa.

dia a

etsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille tehty IPE-palkat-tutkimus osoittaa, että oma IPE-luokka tai luokittelun perusteet tunnetaan edelleen huonosti. Se on harmi, sillä IPE-järjestelmän avoimuus vahvistaisi oikeudenmukaisuuden tunnetta. Kysely osoitti myös puutteita ylitöiden korvaamisessa. Palkat olivat metsäteollisuudessa kuitenkin kehittyneet kohtuullisesti.

Kolmatta kertaa toteutettu YTN:n­ metsäteollisuuden IPE-palkat-tutkimukseen saatiin vastaukset yli 500:lta YTNliittojen jäseneltä. Tutkimuksessa selvitettiin metsäteollisuudessa käytössä olevan IPE-luokittelun ja palkan välisen yhteyden lisäksi muun muassa esimiestyöhön sekä ylitöiden korvauskäytäntöihin liittyviä asioita.

Me

M

10 000 9 000 8 000

25 %

7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 47

49

51

53

55

57

59

61

63

65

IPE-luokka

Asiantuntijatehtävät sijoittuvat IPE-luokan 52 molemmin puolin.

Keskijohto sijoittuu IPE-luokkaan 56 ja johdon tehtävät luokasta 60 ylöspäin.

67

Tyytyväisyyttä esimiestyöhön Käytetyt esimiestyön välineet: Kehityskeskustelut 84,7 % Kannustaa itsenäiseen työhön 76,0 % Osallistumista 59,0 % Palautteen antamista 54,3 % Motivointi 44,5 % Palkitseminen 27,1 % Urapolun suunnittelu 15,8 % Kuva: IPE-luokittelun ja palkkojen välinen yhteys

Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt vaikuttavat suhteellisen tyytyväisiltä omien esimiestensä työhön. Vastanneista 61 prosenttia on joko täysin tai melko tyytyväinen esimiehensä esimiestyöhön, täysin tyytymättömiä oli ainoastaan 5 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että kehityskeskusteluja lukuun ottamatta erilaisia johtamisen välineitä käytetään niukasti.

Metsäteollisuus on toimialana keskellä suurta murrosta. Ylemmät toimihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa kehitettäessä uusia puuhun pohjautuvia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Ylempien työskentelyolosuhteiden kehittäminen ja innostuksen lisääminen ovat mitä suurimmassa määrin panostusta toimialan tulevaisuuteen.

Parhaat kiitokset kaikille tutkimukseen vastanneille! n

Työvoiman niukkuuden aika on alkanut työmarkkinoilla

I

äkkäiden työllisyysasteet ovat Suomessa 1990-luvun laman jälkeen nousseet Euroopan nopeinta vauhtia. Silti väestön ikääntyminen alentaa työllisyyden kasvua tulevaisuudessa. Korkean työllisyyden alueille virtaa väkeä ja monet käyvät työssä kotikuntansa ulkopuolella. Työmatkat pitenevät ja osa asuu tilapäisesti työpaikkakunnalla. Muuttoliike, siirtolaisuus, opiskelijoiden työllistyminen, pendelöinti sekä työmarkkinatoimenpiteet tasoittavat alueiden välisiä työvoiman kysyntä- ja tarjontaeroja, toteaa Pekka Myrskylä tutkimuksessa Muuttoliike ja työmarkkinat.

Suurimmat ikäluokat ovat eläköitymässä ja työmarkkinoilla nyt aloittavat ikäluokat ovat noin 20 000 henkeä niitä pienempiä. Työvoiman ikärakenteessa ja työllisyysasteessa on valtavia alueittaisia eroja. Parhaissa kunnissa yli puolet väestöstä on töissä ja heikommissa enää runsas neljännes. Muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden lisäksi alueittaiseen työvoiman tarjontaan vaikuttaa pendelöivien määrä, opiskelijoiden työssäolo, valmistuneiden työllistyminen, työmarkkinatoimenpiteet ja työvoiman ikääntyminen.

Tappiokuntia ja voittokuntia

Muuttoliike siirtää tappiokunnista nuoria aikuisia voittokuntiin joko opiskelemaan tai työhön. Tappion vaikutus kerInsinööri

tautuu, kun se pienentää myös alueiden tulevia lapsi-ikäluokkia. Osa tappiokunnista saa pientä eläkeläisvoittoa, mutta menettää nuoria työllisiään. Pientä siirtolaisuusvoittoa saavat kaikki maakunnat. Osa tästä voitosta siirtyy jatkossa suuriin kaupunkeihin.

Alueiden koulutuserot kasvavat, kun nuorta koulutettua työvoimaa hakeutuu kasvukeskuksiin. Muuttaminen parantaa työttömien ja tutkinnon suorittaneiden työnsaantia. Maakunnissa valmistuneista huomattavan suuri osa työllistyy Helsingin, Tampereen ja Oulun seuduilla. Myös maahanmuuttajilla on merkitystä kasvukeskusten työmarkkinoilla.

Vuoden 2003 aikana kuntien välillä muutti 103 000 työllistä eli 4,5 prosenttia työllisistä. Helsinki menetti 3 400 työllistä ja muut yliopistokaupungit 500–800 työllistä. Nurmijärvi voitti eniten eli 500 työllistä. Muutamia satoja työllisiä voittavat monet suurten kaupunkien lähikunnat.

Maahanmuutosta ei vielä työllisyysapua

Maahanmuutosta saatava työllisyysapu on vielä negatiivista. Vuoden 2004 maahanmuuttajista työllistyi 5 900. Samana vuonna 6 800 työllistä lähti maasta eli tappiota kertyi miltei tuhat henkilöä.

Esimerkiksi EU-tehtäviin ja ulkomailla toimiviin yrityksiin muuttavien työllis-

ten määrä on kasvussa.

Muuttoliike, siirtolaisuus, opiskelijoiden työllistyminen, pendelöinti sekä työmarkkinatoimenpiteet tasoittavat alueiden välisiä työvoiman kysyntä- ja tarjontaeroja. Työhön osallistuminen nousee eniten siellä, missä työvoiman kysyntäkin kasvaa. Työttömien koulutukseen ja sijoitustyöhön osallistuneista noin kolmannes työllistyy avoimille markkinoille. Työttömien määrä alenee kuitenkin hitaasti, koska työllisiä jää työttömäksi miltei yhtä paljon kuin työllistyy.

Tappiomaakunnissa työllisten määrät alenevat, vaikka niiden työllisyysasteet jatkaisivat nousuaan. Koko maan tasolla vain voimakas työllisyysasteiden nousu pelastaa työllisten määrän vähenemiseltä tällä ja ensi vuosikymmenellä. Jotta työllisten määrä pysyisi nykytasollaan, tulisi koko maan työllisyysasteen nousta 4:llä, Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa yli 10:llä ja Kainuussa jopa 20 prosenttiyksiköllä. Jos työpaikkamäärää halutaan kasvattaa nykytasoltaan, on 30–50 -vuotiaasta ydintyövoimasta saatava töihin yli 90 prosenttia, nykyisen 80 prosentin asemesta.

Tutkimus Muuttoliike ja työmarkkinat on työministeriön, sisäasiainministeriön ja tilastokeskuksen yhteishanke. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

Lähde: Työministeriö, www.mol.fi 21

maailmalta Teksti: Juha Simell, asiamies

Työntekijöiden oikeuksiin vaaditaan parannuksia monikansallisten yhtiöiden uudelleenjärjestelytilanteissa

E

U-tasolla teknologiateollisuuden palkansaajia edustava Euroopan Metalli EMF, jonka jäsen UIL on, vaatii parannuksia työntekijöiden tiedonsaanti-, neuvottelu- ja osallistumisoikeuksiin monikansallisten yhtiöiden uudelleenjärjestelytilanteissa.

Brysselissä marraskuussa 2006 pidetyssä EMF:n konferenssissa 200 luottamusmiestä, liittojen asiamiestä ja eurooppalaisten yritysneuvostojen (EWC) jäsentä käsittelivät varhaisemman ja nykytasoa paremman tiedonsaannin sekä neuvottelumahdollisuuksien kehittämistarvetta erityisesti yritysten toimintojen ja henkilöstön vähentämistilanteissa.

– Suurten monikansallisten yritysten massiivisten uudelleenjärjestelyohjelmien toteuttamisia tarkasteltaessa on selvää, että työntekijöiden valitsemien edustajien ja liittojen oikeuksia on pikaisesti parannettava, totesi EMF:n saksalainen pääsihteeri Peter Scherrer.

EMF aikoo yhdessä Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestö EAY:n kanssa tehostaa edunvalvontaa ja lobbausta saadakseen työntekijöiden edustajien ja liittojen tiedonsaanti-, neuvottelu- ja osal-

Ainoastaan kehittämällä EWC-edustajien ja liittojen oikeuksia pystytään muutoksia toteuttamaan siten, että ylläpidetään työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

22

Brysselissä osoitettiin mieltä autoteollisuuden irtisanomisia vastaan. Kuva EMF.

listumisoikeudet parempaan kuntoon.

Käytännössä se tarkoittaa eurooppalaisista yritysneuvostoista eli EWC:istä annetun EU-direktiivin pikaista päivitystä.

Päivityksessä on huomioitava eurooppalaisen teollisuuden toimintatavoissa tapahtuneet suuret muutokset.

Ainoastaan kehittämällä EWC-edustajien ja liittojen oikeuksia pystytään näitä muutoksia toteuttamaan siten, että ylläpidetään työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

Eurooppalaisten yritysneuvostojen eli EWC:den tärkeä rooli työntekijöiden etujen puolustajana konkretisoitui konferenssin aikana. Samaan aikaan kun Fordin ja General Motors Europen EWCedustajat kertoivat eri maiden työntekijöiden EWC-edustajien yhteisymmär-

ryksellä ja yhteistyöllä saavutetun hyviä ja mitattavia tuloksia kuluneen kymmenen vuoden aikana, ilmoitti Volkswagen vähentävänsä 3 000 työpaikkaa yrityksen Brysselin autotehtaalta.

EMF:n pääsihteeri Scherrer kiteytti monien ajatukset.

Pitää päästä eroon loputtomasta kierteestä, joka syntyy, kun konserni asettaa eri EU-maissa sijaitsevat tehtaat kilpailemaan tuotannosta keskenään palkkojen alennuksilla tai muilla työntekijöiden etuja leikkaavilla toimenpiteillä.

Eri maiden työntekijät pystyvät ennaltaehkäisemään epätervettä kilpailua ja toimimaan tehokkaasti yhdessä edellyttäen, että eurooppalaisten yritysneuvostojen EWC:iden toimintaedellytyksiä parannetaan. n

Ei siirtymäaikoja Bulgarian ja Romanian kansalaisille Suomi ei ota käyttöön siirtymäaikoja Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä Romaniaan ja Bulgariaan, joten työvoima voi liikkua vapaasti myös näistä maista.

EU-kansalaisten työntekotietojen rekisteröintiä koskevaa lakia ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa maiden liitty-

essä unionin jäseniksi. Bulgarian ja Romanian kansalaisten on muiden EU- ja ETA-maiden kansalaisen tapaan rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, jos maassa oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Rekisteröinti tapahtuu paikallispoliisissa.

Suurin osa EU-maista on asettanut

Esimies voikin olla esinainen n Suomessa työntekijän lähin esimies on nainen

useam­min kuin missään muussa EU-maassa. Eurofoundin kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoi, että lähin esimies on nainen. Suomessa työssäolevista 48 prosenttia on naisia.

Tilaston toisessa päässä ovat Kypros, Italia ja Saksa, joissa naispomo oli harvemmalla kuin joka viidennellä työntekijällä. Keskimäärin EU-maissa joka neljännen töissä olevan lähin esimies on nainen.

(Lähde: Eurofound)

Työtahti koetaan meillä tiukaksi n Runsaat kaksi kolmasosaa eurooppalaisista työnteki-

jöistä sanoo, että heillä on tarpeeksi aikaa tehdä työnsä.

Kiire tuntuu olevan kovinta Keski-Euroopassa. Itävallassa, Tšekissä ja Saksassa vain 60 prosenttia työntekijöistä sanoo, että heillä on riittävästi aikaa töidensä tekemiseen. Suomessa luku oli 68 prosenttia.

Tosin Suomessa ja Ruotsissa kaikkein useimmin eli noin 80 prosenttia vastaajista sanoi töitä tehtävän erittäin kovalla vauhdilla ja tiukoilla aikatauluilla.

(Lähde: Eurofound)

Suomalaiset ovat vaatimattomia n Kaksi kolmesta suomalaisesta samoin kuin

tšekkiläisestä ja bulgarialaisestakin työntekijästä on sitä mieltä, että oma ammattitaito sopii omiin töihin hyvin. Keskimäärin EU-maissa joka kolmas työntekijä on uskoo, että voisi tehdä vaativampiakin töitä, Suomessa vain joka viides. Etenkin romanialaiset ja ranskalaiset luottavat osaamisensa.

15 prosenttia suomalaista työntekijöistä kaipaisi lisäkoulutusta nykyisiinkin töihinsä. Itävallassa koulutustarpeita on lähes 30 prosentilla työntekijöistä, Bulgariassa vain viidellä prosentilla. (Lähde: Eurofound) Insinööri

Suomessa on naispomoja

lähin esimies on nainen, % vastaajista Suomi Viro Liettua Ruotsi Slovenia Britannia Unkari Irlanti Tanska Puola Portugali Ranska Romania EU-27 Tšekki Itävalta Hollanti Espanja Kreikka Saksa Italia

0

10

20

30

Eurofound UP/HL

40 50

Töissä on kova vauhti % vastaajista

Ruotsi Suomi Tanska Slovenia Kreikka Saksa Italia Unkari Hollanti Belgia Tšekki Espanja EU-27 Viro Portugali Ranska Britannia Puola Irlanti Latvia Bulgaria

0

20

40

60

Eurofound UP/HL

80

voisi tehdä vaativampiakin töitä, % vastaajista

10

20

30

Äiti meni varhemmin naimisiin n Suomessa naiset solmivat nykyään ensimmäisen avioliitonsa keskimäärin vähän yli 29-vuotiaana. Heidän äitinsä menivät naimisiin 5–6 vuotta nuorempina.

Pohjolassa mennään yleisestikin­ naimisiin myöhään, sillä muissa Pohjoismaisssa naisten ensiavioliiton solmimisikä on vielä Suomeakin korkeam­ pi. Mutta noussut se on joka puolella Eurooppaa tuon viisi vuotta yhden sukupolven aikana. Samaan aikaan virallisen avioliiton suosio on selvästi laskenut.

Eurooppalaiset miehet solmivat ensimmäisen avioliittonsa pari vuota myöhemmin kuin naiset.

Suomessa solmitaan Kyproksen, Tanskan ja Maltan jälkeen eniten avioliittoja suhteessa väkimäärään. Avioerotilastoissa emme kuitenkaan ole niin korkealla.

(Lähde: Eurostat) Pohjolassa avioidutaan myöhään

Vaatimattomuus kaunistaa Ranska Romania Irlanti Britannia Ruotsi Unkari Kreikka Espanja EU-27 Hollanti Tanska Viro Latvia Puola Belgia Italia Saksa Portugali Itävalta Suomi Tšekki 0

rajoituksia työvoiman liikkuvuudelle Bulgariasta ja Romaniasta. Liettua, Tshekki, Slovakia, Suomi ja Viro ovat EU-maista tähän mennessä virallisesti ilmoittaneet, etteivät ne rajoita uusien jäsenmaiden kansalaisten työtekijöiden liikkuvuutta. n

naisen ikä 1. avioliittoa solmittaessa Ruotsi Tanska Suomi Hollanti Espanja Saksa Ranska Itävalta EU25 Irlanti Slovenia Kreikka Italia Belgia Britannia Portugali Unkari Tšekki Viro Puola Slovakia Eurostat UP/HL Liettua 20 22 24 26 28 30 32

Eurofound UP/HL

40

50

23

osaaminen Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos. Kulunut hokema kuvaa erityisen osuvasti viime vuosien työelämää. Kolme ja puoli vuosikymmentä Helsingin kaupungin töissä puurtanut insinööri Ismo Vantola on nähnyt, kuinka maailma saman työnantajan leivissä muuttuu.

Ismo Vantola toivoo, että Uuden Insinööriliiton jäsenenä olevat kunta-alan insinöörit löytäisivät tulevaisuudessa itsensä yhdestä ja samasta jäsenjärjestöstä.

Momenttien tyhjentämisestä kustannussuunnitteluun

P

itkän päivätyön pääkaupungin renkinä tehnyt Kotkan poika Ismo Vantola ohjautui alusta pitäen tekemisiin talousasioiden kanssa. Nyt hän vetää toimistopäällikkönä kaupungin rakennusviraston yhden osaston, HKR-Rakennuttajan kustannustoimistoa.

Talousasioiden ja kustannussuunnittelun parissa puljaamisen Vantola sanoo käyvän hyvin insinöörin pirtaan.

– Minä olen ollut aina kiinnostunut siitä puolesta, hän sanoo. Vastapainoksi tässä on saanut samalla olla kiinteästi tekemisissä myös konkreettisen rakentamisen kanssa.

Rahaa vain käytettiin

Julkisesta sektorista sanottiin takavuosina, että yksikkö, joka ei tilivuoden aikana onnistu käyttämään sille varattua ra24

hamäärää, saa varautua seuraavina vuosina sille osoitettavan rahamäärän pienenemiseen.

Sen sanottiin johtaneen tarpeettomaan tuhlailuun tilivuoden lopulla, jotta ”momentin” rahat varmasti hupenisivat.

Vantola ei kiistä, etteikö tällaista ajattelua olisi todellisuudessa joskus esiintynytkin.

– Joskus aikanaan oli rahaa, jota vain käytettiin. Oli hyvin tärkeätä, että rahat tulivat käytetyiksi. Jos sitten jokin hanke maksoi vähän enemmän, niin otettiin toiselta hankkeelta, hän kuvaa mennyttä maailmaa.

Nykymeno on aika lailla toista.

– Nykyisin jokaiselle kaupungin hallinnossa käynnistettävälle hankkeelle hyväksytetään enimmäishinta, joka on sidottu tarjoushintaindeksiin. Jos hanke ylittää indeksillä korjatun enimmäis-

hinnan, se ei etene mihinkään, Vantola sanoo.

Joskus hankkeen kanssa saa hänen mukaansa jumpata useaankin kertaan ennen kuin se on saatu mahtumaan annettuihin raameihin.

– Meillä on esimerkiksi joitakin päiväkoteja suunniteltu neljäänkin kertaan.

Välillä on vaihdettu suunnittelijaakin, kun yhden kanssa ei ole päästy tavoitteeseen.

Jalkalistoista tiloihin

Vuoden 1983 alusta rakennusvirastoa palvelleena Vantola on nähnyt myös kaupungin rakentamis- ja rakennuttamistoiminnassa tapahtuneet muutokset.

Jos kunnat ennen tekivät rakennustyönsä pääasiassa itse, tänään etenkin suuret hankkeet pääsääntöisesti kilpai-

Ismo Vantola Syntynyt 1945 Kotkassa Insinööri Helsingin kaupungin rakennusviras­ ton HKR-Rakennuttaja-osaston kus­ tannustoimiston toimistopäällikkö Valmistunut Lappeenrannasta yhdyskuntatekniikan linjalta 1971 Helsingin kaupunginkansliassa 1971–1974 Metrotoimistossa 1974–1982 Rakennusvirastossa vuodesta 1983 Kuntien Insinöörit ry:n hallituksen jäsen Naimisissa, kaksi aikuista poikaa, joista toinen valmistelee insinöörityötään kaupungin rakennusvirastossa

lutetaan ja teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla.

– Aikanaan tehtiin kustannusarvioita, joissa pohdittiin, paljonko menee tarvikkeita, kuinka paljon työtä ja kauanko rakentaminen kestää.

Se puoli on nyt siirtynyt paljolti urakoitsijoille ja kaupungin kustannusohjaus on suurempiin kokonaisuuksiin keskittyvää rakennusosamenettelyä.

– Suurin muutos täällä kustannussuunnittelussa on ollut se, ettemme me enää laske niitä jalkalistametrejä, Vantola konkretisoi.

Hän kaivaa nykymeiningin symboliksi hyllystään Talonrakennuksen kustannustieto -nimisen kustannussuunnittelijan raamatun, joka rakennusvirastossakin on jokapäiväisessä käytössä hankkeiden kustannuksia mitoitettaessa.

Jos ennen saattoi näppituntumalta sanoa, mitä jonkin kaapin saaminen päiväkodin käytävän seinään maksaisi, nykyhankkeiden mittaluokat ovat sellaisia, ettei niiden kustannuksia ihan hihasta vedetä.

Kaupunginkansliasta pohja

ginkansliaan 1970-luvun alussa tullut Vantola sanoo keskushallintoa hyväksi sisäänajopaikaksi kaupungin töihin.

– Keskushallinnosta näki koko kentän. Sitä kautta oppi tuntemaan eri virastojen väen, ja kun tunsi ihmiset, oli helppo myöhemmin ottaa yhteyksiä. Se oli hyvin opettavainen ja myöhemmin erittäin hyödylliseksi osoittautunut lähtökohta kunnalliselle työsuhteelle.

Kolmivuotisen keskushallintojakson jälkeen Vantola teki kahdeksan vuoden uran suomalaisittain ainutlaatuisessa työpaikassa Helsingin metroa rakennettaessa ja käynnistettäessä.

– Se oli jotain ihan uutta. Missään ei opetettu, millainen metro on, mitä eritysvaatimuksia se asettaa. Se oli kyllä rupeama, jossa oppi valtavasti uusia asioita, sellaisia, joita muualla ei tule ollenkaan esiin, hän kuvaa jaksoa, joka päättyi kaupungin ensimmäisen yleisömetron liikennöintiin ja metrotoimiston purkamiseen vuonna 1982.

Rakennusvirastoon siirryttyäänkin hän on saanut työntää näppinsä metron jatkorakentamiseen. Viimeksi vastikään avatun Kalasataman metroaseman yhteydessä, kun kustannustoimisto kävi läpi aseman suunnitelmat ja laski sen kustannukset.

Insinöörivetoinen yksikkö

Ismo Vantolan nykyinen työmaa – jo vuodesta 1983 – on runsaan sadan hengen insinöörivetoinen osasto. Koko HKR-Rakennuttajan väestä karkeasti 80

prosenttia on teknisen koulutuksen saaneita, suurin osa opistoinsinöörejä.

Koko rakennusviraston insinööri­ kunnasta enin osa on järjestäytynyt Kuntien Insinööreihin (KI) sekä osa Kuntien Insinööreihin ja Rakennusarkitehteihin (KIRA), jotka nyt molemmat ovat Uuden Insinööriliiton jäseniä.

Lisäksi joukossa vastikään STTK:oon liittyneen Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien (RIA) jäseniä.

– Nämä järjestäytymiset eri liittoihin eivät arjessa täällä tule mitenkään esiin.

Yhteishenki talossa on mielestäni oikein hyvä, Ismo Vantola sanoo Kasarmitorin kulmalla seisovassa toimitalossa.

KI:n siirtyminen Uuden Insinööriliiton myötä AKAVAan piiriin ei Vantolan mielestä ole tavallisen rivijäsenen kannalta mitenkään dramaattinen asia.

– Suuri osa tästä toiminnasta tapahtuu kuitenkin ihan muualla kuin keskusjärjestötasolla. Toivon tietysti, että järjestölle tulisi tätä kautta enemmän painoarvoa ja sananvaltaa omiin asioihinsa, hän pohdiskelee.

Yhden tavoitteenkin hän näkee lähitulevaisuudessa: kaikkien Uuteen Insinööriliittoon kuuluvien kunta-alan insinöörien kokoamisen yhteen.

– Mutta se on asia, joka sitten varmasti ratkeaa, kunhan saadaan tämä yhdentymisprosessi muuten eteenpäin, pitkäaikainen Kuntien Insinöörien aktiivi uskoo.

Mikään kun ei ole pysyvämpää kuin muutos – tässäkin asiassa. n

Kuntien Insinöörit ry KI Perustettu 14.10.1962.

Kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja kunnallisten liikelaitosten sekä kunnallisella sektorilla toimivien osakeyhtiöiden palveluksessa olevien, teknisistä oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden insinöörien ja rakennusarkkitehtien taikka korkeakoulussa suoritetun muun korkeamman teknisen alan tutkinnon omaavien henkilöiden ammattiyhdistys ja edunvalvontajärjestö.

Kuntien Tekniset KTK ry:n jäsenjärjestö.

Jäsenmäärä noin 1 400.

Paikallisosastot Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Porissa..

Puheenjohtaja: Raimo Lehtonen

Nuorena insinöörinä Helsingin kaupunInsinööri

25

osaaminen Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Yrityksen tärkein menestys­ tekijä on osaava henkilöstö, Marja-Liisa Manka sanoo.

Oppiminen ei katso ikää Oppiminen ei ole iästä kiinni vaan oppimishalusta ja -mahdollisuuksista. Näin sanoo Tampereen yliopiston professori ja Docendum Oy:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Manka, jolta ilmestyi keväällä osaamisen johtamista käsittelevä kirja Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen.

Y

leinen käsitys siitä, että ikäihmiset eivät enää kykene oppimaan uutta teknologiaa, on todistettu vääräksi. Tampereen yliopiston toteuttaman yli 45-vuotiaita koskevan tutkimuksen mukaan ikäihmiset kykenevät oppimaan uutta teknologiaa ja samalla heidän itseluottamuksensa vahvistuu.

Aikuisopiskelijoiden kokemuksen opintojen aloittamisesta olivat positiivisia ei26

kä ikää nähty haittaavana tekijänä. Opiskelijat pystyivät myös hyödyntämään aiempia työelämän kokemuksia.

Henkilöstön osaaminen on yrityksen tärkein menestystekijä, ja siksi eri ikäisten työntekijöiden osaamisen kehittämiseen pitäisi panostaa. Henkilöstön tyytyväisyys heijastuu asiakastyytyväisyyteen ja kytkeytyy yrityksen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen, Marja-Lii-

sa Manka toteaa.

– Oppimisen kehittämisellä en tarkoita pelkästään työpaikan ulkopuolella annettavaa koulutusta, vaan organisaation sisällä tapahtuvaa työnkiertoa, asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä ja tiedon levittämistä. Parasta oppimista on työssä oppiminen, siksi ihmiset pitäisi laittaa välillä sisäiseen kiertoon. Näin heillä olisi mahdollisuus katsoa työtä ja tekemistä eri näkökulmasta ja kokea uusia onnistumisen elämyksiä.

Organisaation ja työntekijöiden osaamistarpeet on myös sovitettava yhteen.

Tämä ei tarkoita pelkästään osaamisaukkojen täyttämistä vaan on mietittävä, miten osaamisen kehittäminen kytketään tulevaisuuteen, Manka sanoo.

”

Kehittämällä omaa osaamista ihminen

Aikaa, tilaa ja vuorovaikutusta

Oppiminen vaatii myös aikaa ja tilaa sekä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta työyhteisön ja tärkeiden sidosryhmien parissa. Myös sattumanvaraisempi yhteys ulkopuolisiin tahoihin edesauttaa ideoiden syntymistä. – On kuitenkin muistettava, että innovaatioita syntyy harvoin mullistavista keksinnöistä vaan ne syntyvät vaiheittain organisaation sisäisen oppimisen ja ulkopuolisen tiedon yhdistämisen avulla.

Esimiehellä on merkittävä rooli oppimisen edistämisessä erityisesti oppimisen suunnan selkiyttämisessä ja oppimista tukevan ilmapiirin rakentamisessa. Alainen on kuitenkin vastuussa omasta oppimisesta. – Kehittämällä omaa osaamista ihminen voi varmistaa sen, että mitä tahansa työelämässä tapahtuu, hänen osaamistaan tarvitaan aina jossain.

voi varmistaa sen, että mitä tahansa työelämässä tapahtuu, hänen osaamistaan tarvitaan aina jossain.

Oppimisen johtaminen on haasteellista, Manka myöntää. – Ihmisten henkinen jaksaminen joutuu usein koetukselle. Stressi ja työn mielekkyyden vähentyminen estävät oppimista.

Oppimisen edistämiseksi on luotava rakenteita, jotka estävät rutiinien muodostumisen ja tekevät tilaa avoimelle viestimiselle. Tämä edellyttää jaettua johtamista ja sellaisia työjärjestelyitä, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden,

asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon levittämisen.

– Työpaikoilla pitäisi rohkeammin opetella oppimaan tilanteista, kyseenalaistamaan, puhumaan aroistakin asioista ja antamaan palautetta. Osaamisen kehittämisessä ei riitä pelkästään ammatillisen osaamisen huomioiminen, vaan on muistettava myös kokemus, asenteet ja motivaatio, Manka luettelee. n

Kuka ymmärtäisi insinööriä?

Varmasti kaikki, kun hankit osaamissalkkuusi oikeat viestinnän työkalut. Uusi Insinööriliitto UIL ry, Helsingin Insinöörit HI ry. ja Infor Oy ovat räätälöineet viestintäkoulutuksia insinöörien tarpeisiin. Tule päivittämään viestintätaitosi. Saat välineitä vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään.

Valitse yksi koulutus tai kaikki neljä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Tehoa teksteihin Esiinny vakuuttavasti Insinööri esimiehenä Onnistu neuvotteluissa

1. päivä to 1.3.2007 ja 2. päivä ti 27.3.2007 1. ryhmä: 6.3.2007 tai 2. ryhmä: 18.4.2007 2.4.2007 1.ryhmä 19.4.2007 tai 2. ryhmä 15.5.2007

Tutustu myös koulutusten hintoihin, sisältöihin ja kouluttajiin osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Kaikki 7. helmikuuta mennessä ilmoittautuneet osallistuvat navigaattori Mio C510E GPS Skandinavian arvontaan (Tekniikan maailman testivoittaja 2006, arvo n. 300 ¤).

Insinööri

27

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Marketta Harinen

Luottamuksen merkitys korostuu muutostilanteissa, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Luottamus

lisää onnistumisen mahdollisuuksia

Luottamus edistää organisaation sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, sanoo Lappeenrannan Teknillisen yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist. Sisäisen yhteistyön merkitys korostuu, mitä haastavampi tehtävä on ja mitä enemmän henkilöt ovat riippuvaisia toisistaan. Myös piilevän tiedon ja dynaamisen ympäristön merkityksellä on suuri merkitys.

28

V

ahva sisäinen ja ulkoinen yhteistyö johtaa tehokkaampaan tiedon kulkuun, oppimiseen, innovaatioihin sekä parempaan ulkoisten yhteistyösuhteisiin.

Hyvän luottamuksen ansiosta työn tekeminen tehostuu ja ihmiset sitoutuvat myös paremmin työhönsä.

Kirsimarja Blomqvist arvioi, että noin

”

Luottamuksen merkitys korostuu työpaikoilla erilaisissa tiimeissä ja tehtävissä. Esimiehen on luotettava alaiseensa ja päinvastoin.

50–80 prosenttia yritysten välisistä yhteistyösuhteista epäonnistuu. Tämä johtuu siitä, että osapuolet eivät saavuta yhteistyölle asettamiaan tavoitteita. Yhteistyökyvykkyys syntyy luottamuksesta, kommunikaatiosta ja sitoutumisesta.

Luottamuksen merkitys nykyaikana

Miksi luottamuksen merkitys on niin tärkeää nyt? – Mitä suurempi riski sitä suurempi tarve on luottamukselle, Blomqvist kiteyttää. Työympäristön muutos ja siihen liittyvä epävarmuus korostavat luottamuksen merkitystä. Töitä tehdään virtuaalimaailmassa. Työpaikat säästävät matkakuluja ja tapaamisia järjestetään paljon ns. virtuaalimaailmassa. Luottamuksen merkitys korostuu näin. Kovaa vauhtia muuttuva teknologia asettaa myös paineita luottamukselle. Tiedot voivat levitä hyvinkin nopeasti ja laajasti ja siksi on tiedettävä, kehen voi luottaa.

Luottamuksen merkitys korostuu työpaikoilla erilaisissa tiimeissä ja tehtävissä. Esimiehen on luotettava alaiseensa ja päinvastoin. Tiimityö ei toimi ilman luottamusta. Asiantuntijan on nautittava työyhteisön ja asiakkaan luottamusta, jotta hän voi kehittää yrityksen tuotetta tai myydä sitä eteenpäin. Kaikenlaiset strategiset kumppanuudet ja innovaatiotoiminnat edellyttävät myös luottamusta.

Luottamus on silti muuttumassa, mikä näkyy hyvin nykyajan työelämässä.

Työnantaja ei enää sitoudu työntekijään samalla tavalla kuin ennen. Ehdottomasti pysyvää työpaikkaa ei ole enää olemassa. Myöskään työntekijät eivät enää sitoudu sataprosenttisesti työnantajaan.

Varsinkin nuoret tietotyöntekijät vaihtavat usein työpaikkaa ja kehittävät osaamistaan. Luottamuksesta on tullut analyyttistä. Sinisilmäiselle luottamukselle ei ole enää tilaa.

Insinööri

Luottamus synnyttää luottamusta

Blomqvist muistuttaa kuitenkin, että luottamus synnyttää luottamusta. Kaava on yksinkertainen. Jos henkilö A luottaa B:hen ja henkilö A käyttäytyy luotettavasti, on mahdollista, että myös B kunnioittaa A:n luotettavuutta ja syntyy luot-

tamuksen positiivinen kehä. Luottamus on kuitenkin aina tilanne- ja tehtäväkohtainen. Se ei saa olla sokeaa eikä naivia, vaikka siihen liittyvä tunne-elementti tekee luottamuksen äärimmäisen herkäksi.

Luotettavuuden arviointi ja luottamuksen syntyminen edellyttää Blomqvistin mukaan työ- ja liike-elämässä aina analyyttisyyttä. Missä tilanteessa, mihin ja kuinka paljon voi luottaa.

Blomqvistin tutkimusryhmä pyrkii rakentamaan niin yrityksen sisäiseen käyttöön kuin kumppanuuksiin, asiakassuhteisiin ja muihin sidosryhmäsuhteisiin soveltuvia luottamusta mittaavia työkaluja. n

�������������

�����������

������������������������������ �������������������������������� ��������������������������������� ���������� ��������������������������� ������������������������ ��������������������� ������������������������������������������� ������������������ ��������������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������� ���������������������������� ��������������������������������������������������� ��������������������������������������������������� ������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ���������������������������������� ����������������������������� �������������������������� �������������������

�������������������������� ���������������������������������������������������������������

29

jäsenetuja

Uuden Insinööriliiton jäsenvakuutukset vuonna 2007 Pohjolassa

I

nsinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdistyttyä myös monet jäsenedut ja toiminnot saatetaan saman katon alle. Yhtenä tärkeimmistä ja kiireellisimmistä oli kilpailuttaa Uuden Insinööriliiton UIL:n jäsenistölleen ottamat ns. kollektiivivakuutukset. Tiukan kilpailun seurauksena UIL:n hallitus valitsi vakuutusyhtiöksi Pohjolan.

UIL:n jäsenistöä koskevat vakuutukset (suluissa vakuutuksen numero): • Vapaa-ajan tapaturmavakuutus (06-2050111) • Matkustajavakuutus vapaa-ajan matkoille (75-2050111) • Matkatavaravakuutus vapaa-ajan matkoille (49-2050111) • Ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus (12-1053-0621-0) • Järjestövakuutus (12-1056-8105-2) Vakuutusten tarkempi sisältö selviää vakuutusehdoista. Tapaturmavakuutuksessa noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voimassaolevia vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ehtoja V0606, matkavakuutuksessa (matkustaja- ja matkatavaravakuutus) SuperEuro jäsenyysmatkavakuutusehtoja (1.1.2006), ammatillisessa oikeusturva- ja vastuuvakuutuksessa UIL:n ryhmävastuu- ja oikeusturvavakuutusehtoja (1.1.2007) ja järjestövakuutuksessa järjestövakuutuksen vakuutusehtoja (1.1.2003).

Vakuutusehdot ja muuta lisätietoa vakuutuksista löytyy tässä vaiheessa internetsivuilta www.insinooriliitto. fi/jasen tai www.kuntientekniset.fi ja sivujen yhdistyttyä keväällä yhteiseltä sivulta www.uil.fi.

Vakuutuksista voi kysyä myös lähimmästä Pohjolan konttorista käymällä tai soittamalla palvelunumeroon 0303 0303.

30

VAKUUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ n Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Vakuutettuja ovat liiton henkilökunta sekä jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat henkilöjäsenet ja henkilökunta joilla on väestötietolain mukainen kotipaikka Suomessa. Opiskelijajäsenten vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauksia esim. oppilaitoksen vakuutuksen perusteella.

Huom! Vakuutus päättyy sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta.

Voimassaolo Vakuutus on voimassa työajan ja työmatkojen ulkopuolella sattuvien tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa.

Tapaturma Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta (tarkemmat tiedot vakuutusehdoista ja jäsensivuilta).

Voimassaolo urheilussa ja eräissä muissa toiminnoissa Urheilutoiminnassa on rajoituksia hoitoja päiväkorvausten maksamisessa. Rajoitukset löytyvät vakuutusehdoista.

Hoitokorvaus Hoitokuluja korvataan enintään 8 500 euroa tapaturmaa kohti.

Hoitokorvauslajin perusteella korvataan vain tapaturmien aiheuttamia kuluja. Korvattavia ovat lääkärin määräyksiin perustuvat ja yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen näkemyksen mukaiset kulut, jotka on määritelty tarkemmin vakuutusehdoissa.

Fysikaalista hoitoa korvataan, kun se on välttämätöntä vamman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen. Hoidon tulee olla lääkärin määräämää ja hoitolaitoksessa annettua. Vakuutuksesta korvataan ta-

paturmaa kohti enintään yksi hoitojakso, johon voi sisältyä 10 hoitokertaa.

Korvausta haettaessa on vakuutusyhtiölle tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus sekä toimitettava tarpeelliset lääkärinlausunnot. Korvauksen hakijan tulee itse maksaa hoitokulut ja hakea niistä sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Korvauksenhakijan on toimitettava vakuutusyhtiölle Kelan alkuperäinen tosite ja kopiot Kelalle annetuista tositteista. Ne kuitit, joista ei ole saatu korvauksia sairausvakuutuslain eikä muunkaan lain perusteella, on toimitettava vakuutusyhtiölle alkuperäisenä.

Haittakorvaus pysyvästä haitasta Haittakorvauksen vakuutusmäärä on 35 000 euroa.

Haittakorvaus maksetaan tapaturmasta aiheutuneesta pysyvästä yleisestä fyysisestä haitasta. Täydestä haitasta maksetaan vakuutusmäärä, osittaisesta haitasta vastaava osa vakuutusmäärästä. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta.

Määrityksessä käytetään sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusta, joka perustuu pelkästään vamman laatuun.

Ammattia, harrastuksia ja muita yksilöllisiä olosuhteita ei oteta huomioon haittaa määriteltäessä.

Kuolinkorvaus Kuolinkorvauksen vakuutusmäärä on 8 500 euroa.

Kuolinkorvaus maksetaan, jos vakuu­ tettu kuolee tapaturman aiheuttamiin vammoihin kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta. Korvaus maksetaan vakuutetun omaisille, ellei kirjallisesti ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle muuta edunsaajaa. n Matkavakuutus vapaa-ajan matkoilla

Vakuutetut Vakuutuksen piiriin kuuluvat liiton hen-

kilökunta sekä jäsenjärjestöjen alle 70vuotiaat henkilöjäsenet ja henkilökunta, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Matkustajavakuutuksessa vakuutetulla tulee lisäksi olla voimassaoleva Kela-kortti. Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauk­sia esim. oppilaitoksen vakuutuksen perusteella.

Huom! Vakuutus päättyy sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta.

Matkustajavakuutuksessa vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden Eurooppalaisen matkustajavakuutuksen perusteella.

Voimassaolo Matkavakuutus on voimassa enintään kolmen (3) kuukauden pituisilla vapaaajan matkoilla. Vakuutus ei ole voimassa, jos vakuutettu lähtee työ- tai virkamatkalle. Jos yhtäjaksoinen matka kestää kauemmin, Pohjolasta voi saada erillisen matkavakuutuksen ja pitkäaikaislisävakuutuksen, kuitenkin enintään yhden (1) vuoden kestävälle matkalle.

Suomessa vakuutus on voimassa vapaa-ajan matkoilla, jotka tehdään suoraan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Vakuutus ei ole voimassa edellä mainituissa paikoissa tai edellä mainittujen paikkojen välisillä matkoilla.

Voimassaolo urheilussa ja eräissä muissa toiminnoissa Urheilutoiminnassa on rajoituksia hoitoja päiväkorvausten maksamisessa. Rajoitukset löytyvät vakuutusehdoista.

Matkustajavakuutus Hoitokorvaus Matkustajavakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti matkasairauden ja matkatapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman rahamääräistä ylärajaa. Matkasairauden aiheuttamia hoitokuluja korvataan enintään 120 päivältä hoidon alkamisesta. MatkatapaturInsinööri

man aiheuttamia hoitokuluja korva-taan enintään kolmelta (3) vuodelta tapaturman sattumisesta.

Matkasairauden ja matkatapaturman määritelmät sekä selvitys hoitokulukorvauksista ja korvaukset matkan peruuntumisesta, keskeytymisestä, matkalta myöhästymisestä jne. löytyvät jäsensivuilta ja vakuutuehdoista.

Mukana matkustavan alle 15-vuotiaan perheenjäsenen ja lapsenlapsen vakuutusturva sisältää hoitokorvauksen lisäksi myös haittakorvauksen enintään 8 500 euroa ja kuolinkorvauksen 1 700 euroa.

Matkustajavakuutuksessa ei ole omavastuuta.

UIL:n jäsenkortin kääntöpuolella on yhteystiedot, joihin hoitava lääkäri tai vakuutettu voi ottaa yhteyttä vakavissa sairaustapauksissa tai tapaturmissa.

Jäsenillä on käytettävissä ainutlaatuinen Eurooppalaisen palveluverkosto.

Tiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.eurooppalainen.fi Matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus vapaa-ajan matkoilla Matkatavaravakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti äkillinen ennalta arvaamaton suoranainen esinevahinko 1 000 euroon asti. Mikäli jäsen/ toimihenkilö matkustaa perheineen, kattaa jäsenen/toimihenkilön matkatavaravakuutus koko perheen matkatavarat vakuutusmäärään asti. Omavastuu on 50 euroa/vahinko.

Vakuutukseen sisältyy myös matkavastuu- ja oikeusturvavakuutus. Matkavastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on 85 000 euroa, omavastuu 50 euroa.

Matkaoikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä on 8 500 euroa, ja omavastuu 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa. n Ammatillinen oikeusturva- ja

vastuuvakuutus

Vakuutettuina ovat liiton varsinaiset jäsenjärjestöjen ja niiden alayhdistysten henkilöjäsenet sekä opiskelijajäsenet mukaan luettuina, toimiessaan virassaan,

toimessaan tai ammatissaan. Vakuutettuina ovat myös itsenäisinä yrittäjinä toimivat liiton henkilöjäsenet, jotka pää- tai sivutoimisesti yksin ilman alaisia suorittavat toimeksiantoja.

Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on oikeudellisten etujen turvaamiseksi korvata henkilöjäsenen tarpeellisia ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja hänen toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan.

Vastuuvakuutus kattaa sellaisen mahdollisen korvausvastuun, johon henkilöjäsen toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan, voimassa olevan lain mukaan voi joutua ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta.

Vakuutusmäärät ja omavastuut Oikeusturvavakuutus: 1. Vakuutusmäärä on 17 000 euroa vakuutustapahtumaa kohti liiton suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vakuutustapahtumassa on 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

2. Vakuutusmäärä on 10 000 euroa vakuutustapahtumaa kohti muun kuin liiton suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 30 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 300 euroa.

Vastuuvakuutus: Vakuutusmäärä on henkilö- ja esinevahingoissa 100 000 euroa vahinkotapahtumaa kohti. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 100 euroa. n Järjestövakuutus

Jäsen on vakuutettu järjestötehtävissä matkavakuutuksella. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa. Järjestötehtäviä ovat liiton, jäsenjärjestöjen ja niiden alayhdistysten erilaiset jäsentilaisuudet, esimerkiksi kokoukset, koulutus- ja virkistystapahtumat. n

31

jäsenetuja

Uusia jäsenetulehtiä

Y

hdistymisen myötä Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenille tuli vuoden 2007 alusta Talentumin valikoimaan uusia lehtiä on-line-palveluin. (Huom! opiskelijajäsenten lehtietu poikkeaa valmistuneiden lehtiedusta).

Entinen jäsenetulehtivalikoima koostui seuraavista lehdistä: Tekniikka&Talous, Tietoviikko, MikroPC, Metallitekniikka, Markkinointi&Mainonta, Fakta ja Energia. Uusia lehtiä ovat Arvopaperi, Affärsvärlden ja NyTeknik. Kotiosoitteeseen tulevana jäsenetulehtenä on oletusarvoisesti Tekniikka&Talous.

Voit vaihtaa T&T-jäsenetulehden johonkin edellä mainituista lehdistä. Helpoiten jäsenetulehden vaihtaminen onnistuu osoitteessa www.insinooriliitto. fi/lehdet. Voit toki ottaa yhteyttä myös Uuden Insinööriliiton jäsentietopalveluun puh. 0201 801 877. Sähköpostitse voit lähettää tilauksesi osoitteeseen jasentietopalvelu@uil.fi.

Opiskelijat voivat tilata jäsenetulehdeksi Tekniikka&Talouden ja/tai Tietoviikon. Opiskelijatilaus on uusittava vuosittain osoitteessa www.iol.fi.

Jäsenetulehden lisäksi voit itse tilata alla esitellyistä lehdistä haluamasi jäsenetuhintaan. Alennus on 40% muista lehdistä paitsi Tietoviikkolehdestä jonka alennus on 70%.

Talentum myöntää lehtialennusten lisäksi 20 % alennuksen Talentum Shopista (Annankatu 34-36 B) ostetuista Talentumin kirjoista.

32

Talouselämä

(ei kuulu vaihdettaviin lehtiin, mutta alennus 40%) Talouselämä tavoittaa päätöksentekijät. Mediaympäristöltään se on kiistattoman laadukas. Talouselämä tarjoaa­lukijalleen olennaisen yrityselämästä, nautittavasti ja näkemyksellä, joka perjantai.

Talouselämä on lehti, joka paitsi selataan, myös luetaan. www.talouselama.fi Affärsvärlden

Affärsvärlden on Ruotsin johtava ja yksi maailman kauimmin ilmestyneistä bisneslehdistä. Se tarkastelee ja analysoi talouselämää, yrityksiä, politiikkaa, ja rahamarkkinoita. www.affarsvarlden.se Arvopaperi

Arvopaperi tavoittaa niin sijoitusmaailman konkarit kuin vasta-alkajatkin.

Lehti kertoo sijoitusmaailman kulloinkin ajankohtaiset puheenaiheet asiantuntevasti ja kokemuksella. Suomen paras ja ainut sijoituslehti, jolla on 60 000 lukijaa (KMT 2005). Arvopaperi kertoo

lukijaystävällisesti, mistä sijoitusmaailmassa puhutaan ja mistä saa kovimmat tuotot. Osakkeista, rahastoista, riskilainoista vai eksoottisten maiden osakkeista? www.arvopaperi.fi Energia

Energia on vuonna 1985 perustettu energia-alan johtava, monipuolinen ammattilehti. Lehti on suunnattu alan päättäjille. www.energialehti.fi Fakta

Fakta on jokaisen avainhenkilön oma lehti. Lehti tukee liiketoiminnan onnistumista ja bisneksen tekijöiden kehittymistä.

Fakta vaikuttaa ainoana omassa sarjassaan. Sen painavimpaan tarjoomaan kuuluvat huippuluokan artikkelit suoraan Harvardista, bisnestiedon eturivistä.

Fakta on korkeatasoinen ammattilehti, joka antaa miellyttävässä muodossa hyötyaineistoa niille, jotka haluavat kehittää ja kehittyä johtajina, esimiehinä, avainhenkilöinä ja yrittäjinä. www.faktalehti.fi

Markkinointi&Mainonta

M&M on markkinoinnin eturintamaan haluavien työkalu. M&M on eturintamassa viihtyvä uutislehti, monipuolinen verkkopalvelu ja alan halutuimpien tapahtumien tekijä.

M&M on eturintamassa viihtyvä uutislehti, monipuolinen verkkopalvelu ja alan halutuimpien tapahtumien tekijä.

M&M sanoo suoraan. www.marmai.fi Metallitekniikka

Metallitekniikkaa tehdään koneenrakennuksen ammattilaisille. Metallitekniikka on Suomen suurimman teollisuuden toimialan lehti.

Metallitekniikkaa tehdään koneenrakennuksen ammattilaisille, ja se käsittelee heidän ammattiaan: tuotantoa ja tuotekehitystä.

Ammattilehti on enemmän kuin tiedotekanava – se on pureskeltua tekniikan ja ilmiöiden esittelyä eli media ammattilaisia tavoitteleville mainostajille. www.metallitekniikka.fi MikroPC

MikroPC tarjoaa lukijalleen sekä ammatillista että henkilökohtaista hyötyä käytännönläheisessä paketissa. Lukijat

Insinööri

ovat digitaaliajan tuotteiden ostajia ja loppukäyttäjiä sekä yritys- että kotiympäristössä. mikropc.net Ny Teknik

Ny Teknik on Ruotsin suurin teollisuuden uutislehti. Ny Teknik raportoi uutisoi ja syventää ja analysoi ilmiöitä, mikä auttaa ymmärtämään miten tekniikka vaikuttaa koko talouselämään. Ny Teknik koostuu kahdesta osasta. Kantalehti seuraa laajasti tekniikkaa, ja sisältää myös alan työpaikkailmoitukset. Liiteosa tarkastalee puolestaan IT-sektoria ja telekomsektoria. www.nyteknik.se Tekniikka&Talous

Tekniikka&Talous on uutislehti. Se kertoo tutkimuksen ja tuotekehityksen uusimmista trendeistä, teollisuuden toiminnasta ja menestyksestä, suomalaisista menestystarinoista ja ihmisistä niiden takana.

Tyypillinen Tekniikka&Talouden lukija on hyvätuloinen päättäjä. Nämä insinöörit ja diplomi-insinöörit ovat mukana kaikissa teollisuudessa tehtävissä hankintapäätöksissä. He tekevät rahakkaita päätöksiä myös yksityiselämässään.

Lehden Uratie- osio antaa vinkkejä urallaan eteenpäin pyrkiville. www.tekniikkatalous.fi

Tietoviikko

Tivi rakentaa siltaa tietotekniikan ja liiketoiminnan välillä.

Tivi kertoo kaiken olennaisen tivialan kehityksestä ja ihmisistä alalla.

Tietoviikko eli Tivi rakentaa siltaa tietotekniikan ja liiketoiminnan välillä.

Se on sopiva tehtävä Suomen ainoalle itsenäiselle tietoalojen medialle.

Lukijat kohtaavat Tivin kolmessa kanavassa. Päivän kuumat uutiset ja puheenaiheet löytyvät verkosta www.tivi. fi. Niiden taustoihin ja laajempiin trendeihin pureudutaan lehdessä sekä Tivin järjestämissä tapahtumissa. www.tivi.fi n

Uuden Insinööriliiton jäsenillä on mahdollisuus tilata Kemia-lehteä ja Uusiouutisia jäsenetuhintaan. Kempulssi Oy julkaisema Kemia-lehti maksaa liiton jäsenille 40 euroa vuonna 2007 (normaali vuositilaus 80 euroa) ja Uusiouutiset 33 euroa (normaali vuositilaushinta 66 euroa). Tilaus on kestotilaus, joka maksaa jatkossakin puolet normaalista vuositilaushinnasta. Kemia-lehden aiheet keskittyvät kemiaan, bioteknologiaan ja prosessitekniikkaan. Uusiouutiset käsittelee jätehuoltoon ja hyötykäyttöön liittyviä aiheita.

Lehtiin voi tutustua osoitteissa www.kemia-lehti.fi ja www.uusiouutiset.fi. Lehtien tilaukset edellä mainituista www-osoitteista. Tilauksen yhteydessä muistathan mainita, että olet Uuden Insinööriliiton jäsen!

33

edunvalvonta Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Kunnallinen yt-laki on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Pitkään valmistellusta esityksestä syntyi järjestöjen kesken yksimielisyys syksyn tiukan puristuksen jälkeen. Laki hyväksyttäneen vielä nykyisen eduskunnan aikana.

Esa Lonka uskoo, että eduskuntakä­ sittelyssä ei enää tapahdu lain hy­ väksymistä vaa­ rantavia irtiottoja.

Kunnallinen yt-laki eduskunnassa

K

untasektorin yhteistoiminnasta on tähän asti sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja palkansaajapuolen pääsopijajärjestöjen välisellä yleissopimuksella. Kunta-ala on näin ainoa sektori, jolla työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ei ole säädetty lailla.

kaisemisen siirtyminen työtuomioistuimesta käräjäoikeuksiin.

Merkittävä muutos on myös, että työntekijä on oikeutettu jatkossa hyvitykseen, mikäli työnantaja käyttää lainvastaisesti taloudellisia ja tuotannollisia syitä esimerkiksi irtisanomis- tai lomautustilanteessa. Yleissopimuksessa tällaista hyvitysjärjestelmää ei ole.

Pätkätyöt yt-menettelyyn

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestöä lakia valmistelleessa työryhmässä edustanut neuvottelujohtaja Jukka Kauppala pitää tärkeänä, että sopimustasolta siirrytään yhteistoiminnan säätelemiseen lailla.

Kokemusten mukaan kaikissa kunnissa ei sopimusta ole välttämättä otettu ihan tosissaan.

– On syytä olettaa, että suhtautuminen muuttuu sopimuksen vaihtuessa laiksi, Kauppala arvioi.

Lakiehdotuksen keskeisiä uusia asioita ovat muun muassa epätyypillisten työsuhteiden määrien ja perustelujen käsitteleminen yhteistoimintamenettelyssä, yhteistoimintaelimen perustaminen vastedes kaikkiin kuntiin sopimuksen määrittelemän yli kahdenkymmenen työntekijän kuntien sijaan ja yhteistoimintaan liittyvien erimielisyyksien rat34

Aitoon yhteistoimintaan

Kauppalan mukaan palkansaajien kannalta merkittävä saavutus työryhmän työssä oli myös torjua kuntatyönantajan yritys jättää kunnan talousarvion henkilöstövaikutukset yhteistoimintamenettelyn piiristä.

Toinen tärkeä asia näkyy lakiehdotuksen tarkoituspykälässä, joka on hänen mukaansa pyritty kirjoittamaan siten, että laki viestittää sopimusta selkeämmin pyrkimystä aitoon yhteistoimintaan.

– Yksimielisyyden hengessä pitää neuvotella pyrkimällä yksimielisyyteen, Kauppala muotoilee.

Hän korostaa myös sitä, että laki sallii jatkossakin paikallisen sopimisen.

– Ihannetila olisi, että pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkilaitoksen välillä sovittaisiin edelleenkin raa-

misopimuksesta ja paikallisesti tehtäisiin myös lakia täydentäviä sopimuksia, hän ehdottaa.

Aika loppui kesken

Kunnallista yhteistoimintalakia valmistellut työryhmä jätti syyskuussa eripuraisen mietinnön, jonka pohjalta näytti, että lakia ei hallitusohjelman mukaisesti tämän vaalikauden aikana synny.

Työryhmän puheenjohtajana toimineen hallitusneuvos Esa Longan mukaan kyse oli kuitenkin enemmän aikapulasta. Valmistelussa ei jäänyt riittävästi aikaa järjestöjen näkemysten yhteensovittamiseen.

– Tiesin, että edellytykset yhteisymmärryksen saavuttamiseksi olivat olemassa, hän nyt sanoo.

Lopulta yhteisymmärrys löytyikin muutaman päivän puristuksessa kuntaministeri Hannes Mannisen kutsuttua työryhmän vielä kerran yrittämään sopua.

Eduskuntakäsittelyssä Lonka ei usko lain tielle enää nousevan esteitä.

– Ainakaan minä en ole huomannut valiokuntakierroksella mitään vedätystä, hän sanoo. n

Insinööri

35

edunvalvonta

UIL: jäsenistön neuvottelutoimintaa hoitavat neuvottelujärjestöt Yksityinen sektori: Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN Sopimukset:

Metsäteollisuus

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

YTN–Metsäteollisuus perussopimus

Perussopimus

YTN–Metsäteollisuus yt-sopimus

Järjestösuhteet-sopimus

YTN–Metsäteollisuus yhteistoimintaptk

Yhteistoimintasopimus

YTN–Metsäteollisuus ptk tupon tekstiasioista

Yleissopimus

Kemianteollisuus

Tilastoyhteistyösopimus

Tupo-palkkapöytäkirjat

Rahoitusala

YTN–Kemianteollisuus työehtosopimusptk

Teknologiateollisuus

Sovintolautakunta

Yrityskohtaiset sopimukset

YTN–TET työehtosopimus

YTN–SUORA–PATO työehtosopimus

Finnair

Yleisradio

Suunnitteluala

Fimtekno

Kapiteeli

Helsingin Bussiliikenne

YTN–SKOL työehtosopimus

Energia-ala

Liikenne- ja Erityisalojen työnantajat LTY

YTN–Finergy perussopimus

LTY–JUKO (YTN) yleinen työehtosopimus ja näiden

YTN–Finergy yhteistoimintasopimus

YTN–Finergy tes-pöytäkirja

VR–VR-AKAVA työehtosopimus (YTN-yritysyhdistyssopimus)

Energiayhteisöt

A-katsastus–JUKO (YTN) työehtosopimus

Laboratorioala (yksityiset laboratoriot)

YTN–KVL–KTV–KTN–Enerta työehtosopimus

talokohtaiset työehtosopimukset

Televiestintä-, tietotekniikkapalvelu- ja tietoteollisuusalat

Muut sopimukset

Metalli–TU–YTN–Tikli työehtosopimus

Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-ala

YTN–TU–Tikli työehtosopimus

Muu Tiklin kenttä

YTN–Tikli työehtosopimuspöytäkirja

YTN–Tikli informaatiologistiikka-alan

työehtosopimuspöytäkirja

YTN–Tikli viestinvälitys- ja logistiikka-alan

työehtosopimuspöytäkirja

Tietoalojen Liitto–YTN–TU työehtosopimus YTN–Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Valtion ja erityisalojen ammattiliitto VAL:n välinen Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimuksen liityntäpöytäkirja Tapaturmalautakunnan työehtosopimus palkkausjärjestelmistä

www.ytn.fi

Valtiosektori:

Kuntasektori:

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN

Tärkeimmät sopimukset:

Tärkeimmät sopimukset:

– Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus VES

– Kunnallisen alan pääsopimus

– Kunnallisen opetusalan virka- ja

– Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)

– Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)

– Energiayhteisöjen työehtosopimus

– Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus

– Muut erilliset virka- ja työehtosopimukset ja suositukset

– Työmarkkinakoulutusta koskevat virka- ja työehtosopimukset

– Lisäksi joukko muita sopimuksia, mm. yt-sopimus,

työehtosopimus OVTES

– Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus

www.juko.fi

henkilöstökoulutussuositussopimus, työsuojelusopimus,

ryhmähenkivakuutussopimus

www.ktn-ry.fi

36

Insinööri

37

edunvalvonta

UIL:n alueasiamiehet eturivissä vasem­ malta Vesa Niemi, Tuomo Hiltunen, Timo Ruoko ja Tapio Soltin. Takarivissä vasem­ malta Tomas Wass, Mikko Sormunen, Har­ ri Haapasalo ja Olli Pulkkinen. Eero Sep­ pälä puuttuu kuvasta.

UIL:n alueasiamiesorganisaatio U

uden Insinööriliiton aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Mikkelissä, Joensuussa, Tampereella, Porissa ja Helsingissä. Toiminta-alueet on jaettu noudattaen TE-keskusten sijaintia.

Pohjois-Suomessa on Oulussa kaksi aluetoimistoa. Asiamiehet ovat Harri Haapasalo ja Mikko Sormunen.

Alue kattaa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Itä- ja Kaakkois-Suomen aluetoimis-

tot ovat Mikkelissä ja Joensuussa. Asiamiehet ovat Eero Seppälä (Mikkeli) ja Tuomo Hiltunen. Alue kattaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeino­keskukset.

Hämeen ja Keski-Suomen alueella on Tampereella kaksi aluetoimistoa. Asiamiehet ovat Tapio Soltin ja Vesa Niemi.

Alueet kattavat Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Länsi-Suomen aluetoimisto on Porissa. Asiamies on Timo Ruoko. Alue kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Uudellamaalla on kaksi aluetoimistoa Helsingissä. Asiamiehet ovat Olli Pulkkinen ja Tomas Wass. Etelä-Suomen alue kattaa Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan alueen ja lisäksi Ahvenanmaan maakunnan.

Monipuolinen toimenkuva

Kunta-alan (entisten KTK:laisten) edunvalvonta-asiat Slueasiamiehet avustavat paikallisyhdistyksiä ja luottamusmiehiä kuntapuolen sopimusasioissa

38

Alueasiamies Tuomo Hiltunen Itä-Suomen aluetoimisto Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 0400 738 947 tuomo.hiltunen@uil.fi

Alueasiamies Mikko Sormunen Pohjois-Suomen aluetoimisto Hallituskatu 30 B 3, 90100 OULU 0201 801 778 040 721 6879 mikko.sormunen@uil.fi

Alueasiamies Vesa Niemi Länsi-Suomen aluetoimisto Suvantokatu 4, 33100 TAMPERE 0201 801 776 040 721 6936 vesa.niemi@uil.fi

Alueasiamies Tomas Wass Etelä-Suomen aluetoimisto Pasilankatu 2, 00240 HELSINKI Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki 0201 801 775 040 525 0515 tomas.wass@uil.fi

Alueasiamiehet toimivat Uuden Insinööriliiton koko toiminta­k irjon alueella. Tehtäväkenttä on siis laaja käsittäen mm. seuraavia tehtäviä: • alueella toimivien yhdistysten ja paikallisen neuvottelutoiminnan tukeminen • oppilaitosyhteydet • opiskelijatoiminnan tukeminen • virka- ja työsuhdeneuvonta • yhteydet työpaikkoihin, YRY:t, PYRY:t • työmarkkinayhteistyö • yhteydet alueen kansanedustajiin, ministereihin ja muihin vaikuttajiin • yhteydet maakuntaliittoihin ja ­TEkeskuksiin • UIL:n elinkeinopoliittisen näkemyksen esiin tuonti alueellaan • yhteydet alueen mediaan • alueen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen n

Perloksen henkilökunta marssi ulos Pohjois-Karjalassa

P

erloksen Joensuun ja Kontiolahden tehtaiden henkilökunta marssi ulos 16. tammikuuta yhtiön ilmoittamien yt-neuvottelujen takia. Ulosmarssiin osallistuivat myös ylemmät toimihenkilöt.

Perlos ilmoitti käynnistävänsä tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä koko Suomen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 1 400 henkilöä.

Neuvotteluissa etsitään erilaisia vaihtoehtoja kannattavuuden parantamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään tuotannollisen toiminnan lakkauttamista Suomessa. Alustava arvio vakituisen henkilöstön vähennystarpeesta on noin 1 200 henkilöä. Viime keväänä Perlos irtisanoi 573 työntekijää eri puolilta Suomea keskittäessään toimintojaan Pohjois-Karjalaan.

Kaikkiaan Perlos on irti­sanonut viimeisen kahden vuoden aikana noin tuhat henkilöä.

Kriisiryhmä perustettava

Uuden Insinööriliiton ja Ylempien­Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön puheenjohtaja Matti Viljanen ehdottaa kriisiryhmän perustamista irtisanomisuhan alla oleville ihmisille. ViljaInsinööri

sen mukaan kriisiryhmään tarvitaan edustajia ammattiyhdistysliikkeestä, Perlokselta ja viranomaistahoilta, kuten mm. Joensuun kaupungilta, työministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Tämän laajuisessa tilanteessa tarvitaan myös valtiovallan apua irtisanottavien uudelleenkoulutukseen, työhönohjaukseen, uudelleensijoittautumiseen ja sosiaalipoliittisiin asioihin.

Vuoden 2006 lopussa Perlos-konserni työllisti kaikkiaan 12 944 henkilöä, joista vuokratyövoiman osuus on 5 715 henkilöä. Suomessa Perlos työllisti vuoden 2006 lopussa 1 600 henkilöä.

Työministeriltä tukea Pohjois-Karjalaan

Työministeri Tarja Filatovin mukaan valtion budjetissa on varattu 30 miljoonaa euroa suurten rakennemuutoksien lievittämiseen. Tästä rahasta 16 miljoonaa euroa on työministeriön käytössä. Pohjois-Karjalan tarpeita painotetaan tässä tilanteessa.

– Työministeriö selvittää pikaisesti myös mahdollisuudet saada rahoitusta juuri perustetusta EU:n globalisaatiorahastosta, Filatov kertoo. n Teksti Päivi-Maria Isokääntä Kuva Jouni Turunen

Teksti: Miika Vähämaa

Near Field Communication tulevaisuuden matkapuhelinmaailman mullistaja?

NFC eli Near Field Communication on langaton tiedonsiirtotekniikka, josta kaavaillaan matkapuhelinmaailman hittiä.

J

Kotona vanhukset koskettavat puhelimel­ la joko A,- B- tai C-kirjainta sen mukaan, mitä ruokaa haluavat tilata.

40

oukko yrityksiä on nyt luonut Near Field Communication (NFC) -tekniikalle standardit, joiden pohjalta matkapuhelinsovelluksia lähdetään kehittämään.

Isommista yrityksistä mm. VISA, Nokia, Sony, HP, Samsung Electronics, NXP, Mastercard, Microsoft, Panasonic, NEC, Renesas ja Texas Instruments ovat yhteistyössä sopineet millä nopeuksilla tietoa siirretään, millä taajudella NFCsignaalia lähetetään ja millaisin vastaanottimin sitä luetaan.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tohtori Tua Huomo on vakuuttunut siitä, että NFC tulee jatkossa kuluttajille tutuksi. Ennen kaikkea äärimmäisen helppo käytettävyys puhuu NFC-tekniikan puolesta.

NFC päihittää muut langattomat tekniikat myös siinä, että se toimii vain ja ainoastaan kun sekä lähetin että vastaanotin ovat hyvin pienen etäisyyden päässä toisistaan. Tämä mahdollistaa

koskettamiseen perustuvat sovellukset, koska mahdollisista häiriösignaaleista ei ole vaaraa.

– VTT on yhdessä Oulun kaupungin ja ToP Tunnisteen kanssa kokeillut Tekesin rahoittamassa SmartTouch-hankkeessa vanhusten ruokapalvelun toteuttamista NFC-tekniikan avulla. Kotona vanhukset koskettavat puhelimella joko A,- B- tai C-kirjainta sen mukaan, mitä ruokaa haluavat tilata. Tähän asti homma on toiminut hyvin ja vaikuttaa lupaavalta, Huomo kertoo.

Tähän asti NFC-teknologiaa on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa lähinnä business- sovelluksissa. Huomon mukaan kuluttajille teknologia tulee leviämään sitä mukaa, kun uusia NFC-puhelimet alkavat vallata markkinoille.

Luottokortti matkapuhelimeen

Huomon mukaan toinen esimerkki NFC:n käytettävyydestä on maksujen ja

NFC siirtää tietoa magneettikentän avulla

N

matkalippuostosten hoitaminen. Koska VISA ja Mastercard ovat kiinnostuneet NFC:n yksinkertaisuudesta, on todennäköistä että luottokorttiostokset hoituvat tulevaisuudessa koskettamalla kännykällä kaupan kassaa.

– Isompien ostosten kohdalla pitäisi varmasti antaa jonkinlainen PIN-koodi, mutta muuten luottokorttimaksaminen NFC:n langattoman yhteyden avulla ei vaatisi muuta kuin puhelimen heilautuksen kassalla olevan NFC-tägin viereen, Huomo sanoo.

NFC:n viehätys on VTT:n kokemuksien mukaan koskettamisessa. Nykyisin esimerkiksi netin käyttö kännykän kautta on Huomon mukaan turhan vaikeaa.

Internetin hyödyllisyys jää näin monen käyttäjän saavuttamattomiin. NFC toisi pulmaan ratkaisun.

– Esimerkiksi bussipysäkillä voisi olla karttaan upotettuja NFC-tägejä, jotka avaisivat puhelimeen nettisivun josta näkisi millä bussilla ja milloin pääsisi haluaInsinööri

maansa määränpäähän, Huomo kuvailee.

Muutos puhelintekniikkaan

Jotta NFC voisi tulevaisuudessa yleistyä, on myös NFC-kännyköiden yleistyttävä. Nokia toi jo muutamia vuosia sitten markkinoille ensimmäisen NFC-puhelimen, mutta sillä käytettävät palvelut ovat vielä harvinaisia.

– NFC:tä varten ei tarvita erityisen kallista tekniikkaa, joten tuskin puhelimistakaan tulee nykyistä kalliimpia.

NFC voisi kuitenkin laajentaa tavallisen puhelimen mahdollisuuksia monien eri palveluiden käyttöön. Tässä mielessä NFC voi hyvinkin mullistaa kännyköiden maailman, Huomo sanoo.

Huomon arviolla on pohjaa tutkimuksissa. Tekniikan markkinatutkimuksia tekevän ABI Researchin mukaan vuonna 2010 noin 30–40% kaikista markkinoilla olevista matkapuhelimista tulee olemaan NFC-ominaisuus. n

FC:n idea on yksinkertainen: puhelimeen asennettu lähetin aktivoituu, kun puhelimen vie lähelle toista NFC-signaalia lukevaa laitetta. Periaate soveltuu vaikkapa bussimatkan maksamiseen. Bussin sisällä matkustaja koskettaa kännykällään NFC-signaalin vastaanottavaa kontaktitonta lukijaa, ja saa matkansa maksettua.

NFC:n käytöstä tekee helppoa se, että pelkkä kosketus riittää. Puhelimen NFC-tägi ja bussin sisällä oleva tägi aktivoivat kosketettaessa oikeat toiminnot. Puhelimesta ei siis tarvitse erikseen valita bussimatkan maksutoimintoa, vaan pelkkä puhelimen vieminen lähellä linjurista löytyvää kosketuspistettä riittää.

NFC perustuu Radio Frequency Identification (RFID) tekniikaan. RFID hyödyntää magneettista iduktiota ja tiedonsiirto tapahtuu 13.56 megaherzin taajuudella. Signaali kantaa tarkoituksellisesti vain noin 20 sentin päähän NFC-lähteestä.

NFC:n tiedonsiirto on suunniteltu tapahtuvan joko 106, 212 tai 424 kilobittiä sekunnissa. Näin "kosketuksessa" kahden NFC-laitteen välillä voidaan siirtää tyypillisesti muutamia kilotavuja tietoa. Jos tiedonsiirtomäärät ovat suurempia, NFC:ta voi edelleen käyttää avaamaam nopeamman tiedonsiirtokanavan, esimerkiksi Bluetooth- kanavan, varsinaiselle tiedonsiirrolle laitteiden välillä.

Miika Vähämaa

41

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies

Työmatkakustannusten korvaaminen työntekijälle

V

erohallituksen päätöksessä verovapaiden matkakustannusten korvauksista säädetään verottomien päivärahojen ja kilometrikorvausten maksuperusteista ja enimmäismääristä. Niiden määrät perustuvat yleensä työehtosopimukseen tai sen nojalla tehtyyn paikalliseen sopimukseen.

Koska useissa YTN:n työehtosopimuksissa ja palkkapöytäkirjoissa sekä sopimuksettomilla aloilla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä koskevassa YTN:n ja EK:n välisessä palkkapöytäkirjassa on joko nimenomaisesti sovittu siitä, että matkakorvausten perusteiden ja määrien osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia verohallituksen määräyksiä, tai niitä asiallisesti vastaavia määräyksiä, työnantajalla on yleensä velvollisuus korvausten maksamiseen verohallituksen päätöksessä määriteltyjen enimmäismäärien mukaisesti siinä määriteltyjen edellytysten täyttyessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Sovi asiasta työsopimuksessa

Aina näin ei kuitenkaan ole. Työsopimusta tehtäessä tulisikin aina varmistautua matkakorvauksia koskevista työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen ja mahdollisen paikallisen sopimuksen määräyksistä ja tarvittaessa sopia asiasta erikseen työsopimuksessa.

Verovapaita korvauksia voidaan maksaa, kun palkansaaja matkustaa tilapäisesti varsinaisen työpaikan ulkopuolella sijaitsevalle työn tekemispaikalle työtehtävien suorittamista varten. Työntekijän varsinaisen työpaikan ja asunnon välistä matkaa ei siis voida pitää verovapaisiin matkakorvauksiin oikeuttavana työmatkana, vaan näiltä matkoilta mahdollisesti maksettuja korvauksia pidetään verotettavana tulona. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että työsopimusta tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, 42

millä tavalla varsinainen työpaikka on työsopimuksessa määritelty. Suositeltavaa on, että varsinainen työpaikka on yksilöity työsopimuksessa nimenomaisesti määrittelemällä vakituiseksi työpaikaksi jokin työnantajan nimeltä mainittu toimipiste.

Kun työntekijä määrätään työskentelemään muualle kuin työsopimuksen mukaiseen varsinaiseen työpaikkaan, työnantajalla on yleensä velvollisuus matkakorvausten maksamiseen ja ne voidaan maksaa verovapaina. Tämä kuitenkin edellyttää ensinnäkin, että työskentely kohteessa on tilapäistä. Tila­ päisenä työskentelynä pidetään tuloverolain mukaan enintään kaksi vuotta ja tietyissä poikkeustapauksissa enintään kolme vuotta kestävää työskentelyä samassa työn tekemispaikassa. Velvollisuus matkakorvausten maksamiseen voi näin ollen koskea myös pidempikestoisia komennuksia.

Matkakustannukset voivat sisältää matkustamisesta itsestään aiheutuvien kustannusten ohella majoituskustannuksia sekä ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisääntymisestä korvauksena maksettavia päivärahoja tai ateriakorvauk­sia. Jos työmatka tehdään muulla kuin työntekijän omistamalla tai hallitsemalla kulkuneuvolla eli käytännössä yleensä julkisilla kulkuvälineillä, matkustamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan työntekijälle todella aiheutuneiden kustannusten mukaisesti tositteen tai muun luotettavan selvityksen perusteella.

tuvien kustannusten tapaan myös majoittumisesta aiheutuvat kustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaisesti tositteen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Niiltä osin kuin työntekijälle maksettavat korvaukset ylittävät todellisuudessa aiheutuneet matkakustannukset tai oman ajoneuvon käytöstä suoritettavien kilometrikorvausten enimmäismäärät on kysymys verotettavasta tulosta.

Päivärahan maksaminen edellyttää, että työmatka kestää vähintään kuusi tuntia. Tällöin maksetaan osapäivärahaa. Kokopäivärahaa maksetaan matkan keston ylittäessä 10 tuntia. Aikarajat luetaan siitä, kun työntekijä lähtee työmatkalle joko työpaikaltaan tai asunnoltaan siihen, kun tämä on palannut työpaikalleen tai asunnolleen. Sillä, onko työskentely komennuskohteessa kestänyt vähintään päivärahan maksamisen edellytyksenä olevan ajan, ei siis ole merkitystä, jollei työehtosopimukseen perustuen ole paikallisesti toisin sovittu.

Lisäksi edellytetään, että työmatkan kohde on vähintään 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja vähintään viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu, että työtekopaikan tulee sijaita 15 kilometrin sijasta yli 40 kilometrin päässä toimihenkilön varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Ks. tarkemmat tiedot www.vero.fi. n

Auton käyttö ja majoitus korvataan

Työntekijän omistamalla tai hallitsemalla autolla tehdystä työmatkasta suoritettava korvaus määräytyy sen sijaan kulloinkin voimassa olevan kiinteän kilometrikorvauksen mukaisesti. Julkisten liikennevälineiden käyttämisestä aiheu-

Matkakorvauksista voi sopia jo työsopimusta tehtäessä.

Teksti: Mika Varjonen, työsuhdeasiamies

Osasairauspäiväraha

V

uoden 2007 alussa tuli voimaan osaaikaista sairaspoissaoloa koskeva uudistus. Osasairauspäivärahalla tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää yhdenjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi KELAn maksamaa osasairauspäivärahaa. Uudistuksen tavoitteena on edistää työkyvyn palautumista, työssä jaksamista ja työuralla pysymistä. Mahdollisuus osittaiseen sairauspoissaoloon toteutuu viranhaltijoiden ja yrittäjien osalta samalla tavoin kuin työntekijöidenkin osalta.

Vapaaehtoinen järjestely

Osa-aikainen sairausloma toteutetaan työsopimuskumppanien välisellä sopimuksella työajan lyhentämisestä. Osaaikaisen työhön paluun kokoaikaiselta sairauslomalta tulee perustua aina työntekijän suostumukseen, aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulee pääsääntöisesti tulla työntekijältä itseltään. Työntekijällä on oikeus kokoaikaisen sairauslomansa aikana arvioida ettei hän palaa osa-aikaisesti työhön ilman että sillä on vaikutusta hänen asemaansa työsuhteessa.

Järjestelyssä työajan ja palkan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta. Lyhennys on mahdollista toteuttaa lyhentämällä joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijä on kaksi päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla. Sopimus tulee sairausvakuutuslaissa asetettujen edellytysten mukaisesti solmia vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden määräajaksi.

Osa-aikaisen sairausloman lähtökohtana on, että työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviään norInsinööri

maalia lyhyemmän ajan. Kun työtä tehdään osa-aikaisesti, mahdollista on, että työntekijä voi tehdä vain osaa normaaleista työtehtävistään. Myös työntekijän alentunut työkyky saattaa aiheuttaa sen, että työntekijä ei kykene tekemään sopimuksensa mukaisia tavanomaisia työtehtäviään. Näissä tapauksissa osa-aikaisen sairausloman aikaisista työtehtävistä on sovittava erikseen. Sopimusta osa-aikatyöstä sovelletaan vain osa-aikaisen sairausloman aikana.

Työntekijän terveydentilan arviointi

Osa-aikaisen sairauspoissaolon käyttö edellyttää aina lääketieteellistä konsultaatiota työntekijän työn tekemisen edellytyksistä. Osa-aikaiseen työhön paluu

Osa-aikaisen sairausloman lähtökohtana on, että työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviään normaalia lyhyemmän ajan. edellyttää siis arviota työntekijän terveydentilasta, toimintakyvystä sekä toipumisennustetta, jota peilataan työtehtävien ja työolosuhteiden asettamiin vaatimuksiin Myös työnantajan vastuulla on harkita, onko työntekijä sellaisessa kunnossa, että hän kykenee suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muil-

le työntekijöille taikka työpaikalla oleville muille henkilöille. Tältä osin kyse on työnantajan työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä.

Työhön paluun arviointia suoritettaessa on siihen osallisten otettava huomioon henkilötietolain ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain säännökset arkaluotoisten tietojen käsittelystä.

Osasairauspäivärahan suuruus ja pituus

Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta, riippumatta työajan lyhennyksestä ja sitä voidaan maksaa 12– 72 arkipäivää. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäiväraha-päivät kahden edeltäneen vuoden ajalta.

Kokoaikaiseen työhön paluu

Työntekijällä on oikeus palata osa-aikaisen sopimuksen päätyttyä noudattamaan normaalin työsopimuksensa ehtoja. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päätyttyä työntekijällä on siten oikeus palata aikaisempaan työaikaansa.

Jos myös työtehtäviä on muutettu osaaikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on oikeus aiempiin tehtäviinsä.

Työsuhdeturva

Työnantajan oikeus lomauttaa tai irtisanoa osa-aikaisella sairauslomalla oleva työntekijä määräytyy osa-aikaisen sairausloman taustalla olevan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella eikä lyhennettyä työaikaa koskevan määräaikaisen sopimuksen perusteella. n

43

opiskelijat Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Miksi Tekniikka&Talous tai Tietoviikko eivät enää tule postissa? n Jos Tekniikka&Talous tai Tietoviikko -lehden tulo tyrehtyi

vuodenvaihteen jälkeen, olet mahdollisesti unohtanut uusia tilauksesi. Mikäli haluat, että lehti/lehdet postitetaan sinulle edelleen maksutta, täytä tilauslomake IOL:n nettisivuilla, www.iol.fi, ja lehti kolahtaa tänäkin vuonna viikoittain postiluukustasi.

Kevään toimintaa n Kevään kenttäkierros käynnistyy taas, kun kesätöiden hake-

minen alkaa olla ajankohtaista. IOL:n asiamiehet kiertävät kevään aikana uusitulla porukalla kaikki paikallisyhdistykset läpi pitäen työsuhde- ym. informaatiotilaisuuksia.

Uusina kenttäasiamiehinä aloittivat vuoden alusta etelässä biotekniikan insinööriopiskelija Anu Kaasalainen ja pohjoisessa tietotekniikan insinööriopiskelija Antti Riipinen. Kaikkien asiamiesten yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme, www.iol.fi.

Tarkempien aikataulujen osalta, seuraa oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua.

Järjestämme jälleen useita kursseja paikallisyhdistysten aktiiveille ja yhteyshenkilöille. Mikäli haluat osallistua maksuttomille kursseille, ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi.

Anu ja Antti.

Kevään tapahtumakalenteri näyttää tältä: 10.–11.2.

Esiintymistaito ja työn hakeminen (YH2), Etelä ja Länsi

17.–18.2.

Esiintymistaito ja työn hakeminen (YH2), Pohjoinen ja Itä

17.–18.3.

Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan kurssi (YH1), Itä ja Länsi

24.–25.3.

Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan kurssi (YH1), Etelä ja Pohjoinen

24.–25.3.

Työelämän pelisäännöt ja neuvottelutaito (YH3), Etelä

30.3.–1.4.

Tekniikan Opiskelijoiden neuvottelupäivät (TONP), Silja Line

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Päivitetty tilanne löytyy IOL:n verkkosivuilta www.iol.fi.

44

Menestyksen edellytyksiä

U

usi vuosi 2007 alkoi lämpimissä tunnelmissa. Etelässä pitkäksi venähtänyt syksy jatkuu, eikä lumesta ole vielä tietoakaan. Yhä useamman mielestä leuto sää kertoo kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Maailma ympärillämme muuttuu. Myös muita muutoksia tapahtuu: järjestökenttä elää, elinkeinoelämä kansainvälistyy, yhteiskunnan rakenteet kehittyvät. Yleisesti näyttäisi, että muutostahti ympärillämme nopeutuu. Pienet muutokset ja kehitysaskeleet pitävät ihmisen vireänä, mutta liialliset muutokset tuottavat turvattomuutta ja väsyttävät.

Opiskelijalle kansainvälistyvä elinkeinoelämä tarjoaa entistä suurempia haasteita, mutta myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Osaamisemme taso ja kehityshalukkuutemme punnitaan globaaleilla markkinoilla. Kiristyvässä kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät sopeutumaan ja kehittämään itseään jatkuvasti. Opiskeluaikana hankittua osaamista pitää kehittää ja jalostaa koko työuran ajan.

Henkilökohtaisten seikkojen lisäksi tarvitaan myös yhteinen pohja menestymiselle. Yhteisten asioiden edistäminen ja demokratian toteutuminen vaatii oman vaivansa. Vaaleissa pitää muistaa äänestää ja vaikuttamismahdollisuuksia pitää osata hyödyntää. Aivan kaikkea opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. Oma ammattijärjestö ja opiskelijajärjestö tarjoavat monipuolisen edunvalvonta- ja turvaverkon. Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen edistää oman etusi lisäksi yhteistä etuamme.

Alkanut vuosi sisältää suuria kysymyksiä ja suuria mahdollisuuksia niin oman yhteisömme sisällä, kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Tavoitteenamme on rakentaa menestymisen edellytyksiä omaan tulevaisuuteemme. Kaikki mahdollisuudet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat olemassa.

Toivotan aktiivista ja menestyksekästä uutta vuotta 2007!

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Opiskelua ja yrittämistä Ylihärmäläisellä Juhani Rintalalla pitää kiirettä. Viittä vaille valmis mekatroniikan insinööri on tehnyt työtä koko opintojensa ajan. Viime keväänä 24-vuotias Rintala aloitti yrittämisen – lähes pystymetsästä.

Juhani Rintala työllistää yrityksessään kaksi työntekijää.

HT

Truck Oy -nimisen yrityksensä konttorihuoneessa istuvalla Juhani Rintalalla riittää virtaa heti aamutuimaan. Lippalakin lyhyeksi leikatun tukkansa suojaksi vetänyt nuori mies hörppii kahvia isosta mukista ja huudattaa stereoista raskasta rockia pienen huoneen täydeltä. – Täytyy vähän luukuttaa näin aamusta, että pysyy hereillä, Rintala letkauttaa.

Hereillä on paras pysyä, sillä Rintalan päivillä riittää mittaa. Autojen peräkärryjä sekä -vaunuja tilauksesta valmistava HT Truck työllistää tuoretta yrittäjää niin, että nukkua ei paljoa ehdi.

Työtä piisaa myös parille työntekijälle.

Rintalalla vierähtää yrityskuvioissa helposti aamuseitsemästa iltakahdeksaan, jopa yhdeksään.

Neljää taakse jäänyttä opintovuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Rintala ei aio kuitenkaan hukata. Viimeinen rutistus suoritetaan ylimääräisen opintovuoden turvin pääosin etäopintoina kotoa käsin. Rintala uskoo vankasti ensi keväänä valmistuvansa ammattiin.

Kunnollinen koulutus auttaa myös oman yrityksen hallin hämärissä ahertaessa. Insinööriksi kouluttautuminen antaa valmiudet käsillä tapahtuvaan tekemiseen, vaikka opinnoissa pukkaa tulemaan teoriaa. Opittuja asioita voi soveltaa käytäntöön saman tien.

– Koulusta on tullut kaiken näköistä kokemusta, tietämystä ja taitoa. Tekee mitä vaan, niin tietoja ja taitoja voi käytInsinööri

tää. Opinnoissa käydään läpi kaikkea: pneumatiikkaa, hydrauliikkaa ja sähköä, Rintala kertoo.

Mekatroniikka on tietotekniikan tulosten soveltamista koneisiin, laitteisiin ja konejärjestelmiin. Päämääränä on parantaa näiden suorituskykyä sekä käyttäjälähtöisyyttä.

Monta asiaa sivuun

Rintala osti yrityksen liiketoiminnan yritystä vuosikausia pyörittäneeltä henkilöltä valmiina. Yrittäjyys tuntui luonnolliselta jatkumolta jo opintojen alkuvaiheessa aloitetulle työnteolle. Pienen opintorahan päälle tuli lisätuloa muun muassa puu- ja metallitöistä. Rintala ehti olla hommissa ennen yrittäjäksi ryhtymistä joka ikinen viikonloppu. Toisinaan työtä tehtiin myös viikolla.

– Ei ole tarvinnut olla isän ja äidin kukkarolla. Kyllä siinä piti laittaa monta asiaa sivuun.

Vielä luonnollisemmaksi yrittäjyyden tekee se, että Rintalan isä on yrittäjä.

– Yrittäjäksi ryhtyminen oli mielessä monta vuotta. Saa olla oman itsensä herra. Sitä on ollut niin paljon toisella työssä, että kyllä sen elämän on nähnyt, Rintala kertoo eteläpohjalaisille pienyrittäjille tyypilliseen tapaan.

– Viime kevään jälkeisenä aikana ovat palkkatyön hyvät puolet muistuneet mieleen – kaikesta huolimatta.

– Ei tämä helppoa ole. Mutta ei palkkatyö ole näin mielenkiintoista. Tämä on monipuolista. Koko ajan tulee uusia asioita. Mukana on paljon sosiaalista kanssakäymistä.

Rankkaa, mutta antoisaa

Rintala touhuaa itse työhallin puolella niin paljon kuin suinkin ehtii. Käytännön miestä ei ole tehty liiaksi konttoriin istumaan. Paperihommat on silti aina hoidettava. – Tarjouslaskennat sun muut, puhelimeen puhumiset. Kyllä näihin menee yli puolet kahdeksasta tunnista.

Kellon ympäri vierähtävät työpäivät heijastuvat väkisin Rintalan opiskelukuvioihin. Palkkatyössä voi Rintalan mielestä jättää aivot päivän päätteeksi narikkaan. Yrittäjänä näin ei vain käy. Viikonloput pitää pyhittää levolle, muuten hajoaa pääkoppa.

– Mulla on onneksi sellainen tilanne, että pystyn tekemään harjoitustyöt kotona. Muutama iltakurssi on, joihin pitää osallistua, Rintala kertoo opintojensa viime silauksesta.

Useamman vuoden kestänyt opiskelu yhdistettynä työn tekemiseen ja nyt yrittämiseen, on ollut rankkaa, mutta myös antoisaa.

– Se on tuonut paljon elämäkokemusta. Enemmän kuin vaan koulunpenkiltä. n 45

mennen tullen

n Helsingin Insinöörit HI

n satakunnan INSINÖÖRIT

INSINÖÖRIKLUBI – Tapaamispaikka insinööreille!

Luentosarja ”Johtaminen älykkäässä organisaatiossa” 15.2. klo 1821 Tekniskanilla (Eerikinkatu 2, 6. kerros, Helsinki) Älykäs muutosjohtaminen; miten uudistaa ja uusiutua tehokkaasti KTT Visa Huuskonen Musiikista vastaa Jussi Syren & The Groundbreakers Tarjoilua!

Katso muut sarjan luennot www.helins.fi

Viivi ja Wagner, Sikamaisen siisti komedia parisuhteesta Rauman kaupunginteatterissa torstaina 15.2. kello 19.00 Liput jäsenille/avec 10 € varataan SATIn toimistolta 29.1. mennessä puhelimitse (02) 6414130. Lippuja kaikkiaan 50 kpl.

Tutustuminen EMMAAN – Espoon modernin taiteen museoon HI:n jäsenille opastettu kierros ke 7.2. klo 17.30.

Ilmoittautumiset HI:n toimistoon (09) 477 4540 tai toimisto@helins.fi INSINÖÖRIEN INFO 10.2. Hotelli Scandic Simonkenttä (Simonkatu 9, Helsinki).

Tulokahvi klo 8.30, tilaisuus päättyy lounaaseen 12.30.

Ilmoittautuminen 2.2. mennessä HI:n toimistoon.

Seniorit pj Pekka Laakso kertoo HI:n toiminnasta 7.2. klo 13 HI:n uudella toimistolla (Tietäjäntie 4, 02130 Espoo).

Helsingin Vartiosaaressa eläintallilla ja HI:n huvilalla Vådötorppissa su 25.2. klo 11–14 rekiajelua hevosella, poniratsastusta, pulkkamäki lapsille, Hiihto- ja luistelumahdollisuudet Tarjolla pientä korvausta vastaan: hernekeittoa, makkaraa, mehua ja kahvia.

Tilaisuuden järjestävät: Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ja Helsingin Insinöörit HI ry.

Aleksanterin Teatteri: Sinulta jäi tänne koira.

HI:n jäsenille ja heidän avecéilleen on varattu lippuja la 17.3. klo 19. esitykseen. Liput voi varata HI:n toimistosta toimisto@helins.fi tai (09) 477 4540. Lipun hinta on 15 euroa/kpl.

46

n RAUMAN INSINÖÖRIT RY

Laskettelumatka Jämsän Himokselle la 17.03. Satakunnan Insinöörien jäsenille.

Matkan hinta 25 € sisältää kuljetukset, aamukahvin, rinneliput sekä pikkuvälipalaa rinteeseen.

Sitovat ilmoittautumiset Satakunnan Insinöörien toimistolle 05.03.2007. mennessä numeroon (02) 6414130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi.

INSINÖÖRILIITON KEILAMESTARUUSKILPAILUT 2007 Paikka: Lohjan Keilahallissa 19.2.– 25.3.

Pollen Pokaalin yhteydessä Sarjat: henkilökohtainen, parikisa, nelimieskisa.

Kilpailun johtaja: Jorma Lappeteläinen.

Kilpailuun osallistutaan Pollen Pokaali -kilpailun kautta ja osallistujan on oltava Uuden Insinööriliiton jäsen. Kolmelle parhaalle jaetaan mitalit.

Tulokset julkaistaan Lohjan Keilailu­ liiton internetsivulla www.lohjankeilailuliitto.com Palkinnot: Ensimmäinen palkinto Pollen Pokaalissa on 500 euron stipendi, toinen 250 €, kolmas 150 €, neljäs 100 €, viides 75 €, kuudes 50 € ja 7. – 12. sijat 40 euron stipendi/lahjakortti, 13. – 24. sijat 25 € stipendi/lahjakortti.

Kilpailuvaraukset Lohjan Keilahalli (019) 369 1809

KUNTA JA TEKNIIKKA FOORUMI SAVONLINNASALISSA 14.–15.6.

Aiheet tänä vuonna ovat päivän politiikan polttopisteestä, kunta- ja palvelutuotantorajoista sekä muutoksen hallinnasta. Seminaari on tarkoitettu kaikille kuntien teknisellä sektorilla työskenteleville ja ammattijärjestöjen henkilöille.

Kunta ja Tekniikka Foorumi 2007 on valinkauhassa tarkentuen ohjelmaltaan ja järjestelyiltään kevään mittaan.

Tapahtuman nettisivut löytyvät osoitteessa www.savonlinna.fi/tapahtumat. htm.

Hallinnon kokoukset Uuden Insinööriliiton kevään edustajakokous pidetään 25.5.

Helsingissä ja syksyn kaksipäiväinen henkilövalintoja tekevä edustajakokous 23.-24.11. samoin Helsingissä.

Uuden Insinööriliiton hallituksen kokoukset pidetään: 2.2., 16.3., 13.4., 25.5., 31.8., 28.9., 19.10. ja 23.10.

Uusi Insinööriliitto kokoaa järjestöjohtonsa neuvottelupäiville Kotkaan 3.-4. helmikuuta.

Kutsu Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK järjestävät yhdessä

Tekniikasta hyvinvointia -seminaarin Paikka: Hotelli Holiday Inn, Helsinki, Pasila Aika: keskiviikko 7.2.2007 klo 12.30–18.00 Suomen menestyksen avaimia ovat osaaminen ja korkea teknologia. Uusi Insinööriliitto ja TEK haluavat nostaa esiin teknillisen korkeakoulutuksen merkityksen suomalaisten ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistäjänä.

Eräänä konkreettisena tekona suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen kehittämiseksi haluamme tiivistää suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien yhteistyötä.

Seminaarissa julkaistaan pohjaluonnos suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen kansallisesta strategiasta.

Kutsu

Tekniikasta hyvinvointia -seminaari:

7.2.2007 klo 12.30–18.00 Hotelli Holiday Inn, Helsinki

Insinööri

futureimagebank.com

Yhteistyössä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia

Työpaperi on tehty yhteistyössä keskeisten sidosryhmien edustajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinoelämä, poliittiset päättäjät, tutkimuslaitokset ja -rahoittajat sekä työmarkkinajärjestöt) kanssa.

Tekniikasta hyvinvointia -seminaarissa kuullaan laajasti kommenttipuheenvuoroja strategialuonnokseen eri sidosryhmiltä ja tilaisuus kommentointiin on kaikilla osallistujilla.

Seminaari on maksuton ja kaikille avoin, vaikkakin paikkoja on rajatusti. Ilmoittautumiset seminaariin Tiina­ Länkelin, TEK, sähköpostilla tiina.lankelin@tek.fi tai puhelimitse (09) 2291 2255.

Ohjelma 12:30 Tekniikasta hyvinvointia, Jukka Mäkelä, yksikönjohtaja, TEK ja Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja, UIL 13:00 Teknillinen korkeakoulutus ja kansallinen korkeakoulu­ politiikka, Anita Lehikoinen, johtaja, Opetusministeriö 13:15 Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen visio- ja strategia, Kati Korhonen-Yrjänheikki, projektipäällikkö, TEK 14:00 Kommenttipuheenvuorot Markku Kivikoski, vararehtori, TTY Pertti Törmälä, rehtori, EVTEK Heikki Liede, Emeritus koulutuspoliittinen sihteeri Mari Toukola, opiskelija, LTY Riitta Vänskä, Senior Manager, Nokia Oyj 15:00 Kommenttipuheenvuorot Kalevi Ekman, vararehtori, TKK Mikko Syrjänen, Business Director, Gaia Group Anu Yanar, projektipäällikkö, TKK Jouni J. Särkijärvi, ylijohtaja, Ympäristöministeriö Riitta Keiski, vararehtori, OY Mikko Torvela, opiskelija, OAMK Helena Terho, Vice President, Kone Oy Keskustelua, 16:30 Coctail-tarjoilu ja buffet 18:00 Seminaari päättyy

47

uutisia Kunnalliselle työeläkkeelle siirtyneitä ennätysmäärä n Viime vuoden aikana kunta-alalta siirtyi eläkkeelle 11 925 henkilöä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edellisvuoteen verrattuna eläkkeelle siirtyneiden kuntatyöntekijöiden määrä kasvoi prosentin verran. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta.

Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeille jäätiin lähes yhtä usein.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli eniten, 5 215 henkilöä, mikä on 44 prosenttia kaikista viime vuonna kunnalliselle eläkkeelle siirtyneistä. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi 5138 henkilöä.

Työttömyyseläkkeelle jäi 1 572 henkilöä eli 13 prosenttia kaikista viime vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä.

Vuoteen 2005 verrattuna työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi viitisen prosenttia.

Vuonna 2006 kunnallisen osa-aikaeläkkeen aloitti 1 723 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ei kuitenkaan lasketa mukaan eläkkeelle siirtyneisiin, sillä he jatkavat työelämässä.

Muurlan kunta on parantanut eniten ympäristöpolitiikkaansa n Kuntien ympäristöbarometrin 2006

mukaan Muurlan kunta on edistynyt parhaiten ympäristöpolitiikassaan. Toiselle sijalle nousi Längelmäki ja kolmannelle Oulunsalo.

Kymmenen parhaimman ympäristöpolitiikan parantajan joukossa ovat lisäksi Jokioinen, Ruokolahti, Muhos, Jaala, Masku, Jämsänkoski ja Siilinjärvi, ilmenee Suomen Kuntaliiton julkaisemasta ympäristöbarometrista. Barometrissä on kartoitettu kuntien suhteellista kehitystä ympäristöasioiden parantamisessa vuodesta 2001 vuoteen 2005.

Barometrin kärkikolmikko on aktiivisesti käynnistänyt vapaaehtoisia ympäristötoimia, kuten liittynyt energia- ja ilmastosopimukseen ja kartoittanut pi-

48

laantuneita maita. Ne saavat keskimääräistä parempia arvoja myös esimerkiksi yhdyskuntien ravinnepäästöissä vesistöihin ja polttoaineiden käytössä.

Kuntien ympäristöbarometri perustuu ympäristötilastoihin ja Kuntaliiton ympäristönsuojelun hallintokyselyyn, johon vastasi 244 kuntaa.

Kuntien ja maakuntien kehitysnäkymät valoisat n Suomen Kuntaliiton ja sisäasiainmi-

nisteriön Aluebarometri 2006:n tulosten valossa Suomen kuntien ja maakuntien tulevaisuuden odotukset ovat pääosin myönteisiä. Toiveet ovat lisääntyneet koko maassa, mutta erityisen myönteiseltä näyttää Helsingin metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehitys.

Erot maakuntien välillä ja niiden sisällä ovat kaventuneet tänä vuonna.

Valoisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan Mikkelin ja Kuopion seuduilla.

Niissä kaikki vastaajat arvioivat alueen kehityksen paranevan lähivuosina.

Lahden, Tampereen ja Vaasan seuduilla näkymät ovat lähes yhtä myönteiset. Joensuun seudun odotukset poikkeavat muusta maasta, sillä siellä kehi­ tyksen arvioidaan heikkenevän tulevaisuudessa.

Verotulot kasvavat tänä ja ensi vuonna koko maassa. Maakuntien keskusseuduilla lähes kaikki vastaajat arvioivat verotulojen lisääntyvän, muissa kunnissa arviot ovat hieman varovaisemmat. Verotulojen yleistä kasvua joudutaan kuitenkin edelleen täydentämään myös tuloveroprosentin korotuksin. Tänä vuonna noin sata kuntaa on nostanut tuloveroprosenttiaan, minkä lisäksi reilut sata harkitsee veroprosentin nostoa vuodelle 2008.

Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kyselytutkimus, jota on tehty syksystä 1991 lähtien. Kyselyn toteuttaa Tilastokeskus. Kyselyn otoksessa on mukana kaikki Suomen 431 kuntaa. n

Kuntien palkkaohjelmaa jatkettava n – Kuntien palkkaohjelmaa on jatketta-

va ja kehitettävä seuraavalla sopimuskierroksella, edellytti Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestön KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala avatessaan järjestön edustajakokouksen. Houhala valittiin kokouksessa uudelleen KTN:n puheenjohtajaksi.

Nykyisellä palkkatasolla on vaikeaa saada kuntiin ammattitaitoisia ja osaavia toimihenkilöitä, vaikka kuntasektorin ansiokehitys onkin ollut viime aikoina myönteinen. Esimerkiksi kuntateknisten palkkaus on edelleen jäljessä yksityisen sektorin vastaavista aloista useita satoja euroja kuukaudessa. Samoin terveydenhoitajien ansiotaso kunnissa on pahasti jäljessä yksityissektorin palkoista. Tämän erotuksen monet kunnat ovat maksaneet uusille työntekijöille saadakseen avoimet työpaikat täytetyiksi. Houhala edellyttää, että myös kunnan töissä jo olevien palkat nostetaan sellaiselle tasolle, että koko ajan kasvavasta työvoimapulasta ei muodostu katastrofia kuntien palvelutuotannolle.

Kunnallinen palkkaohjelma päättyy vuoden 2007 lopussa. Palkkaohjelman ja siihen liittyneen palkkarakenneuudistuksen tarkoituksena on ollut kohottaa palkkoja erityisesti niissä ammattiryhmissä, joiden palkat ovat jäljessä vastaavista ryhmistä muilla sektoreilla. Kuntien palkkaselvityksen (Kunpas) mukaan tällaisia ryhmiä ovat erityisesti koulutetut tekniset ja terveydenhoitajat.

Uusi Insinööriliitto

www-uil.fi

Euroopan globalisaatiorahasto aloitti toimintansa

Raimo Lehtonen jatkaa KI:n puheenjohtajana

n Euroopan globalisaatiorahastosto on aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. EU:n ministerineuvosto päätti rahaston perustamisesta Brysselissä joulukuussa. Globalisaatiorahasto tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleen koulutuksessa, uudelleensijoittumisessa ja työllistymisessä. Rahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin. Näitä ovat muun muassa työnhakuneuvonta, ammatinvalinnan ohjaus, räätälöity koulutus sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustukset.

Rahasto myöntää tukea työttömäksi jääneille työntekijöille. Siitä ei rahoiteta yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia. EU voi rahoittaa enintään puolet toimien kokonaiskustannuksista. Rahoitusta voi saada enintään vuoden ajan.

Tuki on kertaluonteinen.

Rahasto myöntää tukea vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Tukitapauksissa työpaikkojen vähennyksellä pitää olla selkeä yhteys maailman kaupan rakenteellisiin muutoksiin ja huomattavan haitallinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen. Myös Suomen kaltaisilla pienillä jäsenmailla ja väestömäärältään pienillä alueilla on mahdollisuus saada tukea rahastosta.

Jäsenvaltion on haettava rahoitusta komissiolta kymmenen viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Komissio arvioi jäsenvaltion kanssa täyttyvätkö rahoituksen myöntämisen kriteerit.

kokouksessaan joulukuussa Raimo Lehtosen jatkamaan järjestön puheenjohtajana vuoden 2008 loppuun.

KI:n hallitukseen valittiin kaudelle 2007–2008: Harri Rinne, Espoo (varajäsen Juhani Vuori, Helsinki), Pekka Mustonen, Kuopio (Timo Rajala, Vaasa), Ilkka Ristkari, Lahti (Tarja Tolvanen-Valkeapää, Hollola), Risto Lehtonen, Kotka, (Heini Löytty-Laahanen, Lappeenranta) ja Harri Honkanen, Joensuu (Sirpa Aulio, Riihimäki.

Tilintarkastajiksi valittiin Risto Sihvonen (varalla Jouni Lehto) ja Kyösti Tissari (varalla Raimo Louko).

Vuosikokous päätti myös, että Kuntien Insinöörit ry hakee suoraa jäsenyyttä Uusi Insinööriliitto UIL ry:ssä.

n Kuntien Insinöörit (KI) valitsi vuosi-

Piirien puheenjohtajat: Uudenmaan piiri: Pekka Laakso, Helsingin Insinöörit, pj Länsi-Suomen piiri: Markku Uusitalo, Satakunnan Insinöörit, pj Itä- ja Kaakkois-Suomen piirit: Itä-Suomi, Timo Auvinen, Kuopion Insinöörit Kaakkois-Suomi, Reijo Mustonen, Lappeenrannan Insinöörit, pj Häme ja Keski-Suomen piiri: Antero Teittinen, Lahden Seudun Insinöörit, pj Pohjois-Suomen piiri: Anu-Leena Annala, Oulun Insinöörit

Uuden Insinööriliiton yhteystiedoissa muutoksia n Uuden Insinööriliiton syntymisen

n Järjestön If-sopimuksen solminut jäsen säilyttää alennukset Ifin vakuutusmaksuista, vaikka jäsenyyteen kuuluvat, liiton maksamat vakuutukset siirtyivätkin vuoden alussa Pohjolan hoidettaviksi.

Alennuksia saa esimerkiksi lapsivakuutuksen, perheenjäsenen jatkuvan matkavakuutuksen, ryhmähenkivakuutuksen, kotivakuutuksen, autovakuutuksen ja liikennevakuutuksen maksuista.

myötä sähköpostiosoitteet muuttuivat.

Uuden Insinööriliiton henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@uil.fi Kuntien Teknisten palveluksessa aikaisemmin työskennelleiden puhelinnumerot muuttuvat. Uudet puhelinnumerot löytyvät tämän lehden sivulta 50, jossa on kerrottu UIL:n koko henkilökunnan yhteystiedot.

Uuden Insinööriliiton www-sivut julkaistaan keväällä. Nykyisellä UIL:n etusivulla, www.uil.fi on kerrottu UIL:n­ toiminnasta ja sivun alareunasta löytyy myös linkki uuden visuaalisen ilmeen sähköiseen esitykseen.

terveysministeriö ovat selvittäneet yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa suomalaisen terveysliikunnan tilaa.

UKK-instituutin toteuttamasta tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Vähiten liikkuvat

35−54-vuotiaat miehet.

Koulutusaste ja sosioekonominen asema heijastuvat kuntoliikuntaan: korkea-asteen koulutuksen saaneet ja toimihenkilöt kuntoilevat muita ryhmiä enemmän. Vähiten kuntoliikuntaa harrastavat yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät.

Ifin alennukset säilyvät jäsenen omissa vakuutuksissa

Liian vähän liikuntaa n Liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Puolet kuluista johtuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Loput kulut ovat suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja.

Opetusministeriö sekä sosiaali- ja Insinööri

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTO

puheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

LAKIASIAINYKSIKKÖ

toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Esa Schön työsuhdeasiamies Mika Varjonen työelämän oikeudelliset palvelut 0201 801 858 lakimiehet@insinooriliitto.fi

VIESTINTÄYKSIKKÖ

viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 assistentti Anne Herne 0201 801 841 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 803 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 Yksityisen sektorin asiamiehet assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 Matti Koskinen 0201 801 846 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 Pertti Porokari 0201 801 847 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 Juha Simell 0201 801 848 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä Jäsentietopalvelu 0201 801 877 0201 801 843 jasenrekisteri@insinooriliitto.fi assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 kassa 27.5.2003 10:05 Sivu 1

Ota yhteyttä Työttömyysturva IAET-kassa Ratavartijankatu 2, 4. krs, 00520 HELSINKI Puhelinpalvelu klo 13 - 15, (09) 4763 7600, koulutustukiasiat (09) 4763 7620 Faksi (09) 4763 7690 www.iaet.fi, e-mail: iaet@iaet.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT Ratavartijankatu 2 B, 00520 HELSINKI puh. (09) 2535 3100, faksi 2535 3131 Tiedustelut 0800 9 0888 (ilmainen). www.ayt.fi, asiakaspalvelu@ayt.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA Palvelunumero 0201 801 858 Ari Kiiras, Mika Varjonen, Anssi Heiliö, Esa Schön ja Kati Hallikainen

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Afsaneh Palomäki, Anna-Maija Posti, Susanna Saarila ja Tarja Salmi (hoitovapaalla) työnantajaperintä 0201 801 833 Opiskelija-asiat sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Ulla-Mari Tiainen 0201 801 830 projektiasiamies Pekka Hongell 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 markkinointikoordinaattori Minna Järvinen 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, Antti Riipinen

PALVELUT-YKSIKKÖ

palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Heli Heino 0201 801 813 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko 0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme Alueasiamies Vesa Niemi Suvantokatu 4, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi Alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 Alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.insinooriliitto.fi /hml KUNTIEN TEKNISET KTK RY Pasilankatu 2, 00240 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Liisa Valtonen liisa.valtonen@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TURUN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa JATTK Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki

Kun jäät työttömäksi tai tarvitset neuvontaa, ota yhteyttä meihin!

50

Puhelinpalvelu jäsenille (09) 7206 820 (ma-to klo 9-14) Maksupäiväkyselyautomaatti 0600 90056 Telefax (09) 148 1029 Sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi

jäsenedut

Jäsenkortti vuodelle 2007 n Jäsenkortti vuodelle 2007 postitetaan helmikuun

alussa. Vuoden 2006 jäsenkortti on voimassa uuden kortin ilmestymiseen asti, riippumatta siitä, mikä voimassaoloaika korttiin on merkitty. Voit tarkistaa tarkemman aikataulun osoitteesta www.uil.fi menemällä yhdentyneiden liittojen sivujen kautta jäsenosioihin. Jäsenosioista voit tulostaa myös vakuutustodistuksen tarvittaessa. Mikäli korttisi jää tulematta aikataulussa ilmoitetussa ajassa, ota yhteys jäsentietopalveluun. Koko Uuden Insinöööriliiton jäsenkunnan vapaa-ajan vakuutukset ovat 1.1.2007 alkaen Pohjolassa. Lisää tietoa vakuutuksista löydät lehden tästä sekä seuraavista numeroista. Jaamme informaatiota myös nettisivuilla.

Kuukauden tuote

Oletko sinäkin koukussa Sudokuun? n Unohda sanomalehdissä olevat kertakäyttöiset ruudukot ja hanki liittosi kautta kerralla yli miljoona erilaista ristikkoa sisältävä Sudoku hintaan 13 euroa + postikulut.

Pelissä on 9 eri vaikeustasoa ja mahdollisuus tallentaa 3 peliä myöhempää jatkamista varten, joten väsähtäminen kesken tuumailun ei haittaa ennätysten tekoa. Pelissä on myös ajastin. Sudokun koko on 14 x 7,5 cm.

UIL-Shopissa myydään ammattikunnan tunnuksella varustettuja laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.insinooriliitto.fi Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Insinööri

51