Insinoori-0207-low

2/2007

Arvot ja luottamus

tärkeitä järjestöjohtajille s. 34 UUSI

Vaaliuurnille maaliskuussa!

Eduskuntavaaliehdokkaita s. 36–39

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• 46 prosentin tuotto Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Paavon oppivuodet Puheenjohtajan palsta..............................9

• Edessä vaativa vuosi Kansainvälistä toimintaa:.......................10

• Yritysneuvostot rakennemuutoksen vahtikoirina

• Eurocadres edustaa korkeakoulutettujen etuja • Eurooppalainen insinöörikortti • Pohjoismaisella yhteistyöllä taataan työllisyys • Työntekijöiden perusoikeuksista pidettävä

14

kiinni EU:ssa

Uusi Insinööriliitto on mukana monessa kansainvälisillä areenoilla. Tammikuussa oli vuorossa Pohjoisten teollisuustyönteki­ jöiden tapaaminen Helsingissä. UIL:oa edusti Heidi Husari (toinen vas.).

Totta ja tutkittua....................................20

• Kesätyöpaikan saanti koettiin helpommaksi • Ulkomaankomennukselta palanneet tarvitsevat haasteita

Maailmalta............................................22

• Venäjällä toimii uusi ay-liike • UIL ja Metalliliitto yhteisprojektissa

24 Ulkomaalaiset työnteki­ jät eivät tule Suomeen rikastumisen toivossa.

Raymond Walshin mu­ kaan maamme suurin valttikortti on hyvä elä­ misen taso.

Thaimaassa

Osaaminen............................................24

• Ulkomaalaisena Suomen työelämässä • Insinöörijärjestöt haastoivat hallituksen koulutustalkoisiin

• Vientipalkinto A-Insinööreille • Palapeliä hiihtoladuilla Edunvalvontaa.......................................34

• Arvot ja luottamus esillä neuvottelupäivillä • Perlos-palvelupiste avattiin • Yt-neuvottelujen laajuus yllätti • Muutosturva auttaa perloslaisia • Mitä tehdä, kun yt-neuvottelut alkavat • Insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten osaamista eduskuntaan

Tekniikkaa............................................40

• Suomalaiset Lähi-idän älytalomarkkinoilla Oikeutta...............................................42

• Raamisopimuksilla eettisempään toimintaan • Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Opiskelija-asiaa.....................................44

Eduskuntavaalit ovat 18.3. Muista äänestää!

Esittelemme uusinsinööriliittolaiset eduskuntavaaliehdokkaat sivuilla 36–39!

Mennen tullen.......................................49 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenetuja............................................51

Kansi: Reino Mäkelä (vas.), Raili Kulmala, Paavo Lehmonen ja Mikko Torvela osallistuivat järjestöjohdon neuvottelupäivillä arvokeskusteluun. Kuva Timo Syrjänen.

2

22.2. numero 2/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.insinooriliitto.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

30

Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Ammattiliitot perustivat Joensuuhun yhteisen palvelupisteen, josta perloslaiset saavat apua työsuhdeneuvontaan ja työttömyyteen liittyvis­ sä kysymyksissä. Kuvassa vasemmalta Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön ja Uuden Insinööriliiton asiamies Tuomo Hiltunen, Perlok­ sen pääluottamusmies Mika Mehtonen, Teemu Hyttinen ja Petri Majoinen sekä YTN:n ja UIL:n asiamies Eero Seppälä.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 22.3., 26.4., 7.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 €

Järjestöjohdon neuvottelupäivillä pureu­ duttiin arvojen ja luottamuksen merkityk­ seen. Välillä vetreyteltiin jäseniä.

UUSI

Insinööri

34

Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sari Lehtonen 0201 801 897 ISSN 1457-3636

3

pääkirjoitus helmikuu 2007

46 prosentin tuotto M

onella työpaikalla voidaan tänä päivänä huonosti. Kuulemme ihan liian usein viestintävälineistä uutisia, joissa kerrotaan lähestyvistä yt-neuvotteluista. Kiivas työtahti, tulospaineet ja työmäärän jatkuva lisääntyminen luovat paineita. Työilmapiiri heikkenee ja työmotivaatio alkaa olla hakusessa. Yksityiselämässäkin alkaa tökkiä, kun ei enää jaksa. Ollaan oravanpyörässä, jossa sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset lisääntyvät, tehokkuus kärsii ja tuottavuus heikkenee.

Dragsfjärdin kunnassa ryhdyttiin toimeen. Siellä toteutettiin rohkeasti vuosina­ 2002–2005 Druvan-hyvinvointihanke. Hanke osoitti selkeästi, että kaksikymmenkertaiset vuosittaiset panostukset työterveyshuoltoon ja työkykyä ylläpitävään toimintaan kannattivat ja tuottivat hyvää taloudellista tulosta. Sijoitettu rahapanos antoi kunnalle kolmen vuoden aikana 46 prosentin tuoton vähentyneinä sairaus- ja eläkekustannuksina. Kunnan työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä laski kolmessa vuodessa 6,7 prosentista 4,7 prosenttiin, kun muissa kunnissa sairauspoissaolot sen sijaan lisääntyivät samaan aikaan.

Dragsfjärdin päättäjät voivat hykerrellä tyytyväisyyttään. Kolmen vuoden aikana kunta säästi yksistään vähentyneiden sairauspoissaolojen ansiosta 197 000 euroa.

Työhyvinvoinnin lisääminen edellyttää monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintaa sekä hyvää johtamista. Dragsfjärdissä henkilöstö lähti itse omatoimisesti etsimään omilla työpaikoillaan kehittämiskohteita. Kunnassa panostettiin erityisesti esimiestyön parantamiseen, työn sisältöihin, työtaitoihin ja henkilöstön elämäntapoihin. Siellä oivallettiin, että työnteko jatkuvalla korkeapaineella syö nopeasti hyvinvointia ja että työpaikoille on saatava uusia mahdollisuuksia työn hallintaan ja kiireen säätelyyn. Kun työt järjestetään joustavammin, ehditään myös miettiä tuloksia ja seurauksia.

Jokaisella työpaikalla täytyy tiedostaa, että motivoitunut ja hyvin voiva henkilöstö jaksaa tehdä innokkaammin töitä. Tällöin myös asiak­kaat saavat parempaa palvelua.

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

Insinööri

5

uutisia Yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tullut maan tapa n Ylempiä toimihenkilöitä koskevien yt-

neuvottelujen määrä laski lievästi viime vuonna. Heidän kohtaloaan käsiteltiin noin 140 yksityisen yrityksen tai yksikön yt-neuvotteluissa. Vuonna 2005 vastaava luku oli 160.

– Noin 2 300 ylempää toimihenkilöä joutui lomautus- tai irtisanomisuhan alle. Heistä irtisanottiin 1 200, Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestölle yt-neuvotteluja tilastoinut YTN:n asiamies Seppo Järvenpää kertoo.

– Yt-neuvotteluista ja niiden tuomista irtisanomisista on tullut maan tapa.

Pienemmistä henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä neuvotteluista ei enää edes tiedoteta julkisuudessa.

Edellisenä vuonna yt-neuvottelut koskivat noin 3 000 ylempää toimihenkilöä. Heistä irtisanottiin 2 300.

Enimmäkseen neuvotteluja käydään tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Ilmoitukset neuvottelujen käynnistymisistä ajoittuivatkin usein osavuotiskatsauk­ sien julkistamisen yhteyteen.

Luottamusmiehen asemaa vahvistettava n AKAVA:laisen Ylempien Toimihen-

kilöiden Neuvottelujärjestön (YTN), SAK:laisen Kemianliiton ja STTK:laisen Toimihenkilöunionin (TU) kemian alan henkilöstöryhmien edustajat vaativat, että luottamusmiesten asemaa on vahvistettava. Jotta paljon puhuttuun paikalliseen sopimiseen saataisiin valmiuksia ja sopimiseen aitoutta, on työnantajien edustajille ja luottamusmiehille järjestettävä yhteistä koulutusta.

Henkilöstöryhmät muistuttavat, että luottamusmiehet voivat neuvotella paikallistasolla vain sellaisen vastapuolen kanssa, jolla on todellista päätösvaltaa, osaamista ja valtuudet sopia asioista.

Kemian alan henkilöstöryhmien edustajat edellyttävät, että työnantaja tunnustaa luottamusmiehille kuuluvan

6

aseman. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksia on parannettava nykyisestä huomattavasti mm. henkilökunnan palkkatietojen sekä yksityiskohtaisten taloustietojen saannin osalta. Henkilöstöryhmät muistuttavat, että luottamusmiesjärjestelmä on osa yrityksen tuloksellista toimintaa.

Suuret henkilöstö­ supistukset lisäävät mielenterveys­ongelmia n Psyykenlääkkeiden käyttö lisääntyy

suurten henkilöstösupistusten jälkeen paitsi työnsä menettäneillä myös työhön jääneillä. Tämä käy ilmi Työterveys­ laitoksen juuri julkaistusta tutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Lontoon yliopiston kanssa.

Tutkijat perustavat päätelmänsä yli 26 500 suomalaisen julkisen sektorin työntekijän lääkemääräyksiin vuosilta 1994–2000 heti suurten henkilöstösupistusten jälkeen. Miehille määrättiin useimmiten unilääkkeitä ja naisille rauhoittavia lääkkeitä. Henkilöstösupistukset olivat seurausta 1990-luvun alkupuolen syvästä lamasta.

Tutkimusprofessori Jussi Vahteran mukaan psyykenlääkkeiden lisääntynyt käyttö suurten henkilöstösupistusten jälkeen heijastaa työelämän stressaavien muutosten vaikutuksia yksilöön, mutta sillä voi olla myös suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työolosuhteiden huomioon ottaminen mielenterveyden edistämisessä on tärkeää.

Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Lappeenrannan, Saarijärven-Viitasaaren, VakkaSuomen ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnat vuoden 2008 loppuun saakka.

Tavoitteena on korvata vuosina 2006–2007 äkillisen rakennemuutoksen alueil­la noin 4 800 ihmistä koskettaneet työpaikanmenetykset joustavasti ja ripeästi sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön yhdistettyjen toimenpiteiden avulla yhteistyössä TE-keskusten ja alueiden elinkeinoelämän kanssa.

Ulla-Mari Tiainen ­ valittiin AOVAn varapuheenjohtajaksi n AKAVAn opiskelijavaltuuskunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen vuosille 2007–2008 kauppatieteiden ylioppilas Antti Lehtorannan (27) Suomen Ekonomiliitto SEFEstä. Lehtoranta oli AOVAn puheenjohtajana jo viime vuoden. Varapuheenjohtajiksi valittiin Insinööriopiskelijaliiton edustaja Ulla-Mari Tiainen Uudesta Insinööriliitosta ja Jenni Tanner Opettajien Ammattijärjestöstä.

AOVAn käynnissä oleva kaksivuotinen toimikausi kestää vuoden 2008 loppuun. AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA edustaa noin 100 000 yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

OP-ryhmän ja Pohjolan yhdentyminen ei muuta vakuutusehtoja n Osana OP-ryhmän ja Pohjolan yhden-

Äkillisille rakennemuutos­ alueille 22 miljoonan euron avustus n Valtioneuvosto on päättänyt auttaa äkillisiä rakennemuutoksia kohdanneita alueita 22 miljoonalla eurolla. Alueik­ si ja rakennemuutoksen vaikutuksia lievittävien yritystuki- ja työllisyysmäärärahojen saajiksi on nimetty Joensuun,

tymistä Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola on sulautunut OP-Henkivakuutus Oy:öön 31.12.2006.

Uuden Insinööriliiton jäsenten Henki-Pohjolassa olleet vakuutukset jatkuvat OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Vakuutusten ehdot säilyvät kaikilta osin ennallaan.

Jäsenet voivat hoitaa vakuutusasioitaan entiseen tapaan tutun palveluverkoston kautta tai soittamalla puhelinpalveluun 010 253 6120 (arkisin klo 8–18).

M-Realin yt-neuvotteluissa yhteiskuntavastuu punnitaan n Ylempien Toimihenkilöiden Neu-

vottelujärjestö YTN edellyttää, että MRealissa käynnistyneissä irtisanomisneuvotteluissa annetaan henkilöstön edustajille täysi tuki, kerrotaan avoimesti tarvittavat tiedot sekä taataan ajankäyttö muilta työtehtäviltä raskaiden neuvotteluiden läpikäymiseksi. Irtisanomisuhan alle joutuville työntekijöille tulee etsiä vaihtoehtoja aktiivisesti ja avoimesti yhdessä henkilöstön kanssa.

YTN muistuttaa, että viime kevään suuruusluokaltaan vastaavassa irtisanomistilanteessa (675 työpaikkaa) UPMKymmene oli valmis panostamaan merkittävästi vapaaehtoiseen täydennys- ja

muuntokoulutukseen, yrittäjyyden edistämiseen sekä muuttoavustuksiin. YTN edellyttää myös M-Realilta riittäviä toimenpiteitä irtisanottavien auttamiseksi uuteen työhön. Tarvittava rahamäärä on joka tapauksessa vaatimaton suhteessa tavoiteltuihin säästöihin.

Raskaita leikkauksia vaativaan tilanteeseen joutuvien yritysten tulee nähdä riittävän kauas, vaikeuksien yli. Yhtiön palvelukseen jäävien työntekijöiden motivaation kannalta on tärkeää, että muutostilanne hoidetaan asiallisesti.

YTN edellyttää, että myös valtiovalta ohjaa resursseja irtisanottavien työntekijöiden työllistymisen tukemiseen.

Nimityksiä UIL:ssä n Emmi Porvari (24) on aloittanut jäsensihteeri Susanna Saarilan äitiyslomasijaisena 29.1. alkaen.

Emmin työtehtäviin kuuluvat laskutus ja neuvonta. Emmi opiskelee tradenomiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Aikaisemmin määräaikaisena jäsensihteerinä toiminut Anna-Maija Posti on vakinaistettu. Anna-Maija hoitaa opiskelijoiden jäsentietopalvelua.

Nimityksiä IOL:ssä Muutoksia yhteystietoihin n UIL:n Länsi-Pasilan toimiston (ent. KTK) henkilökunnasta suurin osa on muuttanut UIL:n tiloihin Ratavartijankatu 2:een.

Myöhemmin keväällä muuttavat Keijo Houhala, Satu Muukkonen ja Timo Ansio (KTK) sekä neuvottelujärjestö KTN:n toimisto.

UIL:n lankapuhelinnumerot ovat nyt käytössä koko UIL:n henkilökunnalla. KTK:n aikaisempi vaihdenumero (09) 7206 320 alanumeroineen ei enää ole käytössä, ei myöskään faksi (09) 146 1491.

KTN:n yhteystiedot ovat toistaiseksi entiset. Muutoksista tiedotetaan myöhemmin.

Alueasiamiesten lankanumerot ovat muuttuneet, mutta muut yhteystiedot pysyneet ennallaan: Tuomo Hiltunen (Joensuu) 0201 801 775 Vesa Niemi (Tampere) 0201 801 776 Mikko Sormunen (Oulu) 0201 801 778

UUSI

Insinööri

Entisen KTK:n henkilökunnan yhteystiedot ovat nyt: Uusi Insinööriliitto, Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 (UIL), faksi (09) 146 1425 Keijo Houhala Timo Ansio Satu Muukkonen

0201 801 607 0201 801 609 0201 801 608

Uusi Insinööriliitto, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 (UIL), faksi 0201 801 880 Jari Järvi 0201 801 851 Kyösti Käki 0201 801 803 Kari Tirronen 0201 801 838 Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 Eeva Heikkinen 0201 801 664 Ritva Kinnunen 0201 801 869 Harri Lahtinen 0201 801 806 Tomas Wass 0201 801 804

n Insinööriopiskelijaliiton projektiasiamieheksi kaudelle 18.1.2007– 30.6.2009 on valittu Marjo­ Nykänen. Marjo valmistuu Tam­pereen ammattikorkeakoulusta tekstiilitekniikan insinööriksi helmikuussa. Marjon tavoittaa 1.3.2007 asti numerosta 040 706 5293 ja siitä eteenpäin numerosta 0400 959 769.

Markkinointikoordinaattori Minna Järvisen vaihtaessa työpaikkaa ja hänen tehtävissään jatkaa assistentti Afsaneh Palomäki, joka on aikaisemmin työskennellyt jäsensihteerinä ja vastannut opiskelijoiden jäsentietopalvelusta.

Aikaisemmin IOL:n projektiasiamiehenä toiminut Pekka Hongell on valittu IOL:n toiminnanjohtaja ja opiskelijaasiamies Ulla-Mari Tiaisen äitiyslomasijaiseksi maaliskuun alusta lähtien.

7

kolumni Paavo Lehmonen Uuden Insinööriliiton hallituksen jäsen

Arvot menestyksen kulmakivinä

V

uosi 2006 oli minulle Ollin oppivuodet. Tulin uutena ihmisenä silloisen Insinööriliiton hallitukseen ja avainpaikalle seuraamaan vaikutusvaltaisen ammattiyhdistyksen toimintaa ja sen vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vuodesta tuli merkittävä. Pääsin mukaan valmistelemaan IL:n historian merkittävintä päätöstä, Uuden Insinööriliiton muodostamista. En vain ymmärtänyt, että niinkin hyvin hallituksesta nähden esitelty ja valmisteltu hanke, IL/KTK yhdistyminen, sai niin paljon kuohuntaa aikaan. Puhuttiin liian vähäisestä tiedottamisesta. Omasta puolestani hallitusvastuuseeni kuului tiedottaminen omalle taustaryhmälleni eli IL:n kuntasektorin jäsenistölle. Lähes kuukausittain ja välillä kokousten välillä valmistelijat tiedottivat asioiden etenemisestä. Mielestäni sain riittävästi tietoa. Jos en ymmärtänyt, sain aina kysyä. Näin minulle muodostui keskusteluyhteys valmistelijoiden kanssa. Hallitustyön ehdoton kulmakivi on säännöllisyys ja asioihin perehtyminen. Jos niihin ei riitä aikaa, ei ole oikeassa paikassa päättämässä eli yhteiskunnallisesti niin merkittävän järjestön kuin IL oli ja nykyään vielä merkittävämmän järjestön UIL:n hallituksessa.

Olen laatinut itselleni eettiset säännöt, joita noudatan niin työssäni kuin järjestötoiminnassa. Viime vuoden takia tai sen ansiosta jaan ne nyt kanssanne: • Arvot toimivat menestyksen kulmakivinä. Arvot määräävät sitoumuksen jäsenistöä, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita kohtaan ja ohjaavat jokapäiväistä työskentelyä.

• Hyvä maine säilyy noudattamalla arvoja ja eettisiä periaatteita. Yhteisö noudattaa kaikissa toimissaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä sekä korkeaa moraalia. Kaikessa toimessa pitää toimia hyvän toimintatavan mukaisesti ja oikeudenmukaisesti muita kunnioittaen.

• Eettisissä periaatteissa arvot tiivistetään ohjeiksi, joita kaikkien jäsenien ja jäsenyhteisöjen ja johdon edellytetään noudattavan.

8

• Kaikkien saman yhteisön jäsenien on tunnettava ja ymmärrettävä eettisten periaatteiden sisältö ja toimittava päivittäin niitä noudattaen. Säännöt eivät kuitenkaan kata kaikkia yhteisömaailman lainsäädännöllisiä ja eettisiä tilanteita. Näin ollen normeja on sovellettava tervettä järkeä käyttäen. Yhteisön maine ja menestys ovat riippuvaisia rehellisyyttä ja toiminnan etiikkaa vaalivasta työilmapiiristä.

• Yhteisön toimintatapa on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vastuullinen, hyviä tapoja ja periaatteita noudattava sekä eettisiä arvoja edistävä. Näin toimies­ saan yhteisö on ehdottoman luotettava työnantaja ja yhteistyökumppani.

• Yhteisö edellyttää jäsenistönsä ja työntekijöidensä ymmärtävän omaa työtään koskevat lait, asetukset ja organisaation muut toimintaohjeet sekä toimivan niiden ja yhdessä sovittujen eettisten periaatteiden edellyttämällä tavalla. Lakia tai yhteisesti määriteltyjä periaatteita rikkovat toimet on oikaistava heti ja rikkomuksesta on seuraamus, joka anka- Hallitustyön ehdoton rimmillaan voi olla yhteisöstä erottami- kulmakivi on nen joko kokonaan säännöllisyys ja asioihin tai määräajaksi.

perehtyminen.

Jos yhteisö ei toimi arvojensa ja sääntöjen mukaan tai jos en itse voi toimia yhteisön arvojen ja sääntöjen mukaisesti, olen väärässä yhteisössä.

Nyt toivon meiltä rohkeutta edelläkävijyyteen ja jäsenistöltämme tahtoa rehelliseen vastuunkantoon, sillä me kaikki olemme päättäjiä ja takeita onnistumisestamme.

puheenjohtajan palsta helmikuu 2007

Rohkeasti uuteen alkuun

T

yöelämän jatkuvat muutokset vaativat meiltä entistä enemmän rohkeut­ta.

Yrityksiä ostetaan ja myydään ja jopa lopetetaan, mutta silti on uskotta-

va tulevaisuuteen. Työntekijä, joka säilyttää positiivisen uteliaisuuden ja avoimen asenteen, saa uuden mahdollisuuden. Ketään ei kuitenkaan pidä jättää yksin selviytymään muutostilanteesta. Meidän tulee rohkaista ja kannustaa toisiamme ja auttaa uuteen alkuun.

Kuntien Teknisten ja Insinööriliiton yhdistyminen Uudeksi Insinööri­liitoksi oli uusi alku. Se on uusi mahdollisuus myös Uuden Insinööriliiton jäsenelle. Nyt hän voi saada parasta palvelua yhdestä ja samasta paikasta riippumatta siitä, millä sektorilla hän työskentelee. Hän saa ”oikeanlaista­polttoainetta” yhden ketjun kaikilta asemilta riippumatta siitä, millaisella ajoneuvolla hän kulloinkin ajaa.

Uusi Insinööriliitto on vahva jäsenpalvelujen tarjoaja, mutta se on vahva myös ulospäin. Mahdollisuutemme jäsenen etujen ajamiseksi yhteis­kunnassa ovat erittäin suuret. Meillä on osaamista ja vaiku-

tusvaltaa, jolla voimme kehittää koulutuspolitiikkaa, tulopolitiikkaa ja koko elinkeinoelämää jäsenen parhaaksi.

Uuden Insinööriliiton henkilökunta on muuttanut saman katon alle. Toimintoja on vielä kehitettävä, mutta tavoite on kaikille selvä. Ja se saavutetaan hyvässä yhteishengessä. Uusi Insinööriliitto kantaa vastuunsa jäsenen huomisesta.

Matti Viljanen

UUSI

Insinööri

9

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Yritysneuvostot rakennemuutoksen vahtikoirina Kansainvälinen edunvalvonta on nykyään osa joka­ päiväistä työtä myös Uudessa Insinööriliitossa. ­Eurooppalaisten yritysneuvostojen perustaminen ja niiden toimintaan osallistuminen on eniten kosketta­ nut myös liiton jäsenistöä, samoin työaikakysymysten nostaminen esiin eurooppalaisilla foorumeilla.

E

uroopan Metallityöntekijöiden liiton EMF:n edunvalvonnan piiriin kuuluu UIL:stä yli 12 000 jäsentä. Neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew osallistuu EMF:n päätöksentekoon sen kongressissa.

Suomesta EMF:n jäseniä ovat, UIL, TEK, Metalliliitto, Sähköliitto ja TU. Jäse­ niä Suomesta on kaikkiaan noin 180 000 ja UIL:n piiristä noin12 000.

Yritysneuvostoista apua rakennemuutoksessa

Eurooppa-tason edunvalvonnassa UIL panostaa erityisesti sopimuspolitiikkaan, yrityspolitiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan. Parhaimmat saavutukset löytyvät Solovjewin mukaan eurooppalaisesta yritysneuvostotoiminnasta eli EWC toiminnasta. Suomalaisten yritysten EWC-

Euroopan metallityöntekijöiden liitto, EMF

V

uonna 1971 perustettu EMF on 65 metallityöntekijöitä edustavan kansallisen liiton yhteistyöelin. Jäseniä on yhteensä 6,6 miljoonaa. Jäsenyhdistyksiä on jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta ja Turkista, Norjasta, Islannista, Kroatiasta, Serbiasta ja Sveitsistä. EMF edustaa eri liittoja EU-tasolla ja sillä on mandaatti aloittaa rajat ylittäviä työmarkkinatoimenpiteitä.

EMF:n ylin päättävä elin on neljän vuoden välein kokoontuva kongressi, jonka seuraava kokous on ensi kesäkuussa. Operatiivisista päätöksistä vastaa kaksi kertaa vuodessa kokoon-

10

tuva hallitus, johon kuuluu 62 jäsentä. EMF:n sihteeristö sijaitsee Brysselissä. EMF:n presidentti on Tony Janssen ja pääsihteeri Peter Scher­ rer, emf@emf-fem.org.

UIL:stä EMF:n kongressiin ja yleis­ kokoukseen osallistuvat Matti Vilja­ nen ja Aleksei Solovjew. Hallituk­sen jäsen on Matti Viljanen ja vara­jäsen Aleksei Solovjew.

EMF:n komiteoissa UIL:oa edustavat: Yrityspolitiikka (EWC) Matti Koskinen, teollisuuspolitiikka Heidi Husari ja tes-politiikka Aleksei Solovjew.

Mukanaolo EWC-toiminnassa ja sen kon­ taktiverkosto sekä suomalaisille tärkei­ den asioiden nostaminen eurooppalaiseen keskusteluun ovat asioita, jotka ovat tuo­ neet hyötyä jäsenistölle , sanoo Aleksei Solovjew.

toiminta on hyvin organisoitua ja EWCverkosto kansainvälisesti hyvin kattava.

– EMF:n jäseneksi liityttiin aikoinaan sen takia, että ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet pääsivät mukaan EMF:n organisoimaan EWC-toimintaan, Aleksei Solovjew sanoo.

Nykyisessä rakennemuutoksessa tästä on Solovjewin mukaan paljon hyötyä jäsenistön asioita hoidettaessa. Ajankohtainen UIL:nkin jäsenten kannalta on Nokia-Siemens Networksin (NSN) tilanne, jossa Nokia ja Siemens yhdistävät verkkoliiketoimintansa. Yhdistyminen koskee Suomessa jopa 9 000 ylempää toimihenkilöä.

– Pelättävissä uudessa yhtiössä on merkittäviä henkilöstöleikkauksia, jolloin Eurooppa-tasoinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää.

Uuden yhtiön 60 000 työntekijästä ympäri maailmaa jopa kolmannes eli 20 000 saattaa olla vähennysten uhan alla. Pahimmassa kauhuskenaariossa voi

Kansainvälinen edunvalvonta on nykypäivää.

Suomesta mennä tuhansia työpaikkoja.

– Eurooppalaisten yritysneuvostojen tehtävä on vaikuttaa työnantajaan tuomalla tarvittaessa yrityksen asioita julkisuuteen, vaatimalla neuvotteluja ja oikeudenmukaisia toimenpiteitä sekä vaatimalla yleensäkin yrityksiä toimimaan hyvän henkilöstöpolitiikan hengen mukaisesti.

NSN:n Eurooppa-tason projektiryhmä, jossa edustajina ovat YTN:n asiamiehet Pertti Porokari UIL:stä ja Daniel Valtakari TEK:stä, valmistautuu ennakolta siihen, ettei Nokia Siemens Networks irtisanoisi henkilöstöä vaan pyrkisi kehittämään muita vaihtoehtoja.

Juuri eurooppalaisten yritysneuvostojen perustaminen ja niiden toimintaan osallistuminen ovat eniten koskettaneet

suomalaisia ja UIL:n jäseniä.

– Kansainvälisten konsernien ylempien toimihenkilöiden edustajat ovat päässeet mukaan vaikuttamaan työpaikkojensa asioihin kansainvälisesti. Toinen tärkeä asia UIL:n kannalta on jäsenistömme työaikakysymysten nostaminen esiin eurooppalaisilla foorumeilla. Myös kontaktiverkoston rakentaminen on ollut hyvin merkittävää.

Elinikäiseen oppimiseen ja kouluttautumiseen

EMF:n tehtävänä on vaikuttaa Euroopassa ja rakentaa yhteistyösuhteita järjestöjen välillä. Se toimii myös sosiaalidialogin osapuolena EU:n suuntaan, koordinoi sopimustoimintaa ja asettaa yhtei-

siä tavoitteita.

EMF päätti syksyllä 2005 että kaikissa sen jäsenmaissa panostetaan testoiminnassa elinikäiseen oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyvien uusien ehtojen saamiseen työehtosopimuksiin.

– UIL on ajamassa näitä periaatteita seuraavaan Teknologiateollisuuden ja YTN:n väliseen tessiin, Solovjew kertoo.

Nähtäväksi jää, hyväksyykö työnantaja panostukset työllistymiskykyisyyden ylläpitämiseksi.

Jos kaikkia nykyisiä työpaikkoja ei voi pitää Suomessa ja Euroopassa, kuten työantajat väittävät, niin entistä tärkeämmäksi tulee ylläpitää henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista, jotta he voivat työllistyä uusille kasvaville aloille. n

UIL:n kansainväliset suhteet n AMMATILLISAATTEELLISET JÄRJESTÖT NORDING - 11 pohjoismaisen insinöörijärjestön yhteistyöelin. Jäseniä Pohjoismaissa noin 400 000. www.nording.org FEANI - 27 eri maassa sijaitsevan insinööriyhdistyksen liitto edustaa yli 2 miljoonaa insinööriä Euroopassa. http://www.feani.org/

n TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT POHJOISMAIDEN TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT – INDUSTRIANSTÄLLDA I NORDEN (IN) edustaa yli 1.2 miljoonaa teollisuuden palkansaajaa. www.nordic-in.org/ EUROOPAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO, EMF – on metallityöntekijöitä edustavan 65 kansallisen liiton yhteistyöelin. Jäseniä on yhteensä 6,6 miljoonaa. www.emf-fem.org KANSAINVÄLINEN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO, IMF - edustaa 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja sillä on jäseninä 200 liittoa sadasta maasta. www.imfmetal.org EUROOPAN KAIVOS-, KEMIAN JA ENERGIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO, EMCEF – on 128:n työntekijöitä edustavan kansallisen liiton yhteistyöelin. Jäseniä on yhteensä 2,5 miljoonaa. www.emcef.org

UUSI

Insinööri

KANSAINVÄLINEN KEMIA – ICEM - 20 miljoonaa jäsentä 122 maassa. www.icem.org KANSAINVÄLINEN UNIONIEN LIITTO, UNI - 900 jäsenliittoa ja 15 miljoonaa jäsentä. Yhtenä perustajajäsenenä oli FIET (palvelualan ylemmät toimihenkilöt). www.union-network.org www.uni-europa.org NORDISKA TJÄNSTEMANNA RÅDET NTR - Kunta-alan toimihenkilöjärjestöjen yhteistyö pohjoismaisessa toimihenkilöneuvostossa, Nordiska tjänstemanna rådet NTR:ssä on jatkunut pitkään.

n KTN ry:n KAUTTA EDUSTAUTUMINEN PUBLIC SERVICES INTERNATIONAL, PSI - julkisten alojen kansainvälinen yhteistyöjärjestö.

FINNISH PUBLIC SERVICE UNION FiPSU - Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU huolehtimaan jäsenliittojensa kansainvälisestä edunvalvonnasta.

EUROPEAN FEDERATION OF PUBLIC SERVICE UNION EPSU Euroopan julkisten alojen yhteistyöjärjestö. http://www.epsu.org/ NOFS - Pohjolan julkisalojen ammatillinen edistää pohjoismaista yhteistyön edistämiseksi. http://www.nofs.org http://www.nofs.org/finland.php

n AKAVAN KAUTTA EDUSTAUTUMINEN KEY-FINLAND on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen edustusto Brysselissä.

KEY-Finland edustaa yhteensä noin kahta miljoonaa suomalaista palkansaajaa. http://www.keyfinland.org PAY - Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö PAY kokoaa lähes kaikki pohjoismaiset keskusjärjestöt. Baltic Sea Trade Union Network –BASTUN toimii PAY:n alaisuudessa. www.nfs.net http://www.bastun.nu/ EUROCADRES - koulutettujen ryhmien edunvalvoja EAY:ssä (ETUC:tä / European­Trade Union). www.eurocadres.org.

EAY – ETUC - Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö toimii palkansaajien Eurooppa-tason keskusjärjestönä. EAY:n jäseniä ovat noin 80 kansallista keskusjärjestöä, jotka edustavat noin 60 miljoonaa palkansaajaa. http://www.etuc.org

n MUITA JÄRJESTÖJÄ SASK - Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. UIL jäseneksi 2006. www.sask.fi

11

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, AKAVA n Kuva: Ilona Mäenpää

EUROCADRES – puolustaa korkeakoulutettujen etuja Korkeasti koulutet­ tujen palkansaajien osuus kaikista työn­ tekijöistä on jatku­ vassa kasvussa kai­ kissa Euroopan maissa. Työtehtävien vaativuuden sekä koulutustasojen ­kohoaminen ei ole pelkästään suoma­ lainen ilmiö.

T

ilanteen muuttuminen on otettu huomioon myös eurooppalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres pitää huolta erityisesti akavalaisten ryhmien edunvalvonnasta EU-tasolla.

Nuoret mukaan ja verkottumaan

Yli viiden miljoonan ja 23 maan jäsenistö kuulostaa vankalta. Perusta onkin kelvollinen, mutta parantaa pitää aina. Eurocadres on aloittanut nuoriso- ja opiskelijatoiminnan sekä tähtää jäsenistönsä vahvistamiseen uusissa jäsenmaissa. Tehtävä ei ole helppo laajentuvassa EU:ssa, mutta kiinnostus järjestöä kohtaan on hyvä.

Toimintaa halutaan vankentaa myös kahdella muulla tavalla. Eurocadresin sel-

vitys- ja tutkimustoiminta sekä erilaiset verkostot ovat kehittämisen kohteena.

Esimerkiksi korkeasti koulutettujen palkansaajien työajat eri maissa ovat olleet arvioitavana. Tulokset ovat näyttäneet kovin samansuuntaisia tuloksia joka puolella: ylitöitä ja korvauksetta.

Verkostoja on jo useita: Mobilnet palvelee maasta toiseen muuttavia liikkuvia työntekijöitä, Femanet on perehtynyt tasa-arvokysymyksiin.

Edunvalvonnan kärjet

Eurocadres on itsenäinen järjestö, mutta samalla osa Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC:ia. Työnjako näiden välillä on melko yksinkertainen ja hyvin toimiva: jälkimmäinen hoitaa yleisiä, kaikkia työntekijöitä koskevia asioi-

Eurocadres

E

urocadres (cadres on ranskaa ja tarkoittaa johtoasemassa olevia ja valkokaulustyöntekijöitä) perustettiin 1990-luvun alkupuolella. Jäseniä on yli viisi miljoonaa 23 maassa. Kor-

12

keasti koulutettujen järjestäytyminen on yleisintä Pohjoismaissa. Noin 2025 prosenttia Eurocadresin jäsenistöstä on Pohjolasta. www.eurocadres.com

ta ja ensin mainittu korkeasti koulutettujen erityisasiat.

EU:n ammattipätevyysdirektiivi on esimerkki Eurocadresin hoitamasta asiasta. Virallinen asema korkeakoulutuksen Bolognan prosessissa antaa vankan ponnahduslaudan järjestön panostuksille osaamiskysymyksiin.

Eurocadresilla on myös virallinen asema EU-tason työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä niin sanotussa sosiaalisessa vuoropuhelussa. Täten sillä on aina edustus neuvotteluvaltuuskunnissa, kun eurooppalaisia työmarkkinasopimuksia laaditaan.

Esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on aivan oma taiteenlajinsa uraputkessa oleville ja johtoasemaan edenneille naisille.

Vuokratyödirektiivi taas on ETUC:in hoidossa, sillä siinä ei ole erityistä korkeasti koulutettujen näkökulmaa.

Oma tärkeä lukunsa on vaikuttaminen EU:n toimielimiin näiden valmistellessa ja tehdessä päätöksiä muun muassa erilaisista direktiiveistä. Komissio pyytää usein lausuntoa Eurocadresilta sitä koskevista asioista. Äskettäinen tuore tapaus on Euroopan teknologia-instituutti, jolle mahdollisesti annettava uraauurtava eurooppalainen tutkinnonanto-oikeus herätti keskustelua Eurocadresissa. Tutkinnonanto-oikeutta puoltava kanta voitti.

Parin viime vuoden merkittävimpiä voimannäyttöjä Eurocadresin edunvalvonnassa on järjestön onnistunut lobbaus, jotta Euroopan parlamentti tukisi ajatusta ottaa ylemmät toimihenkilöt mukaan työaikadirektiivin soveltamisalaan. n

Teksti: Titu Järvenranta, hallintojohtaja

Feanin ja Eurocadresin yhteishanke

EUROOPPALAINEN INSINÖÖRIKORTTI

K

omission rahoittamalla hankkeella ollaan luomassa liikkuvuutta edistävää eurooppalaista insinöörikorttia, Engcardia. Kortin mikrosiruun tulee henkilötietojen ohella mm. tiedot tutkinnosta ja sen tasosta, koulutusalasta, työvuosien määrästä ja kielitaidosta.

Engcard on ammattialapohjainen hanke, jolla pyritään poistamaan työ-

F

eani on eurooppalainen kansallisten insinööriyhdistysten liitto. Kaikkiaan liitossa on jäseniä 30 eri maasta ja jäseniä yli 3 miljoonaa. FEANIn tehtäviä ovat insinöörien ammatti-identiteetin kehittäminen, insinööritutkintojen tunnustamisen helpottaminen ja yleinen insinöörin asemaa, roolia ja vastuuta parantava toiminta. FEANIn keskustoimisto sijaitsee Brysselissä.

voiman liikkuvuuden esteitä. Yhteisesti hyväksytyillä standardeilla on tarkoitus luoda järjestelmä, jossa kaikki eurooppalaiset insinööritutkinnot yhdistetään saman ammattipätevyysluokituksen alle. Engcard-kortin haltija pystyy näin ollen helposti osoittamaan työnantajalle pätevyys- ja osaamistasonsa ja työllistyminen Euroopan alueella helpottuu merkittävästi.

Kortti myös nostaa eurooppalaisten insinöörien arvostusta työnantajien keskuudessa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Yhteinen insinöörikortti edistää insinööriammatin tunnettuutta ja koulutusjärjestelmien läpinäkyvyyttä. Hankkeen toteutuksesta vastaavat eurooppalaiset järjestöt Feani ja Eurocadres.

Ensimmäiset kortit jo vuonna 2008

Komission rahoituksen taustalla on, että insinöörikortista tulee malli myös muille ammattialoille. Hankkeeseen palkataan kaksi henkilöä projektityöhön Brysse-

Titu Järvenranta valittiin viime vuonna EU­ ROCADRESin yhdeksi varapauheenhjoh­ tajaksi.

liin, toinen Feaniin ja toinen Eurocadresiin. Hankkeessa tulee toimimaan myös ohjausryhmä ja kaksi työryhmää, joista toinen perehtyy ammattipätevyysprosessiin ja toinen kortin suunnittelu- ja valmistusprosessiin.

Hankkeen alkuvaiheessa tehdään kysely isojen eurooppalaisten yritysten henkilöstöpäälliköille kortin eduista ja haitoista rekrytoinnissa. Jos kortti saa sekä työnantajien että työnhakijoiden hyväksynnän, ensimmäisiä kortteja ryhdytään valmistamaan vuoden 2008 aikana.

Insinööriliiton edustajat Feanissa ja Eurocadresissa seuraavat hanketta ja kertovat sen etenemisestä. n

Teksti: Jenni Tanner, OAJ:n opiskelija-asiamies

Eurocadres nostaa nuorten palkansaajien asiat esiin

O

piskelijoiden ja nuorten palkansaajien asiat on nostettu Eurocadresissa selkeästi järjestön toiminnan keskiöön.

Nuorten korkeasti koulutettujen palkansaajien asema työmarkkinoilla oli Eurocadresin viime marraskuussa pidetyn liittokokouksen yhteydessä pidetyn konferenssin aiheena. Konferenssi liittyi 2005 alkaneeseen Start Pro -hankkeeseen, joka tukee Eurocadresin jäsenjärjestöjen työtä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden korkeastikoulutettujen parissa.

Keskusteluissa painotettiin seuraavia asioita: • nuorten korkeasti koulutettujen palkansaajien työllistymiseen liittyvien UUSI

Insinööri

• • • •

osapuolien (mm. yliopistot, ammattiliitot, työnantajat) roolia korkeasti koulutettujen nuorten työntekijöiden resurssien hyödyntämistä opintojen ja työelämän välisen siirtymävaiheen vastuullista hallintaa ja nuorten palkansaajien urakehitystä demografisten muutosten ennakointia koulutuksessa ja työmarkkinoilla muuttoliikettä ja liikkuvuutta

Konferenssissa käsiteltiin niitä keskeisiä ongelmia, joita korkeasti koulutetut kohtaavat siirtyessään opinnoista työelämään ja vakiinnuttaessaan asemaansa työmarkkinoilla. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia jäsenjärjestöjen hy-

vistä käytänteistä ja tuotettiin materiaalia tutkimukselle, jonka Eurocadres tekee aiheesta keväällä 2007.

Konferenssissa luotiin pohjaa huhtikuussa 2007 pidettävälle Start Pro –seminaarille, jossa syvennetään nyt käsiteltyjä teemoja. Konferenssi, tutkimus ja seminaari toivottavasti luovat jatkossa edellytykset opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden laajempaan edunvalvontaan Eurocadresin ja sen jäsenjärjestöjen piirissä.

Eurocadresilla on myös tarkoitus vahvistaa opiskelijatoiminnan voimavaroja. Sen sihteeristöön palkataan henkilö, jonka päätöinä ovat insinöörikortti ja opiskelijatoiminnan kehittäminen. n 13

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

EMF:n pääsihteeri Peter ­­Scherrer (kesk.), Fin Krogh Jorgensen, IDA:sta sekä UIL:n teollisuus- ja koulu­ tuspoliittinen asiamies ja IN:n teollisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Heidi Husari keskustelivat teollisuuspolitiikan ajan­ kohtaisuudesta ja vaikutta­ misesta EU:n päätöksente­ koon.

Pohjoismaisella yhteistyöllä taataan työllisyys

Pohjoismaiden Teollisuustyön­tekijät (IN) haluaa teollisuuden säily­ vän myös pohjolassa. Se haluaa edistää työllisyyttä tukevaa teolli­ suuspolitiikkaa. Tämä vaatii ay-liikkeeltä aktiivisia yhteisiä ponnis­ tuksia sekä Pohjoismaissa että Euroopan Unionissa, sanoo IN:n teollisuuspoliittisen työryhmän ­puheenjohtaja Heidi Husari.

IN

esitti tammikuussa huolensa kohonneen sähkön hinnan vaikutuksista teollisuuden työpaikoille. Yhdessä Teollisuuden Palkansaajien liittojen kanssa se vaatii mm. Suomen hallitukselta kiireisiä toimia perusenergiaratkaisuissa sekä kohtuuhintaista energiaa.

IN:n viesti on mennyt kaikille poliittisille päättäjille Pohjoismaissa IN haluaa yhdessä suomalaisten TP:n liittojen kanssa edistää ennakoivaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa työpaikkojen turvaamiseksi Pohjoismaissa. Kohtuuhintaisen energian saannin turvaaminen globaaleilla markkinoilla on elintärkeää, samoin investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön, innovaatioihin ja henkilös-

14

tön koulutukseen.

IN:n pohjoismaiset liitot vaativat ensi kertaa yhteisesti välittömiä toimia uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseksi, parempaa ennustettavuutta pitkien toimitussopimusten kautta, pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamista, teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen energiatehokkuuden kehittämistä, investointeja uuteen energiateknologiaan ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luomista.

– Teollisen osaamisen kehittäminen Pohjoismaissa vaatii lisäpanostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, innovaatioi­ hin ja koulutukseen, Uuden Insinööriliiton teollisuus- ja koulutuspoliittinen

asiamies Heidi Husari painottaa.

Husarin mukaan IN:n jäsenliitot haluavat olla aktiivisia yhteistyökumppaneita strategisissa kehityshankkeissa teollisuuden, teknologisten ja rahoituslaitosten kanssa sekä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Tänä vuonna IN keskittyykin toiminnassaan erityisesti edistämään työllisyyttä tukevaa teollisuuspolitiikkaa Euroopassa sekä koordinoimaan eurooppalaista sopimuspolitiikkaa . Myös pohjoismaisen teollisuuden tulevaisuuden strategioita hiotaan kuumeisesti.

Pohjoismaisen teollisuuden tulevaisuuden strategiat

Pohjoismaat ovat kärjessä kilpailukyvyssä, teknologian kehittämisessä ja luovuudessa. Tästä huolimatta osia valmistuksesta ja teollisuuspalveluista on siirretty Itä-Eurooppaan, Intiaan ja Kiinaan.

Toisaalta globalisaatio on avannut uusia mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille uusien markkinatalouksien taloudellisen kasvun ansiosta.

– Tarvitsemme teollista osaamistamme myös tulevaisuudessa, Husari sanoo.

Teollisuuden pitäminen kilpailukykyisenä vaatii vielä enemmän panostusta tutkimukseen ja kehittämiseen, innovaatiota, koulutusta, kilpailukykyisiä puite-ehtoja, strategista uudistumista, muutoskykyä, kansainvälistymistä ja parempaa yhteistoimintaa.

Globalisaatio on auttanut taloudellista kasvua ja mahdollisuuksia torjua köyhyyttä maailmassa. Pohjoismaisellakin ayliikkeelläkin on vielä paljon työtä hyvinvoinnin oikeudenmukaisemman jakautumisen ja ihmis- ja ay-oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Pohjoismainen malli, johon kuuluu sosiaalinen turvallisuus, demokraattisen vaikuttamisen rakenteet ja tasa-arvo herättää yhä suurempaa kiinnostusta muissa maissa.

Vaikuttaminen Eurooppa-tasolla

IN:n teollisuuspoliittinen verkosto osallistuu aktiivisesti EMF:n ja EMCEF:in (Euroopan Kemia) teollisuuspoliittisten komiteoiden työhön. Tärkeimpiä kysymyksiä­ niissä tulevat olemaan eu-

rooppalaisen teollisuuden tulevaisuuden skenaariot, Lissabonin strategian toteuttaminen, innovaatiopolitiikka, kemikaaliohjelma REACH, sektorikohtaiset erityiskysymykset, jotka koskevat esimerkiksi eri metallialoja, paperiteollisuutta ja lääkeaineteollisuutta, EMF:n käsikirja rakennemuutoksen hoitamisesta kestävällä tavalla, energiapolitiikka ja päästökauppa.

Uusi idea on ottaa esiin yksittäisiä yritystapauksia mahdollisista teollisuuspoliittisista säätelytarpeista keskustele-

P

ohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN) on alueellinen ay-järjestö, jonka 22 jäsenliittoa edustavat 1,2 miljoonaa työntekijää metalli-, kemian-, paperi- ja tekstiiliteollisuudessa. IN:n jäsenjärjestöt Suomessa ovat Metallityöväen Liitto, Kemianliitto, Paperiliitto, Toimihenkilöunioni, Uusi Insinööriliitto, Tekniikan Akateemiset, Sähköliitto ja Rakennusliitto.

Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta (TP) on Suomessa teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivien ammattiliittojen yhteistoimintaorganisaatio. TP-liitot edustavat yhdessä yli seitsemääsataatuhatta yksityisen sektorin palkansaajaa. Liitot ovat Kemianliitto, Metallityöväen liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen Konepäällystöliitto, Sähköliitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Toimihenkilöunioni, Uusi Insinööriliitto ja Viestintäalan ammattiliitto.

Pohjolan mallin yhteistyötä Onko palkansaajien pohjoismaisella yhteistyöllä enää mitään annettavaa, kun koko Euroopan tason yhteydet tiivistyvät täyttä vauhtia?

Pohjolan toimihenkilöjärjestöjen yhteistyöelimen NTR:n toimintaan osalliset vastaavat yksiselitteisesti, että on.

P

ohjoismainen toimihenkilöneuvosto NTR (Nordiska Tjänstemannarådet) perustettiin sotien jälkeen tiivistämään toimihenkilöiden yhteistyötä yli pohjoismaiden rajojen.

Tuolloin elettiin aivan erilaisessa UUSI

Insinööri

miseks. IN haluaa edistää käytännön teollisuuspoliittista yhteistyötä EMF:n ja EMCEF:in välillä.

– Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen, Husari sanoo. Keskitymme vuosittain kolmeen-neljään kysymykseen.

Se merkitsee ay-liikkeen mukaantuloa varhaisessa vaiheessa, yhteisten tavoitteiden määrittelyä ja tehokasta lobbausta EU-komissioon, Euroopan parlamenttiin, Pohjoismaiden Neuvostoon ja kansallisiin hallituksiin päin valituissa kysymyksissä. n

Pohjolassa kuin nykyisin. Tänään Suomi, Ruotsi ja Tanska kuuluvat Euroopan unioniin, Norja ja Islanti eivät. Suomi on maista ainoana euroalueen jäsen. Norja ja Tanska kuuluvat Natoon. Ja niin edelleen.

Eroja ja samankaltaisuutta

Maita erottavista tekijöistä huolimatta toimihenkilöiden pohjoismaisen yhteistyön veteraani Esko T. Aro näkee maiden tavoitteissa myös paljon samankaltaisuutta.

Yhdeksi ajankohtaiseksi aiheeksi järjestön asialistalla ovat nousseet hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen liittyvät kysymykset. NTR:ssä käynnistettiin vuosikymmenen alkupuolella kunnianhimoinen hanke ns. hyvinvointitilinpäätöksen valmistelemiseksi. Merkki asian

Teksti Jukka Väyrynen

vireilläolosta on NTR:n konferenssin viime kesänä Ruotsissa hyväksymä kannanotto pohjoismaisen hyvinvointimallin uudistamisesta ja tulevaisuudesta.

Kevyellä organisaatiolla

Noin 400 000 toimihenkilöä yhdistävän neuvoston organisaatio on kevyt. Käytännön toimintaa pyörittää ruotsalaisen jäsenjärjestön SKTF:n toimistosta Tukholmasta oman toimensa ohella NTR:n pääsihteerinä toimiva tanskalainen Dan Nielsen.

Esko T. Aro pitääkin yhteistyön ensiarvoisimpana antina juuri sen pohjoismaiden rajat ylittävää yhdistävää roolia.

Viimeaikaiset keskustelunaiheet ovat vaihdelleet palkkausjärjestelmistä aina globalisaation julkiselle sektorille ulottuviin vaikutuksiin. n 15

Teksti Ilona Mäenpää n Kuva SAK

Palvelut ja työvoima liikkuvat Euroopassa yhä kiihtyvään tah­ tiin. Silloin on tärkeää noudat­ taa työntekomaan työehtoja ja noudattamista on voitava myös tehokkaasti valvoa, sanoo Pal­ kansaajajärjestöjen EU-edus­ tuston johtaja Jorma Rusanen.

E

uroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on parhaillaan käsiteltävänä kolme Euroopan ay-liikkeen kannalta elintärkeää oikeustapausta. Kahta niistä käsiteltiin tammikuussa:­ suomalaisen Viking Linen Rosella-tapaus­ ta sekä Ruotsin Laval/Vaxholm-tapausta. Kolmas puolalaista rakennusyhtiötä koskeva Ruffert-tapaus tulee käsittelyyn myöhemmin.

Kaikissa kolmessa tapauksessa on kyse samasta asiasta: työnantajan halu murtaa työntekomaan työehtosopimusten ja vähimmäisehtojen sitovuus.

Viking Linen Rosella-jutussa yhtiö halusi ulosliputtaa Suomeen liikennöivän aluksen Viroon, vaihtaa miehistön virolaiseen ja maksaa heille pienempää palkkaa kuin aiemmin suomalaisille.

Suomen Merimies-Unioni edellytti tässä tilanteessa, että yritys solmisi aikaisemmat ehdot turvaavan työehtosopimuksen.

Laval-jutussa Ruotsin Rakennusliitto Byggnads vaati maahan vuokratyöntekijöitä lähettänyttä latvialaista yritystä noudattamaan ruotsalaisia alan työehtoja ja solmimaan ns. liityntäsopimuksen alan työehtosopimukseen. Kyseessä oli myös liiton oikeus työtaistelutoimin te-

”

Puntarissa on

luottamus, jota unioni nauttii kansalaistensa 16

keskuudessa.

Työntekijöiden perusoikeuksista pidettävä kiinni EU:ssa Rusasen mukaan oikeusjutuissa on nyt kysymys sii­ tä, suojaako EU yritysten voitto­ jen maksimoimis­ ta vai annetaan­ ko etusija palkan­ saajien oikeudelle puolustaa työtään ja työehtojaan.

hostaa vaatimustaan.

Tuomioistuin käsitteli molemmat jutut niiden merkittävyyden takia suuressa 13 tuomarin kokoonpanossa. Osapuolten lisäksi kaikkiaan 18 hallitusta, Euroopan komissio ja EFTA käyttivät puheenvuoron. Juttujen päätöksiä odotetaan aikaisintaan loppusyksyllä.

Kuilu liikkuvuuden ja perusoikeuksien välillä

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston eli KEY-Finlandin johtajan Jorma Rusasen mukaan tapaukset heijastavat kuilua, joka on syntynyt laajentuneessa EU:ssa työn ja palvelujen liikkuvuuden sekä työntekijöiden perusoikeuksien välille.

– Juttujen merkitystä osoittaa, että suullisessa käsittelyssä yli puolet EU:n jäsenvaltioista oli edustettuna. Uudet jäsenvaltiot puolustivat markkinahenkistä ja Ruotsin ja Suomen työmarkkinakäytännön tuomitsevaa linjaa. Kun taas vanhat jäsenvaltiot – poikkeuksena Englanti – puolustivat neuvottelu- ja työtais-

teluoikeutta perusoikeutena.

Juridiselta kannalta Lavalin ja Vikingin jutuissa on kyse perustamissopimuksen suojaamien palvelujen vapaan liikkuvuuden ja työntekijöiden oikeuksien suhteesta.

– Lavalissa nousee esille kysymys ammattiliiton oikeudesta painostaa työvoimaa lähettävä yritys työntekomaassa työehtosopimukseen, joka turvaa työntekomaan vähimmäisehtojen noudattamisen, Rusanen sanoo.

Viking-tapaus pelkistyy hänen mukaansa kysymykseksi Suomen MerimiesUnionin neuvotteluoikeudesta ja oikeudesta työtaistelutoimiin aluksen miehistön palkkauksesta. Jutun eräs erityispiirre on, että se käsiteltiin alun perin Englannissa, jossa tuomioistuin kielsi työtaistelutoimet, jotka olisivat olleet laillisia Suomen oikeuden mukaan.

– Vikingin jutun ydinkysymys on, jäävätkö työtaistelutoimet yritysten sijoittumisvapautta ja palvelutarjonnan vapautta koskevien perustamissopimuksen säännösten ulkopuolelle vai estääkö tai ainakin rajoittaako palvelujen vapaa liikkuvuus työtaisteluoikeutta.

Globalisaatio tekosyynä

Työnantajat käyttävät globalisaatiota tekosyynä ay-liikkeen heikentämiseen.

Rusasen mielestä yhteisön sosiaalinen edistys ei ole enää pysynyt yhteismarkkinoiden kehityksen tahdissa. EYT:n ratkaisuilla on siten myös laajaa poliittista merkitystä. Puntarissa on luottamus, jota unioni nauttii kansalaistensa keskuudessa. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Ari Åberg lähtee lobbaamaan suomalaisten palkansaajien puolesta

K

un AKAVAsta soitettiin ja kysyttiin kiinnostaisiko johtajan paikka palkansaajajärjestöjen EUedustustossa, Ari Åberg pohti asiaa muutaman päivän ajan ja vastasi kyllä.

Huhtikuun alussa KEY-Finlandin Brysselin toimistossa työnsä aloittava Åberg uskoo, että yhdentyneessä Euroopassa suomalaisten palkansaajien etuja on tärkeä ajaa siellä, missä päätökset tehdään.

Viime lokakuussa palkansaajakeskusjärjestöjen AKAVAn, STTK:n ja SAK:n Brysselin yhteisen edustuston KEY-Finlandin johtajiksi nimitettiin Tekniikan Akateemisten Liiton viestintäjohtaja Ari Åberg ja SAK:n päälakimies Jorma Rusanen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun toimistoon nimitettiin kaksi johtajaa. Työnjaosta ei ole vielä sovittu, mutta kuten Åberg asian ilmaisee ” työnjakoa ei voi hakata betoniin, vaan molempien on hallittava isot kokonaisuudet”.

KEY-Finlandin tehtävä on valvoa suomalaisten palkansaajien etua Brysselissä ja välittää EU-tietoa palkansaajakeskusjärjestöille sekä niiden jäsenliitoille.

– Tämän lisäksi pidämme yhteyttä paikallisiin toimittajiin ja vastaanotamme valtuuskuntia. Brysselissä pyrimme vaikuttamaan ja seuraamaan kaikkia niitä asioita, jotka vaikuttavat suomalaisten ja eurooppalaisten palkansaajien elämään, kuten talous, työllisyys, verotus, koulutus ja eurooppalainen työlainsäädäntö.

Työaikadirektiivi tärkeä palkansaajille

Åbergin mukaan työaikadirektiivin uudistaminen on edelleen yksi keskeisimmistä asioista, joihin KEY-Finlandin toimistossa tullaan paneutumaan. Suomen puheenjohtajuuskaudella työaikadirektiivistä ei päästy yhteisymmärrykseen, mutUUSI

Insinööri

KEY-Finland ajaa kaikkien palkansaajien etuja, Ari Åberg kertoo.

ta Saksan puheenjohtajuuskaudella asiaan palattaneen uudelleen. Työaikadirektiivi on tärkeä kaikille palkansaajille, koska siinä säädetään enimmäistyöajasta. Tähän saakkaa enimmäistyöajopista on voitu tietyin edellytyksin poiketa henkilökohtaisella työsopimuksella. Tämä ns. opt-out on ollut direktiivin uudistamisessa suurin kiistakapula. Euroopan parlamentin kanta työaikadirektiivin uudistamisehdotukseen on lähempänä ammattiyhdistysliikkeiden kantaa kuin Euroopan unionin neuvoston. Åbergin mukaan neuvoston kohtalaisen kielteinen asenne työaikadirektiivin uudistamista kohtaan ei ole ihme, koska uusliberalistiset asenteet varsinkin EU:n uusissa jäsenmaissa vaikuttavat tähän. Työaikadirektiivin hyväksyminen parlamentin kannan mukaisesti olisi tärkeä erityisesti ylempien toimihenki-

löiden kannalta, koska tähän on kirjattu mukaan myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuoja. Nykyinen työaikadirektiivi ei koske ylempiä toimihenkilöitä. Åberg on huolissaan Euroopan unionin vauhdikkaasta laajentumisesta.

– Ensin pitäisi saada unionin sisäiset asiat kuntoon ennen kuin otetaan uusia jäsenmaita. Perustuslain hyväksyminen on ensimmäinen asia, joka pitäisi saada aikaan unionissa. Vasta kun unioni on sekä taloudellisesti että poliittisesti tarpeeksi vahva, on aika laajentumiselle. Åberg kertoo lähtevänsä Brysseliin hyvillä mielin. Tekniikan Akateemisten Liitossa Åberg ehti työskennellä 19 vuotta ja uudet haasteet ovat tervetulleita.

Muutto Brysseliin ei ollut missään vaiheessa kynnyskysymys, varsinkin kun vaimo seuraa perässä syyskuussa. n 17

Teksti ja kuva: UP/Aleksi Vienonen

Työturvallisuuskortti täytti viisi vuotta

Suomalaisia kortteja on myös kiinalaisilla työntekijöillä

Myös moni rakennusyritys vaatii työntekijöiltään voimassa olevan työturvallisuuskortin.

T

yöturvallisuuskortti on saavuttanut viiden vuoden iän. Erityisesti teollisuusyrityksille räätälöity turvallisuuskortti löytyy jo yli 320 000 työntekijän taskusta. Suuret teollisuusyritykset vaativat, että jokainen työntekijä ylemmästä toimihenkilöstä huoltomieheen suorittaa kortin.

Suomalaiset kortit ovat levinneet myös ulkomaille. Jotkut Kiinassa toimivat suomalaisyritykset vaativat kiinalaisiltakin työntekijöiltään suomalaisen työturvallisuuskortin. Tosin opetus ja tutkinto suoritetaan kiinaksi tulkin välityksellä.

– Suomessa lähes kaikilla teollisuuden työntekijöillä on työturvallisuuskortti, mutta jos kaikki kiinalaisetkin haluavat sen, meillä riittää työsarkaa, Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman vitsailee.

Tutkimusten mukaan työturvalli18

suuskorteilla on edistetty työpaikkojen turvallisuutta huomattavasti.

– Teollisuusyritykset ovat lähteneet tähän mukaan innolla, Löhman kiittelee.

Suomalaiset teollisuusyritykset vaativat työturvallisuuskorttia myös ulkoistetulta työvoimalta kuten siivoojilta.

Kortti voimassa viisi vuotta

Ensimmäiset työturvallisuuskortit ovat vanhenemassa. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Sen jälkeen työntekijän on käytävä neljän tunnin kertauskoulutus.

Täydennyskurssi keskittyy käytännön ongelmatilanteisiin.

– Ensimmäiset kortit vanhenivat jo viime syksynä samaan aikaan, kun täydennyskoulutus käynnistyi, työturvallisuuskorttitoimikunnan puheenjohtaja ja

ABB:n turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikoski kertoo.

Hirvikoski arvioi, että laaja täydennyskoulutus käynnistyy toden teolla vuonna 2008. Silloin täydennyskoulutukseen on tulossa jo lähes 20 000 työturvallisuuskortin suorittanutta henkilöä.

– Viiden vuoden aikana työturvallisuuskortti on saatu mielestäni varsin hyvään kuntoon. Suuri kysyntä on pystytty tyydyttämään. Nyt on aika paneutua kehitystyöhön. Esillä ovat muun muassa kortin ulkomaankelpoisuus sekä alakohtaiset sovellutukset, Hirvikoski sanoo.

Teollisuuslähtöistä turvallisuuskorttia voitaisiin Hirvikosken mielestä hyvinkin kehittää niin, että se soveltuisi nykyistä paremmin rakennustyömaiden ja palvelualojen työturvallisuusriskien torjuntaan. n

Tuomioistuimen päätöksiä:

Ylikansallisissa rakennemuutoksissa konsultoitava ensin Eurooppa-tasolla

R

anskalaisen tuomioistuimen päätöksen mukaan ylikansallisessa rakennemuutostilanteessa on ensin konsultoitava Eurooppalaista Yritysneuvostoa (EWC) ja vasta sen jälkeen kansallisia yhteistoimintaosapuolia.

Päätös on tärkeä eurooppalaiselle ay-liikkeelle. Se vahvistaa periaatteen, että ylikansallisissa rakennemuutoksissa, jotka Euroopan tasolla koskevat vähintään kahta maata, on tärkeä neuvotella EWC:n kanssa ennen tiedottamista ja kuulemista (konsultaatiota) kansallisella tasolla.

Ranskalaisen tuomioistuimen päätös koski saksalaisen monikansallisen konsernin Beiersdorf AG Groupin saksalaisen yhtiön SARL Beiersdorf ’n päätöstä uudelleenjärjestelyistä ranskalaisen tytäryhtiönsä osalta. Yhtiö päätti rakennemuutoksesta Ranskassa ja sijoittaa toiminnot muualle Eurooppaan.

Ranskalainen yritysneuvosto vaa-

ti, että ennen kansallista konsultaatiota tulee järjestää konsultaatio eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) kanssa. Tällainen oli perustettu yritykseen jo 1995. Kansallinen yritysneuvosto väitti, että koska rakennemuutoksella on eurooppalaista ulottuvuutta ja vaikutusta, konsultaatioprosessi pitäisi käydä ensin eurooppalaisella tasolla.

Yritys järjesti kutsui koolle kaksi uutta kokousta: ranskalaisen yritys­ neuvoston kanssa 10. lokakuuta ja eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa 19. lokakuuta eli kansallisen konsultaation jälkeen.

Ranskalainen yritysneuvosto katsoi, että sen vaatimus eurooppalaisen konsultaation käymisestä ennen kansallista prosessia oli jätetty huomioimatta. Yritysneuvosto haki tuomio­ istuimelta väliaikaista toimenpidekieltoa ja vaati konsultointiprosessin keskeyttämistä kunnes eurooppalai-

sen yritysneuvoston (EWC) kanssa oli konsultoitu riittävällä tavalla.

Tuomioistuimen mukaan ”Beiers­ dorf ’n ranskalaisen yritysneuvoston kanssa ei voida hyödyllisesti konsultoida suunnitellusta rakennemuutoksesta, ellei sitä ennen ole saatu mielipiteitä eurooppalaiselta yritysneuvostolta (EWC).”

Tämä tarkoittaa, että ilman EWC:n kanssa aikaisemmin käytyjä konsultointeja liittyen eurooppalaiseen ylikansalliseen rakennemuutokseen konsultointi ranskalainen yritysneuvoston kanssa olisi merkitykseltään riittämätön. Niin muodoin oikeus määräsi yhtiön järjestämään rakennemuutoksesta ensin kokouksen EWC:n kanssa ja vasta sitten konsultoimaan ranskalaisen yritysneuvoston kanssa.

EMF:n tiedotteesta kääntänyt Matti Koskinen

Tiedottaminen ei ole samaa kuin neuvotteleminen

G

az de France -yhtiön eurooppalainen yritysneuvosto (EWC) nosti oikeuskanteen Ranskassa väittäen, ettei yhtiö ollut tiedottanut ja konsultoinut sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja siten, että EWC:llä olisi ollut mahdollisuus esittää mieli­ piteensä Gaz de France’n ja Suez -yh­ tiöiden fuusiosta. EWC vaati, että Gaz de France’n hallituksen kokousta, jossa fuusion hyväksyttiin ja siten päätös peruuttamattomasti tehtiin, ei olisi voinut pitää ennen kuin EWC:n kanssa asiasta oli konsultoitu ja EWC:lle oli annettu mahdollisuus harkita mielipidettään. Gaz de

UUSI

Insinööri

France hävisi muutoksenhaussaan samana päivänä.

Tuomioistuimen päätöksen seuraus on, että fuusio, jonka ounasteltiin tapahtuvan tämän vuoden lopulla, lykkääntyy. Fuusio tulee perustumaan vuoden 2006 tilinpäätöksiin, jotka hyväksytään keväällä 2007.

Fuusiosta tulee myös aihe Ranskan presidentinvaaleihin, liittyen petettyyn valtion lupaukseen pitää Gaz de France julkisessa omistuksessa, ja näin ollen Ranskan oikeiston lupaukset ja politiikan luotettavuus tulevat merkittävään rooliin.

– Tämä on merkittävä voitto kai-

kille eurooppalaisille työntekijöille.

Tiedottamis- ja kuulemisoikeuksia ei voi pyyhkiä pois yhtiön toiveiden mukaan, toteaa EPSUn pääsihteeri Jan Willem Goudriaan.

EU:n komissio kieltäytyy uusimasta EWC-direktiiviä ja parantamasta konsultointioikeuksia. Se on härkäpäisesti kieltäytynyt selvittämästä fuusioiden sosiaalisia merkityksiä. Päättäessään fuusioista komissio ei tarkista, täyttävätkö yhtiöt tiedottamis- ja kuulemisvelvollisuutensa.

EMF:n tiedotteesta kääntänyt Matti Koskinen

19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Kesätyöpaikan saanti koettiin edellisvuosia helpommaksi

I

nsinööriopiskelijat kokivat kesällä 2006 kesätyön saannin helpommaksi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Hyvä työllisyystilanne heijastui kesätyön saantiin. Työllisyystilanteen paraneminen näkyi myös opiskeluaikaisen työssäkäynnin yleistymisenä. Parannettavaa kesätöissä on kuitenkin vielä runsaasti, sillä merkittävä joukko jopa opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita tekee laadullisesti vaatimattomia töitä tai pahimmillaan joutuu vielä etsimään oman alansa harjoittelupaikkaa.

Kesällä 2006 tutkimukseen vastanneista insinööriopiskelijoista 92% oli töissä.

Kesätöissä olleiden osuus kasvoi viime vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä. Reilut viisi prosenttia tutkimuksen vastaajista ei yrityksistään huolimatta onnistunut löytämään itselleen kesätyötä. Koulutusaloista hankalin tilanne oli tietotekniikan ja sitä sivuavien koulutusohjelmien opiskelijoilla. Näillä aloilla opiskelijamäärä lienee ylittänyt kysynnän. Aiempi työkokemus helpottaa työn saantia. Ilman työtä jääneillä opiskelijoilla työkokemusaika oli liki puolta vähäisempi kuin työssä olleilla.

Moni opiskelija kommentoi, että taloudellisen tuen riittämättömyys pakottaa opiskelijat työskentelemään yhä yleisimmin myös opintojen aikana. 54% insinööriopiskelijoista työskentelee opintojen ohessa. Jatkuvasti opintojen ohessa työskenteli noin joka viides ja satunnaisesti noin joka kolmas opiskelija.

Teollisuusyritykset työllistivät parhaiten

Teollisuusyritykset säilyttivät valta-asemansa insinööriopiskelijoiden suurimpana kesätyönantajana, 42 % insinööriopiskelijoista työskenteli kesän teollisuuden palveluksessa. Muita merkittäviä kesätyöllistäjiä olivat kaupalliset yrityk-

Työtilanteen parantuminen heijastui myös opiskelijoiden kesätyön sisällölliseen kehittymiseen.

Palkka ja kokemus nousussa

Kokopäivätoimessa kesällä 2006 olleiden insinööriopiskelijoiden keskiarvopalkka oli 1 552 euroa kuukaudessa. Nousua keskiarvopalkassa edellisvuoteen verrattuna oli tasan kolme prosenttia. Mediaanipalkka eli palkka, johon puolet opiskelijoista ylsi oli tasan 1 500 euroa.

Tutkimukseen vastanneiden insinööriopiskelijoiden keskimääräinen työkokemusaikaon noususuunnassa. Nyt työkokemuksen keskiarvo oli 33 kuukautta, Työkokemuksen määrän kasvu on periaatteessa hyvä asia, koska laadukas työkokemus parantaa opiskelijoiden työnsaantia valmistumisen jälkeen.

Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli.

20

set sekä rakennusliikkeet. Rakennusliikkeiden osuus on suhdannenousun myötä ollut viime vuosina kasvussa. Insinöörija suunnittelutoimistojen merkitys työllistäjänä kasvaa opintojen myötä. Keskimääräinen kesätyön kesto oli 14,7 viikkoa eli reilut 3,5 kuukautta.

Kesätyön kestoaika on edellisvuodesta hieman pidentynyt

Valtaosa insinööreistä (88%) työskentelee yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin osuus oli tänä vuonna 12% ja laskusuunta jatkui edelleenkin. Kaksi kolmannesta julkiselle sektorille työllisty-

neistä insinööriopiskelijoista oli kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Kaksi prosenttia kesätyöpaikkatutkimukseen vastanneista opiskelijoista oli ollut ulkomailla kesätöissä. Ulkomaantyö sijoittuu useimmiten opintojen loppuvaiheeseen.

Suoritustason- ja asennustehtäviä

Yleisimmin insinööriopiskelijat tekivät kesätöinään erilaisia suoritustason tehtäviä. Asennus- tms. tehtävät ovat jääneet toiseksi suurimmaksi tehtäväalueeksi, niitä teki noin viidennes opiskelijoista.

Molemmat tehtäväalueet kuuluvat tyypillisesti teollisuuden tehtäväalueisiin.

Yleisyydeltään kolmantena tulivat erilaiset ei-tekniikan alaan kuuluvat tehtävät.

Suuri joukko insinööriopiskelijoita tekee kuitenkin kesätyönään hyvin koulutusta tukevia tehtäviä, insinöörin sijaisuuksia, omaa päättötyötään, erilaisia suunnittelutehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Työnjohtotehtävien osuus on insinööriopiskelijoiden kesätöinä viime vuosina jonkin verran kasvanut. Syynä lienee teknikkokoulutuksen lakkauttaminen.

Työtilanteen parantuminen heijastui myös opiskelijoiden kesätyön sisällölliseen kehittymiseen. Opiskelijat kokivat kesätöiden nousujohteisuuden eli sisällöllisen kehittymisen opintojen myötä parantuneen edellisvuodesta. Kuitenkin noin 40% opiskelijoista katsoo, että työ ei ole sisällöllisesti kehittynyt laisinkaan.

Insinööriliitto on yhdessä Insinööriopiskelijaliiton kanssa kartoittanut insinööriopiskelijoiden kesätyötä tutkimusten avulla jo yli neljännesvuosisadan ajan. Tutkimusten avulla seurataan insinööriopiskelijoiden kesätyön laatua, sen kehittymistä opiskelujen edetessä, työsuhteen ehtojen ja tehtävien muuttumista sekä kesätyön saantia ylipäätään.

Vuoden 2006 kesätyöpaikkatutkimukseen vastasi yhteensä 5 131 insinööriopiskelijaa. n

Ulkomaankomennukselta palanneet tarvitsevat uusia haasteita

K

ansainvälisissä ja kansainvälistyvissä yrityksissä ekspatriaattien eli määräajaksi ulkomaan komennukselle lähetettyjen työntekijöitten määrä on lisääntynyt. Expatriaatit ovat yrityksilleen sekä merkittävä investointi että resurssi. Ulkomaankomennukset ovat usein vaativia johtuen kieli- ja kulttuurieroista sekä työn asettamista haasteista. Tämä käy ilmi yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva Kohosen väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin ulkomaankomennusten vaikutusta ekspatriaattien identiteettiin sekä sitä, miten koettu identiteetin muutos heijastuu uratoiveisiin ja paluukokemuksiin.

Tutkimuksessa haastateltiin yli kahtakymmentä ulkomaankomennukselta palannutta työntekijää, jotka edustivat tunnettuja kansainvälisiä teollisuusyrityksiä eri puolilta Suomea. Haastateltujen joukossa oli sekä yhdellä että useam­ malla komennuksella olleita. Heidän ulkomailla kertyneiden työvuosiensa määrä vaihteli kahdesta kahteenkymmeneen.

Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa 19. tammikuuta väitelleen Kohosen mukaan yrityksissä pitäi-

si paremmin huomioida kotiin palanneiden ekspatriaattien kansainvälinen kokemus ja osaaminen. Ulkomaankomennus oli osalle haastatelluista syvällinen kokemus. Ekspatriaateista erottui kolme ryhmää: identiteettimuutoksen kokeneet, tasapainoryhmä sekä ne, jotka eivät kokeneet identiteettinsä muuttuneen ulkomaankomennuksen aikana. Muuttujien­ ryhmässä havaittiin sekä kulttuurisen että ammatillisen identiteetin muutoksia. Keskeistä oli kulttuuri- tai tehtävähaasteesta selviytyminen. Tasapainoryhmään kuuluvien kokemuksissa korostui yhtä aikaa sekä kohdemaan kulttuuriin sopeutuminen että kasvanut tietoisuus suomalaisesta identiteetistä. Noin puolelle haastatelluista ulkomaankomennus ei merkinnyt identiteetin muutosta.

Lisää itseluottamusta

Tutkimuksen mukaan ulkomaankomennukset lisäävät itseluottamusta ja laajentavat tietoisuutta omista kyvyistä ja päämääristä. Ekspatriaattien toiveena oli uusi tehtävähaaste joko kotimaassa tai ulkomailla. Paluuvaiheeseen liittyvä

tyytymättömyys selittyy sillä, että tätä haastetta ei ollut vielä löytynyt. Identiteettimuutoksen kokeneilla oli muita enemmän kiinnostusta työpaikan vaihtamiseen.

Paluu entiseen työpaikkaan ja kulttuuriin ei ollut välttämättä kovin helppoa. Tutkimuksessa havaittiin, että kotiinpaluu oli vaikeaa niille ekspatriaateille, jotka kokivat kulttuuri-identiteettinsä muuttuneen ulkomaankomennuksen aikana. Tämä ilmeni sisäisenä levottomuutena, kodittomuuden tunteena ja kaipauk­sena takaisin kohdemaahan.

Kohosen mukaan lähettävissä yrityksissä voitaisiin paremmin tiedostaa, miten syvällisestä asiasta identiteettimuutoksessa on kysymys. Ulkomaankomennuksilta palaavat tarvitsevat tukea myös paluuvaiheessa. On myös tärkeää, että yritys huomioi heidän työpanoksensa.

Palaajille tulisi tarjota uusia, merkittäviä haasteita, jotta kansainvälinen kokemus saadaan yrityksen käyttöön. n Lähde: Eeva Kohonen (2007). Essays on the Consequences of International Assign­ ments on Expatriates’ Identity and Career Aspirations. Acta Wasaensia No. 170

Eläkkeellesiirtymisikä ja ikääntyvien työssäkäynti nousussa

V

uodesta 2005 vuoteen 2006 eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt 63–65vuotiaiden ikäryhmissä. Samalla tämän ikäisten työssäkäynti on lisääntynyt, Eläketurvakeskuksen tiedoista selviää.

Vuosina 2004–2005 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiailla oli 59,1 vuotta. Vuonna 2006 mittari nousi 0,4 vuotta 59,5 vuoteen. Viimeisten vuosien­noususuunta on ollut odotettua voimakkaampaa. Eläkkeelle lähdön kehitystä mitataan eläkkeellesiirtymisiän odotteella.

Mittari perustuu elinajanodotteen laskentaan ja eliminoi ikärakenteen vaikutuksia.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttavat iän myötä kasvavat eläUUSI

Insinööri

kekarttumat, mutta myös varhaiseläkkeelle pääsyä on tiukennettu. Oleellinen merkitys on tietenkin viime vuosien hyvällä talouskehityksellä, minkä jatkuminen loisi edellytyksiä ikääntyvien työssä jatkamiselle ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymiselle.

Yhtäaikaisesti työssä ja eläkkeellä

Vuoden 2005 työeläkeuudistus kaventaa työn ja eläkkeen välistä aiempaa jyrkkää rajaa. Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä. Vuoden 2005 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista 63– 67-vuotiaista työssä oli kaikkiaan 26 500

ihmistä. Näistä 12 000 ei vielä ollut eläkkeellä.

Vuonna 2006 työeläkkeelle siirtyminen painottui kolmeen ikäluokkaan: 60-, 63- ja 65-vuotiaisiin. Eniten vakuutettuja lähti eläkkeelle 60-vuotiaana, mikä on työttömyyseläkkeen ikäraja. Tämä mahdollisuus on vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä. Seuraavaksi eniten lähdettiin eläkkeelle 63-vuotiaana. Kolmanneksi useimmin työeläkkeelle siirryttiin 65-vuotiaana, mikä oli vuoden 2004 loppuun asti yleinen työeläkeikä ja on edelleen kansaneläkkeen kiinteä ikäraja. n Lähde: Eläketurvakeskus, www.etk.fi

21

maailmalta Teksti ja kuva: Jarmo Vesa

Kahden viime vuoden aikana Venäjän ay-liik­ keen toiminta on nous­ sut uudelle tasolle, sa­ noi Venäjän uuden riip­ pumattoman ay-liikkeen nuori johtaja Aleksei Etmanov ay-väen rau­ hanpäivillä Kotkassa.

Venäjällä toimii uusi ay-liike

Y

ritämme käyttää kaikkia laillisia keinoja työntekijöiden etujen puolustamiseksi, toimimaan sivistyneinä eikä voimakeinoja käyttäen, lisäämään jäsenmäärää ja aktiivisuutta sekä säilyttämään reaalipalkat nykyisellä tasolla, mikä on vaikeaa korkean inflaation­ takia. Ongelmatilanteet on viisasta ehkäistä ennakolta, sanoi Aleksei Etmanov.

Venäjällä ei ole työehtosopimuksia, joten työrauhavelvoitettakaan ei ole.

Lakkojakin on ollut esim. Fordin tehtailla. Työnantajat eivät usein noudata lakeja, koska sanktiot ovat hyvin pienet.

Ay-liike joutuu usein vaatimaan voimassa olevien lakien noudattamista.

Globalisaation ja talouskasvun seurauksena uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti kone- ja autoteollisuudessa. Pietariin kaavaillaan kymmentä uut22

ta autotehdasta. Venäjä kiinnostaa ulkomaisia yrityksiä erityisesti halvan työvoiman ja energian ansiosta.

– Uusia ammattiyhdistyksiä onkin perustettu eniten uusiin yrityksiin. Samalla vanhoja ammattiyhdistyksiä on elpynyt, sanoi Etmanov. Ay-liike laajenee. Yhdistämme voimamme. Järjestämme samanaikaisesti toimenpiteitä eri laitoksissa. Tulemme toimimaan enemmän hyökkäys- kuin puolustusluontoisesti.

Suurin osa uusista järjestöistä on perustettu Fordin ammattiosaston avulla, joka järjestää myös koulutusta ay-aktiiveille ja jakaa jäsenille tietoa oikeuksistaan.

Etmanovin mukaan Venäjän vanhan ay-liikkeen johto ei ollut todellisuudessa kiinnostunut työntekijöiden etujen ajamisesta. Se kuului yritysten pomoportaaseen. Uudessa ay-liikkeessä ovat mu-

kana vain työntekijät. Kaikista asioista päätetään yhteisesti, ei vain muutamien henkilöiden kesken.

Etmanov kertoi myös työnantajien­ tiivistäneen yhteistyötään. Työnantajat yrittävät yritysten uudelleenorganisoitumisen yhteydessä yhä useammin vaikeuttaa ammattijärjestöjen toimintaa.

Ay-osastoja on häädetty yritysten tiloista, ay-johtajia ei ole päästetty yritysten alueille, jäsenmaksuja (1 % palkasta) ei ole tilitetty yhdistysten tileille, lehdissä on kampanjoitu ay-liikettä vastaan, yms.

Venäjän ay-liikkeen saavutukset ovat myönteisistä trendeistä huolimatta aina olleet vaatimuksia pienempiä.

– Venäjän ay-liike tarvitsee tukea Suomesta, Etmanov totesi lopuksi. Aleksei Etmanov työskentelee hitsaajana Fordin Pietarin tehtaalla. n

Teksti: Pertti Porokari, yksityisen sektorin asiamies

Uusi Insinööriliitto ja Metalliliitto yhteisprojektissa Thaimaassa Suomalaiset ammattiyhdistyslii­ tot ovat mukana ympäri maail­ maa tukemassa paikallista jär­ jestäytymistä. Tällä tavoitellaan sekä työolojen ja työsuhteiden parantamista globaalisti että palkkaerojen tasoittumista. usi Insinööriliitto on keskittynyt lähialueisiin, kuten Baltian maihin, mutta se on mukana myös Thaimaassa EU-rahoitteisessa autoteollisuuden järjestäytymishankkeessa.

Insinööriliitto ja Metalliliitto tutki­ vat yhdessä Suomen ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskuksen SASK:in ja Maailman metallin IMF:n kanssa mahdollisuutta auttaa Thaimaalaisia auto- ja varaosateollisuuden työntekijöitä järjes-

täytymään vuonna 2001. Tästä käynnistyi projekti, jonka arviointiseminaari oli Bangkokissa viime joulukuussa.

Thaimaalaiset ovat järjestäytyneet jollain tasolla yrityskohtaisesti, mutta projektin tavoitteena on saada aikaan yksi katto-organisaatio (TEAM), jolla olisi vahva neuvottelumandaatti. Vuonna 2002 TEAM:ssa oli jäseniä noin 25 000 ja vuoteen 2006 mennessä jäsenmäärä oli jo kasvanut 55 000:een. Kuitenkaan tällä jäsenmäärällä ei saada vielä riittävää jäsenmaksutuloa, jotta voitaisiin toimia riippumattomasti ilman ulkopuolista tukea. Tämä onkin vuonna 2007 hankkeen keskeisin kehityskohde.

TEAM on rakentanut eri yrityksiin toimivan verkoston ja kouluttanut yrityskohtaisia TES-neuvottelijoita. TEAM:in toimintasuunnitelmien mukaiset koulutusjaksot ovat toteutuneet, mutta haasteet ovat kuitenkin kovat Thaimaan po-

liittisessa tilanteessa. Myös jäsenmäärä olisi saatava nousemaan merkittävästi koko metallisektorilla, jolla työskentelee noin kolme miljoonaa työntekijää. Heistä on järjestäytynyt vasta 90 000, mukaan lukien 55 000 TEAM:in jäsentä.

TEAM pitää oman suunnitteluseminaarin vuoden 2007 alussa. Sen keskeisimmät asiat ovat rakenteen uudistaminen, talouden vahvistaminen ja laajentuminen. Seminaarin tulosten pohjalta arvioidaan projektin jatkosuunnitelmat.

Seminaariin osallistuivat Suomesta Pertti Porokari UIL:stä ja Jari Hakkarainen Metalliliitosta. Mukana oli SASK:in Aasian koordinaattori Marlon Quesada, jonka sijoituspaikka on Mani­ la Filippiineillä. IMF:n puolelta oli paikalla apulaispääsihteeri Hirosi Kamada Genevestä sekä Aasian aluevastaava P. Arunasalam, jonka sijoituspaikkana on Selangor Malesiassa. n

Pitkää ikää ja terveyttä

Baltiassa palkat kovassa nousussa

Sähkö maksaa muuallakin

n Baltian maissa palkat ovat olleet hurjassa nousussa.

Virossa palkkakustannusindeksi oli noussut vuodessa neljänneksen edellisvuoden syksystä, Latviassa ja Liettuassa lähes viidenneksen.

Hollanissa ja Portugalissa palvelualojen palkkaindeksi jopa puotsi, Saksassa se polki paikoillaan.

Yleensä teollisuuden palkat nousevat nopeammin kuin palvelualoilla.

Etenkin Bulgariassa, mutta myös Virossa, Kreikassa, Unkarissa palvelujen palkkaindeksi nousi teollisuutta vahvemmin. (Lähde: Eurostat)

n Tanskalaiset kotitaloudet maksoivat viime syksynä keskimäärin kalleinta hintaa sähköstään EUmaissa.

3500 kilowattituntia vuodessa kuluttavalle tanskalaisperheelle kilowatti maksoi 25 senttiä, kun suomalainen sai sen 11 sentillä.

Mutta Tanskassa kotitaloudet kuluttavat sähköä puolta vähemmän kuin Suomessa.

Suomessa kilowattihinta oli noussut neljässä vuodessa 17 prosenttia, mutta Kreikassa, Maltalla, Kyproksella ja Ruotsissa jopa yli 40 prosenttia.

(Lähde: Eurostat)

U

n Suoma-

laisten odotetaan elävän terveinä 65-vuotispäivänsä jälkeen vielä 6–7 vuotta.

Italiassa etenkin naiset elävät terveinä lähes 80-vuotiaaksi saakka. Yleensä naiset elävät pidempään kuin miehet ja myös terveitä vuosia riittää naisilla pidemmälle. Suomessa ero on naisten hyväksi noin vuosi, Italiassa, Puolassa ja Itävallassa parikin vuotta. Vain Saksassa, Kyproksella ja Portugalissa miehillä on odotettavissa terveitä vuosia pidempään kuin naisilla. (Lähde: Eurostat)

UUSI

Insinööri

23

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Wärtsilä/arkisto

Mikä saa ulkomaalai­ sen hakeutumaan ­töihin Suomeen?

Irlantilaisen Raymond Walshin mielestä ei ainakaan palkka, ei myöskään verotus, eikä kieli. Parasta Suomessa on hyvä elämisen taso, jota valitettavasti nyt yritetään leikata.

Walsh viihtyy Laihialla, Suomen Skotlannissa.

Ulkomaalaisena Suomen työelämässä

I

rlantilainen koneinsinööri Raymond Walsh toimii projektipäällikkönä Wärtsilän Vaasan voimalayksikössä.

Hän on toiminut ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä usean vuoden ajan työpaikallaan. Walsh oli kiinnostunut Suomesta ja työtarjous Wärtsilästä ratkaisi kohtalon. Sille tielle hän on jäänyt.

Palkkataso, verotus, kieli ja ilmasto eivät siis ole ensimmäiset houkuttimet, joiden takia Suomeen tullaan.

– Palkkataso ei pärjää vertailussa eurooppalaisen tai amerikkalaisen tason kanssa, Walsh tietää. Kun verotuskin on täällä kovempaa, ei kukaan ainakaan rikastumisen toivossa Suomeen tule.

Miksi sitten? Mitä hyvää Suomessa on?

24

– Parasta Suomessa on korkea elämisen taso, hyvät sosiaalipalvelut ja tyytyväiset ihmiset. Täällä on vähän hyvin rikkaita ja vähän tosi köyhiä.

Kolmen pienen lapsen isänä Walsh arvostaa hyvin toimivaa terveydenhuoltoa ja lastenhoitopalveluja, jotka taataan kaikille tulotasosta riippumatta. Hyvästä, turvallisesta elämästä ei tarvitse maksaa huippuvakuutuksia kuten muualla.

– Valitettavasti juuri noita asioita vastaan hyökätään kiivaimmin vetoamalla kilpailukykyyn. Se on harmi, sillä nehän ovat Suomen paras valtti kansainvälisessä kilpailussa, Walsh sanoo.

Walsh tietää, mistä puhuu. Projektipäällikkönä hän on kiertänyt Wärtsilän voimalaprojekteissa eri puolilla maail-

maa, erityisesti Brasiliassa, Lähi-idässä ja Intiassa.

Kielitaito kantapään kautta

Raymond Walsh on oppinut hyvän suomen kielen kantapään kautta, siis kuuntelemalla, lukemalla ja puhumalla. Silloin, kun hän tuli Suomeen 1994, ei vierasmaalaisille tarkoitettua kielikoulutusta ollut tarjolla kuten nykyisin.

Häntä auttoi myös kiinnostus oppia.

Vaasan seudulla oppimista helpotti myös se, että kaksikielisyyden johdosta suomeakin sai puhua huonosti. Siihen oli totuttu.

Ruotsin kieli tosin on häneltä jäänyt vielä opettelematta, vaikka hän ymmärtääkin, mitä ruotsiksi sanotaan.

Suomalaiseen ilmastoon irlantilainen Walsh on myös tykästynyt. Häneen vetoaa vuodenaikojen vaihtelu, lämpimät ja valoisat kesät sekä kylmät talvet.

Kiire ja stressi riesana

Mitenkä sitten työsuhteen ehdot pärjäävät kilpailussa muiden maiden vastaaviin?

Työaika on Walshin mielestä sopiva, samoin lomien pituus. Mutta siitä hän ei pidä, että ylitöitä pitäisi tehdä yhä enemmän ja vieläpä ilman korvausta.

– On käsittämätöntä, että asiantuntijatehtävissä odotetaan ihmisten työskentelevän yrityksen tarpeen mukaan pidempiä päiviä ilman riittävää korvausta.

Tästä on tulossa yhä yleisempi käytäntö. Tosin Wärtsilässä maksetaan toimihenkilöille kiinteää ylityökorvausta kuukausittain.

Luottamusmiehenä Walsh on huolestunut insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden ylikuormituksesta.

Kiire ja ylityöt ovat liian yleisiä joka työpaikalla.

Sosiaalisia taitoja harjoittelemaan

Minkälaista osaamista me suomalaiset kaipaisimme enemmän? Irlantilaisen silmin ainakin ystävällistä palveluhenkeä olisi kiireesti opeteltava. Samoin työelämässä, ulkomaalaisten kanssa tuntuu olevan vaikea tulla toimeen henkilö­

kohtaisella tasolla.

– Koneen voi korjata, mutta jos sosiaa­ liset suhteet eivät toimi, miten parannat yritysyhteistyötä ja yhteydenpitoa?

Suomalainen ylpeys tai ylimielisyys voi joskus olla jopa rasitteeksi kontakteissa. Rasismiin Walsh ei ole Suomessa törmännyt, joskin hän vaaleaihoisena ja eurooppalaisena ei ole mielestään oikea henkilö vastaamaan kysymykseen.

Loppujen lopuksi, Walsh tuntuu viihtyvän Suomessa. Vaikka suomalaisiin on vaikea tutustua, on ystävyys sitten oikeaa ja kestävää. Vapaa-aikanaan Walsh korjaa vanhaa pohjalaistaloa Laihialla, Suomen Skotlannissa. Siellä kaikki suomalainen rakennusperinnettä ja yhteishenkeä myöten on kohdallaan. n

Insinöörijärjestöt haastoivat hallituksen koulutustalkoisiin

U

usi Insinööriliitto (UIL) ja Tekniikan Akateemisten Liitto (TEK) haastoivat maan tulevan hallituksen, opetusministeriön ja kaikki keskeiset sidosryhmät yhteisiin talkoisiin teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian rakentamiseksi järjestämässään ”Yhdessä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia” -seminaarissa Helsingissä 8. helmikuuta. Seminaarissa esiteltiin ”Aulangon raportti”, joka on koulutusvaikuttajien viime marraskuussa pidetyn yhteisen työseminaarin tulos ja lähtölaukaus strategiatyölle.

Uuden Insinööriliiton yksikönjohtaja Hannu Saarikangas totesi, että Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto uskovat, että raportti käynnistää dialogin, jolla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. – Toivomme näin aloitetun prosessin johtavan yksituumaisuuteen tekniikan alan korkeakoulutuksen suunnasta, laadusta ja sen tarvitsemista resursseista.

Saarikankaan ja Tekniikan Akateemisten Liiton yksikönjohtaja Jukka Mäkelän mukaan ilman yhteistä strategiaa yksittäiset projektit ja toimenpiteet eivät enää riitä pitämään Suomea mukana teknologiakilpailun raskaassa sarjassa. – Tulevaisuus on ihan omissa käsisUUSI

Insinööri

Kati Korhonen-Yrjänheikki esitteli “Aulangon raportin” insinöörijärjestöjen yhteisessä seminaarissa.

sämme. Nyt on oltava uskallusta ja taitoa tehdä ratkaisuja ja kykyä katsoa hieman kauemmas kuin muut. Mielestämme teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian tekeminen tulee kirjata Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. ”Aulangon raportti” sisältää teknillisen korkeakoulutuksen tärkeimpien sidosryhmien näkemyksiä alan koulutuksesta ja sen painopiste on teknillisen

korkeakoulutuksen kehittämisessä. Raportin on toimittanut Kati KorhonenYrjänheikki Tekniikan Akateemisten Liitosta. ”Yhdessä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia” -seminaari keräsi yli 150 osanottajaa. Mukana oli suuri määrä maamme keskeisiä koulutusvaikuttajia.

Uusi Insinööri -lehden maaliskuun numerossa kerrotaan aiheesta lisää. n 25

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Vientipalkinto A-Insinööreille Venäjän vientiponnisteluistaan vientipalkinnon saanut A-Insinöörit suunnittelee kerrostaloja Pietarin asuntopulaan ja teollisuuslaitok­ sia tuotannon kasvutarpeisiin muualle Venäjälle. Suunnittelupal­ velujen kysyntä itänaapurissa on kasvanut viime vuosina räjähdys­ mäisesti, kertoo laatujohtaja Olli Saarinen.

V

enäjän kaupan konkari A-Insinöörit on muutaman viime vuoden aikana ottanut jättiloikkia Venäjän rakennusmarkkinoille. Yhä enemmän suunnittelupalveluihin panostavan yrityksen Venäjän liikevaihto kasvaa nyt 50 %:n vuosivauhdilla. Liikevaihdon ennuste tälle vuodelle on 2,7 miljoonaa euroa, josta Venäjän osuus 80 %. Koko yhtiöryhmän liikevaihto on 18 miljoonaa euroa – Suunnittelun nopeus ja luotettavuus ovat meidän valttejamme, Olli Saarinen kertoo.

Juuri suunnittelupalveluja Venäjällä nyt tarvitaankin. Pietarissa eletään ennennäkemätöntä rakennusbuumia. Uudisasuntojen tarve on lähes rajaton, sillä

vanhojen betonikerrostalojen korjaaminen tulisi vieläkin kalliimmaksi.

– Pietarin rakennuspula on todellinen. Asunnonostajia on enemmän kuin tarjontaa, vaikka hinnat ovat nousseet Helsingin tasolle.

Syvemmälle Venäjälle rakennetaan vielä Pietariakin massiivisempia asunto­komplekseja. Suurin A-Insinöörien suunnittelema käsittää 100 000 neliötä 25-kerroksisia taloja yli tuhannelle asunnolle.

– Se on kymmenen kertaa suurempi asuntokompleksi kuin mikään Suomessa toteutettu. Ja siksi niin kiehtova.

A-Insinöörit on mukana myös lähinnä suomalaisen teollisuuden laajentamisprojekteissa pääasiassa Moskovan ympä-

Olli Saarinen aloitti A-Insinöörien laatujohtajana viime vuonna. Sitä ennen hän veti Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusosastoa seitsemän vuotta.

26

ristössä. Siellä mm. Stora Ensolla on menossa kolmekin tehdasprojektia. Venäjällä arvostetaan vahvaa kokemusta betoni-, teräs- ja puurakenteiden suunnittelusta.

Huippuosaamisella kysyntää

Osaamisella ja ennakoinnillakin on ollut tärkeä osansa menestyksessä. A-Insinöörit päivitti ajoissa tarvittavan huippuosaamisen ja se oli käytössä heti, kun kysyntä vilkastui.

Yritys otti käyttöönsä jo 2000-luvun alussa Teklan 3D-suunnitteluohjelman ja on ollut mukana sen kehitystyössä.

Helsingin yksikössä lähes kaikki suunnittelijat on jo koulutettu ohjelman käyttöön. Lisäksi jatkokoulutuksella lisätään osaamista. Yksikönjohtaja Seppo Raiskin mukaan ohjelma parantaa työn mielenkiintoisuutta ja etenkin suunnitelmien virheettömyyttä.

Etulyöntiasema muihin rakennusalan yrittäjiin syntyi osaamisen myötä.

Harva niistä on panostanut yhtä mittavasti suunnitteluohjelmiensa kehittämiseen. Edes ammattikorkeakouluissa ei ohjelmaa vielä opeteta.

– Yritysten onkin oltava suunnannäyttäjiä, kun osaamisen laadusta pidetään kiinni, Saarinen tietää.

Olli Saarinen aloitti yrityksen laatujohtajana vuoden 2006 alussa. Sitä ennen hän oli seitsemän vuotta Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusosaston vetäjänä.

Rakennusalalla viesti kulkee nopeas­ ti. Viidenkin vuoden viive investoinneissa voi vaikuttaa kohtalokkaasti kilpailumahdollisuuksiin. Mutta suuretkin in-

vestoinnit laadun tason parantamiseen tuovat rahat takaisin projekteina.

Pitkä kokemus tukena

A-Insinöörit aloitti Venäjän viennin jo 1970-luvulla suunnitellen teräsrunkoja kylmävarastoihin, teollisuuskohteita, sotilaskyliä ja toimisto- ja liikerakennuksia lähinnä Moskovaan. Tämän vuosituhannen alusta on keskitytty yhä enemmän suunnittelupalveluihin.

– Lisenssin saanti oli iso ponnistus, mutta se kannatti. Nyt oma edustusto Moskovassa hoitaa taloushallinnon ja suhteet venäläisiin yhteistyökumppaneihin paikan päällä.

Lisenssi mahdollistaa muunkin toiminnan kuten arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnittelun sekä kuntotutkimukset. n

Rakennusinsinööri Toni Wasenius on mukana Stora Enson tehdashallin rakennussuun­ nittelun mallintamisessa. Hän hallitsee teräsrakentamisen 3D-ohjelmiston niin, että pystyy opettamaan suunnitteluohjelman käyttöä ammattikorkeakoulu Sydvästin Tam­ misaaren opintopisteessä.

Kuka ymmärtäisi insinööriä?

Varmasti kaikki, kun hankit osaamissalkkuusi oikeat viestinnän työkalut. Uusi Insinööriliitto UIL ry, Helsingin Insinöörit HI ry. ja Infor Oy ovat räätälöineet viestintäkoulutuksia insinöörien tarpeisiin. Tule päivittämään viestintätaitosi. Saat välineitä vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään.

Valitse yksi koulutus tai kaikki neljä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Tehoa teksteihin Esiinny vakuuttavasti Insinööri esimiehenä Onnistu neuvotteluissa

1. päivä to 1.3.2007 ja 2. päivä ti 27.3.2007 1. ryhmä: 6.3.2007 tai 2. ryhmä: 18.4.2007 2.4.2007 1.ryhmä 19.4.2007 tai 2. ryhmä 15.5.2007

Tutustu myös koulutusten hintoihin, sisältöihin ja kouluttajiin osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Kaikki 7. helmikuuta mennessä ilmoittautuneet osallistuvat navigaattori Mio C510E GPS Skandinavian arvontaan (Tekniikan maailman testivoittaja 2006, arvo n. 300 ¤).

UUSI

Insinööri

27

osaaminen Teksti ja kuvat: Jukka Väyrynen

Tapio Hirvelä sivakoi Vantaan Hakunilan urheilupuistossa ensimmäistä kertaa tänä talvena. Etelän kelit ovat vasta nyt alkaneet suosia hiihdon harrastajaa.

Vajaan vuoden kuluttua samoissa maisemissa on tarkoitus hiihtää Suomen mestaruuksista.

Palapeliä

hiihtoladuilla

E

ikä ole vain tarkoitus, vaan hiihdetään – oli lunta tammikuun puolivälissä sitten tai ei.

– Jos ei ole, se tehdään lumitykeillä, Tapio Hirvelä sanoo. Sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Iso palapeli

– Tätä siltaa on levitettävä, että luisteluhiihtäjät mahtuvat siitä menemään, hän ottaa yhden esimerkin niistä lukemattomista yksityiskohdista, jotka järjestelyissä on huomioitava.

Työhuoneessaan Tikkurilassa Hirvelä osoittaa näyttöruuduiltaan Hakunilan suunnittelua kuvaavaa käyrästöä.

Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen viheralueyksikön suunnittelurakennusmestarina hän on yksi palasista, joista ensi vuoden SM-hiihtojen iso palapeli kootaan. Hänen vastuullaan on kaupungin ulkoliikuntapaikkojen, myös hiihtolatujen suunnittelu.

Kaupungin lisäksi yhteistyöhön tarvitaan niin paikallisia hiihtoseuroja, Suomen Hiihtoliittoa kuin kisat televisioivaa Yleäkin, jotta kaikki olisi valmiina, kun ensimmäiset kilpailijat 11. tammikuuta säntäävät ladulle.

desta 1974 työskennellyt Hirvelä on koko virkauransa toiminut suunnittelurakennusmestarina.

– Ehkä se on se, että tässä työssä saa hakea erilaisia vaihtoehtoja, ja rakentaja sitten lopulta toteuttaa suunnitelman, hän sanoo suunnittelutyön viehätykseksi.

Työmaakokemusta Vaasasta 1971 rakennusmestariksi valmistuneella Hirvelällä on vain nuoruusvuosiltaan.

– Tässä luot uuden perusteita. Suunnittelulla voit vaikuttaa lopputulokseen, hän lisää.

Työ ei hänen mielestään saa kuitenkaan jäädä siihen, kun se lähtee suunnittelupöydältä.

– Minusta on tärkeää käydä seuraamassa, tuleeko työstä sellainen, joksi sen on suunnitellut.

Ulkoliikuntapaikkojen suunnittelussa on hänen mielestään oleellista, miten kohteet istutetaan maastoon. Hän muistuttaa, että määräykset käyvät koko ajan yhä tarkemmiksi.

– Nykyisin ei tehdä enää mitä sattuu. Luontoon mennään hyvin varoen ja luonnon ehdoin, hän kuvaa korostaen ympäristövaikutusten selvittämisen tärkeyttä.

Valitusten ehkäisyä

Tulosta seurattava

Vantaan kaupungin palveluksessa vuo28

Toinen tärkeä elementti, joka on viime vuosina alkanut leimata yhä näkyväm-

Tapio Hirvelän suunnittelunäytöille piirty­ vät Hakunilan SM-hiihtojen maaston piir­ teet.

min yhdyskuntasuunnittelijoiden työtä, on lisääntynyt asukasyhteistyö.

Vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki aset-

Tapio Hirvelä Syntynyt 11.10.1944 Kalajoella.

Rakennusmestari.

Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan kuntatekniikan keskuksen viheralueyksikön suunnittelurakennusmestari.

Kuntien Rakennusmestariliiton puheenjohtaja 1998–2001 ja sihteeri 1994–1997.

Vantaan Kunnallisrakennusmestarien puheenjohtaja vuodesta 1994.

Vantaan KTN:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2000.

Naimisissa, kaksi aikuista lasta, joista toinen työskentelee rakennusinsinöörinä Wienissä Itävallassa.

Vantaan kaupungin hiihtojaoston jäsen 1983–2006, joista vuodet 1996–2006 jaoston puheenjohtaja.

ti asukasyhteistyölle aivan uudet vaatimukset.

– Se on lisännyt työtä valtavasti. Me joudumme toimimaan asukkaiden kanssa yhdessä, kuuntelemaan ja informoimaan heitä, Hirvelä sanoo.

Paitsi että laki on lisännyt suunnittelupuolen työtä, se on toisaalta samalla helpottanut projektien lopullista läpivientiä.

– Tottakai se on kompromissien tekoa. Yksi haluaa sitä ja toinen tuota.

Mutta kun sitten suunnitelma laitetaan näytteille, valituksia ei tule enää yhtä lailla kuin aikaisemmin.

Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry KRI Perustettu 1945. Vuoteen 2001 Kuntien Rakennusmestariliitto ry KRL. Jäseniä noin 3 000. 15 jäsenyhdistystä.

Jäsenistö koostuu mm. kuntien, kuntayhtymien, kuntainliittojen ja seurakuntien palveluksessa olevista rakennusmestareista, teknikoista, insinööreistä ja teknillisissä oppilaitoksissa opiskelevista jäsenistä.

KRI:n tarkoituksena on valvoa sekä paikallisella että keskusliittotasolla jäsenistönsä palkkauksellisia, ammatillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etuuksia. Liitto toimii Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n yhteistyöyhdistyksenä tavoitteena rakennusmestareiden ammatillisen, koulutuksellisen sekä yhteiskunnallisen arvostuksen säilyttäminen ja kohottaminen.

Kuntien Tekniset KTK ry:n jäsenjärjestö.

Päättää jäsenyydestään Uudessa Insinööriliitossa ylimääräisessä liittokokouksessaan huhtikuussa.

Puheenjohtaja Markku Järvenpää.

Suunnitelmaan asumaan

Omasta työstään Hirvelä ei löydä yhtään ihan epäonnistunutta suunnitelmaa, sellaista, jota ei kehtaa muille omaksi työkseen mainita.

– Ei sellaista, hän naurahtaa. – Tietenkin joistain töistä on jälkikäteen voinut ajatella, että hetkinen, tuon ja tuon kohdan olisi voinut tehdä ehkä toisinkin.

Joistakin töistä on sen sijaan voinut jopa olla ylpeä, vähintäänkin tyytyväinen lopputulokseen. Tuoreimpana hän mainitsee Hakunilaan suunnitellun

Hakunila–Itä-Hakkila -ulkoilureitin, jota suunnittelijat, asukkaiden edustajat ja rakentajat mittailivat jalkapatikassa maastossa ennen kuin tietokoneen ruudulle piirrettiin ainoatakaan linjaa.

Selvästi ylpeyttä tulee kuitenkin ääneen, kun hän kertoo ”Hakunila vitosen” eli nykyisin Nissaksena tunnetun asuinalueen koko kunnallistekniikan suunnittelusta 1980-luvulla.

– Kyllä minä siinä sanoisin onnistuneeni hyvin.

Aivan pieleen ei suunnittelu ole voinut mennä, koskapa Tapio Hirvelä itsekin päätti aikoinaan muuttaa alueelle asumaan.

Suden suunnittelusta sutta

Palapelin palanen. Rakennusmestari Ta­ pio Hirvelä Hakunilan hiihtomaastoissa, joihin hänen ja muiden palapelin palasten on määrä luoda puitteet ensi talven mes­ taruushiihdoille.

UUSI

Insinööri

Kunnan työt ovat muuttuneet. Vanhaan mentaliteettiin ei ole enää paluuta. Kuva lapioonsa nojailevasta kunnantyöntekijästä on loppuunkulunut vitsi.

– Kyllä työtahti on kiristynyt, se on ihan selvä, Hirvelä vahvistaa 33 vuoden kokemuksella.

Suunnittelutyössä ei hänen mielestään ole kuitenkaan mitään järkeä jännittää jousta kohtuuttomiin.

– Suunnittelukustannukset ovat koko rakennuskustannuksista vain viitisen prosenttia, hän muistuttaa. – Siihen kannattaisi satsata.

Hutilointi suunnittelussa saattaa säästää euroja, mutta ne voi menettää lopputuloksessa moninkertaisesti. Suden suunnittelusta ei voi syntyä muuta kuin susi.

Jos aikataulut menevät liian kireiksi,

Hirvelän mielestä ainoa oikea ratkaisu on ilmoittaa, että ei ehdi.

– Moraali ei anna periksi alentaa laatua ainakaan tietoisesti.

Hiljainen tieto katoaa

Tapio Hirvelä toimi vuosina 1998 – 2001 Kuntien Rakennusmestariliitto -nimellä toimineen kuntien rakennusmestareiden ammattijärjestön puheenjohtajana.

Noina vuosina käytiin kovaa kädenvääntöä maan rakennusmestarikoulutuksesta, joka päätettiin lakkauttaa lopullisesti vuonna 2001.

Hirvelän mielestä silloin tehtiin virheratkaisu, joka heijastuu alalle vielä pitkään. Välistä jäi monta vuosikurssia rakennusmestareita, joiden työpanosta tarvittaisiin kipeästi rakennustyömaiden johtamisessa. Näin ei olisi myöskään syntynyt katkosta tiedon siirtämisessä sukupolvelta toiselle.

– Se päätös tehtiin hätäisesti ja vajavaisin perusteluin, hän arvioi nyt, kun koulutus on jälleen päätetty aloittaa ammattikorkeakouluissa. Seuraavat amkrakennusmestarit valmistuvat kuitenkin vasta aikaisintaan vuonna 2010. Näinä vuosina eläköityy suuri joukko vanhimpia rakennusmestareita.

Ratkaisussa meni hänen mielestään lapsi pesuveden mukana.

– Nyt käytännön osaajat ovat poistumassa, heistä on kauhea pula. Se, että tieto siirtyy vanhemmalta nuoremmille, on äärimmäisen tärkeää, Tapio Hirvelä sanoo. n 29

jäsenetuja Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Vaikka ilmoitus mittavista yt-neuvotteluista veti mielen matalaksi, niin nyt tuntuu jo siltä, että elämä jatkuu, Perloksen ylempien toi­ mihenkilöiden luottamusmiehet (vasemmalta) Mika Mehtonen, Teemu Hyttinen ja Petri Majoinen kertovat.

Perlos-palvelupisteen avajaiset nousi isoksi uutisaiheeksi Perlos-palvelupisteen avajaiset Joensuus­ sa 5. helmikuuta oli sen päivän yksi val­ takunnan näkyvimmistä uutisaiheista.

Avajaisiin osallistui niin valtakunnallisten kuin paikallisten medioiden edustajia, jotka tulivat kuuntelemaan Perloksen luottamusmiesten ja liittojen asiamies­ ten/toimitsijoiden ajankohtaiskatsausta Perloksen yt-neuvotteluista sekä palvelu­ pisteen toiminnasta.

30

S

A K :la isten Kemia nliiton, Metallityöväen Liiton, STTK:laisen Toimihenkilöunionin ja Akavalaisen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n yhteinen Perlos-palvelupiste avattiin Joensuussa palvelemaan Perloksen ammattiliitoihin kuuluvaa henkilöstöä työsuhdeneuvontaan ja työttömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteisen palvelupisteen perustaminen on merkittävä tapahtuma, sillä yhteistyötä näin suuressa mitta-

kaavassa ei ole aikaisemmin tehty ainakaan kemianalalla. Perloksen luottamusmiehet uskovat, että liitojen yhteisen palvelupisteen perustamisesta hyötyvät kaikkien ammattiliittojen Perloksella työskentelevät jäsenet.

Liittojen ja työttömyyskassojen asiantuntijat päivystävät koko kevään palvelupisteessä maanantaisin ja tiistaisin klo 12–20. Palvelupiste löytyy Joensuun keskustasta osoitteesta Kirkkokatu 27. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Yt-neuvottelujen laajuus yllätti ylempien luottamusmiehet Perloksen ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet Mika Mehtonen, Petri Majoinen ja Teemu Hyttinen kertovat, että yhteistoimintaneuvot­ telujen laajuus tuli heille kaikille yllätyksenä. Toki ilmassa oli pientä pelonaihetta siitä, että joitain vähennyksiä saattaa tulla, mutta kukaan ei odottanut näin mittavia yt-neuvotteluita.

Y

lempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n yhteyshenkilö Mika Mehtonen myöntää, että yt-neuvottelut ovat ottaneet koville, vaikka hänellä on kokemusta aikaisemmistakin yt-neuvotteluista. Kaikki kolme luottamusmiestä työskentelevät vaativissa työtehtävissä, mikä syö aikaa ja energiaa luottamustehtävistä. Siitä huolimatta he kertovat tekevänsä parhaansa, jotta yt-neuvottelujen tuloksesta tulisi mahdollisimman hyvä.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat pitkän linjan perloslaisia. Petri Majoinen on työskennellyt Perloksella 18 vuotta, Mehtonen 16 vuotta ja Teemu Hyttinen 7 vuotta.

Mehtonen ihmettelee Perloksen ratkaisuja, koska yritys viestittää pyrkivänsä laajentamaan asiakaspohjaansa, mutta samalla vähentää rajusti toimintaa Suomessa. – Jos muut yritykset pystyvät toimimaan ja menestymään Suomessa, miksi Perlos ei muka pystyisi tähän, Mehtonen ihmettelee. Majoinen kokee, että Perlokselta puuttuu halu todelliseen yrittämiseen.

Ylemmillä ei ongelmia kilpailukiellosta

Mehtosen mukaan Perloksen ylempiä toimihenkilöitä ei ole työnantajan puolelta estetty ottamasta vastaan uutta työpaikkaa. Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna uutisoitiin eri medioissa laajasti siitä, että toimihenkilöitä olisi estetty ottamasta vastaan uutta työpaikkaa työnantajan vedotessa kilpailukieltosopimukseen. Mehtonen kertoo, että aikaisemmissa yt-neuvotteluissa on sovit­tu, että UUSI

Insinööri

kilpailukieltosopimus ei ole enää voimassa irtisanottavien kohdalla. Uuden Insinööriliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön asiamies Eero Seppälä toteaa, että liittoon ei myöskään ole tullut tietoa tällaisesta ongelmasta.

Hyttinen kertoo, että helmikuun alussa Joensuussa järjestetyillä Oppi ja työtä -messuilla Perloksen henkilöstön pisteeseen jätettiin yli 600 työpaikkailmoitusta. Tosin suurin osa ilmoituksista oli muualta päin Suomea, mutta silti oli hienoa nähdä, että perloslaisten osaamista arvostetaan, Hyttinen sanoo.

Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan

Mehtonen kertoo, että Perloksen 270 ylemmästä toimihenkilöstä 240 kuuluu eri akavalaisiin ammattiliittoihin. Eniten jäseniä on Uudessa Insinööriliitossa ja Tekniikan Akateemisten Liitossa. Insinööriosaamista Pohjois-Karjalasta löy-

tyy siis paljon, ja sitä halutaan jatkossakin hyödyntää kotiseudulla. Mehtonen ja Seppälä alkavat heti ideoimaan uutta yritystoiminta-ajatusta. – Ennen kuin Perloksen toiminta lakkaa, on katsottava, millaisella yritystoiminnalle PohjoisKarjalassa on kysyntää. Tähän ideointiin on otettava mukaan ylempiä toimihenkilöitä, koska juuri heiltä löytyy monipuolista osaamista ja kykyä yrittäjyyteen, Seppälä toteaa.

– Nyt kun valtiovalta on luvannut rahaa Pohjois-Karjalaan, on toimittava järkevästi ja kohdistettava rahaa toteuttamiskelpoisiin yritysideoihin, jotta uusia työpaikkoja syntyy lisää, Mehtonen sanoo.

– Nyt on uskallettava luottaa omaan osaamiseensa ja luotava positiivista uskoa huomiseen. Asiat kyllä järjestyvät jämäkällä ja aktiivisella otteella; töitä on ja niitä voidaan luoda, kun vaan kaikki elementit osuvat kohdalleen, Seppälä muistuttaa. n

Perloksen palvelupisteen avajaisissa luottamusmie­ het Mika Mehtonen, Teemu Hyttinen ja Petri Majoinen pohtivat vaikeaa tilanneet­ ta yhdessä YTN:n ja UIL:n asiamiesten Eero Seppälän ja Tuomo Hiltusen kanssa.

>>> 31

jäsenetuja Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Muutosturva auttaa perloslaisia uusille urille

Marja Savolainen.

32

Muutosturva auttaa varmasti monia perloslaisia löy­ tämään uuden työpaikan tai kouluttautumaan jopa uuteen ammattiin, uskoo ­Joensuun työvoimatoimis­ ton muutosturva-asiantuntija Marja Savolainen. Irti­ sanottavan ajatuksissa on yleensä ensimmäisenä uu­ den työpaikan löytäminen nopeasti, mutta monet tarttuvat kiinni ­koulutusmahdollisuuteen.

einäkuussa 2005 voimaan tullut laki muutosturvasta pyrkii nopeuttamaan ja helpottamaan irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan piiriin kuuluvat työntekijät, joilla on vähintään kolmen vuoden työhistoria ja jotka ovat menettäneet työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Muutosturvan piiriin kuuluvat myös määräaikaisessa työsuhteessa olleet henkilöt, joiden työsuhde samaan työnantajaan on keskeytyksettä jatkunut kolme vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana.

H

tietoja täydennyskoulutuksessa.

Irtisanottu voi myös saada korotettua työttömyysturvaa eli työllistymisohjelmalisää, joka on nykyistä työttömyysturvaa korkeampi. Työllistymisohjelmalisän saaminen edellyttää, että työllistymisohjelma on laadittu ja irtisanotulla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai koulutustukeen. Työllistymisohjelmalisää voi saada enintään 185 päivältä, josta työttömänä omatoimiseen työnhakuun 20 päivän ajan ja loput työvoimakoulutukseen, työkokeiluun ja työvoimatoimiston ryhmäpalveluihin.

Uusi työ tai koulutus

Oikeus palkalliseen vapaaseen

Marja Savolainen muistuttaa, että muutosturvaohjelmaan tulee ilmoittautua mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tämän lisäksi työnhakijan on sitouduttava aktiiviseen omatoimiseen työnhakuun ja vastaanotettava tarjottua työtä ja koulutusta.

Työllistymisohjelma tehdään työvoimatoimiston ja irtisanotun yhteistyönä ja siinä sovitaan työnhakijan omista toimista ja työvoimatoimiston tarjoamista palveluista, jotta irtisanottu pääsisi nopeasti kiinni uuteen työpaikkaan tai ammattiin. Savolaisen mukaan irtisanottuja kiinnostaa yleensä löytää nopeasti uusi työpaikka, mutta joukossa on aina henkilöitä, jotka haluavat kouluttautua joko uuteen ammattiin tai päivittää vanhoja

Savolainen muistuttaa, että tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikanaan. Oikeus palkalliseen vapaaseen alkaa vasta sitten, kun irtisanomisilmoitus on annettu. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen keston ja irtisanomisajan mukaan 5–20 työpäivään. Oikeus palkalliseen vapaaseen edellyttää muun muassa sitä, että irtisanottava hakee työtä omatoimisesta tai työvoimatoimiston avustuksella.

Työvoimatoimisto Perloksen tehtailla

Heti kun Perlos ilmoitti mittavista ytneuvotteluistaan, Joensuun seudun työvoimatoimisto reagoi nopeasti ilmoitukseen sopimalla työnantajan kanssa

työvoimatoimiston palveluista tehtaille.

Tällä hetkellä kahdella Perloksen Joensuun tehtaalla on työvoimaneuvoja paikalla maanantaista torstaihin keskustelemassa työntekijöiden tilanteista ja tavoitteista sekä kertomassa työhallinnon palveluista ja työmarkkinoiden näkymistä. Tähän mennessä työvoimaneuvojien luona on käynyt ihmisiä kaikista eri henkilöstöryhmistä. Tämän lisäksi Perloksen Toolsin tehtaalla käy työvoimaneuvoja muutamia kertoja yt-neuvottelujen aikana. Perloslaiset voivat käydä tapaamassa työvoimaneuvojaa työaikana.

Savolaisen mukaan Perloksen mittavista yt-neuvotteluista huolimatta työmahdollisuudet Pohjois-Karjalassa ovat kohtalaisen hyvät. Tälläkin hetkellä Joen­suun työvoimatoimiston alueella on yli 200 työpaikkaa avoinna. Monet yritykset ovat myös ottaneet yhteyttä työvoima­toimistoon ja ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita palkkaamaan Perloksen osaajia.

Uusia toimintamalleja kyllä kehitetään. Loppuvuodesta Pohjois-Karjalassa käynnistyi mm. Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen toteuttamana muutosturvakoulutus, jonka avulla pyritään koulutuksen kautta työllistämään muutosturvan piiriin kuuluvia maakunnan yrityksiin. Muutosturvakoulutuksen aikana työtön saa työvoimakoulutuksen edut ja työnantaja tarjoaa hänelle tilaisuuden oppia uutta työtä ja toimialaa. Koulutuksen jälkeen henkilö työllistyy kyseiseen yritykseen. n

Teksti: Mika Varjonen, työsuhdeasiamies

Mitä tehdä, kun yt-neuvottelut alkavat?

E

nnen yt-neuvotteluja ja niitä käytäessä neuvottelut käydään joko esimiehen ja alaisen tai työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Kun kysymyksessä on yrityksen työntekijöitä tai toimihenkilöitä laajemmin koskeva asia, kuten esimerkiksi laaja kollektiiviperusteinen irtisanominen, neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien välillä.

Tällaisessa tilanteessa ylemmän toimihenkilön pitää kääntyä häntä neuvotteluissa edustavan tahon eli käytännössä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön tai yhteistoimintamenettelyä varten erikseen valitun edustajan puoleen. Heidän tehtävänään on neuvotella työnantajan kanssa aloitetussa yhteistoimintamenettelyssä.

Uusi Insinööriliitto tukee ylempien toimihenkilöiden edustajia neuvottelujen aikana. Lisäksi jokaiseen suurempaan neuvottelukokonaisuuteen nimetään Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n puolesta taustatukea antava asiamies, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä joko oman luottamusmiehen kautta tai suoraan.

Mikäli työsuhteiden päättämisistä syntyy erimielisyyttä, Uusi Insinööriliitto ottaa asian käsiteltäväksi, jollei paikallisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen.

Mikäli työsuhde päättyy

Mikäli jäät yt-neuvottelujen seurauksena työttömäksi, sinun pitää ilmoittautua kotipaikkakuntasi työvoimatoimistoon työnhakijaksi välittömästi ja viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimatoimistoon on kuitenkin hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli ennen työttömyyden alkamista.

UUSI

Insinööri

Ilmoittauduttaessa työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi on syytä ottaa mukaan ainakin työtodistus tai, jos olet joutunut lomautetuksi, lomautusilmoitus. Tarkemmat tiedot työvoimaviranomaisten tarvitsemista asiakirjoista saa lähimmästä työvoimatoimistosta.

Työttömyyden katsotaan alkaneen vasta siitä päivästä, jolloin henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä lukien. Työnhakijaksi ilmoittautuminen on ehdoton edellytys päivärahan hakuprosessin käynnistämiselle eikä esimerkiksi työsuhteen päättymisen jälkeinen tukipakettiaika ole hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Ilmoittautumisen jälkeen työvoimatoimisto tai -toimikunta antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden työvoimapoliittisista edellytyksistä.

Työttömyyspäivärahan hakeminen

Työttömyyspäivärahahakemuslomakkeita on saatavissa työvoimatoimistoista ja työttömyyskassasta. Hakemus on täytettävä lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti kaikilta osin siihen päivään saakka, jolloin hakemuksen allekirjoittaa ja toimittaa kassalle. Hakemus on täytettävä myös omavastuuajalta, joka on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika.

Työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti neljän peräkkäisen kalenteriviikon tai kuukauden ajalta kuitenkin siten, että ensimmäinen hakemus voi olla vähintään kahdelta viikolta. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Työttömäksi jäävän tulee näin ollen huolehtia siitä, että hän toimittaa hakemuksensa työttömyyskassalle aina viimeistään kolmen kuukau-

den kuluessa.

Tarkista ennen hakemuksen lähettämistä, että hakemus on täytetty kaikilta osin ohjeiden mukaisesti ja että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana ja palkkatodistuksessa olevat summat ovat oikein.

Työttömyyspäivärahaa ensimmäistä kertaa haettaessa hakemukseen tulee liittää hakulomakkeessa mainitut liitteet sekä: • Lomautusilmoitus ja/tai irtisanomisilmoitus (kopio).

• Työsopimus (kopio) tai, jos työsopimus on ollut suullinen, työnantajan antama alkuperäinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.

• Työssäoloehdon täyttymisen selvittämiseksi työnantajalta alkuperäinen palkkatodistus.

• Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi maksettu bruttopalkka vähintään 43 työssäoloehdon täyttävältä kalenteriviikolta ennen työsuhteen päättymistä (1.1.1997 tai sen jälkeiseltä ajalta työttömyyspäivärahaa saaneilta 34 kalenteriviikolta). Palkkatodistuksessa on oltava työsuhteen alkamis- ja päättymispäivät, asema yrityksen palveluksessa, ennakonpidätyksenalainen maksettu palkkakertymä, siihen sisältyvät vuosilomakorvaukset, lomarahat ja muut palkkapoikkeamat (esim. kertakorvaukset tulee ilmoittaa eriteltyinä, bonuksien osalta maininta ajasta, jolta ne ovat kertyneet), työnantajan nimi, allekirjoitus sekä yhteystiedot.

• Voimassa oleva verokortti, mikäli olet hakenut muutosta verotukseesi.

Tarkemmat ohjeet hakemuksen liitteistä saa osoitteesta www.iaet.fi

33

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Syrjänen ja Ilona Mäenpää

Muutos on tullut jäädäk­ seen, mutta Uusi Insi­ nööriliitto on ottanut haasteet vastaan.

Se on nyt täyden palve­ lun huolto­asema. Teknii­ kan alan yhteisenä edun­ valvojana vaikutusmah­ dollisuutemme ovat kas­ vaneet ja yksittäisen jäse­ nen edut ovat ehdoton ykkönen edunvalvonnas­ sa, ­sanoi Matti Viljanen avatessaan järjestöjohdon neuvottelupäivät Kotkas­ sa helmikuun alussa.

Matti Viljanen avasi järjestöjohdon neuvottelupäivät Kotkassa helmikuun alussa.

UIL on hyvä brändi!

U

udella Insinööriliitolla on nyt neuvotteluoikeudet kaikilla työnantajasektoreilla YTN:n, JUKO:n ja KTN:n kautta. Jäsenet odottavatkin tehokasta asioiden hoitamista ja ammattimaista edunvalvontaa.

– Järjestäytymisen merkitys on suuri ja se tuo myös suuren vastuun, Matti Viljanen sanoi.

– Suurin pelko yhdistymisessä on ollut, että insinööriys häviää ja KTK menettää oman vahvuutensa. Näin ei pääse käymään. UIL:n kevään edustajakokouksessa toukokuussa Helsingissä rakennetaan yhdessä kilpailu-, laatu- ja resurssistrategiat vuosille 2008–2011. Mehenki on silloin ratkaiseva. Myös luottamusta tarvitaan.

Muutos vaatii aikaa

Novetos Oy:n johtaja ja kouluttaja Tapio Aaltonen puhui neuvottelupäivillä 34

arvoista, avoimuudesta ja vastuusta.

– Ihmiset näkevät muutostilanteet eri tavalla, silloin näkökulma on ratkaiseva.

Ei ole olemassa yhtä totuutta. Toiset näkevät muutoksen pelottavana, toisille se on helpottava ratkaisu.

Elämä on Aaltosen mukaan täynnä vastakohta-asetelmia. Entisen ja hyvän muutoksen ristiriidasta voi kuitenkin syntyä jotain parempaa, vaikkapa laajempi perspektiivi tarkastella asioita.

Miksi muutosta ylipäänsä tarvitaan?

– Elämä ei ole staattista etenemistä vaan muutos taloudessa, politiikassa ja yksilötasolla on väistämätöntä. Nyt elämme erityisen suuren yhteiskunnallisen muutoksen aikaa.

Kun jotakin loppuu, menetetään tai jätetään taakse, seuraa yleensä välivaihe tai kaaos! Pahimmassa tapauksessa se voi muuttua torjunnaksi ja tapahtuneen kieltämiseksi.

– Pahinta mitä voi tehdä, on kieltää muutos, torjua se ja jättää se käsittelemättä.

Aaltosen mukaan muutoksen kieltämisestä ei voi hypätä suoraan sen sisäistämiseen. Tunteet on käytävä läpi, vaikka se tuntuisi kuinka raskaalta, ja ne on hyväksyttävä. Vasta sitten seuraa uuden kokeileminen, sen mielekkyyden varmistaminen ja uuden sisäistäminen. Ja se vaatii aikaa, toisilta pitemmän, toisilta lyhyemmän ajan.

– Jos tunteita ei käsitellä ja käydä läpi, syntyy pahimmillaan tuhoisaa häiriökäyttäytymistä, Aaltonen tietää.

Muutostilanteessa on tärkeää löytää keskustelukulttuurin, dialogin äärelle.

Se on erityisen tärkeää juuri konfliktitilanteessa. Muutosta ei saa lakaista maton alle.

Tietty keskeneräisyys on aina myös hyväksyttävä. Oikeaa kehitystä tapahtuu vasta virheiden kautta. Jokainen moka

on uusi mahdollisuus!

Miten sitten syntyy uusi, yhteinen kulttuuri?

– Jokaisen on tarkasteltava omia aiem­ pia uskomuksiaan ja tuotava ne päivänvaloon. Miten niihin pääsee kiinni? Aaltosen mukaan arvojen, visioiden ja kestävän ajattelun avulla. Arvojen pitää laskeutua organisaation tunne-elämään asti.

Viidakkoperspektiivistä on päästävä sovittujen sääntöjen perspektiiviin. On selvitettävä, mihin olemme yhdessä sitoutuneita.

Sunnuntain pa­ neelissa keski­ tyttiin muutok­ seen ja arvokes­ kusteluun. Pu­ hetta johti Paa­ vo Lehmonen (oik.).

Arvokeskustelua tarvitaan

Sekä entisessä Insinööriliitossa että Kuntien Teknisten KTK:ssa on arvokeskustelua käyty 1990-luvulta lähtien. Insinööriliitossa on kiteytynyt neljä arvoa – rohkeus­ edelläkävijyyteen ja muutokseen, me-henki onnistumisen tae, jäsenistön tahdon arvostaminen ja rehellinen vastuunkanto. KTK:ssa on painotettu jäsenistön tarpeita, yhteistoimintaa, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oikeut­ ta työhön ja jäsenistön työn arvoa.

Järjestöjohdon neuvottelupäivien paneelikeskustelussa paneuduttiin yhdentymiseen pohjautuen UIL:n arvoihin.

SKT:n edunvalvontavastaava Reino Mäkelän mielestä muutoksen tarpeesta oli keskusteltu pitkään ja sen välttämättömyys hyvin sisäistetty. Silti tieto yhdentymisestä tuli yllätyksenä. Mäkelän mielestä nyt on kaikki mahdollisuudet

edunvalvonnan eteenpäinviemiseksi jäsenistön eduksi.

KI:n pitkäaikaisen puheenjohtajan Raimo Lehtosen mielestä yhteenmeno IL:n kanssa oli looginen lopputulos pitkäaikaiselle kehitykselle.

– Nopea aikataulu oli kuitenkin yllätys monelle ja sai aikaan vaikeuksia sopeutua.

Tosin KTK:n kenttä sai tietoa riittävästi ja ajoissa, yhtenäisyys säilyi hyvin joka osa-alueella, Lehtonen arveli.

Etiikkatyöryhmän puheenjohtaja­ Raili Kulmala kertoi myös kohdallaan törmänneensä siihen, ettei ollut ajoissa ehtinyt ottaa kantaa yhdentymiseen. Nyt on kuitenkin Kulmalan mielestä tärkeätä miettiä, miten vahvistamme yhteisten arvojen toteutumista.

UIL:n hallituksen jäsenen Paavo

Toiset näkevät muutoksen pelottavana, toisille se on helpottava ratkaisu, sanoo Tapio Aaltonen.

Lehmosen mielestä turvaverkon ylläpitäminen on tärkeää. Hänen mielestään etiikkakeskustelua on terävöitettävä.

Oulun Insinöörien puheenjohtajan Riku Lemisen mielestä periaate ”ne päättää joita asia koskee” on edelleen tärkeä ja sitä on toteutettava entistä paremmin. Leminen viittasi yrityksiin, joissa on hienot arvot, mutta raha puhuu päätöksiä tehtäessä. Mikä tilanne on UIL:ssä? Mikä arvo on vaikein noudattaa?

Puheenjohtaja Matti Viljasen mielestä parhaiten muutosprosessissa on toteutunut arvo ”rohkeus edelläkävijyyteen ja muutokseen”. Ehkä vaikeimmaksi on osoittautunut arvo ”me-henki – onnistumisen tae”. Arvo ”jäsenistön tahdon arvostaminen” on otettu vakavasti, tutkimustyötä tehdään paljon sen eteen, jäsenkunnan mielipiteitä kartoitetaan ja käytetään suunnitelmien pohjana Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtajan Mikko Torvelan mielestä opiskelijoiden kannalta arvo ”edelläkävijyys” on suuri haaste. n

Professori Kirsimarja Blomqvist piti neuvottelupäivillä esitelmän Johtamisesta tietointensiivisessä verkostotaloudessa. Hän korosti erityisesti luottamuksen merkitystä arvonluomisessa, oppimisessa ja innovaatioissa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hyvistä kokemuksista viime vuoden alussa toteutuneessa liittofuusiossa kertoi aluepäällikkö Han­ nu Repo.

UUSI

Insinööri

35

edunvalvonta

Insinöörien ja muiden tekniikan amm Markku Kakriainen tähtää Arkadianmäelle

n Mikkeliläinen rakennusinsinööri Markku Kakriainen (52) on kokenut eduskuntavaaliehdokas Etelä-Savon vaalipiiristä.

Hän on ollut vaaleissa mukana kahdesti aikaisemmin keskustan ehdokkaana.

Viime vaaleissa kansanedustajan paikka jäi vielä saamatta, mutta Kakriaisesta tuli keskustan 1. varakansanedustaja.

Kolmikannan ja sopimustoiminnan tulevaisuus kuuluu Markku Kakriaisen mielestä suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään. Hän toivoo Suomen Yrittäjien edustusta mukaan TUPO-pöytään.

Irtisanomisaikaa ei Kakriaisen mielestä yleisesti pitäisi lyhentää, mutta erityistapauksissa hyvin harkitusti. Työttömyysturvaa hän muuttaisi kannustavammaksi ja joustavammaksi, tavoitteena lyhytaikaistenkin työsuhteitten mielekkyys.

Työnantajan vastuu henkilökuntaa irtisanottaessa on nykyisen lainsäädännön mukaan kova, Kakriainen arvioi.

Kakriaisen tärkeimmät luottamustoimet ovat tällä hetkellä Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajuus, Etelä-Savon maakuntahallituksen valtuutetun paikka sekä Mikkelin kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävä.

Tämän lisäksi Kakriainen on keskustan Etelä-Savon piirin puheenjohtaja ja puo-

luehallituksen jäsen.

Toimitusjohtaja ja luonnossa liikkuja

Vuodesta 1996 lähtien Kakriainen on työskennellyt Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtajana. Tätä aikaisemmin hän ehti työskennellä mm. PMK Yhtymä OY:n, Mikkelin Läänin Yrittäjien palveluksessa.

Kakriaisen perheeseen kuuluu vaimo Mirja ja aikuisikään ehtineet lapset Niina ja Joonas.

Järjestötoiminnan ja politiikan lisäksi Kakriainen harrastaa ruuanlaittoa, rakennus- ja metsätöitä, kalastusta, metsästystä ja kuntoliikuntaa.

Kakriaisen yhteystiedot: puh. 0400 651 204, markku@kakriainen.net www.kakriainen.net

Seppo Lehtisen tavoitteena kansanedustajuus

n Turkulainen koneinsinööri Seppo Leh-

tinen (57) on kolmatta kertaa sosiaalidemokraattien kansanedustajaehdokkaana Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Viime vaaleissa Lehtisen läpimeno oli jo hyvin lähellä.

36

Työsuojeluinsinöörinä ja piiripäällikön sijaisena Turun ja Porin työsuojelupiirissä työskentelevä Seppo Lehtinen uskoo, että ainoastaan kolmikannalla luodaan hyvä pohja kehittyvälle yhteiskunnalle ja taataan työssäkäyville ja muille kansalaisille hyvä ansio- ja toimeentuloturva.

Lehtisen mielestä työttömyysturvaa pitäisi muuttaa siten, että lyhyemmätkin työsuhteet olisivat työttömälle mahdollisia ilman että hän menettäisi työttömyysavustuksia väärässä suhteessa. Työhön meno pitää tehdä aina kannattavaksi. Lehtinen mukaan työnantajan vastuu henkilökuntaa irtisanottaessa on nyt Suomessa liian löysä. Työnantajan ja valtion vastuujakoa pitäisi tarkastella uudelleen.

Kokenut järjestö- ja kunnallispolitiikko

Poliittisia luottamustehtäviä Lehtisellä on paljon. Hän toimii SDP:n puoluevaltuuston varapuheenjohtajana, Turun kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana, Turun seutuvaltuuston puheenjohtajana sekä Turun sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Lehtisen perheeseen kuuluvat vaimo ja aikuiset lapset. Vapaa-ajalla Lehtinen mökkeilee ja harrastaa puutarhanhoitoa.

Seppo Lehtisen yhteystiedot: puh. 0400 827 794 seppo.lehtinen@turku.fi www.seppolehtinen.fi

Eduskuntavaalit 18.3.2007.

mmattilaisten osaamista eduskuntaan!

Unto Valpas haluaa jatkokaudelle

n Raahelainen sähköinsinööri Unto­

Valpas (62) on ollut vasemmistoliiton kansanedustaja Oulun vaalipiiristä vuodesta 1999 lähtien. Eduskunnassa Valpas toimii sivistys- ja ympäristövaliokunnan jäsenenä ja eduskuntatyön lisäksi hän vaikuttaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana ja Raahen kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Veli-Matti Antila (44), Harjavalta Puolue: Kristillisdemokraatit/ Satakunnan vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja viisi lasta Veli-Matti Antila toimii kartoittajana Harjavallan kaupungilla. Tällä hetkellä mm. Harjavallan kaupunginvaltuutettu, koulutuslautakunnan jäsen, kristillisdemokraattien piirihallituksen varapuheenjohtaja ja paikallisosaston puheenjohtaja sekä Teknisten ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n pääluottamusmies Harjavallan kaupungissa.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa muuttamalla työttömyyskorvauksen laskentatapaa niin, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauk­ UUSI

Insinööri

Unto Valpas uskoo, että kolmikantaa ja sopimustoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin. – Ilman sopimuksia voidaan joutua tilanteeseen, että työntekijät ovat entistä heikomman työsuhdeturvan armoilla. Työajat ovat jo nyt mm. insinööreillä varsin pitkät. Samoin työnantajat vaativat koko ajan uusia joustoja työntekijöiltä.

Sopimuksilla pyritään saamaan aikaan parempaa työsuhdeturvaa. Tarvetta olisi sopia entistä tarkemmin mm. insinöörien ylityökorvauksista. – Insinööriliitto on mielestäni tullut viime vuosina entistä tärkeämmäksi sopimusosapuoleksi, joka on saanut aikaan paljon myönteisiä tuloksia jäsenkunnalleen.

Irtisanomisajat pitää saada pitemmiksi, eikä niitä saa missään tapauksessa lyhentää. – Heikko työttömyysturva voi johtaa suuriin toimeentulo-ongelmiin varsinkin, kun esimerkiksi nuorilla sen saamista.

– Irtisanomistilanteessa työnantajan tulee tiedostaa irtisanomisen vaikutus perheeseen ja kunnan talouteen.

Yhteystiedot: puh. 02 533 5813, veli-matti.antila@harjavalta.fi http://kotisivu.dnainternet.net vmantila/

Timo Jaakola (50) Salo Puolue: Kristillisdemokraatit/ Varsinais-Suomi Perhesuhteet: Vaimo ja kolme lasta Tietoliikenneinsinööri Timo Jaakola toimii tietoliikennetekniikan lehtorina Salon seudun koulutuskuntayhtymässä. Tällä hetkellä Jaakola on mm.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuutet-

vastavalmistuneilla insinööreillä voi olla maksettavanaan opintolainojen lisäksi asunto­velkaa.

Rehtori-insinööri

Ennen kansanedustajan uraa Valpas on ehtinyt työskennellä muun muassa rehtorina ja kuntayhtymän johtajana Raahen koulutuskuntayhtymässä, ammattiaineiden opettajana ja sähköinsinöörinä suunnittelutehtävissä mm. Imatran Voima Oy:ssa.

Valppaan perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta. Vapaa-aikana hänen mieluisimmat harrastukset ovat hiihto ja ulkoliikunnan eri muodot.

Unto Valppaan yhteystiedot: puh. 050 511 3087 unto.valpas@edskunta.fi www.untovalpas.net

tu, Salon kaupunginvaltuutettu, Salon Alueen­Insinöörit ry:n ja Varsinais-Suomen Alueen Insinöörit ry:n hallituksen jäsen sekä kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja ja piirin edustaja puoluehallituksessa.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Kolmikannassa olisi syytä kuunnella myös pienyrittäjien ääntä. Selkeä ’perä­ lauta’ oltava sopimuksissa edelleen. Muuten joudutaan vielä nykyistäkin pahempaan työn alennusmyyntiin.

– Yt-lain noudattaminen ei saisi olla pelkkä muodollisuus. Kulujen karsimisen tarve voi olla todellinen, mutta henkilökunnalle annettava mahdollisuus esittää vaihtoehtoisia säästöjä irtisanomisten sijaan.

Yhteystiedot: puh. 044 575 1784, timo@jaakolan.net www.jaakolan.net

>>> 37

edunvalvonta Mika Kari (39) Lahti Puolue: Sosiaalidemokraatit/ Päijät-Hämeen vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja tytär Toimialapäällikkönä työvalmennuksen ja työllistämistoiminnan parissa PäijätHämeen koulutuskonserniin kuuluvan Tuoterenkaan palveluksessa työskentelevä Mika Kari on koulutukseltaan nuorisotoiminnanohjaaja. Tällä hetkellä Kari on Lahden kaupunginvaltuutettu ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja sekä Päijät-Hämeen liiton hallituksen puheenjohtaja.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: Kolmikantainen sopiminen työmarkkinoiden vakauttajana on edelleen hyvä järjestelmä. Liittokohtaisia ratkaisuja eikä paikallisia sopimuksia voida laajasti pitää koko työmarkkinoiden toimivuuden kannalta hyvinä ratkaisuina myöskään tulevaisuudessa.

– Kehittäisi henkilöstön muutosturvaa jo ennen kuin työttömyys uhkaa.

Yhteystiedot: puh. 040 583 5101, eduskuntaan@mikakari.fi www.mikakari.fi

Jari Larikka (42) Kouvola Puolue: Kokoomus/Kymen vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi lasta Jari Larikka on ravintola-alan yrittäjä sekä tällä hetkellä Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kuusankoksen toimipisteessä paloesimiehenä. Larikka toimii Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtajan, maakuntavaltuustossa sekä Kouvolan yrittäjien hallituksessa.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: Kolmikantamalli tulisi ajanmukaistaa 38

ottamalla sopimuskumppaniksi yrityskenttä laajemmin. Sopimuskenttää tulisi uudistaa siten, että se helpottaisi työntekijän palkkaamista ilman riskiä.

Työttömyysturvan laittaisi alle 40vuotialle vastikkeelliseksi. Velvoittaisi valtion osoittamaan työpaikan kunnalta, valtiolta tai muualta, jotta nuori säilyisi paremmin työkykyisenä.

Yhteystiedot: puh. 040 5013651, jari@jarilarikka.fi www.jarilarikka.fi

Antero Lattu (53), Imatra Puolue: Sosiaalidemokraatit/ Kymen vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi lasta Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden tietotekniikkapäällikkönä työskentelevä Antero Lattu on koulutukseltaan insinööri (amk). Hän on mm. Imatran kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen ja sosiaalidemokraattien ilmasto- ja energiaryhmän jäsen.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Työttömyysturvan on rakenteeltaan tuettava aktiivista työhön hakeutumista, mutta annettava myös aikaa työn hakemiseen.

– Irtisanomistilanteissa työnantajan on ensin aktiivisesti pyrittävä löytämään irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille työtä omista viiteryhmistään, tuettava uudelleenkoulutusta ja ennen kaikkea noudatettava lakia irtisanomisasioissa.

Yhteystiedot: puh. 0400 554 379, antero.lattu@netti.fi

Jaakko Lepistö (49), Ylistaro Puolue: Sosiaalidemokraatit/ Vaasan vaalipiiri Perhesuhteet: Kolme tytärtä Jaakko Lepistö toimii puhdistamonhoitajana Ylistaron kunnassa. Tällä hetkellä mm. Ylistaron kunnanvaltuutettu kuudetta kautta ja sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja ja Ylistaron demarit ry:n puheenjohtaja.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Tulopoliittisiin kokonaisuuksiin tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan, koska sillä taataan ennustettavuus ja yhteiskuntarauha.

– Työttömyysturvan on taattava työttömille riittävä toimeentulo. Työssäoloehdon on kartuttava kaikesta työstä ja sen on toimittava joustavasti siten, että lyhytaikaisenkin työn vastaanotto on kannattavaa.

Yhteystiedot: puh. 0500 562 840, jaakko.lepisto@ylistaro.fi www.jaakkolepisto.net

Marko Paalavuo (23) asuu Oulussa, mutta on kirjoilla Reisjärvellä.

Puolue: Kokoomus/Oulun vaalipiiri Perhesuhteet: Tyttöystävä Marko Paalavuo opiskelee insinööriksi ja työskentelee opiskelUn ohessa rakennusmiehenä. Tällä hetkellä Paalavuo on mm. kokoomuksen puoluehallituksen varajäsen, Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen piirihallituksen jäsen, Reisjärven kokoomusnuorten puheenjohtaja.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Kolmikanta tulee varmasti säilymään suomalaisessa järjestelmässä, ja sitä tulee kehittää niin, että eduskunnalla on tulevaisuudessa suurempi päätösvalta asioissa.

– Työttömyysturva on tärkeä sillä se luo turvallisuutta työntekijälle. Työttömyysturvan väärinkäytökset tulee kuitenkin pyrkiä kitkemään pois.

Yhteystiedot: puh. 045 6755 044, marko@aitoduunari.fi www.aitoduunari.fi

Juha Piironen (46), Pyhäselkä Puolue: Kristillisdemokraatit/ Pohjois-Karjalan vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja kolme tytärtä Yrittäjä Juha Piironen on koulutukseltaan koneinsinööri ja suorittanut myös ammatillisen opettajakoulutuksen tutkinnon. Työskennellyt aikaisemmin mm. Perloksella sekä koneistajan tehtävissä eri yhtiöissä. Tällä hetkellä kristillisdemokraattien piirin puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen ja maakuntavaltuuston jäsen.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Yhteiseen kolmikannan ja sopimustoiminnan pöytään tarvitaan uusia toimijoita, mm. pk-sektorin edustus.

– Nykyinen tilanne, jossa lyhytaikaista työtä ei kannata ottaa vastaan, koska tuloihin voi tulla viikkojen viive, pitäisi poistaa. Järjestelmän oltava kannustavampi. Keinot ovat yksinkertaiset: Ei keskeytetä työttömyysturvan maksua, vaan peritään tarvittava määrä seuraavista maksuista. Porrastetaan työtulojen vaikutusta siten, että käteen jää tehdystä työstä suurempi osuus.

Yhteystiedot: puh. 044-015 1315, juha3.14ronen@jippii.fi www.kdpohjoiskarjala.fi

Kaj Pirinen (46), Varkaus Puolue: Kokoomus/Pohjois-Savon vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja kuusi lasta Yhdyskuntatekniikan/rakennusinsinööri Kaj Pirinen työskentelee kaavoitusinsinöörinä ja ympäristöosaston päällikkönä Juvan kunnassa. Tällä hetkellä Varkauden seurakunnan lapsityön lautakunnan jäsen.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Jatkossa työvoimapula takaa sen, että työnantajat kilpailevat osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä.

– Irtisanomistilanteessa työnantajan tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan ja tarvittaessa kouluttamaan työntekijät yrityksessä muihin tehtäviin. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, työnantajan tulisi osallistua erotetun työntekijän uudelleenkoulutus- ja työhön sijoittamiskustannuksiin nykyistä enemmän.

Yhteystiedot: puh. 050 555 3662 kaj.pirinen@kajpirinen.fi www.kajpirinen.fi

Elina Soininen (27), Jyväskylän maalaiskunta Puolue: Vasemmistoliitto/Keski-Suomen vaalipiiri Perhesuhteet: Avomies Tänä vuonna logistiikkainsinööriksi valmistuva Elina Soininen työskentelee opintojen ohessa Jyväskylän Transpointilla kuljetusesimiehenä. Tällä hetkellä mm. Jyväskylän maalaiskunnan varavaltuutettu, Palokan kuntayhtymän ympäristöterveyshallituksen jäsen ja Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunnan varajäsen.

järjestäytyä ja hakea tukea ammattiliitosta.

– Työttömyysturvan pitäisin nykyisenlaisena, mutta lisäisin siihen työllistymistä edistäviä tekijöitä, kuten kannustavampaa suhtautumista lyhyisiinkin työsuhteisiin ja työnhakukoulutukset.

Yhteystiedot: puh. 044 033 1080, soininenelina@luukku.com www.elinasoininen.com

Jorma Yypänaho (58), Oulu Puolue: Kokoomus/Oulun vaalipiiri Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä Rakennusinsinööri Jorma Yypänaho on Cenecon Oy:n toimitusjohtaja. Toimii myös muutaman yrityksen hallituksen jäsenenä. Aikaisemmin toiminut lähes 30 vuotta kunnallispolitiikasta. Viime vaalikauden Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Kolmikannan asema tulee säilymään varsin vankkana, vaikkakin maan hallitus saisi ottaa kolmikannassa jämäkämmän roolin.

– Sopimustoiminnassa olisi syytä miettiä myös paikallisten sopimusten tekemisen lisäämistä jo maan eri arvoisten kustannuspaineiden takia.

Yhteystiedot: puh. 040 5165 551, jorma.yypanaho@extraaja.fi www.yypanaho.fi

Ajatuksia työmarkkinajärjestelmästä: – Ihmisillä on entistä suurempi tarve UUSI

Insinööri

39

Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa

Älytalojen markkinat kasvavat vauhdikkaasti Lähi-Idässä. Se on avannut mahdollisuuksia myös suomalaisille suunnittelijoille ja insinööreille.

Dubain lähelle rakennetaan par­ haillaan puolen miljoonan ihmisen teollisuuskaupunkia sekä mereen upotettua palmusaariryhmää, jon­ ne nousee kaksi ja puoli tuhatta asuntoa ja 40 hotellia. Parin vuo­ den kuluessa Dubain keskustaan on nousee maailman korkein ra­ kennus, jonka huippu yltänee 700– 800 metrin korkeudelle.

Suomalaiset

Lähi-idän älytalomarkkinoilla

L

ähi-idän rakennusbuumi on avannut mahdollisuuksia korkean tason insinööriosaamiselle. Neljän suomalaisyrityksen, Lonix, Instakon, Zilar ja Lifa Air, vientirengas myy älytaloratkaisuja muun muassa Bahrainiin ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Yhtiöillä on kymmenkunta projektia rakennusvaiheessa, ja lähes sata tarjousta uusista projekteista.

– Älytaloille on täällä valtava kysyntä, sanoo Tuomas Koskenranta, Lonixin toimitusjohtaja ja vientirenkaan johtaja.

Osaavista urakoitsijoista ja suunnittelijoista on alueella pula. Alalla on kilpailua, mutta pioneeriyrityksillä on mahdollisuus suuriin markkinaosuuksiin.

Suomalaisyritykset pääsivät Lähiidän älytalomarkkinoille sattumalta.

Paikallinen rakennuttaja otti yhteyttä helsinkiläiseen Lonixiin internet-haun 40

kautta. Sähköpostikirjeenvaihto eteni tapaamiseen, josta yhteistyö alkoi.

Osaaminen ratkaisee

Suomalaisyritykset ovat suunnitelleet älytaloja Lähi-itään kolmen vuoden ajan.

Arabit arvostavat erityisesti avoimen järjestelmän muokattavuutta. Asiakas saa yhdeltä luukulta huipputason ilmansuodatintekniikkaa, turvajärjestelmiä, valaistustekniikkaa ja muita kiinteistöautomaatiosovelluksia.

– Turva- ja rakennusautomaatioon liittyvät suunnittelupalvelut linkitetään rakennuksen tiedonhallintaan. Kaikki suunnittelun aikana kertynyt tieto viedään palvelukeskukseen, joka myös on tuotteistettu. Näin varsinaiseen huoltoja turvabisnekseen saadaan tiedot suoraan sähköisenä, Koskenranta kertoo.

– Neljän yrityksen integroidulla tuotteella pääsemme rakennusvaiheessa iskemään monta kärpästä yhdellä iskulla.

Huoltovaiheessa asiakkaalle on edullista, että hänellä on yksi järjestelmä viiden tai seitsemän järjestelmän sijaan.

Dubain älytalomarkkinat etenevät kovaa vauhtia. Suomessa tehdään perusteellisia älytaloratkaisuja muutamia vuosittain, Dubaissa niitä toteutetaan useita satoja. Kaupunkiin nousee parhaillaan kymmeniä luksushotelleja, tornitaloja ja omakotialueita, joihin moniin rakennetaan älykkäitä ratkaisuja.

Lähi-idän finanssikeskuksessa ei ole pulaa rahasta. Toisin kuin Suomessa, varallisuutta ei yritetä peitellä. Yksi suomalaisyritysten Dubain projekteista on suunnitella järjestelmät paikallisen liikemiehen viiden tuhannen neliön omakotitaloon.

Varakas yläluokka haluaa kohteisiinsa tasokkuutta ja laatua. Asiakkaat osaavat vaatia kosketusnäytöllä ja tv-ohjauksella toimivia valoja, verhoja, sisäovia, suihkulähteitä ja ilmastointia.

Vaikka monilla asiakkailla on varallisuutta, he ovat myös tarkkoja rahoistaan. Neuvotteluissa tingitään jopa länsimaisia asiakkaita tiukemmin. Suomessa halutaan päästä nopeasti sopimukseen, mutta arabimaissa neuvotellaan pitkään ja tilaus­tehdään usein viime hetkellä. Älytalojen ohessa Lähi-idän markkinoilla on myös paljon keskinkertaista ja heikkotasoista rakentamista. Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmät ovat parikymmentä vuotta jäljessä suomalaisesta tasosta. Monet uudetkin asuinrakennukset vuotavat. Luksushotelleihin – kuten seitsemän tähden Burj Al Arabiin – on rakennettu kymmenen tuhannen euron halpasaunoja.

Suomalaisyritykset ovat päässeet mukaan markkinoille erikoisosaamisensa ansiosta. Suomalaiset suunnittelijat eivät ole älytalomarkkinoilla kuitenkaan yksin. Kilpailu on kovaa, sillä Lähi-itä houkuttelee maailman parhaita insinööritoimistoja.

Luottamuksen rakentaminen asiak­ kaaseen on pitkäjänteistä työtä. Kun luottamus on kerran voitettu, ovat liiketoiminnan edellytykset erinomaiset.

– Voi mennä vuosi, ettei tapahdu mitään. Kun kerran saa asiakkaan, bisnes

siInsinoori_EteraSupra 30.1.2007 09:56 Page 1

tulee automaattisesti, Koskenranta sanoo.

Asiantuntijan neuvo Lähi-idästä kiinnostuneille rakennusfirmoille ja insinööritoimistoille on, että ennen etabloi­ tumista kannattaa selvittää paikallinen hintataso. Läheskään kaikilla tuotteilla ei ole hintakilpailukykyä.

Kolme vuotta bisnestä Lähi-Idässä

Suunnittelu- ja konsulttiyritys Instakon tunnetaan erityisesti maanalaisen rakentamisen ja urheiluhallien asiantuntijana.

Se on kehittänyt 3D-mallinnusta, simulointia ja älytalosuunnittelua.

Yritys työllistää tytäryhtiöineen 25 henkeä.

Instakon on tehnyt nyt kolme vuotta töitä Arabiemiraateissa. Se suunnitteli Dubain Lootah Marina Toweriin automaatioturvajärjestelmän. Rakennus on perinteinen asuinkerrostalo.

Automaatioturvatekniikka tarkoittaa sitä, että talossa on esimerkiksi ohjattu LVI-tekniikka. Turvajärjestelmien lukitukset toimivat ohjattuina, samoin kamerat.

– Arabiasiakkaat haluavat parantaa sisäilman laatua ja turvajärjestelmiä.

Ulkomaalaisen työvoiman lisääntyessä turvattomuus kasvaa ja ongelmiin halutaan varautua etukäteen, sanoo Instakonin viennistä vastaava automaatioinsinööri Ari Mårtensson.

Älytaloilla on Lähi-idässä valtava kysyntä, Tuomas Koskenranta tietää.

Suomalaisvoimin suunniteltu älytalo valmistuu ensi keväänä. Uusia asiakkuuksia etsitään koko ajan lisää. – Arabien pitää nähdä ensin, miten asiat toimivat ja miltä valmis talo näyttää ennen kuin uutuuksiin lähdetään mukaan.

Kilpailu eri toimijoiden kesken on kova, Mårtensson toteaa.

Pieniä suomalaisyrityksiä Lähi-idässä on vähän. Yksi syy varovaisuuteen on historia. Moni yritys joutui 1980-luvulla pakenemaan Irakista ja Saudi-Arabias­ ta. – Riskit on tiedostettava, Mårtensson sanoo. Emme toimita mitään ennen kuin rahat ovat pankissa. Sinisilmäisyys ei kanna pitkälle maailmalla. n

Toiset erikoistuvat suprajohteisiin.

Toiset eläkevakuutuksiin.

Työ- ja yrittäjäeläkkeet ovat Eteran työmaata. Siinä lajissa meillä on kokemusta vaikka muille jakaa. www.etera.fi/yrittaja

UUSI

Insinööri

41

oikeus Teksti: Minna Ahtiainen, YTN-lakimies, TEK

Raamisopimuksilla eettisempään toimintaan

T

alouden globalisaation myötä aineellisten arvojen rinnalle ovat nousseet ihmisten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia koskevat arvot sekä ympäristön suojeluun liittyvät kysymykset. Eettisyyteen kiinnitetäänkin aikaisempaa enemmän huomiota yritysten toiminnassa.

Yhteiskuntavastuu rakentuu taloudellisesta, ympäristöä koskevasta ja sosiaalisesta osasta. Sosiaalisen vastuun piiriin kuuluvat muun ohella henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Tähän yhteiskuntavastuun osaan raamisopimuksilla (International Framework Agreements – IFA) pyritään vaikuttamaan.

Raamisopimuksilla tarkoitetaan monikansallisen yrityksen ja ay-liikkeen välistä globaalia sopimusta, jonka tavoitteena on turvata yrityksen toiminnassa ja koko alihankintaketjussa työelämän perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioit­ taminen.

Monissa yrityksissä sosiaalista vastuuta on toteutettu erilaisilla eettisillä säännöstöillä. Näiden ongelmana on ollut tietty uskottavuuden puute. Raamisopimuksella yritys sitoutuu aktiivisesti toimimaan eettisesti ja valvomaan toimintaansa yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Sopimuksella on siten myös positiivinen PR-arvo.

Raamisopimus solmitaan lähtökohtaisesti yhtiön ja kunkin konsernin toimialan maailmanlaajuisen ammattijärjestön sihteeristön kanssa, kuten esimerkiksi metalliteollisuuden osalta IMF:n kanssa (International Metalworkers´ Federation). Käytännössä sopimusneuvottelut käynnistyvät usein konsernin eu-

rooppalaisessa yritysneuvostossa (European Works Council EWC).

Mistä yleensä sovitaan?

Raamisopimusten keskeisenä sisältönä ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten työelämän perusoikeudet.

Useimmat näistä sopimuksista ovat olleet voimassa jo vuosikymmeniä ja valtaosa jäsenvaltioista on myös ratifioinut ne.

Työntekijöille on maksettava lisäksi kohtuullista palkkaa, jonka tulee olla vähintään paikallisen lainsäädännön mukaisen minimipalkan tasoinen ja olla riittävä työntekijän perustarpeiden tyydyttämiseen. Työaikojen osalta on huolehdittava, että niiden johdosta työntekijöiden terveyteen ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä pitää myös huolehtia.

Sopimusten toteutumisen seuranta

Työelämän perusoikeuksien lisäksi raamisopimuksissa sovitaan niistä menettelytavoista, joilla sopimuksen käytännön toteutumista tullaan seuraamaan yhtiön ja sen alihankintaketjun toiminnassa. Laajat ja monimutkaiset alihankintaketjut ovat hankalia valvoa. Raamisopimusten avulla valvonta voidaan järjestää kaksitahoisesti käyttäen sekä yrityksen liikkeenjohdollista komentoketjua, että raamisopimusta valvovaa henkilöstöedustajien verkostoa. Tiedonhankinta kahta kanavaa pitkin antaa luotettavampaa tietoa alihankintaketjun toimin-

Raamisopimus solmitaan lähtökohtaisesti yhtiön ja kunkin konsernin toimialan maailmanlaajuisen ammattijärjestön sihteeristön kanssa.

42

nasta. Ennakoivalla ongelmanratkaisulla yritys voi myös parhaassa tapauksessa välttää ikävää julkisuutta, joka saattaisi vaikuttaa myyntiin.

Raamisopimukset ovat herrasmiessopimuksia

Raamisopimuksiin ei liity sanktiojärjestelmiä mahdollisten rikkomustilanteiden varalle. Sopimusten ajatuksena on seurata yrityksen ja sen alihankintaketjun toimintaa ja pyrkiä reagoimaan mahdollisiin rikkomustilanteisiin nopeasti ja joustavasti yhteistoiminnan puitteissa.

Tällä hetkellä raamisopimuksia on solmittu arviolta viitisenkymmentä mm. autoteollisuuden piirissä (DaimlerChrysler, Volkswagen, Renault, BMW ja Peugeot). Ruotsissa ja Norjassa sopimuksia on syntynyt esimerkiksi ISS:n, IKEA:n, Skanskan, SCA:n ja Hennes & Mauritzin kanssa. Muun muassa IKEA on tarkastanut alihankkijoitaan Itä-Euroopassa ja Aasiassa yhteistyössä yritysjohdon ja henkilöstön edustajien kanssa.

Raamisopimusten solmiminen nousee aika-ajoin esiin myös yritysten henkilöstön keskinäisessä yhteydenpidossa.

Tämän vuoksi asia on tuotu keskusteluun luottamusmiesten toimesta myös yritysten yhteistoimintaelimissä. Suomessa raamisopimuksia ei vielä toistaiseksi ole solmittu, vaikka asia on ollut säännöllisesti esillä useamman suuryrityksen johdon kanssa käydyissä keskusteluissa.

Raamisopimusten tavoitteena on perehdyttää yhtiön koko henkilöstö yhteisiin eettisiin toimintatapoihin. Eettisesti kestävien toimintatapojen uskottavuuden on koettu lähtevän siitä, että koko organisaatio on sitoutettu niihin. Uskottavuuden saavuttaminen edellyttää aktiivista ja johdonmukaista toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä työssä raamisopimukset ovat hyvä käytännön työkalu. n

Teksti: Antero Tala, kassanjohtaja, AYT-kassa

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

T

yöttömyysturvalaissa on määritelty yritystoimintaa harjoittava henkilö siten, että yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen.

Osaomistaja-yrittäjäksi katsotaan myös muun lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka • omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe omistaa) vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa • omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe omistaa) vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat • puoliso (myös avopuoliso) • lapset (lastenlapset) • omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksestä osia omistavat lapset muuttavat pois vanhempiensa ta-

loudesta tai kun aviopuolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota toistensa perheenjäseniksi.

Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja.

Johtavassa asemassa on • toimitusjohtaja • yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja varsinainen jäsen Myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistus­ osuuteen, jos väliyhtiön omistusosuus on vähintään 50 %.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hänen perheensä omistaa vähintään yllä mainitun osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi.

Lain perustelujen mukaan pienissä yrityksissä tai yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, päätäntävaltaa käytetään yhtiökokouksessa tai yhteisön ko-

kouksessa. Tällöin kaikilla osakkailla on tehtäväasemasta riippumatta yhtä suuri äänivalta ja jos omistus on yli 15 %, katsotaan kaikkien osakkaiden tai yhteisön jäsenten olevan yrittäjiä. Siten esim. osakeyhtiössä, jossa on enintään kuusi osakasta (omistusosuus 16,7 %), ovat kaikki yhtiömiehet työttömyysturvassa yrittäjiä riippumatta organisaatioasemasta.

Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä.

Satunnaiseksi yrittäjäksi katsotaan yrittäjän perheenjäsen, jolla itsellään ei ole määräysvaltaa yrityksessä ja joka on työllistynyt yrityksessä yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan.

Jos henkilö työskentelee päätoimisessa työsuhteessa muualla kuin omassa tai perheen yrityksessä, häntä ei katsota yrittäjäksi. n

Oikeusministeriö avasi Otakantaa.fi-foorumin kansalaiskeskusteluille

O

ikeusministeriö on avannut kaksikielisen Otakantaa.fi -foorumin internetissä. Se on valtionhallinnon sähköinen foorumi, jonka tarkoituksena on antaa kansalaisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoprosessiin sen eri vaiheissa.

Keskusteluissa kootaan kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä hallinnon valmistelemista hankkeista.

Ensimmäisten Otakantaa-keskustelujen avaajia ovat tietosuojavaltuutetun toimisto ja ympäristöministeriö.

UUSI

Insinööri

Teemoina ovat potilastietojen rekisteröinti, verkkoasiointi sekä kestävä kulutus ja tuotanto.

Otakantaa.fi on uudistettu versio usean vuoden ajan verkossa olleesta samannimisestä foorumista. Uudistuksen yhteydessä se on muuttunut sekä toimintatavoiltaan että ulkoasultaan.

Tästä lähtien kaikki Otakantaa.fi -foorumille lähetetyt viestit esitarkastetaan ennen julkaisemista. Uudella menettelytavalla halutaan varmistaa sekä foorumin käytettävyys että sen

tarkoituksenmukaisuus.

Otakantaa.fi:n lisäksi oikeusministeriö on julkaissut viime viikolla Kansanvalta.fi-tietopalvelun. Se on suunnattu demokratia-asioista kiinnostuneille kansalaisille ja asiantuntijoille.

Suomenkielinen Otakantaa.fi-foorumi on osoitteessa www.otakantaa.fi­ ja ruotsinkielinen osoitteessa www. dinasikt.fi . Foorumin teknisestä sovelluksesta vastaa Tietotalo Oy ja keskustelujen valvonnasta Verkkotie Oy. n

43

opiskelijat

Kesän 2007 harjoittelupalkkasuositukset Opintoja jäljellä

Suoritettuja opintoja

euro/kk

3,5 vuotta

n. 30 opintopistettä

1 350–1 520

2,5–3 vuotta

n. 60–90 opintopistettä

1 450–1 720

1,5–2 vuotta

n. 120–150 opintopistettä

1 530–1 880

0,5–1 vuotta

n. 200 opintopistettä

1 650–2 120

I

nsinööriopiskelijoiden kesän harjoittelupalkkasuositukset on laskettu käyttäen perustana viime vuoden kesäharjoittelututkimuksen tuloksia ja palkkojen yleistä nousua. Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita lisiä. Suositukset eivät koske työllistämistukitöitä. Ohjepalkat ovat Uuden Insinööriliiton suosituksia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksimipalkkoina.

Palkan muodostumiseen vaikuttavat erityisesti työtehtävän vaativuus sekä työntekijän aikaisempi työkokemus.

Opintoja tukeva, laadukas työkokemus näkyy palkkahaitarin yläpäässä.

Palkkasuositus tänä vuonna valmistuville insinööreille

Ohjepalkkataso perustuu Insinööriliiton tekemiin palkkatutkimuksiin.

Ohjepalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan ja ne eivät sisällä ylityötä.

Kokemus

euro/kk

vähäinen

2 320 €

kohtalainen

2 550 €

hyvä

2 930 €

Vähäinen kokemus = insinööri,amk -tutkinto ja siihen liittyvä pakollinen harjoittelu.

Hyvä kokemus = esim. työnjohtokokemus; muutaman vuoden.

Vaativa työkokemus = muut tutkinnot ja pitkäaikaiset alan kurssit; merkittävä tehtävän vastuullisuus ja vaativuus ovat rinnastettavissa hyvään kokemukseen.

Palkkasuosituksia sovelletaan insinöörikoulutusta vastaaviin tehtäviin.

Palkkataso riippuu ensisijaisesti tehtävän vaativuudesta. Palkkasuositukset on tarkoitettu vakituisiin kokopäivätöihin.

Insinööriliiton lokakuussa suorittaman työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikkien vuonna 2006 valmistuneiden keskipalkka oli tutkimusajankohtana 2 200 € kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2 300 € ja julkisella sektorilla keskimäärin 2 150 €.

Suunnittelutoimistoissa alkupalkkataso jäi alle keskimääräisen tason. Vakituisissa työsuhteissa vastavalmistuneiden keskipalkka oli 2 300 €.

Lisää palkkatietoja on saatavissa Uuden Insinööriliiton tutkimusosastolta, puh. 0201 801 801 sekä Insinööri -lehdestä 12/2006 ja liiton Internet-sivujen jäsenosiosta osoitteissa www.uil. fi , missä on Palkkanosturi, jonka avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan käyvän palkkatason. n

IOL kouluttaa n Insinööriopiskelijaliiton perinteinen puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien koulutus järjestettiin tänä vuonna 19.-21.1.2007 Silja Serenadella. PuSiRalle osallistui n.100 ak-

44

tiivia ympäri Suomen, jotka saivat koulutusta toimiinsa, vinkkejä yhdistystoimintaan sekä jakoivat kokemuksiaan keskenään.

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesäksi töihin

I

nsinööriopiskelijoiden kesätyön metsästysaika alkaa jälleen olla kuumimmillaan.

Työn hakemisen keinot ovat moninaisia, olennaista on kuitenkin oma aktiivisuus. Menestyvä hakija on sitkeä, järjestelmällinen ja kehittämishaluinen.

Harjoittelun laadulla on merkittävä vaikutus myöhempään ura- ja palkkakehitykseen. Siksi on tärkeää, että hankittu työkokemus tukee omaa opiskelua ja ammattialaa. Valitettavasti moni insinööriopiskelija työskentelee oman alansa tai jopa koko tekniikan sektorin ulkopuolella.

Kesätyöt ja insinöörityö ovat monelle opiskelijalle näytön paikka omaa tulevaisuutta ajatellen. Työnantajalle jo opiskeluaikana hyväksi havaittu insinööri on houkutteleva ja mieluisa rekrytointikohde valmistumisen jälkeen.

Taloudellisesti kesätyöt ja opintotuki ovat opiskelijan toimeentulon peruspilarit. Palkan määrittelyssä auttavat kesä­ työpalkkasuositukset. Päivitetyt suositukset löytyvät mm. viereiseltä sivulta sekä Insinööriopiskelijaliiton kotisivuilta.

Insinööriopiskelijaliitto tarjoaa opiskelijalle tukevan selkänojan työuran edistämiseen ja turvaa työuran ongelmatilanteisiin. Insinööriopiskelijalla on esimerkiksi mahdollisuus vakuuttaa toimeentulonsa työttömyyden varalta jo opiskeluaikana. Lisäksi maksuttomat työnhakumateriaalit ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat jäsenten käytettävissä.

Sanotaan, että harjoittelu tekee insinöörin. Menestyvä insinööri tehdään laadukkaalla harjoittelulla.

Onnea ja menestystä kesätyöpaikan hakemiseen!

Teksti: Pirjo Kupila n Kuva: Sergei Gratshov

Vuonna 1953 valmistunut Moskovan valtiollisen yliopiston eli MGY:n mahtipontinen päärakennus on yksi Stalinin kuuluisista seitsemästä pilvenpiirtäjästä.

Ville Haloselle se on tänä talvena sekä koti että opiskelupaikka.

Kielitaito on insinöörille pääomaa Ville Halonen lähti kielikylpyyn Moskovaan eikä ole katunut.

V

aikka kielet eivät ole oppiaineena koskaan erityisemmin innostaneet Ville Halosta, 23, niin hyvää kielitaitoa hän pitää silti välttämättömänä.

Sen vuoksi hän hakeutui opiskelemaan Moskovan valtiolliseen yliopistoon eli kuuluisaan MGY:iin.

Kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijalle Venäjä oli monestakin syystä luonteva vaihtoehto ulkomailla opiskeluun. Takana oli lukion lyhyt venäjä ja joitakin kielikursseja Suomessa sekä lyhyt työharjoittelu venäläisessä LVI-yrityksessä Pietarissa, puhumattakaan lukuisista Venäjälle tehdyistä matkoista.

– Venäjä on koko ajan innostanut minua maana, koska se on suuri ja erilainen kuin muut Euroopan maat. Mielenkiintoa pitää yllä myös Venäjän voimakas talouskasvu ja sen tuoma hurja muutosvauhti. Kehittyvissä talouksissa tapahtuu paljon jo yhdessä vuodessa.

Hänen mielestään ammatti ja ura ovat lopulta hyvin pienistä asioista kiinni. – Vielä en tiedä, tuleeko venäjän taidosta koskaan olemaan minulle suoranaista hyötyä työssä. Paras valinta venäjä olisi rakennus- ja LVI-tekniikan alalUUSI

Insinööri

la, mutta hyvä valinta se on kaikilla teknisillä aloilla.

kokeessa, jonka vaikeusasteikko ulottuu nollasta viiteen.

Tekoja puheiden tilalle

Tiukat turvatoimet rassaavat

Opiskeluvaihtonsa Ville Halonen valmisteli yliopiston kanssa sähköpostitse, mikä sujuikin yllättävän helposti. Sen sijaan pettymyksen tuotti oma opinahjo, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, jolla ei ole yhtään yhteistyökumppania Venäjällä.

Häntä harmittaa, kun virallisissa puheissa kannustetaan nuoria lähtemään Venäjälle, mutta käytännössä heitä ei kuitenkin tueta. Moniin muihin maihin lähtijät saavat kyllä matkaavustuksia ja stipendejä aina Thaimaata myöten.

– Venäjän pitäisi olla Suomelle tärkein kauppakumppani ja taloudellista yhteistyötä kehittäisi parhaiten se, että olisi riittävästi eri alojen venäjäntaitoisia ammattilaisia.

Opiskelunsa Venäjällä Ville Halonen rahoittaa kokonaan itse opintorahalla ja -lainalla sekä Neste Oilin Porvoon jalostamolla hankituilla kesäansioilla. Tavoitteena on lukuvuodessa suorittaa ainakin toinen aste Venäjän valtiollisessa kieli-

Ville Halonen asuu vuonna 1953 valmistuneessa MGY:n jättimäisessä päärakennuksessa kahden hengen solussa, jossa on wc ja suihku, muttei omaa keittiötä.

Asuntola, kuten koko kampus, on tiukasti vartioitu ja jokaiseen vierailuun tarvitaan kirjallinen kulkulupa, joka päättyy hyvissä ajoin ennen puolta yötä.

– Hotellimainen asuminen on ensikertalaiselle helppo, muttei kaikkein miellyttävin ratkaisu. Oman kämpän hankintaa rajoittavat kuitenkin Moskovan kova asuntopula ja korkeat vuokrat.

Ville Haloselle ei olisi mahdoton ajatus suorittaa myös koko tutkintoa Venäjällä. Yliopistojen lukukausimaksut ovat Venäjällä melko korkeat, mutteivät kuitenkaan mahdottomat suomalaisille.

Hän uskoo kuitenkin vakaasti pärjäävänsä suomalaisilla insinööriopeilla tarvittaessa missä tahansa maailmalla.

– Insinööriosaamisellahan Suomen talouskasvukin on tehty, hän virnistää. n 45

uutisia Markku Jalonen aloitti kunta-alan työmarkkinajohtajana n Markku Jalonen, 46, aloitti helmi-

kuun alussa kunta-alan työmarkkinajohtajana Kunnallista työmarkkinalaitosta vuodesta 1993 johtaneen Jouni Ekurin jäätyä eläkkeelle.

Jalonen valittiin kunta-alan työmarkkinajohtajaksi Kuntaliiton hallituksen kokouksessa viime kesäkuussa. Syyskuusta lähtien hän on toiminut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisjohtajana.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja toimii Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajana, vastaa kuntatyönantajien edunvalvonnasta ja johtaa neuvotteluja sopimustoimintaa. Kunta-alan virkaja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät ja 422 000 palkansaajaa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaorganisaatio sekä työmarkkinakeskusjärjestö.

Kuntaliiton eduskuntavaalisivut avattu n Kuntien hyvinvointipalvelut nousevat

keskeisiksi teemoiksi maaliskuun eduskuntavaaleissa. Kuntaliiton EdusKUNTAvaalit-sivut osoitteessa www.kunnat. net tiedottavat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, kuntien taloudesta ja peruspalveluohjelmasta sekä tarjoavat osallistumismahdollisuuksia.

Eduskuntavaalisivuilla jokainen voi osallistua kyselyyn kuntapalveluiden tulevaisuudesta.

Kunnat tarjoavat kesätyöpaikan kymmenille tuhansille nuorille n Kunnat tarjoavat tulevana kesänä kesätyöpaikan jälleen kymmenille tuhansille nuorille. Kunnat ovat työllistäneet viime vuosien aikana noin 40 000 kesä­ työntekijää. Suurimpien kaupunkien ke-

46

sätyöntekijämäärä pysyy ensi kesänäkin edellisvuosien tasolla. Pääkaupunkiseudulla kesätyöpaikkojen määrä kasvaa.

Helsinki palkkaa noin 700 kesätyöntekijää enemmän kuin viime vuonna.

Kunnat hakevat nuoria kesätyöntekijöitä muun muassa toimistotöihin, puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, oppaiksi museoihin sekä avustaviin töihin vanhain- ja päiväkoteihin.

Alan opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin. Osa kunnista myös tukee yrityksiä rahoittamalla kesätyöntekijöiden palkkaamista.

Kuntien kesätyöpaikat tulevat hakuun pääsääntöisesti helmi- tai maaliskuun aikana. Tietoa kesätyöpaikoista löytyy Kuntatyö-sivustolta osoitteesta www.kuntatyo.fi sekä kuntien omilta verkkosivuilta.

Suuret kaupunkiseudut mukaan hallitusohjelmaan n Suomen Kuntaliitto ja suuret kau-

punkiseudut tähdentävät maan kehitystä vetävien alueiden huomioimista tulevan hallituksen ohjelmassa. Sisäasiainministeriölle tammikuussa jätetyssä ehdotuksessa muistutetaan, että viime vuonna hallituksessa hyväksytty suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja sen pohjalta tehty toimeenpanosuunnitelma on otettava mukaan hallitusohjelmaan merkittävällä painoarvolla.

Yhdeksällä suurella kaupunkiseudulla asuu yli puolet väestöstä, niissä tuotetaan yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja osuus innovaatiotoiminnasta on vieläkin suurempi. Nämä seudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kehityksen, työllisyyden ja uuden osaamisen kannalta.

Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus sisältää useiden eri ministeriöiden vastuulla olevia toimenpiteitä, joiden tehokas koordinointi ja resursointi on turvattava hallitusohjelmassa. Suuria kaupunkiseutuja tulee kehittää kaupunkien ja valtion tasavertaisella

yhteistyöllä.

Konkreettiset hankekokonaisuudet kehittävät muun muassa suurten kaupunkiseutujen innovaatiotoimintaa, lähiöitä, liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä kansainvälistä markkinointia. Ulkomaisen työvoiman edellytyksiä siirtyä Suomeen parannetaan. Erikseen ohjatuksi hankekokonaisuudeksi esitetään metropolipolitiikkaa, joka tukee muun muassa Helsingin seudun asuntoratkaisuja.

Nuorten vaalikone avattu n Nuorten ja opiskelijoiden vaalikone

www.nuortenvaalikone.fi avattiin yleisölle tammikuussa. Vaalikone on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja valtakunnallisten opiskelijoiden edunvalvontajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SYL, SLL, OSKU) yhteishanke, jolla halutaan herätellä nuoria ja opiskelijoita kiinnostumaan politiikasta ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa.

Tärkeimpänä tavoitteena on nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta eduskunta­ vaaleissa.

Nuoret tekevät äänestyspäätöksensä­ eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat, esimerkiksi nuorten puoluesidonnaisuus on vähäisempää. Nuoret ovat ahkeria vaalikoneen käyttäjiä, ja näin vaalikone voikin toimia aidosti linkkinä äänestyspäätöstä tekevän nuoren ja ehdokkaan välillä. Äänestäjille vaalikone tarjoaa oivallisen mahdollisuuden selvittää, ketkä ehdokkaista ovat halukkaita panostamaan nuorten hyvinvointiin ja esimerkiksi opintososiaalisen aseman parantamiseen.

Koulutuspoliittisten aiheiden lisäksi ehdokkailta kysyttiin kantoja muun muassa tasa-arvosta, ympäristöasioista, energiapolitiikasta ja nuorten osallisuudesta. Kysymyksiä eri aihealueista on yhteensä 23. Vaalikone on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Äänestäjät voivat käyttää vaalikonetta tiedonhakuun yleisemminkin. Haun voi rajata esimerkiksi sukupuolen, iän tai koulutuksen mukaan.

UUSI

Insinööri

47

uutisia Haastattelu perustuu HI:n julkaisemaan Uudenmaan Insinööri Ins. -lehdessä 1/2007 olleisiin väitteisiin.

Puheenjohtaja Matti Viljanen:

Yhdistymispäätökset on tehty demokraattisesti

V

iime vuonna kesäkuussa ja marraskuussa pidetyissä edustajakokouksissa hyväksyttiin määräenemmistöpäätöksillä Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten liittofuusio. Vaikka kesäkuussa tehdyistä päätöksistä ovat Helsingin Insinöörit (HI) ja Pieksämäen Seudun Insinöörit (PSI) jättäneet moitekanteen käräjäoikeuteen, niin Uusi Insinööriliitto noudattaa määräenemmistön tekemiä päätöksiä. Muuta mahdollisuutta liitolla ei ole, Matti Viljanen toteaa.

Miten moitekanne etenee oikeudessa?

– Koska kanteen nostivat HI ja PSI, niin Uusi Insinööriliitto on ollut tässä vastaajan asemassa ja asia on edennyt täysin HI:n ja PSI:n haluamalla tavalla. Ne ovat hakeneet kesäkuussa tehtyjen päätösten täytäntöönpanokieltoa kolme kertaa ja käräjäoikeus on kolme kertaa hylännyt esitetyt vaatimukset. Liitolla on näihin jatkuviin täytäntöönpanokieltovaatimuksiin mennyt suhteellisen paljon rahaa. Minusta se on jäsenmaksutulojen väärinkäyttöä. Oikeudenkäynnin ovat laittaneet vireille HI ja PSI, ei liitto.

Onko menetelty sääntöjen tai yhdistyslain vastaisesti?

– Noudatamme aina liiton sääntöjä ja lakeja kaikessa toiminnassamme. Olemme ennen fuusiota neuvotelleet yhdistysoikeuden tunnetun asiantuntijan hallintoneuvos Lauri Tarastin kanssa ja selvittäneet, miten fuusioasiassa tuli edetä.

Lauri Tarasti oli myös kevään edustaja­

kokouksessa pitämässä esitelmän liittofuusioista. Tämän oikeudenkäynnin yhteydessä liitto on pyytänyt lausuntoja Suomen arvostetuimmalta yhdistysoikeuden asiantuntijalta, professori Heikki Halilalta. Sillä tiedolla mitä, mitä näiltä asiantuntijoilta on saatu, on toimittu.”

Miksi asiassa ei neuvoteltu?

– Muistuttaisin, että koko kesäkuun edustajakokouksen pitäminen perustuu neuvotteluratkaisuun. Toukokuussa solmittiin ns. neuvottelusopimus, jonka myös HI:n puheenjohtaja allekirjoitti.

Kun moitekanne tuli vireille, perustettiin heti hallituksessa työryhmä, joka ryhtyi tätä asiaa selvittämään. He ovatkin keskustelleet HI:n edustajien kanssa moitekanteeseen liittyvistä seikoista. Täytyy muistaa, että päätökset on tehty demokraattisesti edustajakokouksessa. Ei niitä voi hallitus mennä neuvottelemaan toisin, sehän olisi yhdistyslain vastaista.

Onko Insinööriliitto ja insinööriys menetetty?

– Koko yhdistymisen perusasia oli, ettei insinööriyttä menetetä. Olen tehnyt töitä insinööriyden eteen parikymmentä vuotta ja teen yhä edelleen. Se, että keskusliitossamme on nyt katto hieman korkeammalla ja seinät leveämmällä, ei muuta tätä tilannetta. Insinööriliitto oli merkittävässä avainasemassa ajaessaan tekniikan alan ammattikorkeakoulutusta. Kuntien Teknisten jäsenistä suurin osa koulutetaan ammattikorkeakoulussa teknii-

kan alalle enkä näe mitään syytä suhtautua kielteisesti näihin aloihin. Usein vertaamme liittoamme Tekniikan Akateemisten TEK:iin ja muistuttaisin, että he hyväksyvät diplomi-insinöörien ohella jäsenikseen matematiikan, fysiikan ym. tutkintojen edustajia.

Onko Uusi Insinööriliitto yleinen toimihenkilöjärjestö?

– Tähän on selkeä vastaus: Ei ole! Tällaista kommentointia on vaikea ymmärtää. HI:n puolelta on esitetty, että UIL: stä olisi tullut toimihenkilöjärjestö, vaikka samaan aikaan yhdistys on itse hakeutumassa yhteistyöhön TU:n kanssa.

UIL:n perustoiminta pysyy ennallaan.

Kun syksyn edustajakokouksessa hyväksyttiin Insinööriliiton toimintasuunnitelma strategioineen, eivät HI:n edustajat esittäneet yhtään kommenttia, mikä sekin on hyvä todistus siitä, että jatkamme samalla toimintalinjalla kuin aikaisemminkin. Uutta on se, että takaamme jäsenillemme sektoririippumattoman järjestäytymisen ja paremmat resurssit asioi­ den hoitamiseen.

Mitä tapahtuu jatkossa?

– Toivoisin, että liitto voisi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä – edunvalvontaan! Enemmistö edustajakokousedustajista on antanut valtakirjan ajaa asiaan­ sa Uuden Insinööriliiton mandaatilla.

Neuvottelukierros on käynnistymässä ja meidän tulisi tehdä sitä perustyötä, johon jäsenkuntamme on meidät vastuuttanut. n

Ihmisen arvoinen työ teemana SASKin solidaarisuuspäivillä n Ihmisarvoinen työ ja köyhyyden vä-

hentäminen ovat tänä vuonna keskeisiä teemoja SASKin solidaarisuuspäivillä, joita vietetään Jyväskylässä 21.– 22.4.2007. Keskustelua aiheeseen johdattelee mm. kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola.

Solidaarisuuspäivät on kaikille avoin tilaisuus. Näkökulma on ammattiyhdis48

tysliikkeen, mutta tavoitteena on aito vuoropuhelu ammattiliittojen ja yritysten, kansalaisjärjestöjen ja omatoimisten kansalaisaktiivien kesken.

Solidaarisuuspäivien osallistumismaksu on 25 euroa. Sillä pääsee kaikkiin tapahtuman tilaisuuksiin, myös lauantain iltaohjelmaan. Maksu sisältää myös ruokailut.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKiin kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK. Uusi Insinööriliitto on toinen SASKiin kuuluvista akavalaisista ammattiliitoista.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja www.sask.fi.

mennen tullen n Helsingin Insinöörit HI

n Kuntien Insinöörit ry KI

Rekiajelua, poniratsastusta, pulkkamäki lapsille, hiihto- ja luistelumahdollisuudet sunnuntaina 25.2. klo 11–14 Helsingin Vartiosaaressa eläintallilla ja HI:n huvilalla Vådötorppissa. Tarjolla pientä korvausta vastaan hernekeittoa, makkaraa, mehua ja kahvia. Järjestävät: Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ja Helsingin Insinöörit HI ry.

Kuntien Insinöörien ylimääräinen kokous 10.3.2007 Kuntien Insinöörien hallitus päätti kutsua koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen lauantaina 10.3.2007 klo 12.00 Huolintataloon, Pasilankatu 2, 6. kerros.­ Asialistalla on ainoas­taan Kuntien Insinöörien suora liitty­minen Uusi Insi­ nööriliitto UIL ry:n jäseneksi.­Liittymis-

päätökseen tarvitaan yhdistyksen sääntöjen mukaan syksyn 2006 vuosikokous­ päätöksen lisäksi toinen yleisen kokouksen myönteinen päätös.

Edellisessä lehdessä mainittiin vain hallitukseen erovuoroisten tilalle valitut.

KI:n hallitus kokonaisuudessaan kaudella 2007–2008 löytyy neitstä www.kuntientekniset.fi –> jäsenjärjestöt –> ki.

KTK:N VETERAANI­KERHON VUOSIKOKOUS Tervetuloa kerhon vuosikokoukseen 5.3. klo 13.00 Länsi-Pasilaan Huolintataloon, Pasilankatu 2, 6. kerroksen neuvotteluhuone. Ohjesäännön mukaisten asioiden lisäksi käsittelemme kerhon asemaa ja toimintaedellytyksiä Uuden Insinööriliiton puitteissa. Ideointia jatkamme perinteisesti saunassa ja iltapalan ääressä.

Turun Insinöörikerho ry TUIKE järjestää jäsenilleen mm. seuraavanlaisia tapahtumia kuluvan vuoden alkupuolella: • Sinfoniakonsertti 1.3.

• Laskettelumatka Himokselle 17.3.

• Työturvakorttikoulutus 24.3.

• Lajikokeilu: jousiammuntaa 14.4.

• Retki Tammpereelle 16.6.

Seuraa tapahtumatiedotuksia osoitteessa www.tuike.fi!

TUIKE onnittelee vuoden 2006 vauhdikkainta tuikelaista, Tuike Grand Prix -mestaria Teemu Metsälää.

Mennen Tullen -palsta yhdistysten ja piirien käytössä Uuden Insinööriliiton yhdistyksillä on käytettävissään tässä lehdessä kokous- ja tapahtumailmoittelua varten maksuton Mennen Tullen -palsta. Tapahtumailmoitusten pitää olla lyhyitä ja napakoita. Toimitus editoi ylipitkät tekstit. Ilmoitusten koot ja sijoitukset

UUSI

Insinööri

vaihtelevat käytettävissä olevan tilan mukaan. Lehden aineistopäivät löytyvät Uusi Insinööri –lehden nettisivuilta mediatiedoista osoitteesta http://www. insinoori-lehti.fi Sekä yhdistysten että piirien kokous- ja tapahtumailmoitukset voi lä-

hettää Uusi Insinööri-lehden toimitukselle osoitteeseen ilona.maenpaa@ uil.fi.

Kokouksista ja tapahtumista kannattaa mahdollisuuksien mukaan tiedottaa myös yhdistysten nettisivuilla ja jäsenkirjeissä.

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTO

puheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

LAKIASIAINYKSIKKÖ

toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Esa Schön työsuhdeasiamies Mika Varjonen työelämän oikeudelliset palvelut 0201 801 858 lakimiehet@insinooriliitto.fi

VIESTINTÄYKSIKKÖ

viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 assistentti Anne Herne 0201 801 841 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 803 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 Yksityisen sektorin asiamiehet assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 Matti Koskinen 0201 801 846 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 Pertti Porokari 0201 801 847 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 Juha Simell 0201 801 848 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasenrekisteri@insinooriliitto.fi jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari Anna-Maija Posti, Susanna Saarila ja Tarja Salmi (hoitovapaalla) työnantajaperintä 0201 801 833 Opiskelija-asiat sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Pekka Hongell 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, Antti Riipinen

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.insinooriliitto.fi /hml

KUNTIEN TEKNISET KTK RY Pasilankatu 2, 00240 Helsinki palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 puhelin (09) 7206 320 assistentti Heli Heino 0201 801 813 www.kuntientekniset.fi tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti 0201 801 806 puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 sähköposti: lsi@lsi.fi postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko www.lsi.fi 0201 801 872 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN Meripuistokatu 16, 5. krs sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi 94100 Kemi

PALVELUT-YKSIKKÖ

Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Suvantokatu 4, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

50

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TURUN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

jäsenedut

Jäsenedut henkilöjäsenen itse ottamista ja maksamista vakuutuksista

n Uuden Insinööriliiton, If Vakuutusyhtiön, Keskinäinen Vakuu-

tusyhtiö Kalevan sekä Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampon yhteistyösopimuksen mukaiset henkilöjäsenen itse ottamien ja maksamien vakuutusten jäsenedut ovat edelleen voimassa.

Uuden Insinööriliiton IF-sopimuksen mukaiset alennukset saa vakuutuksista riippuen kahdella tai kolmella vakuutuksella: Ryhmäsampo Priimus 6%, autovakuutus 15%, kotivakuutus 11%, vauva-, lapsi- ja henkilövakuutus 11%, jatkuva matkavakuutus 30%. Muista vakuutuksista saa yleiset If-sopimusalennukset

Tilaa Ympäristö ja ­Terveys -lehti jäsenetuhintaan n Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat tilata Ym-

päristö ja Terveys-lehden jäsenetuhintaan 38 euroa vuosikerta. Normaalihinta on 56 euroa/vsk.

Tilaus on kestotilaus jatkuen jäsenetuhintaisena, kunnes tilaaja peruuttaa lehden.

Tilauksen voi tehdä osoitteessa www.ymparistojaterveys.fi. Mahdolliset tiedustelut eevastiina.veneranta@ymparistojaterveys.fi.

Ympäristö ja Terveys -lehti on vuonna 1970 perustettu ympäristöalan ammattilehti. Lehti seuraa tarkasti ympäristöalan keskustelua ja kehi­ tystä. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa.

Lisätietoja :

www.insinooriliitto.fi- > jäsensivut -> IF, www.kuntientekniset.fi -> jäsenedut -> vakuutus- ja oikeuspalvelut -> IF ja 1.4. alkaen www.uil.fi -> jäsensivut -> IF

n Uusi Insinööriliitto UIL ry:n ja Pohjolan yhteistyösopimuksen mukaiset henkilöjäsenen itse ottamien ja maksamien vakuutusten jäsenedut ovat edelleen voimassa.

Mittaturvan vakuutuksista: laaja kotivakuutus, kotivakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, arvotavaravakuutus, pienvenevakuutus, matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus saa alennusta uusien vakuutuksien maksuista 1. vuonna 20 euroa, 2. vuonna 15% ja 3. vuonna 5%.

• Autovakuutus, Superkaskon, Kevytkaskon ja Isokaskon vakuutus­ makuista saa 1. vuoden alennusta 20% sekä 60% starttibonus astuu heti voimaan.

• Liiton maksamaan vapaaehtoisen matkavakuutuksen kuuluvalle 20% alennus itse ottamasta matkavakuutuksesta.

• Korotus perushenkivakuutuksen korvausmääriin 69% naiset ja 56% miehet Eläkevakuutuksesta ja säästövakuutuksesta lisätietoja Pohjolasta.

Pohjolan etuasiakkaan alennukset Uuden Insinööriliiton neuvottelemien yllä olevien alennusten lisäksi UIL:n jäsen saa myös Pohjolan etuasiakkaan alennukset. Pohjolan etuasiakkaaksi pääsee kolmella eri tuoteryhmän vakuutuksella.

Etuasiakkaan alennukset: Koti- ja muista omaisuusvakuutuksista 7%, tapaturmavakuutuksista ja jatkuvista matkavakuutuksista 7 %, hoitokuluvakuutuksesta 10%, liikennevakuutuksesta 7 %, autovakuutuksista 7 %, lisäalennusta bonuksellisista, Super- Kevyttai Isokaskoista 8 % Lisätietoja: www.insinooriliitto.fi- > jäsensivut -> Pohjola, www.kuntientekniset.fi -> jäsenedut -> vakuutus- ja oikeuspalvelut -> Pohjola ja 1.4. alkaen www.uil.fi -> jäsensivut -> Pohjola

UUSI

Insinööri

Rakennuslehti puoleen hintaan n UIL:n jäsenet voivat tilata Rakennuslehden määräaikaisen vuositilauksen puoleen hintaan.

Tämän vuoden aikana tehtyjen tilausten hinta on 41,50 euroa (normaalihinta 83 euroa). Tilausajankohdasta lähtien 12 kuukauden aikana saat 40 Rakennuslehden numeroa. Tilaukset webosoitteesta www.rakennuslehti.fi/uil. Lehteä ei ole saatavissa irtonumeromyynnissä.

Rakennuslehti tuo kerran viikossa asiantuntevan katsauksen rakentamiseen, kiinteistöalaan ja talotekniikkaan.. Tiedustelut kari.souto@rakennuslehti.fi

Kuukauden tuote

Paukkuvaan pakkaseen lämmin juoma mukaan! n Kuukauden tuotteena tarjoamme Travel thermos -mukisetin hintaan 25 euroa + postikulut.

Mukien vetoisuus on 0,7 litraa. Pakkaus sisältää 2 mukia, jotka toimitetaan lahjapakkauksessa.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.insinooriliitto.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma–pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

51