Insinoori-0109-low

1/2009

Teemu Hanelius:

UUSI

Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta Pikaohje ansiop채iv채rahan hakemiseksi. Katso sivu 7

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

t Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Uutisia ..................................................... 6 Poppamies ................................................ 8

t Uudistuminen yrityksen sisällä Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t Talouden taantumaa varten on suojauduttava Edunvalvontaa ......................................... 10

t UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmastoohjelmaa

t TP ja EK innovoivat yhdessä ilmastoasioita t Energiatehokkuutta voi opiskella t 40 vuotta IAET-kassaa t Lappeenrannan Insinöörit 60 vuotta Yhteiskunnasta ........................................ 22

10

UIL ja TEK laativat insinöörien ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi.

Työ on osa kansainvälistä ilmastoprojektia, jossa insinöörijärjestöt 12 maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi.

t Kateus työyhteisössä t Akava ja SASK opintomatkalla Intiassa t Venäjän ay-liike muutosten edessä Totta ja tutkittua ...................................... 26

t Insinöörien palkanmuodostuksen analysointia Maailmalta .............................................. 28

t Brysselin barometri t Eu-tirkistyksiä Osaaminen .............................................. 30

t Älyä paperiteollisuuden massatuotteisiin t Yhteistyötä viritellään teknologiateollisuudessa t Ammattilaiselle uusi väylä pomon tehtäviin Uutisia ................................................... 34 Palkkasuosituksia .................................... 35 Oikeutta.................................................. 36

t Työaikadirektiivin heikennykset kaatuivat parlamentissa

t Pääluottamusmiehelle korvaukset laittomasta irtisanomisesta Opiskelija-asiaa ....................................... 38 Tietoliikenneinsinööri Teemu Haleniuksella ei ole muodollista pätevyyttä energianhallintatehtäviin, vaan hän on hankkinut pätevyyden töitä tehden ja itse opiskellen.

Sen tähden hän täydensi osaamistaan AEL:n Energy Manager -koulutuksessa.

Kannen kuva: Esa Kulmala

2

16

Jäsenetuja .............................................. 40 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43

5.2. numero 1/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

18

Insinöörit ovat nauttineet oman työttömyyskassan palveluista jo 40 vuoden ajan niin nousukausina kuin erityisesti laman aikoina. Uuden taantuman vaikutukset näkyivät IAET-kassan tilastoissa jo lokakuussa 2008, kertoo kassaa 40 vuotta johtanut Juha-Veikko Kurki.

*MNFTUZNJTQÊJWÊU 12.3., 23.4., 4.6., 20.8., 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12.

5BSLBTUFUUV MFWJLLJ 71 305 kpl (24.1.2008) 1BJOPT 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

30

Älyn vallankumous paperiteollisuudessa on alkanut.

FunMat -huippuyksikön tutkijat etsivät elektroniikasta, fysiikasta ja kemiasta lisäpotkua paperiteknologiaan ja paperiteollisuuden massatuotteisiin.

UUSI

INSINÖÖRI

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € TJWV mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € TJWV mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta *MNPJUVLTFU KB UJMBVLTFU Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

helmikuu 2009

pääkirjoitus

Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

lipitkät työpäivät ja palkaton ylityö aiheuttavat

Työttömien aktivointiin ja koulutukseen on pantu eri-

yhä runsaammin ongelmia myös työhyvinvoin-

tyistä painoa työmarkkinaosapuolten tekemässä sosiaa-

nissa. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan

liturvasopimuksessa, joka vastikään tuli osaksi sosiaali-

Y

reilu neljännes insinööreistä kärsii työuupumuksesta.

turvakomitean linjauksia sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Työhyvinvointia rapauttavat lisäksi epävarmuus, epä-

Työttömän omavalintainen koulutus kuuluu jatkossa

oikeudenmukaisuuden kokemukset ja heikot vaikutus-

työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon. Asia on hy-

mahdollisuudet työssä.

vin ajankohtainen, kun korkeasti koulutettuja on työt-

Toisen tutkimuksen mukaan pitkät työpäivät voivat vaikuttaa jopa älylliseen suorituskykyymme. Sanavaras-

tömänä kymmenkertaisesti 1990-luvun laman alkuun verrattuna.

ton laajuus ja päättelykykykin ovat silloin koetuksella.

Kaukaa viisas työnantaja näkee tilauskirjojen tila-

Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuvat vähemmän,

päisen supistumisen tarjoavan mahdollisuuden päivittää

potevat enemmän masennusoireita ja käyttävät enem-

henkilöstön osaamista vastaamaan nousukauden uusia

män alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät.

haasteita. Esimerkiksi kielitaito ja kulttuurien tunte-

Pitäisikö tästä jo huolestua ja ottaa järki käteen...

mus ovat tulevaisuuden osaamistarpeita, myös ihmisten ja osaamisen johtamiseen on paneuduttava syvälli-

Uutta asennetta työmarkkinoille

semmin kuin ennen.

Työmarkkinoille olisi pikaisesti saatava uutta asennetta.

Vanhojen työntekijöiden korvaamatonta panosta ei nyt

P.S. Insinööriopiskelijat kolkuttelevat firmojen ovia näi-

saisi hukata irtisanomis- ja lomautushuumassa. Myös

nä aikoina etsien kipeästi tarvitsemiaan kesätyöpaik-

nuorten työllistymismahdollisuuksia pitää kaikin ta-

koja. Käytä verkostojasi ja laita sana kiertämään: hyviä

voin edistää.

kesätyöntekijöitä tarjolla!

UUSI

INSINÖÖRI

5

uutisia Kunta-alalle uusi suositus tuloksellisuudesta ■ Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat valmistelleet yhteisen suosituksen tuloksellisen toiminnan kehittämisestä.

Sen valmistelussa ovat olleet mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan palkansaajajärjestöt.

Suositus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien poliittiselle ja virkamiesjohdolle sekä henkilöstölle tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittaa, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat huomioon uuden suosituksen toimintalinjat ja periaatteet kehittäessään palvelujaan.

Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, jolloin strategiset tavoitteet ulottuvat yli valtuustokausien. Kehittämistyön tulisi edetä valtuustotasolta yksittäiselle palvelualueelle, työyksiköihin ja jopa työntekijätasolle asti. Tavoitteet voivat eri tasoilla olla erilaisia, mutta niiden on tähdättävä samaan päämäärään. Yksikkö- ja yksilötason tavoitteiden tulisi tukea kunnan tai kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteisiin pääsemistä voidaan edistää tavoitteiden mukaan valituilla palkitsemisen välineillä.

Konsiliaattorit valittu ■ Seitsemän työmarkkinakonkaria on

kutsuttu työmarkkinakeskusjärjestöjen asettamiksi konsiliaattoreiksi. Heidän tehtävänään on tarpeen vaatiessa ratkoa järjestö- ja sopimusrajoissa ilmenneitä ongelmia.

STTK:ta lukuun ottamatta mukana ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Ne ovat asettaneet myös seurantaryhmän, joka selvittää säännöllisesti työmarkkinakentässä tapahtuneita muutoksia.

Konsiliaattoreiksi on kutsuttu EK:n entinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski, kunta-alan entinen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri, oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, eläkkeellä olevat OAJ:n johtaja Liisa Souri 6

ja Akavan lakimies Pentti Itkonen sekä entiset SAK:laiset liittojohtajat Maj-Len Remahl ja Raimo Rannisto.

Seurantaryhmässä Akavaa edustavan johtaja Markku Lemmetyn mukaan konsiliaattorien koolle kutsuminen on ”julkinen jalkapuu”, jonka uhka toivottavasti ehkäisee kiistojen syntymistä. Lemmetty muistuttaa, ettei liittoja voi pakottaa sovintomenettelyyn, mutta se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa riidat tyylikkäästi.

Akavassa ollaan Lemmetyn mukaan ”äärimmäisen pahoillaan” siitä, ettei STTK ole mukana, koska akavalaisilla on rajariitoja juuri STTK:laisten kanssa liittyen rajanvetoon ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välillä.

Työttömien aktiiviajan tuki ja koulutus edistävät työllistymistä ■ Sosiaaliturvakomitea (Sata) on saanut valmiiksi yksimielisen välimietintönsä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauk sista.

– Hyvä, että työmarkkinaosapuolten tekemä sosiaaliturvasopimus tuli sellaisenaan osaksi sosiaaliturvakomitean linjauksia. Siinä työttömien aktivointiin ja koulutukseen pantiin erityistä painoa, sanoo lakimies +BSNP 1ÊUÊSJ, joka edustaa Akavaa komiteassa.

– Järjestelmää on kehitettävä niin, että myös korkeasti koulutetuille on tarjolla järkevää, työllistymiseen johtavaa koulutusta. Siksi on hyvä, että ns. omaehtoinen eli työttömän omavalintainen koulutus tulee jatkossa työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon, Pätäri toteaa.

Aikaisemmin työvoimaviranomaisten tarjoama koulutus ei ole aina edistänyt korkeasti koulutettujen työllistymistä. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä tällä hetkellä korkeasti koulutettuja on työttömänä kymmenkertaisesti edellisen laman alkuun verrattuna.

– Palkansaajien kannalta on olennaista, että ansiopäivärahan määräytymisessä säilytetään nykyinen malli eli ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle. On kohtuullista, että valtio maksaa peruspäivärahan kaikille työttömiksi jääville, Pätäri sanoo.

Sentican ja Nexitin rahastoihin 25 miljoonaa euroa ■ Työeläkeyhteisöjen ja valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoitus Oy:n perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky on toteuttanut ensimmäiset sijoituspäätöksensä 135 miljoonan euron pääomastaan; 15 miljoonan euron sijoitussitoumuksen sai Sentica Buyout III Ky -rahasto sekä 10 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Nexit Infocom II LP -rahasto.

– Kasvurahastojen Rahaston toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle kahden uuden sijoituksen myötä, rahaston sijoitusneuvoston puheenjohtaja Esko Torsti toteaa.

– Nykyinen markkinatilanne luo sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia pääomasijoittajille. Nyt tehdyt sijoitukset koskevat rahastoja, joiden hallinnoijilla on runsaasti kokemusta yritysten kehittämisestä ja vakiintunut markkina-asema. Kumpikin uusi sijoitus myös kasvattaa kohderahastojen kriittistä massaa, mikä on tarpeellista vaativassa suhdannetilanteessa, Torsti jatkaa.

Sentican rahasto tekee pääasiassa enemmistösijoituksia kotimaisiin valmistavan teollisuuden, yrityksille suunnattavien palvelujen ja IT-palvelujen aloilla toimivien pienten ja keskisuurten kasvuyritysten yritysjärjestelyihin.

Nexitin rahasto tekee sijoituksia langattoman ja mobiilin tietoliikenteen aloilla toimiviin teknologiayrityksiin Suomessa, Skandinaviassa ja Yhdysvalloissa.

Semi Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi ■ UIL:n Hämeen ja Keski-Suomen pii-

ri on valinnut puheenjohtajakseen JaniPetri Semin (32).

Semi on Valkeakosken Insinöörit ry:n monivuotinen puheenjohtaja.

Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi ■ Jos olet joutunut irtisanotuksi tai sinut on lomautettu tois-

taiseksi, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys/ lomautuspäivänä asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon ja ilmoittaudu työnhakijaksi. Näin varmistat ansiosidonnaisen päivärahan mahdollisimman pikaisen maksatuksen.

Jos Sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, tuleeko Sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella.

Päivärahahakemuksen saa työvoimatoimistosta tai tulostettua esimerkiksi www.iaet.fi, josta löytyy myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin.

YTN on valmis laajaan vakautusratkaisuun ■ Suomen taloudellinen tilanne vaatii

toimenpiteitä myös sopimustoiminnassa. Yksityisen sektorin keskeisten toimialojen työehtosopimuksista ensimmäiset ovat katkolla kuluvan vuoden syksyllä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry esittää nyt yksityiselle sektorille laajaa vakautusratkaisua. S opimusteknistä estettä ratkaisulle ei ole, kysymys on vain eri osapuolten tahdosta, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

YTN on huolissaan jäsentensä turvasta lomautus- ja irtisanomisuutisten sävyttämässä arjessa. Ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt palkkojen paikallinen sopiminen ei taloudellisen taantuman aikana ole toimiva keino rauhoittaa työntekijöiden tilannetta, vaan laaja vakautusratkaisu ainakin yksityiselle sektorille on ainoa oikea ratkaisu.

YTN toivoo myös työnantajapuolelta löytyvän tähän halua. ”Mikäli nyt kyetään saamaan aikaan useat sopimusalat kattava vakautusratkaisu, johon valtiovaltakin saadaan mukaan, tilanne on tulevaisuudessa huomattavasti tämänhetkistä parempi. Taloudellisen epävarmuuden keskellä ratkaisuun ei kuitenkaan ole tarvetta sitoutua vuotta pidemUUSI

INSINÖÖRI

Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, mikäli se lähetetään työnantajan kirjekuoressa Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen.

IAET-kassan kotisivuilta www.iaet.fi suositellaan etuusoppaan lukemista ennen hakemuksen toimittamista!

mäksi ajaksi kerrallaan”, Fjäder sanoo.

Sopimuskorotusten siirtäminen paikalliselle tasolle on pysäytettävä toistaiseksi. Fjäderin mukaan paikallinen sopiminen luo pahimmillaan kiistoja, epävarmuutta ja katkeruutta, kun samanaikaisesti yrityksissä lomautetaan ja irtisanotaan satoja ihmisiä.

YTN:n sopimusaloista paikallisen sopimisen malli on laajimmin käytössä finanssialalla, jolla myös noudatetaan palkkakeskustelumallia. Fjäderin mukaan toimintamallia voi edelleen käyttää, mutta siihen käytettyä sopimusrahaa ei pidä lisätä.

Insinöörisäätiön stipendit ■ Insinöörisäätiön hallitus myönsi jou-

lukuun kokouksessaan 13 kpl 800 euron stipendejä vuodelle 2008. Hakemuksia tuli 26 kpl.

Seuraaville hakijoille myönnettiin stipendit: Juha Huuskonen, Pentti Härkönen, Kai Kasanen, Tapani Kemppainen, Heikki Koistinen, Jari Kuisti, Minna Mäkinen, Sanna Lehtinen, Tuomas Niinisalo, Saana Oksa, Jussi Parikka, Nina Pirttikangas ja Jaakko Törmälehto.

Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

Energia- ja ilmastokysely UIL:n ja TEKin jäsenille – onnittelut voittajalle!

■ Kiitos että käytit aikaasi ja mahdolli-

suuttasi vaikuttaa meitä kaikkia koskeviin tärkeisiin kysymyksiin. Julkaisemme tutkimustuloksia seuraavassa jäsenlehdessämme.

Pääpalkintona arvoimme kolme laadukasta kotimaista nahkasalkkua (arvo n. 120 €) sekä viisi Xtreme Power Pack virtalähdettä, jolla voit ladata kannettavia laitteitasi missä ja milloin tahansa.

Paketti tulee lähipäivinä postissa.

Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Antero Väisänen, Kajaani, Maria Passi, Hämeenlinna, Jukka Viitanen, Tampere, Marko Tervaniemi, Rovaniemi, Hannu Mononen, Toijala, Jani Koskinen, Espoo, Rami Vina, Julkujärvi ja Pauliina Mäkinen, Tampere.

Työmarkkinatutkimukseen vastanneista onni suosi seuraavia: Viikon liiton lomaosakkeessa Vierumäellä voitti Simo Ahtola Sundomista.

Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Hannu Poskela, Heinola, Tero Laakkonen, Rauma jaTapio Haavisto, Espoo.

7

Uudistuminen yrityksen sisällä ”Ainoa, joka todella haluaa muutosta, on lapsi märässä vaipassa”.

-Peter de Jager, kanadalainen futurologi

I

nnovaatio on menestyksellä toteutettu uudiste. Uutta tuotetta tai menetelmää koskevat innovaatiot kopioidaan nopeasti. Pysyvämpää kilpailuetua yritys saa muuttaessaan liiketoimintatapaansa, mutta tämä on myös vaikeinta toteuttaa.

Vähäisenkin uudisteen onnistunut kaupallistaminen on prosessi, joka kohtaa yrityksen sisällä erilaista vastustusta. Tämä on erityisen varmaa silloin, kun kyse on laadullisesta muutoksesta, jonka voi ajatella ravistavan sisäisiä valta-asetelmia. Asiaa on USA:ssa tutkittu sekä käytännössä että kokemuksista teoriaa muodosten. Seuraavassa on neljävaiheinen tarkastelukehikko, jota voi hyvin käyttää uuden idean kaupallistamista pohdittaessa.

Ensimmäistä haastetta voi kutsua käsitteelliseksi; kaikkien joita kehityshanke eri vaiheissaan koskee, on ymmärrettävä, mitä asiassa tavoitellaan. Tämä tuntuu selvältä, mutta on ihan muuta. Kriittinen joukko tässä on keskijohto, vallankin markkinointi ja myynti, jotka kokevat käytännön paineen uutuuden aiheuttamista muutoksista. Keskijohto on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, ja kokee uutuuden tuputtajat tuottamattomiksi häiriköiksi. Globaali elektroniikkayritys oli lähellä kaatua tähän, kunnes sen hallitus oivalsi, että bonusjärjestelmää on muutettava uutuuksia suosivaksi.

Toinen haaste koskee henkilöstöresursseja. Niin pitkälle kuin suinkin, on toimittava olemassa olevilla resursseilla, sillä näin varmistetaan uutuuden yhteys yrityksen muihin tuotteisiin tai palveluihin. Samalla on kyse siitä, että uutta luotaessa on maltettava luopua jostain entisestä, ja tämä onnistuu helpommin, kun uuden paine kohtaa entiset toimijat. Jälleen on keskeistä saada keskijohto hyväksymään tämä toimintamalli.

Hämmästyttävän monesta yrityksestäkin löytyy ajattelua, että jokainen uusi tehtävä vaatii lisähenkilöitä, jolloin uudet ja siksi vaativat tehtävät ohjautuvat kokemattomille!

Kolmas haaste koskee toimintakulttuuria. On synnytettävä kaikille yrityksessä yhteinen ajatus ”me pystymme tähän”. Tyypillinen tilanne, jossa usein epäonnistutaan, syntyy silloin, kun uutuudella on aiempaa

8

tuotantoa tiukemmat laatuvaatimukset. Tässä on keskeistä saada koko henkilöstö asian taakse. Koulutus ei auta yksin, mutta sen yhteydessä voi kehittää myös kulttuurimuutosta.

Maamme puutuoteyritykset ovat joukolla kompastuneet kulttuuriinsa, kun sahatavarasta on yritetty siirtyä kuluttajatuotteiden kansainvälisille markkinoille.

Monet prototyyppeinä erinomaiset puutuotteet ovat kaatuneet laadun epätasaisuuteen. Onnistumisia löytyy maamme konepajateollisuudesta, jossa muutos sotakorvauslaadusta avoimille markkinoille kyllä karsi joukkoa, mutta nosti esiin vieläkin menestyvät yhtiöt.

Maamme Neljäs haaste koskee saavutetun menestyksen laajen- puutuoteyritykset ovat tamista alkutavoitteiden yli, joukolla kompastuneet eli von Clausewitzin sanoin ”taistelun voittaminen voi ol- kulttuuriinsa, kun la tärkeää, mutta sota voitetaan menestyksellisellä takaa- sahatavarasta on ajolla”. Tässä on kriittisenä toi- yritetty siirtyä mijana liikkeenjohto. Kaupallistamisessa koettujen monien kuluttajatuotteiden ongelmien johdosta se ei ehkä kansainvälisille edes huomaa, että nyt on tullut mahdollisuus uuteen kasvuvai- markkinoille. heeseen. Yritystemme historiat suorastaan pursuvat näitä kokemuksia. Uuden tuotteen käynnistys ja markkinoillesaanti on ollut niin tuskallista, että ei edes ajatella laajennusta. Kilpailijat korvaavat sitten ponnistelun hedelmät.

Laadullisen uutuuden kaupallistaminen on aina monivaiheinen prosessi, jossa yllätykset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Huolellinen valmistelu on avainasemassa. Tämä merkitsee samalla sitä, että montaa hanketta ei pystytä kunnolla hoitamaan samanaikaisesti. Varsinkin nousevan teknologiayrityksen ongelmana on usein liian monet samanaikaiset hankkeet, jolloin mitään ei ehditä kaupallistamaan kunnolla; ”protoa pukkaa, mutta profitit on jääneet vähiin”.

helmikuu 2009

puheenjohtajan palsta

Talouden taantumaa varten on suojauduttava Pertti Porokari

aloudellinen taantuma on edennyt sillä vauh-

Yritysten käydessä yt-neuvotteluja lomautuksista ja irti-

dilla, että toivoisin työnantajapuolen ryhtyvän

sanomisista enenevässä määrin korostuu liittojen tuen

tosi toimiin laman nujertamiseksi palkanalen-

merkitys palkansaajille ja yksittäiselle jäsenelle. Pahan-

T

nusten esittämisen sijaan.

päivän varalle otettu työsuhdeturvavakuutus, liiton jä-

Valtiovallalta odotan riittävän suuria, noin 1,5 %

senyys, on nyt tarpeen. Liittojen kouluttamat työpaik-

bruttokansantuotteesta suuruisia tukipaketteja, jotta ta-

kojen työsuhdeturva-ammattilaiset, luottamusmiehet,

louden elpyminen kotimarkkinoilla todenteolla alkaa.

auttavat liittoon kuuluvia jäseniään ja opastavat vielä jär-

Tukipakettien ehdoksi on asetettava, että yritykset, jot-

jestäytymättömät jäseniksi liittoihin. Luottamusmies-

ka tätä kautta saavat rahoitusta eivät lomauta, eivätkä

ten lisäksi liittojen asiamiehet ja juristipalvelut auttavat

irtisano henkilöstöään tuotannollistaloudellisilla syillä

kaikissa työsuhdeasioissa jäseniään. UIL:n urapalvelut

esimerkiksi vuoteen tuen saamisesta.

auttavat uuden työpaikan haussa ja saamisessa. Liitto-

Nyt olisi työnantajien myös korkea aika istua pal-

jen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

kansaajien ja valtiovallan kanssa yhteiseen pöytään ja

Jos työkaverisi ei vielä ole liittynyt liittoon, anna

katsoa yhdessä ongelmakohdat ja pyrkiä saamaan va-

hänelle kullan arvoinen vinkki tulevaisuuden turvaan.

kauttava ostovoiman kasvun ja työllisyyden sekä yri-

Järjestäytyneenä ja palkansaajien yhteisrintamana

tysten elinvoimaisuuden turvaava ratkaisu. Palkansaa-

olemme vahvoja.

jat eri aloilla valmistautuvat kovaa vauhtia myös liittokierrokseen yhtenä rintamana.

UUSI

INSINÖÖRI

9

edunvalvonta Teksti: Martti Kivioja ja Jaakko Koivumäki ■ Kuvat: Ilona Mäenpää

UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmasto-ohjelmaehdotuksen

Lassi Similä VTT:ltä (toinen vas.) esittelemässä VTT:n kehittelemän TIMES-skenaariomallin keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi (20 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä).

Uusi Insinööriliitto UIL ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK laativat ammattikunnan ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi. Työ on osa insinöörien kansainvälistä ilmastoprojektia.

Suomen lisäksi insinöörijärjestöt 11 muussa maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi.

10

uture Climate – engineering solutions -projekti sai alkunsa Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Saksan insinöörijärjestöjen aloitteesta. Insinöörijärjestöt analysoivat kansallisia rakenteita kukin omassa maassaan ja esittävät sitten teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ohjelmista koostetaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset, jotka esitellään YK:n ilmastokokoukselle loppuvuonna.

Jotta ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat pysyisivät siedettävällä tasolla, maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 50–85 prosentilla vuoden

F

2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Insinöörijärjestöt selvittävät kansallisesti käytettävissä olevat ratkaisut ja niiden vaikutukset kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Erityisen haasteellista on muotoilla insinöörien näkemykset niin kiinnostavasti ja selkeästi, että päättäjät saavat käsityksen siitä, mikä on mahdollista ja mitä vaikutuksia valituilla ratkaisuilla on.

Jäsenet uskovat ydinvoimaan ja jätteiden energiakäyttöön

Future Climate -projektin tausta-aineistoksi kerättiin 4 000:lta UIL:n ja TEKin jäseneltä näkemyksiä energia- ja ilmastoasioista. Vastauksia verrattiin valtakunnalliseen Energiateollisuus ry:n vuonna

2006 teettämään kansalaisten energiaasennetutkimukseen.

Merkittävin ero keskivertokansalaisten ja insinöörien välillä on ydinvoiman kannatuksessa: insinööreissä on selvästi enemmän ydinvoiman kannattajia. Tämä ei ole yllätys, sillä jo vuosituhannen alussa TEKin jäsenille tehdyssä kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista oli ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. Insinöörien keskivertokansalaisia myönteisempi suhtautuminen ydinvoimaan selittynee ainakin osin sillä, että insinöörit tuntevat tekniikan ja tietävät sen mahdollisuudet muita paremmin.

Sen sijaan ehkä hieman yllättävää on se, että insinöörit näyttävät olevan muuta väestöä suopeampia myös tuulivoimalle.

Sähkön tuontiin ulkomailta ja turpeen käyttöön sähköntuotannon energialähteenä insinöörit taas suhtautuvat muita skeptisemmin.

Valtaosa insinööreistä kannattaa myös aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä, mutta he eivät näe niitä kuitenkaan ratkaisuna sähköntarpeen tyydyttämiseen.

Näiden energialähteiden hyödyntämisessä parhaana ja tehokkaimpana tapana pidettiin paikallista tuotantoa lähellä kulutusta, esimerkkeinä talokohtaiset tuulimyllyt ja aurinkokennot.

Jätteiden energiakäyttö saa insinöö-

reiltä lähes varauksettoman kannatuksen: peräti 96 prosenttia vastaajista kannattaa jätteiden energiakäytön lisäämistä. Jätteen energiakäytön merkitykseen saattaa liittyä myös ylioptimistisia odotuksia. Jos jätteenpoltto toteutetaan vanhanaikaisena massapolttona arinalaitoksissa, joiden hyötysuhde on varsin huono, kyse on enemmänkin jätehuolto- kuin energiaratkaisusta. Kun sen sijaan hyödynnetään edistyneempää teknologiaa, kuten kaasutusta, päästään huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen, jolloin voidaan puhua myös energiaratkaisusta. Jätteistä tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja näin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Insinööri on valmis tekoihin

Insinöörien ja muiden kansalaisten näkemys ilmaston muuttumisesta on hyvin samanlainen. Esimerkiksi kolme neljästä insinööreistä ja koko kansasta on sitä mieltä, että viime vuosien poikkeukselliset sääolot ovat osoitus ilmastonmuutoksesta.

Insinööreistä 65 prosenttia ja koko väestöstä 56 prosenttia on valmis tinkimään omasta elintasostaan, jotta energiantuotannon ja sen käytöstä syntyvät ympäristöhaitat ja riskit vähenevät. In-

Sisältökysymykset kolmessa ryhmässä t yleisiä ilmastonmuutokseen, energiantuotannon tapoihin sekä ydinvoimaan liittyviä väittämiä t eri energiavaihtoehtojen käytön lisäys, säilytys vai vähennys sekä eri keinoja päästöjen vähentämiseen ja niiden merkitys t keinoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen eri sektoreilla

sinöörit ovat siis keskivertokansalaisiin verrattuna eko-uhrautuvaisempia. Tosin vertailu vuoden 2006 energia-asenteisiin on hieman epäluotettavaa, sillä viimeisten kahden vuoden aikana julkinen keskustelu ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet selvästi.

Kaikki jäsenkyselyn vastauksissa esille tulleet keinot ovat ennestään tuttuja, mutta niitä ei ole toteutettu kovinkaan laajasti. Eniten kannatusta henkilökohtaisista toimenpiteistä sai energian säästäminen yleensä ja erityisesti lämmityk-

Millä keinoilla katsot päästövähennystavoitteiden olevan saavutettavissa?

Ydinvoima Aurinkoenergia Tuulivoima Vesivoima Jätteiden energiakäyttö Puu ja muu bioenergia Kivihiili Maakaasu Öljy Tur ve 0%

UUSI

INSINÖÖRI

■ Erittäin tärkeä keino/teknologia ■ Tällä tavalla ei voi vähentää päästöjä

■ Melko tärkeä keino/teknologia ■ En osaa sanoa/en tunne teknologiaa ■ Vain vähäistä merkitystä

100 %

11

edunvalvonta

Etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista.

Pekka Pellinen TEK:stä (vas.), Lassi Similä VTT:stä ja Jaakko Koivumäki UIL:stä miettimässä insinöörien ilmastostrategioita.

seen kuluvan energian säästäminen. Iso osa insinööreistä oli valmis laskemaan huonelämpötilaa energian kulutuksen vähentämiseksi.

Muina toimina mainittiin muun muassa lämmitysmuodon vaihtaminen vähäpäästöisempään, moni suunnitteli esimerkiksi lämpöpumpun hankkimista.

Sähkön säästämiseksi oltiin myös valmiita vaihtamaan hehkulamput energiansäästölamppuihin, sammuttamaan laitteiden stand by -tilat ja kiinnittämään huomiota kodinkoneiden energiatehokkuuteen.

Halua ja valmiuksia on lajittelun ja kierrätyksen lisäämiseen sekä veden kulutuksen vähentämiseen. Vastaajien mielestä esimerkiksi kerrostalojen huoneistokohtaiset vesimittarit kannustaisivat asukkaita tarkkailemaan kulutustaan, kun maksut kertyisivät todellisen kulutuksen mukaan.

Myös liikkumisessa nähtiin paljon säästömahdollisuuksia. Oman auton käytön vähentäminen tai autosta luopuminen oli ylivoimaisesti suosituin toimenpide. Julkisen liikenteen käyttöön siirtymisen edellytyksenä pidetään kuitenkin sen edullisuutta ja toimivuutta niin reittien kuin aikataulujen osalta.

Monet niistäkin, jotka eivät ole valmiita tai joille ei ole mahdollista luopua omasta autosta, ovat joko vaihtaneet tai suunnitelleet vaihtavansa autonsa vähäpäästöisempään. Matkustamista on jo nyt vähennetty luopumalla tai ainakin vähentämällä ulkomaanmatkoja. Erityisesti etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista.

Ilmasto-ohjelman teko on alkanut

Kyselyn alustavia tuloksia on jo käyty läpi järjestöjen jäsenistä koostuneessa asiantuntijapaneelissa. Mukana oli energia- ja

ilmastoasioiden korkean tason asiantuntijoita muun muassa ministeriöistä, tutkimuslaitoksista ja teollisuusjärjestöistä.

Myös UIL:n ja TEKin luottamusmiesorganisaatioilla oli edustajansa ryhmässä. Ryhmä antoi järjestöille evästyksiä, joiden pohjalta ohjelmatyötä viedään eteenpäin.

Keväällä järjestetään laajemmalle jäsenjoukolle suunnattu työseminaari, jossa jäsenkyselyn ja asiantuntijapaneelin työn pohjalta valitaan suositeltavia teknologioita ja muita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Valintojen pohjalta laaditaan ammattikunnan suositukset ja arvioidaan niiden vaikutukset päästöihin.

Samalla arvioidaan myös ratkaisujen taloudelliset vaikutukset. ■

Kansainvälisiksi esimerkeiksi soveltuvia, suomalaisia, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja innovatiivisiin energiaratkaisuihin liittyviä ehdotuksia voi lähettää helmikuun loppuun mennessä sähköpostitse Heidi Husarille (heidi.husari@uil.fi), joka on UIL:n vetäjä Future Climate -hankkeessa.

EU:n energia- ja ilmastopaketti hyväksyttiin uroopan parlamentti hyväksyi viime joulukuussa energia- ja ilmastopaketiksi kutsutun joukon säännöksiä.

Paketin säännökset koskevat päästökaupan uudistamista, päästövähennysten taakanjakoa jäsenmaiden välillä, hiilen talteenottoa ja varastointia, uusiutuvia energialähteitä, autojen päästöjä ja liikennepolttoaineita.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa kompromissit päästökaupasta ja päästövähennysten taakanjaosta jäsenmaiden välillä. Myös päästökauppadirektiivi hyväksyttiin.

E

12

Uusittu päästökauppajärjestelmä on voimassa vuodesta 2013 vuoteen 2020 ja pyrkii vähentämään päästöjä 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta tai vuosien 2005–2007 keskiarvosta, mikäli se on suurempi. Vuosina 2005–2012 EU:n päästökauppaoikeudet jaetaan teollisuudelle pääosin ilmaiseksi. Huutokaupasta tulee vuodesta 2013 lähtien pääsääntö, mutta siitä on useita poikkeuksia esimerkiksi uusille jäsenmaille.

Timo Syrjänen

Teksti: Heidi Husari

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen lmastonmuutoksen mukanaan tuomaa megaluo- tattomaksi, nyt tekemillämme ilmasto- ja energiapokan haastetta ihmiskunnalle ei meistä kukaan pää- liittisilla päätöksillä on joka tapauksessa kauaskantoise pakoon. Ilmastonmuutoksen uskotaan muuttavan sia seurauksia. maailmaa vähintäänkin yhtä paljon kuin teollinen vallankumous aikanaan.

Ilmastonmuutos tuntuu työelämässäkin Ilmiöön otetaan kantaa useilla tasoilla, globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa sekä kansallisesti. Euroo- Elinkeinopolitiikan haasteet kulminoituvat ilmasto- ja pan Komission kestävän kehityksen teollisuuspolitiikas- energiapoliittisiin ratkaisuihin, joiden vaikutukset elinsa nostetaan esiin energian säästö, vähähiilisten tekno- keinojen ja ammattien harjoittamiseen sekä työpaikkoilogioiden kehittäminen, energiatehokkuus ja ympäris- hin ja työelämään ovat kiistattomia. töystävällisyys. Kansainväliset ilmasto- ja energiasitouOman lisänsä tuo siirtyminen kohti yrityskohtaista mukset vaikuttavat olennaisesti energiapolitiikkaan ja sopimista, jolloin edunvalvonnan painopiste voi muutelinkeinotoiminnan yleisiin edellytyksiin. tua työmarkkinaedunvalvonnasta enemmän elinkeino/JDIPMBT 4UFSOJO raportin mukaan ilmastonmuu- poliittisen edunvalvonnan suuntaan. Samalla tarjoutuitoksen haittavaikutusten torjunnan – päästöjä vähen- si mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön työnantajatämällä, tutkimusta lisäämällä ja sopeutumista edistä- osapuolen kanssa. mällä – kustannukset ovat pienet suhteessa menetyksiin, UIL on vaikuttamassa valtioneuvoston tulevaisuusjos toimenpiteisiin ei ryhdytä nopeasti. selontekoon energia- ja ilmastopolitiiPitkällä aikavälillä vuotuiset menetyk- Ilmastonmuutos, siihen kasta. Liitto on osallistunut kutsuttuset saattavat nousta jopa 5–20 prosentna asiantuntijatahona valtioneuvoston sopeutuminen ja sen kanslian ammattiyhdistysliikkeen sitiin maailman kokonaistuotannosta.

Tuoreessa kansallisessa pitkän ai- hillintätoimet leimaavat dosryhmäpaneeliin ilmasto- ja enerkavälin ilmasto- ja energiapoliittisesgiakysymyksistä. Tulevaisuusselontesa strategiassa määritellään askelmerkit tulevien sukupolvien koa valmistellaan myös työ- ja elinpitkälle tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeikeinoministeriön energiatehokkuuselämää. noministeriön tämän vuoden budjetissa työryhmissä, joista UIL osallistuu Raeräänä painopisteenä on energiapolitiikka – työllisyy- kennukset-jaoston työhön. Selonteon on tarkoitus valden, yrittäjyyden, innovaatioiden sekä rakennemuuto- mistua tänä keväänä. salueiden tukemisen joukossa.

Elinkeinopoliittisen edunvalvonnan ja lausuntojen Myös hallituksen innovaatiopoliittisen selonteon antamisen tueksi UIL toteutti viime vuoden lopulla jäjulkistuksessa eduskunnalle todettiin ilmastonmuutos senkyselyn, jossa selvitettiin jäsenten kantaa ilmasto- ja keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi. energiakysymyksiin. Näin liiton kannanotoissa voidaan Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillin- tuoda parhaiten jäsenistön kannalta oikeita asioita esiin. tätoimet leimaavat tulevien sukupolvien elämää. VaikTekniikan Akateemisten liitto ilmoittautui halukka uskomusta, että ilmastonmuutos aiheutuu osaltaan kaaksi yhteistyöhön, joten jäsenkysely toteutettiin moihmisen toiminnasta, ei kaikissa piireissä koeta kiis- lempien insinöörijärjestöjen yhteistyönä. ■

I

UUSI

INSINÖÖRI

13

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Teollisuuden Palkansaajat TP:n elinkeinopoliittisen työryhmän ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmasto- ja energia-alan asiantuntijoiden ensimmäinen virallinen tapaaminen sujui myönteisessä, tulevaisuuteen tutkaavassa hengessä.

TP:n ja EK:n edustajat tapasivat Uuden Insinööriliiton tiloissa. Vasemmalta Heidi Husari, Pertti Porokari ja Hannele Pohjola.

TP ja EK yhdessä ilmastoasioita innovoimaan Y

hteistyötä päätettiin tiivistää, korostuuhan ilmastoasioihin liittyen myös koulutuksen ja alueellisen toiminnan tärkeys kummankin järjestön jäsenkentässä. Seuraava tapaaminen on vielä kevään kuluessa.

TP elinkeinopoliittinen työryhmä painottaa tämän vuoden toiminnassaan erityisesti teollisuuden rakennemuutoksen hallintaa ja ennakointia sekä työllisyyden turvaamista yritysten menestymisen kautta. Mahdollisen teollisuuspoliittisen kriisiryhmän elvyttämistä mietitään. Finanssikriisi-teema otetaan esiin

seminaarissa maaliskuussa.

Yhteisiä tavoitteita meillä löytyy varmasti työnantajajärjestöjen kanssa elinkeinopoliittisista kysymyksistä, totesi UIL:n teollisuus- ja elinkeinopoliittinen asiamies )FJEJ )VTBSJ. Ensimmäisessä tapaamisessa keskusteltiinkin laajasti aihepiiriin liittyvistä asioista.

EK:n innovaatiopolitiikasta vastaava johtaja )BOOFMF 1PIKPMB oli samaa mieltä. EK:lle tärkeät innovaatiopolitiikan alueet ovat koulutuspolitiikka, elinkeinopolitiikka ja alueellinen toiminta.

Koulutuksen ja tutkimuksen tasoa pi-

tää edelleen nostaa, elvytyspaketista on käyty keskusteluja TEM:in kanssa ja alueelliseen toimintaan osallistuminen on meille keskeistä, Hannele Pohjola sanoi.

TP:n merkitys elinkeinopoliittisena vaikuttajana on kansallisella tasolla merkittävä. Kuuluuhan sen jäsenliittoihin lähes 800 000 palkansaajaa.

– Yhteistyössä työnantajakeskusjärjestön kanssa pyrimme turvaamaan suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä, jotta jäsenillä olisi hyviä ja kehittyviä työpaikkoja, sanoi työryhmän puheenjohtaja 1FSUUJ 1PSPLBSJ. ■

Teksti: Tuukka Pääkkönen

Suuntana uusi kaupunki U usikaupunkilainen innovaatioyritys NEAPO on avannut uuden fixcel -teräskennotuotantolinjan, jolla tuotetaan rullamuovaamalla tehtyä kuumasinkittyä teräskennorakennetta. Sitä käytetään NEAPOn kehittämissä hissi- ja porrastorneissa, lisäkerroksissa, moduulitaloissa ja Punaisissa tuvissa.

NEAPO perustettiin vuonna 2007 jatkamaan pääomistajansa Oy Shippax Ltd.:n aloittamaa teräskennorakentamista. Yritys sai Innosuomi -palkinnon vuonna 2007 tunnustuksena kehitystyöstään jälkiasennettavien hissi- ja porrastornien parissa.

14

NEAPOn kehittämät hissi- ja porrastornit ovat uutta talonrakennusta, jossa vanhoihin kerrostaloihin löydetään uusia rakennusratkaisuja, jotka toteutetaan helposti ja suoraan tuotantolinjalta taloon liitettäviksi.

TKK:n meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuuden professorin 1FOUUJ Kujalan mielestä NEAPOn toiminta teräskennorakenteen kehittämisessä on ennakkoluulotonta ja innovatiivista.

– NEAPOn rullamuovaamalla valmistettu Fixcel -teräskenno ei kärsi laserhitsaamalla valmistetun teräskennon tapaan korroosio- ja muodonmuutosongel-

mista. Lisäksi vaadittavat investoinnit ovat halvempia kuin hitsaamalla valmistetun teräskennon kohdalla, Kujala kertoi.

Arkkitehti .BSLP ,JWJTUÚO mukaan Fixcel -teräskenno luo tilaa uudenlaiselle arkkitehtuurille mahdollistaen isojen jännevälien, vapaiden aukkojen ja vapaiden muotojen hyödyntämisen.

NEAPO Oy:n toimitusjohtajan OlMJ 7VPMBO mukaan taantuma on mahdollisuus, koska se suosii uusia ratkaisuja rakennusteollisuudessa. Hyvinä aikoina rakennusteollisuudella ei ole tarvetta, aikaa eikä halua keskittyä uusien ratkaisujen löytämiseen. ■

Rakentaminen saatava energiatehokkaaksi Rakennuskannan osuus energiankulutuksestamme on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %. Kansallisten ja kansainvälisten ilmastositoumustemme täyttäminen edellyttää olennaista parannusta rakennuskannassa. nusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012. Tällöin siirryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön.

Entä taantuma?

mpäristöministeriön uusien energiatehokkuutta parantavien rakentamismääräysten uusimisen taustana ovat Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä hyväksymä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko.

Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta. Perinteinen hirsirakentaminen on saanut lievennyksiä lämmöneristysvaatimuksiin: hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Uudet määräykset tulevat uudisrakentamisessa voimaan 1.1.2010.

Suomella on silloin kunnia omata Pohjoismaiden tiukimmat määräykset.

Y

Mitä maksaa?

Annetut määräykset nostavat rakennuskustannuksia 2–6 prosenttia. Lisäkustannukset pienenevät ajan saatossa, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset.

Tavoitteena on siirtyä kohti matalaenergiarakentamista. Uusi energiatehokkuuden tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina, uusittavana olevan rakenUUSI

INSINÖÖRI

Rakentaminen on kautta aikain ollut suhdanneherkkä ala. Myös normistoa uusittaessa ja uudistuksia ajoitettaessa pitäisi ottaa huomioon vallitsevat olosuhteet. Vaikka energiatehokkuus on tärkeä asia sekä energian että ilmastositoumusten kannalta, asiassa huolestuttaa erityisesti määräysten asettamisen kunnianhimo ja kiire: miksi Suomen pitää olla tässäkin (määräysten tiukkuudessa) edelläkävijä – olisiko vaatimusten vaiheittaisella käyttöönotolla saavutettavissa parempia ja pysyvämpiä tuloksia? Onko uudisrakentamisen normiston tiukentaminen tässä suhdannetilanteessa kansantaloudellemme ja työllisyydellemme kohtalokasta?

Entä vaikutusten tehokkuus?

Normiohjauksella, kuten rakentamista koskevilla määräyksillä, ohjataan uusien ja energiatehokkaampien teknologioiden ja tuotteiden käyttöönottoa. Energiatehokkuusmääräykset koskevat kuitenkin vain uudisrakentamista. Rakennuskantamme uudistuu varsin hitaasti, vuonna 2050 vain 40 % rakennuksista on uusia (rakennettu 2009 tai myöhemmin).

Varsinainen kansallisvarallisuutemme on olemassa olevassa rakennuskannassa, johon uudisrakentamisen normiston tiukentaminen ei yllä. Millä ohjauskeinoilla tai kannustimilla pääsemme käsiksi varsinaisen villakoiran ytimeen?

Hometalouhka?

Uusien rakennusten lämmöneristämisessä piilee yksinomaan vaipan eristepaksuutta kasvatettaessa rakennusfysikaalisena ongelmana kastepisteen määräytyminen rakenteellisesti haitalliseen kohtaan. Ongelma oli kesäkuussa 2008 uusia energiatehokkuusnormeja esiteltäessä viranomaisten tiedossa. Tampereen teknillisellä yliopistolla tehty selvitys matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta osoittaa, että kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakenteisiin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä.

Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävien rakenteiden ja suunnitteluratkaisujen on toimittava myös kosteusteknisesti oikein. Vastuu kelpo ratkaisujen tuottamisesta tutkimus- ja kehityspanosten avulla on rakennusteollisuudella. Pystyykö teollisuus tähän vuoteen 2010 mennessä?

Sitovat määräykset toki ohjaavat markkinoitakin siten, että aiemmin taloudellisesti kannattamattomat, mahdollisesti energiatehokkaammat ratkaisut saavuttaisivat markkinoilla jalansijaa. Energiatehokkaassa korjausrakentamisessa on osaavalle insinöörityölle runsaasti kysyntää. Rakennusalan koulutuksessa on kiireesti panostettava korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden kouluttamiseen. ■ Lisätietoja: Teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, 040 831 2829, heidi.husari@uil.fi

15

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Esa Kulmala

Energianhallintapäällikkö Teemu Haleniuksen työpäivä kuluu lähinnä työpöydän ääressä, mutta välillä on syytä jalkautua kaukolämpölaitokseen.

Täsmäkurssilla päivitystä energiatehokkuuteen Euroopan unionin tukemalla kurssilla opitaan käytännönläheisesti, miten yritysten energiankulutusta vähennetään. kseli Kiinteistöpalvelujen energianhallintapäällikkö 5FFNV Halenius on oppinut energia-asiat käytännön työn kautta ja itse opiskellen. Ennen tietoliikenneinsinööriopintoja ja opintojen aikanakin hän oli kesätöissä ja harjoittelussa Turussa sijaitsevassa kiinteistöpalveluyrityksessä.

Yritys tarjosi valmistumisen jälkeen töitä. Kymmenen vuoden aikana Haleniuksen tehtäväkenttä on laajentunut rakennusautomaatiosta lämmön tuotantoon ja jakeluun. Asiantuntijasta on tullut kummankin yksikön vetäjä.

Rakennusautomaatioyksikkö huolehtii kiinteistöjen tekniikan kaukovalvon-

A

16

nasta ja ohjauksesta sekä seuraa niiden energian ja veden kulutusta. Kiinteistömassaan kuuluu noin 150 taloyhtiötä, liikekiinteistöä, koulua ja päiväkotia. Lämmön tuotantoyksikön hoivissa on kaukolämpöyritys ja sen verkko.

Toista vuotta sitten Halenius tutustui AEL:n koulutustarjontaan, missä oli EU:n tukema Energy manager -kurssi. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä kurssi sopi suoraan hänen tehtäviinsä.

Yhdeksän kuukautta kestänyt kurssi päättyi loppuvuodesta. 15 päivän lähijaksoilla keskityttiin energiansäästämiseen eri näkökulmista.

– Mistä energian hukka tulee ja miten tehokkuutta voi entisestään kehittää, Halenius kuvaa sisältöä.

Kokonaisuudessaan kurssi tarjosi kattavan paketin energiakysymyksistä.

Osa aiheista oli energianhallintapäällikölle tietojen päivitystä, osaan hän sai uutta, syvällisempää osaamista.

Pieni uudistus takaa suuren säästön

Koulutuksen järjestäjän mukaan yritykset saavat kurssin hinnan, 4 800 euroa, takaisin energiansäästönä. Haleniuksen arvion mukaan varsinkin teollisuudessa työskentelevien kurssilaisten kohdalla tä-

mä pitää paikkaansa.

– Yksinkertaisilla toimenpiteillä ja pienillä investoinneilla voi vaikuttaa suuresti kulutukseen.

Kiinteistöalalla energiasäästöt kertyvät hitaammin. Esimerkiksi asuinkiinteistöjen säästömahdollisuuksiin vaikuttavat paljon asukkaat. Jos asukkaat tuhlaavat vettä huolettomasti tai lämmittävät huoneita liian kuumiksi, säästöä ei helposti synny.

Kiinteistöpalveluyritys voi varmistaa muun muassa lämmityksen ja ilmastoinnin yhteensopivuuden. Koulujen ja päiväkotien osalta huomioidaan muun muassa teknisten laitteiden oikeat toimintatavat ja -ajat.

– Jos talo on tyhjä, niin sitä on turha lämmittää tai ilmastoida.

Energiansäästötalkoot hitaasti liikkeelle

Haleniuksen mielestä suomalaiset heräsivät myöhään ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämän käyttäytymisen muutokseen.

– Osasyynä tuhlaukseen on ollut liian

Oppeja muuttuvaan energiatilanteeseen EL:n Energy Manager -koulutusta kehitetään 12 EU-maan yhteisenä hankkeena. Vaikka koulutuksen tavoitteet ja toteutusmalli ovat yhdenmukaiset kaikissa mukana olevissa maissa, koulutusohjelman sisällössä huomioidaan kunkin maan kansalliset ja maantieteelliset erityispiirteet.

Koulutuksen tavoitteena on yritysten energiakulujen alentaminen ja sen kautta kilpailukyvyn ylläpitäminen. Kurssin avulla on mahdollista saavuttaa asetetut energiatehokkuus- ja päästötavoitteet sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöosuutta.

Koulutusohjelma on suunniteltu yrityksen energiaa kuluttavista tai sitä tuottavista toiminnoista ja investoinneista vastaaville henkilöille.

Seuraava energiapäällikkökurssi alkaa maaliskuussa. ■

A

halpa energia. Sähkön jatkuva kallistuminen on havahduttanut monet.

Kaikki kiinteistöyritykset eivät hyödynnä energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia.

– Uusiin rakennuksiin käytetään rakennusautomaatiota, mutta niiltä puuttuvat käyttäjät, Halenius ihmettelee.

Energianhallintapäällikkö kehuu

työpaikkaansa, joka on ollut edelläkävijöiden joukossa energian säästämisessä.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee laajan kiinteistövalvontajärjestelmän käyttöön oton. Kun kohteita seurataan päivittäin, on helppo huomata poikkeamat esimerkiksi kulutuslukemissa ja lämpötiloissa. Mahdolliset viat voidaan korjata nopeasti. ■

TEM auttaa liikkeelle 300 miljoonan energiainvestoinnit nvestoijat ovat ottaneet vakavasti hallituksen ilmastostrategian sanoman.

Elinkeinoministeri .BVSJ 1FLLBSJsen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä tälle vuodelle uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen yhteensä noin 87 miljoonaa euroa.

Tammi-helmikuussa Pekkarinen päättää yhteensä noin 60 miljoonan euron suuruisista uusiutuvan energian investointiavustuksista. Niillä autetaan liikkeelle tämän vuoden kuluessa hankkeet, joiden yhteenlaskettu kokonaisinvestointi on noin 300 miljoonaa euroa.

– Loput käyttämättä olevasta tukien myöntämisvaltuudesta tultaneen käyttämään kevään kuluessa, Pekkarinen arvioi.

Tukea myönnetään aiempaa suuremmille projekteille ja yksittäiset tukipäätökset voivat olla entistä suurempia. Myös tuen prosenttiosuutta hankkeen kokonaiskustannuksista korotetaan

I

UUSI

INSINÖÖRI

jonkin verran, mikäli se nopeuttaa hankkeen käynnistymistä.

TEM:n energiatuen haussa on käytössä niin sanottu jatkuvan haun käytäntö. Tukihakemukset on jätettävä paikalliseen TE-keskukseen ennen sitovia investointipäätöksiä. Ministeriössä on keskitetty henkilöresursseja energiatukihakemusten käsittelyyn. Tällä halutaan nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja varmistaa hankkeiden nopea käynnistyminen.

Pekkarisen arvion mukaan energiahankkeiden investointikysyntä kasvaa vuoden loppuun menneessä vielä muutamalla sadalla miljoonalla eurolla.

– Tämä edellyttää 25–50 miljoonan euron lisäystä uusiutuvan energian tukeen.

Cronberg patistaa matkailualaa päästöjen vähentämiseen

Työministeri 5BSKB $SPOCFSHJO mielestä vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta kuuluu myös matkailualalle.

– Matkustamisen ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset unohtuvat liian monelta matkapäätöksiä tehtäessä – etenkin jos se lisää matkan hintaa.

Cronberg uskoo kuitenkin, että asenteet muuttuvat ja ennen pitkää matkailualan tarjonta joutuu mukautumaan muuttuviin tarpeisiin.

Liikenne aiheuttaa kolme neljäsosaa matkailusta aiheutuvista päästöistä.

Vuonna 2005 oli lentoliikenteen osuus matkailun päästöistä lähes 40 prosenttia.

2000-luvulla lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti ja lisännyt siten matkailun volyymia ja matkojen pituuksia.

– Lentämisen päästöjä vähennetään lähivuosina voimakkaasti ja tähän tähtäävät keinot nostavat väistämättä lentämisen hintaa.

Cronbergin mukaan matkailun kestävä kehitys edellyttää, että tulevaisuudessa suositaan entistä enemmän junamatkailua, lähimatkailua ja suoria lentoja silloin, kun lennetään. ■ 17

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

40 vuotta IAET-kassaa Ennakkoluuloton toiminta poiki jäsenille turvaverkon Kuusikymmentäluvun lama synnytti IAET-kassan. Tänä päivänä se tarjoaa turvaverkon lähes 200 000 jäsenelleen. Ja valmistautuu tyÜttÜmyyden nousuun kouluttamalla lisää tyÜntekijÜitä, kertoo kassaa lähes 40 vuotta johtanut insinÜÜri Juha-Veikko Kurki.

odan jälkeisen laman jälkimainingeissa valmistuneet nuoret insinÜÜrit +VIB 7FJLLP ,VSLJ ja 1FOUUJ ,BVQQJMB näkivät tyÜttÜmyyden koskettavan myÜs omalta kurssilta valmistuneita. Vuonna 1968 Kurjen kurssilta 42 valmistuneesta vain neljällä oli tiedossa heti varma tyÜpaikka. Suunnittelutoimistoilta meni tyÜt, kun suuria vesi- ja tiehankkeita pantiin jäihin. Urho Kekkosen investointiohjelmilla tyÜllistettiin enimmäkseen muihin järjestÜihin kuuluvia.

Ei ihme, että Oulussa insinÜÜrit osoittivat julkisesti mieltään ja vaativat koulutusmäärien vähentämistä. Kurki ja Kauppila katsoivatkin tarpeelliseksi tehdä jotain. He kirjoittivat perusteet insinÜÜrien tyÜttÜmyyskassan perustamiselle. – Perustaminen ei ollut itsestään selvää, Juha-Veikko Kurki muistelee.

Vastustusta oli jopa oman järjestÜn piirissä. Hänet oli juuri pestattu InsinÜÜriliiton leipiin järjestÜsihteeriksi. JärjestÜn johdossakin oli henkilÜitä, joiden mielestä insinÜÜrit �eivät joudu tyÜttÜmiksi eivätkä tarvitse sosiaaliapua�.

Maaliskuun lopussa 1969 oltiin kuitenkin niin pitkällä, että kassan perustamisesta päätettiin. Perustamiskokouksessa oli paikalla 31 henkilÜä, heistä kaksi insinÜÜrioppilaita, jotka vain mielenkiinnosta olivat paikalla. Käytiin kipakka keskustelu olisiko kassan perustaminen insinÜÜreille oikeutettua ja moraalista. Perustamissopimuksen allekirjoitti 24 henkeä.

Tilat kassalle lÜytyivät silloisen InsinÜÜriliiton tiloista. Tavoitteeksi asetettu 600 jäsentä ensimmäisenä vuonna ylitet-

S

18

tiin muutamalla jäsenellä, samoin seuraavalle vuodelle pantu tavoite. Vuonna 1973 jäseniä oli jo yli 3 000, kun RakennusinsinÜÜrit ja -arkkitehdit ry vakuutti kaikki jäsenensä. Seuraavana vuonna meni rikki jo 9 000:n raja, kun InsinÜÜriliittokin teki saman ratkaisun. Jäsenmäärä kasvoi kaksinkertaiseksi, kun myÜs diplomi-insinÜÜrit liittyivät kassan jäseneksi 1976 ja ekonomit 1977. – Kädestä suuhun elettiin, jäsenmaksu vaihteli vuosittain ollen 4 mk, 6 tai 10 mk. Vihdoin vuonna 1984 tyÜttÜmyysturva tuli ansiosidonnaiseksi.

1990-luvun lama järkytti

1970- ja 1980-luku olivat tasaista tyÜttÜmyyden aikaa 2–3 %. Vielä 1989 pelattiin kasinotaloutta, kunnes 1990-luvun alku räjäytti pankin ja tyÜttÜmyys repesi käsiin. – 1990-luvun vaihde oli hirveätä aikaa – ja sitä seuraavat vuodet myÜs, Kurki muistelee. Vuosi 1993 oli pahin, silloin IAET-kassan jäsenten tyÜttÜmyysaste nousi 12 prosenttiin. TyÜttÜmyysetuutta maksettiin kaikkiaan 22 000 jäsenelle.

InsinÜÜriliiton jäsenistä asiakkaana kävi 25 %, rialaisista 61 % ja tekkiläisistäkin lähes 15 %. InsinÜÜrien tyÜttÜmyysaste lähenteli jopa 20 prosenttia ja rialaisilla reippaasti sen ylikin. – Joka luukusta tuli hakemuksia, Kurki muistelee. Kahden vuoden sisällä kassan tyÜntekijämäärä kasvoi kahdesta 55 henkeen. TalkootyÜtä jouduttiin järjestÜjen henkilÜstÜnkin kanssa tekemään aika ajoin. Sen järjestÜissä silloin tÜissä olleet muistanevat vieläkin.

Juha-Veikko Kurjen lähes 40-vuotinen tyÜ IAET-kassan johtajana päättyi vuodenvaihteessa.

– Sen vaiheen jälkeen en ole pelännyt mitään, sanoo päivätyÜtä siihen aikaan InsinÜÜriliiton toimitusjohtajana tehnyt Kurki. Illat hän hoiti kassan asioita, koulutti tyÜntekijÜitä ja käsitteli hakemuksia. Käsittelyajat olivat pahimmillaan kuusikin kuukautta.

Vuoden 1994 lopulla tyÜttÜmyys lähti hitaasti laskuun nousten taas 2001-2003 edellisen taantuman aikana jonkin verran. Historian alin taso noin 2 %:n tyÜttÜmyys saavutettiin vuosina 2007–2008.

Uutta lamaa odotellessa

Uuden taantuman vaikutukset näkyivät IAET-kassan tilastoissa jo lokakuussa 2008. Kurki muistaa vielä päivänkin – 10. lokakuuta. Silloin alkoi hakemuksia tulla olan takaa ja kasvutahti on jatkunut tasaisesti. – Pääosa määräaikaisista laitettiin yrityksistä ensin pois, Kurki kertaa syksyn kehitystä.

Uuden kulminaation hän arvelee tulevan helmi-maaliskuun taitteessa. Mutta samanlaista kehitystä ei ole odotettavissa kuin 90-luvun laman aikana.

Yrityksetkin ovat viisastuneet, eivätkä nyt halua tyhjentää pajatsoa kuten edellisen laman aikana. Yritysten taseet ovat vahvempia ja ne voivat ottaa vastuun työntekijöistään aivan toisella tavalla, jos vain haluavat. Myös maan talous on paljon paremmalla tolalla kuin viime laman aikana.

Ratkaisevaa on Kurjen mukaan myös se, miten suuret ikäluokat nyt reagoivat lamaan. Varhentavatko ne eläkettä vai nauttivatko mieluummin työttömyysturvaa eläkkeeseen saakka.

Tilannetta helpottaa Kurjen mukaan myös se, että nyt olemme Euroopan Unionin jäseniä eikä meillä ole ulkomaan kaupassa niin vahvaa Venäjä-sidonnai-

suutta kuten edellisen laman aikana.

Saavutuksia lainsäädännössä

IAET-kassan johtajana Juha-Veikko Kurjella on ollut keskeinen rooli, kun työttömyysturvaa on maassamme kehitetty.

Suurimpana saavutuksena Kurki pitää sitä, että opiskelijat saatiin työttömyysturvan piiriin 1970-luvun lopulla.

Yrittäjien työttömyysturva on myös pitkälti IAET-kassan aktiivisen toiminnan ansiota. Monet asiaa puoltaneet kirjelmät ovat lähteneet sieltä sosiaali- ja terveysministeriön edustajille. Tätäkin asiaa kuitenkin vastustettiin ja katsottiin, etteivät yrittäjät tarvitse työttömyysturvaa Vihdoin 1990-luvun lama sai vastustuksen laukeamaan ja tajuttiin, ettei yrittäjääkään voi jättää oman onnensa nojaan.

Laki yrittäjien työttömyysturvasta tuli 1994 ja jo saman vuoden puolella perustettiin Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Kurki toivoo, että SATA-komitea työtään jatkaessaan ottaisi huomioon kansalaisten tarpeet ja yksinkertaistaisi lupauksensa mukaan työttömyysturvajärjestelmää ja erityisesti lainsäännöksiä siten, että tavallinen tallaajakin ne ymmärtää. Vain siten voidaan tulevaisuudessa nopeuttaa myös maksatusta. ■

IAET-kassan uutena johtajana aloitti tämän vuoden alussa insinööri Aleksei Solovjew.

Kiinnostus AYT-kassaa kohtaan kasvanut Kiinnostus yrittäjän työttömyysturvaa kohtaan on kasvanut viime aikoina. Kyselyjä tulee runsaasti erityisesti koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, mutta myös netin ja puhelimen välityksellä, kertoo kassanjohtaja Antero Tala Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT:stä. assaan liittymisaktiivisuus nousi Talan mukaan syksyllä huomattavasti. Pikaisesti päälle käynyt taantuma toi liike-elämään epävarmuutta ja aiheutti yrittäjilläkin tarvetta varmistaa toimintaansa myös työttömyysriskin osalta.

Samalla liikehdintä yrittäjästä palkansaajaksi väheni huomattavasti. Syynä tähän on huono tilanne työmarkkinoilla ja lomautettujen sekä irtisanottujen määrän jatkuva kasvu.

– Keväällä näkyi vielä voimakasta liikehdintää siihen suuntaan, että yrittäjät siirtyivät palkkatöihin. Tilanne muuttui täysin alkusyksystä. Enää ei AYTkassasta ole erottu palkkatöihin siirtymisen vuoksi kuin aivan yksittäisissä tapauksissa.

Talan mukaan yritykset jopa ostavat

K

UUSI

INSINÖÖRI

mielellään pienyrittäjiltä palveluja näin laman alkuvaiheessa.

Yrittäjän työttömäksi jääminen johtuu Talan mukaan melko harvoin yrittäjästä itsestään. Usein on kyse jostain ulkoisesta muutoksesta, joka vie pohjan toiminnalta. Kassaan liittyminen on siis puhdas riskivakuutus sen varalta, että jotain sattuu.

Vertailun vuoksi Tala toteaa, että kun tulipalon riski on 0,2–0,3 % niin yrittäjän työttömyysriski on noin 7 %. Palovakuutus otetaan useimmiten automaattisesti – miksei myös liityttäisi AYT-kassaan?

– Kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä kunnossa, Tala painottaa. Ongelmien kasaantuessa voi liittyminen olla jo liian myöhäistä. Yrittäjäkassassa pitää olla jäsenenä kaksi vuotta

ennen kuin oikeus päivärahaan syntyy.

Viime vuonna yrittäjien työttömyysaste säilyi ennallaan eli 4 %:n tasossa. AYT-kassa maksoi vuoden mittaan etuuksia yhteensä n. 4 milj. euroa. Vuoden lopussa kassan jäsenmäärä oli 9 908 henkilöä.

AYT-kassan jäsenmaksut pysyvät ennallaan tänä vuonna, mutta päivärahat nousevat jonkin verran. Uusi lausuntokäytäntö koskee erityisesti yrittäjiä. Työvoimapoliittiset lausunnot tulevat jatkossa virkailijalausuntoina samalla tavoin kuin palkansaajillekin. ■ 19

edunvalvonta Teksti ja kuva Kirsi Tamminen

Vireä yhdistys Saimaan rannalla Lappeenrannan Insinöörien johtokunta on yhtä mieltä siitä, että yksi yhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä on yhteydenpito alueen jäsenistön ja Uuden Insinööriliiton välillä. Yhteys kulkee molempiin suuntiin: paikallisen jäsenkunnan näkemyksiä kerrotaan liiton suuntaan ja omalle väelle viestitään liiton toiminnasta. Kentän ääni kulkee myös osin piirin kautta.

appeenrannan Insinöörit ry on pieni eteläkarjalainen paikallisyhdistys. Jäseniä on noin 650 ja sen lisäksi läheisessä yhteistyössä olevassa Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO ry:ssä jäseniä on vajaa 400.

Yhdistyksen toiminta painottuu viihtymiseen oman insinööriporukan kanssa.

– Jäsenien toiveiden skaala on laaja, kertoo puheenjohtaja 3FJKP .VTUPOFO. Yhdistyksessä on nähty tärkeäm-

L

mäksi järjestää yhteisiä tilaisuuksia kuin tukea yksittäisten jäsenten liikuntaharrastuksia. Saimaan-risteilyt, teatteri-illat ja laskettelutapahtumat keräävät insinöörejä perheineen yhteen. Tavoitteena on yhteishengen tukeminen ja kasvattaminen.

Aktiivisimmat osallistuvat omaan sport-klubiin. Parisenkymmentä käy säännöllisesti pelaamassa lentopalloa, voimistelemassa ja muissa tapahtumissa. Lukumäärä kasvaa, kun opiskelijoi-

den kanssa järjestetään yhteisiä kyykkä-, keila- tai jalkapallotapahtumia.

Ikähaitari on laaja

Yhdistyksen sihteeri .BSLLV /PLFMBJTFO mukaan sosiaaliseen toimintaan riittää osallistujia, sillä yhteys muiden insinöörien kanssa on tärkeää. Hän on itse esimerkki pitkään yhdistyksen johtokunnassa toimineesta, joka ei malttanut jättää yhdistystä, vaikka työelämä on jäänyt jo taakse.

– Koen yhdistyksessä mukana olon tärkeäksi ja haluan vaikuttaa nuoriin: laittaa siemenen nuorten mieliin, Nokelainen perustelee ilman korvausta tekemäänsä toimintaa.

Johtokunnan opiskelijajäsenet kehuvatkin yhdistyksen isähahmon antavan heille virikkeitä ja jakavan arvokkaita kokemuksia opiskelijatoiminnan kehittämiseen.

Lappeenrannan Insinöörien johtokunta kokoontui talvisena päivänä kertomaan yhdistystoiminnasta. Oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Mustonen, Lappeenrannan Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Arja Nurmiainen, rahastonhoitaja Jorma Anttinen ja johtokunnan jäsen Markku Immonen. Takarivissä vasemmalta sihteeri Markku Nokelainen, opiskelijoiden varapuheenjohtaja Jouni Hyvärinen, johtokunnan jäsen Saku Ripatti sekä IOL:n hallituksen jäsen Aleksi Martikainen, joka osallistuu myös yhdistyksen johtokunnan kokouksiin.

20

Rahastonhoitajana toimiva +PSNB "OUUJOFO jätti työelämän yrittäjänä. Aikoinaan vahvan toimitusjohtajan palveluksessa ei pystytty edistämään työntekijöiden asioita.

Omassa yrityksessään hän toimi toisin.

Lappeenrannan insinöörien johtokunnan jäsen 4BLV 3Jpatti lähti mukaan opiskelijatoimintaan ja valmistumisen jälkeen siirtyi isoihin insinööreihin, kuten opiskelijat sanovat. Käynti johtokunnan kokouksessa varmisti, että nuori mies vedettiin aktiiveihin mukaan.

Täysiä vuosikymmeniä juhlitaan

Tänä vuonna Lappeenrannan Insinöörit täyttää 60 vuotta. Syksyllä vietettäviin juhliin on varauduttu korottamalla hieman jäsenmaksua sekä keräämällä paikallisilta yrityksiltä pieniä avustuksia.

Syksyllä on myös ajankohtaista uusia viiden vuoden välein tehtävä kehittämisstrategia. Siinä korostetaan yhteistyötä naapuriyhdistysten kanssa, sillä isommalla porukalla saadaan enemmän aikaan.

Nokelainen arvioi, että lappeenrantalaiset ovat naapureita aktiivisempia. Yhdistyksen sisällä ei ole myöskään eripuraa, sillä erilaisista mielipiteistä saadaan keskustelujen kautta yksimielisiä ratkaisuja.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri pähkinänkuoressa tä- ja Kaakkois-Suomen piirin muodostavat 10 UIL:n alueyhdistystä. Alueella on myös seitsemän IOL:n paikallisyhdistystä ja valtakunnallisen pelastusalan Toimihenkilöliiton toiminnot ja aktiivit sijoittuvat myös alueelle.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri alueella sijaitsevat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, EteläSavon ja Kymenlaakson maakunnat. Lisäksi osa AlaKymen Insinööreistä elää ja asustaa Itä-Uudenmaan maakunnassa.

Keskimääräinen kasvu alueen insinööriyhdistyksissä oli viime vuonna neljä prosenttia, vaikka alueen maakunnat kärsivät voimakkaasti väestötappiosta. Kaiken kaikkiaan alueella on noin 10 000 UIL:n jäsenjärjestön jäsentä.

Alueen insinööriyhdistysten jäsenten keski-ikä vaihtelee tasolla 37–43 vuotta.

Alueasiamies Eero Seppälän mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin yhteistoiminta on vakiintunutta ja aktiivista, alueyhdistysten puheenjohtajat tapaavat toisiaan säännöllisesti piirikokouksissa, puheenjohtajiston kokouksissa ja myös piirin toimintajohtoryhmän kokouksissa.

I

Edunvalvonnassa luotetaan piiriin

– Pienellä yhdistyksellä ei ole varaa eikä ole järkevääkään pitää omaa toimistoa, Mustonen sanoo.

Yhdistys ei hoida juurikaan edunvalvonta-asioita. Useimmilla paikallisilla työpaikoilla työskentelee vain muutama insinööri. Välillä jäsenet saattavat ottaa yhteyttä puheenjohtajaan ja haluavat keskustella vaikeista työelämän tilanteista saman alan edustajan kanssa. Silloin riittää kuuntelu ja henkinen tuki.

Jos tarvitaan käytännön apua tai taustatukea esimerkiksi yt-neuvotteluihin, jäsen neuvotaan piiriasiamiehen puheille. Hän osaa auttaa tai kertoa, kuka liitossa voi olla avuksi.

Paikallisyhdistys voi olla mukana myös valtakunnallisessa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Mustosella on 38 vuoden kokemus rakennussuunnittelusta. Hän on ollut jo pitkään huolissaan siitä, että rakennussuunnitteluoikeuksia pyritään karsinoimaan Suomen maankäyttö- ja rakennuslain määräyskokoelman A2-kohdan muutoksilla niin, etteivät rakennusinsinööritkään pystyisi hankkimaan elantoaan rakennussuunnittelijoina.

– Suomen Arkkitehtiliitto näyttää haluavan lääkäristatuksen suunnittelussa ja muille jäisivät vain koirankopit, Mustonen kärjistää ja huomauttaa samalla, että muut suunnittelualan järjestöt yhtyvät rakennusinsinöörien näkemykseen.

Hän on ollut mukana UIL:n delegaatiossa viemässä viestiä epäkohdista ministeritasolle. Tehokkaan vaikuttamisen myötä asia etenee työryhmässä ja toivottavasti lopputulos on myönteinen rakennusinsinööreille. ■ UUSI

INSINÖÖRI

Piiritoiminta koetaan tärkeäksi Laaja alue tarkoittaa alueyhdistysten puheenjohtajille melkoisia matkoja kokouksiin.

– Erinomainen osallistumisprosentti on myös osoitus sitoutumisesta, sillä kuka muuten viitsisi ajaa pimeässä ja räntäsateessa useita satoja kilometrejä kokouksiin, Seppälä huomauttaa.

Piiritoiminnan keskeisin merkitys liitossa pienehköille yhdistyksille on juuri yhteinen valmistautuminen ja yhteisten linjauksien valmistelu liiton päätöksentekoon edustajakokouksissa. Myös liiton hallituksen toimintaa seurataan aktiivisesti ja tarkasti yhteisissä kokouksissa oman edustajan raportoinnin kautta.

Yhteistoiminta tarjoaa laajemman näkökentän ja useiden mielipiteiden hautomon sekä keskusteluareenan. Seppälä muistuttaa, ettei myöskään pidä väheksyä piiritoiminnan tarjoamaa vertaistukiverkostoa alueyhdistysten puheenjohtajille.

Hän kertoo, että alueasiamiehen tehtävien keskiössä on yksittäisen jäsenen työelämän ongelmien ratkaiseminen neuvonnalla sekä siihen liittyvä tarpeellinen avustaminen. Lisäksi aktiivien, niin yhdistyksissä kuin työpaikoillakin avustaminen ja tukeminen ovat tärkeää jokapäiväistä perustyötä.

– Itse osallistun myös YTN:n neuvottelutoimintaan työantajaliiton kanssa ja parhaillaan työstämme työaikapankkia elintarviketeollisuuteen, Seppälä sanoo. ■

21

yhteiskunnasta Teksti: Jari Peltoranta ■ Piirros: Jaakko Koskinen

Susanna Lundell:

Kateus työyhteisössä Työterveyslaitos, 2008

Kateus työyhteisössä Taakasta eteenpäin vieväksi voimaksi Paha kateus myrkyttää työpaikan ihmissuhteet ja laskee työyhteisön työtehoa ja -kykyä. Kateus estää työyhteisön rakentavaa yhteistyötä, oppimista, ammatillista kasvua ja kehittymistä.

Pahimmillaan kateus ilmenee tuhoavissa muodoissa, kuten rankkana työpaikkakiusaamisena.

Kateuden ilmenemiseen voi kuitenkin vaikuttaa ja kateuden voi jopa kääntää työyhteisöä palvelevaksi voimavaraksi.

22

yöterveyslaitoksen tutkija 4VTBOOB -VOEFMM on perehtynyt työyhteisön kulttuurin rooliin työyhteisön kehittymisessä. Lundell on kirjoittanut kirjan Kateus työyhteisössä, jossa hän selvittää kateuden olemusta, ilmenemistä ja tekijöitä, jotka lietsovat kateutta työyhteisössä ja yksilöissä laajemminkin. Kirja ei tyydy pelkästään pohtimaan kateuden ilmenemistä, vaan tarjoaa myös keinoja kateuden ehkäisemiseen työpaikoilla.

Kadehtiminen on normaali inhimillinen tunne, jota on kaikkialla, missä ihmiset ovat kanssakäymisissä keskenään.

Lundell lähtee siitä, että kateutta ei voi kokonaan poistaa. Si-

T

tä voi kuitenkin hallita ja sen voi kääntää kehitysvoimaksi, jos ymmärtää sen perimmäisen luonteen ja syntymekanismit.

Kateudessa on Lundellin mukaan pohjimmiltaan kyse nähdyksi tulemisen kaipuusta ja tarpeesta saada muilta tunnustusta. Kateus nousee keskinäisestä vertailusta. Kateutta synnyttävät asiat, joita pidämme tärkeinä itsearvostuksemme kannalta ja joiden uskomme tuovan elämäämme onnellisuutta.

Kateuteen on usein kietoutunut erilaisia kielteisiä tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä ja häpeää. Kun kateus ryöstäytyy hallitsemattomaksi, siihen liittyy halu mitätöidä tai tuhota kateuden kohde, toisen hyvä. Siksi kateutta pidetään moraalisesti tuomittavana tunteena, joka pyritään salaamaan – myös itseltä.

Tuhoava kateus on elämänvastainen, katkera mielentila, joka uhkaa myrkyttää mielen ja ihmissuhteet. Sairaalloinen kateus ei soisi toiselle hyvää, vaikka se ei olisi itseltä pois. Kateus ei välttämättä riipu siitä, miten asiat todellisuudessa ovat, vaan siitä, miten ihminen kokee niiden olevan.

Kateutta kasvattava työyhteisö

Työpaikoilla kadehditaan erityisesti asioita, jotka ovat merkityksellisiä yksilön ammatilliselle itsetunnolle ja itsearvostukselle. Työelämässä vallitseva voimakas kilpailuhenki on erityisen altis tuottamaan kateutta silloin, kun resursseista on pulaa. Toisen voitto kääntyy toisen tappioksi.

Byrokraattinen ja hierarkkinen, eriarvoisuutta korostava organisaatio on otollinen kateuden kasvualusta, kuten jatkuvien organisaatiomuutosten ja fuusioiden tuoma turvattomuuskin.

Myös ahne organisaatio lietsoo kateutta. Hyvää ei jaeta toisille, vaan kaikki haalivat sitä itselleen toisista piittaamatta. Organisaation tarkoitus ja yhteiset tavoitteet hämärtyvät. Kaikki voivat lopulta pahoin.

Työpaikan tasapäistävän kulttuurinkin takana on usein pelko ja kateus. Tasapäistämisellä yritetään estää kateutta, UUSI

INSINÖÖRI

mutta se ei onnistu, koska kateus asuu ihmisen mielessä, ei todellisuudessa. Tasapäistävä työyhteisö estää luovuutta ja lahjakkuuden kehittymistä. Ihmisissä oleva potentiaali jää käyttämättä.

Kun ihminen tuntee,

Kateutta hillitsevä työyhteisö

hänen vahvuuksiaan

Yleisellä tasolla kateuden tärkeimmät vastalääkkeet ovat hyvän jakaminen ja kiitollisuus. Kateutta voidaan hillitä kannustamalla työyhteisön jäseniä hyvän jakamiseen. Hyvän jakaminen, vastavuoroinen antaminen ja saaminen synnyttävät kiitollisuutta ja yhteishenkeä. Hyvän jakamisesta syntyy itseään ruokkiva, kateutta ehkäisevä kehä.

Hyvän jakaminen työyhteisössä edellyttää sen pohtimista, mikä työyhteisössä voisi olla sellaista hyvää, jota toisille voitaisiin jakaa. Työssä hyvän jakaminen liittyy läheisesti oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaukseen, mutta myös tunnustuksen antamiseen ja arvonannon osoittamiseen.

Jokaisen työntekijän arvostava ja ihmisarvoinen kohtelu luo sosiaalista pääomaa, joka ehkäisee kateutta. Arvostavaan kohteluun kuuluvat myös sellaiset perusasiat, kuten tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja kuunteleminen. Yhteiset arvot ovat tärkeä kateutta ehkäisevä voimavara.

Työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne on sosiaalista pääomaa, jonka ansiosta työtoverin menestys saattaakin herättää työtovereissa ylpeyttä kateuden sijaan. Ohimenevät kateuden puuskat eivät sinänsä ole haitallisia, ne voivat antaa lisäpotkua työmotivaatioon.

Avoimessa, kateutta ehkäisevässä työyhteisössä on tilaa myös erimielisyyksille ja negatiivisille tunteille. Niiden purkaminen avoimella ja rakentamaan pyrkivällä vuorovaikutuksella on tärkeää.

Kun ihminen tuntee, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja hänen vahvuuksiaan arvostetaan työyhteisössä, hän haluaa jakaa omastaan muillekin.

Kirjan perusmuistutus kateuden hoitoon onkin: Kiitollinen ei kadehdi. ■

että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

arvostetaan työyhteisössä, hän haluaa jakaa omastaan muillekin.

23

yhteiskunnasta Teksti: Markus Penttinen ■ Kuvat: Heikki Kehälinna ja Markku Lemmetty

Akava ja SASK

Intiassa

Akavan puheenjohtajiston ja SASK:in tammikuun alussa tekemän matkan tarkoituksena oli syventää tietoa globalisaation etenemisestä. Matkan aikana vierailtiin mm. Suomen suurlähetystössä, suomalaisyritysten vienninedistämisyhdistyksen Finnpron toimistossa, Nokian tehtaalla ja tavattiin niin suomalaisia kuin intialaisia asiantuntijoita.

ntia on yllättävän lähellä Suomea.

Englannin kielen osaaminen on yleistä ja kaikkialla näkyvää, joten maan lähestyminen helppoa.

Intiaa ei kannata arvioida keskimääräisten lukujen valossa. Maanosan kokoiseen ja väkiseen maahan mahtuvat niin sadat miljoonat köyhät, yli 250 miljoonan keskiluokka, savimajoissa elävät lukutaidottamat kuin maailman huippua olevat osaajat.

Intian merkitys sekä mahdollisuudet ja uhat Suomelle/EU-maille tulee arvioida tästä näkökulmasta: Intian mittapuussa osanenkin yhteiskuntaa tai taloutta on mittava Euroopassa ja vaikutukset sen mukaisia.

Talouslaman levitessä ympäri maa-

I

24

ilman Intia säilyy mahdollisesti yhtenä maailman harvoista kasvualueista. Sen kasvu perustuu niin paljon kotimaiseen kysyntään. Toiseksi maan kytkeytyminen kansainvälisiin rahamarkkinoihin on ollut keskimääräistä vähäisempää.

Maassa on loputon määrä kehittämiskohteita alalla kuin alalla.

Sananvapaus, kansalaistoiminta ja demokratia suorastaan kukoistavat Kiinaan verrattuna. Intia asettaa myös mielenkiintoiseen valoon Venäjän presidentin %NJUSJ .FEKFWFEJO väitteen siitä, että suuressa maassa (kuten Venäjä) ei pystytä toteuttamaan demokratiaa.

Toisaalta ongelmat ovat valtavia.

Väestönkasvun saamisesta hallintaan ei ollut juurikaan merkkejä. Se syö niin kas-

vun eväitä kuin kärjistää entisestään ympäristön heikkoa tilaa. Köyhyyden väheneminen, lukutaitoisten määrä ja hyvinvoivan keskiluokan kasvu ovat edistyneet, mutta ympäristön tila alkaa olla hälyttävä ja väestönkasvun tavoin alkaa rapauttaa kehityksen eväitä.

Koulutusta arvostetaan suuresti, se on väylä etenemiseen. Tiedotusvälineissä koulutus oli monin verroin enemmän esillä kuin Suomessa; sosiaalityöntekijöiden koulutustason kohottamisesta ja insinöörikoulutuksen laajentamisesta aluepoliittisin ja sukupuoliperustein kirjoitettiin.

Oppilaitoksista valmistuvista on osaamisensa puolesta työmarkkinoille kelvollisia arvioiden mukaan noin 60 %.

Laatuongelmat ovat huomattavat. Toisaalta maassa valmistuu suuria määriä kelvollisella koulutuksella ja he ovat myös maailman huipputasoa.

Toisin kuin Kiina, Intia ei ole ainakaan toistaiseksi ottanut käyttöön korkeakoululaitoksen laajentamista työllistämiskeinona. Maassa on noin kolme ja puoli sataa yliopistoa. Osaavan työvoiman helppoa saantia ja sen edullisuut-

ta pidetään yhtenä Intian suurimmista valteista.

Julkisen peruskoulutuksen tason ei arvioida paljoa kohonneen, vaikka lukutaito maassa onkin yleistynyt.

Työlait koskevat vain virallista työvoimaa eli pientä vähemmistöä työntekijöistä. Lait ovat puolestaan perua Britannian siirtomaakaudelta ja niitä ei ole erityisemmin saatu muutettua. Laeissa on myös osavaltiokohtaisia sovellutuksia sekä omia versioitaan erityistalousalueille.

Ammattiyhdistysliike on muutostilassa. Se on perinteisesti keskittynyt toi-

mimaan alle 10 % työvoimasta edustavissa valtionyrityksissä, mutta yrittää laajentua muihinkin. Toiseksi se on ollut puoluesidonnaista, mutta nyt irtoamassa siitä. Kolmanneksi ammattiyhdistystoiminta järjestäytymis- ja lakkomielessä on ennen ollut sallittua vain vähän koulutetuille työntekijöille, mutta oikeuden päätöksellä se on laajenemassa muihinkin ryhmiin.

Korkeastikoulutettujen ay-järjestäytymistä ei ole ennen sallittu, koska on katsottu heillä olevan asioiden jo valmiiksi niin hyvin. Esimerkiksi pienpalkkaisten opettajien (palkka alle 100 €/kk) yhteistoiminta ei ole ollut sallittu varsinaisena palkansaajajärjestöjä, vaikka heidän yhdistyksensä käytännössä sen suuntaista toimintaa jo harjoittavatkin. Akavalaisten matkan aikana maassa oli meneillään öljyalan ylempien toimihenkilöiden lakko palkkojen parantamiseksi, joka oli uutisten pääaiheita. Heidän kuukausitulonsa olivat noin 1 000–3 000 euroa.

Tanskan aikeet alkaa rekrytoida in-

tialaisia työntekijöitä olivat hyvin tiedossa (myös Ruotsilla on samanlaisia suunnitelmia). Maan suurlähetystössä avattaneen jonkinlainen työvoimatoimisto.

Intiassa oleva suuri työttömyys ja yleinen englannin kielen taito tekevät heistä houkuttelevan värväyskohteen.

Intian tuloverotus on vähemmän yllättävästi miedompaa kuin Suomessa.

Esimerkiksi 20 000 – vajaan 50 000 euron tuloilla se on 10 %, vajaasta 50 000 eurosta vajaaseen 100 000 euroon runsaat 20 % ja korkeimmillaan runsaat 30 %.

Verotuksen tasoa enemmän jää mietityttämään, mitä maksetuille veroille saa vastineeksi, kun pitää itse maksaa koulutuksesta, eläketurvaa ja terveydenhoitoa sekä kun ei ole tarjolla uimahalleja ja kirjastoja, tiet ovat rapakunnossa jne.

Kaiken kaikkiaan ja kokonaisuutena Intia jätti myönteisemmän ja vähemmän ristiriitaisemman kuvan kuin Kiina, johon akavalaiset tutustuivat opintomatkallaan keväällä 2008. ■

Venäjän ammattiyhdistysliike on muutosten edessä Venäjän ay-liikkeen arvostus, vaikutusvalta ja jäsenmäärä ovat pienentyneet. voin, demokraattinen, kansalaissekä ay-vapauksia kunnioittava Venäjä on jokaisen suomalaisen työntekijän etu, korostaa Akavan kansainvälisten asioiden asiamies -JJTB 'PMkersma. Hänen tekemänsä selvitys Venäjä, työmarkkinat ja palkansaajat pyrkii kokoamaan yhteen hajanaista tietoa naapurimaan tilanteesta.

Folkersma kannustaa suomalaisia palkansaajajärjestöjä tutustumaan naapurimaan kehitykseen, sillä Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani ja maan kehityksellä on merkittävät heijastusvaikutukset myös Suomen työmarkkinoille. Suomessa asuu nykyisin noin 50 000 Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueella syntynyttä henkilöä. Suomalaisten omistamissa, Venäjällä sijaitsevissa yrityksissä työskentelee noin 30 000 henkilöä.

A

UUSI

INSINÖÖRI

Venäjällä järjestäytymisen peruste ei ole tutkintopohjainen, vaan työpaikkakohtainen perusjärjestö, joka voi solmia työehtosopimuksia ja joka jakaa sosiaalietuuksia. Saman ammattikunnan edustajia voi olla useissa eri liitoissa. Maassa on monia tutkintopohjaisia ammatillisia järjestöjä, jotka ovat harvoin samalla palkansaajajärjestöjä.

Folkersman mukaan insinöörit eivät Venäjällä juuri identifioidu ammattiryhmänä. Heitä kuuluu useisiin eri ammattijärjestöihin. Pelkästään Maailman metallityöntekijöiden liitto IMF:ssä on kahdeksan eri venäläistä metallialan liittoa, joissa osa jäsenistä on insinöörejä.

määräämiä. Työlainsäädäntö muun muassa rajoittaa työehtosopimusneuvotteluja, lakko-oikeutta ja määrää ammattiliittojen organisaationrakenteen.

Neuvottelusuhteet ovat kuitenkin olemassa. Liitot ja keskusjärjestöt neuvottelevat sopimusten vähimmäistason ja paikallisen sopimisen reunaehdot. Neuvotellut minimipalkat ovat matalia eivätkä reunaehdot ole yleissitovia.

Alueittain tehdään myös kolmikantainen pääsopimus, mutta yleissitovista työehdoista sovitaan lähinnä paikallisesti. Keskustason sopimusten toimeenpano yritys- ja työpaikkatasolla riippuu pitkälti paikallisen järjestön voimavaroista. (KT)

Työehdoista sovitaan paikallisesti

Venäjän ay-liikkeen rakenne, talous ja neuvottelutoiminta ovat pitkälti lain

Venäjä, työmarkkinat ja palkansaajat -raportti on osoitteessa www.akava.fi.

25

totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Insinöörien palkanmuodostuksen analysointia ässä jutussa paneudutaan insinöörien palkanmuodostukseen lokakuun 2008 Työmarkkinatutkimuksen palkkaaineistoa hyödyntäen. Aineistossa ovat mukana vain kokoaikaisessa työsuhteessa toimivat palkansaajat.

Taulukossa esitetään lineaarisen regressioanalyysin avulla rakennettu palkkamalli, jossa kuvataan palkan riippuvuus muista muuttujista. Malli laskee ominaisvakioidut palkkaerot: selittävi-

T

en muuttujien (sukupuoli, ikä jne.) kertoimet ilmoittavat palkan muutoksen muuttujan yksikköä kohti muiden tekijöiden pysyessä vakiona. Työnantajan sektorin, asematason, työssäkäyntipaikkakunnan ja toimen päätehtävän osalta tämä tarkoittaa eroa vertailuryhmään.

Taulukon oikeimman puoleiseen sarakkeeseen on laskettu B-kertoimien pohjalta muuttujien prosentuaaliset vaikutukset palkkaan. Lukijalle riittää huomi-

on kiinnittäminen tähän sarakkeeseen.

Malli paljastaa, että insinöörinaisten palkka on keskimäärin 6 % (6,1 %) pienempi kuin insinöörimiehillä kun siis mallin muut muuttujat on huomioitu.

Sukupuolten välinen – sukupuolesta johtuva – palkkaero on hieman kaventunut viime vuosien aikana. Työsuhteen tyyppi vaikuttaa palkkaan siten, että vakituisessa työsuhteessa olevat tienaavat keskimäärin 8 % enemmän kuin määräai-

Taulukko 1. Työmarkkinatutkimuksen 2008 palkkamalli.

Muuttuja (Vakio) Sukupuoli nainen Vakituinen työsuhde Työnantajan sektori; vertailuryhmä: kuntasektori Vientiteollisuusyritys Kotimarkkinakeskeinen teollisuusyritys Suunnitteluala Tietotekniikan palveluala Kaupan tai muu palvelualan yritys Valtio Muu (järjestö, muu yksityinen, muu julkinen) Työnantajan henkilöstömäärä yhteensä Suomessa Asemataso; vertailuryhmä: asiantuntijat Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Toimihenkilö Mainittu että ulkomaalaisomisteinen yritys Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuryhmä: pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Häme Lounais-Suomi Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Vaasan alue Oulun seutu Pohjois-Suomi Tutkinnon ikä kyselyhetkellä [tutkinnon iän neliötermi] Vastaajan ikä kyselyhetkellä [iän neliötermi] Toimen päätehtävä; vertailuryhmä: suunnittelutehtävät Strateginen suunnittelu ja johtaminen Hallinto Kansainvälinen myynti, markkinointi Kotimainen myynti, markkinointi Opetus, koulutus Tutkimus, tuotekehitys It-alan tehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät Muu tehtävä Selitettävä muuttuja: Kuukausitulojen luonnollinen logaritmi Mallin selitysaste 65 %

26

Vaikutus palkkaan %

B

t

Sig.

7,28 -0,06 0,08

115,57 -8,60 6,05

0 0 0

-6,1 7,8

0,12 0,10 0,08 0,14 0,11 0,05 0,10 0,01

11,46 8,66 6,95 10,69 8,66 2,91 7,57 10,25

0 0 0 0 0 0,004 0 0

13,0 10,2 8,4 14,7 11,6 5,5 10,1 1,2

0,37 0,30 0,17 0,07 -0,17 0,05

19,14 26,58 21,09 10,87 -15,78 10,09

0 0 0 0 0 0

44,2 34,9 18,5 7,7 -15,2 5,4

-0,02 -0,08 -0,09 -0,08 -0,08 -0,10 -0,11 -0,06 -0,11 0,02 -0,03 0,02 -0,03

-1,23 -10,73 -11,72 -8,05 -7,11 -10,35 -11,70 -6,23 -9,09 13,05 -6,48 7,09 -6,19

0,219 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

-1,6 -7,3 -8,6 -8,1 -7,8 -9,3 -10,3 -6,2 -10,6 1,8

0,16 0,04 0,12 0,10 0,12 0,07 0,04 0,04 0,03

13,19 2,53 10,40 8,79 6,84 7,33 4,98 4,10 4,00

0 0,012 0 0 0 0 0 0 0

17,0 4,3 12,3 10,1 12,4 7,5 4,5 4,2 3,0

2,3

Lisätietoja palkkamallista: tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, puh. 0201 801 870 jaakko.koivumaki@uil.fi

kaiset. Sekä ikä että valmistumisvuosi (tutkinnon ikä) ennustavat molemmat 2 %:n vuotuista palkan nousua; vuosi valmistuneena insinöörinä tuo siis keskimäärin 4 % lisää tilipussiin. Todellisuudessa palkannousu on uran alkuvaiheessa suurempaa ja vastaavasti hiipuu eläkeiän lähestyessä.

Työnantajan sektori ja organisaation koko

Työnantajan sektorin vaikutusta palkkaan analysoitiin siten, että huonoiten palkattu sektori, kuntasektori (kunta tai kuntayhtymä), asetettiin vertailuryhmäksi. Taulukosta 1 nähdään esimerkiksi, että vientiteollisuusyrityksissä palkat ovat keskimäärin 13 % suuremmat, tietotekniikan palvelualan yrityksissä 14 % suuremmat ja suunnittelualalla 8 % suuremmat kuin kuntasektorilla. Myös valtio maksaa kuntia parempaa palkkaa. Hieman alempaa Taulukosta 1 havaitaan, että ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat keskimäärin noin 5 % parempaa palkkaa ei-ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin nähden.

Entä organisaation koko, miten se vaikuttaa palkkatasoon? Kyselylomakkeessa kysyttiin työnantajan henkilöstömäärää kahdeksanluokkaisella muuttu-

jalla, jonka luokat ovat 1= 19 henkilöä, 2= 10–29 hlöä, 3 =30–99 hlöä, 4 = 100– 249 hlöä, 5= 250–499 hlöä, 6= 500–999 hlöä, 7= 1000–2999 hlöä ja 8= väh. 3000 hlöä. Mallin tulkinta menee siten, että muuttujan luokan kasvaessa yhdellä yksiköllä, nousee palkka keskimäärin noin prosentilla. Eli mitä suurempi organisaatio on kyseessä, sitä parempaa palkkaa keskimäärin maksetaan.

Asemataso ja päätehtävä

Asemataso on paras palkkatason selittäjä tänäkin vuonna. Vertailuryhmäksi asetettiin insinöörien yleisin asemataso, asiantuntijat. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät saavat keskimäärin 15 % pienempää palkkaa kuin asiantuntijat.

Vastaavasti esimerkiksi alempi keskijohto tienaa keskimäärin 8 % ja ylempi keskijohto 19 % enemmän kuin asiantuntijat. Huomattakoon tässä, että mallissa on mukana myös muuttuja ”Toimen päätehtävä”, joka on osin päällekkäinen muuttuja asematason kanssa. Nyt siis asematason vaikutusta palkkaan tarkastellaan tehtävän sisältö vakioiden ja tehtävän sisällön vaikutusta palkkaan asemataso vakioiden (ilman toista muuttujaa toisen muuttujan selitysvoima mallissa olisi suurempi). Toimen päätehtävän osalta

havaitaan esimerkiksi, että käyttö- ja ylläpitotehtävissä palkat ovat keskimäärin 4 % suuremmat kuin vertailuryhmäksi asetetussa suunnittelutehtävissä.

Alueelliset erot

Palkkamalli myös osoittaa, että ansiotaso vaihtelee eri puolilla Suomea. Vertailuryhmä, pääkaupunkiseutu, on selvä palkkajohtaja muihin alueisiin verrattuna (pl. muu Uusimaa, jonka regressiokertoimen ero pääkaupunkiseudun ”kertoimeen” ei ole tilastollisesti merkitsevä).

Pienimmät palkat ovat Pohjois-Suomessa (ilman Oulun seutua), jossa ne ovat keskimäärin noin 11 % prosenttia pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla. Maantieteellisten alueiden palkkaerot Uudenmaan ulkopuolella ovat kaiken kaikkiaan melko pienet.

Lopuksi on syytä muistuttaa, että tässä esitetty palkkamalli esittää vain yhden – ts. TMT-lomakkeen kysymysten mahdollistaman – näkökulman insinöörien palkanmuodostukseen. Esitetyt luvut onkin syytä nähdä ennemmin suuntaa-antavina kuin absoluuttisina totuuksina. Jäsensivuilta löytyvä Palkkanosturi perustuu suurelta osin tässä esitettyyn regressiomalliin.■

Työn määrällinen kuormitus ja epävarmuus usein työpahoinvoinnin taustalla uden Insinööriliiton Työhyvinvointitutkimuksessa (2008) jäljitettiin tekijöitä, jotka selittävät parhaiten vaihtelua insinöörien työhyvinvoinnin tasossa.

Tutkimus perustuu vuoden 2007 Työmarkkinatutkimuksen aineistoon.

Perusteelliset tilastolliset analyysit osoittivat, että selvimmin työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat työn epävarmuus ja liian suureksi koettu työn määrä. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset vähentävät selvästi hyvinvointia.

Tutkimus osoittaa, että ylipitkät työviikot näkyvät kielteisesti työhyvinvoinnissa. Työmarkki-

U

UUSI

INSINÖÖRI

naedunvalvonnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen tutkimustulos oli se, että ylipitkien työviikkojen yhteys työuupumusoireiluun voimistuu selvästi jos ylitöitä joutuu tekemään korvauksetta. Sama voimistumisefekti havaittiin kaikilla asematasoilla toimihenkilöistä ylempään keskijohtoon. Oheinen Kuvio kuvaa tilannetta asiantuntijoilla. Ikä on vakioitu analyysissa. ■ Lähde: Koivumäki, Jaakko & Tähtitanner, Aila: Työhyvinvointitutkimus 2008. Uusi Insinööriliitto, Helsinki. (raportti löytyy pdf-versiona UIL:n jäsensivuilta)

Ei mainittu että tekisi korvauksetonta ylityötä

Tekee korvauksetonta ylityötä

1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 todellinen = sovittu työaika

todellinen todellinen todellinen työaika alle 3 työaika 3–10 työaika yli 10 tuntia pidempi tuntia pidempi tuntia pidempi

Työuupumusoireet asiantuntijoilla sovitun ja todellisen viikkotyötuntimäärän erotuksen mukaan ja sen mukaan tekeekö korvauksetonta ylityötä (y-akselin 0-taso vastaa keskimääräistä oireilua).

27

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Palkansaajan puolella

E

uroopan Parlamentti näytti taas kerran viime vuoden lopulla olevansa selkeästi palkansaajan puolella. Se hyväksyi useita tärkeitä työelämän direktiivejä; ja mikä tärkeintä, parlamentin kanta on hyvin lähellä Euroopan palkansaajajärjestöjen kantaa.

Vuokratyödirektiivi meni läpi ilman kynnysaikoja ja myös eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi parani parlamentin käsittelyssä.

EWC-direktiivissä mm. täsmennettiin tiedottamista ja kuulemista koskevia säännöksiä, lisättiin oikeuksia koulutukseen ja tunnustettiin ay-edustajien asema erityisessä neuvotteluelimessä. Nämä asiat pohjautuvat EAY:n ja BusinessEuropen välillä loppukesästä tehtyyn ns. 8-kohdan sopimukseen.

Parlamentti lisäsi vielä käsittelyssään täsmennyksen siitä, että jäsenmaassa tehdyn päätöksen seuraukset koskiessaan vain yhtä muuta jäsenmaata tulevat direktiivin soveltamisalan piiriin. Aikaisemmin ratkaisujen piti koskeva vähintään kahta jäsenmaata. Tämä on merkittävä päätös, vaikka se tuli vain johdantoon. Tällöin esimerkiksi NokiaBochumin kaltaiset tapaukset tulevat selkeästi direktiivin soveltamisalan piiriin. Muut parlamentin tekemät tarkistukset koskevat seuraamuksia direktiivin laiminlyömisestä sekä maakohtaisen kynnyksen poistamista erityisen neuvotteluryhmän osalta. Kaikkiaan myönteistä kehitystä, vaikkakin on todettava, että paljon parannettavaa jäi vielä tulevillekin tarkistuskierroksille.

Työaikadirektiivissä parlamentti sitten antoikin palkansaajille todella hienon joululahjan.

Opt-out (oikeus sopia työsopimuksella toisin viikottaisesta enimmäistyöajasta) poistetaan, päivystysaika työpaikalla määritellään selkeästi työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt saatetaan työaikasuojan piiriin.

Muutoinkin ja erityisesti, koska parlamenttivaalit ovat ensi kesäkuussa, on paikallaan muis-

28

tuttaa miten suomalaismepit äänestivät. Työaikasuojelun puolesta äänestivät: Anneli Jäätteenmäki, Samuli Pohjamo, Hannu Takkula, Kyösti Virrankoski, Ville Itälä, Sirpa Pietikäinen, Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna, Esko Seppänen ja Satu Hassi. Vastaan äänestivät Henrik Lax, Piia-Noora Kauppi ja (Eija-Riita Korhola). Korhola on suluissa siksi, että hän äänesti osassa palkansaajamyönteisiä ehdotuksia vastaan ja osassa puolesta. Äänestysselityksessään hän lopulta selitti äänestäneensä väärin, mutta se ei muuta äänestyksen lopputulosta. Ranskan delegaatioon kuuluva Ari Vatanen istui tukevasti työaikasuojelun vastustajien rintamassa.

Seuraavaksi yritetään konsultaatiomenettelyssä sovitella yhteen parlamentin ja neuvoston kantoja.

Se ei ole helppoa; siksi paljon ristikkäisiä intressejä asiassa liikkuu. Esimerkiksi Isolle-Britannialle sopii äärimmäisen hyvin, että koko direktiivi kaatuu. Silloin se saa pitää opt-outinsa ilman rajoituksia. Hevosmiesten tietotoimisto tietää myös kertoa, että direktiivin kaatuminen kelpaisi myös Tsekille, mikä puheenjohtajamaalta on aika outo linjaus.

Neuvosto on kuitenkin kuin harakka tervatulla sillalla; mikäli direktiivi kaatuu, ovat Euroopan Yhteisöjen Tuomiostuimen päätökset (Simap, Jaeger) edelleen voimassaolevaa yhteisöoikeutta (= koko päivystysaika on työaikaa). Neuvoston tai komission on turha kuvitella, että vaalien jälkeen kokoontuva uusi parlamentti olisi valmis hyväksymään muunlaista linjausta päivystysaikaan, vaikka siitä erillisesitys annettaisiinkin. Olisi tietenkin hyvä, jos nyt päästäisiin yhteisymmärrykseen, mutta se edellyttää poteroista ylösnousua ennen muuta neuvoston (kansalliset hallitukset) suunnalla. Toistaiseksi tästä ei ole ollut havaittavissa merkkejä.

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Palvelukakku ei paljoa kasvanut

Tanskassa on kallista tehdä talo

Joka viides sammutti savukkeensa

Väki lisääntyi siirtolaisten myötä

■ Suomessakin palvelujen osuus kansantuotteesta on jo kaksi kolmasosaa, mutta sillä luvulla Suomi sijoittuu OECD:hen kuuluvien EUmaiden häntäpäähän. Meillä lisäksi palveluiden osuuden kasvu oli kymmenen vuoden aikana vuoteen 2006 mennessä hyvin hidasta, hitainta Espanjan jälkeen.

Teollisuuden osuus kasvoi kymmenen vuoden aikana vain Kreikassa, Itävallassa ja Saksassa.

Etenkin Irlannissa, Espanjassa ja Tanskassa, mutta myös meillä kova rakennusbuumi peitti palvelujen kasvua.

(Lähde: OECD)

■ Tanska on kallis maa, mutta asuntojen rakentaminen on siellä erityisen kallista, jopa 73 prosenttia EU:n keskitasoa kalliimpaa. Huippukalliin rakentamisen maa on myös Ruotsi.

Suomi pärjäsi tässä Eurostatin vertailussa suhteellisen hyvin. Meillä asuinrakentamisen hintataso oli vain 14 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeampi. Mutta Portugaliin talon saisi yli puolta pienemmillä kustannuksilla.

Liiketilojen rakentaminen meillä on suhteellisesti hieman halvempaa, mutta sen sijaan teiden, siltojen ja muiden vastaavien rakentaminen maksaa lähes puolta enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

(Lähde: Eurostat)

■ OECD löysi vuonna 2006 jäsenmaistaan tupakoitsijoita viidenneksen vähemmän kuin vuonna 1995. Suomessa vähenemistahti oli hitaampaa, mutta meilläkin päivittäin tupakoivien aikuisten määrä väheni kymmenellä prosentilla.

Ruotsissa päivittäin tupakoivien määrä putosi lähes kolmanneksella. Nuuskaamista ei kyselty. Tanskassa pudotus oli runsas neljäsosa.

Tiukin tupakansavu on Kreikassa, jossa 39 prosenttia aikuisista tupakoi päivittäin.

Kreikka oli ainoa maa jossa tupakointi lisääntyi. Se ohitti naapurinsa Turkinkin, jossa tupakointi väheni kolmanneksella. (Lähde: OECD)

■ EU-maiden väkimäärä ylittää keväällä 500 miljoonan rajan. Väkimäärä kasvoi viime vuonna runsaalla 2,2 miljoonalla, valtaosin siirtolaisten ansiosta. Vahvinta kasvu oli Irlannissa kovan syntyvyyden mutta myös maahanmuuton ansiosta. Ranskaan siirtolaisia tuli vähän, mutta lapsia syntyi paljon.

Suomessa maahanmuutto lisäsi asukasmäärää 14 000:lla, kun vanhan väestön kasvu oli runsas 10 000 henkeä.

Bulgariassa, Liettuassa, Latviassa ja Puolassa siirtolaisia lähti enemmän kuin tuli.

Bulgarian, Latvian ja Liettuan tilannetta pahensi se, että siellä ihmisiä kuoli kuin syntyi.

(Lähde: Eurostat)

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 20.1.2009

NEW EUROPE – Euroopan aikakauslehti uodesta 1993 saakka julkaistu New Europe -lehti sisältää poliittisia sekä talous- ja liike-elämää käsitteleviä uutisia ja analyysejä 49 maasta. Lehti keskittyy erityisesti EU:n instituutioihin ja EU-maailman suhteisiin. Lehden printti- ja netti-

V

UUSI

INSINÖÖRI

versioilla on yhteensä yli 150 000 lukijaa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Pääosa lehden lukijakunnasta muodostuu parlamentaarikoista, kansallisten hallitusten, EUinstituutioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajista sekä liike-elämän ja leh-

distön toimijoista.

Lehden tuorein numero käsittelee laajasti muun muassa kaasukriisiä ja Euroopan taloustilannetta. Lehden nettiversion voi ladata ilmaiseksi osoitteessa http:// www.neurope.eu/issues.php. ■ 29

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää ■Kuvat: Esa Kulmala

Professori Jouko Peltonen (vas.) ja Tapio Mäkelä näyttävät älypaperinpätkää.

Älyä paperiteollisuuden massatuotteisiin Älykkäästä paperista odotetaan ratkaisua metsäteollisuuden rakenneongelmiin. FunMat-huippuyksikÜn tutkijoiden tavoitteena on viedä äly paperiteollisuuden massatuotteisiin kuten pakkauksiin ja aikakauslehtiin. udet älykkäät täsmätuotteet ovat siis tulossa graafiseen teollisuuteen, terveydenhoidon tuotteisiin sekä lääke- ja elintarvikepakkauksiin. Ne tulevat ilahduttamaan myÜs tavallisen kuluttajan arkea.

Kenties jo parin vuoden kuluttua voit kiinnittää taipuisan paperipohjaisen aurinkopanelin reppuusi lataamaan siellä olevaa kännykkääsi tai juuri lainaamiasi eBook’eja.

U

Miten tämä on mahdollista?

– Elektroniikan ja fysiikan yhdistäminen paperiteknologiaan on tuonut aivan uu30

sia mahdollisuuksia paperin käyttÜÜn, sanoo professori +PVLP 1FMUPOFO Åbo Akademin paperinjalostuksen laitokselta.

Hän kertoo miten funktionaalisten materiaalien huippuyksikkÜä alettiin suunnitella vuonna 2005. Jo silloin oli nähtävissä bulkkipaperin kysynnän kasvun hidastuminen ja digitaalisen painamisen sekä hybridimedioiden voimakas kasvu. – Mietimme, minkälaiseen markkinarakoon paperiteollisuudessa pitäisi iskeä. Tulimme siihen tulokseen, että fuktionaaliset materiaalit auttavat painetun älyn vallankumousta. Uusien materiaalien ja uusien painotekniikoiden kehittä-

misessä tarvitaan vahvaa monitieteellistä tutkimusympäristÜä.

Näin sai alkunsa funktionaalisten materiaalien huippuyksikkÜ FunMat, jonka koordinaattorina toimii professori +BSM # 3PTFOIPMN. Sen siipien alla tekevät aivan uudenlaista yhteistyÜtä fysikaalisen kemian, paperinpäällystyksen, polymeeriteknologian, fysiikan ja painatuksen laboratoriot Åbo Akademista sekä polymeerikemian laboratorio Helsingin yliopistosta.

HuippuyksikÜn tyÜ on alusta asti osoittautunut sekä kansalliseksi että myÜs kansainväliseksi menestykseksi. Se valittiin myÜs yhdeksi Suomen Akatemian 18 kansallisesta huippuyksikÜstä, jotka saavat rahoitusta vuosiksi 2008–2013.

Uudenlaista yhteistyÜtä

HuippuyksikÜssä elektroniikka, fysiikka ja kemia antavat siis potkua paperitekno-

”

Fysiikkaa ja materiaalien modifiointia ei ole yhdistetty aikaisemmin, elektroniikka ja

paperiteknologia ovat olleet kaukana toisistaan.

FunPrint -laboratorion esimies Tapio Mäkelä näyttää, miltä älykäs tietoa sisältävä paperi näyttää.

logialle, joka liian pitkään on nukkunut auvoista ruususen untaan.

– Tämä älyn vallankumous olisi pitänyt tehdä jo 10 vuotta sitten, mutta silloin ei ollut riittävän kehittyneitä tekniikoita, toteaakin professori 3POBME ½TUFSCBDLB. Hänen tutkimusalansa on painettu orgaaninen elektroniikka. Österbackan mukaan materiaalit ovat kehittyneet valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana, muun muassa painettu orgaaninen elektroniikka on ollut markkinoilla viitisen vuotta.

Nyt monta palikkaa kohtaa osuvasti toisensa ja tekee mahdolliseksi tämän älyn vallankumouksen paperiteollisuudessa. Österbackan laboratoriossa tutkitaan erityisesti sitä, miten paperille saa sovellettua elektroniikkaa.

Esimerkkejäkin jo löytyy: jo nyt voi ostaa Amazon’ilta sähköisiä kirjoja, joiden näyttö on paperin kaltainen ja sivut vaihtuvat nappia painamalla.

Nämä kirjat on tehty tasaiselle muovipinnalle. Kysymys kuuluukin, voidaanko ne siirtää suoraan paperille. Tätä on tutkittu viimeiset viisi vuotta.

Viisi eri laboratoriota on tiiviissä yhteistyössä ruokkien toisiaan ideoilla ja välittömällä palautteella, joka tutkijoiden mukaan on välttämätöntä, jotta vältytään viiveiltä.

Kilpailu innovaatioista on kovaa.

FunMat -laboratorion valttina on sen

tieteellisesti monipuolinen konsepti sekä demonstrointi, joka tehdään FunPrint -laboratoriossa.

Uusia painoteknologioita

FunPrint -laboratorio Åbo Akademin tiloissa tarjoaa paikan, missä uusien funktionaalisten tuotteiden demonstrointi voidaan toteuttaa. Siellä työtä tehdään materiaalilähtöisesti eli esimerkiksi transistoreja ja aurinkokennoja toteutetaan painamalla perinteisten painomenetelmien tapaan.

– Fysiikkaa ja materiaalien modifiointia ei ole yhdistetty aikaisemmin, elektroniikka ja paperiteknologia ovat olleet kaukana toisistaan, sanoo FunPrint -laboratorion esimies 5BQJP .ÊLFMÊ.

Nyt nämä tieteenalat ovat löytäneet toisensa, mikä mahdollistaa satoja vuosia vanhan painotekniikan uuden kukoistuksen. Tekstin ja kuvan sijasta nyt pai-

netaan aurinkokennoja ja transistoreja – eli jotain aivan uutta.

Mäkelä esittelee ylpeänä itse kehitettyä painokoneen prototyyppiä, jollaista maailmassa ei varmasti ole toista. Sillä tapahtuu uusien funktionaalisten materiaalien painaminen. Painokoneessa voidaan käyttää ainakin viittä eri painomenetelmää: fleksoa, syväpainoa, käänteistä syväpainoa, mustesuihkua ja kalanterointia. Kaikki menetelmät on yhdistetty samaan pienehköön painokoneeseen ja painoyksiköiden välillä 10 senttiä leveä raina kulkee kuivurin kautta.

Materiaalien ja tieteen kehitys mahdollistaa uudenlaiset tuotteet. Painetun älyn vallankumous on todella alkanut.

Tosin sitä hidastaa vielä markkinoiden muotoutuminen.

Pystymme tekemään tieteellisen konseptin, mutta kaupallistaminen tehdään yhteistyössä yritysten ja muiden osaajien kanssa, Mäkelä toteaa. ■

Professori Martti Toivakka (vas.) yhdessä visioinnissa mukana olleen Turku Science Parkin ohjausryhmän puheenjohtaja Tor Bergmanin kanssa.

UUSI

INSINÖÖRI

31

osaaminen Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Yhteistyötä viritellään teknologiateollisuudessa YTN:n teknologiateollisuuden luottamusmiesten seminaarissa elettiin viriävän yhteistyön tunnelmissa, kun mukana oli myös Metalliliiton edustajia.

ammikuisen kaksipäiväisen seminaarin kuuma aihe oli yt-neuvottelut, joihin yli 60 paikalla ollutta luottamusmiestä pääsi perehtymään luentojen ja harjoitustöiden muodossa.

Monet heistä olivat joutuneet jo tositoimiin oman työpaikkansa yt-neuvotteluissa, joten kokemuksia voitiin vertailla.

Katseita luotiin myös kevään neuvotteluihin. Toukokuun loppuun mennessä pitäisi syntyä sopu seuraavista palkankorotuksista.

Jos palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, työehtosopimus irtisanotaan päättymään syyskuun lopussa. Muussa tapauksessa se on voimassa huhtikuun loppuun vuonna 2010.

Työpaikoilla on oltu tyytymättömiä työpaikkakohtaisiin palkankorotuseriin ja samoja viestejä kuultiin seminaarissakin. Paikallisessa sopimisessa on luottamusmiesten mielestä paljon kritisoitavaa, joskin viime syksyn kierros sujui hieman edellistä syksyä paremmin.

Teknologiateollisuuden ylempien luottamusmiehille loppusyksystä tehdyn kyselyn mukaan luottamusmiesten tiedonsaannissa on edelleen ongelmia eikä aidoista paikallisista neuvotteluista ole aina tietoakaan, kun konsernin johto raamittaa erän jaon. Luottamusmiehet kokevat myös neuvotteluasemansa heikoksi työnantajaan verrattuna.

Kyselyä seminaarissa esitellyt YTN:n tutkija "JMB 5ÊIUJUBOOFS saattoi kiteyttää vastaukset yhteen selkeään päätelmään: luottamusmiehet eivät halua enää sellaisia paikallisia eriä, joissa ei ole täyttä perälautaa.

T

32

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä ja Metalliliiton valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen puhuvat palkansaajien yhteistyön puolesta. Työnantajien tiivistyneitä rivejä ei kannata kohdata yksin.

Täysi perälauta tarkoittaa sitä, että jos paikallisesta erästä ei päästä sopuun, erä jaetaan tasaisesti kaikille. Nyt teknologiateollisuuden paikalliset erät ovat olleet niin sanottuja puoliperälaudallisia.

Jos sopua ei ole syntynyt, erä on puolitettu ja jaettu kaikille.

Nykyisen työehtosopimuksen kirjauksen mukaan 40 prosenttia seuraavan palkankorotuksen kokonaismäärästä sovitaan paikallisesti. Korotuksen rakennetta ei ole lyöty lukkoon.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus koskee lähes 60 000 YTN:n jäsenliittojen jäsentä.

Palkansaajat yhteistyöhön

Metalliliiton valtuuston puheenjohtaja, Jyväskylässä Metso Paperilla työskentelevä 1FOUUJ .ÊLJOFO ja Metalliliiton työehtosihteeri +ZSLJ 7JSUBOFO kertoivat YTN:n joukoille, että Metalliliitto on valmis yhteistyöhön jo kevään neuvotteluissa.

– Yhteistyön puute heikensi viime kierroksella mahdollisuuksia edistää teknologiateollisuuden palkansaajille yhtei-

siä asioita. Työnantaja koordinoi neuvotteluja omissa joukoissaan. Meidänkin on syytä tehdä niin ja sopia niistä keskeisistä yhteisistä tavoitteista, joita viemme neuvottelupöytään, Virtanen sanoi.

Hänen mukaansa myöskään Metalliliiton luottamusmiehet eivät ole lämmenneet paikallisille palkankorotuserille.

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies 5PNJ 4FQQÊ huomautti, että palkansaajilla on monia yhteisiä tavoitteita. Sellaisia ovat muun muassa työpaikkojen pysyvyys, hyvän työsuhteen perusehdot ja alan houkuttelevuus.

– Suomi ei voi kilpailla työehdoista halpamaiden massatuotannon kanssa. Meidän on keskityttävä korkeamman jalostusarvon tuotantoon, jossa tuotekehitys ja tuotanto kulkevat käsi kädessä, Seppä totesi.

Yhteistyön kuvioihin palataan, kunhan YTN ja Metalliliitto saavat omat linjauksensa valmiiksi. Myös Toimihenkilöunioni on tarkoitus houkutella mukaan.

YTN lähettää vielä kevään aikana kentälle kyselyn, jossa tiedustellaan, mitä joukot työehtosopimukselta ja palkkaratkaisulta odottavat. ■

Teksti: Kirsi Tamminen

Ammattilaiselle uusi pätevöitymisväylä pomon tehtäviin Gorilla/David Trood

Työnjohtokoulutuskokeilu alueittain

Työnjohtajapulaan on odotettavissa hieman helpotusta. Pitkään vireillä ollut työnjohtokoulutuskokeilu alkoi vuoden vaihteessa. uosituhannen alkupuolella silloinen Insinööriliitto oli aloitteentekijänä työnjohtokoulutuksen uudelleen käynnistämisessä. Asia eteni hitaasti ja tänä vuonna alkanutta kokeilua on valmisteltu opetusministeriössä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa vuodesta 2006.

Useilla eri aloilla on ollut jo vajetta työelämää tuntevista työnjohtajista ja työnjohdon tehtäviin rekrytoitavan työvoima tarve lisääntyy entisestään eläkkeelle siirtyvien takia. Kokeiluvaiheessa päädyttiin järjestämään koulutusta kone- ja metalli-, auto-, kuljetus- ja kaupan aloilla. Johtaja .JLB 5BNNJMFIUP opetusministeriöstä sanoo, että näillä aloilla vajetta on eniten.

Koulutuksenjärjestäjäksi haki 26 oppilaitosta, joista 12 valittiin. Valintaperusteena oli alueellinen kattavuus, vaikkakin painopisteenä ovat kasvukeskukset, joissa työnjohtajapula on suurin. Mukaan valituilla oppilaitoksilla on vankka kokemus aikuiskoulutuksesta ja tavoitteena on, että ne hyödyntävät ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

V

UUSI

INSINÖÖRI

Joulukuussa tehtyjen päätösten jälkeen käynnistys etenee ripeästi, sillä ensimmäiset koulutuksenjärjestäjät valitsevat opiskelijat vielä tämän kevään aikana.

Alue

Kokeilun rajaus

Pääkaupunkiseutu

Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala

Pirkanmaa

Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala

Varsinais-Suomi

Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala

Pohjois-Savo

Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala

Pohjanmaa

Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala

Pohjois-Pohjanmaa

Kone- ja metalliala Kaupan ala

Ammattilaisesta esimieheksi

Tarkoitus on, että vuosittain 200–300 opiskelijaa osallistuu kokeilukoulutukseen. Tammilehto suosittelee työnjohtokoulutusta vahvoille ammattilaisille, joilla on halua ja kykyä laajaan vastuuseen tiiminvetäjinä. Opiskelijoiksi valittavilta edellytetään oman alansa ammattitaitoa tai ammatillista tutkintoa sekä riittävästi työkokemusta.

Osaamisvaatimukset ja sisältö ovat vielä osittain auki, mutta ne ratkaistaan helmi-maaliskuussa.

Koulutusohjelma laaditaan tiiviiksi paketiksi, jonka voi suorittaa tehokkaasti työn ohessa. Opiskelijan aiempi osaaminen ja kokemus ratkaisevat, kuinka pitkää koulutusjaksoa hän tarvitsee. Jakson pituus vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun, joten uusia opiskelijoita voidaan

valita vielä vuonna 2011. Silloin on myös ratkaistava kokeilun perusteella, miten koulutusta voidaan laajentaa tai mahdollisesti vakinaistaa.

Kokeilu ei ratkaise työnjohtajapulaa, vaan tarjoaa yhden pätevöitymisväylän ammattikorkeakoulututkintojen ja erikoisammattitutkintojen rinnalle.

Aloitus juuri oikealla hetkellä

– Taloudellisen tilanteen takia nyt on hyvä aika käynnistää koulutuskokeilu, Tammilehto huomauttaa.

Hän toivoo, että kokeilu auttaa osaltaan yrityksiä turvaamaan työpaikkoja, sillä niukkuus osaavasta työvoimasta ei katoa taantuman aikana, päinvastoin. Nousukaudella yritykset tarvitsevat osaavaa väkeä vaativimpiin tehtäviin. ■ 33

uutisia

Nimityksiä Uuden InsinÜÜriliiton toimistossa ■*TNP ,PLLP

on aloittanut Uuden InsinÜÜriliiton neuvottelujohtajana 19.1.2009.

Kokko johtaa Uuden InsinÜÜriliiton tyÜsuhde- ja neuvottelutoimintaa.

Hän vastaa tyÜelämän edunvalvonnasta ja tyÜehtosopimustoiminnasta yksityisellä, kunta- ja valtiosektorilla. Kokon vastuulla on myÜs liiton aluetoiminta.

Aiemmin Kokko tyÜskenteli yhdeksän vuotta Tradenomiliiton toiminnanjohtajana.

Neuvottelujohtajan mukaan alkavan neuvottelukierroksen tärkein tehtävä tyÜsuhteiden ehtojen kehittämisen lisäksi on tyÜllisyyden varmistaminen ja tyÜttÜmyyden kasvun hillitseminen. – Meidän on pidettävä huolta in-

sinÜÜrien tyÜpaikoista ja ostovoimasta. MyÜs taantumassa on huolehdittava omista eduista, Kokko painottaa.

Hän huomauttaa, että koko kevät ja syksy käydään tiiviitä neuvotteluja tyÜmarkkinoilla. Tahti jatkuu samanlaisena ensi vuoden puolelle.

Kokko harrastaa punttisalilla käyntiä, uintia sekä elokuvia. ■-JJTB 3FVOBOFO

aloitti viime lokakuussa tyÜsuhdeneuvojana lakiasiainyksikÜssä. Hän neuvoo jäseniä esimerkiksi tyÜsopimusten tarkistamisessa ja tyÜttÜmyysturvassa lomautus- tai irtisanomistilanteissa.

Reunasen toimenkuvaan kuuluu

myÜs opiskelijoiden koulutus InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL:n tilaisuuksissa.

Opiskelijat ovat kiinnostuneita keskeisistä tyÜsuhteen asioista, kuten tyÜajasta ja tyÜsopimusten teosta. ■Tammikuussa

viestintäyksikÜssä aloitti VTK ,JSTJ Tamminen. Tamminen tyÜskentelee toimittajana Uusi InsinÜÜri -lehdessä ja liiton tiedottajana. Hänellä on pitkä kokemus tyÜmarkkinatoimittajan ja ammattijärjestÜjen lehtien toimittajan tehtävistä. Viimeksi hän tyÜskenteli Akavan viestinnässä.

ViestintäyksikÜssä aloitti myÜs MA 1ÊJWJ .BSJB *TPLÊÊOUÊ vastuualueenaan UIL:n ulkoinen viestintä ja verkkolehti.

K`cXX G\i_\cfd`\e \j`k\ aX cfdXkl\e _Xb\dlj

G\i_\cfdXccX i``kk€€ k\b\d`jk€ aX bX`bb` m``_kpm€k% KXiafccX fe dfe`X _pm`€ cfdXbf_k\`kX bpcgpc�`jj€# _fk\cc\`jjX# li_\`clfg`jkf`ccX aX cfdXb\jblbj`jjX% ?X\kkXmXk b\j€e cfdXm``bfk fmXk )*Æ*,% ?X\ cfdXX aX cfdXklb\X (+%+%)''0 d\ee\jj€% 11 G\i`ek\`j\k g\i_\cfdXk# cfdXklb` fe (.' \lifX&X`bl`e\e# cXgj\k -Æ(-$mlfkkX /, \lifX# Xcc\ -$mlfk`XXk dXbjlkkX% 11 Elfi\k g\i_\\k $cfdXk# fdXmXjkll ('' \lifX&X`bl`e\e# cXgj\k -Æ(-$mlfkkX /' \lifX# Xcc\ -$mlfk`XXk dXbjlkkX% 11 BflclcX`jg\i_\`[\e ip_d€g\i_\cfdXk# fdXmXjkll ()' \lifX&X`bl`e\e# cXgj\k -Æ(-$mlfkkX 0' \lifX# Xcc\ -$mlfk`XXk dXbjlkkX%

8$cfdXk ip s IXkXd\jkXi`ebXkl (( '',)' ?\cj`eb` s gl_% ')' ((( )..' Xib`j`e 0Æ() ]Xbj` '0 (+, .'- s `e]f7X$cfdXk%Ô

34

nnn%X$cfdXk%Ă”

G\i_\\e bXejjX cfdXcc\

Palkkasuositus vuonna 2009 valmistuville insinööreille hjepalkkataso perustuu Uuden Insinööriliiton tekemiin palkkatutkimuksiin. Ohjepalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan ja ne eivät sisällä ylityötä.

O

5ZÚLPLFNVT vähäinen kohtalainen hyvä

FVSP LL 2 550 € 2 750 € 3 150 €

WÊIÊJOFO LPLFNVT = insinööri,amk -tutkinto ja siihen liittyvä pakollinen harjoittelu IZWÊ LPLFNVT = esim. työnjohtokokemus; muutaman vuoden vaativa työkokemus; muut tutkinnot ja pitkäaikaiset alan kurssit; merkittävä tehtävän vastuullisuus

ja vaativuus ovat rinnastettavissa hyvään kokemukseen Palkkasuosituksia sovelletaan insinöörikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Palkkataso riippuu ensisijaisesti tehtävän vaativuudesta. Ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrä ja laatu vaikuttavat myös palkan suuruuteen.

Palkkasuositukset on tarkoitettu vakituisiin kokopäivätöihin. Määräaikaisissa tehtävissä palkkaus jää usein alle suositusten. Myös kysyntätilanne eri aloilla heijastuu palkkatasoon. Alueellisesti eri puolilla Suomea palkoissa on eroja johtuen työvoiman kysynnästä sekä asumis- ja elinkustannuksista. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat keskimäärin

n. 5–10 % muuta maata korkeammat.

Uuden Insinööriliiton lokakuussa suorittaman Työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikkien vuonna 2008 valmistuneiden keskipalkka oli tutkimusajankohtana 2 400 € kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2 500 €. Lisää palkkatietoja on saatavissa Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä, puh. 0201 801 801 sekä Uusi Insinööri -lehdestä 12/2008 ja liiton Internet-sivujen jäsenosiosta osoitteissa www.uil.fi. Jäsensivuilta löytyvän Palkkanosturin avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan käyvän palkkatason. ■

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset Kesä 2009 esätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset on laskettu käyttäen perustana vuoden 2008 Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen tuloksia ja palkkojen yleistä nousua. Insinööriopiskelijoiden työkokemuksen määrä vaihtelee paljon mikä näkyy laajana palkkahaitarina.

Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita lisiä. Suositukset eivät koske työllistämistukitöitä. Ohjepalkat ovat liiton suosituksia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksimipalkkoina.

K

UUSI

INSINÖÖRI

4VPSJUFUUVKB PQJOUPKB n. 30 opintopistettä n. 60–90 opintopistettä n. 120–150 opintopistettä n. 200 opintopistettä

FVSP LL 1 400–1 700 1 550–1 850 1 600–2 000 1 750–2 200

Palkkatasoon vaikuttavat erityisesti työtehtävän vaativuus sekä työntekijän aikaisempi työkokemus. Opintoja tukeva, laadukas työkokemus näkyy palkkahaitarin yläpäässä. Opintoalalla on jonkin verran merkitystä, mutta erityisesti eri alojen sen hetkisellä kysyntätilanteella

on vaikutusta palkkoihin.

Pääkaupunkiseudulla insinööriopiskelijoiden keskipalkat ovat n. 5–10 % muuta maata suuremmat. Työehtosopimusten piiriin kuuluvissa tehtävissä (esim. asennus- ja työnjohtotehtävät) palkka määräytyy voimassa olevan työehto-sopimuksen mukaan.

Lisätietoja saat Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä puh. 0201 801 801. ■

35

oikeus

Työaikadirektiivin heikennykset kaatuivat parlamentissa uroopan parlamentti äänesti joulukuussa selkeästi palkansaajien edun puolesta. Se muutti kaikki työaikasuojelua huonontavat esitykset ja osoitti samalla, että unionissa parlamentti on kansalaisen ja palkansaajan asialla.

– Kaikki keskeiset vaatimukset saavutettiin ja kokonaisuus meni hyvin, sanoo Akavan lakimies .BSJB -ÚGHSFO. Parlamentin äänestysten jälkeen alkaa viimeinen vääntö työaikadirektiivistä. Vaikka jo nyt käydään neuvotteluja kulisseissa, sovittelumenettely on vuorossa maaliskuussa. Parlamentin ja jäsenmaiden työministereistä koostuvan ministeriöneuvoston on saavutettava yhteinen näkemys. Komissio osallistuu sovitteluun.

Löfgrenin mukaan on mahdotonta ennustaa, kuinka käy, sillä asiassa on vastakkain parlamentin näkemys ja ministerineuvoston arvovalta. Ilman yhteisymmärrystä direktiivin muutoshanke kaatuu kokonaan.

Sovittelumenettelylle on aikaa kuusi viikkoa. Kiirettä lisää se, että nykyisen parlamentin viimeinen istunto on 7. toukokuuta. Kesäkuussa valittavan parlamentin voimasuhteet voivat muuttua eikä kiinnostusta työaikadirektiivikäsittelyn uusimiseen välttämättä ole.

Koko työaikadirektiivin uudistaminen on ollut monimutkainen ja hidas.

Parlamentin ensimmäinen käsittely oli vuonna 2005.

E

Paljon myönteistä palkansaajille

Poliittisesti isoin kysymys on niin sanottu opt out -järjestelmä, jota neuvosto ei ole tähän saakka halunnut lakkauttaa.

Parlamentin äänestyksessä työnantajan mahdollisuus opt out -järjestelmän käyttöön eli enimmäistyöajan kiertoon hylättiin.

36

Järjestelmä olisi antanut pahimmassa tapauksessa mahdollisuuden teettää keskimäärin 65 tunnin työviikkoa. Yksittäiset jäsenmaat voivat sallia jättäytymisen 48 tunnin enimmäistyöviikon ulkopuolelle kolmen vuoden siirtymäkauden ajan, mutta sen jälkeen se ei enää ole mahdollista.

Parlamentin mielestä koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa: myös aika, jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä. Koska nykyiset jäsenmaiden käytännöt ja voimassaolevan direktiivin tulkinta ovat ristiriidassa, päivystysaikakysymys on ratkaistava. Löfgren arvioi, että siihen löydetään kompromissi.

Sen sijaan vähemmän kiireiset asiat voivat olla tingittävien joukossa, vaikka parlamentti onkin sitkeästi puolustanut kaikkien työntekijäryhmien oikeutta työaikasuojeluun. Tällöin on mahdollista, että ylempiä toimihenkilöitä koskeva työaikasuojelusta poikkeaminen jäisi edelleen direktiiviin.

– Ei ole järkevää, jos työyhteisöjen avainhenkilöt uuvutetaan ylipitkillä työpäivillä. Asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevilläkin on oikeus viettää vapaa-aika valitsemallaan tavalla ja erossa työstä, Löfgren painottaa.

Gorilla/Henrik Sörensen

– Vaikka Suomessa lainsäädännöllinen työaikasuojelu koskee myös ylempiä toimihenkilöitä, tämä ajattelu on saatava myös direktiivitasolle, hän jatkaa.

Parlamentin näkemyksen mukaan myös työajan tasoittumisjaksot säilytetään edelleen yleensä työehtosopimusosapuolten asiana. Ministerineuvosto halusi ylitöiden tarkastelujaksosta nykyistä neljää kuukautta pidempää.

Löfgren huomauttaa, että tes-lukolla voidaan ottaa alakohtaiset erityispiirteet huomioon. ■

Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies

Pääluottamusmiehelle isot korvaukset laittomasta irtisanomisesta urun käräjäoikeus on velvoittanut Raisio Oyj:n suorittamaan elokuussa 2007 irtisanomalleen entiselle pääluottamusmiehelle ja irtisanottaessa konsernin hallintoneuvostoon kuuluneelle henkilöstöedustajalle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteen laittomasta irtisanomisesta.

Työsopimuslain mukainen enimmäiskorvaus olisi tilanteessa voinut olla 30 kuukauden palkka, mutta käräjäoikeus puntaroi korvausta korottavia ja alentavia seikkoja niin, että 20 kuukauden palkan maksattamista pidettiin riittävänä. Rahallisesti korvausmäärä on 43 225 euroa, jolle suoritetaan laillista viivästyskorkoa 8.1.2008 lukien.

Oikeusjuttu Raisio Oyj:tä vastaan perustui siihen, että työntekijä katsoi itseään syrjityn aikaisemman pääluottamusmiestoimen johdosta. Työntekijä siirrettiin pääluottamusmieskauden päätyttyä ensin noin 25 prosenttia pienemmällä palkalla alempiarvoisiin tehtäviin ja lyhyen aikaa toisiin tehtäviin siirtämisen jälkeen työntekijä irtisanottiin kokonaan.

Käräjäoikeus katsoi, että alempipalkkaiseen työhön siirtäminen ei johtunut syrjinnästä. Myöskään irtisanomisen ei katsottu johtuneen suoraan syrjinnästä, vaan irtisanominen oli laiton sen johdosta, että henkilöstön hallintoedustajana työntekijä oli nauttinut erityistä irtisanomissuojaa, jota työnantaja rikkoi.

Yhteistoimintalain ja yhdenvertaisuuslain osalta kysymys oli siitä, miten uusien lakien tulkinnanvaraisia säännöksiä tulee soveltaa. Näiden lakien soveltamisesta ja tulkinnasta ei ole vielä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja.

T

Korvaus olisi voinut olla korkeampi

Asiaa työntekijän ja hänen ammattiliittonsa, Suomen Elintarviketyöläisten UUSI

INSINÖÖRI

Liitto SEL ry:n toimeksiannosta hoitanut asianajaja 0MBWJ )ÚMUUÊ pitää tuomittua irtisanomiskorvausta yleinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen mittavana. Hölttä arvioi, että korvausmäärä olisi voinut olla vielä selvästi nyt tuomittua korkeampi, jos käräjäoikeus olisi arvioinut irtisanomisen perustuneen myös syrjintään.

Käräjäoikeus käy perusteellisessa tuomiossaan läpi irtisanotun toimintaa luottamusmieskautena ja työnantajan suhtautumista siihen. Selvitys osoittaa, että pääluottamusmiehen ja työnantajan välit olivat olleet varsin kärjistyneet ja työnantaja oli lukuisia kertoja puuttunut luottamusmiehen toimiin ja arvostellut niitä.

Esitetyt seikat johtivat siihen oletukseen, että kysymys on ollut ammattiyhdistystoimintaan perustuneesta kielletystä syrjinnästä. Työnantajalla oli todistamisvelvollisuus siitä, ettei syrjintää ollut tapahtunut alempipalkkaiseen työhön siirrettäessä ja irtisanottaessa.

Käräjäoikeus päätyi näytön arvioinnissa lopulta siihen, että Raisio Oyj:n katsottiin esittäneen riittävän selvityksen siitä, että kysymys ei ollut syrjinnästä.

mahdollisuuteen tarjota työtä. Tässä tapauksessa työnantajan kanta hävisi ja tällä seikalla on myös laajempaa merkitystä.

Käräjäoikeuden tuomiossa on merkittävää myös se, että se katsoi yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjinnän kiellon koskevan myös ammattiyhdistystoimintaa. Käräjäoikeus tulkitsi kuitenkin lakia niin, että ammattiyhdistystoimintaan perustuva syrjintä ei oikeuta erikseen hyvitykseen, vaan korvausvelvollisuus määräytyy työsopimuslain mukaisesti. Asia on tulkinnanvarainen eikä siitä ole toistaiseksi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua. Tähän tulee toivon mukaan muutos pikimmiten.

Hölttä pitää todennäköisenä, että irtisanottu hakee muutosta käräjäoikeuden tuomioon hovioikeudesta siltä osin kuin kanne on tullut hylätyksi. ■

Yhteistoimintalakiopas

Työnantajan kanta hävisi

Käräjäoikeuden tuomiossa on Höltän mukaan merkittävää se, että konsernin työntekijöiden hallintoedustajan irtisanomissuojaa pitää tarkastella konsernin kaikkien Suomessa olevien toimintojen muodostavan kokonaisuuden kannalta, eikä muodollisilla yhtiörajoilla ole irtisanomissuojan kannalta niinkään merkitystä.

Työnantaja pyrki siihen tulkintaan, että asiaa olisi tarkasteltu ainoastaan Raisiossa toimineen jätevesilaitoksen kannalta eli jos työ siellä olisi loppunut, olisi henkilöstöedustaja voitu laillisesti irtisanoa kiinnittämättä huomiota enempää konsernin muihin yhtiöihin ja niiden

Yhteistoimintalakiopas YTN Yhteistoimintalakiopas on ladattavissa UIL:n jäsensivuilta, kohdassa Materiaalipankki.

37

opiskelijat www.uio.fi

Vuoden 2009 liittohallitus järjestäytyi 2

■ Vuoden 2009 uusi hallitus aloitti toimintansa 15.1. pidetyllä

järjestäytymiskokouksella. Kokouksessa päätettiin hallituslaisille vastuualueet, aluevastuuyhdistykset sekä muut edustukset.

Puheenjohtajana hallituksessa toimii turkulainen 24-vuotias +PPOBT 4VPNJOFO (1), joka opiskelee tietotekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vastaavana toimii lappeenrantalainen logistiikan opiskelija "MFLTJ .BSUJLBJOFO (2).

Aleksi toimii aluevastaavana Lahdelle, Kotkalle ja Mikkelille.

Hallituksen jäsenistä kuopiolainen +ZSJ )BLLBSBJOFO (3), helsinkiläinen +PPOB )BBWJTUP (4) ja porilainen .BSJB 3FOGPST (5) vastaavat järjestöasioista siten, että Jyrin vastuulla on yleinen järjestötoiminta, Joonan järjestökenttä ja Marian aikuisopiskelijat. Aluevastuupaikkakuntina Jyrillä ovat Jyväskylä, Joensuu ja Kajaani, Joonalla Turku, Kuopio, Oulu ja Raahe sekä Marialla Rauma, Rovaniemi, Helsinki, Espoo ja Vantaa.

Kansainvälisyysvastaavana hallituksessa toimii hallituksen varajäsen, tuotantotaloutta opiskeleva .JOOB 4VPNJOFO (6) Raumalta. Minnan aluevastuuyhdistykset ovat Pori, Tampere, Valkeakoski ja Vaasa.

Ura- ja rekrytointiasioista vastaa helsinkiläinen rakennustekniikan opiskelija *TB #VSNBO (7). Isan vastuulla ovat Lappeenranta, Imatra ja Kemi.

Maanmittaustekniikkaa opiskeleva mikkeliläinen 5JJOB -BIUJMVPNB (8) puolestaan toimii kulttuurivastaavana ja paikkakunnista Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa ja Varkaus kuuluvat hänen vastuulleen.

Tiedotuksesta ja markkinoinnista kuluvana vuonna vastaa vaasalainen tietotekniikkaa opiskeleva +BSLLP )BSSJ (9). Jarkon aluevastuulla ovat Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska.

Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2009 ■ Insinööriopiskelijaliitto ja Uu-

si Insinööriliitto järjestävät jälleen suosittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain ja ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja ilmoittautumisista löytyy liiton nettisivuilta sekä kyselemällä oman koulusi paikallisyhdistyksestä.

11

9

6

10

7

5

3

1 8

4

Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsinkiläinen tietotekniikan opiskelija 7JMMF 7ÊMJNÊLJ (10) ja hänen varajäsenensä niin ikään tietotekniikkaa opiskeleva 5JNP 0KBMB (11) Porista.

Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot löytyvät IOL:n nettisivuilta. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi. Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin!

Helmikuu 14.-15.2.

YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus

Etelä: Riihimäki Länsi: Tampere

21.–22.2.

YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus

Itä: Kouvola Pohjoinen: Oulu

YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus

Etelä: Riihimäki Länsi: Tampere

YH3 Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus

Etelä: Riihimäki

YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus

Itä: Kouvola Pohjoinen: Oulu

Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivät TONP

Laivaristeily

14.–16.8.

Järjestöjohdon neuvottelupäivät JJNP

Paikka avoin

22.–23.8.

Palvelujen Markkinoinnin koulutus PALMA

Paikka avoin

Maaliskuu 14.–15.3.

21.-22.3.

Huhtikuu 3.-5.4.

Elokuu

38

IOL otti käyttöön uuden logon ■ IOL on ottanut

käyttöönsä uuden logon ja graafisen ilmeen. Logouudistuksen taustalla on tarve nuorekkaammalle ja helppokäyttöisemmälle logolle, joka toimisi edeltäjäänsä paremmin esimerkiksi painotuotteissa. Graafisen ilmeen uudistuksella haluttiin yhtenäis-

tää IOL:n oma materiaali ja terävöittää yhteyttä emoliittomme UIL:on. Uuden ilmeen mukainen materiaali tulee siis olemaan sukunäköinen UIL:n materiaalin kanssa. Materiaalia uudistetaan pikku hiljaa, joten alkuun vanhan ilmeen mukaista materiaalia käytetään uuden rinnalla.

Muista uusia lehtitilauksesi!

■ Opiskelijoiden Tekniikka ja Ta-

lous sekä Tietoviikko -lehtien vuositilaukset katkesivat vuodenvaihteessa. Lehdet kuuluvat jäsenetuihisi edelleen ja tilaukset jatkuvat, kunhan muistat käydä uusimassa ne. Uusiminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilta löytyvällä

muutoslomakkeella, josta rastitetaan kohdasta´lehtitilaukset’ haluamansa lehdet. Muutoslomakkeeseen päästäksesi sinun tarvitsee kirjautua jäsensivustolle jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla.

Insinööriopiskelijaliiton kenttäkierros keväällä 2009 ■ Insinööriopiskelijaliiton kent-

täkierros järjestetään tänä keväänä viikkojen 6 ja 13 välisenä aikana. Kierroksen aikana kierretään kaikkien suomenkieliset ammattikorkeakoulut, joissa tekniikan koulutusta järjestetään, tavaten sekä opiskelijoita että koulujen henkilökuntaa. Kevään kierrok-

sen teemoja ovat kesätyöasiat sekä työttömyyskassa. Käy katsomassa IOL:n nettisivuilta milloin kenttäkierros on omassa koulussasi.

Lisää tietoa kierroksesta ja paikkakunnilla järjestettävistä tilaisuuksista saat myös IOL:n asiamiehiltä sekä omasta paikallisyhdistyksestäsi.

Päivitä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin ■ Viime vuoden aikana ja vuo-

den vaihteessa muutamat koulut ovat muuttaneet nimiään ja tämän myötä myös opiskelijoiden sähköpostiosoitteet ovat usein muuttuneet. Nämä tiedot eivät tietenkään päivity automaattisesti jäsenrekisteriimme, vaan jokaisen jäsenen tulee itse huolehtia, etUUSI

INSINÖÖRI

tä yhteystiedot ovat ajan tasalla.

IOL:n nettisivuilla olevalla muutoslomakkeella pääset helposti tarkistamaan ja muuttamaan yhteystietojasi. Muutoslomakkeeseen pääset kirjautumalla jäsensivuille jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla.

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Hyvää alkanutta vuotta! usi vuosi on jälleen alkanut ja kevätlukukauden uurastus on jo hyvää vauhtia käynnissä.

IOL:n toiminnan rikkautena on lyhyellä aikavälillä vaihtuvat aktiivitoimijat, jotka takaavat toiminnan kokoaikaisen kehittymisen. Tämä kuitenkin asettaa suuria haasteita, koska kaiken kokemuksen siirtäminen uusille toimijoille vaatii paljon työtä. Tällä tärkeällä työllä takaamme laadukkaan toimintamme myös tulevaisuudessa.

Insinööriopiskelijaliitto on pyrkinyt katsomaan tulevaisuuteen myös tekemällä aktiivisesti visiotyötä. Syksyllä 2008 tämä työ saatiin päätökseen ja sen tuloksena luotiin liitollemme arvot, missio, visio ja niihin johtavat strategiat. Asetetut haasteet ovat kovat ja työtä on paljon. Näihin tavoitteisiimme voimme päästä vain hyvällä paikallisella sekä valtakunnallisella yhteistyöllä.

Kevät on joillekin opintojen avaus, toisille lukukauden vaihde ja pidemmällä oleville viimeinen rutistus. Insinöörityö on monesti opintojen viimeinen vaihe. Pitää muistaa, että se on taidonnäyte opintojen uurastuksesta ja näin ollen merkittävä osa insinööritutkintoa. Useimmiten insinöörityö tehdään yritysten toimeksiannosta, jolloin se on valmistuvalle opiskelijalle suora linkki työelämään ja työsuhteeseen.

Tänä vuonna kesätöiden ja harjoittelupaikkojen löytäminen tulee varmasti olemaan aikaisempia vuosia vaikeampaa. Tästä syystä niitä kannattaa hakea entistä aktiivisemmin ja samalla kartoittaa mahdollisuuksia insinöörityön tekemiseen. Insinööriopiskelijaliitto auttaa opiskelijoita tässä haasteellisessa tehtävässä järjestämällä mm. harjoitteluvalmennusta sekä insinöörityöinfoja.

Muistathan, että Insinööriopiskelijaliitto ajaa etusi riippumatta siitä missä vaiheessa opintojasi olet.

U

39

jäsenedut

Helmikuun ostosvinkki

Lämpimiä huiveja Hanki nyt talven lämmittäjäksi laadukas pashminahuivi, 60 % villaa, 40 % silkkiä, koko 50 x 200 cm mustana tai ruskeana. Hinta 50 euroa.

Tarjolla myös villa/alpaca/polyester -huiveja, koko 45 x 185 cm hintaan 45 euroa sekä erikuvioisia silkkihuiveja. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi.

Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme.

Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen.

UIL-Puoti on avoinna ma-pe 9–15.

Pankeilta luottoa UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenille OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa

Palkankeskeytymisluoton avulla voit saada itsellesi rahaa silloin kun palkan saanti on tilapäisesti keskeytynyt lomautuksen tai liiton hyväksymän lakon tai työnsulun johdosta. Luoton saannin yleisenä edellytyksenä on normaalien luottokelpoisuusehtojen täyttäminen sekä noston yhteydessä todistus lomautuksen, lakon tai työsulun piiriin kuulumisesta. Osuuspankin asiakkaana voit lisäksi sopia muiden lainojen lyhennysten siirrosta palkankeskeytyksen aikana.

Lisätietoja luoton ehdoista saat UIL:n www-sivuilta (www.uil.fi) kirjautumalla jäsensivuille ja klikkaa-

malla etusivun oikeassa laidassa kohtaa ”OP-ryhmän edut”.

Voit myös kysyä osuuspankkikohtaisista palkansaajan eduista omasta tai lähimmästä Osuuspankista tai 0100 0500 ja www.op.fi

ten siirtäminen on mahdollista. Lisätietoja luotoista ja lyhennysten siirroista saat UIL:n kotisivuilta (www.uil.fi) kirjautumalla jäsensivuille ja klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa kohtaa ”Sampo Pankki”

Sampo Pankista luottoa

Nordeasta luottoa

UIL:n jäsenjärjestön jäsen saa mahdollisessa lomautus- tai työtaistelutilanteessa luottoa Sampo Pankin kulloinkin voimassa olevin parhaan asiakkaan eduin.

Luoton määrä, korko ja muut ehdot määräytyvät asiakassuhteen, vakuuksien ja luottokelpoisuuden mukaan.

Myös aikaisemman luoton lyhennys-

Vaikuttaako lomautus raha-asioittesi hoitoon? Turvaamme talouttasi lomautustilanteessa – tule sopimaan nykyisten luottojesi maksusuunnitelman muutoksesta. Tarvittaessa voimme sopia myös Sinulle sopivasta rahoituksesta. Lisätietoja palveluistamme: www. nordea.fi ■

Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestää yhteistyössä TTY:n ja Pirkanmaan TE-keskuksen kanssa

LVISA-SUUNNITTELIJA – koulutusohjelman Koulutusaika 15.4.2009–6.10.2010 Koulutuksen numero 608127 Hakuaika päättyy 2.3.2009 Lisätietoja TTY/Edutech: koulutuspäällikkö Karri Inkinen, puh. (03) 3115 3180 tai 040 8490 482, s-posti: karri.inkinen@tut.fi TTY/Edutech: koulutussuunnittelija Kirsti Tikka, puh. (03) 3115 3184 tai 040 771 0003, s-posti: kirsti.tikka@tut.fi Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto: Jyrki Pietilä, puh. 01060 40043, s-posti: jyrki.pietila@mol.fi

40

/ZU TFTPOLJUJMBVLTFOB FEVMMJTFTUJ 5JMBB o WÊMJTFOÊ BJLBOB

UUSI

INSINÖÖRI

41

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 palveluaika klo 10–14 jasen@uil.fi

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Ismo Kokko 0201 801 801 assistentti Anne Herne 0201 801 841 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Björn Wiemers 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖ työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Maria Harju, Kati Hallikainen, Hanne Salonen, Juha Teerimäki työsuhdeneuvojat Panu Paajanen ja Liisa Reunanen

VIESTINTÄYKSIKKÖ toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Satu Sjöstedt, Susanna Saarila työnantajaperintä 0201 801 833 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Opiskelija-asiat Info@iol.fi opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Ulla-Mari Pasala 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen 040 552 7990, Janne Laakso 040 518 0058

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116 Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai@sai.fi www.sai.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO PALVELUT-YKSIKKÖ puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 jaana.kalviainen@helins.fi toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 toimisto@helins.fi postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko www.helins.fi 0201 801 872 HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@ tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

UUSI JÄSENETU Tallink Siljalta Nyt Sinulla on mahdollisuus liittyä Tallink Siljan Club One -jäseneksi ilmaiseksi ja vieläpä suoraan Silver-tasolle.

Lisätietoa ja Club One -jäseneksiliittymislomakkeen löydät www.uil.fi jäsensivuilta klikkaamalla banneria ”Tallink Siljan Club One etu”

42

mennen tullen â– TAMPEREEN INSINĂ–Ă–RIT

â– HELSINGIN INSINĂ–Ă–RIT

4FOJPSJUBQBBNJOFO UJ LMP Lounas suomalaisella klubilla (Puutarhakatu 12) klo 12.00. Tervetuloa mukaan senioritoimintaan! Lisätietoja toimistolta 03 214 3931 tai toimisto@tampereeninsinoorit.fi.

_ &SP KB VVTJ BMLV 7VPUUB TVPNFO TPEBTUB - Merkkivuoden suurnäyttely, Suomen Kansallismuseo 3.2. klo 17.00 Mukaan mahtuu 25 ensin ilmoittautunutta.

Osallistujat maksavat itse pääsymaksun 4 euroa paikan päällä. HI maksaa opastuksen.

Ilmoittautumiset HI:n toimistolle: ilmoittautumiset@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

/VPSUFO VSBJMUB UP LMP o Uuden InsinÜÜriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen alustaa seuraavista aiheista: InsinÜÜrien uramahdollisuuksien kirjo, TyÜntekoa vai uralla menestymistä?, Mitä osaan, mitä haluan ja mistä sen lÜydän?, Titteli, palkka vai tyÜnkuva?, Miten rakennan omaa uraani?

Paikkana TI:n toimisto, Otavalankatu 9 A. Ilmoittautumiset 19.2. mennessä. Tarjolla iltapala. +ÊÊLJJQFJMZ TV ,MP Jääkiipeilytapahtuma Tampereen lähistÜllä. Kiipeäminen jäällä jäähakkujen ja -rautojen avulla. Ilmoittautumiset pe 20.2. mennessä (ryhmän koko max 20).

5BMWJVSIFJMVQÊJWÊ )JNPLTFMMB MB Perinteinen talviurheilupäivä Himoksella. Ks. Insu 1/2009. Sitovat ilmoittautumiset ke 25.2. mennessä.

5ĂŠIUJUBJWBT UVUVLTJ ,BVQJO UĂŠIUJUPSOJMMB NB LMP o .

Ilmoittautumiset ma 9.3. mennessä. /BJTUFO JUTFQVPMVTUVTLVSTTJ UJ Tarkemmat tiedot ks. Insu 1/2009 ,FTÊUFBUUFSJ 4VLVWJLB LF LMP 5BNQFSFFO ,PNFEJBUFBUUFSJ Tarkemmat tiedot ks. Insu 1/2009.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www. tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@ tampereeninsinoorit.fi

UUSI

INSINĂ–Ă–RI

5VUVTUVNJOFODzNBLVKFO NBBJMNBBO Torstaina 12.2. kello 17.30–19.00 Unilever Foodsolutions Finland, Roineentie 10 (Vanha Volvon talo), isäntänä Executive Chef Sami Rekola.

Sami Rekola toimii Unileverin koekeittiÜn päällikkÜnä. Rekolalla on myÜs pitkä kokemus tyÜskentelystä eri maissa ja hän on edustanut Suomea useissa kansainvälisissä kokkikilpailuissa.

Ilmoittautumiset HI:n toimistoon: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. ,FOSBBMJ +PIBO -BJEPOFS KB WJSPO UBTBWBMMBO UVIP o Esitelmä- ja keskustelutilaisuus tiistaina 17.3. klo 18.15 Leppävaaran kirjaston (Sellossa) Akseli-salissa.

Tohtori Martti Turtola alustaa keskustelun esittelemällä kirjansa kenraali Laidonerista.

Ilmoittautumiset 16.3. mennessä, puh. (09) 477 4540 tai ilmoittautumiset@helins.fi.

Tilaisuus on maksuton.

Tilaisuuden järjestävät HI:n Seniorit ja Kulttuuriryhmä yhteistyÜssä Espoon Kulttuuriseuran kanssa. ,VLB LVLJO PO Kansallisteatteri 28.3. klo 19.00 Kari Hotakaisen debyytti Kansallisteatterissa, ohjaus Juha Lehtola.

Kuka kukin on -näytelmä on absurdi ja railakas komedia kateudesta, narsismista ja viisaudesta nykypäivän Suomessa: lehden toimituksessa, yksityisasunnoissa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradalla.

Lipun hinta 15 euroa. Varaukset HI:n toimistosta: ilmoittautumiset@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

Lisätietoja: http://www.kansallisteatteri.fi 4QSJOH "XBLFOJOH Uusi musikaali Helsingin Kaupunginteatterissa pe 3.4. klo 19.00 Spring Awakening on voittanut kahdeksan Tony-palkintoa ja se valittiin vuoden parhaaksi musikaaliksi 2007. Se on käänteentekevä yhdistelmä upeaa showta, kipeitä kasvutarinoita ja rock konserttia.

Lipun hinta on 33 euroa. Varaukset HI:n toimistosta: ilmoittautumiset@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

Lisätietoa musikaalista lÜytyy internetistä osoitteesta http://www.hkt.fi/ springawakening/info/. /VLLFUFBUUFSJ -6316,," +" 4*/*/&/ 5",,* sunnuntaina 19.4. klo 13.30 ja 16.30 Nukketeatteri Sampossa, Klaavuntie 11, Puotilan ostoskeskus, Helsinki Perheen pienimmille lämminhenkinen esitys sopii vaikkapa ensimmäiseksi teatterikokemukseksi. Elävä musiikki!

Kesto 35min.

Liput voit varata HI:n toimistosta: ilmoittautumiset@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

HUOM. Vain yksi aikuinen lasten mukana.

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai tyĂśpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähkĂśpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Uuden InsinÜÜriliiton jäsensivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.ďŹ .

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa �Omat tiedot�!

43

Työajat ja korvaukset Palkka-asiat Irtisanomissuoja Lomat Urapalvelut Työsuhdeneuvonta Työttömyysvakuutus

Etujesi valvonta – tärkein tehtävämme Uuden Insinööriliiton vahvuus on, että se keskittyy ajamaan ja valvomaan nimenomaan insinöörien ja insinööriopiskelijoiden etuja.

Se on etujesi paras edunvalvoja ja asiantuntija Suomessa.

Uusi Insinööriliitto on ajanut ja valvonut jäsentensä etuja jo 90 vuotta – ja se on tärkein tehtävämme myös tulevina vuosina.

YYY WKN Ƃ

Tulevaisuuden turvaa