insinoori-02-2012

2/ 2/2012 /20 012

Aker Arcticin Niko Miettinen mallialuksen j채채koetestiss채

sisältÜ

Pääkirjoitus .............................................. 5

t 5ZĂšVSB QJUFOFF UZĂšFMĂŠNĂŠO MBBUVB QBSBOUBNBMMB Uutisia ..................................................... 6 Kolumni ................................................... 8

t .JLTFJ 3PMMJOH 4UPOFT KĂŠĂŠ FMĂŠLLFFMMF Puheenjohtajan palsta ............................... 9

t -VPUUBNVTNJFT FEVTUBB IFOLJMÚTUÚÊ Edunvalvonta – kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista ....................10–19

t )&% o UZĂšQBJLBO BWBJOQFMBBKB t -VPUUBNVTNJFTUFO UFIUĂŠWĂŠ FJ PMF KBLBB SBIBB t 1JULĂŠ NBSTTJ FOOFO WBMNJTUB QVPMVTUVTWPJNBB t ,BOTBJOWĂŠMJOFO UFPMMJTVVTFEVOWBMWPOUB TBNBO

22

Mallissa olevien ruoripotkurilaitteiden kulmamittaukset säädetään ennen mallikokeita Aker Arcticin jäätestialtaassa.

LBUPO BMMF t ,SJTUJJOB ,PLLP MPCCBB BNL BTJPJUB "LBWBTTB t ,FWÊULJFSUVFFMMB SVOTBT PTBOPUUP t 6SBLFIJUZT KB MVPUUBNVTUPJNJ FJWÊU TVMKF QPJT UPJTJBBO Osaaminen ........................................22–27

t "LFS "SDUJDJMMB NPOJQVPMJTJB NJUUBVLTJB t 7BBTBO WÊZMÊ JOTJOÚÚSJLTJ t 5ZÚUUÚNJÊ JOTJOÚÚSFKÊ QVLBUBBO UÚJIJO 4FJOÊKPFMMB Yhteiskunnasta ....................................... 28

t 5VMFWBJTVVEFO MVPUUBNVTNJFT PO FMĂŠNĂŠOUJMBOUFJEFO UVMLLJ Tutkittua ................................................ 30

t *OTJOÚÚSJFO LPMMFHBUVLJ UPJNJJ Oikeutta ................................................. 32

t 5ZÚTVIUFFO FIUPKFO NVVUUBNJOFO MJJLLFFO MVPWVUVLTFTTB Opiskelija-asiaa ...................................... 34 JärjestÜasiaa .......................................... 36

24

Kannen kuva Annika Rauhala.

2

Vaasan seudulla yritykset ja oppilaitokset toimivat hedelmällisessä yhteistyÜssä.

Nappaa vinkki ........................................ 39 JärjestÜyhteydet ...................................... 42 Tapahtumia ............................................ 43

15.3. numero 2/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12.

26

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa haetaan työttömille insinööreille työllistymisen mahdollisuuksia.

Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta

41 UUSI

INSINÖÖRI

Kehittämispäällikkö Ari Impivaaralle on myönnetty Viron valtiollinen kunniamerkki toiminnasta maiden insinöörien välisen yhteistyön edistämiseksi. Presidentti Ilves luovutti kunniamerkit.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

Samaan aikaan samalla rintakortilla 18.-19. HUHTIKUUTA 2012 HELSINGIN MESSUKESKUS

9 Ohjaus- ja säätötekniikka 9 Simulointi 9 T&K

seminaareja

B St1

TT

Jea n

- Peter Yl

,V

els Mika Aalto, T e

9 Analyysi-instrumentit 9 Mittaus- ja testausinstrumentit 9 Prosessitekniset laitteet

J y r i M au nu k se

Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma iofu la,

9 näytteilleasettajia 9 maksuttomia

en

PROSESSITEOLLISUUS & ANALYYSITEKNIIKKA2012

9 uutuuksia

s ke

Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa www.easyFairs.com/PROSANAHKI

onitoimija m i,

Finland

Ar i M i k k o Hy p pö

Anssi Vanjok

Pohjoismaiden suurin IT-alan ammattitapahtuma

9 Turvallisempia IT-investointeja 9 Kaupallisia IT-innovaatioita 9 Luovia IT-ratkaisuja 9 Pitkänäköistä ja 9 Lisättyä tehokkuutta ja IT-kapasiteettia kestävää IT-ympäristöä

gle

Ojansivu,

G

ICTexpo2012

oo

n ne

c , F - Se u r e

9 Johtajuus 9 Yrityskulttuuri 9 Kommunikointi

o

Riihilahti,

l k a p a l l oi l i ja puja

Ak i

V

9 Talent Management 9 Performance Management 9 Employer Branding

Hjallis Har k im

Tapahtuma kaikille, joilla henkilöstövastuuta

uip

o a li

Lasse Lintilä,

HENKILÖSTÖ2012

h

Lue lisää ja reksiteröidy maksutta käyttämällä koodia 8440 osoitteessa www.easyFairs.com/ICTexpoHelsinki

Lue lisää ja reksiteröidy maksutta käyttämällä koodia 1554 osoitteessa

www.easyFairs.com/HENKILOSTO

pääkirjoitus

maaliskuu 2012

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Työura pitenee työelämän laatua parantamalla

K

eskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä on jämähtänyt kiistelyyn siitä, kuinka paljon ja

Työuria voidaan pidentää ja eläkkeelle jäämistä myö-

millä aikataululla virallista eläkeikää pitäisi nos-

hentää koko työuran ajan. Se edellyttää, että työnteki-

taa. Julkisessa keskustelussa on synnytetty kuva, että

jöiden terveyteen, työhyvinvointiin ja työssä jaksami-

tämä yksi lainsäädännöllinen päätös on ratkaisu kaik-

seen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Pitkät

keen. Kun vain hilaamme eläkeiän alarajaa muutamalla

sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kerto-

vuodella ylöspäin, julkisen talouden, kilpailukyvyn ja

vat omaa karua kieltään siitä, että suomalaisessa työelä-

työelämän ongelmat on pyyhitty pois. Sivutuotteena

mässä on parantamisen varaa. Ihmisten terveenä pysy-

myös työeläkejärjestelmän rahoitus on turvattu.

minen on välttämätön edellytys eläkkeelle siirtymisen

Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Työuria

lykkäämiselle: loppuun palaneena ja työkykynsä menet-

on pakko pidentää, mutta pelkästään vanhuuseläkkeen

täneenä ei ikäihminen työelämässä pärjää, nostettaisiin

alarajaa nostamalla se ei tapahdu. On myös puututtava

eläkeikä vaikka 70 vuoteen.

syihin, jotka ajavat suomalaiset eläkkeelle ennen aiko-

Työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista voidaan edistää

jaan. Eivät läheskään kaikki siirry työelämän ulkopuo-

myös parantamalla nuorten ihmisten mahdollisuuksia

lelle laiskuuttaan tai edes omasta halustaan. Vuosien

sovittaa työ ja perhe-elämä nykyistä paremmin yhteen.

varrella ihmisiä on sinne työnnetty ja kannustettu mo-

Se edellyttää muun muassa työaikajoustoja, etätyömah-

nin eri tavoin. Päinvastoin, yhä useampi hyväkuntoinen

dollisuuksien parantamista ja mahdollisuuksia tehdä

työntekijä haluaisi jatkaa työelämässä nykyistä pidem-

lyhyempää työaikaa tai -viikkoa.

pään, mutta vain harvoilla siihen on mahdollisuus.

Joustojen pitäisi olla aitoja ja molemminpuolisia

Ensimmäinen tehtävä on muuttaa asenteita ikään-

eikä lähtöisin vain työnantajan tarpeesta. Etenkin pien-

tyneitä työntekijöitä kohtaan. On suorastaan surkuhu-

ten lasten vanhemmille työelämän joustavuus työuran

paista kuunnella työnantajajärjestöjen huolta työurien

alkutaipaleella voi olla aivan ratkaisevaa koko työuran

pituudesta ja eläkekertymien riittävyydestä, kun yrityk-

keston kannalta. Hyviä ihmisiä ei pidä polttaa loppuun

set samaan aikaan ajavat varttuneempaa työväkeä väen

ennen aikojaan, jos heidät halutaan pitää työhaluisina

väkisin työelämän ulkopuolelle. Tuskin koskaan sanat

ja -kykyisinä eläkekassojen rahoittajina vielä pitkälti yli

ja teot ovat olleet kauempana toisistaan suomalaisessa

60-vuotiaina.

INSINÖÖRI

UUSI

yhteiskunnallisessa keskustelussa.

5

uutisia

TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä kootaan yhteen

Talvivaaralle ydinenergialain mukainen lupa uraanin talteenottoon N Valtioneuvosto on myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialaissa tarkoitetun luvan uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksesta saatavasta malmista.

Valtioneuvosto katsoo, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ja täyttää ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset.

Ennen käytön aloittamista uraanin talteenottolaitos tarvitsee vielä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) antaman käynnistämisluvan. − Kyse on Talvivaaran prosessissa nykyisinkin kulkevan uraanin talteenotosta. Ympäristöviranomaisten mukaan tämä vähentää uraanin aiheut-

tamia ympäristövaikutuksia verrattuna siihen, että lupaa ei olisi annettu, kuvailee lupa-asian valtioneuvostolle esitellyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Ympäristöministeriö toteaa lupalausunnossaan, että uraanin talteenotto Talvivaarassa on ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Sen seurauksena uraanin määrä kipsisakka-altaassa putoaa noin kymmeneen prosenttiin nykyisestä.

Myönnetty lupa on voimassa kaivoksen toiminta-ajan, kuitenkin enintään vuoden 2054 loppuun. Se lakkaa olemasta voimassa, jos uraanin talteenottoa ei aloiteta kolmen vuoden kuluessa.

Vastavalmistuneista löysi töitä helpommin vuonna 2010 N Tilastokeskuksen

mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyys parani 2 prosenttiyksikköä. Heistä oli työssä 69 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 86 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta-

6

neista työhön sijoittui 88 prosenttia ja tohtoreista 89 prosenttia. Työllisiä heistä oli prosenttiyksikkö enemmän kuin edellisvuonna.

Vastavalmistuneiden työllistyminen on kohentunut tai pysynyt ennallaan runsaan kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vuoden 2009 työllisyyden heikkenemistä.

N ELY-keskukset ovat koonneet työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) hallinnollisia tehtäviä yhteen perustamalla alueelleen yhden hallinnollisen TE-toimiston.

Alueelliset TE-toimistot ja niiden alaiset TE-toimipaikat muodostavat TE-palveluverkoston. Verkostoon kuuluu myös työvoiman palvelukeskuksia, yhteispalvelupisteitä, seudullisia yrityspalveluja sekä muuta sidosryhmien kanssa toteutettavaa palveluyhteistyötä.

ELY-keskukset laativat toukokuun loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelmat TE-palvelujen järjestämisestä sekä TE-toimipaikkojen määrästä alueellaan. ELY-keskukset kuulevat tässä työssä alueensa kuntia ja maakuntien liittoja. Päätökset TE-palvelujen järjestämisestä tehdään syksyn aikana.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat vuoden 2013 alusta lukien: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, EteläSavon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, ja Lapin TE-toimisto.

Vaasa Engineering sai innovaatiopalkinnon N Vaasa Engineering (VEO) on kehittänyt modernien tuulivoimaloiden generaattoreissa käytettäville kestomagneeteille edullisemman vaihtoehdon. Laitteen prototyyppi valmistui vuoden 2010 lopulla ja sitä on hiljattain alettu markkinoida. Helmikuun alussa VEO sai tunnustusta työlleen, kun sovellus voitti innovaatiokilpailun Sähkö, Tele, Valo ja AV -messuilla Jyväskylässä.

VEO alkoi kehittää sovellustaan vuonna 2010. Silloin kestomagneetin korvaavalle laitteelle alkoi selvästi olla kysyntää, koska kestomagneettien valmistukseen käytettävän harvinaisen neodyymi-alkuaineen hinta oli noussut huomattavasti. Viime vuonna neodyymin hinta yli nelinkertaistui.

Sovellus on tällä hetkellä kaupallista-

misvaiheessa ja tuuligeneraattorivalmistajilta on tullut kiitettävästi kyselyjä.

Modernit tuulivoimalat perustuvat suoravetoon, jonka saavuttamiseksi generaattorissa tarvitaan joko kestomagneetti tai VEO:n kehittämä sovellus. Edullisen hinnan lisäksi VEO:n sovelluksella on muitakin etuja verrattuna kestomagneetteihin.

Järjestäytyneiden osuus palkansaajista laskenut N Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain

julkaiseman Työolobarometrin mukaan ammattijärjestöihin kuuluneiden osuus palkansaajista on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut noin 74 prosentista 68 prosenttiin. Samaan aikaan pelkästään työttömyyskassaan kuuluvien osuus on kasvanut 8 prosentista suunnilleen kaksinkertaiseksi. Vuosien 2010 ja 2011 välillä on tapahtunut suhteellisesti selvästi suurempi muutos kuin yhtenäkään muuna tarkasteluvuonna.

Ammattijärjestöjen jäsenten osuus palkansaajista aleni vajaalla neljällä prosenttiyksiköllä ja vain kassaan kuuluvien osuus kasvoi runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Selvästi muita aloja suurempi lisäys pelkästään työttömyyskassaan kuulumisessa on tapahtunut teollisuuden palkansaajien keskuudessa: tämä osuus on vuoden aikana kaksinkertaistunut noin 22 prosenttiin.

N Työolobarometriin

on otettu mukaan myös kysymys työpaikkakiusaamisesta.

Barometrissä esitetään seuraava kysymys: ”Henkisellä väkivallalla tai työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistettua eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostamista. Esiintyykö mielestänne työpaikallanne tällaista käyttäytymistä työtoverien taholta?”

Kaikista palkansaajista 29 prosenttia kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Työpaikkakiusaaminen näyttää siis olevan paitsi yleistä, myös lisääntyneen selvästi edellisvuodesta (24 prosenttia).

Katso myös www.insinoori-lehti.fi.

UUSI

INSINÖÖRI

Helsingin hovioikeudelta päätös UIL:n ja KTK:n jäsenmaksuriitaan N Helsingin

hovioikeuden perjantaisen päätöksen mukaan KTK Tekniikan Asiantuntijat ry joutuu maksamaan Uudelle Insinööriliitolle noin 575 000 euroa. Summa koostuu vuoden 2008 jäsenmaksuista, koroista sekä oikeudenkäyntikuluista.

KTK:n ja UIL:n välinen jäsenmaksuriita koski vuoden 2008 jäsenmaksutilityksiä, joita UIL joutui hakemaan oikeusteitse. Helsingin käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen lokakuussa 2010. Ratkaisu siirtyi hovioikeuteen, kun KTK ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen.

Ammattikorkeakoulut toivovat vähemmän supistuksia Opetus- ja kulttuuriministeriöllä OKM) ja ammattikorkeakouluilla on eriävät näkemykset ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistarpeista.

OKM:n mielestä paikkoja pitää vähentää vajaa 1 900. Ammattikorkeakoulujen mielestä riittävä vähennys on reilu 1 300. Suurimmat erot ovat tekniikassa sekä kulttuurialalla, majoitus-, ravitsemisja talousalalla.

Tekniikassa ammattikorkeakoulujen mielestä riittää 552 aloituspaikan vähennys. OKM:n näkemyksen mukaan vähennystarve on 774 paikkaa.

OKM on luvannut tarkennetut paikkoja koskevat kohdennukset pääsiäiseen mennessä.

N

Työhyvinvoitihanke laajenee N Teknologiateollisuuden

Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen laajentumisvaihe on käynnissä. Lisää yrityksiä otetaan mukaan. Hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia, pidentää työuria ja saada aikaan yhdessä tekemistä yrityksissä. Yhteismitalliset työkalut tekevät tuloksista

vertailukelpoisia.

Tavoitteena on saada 100 uutta teknologia-alan yritystä mukaan. Laajennusvaiheessa kehitetyt työkalut ja toimintamallit levitetään teknologiateollisuuden yritysten käyttöön.

Hankkeeseen yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi kehitetyt Tutkatyökalut ovat vapaasti yritysten käytössä.

Yksilö-tutka -henkilöstökyselyllä saadaan selville yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tila. Yritys-tutka menetelmällä ideoidaan kehitystoimenpiteitä, ja niistä tärkeimmät toteutetaan. Myös aiemmin käynnistetty ja meneillään oleva kehitystyö huomioidaan.

Lisätietoja:www.tyohyvinvointi.info 7

kolumni Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Miksei Rolling Stones jää eläkkeelle?

M

aassamme käy kuluvana keväänä työurien

Suomessa selkeä kulttuurivinoutuma, kun meillä ihannoi-

pituuteen liittyvä keskustelumyräkkä. Tätä si-

daan vain pitkiä työpäiviä, nuoruutta ja sen mukanaan tuo-

nänsä arvokasta tavoitetta on koetettu ohjata

maa työmäärää. Kolmanneksi, yhtye on tarkkaan pitänyt

työmarkkinajärjestöjen välisellä keskustelulla eteenpäin

huolta siitä, ettei se putoa teknisestä kehityksestä ja siitä, et-

kohti pidempiä työuria. Keskustelun ytimessä on erityisesti

tei kukaan pääse arvostelemaan paikalleen pysähtymisestä.

ollut kysymys siitä, tulisiko suomalaisten työntekijöiden

Toisin sanoen, osaamisesta on pidetty huolta ja sitä on kehi-

vanhuuseläkeiän alarajaa nostaa 63 vuodesta 65 vuoteen?

tetty eri vuosikymmenten vaatimusten mukaisesti.

Kyseistä nostoa on erityisesti ajanut työantajapuoli. Saman-

Tällä hetkellä Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin

aikaisesti he ovat vaatineet kriittistä tarkastelua muun

60,5-vuotiaana. Syy, miksi luku ei ole sama kuin vanhuus-

muassa työttömyysturvan ja osa-aikaeläkkeiden suhteen.

eläkkeen 63 vuoden alaikäraja, löytyy sairaseläkkeistä. Meillä

Toisin sanoen työurat pitenevät puolipakolla, kun ihmisillä

jäädään liian usein liian

ei ole muuta mahdollisuutta. Pakottavan eläkeiän noston

varhain sairaseläkkeelle,

tuominen kärkiasiaksi on harhaanjohtavaa ja kerron miksi.

koska henkilölle asetet-

Tarkastellaan asiaa erittäin pitkäikäisen rockyhtyeen –

tavat vaatimukset ja hä-

Rolling Stonesin – kautta. Mikseivät vuosina 1941–47 syn-

nen kykynsä ovat liian

tyneet, pitkän työuran (vuodesta 1962) tehneet kaverit

pahassa ristiriidassa.

suostu jäämään eläkkeelle. Syitä voi listata ja niistä tulisi ot-

Tätä ristiriitaa olisi hel-

taa oppia myös meidän tavallisten kuolevaisten tilanteeseen.

potettava monin eri kei-

Työurien pituuteen tai lyhyyteen, kuinka vaan, vaikuttavia

noin – vaikka edellä ku-

keskeisiä tekijöitä ovat mielestäni ihmisten kyky jaksaa työs-

vatulla tavalla. Meistä ei

sänsä, tehdyn työn arvostus sekä osaamisen pitäminen sel-

kaikista voi tulla rolla-

laisena, että pärjää kilpailussa nuorempien kanssa. Nämä

reita, mutta opittavaa

kaikki tekijät on löydettävissä kyseisen orkesterin tavassa

tuosta pitkästä urasta

tehdä töitä.

olisi otettavissa meidän

Ensinnäkin heidän levytys- ja kiertuetahtinsa on muut-

8

tapaamme tehdä töitä.

Tällä hetkellä Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin 60,5 -vuotiaana.

Syy, miksi luku ei ole sama kuin vanhuuseläkkeen 63 vuoden alaikäraja, löytyy sairaseläkkeistä.

tunut selvästi harvemmaksi iän myötä, mutta laadusta ei ole

Välillä meille pitäisi suoda aikaa kehittyä ja jopa taiteillakin.

tingitty. Toistaiseksi, mitä kauemmin he ovat työtänsä teh-

Se toisi uutta väriä ja kulttuuria työpaikalle ja levittäisi hy-

neet, sitä arvostetummaksi työn jälki on noussut. Meillä on

vää mieltä työkavereillekin.

puheenjohtajan palsta

maaliskuu 2012

Pertti Porokari

Luottamusmies edustaa henkilöstöä enkilöstö valitsee keskuudestaan luottamus-

tajan kanssa, on tärkeätä olla yhteydessä aikaisessa vai-

miehen, joka edustaa henkilöstöä työnantajan

heessa omaan luottamusmieheensä ja antaa hänen hoi-

suuntaan neuvottelu- ja muissa tilanteissa.

taa asiaa työnantajan edustajan kanssa. Ongelmat saat-

YTN:n edustajaa kutsutaan työehtosopimuksesta riip-

tavat vain paheta, jos hankalia tilanteita yrittää ratkoa

puen joko luottamushenkilöksi tai luottamusmieheksi.

yksin, sillä niissä on silloin usein liikaa tunnetta mukana.

Julkisella sektorilla nimike on luottamusmies. Juridi-

Luottamusmies on koulutettu hankalienkin tilanteiden

sesti on kyse samasta statuksesta. Liitoista saa ohjeita

osalta ja hänellä on työsopimuslain mukainen irtisano-

luottamusmiehen valintaan.

missuoja tehtävässään. Luottamusmies tuntee muun

H

Luottamusmies joutuu hyvin vaativiin vuorovaiku-

muassa työsuojelulainsäädännön ja tietää, milloin asiat

tus- ja neuvottelutilanteisiin käydessään yhteistoimin-

pitää viedä eteenpäin, jos ne eivät työnantajan edusta-

taneuvotteluita henkilöstön irtisanomisista ja lomau-

jan kanssa neuvotellen ratkea.

tuksista tai vaikka paikallisen palkankorotuserän koh-

Luottamusmiestehtävä ja muut henkilöstöedustuk-

dentamisesta yritystä edustavan henkilöstöpäällikön

set antavat hyvää kokemusta yhteisten asioiden hoita-

kanssa. Toki yrityksissä käydään runsaasti muitakin yt-

misesta. Ne tarjoavat aidon vaikuttamispaikan ja näkö-

lain mukaisia neuvotteluja henkilöstön kehittämiseksi.

alan yritykseen. Lainsäädäntö antaa henkilöstölle hyvät

Liitot järjestävät eritasoisia koulutuksia luottamusmie-

mahdollisuudet vaikuttaa henkilöstön edunvalvontaan

hille, joihin he voivat sopimusten mukaan osallistua il-

ja yrityksen liiketoimintaan. Esimerkiksi hallintoedus-

man palkan menetystä. Samalla periaatteella toimivat

tuslain mukainen johtoryhmän tai jopa yrityksen halli-

alakohtaiset ajankohtaisseminaarit, joissa saa muun

tuksen jäsenyys ovat kovan luokan vaikuttamispaikkoja.

muassa päivitykset uusista sopimuksista ja alan tilan-

Olkaa aktiivisia ja osallistukaa yrityksenne toimin-

teista.

Jos työntekijällä tulee ongelmia työnantajansa edus-

UUSI

INSINÖÖRI

taan. Henkilöstön ääni on tärkeä.

Hyvää kevättä!

9

edunvalvonta –

kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista

Teksti: Minna Anttonen | Kuvat: Eija Hiltunen

HED

– Työpaikan avainpelaaja

uottamusmiehen roolia työpaikan kehittäjänä pitäisi vahvistaa, sanoo UIL:n edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen.

Perinteisesti luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat Malisen mukaan valitettavasti painottuneet työpaikan ongelmatilanteisiin, kuten yt-neuvotteluiden hoitamiseen tai työpaikkakiusattujen tukemiseen.

– Mutta HEDin roolia – erityisesti

L

HED eli henkilöstöedustaja on työntekijöiden keskuudestaan valitsema, työntekijöiden yhteisiä asioita hoitava edustaja.

Virallisia HEDejä ovat mm. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, yt-neuvottelukunnan jäsenet, työsuojeluasiamiehet, EWC-edustajat (European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto), hallintoedustaja sekä heidän varahenkilönsä.

UIL:lla on eri toimialoilla 800 HEDiä: Heistä noin 300 on tietotekniikan palvelualalla. Enemmistö HEDeistä on työsuo-

10

luottamusmiehen roolia – tulisi yhä enemmän viedä työpaikan ongelmanratkojasta työpaikan kehittäjän suuntaan, Malinen sanoo.

Malinen tietää, mistä hän puhuu. Ennen nykyistä pestiään UIL:ssa hän toimi luottamusmiehenä lähes 25 vuotta, joista 20 vuotta pääluottamusmiehenä. Työpaikkana oli Logica Suomi ja lukuisat sen edeltäjät. Luottamusmiehen toimen ohella Malinen ehti olla vuosia silloisen jeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä.

Muita lain sallimia virallisia henkilöstön edustajia on selvästi vähemmän, koska työntekijät eivät välttämättä tästä valinnan mahdollisuudesta ole tietoisia. Esimerkiksi työntekijöillä on oikeus esittää yritykselle hallintoedustajan valitsemista, jos yrityksessä on Suomessa yli 150 työntekijää. Yrityksen johto päättää, missä yrityksen johtoelimessä hallintoedustaja toimii. Usein hallintoedustaja toimii yrityksen johtoryhmässä tai hallituksessa.

Konkariluottamusmiehet Jouko Malinen (nykyinen UIL:n edunvalvontapäällikkö) ja Tieto-konsernin varapääluottamusmies Timo Salonen.

Novo Groupin johtoryhmän ja WM-datan maayhtiön hallituksessa hallintoedustajana vuosituhannen vaihteessa.

Malinen on myös saanut ammattiliiton ja keskusjärjestön Vuoden Luottamusmies -tittelin vuosina 1996 ja 2006 sekä ollut mukana aktiivisesti kehittämässä keskusjärjestön HED-strategiaa ja työkaluja HEDien avuksi.

Viimeisimpänä tunnustuksena Malinen oli vastaanottamassa Tuottavuuden Pyöreän pöydän palkintoa tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisesta kehittämisestä yhteistyössä työnantajansa kanssa.

– Kehittäjän rooli edellyttää aktiivista ja tavoitteellista keskusteluyhteyttä paitsi työnantajaan myös työpaikan toisiin henkilöstön edustajiin.

Miksi luottamusmies? eknisten alojen työntekijät toimi-

T

vat asiantuntijatehtävissä ja heil-

lä on vahva luottamus siihen, että he osaavat hoitaa omat työsuhdeasiansa suoraan työnantajan kanssa. Työ on monesti itsenäistä tai pienessä tiimissä tehtävää ja tutun esimiehen kanssa on helppo asioida ja sopia palkankorotuksista, lomien pitämisestä, työajan joustoista yms. Ei siihen luottamusmiehiä tai ammattiliittoja tarvita.

– Vai tarvitaanko?

Työntekijät myös luottavat siihen, että ainakin heidän työnantajayritykLiitto järjestää koulutusta HEDeille. Viime vuonna Tietoalan toimihenkiöiden HED päiville osallistui noin 90 henkilöstöedustajaa ympäri Suomen. HD-päivillä myös verkostoidutaan. Kuvassa luottamusmiehet Janne Tanhua (Finnpos, Tampere) ja Petri Alapiessa (Profit Software, Helsinki).

sessään noudatetaan lakeja ja työehtosopimusta, ja jos nyt ei mitään henkilökohtaista palkankorotusta tulekaan, niin ainakin ”lakisääteiset”

Luottamusmiehet Janne Manninen (CadOn, Turku) ja Sari Parviainen (Tieto, Oulu) seurasivat vakavana arvioita tulevasta palkkakierroksesta.

yleiskorotukset tulevat automaattisesti jokaiselle.

– Vai tulevatko?

Usein työehtosopimus määrittelee asioita, joista voidaan sopia yrityskohtaisesti ns. paikallisella sopimuksella.

Monilla aloilla esimerkiksi liukuvasta työajasta ja työaikapankista voidaan sopia yrityskohtaisesti ja jo monena vuonna on palkankorotuksista osittain tai kokonaan voitu sopia paikallisesti.

Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta ja lakeja noudatetaan työpaikalla. Hän myös neuvottelee työehtosopimuksessa mainitut paikallisesti sovittavat asiat.

– Yhteistyöllä ja ennakoivalla työotteella työpaikan mahdollisiin ongelmiin päästään vaikuttamaan jo ennen kuin niistä tulee isompia ja hallitsemattomampia ongelmia. Monella työpaikalla työnantaja on onneksi myös ymmärtänyt jatkuvan vuoropuhelun ja yhteistyön merkityksen. Nämä työnantajat ovatkin hyvässä maineessa, Malinen korostaa.

UIL:n henkilöstönedustajat edustavat työpaikalla paitsi henkilöstöä, myös liittoa ja jäsenjärjestöä. Toimialan edunvalvojina he ovat näköalapaikalla omilla työpaikoilUUSI

INSINÖÖRI

laan. Työn arjessa he näkevät selkeästi työpaikan tapahtumien kautta, millaista edunvalvonta- ja kehittämistyötä koko toimialalla tarvitaan.

Hallintoedustajat pääsevät tehtävässään esimerkiksi yrityksen johtoryhmässä tai hallituksessa pohtimaan yrityksen liiketoimintaan liittyviä asioita ja ovat myös päätöksenteossa mukana.

Olipa HED missä roolissa tahansa, häntä voi sanoa työpaikan avainpelaajaksi. N

Lisäksi luottamusmies auttaa, jos työnantajan kanssa syntyy erimielisyyksiä palkka-, työaika-, loma- tai muista työsuhdeasioista. Luottamusmies on saanut tehtäväänsä koulutuksen oman alansa ammattiliitosta ja hän tuntee työehtosopimuksen pykälät ja suositukset. Hänellä on myös liiton asiantuntijat ja lakimiehet käytettävissään.

11

edunvalvonta –

kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista

Teksti: Kirsi Tamminen | Kuva: Marketta Harinen

Luoton tehtävä ei ole jakaa rahaa Teknologiateollisuudessa oli viime syksynä ensimmäinen ylempien toimihenkiöiden lakko. Lakko kesti neljä päivää ja sillä saavutettiin muun muassa täysi perälauta teknon ylempien työehtosopimukseen. yöehtosopimuksessa täysi perälauta tarkoittaa sitä, että kaikki alalla työskentelevät saavat paikallisen erän yleiskorotuksena, jos paikallista sopua ei yrityksessä synny.

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies on Jani Huhtamella. Hän painottaa perälaudan tärkeyttä sopimuksessa. Ilman sitä työnantajat voivat jakaa korotukset haluamallaan tavalla. Tällä kierroksella osa olisi voinut saada jopa viisi prosenttia muita suuremman palkankorotuksen.

Teknon ylempien yhteisen näkemyksen mukaan työehtosopimuksissa ei pidä olla lainkaan paikallisia eriä, vaan korotuksista on sovittava liittotasolla.

Teknologiateollisuuden viimevuotista neuvottelukierrosta puitiin alan luottamusmiesten seminaarissa helmikuussa.

Tilaisuudessa keskityttiin kierroksen järjestelyjen arviointiin: käytiin läpi muun muassa sitä, miten luottamusmiesten oma

T

toiminta ja liittojen tuki onnistuivat lakkotilanteessa.

Lakkovahdeilla suuri rooli

Sekä luottamusmiehet että YTN-liitoissa työskentelevät asiamiehet ovat yhtä mieltä: lakkovahtien merkitys on työtaistelutilanteessa erittäin suuri.

– Rikkurina on vaikea mennä töihin, kun lakkovahteina ovat omat työkaverit.

Lakkovahdit auttavat päätöksenteossa jäädä pois töistä yhteisten tavoitteiden takia, Huhtamella perustelee.

YTN:n viestintä sai paljon kehuja luottamusmiehiltä, mutta se kirvoitti myös korjausehdotuksia. Luotot kaipaavat tarkempia perusteluja, miksi neuvottelukierroksella tehdään erilaisia ratkaisuja, jotta he itse pystyvät perustelemaan paremmin edustettavilleen.

– Äärimmäisen tärkeää on, että liittojen jäsenrekistereissä on jokaisen jäsenen

ajantasaiset yhteys- ja työpaikkatiedot.

Vanhentuneilla tai puuttuvilla tiedoilla kaikkea viestiä ei saada perille, Huhtamella huomauttaa.

Neuvottelujärjestelmä ei ole tuttu koko jäsenkunnalle, joten neuvottelukierroksen ulkopuolellakin liittojen ja YTN:n on avattavaa suomalaista työmarkkinakulttuuria.

Palveluista kuuluu maksaa

Seminaarissa yhtenä keskustelun aiheena oli luottamusmiesten palvelut järjestäytymättömille. Esimerkiksi yt-neuvotteluissa luottamusmies edustaa kaikkia ylempiä.

Sen sijaan henkilökohtaisessa neuvonnassa luoton on syytä pohtia, kuinka pitkälle auttaa henkilöä, joka ei ole YTN-liiton jäsen.

– Luoton pitää kannustaa jäsenyyteen, jos järjestäytymätön haluaa samat palvelut kuin jäsen, Huhtamella sanoo.

Hän vertaa tilannetta työmatkansa kimppakyydissä kulkeviin: kuinka kauan tapa jatkuu, jos viisi matkustaa samalla kyydillä ja kaksi ei osallistu lainkaan bensakuluihin.

Matka-aikaa yrityskohtaisesti

Teknologiateollisuuden luottamusmiehet pohtivat viime neuvottelukierroksen kokemusten antia tulevalle kierrokselle.

12

Nyt liitoissa sekä työstetään voimassa olevan sopimuksen tehtäviä että valmistaudutaan seuraavaan neuvottelukierrokseen.

Jani Huhtamella on mukana matka-aikatyöryhmässä, jonka tavoitteena on edistää yrityskohtaisesti matka-ajan korvaamista.

Työnantajaliiton kanssa yhdessä käydään yrityksissä, neuvotaan ja koulutetaan, jotta syntyisi yrityskohtaisia sopimuksia.

Seuraavaan kierrokseen Huhtamella suhtautuu odottavin mielin. Edellisen kierroksen kokemuksista saadut opit viitoittavat tietä. N

Teksti: Kirsi Tamminen | Kuva: Puolustusvoimat

Pitkä marssi ennen valmista puolustusvoimaa Puolustusvoimien rakenneuudistus on vasta aivan alkutekijöissä. elmikuussa julkistettu uudistus merkitsee usean joukko-osaston lakkauttamista tai joukko-osaston yhdistämistä ja noin 2 200 henkilön vähentämistä.

Eläkejärjestelyt eivät yksin riitä, vaan irtisanomisuhan alle joutuu arviolta 1 200 henkilöä. Yli 2 000 henkilön tehtävät kohdennetaan uudelleen.

Tilannetta on käsitelty ensimmäisissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n puheenjohtaja Aki Pöyry arvioi, että vasta vuoden 2014 alkupuolella tulevat ensimmäiset irtisanomiset.

Puolustusvoimien uudistus pitäisi olla valmiina vuonna 2015.

– Uudistus koskee jollakin tavalla jokaista puolustusvoimien palveluksessa olevaa, Pöyry sanoo.

Tehtävät, toimenkuvat ja organisaatiot muuttuvat. Lakkautettavissa varuskunnissa ei ole paljon insinöörejä töissä. Sen sijaan esimerkiksi eri puolella maata olevat puolustushaarojen materiaalilaitokset työllistävät insinöörejä. Uudistuksen myötä on tarkoitus perustaa materiaalilaitoksista puolustusvoimien logistiikkalaitos, mikä aiheuttaa paikkakuntasiirtoja myös insinööreille.

H

UUSI

INSINÖÖRI

Löysässä hirressä pitkään

Pöyry arvelee, että vasta kesällä 2013 saadaan tietää, ketkä ovat irtisanomisuhan alla. MPI:llä jäseniä on vajaa 400. Heistä eläkeiän saavuttaa vuoteen 2015 mennessä kymmenkunta.

– Ei ole vielä selvää, miten innostutaan ottamaan ”irtisanomiskorvaus”, Pöyry pohtii.

Hän sanoo, että henkilöstö on otettava mukaan suunnittelemaan uudistusta. Jos kaikki ratkaisut tehdään ylätasolla, henkilöstössä kasvaa muutosvastarintaa.

– Työn on tehtävä tehokkaammin, sillä työt eivät vähene, vaan ne tehdään pienemmällä määrällä.

Pöyry muistuttaa, että insinöörit ovat juuri niitä osaavia ammattilaisia, joita Puolustusvoimat tarvitsevat. Sotavarustukset teknistyvät ja kumppanuudet edellyttävät Puolustusvoimilta kykyä toimia osaavana ostajana.

Tukia työpaikan menettäville

Maanpuolustuksen insinöörit edellyttävät, että uudistuksen tuomat kielteiset vaikutukset minimoidaan. Esimerkiksi paikkakuntasiirtoja ei pidä tehdä väkipakolla.

Valtion hallinnosta on haettava irtisanomisuhan alaisille insinööreille uusia työpaikkoja. Tarvitaan myös uudelleen koulutusta ja koulutuspaketteja irtisanottaville.

Pöyryn mukaan Puolustusvoimat työnantajana toimii periaatteellisesti hyvin. Pari asiaa kuitenkin pohdituttaa.

– Jos insinööri on piakkoin jäämässä eläkkeelle ja hänen toimipaikkansa siirtyy, voisiko hän jäädä entiselle paikkakunnalle etätyöhön eläkkeelle saakka, jos siellä säilyy puolustusvoimien toimintaa.

Epäkohta on myös nykyisessä tulkinnassa, jonka mukaan henkilöstön on pakko siirtyä työpaikan perässä. Muuten tukitoimenpiteet eivät koske heitä.

Siviilissä työnsaanti epävarmaa

Pöyry arvelee, että myös insinöörikunnalla on suuria vaikeuksia työllistyä yksityiselle sektorille. Siitäkin huolimatta, että insinöörit ovat hankkineet koulutuksensa siviilissä ja ovat pitäneet osaamistaan yllä.

Tilanteet yksityissektorilla eivät nyt näytä parhaimmilta, kun useat isot yritykset ovat aloittaneet massiivisia yt-neuvotteluja. N 13

edunvalvonta –

kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista

Teksti: Ismo Kokko | Kuvat: IMF

Kansainvälinen teollisuusedunvalvonta saman katon alle Maailman metallin kokouksessa vuonna 2009 syntyi ajatus fuusioida kolmen globaalin teollisuussektorin eli metallin, kemian ja tekstiiliteollisuuden edunvalvonta.

Uuden jättifederaation pääsihteeriksi on ehdolla suomalainen Jyrki Raina. ätä lehtijuttua kirjoittaessa istun aamukahvilla kokoushotellissa Genevessä.

Osallistun tällä kertaa UIL:n edustajana globaalien metalli-, kemia ja tekstiiliteollisuuden federaatioiden hallitusten kokouksiin sekä toisena päivänä pidettävään yhteiseen kokoukseen, jossa viimeistellään pitkäaikaista prosessia näiden kolmen sektorin globaalin edunvalvonnan yhdistämiseksi. Takana on useamman vuoden prosessi kolmen maailman liiton fuusion valmistelussa ja toimintojen muuttamisessa vastaamaan tämän päivän haasteita.

T

Fuusioajatuksiin vuonna 2009

Fuusion matka, samoin kuin oma matkustamiseni, alkoi toukokuussa 2009 Kööpen-

haminasta, jossa silloinen metallisektorin maailman järjestö (IMF) järjesti kerran neljässä vuodessa kokoontuvan kongressin kokouksen. Tämä kokous oli useammallakin tavalla merkittävä tapahtuma. Siellä vahvistettiin poliittinen kanta, jonka mukaan suurin teollisuussektori, eli metalliteollisuus oli valmis viemään fuusiota vahvasti eteenpäin yhdessä muiden sektorien kanssa.

Tätä vaativaa tehtävää valmistelemaan valittiin uudeksi pääsihteeriksi suomalainen Jyrki Raina. Valinta oli selvä indikaatio siitä, että suomalaista ammattiliittoosaamista ja -kulttuuria arvostetaan laajasti yli mannerten välisten rajojen. Raina onkin suoriutunut tähän saakka tehtävästään erinomaisesti ja hän on käytännössä ainoa ehdokas myös uuden globaalin federaation pääsihteeriksi.

Uudeksi puheenjohtajaksi on vahvimmin ehdolla Saksan IGMetallin puheenjohtaja Berthold Huber. Hallituksen paikat on sovittu solidaarisuuden hengessä jaettavaksi eri maanosien välillä siten, että esimerkiksi eurooppalaiset tinkivät omasta matemaattisesta osuudestaan muiden hyväksi. Monimutkainen prosessi on siis sujunut paremmin kuin uskalsi odottaa.

Syyt, miksi tämä kehitys on koettu välttämättömäksi, ovat moninaiset. Globaalin talouden ja teollisuuden työntekijöille tuovat haasteet, finanssikriisien laskujen maksattaminen työntekijöillä, ayoikeuksien puute ympäri maailman, työntekijöiden mahdollisuudet elättää itsensä omalla työllään, työturvallisuuteen ja -ympäristöön liittyvät epävarmuudet

Jakartan kokouksen avajaisiksi viime vuoden joulukuussa Indonesian metalliliitto pisti tanssiksi ja näytti meille jäykille suomalaisille edunvalvonnan mallia.

14

sekä solidaarisuustyö yli kansallisten rajojen. Tämä on erityisesti haaste meille Pohjois-eurooppalaisille, sillä suuressa kuvassa meidän tilanteemme on merkittävästi parempi kuin muissa osissa maapalloamme.

Miksi UIL on mukana IMF:n toiminnassa?

Uusi Insinööriliitto osallistuu Kansainvälisen metallin toimintaan siksi, että se haluaa olla mukana rakentamassa ay- ja ihmisoikeuksia myös sellaisten maiden työntekijöille, joilla niitä ei vielä ole, painottaa neuvottelujohtaja Ismo Kokko.

Toinen painava syy on se, että mikäli esimerkiksi Kiinan elektroniikkateollisuudessa saadaan työolot ja työsuhteen ehdot paranemaan, ei globaaleille yrityksille ole enää yhtä halpaa siirtää tuotantoaan sinne.

Kolmanneksi voisi mainita sen kehitystrendin, joka ay-organisaatioissa on meneillään; ne kulkevat kohti suurempia kokonaisuuksia. Suuremmilla kokonaisuuksilla on enemmän poliittista merkitystä ja ne voivat painokkaammin vastata globaalintalouden nostamiin haasteisiin.

UUSI

INSINÖÖRI

Ay-oikeuksia poljetaan yhä

Parhaiten tämä eriarvoinen tilanne tuli esille viime joulukuussa IMF:n keskuskomitean kokouksessa Jakartassa. Indonesiassa elää yli 200 miljoonaa ihmistä ja järjestäytyminen on sotilashallinnon jäljiltä hyvin alhainen ja ay-oikeuksien polkeminen hyvin tyypillistä. Indonesialaisten oma taistelu oli samana vuonna tuonut tuloksena maan ensimmäisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön. Meidän mittapuumme mukaan ei vielä sisällöltään täydellinen, mutta yhtä kaikki merkittävä askel.

Indonesialainen teollisuustyöntekijä elää noin 100 euron kuukausipalkalla, josta hänen pitäisi elättää perheensä ja koittaa säästää vielä jotakin tulevaisuuden turvaa. Tästä syystä myös meidän suomalaisten solidaarisuustyötä tarvitaan tukemaan kollegojen olojen kehittymistä ympäri maailman.

Tasa-arvo ja tasapaino säilytettävä

Uusi teollisuusfederaatio yhdistää yli 140 maata ja noin 50 miljoonaa työntekijää.

Organisaatio on siis myös merkittävä poliittinen peluri ja tätä vastuuta on kannettava taitaen. Organisaatiota on rakennettava tasapuolisesti ja harkiten. Lähitulevaisuuden haasteita ovat luonnollisesti maantieteellisen oikeudenmukaisuuden säilyttäminen liiton organisaatiossa.

Geneven kokouksessa helmikuussa 2012 tulevan teollisuusfederaation johtohenkilöitä; vasemmalla Maailman metalliliiton varapääsihteeri Fernando Lopez ja toinen oikealta pääsihteeri Jyrki Raina.

Köyhimmät alueet on otettava huomioon, mutta toisaalta laskun maksajilta ei voida vaatia loputonta joustoa. Sisäisesti paljon keskustelua on myös herättänyt sukupuolitasa-arvoon sisältyvä vaatimus, että liiton eri toiminnoissa on oltava 30 prosentin naisedustus. Poliittinenkin tasapaino on säilytettävä, sillä monissa jäsenliitoissa puoluepolitiikka tai uskontokin voi näytellä suurta roolia. Tämä heijastuu väistämättä tulevan federaation työyhteisöön.

Nyt, helmikuun lopulla Geneve näyttäytyy huomattavasti keväisempänä kaupunkina kuin räntäsateinen Helsinki. Itse kokous, jossa vahvistetaan muun muassa Kööpenhaminassa pidettävän perustamiskokouksen ohjelma ja asialista, sujuu suuremmitta kommelluksitta.

Joinain hetkinä on itseäni ainakin jo ihmetyttänyt, että eikö täällä kukaan pelaa järjestöpelejä ja käy kampanjaa puheenjohtajuuksista tai muista paikoista. Pikkaisen sitäkin makua saadaan, kun angloamerikkalainen kaivosliittymä tekee vahvan esityksen, jolla he ovat viemässä tekstiiliteollisuudelle kaavaillun varapuheenjohtajan paikan. Ihan kaikki solidaarisessa ay-liikkeessäkään ei ole aivan pyyteetöntä edunvalvontaa. N 15

edunvalvonta –

kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Kristiina Kokko lobbaa amk-asioita Akavassa Akavan keskustoimistoon saatiin tervetullutta lobbausapua, kun Kristiina Kokko aloitti sen yhteiskuntapoliittisessa yksikössä vastuualueenaan ammattikorkeakouluasiat. radenomiksi opiskellut Kokko on ollut aktiivinen erityisesti oman opiskelualansa Tradenomiliiton toiminnassa. Hän toimi aikanaan Tradenomiliiton valtuuston puheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n hallituksen jäsenenä.

Pääsihteeriys Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKissa tutustutti hänet vuosituhannen vaihteessa eri alojen amk-opiskelijoihin.

Viimeiset kymmenisen vuotta on hurahtanut politiikan parissa, ensin puoluetoimistossa, sisäasiainministeri Holmlundin erityisavustajana ja sittemmin eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen erityisavustajana. Tämä jos mikä toi hänet lähelle poliittisen vallan eliittiä. Ja tuttavuussuhteet varmasti auttavat nykyisessä työssä.

– Tulin politiikkaan, kun puolueeni kokoomus oli oppositiossa ja lähdin sieltä, kun puolueeni ehdokas valittiin maan

T

16

presidentiksi. Tuo aika oli huikean opettavaista, Kokko kertoo.

– Toimenkuvakeskustelu oli vielä haastattelua tehtäessä kesken, mutta tiedossa ovat ainakin toukokuussa pidettävät Arenen ammattikorkeakoulupäivät, joiden valmistelut on jo aloitettu. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustaviin liittoihin Kokon on tarkoitus tutustua pikimmiten, samoin voimistaa koulutuspoliittista yhteistyötä niiden välillä.

Insinööreihin on jo ollut ilo tutustua ja yhteistyö on alkanutkin ripeästi, Kokko kertoo.

– Tavoitteeni on Akavan painoarvon kasvattaminen sen kokoa vastaavaksi, Kokko sanoo.

Hänen mielestään keskusliitosta voisi puhua suuremmalla suulla, sillä se on tällä hetkellä ainoa palkansaajakeskusjärjestö, jonka jäsenmäärä kasvaa. Osaamiskeskeinen jäsenkunta tulee amk-pohjaisista liitoista, kuten Uusi Insinööriliitto, Tradenomiliitto, Talentia ja Akavan eri-

Kristiina Kokko on Akavassa kaikkien amk-pohjaisten liitojen äänitorvi.

Tradenomiliitto on kuitenkin hänelle kotipesä, sieltä hän tunnustaa olevansa kotoisin.

tyisalat. Ja liitot hoitavat Kokon mukaan rekrytoinnin hyvin. Myös Akavan sisällä amk-liittojen on saatava äänensä kuuluviin kautta linjan.

Yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen on myös asia, jossa keskusliiton ääni pitää saada paremmin kuuluviin.

– Kaikkiin puolueisiin ja toimijoihin päin on syytä lisätä yhteyksiä, Kokko toteaa.

Hän pitää tärkeänä myös eri liittojen ura- ja rekrytointipalvelujen näkyväksi tekemistä ja niiden työelämätietouden lisäämistä niin, että ne asemoivat ammattikorkeakoulutetut aidosti akavalaisiksi toimijoiksi.

Yhteistyön tiivistäminen ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa on myös tarkoitus ottaa agendalle, samoin yhteistyö opetusministeriössä vastaavien asioiden kanssa työskentelevien kanssa.

Töitä siis riittää tällä 34-vuotiaalla naisella. Kotona odottavat kolmen lapsen ja miehen lisäksi kaksi kissaa ja koira. N

Teksti ja kuvat: Minna Virolainen

Kevätkiertueelta eväitä oman uran hallintaan Tämän vuoden Kevätkiertueen viimeiset tapahtumat järjestettiin maaliskuun alussa Helsingissä ja Oulussa.

olmen viikon aikana kiertue vieraili kuudellatoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Vastavalmistuneita ja pian valmistuvia insinöörejä oli tapahtumissa mukana yhteensä noin 250.

Uusia jäseniä kiertueen tiimoilta on tähän mennessä tullut noin kahdeksankymmentä.

Helsingissä täydessä salissa projektiasiamies Tommi Grönholm aloitti illan kertomalla liiton tarjoamasta turvasta sekä tuesta menestyksekkäälle työuralle. Työmarkkinaedunvalvonta on toiminnan selkäranka, mutta Kevätkiertueella pureuduttiin erityisesti jäsenille tarjolla oleviin palveluihin.

Uraansa aloittelevan insinöörin kannattaa hyödyntää liiton asiantuntemusta.

Insinöörin palkka on aina neuvottelukysymys. Tietoa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä saa tutkimusyksikön ammattilaisilta. Muissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä apuna ovat työsuhdelakimiehet sekä asiamiehet.

K

Oikealle uralle

Helsingin tapahtuman perusteella insinöörien työllistymistilanne näytti valoisalta, sillä enemmistöllä osallistujista oli työpaikka tai töitä tiedossa. Urahallintaan ja työnhakuun liittyvät kysymykset kuitenkin kiinnostivat.

UUSI

INSINÖÖRI

– Työnhaku on ankaraa työtä, joka vaatii perehtymistä ja valmistautumista.

Omaa osaamistaan on arvostettava ja siitä täytyy osata kertoa, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen opasti.

Utriainen korosti myös verkostojen tärkeyttä. Lähes puolet valmistuvista insinööreistä löytää ensimmäisen työpaikkansa firmasta, jossa on ollut työharjoittelussa, kesätyössä tai jolle on tehnyt opinnäytetyönsä.

Verkostoja päästiin kehittämään käytännössä heti tilaisuuden info-osuuden jälkeen, kun iltaa jatkettiin yhteisellä päivällisellä. Mukana oli myös Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Arto Isomäki.

Vauhdilla valmiiksi ja töihin

Sibriina Nurminen valmistui tuotekehitysinsinööriksi viikkoa ennen Helsingin tapahtumaa, joten Uuden Insinöörin Ilta sattui oivalliseen ajankohtaan. Tuoreella insinöörillä oli lisäksi jo mieluinen työpaikka.

– Olen jo opiskelujen aikana ollut töissä Konecranesilla ja jatkan siellä, mutta uusissa tehtävissä tuotehallintainsinöörinä, Nurminen kertoo.

Etuajassa valmistunut Nurminen oli opintojen ja töiden lisäksi mukana myös Insinööriopiskelijaliiton toiminnassa. Sitä kautta järjestäytyminenkin on tuttua. N

Helsingin Uuden Insinöörin Illassa ei saliin jäänyt juurikaan tyhjiä paikkoja.

Vastavalmistunut Sipriina Nurminen työskentelee tuotehallintainsinöörinä, vieressä Leena Koskimäki.

Koneautomaatioinsinööriopiskelijat Sami Lempiäinen ja Niklas Zuban pitivät työllistymisnäkymiä hyvinä.

17

edunvalvonta –

kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista

Teksti: Marjo Nykänen | Piirros: Markku Haapaniemi

Urakehitys ja luottamustoimi eivät sulje pois toisiaan Ammatillinen kehittyminen ja uralla eteneminen on mahdollista myös uraorientoituneelle luottamusmiehelle. Toimensa tueksi luottamusmiehet kaipaavat omaa päivystyspuhelinta luottamusmiehille, alueelliselta vertaistukea ja lisää asiamiesresursseja YTN:än. utkimukseen vastasi yhteensä 456 luottamusmiestä, joka on yleisnimike kaikille YTN:n henkilöstöedustajille. Vastausprosentti oli 38,9. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen pääaiheeseen: millaiset valmiudet luottamusmies saa YTN:ltä luottamustoimen hoitamiseen ja miten hänen oman ura- ja palkkakehityksensä käy, kun hän ryhtyy henkilöstöedustajaksi.

T

Riittävät valmiudet YTN:ltä?

Kaikista vastaajista 66 prosenttia on osallistunut johonkin YTN:n järjestämään luottamusmiehille suunnattuun koulutustilaisuuteen. Silti vain 44 prosenttia luottamusmiehistä on osallistunut niin sanotulle luottamusmiesten peruskurssille, Luottamusmiesavain 1:lle, jatkokursseille vieläkin harvempi.

Tulosten perusteella luottamusmiehet jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka hyödyntävät kaikki mahdolliset koulu-

Alueasiamies Marjo Nykäsen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä syksyltä 2011 selvitettiin luottamusmiehenä toimivan ylemmän toimihenkilön kehittymisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin YTN:n (Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry) antamia valmiuksia luottamustoimen hoitamiseen sekä omia tuntemuksia luottamustoimen vaikutuksista omaan työuraansa liittyen. Siihen osallistuivat kaikki YTN:n luottamusmiehet varaedustajineen.

18

tukset ja niihin, jotka eivät jostain syystä koe koulutuksia tarpeelliseksi ja osallistuvat korkeintaan yleisiin luottamusmiesseminaareihin.

Koulutustarpeissa selkeästi esille nousivatkin perusasiat: työlainsäädäntö, ytneuvottelukäytännöt ja neuvottelutaito.

Lisätuen tarvetta kysyttäessä eniten toivetta tuli luottamusmiesten omalle päivystyspuhelimelle, alueelliselle vertaistuelle ja asiamiesresursseille YTN:ssä. Yleisarvosanana YTN sai toiminnoistaan 3,6 asteikolla 1–5.

Ovet sulkeutuvat luottamusmieheltä?

Varsinaisen työnkuvansa mukaisen ammattitaidon ylläpitämiseen, ammattitaidon kehittymiseen ja omiin urakehitysmahdollisuuksiin luottamusmiehet suhtautuvat yllättävän valoisasti. 90 prosenttia vastaajista koki, että ammatillisen ammattitaidon ylläpitäminen onnistuu myös luottamustointa hoitavalla vähintäänkin kohtalaisesti.

Osa vastaajista koki luottamustoimen jopa edistäneen ammatillista kehittymistään.

Ammattitaidon taantumisen syyt olivat useimmiten jotain muita kuin luottamustoimeen liittyviä. Vastaajat kokivat, ettei heidän työtehtävissään ole riittävästi haastetta, jotta ammattitaito säilyisi tai työnantaja ei mahdollista ammattitaidon ylläpitämistä esimerkiksi kouluttautumalla.

Vain pieni osa vastaajista kokee, että luottamustoimi vie niin paljon aikaa, että se on haitaksi omista työtehtävistä suoriutumiselle ja siten oman ammattitaidon ylläpitämiselle.

Viileän asialliset 10 %

Kylmät ja epäluotettavat 3%

Luottamukselliset ja avoimet 40 % Kohteliaan asialliset 47 %

Luottamusmiesten henkilökohtaiset suhteet työnantajan edustajiin

Luottamusmiesten henkilökohtaiset suhteet työnantajan edustajiin näyttäisivät olevan toimivat, mikä auttaa luottamustoimen hoitamista.

Myös uralla eteneminen on luottamusmiesten mielestä mahdollista. 15 prosenttia vastaajista tosin kokee, että luottamustoimi on ollut esteenä uraetenemiselle. Muiden mielestä sillä ei ole ollut vaikutusta sen enempää etenemiseen kuin etenemättömyyteenkään ja jotkut luottamusmiehistämme ovat kokeneet toimensa jopa edistäneen uralla etenemistä.

Palkkauksen osalta luvut eivät ole aivan yhtä positiivisia kuin ammattitaidon ylläpidon osalta. 27 prosenttia kokee luottamustoimen haitanneen palkkakehitystään. Tästä huolimatta luottamusmiesten mielestä suurempi vaikutus tähänkin on muilla asioilla kuin luottamustoimella.

Muutama vastaaja arvioikin avoimessa palautteessa, että esimerkiksi perhevapaat tai yrityksen vähäinen into ylipäätään maksaa meriittikorotuksia on palkkakehitykselle luottamustointa voimakkaampi hidaste.

Oma aktiivisuus avainasemassa

YTN:n luottamusmies keskimäärin Ikä

44,6 vuotta

Toimiasema

asiantuntija

Luottamusmiesasema

YTN:n tes:n mukainen edustaja

Edustettavien määrä

116

Työura nykyisellä työnantajalla

14,2 vuotta

Luottamustoimen kesto

4,4 vuotta

Työajan käyttö lm–toimeen

3 h/viikko

Käyttää vapaa-aikaa lm-toimeen

40 %

Vapaa-ajan käyttö lm-toimeen

2h/vk

UUSI

INSINÖÖRI

Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että aktiivinen ja osallistuva luottamusmies saa YTN:ltä hyvät valmiudet toimia ja riittävästi tukea ja apua toimintansa tueksi. Iso osa luottamusmiehistä kokee silti jäävänsä ilman YTN:n tukea.

Tässä onkin YTN:lle haastetta, miten kaikki luottamusmiehet saadaan aktivoitua lähtemään mukaan koulutuksiin ja luomaan verkostoja ympärilleen.

Ura- ja palkkakehityksen osalta näyttää siltä, että luottamustoimiin valikoituu luonteeltaan sellaisia ylempiä toimihenkilöitä, joille omaa urakehitystä tärkeämpää on huolehtia yhteisestä edunvalvonnasta ja oikeudenmukaisuudesta työpaikoillamme.

Uraorjentoituneemmalle luottamusmiehelle kuitenkin myös ammatillinen kehittyminen ja uralla eteneminen on mahdollista, onhan luottamustoimi myös hyvä paikka osoittaa yrityksen johdolle omaa osaamistaan.

Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille luottamusmiehille! N 19

YhteistyĂśkumppanit:

HELSINGIN MESSUKESKUS | 18.-19. HUHTIKUUTA 2012

PROSESSITEOLLISUUS & ANALYYSITEKNIIKKA2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma

Vieraile kevään 2012 merkittävimmässä teollisuuden ammattitapahtumassa KESKIVIIKKO, 18. HUHTIKUUTA Klo 10.30 Mallintaminen ja simulointi prosessiteollisuudessa Jean-Peter Ylen, Principal Scientist, D.Sc.(Eng), VTT, System Dynamics and Optimization Klo 11.30 Kaasutuksen tuotekaasun analysointi Raimo Ahola, tuotepäällikkÜ, ABB Klo 12.30 Uusien teknologioiden hyÜdyntäminen jätevesien kiintoainemittauksissa Heli Karaila, Product Manager, Measurements, Metso Automation Klo 13.30 Nanotekniikkaa prosessimittauksissa Jos prosessiputki on metrin halkaisijaltaan, niin mihin silloin voi käyttää nanoteknologiaa? Mitä nanoteknologia oikeastaan on, ja mistä sitä saa?

Ville Voipio, toimitusjohtaja, Janesko Oy Kl Klo 14.30 Tutkimustuloksista kohti uutta liiketoimintaa - Optinen spektroskopia ja biosensorit Jarkko Räty, tutkimuspäällikkÜ, Oulun Yliopisto CEMIS-OULU K Klo 15.45 Uuden sukupolven laitossuunnittelua Otso Tiili, projekti-insinÜÜri, SIEMENS

TORSTAI, 19. HUHTIKUUTA Klo 9.30 Kamerateknologian / konenäÜn hyÜdyntäminen laadunvalvonnassa globaalisti: videoiden ja kuvien välitys salatusti reaaliajassa pilvipalveluita hyÜdyntäen Tapio Koskinen, OptoFidelity Oy, Director, Business Development Klo 10.30 Jäte- ja selluetanolin valmistus – analytiikka, haasteet ja mahdollisuudet Jyri Maunuksela, TkL, vanhempi biokemisti, St1 Biofuels Klo 11.30 Kansainvälistä kasvua ja kilpailukykyä innovaatiotoiminnasta Mika Aalto, toimialajohtaja, TkT, Tekes, Metsä ja Kemia Klo 12.30 Multi-Parametric Surface Plasmon Resonance From molecular interactions to layer thickness and from high-tech labs to process control Johana Kuncovå-Kallio, PhD, Director of Business Development, Oy Bionavis Ltd Klo 13.30 InsinÜÜri matkalla menestykseen Uuden InsinÜÜriliiton urapalvelut esittelyssä Seija Utriainen, urahallinta-asiantuntija, Uusi InsinÜÜriliitto UIL ry

Näytteilleasettajalista

3d36 3g27 3g27 3e24 3f36 3d11 3e17 3e39 3e19, 3d5 3d6 3d30 3d28 3e36 3d12 3d36

kl o 16.30 | S e m

in a

ilav

TERVETULOA MAKSUTTOMAAN ALAN VERKOSTOITUMISTILAISUUTEEN

alla

Alan johtavat t toimijat ja tuotemerkit koottuna s saman katon alle

u

a ut

ar

Samaan aikaan samalla pääsylipulla myös ICTexpo 2012, HENKILÖSTÖ 2012 sekä Finnteckokonaisuus

ik

Malux Finland Oy 3g36 Metrohm Nordic Oy 3d8 Monilaite-Thomeko Oy 3e5 Nab Labs Oy 3e16 OptoFidelity Oy 3e15 Oy G. W. Berg & Co Ab 3e6 Oy Woikoski Ab 3f5 PANalytical B.V. 3d17 Parker Hannifin Oy 3e20 PPM Systems Oy 3e2 Profimeas Oy ProSolve Oy 3f35 Ramboll Finland Oy 3e40 Satron Instruments Oy 3f16 Scancool Oy 3d41 Senfit Oy 3f18 3d1, 3d2 Siemens Osakeyhtiö Sintrol Oy 3e1 SKS Automaatio Oy 3d15 Software Point Oy 3e5 Studiotec Oy 3d31 Suomen Teollisuusmerkintä Oy 3d12 Sähkölehto Oy 3e8 Tamrotor Kompressorit Oy 3f1 Tanos GmbH Tasosystem Oy 3g35 Teknocalor Oy 3d16 Teo-Pal Oy 3d23 thinkiflow 3d44 U-Cont Oy 3d7 Uusi Insinööriliitto UIL ry 3f19 Vacon Oyj 3f31 Vaisala Oyj 3f6 Waldec Oy Ab 3f9 Wika Finland Oy 3e30 VWR International Oy 3e35

ht

E.M. Leino Oy ELOMATIC Exel Composites Oyj Fieldtech Oy Fimatic Oy Finfocus Instruments Oy Fisher Scientific Oy FlowPartners Oy/ Kovartek Oy/FlowExperts Oy Fluke Finland Oy Focusplan Oy Gasmet Technologies Oy GWM-Engineering Oy Hartek Oy Innovatics IP-Produkter Oy Kemia-lehti Kiilto Oy KiiltoClean Oy Knorring Oy Ab Kübler Suomi Oy Kytölä Oy Labo Line Oy Labtium Oy

3e9 3f15 3e12 3d39 3f40 3f27 3f14 3d31 3f39 3e23 3f11 3e44, 3e45 3d18 3g28 3f23 3f24 3e28 3d24 3d35

18 . h u

AG-ME OY Automaatioväylä AxFlow Oy BBTechnics Oy Beamex Oy Ab BERNER Beup Automation Oy BOLLFILTER Bruker BTG Finland Oy Ab Cemis-Oulu, Oulun yliopisto Colly Company Oy Ab

Vapaa V p sisää sisäänpääsy

Yli 200 näytteilleasettajaa ja paljon seminaareja Samaan aikaan samalla pääsylipulla myös muut tapahtumat. Tässä maistiaisia tapahtumien huippupuhujista, lue lisää tapahtuman kotisivuilta.

ICTexpo 2012 - Pohjoismaiden suurin IT-alan tapahtuma Anssi Vanjoki, monitoimija

HENKILÖSTÖ 2012 - Tapahtuma kaikille, joilla on henkilöstövastuuta Mikko Hyppönen, Chief Research Officer, F-Secure

Carina Räihä Ex-pankkijohtaja, nykyinen vuorikiipeilijä

Liikemies, Diili-ohjelman keulakuva

Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa

www.easyFairs.com/PROSANAHKI

osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen | Kuvat: Annika Rauhala

Monipuolisia mittauksia jäisissä oloissa Insinööri Niko Miettisen työpaikalla saa pukeutua pakkasen varalle kesät talvet. elsingin Vuosaaressa sijaitsevassa Aker Arctic Technology Inc:ssä:on kylmä. Allastilassa, jossa testataan muun muassa jäänmurtajien ja tankkereiden malleja, on pakkasta kuutisen astetta. Lämpöisiin tiloihin toki pääsee konttorin puolelle.

Mittausasiantuntijana työskentelevän Niko Miettisen tehtävänkuva on monipuolinen. Hän on mukana suunnittelussa, jos mittausvuorossa on peruslaivamalleja monimutkaisempia rakenteita.

– Virittelen mittalaitteet asennuskuntoon, osallistun jonkin verran asennustöihin sekä ennen kaikkea valvon asennuksia, hän listaa tehtäviään.

Työhön kuuluu myös omien laitteiden kalibrointia. Niin jatkuva tulevan suunnittelu kuin laitehankinnat ja kokeisiin perehtyminen vievät aikaa. Koesarjojen valmistelut ovat erimittaisia. Esimerkiksi kahden viikon koesarjaa varten päivä kuluu mallin veteen laittoon, kaapelien kytkentään sekä muihin teknisiin virittelyihin. Valmistelu mallin maalaamisineen ja varasteluineen voi kestää kokonaisen viikon.

H

22

Jäänmurtajan suunnittelu tälle vuosituhannelle ker Arctic suunnittelee nykyaikaisen jäänmurtajan, joka seilaa arktisissa vesissä vuonna 2017.

Aker Arctic Tecnology Inc on solminut ison kaupan kanadalaisten kanssa. Alkuvuodesta julkistettiin kanadalaisen STX Marinen johtaman suunnittelukonsortion saama suunnittelusopimus Kanadan valtion uudesta polaarijäänmurtajasta.

STX Marine kuuluu muun muassa samaan STX-konserniin, johon kuuluvat Suomen STX telakat.

Suunnittelukonsortio, johon Aker Arctic kuuluu, voitti julkisen kilpailun. Kilpailua ei ratkaissut raha, vaan perusteina olivat hyvä tekninen osaaminen ja preferenssit.

– Pitkästä aikaa olemme mukana perinteisen ison jäänmurtajan teossa, sanoo suunnittelijajohtaja Kari Laukia Aker Arcticista.

Hän arvostaa sitä, että Helsingin Vuosaaren insinöörit saavat siirtää viimeisintä teknistä osaamistaan tulevaan projektiin. Vuosaaressa projektiryhmän koko on vajaa kymmenen henkilöä. Vuoden 2013 loppuun mennessä hanke työllistää ryhmäläisiä tuhansia tunteja.

Suomessa jäänmurtajia rakennettiin edellisen kerran viime vuosisadalla.

A Jäänteko voi kestää useamman päivän.

– Sitten pariin viikkoon ei tehdä muuta välttämättä kuin ajeta kokeita, Miettinen kertoo.

Välillä kiihkeätä, välillä tasaista

Aker Arcticin oma suunnittelu ja projektipäälliköt ovat mallikoepuolella työskentelevän Miettisen asiakkaita. Suunnittelun pohjalta valmistetaan malli, jota testataan altaassa. Osa malleista on ulkopuolisen asiakkaan suunnittelemia.

Käytössä on kaksi hankintalinjaa.

Imatralainen alihankkija valmistaa mallit ja kuljettaa ne Vuosaareen. Myös Teknillisen korkeakoulun ja erään yrityksen yhteistyöllä valmistetaan malleja.

Kokeiden jälkeen malleja usein korjataan, minkä jälkeen niitä testataan uudelleen.

– Mallin testauksen jälkeen kokeenvetäjä analysoi ja raportoi tulokset, minkä jälkeen jatko on asiakkaan käsissä.

Mallikoepäivä saattaa venyä pikkutunneille ja jatkua silti heti aamusta. Ylitöinä tehdään muutoksia, jos koe ei vaikka toimi.

Eniten ylitöitä aiheuttaa jäänteko, sillä aina ennen mallikokeiden ajoa tehdään jää. Yleensä koetta edeltävänä iltana tai edellisenä yönä sumutetaan jäätestiallasta, minkä jälkeen se pakastetaan. Jäätyminen kestää muutamasta tunnista viiteentoista tuntiin. Toisinaan jäätyminen voi viedä useita vuorokausia.

Vuodet vaihtelevat

Vuosaaressa on riittänyt mallikokeita tänä vuonna joka viikolle.

– Koko alkuvuosi on täynnä, vaikka usein alkuvuodesta on hiljaista. Yleensä kokeet keskittyvät loppuvuodelle.

UUSI

INSINÖÖRI

Miettinen arvostaa nykyisessä työssään sitä, että pääsee illaksi tai vähintään yöksi kotiin. Vaikka yritys toimii hyvin kansainvälisesti, hänelle matkapäiviä on nykyään harvoin. Maaliskuussa hän on kuitenkin lähdössä Kaspianmerelle pariksi viikoksi. Aker Arcticista matkaan lähtee viisi henkilöä.

– Meidän on tarkoitus selvittää murtajan suorituskykyä: täyttääkö se asiakkaan vaatimukset ja kulkeeko se tietyn paksuisessa jäässä tietyllä nopeudella, Miettinen kertoo. – Kaspianmerellä on paljon jäävalleja: tarkistamme, läpäiseekö alus vallit kuten mallikokeissa.

Suomessa suunnistellun ja testatun sarjan ensimmäinen alus valmistui Romaniassa parisen vuotta sitten.

Isoin omistaja STX

Miettinen kehuu työpaikkaansa, jossa on sekä pienen firman joustavuutta että ison talon edut. STX Finland Oy omistaa Aker Arcticista enemmistön. Henkilöstöä on nelisenkymmentä.

– Meillä on hyvin samanlaiset edut kuten STX:ssä, esimerkiksi tulospalkkiot.

Aker Arcticilla testattavat tyypit ovat usein tankkereita, jäänmurtajia tai muita aluksia. Osalle laivoista tehdään vain jääluokkakokeet.

Mallikoelaboratoriota on Suomessa Aker Arcticin lisäksi vain Aalto-yliopistossa Espoossa Otaniemessä, jossa tehdään enemmän tutkimustyyppisiä kokeita.

– Me olemme ylivoimaisesti alan suurin mallilaboratorio Suomessa.

Isoimmat kilpailijat ovat Venäjällä, Saksassa ja Kanadassa. Kansainvälisiä vieraita Vuosaaressa käy viikoittain, jopa päivittäin. N

Jäänmurrosta koneiden valintaan Aker Arcticin suunnittelu-urakkaan mahtuu monta osiota. Vuosaaren insinöörit kehittävät jäänmurtajan rungon muodon sekä propulisio- eli potkurikoneistokonseptin.

He vastaavat myös rungon mitoituksesta ja wintersaatiosta eli määrittelevät järjestelmän sen tason, jolla murtaja selviää arktisissa oloissa.

Insinöörit konsultoivat yleisjärjestelyissä ja koneistovalinnoissa.

Itse murtaja rakennetaan Kanadassa Vancouverissa Seespan telakalla. Uuden murtajan rakentaminen on osa kanadalaislaivaston uusimista. N (KT)

23

osaaminen Teksti ja kuva: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia

Vaasan väylä insinööriksi Vaasan seudun yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä on syntynyt ainutlaatuinen käytäntö kouluttaa nuorista monitaitoisia, vaativissa projektitehtävissä selviytyviä insinöörejä. aasan ammattiopisto VAO ja Wärtsilä solmivat vuonna 2004 yhteistyösopimuksen, joka avasi ammattiopiston opiskelijoille mahdollisuuden päästä työharjoitteluun ulkomaille. Ensimmäisinä Wärtsilän ulkomaanprojekteihin lähtivät sähköasentajaopiskelijat.

Käytäntö on sittemmin laajentunut muille aloille ja muihin oppilaitoksiin.

– Me sovelsimme Vaasan ammatti-

V 24

opiston hyväksi todettua mallia pari vuotta sitten, Vaasan ammattikorkeakoulun VAMK:n tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja Jorma Tuominen kertoo.

Uratielle jo opiskeluaikana

Harjoittelumallin käynnistäminen VAMK:ssa tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä Vaasan ammattiopiston

Vaasan ammattiopiston kautta saatu harjoittelupaikka Singaporessa johti Otto Penttilän (vas.) ja Ville Tamssin kohdalla vakituiseen työsuhteeseen. Tamssi tekee Wärtsilälle töitä Vaasassa, Penttilä valvoo asennustöitä projekteissa ympäri maailmaa.

kanssa, sillä oppilaitokset tekevät muutenkin paljon yhteistyötä. Molemmilla on sama tavoite: ne haluavat houkutella Vaasan seudulle opiskelijoita, jotka jäävät valmistumisensa jälkeen seudulle tekemään töitä alueen lukuisissa vientiteollisuusyrityksissä. Vaasassa on Pohjoismaiden suurin energiaklusteri: alan yli 120 yrityksessä työskentelee noin 10 000 ihmistä.

Tuomisen mukaan muutaman kuukauden harjoittelujakso ulkomailla kiinnostaa monia nuoria. Vaasan ammattikorkeakoululla ja Vaasan ammattiopistolla on puolellaan merkittävä kilpailuetu, kun ne kilpailevat muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoista. Vaasassa on mahdollisuus aloittaa tulevan työuran luominen jo opiskeluaikana.

Yritykset kasvattavat tekijöitä itselleen

Perinteisestä opiskelijavaihdosta Vaasan malli poikkeaa siten, että nuoret ovat harjoittelujaksollaan oikeasti töissä, mahdollisesti tulevan työnantajansa palveluksessa. Harjoittelusta saa sekä opintopisteitä että rahaa.

Esimerkiksi Wärtsilä palkkaa harjoittelijan useimmiten ensin kesätöihin, jonka jälkeen opiskelija lähtee noin kahdeksi kuukaudeksi projektityöhön ulkomaille. Usein opiskelija voi tehdä myös opintojensa lopputyönsä Wärtsilälle.

Ulkomailla työskentely voi olla rankkaa, sillä olosuhteet voivat olla hyvin alkeelliset. Työajat vaihtelevat, ja projektien aikataulut ovat tiukkoja.

– Harjoittelujakso kertoo meille ja opiskelijalle itselleenkin, onko hänestä työskentelemään ulkomaan projekteissa, voimalaitostyömailla työskentelevän asennusvalvonta- ja käyttöönottohenkilökunnan esimies Kari Jakku kertoo.

Wärtsilälle yhteistyö oppilaitosten kanssa merkitseekin ennen kaikkea keinoa löytää – ja myös kouluttaa – osaajia omiin tarpeisiinsa. Yhteistyö kasvattaa myös Wärtsilän mainetta mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoavana työnantajana.

Ammattiopistosta insinööriopintoihin

Vaasan ammattiopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu pyrkivät yhteistyössä kouluttamaan entistä parempia osaajia alueen teknologiateollisuudelle, erityisesti energiaklusterin yrityksiin.

Kynnys ammattiopistosta ammattikorkeakouluun ja mahdollisesti yliopistoon asti halutaan pitää matalana. Insinööriopintoihin valmistautumisen voi aloittaa jo ammattiopistossa, tai opintoihin voi palata aikuisiällä muutamien työvuosien jälkeen.

Vaasan ammattiopisto otti vuonna 2010 käyttöön viisi erilaista opintoväylää, joista yksi tähtää nimenomaan ammattikorkeakouluopintoihin. VAMK järjestää ammattiopiston opiskelijoille mm. robotiikan ja matematiikan kursseja. Ammattikorkeakoulun opettajat ovat myös opettaneet CAD-ohjelmien käyttöä ammattiopiston opettajille.

UUSI

INSINÖÖRI

– Vastavuoroisesti me olemme hyödyntäneet ammattiopiston erinomaista konekantaa siten, että meille suoraan lukiosta tulleet opiskelijat ovat käyneet harjoittelemassa käytännön töitä ammattiopistolla, Jorma Tuominen kertoo.

Tästä on kyse

Vaasalaisoppilaitosten ja seudun teollisuusyritysten yhteistyö alkoi Vaasan ammattiopiston sähköosaston opettajan Olli Karpin aloitteesta. Karppi teki itse opettajantyönsä ohessa kesätöitä Wärtsilän voimalaitostyömailla pysyäkseen selvillä siitä, millaista osaamista sähköalan töissä vaaditaan. Hyvin pian Karppi huomasi, että ulkomaille kannattaa lähettää opiskelijoitakin, ja sinnikkyydellään Karppi sai aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävät yhteistyösopimukset.

Insinööriopintoihin valmistautumisen voi aloittaa jo ammattiopistossa, tai opintoihin voi palata aikuisiällä muutamien työvuosien jälkeen.

Ensimmäiset VAO:n opiskelijat lähtivät voimalaitostyömaille vuonna 2005.

Voimalaitostyömaille pääsee keskimäärin 5 opiskelijaa vuodessa. Kaikkiaan VAO lähettää erilaisiin ulkomaanprojekteihin joka vuosi 80–90 opiskelijaa.

VAMK lähetti ensimmäiset viisi insinööriopiskelijaa voimalaitostyömaille vuonna 2009. Saman verran matkaan lähti vuonna 2010, ja viime vuonna määrä nousi seitsemään.

Ammattiopiston pojista tuli insinöörejä

Jurvalaiset Ville Tamssi ja Otto Penttilä lähtivät ensimmäisinä vuonna 2005 kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Wärtsilän voimalaitostyömaalle Singaporeen.

He olivat mukana asentamassa ja käyt-

töönottamassa voimalaitoksen ohjausjärjestelmää. Vuotta myöhemmin miehet valmistuivat sähkövoima-asentajiksi Vaasan ammattiopistosta.

Armeijan jälkeen molemmat jatkoivat opintoja Vaasan ammattikorkeakoulussa, sillä Wärtsilän edustajat olivat kertoneet, että yrityksestä voisi löytyä paremmin töitä, jos taskussa olisi insinöörin paperit.

Tamssi ja Penttilä pääsivät myös uudelleen Wärtsilän voimalaitostyömaalle – tällä kertaa Brasiliaan – ammattikorkeakouluopiskelijoina.

– Siitä oli suuri hyöty, että olin ollut ulkomailla jo ammattiopiston aikana, sillä hakijoita oli paljon, ja työnantaja arvosti kokemusta, Tamssi kertoo.

Tamssi teki insinöörityönsäkin Wärtsilään, ja valmistui keväällä 2011, ja hänen työsuhteensa vakinaistettiin syksyllä. Ulkomailla hankitusta kokemuksesta on hyötyä, sillä Tamssi työskentelee projektiinsinöörinä ja huolehtii mm. materiaalien tilauksista sähköistysprojekteissa.

Samaan aikaan Tamssin kanssa valmistunut Otto Penttilä jatkaa matkatöissä.

Hän valvoo sähköjärjestelmien asennuksia ja käyttöönottoa Wärtsilän voimalaitostyömailla eri puolilla maailmaa. Viime vuoden lopussa päättyi projekti Thaimaassa, ja jo tammikuussa Penttilä suuntasi kohti Dominikaanista tasavaltaa.

– Käyn Suomessa parin viikon raportointimatkalla kolmen kuukauden välein, Penttilä kertoo.

Insinöörin papereilla enemmän mahdollisuuksia

Tie insinööriksi on ollut Tamssin ja Penttilän mielestä helpompi kuin he etukäteen arvelivat. Tamssi kannustaa muitakin ammattiopisto-opiskelijoita tavoittelemaan rohkeasti insinööritutkintoa, sillä töitä on helpompi saada, kun takana on enemmän koulutusta ja vaihtoehtoja on enemmän.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa ei ollut Tamssista liian teoreettista tai vaikeaa, vaikka hän oli etukäteen pitänyt itseään maalaispoikana, jolla ei ole liiemmin lukuhaluja.

– Opiskelu alkoi kiinnostaa, kun pääsi lukemaan itseä kiinnostavista asioista ja kun huomasin, että saan ihan hyviä arvosanojakin. N 25

osaaminen Teksti: Jari Hakala | Kuvat: Johannes Tervo

Matti Jaakkola.

Sami Korpela.

Työttömiä insinöörejä pukataan työhön Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulussa parhaillaan menossa olevan TASKU-hankkeen avulla työttömille insinööreille haetaan työllistymisen mahdollisuuksia. Kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi. yllä sitä monena aamuna mietti, miksi mä tässä olen. Kun olen insinöörikoulun käynyt ja kuitenkin teen tätä hommaa, sanoo Seinäjoella asuva 26-vuotias Matti Jaakkola tunnelmistaan, kun ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen ei ammattia vastaavaa työtä tahtonut mekatroniikkaan erikoistuneelle insinöörille löytyä. Keväällä 2010 loppuun saatujen opintojen jälkeen Jaakkola oli työssä Itellalla.

Jaakkola piti postikuskin hommia mukavana, mutta silti kaihersi. Koulun penkillä ei oltu kulutettu vuosikausia vain sen takia, että edessä olivat työt, joihin moni muukin olisi valmis. Insinöörin työtä Jaakkola ei ollut päässyt tekemään päivääkään.

K

26

Jaakkolan ja vieressä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa istuvan Sami Korpelan pelastukseksi koitui ammattikorkeakoulussa toissa vuoden aikana startannut hanke Tutkintotodistus taskussa – miten kiinni työelämään?, eli lyhyemmin TASKU. Sen avulla vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneille, alle 30-vuotiaille insinööreille ja tradenomeille haetaan mahdollisuuksia oman alan töiden hankkimiseen. Puolen vuoden pituisesta opintojaksosta ensimmäinen päättyi viime vuonna. Nyt pyörivä koulutusjakso loppuu keväällä. Siinä on mukana 16 oppilasta. Heistä 8 on ammattikorkeakouluinsinöörejä. Koulutuksen rahoittajina toimivat ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto sekä Seinäjoen seudun kunnat.

TASKU:ssa projektipäällikkönä toimivan Eija Rintamäen mukaan koulutusjakson kohderyhmä on rajattu alle 30-vuotiaisiin sen takia, että vastaavan tyyppisiä täydennyskoulutusjaksoja on Seinäjoella järjestetty myös vanhemmille jo aiemmin. Toinenkin syy löytyy.

– Nuoret eivät ole päässeet vielä käytännössä kovinkaan paljoa tekemään omaa hommaa. Se on faktaa, että jos tekee työkseen jotakin, niin se pysyy selkäytimessä paremmin. Tavallaan opetuksen ideana on antaa mahdollisuus soveltaa opittua käytännössä, Rintamäki sanoo.

Urautuminen sivussa

Seinäjoella käytännön tekemiselle annetaan hyvä toimintaympäristö, sillä koulusta löytyy muun muassa Projektipaja, jossa yritysten antamia toimeksiantoja toteutetaan hyvien koneiden ja laitteistojen avulla. Teorian pänttäys luokkahuoneessa heitetään pääosin romukoppaan, kun TASKU:n oppilaat käyvät käsiksi toimek-

Eija Rintamäki.

siannon innovointiin ja ongelmanratkaisuun. Samoin työharjoittelu yrityksissä kuuluu opetusohjelmaan.

– Teoriaa ei ole kovinkaan paljoa, vaan enimmäkseen toteutetaan yritysprojekteja. Teoria tukee tehtäviä projekteja. Tiimityötä on ollut jonkun verran, samoin markkinointiluennoitsijoita.

Yrityksille tehtävät projektit ulottuvat laidasta laitaan. Projekteihin mahtuu vaikkapa yritysten nettisivujen tekemistä ja taustatyön tekemistä sivujen visuaaliseen ilmeeseen. Yrityksille tehdään myös asiakasrekistereitä ja kartoitetaan kohderyhmiä.

– Skaala, mitä tehdään on aika laaja, Eija Rintamäki sanoo.

Yritysprojektien myötä opiskelijat saavat tärkeitä kontakteja yrityksiin. Yritykset pääsevät tutustumaan TASKU:n porukkaan.

Yrityksille tehtäviin projekteihin mahtuu vaikkapa yritysten nettisivujen tekemistä ja taustatyön tekemistä sivujen visuaaliseen ilmeeseen.

UUSI

INSINÖÖRI

– Nähdään se, että täällä on osaavaa ja motivoitunutta porukkaa. Kun on rekrytointitarvetta, on hyvä, että pääsee tarkkailemaan porukkaa työn touhussa.

Rintamäen mukaan Seinäjoen seudun yritykset ovat ottaneet TASKU:n vastaan todella positiivisesti.

– Yritykset ovat kiitelleet paljon sitä, että opiskelijat ovat nuoria. Asioita ei ajatella laatikon sisällä ja olla urautuneita.

Työllistymiseen uskotaan

Edelliseltä, jo päättyneeltä koulutusjaksolta työllistyi koulutusaikana kuusi ihmistä. Lopuista kymmenestä oppilaasta puolet työllistyi harjoittelupaikkaansa koulutuksen päätyttyä.

Edelliseltä koulutusjaksolta yksi opiskelijoista aloitti hiljattain oman yritystoiminnan. TASKU:n kautta voi hakea hyvin myös alkua yrittämiselle, mikäli opiskelijalla itsellään on siihen kiinnostusta.

26-vuotias tietotekniikkainsinööri Sami Korpela ei ole vielä päässyt ammattia vastaavaan työhön kuin muutamaksi viikoksi. Työkokemus on kertynyt lähinnä maanrakennustöistä.

Kun Korpela kuuli TASKU-hankkeesta, hän innostui asiasta saman tien.

– Tämä vaikutti hyvältä tilaisuudelta.

Yksi tuttu oli ollut TASKU:ssa aiemmin

ja sai sitä kautta jalansijaa yrityksiin.

Korpela ja Matti Jaakkola uskovat vahvasti työllistyvänsä oman alan töihin jo koulutusaikana – tai viimeistään sen jälkeen.

– Olen kokenut, että koulutus tarjoaa paljon. Saa uusia näkemyksiä asioista ja pystyy hyödyntämään monella tapaa sitä, mitä on koulussa opiskellut, Jaakkola sanoo.

Jaakkolan mukaan se, että koulutuksessa on mukana niin insinöörejä kuin tradenomeja tekee koulutuksen mielenkiintoiseksi. Erilaiset koulutukset avaavat mahdollisuuden hyville keskusteluille.

– Osaamista voi tavallaan sovittaa yhteen ja opitaan yhteistyötä.

Jaakkola aikoo hakeutua opetuksen aikana järjestettävän työharjoittelujakson aikana johonkin yritykseen, jossa pääsee tekemään ohjelmointia tai ohjelmistosuunnittelua.

– Semmoinen yritys joka kiinnostaa ja jossa pääsee hyödyntämään ammattiosaamista.

Eläminen niukkaa

Korpela näkee täysin mahdollisena sen, että työpaikka voi tulla jo koulutusaikana.

Niin Korpela kuin Jaakkola tahtoisivat ainakin aluksi palkkatyöhön. Kokemuksen kartuttua yrittäjäksi ryhtyminen voisi olla mahdollista.

– Olen monta kertaa miettinyt sitä, että yrittäjäksi ryhtymisen kautta pääsisi tekemään sitä, mikä itseä kiinnostaa kaikesta eniten, Jaakkola pohtii.

Korpela ehti kokea ennen koulutusjaksoa myös työttömänä olemisen. Ilman työtä vähän kaikesta piti karsia. Koulutusjakson aikana opiskelijat saavat päivärahan päälle yhdeksän euron suuruisen ateriakorvauksen päivää kohden.

– Mitään suurempaa ei voi hankkia, kun ei voi maksaa osamaksulla, Korpela kertoo.

Jaakkola pitää hyvänä sitä, että koulutukseen mahtuu paljon muutakin, kuin vain pelkkää ”insinöörijargonia”.

– Mitään huonoa ei tule mieleen.

Tulevaisuuteen katsotaan luottavaisin mielin. Jaakkolan mukaan lamapuheista ei kannata välittää, koska…

– Osaavia ihmisiä kaivataan aina. N 27

yhteiskunnasta Teksti ja piirros: Ari Hautaniemi

Tulevaisuuden luottamusmies on elämäntilanteiden tulkki uottamismiehen rooli on murroksessa. Työelämän monitahoinen muutos tarkoittaa myös sitä, että henkilöstön edunvalvonnan painopisteet muuttuvat.

Perinteisen katsantokannan mukaan luottamusmies on ammattiliiton ja sen jäsenten edustaja työpaikalla, jonka tehtäviin kuuluvat etenkin työlainsäädännön valvonta, työehtosopimuksen noudattamisen valvonta sekä henkilöstön edustaminen YT-neuvotteluissa.

Sosiologi, ay-liikettä tutkinut tohtori Pertti Jokivuori Jyväskylän yliopistosta näkee, että tehtäväkenttä on muuttumassa merkittävällä tavalla koko työpaikan ja etenkin työyhteisön hyvinvoinnin aktiiviksi.

– Yksipuolisen edunvalvojan sijasta tulevaisuuden luottamusmies on työyhteisön kehittäjä, koko työpaikan edunvalvoja, joka ymmärtää työnantajan näkökulmaa, työelämän ja talouden muutoksia sekä työntekijöitä, etenkin yksilöinä.

Rooli erilaisten elämäntilanteiden tulkkina kasvattaa merkitystään, kun paikallinen sopiminen ja mahdollisuudet ja tarpeet yksilöllisille työjärjestelyille korostuvat.

L

Ei standardiratkaisuja

Henkilöstö ei ole massaa, vaan yksilöitä erilaisissa elämäntilanteissa.

– Kun standardityöntekijän prototyyppiä ei ole, ei ole myöskään standardiratkaisuja. Siinä missä nuorelle työntekijälle ylitöistä halutaan rahallinen korvaus, varttuneempi saattaa toivoa vapaa-aikaa.

28

Luottamusmiehen pitää olla hereillä ja tunnistaa erilaiset tarpeet. Erilaisiin tarpeisiin vastaaminen edistää koko työyhteisön hyvinvointia.

Jokivuori muistuttaa, että työhyvinvointiin panostaminen on sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Parantaahan se mm. motivaatiota ja sitä kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Luottamusmiehen rooliin liittyy tulevaisuudessa entistä enemmän yksilölliseen työvalmentamiseen ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä ja luovien, yksilöllisten ratkaisujen neuvotteleminen.

– Luottamusmiehen pitää osata huolestua silloin, jos joidenkin ihmisten työajat venyvät. Tämä on ongelma erityisesti sellaisissa töissä, joissa työnteon lopputulos on työhön käytettyä aikaa tärkeämpi.

Toisille työaikavapaus sopii, mutta jos jonkun ihmisen työhuoneessa palaa aina lauantaiyönä valo, homma ei enää toimi.

Neuvottelun ammattilainen

Luottamusmiestoiminnan murroksesta kertoo myös puheessa tapahtuvat muutokset.

henkilöstöä vähennetään. Näkemys sai täystyrmäyksen halki puoluekentän.

– Myös Elinkeinoelämän Keskusliitto on esittänyt päinvastoin luottamismiehen aseman parantamista. Tämän taustalla on paikallisen sopimisen lisääntyminen ja paremmat valmiudet käydä neuvotteluja työpaikan sisällä, Jokivuori toteaa.

– Paineet sille, että luottamusmies on tulevaisuudessa neuvottelun ammattilainen, kasvavat. Asiantuntevaa, monia näkökulmia ymmärtävää neuvottelijaa arvostetaan työnantajapuolella vahvasti. On tärkeää, että henkilöstön edustaja osaa esittää järkeviä perusteluita ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Luottamusmies on paljon vartija UIL:n projektiasiamies Tommi Grönholmin mielestä luottamusmiehen työtehtävien sisältö muuttuu tulevaisuudessa. euvottelutaidon lisäksi sub-

-N

stanssiosaaminen työlainsää-

dännön eri osa-alueilta kasvaa, sillä työelämä monimutkaistuu ja erityi-

Muutospaineita koulutukselle

– Luottamusmiehen sijasta työpaikoilla on ryhdytty puhumaan ”henkilöstön edustajasta”. Mielestäni tämä kuvaa paremmin sitä, mihin suuntaan rooli on kehittymässä: kyseessä on työyhteisön hyvinvoinnin edunvalvoja, joka edustaa henkilöstön näkökulmaa koko työpaikan kehittämisessä.

Vuonna 2007 Suomen yrittäjien silloinen puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja Eero Lehti (kok) esitti luottamusmiehen irtisanomissuojan heikentämistä.

Lehti totesi muun muassa, että luottamismies pitäisi irtisanoa ensimmäisenä, kun UUSI

INSINÖÖRI

Luottamusmiestehtävän muutos asettaa paineita myös luottamusmieskoulutukselle. Erityisesti tietointensiivisen aivotyön ja työnteon tapojen muuttuessa tarvitaan valmiuksia ymmärtää uudenlaisia haasteita ja tilanteita työpaikoilla.

– Savupiipputeollisuuden aikaan jako työelämään ja muuhun elämään oli kohtuullisen selvä. Työ loppui tehtaan porteilla. Tänä päivänä työasiat tulevat vapaaajalle ja vastaavasti työpäivän aikana on mahdollista järjestellä mm. harrastuksiin liittyviä juttuja. Työnteon aikojen ja paikkojen koordinaatit sekoittuvat.

Jokivuori tervehtii ilolla ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä järjestämiä koulutuksia ja valmennuksia. Kun luottamusmiehestä tulee koko työyhteisön edunvalvoja, on järkevää, että koulutuksessa tulevat esille kaikkien osapuolten lähtökohdat ja toiveet.

– Tällaista tehdään jo Suomessa ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Jokivuori kannustaa myös henkilöstön ja työnantajapuolen yhteisiä ideointipäiviä, joissa etsitään yhdessä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Intressit, kuten kilpailukyky ja työhyvinvointi, ovat usein jaettuja.

– Lisäksi on syytä muistaa, että taloudellisesti haastavat ajat pakottavat luoviin ja rakentaviin ratkaisuihin. Nyt siihen on taas hyvä hetki. N

sesti kansainväliset yhtiöt eivät välttämättä tunne paikallista lainsäädäntöä, Grönholm sanoo.

Grönholmin mielestä luottamusmies ja yritysyhdistys (YRY) ovat avainasemassa myös viestinnässä.

– Pelkkä sähköposti ja tilaisuudet eivät välttämättä enää riitä, vaan tietoa pitäisi pystyä tuottamaan myös verkkoon tai SoMeen, esimerkiksi YRY:n Facebookiin.

YTN kouluttaa Työlainsäädäntöön luottamusmiehet voivat perehtyä muun muassa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämillä luottamusmiesavain 1, 2 ja 3 -koulutuksissa. Myös yritystalous-, työsuojelu ja hallintoedustajakoulutus valmentavat tehtävään.

YTN:n luottamusmieskoulutuksiin vuodelle 2012 voit tutustua osoitteessa: www.ytn.fi/ - koulutus. N

29

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Insinöörien kollegatuki toimii Yhdeksän kymmenestä insinööristä kokee työnsä haasteelliseksi. nsinöörit saavat työkavereiltaan mukavasti tukea työssään. Näin kertoivat insinöörit ammattikunnan Työmarkkinatutkimuksessa viime syksynä. Kokemus kollegojen tuesta on vankka: lähes 90 prosenttia insinööreistä koki kollegojen tukevan toisiaan vähintään melko hyvin. Etenkin nuoret kokivat saavansa hyvää tukea kollegoiltaan. Vahvimmillaan kollegatuki vaikutti olevan tietotekniikan palvelualalla.

Työterveydenhuoltokin saa insinööreiltä varsin hyvät arviot. Joka toinen insinööri kiittelee työterveydenhuollon toimivuutta ja reilu kolmannes katsoo sen toimivan melko hyvin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevat insinöörit ovat kuitenkin huomattavasti kriittisempiä kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Myös kuntasektorin insinöörit kokevat työterveyshuollon toimivuuden keskimääräistä heikompana.

Työvälineisiin ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Huippuarvosanoja työvälineet eivät saa, mutta kolme neljäsosaa insinööreistä on kuitenkin melko tyytyväisiä työvälineisiinsä.

I

Lokakuussa 2011 toteutetun Työmarkkinatutkimuksen teema-alueena oli työpaikan käytännöt. Tarkoituksena oli kartoittaa insinöörien ajatuksia siitä sekä hyvin toimivista että kehitettävistä asioista.

Työterveydenhuolto, mahdollisuus liukuvan työajan mukaisiin työaikajoustoihin sekä haasteelliset työtehtävät olivat insinöörien mielestä hyvin toimivia. Sen sijaan työtehtävien ja projektien aikataulujen mitoituksessa ja palkitsemisen oikeudenmukaisuudessa on reilusti parantamisen varaa, eikä johtamiskäytäntöjen kehittäminenkään olisi pahitteeksi.

30

Esimiestuki vaihtelee

Haasteellisimmaksi työnsä kokivat johtotehtävissä sekä projektien vetovastuussa toimivat insinöörit. Suunnittelutoimistoissa työtä taas ei pidetä yhtä haasteellisena kuin muilla työnantajasektoreilla.

Liki kolme neljännestä insinööreistä koki voivansa vaikuttaa työnsä sisältöön ainakin jossain määrin. Mitä korkeammalla organisaatiohierarkiassa oltiin, sitä paremmat olivat oman työn vaikutusmahdollisuudet.

Insinöörit katsovat esimiesten tuntevan kohtuullisen hyvin heidän työtehtävänsä ja kokevat esimiesten myös tietävän melko hyvin, miten he tehtävissään suoriutuvat. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen jättää kuitenkin toivomisen varaa.

Yli puolet insinööreistä kokee, ettei johtamiskäytäntöjä kehitetä lainkaan.

Johtamiskäytäntöjen ohella myös työilmapiirin kehittäminen saa insinööreiltä sapiskaa.

Varauksetonta esimiehen tukea kokee saavansa vain joka viides insinööri. Vajaa puolet pitää saamansa tukea kohtalaisen hyvänä ja liki kolmannes kokee puutteita esimiehensä tuessa.

Likimain samanlaiset olivat vastausjakautumat, kun kysyttiin, hoitaako esimies hyvin esimiestyönsä. Valtion insinöörit kokivat esimiestensä työn parempana kuin muilla työnantajasektoreilla toimivat insinöörit. Kuntasektorilla puolestaan koettiin eniten puutteita johtamiskäytäntöjen kehittämisessä.

Iäkkäämmät jäävät vähemmälle esimiestuelle

Mielenkiintoinen havainto oli se, että mitä vanhemmasta insinööristä oli kyse, sitä heikommin hän koki esimiehensä tuntevan hänen työnsä ja suoriutumisensa. Myös kokemus esimiehen tuesta ja

hyvästä esimiestyöstä heikkeni iän ja kokemusvuosien myötä. Jätetäänkö työpaikoilla kokeneempi väki enemmän oman onnensa varaan ja luotetaan siihen, että kokemus kantaa?

Iän ja kokemusvuosien ohella esimiestyön kokemiseen vaikuttavat työmäärä ja aikataulupaineet. Liialliseksi koettu työmäärä sekä liian tiukka aikataulutus lisäävät kriittisyyttä esimiestyötä kohtaan.

Työmäärällä on yhteys myös työn haasteellisuuteen. Mitä haasteellisemmaksi työ koetaan, sitä suuremmaksi kasvaa myös kokemus työn määrästä.

Työtaakka heijastuu työssä jaksamiseen. Tältä osin jäi myös parantamisen varaa, sillä vain joka toinen insinööri kertoi työpaikallaan tuettavan työssä jaksamista.

Vastaajan asemataso heijastuu kokemukseen esimiestyöstä

Ylimmän johdon ja johdon insinöörit näkivät esimiestyön ja johtamisen selvästi parempana kuin keskijohtoon kuuluvat ja asiantuntijatehtävässä toimivat insinöörit.

Ylipäätään johtoportaalla tuntui olevan osin ruusunpunaiset silmälasit, sillä näkemykset palkitsemisen toimivuudesta, aikataulupaineista, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksista ja luovuuden käyttömahdollisuuksista olivat selvästi paremmat kuin organisaatiohierarkian matalammilla portailla toimivilla insinööreillä.

Keskijohdossa toimivat insinöörit sen sijaan elävät samaa arkea kuin asiantuntijatkin – heidän näkemyksensä eivät suuresti eronneet toisistaan.

Kehityskeskustelujen käymiseen heijastuu organisaation koko. Pienissä yrityksissä kehityskeskusteluja käydään satunnaisesti tai niitä ei käydä lainkaan. Vuorovaikutus tapahtunee pääosin työpaikan arjessa.

Suurissa yrityksissä taas kehityskeskus-

Kuinka usein käyt kehityskeskusteluja / esimies-alaiskeskusteluja oman esimiehesi kanssa

Yrityksen henkilöstömäärä

3000– 1000–2999 500–999 250–499 100–249 30–99

N

Säännöllisesti useammin kuin kerran vuodessa

N

Säännöllisesti kerran vuodessa

N N N

Satunnaisesti En käy keskusteluja Vaihdoin äskettäin työpaikkaa, en tiedä vielä

10–29 0

20

telut ovat selkeästi normaaliin toimintaan kuuluva osa-alue. Niitä käydään vähintään kerran vuodessa, mutta varsin usein tiheämminkin. Toimialoista suunnittelutoimistoissa, rakennusalalla sekä kaupan alalla insinöörit käyvät kehityskeskusteluja suhteellisesti vähiten.

Palkitseminen ja aikataulutus ontuvat

Eniten kritiikkiä työpaikan käytännöistä saivat palkitsemisen oikeudenmukaisuus sekä työtehtävien ja projektien aikataulujen mitoitus. Vain viisi prosenttia insinööreistä koki, että työn aikataulutus on järkevällä tasolla, yli puolet heistä taas katsoi aikataulujen oleva väärin mitoitettuja.

Eniten aikataulupaineita kokivat suunnittelutoimistojen insinöörit sekä vientiteollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla toimivat insinöörit. Keskisuurissa organisaatioissa aikataulupaineet näyttäytyivät keskimääräistä suurempina, julkisella sektorilla taas jonkin verran keskimääräistä pienempinä.

Vain joka kymmenes insinööri oli sitä UUSI

INSINÖÖRI

40

%

60

80

mieltä, että palkka vastaa tehtävän vaativuutta ja työsuoritusta. Palkitsemisen oikeudenmukaisuuden suhteen oltiin vielä kriittisempiä. Vain seitsemän prosenttia insinööreistä katsoi, että työpaikalla kiinnitetään huomiota oikeudenmukaiseen palkitsemiseen. Viidennes insinööreistä oli täysin päinvastaista mieltä.

Vientiteollisuuden insinöörien joukossa oli suhteellisesti eniten insinöörejä, jotka kokivat puutteita palkan ja tehtävän vaativuuden sekä oman työsuorituksen vastaavuudessa.

Palkitsemisen oikeudenmukaisuuden osalta kriittisimmät insinöörit ovat kuntasektorilla. Yksityisellä sektorilla palkkaukseen ja palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen tyytymättömimmät insinöörit ovat keskisuurissa ja toisaalta kaikkein suurimmissa yrityksissä.

100

Organisaatiotaso vaikutti selvästi. Mahdollisuudet saada nykyisessä työssä ammattitaitoa kehittävää koulutusta heikkenivät tasaisesti, kun siirryttiin johtotasolta eri esimiesportaiden kautta asiantuntijatehtäviin.

Heikoin tilanne ammattitaidon kehittämisessä oli pienissä yrityksissä, toimialoista heikoin tilanne oli suunnittelutoimistoissa sekä julkisella sektorilla.

Työajan käyttö ammatilliseen kehittymiseen oli helpointa julkisella sektorilla, tosin ei aina sielläkään. Yksityisellä sektorilla parhaiten työaikaa osaamispääoman kartuttamiseen saivat suurimmissä, yli 3 000 hengen yrityksissä toimivat insinöörit.

Nuoret insinöörit kokivat mahdollisuutensa saada ammattitaitoa kehittävää koulutusta paremmaksi kuin kokeneemmat insinöörit. N

Osaamisen kehittämismahdollisuudet vaihtelevat

Mahdollisuudet ammatillisen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen vaihtelivat.

31

oikeus Teksti: Esa Airola, työsuhdelakimies | Kuva: Lehtikuva

Työsuhteen ehtojen muuttaminen liikkeen luovutuksessa erinteisesti työoikeudessa on katsottu, että työsopimuksen osapuolet voivat milloin tahansa muuttaa työsopimusta uudella sopimuksella. EU-oikeuden perusteella näin ei kuitenkaan ole aina niin sanotuissa ”liikkeen luovutuksissa”, jos työntekijän etuja heikennetään. Vaikka työntekijä antaisi luovutuksen jälkeen suostumuksensa, uusi työsopimus voidaan katsoa pätemättömäksi, jos liikkeen luovutus itsessään on muutoksen syy.

P

Työntekijän asema yritysjärjestelyissä

Osa yritysjärjestelyistä ei vaikuta lainkaan työntekijöiden työsuhteisiin. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajayhtiön identiteetti ei muutu. Työnantaja ei esimerkiksi muutu pelkästään yhtiön nimeä tai osakkeenomistajia vaihtamalla. Lisäksi fuusiossa, jakautumisessa tai yritysmuodon muutoksessa työnantajayrityksen oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan muodostetulle oikeushenkilölle, joten työsuhteet myös jatkuvat keskeytyksettä.

Joskus yrityksen rakennetta muutetaan siten, että työnantajasubjekti vaihtuu. Tämä voi liittyä esimerkiksi siihen, että osa liiketoimintaa myydään. Tällöin se työ, mitä työntekijät tekevät, siirtyy toiseen yritykseen suoritettavaksi. Ilman erityistä sääntelyä työntekijän työsuhteen jatkuminen olisi epävarmaa. Tästä johtuen työsopimuslaissa säädetään, että työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle, jos kyseessä on liikkeen luovutus. Jos siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen ei katsota liikkeen luovutukseksi, kyse on uuden työsuhteen alkamisesta. Tällöin entiset työsuhteen ehdot eivät säily, ellei näin erikseen sovita.

Liikkeen luovutus ja sen oikeusvaikutukset

Nykyään liikkeenluovutuslainsäädäntö perustuu keskeisesti EU-oikeuteen, jonka 32

mukaan liikkeen luovutuksen pääedellytyksenä on toiminnallisen kokonaisuuden luovutus ja sen jatkaminen keskeytyksettä toisen työnantajan toimesta. Käytännössä liiketoiminnan siirtäminen ja myyminen vastaa läheisimmin liikkeen luovutuksen käsitettä, mutta myös ulkoistaminen voi täyttää kriteerit. Liikkeenluovutuslainsäädännön soveltuminen yritysjärjestelyyn täytyy kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti.

Jos kyseessä on liikkeen luovutus, työntekijät siirtyvät automaattisesti luovuttajalta luovutuksensaajan palvelukseen entisin ehdoin. Luovutuksensaajan tulee noudattaa ehtoja sellaisina kuin luovuttaja oli velvollinen niitä noudattamaan ennen luovutusta. Työsuhteen ehtojen muuttamattomuudesta seuraa, että uusia työsopimuksia ei ole välttämätöntä tehdä.

Uusista ehdoista sopiminen

Silloin kun kyse on individuaaliehdoista, jotka perustuvat joko työsopimukseen tai sopimuksen veroiseen vakiintuneeseen käytäntöön, EU-oikeuden mukaan työntekijöiden suoja liikkeen luovutuksessa on pakottavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että luovutuksessa siirtyvä työntekijä ei voi luopua niistä oikeuksista, jotka hänelle liikkeenluovutussääntelyn perusteella kuuluu, ja ettei näiden oikeuksien rajoittamista hyväksytä edes hänen suostumuksella. EU:n tuomioistuimen mukaan tähän tulkintaan ei vaikuta sekään seikka, että työntekijä saa hyvitykseksi ehtojen heikentämisestä aiheutuvista haitoista uusia etuja siten, ettei hän kokonaisuudessaan joudu aikaisempaa epäedullisempaan asemaan.

Sopimusvapautta ei ole kuitenkaan rajoitettu täysin. Työsuhdetta voidaan muuttaa luovutuksensaajaan nähden samoissa rajoissa kuin sitä olisi voitu muuttaa luovuttajaan nähden edellyttäen, ettei yrityksen luovutus ole tämän muutoksen syy. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että luovutuksensaaja ja siirtyvä työntekijä eivät

voi pätevästi keskenään sopimalla tehdä uutta työntekijän etuja heikentävää työsopimusta, jos muutos johtuu liikkeen luovutuksesta itsestään.

EU:n tuomioistuimen mukaan pelkästään halu yhdenmukaistaa siirtyvien työntekijöiden työehtoja luovutuksensaajan palveluksessa jo olevien työntekijöiden kanssa ei ole sallittu peruste ehtojen heikentämisestä sopimiselle. Muutoin ei ole selkeitä ratkaisuja, millä perusteilla muutoksen voidaan katsoa johtuvan liikkeen luovutuksesta itsestään.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että arviointi tehdään kokonaisharkinnan perusteella. Jotta muutoksen voidaan katsoa johtuvan muusta kuin liikkeen luovutuksesta, tulisi työnantajalla olla jokin asiallinen ja erotettavissa oleva syy ehtojen muuttamisesta sopimiselle. Muutoksen ajankohdalla on myös merkitystä, sillä syy-yhteys liikkeen luovutuksen ja uuden työsopimuksen tekemisen välillä heikkenee sitä mukaan, mitä pidempi aika luovutuksesta on.

Toisaalta luovutuksen kohteen uudelleenorganisointi tai työn tekemisen olosuhteiden muuttuminen, voivat johtaa siihen, että työtä ei ole enää tarjolla entisin ehdoin. Jos tässä tilanteessa työsopimuksen ehtoa voidaan muuttaa irtisanomisperusteen täyttymisen johdosta, on perusteltua, että samassa tilanteessa työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa myös sopimuksella.

Lisäksi jonkin ehdon noudattaminen voi muodostua luovutuksen jälkeen kohtuuttomaksi, jolloin sen kohtuullistaminen sovittelemalla voi tulla kyseeseen.

Työsopimuksen ehtojen muuttamiskielto käytännössä

Työsuhteen ehtojen muuttumattomuus liikkeen luovutuksessa koskee työsopimukseen ja sopimuksen veroiseen käytäntöön perustuvia ehtoja. Tällaisia ehtoja heikentävä sopimus siirtyvän työntekijän ja luovutuksensaajan välillä ei ole pätevä,

jos se johtuu liikkeen luovutuksesta itsestään ja vaikka työntekijä olisi siihen antanut suostumuksensa.

Keskeisimmät individuaaliehdot koskevat luonnollisesti palkkaa ja luontoisetuja. Työsopimuksessa on voitu myös sopia nimenomaisesti työajasta, vuosilomasta tai muista erityisehdoista siten, että näitä ei voida heikentää liikkeen luovutuksessa edes työntekijän suostumuksella.

Myös työnantajan vakiintuneen käytännön mukaisesti myöntämät edut voidaan joissain tilanteissa katsoa työsopimuksen nimenomaisiksi ehdoiksi.

Sallitut työehtojen muutokset liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutuksesta voi kuitenkin seurata joitain muutoksia aikaisemmin noudatettuihin käytäntöihin. Ehtojen muuttumattomuus ei koske työlainsäädäntöön perustuvia työehtoja. Mikäli työntekijä siirtyy luovutuksessa esimerkiksi julkiselta sektorilta yksityisen eläkelainsäädännön UUSI

INSINÖÖRI

piiriin, voivat tähän perustuvat ehdot muuttua.

Työehtosopimuksiin perustuvien työehtojen osalta noudatetaan erityissäännöstä, jonka mukaan luovutuksensaajan tulee noudattaa luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta sen voimassaolon päättymiseen saakka. Toisin sanoen luovutuksensaaja voi ryhtyä soveltamaan siirtyneisiin työntekijöihin toista työehtosopimusta vasta, kun luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy.

Luovuttajan työntekijälle tarjoamat edut, joita ei voida pitää työsopimuksen ehtoina, eivät siirry ilman sopimusta.

Tämä voi koskea käyttöoikeutta lomamökkiin tai henkilöstöalennuksia. Myös esimerkiksi tulospalkkiojärjestelmään perustuvat työsuhde-edut, joista työnantaja päättää joka kerta erikseen tai joiden jatkuvuudelle on asetettu ehtoja, saattavat jäädä vaille sopimuksen veroisen käytännön sitovuutta.

Liikkeen luovutuksen jälkeen luovutuksensaajalla on lähtökohtaisesti samat

työnantajan oikeudet kuin luovuttajalla oli. Uusi työnantaja voikin antaa työnjohtovaltansa rajoissa määräyksiä siitä, miten työtä tehdään. Työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan ehdon muuttaminen työnantajan yksipuolisin toimin edellyttää kuitenkin työsopimuksen irtisanomisperusteen täyttymistä.

Kaiken kaikkeaan, sillä on hyvin ratkaiseva merkitys, mitä määritellään työsopimuksen ehdoiksi. Jos kyseessä on työsopimuksen ehto, siitä voidaan lähtökohtaisesti sopia vain työntekijän etuja parantaen, jos muutokselle ei ole muuta perustetta kuin liikkeen luovutus.

Kaikki työnantajan myöntämät edut eivät kuitenkaan tule työsopimuksen ehdoiksi, jolloin ne eivät myöskään siirry liikkeen luovutuksessa. Lisäksi on syytä huomata, että työehtosopimukseen perustuvat ehdot voivat muuttua liikkeen luovutuksen jälkeen. Tämä saattaa joskus yllättää, kun työehtosopimuksia on noudatettu hyvin pitkiä aikoja ja niihin perustuvia määräyksiä on pidetty saavutettuina etuina. N 33

opiskelijat

www.iol.ďŹ

Opiskelijakuntiin vaikuttamaan Opiskelijakunta edustaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ammattikorkeakoulujen hallituksissa, opintotukilautakunnissa, tutkintolautakunnissa ja muissa hallinnon asettamissa monijäsenisissä toimielimissä. piskelijakunnat tekevät tyÜtä insinÜÜriopiskelijoiden hyvinvoinnin eteen.

Siinä missä InsinÜÜriopiskelijaliitto tarjoaa koko insinÜÜriuralle suuntaavaa edunvalvontaa, ne keskittyvät valvomaan opiskelijoiden etuja ammattikorkeakoulun seinien sisällä. Keskeisin tehtävä on valvoa opiskelijoiden etua koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa.

EdunvalvontatyÜ on suurimmalle osalle opiskelijoista näkymätÜntä vaikuttamistyÜtä esimerkiksi ammattikorkeakoulun hallinnon toimielimissä. Näistä tärkein on ammattikorkeakoulun hallitus, jonne opiskelijakunnat valitsevat ammattikorkeakoululain opiskelijakuntapykälän mukaisesti opiskelijaedustajat.

OpiskelijakuntatyÜskentely on erinomainen kanava vaikuttaa koulutuksen ja ohjauksen kehittämiseen sekä myÜs sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan kuten opiskelijoiden asumiseen, toimeentuloon, opiskeluterveydenhuoltoon ja muuhun

O

hyvinvointiin liittyviin asioihin.

Tähän edunvalvontatyÜhÜn kaivataan myÜs insinÜÜriopiskelijoiden ääntä. Monessa opiskelijakunnassa, varsinkin valtuusto- tai edustajistotasolla, insinÜÜriopiskelija-aktiivit ovat pitämässä tekniikan koulutuksen näkÜkulmia esillä, mutta tekijÜitä kaivataan silti lisää.

Uudet toimijat opiskelijakunnissa ovat aloittaneet vuoden alusta toimintansa, joten kannattaakin tarkastaa, ketkä

Opiskelija – tilaa tekniikan uusi viikkolehti 3T

Roviolla rekrytilaisuus ovaniemen InsinÜÜriopiskelijoiden eli RoVIOn synnyttämä Isona TyÜelämään -rekrytointitapahtuma ammattikorkeakoulun tiloissa helmikuussa huokui opiskelijoiden luomaa hyvää tunnelmaa.

Tänä vuonna myÜs kaksi muuta opiskelijayhdistystä lähti mukaan järjestelyihin; Rovaniemen tradenomiopiskelijat Rotta ja Rovaniemen Metsäpojat. Toimintaansa esittelivät ständeillä ja luennoilla tusina yritystä sekä koulu ja paikalliset yhdistykset.

Yritykset esittelivät sekä kesätyÜmahdollisuuksiaan että yleistä rekryään ja vas-

R

34

omassa opiskelijakunnassa toimivat. Uusia toimijoita taatusti aina kaivataan tyÜryhmätoimintaan kehittämään yhdessä ammattikorkeakoulujen toimintaa sisältä päin.

Syksyn tullen valitaan jälleen uudet toimijat opiskelijakuntiin ja silloin aktiivisia ehdokkaita kaivataan taas tekniikanopiskelijoiden listoille. Pidetään insinÜÜriopiskelijoiden lippu korkealla myÜs opiskelijakunnissa! N

Joni Jatkola ja Janne Posio.

taanottivat kyselyitä lopputyÜaiheista. Luennoillakin oli hyvä määrä osallistujia.

Opiskelijat saivat varmasti hyvää tietoa sekä paikallisista että valtakunnallisista tyÜmahdollisuuksista. N

Vuoden vaihteessa Uuden insinÜÜriliiton jäsenlehdeksi vaihtui uusi tekniikan alan viikkolehti 3T. Lehden pitäisi tulla automaattisesti kaikille kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille, mutta alkuvaiheen opiskelijat saavat tilata lehden jäsensivuilla. N

Janne Juujärvi puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Vaikuttamismahdollisuuksien vuosi änä vuonna on paljon asioita, joissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Ammattikorkeakoulujen toiminta on suuressa murroksessa ja muutoksia on luvassa. Vuoden edetessä on tulossa kunnallisvaalit ja kuntajakouudistuksia suunnitellaan parhaillaan.

Eläkeuudistuksista ja työttömyysturvan muutoksesta keskustellaan aktiivisesti.

Koska ammattikorkeakouluissa tapahtuu suuria muutoksia, toivon paikallisyhdistysten seuraavan koulujensa koulutuspolitiikkaa aktiivisesti. Koulutuspaikkoja insinöörialoilla pitää vähentää, mutta koulujen määrärahojen tippuminen ei saa kuitenkaan näkyä opintojen laadussa. Toivon, että koulut muistaisivat muutoksia tehdessään ne tärkeimmät eli opiskelijat ja heidän opetuksensa, sen laadun säilyttämisen, jopa parantamisen.

Tuleville insinööriopiskelijoille on taattava insinöörialoille olennaisten oppiaineiden riittävä saatavuuus ja taso. Ammattikorkeakoulujen on myös osattava mahdollisilla koulutusohjelmamuutoksilla vastata työelämän vaatimuksiin tulevaisuudessa vaikka määrärähat pienenisivätkin.

T

t t t Kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa. Toivon insinööriopiskelijoiden aktivoituvan vaaleissa.Vaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa tulevaan, joten seuratkaa vaalikeskusteluja, osallistukaa vaalipaneeleihin ja ennen kaikkea äänestäkää tai lähtekää vaikka itse ehdokkaaksi.

Monella taholla koetaan olevan tarvetta eläkeuudistukseen ja työttömyysturvan muutokseen. Insinööriopiskelijoiden on hyvä kertoa oma mielipiteensä uudistuksiin ja muutoksiin niiden tulevina maksajina.

Aktiivista kevään jatkoa ja voimia lukukauden loppurutistuksiin!

UUSI

INSINÖÖRI

35

järjestöasiaa Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Yhtenäisyyttä ja tunnettuutta halutaan lisää Kysymykset: 1. Mikä on yhdistyksesi keino lisätä alueellista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta?

2. Miten lisäätte järjestäytymistä?

3. Millä keinoin saamme yhdessä liiton jäsenille paremman työpäivän?

4. Muuta?

Järjestöjohdon neuvottelupäivillä helmikuun alussa Kirkkonummella viitoitettiin tietä eteenpäin ja mietittiin yli 80 liiton aktiivin voimin, miten näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä alueilla lisätään. Kysyimme muutamalta piirien ja yhdistysten aktiivilta tämän vuoden toiminnan painotuksista.

3. Haasteellinen ja ajankohtainen kysymys! Irtisanomiset ja ulkoistamiset ovat edelleen arkipäivää erityisesti ICT-alalla.

Liittorajat ylittämällä voitaisiin saavuttaa yhtenäinen linja ja paremmat edellytykset työolojen parantamiselle. Liitto voisi kehittää koulutuspalveluja ja tarjota tietoa työelämän eri osa-alueilta.

4. Uudenmaan piirin toiminta pyritään myös saamaan käyntiin tämän vuoden puolella.

Rope Sidebras, Helsingin Insinöörit, hallitus 1. Päivitämme HI:n strategiaa ja kehitämme näkyvyyttämme niin alueellisesti ja jäsenistöömme päin kuin yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten ja UIL:n kanssa. Avainasemassa ovat myös muun muassa koulutuspolitiikka ja koulutuspalvelujen kehittäminen jäsenille.

Lähestymme jäseniämme perinteisesti kirjeitse ja esittelemme toimintaamme ja ajankohtaisia tilaisuuksia sekä kerromme jäsenmaksulla saatavista eduista. Iso ponnistus kevään aikana on Jukolan viestiin osallistuminen; yritämme saada Jukolan/ Venlojen viestiin seitsemän joukkuetta.

2. Pyrimme parantamaan Tietoalan Toimihenkilöiden, HeRIA:n eli rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien sekä Helsingin Insinöörien yhteistyötä, unohtamatta opiskelijoita. Järjestäytymistä voisi auttaa työehtosopimusten postitus eri yrityksiin, jotta myös ”järjestäytymättömät” tiedostaisivat omat jo saavutetut etunsa.

36

Ari Kivikoski, VARSIn puheenjohtaja (LOUSIn alayhdistys) 1. Näymme vappuna Turun keskustassa ilmapalloja jakamassa sekä osallistumme opiskelijoiden haalaritarroihin.

Aloitimme Facebookin ylläpidon vastikään.

2. Järjestäytymisen kannalta parhaita tilaisuuksia ovat opiskelunsa aloittavien ja valmistuvien tilaisuudet, joihin LOUSI osallistuu. Myös järjestäytymättömät in-

sinöörit saavat tulla tilaisuuksiin ja liittyä jäseneksi siellä. Työpaikkojen luottamusmiehet ovat kuitenkin avainasemassa järjestäytymisen suhteen.

3. Elämäntilanteesta paljon riippuu, mitä arvostaa. Nuoria kiinnostaa ensi kädessä työn saanti ja siitä saatava korvaus.

Liitto voisi kertoa enemmän ay-liikkeen hyvistä saavutuksista.

4. Sähköpostiosoitteet pitää saada jäsenrekisterissä kuntoon. Tässä yhdistyksillä on suuri vastuu.

Jani-Petri Semi, Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtaja, Valkeakosken Insinöörit, puheenjohtaja 1. Näkyvyys ei-jäsenille hoituu pääasiassa mainostamalla tapahtumistamme lehdissä. Tapahtumapaikoilla on esillä liiton liput sekä oman yhdistyksen banderolli. Näkyvyyden parantamiseksi pitäisi liiton graafisen ilmeen olla yhtenäinen, jotta logo tulee tutuksi. Vaikuttavuuden

lisäämiseen tarjoavat kunnallisvaalit tänä vuonna hyvän mahdollisuuden.

2. Myönteisen imagokuvan ja laadukkaan toiminnan kautta jäsenistön ”puskaradio” toimii tehokkaasti. Ei-jäsenille syntyy halu päästä mukaan toimintaan. Liiton jäsenpalveluista kertominen auttaa eijäseniä näkemään konkreettisesti järjestäytymisen hyödyt.

3. Yhdistysten suurin voimavara on yhteisöllisyys. Tämän yhteisön eli ekosysteemin hyödyistä yksi on vertaistuki. Paremman työpäivän puolesta tes-kirjaukset ovat ehkä kuitenkin se tehokkain keino.

Jokainen jäsen voi myös vaikuttaa omalla työpaikallaan esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

4. Piiritoiminta ja piirin yhteiset tapahtumat aukaisevat uusia mahdollisuuksia lisätä tunnettavuutta sekä vaikuttamista; esimerkkinä Hämeen ammattikorkeakoulun alueella toimivien paikallisyhdistysten yhteistyö koulutuspoliittisissa asioissa.

Reijo Mustonen, Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohtaja, Lappeenrannan Insinöörit, puheenjohtaja 1. Itä- ja Kaakkois-Suomen yhdistysten kärkihanke tänä vuonna on viestintätoimijoiden yhteinen viestintätyöryhmä.

Toiminnallisilla työryhmillä pyrimme saamaan tehoa toimintaan ja painopisteen ulkoiseen toimintaympäristöön sekä yhdistysten yhteistoiminnan kehittämiseen.

Lappeenrannan Insinöörien toiminnassa tärkeätä ovat luottamusmiesyhteisUUSI

INSINÖÖRI

työ, työmarkkinaillat, yritysvierailut sekä työmarkkinakentän ja yhteiskunta-asioiden seuraaminen ja ajankohtaisiin tapahtumiin reagoiminen.

2. A2 -työtä eli taistelua rakennusalan ammattilaisten pätevyysasioiden saamiseksi kuntoon on tehty pitkään ja sen puitteissa on käyty tapaamassa ministereitä ja kansanedustajia. Maakunnasta on noustu barrikadeille puolustamaan insinöörien oikeuksia.

Myös säännölliset tapaamiset Saimaan AMK:n johdon kanssa, aktiivinen rooli Akava Kaakkois-Suomen aluetoimikunnassa sekä osallistuminen piiritoimintaan ja liiton päätöksentekoon lisäävät vaikuttavuutta.

3. Näkyvyyttä lisätään tempauksilla ja läheisellä yhteistyöllä opiskelijoiden kanssa; vuorovuosina järjestetään kisoja, tulossa on ’kevätliukkaat’. Liiton ja piiriasiamiehen apu työmarkkinaedunvalvonnassa on ollut suureksi avuksi.

4. Jäsentapahtumia kohdennetaan erilaisille ryhmille; on perhetapahtumia, teatteria ja Saimaan risteilyjä. Erikoisuutena on Sporttiklubi, joka on viikoittaista toimintaa työkyvyn ylläpitämiseksi, osallistujia noin 15–25 per kerta.

Aki Pöyry, Maanpuolustuksen Insinöörit MPI, JIL hallitus 1. Annamme lausuntoja MPI:n toimialueilla kuten vastikään puolustusvoimauudistuksessa. Kannustamme jäseniä osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten kunnallispolitiikkaan. Tiedo-

tuslehti ”Pinssi” lähtee noin neljä kertaa vuodessa.

2. Jäsenhankinta ja -pito on keskeistä tänä vuonna. Tuemme JUKOn luottamusmiespalveluja kentällä. Selvitämme UIL:n ulkopuolisten insinööri- ja teknisten yhdistysten liittymismahdollisuuksia liittoomme. Korostamme järjestäytymisen merkitystä rakennemuutoksen yhteydessä.

3. Neuvottelemme tarkentavat VES:t ja TES:t palvelussuhteen ehtojen osalta.

Annamme lausuntoja hallinnon alojen henkilöstöpoliittisen ja virastojen yhteistyöelimien pyytämistä asioista. Laadimme VES- ja TES -tavoitteita seuraavalle sopimuskierrokselle ja välitämme ne UIL:n VESVA:n kautta JUKO:lle. Olemme positiivisia ja kiinnitämme huomiota työssä jaksamiseen.

4. MPI tekee paljon edunvalvontatyötä osallistumalla mm. puolustusministeriön vetämiin VES/TES-neuvotteluihin. Kaikki Puolustusvoimissa työskentelevät insinöörit tai insinööritasoisissa tehtävissä olevat pitäisi saada MPI:n jäseniksi.

Juho Niemelä, Oulun Insinöörit 1. Järjestämme tapahtumia ja infoja, kuten opiskelijoille suunnatut työelämäpäivät ja haastamispohjalla toimivat Insinöörien kuntotestit, jossa jäsen voi haastaa ei-jäsenen mukaan.

2. Tapahtumien ja kannanottojen avulla.

3. Näkymällä mediassa ja ottamalla kantaa työmarkkina-asioihin sekä tekemällä fiksuja päätöksiä isoissa pöydissä.

37

>>

järjestÜasiaa Tekemällä Uudelle InsinÜÜriliitolle oman blogin/twitti -sivun, jonne tulee päivittäisiä tietoja ja kannanottoja.

4. Nuoriin insinÜÜreihin pitää satsata enemmän. Heitä pitää lähestyä mielellään jo ennen valmistumista kolmannen tai neljännen vuoden aikana. Nuoret insinÜÜrit ovat meidän tulevaisuutemme ja tulevaisuuden päättäjiä, joten heidät pitää saada kiinni, niin etteivät he karkaa liitosta pois.

Juha Reinisalo, Tietoalan toimihenkilÜt, varapuheenjohtaja 1. Vaikuttavuutta valtakunnallisella tasolla saadaan parhaiten jäntevän sopimustoiminnan avulla, saatuja etuja puolustaen sekä kehittäen tyÜehtosopimustamme yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa.

Näkyvyyttä lisäämme perinteisin keinoin mainoksin ammattilehdissä, netissä, radiossa, yhteistyÜkumppaneittemme avulla sekä erilaisilla tapahtumilla ja tilaisuuksilla.

2. Paras tapa edistää liittymistä ja jäsenmäärän kasvua on tyÜkaverin tai henkilÜstÜedustajien tekemä tyÜ tyÜpaikalla.

Tietoalalla on mahdollisuus tuetun tyÜpaikkatoiminnan avulla järjestää erilaisia tapahtumia sekä edistää samalla myÜs järjestäytymistä. Tulemme mielellämme tyÜpaikoille kertomaan toiminnastamme.

Kannattaa ottaa yhteyttä ja sopia asiasta.

Tälle vuodelle järjestämme muutaman

alueellisen tilaisuuden ja jäsenhankintatilaisuuksia.

3. Hyvä tyÜpäivä saadaan tietysti yksilÜn omalla asenteella, riittävällä motivaatioilla ja itsensä kehittämisellä. Oma panostus on tärkein.

Mutta jotta asiat toimisivat, niin siihen tarvitaan tyÜehtosopimusta raamittamaan puitteet tyÜpaikoille. Lisäksi tarvitaan aktiivisia luottamusmiehiä edistämään neuvottelukulttuuria tyÜpaikalla ja valvomaan sopimusten noudattamista sekä luomaan mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Yhteistoiminnalla tyÜpaikoilla saadaan aikaan hyvä ilmapiiri, jolla on vaikutusta myÜs tyÜmotivaatioon ja tuottavuuteen.

4. Terveiset jäsenelle – kerro, että tyÜpaikallasi noudatetaan Tietotekniikan alan tyÜehtosopimusta ja että ehdottomasti kannattaa liittyä jäseneksi. Järjestäytymisellä vahvistetaan tyÜntekijäpuolen asemaa neuvottelupÜydässä niin tyÜpaikoilla kuin tyÜehtosopimusneuvotteluissa. N

38

uutisia Eurooppalaiset valmiita ikääntymään aktiivisina N Tuoreen

Eurobarometri-kyselyn perusteella eurooppalaisista 71 prosenttia on tietoisia väestön ikääntymisestä, mutta vain 42 prosenttia on kehityksestä huolissaan. Useimmat kansalaiset ovat sitä mieltä, että yli 55-vuotiailla on merkittävä rooli yhteiskunnan tärkeimmillä aloilla.

Yli 60 prosenttia uskoo, että työntekoa olisi voitava jatkaa eläkeiän saavuttamisen jälkeen, ja kolmannes haluaa itse työskennellä kauemmin. Tätä mieltä ovat yllättäen useammin lähempänä eläkeikää olevat kuin nuorempi sukupolvi.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava EU-komissaari László Andor uskoo, että ’Aktiivisena ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden’ eurooppalainen teemavuosi 2012 saa kansalaiset, sidosryhmät ja päättäjät liikkeelle toteuttamaan toimia,

joilla edistetään aktiivisena ikääntymistä ja pyritään ratkaisemaan ikääntymisen haasteet positiivisella tavalla.

Vaikka tyypillinen eläkeikä on 65 vuotta, työvoiman keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä vuonna 2009 oli 61,5 vuotta. 42 prosenttia eurooppalaisista uskoo, että he kykenevät tekemään nykyistä työtään vielä 65 ikävuoden jälkeen, kun taas 17 prosenttia ei usko pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssään 60-vuotiaaksi. Kolmannes eurooppalaisista sanoo, että he haluaisivat jatkaa työntekoa saavutettuaan eläkeiän. Kaksi kolmasosaa taas haluaisi mieluummin tehdä töitä osa-aikaisesti ja olla osa-aikaisesti eläkkeellä.

Lisää tietoa teemavuotta koskevalla verkkosivustolla osoitteessa http://europa.eu/ey2012/.

SASK kokoaa talkoojoukkueita Nepaliin ja Uruguayhin N Ammattiliittojen jäsenille tarkoitetut SASKin talkoomatkat suuntautuvat tänä vuonna Nepaliin ja Uruguayhin. Haku talkoomatkoille päättyy 23. maaliskuuta. EteläAmerikassa sijaitseva Uruguay on jo parilta aiemmalta vuodelta tuttu talkookohde, Etelä-Aasiassa sijaitseva Nepal sen sijaan uusi avaus.

Talkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka ohjelman ja työmaan järjestävät SASKin paikalliset kumppanit.

Tämänvuotisista matkakohteista Nepal on uusi avaus. Nepalin talkoomatka kestää kaksi viikkoa.

Kymmenen hengen ryhmä lähtee matkaan marraskuun viimeisellä viikolla.

Uruguayn-joukkue viipyy Etelä-Amerikassa neljä viikkoa.

Matkan alustava ajankohta on 17.11.–19.12.2012. Joukkueeseen mahtuu 14 vapaaehtoista.

Lisätietoja matkoista ja hakuehdoista SASKin kotisivuilta: www.sask.fi/talkoo

LUE VERKOSSA:

www.insinoori-lehti.fi

udessa Insinööriliitossa on 32 alueellista ja neljä valtakunnallista jäsenjärjestöä.

Insinöörilaulajat on yksi niistä, jäsenmäärältään pienin.

Raikaako Insinöörilaulajien toiminnassa laulun ilo, puheenjohtaja Kari Oikkonen?

– Kyllä. Laulaminen tuo tyydytystä ja luo hyvää tunnelmaa. Meillä ei ole tiukkapipoista johtamista ja kaikki tuntevat olevansa tervetulleita. Harjoittelemme lauluja kuuntelijoita varten ja haluamme tarjota keikoilla heille elämyksiä.

– Järjestömme toiminta sisältää lähinnä lauluharjoituksia ja konsertteja. Harjoituksia raamittavat tulevat konsertit, joiden ohjelmistoja suunnittelevat sekä kuoronjohtaja että musiikkilautakunta. Katse on kohti tulevaa ja jo helmikuun lopulla harjoittelimme vappukeikkojen biisejä.

Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana?

– Kaikkein paras esiintymisemme oli Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin yhteiskonsertissa vastikään avatussa Musiikkitalossa. Kun meitä kysyttiin mukaan, emme empineet yhtään. Tällaista mahdollisuutta ei harrastajakuorolle usein tarjota.

– Harjoitusaikaa jäi vähän, itseksemme harjoittelimme pari viikkoa ja konserttipäivänä yhdessä muiden kuorojen kanssa kerrattiin. Helsingin Musiikkitalon isossa salissa esiintyivät noin sata laulajaa ja sinfoniaorkesteri. Insinöörilaulajista lähes kaikki olivat mukana.

– Ohjelmisto oli perinteistä suomalaista musiikkia kuten Kalliolle kukkulalle ja Finlandia-hymni. Konsertti oli onnistunut kokemus ja lisäsi jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Tilaisuuden jälkeen olemme useamman kerran miettineet, että olipa tapahtuma!

Insinöörilaulajat heittävät haasteen Tampereen Insinööreille, jotka kertovat omasta toiminnastaan huhtikuun lehdessä.

Juttusarjassa esitellään Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen onnistunutta toimintaa. Vinkit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. N

U

Teksti: Kirsi Tamminen

UUSI

INSINÖÖRI

39

Bulls

10 25 12

28 13

3

38

14 30 34

23 29 34 16

4

27 10 30

11 29 19

4 24 24 13

23 17

31 16

35 27

6

7

7

8 17

38

1. Kuka tai mikä oli Amon?

2. Koska on ’maaliskuun idus’ ja mitä se

9

tarkoittaa?

34

23

3. Montako itsenäistä valtiota syntyi Jugoslavian hajottua?

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

4. Kuka suomalaisurheilija on valittu kahdeksan kertaa kesäolympialaisiin?

5. Valtakunnansovittelija toimistoineen on työriitojen sovitteluelin. Minkä ministeriön alaisuuteen elin kuuluu ja kuka on tällä hetkellä valtakunnansovittelija?

6. Yleisradiolla on ollut kymmenen

Uusia työntekijöitä

pääjohtaja/toimitusjohtajaa. Heistä yksi on ollut nainen. Kuka?

7. Mikä on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva yritys?

Oikeustieteiden kandidaatti, varatuomari Satu Tähkäpää on aloittanut työsuhdelakimiehenä Uuden Insinööriliiton työsuhdeja neuvotteluyksikössä. Työsuhdeneuvonnan lisäksi hän toimii Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden sopimusalan lakimiehenä.

Aiemmin Tähkäpää työskenteli viisi vuotta työsuhdelakimiehenä Tekniikan Akateemiset TEK:ssa.

8. Miten uveavanto syntyy?

9. Minkä maalainen ja kenen kehittämä on nykymuotoinen sudoku?

10. Mistä tulee lyhenne FLOPS ja mitä sillä mitataan?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

40

ajankohtaista jäsenpalvelusta

Jäsentietopalvelun vastausajat lyhenemässä

Alkuvuodesta pidentyneet vastaus- ja käsittelyajat lyhenevät parhaillaan.

Kiitämme kärsivällisyydestäsi!

Uudet jäsenkortit

Uudet 2012–2014 jäsenkortit on lähetetty helmikuun aikana. Mikäli et ole saanut uutta jäsenkorttia, pyydämme ottamaan yhteyttä jäsentietopalveluun.

Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Tarvittaessa voit myös tulostaa itsellesi erillisen matkavakuutustodistuksen jäsensivuille kirjautumalla.

Jäsenmaksut 2012

Muistathan maksaa jäsenmaksusi eräpäivään mennessä. Näin voit varmistaa, että jäsenyytesi pysyy voimassa ja lukuiset jäsenedut ovat käytettävissäsi jatkuvasti.

Jos maksat jäsenmaksusi työantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai se katkeaa tilapäisesti, pyydämme ilmoittamaan asiasta jäsentietopalveluun.

Pidäthän tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, ilmoitathan muutoksista jäsentietopalveluun muutoslomakkeella jäsensivujen kautta. Tietojesi ajantasaisuus

on tärkeää, jotta voimme palvella sinua paremmin.

Opiskelijajäsen, ilmoitathan myös muutoksista opinnoissasi; esim. valmistumisesta tai opintojen viivästymisestä. N

Teksti: Minna Virolainen | Kuva: Marko Mumm

Impivaaralle kansainvälinen kunnianosoitus IL:n kehittämispäällikkö Ari Impivaaralle on myönnetty Viron Marianmaan risti. Valtiollinen kunniamerkki on tunnustus Impivaaran toiminnasta Viron ja Suomen insinöörien yhteistyön edistämiseksi.

Nykyinen Eestin Insinöörien Ammattiliitto (Eesti Inseneride Kutseliit EIK) perustettiin 1990-luvun alkupuolella. Impivaara kertoo, että käynnistysvaiheessa toimintaa tuettiin muun muassa tarjoamalla tietoa UIL:n toiminnasta ja pohjoismaisesta järjestäytymismallista. Lisäksi opiskelijatoiminta ja koulutuspolitiikka ovat olleet aktiivisesti esillä.

Kanssakäyminen on ollut tiivistä ja vierailulla on käyty molemmin puolin.

Impivaara kiittääkin EIK:n puheenjohtaja Väinö Verliniä pitkäaikaisesta yhteistoiminnasta.

– Tärkeänä saavutuksena näen myös sen, että Eestin Insinööriliitto saatiin mukaan Pohjoismaisten insinööriliittojen yhteistyöjärjestö Nordingiin.

Ammattiliittojen toimintakenttä on Virossa ongelmallinen. Työmarkkinaedunvalvontaa ei voida varsinaisesti tehdä, koska ei ole vastapuolta, jonka kanssa neuvotella ja sopia. Impivaaran mukaan tämä on yksi pitkäaikaista työtä vaativista haasteista.

U

UUSI

INSINÖÖRI

Ari Impivaara osallistui vaimonsa Ullan kanssa Tarton yliopiston Taidemuseossa järjestettyyn juhlatilaisuuteen.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi

Presidentti Toomas Hendrik Ilves luovutti kunniamerkit Viron itsenäisyyspäivän aattona Tarton yliopistolla järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Virallisten puhei-

den, merkkien jaon ja musiikkiesitysten jälkeen juhlallisuudet jatkuivat yliopiston Taidemuseossa presidentin vastaanotolla.

– Arvostan saamaani tunnustusta todella paljon, toteaa viidennen luokan kunniamerkillä palkittu Impivaara. N 41

järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiasiamies Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Esa Airola, Maria Jauhiainen, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö, Tarja Mörsky, Miika Pernu ja Eero Husari palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 040 505 2115 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen, 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Kuopio Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi lapininsinooritry@pp.inet.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42

mennen tullen HELSINGIN INSINÖÖRIT Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/ Tapahtumat. t /VPSFU *OTJOÚÚSJU, Biljardia to 22.3. klo 18. Baribal, Perämiehenkatu 6/8, Helsinki. (www.baribal.fi) Keilailu Kampin Keilahallissa pe 6.4. klo 18. Osallistumismaksu 10 euroa. t 0QJTLFMJKB InsinÜÜrilaulajat kutsuu sinut InsinÜÜrilaulajien karaokeiltaan ke 28.3. klo 18.

InsinÜÜrit–Ekonomit-talon saunatilat Pasilassa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot InsLan pj. Kari Oikkonen, kari.oikkonen@ luukku.com p. 050 525 3812 t 5ZÚFMÊNÊO QFMJTÊÊOOÚU LPVMVUVT to 29.3. tai ti 10.4. klo 17–20.30. Itä-Pasilassa InsinÜÜrit-Ekonomit -talossa. t 7BMPLVWBVTLFSIP, 16.4. Kuvakilpailu, 28.5.

Kuvausretki www.helins.fi/valokuvauskerho/ t &UTJULĂš VVTJB UZĂšMMJTUZNJTNBIEPMMJ TVVLTJB www.otty.fi

17.4. Tunteet ja tyÜnhaku 15.5. Uudet tyÜnteon muodot t 4ÊÊOUÚNÊÊSÊJOFO WVPTJLPLPVT 26.4.2012 klo 18.00, InsinÜÜrit-Ekonomit -talo, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 5.4.2012.

TAMPEREEN INSINÖÖRIT t $IJTV, ke 28.3. klo 19.00, Tampere-talo t -BJUFTVLFMMVTLPLFJMV, la 14.4. klo 7.20-11.00, Tampereen uintikeskus t 8BQQVCSVOTTJ, ti 1.5. klo 11.00-12.30 t 4BUV 4PQBOFO 5VUUJPSLFTUFSJ, to 10.5. klo 18.00, Tampere-talo Ilmoittautumiset toimisto@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT t ,FWÊULPLPVT ja tutustuminen voimansiirtolaitteita valmistavaan Kumera Drives Oy:ÜÜn ti 24.4.2012 klo 18.30 osoitteessa Kumerankatu 2, Riihimäki. Ilmoittautuminen tilaisuuteen osoitteessa www.hyri.net.

TUIKE Lisätiedot + ilmoittautumiset www.tuike.fi t ,FWÊULPLPVT ke 18.4. klo 18.00. www. tuike.fi t &" LVSTTJ la–su 5.–6.5. klo 8–17.00 Kurssi valmistaa sinut kohtaamaan kiperimmätkin ensiaputilanteet. t 5FBUUFSJ )VWJQVJTUPSFULFMMF la 16.6.

Linnanmäelle ja Peter Pania katsomaan Suomenlinnan teatteriin. NäytÜs alkaa klo 19.00.

ALA-KYMEN INSINÖÖRIT t 7VPTJLPLPVT 29.3.2012 klo 18:00 Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, Tekniikan toimipiste, Pääskysentie 1, 48220 Kotka Tarjolla pientä purtavaa sekä kokouksen jälkeen mahdollisuus tutustua 3Dvoimalaitossimulaattorin toimintaan.

Ilmoittautumiset 22.3.2012 mennessä sähkÜpostilla osoitteeseen ilmoittautumiset@aki.fi

Kun kemiat kohtaavat Kaikki alkaa kemiasta!

Kemia-lehti on kemian ja prosessitekniikan yleistajuinen ja arvostettu erikoislehti: tärkeä tiedonlähde alalla toimiville ja antoisaa luettavaa kaikille luonnontieteistä ja tekniikasta kiinnostuneille.

Uuden InsinÜÜriliiton jäsenet saavat Kemia-lehden erikoishintaan.

Lue lisää ja tilaa: www.kemia-lehti.fi k

an

eb

ag

m

ei ur

t

INSINĂ–Ă–RI

UUSI

Fu

Tilaukset

KEMIA

Kemi43

UIL

Tulevaisuuden turvaa 44

www WKN Ć‚