Insinoori 02 2016

Merenmittausta mentorin kanssa

2

2016

Vaasasta energiaa

Korkeakoulut samaan konserniin

Tanssien el채kkeelle

10

38

22 Sisällys 2/2016 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 38 43

Ulvilan roboteilla on vientiä Kilpailukykysopimuksen sisältöä Tuulivoiman käyttö lisääntyy Korkeakoulut yhteen Meren pelastukseen apua Maanmittaaja vesillä Uusiutuavaa energiaa maan alle Robotit tulevat Monipuolisuus motivaattorina Työ on sujunut kuin tanssi Järjestöväki pohti UK-hanketta Improvisointia opintojen ohessa VAKIOT

3 4 9 15 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Käytettävyyssuunnittelija koodarien keskellä s. 28

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 4.5., 16.6., 25.8., 29.9., 3.11., 15.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Numerot eivät kerro kaikkea

S

uomessa on haettu ratkaisua väitettyihin kilpailukyvyn ongelmiin kymmenisen kuukautta. Maan hallitus risti hankkeen yhteiskuntasopimukseksi, jonka piti syntyä tuota pikaa lähes sormia napsauttamalla. Näin ei kuitenkaan käynyt. Yritetty on, viime kuukausien aikana jopa tosissaan ja realistiselta pohjalta, mutta epävarmuutta ratkaisun syntymisen suhteen on edelleen ilmassa.

Talouden tilanteen vakavuus on jokseenkin kaikkien tiedossa, mutta hieman kärjistäen siihen se jääkin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa kilpailukyvyn parantamista keinoja kaihtamatta; kaiken yhteiskuntapolitiikan on oltava alisteista kilpailukyvyn nopealle palauttamiselle. Hallitus kuunteli elinkeinoelämän ja yritysten toiveita herkällä korvalla aikansa, kunnes huomasi, että kova ja karkea linja ei sittenkään tuota toivottua tulosta. Hallitus palasi sopimisen tielle, mutta vahinkoa oli jo syntynyt.

Palkansaajille on alusta lähtien ollut selvää, että nyt ei ole aika vaatia palkankorotuksia. Ay-liikkeen tavoitteet sopimiselle ovat olleet maltillisia, mutta asioiden mutkistuessa ilmapiiri on kiristynyt. Nyt suuren yleisön silmissä tilanne ja joukot eivät enää ole kenenkään hallinnassa. Sekava tilanne ei ole kunniaksi kenellekään, ei maan hallitukselle eikä työmarkkinaosapuolille.

Kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden merkitystä ei pidä väheksyä, mutta kysyä voi, ovatko muutamat, kilpailukykyä mittaavat tunnusluvut saaneet hallituskaudella yhteiskunnallisessa keskustelussa liian suuren painoarvon. Kylmät numerot eivät kerro kaikkea eivätkä voi pelkästään olla politiikanteon johtotähtenä. Välillä tuntuu siltä, että uhrauksia vaaditaan eniten heiltä, joilla menee jo valmiiksi huonosti.

Kyse on siitä, mihin kukakin uskoo. Yksi luottaa siihen, että työajan lisääminen parantaa tuottavuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Toinen vannoo työttömyysturvan heikentämisen ja sairausajan palkan leikkaamisen nimeen. Muun muassa näistä on ollut viime aikoina puhetta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi työympäristön ja -hyvinvoinnin kehittäminen pyrittäessä parantamaan työn tuottavuutta ja todellista kilpailukykyä. Valitettavasti ilmapiiri ei ole tällaisille asioille otollinen; luovuuden, innovatiivisuuden ja luottamuksen ilmapiirin merkitys on jäänyt prosentin kymmenysten jalkoihin.

3

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Tänä vuonna Keski-Suomen Insinöörit täyttää 70 vuotta. Yhdistys juhlisti merkkipäiväänsä järjestämällä maaliskuussa teemaseminaarin.

–3%

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 301 petajoulea eli 361 terawattituntia viime vuonna, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Viime vuoden ennätyslämmin sää vähensi lämmitysenergian tarvetta edellisvuoteen verrattuna.

Hyödynnä liiton verkkosivujen kätevä työelämän tietopankki: www.ilry.fi/tyoelamahelppari.

4

Yksilöllinen tuki mahdollistaa aikuisten opiskelun Yhä useampi aikuinen palaa koulunpenkille hankkiakseen tuoretta ammatillista osaamista tai uuden ammatin. Kaikille koulunkäynti aikuisena ei ole helppoa, vaan osa aikuisista tarvitsee tukea selviytyäkseen ammatillisesta koulutuksesta.

Kaisa Räty tutkii väitöksessään, kuinka ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on vastattu aikuisten erityisen tuen tarpeeseen.

Ammatillinen aikuiskoulutus toteutuu hyvin yksilöllisesti ja oppilaitoksien pitää räätälöidä yksilöllisiä tapoja toteuttaa koulutusta. Lisäksi aikuisten pitää lain mukaan saada tukea, jos heillä on syystä tai toisesta erityisen tuen tarve.

Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset ovatkin 2000-luvulla kehittäneet erilaisia tapoja tukea niitä opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen opinnoistaan.

Opinnoissa tarjottavan tuen tarkoituksena on auttaa aikuisopiskelijaa hänen omien yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti.

Aikuisille tarjottava tuki voi olla esimerkiksi apu tehtävien tekoon, ajanhallinnan harjoittelua tai henkilökohtaisia keskusteluja kouluttajan kanssa. Joillakin opiskelijoilla on vaikeuksia selvitä työssä oppimisesta ja he olisivat tarvinneet enemmän tukea työpaikalle.

Aikuisilla opiskelun vaikeudet voivat johtua esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista tai ikävistä koulumuistoista.

BITTIKATTAUS

Joukossa on voimaa Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri, mutta insinöörikin voi tarvita apua työelämän viidakossa. Insinööri-Joukolla on hanskassa edunvalvonta, työelämähelppari ja verkostoituminen.

Liiton Joukossa on voimaa -facebookkampanjalla halutaan tuoda edunvalvontaa lähemmäs jäsentä. Kyse on useimmiten hyvin arkisista asioista. Edunvalvontatyötä tehdään neuvottelupöydissä ja työpaikoilla. Työelämän tiukoissa tilanteissa jäsenen apuna ovat luottamusmies ja liiton työsuhdeneuvonnan asiantuntijat.

Työterveyshuoltoa ei saa rapauttaa Työterveyshuolto hoitaa väestöstä kolmanneksen ilman verovaroja.

Akava on seurannut huolestuneena aikeita, joilla pyritään heikentämään työterveyshuollon sairaanhoitoa.

Sen osuus koko Suomen terveydenhuollon menoista on 2,5 prosenttia. Työnantajat maksavat yli 80 prosenttia työterveyshuollon kuluista, ja lopun kustantavat työntekijät.

– Työterveyshuolto on ainoa sairaanhoidon muoto, johon ei kulu veronmaksajien rahaa. Rahoituspohja murtuisi, jos työterveyshuollon sairaanhoidon järjestämistä rajoitettaisiin, sanoo lakimies Paula Ilveskivi.

Uhkana on, että saman työpaikan työntekijöitä tasavertaisesti kohtelevasta järjestelmästä siirrytään kohti yksityisiä sairausvakuutuksia.

Uusien ylioppilaiden pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä jatko-opintoihin haki välittömästi 78 prosenttia, mutta vain joka kolmas jatkoi opintojaan seuraavana syksynä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut usean vuoden ajan.

Joka viides uusi ylioppilas haki ammattikorkeakoulutukseen ja samoin joka viides haki samanaikaisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksiin. Lähes 67 prosenttia ei kuitenkaan jatkanut opintojaan seuraavana syksynä.

Eniten väheni ammattikorkeakoulutuksessa jatkavien osuus.

Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksen aloittaneista oli huomattavasti edellisvuotista pienempi. Vuonna 2014 uusista opiskelijoista 49 prosenttia oli suorittanut pelkän ylioppilastutkinnon, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli 55 prosenttia.

Ammatillisella tutkinnolla tai ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhdistelmällä aloitti yhteensä 39 prosenttia.

Ongelmatilanteilta on helpompi välttyä ja niistä selvitä, kun tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Liiton verkkosivujen työelämähelppari on kätevä tietopankki, josta saa perustietoa työelämään liittyvistä laeista, sopimuksista ja käsitteistä.

Verkostojen merkitys on tutkitusti korostunut työelämässä ja erityisesti työnhaussa. Joukossa on voimaa edunvalvonnan lisäksi myös verkostoitumisessa. Insinööriliiton tapahtumat ja koulutukset ovat erinomainen mahdollisuus tavata muita oman alan ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia.

Tutustu ja jaa insinööri-Joukon ilosanomaa: www.ilry.fi/jouko.

Suomi hakee EUtukea Microsoftin irtisanomisten takia Suomi on jättänyt Euroopan komissiolle hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston tuesta Microsoftin viime syksynä ilmoittamien irtisanomisten takia. Hakemus koskee yhteensä noin 2 000 entistä microsoftilaista tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä.

Hakemuksen kokonaisbudjetti on yhdeksän miljoonaa euroa ja sen toiminta-alueena ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.

Microsoftilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa syyskuussa 2015.

Kaikki palvelut on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Microsoftin kanssa. Koulutuspalvelut on toteutettu yhteishankintoina valtion ja Microsoftin Polku-tukiohjelman kesken.

Ensimmäiset tulokset vaikuttavat lupaavilta; yrityksiä on perustettu Microsoftin tuella kymmenittäin ja yhteisiin koulutuspalveluihin on osoitettu erittäin suurta kiinnostusta.

Suomessa toteutetaan parhaillaan Microsoft -tapauksen lisäksi globaalisaatiorahastohankkeita myös STX Finlandin, Broadcomin ja ohjelmistoalan viime vuosien suurten irtisanomisten vuoksi.

Tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia.

Rahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.

5

BITTIKATTAUS

Lomalla sairastamiseen ja perhevapaan lomakertymään muutoksia TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm Järjestöjohtaja

Aikaa on riittävästi

Y

limääräisen järjestöjohdon neuvottelupäivän pääteema oli Uusi Keskusjärjestö -hanke. Päivää suunnitellessa pohdimme, että pyytämällä järjestöväeltä mahdollisimman paljon kysymyksiä ennakkoon teemme päivästä tehokkaan.

Mielestäni homma toimi. Kysymyksiä oli paljon, mutta jakamalla ne teemoihin kykenimme käymään ne kaikki läpi asianmukaisen keskustelun ja lisäkysymysten kera. Päivä ei edes venynyt pitkäksi.

Salissa esitettiin kritiikkiä selvityksen aikataulua kohtaan. Toiveissa oli, että UK:n hallintomalliin liittyvät detaljit olisivat olleet selvillä jo neuvottelupäivillä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Siihen on omat, Insinööriliitosta riippumattomat syynsä.

Meiltä on kysytty liiton oman analyysin valmistumista. Työtä on tehty Akavan osalta jo pitkään ja UK:ta on arvioitu niiltä osin, kun asiat ovat valmiina. Toimistotyönä tehtävä analyysi valmistuu maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Vilpitön tavoite on välttää turha spekulointi ja vajavaisiin tietoihin perustuva arviointi. Aika näyttää, kuinka hyvin onnistumme. Varmaa on, että aivan kaikkia työ ei tyydytä, mutta teemme parhaamme.

Tällä aikataululla jäsenjärjestöille jää noin kahdeksan viikkoa asian käsittelyyn ennen edustajakokousta. Vaikka asia on iso ja hankala, aikaa on riittävästi; tämäkään kysymys ei vatuloinnilla helpotu.

JJNP:n jälkeen STTK:n liitot olivat koolla. Uutisoinnin perusteella ”uusi keskusjärjestö ei toteudus STTK:n jäsenliittojen osalta selvitystyössä suunnitellussa laajuudessa”. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, selviää kevään aikana, kun liitot ryhtyvät tekemään päätöksiä asiasta.

Insinööriliiton osalta etenemme suunnitelmien mukaisesti. Seuraamme tilannetta, teemme selvityksiä omista lähtökohdistamme ja valmistaudumme päätöksen tekemiseen. Ja sen päätöksen tekee järjestöväki edustajakokouksessa, ei kukaan muu.

6

Vuosiloman siirtämiseen vuosilomalla sairastumisen vuoksi tulee kuuden päivän omavastuu. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy jatkossa enintään kuudelta kuukaudelta.

Lait tulevat voimaan 1. huhtikuuta eli seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

Vuosilomalain muutoksen myötä työntekijällä, joka sairastuu vuosilomansa aikana, on oikeus vuosiloman siirtämiseen kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä.

Jokaiselle työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää.

Nykyisen lain mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa koko perhevapaan ajalta lukuun ottamatta hoitovapaata.

Lakimuutoksen myötä vuosilomaa kertyy korkeintaan 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivältä ja 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivältä eli kuudelta kuukaudelta.

Uutta lakia sovelletaan niihin äitiys- ja vanhempainvapaapäiviin tai vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaapäiviin, jotka pidetään lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisen lapsen hoitamiseksi pidetty ensimmäinen perhevapaajakso pidetään 1.4.2016 tai sen jälkeen.

Työnhaussa pitää olla aktiivinen Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan.

Alle neljännes suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta.

Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

– Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta, sanoo Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta.

– Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti, Hyttinen vinkkaa.

BITTIKATTAUS

Päätoimialoista rakentaminen kasvoi nopeimmin

Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle Viime vuonna työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli 4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on ollut tasaisen laskeva: viime vuonna masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.

Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.

Thinkstock

Päätoimialoista rakentamisen liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia viime vuonna. Kasvu oli voimakkainta sitten vuoden 2011, jolloin liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia.

Rakentamisen alatoimialoilla liikevaihto kasvoi eniten maa- ja vesirakentamisessa, jossa kasvua kertyi 8,5 prosenttia.

Liikevaihdolla mitattuna talonrakentaminen on rakentamisen alatoimialoista suurin. Talonrakentamisen liikevaihdon osuus koko rakentamisen liikevaihdosta on noin 45 prosenttia.

Palvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna yhteensä 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualojen päätoimialoilla liikevaihto kasvoi viime vuonna kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta.

Ripeintä kasvu oli informaatio- ja viestintäalalla, varsinkin ohjelmistoalan yrityksissä.

Informaatio- ja viestintäalan sekä kuljetus- ja varastointialan yritykset tuottavat lähes puolet koko palvelualan liikevaihdosta.

Ovatko tulosi muuttuneet?

Monet palkansaajat tuntevat arjessaan, että käytettävissä olevia tuloja on vähemmän kuin aiemmin. Viime vuosien keskitetyissä sopimuksissa palkankorotukset ovat olleet pieniä, lähes nollatasoa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,2 prosenttia ja reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia.

Esimerkiksi asumiskustannukset ja palkansaajien maksamat työeläkemaksut ovat nousseet. Toisaalta hyvin alhainen ja jopa negatiivinen inflaatio on auttanut, etteivät kaikki elinkustannukset ole nousseet.

Insinööriliiton maaliskuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, ovatko heidän ansionsa muuttuneet. Vajaa neljännes 1 103 vastaajasta kertoi, että tulot ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Toisaalta tulot ovat pienentyneet 41 prosentilla vastaajista.

41

23 %

% Tulot ovat pienentyneet

Tulot ovat kasvaneet

36 % Tulot ovat säilyneet ennallaan

7

ILMOITUS

PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Palkansaajat eivät yksin saa talouden pyöriä pyörimään

S

uomen kilpailukykyä on yritetty kohentaa vuodesta 2008 lähtien kahdella tavalla.

Ensinnäkin palkansaajien etuja on leikattu ja palkankorotukset ovat tupoissa olleet niin maltillisia, että jäsentemme ostovoima on heikentynyt nyt jo viidettä vuotta.

Lisäksi yritysten työnantajamaksuja on kevennetty merkittävästi, kuten Kelamaksun poistaminen ja yhteisöveroalennus.

Kaikki tämä on tehty, jotta yrityksillä menisi paremmin, ne työllistäisivät enemmän ja valtio saisi kipeästi tarvitsemia verotuloja.

Mitä sitten on tapahtunut yritysten hellimisen seurauksena? Töitä on siirretty kovaa kyytiä halvan työkustannusten maihin, joissa osaaminen ja laatu ovat hyvin heikkoa. Noin satatuhatta työntekijää on vuosittain yt-neuvotteluiden kohteena. Erikseen ei tarvitsisi mainita, että kyse on irtisanomisiin tähtäävistä yt-neuvotteluista, sillä yrityksen kehittämiseen johtavia yt-neuvotteluja ei juurikaan lain hengen mukaisesti enää käydä.

Eräs yrittäjä analysoi tilannetta Helsingin Sanomissa näkökulmasta, että yritysten tulevaisuus on heikko johtuen laiskoista

yritysjohtajista. Siltähän meno tosiaan näyttää, kun firmat ovat huippukunnossa ja maksavat ennätyksellisiä osinkoja, mutta yrityksen kehittämiseen ei juurikaan panosteta.

Mistä tämä sitten johtuu, kun se ei tunnu oikein järkevältä? Yksi syy johtuu varmaan johdon vääränlaisista kannustimista, jotka ohjaavat mahdollisimman suureen omistajien palkitsemiseen. Tähän kun vielä lisätään toimitusjohtajien pestin keskimääräisen lyhyt kesto, on selvää, että johto ei sitoudu yrityksen pitkäjänteiseen ja kestävään kehittämiseen.

Ei tällainen yritys tarvitse lisää työntekijöitä, koska se ei pysty myymään yhtään enempää tuotteitaan. Lopulta tuotteet ovat niin vanhoja, että kauppa hiipuu, kun tuotekehitykseen ei ole satsattu.

Työehtosopimusten sovellusneuvotteluihin starttaava kilpailukykysopimus antaa yrityksille varsinaisen jackpotin, kun työnantajamaksuja siirretään työntekijöiden maksettavaksi ja työaikaa pidennetään.

Luodaanko kaikella tällä vain toimintaympäristö huonosti hoidetuille yrityksille?

Ainoastaan henkilöstön osallistuminen kilpailukyvyn kohentamiseen ei luo yritykselle menestymisen mahdollisuuksia.

9

Projektitoimitukset ovat vieneet projektiasentaja Harri Aroa ja koneinsinööri Marko Kerästä ympäri maailmaa.

Kattoon kiinnitettävä portaalirobotti on lähdössä rengastehtaalle Intiaan.

10

Ulvilan roboteilla on vientiä TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Vesa-Matti Väärä

Cimcorpin teollisuusrobotit käyvät maailmalla hyvin kaupaksi. Yli sadan insinöörin talo rekrytoi tänäkin vuonna paljon väkeä. ›› 11

Asentaja Tommi Jokilehto viimeistelee kaasupullojen tarkastukseen suunniteltua robottia. Marko Keränen uskoo, että kaikki mikä on järkevää automatisoida, automatisoidaan.

12

C

imcorpin kokoonpanohallissa projektiasentaja Harri Aro tekee portaalirobottiin viimeisiä hienosäätöjä. Ulvilalaiset robotit ovat lähdössä Intian Chennaihin, töihin Apollo Tyres Ltd:n suurelle rengastehtaalle.

Koneinsinööri, projektipäällikkö Marko Keränen on palannut juuri asiakkaan luota toimitusta valmistelemasta.

– Robotit tulevat muun muassa nostelemaan, kääntelemään ja siirtelemään renkaita tuotantoprosessissa, mitä työtä ihmisten on hankala tehdä. Kuorma-auton rengas painaa jopa yhdeksänkymmentä kiloa, hän kertoo.

Robottitoimitukset ovat vieneet Kerästä viime vuosina muun muassa Kiinaan, Koreaan ja Yhdysvaltoihin. Cimcorpin tuotteet ovat saavuttaneet vahvan aseman rengasteollisuudessa; yhtiön asiakkaisin kuuluvat niin Bridgestone, Nokian renkaat kuin Kaukoidän hieman tuntemattomammat rengasjättiläiset.

Cimcorp on toimittanut tavara- ja materiaalivirtojen käsittelyyn sopivia portaalirobotteja myös muun muassa elintarviketeollisuudelle sekä logistiikka-alalle. Menestys rengasbisneksessä on tarjonnut yritykselle lisää mahdollisuuksia panostaa omaan tuotekehitykseen.

– Olemme pystyneet toimittamaan oikeita tuotteita oikeisiin paikkoihin. Pidämme sen, minkä lupaamme. Muutamme ja testaamme laitteita niin, että ne sopivat hyvin asiakkaiden tarpeisiin, Keränen selittää.

Hän korostaa myös Cimcorpin ohjelmistoosaamisen merkitystä.

– Teemme myös ylätason softan, joka ohjaa portaalirobottia ja keskustelee prosessilaitteiden kanssa. Jos asiakas haluaa, niin voimme tuottaa järjestelmän, joka ohjaa koko tehtaan toimintaa.

SATAKUNTA SATAKUNTALAISTA INSINÖÖRIÄ

Cimcorpin meno onkin ollut vaikuttavaa. Yhtiön liikevaihto ja henkilökunta on kasvanut 20 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa.

Se työllisti Suomessa reilut 200 henkeä, joista insinöörejä on satakunta. Cimcorpilla on tytäryhtiö myös Kanadassa.

Liiketoimintajohtaja Tero Peltomäki myhäilee, että vähintään sama meno jatkuu.

– Rekrytoimme tänäkin vuonna kymmeniä osaajia, joista suuri osa on insinöörejä.

Meillä on jatkuva haku päällä. Kiikarissa ovat erityisesti ohjelmistoinsinöörit, mutta myös mekaniikka-alan asiantuntijat kiinnostavat, hän kertoo.

KAIKKI LÄHELLÄ – MYÖS PORI

Ulvila on hieman syrjässä maan suurimmista kasvukeskuksista, minkä tähden avoimet paikat eivät aina täyty saman tien.

Mutta 13 000 asukkaan paikkakunnalla kaikki palvelut ovat lähellä. Ja Pori. Eikä kaukana ole myöskään Keräsen syntymäkaupunki Rauma.

”Suomalainen insinööri on luova.”

– Työpöytäni vieressä on Rauman Lukon lippu. Se on piiritetty Porin Ässien lipuilla. Vaan kyllä täällä pärjää hienosti kauempaa tulevakin, Keränen velmuilee, kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.

Hän toimii työpaikallaan myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä.

– Se on mennyt tosi mukavasti. Meillä on hyvä ilmapiiri ja olemme neuvotelleet kattavat edut. Työnantajalle on annettava tunnustusta – se pitää väestään huolta.

INNOVOIVIA INSINÖÖREJÄ

Peltomäki selittää Cimcorpin menestystä samaan tapaan kuin Keränen. Hän näkee, että merkittävin tekijä on suomalainen insinööritaito.

– Suomalainen insinööri on hyvin innovatiivinen ja rohkea ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Saksassa insinöörit ovat paljon konservatiivisempia.

Cimcorpia on kirittänyt myös onnistunut myyntityö.

– Pk-yritysten kannattaisi panostaa myyntiin. Se on vieläkin valitettavan tavallinen virhe, että tekniikasta innostunut insinööri palkkaa myyntitehtäviin itsensä kaltaisen kaverin, koska he puhuvat samaa kieltä.

Myyntimiehen pitää kuitenkin osata myydä, Peltomäki korostaa.

Automaatiokehitys on tuonut Ulvilaan töitä. Mutta julkisessa keskustelussa automaatio yhdistetään yleensä töiden vähenemiseen.

– Varmaan kaikki, mikä on järkevää automatisoida, tullaan automatisoimaan. Mutta se ei tarkoita työn katoamista, vaan työn muuttumista, insinööri Marko Keränen miettii.

– Koneet tarvitsevat aina rinnalleen ihmisiä. Ja koko ajan syntyy myös uudenlaisia töitä.

Kuvateksti_8_pt

Cimcorp voi toimittaa myös älyn, joka johtaa koko tehtaan toimintaa.

Cimcorp sai japanilaiset isännät Cimcorpin tarina alkoi 1970-luvun loppupuolella, kun Rosenlewin työkalutehtaalle perustettiin automaatio-osasto. Sittemmin automaatioyhtiöstä tuli yrityskaupan myötä Wärtsilän tytäryhtiö ja myöhemmin osa sveitsiläistä logistiikkatoimija Swisslogia.

Suomalaisomistuksessa Cimcorp oli loppuvuodesta 2003 syksyyn 2014, jolloin sen osti japanilainen Murata Machinery.

– Murata on taannut, että sijaitsemme jatkossakin Ulvilassa ja voimme säilyttää täydellisesti identiteettimme. Se auttaa meitä kasvamaan edelleen, liiketoimintajohtaja Tero Peltomäki summaa.

– Cimcorp täydentää puolestaan Muratan osaamista ja tarjoaa sille portin Eurooppaan ja Venäjälle.

Johtaja kuvailee, että yhteiselo on alkanut lupaavasti. Opeteltavaakin tietty riittää, kun kumpikin yhtiö on tottunut puristamaan hammastahnatuubia hieman eri kohdasta.

Japanilaisilla ja satakuntalaisilla on myös tärkeitä yhteisiä nimittäjiä: – Yksi tärkeimmistä on tunnollisuus.

Sana pidetään, Peltomäki korostaa.

13

Tes-neuvottelut viimein liikkeelle TEKSTI: Kirsi Tamminen

Kovasti kohuttu ja lähes vuoden valmisteilla ollut työmarkkinaratkaisu aloitti loppukirin.

K

aikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Maaliskuun lopussa käynnistyvät vihdoin sopimuksen soveltamisneuvottelut. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n sopimusaloista ensimmäisenä aloittaa teknologiateollisuus ja muut alat seuraavat huhtikuun alussa.

Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO aloittaa neuvottelut samoihin aikoihin.

Soveltamisneuvotteluilla on aikaa 14

toukokuun loppuun, jolloin alat sopivat keskenään, riittääkö sopimuksen kattavuus. Sen jälkeen maan hallitus tarkastelee, tyydyttääkö työehtosopimusten kirjaukset sen tavoitteita.

Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa on optimistinen ajan suhteen. Hän arvioi, että keskeisemmät alat ovat valmiita määräajassa.

Hän uskoo myös, että sopimukset saadaan aikaan, vaikka kompastuskiviä saattaa tulla matkan varrella.

Koko prosessi voi kaatua, jos Metsäteollisuus ry pitää ehdottomana edellytyksenä ATK:n mukana oloa. Jos

palkansaajat ja työnantajat eivät löydä yhteistä näkemystä työajan pidennyksestä tai selviytymislausekkeesta, neuvottelut voivat katkea.

– YTN:n lähtökohta on, että 24 tunnin työajan pidentämistä ei tehdä kokonaisina päivinä, vaan liukumilla tai muilla päivittäisen työajan pidentämisillä, sanoo Oksa, joka on myös YTN.n neuvottelupäällikkö.

ETÄTYÖ KESKUSTELUIHIN

YTN tuo neuvottelupöytiin kilpailukykysopimuksen lisäksi muitakin asioita. Sairausloman ensimmäinen päivä omalla ilmoituksella tai etätyö eivät tuo kustannusvaikutuksia sopimuksiin.

Oksan mielestä tänä vuonna tarvitaan koordinaatiota sekä YTN:n työehtosopimuksien välillä ja alan sisällä.

KOLUMNI Olli-Pekka Heinonen Valtiosihteeri

Kilpailukykysopimuksen pääkohdat đƫ +%) // ƫ+(!2%!*ƫ05®!$0+/+,%)1/0!*ƫ/+,%)1/' 1/% ƫ& 0'!0 *ƫāĂƫ'11' 1 !(( ƫ, (''+& ƫ'+.+00 ) 00 ċ đƫ 5® %' ƫ,% !**!0AA*ƫ, ('' ƫ)1100 ) 00 ƫĂąƫ01**%(( ƫ21+ !// ċ đƫ 1('%/!(( ƫ/!'0+.%(( ƫ(+) . $+& ƫ(!%' 0 *ƫăĀƫ,.+/!*0%(( ƫ'+()!*ƫ21+ !*ƫ)AA.A & '/%ƫ21+/%* ƫĂĀāĈĢĂĀāĊċ đƫ 5®*0!'%&A*ƫ05®!(A'!2 '1101/) '/1ƫ*+1/!!ƫ,+.0 %00 %*ƫāČĂƫ,.+/!*00%5'/%''®Aƫ21+0!!*ƫĂĀĂĀƫ)!**!//Aċ đƫ 5®*0!'%&A*ƫ 05®00®)55/2 '1101/) '/1ƫ *+1/!!ƫ ,+.0 %00 %*ƫ ĀČĉĆƫ ,.+/!*00%5'/%''®Aƫ 21+0!!*ƫ ĂĀāĉƫ )!**!//Aċ đƫ 5®*0!'%&Aġƫ& ƫ05®* *0 & (%%0+0ƫ*!12+00!(!2 0ƫ, %' ((%/!*ƫ/+,%)%/!*ƫ! %/0A)%/!/0Aƫ/+,%)1/ (+%00 %*ċ

Työehtosopimusmuutokset minimissään đƫ đƫ đƫ đƫ đƫ

0'+ƫāĂƫ'11' 1 !(( ƫ%() *ƫ'1/0 **1/2 %'101/0 5® & *ƫ,% !**5/ƫĂąƫ01**%(( !(2%505)%/( 1/!'!

1+00 )1/)%!$!*ƫ0+%)%*0 ! !((505/0!*ƫ'!$%00A)%*!* $ +((%/11/ƫ+00 ƫ'A500®®*ƫ05® %' , *''%&A.&!/0!()A

Esimerkiksi neuvottelutulokseen sisältyvä selviytymislauseke on oltava samanlainen koko alan sisällä.

– Eihän voi olla niin, että duunarit ovat kriisissä ja toimihenkilöillä menee hyvin.

OMAT TYÖT SIVUUN

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämisessä YTN esittää, että luottamusmiehet saavat ajoissa tietää yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Jos selviytymislauseke otetaan käyttöön, riittävän varhaisen tiedon saannin lisäksi luottamusmiehen on saatava käyttää koko työaika tilanteen selvittämiseen.

Luottamusmiesten on saatava myös paremmin tietoa muun muassa edustettaviensa palkoista.

Pian alkavat neuvottelut eivät koske aloja, joissa ei ole työehtosopimusta. YTN:n piirissä niitä on esimerkiksi metsä- ja rakennusteollisuus sekä kaupan ala.

– Jos työnantaja ehdottaa työajan pidennystä työsopimukseen, siihen ei pidä suostua, Oksa painottaa.

Näinhän sen pitikin mennä

T

aaksepäin katsoen tapahtumien kulku näyttää loogiselta ja ymmärrettävältä. Ennen kuin ratkaisut on tehty, tilanne on toinen. Vaihtoehtoja on monia, ja mahdolliset valintojen seuraukset piinaavat päätöstä etsivien mieltä. Näin on myös ammattikorkeakoulujen kanssa. Nyt ne ovat ottaneet asemansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tutkinnot ja niihin kytkeytyvä opetus on arvostettua; soveltava tutkimuskin on luonteva osa ammattikorkeakoulujen toimintaa.

Juuret nykyiselle tilanteelle voi löytää jo 1960-luvulta.

Kun 1980-luvun lopulla käydyn koulutuksen visio-keskustelun myötä päädyttiin 1991 etenemään kokeilujen kautta, ajatus on nimenomaan saada evidenssia siitä, mikä toimii. OECDn maa-arvioitsijoiden kanssa käytiin arvokasta vuoropuhelua kansainvälistä malleista, ja niin vakinainen ammattikorkeakoulutoiminta sai muotonsa.

Innostunut ja ansiokas arkinen työ ammattikorkeakouluissa on tehnyt AMK-tutkinnoista myös työelämän silmissä arvostettuja ja kehitystyöstä haluttua.

Näinhän siinä pitikin käydä, voi jälkikäteen ajatella.

Nyt olemme jälleen valintojen edessä. Julkisen talouden supistuvat voimavarat pakottavat priorisoimaan ja tekemään valintoja. Alueellinen verkko on sovitettava yhteen opetuksen laadun, ikäluokkien koon ja soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön tarpeiden kanssa. Ymmärrys oppimisesta ja digitaalisuuden mahdollisuuksista muokkaavat käsitystämme oppimisympäristöistä.

Keinoäly, robotisaatio ja automatisaatio mahdollistavat monien työtehtävien siirtämisen ihmiseltä koneille.

Innovaatiot syntyvät entistä useammin kehittäjien ja käyttäjien vuorovaikutuksessa ja konkreettisen tekemisen kontekstissa. Ammattikorkeakouluilta on lupa odottaa kytkeytymistä tällaisten alustatalouksien muovaamiseen yhdessä yritysten kanssa.

Ensimmäistä 25 vuotta ammattikorkeakoulutoimintaa voi pitää menestystarinana. Nyt tehdään valintoja seuraavista 25 vuodesta. Uskallus ajatella isosti on välttämätöntä. Rohkeus luopua, jotta voi saavuttaa, on tärkeää sekä yrityksissä että koulutuksessa. Silloin 2030-luvulla voidaan taas ajatella, että näinhän sen pitikin mennä.

15

Tuulivoiman käyttö kasvaa maailmalla TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Kestomagneettigeneraattoreiden ja tehonmuokkaimien valmistajan The Switchin markkinat ovat maailmalla, mutta henkilökunta on pääosin Suomessa.

16

Jukka-Pekka Mäkisen mukaan Suomella on kirittävää tuulivoiman hyödyntämisessä.

T

he Switchin toimitusjohtaja, sähkövoimatekniikan insinööri Jukka-Pekka Mäkisen mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa rakennetaan enemmän tuulivoimaloita kuin hiili- ja ydinvoimaloita yhteensä.

Maailmanlaajuinen uusiutuvan energian käytön lisääntyminen näkyy myös yhtiön kasvussa. Vuonna 2006 perustetusta yhtiöstä on tullut kestomagneettiteknologian toimittaja useille maailman johtaville tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa tuottaville yrityksille.

The Switch valmistaa tehonmuokkaimia sekä suurten, keskikokoisen ja alhaisen pyörimisnopeuden kestomagneettigeneraattoreita, joiden tehot vaihtelevat noin 1–8 megawatin välillä.

Generaattorit mahdollistavat sähkön talteen ottamisen tuulivoimasta korkealla hyötysuhteella laajalla pyörimisnopeusalueella.

Mäkisen mukaan tuotteiden valmistus on hiottu sarjatuotantoprosessiksi. Tuulivoimassa sarjojen pituudet ovat satakertaiset verrattuna muihin isotehoisten tuotteiden sovelluksiin.

– Samaa tuotetta valmistetaan yhtä aikaa Vaasan, Lappeenrannan ja Kiinan tehtailla.

UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOTIMAAHAN

The Switch työllistää yhteensä 175 henkilöä Suomessa, Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Alkuvuodesta yhtiö rekrytoi työntekijöitä Suomen toimipisteisiin.

”Uusia rekrytointeja Suomen toimipisteisiin.”

– Valtaosa nykyisistä ja rekrytoitavista työntekijöistä on sähkövoimatekniikan, mekaniikan ja sähköautomaatiotekniikan insinöörejä, Mäkinen sanoo.

Yhtiön päämarkkinat ovat Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa tuulivoiman käyttö on kasvanut roimasti.

– Suomessa tuulivoiman käyttöaste on vielä valitettavan vähäistä. Olemme jääneet poteroihin vastustamaan tuulivoimaa mitä mielikuvituksellisimmilla argumenteilla. Muualla se on vain todettu edullisimmaksi tavaksi rakentaa uutta sähköntuotantoa.

OMISTAJA VAIHTUI

Pari vuotta sitten The Switch myytiin japanilaiselle Yaskawalle, joka oli vakuuttunut yhtiön vahvasta alan teknologiaosaamisesta. Uusi omistaja halusi investoida teknologian kehittämiseen ja markkina-aseman vahvistamiseen.

Mäkisen mukaan omistajavaihdos vahvisti The Switchin jalansijaa markkinoilla, sillä Yaskawa investoi pitkän ajan tähtäimellä.

The Switch on mukana Vaasan energiaklusterissa. Mäkisen mielestä klusteri tarjoaa mahdollisuuden jakaa ajatuksia ja kokemuksia uusiutuvan energiateknologian kehittämisestä samanhenkisessä seurassa.

– Klusterin kautta on muodostunut uusia alihankintaverkostoja ja muita kontakteja, joista on hyötyä yrityksen liiketoiminnalle.

Vaasassa on vahva energiakeskittymä Pohjoismaiden johtava energiaklusteri koostuu Vaasan seudulla toimivista 140 energiateknologian yrityksestä, jotka työllistävät yhteensä noin 11 000 työntekijää.

Vaasan energiaklusterin markkinoinnista vastaavan Robert Olanderin mukaan energiakeskittymään kuuluvat yritykset toimivat pääosin kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten liikevaihto on yhteensä noin 4,4 miljardia euroa, josta 80 prosenttia tulee ulkomaan viennistä.

– Suomen energiateknologian viennistä peräti lähes kolmannes on lähtöisin Vaasasta, Olander kertoo.

Uusiutuvan energiatuotannon ja -tehokkuutta edistävien tuotteiden sekä palveluiden kysynnän maailmanlaajuinen kasvu on tuonut työtä vaasalaisille. Vuodesta 2008 lähtien seudulle on syntynyt 1 390 uutta työpaikkaa energiateknologian yrityksiin.

Energiaklusteriin kuluvien yritysten menestyksen takana on muun muassa investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Yritysten investoinnit tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ovat jopa kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Samassa ajassa t&k-tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä on tuplaantunut, Olander sanoo.

LAAJA OSAAMISPOHJA TUKENA Olanderin mukaan klusterin vahvuus on yritysten laajassa osaamisessa useilla energiateknologian erikoisalolla, kuten uusiutuvan energiatuotannon teknologiassa, sähkön siirrossa ja jakelussa, hajautetussa energiatuotannossa sekä älykkäissä järjestelmissä.

Klusteri tarjoaa yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä Suomessa sekä ulkomailla.

– Vaasassa vuosittain järjestettävä EnergyWeek-tapahtuman tarkoitus on edistää klusterissa toimivien yritysten tunnettavuutta sekä mahdollistaa uusien asiakassuhteiden luomista, Olander sanoo.

17

Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen kampus.

Kohti yhteistä konsernia TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Saimaan ammattikorkeakoulu

Useimmilla paikkakunnilla ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on ollut pitkään eritasoista yhteistyötä.

Rahoituksen väheneminen vie korkeakouluja fuusioihin.

K

orkeakoulukentällä puuhataan yhdistymisiä useilla paikkakunnilla.

Esimerkiksi Lapin yliopisto haluaa ostaa Lapin ammattikorkeakoulun.

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto suunnittelevat yhdistymistä.

18

Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyöllä on pitkät perinteet. Kun Anneli Pirttilä aloitti ammattikorkeakoulun rehtorina vuonna 2001, jo silloin oli erilaista paikkakuntaan liittyvää yhteistyötä.

Opetusministeriö edellytti korkeakoulujen tekevän alueellista yhteistyötä viime vuosikymmenellä. Pirttilän mu-

kaan samoihin aikoihin nousi kysymys yhteisestä kampuksesta. Vuonna 2009 ammattikorkeakoulusta tehtiin osakeyhtiö ja se irrotettiin Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymästä.

– Lappeenrannan kaupunki löysi käyttöä ammattikorkeakoulun kahdelle kiinteistölle, joiden myynnillä rahoitettiin uudisrakennus kampukselle, Pirttilä kertoo.

Oppilaitokset ovat sijainneet yhteisellä kampuksella vuodesta 2011.

Etukäteen mietittyjä perusteita samalle kampukselle olivat säästöt tiloista ja investoinneista.

Kun lasketaan koko kampus yhteen, säästöjä kertyy tilojen käytössä yli miljoona euroa aikaisempaan verrattuna.

Tekniikan laboratorioiden kalliit laitteet ovat iso osa koulutuksen kustannuksista. Nykyisin niitä voi käyttää ristiin, mikä vähentää osaltaan kuluja.

TAPAAMISISSA TUTUSTUU

Ennakkoon ei Pirttilän mukaan arvattu, kuinka suuri merkitys on ihmisten tutustumisella toisiinsa. Yhteiset lounaspöydät mahdollistavat ajatusten vaihdon sekä yhteistyön esimerkiksi tutkimushankkeissa.

– Yliopisto on ymmärtänyt yhteiselon aikana, mikä on ammattikorkeakoulun merkitys. Meidät halutaan mukaan, Pirttilä sanoo.

Hänen mielestään AMK-insinöörit ja diplomi-insinöörit ovat löytäneet kampuksella toisensa kuten työpaikoilla. Kummallakin on omat roolinsa.

TAVOITTEENA YHTEINEN KONSERNI

Ammattikorkean koulun omistajat ja yliopisto ovat saavuttaneet vahvan tahdon yhteisen korkeakoulukonsernin rakentamisesta Lappeenrantaan. Tähtäimenä on aloittaa uudessa konsernissa vuoden 2018 alussa.

Yliopistolla asioita pohtii vielä selvitysmies, jonka toimeksianto päättyy kesällä.

– Käytännön toimiin ei päästä ennen kuin isot kysymykset on ratkaistu. Sen jälkeen loppu on tekemistä ja avointen seikkojen ratkaisua asia kerrallaan.

Pirttilä suhtautuu yhdistymiseen luottavaisin mielin, sillä kampuksella olon aikana on kertynyt paljon hyviä kokemuksia. Hän näkee yhteisessä konsernissa ennen kaikkea mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteisiä tukipalveluja voidaan hoitaa tehokkaammin, jotta voimavaroja jää enemmän opetukseen ja tutkimukseen.

Pirttilä ei myöskään pelkää duaalimallin puolesta; työelämässä tunnistetaan erilaisten tutkintojen tarve.

Ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on kummallakin oma rahoitusmallinsa, jotka palkitsevat tuloksista.

Jos nykylainsäädännön mukaan mennään, kuten näyttää, ammattikorkeakoulu on edelleen osakeyhtiö, mikä varmistaa sen aseman.

– Meidän täytyy johtajien katsoa, että mahdollisuudet toteutuvat ja yhdistyminen etenee oikeaan suuntaan.

KAMPUKSELLE MAHTUVAT KAIKKI

Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIOn koulutuspolitiikasta vastaava Isto Gröhn aloitti opintonsa vuonna 2012 yhteisellä kampuksella.

– Monta eri ruokapaikkaa, Gröhn kuvailee arkipäivän näkyvintä etua.

Saimian ja LUT:n opiskelijat ovat tutustuneet toisiinsa; esimerkiksi he käyvät toistensa järjestämissä tapahtumissa. Suurin osa on sitä mieltä, että pystytään elämään keskenään samalla kampuksella.

Gröhn on kuullut tarinoita ajalta ennen kuin ammattikorkeakoulu muutti kampukselle. Etenkin yliopiston opiskelijoilla oli ennakkoluuloja, mutta ne ovat hälvenneet. Yhteishenki on parantunut koko ajan.

Koulutuspoliittisen vastaavan mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat odottavat mielenkiinnolla yhteistä konsernia. Toiveena on päästä takaisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palvelujen piiriin. YTHS:n käyttöä kokeiltiin parin vuoden ajan.

Myös vapaavalinnaiset opinnot yliopiston puolella kiinnostavat.

Gröhn kokee, että lähiopetus on vähentynyt ja toivoo, että hallinnon säästöjä käytetään jatkossa opetukseen.

19

Meren pelastamisessa auttavat tieto ja tekniikka TEKSTI ja KUVA: Eeva Vänskä

Itämeri kaipaa kipeästi apua.

Tanskan kokoinen hapeton alue Itämeren pääaltaassa on haaste tutkijoille, tekniikan alan asiantuntijoille ja päättäjille.

20

S

uomen Ympäristökeskus SYKEn kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen ja erikoistutkija Jouni Lehtoranta sanovat, että Itämeren ravinnekuormituksen kestokyvyn rajat ovat tulleet vastaan.

Vaikka ravinnekuormitusta Itämereen on viime vuosikymmenten aikana saatu pudotettua merkittävästi, sitä pitää edelleen vähentää.

– Seuraava suuri askel on maatalouden hajakuormituksen hallinta, Lehtoranta linjaa.

Kierrätetään siis ravinteita maalla, ja estetään niitä valumasta mereen.

ENSIN A-SUUNNITELMA

Tekniikka on osaltaan tärkeässä roolissa siinä, että meri saadaan pelastettua.

– Itämeren tervehdyttämisen perusedellytys on A-suunnitelma eli se, että tavoitteiden mukaiset ravinnekuormitusvähennykset toteutetaan. Siinä tekniikka auttaa esimerkiksi jätevesien puhdistusprosesseissa ja maatalouden ravinnekierrätyksessä.

Samaan aikaan kannattaa kuitenkin tutkia lisää eri tekniikoiden soveltuvuutta ravinteiden poistamiseksi merestä.

Tällaisia B-suunnitelman tekniikoita ovat hapetuspumppaus, pin-

Vesi-Eko Oy

Heikki Pitkänen (vas.) ja Jouni Lehtoranta sanovat, että tarvitaan lisää kokemusta ravinteiden poistamistekniikoista erilaisilta merialueilta.

”Uusia mittaamistekniikoita tarvitaan.” tasedimentin ruoppaus, sedimentin käsittely kemikaaleilla, poistokalastus sekä ravinteiden poisto levien ja simpukoiden kasvattamisella.

– Kaikki mainitut tekniikat ovat olemassa ja niitä on kokeiltu pienessä mittakaavassa, Lehtoranta kertoo.

LISÄTIEDOLLE TARVETTA

SYKEn johdolla on tehty kolmevuotinen alusveden hapetuspumppauskokeilu kahdella rannikkovesialueella. Toisella alueella hapetus onnistui, toisella ei.

– Näyttää siltä, että vesialueen kerrostuneisuus- ja virtausolot sekä pohjan muodot vaikuttavat merkittävästi siihen, hapettuuko alusvesi ja pohjasedimentti, Pitkänen kuvaa Hän lisää, että pumppauksesta tarvitaan lisää kokemuksia erilaisilta rannikkoalueilta.

Ruotsissa ja Suomessa on käyty keskustelua myös avomerimittakaavan hapetuksesta. Olot merellä eivät ole helpot. Mittakaava on tämä: kaikki Suomen pintavedet ovat yhteensä noin 230 kuutiokilometriä, kun taas pelkästään Suomenlahdessa on vettä 1 100 km³.

Lehtoranta sanoo, että oikea tapa edetä uusien teknologioiden kokeilussa ja käytössä on asteittain.

– Kokeita pitää rakentaa sille, mitä on aiemmin opittu ja edetä asteittain kohti isompia kokonaisuuksia.

Eikö tässä nyt ole ristiriita, kun sanoitte, että aika loppuu Itämeren pelastamiseksi, mutta samaan aikaan pitäisi edetä hitaasti?

– Onhan siinä, mutta epävarmuuksien vähentämiseksi tutkimusta pitää tehdä samaan aikaan, kun ravinteiden pääsy Itämereen estetään mahdollisimman tarkasti.

Hapetuspumppu.

Ravinteiden kierrätys ja hapettaminen avainrooleissa Baltic Sea Action Groupin asiamies Mathias Bergman sanoo, että oikein käytettynä ihmisen tuottamat tekniset apuvälineet voivat ratkaisevasti vaikuttaa Itämeren pelastamiseen.

Mitkä ovat riittävät keinot, jotta voidaan taata Itämeren toipuminen?

– Mahdollisimman kattava ravinteiden kierrätys ja jo merenpohjassa olevan fosforin sisäisen kierron katkaiseminen.

Myös kalakantojen vahvistaminen on tärkeää.

Kertynyt fosfori liukenee hapettomasta merenpohjasta tehokkaasti. Tämä merkitsee sitä, että veteen siirtyy moninkertainen vuotuinen fosforimäärä verrattuna maalta tulevaan. Tälle Itämeren vakavimmalle ongelmalle ei ole vielä tehty juuri mitään.

– Meren sisäiseen ravinnekiertoon voidaan parhaiten vaikuttaa siirtämällä hapekasta pintavettä meren pohjalle. Sen jälkeen voidaan jopa imuroida fosforirikas sedimentti, ja erottaa siitä ravinteet käyttöön ja vaaralliset aineet tuhottaviksi.

Mikä on näkemyksesi mukaan lupaavinta tekniikan saralla veden puhdistamisessa tällä hetkellä?

– Merkittävä edistysaskel on puhdistus heikon sähkökentän avulla, lisäämättä kemikaaleja veteen. Kaikki aineet ja epäpuhtaudet saadaan lähes sataprosenttisesti talteen.

Tiedon keräämiseen ja toimien vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan Bergmanin mukaan uusia ja edullisia on line -mittaamistekniikoita.

– Näitä on Suomessa jo monta, sen lisäksi että meillä on hyvää ict-osaamista, nyt tekniikat ja osaaminen pitää vain saada käyttöön.

Bergman muistuttaa, että vaikka tekniikasta on paljon hyötyä Itämeren tilan kohentamisessa, se ei yksin riitä.

– Emme pysty tekemään oikeita päätöksiä, ellei ihmiskunta ymmärrä biologista rooliaan osana globaalia ekosysteemiä.

21

Järjestelmällistä työtä vesien mittauksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

Aino Konosen työnantaja kouluttaa työntekijänsä, sillä alalle ei ole suoraa koulutusta.

Työnsä aloittavalla insinöörillä pitää olla valmius opetella uutta.

22

H

elsingin Ruoholahdessa on Meritaidon toimisto, mutta kaikki työntekijät eivät ole jatkuvasti konttorilla. Moni tekee töitä erilaisilla paateilla kuten väyläaluksilla, väylänhoitoveneillä tai merenmittausaluksilla.

Suurelle yleisölle tunnetuin alus lienee miinalaiva Pohjanmaa, jonka kohtaloa seurattiin tiiviisti. Pohjanmaa vältti romuttamisen, kun se siirtyi Meritaidon omistuksiin. Alus riisutaan Puolustusvoimien varustelusta ja siihen asennetaan uusimmat merenmittauslaitteet.

Aineistonkäsittelijä Aino Kononen työt ovat etupäässä toimistolla. Hän käsittelee kaikuluontaimella mitattua aineistoa, josta hän tekee tilaajalle muun muassa syvyysvyöhykekarttoja.

Tuloksena ei ole valmista merikarttaa, vaan tilaaja muokkaa aineiston omiin tarpeisiinsa.

– Tärkeintä on saada asiakkaalle laadukasta ja virheetöntä aineistoa, jota vertaillaan ristiin talon sisällä ennen kuin se lähtee asiakkaalle.

Työ edellyttää järjestelmällisyyttä ja monien asioiden yhtäaikaista hallintaa. Kononen vetää myös osaprojekteja.

– Kun jaan projektia toisillekin, tiedän, mitä kukin tekee ja missä vaiheessa.

Kononen arvostaa esimiestään, joka antaa vapautta toimia itsenäisesti, koska hän luottaa alaistensa työn laatuun.

HARJOITTELUSTA VAKITYÖHÖN

Kononen on aiemmalta koulutukseltaan hortonomi. Koulutus ei kuitenkaan tarjonnut töitä ympärivuotisesti, joten hän hakeutui maanmittausinsinöörin koulutukseen, ajatuksena kaavoittajan työt.

Ajatukset muuttuivat matkan varrella.

Ammattikorkeakoululla oli ilmoitus työharjoittelupaikasta lähes kolme vuotta sitten. Sen jälkeen hän työskenteli osa-aikaisena lukukausien aikana ja kesällä täysipäiväisesti. Vuoden vaihteessa hänet vakinaistettiin Meritaidon asiantuntijapalveluihin; insinööritutkinto valmistui keväällä vuosi sitten.

Maanmittauskoulutukseen ei kuulunut lainkaan merenmittauksen opintoja, vaikka se toki antoi perustiedot mittauksesta.

– Koulussa oli muun muassa kaukokartoitusta, mutta siellä ei sivuttu vesialueiden mittausta, Kononen kertoo.

Niinpä hän on opetellut töitä kädestä pitäen mentorin kanssa. Samoin ovat tehneet kollegatkin, jotka ovat valtaosin insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.

Suomessa ei ole merenmittausalan koulutusta.

Viime kesänä Kononen oli sisäSuomessa vanhempien työntekijöiden

opissa. Hän pitää sitä tehokkaana tapana oppia työtä. Tulevana kesänäkin työtehtävät keskittynevät sisävesille.

Mukana on viimeistä kertaa mentori, joka on jäämässä eläkkeelle tänä vuonna.

JUURET LUOTSILAITOKSESSA

Vesialueiden ylläpitoon ja kehittämiseen erikoistuneella Meritaidolla on pitkä historia. Noin sata vuotta sitten perustettiin Merenkulkuhallitus.

1990-luvulla fuusion jälkeen otettiin käyttöön nimi Merenkulkulaitos. Kuusi vuotta sitten Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto ja Varustamoliikelaitoksen väyläaluspalvelut yhtiöitettiin Meritaidoksi.

Valtio omistaa yrityksen kokonaan.

Henkilökunnan vahvuus on 220; osa on eläköitymässä. Kononen kertoo, että meneillään on sukupolven vaihdos. Vanhimmat työntekijät ovat aloittaneet jo Merenkulkuhallituksen tai -laitoksen aikana.

Insinööri tietää useita opiskelijakavereitaan, jotka ovat jo aloittaneet tai ovat tulossa kesäksi samaan taloon töihin.

Monilla talon työntekijöillä on mereen tai ylipäätään veteen liittyviä harrastuksia kuten sukellusta ja purjehtimista. Kononen harrastaa melontaa.

– Olen koko ikäni melonut, enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Aino Kononen viihtyy Meritaidossa, joka tarjoaa antoisia töitä ja uutta opeteltavaa vastavalmistuneelle.

23

Teraloopin palveluksessa työskentelevät Petri Saarisen(vas.) ja Edward Ridgway Wattin lisäksi myös Marco Tatti ja Phillippe Pépin.

Tasapainoa tarjonnan ja kysynnän välille TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä

Kasvuyritys Teraloop Oy on kehittänyt innovaation uusiutuvan energian varastoimiseksi maan alle. Keksinnöstä on tarkoitus rakentaa prototyyppi kuluvan vuoden aikana.

T

eraloopin toimitusjohtaja Edward Ridgway Wattin mukaan vuoteen 2030 mennessä suurin osa tuotetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Energian varastoinnille on entistä suurempaa tarvetta, kun aurinko- ja tuulienergian osuudet kasvavat sähköntuotannossa.

Aurinko-ja tuulivoimasta syntyvän energiaan saantiin vaikuttavat

24

oleellisesti säätila ja vuorokaudenaika.

Yhteiskunnan toimivuus edellyttää tasapainoa energian tarjonnan ja kysynnän välillä, mihin Teraloop keksinnöllään haluaa vastata.

– Auringosta ja tuulesta syntyvää energiaa on otettava talteen ja tarpeen vaatiessa siirrettävä nopeasti sähköverkkoon, jotta yksittäisten ihmisten ja yritysten energian tarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa, Ridgway Watt sanoo.

VARASTO MAAN ALLE

Teraloopin innovaatio mahdollistaa aurinko- ja tuulivoimaloista syntyvän kineettisen energian varastoimisen maan alle. Yhtiön perustajien Petri Saarisen ja Oskari Heikkilän kehittämä innovaatio yhdistää magneettisissa raide- ja vauhtipyöräratkaisussa käytettyjä tekniikoita.

Täysikokoisen maan alle kaivetun energiavaraston kapasiteetti on noin 16 gigawattituntia ja se pystyy toimi-

”Teknologia mahdollistaa energian varastoinnin.”

maan peräti 500 megawatin teholla.

Saarisen mukaan uusiutuvien lähteiden laajamittainen hyödyntäminen energiatuotannossa ja Teraloopin kehittämä innovaatio mahdollistavat sen, että valtiot voivat kehittää energiaomavaraista taloutta.

– Uusiutuvan energian huonosti ennustettava tuotanto myös tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että energiavarastot ovat keskeinen teknologia tulevissa älykkäissä sähköverkoissa, Saarinen kertoo.

KEKSINNÖSTÄ TUOTTEEKSI

Tänä vuonna Teraloop rakentaa yhteistyökumppaneiden kanssa sähköverkkoon liitettävän prototyypin, jolla pyritään osoittamaan, että varastointijärjestelmä on mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kestävästi ja turvallisesti.

Prototyypin rakentamista seuraa pilottivaihe, jonka aikana tuotetta esitellään mahdollisille asiakkaille. Teknologia on tarkoitus olla kaupallistettavissa vuoteen 2020 mennessä.

MARKKINAT MAAILMALLA

Ridgway Wattin mukaan yhtiön visiona on tehdä uusiutuvista lähteistä taloudellinen ja kannattava tapa tuottaa sähköä kaikkialla maailmassa.

Vaikka uusiutuvan energian käyttö lisääntyy Suomessa ja muualla Euroopassa, Teraloopin päämarkkinat tulevat todennäköisesti sijaitsemaan muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja muissa energiaa runsaasti käyttävissä maissa.

– Kehittämämme teknologia on sovellettavissa kaikkialla eikä se jätä ympäristölle haitallisia jalanjälkiä.

Asiakkaita löytyy ympäri maailmaa, Ridgway Watt arvioi.

Kansainvälistä kasvua tavoitteleva Teraloop aikoo rekrytoida uusia tekniikan alan osaajia. Tällä hetkellä yhtiö hakee energia- ja sähkötekniikan asiantuntijoita muun muassa tutkimus- ja projektitehtäviin. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi rekrytoitavien pitää olla työhönsä vahvasti sitoutuneita.

– Pienessä start up -yrityksessä jokaisen työpanos on tärkeä.

Ridgway Watt kertoo arvostavansa suomalaisten insinöörien korkeaa osaamistasoa. Yhtiön kasvusuunnitelmien toteutuessa se aikoo palkata lisää eri alojen insinöörejä.

– Ensi vuosikymmenellä Teraloopin tutkimus- ja tuotekehityksessä saattaa työskennellä jopa sata insinööriä.

Energiatekniikasta kiinnostunutta sukua Sähkö- ja mekaniikkainsinööri, Teraloopin toimitusjohtaja Edward Ridgway Watt kertoo olleensa aina kiinnostunut tieteen ja bisneksen yhdistämisestä.

Ridgway Wattin ja Petri Saarisen tiet kohtasivat ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 2012. Saarisen työskenteli silloin investointialan yrityksessä ja Ridgway Watt auttoi kasvuyrityksiä rahoituksen hankkimisessa.

Vuonna 2014 Saarinen otti yhteyttä Ridgway Wattiin ja kertoi kehittäneensä keksinnön uusiutuvan energian varastoimiseksi. Ridgway Watt kiinnostui innovaatiosta ja sen kaupallistamisesta ja lähti luotsaamaan nuorta start-up -yritystä.

Ridgway Wattin mukaan kiinnostus energiateknologiaa kohtaan kulkee hänen suvussaan jo monessa sukupolvessa.

Suvun tunnetuin keksijä on 1700-luvulla höyrykoneeseen merkittäviä parannuksia kehittänyt James Watt.

25

Robotit tulevat – olemmeko valmiita?

TEKSTI: Hannu Takala, asiamies

Robotiikka tulee kasvamaan lähes räjähdysmaisesti, mikä tarkoittaa rakenteellista muutosta monella työpaikalla.

Käsityötä siirtynee roboteille, mutta niiden valmistus, asennus ja ylläpitoa ovat tulevaisuuden ”valssaajien” työtehtäviä.

V

ierailin helmikuussa Münchenissä Saksassa, jossa pidettiin vuonna 2012 perustetun IndustiAll European Trade Unionin seminaari. Järjestö edustaa lähes seitsemää miljoonaa työntekijää teollisuuden eri sektoreilla Euroopassa.

IndustriAll Europen perustamisen idea oli yhdistää voimia ja parantaa näin eurooppalaisten teollisuustyöntekijöiden edunvalvontaa.

Järjestön tavoitteena on olla entistä vaikuttavampi tekijä eurooppalaisessa politiikassa; se käy jatkuvaa vuoropuhelua Euroopan teollisuuden, yritysten, työnantajajärjestöjen ja EU:n eri instituutioiden kanssa.

i ei? a v e e Järk

VALSSAAJA KONEPAJALLA

Yksi yllä mainituista sektoreista on Mechanical Engineering Sector, joka suomenkieleen kääntyy helposti konepajasektoriksi.

Viisikymppiselle suomalaisinsinöörille konepaja tuo tietenkin heti mieleen Juice Leskisen mainion kappaleen Valssaaja konepajalla, mutta helmikuinen seminaari Saksanmaalla osoitti konepajatoiminnan olevan 2010-luvulla aivan muuta.

Seminaari käsitteli muun muassa robotiikan ja erilaisten työstökoneiden vaikutusta ympäristöön, osaamisen työllisyyteen tulevaisuudessa. Tarkastelujakso ulottui vuoteen 2030 saakka. Vaikutusarviot perustuivat selvitykseen, jonka olivat laatineet kaksi suurta, eurooppalaiselle teollisuudelle markkinointi- ja hinnoittelututkimuksia tuottavaa konsulttiyritystä.

Kuulemani mukaan eurooppalaisella konepajateollisuuden on edelleen tulevaisuutta. Konepajojen on tarkoitus olla kannattavia ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa, mutta kestävällä tavalla. Aiemmin alan fokus ei ehkä niinkään ole ollut ympäristössä ja vihreissä arvoissa vaan enemmänkin tuottavuudessa.

ILMOITUS

OSAAMINEN ARVOSSAAN

Seminaarin osallistujat vierailivat Augsburgissa robotinvalmistaja KUKA Roborter Gmbh:lla. Yrityksen esittelyvideo kertoi osuvasti, missä alalla mennään.

Videolla 7-akselinen vekkuli robotti pelaa taidokkaasti pöytätennistä, mutta se ei LBR iiwa-nimeä kantavan robotin todellinen käyttötarkoitus.

Yrityksessä kehitettävien yhä monikäyttöisempien robottien tehtävä on integroitua erilaisiin tuotantolinjoihin toimimaan ihmisen apuna.

Robotiikkaan uusia työpaikkoja syntyy tarkastelujakson aikana kiivaasti. Se tarkoittaa väistämättä, että toisaalla ne vähenevät; tulevaisuuden tuotantolinjoilla monen ihmisen lähin työkaveri ei ole se Juicen laulun valssaaja, vaan robotti.

Kehitys ei synny tyhjästä vaan ihmisten osaamisesta.

Esimerkiksi KUKA käyttää 2,1 miljardin euron liikevaihdosta noin seitsemän prosenttia tuotekehitykseen.

Yrityksellä on myös oma koulu, KUKA College, jolla on oppilaitoksia meille esitetyn kartan mukaan kahdessatoista Euroopan maassa. Lähin on Ruotsissa.

27

Kyseenalaistaja koodarien joukossa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä

Uteliaisuus kuuluu Simo Mäkisen luonteeseen. Hän arvostaa nykyisen työnsä monipuolisuutta, vaikka joidenkin asioiden tuntemus tuntuu välillä jäävän pintapuoliseksi.

28

Simo Mäkinen on oppinut työuran aikana, että normaalin työajan pitää riittää. Toki hän joustaa, jos asiakkaalla on tarvetta.

K

äytettävyysarkkitehti Simo Mäkisen työnkuva sisälsi ohjelmiston kehityspuolella käyttöliittymäsuunnittelua ja -toteutusta sekä markkinointia, kun hän aloitti kahdeksan vuotta sitten Propentuksella.

Ohjelmistotalo oli jo silloin vahva teknisessä osaamisessa, mutta mukaan haluttiin loppukäyttäjän näkökulmaa.

– Tuntui mielenkiintoiselta, että talossa oli halu panostaa käyttöliittymäpuoleen ja kehittää sitä eteenpäin.

Nykyään työkenttä leikkaa koko organisaation läpi. Iso osa työajasta menee järjestelmien toiminnallisuuksien ja prosessien suunnittelemiseen.

Mäkinen on paljon mukana asiakasprojekteissa, jotta hän voi auttaa kumppaneita saamaan tuotteista parhaan hyödyn. Samalla hän kuulee asiakkailta, miten tuotetta pitää kehittää, jotta se palvelee liiketoimintaprosesseja entistä paremmin.

Mäkinen tekee paljon töitä talon ohjelmistosuunnittelijoiden kanssa.

Hän kannustaa organisaatiossa kaikkia kertomaan näkemyksiä, kuinka käytettävyys voisi toimia paremmin.

– En ota nokkiini, jos joku sanoo, että tämä on huonosti suunniteltu tai voiko tämä olla toisella tavalla, Mäkinen sanoo.

– Keskitie löytyy yhdessä ja saamme sekä teknisesti että toiminnallisesti toimivia tuotteita.

Uransa aikana hän on työskennellyt enimmäkseen yksin eikä sparrajia ole ollut, joten hän arvostaa haastajia ja erilaisia näkökulmia.

”Ryhmätyöskentelyä yksin puurtamisen tilalle.”

Mäkisen mielestä Propentuksessa tehdään jotain asioita edelleen pienen organisaation malleilla, mikä aiheuttaa hieman kipuilua.

Kasvu on edellyttänyt myös luottamusmiehen valintaa. Mäkistä pyydettiin ehdokkaaksi, ja hän voitti vaaleissa. Tietotekniikan palvelualan luottamusmiehenä hän on ollut kuusi vuotta.

Sosiaalisena miehenä hän pitää siitä, että tehtävässä pääsee juttelemaan ihmisten kanssa muutenkin kuin työn kautta.

– Voin olla avuksi ja hyödyksi koko organisaatiolle, Mäkinen kertoo tehtävän palkitsevuudesta.

YRITTÄJÄSTÄ PALKANSAAJAKSI

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Mäkinen on koulutukseltaan graafinen suunnittelija. Opintojen jälkeen hän perusti mainostoimiston Kouvolaan.

Noin vuosikymmenen yrittäjäuran jälkeen palkansaajan rooli alkoi kiehtoa ja hän siirtyi samoihin töihin toisenlaiseen ympäristöön.

Pari vuotta isossa kansainvälisessä yrityksessä oli mielekästä, mutta yli 70 kilometrin työmatka suuntaansa alkoi rasittaa.

– Sain Propentukselta työtarjouksen, josta en varsinkaan per-

AMMATTILAISISTA PULAA

Kouvolassa sijaitseva Propentus on kasvanut vajaan vuosikymmenen aikana 10 hengen porukasta yli 40 henkilön organisaatioksi. Päätoimipisteen lisäksi on perustettu sivukonttorit Lahteen ja Kotkaan, sillä Pohjois-Kymenlaaksosta on ollut vaikea löytää ammattitaitoisia työntekijöitä. Se on tuottanut ongelmia yrityksen kasvulle.

Propentuksen toimistolla on käytössä Abloyn järjestelmä.

heellisenä voinut kieltäytyä: kolmen kilometrin työmatka takasi lisää vapaa-aikaa.

Suunnan muutos uralla tuntui mukavalta, vaikka alku olikin hämmentävä.

– Minut laitettiin sosiaalisena kaverina viiden koodarin kanssa samaan huoneeseen. Vähän ahdisti, kun puoleen päivään mennessä kukaan ei sanonut mitään, Mäkinen hymähtää.

Tilanne on muuttunut ja hän viihtyy hyvin työporukassa.

ASIAKKAINA ISOJA YRITYKSIÄ

Propentuksen päätuote on identiteetin ja käyttöoikeushallinnan työkalu. Siitä huolehtii kaksi tiimiä: tuoteliikennetoiminta pitää huolta tuotteen kehityksestä ja palveluliiketoiminta auttaa asiakkaita hyödyntämään tuotetta ja kehittämään prosessejaan edelleen.

Lisäksi yritys auttaa julkisen puolen organisaatioita palveluidensa sähköistämisessä, jonka tuloksena on toteutettu muun muassa kuntien sähköinen palvelualusta.

Useimmat asiakkaat ovat suuria yrityksiä, joiden on hallittava muun muassa erilaisia järjestelmiä, käyttöoikeuksia tai kulkulupia. Yksi yhteistyökumppani on avaimistaan tunnettu Abloy.

– Järjestelmän ei tarvitse olla massiivinen, vaan se voi olla kohdennettu esimerkiksi kulunvalvontaan ja avainten hallintaan, Mäkinen kuvailee.

HR-prosessin määrittelemän tiedon perusteella jokaiseen avaimeen voi liittää pääsyn eri lukkoihin; avaimiin voi määrittää, mihin lukkoihin avain toimii ja mihin kellon aikoihin. Työntekijältä voidaan evätä pääsy tuotekehityksen tiloihin illalla, jos hänen ei haluta tekevän ylitöitä.

Esimerkiksi jos kiinteistön huolto on ulkoistettu eri yritykselle, korjausmiehelle voi antaa päiväksi avaimeen kulkuluvan. Vaikka hän ei palauta avainta, hän ei enää pääse sisälle.

Tai hän voi pyytää mobiilisti uutta käyttöoikeutta ja saa sen saman tien, jos sisäänpääsylle on pätevä syy.

29

Työ on sujunut kuin tanssi TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Insinööriliiton keskustoimiston hengettären, toimistoemäntä Seija Wellingin vuonna 1982 alkanut työura liitossa päättyy keväällä. Arkinen työ vaihtuu mökkeilyyn, puutarhanhoitoon ja tanssin pyörteisiin eteläisen Suomen lavoilla.

30

N

uori Seija Welling tuli marraskuussa 1982 Insinööriliittoon konekirjoittajaksi. 1990-luvulla tietokoneet korvasivat kirjoituskoneet ja hänestä tuli tekstinkäsittelijä. 2000-luvulla toimiston henkilökunta alkoi enenevässä määrin hoitaa tekstien kirjoittamisen ja käsittelyn itse.

– Minulle kävi siinä kohtaa hyvin.

Vanhat työt loppuivat, mutta tilalle tuli toimistoemännän tehtävä, jossa olen viihtynyt erittäin hyvin, Welling sanoo.

Seija Welling aikoo eläkkeellä edelleen seurata, mitä Insinööriliitossa tapahtuu.

TYÖN JÄLKI NÄKYY

Welling hoitaa toimistolla monia tehtäviä. Hän on yleensä ensimmäinen ihminen, jonka Insinööriliittoon saapuva vieras kohtaa. Toimistoemännän rauhallisuus ja ystävällisyys tarttuvat helposti vieraaseen, mikä tekee asioinnista puolin ja toisin helpompaa.

– Tässä tapaa monenlaisia ihmisiä.

Mukavimpia ovat puheliaat vieraat, joiden kanssa voisi jutella pidempääkin. Ihmisiä pitää osata myös kuunnella, se on joskus tärkeää, Welling sanoo.

Insinööriliitossa toimistoemäntä tekee päivittäin paljon sellaista työtä, joka antaa hänen työtovereilleen mahdollisuuden keskittyä omiin tehtäviinsä. Postit ja aamun lehdet löytyvät paikoiltaan täsmällisesti, kokousja muiden vieraiden vastaanotosta ei tarvitse kantaa huolta, Welling on toimiston iltapäivän kahvihetken onnistumisen takaajana.

Ja paljon muuta. Kuten moni työtoveri on todennut, ”sen kyllä huomaa, jos Seija on poissa”.

– Työni on pitkälle rutiiniomaista, mutta pidän siitä. Tykkään rutiineista ja siitä, että omista töistä ei tarvitse

kantaa stressiä tai epävarmuutta. Työ sujuu ja tuntuu mukavalta, kun se huomataan, hän myhäilee.

KOKEMUSTA JA NUORUUTTA

Lähes 35 vuotta samassa työpaikassa on pitkä aika. Wellingin mukaan hän on viihtynyt Insinööriliitossa niin hyvin, että työpaikan vaihtaminen ei ole käynyt mielessä. Työn parhaat puolet tulevat kuin apteekin hyllyltä.

– Mukavat työkaverit ovat totta kai työssä viihtymisen kannalta tärkeitä.

Tämä on sillä tavalla kiva paikka, että täällä henkilöstö on sopiva yhdistelmä eri-ikäisiä ihmisiä. On nuorta ja vanhaa, erilaista elämän- ja työkokemusta omaavia ihmisiä, hän sanoo.

Wellingin mukaan työtehtävät ovat vuosien varrella taipuneet tilanteen mukaan. Työuraan on mahtunut sopivassa suhteessa uuden oppimista, vaihtelua, muutosta ja pysyvyyttä.

– Viihdyn työssäni ja jaksaisin sitä edelleen tehdä. Eli sen puoleen olisin voinut jatkaa pidempääkin, mutta eiköhän tämä nyt riitä, hän toteaa hymyssä suin.

– Aikaa jää jatkossa enemmän myös metsässä samoilulle ja marjastamiselle.

SATULINNA, KAPAKANMÄKI, ÄMYRI…

Wellingin eläkepäivät tulevat kulumaan tutuissa harrastuksissa. Janakkalan Turengissä oleva kesämökki ja puutarhanhoito vaativat oman aikansa, mutta ei siinä vielä kaikki: hän kertoo olevansa innokas tanssija.

– Olen käynyt lavatansseissa alle 20-vuotiaasta lähtien. Käymme mieheni kanssa paljon tanssimassa etenkin kesäisin, ja nyt siihen on aikaa, Welling huokaa.

Emme heittäydy saman tien suoranaisesti tanssin pyörteisiin. Sen sijaan ryhdymme miettimään eteläisestä Suomesta löytyvien tanssipaikkojen nimiä.

Aika pian käy ilmi, että Tampereen eteläpuolelta ei taida löytyä kesälavaa, jossa Mäntsälästä kotoisin oleva Welling ei olisi tanssinut. Tuuloksen Kapakanmäki, Riihimäen Riutanharju, Somerniemen Ämyri, Hattulan Satulinna; kaikki ovat moneen kertaan tanssittuja.

Säkylässä Pyhäjärven rannalla 1990-luvun alussa poroksi palaneella Eenokilla Welling ei valitettavasti ehtinyt tanssahdella, mutta Yläneen Valasrannalla kyllä. Kello käy ja Seija katsoo pari kertaa rannekelloaan: muistelut sikseen, on aika huolehtia siitä, että iltapäiväkahvi on valmista ajallaan.

i ei? a v e e Järk

TUTKITTUA TEKSTI: Riitta Forsten-Astikainen, väitöskirjatutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto PIIRROS: Marrkku Haapaniemi

Yrityskaupassa unohdetaan ostetun yrityksen henkilöstö Yrityskaupan motiivi on usein taloudellinen. Kaupan kannattavuutta arvioidaan syntyneen yrityksen kyvykkyydellä toimia integroidusti ja yhdistymisen edut hyödyntäen.

Organisaatioiden yhdistymisvaiheen läpivienti on kriittinen tekijä arvioitaessa yrityskaupalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Y

rityskauppaan liittyvä tutkimus, kirjallisuus sekä julkinen keskustelu ovat yleensä keskittyneet kaupantekoa edeltävään prosessiin ja etenkin yrityksen taloudellisen arvon määritykseen. Lisäksi painotuksena on yleensä ostajan näkökulma.

Vähälle huomiolle on jäänyt ostetun yrityksen henkilöstö ja sen kokemukset, reaktiot, tunnelmat ja käyttäytymismallit, kun uusi omistaja ottaa ohjat käsiinsä – siinäkin tapauksessa, että yritysostoa perustellaan osaamisen hankkimisella. Henkilöstön osaamisen säilyttäminen, vahvistaminen ja kasvattaminen sekä yrityskulttuurin integraation vaikutukset motivaatioon ovat merkityksellisiä tekijöitä.

Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ostetun yrityksen henkilöstö on usein yrityskaupan unohdettu osapuoli – Musta Pekka, jonka roolin huomiotta jättäminen johtaa usein vakaviin seurauksiin.

MONI YRITYSKAUPPA EPÄONNISTUU

Fuusion jälkeen mikään ei ole ennallaan ja muutokset pelin säännöissä koskettavat kaikkia osapuolia. Yrityskauppa ei koskaan ole riskitön; lähes puolet yrityskaupoista epäonnistuu 32

ja toisaalta toivottuja synergiaetuja ei välttämättä synny.

Ostajapuolen suurin virhe on yrittää sopeuttaa ostettu liiketoiminta omaan rakenteeseen liian nopeasti sekä jättää huomiotta ostetun kohteen menestystekijät ja yrityskulttuuri.

Ostetun yrityksen liikeidea voi muuttua liikaa tai avainosaajat lähteä yrityksestä. Tärkeäksi arvioidut asiakkuudet, kilpailukykytekijät sekä yrityksen arvot eivät välttämättä sovi uuteen yritykseen.

Vaikutusten ennakointi on mahdollista, mutta kielteiset vaikutukset voivat yllättää perinpohjaisesti, jopa lamaannuttavasti.

OHJEIDEN TULKINTA HANKALAA

Yrityskulttuurien integraatio merkitsee rutiinien, toimintatapojen ja työvälineiden yhdistämistä. Työntekijät voivat kokea vaikeaksi tulkita viestejä ja ohjeistuksia siten kuin ne on tarkoitettu. Viestintä ei ehkä ole läpinäkyvää vaan tulkinnanvaraista ja epäselvää.

Jatkumona voi syntyä johtajuustyhjiö; uusi johto ei osaa viestiä henkilöstölle syntyneen yrityksen tavoitteita ja strategiaa. Johto voi myös keskittyä vain kaupan solmimiseen ja haltuunotto delegoidaan kokemattomalle esimiestasolle.

Uusi johto ei näy, ei kuulu eikä anna kasvoja syntyneelle yritykselle. Tällöin ostetun yrityksen organisaatio on epävarmassa tilanteessa helposti uskollinen vanhalle yritykselle ja sen toimintamalleille.

Fuusio-syndrooma kuvaa ilmiönä johtajien tapaa johtaa yritysostotilannetta kriisiotteella sekä yrityskulttuurien törmäystä integraatiossa.

Organisaatiossa työntekijät uppoutuvat työtehtäviensä sijasta pohtimaan integraation merkitystä heille. Pohdinnat ovat usein sekoitus todellisuutta ja omia kuvitelmia. Syntyy hedelmällinen tila kauhukuville.

Uuden tilanteen luoma stressi voi ilmetä työntekijöiden lisääntyneinä poissaoloina, työhyvinvoinnin laskuna sekä työuupumuksena. Yksilöt voivat kokea, että oma osaaminen häviää yhtäkkiä jonnekin.

Taantuminen sekä hylkäämisen tunteet ovat tavallisia ja henkilöstö alkaa vaatia työtehtäviin liittyvää yksilöllistä ohjausta eli niin sanottua vierihoitoa. Näin haetaan huomiota, hyväksyntää sekä oikeutusta omalle osaamiselle.

Toiminta johtaa helposti muutosvastarinnan kehittymiseen, mikäli ostajataho ei kykene tai osaa muutosjohtamisen keinoin johtaa yhdentämistä hienovaraisesti.

Jos uusi omistaja suhtautuu vallitsevaan tilanteeseen kuin kriisiin, viestintä muuttuu muodolliseksi.

Tilanne saattaa jopa ajautua vastakkain asetteluun ”me vastaan te.”

HALTUUNOTTO VAATII AIKAA

Fuusion jälkeisen elämän huolellinen suunnittelu ja taustatyön tekeminen sekä riittävä sopeutumisaika ovat avaintekijöitä. Psykologisesti oikein toimittuna muutosten aika on vasta sitten, kun henkilöstö on sisäistänyt omistajan vaihdoksen ja sitoutunut tavoitteisiin.

Muutos edellyttää aina johtajuutta.

Integraation huolellinen suunnittelu sisältää selkeän roolituksen ja vastuun jaon prosessin etenemisestä tai tiedottamisesta sidosryhmille.

Henkilöstö on tiedettävä, kehen se voi tukeutua tai kenelle antaa palautetta.

Fuusion jälkeinen aika edellyttää esimiehiltä tunneälyä, läsnäoloa, kuuntelutaitoa, kykyä perustella asiat realistisesti sekä taitoa rohkaista ihmisiä omaksumaan muutokset ja oppimaan niistä.

Tulevaisuudessa yrityskaupat lisääntyvät. On toivottavaa, että kauppa ei olisi pelkkä allekirjoitus paperilla, vaan siinä huomioitaisiin osapuoli, joka takaa onnistumisen mahdollisuuden. Henkilöstöllä on oikeus tunteisiinsa kuten epävarmuuteen, innostuneisuuteen tai ylpeyteen omasta osaamisesta ja työnantajasta.

Inhimillisyys on avain onnistuneeseen yrityskauppaan.

33

OIKEUTTA TEKSTI: Matleena Engblom, asianajaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy

Lait suojaavat yksityisyyttä Työelämässä työntekijälle kuuluu yksityinen alue, johon työnantaja ei saa puuttua. Työntekijän yksityisyyden suojaan kuuluvat hänen terveydentilaansa ja henkilökohtaiseen elämäänsä liittyvät asiat sekä normaali kirje- ja puhelinsalaisuus.

T

yöntekijän tietosuojasta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä sekä henkilötietolaissa, jossa säädetään, mitä henkilötietoja voidaan kerätä ja miten niitä pitää käsitellä.

Työelämän tietosuojalaki koskee työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelyä, työntekijälle tehtäviä testejä ja tarkastuksia, teknistä valvontaa työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestien avaamista.

Työntekijää koskevista tiedoista koostuu henkilörekisteri. Henkilörekisterillä pitää olla nimetty vastuuhenkilö, ja siitä pitää laatia henkilörekisteriseloste. Henkilörekisteriin saadaan kerätä vain työsuhteessa tarpeellisia tietoja. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.

Monia työntekijän yksityiselämään kuuluvia tietoja ei voida kerätä, koska yhteys työhön ja työtehtäviin puuttuu. Näitä ovat yleensä esimerkiksi työntekijän perhesuhteet tai poliittiset mielipiteet.

Tietojen keräämiseen on oltava työoikeudellinen peruste. Esimerkiksi alaikäisiin huollettaviin liittyviä tietoja voidaan kerätä, jos työnantaja on työehtosopimuksen perusteella velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa poissaolopäivinä, jolloin hän on hoitamassa sairasta lastaan.

34

OSA TIEDOISTA SALATTAVIA

Henkilörekisterilaissa on erikseen määritelty arkaluonteiset tiedot, joiden käsittely on yleensä kokonaan kiellettyä.

Arkaluonteiset tiedot koskevat työntekijöiden etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta, seksuaalista suuntautumista tai sosiaalipalvelujen käyttämistä.

Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa arkaluonteisten tietojen käsittelyyn on henkilörekisterilaissa säädetty peruste. Esimerkiksi jos tietoa tarvitaan oikeudellisen vaatimuksen esittämistä varten tai tietoa käytetään henkilön terveydenhuollossa.

Arkaluonteisia tietoja ovat esimerkiksi henkilötunnus ja rikosrekisteriote.

Laissa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on säädetty, millä edellytyksillä ja missä tapauksissa työnantajan on vaadittava lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä rikosrekisteriote. Jos edellytykset täyttyvät, rikosrekisteriote on pakko pyytää.

Jos työntekijästä tai työnhakijasta halutaan teettää turvallisuusselvitys, on noudatettava turvallisuusselvityksiä koskevaa lakia.

PALKANLASKIJALLE VOI KERTOA

Henkilörekisterin pitäjä eli työnantaja ei voi luovuttaa työntekijän tietoja ulkopuoliselle. Luovuttaminen on kuitenkin mahdollista esimerkiksi palveluntuottajalle, jonka kanssa työnantaja on tehnyt toimeksiantosopimuksen tietyn toiminnan hoitamisesta.

Tyypillinen ulkopuolinen palveluntuottaja on palkkahallintoa hoitava tilitoimisto.

Tietoja luovutettaessa on aina huolehdittava työntekijöiden yksityisyyden suojan säilymisestä ja henkilörekisterilain noudattamisesta.

Työnantajan on edellytettävä, että myös palveluntuottaja noudattaa menettelyjä.

YKSITYISYYDEN SUOJA

Yritystoiminnan muutosten ei periaatteessa pitäisi vaikuttaa työntekijöiden yksityisyyden suojaan. Jos kysymyksessä on työoikeudellisesti liikkeen luovutus, aikaisemman työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle.

Työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä entisin työehdoin. Esimerkiksi henkilöstörekisterin tiedot siirretään uuden työnantajan hallintaan.

Kun työntekijän työsuhde päättyy, entisellä työnantajalla ei enää ole tarvetta käsitellä hänen henkilötietojaan. Koska työsuhteisiin liittyvien riitautusten määräaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, ainakaan tämän jälkeen ei ole tarpeellista säilyttää entisten työntekijöiden henkilötietoja.

Yritystoiminnan muutostilanteessa korostuu se, että luovutettavien tietojen pitää olla ajantasaisia, muutenkin oikeita sekä luovutuksensaajan eli uuden työnantajan kannalta tarpeellisia. Siirtyvä työntekijä kuittaa suos-

tumuksen kaiken mahdollisen datan siirtämiseen. Vanhentuneita tai muuten irrelevantteja tietoja ei luovuteta eteenpäin.

Työnantajan pitää muutenkin huolehtia henkilöstörekisterin ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta. Pitkässä työsuhteessa työnantajan ei ole tarpeellista säilyttää työntekijän kaikkia tietoja hänen koko työsuhteensa ajalta.

Uudelle työnantajalle ei luovuteta tietoja, joiden käsittelyyn aikaisemmalla työnantajallakaan ei enää ole ollut tarvetta eikä niin ollen laillista perustetta.

Jos jokin toiminto lakkautetaan ja ulkoistetaan, kysymys ei välttämättä ole liikkeen luovutuksesta. Siinä tapauksessa työnantaja ei ilman työntekijän suostumusta saa siirtää mitään tietoja uudelle toiminnanharjoittajalle.

OPISKELIJAT TEKSTI T EKST S I ja ja KUVAT: KUVA UVAT T: Heini H ein ei i Ristell Rist istell el ell

Osista valmiiksi polkuautoksi Konetekniikan opiskelijat rakentavat polkuautot jo perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan.

E

telä-Karjalassa valmistaudutaan kovaa vauhtia kevään vauhdikkaimpaan tapahtumaan, Lappeenranta Grand Prixiin. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä järjestämässä tapahtumassa kilpaillaan itse rakentamilla kulkuvälineillä.

Kilpailussa on kaksi pääsarjaa; vapaaseen sarjaan kuka vaan voi osallistua mahdollisimman vähäisellä energialla toimivalla ajokilla.

SaimiaRACE-sarjassa on yleisen kilpailun lisäksi oma lähtö opiskelijoille, johon ammattikorkeakoulun toisen vuoden konetekniikanopiskelijat osallistuvat. Tässä sarjassa kilpailevat ajokit toimivat puhtaasti lihasvoimalla.

SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN

Kilpailun säännöt määrittävät hyvin pitkälle, millainen ajokki voi olla, mutta opiskelijat hoitavat suunnittelun ja kokoamisen itse. Opiskelijat päättä-

vät, haluavatko tehdä pyörästä kolmetai nelipyöräisen ja tekevät listan tarvitsemistaan tarvikkeista ja osista.

Opettaja hoitaa materiaalien tilauksen kaikkien ryhmien puolesta kootusti.

– Meidän ryhmä päätyi nelipyöräiseen, koska se miellytti enemmistöä.

Lähdimme sen pohjalta miettimään pyörän rakennetta, kertoo opiskelija Gerli Aus. Hän on viiden luokkakaverinsa kanssa rakentanut pyörää huhtikuussa järjestettäviin kisoihin.

Projekti alkoi syksyllä suunnittelemalla ajokkia SolidWorks-ohjelmalla.

Keväällä siirryttiin suunnittelusta toteutukseen ja opiskelijat rakensivat ajokkia kahdeksan tuntia viikossa koulun tiloissa.

– Opettajat pyysivät tämän vuoden kisoihin näyttävyyttä, joten teimme autosta hieman kilpa-autoa muistuttavan, Aus selittää.

LAAKEROINTI TUOTTI PÄÄNVAIVAA

Projektissa eniten päänvaivaa tuottanut ongelma oli ohjausakselin suunnittelu ja toteutus.

– Alun perin ohjaus oli tarkoituksena toteuttaa yhdellä kiinteällä akselilla, Taneli Kerstinen sanoo.

– Polkimien laakeroinnin paikkaa suunnitellessa huomasimme, että se tulee kuitenkin niin korkealle, ettei

Polkuauto oli kuvaushetkellä viimeistelyä vaille valmis.

suoran ohjausakselin tekeminen enää onnistuisi.

Ongelmaa purettiin lisäämällä nivel ohjaus/rattiakselin väliin. Ryhmä kävi paikallisesta varaosaliikkeestä kyselemässä tarkoitukseen soveltuvaa niveltä, mutta sopivaa ei meinattu millään löytää.

– Ratkaisu niveleen oli lopulta hyvinkin yksinkertainen, Kerstinen naurahtaa.

Ryhmän jäsenet Joni Fredriksson ja Samuli Niiranen ehdottivat, että kokeillaan puolen tuuman räikkävääntimen niveltä.

Seuraava tiimin kohtaama haaste oli akselin laakerointi. Jäykkään akseliin olisi riittänyt kaksi tukipistettä, mutta kahden tukilaakerin välissä ollut nivel aiheutti sen, että akseli pääsi nurjahtamaan ja ohjaus menetti toimintakykynsä.

– Nurjahdusongelma poistettiin lisäämällä ohjausakselille yksi tukilaakeri, Kerstinen selittää.

Teknisesti pyörä on melkein valmis ja sitä on päästy jo koeajamaan; ainoastaan pyörän maalaus ja koristelu ovat jäljellä ennen huhtikuun kisoja.

– Polkuautostamme tulee todellakin joukkueensa näköinen ja siinä näkyy, että olemme nähneet vaivaa sen eteen, Aus summaa.

Tiimissä olivat mukana myös Matti Oinonen ja Lauri Teittinen.

Turvaa kassasta Insinööriopiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassan jäseneksi heti palkallisen työsuhteen ensimmäisenä päivänä.

Jos valmistumisen jälkeen jää työttömäksi tai lomautetuksi uudessa työpaikassa, on mahdollisuus saada työttömyyskorvausta.

Kun liittyy työttömyyskassaan ja maksaa jäsenmaksut, on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen valmistumisen jälkeen.

Korvauksen suuruus on nimensä mukaisesti suhteutettu kesätöiden tai muun kassajäsenyyden aikana kertyneen työhistorian ansioon.

Lue lisää: www.ilry.fi/iol/kassa

Sijoita elämäsi tärkeimpään lakkiin Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla varustettu violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Legendaarisen insinöörilakin ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván.

Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla varustettu violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus. Legendaarisen insinöörilakin ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván.

Kone- ja tuotantotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Anton Heikkilä tilasi insinöörilakin ensimmäisen opiskelijavuotensa keväällä.

– Kävin kokeilemassa lakkia Insinööriliiton toimistolla Pasilassa ja löysin oikean koon, Heikkilä muistelee.

Ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta lähtien insinööriopiskelija saa painaa päähänsä ammattikuntansa tunnuksen ja käyttää sitä insinöörimäisissä tilaisuuksissa.

Lakkiohjesäännön mukaan uusille lakinsaajille voidaan järjestää lakitustilaisuus Insinööriliitto-yhteisön toimesta. Esimerkiksi Uudenmaan Insinööriopiskelijat järjestävät lakitustilaisuuden vappuaattona puolen päivän n aaikaan. ikaa ik aaan. n.

– Insinöörilakkii o on n un unii uniikki nii iikk k ki kk tuote. Sen käyttäminen nen n on on stasstta tatuskysymys, vähän n ni n niin in n kuin kui uin in opiskelijahaalaritkin, k n, H ki Heikeik ei kkilä sanoo.

Insinöörilakin vvoi o ttilata oi illatta Insinööriliiton kautta uttta ta ttai ai keväisin ryhmätilauksena ukse uk kse sena naa n oman paikallisyhdistykist styk ykyk ksen kautta.

Lue lisää: www.ilry.fi/palvelut. utt.

IOL:n ÄÄNI Henna Reponen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Opiskelija tarvitsee varmuutta itseensä sijoittamiseen

O

piskelijan profiili on muuttunut huomattavasti 2010-luvulla. Enää ei ole selvää, että suoraan toisen asteen koulutuksesta jatketaan korkeakouluun. Monimuoto-opetus ja päiväopetus ovat korvanneet vanhat opiskelumuodot aikuisopiskelijoille tai nuorisolle.

Monimuoto-opinnot mahdollistavat työssäkäynnin niin nuorelle kuin uudelleen kouluttautuvalle ammattilaiselle, kun opinnot painottuvat virka-ajan ulkopuolelle.

Kaikista erilaisista ja eri elämäntilanteissa olevista opiskelijoista vain noin puolet nostavat opintotukea.

Opintotukiuudistus ja professori Roope Uusitalon selvitys opintotukileikkauksien toteutuksesta puhuttavat.

Selvityksen uskottavuutta murentaa korkeakoulukentän kuulemisen vähäisyys sekä alempien korkeakoulututkintojen eriarvoistaminen riittämättömän pohjatyön johdosta.

Selvityksessä oletetaan, että siirtyminen alemmista korkeakoulututkinnoista ylempiin toimii nykyisellään saumattomasti. Lisäksi tukikuukausimalli on suunniteltu yliopisto-opinnot edellä, vaikka sen soveltumattomuus amk-opiskelijalle on todettu selvityksessä.

Miltä tuntuisi, jos sinun toimeentulostasi leikataan 25 prosenttia? Opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää vähätuloisten perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutuksen piiriin.

Lainapainotteisuus tulee velkaannuttamaan opiskelijoita, keli ke liijo lijo joit itt a,, mikä m ei kansantaloudellisestikaan ole kestävä tä vä vvaihtoehto. aaii ht hto to Opintolainan Op O pin pin nto tol nosto koetaan riskisijoittamiseksi ja huomattava huom hu omat om omat atttaav velkamäärä opintojen seurauksena pelottavat. tava ta vat. va tt.. Jos Jo oss tutkinnon t valmistuessa voi luottaa pitkiin ttyöuriin, ty yöu urriiin iin n, kynnys k lainan nostoon ja itseensä sijoittamiseen mise mi seeen n kkorkeakouluopinnoissa o or madaltuu.

Realismia Real Re a lis al ism ovat kuitenkin pätkätyöt ja pelko työtis ttömyydestä. tö ömy myyd yd ydes des es Opintotukiselvityksien ratkaisuilla opintojen o op pin into to oj edistyminen ja laatu kärsivät entisesttään, tä än,, kkun opiskelijat joutuvat valitsemaan työt än opintoja useammin. opin op i in

Insinööriliiton hallituksen jäsen Jari Vihervirta kuunteli tarkkaavaisesti keskustelua.

Järjestöväki aloitti keskusjärjestöhankkeen punnitsemisen TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Vastaukset yli 140 etukäteen lähetettyyn kysymykseen ja yli kuusikymmentä puheenvuoroa kommentteineen ja lisäkysymyksineen: siinä on kiteytettynä Helsingissä pidetyn Insinööriliiton ylimääräisen järjestöjohdon neuvottelupäivän tärkein anti.

38

L

iitto lyö kantansa kiinni keskusjärjestökysymykseen toukokuussa Hämeenlinnassa pidettävässä edustajakokouksessa. IL on ollut alusta lähtien selvittämässä uuden keskusjärjestön perustamista, mikä on herättänyt jäsenjärjestöissä vilkasta keskustelua.

Päätöksenteon yksi välietappi saavutettiin maaliskuisena lauantaina, kun yli kaksisataa jäsenjärjestöjen edustajaa saapui Helsingin Messukeskukseen puntaroimaan keskusjärjestökysymystä.

Tilaisuuden avannut ja päättänyt puheenjohtaja Pertti Porokari korosti tilanteen ja tilaisuuden historiallisuutta. Uuden keskusjärjestön perustamisen tiellä olleet isot kysymykset on ratkaistu, säännöt ja perustamissopimus ovat viimeistelyä vailla valmiita.

DUAALIMALLIN KOHTALO PUHUTTI

Insinööriliiton toimistolla oli tehty hyvä pohjatyö tilaisuuden onnistumisen eteen. Jäsenjärjestöiltä oli pyydetty etukäteen kysymyksiä, niitä oli tullut runsaasti ja ne oli jaoteltu teemojen mukaan.

Mikko Heinikoski on tehnyt mielenkiintoisen pro gradun UK-hankkeen strategiaprosessista.

Yksi tutkielmaan haastatelluista liittopuheenjohtajista on Pertti Porokari.

Keskustelu muistutti välillä jo Haluatko miljonääriksi -ohjelmaa. Neuvoa ja ohjetta kysyttiin yleisön joukosta, joku intoutui jopa kilauttamaan kaverille eli Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderille.

Salin takaosassa istunut kahden miehen puolueeton tuomaristo päätti ottelun päätyneen sekavien tapahtumien jälkeen tasapeliin.

VALTAA, RAHAA JA IMAGOA

JJNP:llä oli vastausten vuoro. Ensimmäisenä lauteille joutui koulutus- ja tutkimusjohtaja Hannu Saarikangas, joka teki selkoa nykyisen keskusjärjestön Akavan ja mahdollisesti syntyvän uuden keskusjärjestön koulutuspoliittisista eroista.

Yllätys ei ollut, että vilkkain keskustelu käytiin niin sanotusta duaalimallista. Saarikankaan esittämä kirjallinen materiaali ei kaikille riittänyt.

Yleisön joukossa ryhdyttiin oikein tosissaan mittamaan Akavan ja UKhankkeen aineiston koulutuspoliittisia ansioita.

Numerot hallitseva järjestöjohtaja Tommi Grönholm oli tehnyt vertailun hallintomalleista ja jäsenmaksuista. Laskelmien mukaan uudessa keskusjärjestössä liiton keskusjärjestölle maksama potti on noin 70 000 euroa Akavaa pienempi. Hallituspaikkoja on luvassa kaksi uuden keskusjärjestön 35-paikkaiseen hallitukseen.

Grönholmin pöydälle oli myös tullut paljon imagoon ja mielikuviin liittyviä kysymyksiä. Hänen mielestään esimerkiksi UK:n imagoa on liian aikaista miettiä.

– Kun se on nimensä mukainen eli uusi, ei sillä ole imagoa. Se syntyy ajan myötä toiminnan ja tekojen kautta. Ja siihen voi vaikuttaa, Grönholm sanoi.

Hän oli käynyt läpi Insinööriliiton järjestötutkimuksen selvittääkseen mielikuviin ja imagoon liittyviä asenteita. Jäsenten vastausten perusteella

keskusjärjestön merkitys ei ole kovin suuri.

– Kyllä Insinööriliiton imagon rakentaa Insinööriliitto itse, ei keskusjärjestö, hän huomautti.

RAKENTEET MUUTTUVAT

Pitkä päivä päättyi neuvottelujohtaja Petteri Oksan alustukseen neuvottelujärjestelmästä. Oksan pääviesti oli, että rakenteet ovat murroksessa, syntyy uusi keskusjärjestö tai ei.

– Keskusjärjestöjen rooli ja tehtävät muuttuvat joka tapauksessa. Tällä viittaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sääntömuutokseen, joka kieltää keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tekemisen. Jos ja kun näin tapahtuu, käymme jatkossa vain liittokierroksia.

Oksan mukaan myös niin sanotun Suomen mallin rakentaminen muuttaa liittojen välisiä yhteistyökuvioita.

– Aika moni asia on liikkeessä juuri nyt, hän totesi.

UK-hankkeen yhteydessä on esitetty arvioita, että Akavan jättäminen merkitsisi lähtöä YTN:stä ja JUKOsta.

Oksa oli käynyt neuvottelujärjestöjen säännöt huolellisesti läpi.

– Säännöt ovat selkeät, muutosta nykyiseen ei tule. Jatkamme molemmissa neuvottelujärjestöissä kuten ennenkin. Se on sitten toinen juttu, jos ne eivät noudata omia sääntöjään, hän ilmoitti.

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

2. Vuonna 1980 nähtiin ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies. Kuka ja missä maassa?

3. Mikä nelinumeroinen luonnollinen luku on kirjoitetussa muodossa aakkosjärjestyksen viimeinen?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio 1. Volkswagen-konsernin autojen jakopään rikkoutumisten syyksi epäiltiin pari vuotta sitten oktomursketta, mutta syyttä. Mitä oktomurske on?

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Uusi asiamies Pasilan toimistoon

V

Jari Rauhamäki

altiotieteiden maisteri Jenni Karjalainen on aloittanut elinkeinopoliittisena asiamiehenä liiton tyÜsuhdeja neuvotteluyksikÜssä.

Hänen tehtäväkenttänsä kattaa elinkeinopolitiikan ohella tyÜmarkkinat ja yleisen edunvalvonnan sekä kansallisella että EU-tasolla. – Seuraan päätÜksentekoa ja pidän yhdessä kollegoiden kanssa yhteyttä keskeisiin päättäjiin ja sidosryhmiin.

Karjalainen sanoo, että maan hallituksen kärkihankkeista on muodostunut jo lyhyessä ajassa melkoinen vyyhti. Uudistuksia tehtaillaan tyÜlainsäädäntÜÜn, tyÜvoimapolitiikkaan, yritystukiin, aluehallintoon ja moneen muuhun. – On iso riski, että vauhdilla etenevissä uudistuksissa horisontti hämärtyy. Tärkeimpänä päämääränä pitäisi olla luoda edellytyksiä kasvulle, investoinneille ja sitä kautta tyÜllisyydelle.

Karjalaisen mielestä kiireessä askaroidaan ison kuvan sijaan yksityiskohtien parissa. TyÜlainsäädännÜn pykäliä viilataan talouskasvun toivossa, vaikka esimerkiksi harmaasta taloudesta aiheutuu arvioiden mukaan miljardien verovaje.

Karjalainen on tyÜskennellyt aiemmin SAK:ssa ja Akavassa. Viime hallituskaudella hän toimi tyÜministeri Lauri Ihalaisen erityisavustajana.

Tuore elinkeinopoliittinen asiamies iloitsee, että hän pääsee täydentämään tyÜmarkkinaosaamistaan liiton näkÜkulmasta. – InsinÜÜriliitossa on kerätty ja tuotettu todella laajaa ja laadukasta tietopohjaa jäsenkunnasta, mikä tarjoaa erinomaisen pohjan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.

Kuopion InsinÜÜrit Ry kevätkokouskutsu Aika:

ILMOITUS

ILMOITUS

7RUVWDL NOR

Paikka: 5DYLQWROD .XPPLVHWl 0LQQD &DQWKLQ NDWX

.RNRXNVHVVD NlVLWHOOllQ VllQW|MHQ † PDLQLWXW DVLDW NHVNXVWHOXD XXGHVWD NHVNXVOLLWWR KDQNNHHVWD

<KGLVW\V WDUMRDD NRNRXNVHQ \KWH\GHVVl UXRNDLOXQ 7DUMRLOXLVWD MRKWXHQ HQQDNNRLOPRLWWDXWXPLQHQ

,OPRLWWDXWXPLVHW MRKDQQD NLQQXQHQ#RXWORRN FRP

41

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Tommi Grönholm, järjestöjohtaja

Askel uutta kohti Insinöörien työmarkkinatilanne on Suomessa tällä hetkellä heikompi kuin vuosiin. Koska kotimaan tilanne ei välttämättä helpotu heti, Insinööriliitossa on etsitty uusia mahdollisuuksia auttaa jäseniä parempaan työpäivään.

Yksi uusi avaus on tanskalaisen sisarjärjestömme IDA:n kanssa toteuttava projekti, jolla pyritään helpottamaan suomalaisten insinöörien siirtymistä Tanskaan. Siellä on kaikenikäisten ja kaikkien koulutusalojen tekniikan osaajien työttömyysaste rakenteellisen työttömyyden alapuolella.

Erityisesti tarvetta on jätevedenkä-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Kari Laitinen, 050 556 8501 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 asiamies Satu Sjöstedt, 0201 801 801 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

sittelyn-, tuulivoiman ja materiaalitekniikan osaajille. Lisäksi suomalaisesta osaamisesta kiinnostuksen kohteena ovat myös entiset nokialaiset sekä muut tietotekniikan ja telekommunikaation osaajat.

Projektia viriteltiin käyntiin edellisen uutiskirjeen avulla. Saimme Insinööriliitosta heti tuhatkunta kävijää Tanskan organisaatioiden sivuille ja nopeimmat jättivät jo cv:nsä Capaxin rekrytoijien tutkittavaksi.

Projekti etenee niin, että lähetämme jäsenille toukokuussa tiedustelun siitä, millä alueilla ja millaisella

osaamisprofiililla olisi halukkaita lähtijöitä. Alkusyksystä pidetään kiinnostuksen mukaan infoja, joissa tanskalaiset asiantuntijat kertovat maan työkulttuurista, palkoista, hintatasoista ja muista kiinnostusta herättävistä seikoista.

Nyt kannattaakin miettiä, olisiko paikallaan hakea kansainvälistä kokemusta ja sitä kautta uutta nostetta uralle? Insinööriliiton kautta voit hakea vierasjäsenyyttä IDA:an, jolloin saat liittopalvelut Insinööriliiton jäsenenä IDA:sta enintään kolmen vuoden vierailun ajalle.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Projektitiimi projektiasiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 markkinointisuunnittelija Pauliina Pohjala, 0201 801 814 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Kosti Vanninen

Ohjelmistotekniikkaan erikoistunut opiskelija Aleksi Skantz on lavalla Petterin roolissa.

Konkari spekseissä Improvisaatio ja vuorovaikutus yleisön kanssa kiehtovat insinööriopiskelijaa.

Tietotekniikkaa opiskeleva Aleksi Skantz lähti mukaan kolme vuotta sitten Metropolian ensimmäiseen speksiin, sillä hän halusi haastaa itsensä.

Takana ei ollut minkäänlaista esiintymisharrastusta, vaan vapaa-aika kului enemminkin tietokoneiden parissa.

– Menin ihmisten eteen lavalle, jossa on yksin eikä voi turvautua mihinkään, Skantz kuvailee haastetta.

Häntä kiinnostaa ennen kaikkea improvisaationäytteleminen.

– Opinnoissa ja töissä teen teknisiä asioita, tämä on taiteellisempaa juttua.

Speksi on interaktiivinen musikaali, jossa yleisö voi vaikuttaa lavan tapahtumiin. Katsoja huutaa omstart ja määrittelee tavan, jonka mukaan näyttelijät vaihtavat tyyliä kohtauksessa. Speksejä on toteutettu pitkään jo yliopistomaailmassa.

Ensimmäisessä METKAn speksissä Skantzilla oli pieni rooli; toisena vuotena hän oli päähahmona. Kolmantena

vuonna hän oli tuotantotehtävissä.

– Kävi niin, että yksi miesnäyttelijä puuttui, joten tänäkin vuonna olin lavalla, koska tykkään niin paljon näyttelemisestä.

Naisnäyttelijöistä sen sijaan ei ollut pulaa, vaan heitä jouduttiin jo karsimaan.

laisia, on helpompi pitää draivia yllä tiiviissä esitystahdissa, Skantz arvioi.

Esitysviikon aikana hän ei ehtinyt opintoihin eikä töihin. Esityksen pituus on yleisöstä kiinni, yleensä kesto on kahdesta kolmeen tuntia. Mukana olevilta siihen meni aikaa normaalin työpäivän verran.

PITKÄ PROJEKTI KESÄSTÄ ALKAEN

MOTIVAATIOTA ARKEEN

Insinööriopiskelija oli mukana käsikirjoitustiimissä, joka aloitti työnsä viime kesänä. Syksyllä oli vuorossa näyttelijöiden valinta.

Koska kyseessä ei ole ammattinäyttelijät, heiltä toivotaan heittäytymiskykyä. Tarjolla on luonnerooleja, joihin haetaan sopivia henkilöitä.

Kolmessa vuodessa speksin tekijät ovat kehittyneet, vaikka osa heistä on vaihtunut. Mukana on useita tiimejä kuten muusikoita, tanssijoita, näyttelijöitä sekä erilaisia taustatekijöitä.

– Osaamme toimia enemmän yhdessä ja tänä vuonna pyrimme pitämään yhteistreenejä aiempaa enemmän, Skantz kertoo.

Kolmas kausi huipentui maaliskuiseen viikkoon, jossa oli neljä esitystä.

– Koska tekijät eivät ole ammatti-

Skantzia speksit ovat tukeneet opintoja. Ne ovat sujuneet aikaa vievästä harrastuksesta huolimatta; valmistuminen on edessä loppuvuodesta.

Myös työssä käynti on ollut mahdollista, sillä työpaikalla on joustettu, kun hän on ilmoittanut riittävän ajoissa aikatauluista.

Harrastuksesta on ollut hyötyä työelämään. Speksissä oppii työskentelemään muiden kanssa yhteistyössä.

Tiukalla aikataululla projektien teko on opettanut stressinsietokykyä.

Erityisesti Skantz arvostaa uusia tuttavia, joita harrastus on tuonut.

Insinööriopiskelijoiden lisäksi hän on tutustunut muiden alojen opiskelijoihin. Eikä hän aio jättää improvisaatiotakaan; jollakin tavalla se jatkuu opintojen jälkeenkin.

43

uusii jäsen

tai

Tiimipaita

tai

Finnkinon leffalippu

Termosmuki

uutta jäsentä

Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi paremman työpäivän. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin pystymme ajamaan jäsenistön etua.

Perehdy jäsenyyden etuihin, ota asia puheeksi ja kuuntele keskustelukumppaniasi.

Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne vaihtelevat kunkin elämäntilanteen ja ajatusmaailman mukaan. Lisää vinkkejä saat Suosittelen! -nettisivulta. insinööri insi nöö r

i

Jäsenhankinta on palkitsevaa ja siinä voittavat kaikki – uusi jäsen, sinä ja liitto.

Suosittelen!

tai

Power Bank -varavirtalähde

tai

Superlahjakortti 40 €

2 x Finnkinon leffalippu

uutta jäsentä tai

Lentolaukku

tai

Kapselikahvinkeitin

Lehden vuosikerta

uutta jäsentä Saat kutsun kerran vuodessa järjestettävään jäsenhankinnan supersankareiden VIP-tilaisuuteen!

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ