insinoori-03-2013 by Insinööri-lehti

2/ 2/2013 /20 013

Työaikapankki tasoittaa kiireitä Ruotsi mallimaana

Isyysvapaat pitenivät

sisältö

21.3. numero 2/2013

Kannen kuva: Annika Rauhala

Teollisuusentsyymit matkaavat maailmalle . . . . . . . 10 Työaikapankki mahdollisti rakennusvapaan . . . . . . 14 Vapaampi ajankäyttö kiinnostaa . . . . . . . . . . . . . . 15 Suomalaisten työ- ja eläkeurat pidentyneet . . . . . . 17 Työaikalaki koskee ylempiä toimihenkilöitä. . . . . . . 19 Yhteiskunnalta apua palkatta jääneelle . . . . . . . . . 20 Ylitöistä jopa kolmen miljardin lasku . . . . . . . . . . . 22 HI tulee nuoria insinööriyrittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . 23 4 Naapurimaan opeissa uutta ja vanhaa. . . 24 Työkomennus sinetöi hääpäivän . . . . . . . . 26 6 Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu. . . 34 Tukea Viron järjestäytymiseen . . . . . . . . . . . . . 38 Aikaa isän ja tyttären juttutuokiolle . . . . . . . . . . . . 43 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . . 42

Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti sanoo, että ä monilla mailla on paljon opittavaa suomalaisesta työllisyyspolitiikasta. itiikasta. 2

pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Työpäivän venyttäminen vie ojasta allikkoon lemmät Toimihenkilöt YTN kampanjoi parhaillaan harmaiden, laskuttamatta jäävien ylitöiden teettämistä ja tekemistä vastaan. Kampanjan aihe, ajankohta ja tekijät osuvat kohdalleen. Elinkeinoelämän rummutus heikosta kilpailukyvystä ja vuotuisen työajan sekä työurien lyhyydestä antaa ymmärtää, että suomalaisten työmoraalissa olisi paljon toivomisen varaa. Ylempien toimihenkilöiden osalta se ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan moni ylempi toimihenkilö tekee pitkää työpäivää ilman ylityökorvauksia. Työn takia matkustaminen ilman korvausta on arkipäivää enemmistölle ylemmistä toimihenkilöistä, samoin tavoitettavuus normaalin työajan ulkopuolella. Kuten YTN:n 8tuntia.fi-kampanjassa osuvasti todetaan, monen ylemmän toimihenkilön työpäivästä tulee näillä eväillä helposti ääretön. Harmaiden ylitöiden tekeminen aiheuttaa isoja ongelmia ja kustannuksia sekä yhteiskunnalle että niitä tekevälle työntekijälle. Työaikaseurannan ulkopuolella tehtävistä ylityötunneista ei kerry palkkaa saati eläkettä, valtiolta puolestaan jää saamatta kymmeniä miljoonia euroja verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Toisin kuin voisi ajatella, jatkuva ylitöiden tekeminen ei myöskään pidennä työuria. Päinvastoin, työpäivien venyminen altistaa lukuisille sairauksille ja lisää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Työterveyslaitos arvioi, että työhön, sen hallinnan puutteeseen, työstressiin ja liian suureen työkuormaan liittyvät seikat aiheuttavat kansantaloudelle jopa 2–3 miljardin euron menetykset vuodessa. Palkatonta ylityötä tekevien on syytä miettiä, keneltä korvauksettomaan ylityöhön käytettävät tunnit ovat poissa. Oman jaksamisen lisäksi pitkäksi venyvät työpäivät koettelevat työntekijän läheisiä. Työ ja sen tekeminen mahdollisimman hyvin on tärkeää, mutta kannattaako työlle ja yrityksen hyvinvoinnille uhrata aivan kaikkea, ja osa vielä korvauksetta? Suomessa on hyvä ja toimiva työaikalainsäädäntö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden säälliseen työelämään. Laista ja työsopimuksista ei ole paljon hyötyä, jos olemme valmiit tekemään osan palkkatyöstä talkoilla. Työ ilman palkkaa lienee oikeus, jonka harva työnantaja haluaa meiltä kieltää.

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., 31.10., 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.ﬁ

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

Shutterstock

Verokannuste kolmelta päivältä Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta pitkän väännön jälkeen. Se korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla. Osaamisen kehittämisen välineenä toimivat työpaikoilla tehtävät koulutussuunnitelmat. Koulutussuunnitelmassa on oltava yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyisyyden ylläpidosta ja työttömyysuhan alaisten

Työntekijä ei joudu maksamaan veroa koulutuksesta, kun se tähtää työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseen tai kehittämiseen saman yritysryhmän palveluksessa. UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko on kohtuullisen tyytyväinen tulokseen. – Subjektiivinen oikeus ei toteudu, mutta uskon, että verovähennysmalli auttaa jäseniämme saamaan kolmen päivän koulutuksen.

työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisestä. Myös yt-lain ulkopuolelle jäävien yritysten pitää laatia koulutussuunnitelma, jos ne haluavat verokannusteen. Työnantaja voi vähentää puolet työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta sivukuluineen kerrottuna koulutuspäivien lukumäärällä, enimmillään kolme päivää työntekijää kohden vuodessa.

Suomen tärkeimmissä vientimaissa talous kasvaa hitaasti

9,8 % Työeläkesijoitusten tuotot kohosivat viime vuonna vaativaan markkinatilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkealle. Koko työeläkealan kokonaistuotoksi tuli 9,8 prosenttia, ilmenee Telan vuoden 2012 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

11,0 9,7

9,3 7,7

8 6,6

6,4

5,3 4,6 3,9

2,3

1,9

0,8

0,9

0,3

www.wgh.ﬁ 4

Is o

-B

Ki in a

rit an ni a

t aa Al an ko m

U SA

a ks Sa

Ve nä jä

Ru o

ts i

Suomen tämän vuoden tärkeimmät vientimaat on kuvattu sinisellä pylväälle ja EU:n kasvuennuste tälle vuodelle kyseisen maan osalta on kuvattu oranssilla pylväällä.

Koonnut Kirsi Tamminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän selvittämään uutta rakennusarkkitehti-ammattikorkeakoulututkintoa. Tulevan vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattava määrä uusia rakennussuunnittelun ammattilaisia nykyisin valmistuvien arkkitehtien lisäksi. Tavoitteena on, että koulutus käynnistyisi syksyllä 2014. Uudisrakentamisen ohella erityisesti korjausrakentamisen määrä kasvaa. Rakennusalan palvelukseen tarvitaan lisää ammattitaitoisia suunnittelijoita. Työryhmän on tehtävä esitys koulutuksen keskeisestä sisällöstä, tutkinnon laajuudesta ja tarvittavasta koulutusvolyymista sekä selvittää rakennusarkkitehtikoulutuksen yhteydet muuhun rakennusalan ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen.

Shutterstock

Rakennusarkkitehtikoulutus ammattikorkeakouluihin

Työryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Anita Lehikoinen. UIL.n edustaja ryhmässä on elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari.

Inﬂaatio helmikuussa 1,7 prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli helmikuussa 1,7 prosenttia. Tammikuussa se oli 1,6 prosenttia. Tammikuusta alkaen kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa hyödykekoria ja painoja päivitetään vuosittain. Helmikuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta edelleen eniten elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Ruoan hintaa nosti lähinnä lihan, hedelmien ja maitotuotteiden kallistuminen. Liikenteen kallistumi-

nen johtui ennen kaikkea ajoneuvoveron nostosta. Ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella, vuokrankorotuksilla ja tupakan hinnannousulla oli myös suuri vaikutus inflaatioon. Helmikuussa kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korkojen lasku ja matkaviestintäpalvelujen halventuminen. Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, minkä aiheutti ennen kaikkea elintarvikkeiden kallistuminen.

EU myönsi tukea Nokialta irtisanottujen tukitoimiin Euroopan globalisaatiorahastolta rahoittaa Nokian Salon tehtaalta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimia. Tehdyn päätöksen arvo on 10,7 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on puolet ja Suomen valtion puolet. Komission päätös koskee Suomen ensimmäistä Nokian Saloa koskevaa tukihakemusta, jossa kohteena oli 1 000 irtisanottua henkilöä. Tuki on käytettävä ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Lisäksi komissio käsittelee parhail-

laan Suomen toista noin 20 miljoonan euron arvoista tukihakemusta, joka koskee Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten tai alihankkijoiden 3 300 irtisanottuja henkilöitä muualla maassa. Päätös tästä saataneen tämän vuoden loppupuolella. Euroopan globalisaatiorahasto tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä.

Parannusta meriteollisuuden kilpailukykyyn Meriteollisuus 2020 -työryhmä esittää 20 miljoonan euron varaamista meriteollisuuden kansallisiin kehittämisohjelmiin, jotka keskittyvät muun muassa offshore- ja laivanrakennusaloihin sekä arktiseen osaamiseen. Työryhmä penää, että Tekesissä suunnitteilla oleva arktisen toimintaympäristön ohjelma olisi käynnistettävä välittömästi. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston arktista osaamista olisi vahvistettava uudistamalla Otaniemen jäämallikoeallas. Valtion pitäisi varautua käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin. Työryhmä esittää myös, että Finpro perustaa STX:n Ranskan telakalle toimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan projekteihin.

Avoin innovaatio vaatii yritykseltä resurssien keskittämistä Yritykset pääsevät tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan parhaisiin tuloksiin, kun ne tekevät selkeän valinnan avoimen ja suljetun innovaation menetelmien välillä. Yrityksen kannattaa joko tehdä yhteistyötä yrityksen ulkopuolisten kanssa tai käyttää ainoastaan yrityksen omia resursseja ja tietoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan valittua toimintatapaa kannattaa noudattaa mahdollisimman tarkasti. Avoin innovaatio tarkoittaa, että tuotekehitystyöhön otetaan mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita, asiakkaita tai jopa kilpailijoita. Ideoita ja teknologioita etsitään yhä laajemmalla skaalalla yrityksen ulkopuolelta. Yrityksen sisäisillä, suljetuilla innovaatiomenetelmillä päästiin joillakin aloilla jopa parempiin tuloksiin kuin avoimen innovaation menetelmillä, jos valitussa strategiassa pitäydyttiin mahdollisimman hyvin.

Osatyökykyiset mukaan työelämään

järjestöjohtajan palsta

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet raami- ja työurasopimuksissa osatyökykyisten työllistämistä helpottavista toimista. Hallitusohjelmassa on sovittu, että osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon parannetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä selvitetään parhaillaan, mitkä asiat vaikeuttavat osatyökykyisten työllistymistä ja miten sosiaali- ja verolainsäädäntöä pitäisi muuttaa, jotta osatyökykyisten työllisyys kohenisi. Tarkoitus on selvittää, miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voidaan edistää nostamalla osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva ikäraja työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen ja ottamalla osatyökyvyttömyyseläke käyttöön myös kansaneläkkeessä. Työryhmä arvioi myös, miten työlainsäädäntö ja työehtosopimukset vaikuttavat osatyökykyisten työllistymiseen ja tarvitaanko näiltä osin muutoksia työlainsäädäntöön.

Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt tilaavat jatkuvalla syötöllä tutkimuksia ja raportteja, joiden uskottavuus on koetuksella. Ovatko tutkimukset puolueettomia, tarkoitushakuisia vai yksinkertaisesti vain turhia? Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ministeriöt teettävät suuren osan tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan ulkopuolisilla konsulteilla saamatta rahoilleen riittävästi vastinetta. Tarkastusviraston ylijohtaja Vesa Jatkola (HS 2.3.) arvioi valtion käyttävän konsulttipalveluihin noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Lehti nostaa esiin Himas- ja Humu-selvitykset. Pekka Himasen Suomen tulevaisuusselvitys maksaa 700 000 euroa ja Huippu-urheilun muutostyöryhmän selvitys ja sen 40 sivun loppuraportti 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen lienee tarkoitushakuinen johtuen pääministeri Kataisen toimista ja toinen turha. Onko enää mahdollista saada puolueettomia tutkimuksia vai pitääkö meidän asennoitua kaikkeen jonkun tietyn tahon propagandana? Korkeakoulu-uudistus hiljensi ainakin yliopistojen sisäisen kritiikin. Kysymys on rahasta. Luonnollisesti myös Suomen Akatemia ja Tekes ovat valtiovaltaa myötäileviä. Himas-episodi on tästä hyvä esimerkki: – On osattava olla sivistyneesti hiljaa maan vaikutusvaltaisimman miehen edessä, kuten tutkimuslaitoksen virkamies kommentoi. Johtopäätökseni on, että puolueetonta tutkimustoimintaa ei ole. Poikkeuksena perustutkimus, jos sitä vielä aidosti yliopistoissa pystytään tekemään. Valtioneuvoston kanslian tilaama raportti Matalapalkkatyö Suomessa on sekä tarkoitushakuinen että turha. Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen osio Lisää matalapalkkatyötä on turha, sillä kyseisten herrojen ajatukset ovat olleet kaikkien kuultavina ja nähtävinä muutenkin näistä asioista. Tarkoituksenhakuisen raportista tekee muun muassa ajoitus. Kaikin keinoin yritetään syyllistää työntekijöitä. Asiat esitetään näennäisen tieteellisesti, keskustelun avauksina, ottamatta kuitenkaan esille matalapalkkatyön haittapuolia yksilölle ja yhteiskunnalle tai muiden maiden kokemuksia haitoista. Korkea työllisyysaste on tavoite, siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Ongelma on kysyntä eikä tarjonta. Nuorisotyöttömyys kasvaa eikä yli 45-vuotiaat pääse edes työhaastatteluihin.

Shutterstock

Vale, emävale, tutkimus

Parempi päivä piltille Suomalainen mobiilipalvelu vähentää merkittävästi päiväkotien toimistotyötä, antaa hoitajille enemmän aikaa olla lasten kanssa ja tuo säästöjä vanhemmille. Päivähoitomaksun uudistaminen osa- ja kokopäivälaskutuksesta kohti todellisia hoitotunteja vastaavaksi kiinnostaa ympäri Suomea. Oululaisen While on the Moven Daisy-palvelussa vanhemmat näyttävät NFC-sirulla varustettua avaimenperää lukijalaitteena toimivalle älykännykälle päiväkotiin saapumisen ja lähdön hetkellä. Laitteen tallentamien tietojen avulla päiväkodit voivat valvoa lasten läsnäoloa ja hoitoaikojen toteutumista. Vanhemmat voivat seurata netistä, kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käytetty. Säästöt perheille yhtä lasta kohti voivat olla 40–50 euroa kuukaudessa. Palvelu on käytössä muun muassa Oulussa ja Jyväskylässä. Daisy taltioi sähköisesti myös hoitosopimukset, vanhempien yhteystiedot, kuvausluvat ja allergiat sekä tiedon siitä, kuka lapsen saa päiväkodista hakea.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan on oltava Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä.

Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10 mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki tai merja.parkkinen@uil.fi. Lisätietoja saa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä: Pertti Porokari Matti Häkkinen Pekka Liimatainen Juha Manu Hannu Saarikangas Raimo Sillanpää Mikko Wikstedt

pertti.porokari@uil.fi matti.hakkinen@uil.fi pekka.liimatainen@uil.fi juha.manu@uil.fi hannu.saarikangas@uil.fi raimo.sillanpaa@uil.fi mikko.wikstedt@uil.fi

Palkkasumma kasvoi 1,9 prosenttia N Kyllä, työaikapankkia 27 %

käytetään aktiivisesti

N Ei, mutta työaikapankin perustamista suunnitellaan 6%

67 %

N Ei, työaikapankki ei ole ajankohtainen

Työaikapankkisäästöt mahdollistavat vapaita UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka monen vastaajan työpaikalla on sovittu työaikapankkijärjestelmästä. Vastaajia oli 872, ja heistä noin kaksi kolmasosaa kertoi, että työaikapankki on käytössä.

Työaikapankki on työntekijöiden työaikajärjestely, josta on yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittu. Työaikapankkiin säästetään ensisijaisesti työaikaa ja säästöt nostetaan ensisijaisesti palkallisena vapaa-aikana.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli marras-tammikuussa 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään tammikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten marras-tammikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,7 prosenttia. Palkkasumma kasvoi kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta, jossa palkkasumma supistui 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

!! "

" ! ! Kuinka sinĂ¤ pĂ¤rjĂ¤isit, jos jĂ¤isit huolehtimaan perheesi taloudesta yksin? Katso hintaamme, ja huomaat ettĂ¤ suuriin riskeihin voi varautua pikkurahalla. EikĂ¤ siihen kulu aikaakaan kuin muutama minuutti. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus OlKLPPlVWl ,Ă&#x20AC; VWl WDL RVRLWWHHVWD

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemĂ¤ hintavertailu 2011. Vakuutuksen myĂśntĂ¤Ă¤ KeskinĂ¤inen VakuutusyhtiĂś Kaleva.

puheenjohtajan palsta maaliskuu 2013

Pertti Porokari

Yksi askel eteenpäin yömarkkinoilla on jälleen saavutettu yksi neuvottelutulos kolmen päivän koulutusoikeudesta yli vuoden väännön jälkeen. Lopullisen tekstin parsivat kokoon Metalliliitto, Pro, Teknologiateollisuus sekä EK:n neuvottelija Lasse Laatunen. Osapuolet eivät ole mitenkään sattumanvaraisesti valittuja; kolmen päivän koulutusoikeus oli Metallille ja Prolle kynnyskysymys lakon lopettamiseen syksyllä 2011. Asia on näille liitoille tärkeä siitäkin syystä, että 50 prosenttia Pron ja 70 prosenttia Metallin jäsenistä ei saa mitään koulutusta. YTN jäsenistä on noin 30 prosenttia jää vailla koulutusta, joten ei se meillekään merkityksetön asia ole. Uskon neuvottelutuloksen vihdoin viimein pitävän, kun työmarkkinoiden häirikkö Teknologiateollisuus on ollut ratkaisua sorvaamassa. Se on merkittävä, sillä palkansaajapuoli on koko ajan ilmoittanut koulutusoikeuden olevan asia, joka on ennen muita neuvotteluja saatava sovittua alta pois. Niitä on nyt vähän helpompi ajatella, kun EK yllättäen ilmoitti voivansa harkita myös keskitettyä ratkaisua. Toki heidän höysteensä neuvotteluille ovat vielä aika heppoisia. Työrauhasta pitäisi sopia, mutta vastineeksi EK tarjoaa palkankorotuksiin nollaa ja ilman laatuasioita. Työmarkkinaratkaisun saaminen polttelee työnantajaleiriä. Työnantajia kiinnostaa etenkin yhteisöveron

alentaminen, jota he markkinoivat työllistävänä elementtinä. Totuus on kuitenkin toinen. Yhteisöveroa on ennenkin laskettu, viimeksi vajaa kaksi vuotta sitten. Työpaikat eivät ole lisääntyneet, vaan vähentyneet. Työnantajat eivät ole nollakierrosten vastineeksi sitoutuneet työpaikkojen säilyttämiseen. Työpaikat eivät siis synny eivätkä säily millään vippaskonsteilla ja rahaa yrityksiin syytämällä. Palkankorotusten sijaan työnantajat tarjoavat eläkemaksualennusta palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi. Työnantajat haluavat tällä tempulla ja eläkeiän alarajan nostolla leikata eläkkeitä ja laskea omia eläkemaksujaan. Palkansaajille tämä ei käy. Eläkeiän alarajan nosto on todettu olemattomaksi työurien pidentäjänä. Se vain pahentaisi esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä. Vaarana on myös työttömyysjaksojen pidentyminen ennen eläkettä ja työttömyyden hoitokulujen kasvu. Vertaamme Suomea mielellään Ruotsiin, jota pidetään kilpailukyvyn mallimaana. Länsinaapurissa eläkkeelle siirtymisen alaraja kaksi vuotta alempi kuin meillä eli 61 vuotta. Ruotsissa myös yli 55-vuotiaden irtisanominen on huomattavasti Suomea vaikeampaa. Tässä on esimerkkiä Suomeen.

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Matti Vuohelainen

Teollisuusentsyymit matkaavat maailmalle Rajam채ell채 valmistetaan muutakin kuin Koskenkorvaa ja etikkaa. Altian ja brittil채isen Associated British Foodsin puoliksi omistama bioteknologiayritys Roal Oy on erikoistunut teollisten entsyymien valmistamiseen.

Juha Ahlgren lisää nestemäisen entsyymipuolivalmisteen tuotantosäiliöön kuivausapuainetta.

uonna 1991 perustetun Roalin synty on pitkälti seurausta suomalaisen alkoholimonopolin purkamisesta. Kun Suomi valmisteli EU-jäsenyyttään, kävi tiettäväksi, ettei Oy Alko Ab:n huikea kannattavuus välttämättä säily, ellei sen osien liiketoimintaa kehitetä. Syntyi päätös Alkon bioteknologiaosaston yhtiöittämisestä. Myynti ulkomaillekin oli esillä, mutta suomalaisten kannalta sen onnekkaana esteenä olivat hankitut patentit, jotka olisivat omistuksen päättymisen myötä rauenneet. Nykyisen Altian oli säilytettävä tästä syystä vähintään 50 prosentin omistajuus. Toisen puolikkaan omistaja oli aluksi saksalainen Röhm Enzymes, jonka osuuden brittiläinen elintarvikejätti ABF puolestaan osti vuosituhannen vaihteessa. Nykyisinkin omistajia on siis kaksi: ABF ja suomalainen Altia. – Keihäänkärkitekniikkamme perustuu Trichoderma-homeen heterologiseen ekspressioon, Roalin toimitusjohtaja Pekka Kekki heittää pilke silmäkulmassa ja avaa saman tien termit. Ekspressio viittaa solun ulkopuolelle

Päivi Paukku mikroskopoi entsyymiviljelmää.

erittyvään entsyymiin. Muun muassa rehuntuotantoon käytettävien entsyymien tehtävä on optimoida kemiallisten prosessien saantoa. Tällä on merkitystä niin elintarviketeollisuudessa kuin myös paperi- ja selluteollisuudessa. Lisäksi teollisiin prosesseihin lisättävien entsyymien avulla voi parantaa tuotteiden laatua ja elintarviketeollisuudessa niiden säilyvyyttä. Räätälöityjä entsyymejä elintarvikkeisiin ja rehuun

Entsyymien tuotanto vaatii suurta huolellisuutta sekä tuotteiden laadun että tuotantoympäristön turvallisuuden näkökulmasta. Geeniteknologia on käytössä, mutta vain prosessin alkuvaiheen, siis entsyymituotannon itsensä optimoinnissa, ei itse lopputuotteiden jalostuksessa. – Geenimuunnellut mikrobit kuolevat, mikäli ne joutuvat muuhun kuin välittömään tuotantoympäristöönsä. Mitään tieteiskauhuskenarioita ei tästä syystä tarvitse elätellä edes mielikuvituksessa, Kekki toteaa. Tuotantoalueella turvallisuus on kui-

tenkin maksimoitu. Savuketta ei saa sytyttää kuin sisätiloissa tarkoin rajatulla alueella, koska ulkoilmaan voi teoriassa päästä vaarallisia yhdisteitä – mutta vain teoriassa. Todellisuudessa päästöt ovat minimaalisen pienet verrattuna esimerkiksi raskaan teollisuuden nykyisiinkin päästöihin. – Meillä oli lievä hajuongelma, josta pääsimme eroon investoimalla 200 000 euroa maksaneeseen, tehdasrakennuksen katolle sijoitettuun hajunpoistoyksikköön. Tuotannon ja tuotteiden puhtaus on Roalissa tärkeää paitsi päästöjen ja lopputuotteiden kannalta, osalle asiakkaita myös symbolisessa mielessä. Roalin valmistamia entsyymejä käytetään esimerkiksi leivän valmistamiseen eri puolilla maailmaa, mistä syystä Rajamäellä on vieraillut edustajia muun muassa Lähi-Idästä. Niin juutalaisille kuin muslimeille on tärkeää, että nautittava ravinto täyttää heidän uskontonsa mukaiset puhtausnormit. – Meillä on erilliset sertifikaatit juutalaisten kosher-aterioiden ja toisaalta muslimien halal-aterioiden tarpeisiin, Kekki kertoo.

Valtaosa Roalin valmistamista entsyymeistä päätyy kuitenkin tavanomaiseen elintarviketeollisuuteen sekä rehunvalmistukseen. Raaka-aineena tehdas käyttää edellä mainitun, muun muassa rehuteollisuuden tarvitseman trichoderma-homeen lisäksi aspergillus-hometta ja bacillusbakteeri. Aspergilluksella on käyttöä ensisijaisesti elintarviketeollisuudessa, bacilluksella taas leivänvalmistuksessa. Vaativaa tuotantoa ja logistiikkaa

Pekka Kekillä on 30 vuoden kokemus vaativasta bioteknologiasta

Roal viljelee kunkin entsyymieränsä noin viikon kestävässä prosessissa, jonka aikana viljelmä käy läpi perusteelliset laboratoriotutkimukset. Laboratoriossa työskentelee täysi tusina asiansa osaavia ammattilaisia, joiden tehtävänä on valvoa lopputuotteen laatua ja puhtautta. – Vinopinnasta voi nähdä, ettei se ole kontaminoitunut muusta homeesta ja että pinta näyttää elinvoimaiselta, kertoo laatukoordinaattori Päivi Paukku. Entsyymiviljelmien säilytyslämpötila on oltava niin ikään tarkoin säädelty. Prosessin alkuvaiheessa viljelmää säilytetään -80 celsiusasteessa. Varmuusvaraston lämpötila on vielä huomattavasti alhaisempi: -150 °C. Kylmäsäilytys on tarpeen myös lopputuotteiden kuljetuksissa, varsinkin silloin, kun matka käy eteläiselle pallonpuoliskolle. – Enimmillään logistinen prosessi voi viedä kuukauden, ja sinä aikana kuljetuserä saattaa ylittää päiväntasaajan parikin kertaa, Pekka Kekki toteaa. Logistiikka tietysti myös maksaa, mistä syystä Roalin käytäntönä on suosia kuljetuksia täysissä merikonteissa. Samaan konttiin voi sijoittaa periaatteessa mitä tahansa yhtiön valmistamista runsaasta 200 valmisteesta. Tuotekohtainen minimierä asiakkaille on kuivaentsyymeillä kaksi tonnia, nestemäisillä puolestaan kuusi tonnia. Hinta loppuasiakkaille vaihtelee tästä huolimatta tuotteesta riippuen huomattavasti. Halvimmalla selviävät ne asiakkaat, joilla entsyymitarve liittyy vaatteiden pesuun. Noin viisi euroa kilogrammalta maksavilla entsyymeillä voi korvata esimerkiksi farkkujen kivipesua. Entsyymejä elintarviketuotannossa tarvitsevat maksavat asiakkaat puolestaan pulittavat valmistajalle enimmillään jopa 125 euroa kilolta. N 13

Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Juha Sinisalo

Työaikapankki mahdollisti talonrakennusvapaan Pitämättömät vapaat mahdollistivat kolmen kuukauden talonrakennusvapaan Jari-Pekka Tauluvuorelle. eollisuuden Voima Oyj:ssä on työaikapankki. – Kun meillä puhutaan työaikapankista, tarkoitetaan sapattijärjestelmän ja liukuvan työaikajärjestelmän yhdistelmää, sanoo insinööri Jari-Pekka Tauluvuori TVO:stä. Tauluvuorella on pitkäaikaista kokemusta ylempien luottamusmiehenä, yritysyhdistyksen puheenjohtajana sekä YTN:n energia-alan taustaryhmän varapuheenjohtajana toimimisesta. TVO:n henkilöstöryhmien esityksestä vuonna 1994 alkunsa saanut paikallinen sapattivapaajärjestelmä on suosittu. Sen suomia mahdollisuuksia käytetään runsaasti hyväksi. – Järjestelmä toimii hyvin, Tauluvuori kehuu. Hän kannustaa kaikkia ottamaan taukoa työstä ja käyttämään työaikapankin suomia mahdollisuuksia.

Talo pystyyn sapattivapaan aikana

Tauluvuori piti kolmen kuukauden pituisen sapattivapaan vuodenvaihteessa 2010–2011. Hän oli säästänyt vapaita 29-vuotiaasta saakka eli vuoden 1997 tammikuusta, jolloin hänen työsuhteensa TVO:ssa vielä oli määräaikainen. – Ajattelin laittaa kesälomat säästöön, kun työsuhteen jatkumisesta ei ollut täyttä varmuutta, Taulujärvi muistelee. Vuosien mittaan vapaita kertyi 108 päivää. Siitä kolme kuukautta riitti vaimon kanssa yhdessä päätettyyn taloprojektiin. – Aika tuli käytettyä tärkeään tarkoitukseen, Tauluvuori painottaa. Vapaan pitämiseen onkin hyvä olla painava syy. Silloin se palvelee parhaiten tarkoitustaan ja luo hengähdystauon työstä. Tauluvuori on pitänyt myös isäkuu14

Jari Tauluvuoren perhe viihtyy itse rakennetussa talossa.

kauden. Sylvi-tytär on nyt puolentoista vuoden ikäinen. Tauluvuoren mielessä muhii jo ajatus seuraavan vapaan pitämisestä. Ehkä sitten kun lapsi menee kouluun. Sapattivapaa, joustovapaa, työaikapankki

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Periaate niissä on sama; mahdollisuus kerryttää pitämättömiä vapaita pitemmäksi yhtäjaksoiseksi vapaaksi. TVO:n sapattivapaata voi kerätä yrityksen paikallisen sopimuksen mukaan. Vuosilomalain mukaan vuosilomasta voi jättää myöhemmin pidettäväksi enintään 12 lomapäivää 24 päivän kesälomasta. Energia-alan toimihenkilöt ovat puolestaan sopineet, että lomarahan voi vaihtaa joustovapaaseen, jonka pitämisajankohdasta on sovittava.

TVO:n paikallisen sopimuksen mukaan edellisen vuoden pitämätön vuosiloma, pitämättömät pekkaset ja tasoitusvapaat siirtyvät automaattisesti sapattikertymään. Liukumasaldosta voi siirtää kokonaisia päiviä enintään 40 tuntia vuodessa sapattikertymään. Sapattivapaan minimipituus on kolme kuukautta. Sapatin saa liittää vuosiloman yhteyteen. Vapaan ajankohdasta on sovittava työnantajan kanssa tai ilmoitettava sen pitämisestä neljä kuukautta ennen sen alkamista. Kokonaispalkkaisten ylempien toimihenkilöiden liukuvan työaikajärjestelmän plussasaldon yläraja on 70 tuntia. Siitä voi halutessaan siirtää kerran vuodessa sapattijärjestelmään viisi työpäivää. Liukumaa voi käyttää myös päivittäisen työajan lyhentämiseen tarpeen vaatiessa. N

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Vapaampi ajankäyttö kiinnostaa Sähköenergian valtakunnallisesta siirrosta ja tehotasapainosta vastaavalla kantaverkkoyhtiö Fingridillä on normaalia säännöllistä työaikaa tekevien käytössä hyviä käytäntöjä ja laaja henkilöstövapaiden ohjeistus.

uore luottamusmies Jari Tiusanen miettii, miten niitä voisi kehittää joustavaksi työaikapankiksi. – Suurin osa täällä tehtävästä työstä on asiantuntijatehtäviä. Silloin on paikallaan luoda puitteet vapaammalle ajankäytön suunnittelulle, Tiusanen pohtii. Työn joustavoittamiseksi Fingridillä on menossa etätyötä koskeva kokeilujakso. Se sallii henkilölle yhden etätyöpäivän viikossa. Tiusanen allekirjoitti sopimuksen vastikään. Etätyömahdollisuus sopii Tiusasen mukaan asiantuntijatyöhön mainiosti. Aikaa ei haaskaannu työmatkoihin, vaan voi rauhassa keskittyä vaikkapa raporttien tekemiseen. Tiusasen toiveissa on, että työstä olisi mahdollista irrottautua pidemmäksikin aikaa. Esimerkiksi kahden kuukauden loma joka viides tai kymmenes vuosi auttaisi paremmin palautumaan ja jaksamaan. – Tällä hetkellä voimme pitää korkeintaan neljä viikkoa yhtenäistä lomaa, Tiusanen kertoo.

Työaikasaldosta vapaata

Fingridillä on käytössä työaikasaldojärjestelmä normaalia säännöllistä työaikaa tekeville. Työtunteja kertyy työajanseurantajärjestelmään leimausten mukaisesti kello 6.00–20.00 välisenä aikana. Liukuma voi olla enintään kolme tuntia päivässä, suurin päivittäinen tuntikertymä voi olla 10,5 tuntia. Saldovapaata voi tasata tekemällä lyhyempiä päiviä tai pitämällä vapaapäiviä.

Jari Tiusasen mielestä työaikapankin mahdollistama pidempi loma olisi toivottu parannus myös Fingridin työaikajärjestelyihin.

Työhön tulon ja lähdön voi päättää vapaasti. Tavoitteena on mahdollisimman suuri yhteisen työajan määrä muun muassa kokousten ja muiden työtapaamisten vuoksi. – Esimiehen kanssa voimme sopia liukumasaldon käyttämisestä yhtenäisenä enintään kuuden kokonaisen työpäivän mittaisena vapaana. Kokopäiväliukumia voi pitää arkipyhien välipäivinä tai täydentämässä vajaaksi jääviä lomaviikkoja. Loman yhteydessä voidaan käyttää enintään viisi liukumapäivää. Syntyvän yhtäjaksoisen vapaan määrä ei saa ylittää neljä viikkoa. Täydet matkapäivät kerryttävät työaikasaldoa säännöllisen työajan mukaan. Yöllä päättyvän työmatkan jälkeen voi työhön tulla aamupäivän kuluessa. – Järjestelyt ovat pääsääntöisesti toimivia, Tiusanen sanoo. Suurin epäkohta hänen mielestään on se, että vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista ei korvata asiallisesti. Matkustami-

sella ei myöskään voi kerryttää saldoja tai vapaata. Ylityöt korvataan, jos niistä on sovittu erikseen esimiehen kanssa. N Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin, että keskusjärjestöt selvittävät työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat yhteisen suunnitelman niiden poistamiseksi. Työaikapankeilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Laajasti ymmärrettynä työaikapankkeja ovat myös erilaiset työajan säästämis- ja tasoittumisjärjestelmät. Sen sijaan liukuvat työajat eivät niihin kuulu.

kolumni

Janne Metsämäki Valtiosihteeri Työ- ja elinkeinoministeriö

Työurien pidentämisessä monta keinoa

o kuluneen sanonnan mukaan työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Talouskasvun edistämiseksi työhön osallistumisasteen nostaminen ja työurien pidentäminen ovat keskeisiä työelämän kehittämisen tavoitteita. Hallituksen keinoja ovat muun muassa nuorisotakuun toteuttaminen, työelämän laadun kehittäminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, yli 55-vuotiaiden työurien pidentäminen sekä työttömyysjaksojen lyhentäminen. Myös maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ovat tavoitteena. Suomessa tehtävän työn määrää on lisättävä ja sen laatua parannettava vahvalla osaamisella ja korkeamman jalostusasteen työpaikkojen lisäämisellä. Talouden rakennemuutoksissa tarvitaan uutta työtä ja aktiivista työpolitiikkaa. Tarvitaan työtä, jotta työuraa voi pidentää. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Euroopan kärkipäässä, mutta silti meillä on parannettavaa Ruotsiin verrattuna. Nuorten kohdalla olennaista on koulutuksen hankkiminen. Tilastokeskuksen mukaan vain perusasteen koulutuksen varassa olevilla miehillä työuran pituus on 25 vuotta, naisilla 23 vuotta. Toisen asteen koulutuksen hankkiminen nostaa työuran pituutta miehillä keskimäärin kuusi vuotta ja naisilla peräti 10 vuotta. Ylimmän ja alimman koulutustason välinen ero työuran pituudessa on miehillä 13 vuotta ja naisilla 15 vuotta.

Työajoista on kuluneena talvena käyty vilkasta keskustelua. Keskustelun ääripäät ovat kaukana toisistaan. Yksi vaatii pidempiä työaikoja ja toinen lisätyötä osa-aikatyöhön tai 0-työsopimuksiin. Parhaillaan on menossa useita työaikaa koskevia hankkeita. Muun muassa osa-aikatyöhön liittyviä kysymyksiä on käyty laajasti läpi TEMin työryhmässä ja työaikapankkien käytön esteitä selvitellään. Pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osittaiseen työhön halutaan edistää parantamalla osittaisen hoitorahan tasoa ja joustavoittamalla päivähoitomaksujen määräytymistä. Pienten lasten vanhemmilla eli yleensä äideillä valinta työn tai perheen osalta on liian usein joko tai, kun se voisi yhtä hyvin olla sekä että. Työkyvyn menetys lyhentää työuria, kun työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Keväällä 2012 hyväksytyn työelämän kehittämisstrategian tavoitteena on saada työpaikat kehittämään yhdessä työelämää ja tuottavuutta. Näin pidennetään myös työuria. Työpaikkojen ikäohjelmilla, yrityskohtaisilla kehittämishankkeilla ja räätälöidyillä työaikajärjestelyillä on saatu hyviä tuloksia työurien pidentämisessä. Kevään 2012 työurasopimuksen mukaisesti meneillään on pitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistusten valmistelu, jossa tavoitteena on eläkeuudistuksen voimaantulo viimeistään vuonna 2017. Tässä työssä on tehtävä harkittua ja perusteellista työtä.

Teksti: Ilona Mäenpää

Suomalaisten työ- ja eläkeurat pidentyneet Mitä korkeampi koulutus, sitä pidempään henkilön voi odottaa jatkavan työelämässä.

läketurvakeskuksen tutkimusten mukaan suomalaisten toteutunut työura oli keskimäärin 32,5 vuotta vuonna 2011. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden työura oli pituudeltaan lähes 36 vuotta. – Eläkkeelle siirtyneiden työurat olivat noin kaksi vuotta pidempiä vuonna 2011 kuin 2006, tutkimusosaston osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta sanoo. Työurat ovat pidentyneet erityisesti iäkkäimmissä ryhmissä eli lopusta. Keskimääräinen työura 60-vuotiailla miehillä on 28,1 ja naisilla 27,2 vuotta. Naisilla töissä vietetty aika on pidentynyt jopa nopeammin kuin elinaika eli työn osuus elämässä on kasvanut. Miehillä työssä olemiseen käytetty aika on pidentynyt samaa tahtia kuin elinaika. Euroopan tasolla suomalaiset työurat ovat kohtalaisen pitkät. Eurostatin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi on jaetulla seitsemännellä sijalla Itävallan kanssa. Kärjessä ovat Tanska, Ruotsi ja Hollanti.

Tavoite vuoteen 2015

Suomalaiset jäävät nyt keskimäärin 60,5-vuotiaana vanhuuseläkkeelle. Visainen kysymys on, voidaanko hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä asettama tavoite eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta vähintään 62,4 vuoteen vuonna 2025 saavuttaa pelkästään vanhuuseläkeikärajan alarajaa nostamalla. – Toistaiseksi tutkimustieto ja laskelmat osoittavat, että jos nostettaisiin esimerkiksi vain vanhuuseläkeiän alarajaa, ennalleen jäävien työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyysturvan lisäpäivien ja osa-aikaeläkkeen käyttö lisääntyisi, Kautto sanoo.

23,4

23,0

23,7 22,4

20,8 20

18,9 17,2

19,2

18,9

17,7

16,3

13,2

4,1

4,0 2,6

2,6

1,5

1,3

0 Työntekijä

Alempi toimihenkilö

Ylempi toimihenkilö

Työntekijä

Mies

Työkyvyttömyys- ja muut varhaiseläkkeet

Alempi toimihenkilö

Ylempi toimihenkilö

Mies

Vanhuuseläkkeet

Kaikki eläkkeet

Eläkkeellä oloajan odote 50 vuoden iässä vuonna 2007 sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Siis myös muita toimia tarvitaan. ETK:n tekemän tutkimuksen mukaan mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä pidempään hänen voi odottaa jatkavan työelämässä. Miehillä työllinen elinaika on kasvanut kaikilla koulutustasoilla. Myös tutkinnon suorittaneilla naisilla työllinen elinaika on kasvanut. Poikkeuksena yleisestä hyvästä kehityksestä vähän koulutettujen naisten työurat eivät ole pidentyneet lainkaan. Ylemmät toimihenkilöt pidempään eläkkeellä

– Työurien pidentyminen on hyvä uutinen, mutta vanhuuseläkkeelläkin ollaan pidempään. Nykyistä pidemmät työurat ovat tarpeen, jotta eläke ei jäisi liian pieneksi, Kautto sanoo.

Naiset ovat miehiä pidempään eläkkeellä. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot eläkkeellä oloajoissa ovat yllättävän pienet siihen nähden, että ryhmien työurissa ja elinajoissa on isojakin eroja. – Toimihenkilöt ovat pidempään vanhuuseläkkeellä, kun taas työntekijäammateista on ajauduttu yleisemmin varhaisille eläkkeille, Kautto selventää. Ylempi toimihenkilönainen voi odottaa olevansa vanhuuseläkkeellä 23,7 vuotta. Työntekijätason mies sen sijaan 17,2 vuotta. – Iso kysymys on, miten vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostaminen purisi eri työntekijäryhmissä. Pidempään eläkettä saaville toimihenkilöille eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen voi olla helpompaa hyväksyä kuin työntekijöille, Kautto toteaa. N 17

Teksti: Jan Degerlund, juristi, YTN Kuva: Shutterstock

Työaikalaki koskee myös ylempiä toimihenkilöitä Työmarkkinoilla on sitkeästi vallalla kaksi virheellistä käsitystä työajoista ja työaikalaista.

nsimmäinen virheellinen käsitys on se, että työntekijä ja työnantaja voisivat sopia työsopimuksella siitä, noudatetaanko työaikalakia vai ei. Jatkoksi luullaan, että jos sovitaan, ettei lakia sovelleta, niin työntekijällä voidaan teettää työsopimuksen mukaisella kuukausipalkalla ympäripyöreitä päiviä. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan työaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtyä työtä. Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, jolloin työaikalaki ei sovellu työ- tai virkasuhteeseen. Työntekijän koulutustasolla tai kuulumisella johonkin henkilöstöryhmään, kuten esimerkiksi ylempiin toimihenkilöihin, ei ole merkitystä lain soveltumisen kannalta. YTN:n jäsenen työ jää tyypillisesti työaikalain säännösten ulkopuolelle silloin, kun työtä tehdään kotona tai kentällä sellaisissa oloissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa työsuoritusta ja siihen käytettävän ajan pituutta. Toinen tavanomainen tapaus on, että työn sisältönä on johtaa yritystä tai sen itsenäistä osaa. Tulkinta ei perustu muodollisiin kriteereihin, kuten esimerkiksi johtajan titteliin, vaan siihen seikkaan, että työ on aidosti sillä tavalla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamista, kun

työaikalaissa on sen ulkopuolelle jäävistä johtavista tehtävistä todettu. Kyse ei siis ole siitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat, sovelletaanko lakia vai ei. Tulkinta perustuu siihen, vastaavatko muun muassa työntekijän asema, työn sisältö ja olot niitä määrittelyjä, joita työaikalaissa on todettu perusteeksi tehtävän jättämiseksi työaikalain ulkopuolelle. Lain noudattaminen ei ole sopimusasia

YTN:n lakimiehille kommentoitavaksi lähetetyissä työsopimuksissa on usein mainintoja työaikalain soveltamisen rajoittamisesta. Työsopimuksessa voi esimerkiksi olla kirjaus: osapuolet toteavat, ettei työsuhteeseen sovelleta työaikalakia. Tällaisista kirjauksista huolimatta työaikalain soveltaminen ei ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa oleva asia. Laki on niin sanotusti pakottava eikä siitä voida pätevästi poiketa sopimalla työntekijän vahingoksi. Työsopimuskirjauksista riippumatta lain soveltaminen arvioidaan ainoastaan sillä perusteella, täyttävätkö työn sisältö ja olot ne työaikalaissa todetut seikat, joiden perusteella työ jää lain ulkopuolelle. Ylityötä syntyy vain työnantajan luvalla

Säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii-

kossa. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta tai hyväksynnällä ja työntekijän suostumuksella siten, että edellä mainitut aikamääreet ylitetään. Olennaista on siis muistaa, että ylityö edellyttää työnantajan hyväksyntää. Työntekijä voi jäädä säännöllisen työajan jälkeen oma-aloitteisesti työpaikalle tekemään esimerkiksi tunnollisuuttaan seuraavaksi aamuksi valmiiksi tarvittavaa työtehtävää. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi ylityön syntymiselle, ellei työnantaja ole hyväksynyt työn suorittamista. Työnantajan hyväksymisen on lähes aina katsottu olevan ylityön kertymisen edellytyksenä. Vain harvoissa poikkeustapauksissa on katsottu työnantajan niin

sanotusti hiljaisesti hyväksyneen ylityön tekemisen ilman nimenomaista tahdonilmaisua. Jos ylityön korvaamisesta syntyy erimielisyyttä tai jopa oikeusprosessi, työntekijän asiana on osoittaa toteen, että ylityön tekemiselle on työnantajan hyväksyntä. Jos työntekijä ei tätä pysty todentamaan, vaatimus saada korvausta ylityöstä ei menesty. Lisäksi on muistettava, että työaikalaki edellyttää myös työntekijän tapauskohtaista suostumusta ylityölle. Tästä ei voida sopia kategorisesti työsopimuksella, vaan työntekijän on annettava ylityösuostumus erikseen kutakin kertaa koskien.

Lisäksi työaikalaissa on työsuojelullisista syistä johtuen rajoitettu ylityön määriä siten, että sitä voidaan tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa. Liukuma ja ylityö eroavat toisistaan

Liukuva työaikamuoto ei estä ylityön syntymistä. Liukuvan työajan johtoajatuksena on, että työntekijä voi oman harkintansa ja tarpeittensa mukaisesti säädellä työpäivän pituutta, kunhan hän pysyy ennalta sovittujen liukuma- ja saldorajoissa. Tavoitteena on antaa joustavuutta työntekijälle siten, että työpäivän pituus pohjautuu työntekijän omiin tarpeisiin.

Ylityön perusteena taas on työstä johtuva tarve tehdä pidempää päivää. Työneuvosto on antanut liukuvan työajan ja ylityön suhteesta lausunnon, jossa katsotaan yleisellä tasolla, että kyse on liukumasta, kun työpäivän venyminen yli 8 tunnin perustuu työntekijän omiin tarpeisiin. Mutta jos tarve päivän venyttämiselle johtuu työn vaatimuksista tai aikatauluista, niin kyse on ylityöstä, kunhan työnantaja on hyväksynyt ylityön tekemisen. Käytännön elämässä asia ei luonnollisesti ole näin mustavalkoinen. Valistunut työntekijä ottaa liukuvassakin työajassa huomioon myös työn asettamat tarpeet liukumaa toteuttaessaan. N 19

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock

Yhteiskunta avustaa palkatta jäänyttä Kun palkka jää tulematta, on kolme kuukautta aikaa toimia. os työnantaja ei maksa palkkoja ajallaan, palkkaturvajärjestelmä auttaa. Palkkaturvaa voivat hakea työsuhteessa olevat työntekijät, jotka eivät saa työsuhteesta johtuvia saatavia työnantajalta tämän maksukyvyttömyyden vuoksi. Palkkaturvahakemus jätetään joko Ely-keskukseen tai TE-toimistoon. Keskimäärin käsittely kestää kolme, neljä kuukautta. Ajat ovat pidempiä esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joissa on muuta maata enemmän hakemuksia. Käsittelyaikoihin vaikuttaa myös se, että palkkaturvassa on kaksi kuultavaa osapuolta: työntekijä ja työnantaja.

Viranomainen päättää sekä palkkaturvan maksamisesta että työnantajan velvoitteesta maksaa palkkaturva takaisin valtiolle. Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse tai hänen puolestaan konkurssipesä. – Kun yritys asetetaan konkurssiin, viranomainen toivoo, että konkurssipesä hakisi saatavat kaikkien työntekijöiden puolesta. Tämän edellytyksenä on, että palkkakirjanpito on kunnossa ja saatavat selvillä, sanoo ylitarkastaja Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työntekijän ei tarvitse itse arvioida, onko työnantajalla esimerkiksi vero- tai ulosottovelkaa. Viranomainen tutkii maksukyvyttömyyden.

Tilipäivänä palkka jää tulematta

Työntekijä herää usein ensimmäisen kerran siihen, että jotain on vialla, kun työnantaja jättää palkan maksamatta. – Kukin voi kuvitella, miltä tuntuu, jos oma palkka jää tulematta, Steiner huomauttaa. Hän patistaa keskustelemaan oman työnantajan kanssa siitä, miksei ole palkkaa tullut ja milloin se on tulossa. Maksamattomuuden syy voi olla saatavan riitaisuus eli työnantaja pitää esimerkiksi ylityökorvausta perusteettomana. Riitaisia saatavia ei korvata palkkaturvajärjestelmästä. Jos työnantaja lupaa maksaa palkan, on sovittava, mihin päivään mennessä

maksu tulee. Jos suoritusta ei tule luvattuun ajankohtaan mennessĂ¤, hakemus on syytĂ¤ laittaa vireille. Palkkaturvassa on tiettyjĂ¤ rajoitteita, joista mĂ¤Ă¤rĂ¤aika on tiukin. Saatava on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erĂ¤Ă¤ntymisestĂ¤ eli esimerkiksi normaalista palkkapĂ¤ivĂ¤stĂ¤. Steinerin mukaan tyĂśntekijĂ¤t ovat toisinaan liian hyvĂ¤uskoisia odottaessaan palkkaansa ja mĂ¤Ă¤rĂ¤aika ehtii umpeutua. TyĂśsuhde on katkaistava

Palkkaturvan enimmĂ¤ismĂ¤Ă¤rĂ¤ on 15Â 200 euroa samalle tyĂśnantajalle tehdyn tyĂśn perusteella. Siihen summaan on mahduttava palkat sekĂ¤ ylityĂś- ja lomakorvaukset. Viranomaiset edellyttĂ¤vĂ¤t, ettĂ¤ tyĂśntekijĂ¤ ei jatka loputtomiin maksukyvyttĂśmĂ¤n tyĂśnantajan palveluksessa, jos haluaa saatavia palkkaturvasta. â&#x20AC;&#x201C; TyĂśntekijĂ¤lle syntyy pĂ¤Ă¤ttĂ¤misperuste tyĂśsuhteeseen, jos palkanmaksun laiminlyĂśnnit jatkuvat, Steiner muistuttaa. HĂ¤ntĂ¤ hĂ¤mmĂ¤styttĂ¤Ă¤, ettĂ¤ osalla tyĂśntekijĂśistĂ¤ ei ole kovin tarkkaa kĂ¤sitystĂ¤ siitĂ¤, kenellĂ¤ hĂ¤n on ollut tĂśissĂ¤. Joskus tyĂśntekijĂ¤ ilmoittaa hakemuksessa useamman tyĂśnantajan. â&#x20AC;&#x201C; Vaikka laki ei edellytĂ¤, niin nykyaikaan kuuluu kirjalliset tyĂśsopimukset. Ne ovat erĂ¤Ă¤nlainen vakuutus tyĂśntekijĂ¤lle. Steiner kertoo tĂ¤ysin paperittomista konttoreista. TyĂśntekijĂ¤llĂ¤ ei ole tyĂśsopimusta, ei palkkalaskelmia eikĂ¤ hĂ¤n ole saanut mitĂ¤Ă¤n kirjallista dokumenttia koko tyĂśsuhteen ajalta. Valtaosa palkkaturvaa saavista on tyĂśskennellyt pienissĂ¤ yrityksissĂ¤. Palkkaturvan kĂ¤yttĂś on lisĂ¤Ă¤ntynyt; vuosittain maksettu summa on kasvanut reilusta 16 miljoonasta eurosta noin 36 miljoonaan euroon viimeisen kuuden vuoden aikana. Noin kolmannes hakemuksista hylĂ¤tĂ¤Ă¤n. Suomessa palkkaturvajĂ¤rjestelmĂ¤ on ollut kĂ¤ytĂśssĂ¤ vuodesta 1974. N

Palkkaturva vuonna 2012 t 1BMLLBUVSWBB TBBOFJEFO UZĂ&#x161;O UFLJKĂ&#x161;JEFO MVLVNĂ&#x160;Ă&#x160;SĂ&#x160; Ă¸ t 1Ă&#x160;Ă&#x160;UĂ&#x161;LTJĂ&#x160; TBBOFJEFO UZĂ&#x161;OBOUBKJFO MVLVNĂ&#x160;Ă&#x160;SĂ&#x160; Ă¸ t )ZMĂ&#x160;UZU KB NJUĂ&#x160;UĂ&#x161;JEZU QBMLLB UVSWBIBLFNVLTFU Ă¸

Teksti: Elina Johansson, lakimies, IAET-kassa

TyĂśttĂśmĂ¤ksi on ilmoittauduttava heti ikĂ¤li tyĂś pĂ¤Ă¤ttyy konkurssin vuoksi, tyĂśntekijĂ¤n on ilmoittauduttava TE-toimistoon tyĂśttĂśmĂ¤ksi tyĂśnhakijaksi, jotta hĂ¤n saa pĂ¤ivĂ¤rahaa. Ilmoittautuminen kannattaa tehdĂ¤ jo heti ensimmĂ¤isenĂ¤ tyĂśttĂśmyyspĂ¤ivĂ¤nĂ¤, sillĂ¤ pĂ¤ivĂ¤rahaa voi saada muiden edellytysten tĂ¤yttyessĂ¤ aikaisintaan ilmoittautumispĂ¤ivĂ¤stĂ¤ lukien. TyĂśnantajan maksukyvyttĂśmyydestĂ¤ johtuvan palkan maksun laiminlyĂśnnin johdosta tyĂśntekijĂ¤ voi hakea palkkaturvaa. Palkkaturvana maksetut erĂ¤t, kuten esimerkiksi maksamatta jĂ¤Ă¤nyt kuukausi- tai irtisanomisajan palkka, huomioidaan tyĂśssĂ¤oloehdon kertymisessĂ¤ samoin kuin ne olisi huomioitu, mikĂ¤li tyĂśnantaja olisi ne maksanut. Kun pĂ¤ivĂ¤rahaa haetaan tyĂśttĂśmyyskassasta, kassalle toimitetaan kopio palkkaturvahakemuksesta ja -pĂ¤Ă¤tĂśksestĂ¤. NĂ¤in kassa nĂ¤kee miltĂ¤ ajalta ja mitĂ¤ eriĂ¤ palkkaturvasta on haettu ja maksettu. MikĂ¤li palkkaturvahakemuksen kĂ¤sittely on kesken, kassaan toimitetaan tieto puuttuvista palkkaeristĂ¤ sekĂ¤

palkkatodistus vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 34 kalenteriviikolta, jolta palkka on maksettu. Kassa mĂ¤Ă¤rittelee ansiopĂ¤ivĂ¤rahan suuruuden palkkatodistuksen mukaisesti. MĂ¤Ă¤rittelyyn joudutaan kuitenkin huomioimaan myĂśs aika, jolta esimerkiksi kuukausi- tai irtisanomisajan palkka on maksamatta. MyĂśnteinen palkkaturvaratkaisu kasvattaa pĂ¤ivĂ¤rahaa

Kun palkkaturva-asia on ratkaistu, edellĂ¤ mainitun ajan palkat joko lisĂ¤tĂ¤Ă¤n mĂ¤Ă¤rittelyyn, mikĂ¤li ne on maksettu tai kyseinen aika poistetaan mĂ¤Ă¤rittelystĂ¤. PĂ¤ivĂ¤rahan suuruus siis nousee palkkaturva-asian ratkettua. MikĂ¤li yritys edelleen jatkaa toimintaa, mutta ei maksa palkkaa, kassa ei voi maksaa pĂ¤ivĂ¤rahaa. MikĂ¤li henkilĂś irtisanoo tyĂśsuhteensa, hĂ¤nen on otettava yhteyttĂ¤ TE-toimistoon mahdollisen karenssin selvittĂ¤miseksi. TyĂśttĂśmyyskassa voi maksaa pĂ¤ivĂ¤rahaa edellĂ¤ kuvatuin periaattein, jos TE-toimisto katsoo, ettei estettĂ¤ pĂ¤ivĂ¤rahan maksamiselle ole. N

Teksti: Tiina Savikko, tyĂśsuhdelakimies

TyĂśsuhteen voi purkaa yĂśsopimuslain mukaan tyĂśntekijĂ¤ saa purkaa tyĂśsopimuksen pĂ¤Ă¤ttyvĂ¤ksi heti, jos tyĂśnantaja rikkoo tai laiminlyĂś tyĂśsopimuksesta tai laista johtuvia, tyĂśsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettĂ¤ tyĂśntekijĂ¤ltĂ¤ ei voida kohtuudella edellyttĂ¤Ă¤ sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. TyĂśsopimuslain esitĂśissĂ¤ sekĂ¤ oikeuskirjallisuudessa on todettu, ettĂ¤ tyĂśntekijĂ¤ voi kĂ¤yttĂ¤Ă¤ purkuoikeuttaan silloin, kun tyĂśnantaja laiminlyĂś velvollisuutensa maksaa palkkaa tyĂśntekijĂ¤lle sopimuksen mukaisesti. Maksamatta jĂ¤ttĂ¤misen ei tarvitse olla tahallista, mutta maksamatta jĂ¤Ă¤neen palkan tai sen osa on oltava olennainen. Palkanmaksu on tĂ¤rkein tyĂśnantajalle kuuluva velvoite, mikĂ¤ korostaa

rikkomuksen vakavuutta. Perusteen vakavuutta korostavat myĂśs tyĂśsopimusosapuolten valtasuhteet: tyĂśntekijĂ¤llĂ¤ on kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ hyvin vĂ¤hĂ¤n mahdollisuuksia vaikuttaa palkanmaksun oikea-aikaisuuteen. Oikeuskirjallisuudessa onkin katsottu, ettĂ¤ tyĂśsuhteen luonne huomioon ottaen palkanmaksuvelvollisuuden vakavuutta arvioidaan korostuneesti tyĂśntekijĂ¤n oloista kĂ¤sin. Ennen purkamisoikeuden kĂ¤yttĂ¤mistĂ¤ tyĂśnantajalle on hyvĂ¤ varata tilaisuus maksaa puuttuvat saatavat. Kirjallisesti esitettĂ¤vĂ¤ssĂ¤ vaatimuksessa on yksilĂśitĂ¤vĂ¤ puuttuvien saatavien laatu ja mĂ¤Ă¤rĂ¤. LisĂ¤ksi on ilmaistava se, mihin maksuvelvoitteen laiminlyĂśnnin jatkuminen voi johtaa: tyĂśntekijĂ¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤ oikeuttaan tyĂśsuhteen purkamiseen. N 21

Teksti: Aku Karjalainen, YTN Kuva: Shutterstock

Yhteiskunnalle ylitöistä jopa kolmen miljardin lasku Suomen kansantaloutta ei kammeta nousukiitoon ympäripyöreitä päiviä ahertamalla. Päinvastoin, ylitöiden paahtaminen käy hyvinkin kalliiksi.

yöterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen on laskenut, että heikko työhyvinvointi maksaa Suomelle vuosittain jopa 34 miljardia euroa. Tästä 18 miljardia koostuu ennenaikaisista eläkkeistä ja työpanosten menetyksistä, kun taas sairauspoissaolot ja heikentynyt työteho maksavat kumpikin seitsemän miljardia. Tapaturmiin taas kuluu kaksi miljardia. – Jos oletamme, että noin 20 prosenttia kokonaismenetyksistä liittyy työhön ja työoloihin sekä tästä lähes puolet työn hallinnan puutteeseen ja työstressiin, päädymme noin 2–3 miljardin euron kansantaloudelliseen vuosittaiseen menetykseen, joka voidaan liittää ylitöihin ja suureen työkuormaan, Ahonen arvioi. Joka vuosi yli 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä on lähes kolmasosa kaikista työeläkkeelle siirtyvistä. Pitkittyneillä, yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla, on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää. Vuonna 2011 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta, kun taas työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin noin 52-vuotiaina.

– Kehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Kiireen tunne on kuitenkin kasvanut, ja siihen liittyvät runsaat ylityöt. Se uhkaa positiivista trendiä, Ahonen summaa. Ylityöt lyhentävät työuraa

Etenkin jatkuva runsaiden ylitöiden rehkiminen altistaa lukuisille sairauksille. Esimerkiksi Lontoon yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että yli 10-tuntista työpäivää tehneillä oli yli puolitoistakertainen vaara sairastua sydäntautiin verrattuna 7–8-tuntia työskennelleisiin. Myös masentuneisuuden ja univajeen riski lisääntyivät. – Univaje laskee työntekijän vireystasoa ja tehokkuutta. Kun olemme väsyneitä, objektiivinen kyky käsitellä tietoa heikkenee ja asioiden muistaminen vaikeutuu, kiteyttää tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta. Monesti juuri työstressi pidentää työpäiviä ja koettelee jaksamista.

– Hallinnan puute aiheuttaa työstressiä. Kun työntekijä ei hallitse enää omaa työtilannettaan, työt kulkeutuvat helpommin kotiin, Ahonen huomauttaa. – Terveysvaikutukset näkyvät erityisesti, jos töitä tehdään pitkään yli 50 tuntia viikossa. Tosin yksilöissä on eroja, Härmä täydentää. Vaikka vielä 35–45-vuotiaana jaksaisi painaa paineen alla, hivuttava stressi saattaa kostautua vuosien päästä. – Palautumisen merkitys on yhtä oleellinen kuin työaikojen. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus myös levätä, Härmä sanoo. Verotulot hupenevat

Monet akavalaiset uurastavat usein pitkää päivää ilman ylityökorvauksia. Pal-

Teksti: Ilona Mäenpää

HI tukee nuoria insinööriyrittäjiä elsingin Insinöörit on perustanut yritysfoorumin, joka jakaa kokemusta hankkineiden yrittäjäjäsenten kannustusta ja tukea nuorille yrittäjille. Kohderyhmänä ovat HI:n jäsenet, jotka ovat lähiaikoina aloittaneet yritystoiminnan tai suunnittelevat sellaista sekä Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:n jäsenet. – Nyt on luotu yhteydenottokanava ja sähköpostia voi lähettää suoraan sekä minulle että Vilho Korkeamäelle, sanoo HI:n yritysryhmän vetäjä Tommi Immonen. Immosen mukaan tarkoitus on edetä nopeasti. Liikeideat arvioidaan ensin ja hyvät ideat pyritään jalostamaan nopeasti yritystoiminnaksi. Toiminta perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Salassapitosopimukset tehdään alkuvaiheessa HI:n kanssa, myöhemmin asiassa mukana olevien seniorien kanssa.

Metropolia mukana

Yhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa on tärkeätä ideoiden jatkokehittämisessä sekä kehityshankkei-

Ulla-Mari Pasala

kattomat ylityöt nakertavat myös valtion verokertymään melkoisen loven. Akavan pääekonomisti Eugen Koev laskee, että valtiolta jää vuosittain saamatta 115 miljoonan euron verotulot akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden vuoksi. Lisäksi työnantajan maksamattomien sosiaaliturvamaksujen vuoksi menetetään kymmeniä miljoonia euroja. Koevin mukaan seitsemän prosenttia akavalaisista, runsaat 35 000 henkilöä, tekee palkatonta ylityötä keskimäärin yhden työpäivän verran eli 7,5 tuntia viikossa. – Palkattomat ylityöt eivät ole mukana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on 300–400 miljoonan euron lisäys verotuloihin. Palkattomien ylitöiden vuoksi menetettävä noin 150 miljoonaa euroa on merkittävä summa tässä kokonaisuudessa, Koev jatkaa. – Työurien pituus, vuotuinen työaika ja työllisyysaste liittyvät tiiviisti toisiinsa. Koska harmaat ylityöt jäävät työaikakirjanpidon ulkopuolelle, tehtyjen työtuntien määrä näyttää nyt pienemmältä kuin se todellisuudessa onkaan. N

den luomisessa. Vararehtori Vesa Taatilan mukaan yritysfoorumi on juuri sitä, mitä suomalainen teollisuus uusiutuakseen tarvitsee. – Meillä uuden tekemisen into on nähtävissä, Taatila sanoo. Vajaat viisi prosenttia opiskelijoista eli 50–100 suuntautuu vuosittain yrittäjiksi. Hyviä esimerkkejä Metropoliassa kehitetyistä ja palkituista innovaatioista ovat avustajakoiran palkkioautomaatti ja liikuntarajoitteisille lapsille kehitetty säädettävä rollaattori. Taatilan mukaan nyt on synnytetty Piilaakson ja Cambridgen tyylinen yritysverkosto. Sen keskeinen toimintamalli on ”smart capital” eli kokeneiden osaajien mukanaolo. Tarjolla on alkajaisiksi kymmenen eri alojen yrittäjäkonkarin tietotaito. Vilho Korkeamäellä itsellään on 35 vuoden yrittäjäkokemus. Hän on osakkaana 26 yrityksessä. Korkeamäen mukaan oleellista yritysfoorumissa on sen tarjoama yrittäjien kokemus sekä heidän kansainvälisetkin verkostonsa ja kumppaninsa. N

Mobiilityö haastaa työterveyshuollon ietotyötä tekevien on mahdollista työskennellä mistä paikasta käsin ja minä vuorokauden aikana tahansa. Mobiilityö määritellään usein eurooppalaisittain niin, että työ sisältää matkustelua ja viikoittain työtä tehdään kymmenen tuntia muualla kuin omalla työpaikalla. Arvioiden mukaan kolmannes työntekijöistä tekee jollakin tavalla mobiilityötä. Turun ammattikorkeakoulun TKIjohtaja Ursula Hyrkkänen pohtii, minkä työpaikan työterveyshuolto tarkistaa, kun fyysisiä tiloja voi olla useita. Mobiilityötä tekevät työskentelevät esimerkiksi asiakasyrityksissä, hotelleissa ja liikennevälineissä. Työterveyshuollon toteuttamassa työpaikkaselvityksessä on perinteisen työpaikan arvioinnin ohella osattava arvioida myös laajentuneen työn toimintaympäristön terveydellisiä vaikutuksia. Toisaalta työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää myös entistä enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta työterveyshuollon palveluntarjoajan sekä organisaation esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön välillä.

Hallittuna vaativuus edistää hyvinvointia

Mobiilityön vaativuustekijöitä on listattu kuusi. On arvioitava, kuinka ne vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. Monipaikkainen työskentely, eri kulttuureissa toimiminen ja projektimainen työ tuovat omat vaativuutensa. Virtuaalitilaisuudessa työskentely edellyttää erilaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuin fyysinen läsnäolo. Työaika voi poiketa perinteisestä paljonkin; mannerten väliset yhteydet ja virtuaalipalaverit rytmittävät työaikaa eri tavoin. Eniten erilaisia kuormitustekijöitä tuo matkustaminen. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa toistuvat, pitkät lennot, matkapäivien määrä ja niiden pituus vuorokautta kohti sekä matkalle lähdön ja paluun ajankohta. Jos vuodessa on yli 50 matkapäivää tai yli 20 kertaa paluu tai lähtö ajoittuu kello 23 ja 6 välille, tilannetta on selvitettävä tarkemmin. Jos paluu on yöaikaan, työ vastaa yötyötä. N (KT) 24

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Maarit Kytöharju

Naapurimaan opeissa uutta ja vanhaa Ruotsi on noussut Suomelle mallimaaksi talous- ja työllisyyspolitiikassa.

alkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Seija Ilmakunnaksen mielestä naapurin kokemuksia kannattaa hyödyntää. Kansantaloudet ja työmarkkinat ovat lahden molemmin puolin samantyyppiset ja kummassakin maassa tehdään samantapaisia uudistuksia. Viennin rakenne on samankaltainen; sekä Ruotsin että Suomen viennistä kymmenes menee Saksaan ja viisi prosenttia Yhdysvaltoihin. Toki kummallakin maalla on omat, erityiset vientikumppaninsa. – Suomen talouskehitys on vahvasti linkittynyt Ruotsin talouteen. Se on hyvä syy arvioida Ruotsin kasvunäkymiä, Ilmakunnas totesi PT:n Työllisyysoppia Ruotsin mallista -seminaarissa. Siinä missä naapurimaan talous loivasti kasvaa, Suomen talous polkee paikallaan. Meillä työllisyysaste on alle 70 prosenttia, naapurissa se on lähes 75 prosenttia. Työttömyysaste sen sijaan on samalla tasolla, noin kahdeksan prosenttia. Uusi esikuva yhteiskunnalle Professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kysyy, onko järkevää puhua Ruotsin mallista, kun Suomessa taloudessa on jo pitkään tehty samoja asioita. Hän muistuttaa, että suomalaisessa talous- ja sosiaalipoliittisessa keskustelussa on haettu esikuvia aiemminkin, esimerkiksi Tanskasta ja Uudesta-Seelannista. Monilla mailla

olisi kuitenkin paljon opittavaa Suomesta. Ruotsissa on toteutettu vuodesta 2006 niin sanottua työlinjaa. Laajaa hyvinvointivaltiota rahoitetaan työn ja kulutuksen verotuksella. Edellytyksenä on korkea työllisyysaste kaikissa ikäluokissa. Ruotsin hallituksen tavoitteena on työnteon kannustinten lisääminen luomalla suurempia tuloeroja työssäkäyvien ja työttömien välille. Jäntti listaa naapurin toimenpiteitä. Opintojen lomassa olevia taukoja on vähennettävä. Korkeakoulutusta on tehostettava ja siirtymistä opinnoista työelämään on sujuvoitettava. Työikäisillä virtoja työstä työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle on vähennettävä ja vastaavasti päinvastaisia virtoja on lisättävä. Erilaisia urakatkoja, kuten vanhempainvapaita, on lyhennettävä. Ikääntyneillä varhaista eläköitymistä on vähennettävä ja mahdollistettava uusien työurien aloittamista. Vaikutukset eivät ole suuria

Ruotsissa otettiin käyttöön ansiotulovähennys vuosina 2007–2008. Se ylettyy korkealle tuloissa eli noin 380 000 kruunun vuosituloja saavat ovat sen piirissä. Vähennyksen merkitys on epäselvä. Jäntin mukaan uudistuksen hyötyjä ei voida tutkimuksilla arvioida. Samoihin aikoihin ikääntyville suunnattiin tukia, jotka kasvattivat

Markus Jäntin mukaan Ruotsissa miljoonien kruunujen tuella ei ollut massiivisia vaikutuksia nuorten työllisyyteen. – Voi olla, että tuki valuu yrittäjän voittoihin.

työn tarjontaa, mutta vaikutukset olivat pieniä ja kalliita. Myös nuorille suunnattujen työvoimaveroalennusten vaikutukset olivat pieniä; itse muutos oli kallis. Ruotsissa on pyritty vaikuttamaan hyvin samanlaisilla keinoilla kuin Suomessa yli vuosikymmen sitten. Työllisyyden kasvu ei ole vuoden 2007 jälkeen paljon myönteisempää kuin Suomessa. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät

OECD on selvittänyt keskimääräistä tulojen kasvua tulonjaon eri osissa vuosina 1985–2008. Suomessa varakkain kymmenys on kasvattanut tulojaan kaksinkertaisesti alimpaan kymmenykseen verrattuna. Ruotsissa vastaava kasvu oli kuusinkertainen.

– Molemmissa maissa alimpien tulonsaajien tulot ovat polkeneet paikallaan 1990-luvun lopun jälkeen, Jäntti toteaa. Suomessa alhaisten tulojen vaikutusta on selvitetty odotettavaan elinikään. Kun vuonna 1987 alimman ja ylimmän tulonsaajien elinajan odotteessa oli eroa seitsemän vuotta, niin vuonna 2005 ero oli kasvanut jo 12 vuodeksi. Markus Jäntti kysyy, mikä on poliittisten päättäjien tavoitefunktio. – Jos tärkeintä on työllisyys, ratkaisu on helppo. Poistetaan kaikki sosiaaliturva tai korvataan se matalalla perusturvalla. Jos tavoitteena on hyvinvointi, on pohdittava vaihtoehtokustannuksia. Uudistuksiin jatkuvuutta

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ-

ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että Suomessa on keskitytty liikaa kerrallisiin ja kapea-alaisiin uudistuksiin. Ajallisesti uudistukset ovat rajoittuneet hallituskausiin, mitä pitää miettiä uudelleen. – Suomi voisi oppia esimerkiksi Ruotsilta pitkän aikavälin työvoiman tarjontapolitiikkaa ja ikääntyneiden parempaa työllisyyttä, Räisänen sanoo. Ruotsissa työvoimapolitiikalla on suhdanne- ja jakopoliittisen rooliin lisäksi merkittävä rakennepoliittinen rooli. Muun muassa infra- ja koulutuspolitiikkaa Suomessakin voisi pohtia enemmän. – Sen sijaan maahanmuuttajien integroinnissa ja nuorten tilanteessa ei ole erityistä opittavaa Ruotsilta. N 25

Teksti ja kuvat: Elina Das Bhowmik

Työkomennus ulkomaille sin Esimiehen ehdottama ulkomaankomennus ja siihen suostuminen voi johtaa yllättäviin tilanteisiin. Helsinkiläisen Liisa Laurialan perheessä ensimmäinen tehtävä oli aloittaa häävalmistelut.

nsinööri Liisa Laurialan aviomies Olli Nissinen työskentelee Borealis Borougella krakkeritehtaan käynnistysinsinöörinä Yhtyneissä Arabiemiraateissa Ruwaisissa, 220 kilometriä pääkaupunki Abu Dhabista etelään. Alueelle on keskittynyt Arabiemiraattien öljyn- ja kaasuntuotanto. – Täällä mies ja nainen eivät voi asua yhdessä, elleivät ole naimisissa. Vanhempani kiittivät arabeja, kun saivat meidät naimisiin yli kymmenen vuoden seurustelun jälkeen, Lauriala nauraa. Kun häät oli tanssittu ja tavarat pakattu, tuore aviopari sekä perheen 1- ja 2-vuotiaat lapset lähtivät suomalaisille eksoottiseen ympäristöön. Elämä keskellä aavikkoa sujui hyvin alusta lähtien. – Yritys järjesti ennen muuttoa tutustumiskäynnin, joka oli tärkeä. Meille esiteltiin työpaikka, asunnot, päiväkodit, kaupat ja tapasimme jo täällä asuvia suomalaisia. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä.

Vieras kulttuuri kartuttaa kokemusta

Liisa Laurialan mielestä Suomea on hyvät katsoa välillä vähän kauempaa – hyvät ja huonot puolet kirkastuvat. Mukana puistossa on Vella-tytär.

Laurialan perhe lähti Arabiemiraatteihin hakemaan uusia kokemuksia. Vieras kulttuuri ja mielenkiintoinen työ molemmille tuntemattomassa maassa oli tarjous, johon oli helppo tarttua. – Oli helppo lähteä, kun lapset ovat pieniä. Koska oma aikomukseni oli hoitaa lapsiamme kotona seuraavat vuodet, niin miksi ei sitten täällä, Lauriala kertoo. Suurin työ liittyi käytännön järjestelyihin, jo eletyn elämän pakkaamiseen. Asunto oli vuokrattava, auto myytävä, perhe saatava kaikin puolin lähtövalmiiksi. – Täällä kaikki on mennyt hyvin. Huomaa, että emme ole ensimmäiset expatit, joiden asioita yritys hoitaa, Lauriala sanoo. Matkaan on lähdettävä avoimin mielin ja asenne kohdallaan. – Kaikki hommat eivät täällä todellakaan toimi kuten Suomessa ja asioiden hoitaminen vaatii paljon paperitöitä. Asenne täällä on erilainen; jos täällä

netöi hääpäivän kysyt, milloin joku asia on valmis, yleisin vastaus on ins Allah, kun jumala suo. Lauriala on toiminut Suomessa projekti-insinöörinä. Vaikka naisten työnteko tehtailla on Arabiemiraateissa harvinaista, hän on hieman kartoittanut työpaikkoja. – Olemme täällä vielä kaksi vuotta. On mahdollista, että menen jossain vaiheessa töihin. Olisihan se jännä ja mielenkiintoinen mahdollisuus minunkin tehdä työtä näin erilaisessa ympäristössä. Helppous houkuttaa

Borealis Boroguella työskentelevä insinööri Jari Siltala on Ruwaisissa toista kertaa. – Lähdimme uudestaan, koska elämä on täällä rennompaa. Työtahti on kevyempi, vapaa-aikaa enemmän ja ostovoima parempi. Aikaa jää enemmän itselle, alueen golfkentillä vaimonsa kanssa viihtyvä Siltala sanoo. Vaikka Siltala on tyytyväinen sopimukseensa, hän korostaa, että ulkomaankomennuksella ei suuremmin rikastu. – Nettopalkka on noin kaksinkertainen, kun ei tarvitse maksaa veroja, mutta pitää muistaa, että perheessämme on nyt vain yhden ihmisen tulot. Siltalan mukaan päätös lähtemisestä

Jari Siltala korostaa, että paluuta Suomeen on syytä miettiä jo ulkomaankomennukselle lähtiessä.

on aina tehtävä puolison ja perheen kanssa yhdessä. – Suomessa yleensä kumpikin on töissä. Jos perheessä ei ole pieniä lapsia, puolison on harkittava ja selvitettävä mahdollisuus virka-, sapatti- tai opintovapaaseen tai johonkin muuhun ratkaisuun. Siltalan oma puoliso aloitti Arabiemiraateissa opinnot etäopiskeluna. Lähtiessä on myös mietittävä Suomeen jäävän asunnon ja muun omaisuuden kohtalo. – Lisäksi pitää miettiä eläkekertymää, erityisesti töistä pois jäävän osapuolen tulevaa eläkettä. Me otimme kummallekin vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Suomalaisia arvostetaan

Ensimmäiselle ulkomaankomennukselle Siltala haki aktiivisesti itse, toiselle häntä jo pyydettiin. – Halusin päästä tekemään jotain erilaista ja mielenkiintoista. Se on täällä hienoa, että pääsee kerrankin tekemään ja keskittymään vain yhteen projektiin. Siltalan mukaan suomalaisia arvostetaan yrityksessä erittäin paljon. – Välillä tuntuu, että melkein liikaa. Meitä pidetään kuin ihmemiehinä, jotka tulevat ja pistävät hommat kuntoon, hän myhäilee. Suomalaisilla on maine oma-aloitteisina, päätöksentekoon pystyvinä ja vastuullisina työntekijöinä. Kun suurin osa työntekijöistä tulee Etelä-Aasiasta tai muista arabimaista kuten Egyptistä ja Jordaniasta, erot näkyvät. – He tulevat kollektiivisista kulttuureista, joissa ei ehkä samalla lailla kannusteta itsenäiseen päätöksentekoon ja luoviin ratkaisuihin kuin meillä, Siltala pohtii. Hänen mukaansa heillä on usein myös paljon enemmän menetettävää; kotimaassa ei ole työpaikka, johon palata ja tulot ovat jopa kymmenkertaiset aikaisempaan verrattuna. – Monet muut kansallisuudet pelkäävät paljon enemmän virheitä ja kotiin lähettämistä kuin me suomalaiset.

Suunnitelmallisuus puuttuu

Siltalan mukaan maan työkulttuuri on erilainen. Hän kuvaa sitä huonosti organisoiduksi tulipalojen sammuttamiseksi. – Tuntuu, että asioita ei suunnitella lainkaan etukäteen. Kalenteriakin täytetään vain yksi tai kaksi päivää eteenpäin. Loppujen lopuksi kaikki aina järjestyy. Siltalan mukaan perisuomalainen vaatimattomuus ja suoruus toimivat Arabiemiraateissa huonosti. On osattava kertoa omista tekemisistään ja osaamisestaan, keskustella ja kysellä kuulumisia. – Aina pitäisi muistaa kertoa perheen kuulumiset, puhua jalkapallosta tai muusta sellaisesta. Perhe on täällä ykkönen ja menee aina työn edelle, mitään perheeseen liittyviä poissaoloja ei työpaikalla aseteta kyseenalaiseksi. N

Yhdistyneet Arabiemiraatit Vuonna 1941 perustettu islamilainen arabivaltio, joka muodostuu seitsemästä emiirikunnasta. Suurimmat emiirikunnat ovat Abu Dhabi ja Dubai. Väestöstä vain 20 prosenttia on emiraatteja, loput ulkomaalaisia. Työväestöstä emiraatteja on kymmenen prosenttia. Heistä lähes kaikki työskentelevät julkisella sektorilla. Maa on voimakkaasti riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Etenkin palvelusektori ja suorittava työ ovat edullisen siirtotyövoiman varassa. Maa on saanut kansainvälistä huomiota rakennustyöläisten ja kotiapulaisten heikon aseman vuoksi. Maassa ei ole poliittisia puolueita, ammattiliitot ja lakot ovat laittomia. On vaurastunut ja kehittynyt voimakkaasti öljyn löytämisen jälkeen. Vakaa yhteiskunta, jonka taloutta on aktiivisesti monipuolistettu.

totta & tutkittua Teksti: Satu Ojala, sosiaalipolitiikan yliopistolehtori, Tampereen yliopisto

Kotona työskentely ilmentää luottamusta työssä Suomalaisista palkansaajista edelleen erittäin harva tekee kokoaikaista etätyötä. Osittainen kotona työskentely on lisääntynyt, joskin visioihin nähden maltillisesti.

ilastokeskuksen työoloaineiston perusteella suurin osa kotona työskentelystä ei ole luonteeltaan työpäivien aikana kotona tehtävää etätyötä, vaan ylityötä, jota tehdään iltaisin, viikonloppuisin tai lomalla. Etätyötä tekee jo kaksi viidestä yksityisten alojen ylemmästä toimihenkilöstä. Kotona työskentely on ollut vuodesta 1990 yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yksityissektorilla kotona työskenteli pari vuosikymmentä sitten neljännes ja nyt kolmannes kaikista palkansaajista. Ylemmistä toimihenkilöistä 70 prosenttia vie töitä kotiin ja suurempi osa tästä työstä on ylityötä; viimeisessä vuoden 2008 aineistossa myönteistä kehitystä ilmentää etätyön lisääntyminen ja ylityön väheneminen. Etätyötä tekee 28 prosenttia yksityisten alojen ylemmistä toimihenkilöistä, tai 39 prosenttia, mikäli molemmat kotona työskentelyn luonteet huomioidaan. Osuus on suurempi kuin julkisen sektorin ylemmillä toimihenkilöillä. Yksityisellä puolella kotona työskentely painottuu ylemmille toimihenkilöille, kun julkisella sektorilla se on yleisempää myös muissa asemissa.

Tunti silloin, toinen tällöin

Tuntimääräisesti ylityötä kotona tehdään keskimäärin vain tunti tai pari viikossa. Ylityö iltaisin kertoo yhtä lailla työn 28

luonteen muutoksesta ajan rajojen suhteen, työn mielekkäästä sisällöstä kuin aikapaineistakin. Ylityö on kenties liian painokas ilmaisu; teknologiat ja uudet viestinnän tavat, globaalit verkostot, johtavat rytmittämään työn arkea uudelleen. Samalla, jos työtä tehdäänkin iltaisin, vastavuoroisesti omia asioita hoidetaan työajalla. Tietotyö on huokoista paitsi teknologioiden ja verkostojen myötä, myös sen vuoksi, ettei ole luontevaa odottaa kykyä keskittyä ja olla tehokas kahdeksaa tuntia yhtämittaisesti. Työyhteisö arvostaa, puoliso ei

Kotona työskentelevät, etenkin etätyössä olevat, kokevat arvostusta työyhteisössään ja saavansa tukea sekä esimiehiltään että työtovereiltaan, useammin kuin yksityisen sektorin palkansaajat keskimäärin tai kotona työskentelemättömät vastaajat. Kotona työskentely ilmentää näin luottamusta työyhteisössä ja etätyö on merkki kannustavasta työilmapiiristä. Ylityötä kotona tekevät kuitenkin arvioivat saavansa keskimääräistä vähemmän työtovereilta arvostusta, mikä voi vihjata työaikakulttuurin tai tehtävänjaon epätasapainosta. Julkisen sektorin työntekijät arvioivat työyhteisön tuen ja arvostuksen hieman yksityisellä työskenteleviä paremmaksi. Samaan aikaan kotona työskentele-

vät kuitenkin kohtaavat keskimääräistä useammin perheen piirissä ajankäytöllisiä ja emotionaalisia ristiriitoja. Puolisot nalkuttavat kotona töitä tekeville: kolme viidestä kotiylityötä yksityisellä tekevästä kohtaa puolison arvostelua pitkistä työpäivistä. Samoin kotona työskentelevät työntekijät itse kokevat laiminlyövänsä kotiasioitaan – huomattavasti useammin kuin työn kodin ulkopuolelle rajaavat. Näiltä ongelmilta eivät säästy normaalia työaikaa korvaavaa etätyötä tekevätkään. Ristiriitojen kokeminen on yksityisellä sektorilla hivenen julkista sektoria yleisempää. 24/7 on hallittavissa

Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 ajankäyttöaineiston mukaan suurin osa kaikesta työstä ajoittuu edelleen myös ylemmillä toimihenkilöillä perinteisiin kehyksiin, kahdeksan ja neljän välille. Meillä ei ole varsinaisesti 24/7-yhteiskuntaa käsissämme. Ylemmistä toimihenkilöistä aina muutama prosentti työskentelee kotona iltauutisten aikaan; samoin viikonlopun päivinä muutama prosentti tekee töitä kotona aamusta iltamyöhään. Töiden jatkamisesta vapaa-ajalla kannattaa työpaikoilla ja työtovereiden kanssa keskustella. Sanotaan, että vastuu töiden hallinnasta on nykyisin liiankin yksilöllistettyä. Ajanhallinnan taidot

eivät tietoistuvassa työssä ole itsestään selviä, vaan jokaisen pitää opetella ne. Joillakin työntekijöillä työ saa liian kokonaisvaltaisen otteen elämästä. Pitkällä aikavälillä turvallisen palautumisen mahdollistava elämänrytmi asettunee yksilöistä riippuvin varauksin tuttuun, mutta turvalliseen 8+8+8 kaavaan: samassa suhteessa lepoa, työtä ja vapaa-aikaa. Liiallista työn määrää tulisi välttää. Aikapaineet koskevat eniten vastuullisissa asemissa olevia. Työpsykologit Saija Mauno, Johanna Rantanen ja Ulla Kinnunen eivät suosita töiden kantamista kotiin työajan ulkopuolella. Elämänalueiden jatkuvaan sekoittumiseen liittyy pitkällä aikavälillä liiallisen työkuormituksen ja uupumisen riski. Kotona työskentelevät ovat toki taitavia löytämään yksilöllisiä keinoja irtautua työstä arjessaan. Liikunta, perheen tai ystävien yhteinen aika ja muu aktiivinen ajanvietto ovat tarpeen. Innostava työ ei saa ottaa arjesta liiallista otetta. Työ kaipaa rajoja, joista on neuvoteltava sekä työehtokysymyksenä työpaikoilla että kodeissa. N

Kotona työskentelyn yleisyys ja luonne työnantajasektoreittain, työoloaineistot 1990–2008. 1990

1997

2003

2008

Etätyötä

17 %

23 %

20 %

28 %

Ylityötä

38 %

31 %

10 %

11 %

Yhteensä

64 %

71 %

65 %

70 %

Yhteensä kaikista yksityisen sektorin palkansaajista

23 %

28 %

27 %

32 %

Etätyötä

36 %

40 %

34 %

26 %

Ylityötä

29 %

25 %

33 %

38 %

12 %

10 %

Yhteensä

73 %

77 %

75 %

74 %

Yhteensä kaikista julkisen sektorin työntekijöistä.

31 %

37 %

41 %

42 %

Yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä

Molempia

Julkisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä

Molempia

Kotona työskentelyn luonteen yhteys työyhteisö- ja perhekysymyksiin, työoloaineisto 2008. Julkinen sektori

Yksityinen sektori

Kirjallisuus Lehto Anna-Maija & Sutela Hanna (2008) Työolojen kolme vuosikymmentä. Tilastokeskus. Mauno, Saija & Rantanen, Johanna & Kinnunen, Ulla (2009) Palautuminen työn ja perheen yhdistämisen palapelissä. Teoksessa Ulla Kinnunen & Saija Mauno (toim.) Irtiottoja työstä. Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampereen yliopistopaino. Nätti Jouko, Pyöriä Pasi, Ojala Satu & Anttila Timo (2010) Suomalaisten palkansaajien kotona työskentely ja työssä liikkuminen. Alue ja ympäristö 39: 2. Ojala, Satu (2012) Yöllä kello kolmetoista. Hyvinvointikatsaus 3/2012, Tilastokeskus.

Etätyö

Ylityö / molempia

Ei töitä kotona

Keskimäärin

Saatteko tukea ja rohkaisua esimiehiltänne kun työ tuntuu hankalalta? Aina/useimmiten

65 %

62 %

54 %

57 %

56 %

Saatteko tukea ja rohkaisua työtovereiltanne kun työ tuntuu hankalalta? Aina/useimmiten

78 %

71 %

73 %

79 %

Koetteko olevanne työyhteisön arvostettu jäsen? Aina/useimmiten

87 %

85 %

79 %

81 %

84 %

Teen puolisoni mielestä liikaa töitä: pitää paikkansa

55 %

59 %

33 %

42 %

37 %

Tunnen laiminlyöväni kotiasioita ansiotyön vuoksi: pitää paikkansa

33 %

37 %

20 %

25 %

22 %

oikeus Teksti: Tiina Savikko, tyĂśsuhdelakimies Piirros: Markku Haapaniemi

Osa-aikaelĂ¤kkeelle sopimuksen kautta TyĂśurien pidentĂ¤mistavoitteet ovat herĂ¤ttĂ¤neet kysymyksiĂ¤ siitĂ¤, miten ikĂ¤Ă¤ntyvĂ¤ henkilĂśstĂś jaksaa tyĂśelĂ¤mĂ¤ssĂ¤ vaadittuun elĂ¤keikĂ¤Ă¤n asti. Osa-aikaelĂ¤ke on yksi keino keventĂ¤Ă¤ viimeisiĂ¤ tyĂśvuosia. sa-aikaelĂ¤kkeen alaikĂ¤rajaan tehtiin muutoksia tĂ¤mĂ¤n vuoden alusta voimaan tulleella lainmuutoksella. Nykyisen jĂ¤rjestelmĂ¤n mukaan vuonna 1954 tai sen jĂ¤lkeen syntyneet voivat jĂ¤Ă¤dĂ¤ osa-aikaelĂ¤kkeelle aikaisintaan 61-vuotiaina, minkĂ¤ lisĂ¤ksi elĂ¤kelainsĂ¤Ă¤dĂ¤ntĂś sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ tarkempia edellytyksiĂ¤ osa-aikaelĂ¤kkeen saamiselle. Julkista ja yksityistĂ¤ sektoria koskevat hieman erilaiset edellytykset. Tarkempien ohjeiden saamiseksi kannattaa kĂ¤Ă¤ntyĂ¤ elĂ¤kettĂ¤ myĂśntĂ¤vĂ¤n tahon puoleen. Osa-aikaelĂ¤kkeelle siirtyminen ei elĂ¤kelainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂśn edellytysten tĂ¤yttyessĂ¤kĂ¤Ă¤n ole absoluuttinen oikeus, vaan se edellyttĂ¤Ă¤ sopimusta tyĂśnantajan kanssa. TyĂśnantajalla saattaa olla esimerkiksi tyĂśn jĂ¤rjestelyihin liittyen tai tyĂśtehtĂ¤vĂ¤n kokoaikaisesta luonteesta johtuen perusteltu syy kieltĂ¤ytyĂ¤ sopimasta osaaikatyĂśstĂ¤. Toisaalta tyĂśnantajan pitĂ¤Ă¤ selvittĂ¤Ă¤, voitaisiinko henkilĂś mahdollisesti sijoittaa sellaisiin tehtĂ¤viin, joissa osa-aikaisen tyĂśn tekeminen olisi mahdollista.

Kysy lisĂ¤Ă¤ t 5BSLFNNBU FEFMMZUZLTFU FMĂ&#x160;LLFFO TBBNJTFLTJ PUB ZIUFZUUĂ&#x160; FMĂ&#x160;LFUUĂ&#x160; NZĂ&#x161;OUĂ&#x160;WĂ&#x160;Ă&#x160;O UBIPPO t 0TB BJLBFMĂ&#x160;LLFFTFFO MJJUUZWĂ&#x160;O TPQJNVLTFO ZLTJUZJTLPIEBU PUB ZIUFZUUĂ&#x160; MJJUPO BTJBLBTQBMWF MVVO Q Ă¸ UBJ BTJB LBTQBMWFMV!VJM ĂĽ

Osa-aikatyĂśtĂ¤ koskevaa sopimusta tehtĂ¤essĂ¤ on hyvĂ¤ tarkastaa osa-aikaelĂ¤kkeen saamisen edellytykset. TyĂśntekijĂ¤n elĂ¤kelaissa edellytetĂ¤Ă¤n muun muassa, ettĂ¤ osa-aikatyĂśhĂśn siirryttĂ¤essĂ¤ tyĂśntekijĂ¤n ansiotulot vĂ¤hentyvĂ¤t 35â&#x20AC;&#x201C;70 prosenttiin kokoaikatyĂśn vakiintuneesta ansiosta ja ettĂ¤ henkilĂśn tyĂśajassa on tapahtunut vastaava muutos. TyĂśajasta ja palkkauksen muodostumisesta on toki syytĂ¤ sopia mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti. Osapuolet voivat tehdĂ¤ kokonaan uuden tyĂśsopimuksen tai liitteen voimassa olevaan sopimukseen. Edut suhteessa tyĂśaikaan

TyĂśsopimuslain mukaan osa-aikaisissa tyĂśsuhteissa ei saa pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n tyĂśajan pituuden vuoksi soveltaa epĂ¤edullisempia tyĂśehtoja kuin kokoaikaisissa tyĂśsuhteissa. Osa-aikatyĂśntekijĂ¤n etuudet voivat kuitenkin mĂ¤Ă¤rĂ¤ytyĂ¤ suhteessa tehtyyn tyĂśaikaan. Tarvittaessa tĂ¤llaisistakin etuuksista voi erikseen sopia tyĂśnantajan kanssa tehtĂ¤vĂ¤llĂ¤ sopimuksella. Osapuolten kesken on sovittava, onko osa-aikaisuus pysyvĂ¤ vai tilapĂ¤inen ratkaisu ja milloin osa-aikatyĂś on tarkoitus aloittaa. Osa-aikaisuuden alkaminen on hyvĂ¤ sitoa elĂ¤kkeen myĂśntĂ¤miseen. Sovittaessa osa-aikatyĂśstĂ¤ on syytĂ¤ myĂśs sopia tyĂśntekijĂ¤n mahdollisuudesta palata takaisin kokoaikatyĂśhĂśn, sillĂ¤ muutoin tĂ¤llaista oikeutta ei ole. Vuosiloman ansaitseminen mĂ¤Ă¤rĂ¤ytyy henkilĂślle sovitun sĂ¤Ă¤nnĂśllisen tyĂśajan perusteella. Jos henkilĂś on sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti tyĂśssĂ¤ vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 14 pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ kalen-

terikuukaudessa, hĂ¤nelle kertyy vuosilomalain mukaan lomaa kultakin sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona hĂ¤n on vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 14 pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ tyĂśssĂ¤. TyĂśpĂ¤ivĂ¤n pituudella ei ole puolestaan ole merkitystĂ¤. Jos henkilĂś tyĂśskentelee sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti vĂ¤hemmĂ¤n kuin 14 pĂ¤ivĂ¤nĂ¤, hĂ¤n on kerryttĂ¤Ă¤ lomaa kultakin sellaiselta kuukaudelta, joiden aikana hĂ¤n on ollut tyĂśssĂ¤ vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 35 tuntia. Osa-aikaelĂ¤ke ei pidennĂ¤ lomaa

TyĂśnantaja pĂ¤Ă¤ttĂ¤Ă¤ vuosiloman ajankohdasta kuultuaan ensin tyĂśntekijĂśitĂ¤. Vuosilomaa annettaessa lomaa ovat kaikki arkipĂ¤ivĂ¤t riippumatta siitĂ¤, ovatko ne tyĂś- vai vapaapĂ¤iviĂ¤. Osa-aikaelĂ¤kkeellĂ¤ olo ei siis varsinaisesti pidennĂ¤ vuosilomaa. Lomajaksoon tulee kuitenkin sisĂ¤ltyĂ¤ elĂ¤kkeellĂ¤ ja tyĂśssĂ¤oloaikaa samassa suhteessa kuin loman ulkopuolellakin. Vuosilomapalkka mĂ¤Ă¤rĂ¤ytyy yleensĂ¤ kuukausipalkkaisilla tyĂśntekijĂśillĂ¤ lomalle jĂ¤Ă¤mishetken mukaan. Vuosilomapalkka voi siis olla pienempi kuin se palkka, jota tyĂśntekijĂ¤ lomaa kerryttĂ¤essĂ¤Ă¤n on tienannut. N

Vapaata omilla ehdoilla rilaiset liukuvan työajan järjestelyt ja työaikapankit ovat mahdollistaneet joustavan työskentelyn. Järjestelmien tarjoamasta liikkumavarasta huolimatta vapaan pitämisen ajankohta on usein kuitenkin työnantajan käsissä. Vuosilomalaissa on säädetty mahdollisuudesta säästää ylijääviä vuosilomapäiviä säästövapaaksi. Lain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Jos asiasta ei päästä sopuun, työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan edellyttäen, että tästä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Säästövapaan pitämisajankohta on lähtökohtaisesti työsuhteen osapuolten kesken sovittavissa oleva asia. Vapaa on kuitenkin annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai -vuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia,

työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Laajempi oikeus määritellä ajankohta

Käytännössä työntekijällä on huomattavasti laajempi mahdollisuus päättää säästövapaan ajankohdasta verrattuna normaaliin vuosilomaan. Sen ajankohdasta työnantaja voi päättää lomaajan puitteissa. Usein myöskään työaikapankit eivät takaa näin laajaa mahdollisuutta vapaista päättämiseen. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja ennen lomakautta kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Mikäli tahdot säästää osan vuosilomastasi, sinun kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehesi kanssa keskustellessanne tulevien lomien ajankohdista. (TS) 31

opiskelijat Teksti: Ulla-Mari Pasala Kuva: Henri Salonen

SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen oli muiden opiskelijajärjestöaktiivien kanssa vastaanottomassa maan hallitusta puolivälineuvotteluihin Säätytalolla Helsingissä.

Työllisyysaste ei nouse opiskelijoita kepittämällä allitusohjelman puolivälineuvotteluiden kunniaksi opiskelijajärjestöt kerääntyivät Säätytalolle kertomaan mielipiteensä työurien pidentämisestä. Opiskelijajärjestöt vaativat maan hallitukselta toimenpiteitä työurien pidentämiseksi etenkin keskeltä. Opiskelijoihin kohdistuva paine ei pelasta työuria, sillä opintoaikojen lyhentämisellä on kokonaisuuden kannalta vain marginaalinen vaikutus, samoin kuin toimilla työurien loppupäässä. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan 30–44-vuotiaiden työllisyysasteet eivät ole vieläkään nousseet 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että opiskelevien tai työttömien 20–24-vuotiaiden sekä eläkeikää lähestyvien ei-työllisten 62–64-vuotiaiden osuus kolmen miljoonan työikäisen jou-

kosta on vain noin yhdeksän prosenttia. Vaikka opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja eläkeikää lähestyvienkin työllisyysastetta onnistuttaisiin nostamaan, vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen jäisi silti vähäiseksi. Liikaa paineita opiskelijoille

– Työuria pidentämällä Suomen työllisyysaste paranee ja maamme pääsee taas kasvun polulle. Erityisen huolissani olen, että työurakeskusteluissa paino on kasattu opiskelijoiden harteille, sanoo Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtaja Mikko Valtonen. – Välineeksi työurien pidentämiseen on väläytelty kiristyksiä opintotukeen, mutta se ei ole millään muotoa oikea keino, Valtonen jatkaa.

Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Amk-lakiuudistuksen vaikutus työurien pituuteen Ammattikorkeakoululain muutoksen keskiössä on rahoitusmallin uudistus. Nykyisessä mallissa rahoitusta ohjaa suurelta osin läsnäolevien opiskelijoiden määrä ja suoritetut tutkinnot. Uudessa mallissa rahoituksen perusteena on koulutus 85 prosentilla ja tutkimus- sekä kehittämistoiminta 15 prosentilla. – Näin ollen rahoituksen on ainakin teoriassa tarkoitus kannustaa valmistumisaikojen nopeuttamiseen, sanoo UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas, joka on ollut tiiviisti mukana uuden lain valmistelutyössä.

– Nähtäväksi jää, kuinka uudistus vaikuttaa koulutuksen laatuun ja sen turvaamiseen. Saarikangas näkee rahoitusuudistuksen myönteisenä puolena sen, että koulut saavat valikoitua opiskelijoiksi motivoituneimmat opiskelijat. Hän toivoo, että sitä kautta valmistumisajatkin nopeutuisivat. – Uudistuksen myötä koulutusvastuut muuttuvat, mikä taas voi hidastaa ainakin aluksi opiskelijoiden päätymistä oikealle alalla. Sitä kautta se saattaa tuoda haasteita valmistumisen nopeuttamiseen, Saarikangas jatkaa. (U-MP)

Onko opiskeluaikainen työnteko hyvästä vai pahasta? Yhteiskunnassa käy kiivaana keskustelu työurien pidentämisestä. Nopeammin koulusta ulos ja työelämään -mantraa hoetaan monelta taholta. Mutta sijoittuvatko nopeasti valmistuvat työelämään toivotulla tavalla? Suomessa ei ole epätavallista työskennellä opintojen ohessa. Insinööriopiskelijoista noin puolet käy töissä opiskelujen ohessa. Perusteina työnteolle ovat taloudelliset syyt ja oman alan työkokemuksen kartuttaminen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa valmistutaan korkeakouluista muuta Eurooppaa vanhempana, 29-vuotiaana. Yhtä pitkiä opiskeluaikoja on muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Slovakiassa. Nopeimmat valmistujat ovat Iso-Britanniassa, Hollannissa,

Espanjassa ja muissa Välimeren maissa. Näistä Hollanti on ainoa, joka ei tällä hetkellä paini talouskriisin kanssa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus on tehnyt 12 EU-maan kesken vertailun työelämään sijoittumisesta. Suomalaisnuoret työskentelevät opintojen ohessa ja saavat kokemusta. He pääsevät koulutusta vastaavan työhön keskimäärin 30-vuotiaana. Esimerkiksi Belgiassa opiskellaan ja valmistutaan nopeasti, mutta koulutusta vastaavaan työhön sijoittuminen kestää keskimäärin viisi vuotta. Tutkimusten valossa koulutus ja opiskeluaikainen työskentely kannattavat. Opiskelujen aikana hankittu työkokemus viitoittaa vahvasti insinöörin urapolkua. (U-MP)

Opintoajat alas, mutta unohtuiko jotain? estävyysvajeen kaventamiseksi maamme päättäjillä on suuret intressit luoda keinoja nopeammille valmistumisajoille korkeakouluopiskelijoille, jotta nämä siirtyisivät nuorempana työelämään. Esillä ovat olleet lähinnä keinot opintotukimallin muuttamisesta ja yhteisen sähköisen hakujärjestelmän luomisesta korkeakouluille. Järjestelmä toisi myös mukanaan kiintiöt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. En ota kantaa edellä mainittujen keinojen toimivuuteen, vaan haluan korostaa asiaa, joka on jäänyt täysin keskusteluiden ulkopuolelle – nimittäin koulutuspolitiikka. Korkeakoulussa opiskelijat ovat vastuussa omasta oppimisestaan, mutta koulu antaa tälle raamit. On täysin absurdia ajatella, että opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeammin, jos koulu ei anna tälle edes teoreettisia mahdollisuuksia. Ongelmaksi tällä hetkellä muodostuu muun muassa se, että aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa on puutteita. Suurin osa pakollisistakin kursseista järjestetään vain kerran lukuvuodessa. Ei ole relevanttia, onko insinööri (amk) tutkinnon vaatima osaaminen hankittu kokonaan koulupenkillä tai osaksi työelämästä opintojen aikana tai sitä ennen. Ongelmaksi muodostuu myös huonosti hoidettu opintojen ohjaus. Lähes jokaisella opiskelijalla opintopolku on omanlainen. Tämä vaatii erikseen räätälöityä opintojenohjausta, joka ei tällä hetkellä ole vaaditulla tasolla. Jotta korkeakouluopiskelijat valmistuisivat nopeammin, se edellyttää tekoja myös kouluilta. On kohtuutonta vaatia, että kaikki ongelmat ratkeavat, jos säädöksiä ja asetuksia tiukennetaan ja samalla kuitenkin unohdetaan todellinen ongelma.

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen

Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu Uuden InsinĂśĂśriliiton palvelupĂ¤Ă¤llikkĂś kannustaa jĂ¤seniĂ¤ ottamaan yhteyttĂ¤ ja kĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n liiton kattavaa palveluvalikoimaa.

siakaspalvelu on avoinna joka arkipĂ¤ivĂ¤ yhdeksĂ¤stĂ¤ neljĂ¤Ă¤n ja kĂ¤ytĂśssĂ¤ on yksi puhelinnumero. Muutos on iso, sillĂ¤ aiemmin soittajilla on ollut valittavana useampi puhelinnumero ja palvelut olivat avoinna eri aikoihin. Vanhat palvelunumerot toimivat siirtymĂ¤ajan, mutta puhelut ohjautuvat asiakaspalveluun. â&#x20AC;&#x201C; Suurin osa jĂ¤senten asioista pystytĂ¤Ă¤n hoitamaan yhdellĂ¤ puhelinsoitolla tai sĂ¤hkĂśpostilla, sillĂ¤ asiakaspalvelussa on hyvĂ¤ perustason osaaminen liiton palveluista, sanoo asiakaspalvelutiimin vetĂ¤jĂ¤, palvelupĂ¤Ă¤llikkĂś Jemina Fabritius. â&#x20AC;&#x201C; Vaativimmat kysymykset ohjaamme muille liiton asiantuntijoille, jotka vastaavat niihin mahdollisimman ripeĂ¤sti. Fabritius kertoo, ettĂ¤ asiakaspalvelun perustamisen ideana on parantaa palvelujen saatavuutta ja kehittĂ¤Ă¤ niitĂ¤ edelleen.

Kattava koulutus porukalle

Asiakaspalvelussa tyĂśskentelee palvelupĂ¤Ă¤llikĂśn lisĂ¤ksi viisi asiamiestĂ¤. He kouluttautuivat koko helmikuun. KyseessĂ¤ ei ollut pelkkĂ¤ perehdytys, vaan huolellinen koulutus, jotta he voivat antaa asiantuntevaa neuvontaa alusta asti.

Palvelutarjonta on laaja. Koulutuksessa kĂ¤ytiin lĂ¤pi muun muassa UIL:n jĂ¤senkunnan yleisimmĂ¤t tyĂśsuhdeneuvontaongelmat ja tyĂśelĂ¤mĂ¤n lait. â&#x20AC;&#x201C; YleisimmissĂ¤ tyĂśsuhdeongelmissa pystymme neuvomaan asiakaspalvelussa. Jos tarvitsee pureutua syvemmĂ¤lle oikeuskĂ¤ytĂ¤ntĂśĂśn tai laintulkinta on epĂ¤selvĂ¤Ă¤, asia siirretĂ¤Ă¤n tyĂśsuhdelakimiehille, Fabritius kertoo. Asiakaspalvelu neuvoo palkka-asioissa lĂ¤hinnĂ¤ vastavalmistuneita siinĂ¤ vaiheessa, kun he hakevat ensimmĂ¤istĂ¤ alan tyĂśpaikkaa ja haluavat haarukoida omaa palkkatoivetta. Palvelussa kommentoidaan ja tarkistetaan myĂśs tarjottuja tyĂśsopimuksia. â&#x20AC;&#x201C; Suosittelen, ettĂ¤ jĂ¤senet kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t tĂ¤tĂ¤ palvelua. Suurin osa riidoista tyĂśnantajan kanssa on vĂ¤ltettĂ¤vissĂ¤ siten, ettĂ¤ etukĂ¤teen sovitaan asiat mahdollisimman tarkkaan. Kaikkeen ei voi ennakolta varautua, mutta osaamme nĂ¤hdĂ¤ monet sudenkuopat jo ennalta, Fabritius sanoo. â&#x20AC;&#x201C; Hoidamme yleisimmĂ¤t jĂ¤senyyteen liittyvĂ¤t kysymykset, kuten jĂ¤sentietojen muutokset, jĂ¤senkortin tilaamiset tai jĂ¤senmaksualennukset.

Fabritiuksella on useamman vuoden kokemus liitosta lakimiestehtĂ¤vissĂ¤. Asiakaspalvelutoiminnan kehittĂ¤misen lisĂ¤ksi hĂ¤n osallistuu itse palvelutyĂśhĂśn. â&#x20AC;&#x201C; Koen sen tĂ¤rkeĂ¤ksi, mielekkĂ¤Ă¤ksi ja motivoivaksi. Eero Husari, Atte LepistĂś ja Afsaneh PalomĂ¤ki siirtyivĂ¤t asiamiehiksi talon sisĂ¤ltĂ¤. Kaikki kolme ovat tyĂśskennelleet jĂ¤sentietopalvelussa, PalomĂ¤ki oli viimeksi nuorjĂ¤senpuolella. Husari uskoo, ettĂ¤ aiempi kokemus tuo laatua palveluun. LepistĂś odottaa myĂśs uuden tehtĂ¤vĂ¤n tuomia haasteita. PalomĂ¤ki muistuttaa, ettĂ¤ asiakaspalvelussa tarvitaan myĂśs myĂśnteisyyttĂ¤ ja ystĂ¤vĂ¤llisyyttĂ¤. Oman osansa myĂśnteisyyttĂ¤ energiseen tiimin tuo Linda Wikstedt, joka on uusi tyĂśntekijĂ¤. HĂ¤n on tyĂśskennellyt aiemmin liitossa mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaisissa tehtĂ¤vissĂ¤ muun muassa jĂ¤sentietopalvelussa. TĂ¤ysin uutena UIL:ssa aloitti Sanna Ahtiainen, jolla on paljon kokemusta asiakaspalvelu- ja myyntitehtĂ¤vistĂ¤ it-alalla. â&#x20AC;&#x201C; Koen olevani etuoikeutettu saadessani palvella jĂ¤seniĂ¤mme muiden ammattitaitoisten ja mukavien tyĂśkavereiden kanssa. N

Halu tehdĂ¤ asiat jĂ¤senen kannalta hyvin Ota yhteyttĂ¤ Uuden InsinĂśĂśriliiton asiakaspalveluun t KPLB BSLJQĂ&#x160;JWĂ&#x160; LFMMP o t QVIFMJNJUTF t TĂ&#x160;ILĂ&#x161;QPTUJUTF BTJBLBTQBMWFMV!VJM ĂĽ

â&#x20AC;&#x201C; TiimillĂ¤ on erittĂ¤in hyvĂ¤ asiakaspalveluasenne ja halu oppia uutta. Ne ovat jokaisen vahvuus tĂ¤ssĂ¤ tiimissĂ¤, Jemina Fabritius kehuu joukkoaan. Osalla on pitkĂ¤ tausta UIL:n palveluksessa, osa on uusia.

Asiakaspalvelu on valmiina vastaamaan jĂ¤senistĂśn kysymyksiin. Alhaalla vasemmalta Afsaneh PalomĂ¤ki, Linda Wikstedt ja Sanna Ahtiainen. YlhĂ¤Ă¤llĂ¤ vasemmalta Atte LepistĂś, Eero Husari ja Jemina Fabritius.

Kimmo Brandt

Uutta vahvistusta UIL:n keskustoimistoon

Insinööri Hannu Takala on aloittanut asiamiehenä Uudessa Insinööriliitossa. Hän tuli liittoon Konecranes Service Oy:stä, jossa viimeisin tehtävä oli globaali tuotepäällikkö. Yhteensä Konecranesilla kului lähes 24 vuotta eri tehtävissä. Takala toimi luottamusmiehenä kahdeksan vuotta. Hän oli mukana myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä yli kuusi vuotta.

Huhtikuun puolivälissä Takala aloittaa teknologiateollisuuden vastaavana asiamiehenä ja neuvottelijana. Hän odottaa tämänvuotisesta neuvottelukierroksesta vaikeaa. – Tavoitteena on hyvä sopimus insinööreille. Mahdollinen liittokierros vaatii kuitenkin enemmän neuvottelutyötä, asiamies arvioi. Muut YTN:n teknologiateollisuuden toimijat UIL:n työsuhde- ja neuvotteluyksikössä ovat pääneuvottelija Ismo Kokko ja asiamies Ira LaitakariSvärd. Muutoksia järjestö- ja kenttäyksikössä

Marja Riihimäki on nimitetty asiamieheksi yksikköön. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa järjestöasiat, luottamushenkilöhallinto ja sopimusten hallinta. Riihimäki vastaa myös erilaisista edustajakokousasioista sekä hallinnollisten asiakirjojen ylläpidosta ja päivittämisestä.

Talousyksikkö on siirtynyt osaksi järjestö- ja kenttäyksikköä. Talouspäällikkö Paula Maunon vetämässä tiimissä työskentelevät talousasiainhoitaja Anneli Lohva, talousassistentti Riitta Malinen ja pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen. N

MeKI kevätkokous Toivotamme teidät tervetulleiksi Merenkurkun Insinöörit ry:n kevätkokoukseen tiistaina 23.4. MeKIn toimistolle Olympiakatu 16 klo 19:00 alkaen. Käynti sisäpihalta, B-rappu, 2. kerros. Käsittelemme kokouksessa sääntöjen määräämät asiat. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset sihteeri@meki.fi viimeistään pe 19.04. Tervetuloa!

Onko perinteisestä kalenterista tullut sinulle turhake? Yhä useampi on siirtynyt paperikalenterista sähköiiseen kalenteriin. Siten liiton tarjoama taskukalenteri eri jää käyttämättä. Osalle kalenteri on mieluinen ja tärkeä jäsenetu. Tällaisena se jatkuukin. Jos et halua enää paperikalenteria, voit peruuttaa sen itsellesi tarpeettomana. Peruuta kalenteri 4.3.–10.5. välisenä aikana sähköiisellä lomakkeella osoitteessa YYY WKN Ƃ MCNGPVGTK. Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero.

> > > > > > > > > > > > > > > > >

Kuvataiteilija (AMK) Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Tradenomi Restonomi (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) KĂ¤tilĂś (AMK) RĂśntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) MetsĂ¤talousinsinĂśĂśri (AMK) InsinĂśĂśri (AMK) Laboratorioanalyytikko (AMK) Rakennusmestari (AMK)

> Terveydenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > InsinĂśĂśri (AMK) > Kone- ja tuotantotekniikka > SĂ¤hkĂśtekniikka > Tradenomi > Restonomi (AMK)

> Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto > Tradenomi (ylempi AMK) > InsinĂśĂśri (ylempi AMK) > Rakentaminen > Teknologiaosaamisen johtaminen

Haluaisitko viedĂ¤ ystĂ¤vĂ¤si, tyĂśkaverisi tai perheesi purjehtimaan? Nyt Sinulla on mahdollisuus voittaa purjehdus suosittelemalla -lVHQHGXW Âż SDOYHOXD Palkintona on 1400 euron arvoinen SailWellin jĂ¤rjestĂ¤mĂ¤ pur MHKGXV +HOVLQJLQ HGXVWDOOD KHQJHOOH 6DDW NRNR DOXNVHQ kĂ¤yttĂśĂśsi 4 tunnin ajaksi (ei sisĂ¤llĂ¤ tarjoilua). Palkinnon voi kĂ¤yttĂ¤Ă¤ myĂśs osamaksuna muuhun purjehdustapahtumaan.

Arvonta suoritetaan 10.5.2013, toimi nĂ¤in 1. 6XRVLWWHOH -lVHQHGXW Âż SDOYH lua akavalaiselle ystĂ¤vĂ¤lle, tuttavalle tai kollegalle PyydĂ¤ hĂ¤ntĂ¤ rekisterĂśitymĂ¤Ă¤n ZZZ MlVHQHGXW Âż SDOYHOXXQ 3.

RekisterĂśitymisen lopussa kysytĂ¤Ă¤n MistĂ¤ lĂśysit? PyydĂ¤ hĂ¤ntĂ¤ kirjoittamaan siihen nimesi ja sĂ¤hkĂśpostiosoitteesi niin olet mukana arvonnassa

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Raigo Pajula

Vahvistusta virolaiste Neuvostoliittolaisen ammattiyhdistyksen haamu hĂ¤lvenee vĂ¤hitellen Baltiassa. usi InsinĂśĂśriliitto on mukana tukemassa Baltian maiden palkansaajien jĂ¤rjestĂ¤ytymistĂ¤. Suomalaiset liitot yhdessĂ¤ ruotsalaisten ja virolaisten liittojen kanssa jĂ¤rjestivĂ¤t maaliskuun alussa Viron jĂ¤rjestĂ¤ytymisakatemiaseminaarin. UIL:n projektipĂ¤Ă¤llikkĂś Tommi GrĂśnholmin mukaan tarkoituksena oli vahvistaa virolaisliittojen johtajien uskoa uudentyyppisen, aktiiviseen jĂ¤rjestĂ¤ytymiseen. Seminaarissa pohdittiin sisĂ¤istĂ¤ ja ulkoista jĂ¤rjestĂ¤mistĂ¤. SisĂ¤isellĂ¤ tarkoitetaan olemassa olevan organisaation kehittĂ¤mistĂ¤ jĂ¤rjestĂ¤ytymisasteen parantamisella ja aktiivisuusasteen nostamisella. Ulkoinen jĂ¤rjestĂ¤minen merkitsee uuden jĂ¤senkunnan hakemista siten, ettĂ¤ laajennetaan projekteja useampiin yrityksiin tai uusille aloille. â&#x20AC;&#x201C; KyseessĂ¤ on usein strateginen valinta, sillĂ¤ kevyillĂ¤ resursseilla ei voi menestyksekkĂ¤Ă¤sti toteuttaa molempia laajenemissuuntia, GrĂśnholm huomauttaa. PĂ¤Ă¤vastuu hankkeen koordinoinnista on MetallityĂśvĂ¤en liitolla. SAK-laisten ja STTK-laisten liittojen lisĂ¤ksi Akavasta on mukana UIL ja Tekniikan Akateemiset TEK. Liettuassa on kĂ¤ynnissĂ¤ vastaava jĂ¤rjestĂ¤ytymisprojekti ja myĂśhemmin hanke kĂ¤ynnistynee Latviassakin.

Aktiivit ja mielipidejohtajat mukaan

â&#x20AC;&#x201C; Jotta ammattiliitto toimii hyvin, sen on tunnistettava luottamusmiesten ohella toimivat epĂ¤viralliset aktiivit ja mielipidejohtajat, GrĂśnholm toteaa. Liiton on viestittĂ¤vĂ¤ heille, mutta myĂśs saatava heidĂ¤n kauttaan tietoa kentĂ¤ltĂ¤, jos luottamusmiestĂ¤ ei ole. Kun aktiivit toimivat luottamusmiesten tukena, varmistetaan jatkuvuus, jos luottamusmies vaihtaa tyĂśnantajaa. Ennen kaikkea Virossa tarvitaan lisĂ¤Ă¤ luottamusmiehiĂ¤ ja aktiivisempia jĂ¤seniĂ¤. Virolaisia liittoja on kouluttamassa Puolasta lainassa oleva ammattilainen. Jatkossa on tarkoitus, ettĂ¤ virolaiset kouluttavat uusia organisaattoreita omin voimin. Tukea eri sektoreille

Virossa eri toimialoilla on ollut jĂ¤rjestĂ¤ytymisprojekteja kĂ¤ynnissĂ¤; osa aloitti viime vuonna, osa tĂ¤mĂ¤n vuoden puolella. UIL:n koordinoimista teollisuussektorin projekteista vanhimmat aloittivat viime kevĂ¤Ă¤nĂ¤. SiitĂ¤ lĂ¤htien uusia jĂ¤seniĂ¤ on saatu 230. ErĂ¤Ă¤ssĂ¤ toukokuussa aloittaneessa projektissa jĂ¤rjestĂ¤ytymisaste on noussut viidestĂ¤ prosentista 23 prosent-

n järjestäytymiseen eski-Suomen Insinöörien lähettivät kysymyksen pohjoiseen, Lapin Insinööreille. Puheenjohtaja Teijo Pajunen kysyy, näkyykö Lapin Insinöörien toiminnassa poroja muuallakin kuin lautasella tai kahvikupeissa? – Poroja näkyy Lapin läänin toiminta-alueella lähes päivittäin, sillä poroja on alueella enemmän kuin ihmisiä. Yrityspuolella niitä näkyy muun muassa keramiikkaa ja tekstiilejä valmistavan Pentikin ja leikkivälineitä valmistavan Lappsetin tuotteissa, vastaa Lapin Insinöörien puheenjohtaja Kimmo Hannukainen. – Välillä ihmisetkin saattavat olla poropeukaloita, hän jatkaa. Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana? – Ylivoimaisesti paras tilaisuus on perhepikkujoulu, joka järjestettiin ravintola Pohjanhovissa. Tilaisuuteen osallistui lähes 160 henkilöä, joista yli puolet oli jäseniä. Pikkujouluun kuuluu olennaisesti puheenjohtajan puhe, jossa käyn läpi mennyttä, tulevan vuoden haasteita ja ohjelmaa sekä jäsentilannetta. Viime kerralla eniten kysymyksiä herättivät jäsenkasvun syyt. – Syitä kasvuun olivat opiskelijoiden vahva liittyminen, eronneita jäseniä ei ollut juurikaan ja uusia liittyi heikon taloustilanteen vuoksi. Uusia työpaikkoja ei syntynyt kovin paljon lisää, vain lähinnä kaivoksille kaivannaisteollisuuteen. – Kun jäseniä kiinnostavat ajankohtaiset aiheet on käsitelty, siirrytään illastamaan Pohjanhovin kuulussa, maukkaassa pöydässä. – Tämän vuoden suurin tilaisuus on yhdistyksen 60-vuotisjuhlat toukokuussa. Niihin odotetaan 250 vierasta, joista 100–150 on omaa jäsenistöä. Lisäksi teemme juhlajulkaisun, joka valmistuu keväällä juuri juhlia varten. Siitä otetaan tuhannen kappaleen painos ja jaetaan jäsenistölle, yhteistyökumppaneille, mainostajille ja edustajakokous väelle Rovaniemellä. Lapista viesti suuntautuu kohti Itä-Suomea ja siellä vinkeistään kertoo Mikkelin Insinöörit.

Virossa jäsenhankintaa on tehty myös busseissa.

tiin. Jäsenhankinta poikkeaa suomalaisesta tavasta. Alkuun työntekijät eivät halunneet keskustella organisaattorin kanssa ja juoksivat suorastaan karkuun. Jotta organisaattori pääsi keskustelemaan työntekijöiden kanssa, hän matkusti työpäivän päätteeksi samalla bussilla ja istui viereen juttelemaan. – Sittemmin otetta on hieman kevennetty palautteiden juttelemaan, Grönholm kertoo. Projektin aikana pidettiin ensimmäiset luottamusmiesvaalit ja tavoitteena on sopia työehtosopimus tämän kevään aikana Toinen teollisuussektorin esimerkkiprojekti alkoi vuoden alusta. Vuoden kestävässä hankkeessa tavoitteena on 65 prosentin järjestäytymisaste, työehtosopimus sekä työnantajan neutraali suhtautuminen järjestäytymiseen. Kuljetus- ja palvelusektoreilla on samankaltaisia hankkeita meneillään. Järjestäytymisasteet nousevat nopeasti muutamissa kuukausissa, mutta lähtötasot ovat alhaisia. Palvelualalla yhdessä projektissa jäsenyysaste nousi vuodessa 16 prosentista 35 prosenttiin. Alalla ongelmana on suuri vaihtuvuus, kun monet lähtevät töihin Suomeen. – Työnantaja suhtautuu myötämielisesti järjestäytymiseen, mutta väliportaan esimiehet estelevät keskusteluja työpaikalla, Grönholm sanoo. N

Teksti: Kirsi Tamminen

Bulls

1. Mitä tarkoitetaan byod -ilmiöllä työelämässä, ennen kaikkea itsanastossa?

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

2. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsee vuosittain vuoden paikallisyhdistyksen. Mikä yhdistys sai tämän kunnian vuonna 2010?

Ratkaisu on verkkolehdessä www.insinoori-lehti.fi

3. Mikä on aurinkokunnan kuumin planeetta? 4. Minkä kuuluisan rockyhtyeen ensimmäinen esiintyminen tapahtui legendaarisella The Marquee -klubilla 12. heinäkuuta 1962?

Akavan jäsenmäärä kasvoi edelleen kavan jäsenjärjestöjen kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuodessa noin 14 000 henkilöllä ja on yhteensä 580 000. Kokonaisjäsenmäärän kasvun lisäksi niin sanottujen maksavien jäsenten lukumäärä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Akavalla on nyt 406 000 maksavaa jäsentää. Ero kokonaisjäsenmäärään nähden muodostuu opiskelijajäsenistä ja eläkeläisjäsenistä. Akavan liitoissa on nyt yhteensä 110 000 opiskelijajäsentä. Akavan opiskelijajäsenet opiskelevat joko ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Kasvusta huolimatta Akavaa huolestuttaa se, miten moni jättää järjes-

täytymättä liittoon ja valitsee pelkän työttömyyskassan. – Taustalla on usein väärinkäsitys, jossa työttömyyskassajäsenyyden luullaan tarjoavan myös muuta työsuhdeturvaa ja ammattiliiton palveluja, Akavan järjestöjohtaja Risto Kauppinen sanoo. Akavalaisista 52,4 prosenttia on naisia. Yksityissektorilla työskentelee 56 prosenttia, kuntasektorilla 32 prosenttia, valtiolla 7 prosenttia ja seurakunnissa 1 prosentti. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 3 prosenttia akavalaisista. N

5. Onko työpaikan ilmoittaminen UIL:n Insinööripörssissä työnantajalle maksullista? 6. Mikä on YouTube videopalvelun katsotuin video tällä hetkellä? 7. Sovelletaanko työsopimuslakia virkamiehiin? 8. Kuka oli Suomen ensimmäinen naisministeri? 9. Työsuhde päättyy ennen kesälomakautta ja lomaa on kertynyt ensi kesäksi 25 päivää. Mitä kertyneelle lomalle tapahtuu? 10. Mitä on ergasiofobia?

Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Uuden InsinĂśĂśriliiton jĂ¤sen, tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa â&#x20AC;&#x201C; UIL tarjoaa!

Tilaa nyt kaverillesi ilmainen 3T-nĂ¤ytenumero â&#x20AC;&#x201C; toimi 24.4. mennessĂ¤ Ohjeet: YYY WKN Ć&#x201A; 6

UIL tekee tyĂśtĂ¤ parempien tyĂśpĂ¤ivien puolesta. JĂ¤senenĂ¤ tiedĂ¤t saavasi tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n liittyviĂ¤ aiheita kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n myĂśs jĂ¤senetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessĂ¤.

Uuteen InsinĂśĂśriliittoon kuulutaan jĂ¤senjĂ¤rjestĂśn kautta. ,QU GV XKGNĂ&#x20AC; QNG LĂ&#x20AC;UGP NKKV[ P[V YYY WKN Ć&#x201A;

jĂ¤rjestĂśyhteydet KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puh. 0201 801 801 toimistoemĂ¤ntĂ¤ Seija Welling, 0201 801 868

ALUEASIAMIEHET

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801Â 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040Â 052 4191 varapuheenjohtaja Matti HĂ¤kkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo SillanpĂ¤Ă¤, 050 334 1191 johdon assistentti Teija HyvĂ¤rinen, 0201 801Â 811

HĂ¤me ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801Â 845 Kalevankatu 4, 40100 JyvĂ¤skylĂ¤

HALLINTOYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Ari Kiiras, 0201 801Â 814 TYĂ&#x2013;SUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Ismo Kokko, 0201 801Â 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801Â 851 JĂ&#x201E;RJESTĂ&#x2013;- JA KENTTĂ&#x201E;YKSIKKĂ&#x2013; jĂ¤rjestĂśjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801Â 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801Â 823 palvelupĂ¤Ă¤llikkĂś Jemina Fabritius, 0201 801 801 talouspĂ¤Ă¤llikkĂś Paula Mauno, 0201 801 860 jĂ¤sentietopĂ¤Ă¤llikkĂś Satu SjĂśstedt, 0201 801 862

EtelĂ¤-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801Â 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

ItĂ¤- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo NykĂ¤nen, 0201 801Â 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio LĂ¤nsi-Suomi kenttĂ¤pĂ¤Ă¤llikkĂś Timo Ruoko, 0201 801Â 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801Â 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKĂ&#x2013; johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801Â 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Opiskelija-asiat info@iol.ďŹ asiamies Juha Manu, 0201 801Â 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801Â 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801Â 832

UIL:N JĂ&#x201E;SENJĂ&#x201E;RJESTĂ&#x2013;T Ala-Kymen InsinĂśĂśrit AKI ry, www.aki.ďŹ EtelĂ¤-Pohjanmaan InsinĂśĂśrit ry, www.e-p-ins.net Forssan Seudun InsinĂśĂśrit ry, www.insinoorit.net Helsingin InsinĂśĂśrit HI ry, www.helins.ďŹ HyvinkĂ¤Ă¤n-RiihimĂ¤en InsinĂśĂśrit ry, www.hyri.net HĂ¤meenlinnan InsinĂśĂśrit ry, www.hmlinsinoorit.ďŹ Imatran InsinĂśĂśrit ry, www.imatraninsinoorit.net Kainuun InsinĂśĂśrit ry Keski-Pohjanmaan InsinĂśĂśrit ry, www.kpi.kotisivukone.com Keski-Suomen InsinĂśĂśrit ry, www.ksinsinoorit.com Kokkolan Seudun InsinĂśĂśrit ry, www.kokkolanseuduninsinoorit.ďŹ Kuopion InsinĂśĂśrit ry, www.kuopioninsinoorit.ďŹ Lahden Seudun InsinĂśĂśrit ry, www.lsi.ďŹ Lapin InsinĂśĂśrit ry, www.lapininsinoorit.ďŹ Lappeenrannan InsinĂśĂśrit ry Lounais-Suomen InsinĂśĂśrit LOUSI ry, www.lousi.ďŹ LĂ¤nsi-Pohjan InsinĂśĂśrit ry, lansipohjaninsinoorit.kotisivukone.com

Merenkurkun InsinĂśĂśrit ry, www.meki.ďŹ Mikkelin InsinĂśĂśrit ry, www.mikkelininsinoorit.ďŹ Oulun InsinĂśĂśrit ry, www.ouluninsinoorit.ďŹ PieksĂ¤mĂ¤en Seudun InsinĂśĂśrit ry Pietarsaaren Seudun InsinĂśĂśrit ry Pohjois-Karjalan InsinĂśĂśrit ry, www.p-ki.net Pohjois-Kymen InsinĂśĂśrit ry, www.pk-insinoorit.info Raahen Alueen InsinĂśĂśrit ry, www.rairy.ďŹ Satakunnan InsinĂśĂśrit ry, www.satakunnaninsinoorit.ďŹ Savonlinnan InsinĂśĂśrit SI ry Tampereen InsinĂśĂśrit ry, www.tampereeninsinoorit.ďŹ Valkeakosken InsinĂśĂśrit ry, www.vlkins.ďŹ Varkauden InsinĂśĂśrit ry Julkisen alan InsinĂśĂśrien Liitto JIL, www.jil.ďŹ Pelastusalan ToimihenkilĂśliitto PTL ry, www.ptlry.ďŹ UIL Kunta-ala ry Tietoalan toimihenkilĂśt ry, www.tietoala.ďŹ InsinĂśĂśriopiskelijaliitto IOL, www.iol.ďŹ InsinĂśĂśrilaulajat www.insinoorilaulajat.ďŹ

"TJBLBTQBMWFMV t BWPJOOB BSLJTJO LFMMP o t BTJBLBTQBMWFMV!VJM m -JTĂ&#x160;Ă&#x160; ZIUFZTUJFUPKB XXX VJM m ZIUFZTUJFEPU

ajankohtaista jĂ¤senpalvelusta

JĂ¤sentietojen ajantasaisuus on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ otta pystymme palvelemaan sinua mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti, meidĂ¤n on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ pysyĂ¤ ajan tasalla tietojesi suhteen. Jos tilanteesi muuttuu opiskelun, tyĂśpaikan tai muun sellaisen suhteen, ilmoitathan siitĂ¤ myĂśs liitolle. Osoitteessa www.uil.fi/muutos voit tarkistaa tietosi ja ilmoittaa myĂśs muutoksista. Kun olet tĂ¤yttĂ¤nyt ja lĂ¤hettĂ¤nyt tiedot lomakkeen kautta, ne eivĂ¤t pĂ¤ivity heti, vaan muutokset nĂ¤kyvĂ¤t parin pĂ¤ivĂ¤n sisĂ¤llĂ¤.

alennuksen ehdoista ja hakemisesta on osoitteessa www.uil.fi/alennusohjeet. Haethan alennusta heti, kun pystyt osoittamaan oikeutesi tĂ¤yttyvĂ¤n. NĂ¤in vĂ¤ltĂ¤t kiireisimmĂ¤t ajat ja saat jĂ¤senmaksuasiasi kuntoon jo hyvissĂ¤ ajoin.

Onko sinulla oikeus jĂ¤senmaksun alennukseen?

Vastausaikojen viiveet ovat tilapĂ¤isesti kasvaneet

Erilaisista elĂ¤mĂ¤ntilanteeseesi liittyvistĂ¤ syistĂ¤ sinulla voi olla oikeus hakea alennusta jĂ¤senmaksustasi. TĂ¤llaisia syitĂ¤ ovat esimerkiksi ulkomailla asuminen, perhevapaat tai tyĂśttĂśmyys. Kun alennusehdot tĂ¤yttyvĂ¤t, alennus myĂśnnetĂ¤Ă¤n koko kalenterivuodelle, jos siihen oikeuttavia syitĂ¤ kertyy yhteensĂ¤ vĂ¤hintĂ¤Ă¤n viisi kuukautta kalenterivuoden aikana. LisĂ¤tietoja

JĂ¤sentietopalvelussa on tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ ruuhkaa johtuen alkuvuoden normaalia suuremmasta yhteydenottojen mĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤. KiitĂ¤mme kĂ¤rsivĂ¤llisyydestĂ¤nne tilanteessa, jossa viesteihin vastaamisessa on tavallista pidempi viive. Esimerkiksi alennuskĂ¤sittelyiden odotusajat ovat pidentyneet. Jonoja puretaan aktiivisesti ja tilanne pyritĂ¤Ă¤n saamaan ajan tasalle mahdollisimman nopeasti. N

maaliskuun luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala

Aikaa isän ja tyttären juttutuokioille Vanhempainvapaalla isä tutustuu lapseensa ja ottaa hetken etäisyyttä työpaikkaansa. hjelmistoasiantuntija Tero Hakanen vietti maaliskuun alussa viimeisen kolmanneksen isyysvapaastaan pienen Veera-tyttären kanssa. Viikko oli avauksena vanhempainvapaakaudelle, joka jatkuu syyskuun puoleen väliin. – Haluan olla läsnä ja seurata tyttären kasvua jatkuvasti, Hakanen perustelee kotiin jäämistä. Hän on nähnyt kehitystä päivittäin isyysvapaan aikana. Tänään kolmen kuukauden ikäinen tytär hymyilee ensimmäisen kerran aidosti ja tietoisesti. Kun 12-vuotias esikoispoika syntyi, Hakasella ei ollut mahdollisuutta olla pidempään kotona. Nyt hän toivoo, että läheinen suhde lapseen muodostuu nopeammin kuin tuolloin. Elokuussa poika siirtyy yläkouluun, mikä on jännittävä vaihe nuoren elämässä. Isällä on enemmän aikaa olla Samin tukena lukukauden alussa.

Pidennystä isyysvapaisiin

Vuoden alusta isyysvapaat muuttuivat. Isälle tarkoitettu vapaa on jatkossa kaikkiaan 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa. Isä voi jatkossakin pitää enintään 18 arkipäivää vapaata samaan aikaan, kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysrahapäivät isä voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Muutoksessa nykyinen isäkuukausi jää pois. Isän vapaisiin ei enää vaikuta se, pitääkö isä vanhempainrahapäiviä. Isyysrahapäivät eivät myöskään vähennä vanhempainrahapäiviä. Isyysvapaata voi myös siirtää nykyistä pidemmälle. Vapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysvapaan muutos koskee niitä perheitä, joilla äitiysraha on alkanut tänä vuonna. Ratkaisevaa on etuuden alkamisajankohta, ei vauvan syntymähetki.

Tero Hakasen Veera-tyttärellä on paljon kerrottavaa isälleen omalla vauvapuheellaan.

Isälle oikeus lapsenhoitoon

Hakanen ei ole oikeutettu yhdeksän viikon isyysvapaaseen, vaan isyyspäiviä oli kahdeksantoista. Hänen mielestään uudistus on hyvä askel oikeaan suuntaan. Äidille maksetaan äitiysrahaa, kunnes vauva on noin kolme kuukautta. Seuraavan puolen vuoden aikana vanhempainrahaa maksetaan joko äidille tai isälle. Hakanen perää lapsenhoitoon enemmän yhteisvastuuta vanhempien kesken. Äidin yksin käyttämän vanhempainvapaakauden ei pitäisi olla itsestään selvä vaihtoehto. – Rahallinen korvaus voi kannustaa

osaa isiä jäämään kotiin, Hakanen pohtii. Hakasen työnantaja on CGI Suomi. 13 vuoden ura saman, joskin nimeään vaihtaneen työnantajan palveluksessa kaipasi katkoa. Töissä esimies ja kollegat suhtautuivat myönteisesti kotiin jäämiseen. Työpaikalla 30–40-vuotiaat miehet ovat pitäneet isäkuukautensa, mutta Hakanen ei tiedä muiden isien jääneen vanhempainvapaalle vauvan kanssa. Hakasta ovat kannustaneet naisten lisäksi eniten vanhemmat miehet, joilla ei ole ollut aikoinaan mitään mahdollisuuksia jäädä kotiin oman lapsen kanssa. N