Insinoori-0208-low

2/2008

UUSI

Oulun aktiiveilla monipuoliset verkostot

sisältö

12

Pääkirjoitus................................................ 5

• Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon!

Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Työpaikan yhteinen kehittäminen on arkipäivää

Yhteistoiminta työnantajan ja henkilökunnan kesken toimii Porvoossa erinomaisesti.

Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Osaaminen ja pätevyys syntyvät kokemuksen tuloksena

Yt-laki edellyttää koulutussuunnittelua....... 10

• Jatkuva koulutus pitää yllä ammattitaitoa • Henkilöstö ja työnantaja keskustelevat Porvoossa

• Luottamusmiehillä hyvät perusvalmiudet hoitaa yt-neuvotteluja

• Tunnista omat vahvuudet • Työstä kiitosta, palkasta moitteita • Insinöörikoulutukseen esitetään muutoksia Totta ja tutkittua....................................... 20

• Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa?

• Palkkanosturissa runsaasti kävijöitä Maailmalta............................................... 22

• Tuulesta temmattua?

• EY-tuomioistuin vahvisti työtaisteluoikeutta Osaaminen............................................... 24

• Hybridilinja-autot vähentävät päästöjä • Uutta Oulun joukkoliikenteessä • Biobutanolia auton tankkiin Edunvalvontaa.......................................... 30

• Järjestöjohtajat neuvottelupäivillä Oulussa • Ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa • YTN edellyttää Nokialta yhteiskuntavastuuta • Villa Kaljaasi tarjoaa toiminnalle puitteet • LOUSI on täynnä intoa Tekniikkaa............................................... 40

• Asuinalueelle lämpö merestä Oikeutta.................................................. 42

• Yrityksen koulutustavoitteet ja yt-menettely • Omaisuudelle turvaa avoliitossa Oulu haluaa vähentää ruuhkia ja turhaa liikennettä keskustassa, Jaakko Ylinampa selvittää.

Kannen kuva: Kirsti Laurinolli

2

26

Opiskelija-asiaa........................................ 44 Kuntauutisia............................................ 46 Mennen tullen.......................................... 47 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51

21.2. numero 2/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

Opiskelija-aktiivit olivat mukana hiomassa strategioita neuvottelupäivillä Oulussa.

30

Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 20.3., 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12.

Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

36 Villa Kaljaasi tarjoaa ­Oulun Insinöörien toiminnalle hulppeat puitteet.

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3

OKO on nyt Pohjola.

Katso kanssamme maailmaa uusin silmin.

OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin.

Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.

helmikuu 2008

pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon!

K

uluva vuosi on jälleen vaalivuosi. Kun-

hetket ilmoittautua ehdokkaaksi. Sen tehtyäsi ota

talaiset saavat äänestää 26. lokakuuta

yhteys omaan jäsenjärjestöösi, kerro ehdokkuudes-

järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Puo-

tasi ja käynnistä yhteistyö. UIL:n jäsenjärjestöt te-

luepoliittisesti sitoutumaton Uusi Insi-

kevät kunnallisvaaliehdokkaina olevia jäseniään

nööriliitto pitää tärkeänä, että sen jäsenkunta on

tunnetuksi – kukin resurssiensa mukaan yhdistyk-

mukana kaikilla tasoilla, kun tehdään päätöksiä

sen nettisivuilla, lehdissä ja tiedotteissa sekä vaali-

tämän yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Insi-

paneeleissa.

nöörien ja muiden tekniikan taitajien osaamista tarvitaan ja sitä on oltava tarjolla myös kunnallises-

Lähde rakentamaan helpompaa huomista!

sa päätöksenteossa.

Lokakuun kunnallisvaaleissa valitaan Suomen 399 kuntaan valtuustot. Vaalien jälkeen täytetään lukuisat lautakuntapaikat ja muut luottamustoimet kunta-, kuntayhtymä- ja maakuntatasolla. Ammattikunnan on huolehdittava mm. siitä, että ammattikorkeakoulujen hallituksissa ja neuvottelukunnissa on riittävästi asiantuntemusta. Noihin luottamustoimiin valitaan pääasiassa kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleita.

Jos kipinä syttyi ja haluat mukaan kunnalliseen

Insinööriopiskelijoille kesätöitä!

Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja insinööriopiskelijat etsivät itselleen kuumeisesti kesätyöpaikkoja. Insinöörin hommia ei opita pelkästään opinahjossa, vaan siihen tarvitaan myös työharjoittelua. Valmiiden insinöörien velvollisuus on pitää huolta siitä, että opiskelijat saavat osoittaa osaamisensa ja kartuttaa työkokemustaan.

Osoitetaan opiskelijoille kesätöitä!

päätöksentekoon, alkavat nyt olla käsillä viimeiset

UUSI

Insinööri

5

uutisia Tarkista työeläkeotteesi!

Kestävä yhdyskunta 2007–2012

n Työeläkejärjestelmämme läpinäkyvyys lisääntyy entisestään, kun huhti-marraskuun välisenä aikana postitetaan yli kolme miljoonaa työeläkeotetta jokaiselle yksityisen sektorin työntekijälle ja yrittäjälle. Otteen saavat tästä vuodesta lähtien kaikki, jotka ovat saaneet vähänkin yksityisen sektorin eläkkeeseen oikeuttavaa tuloa. Tavoitteena on, että vuonna 2011 päästäisiin otteeseen, joka kertoisi koko työeläketurvan, myös julkisen sektorin palvelussuhteista.

Työntekijälle ja yrittäjälle vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa kerrotaan eläkkeeseen oikeuttavat ansiot ja etuuksien perusteena olevat tulot sekä karttuneen eläkkeen määrä. Eläkeotetta ei toimiteta ulkomailla asuville, jo eläkkeellä oleville eikä yksinomaan julkisilla aloilla työskennelleille. Työeläkeote ei ole kaikille lähetettävä eläkelaskelma eikä siitä ilmene kokonaiseläketurva, muun muassa kansaneläketiedot puuttuvat.

Tiedot, jotka eivät näy otteella, voi tarkastaa seuraavista lähteistä: Kuntien työsuhteet, www.keva.fi Valtion työsuhteet, www.valtiokonttori.fi Kirkon työsuhteet Kirkon keskusrahastosta Suomen pankin työsuhteet Suomen pankista Eläketurvakeskuksesta, www.etk.fi Mahdollinen kansaneläke, Kansaneläkelaitoksesta, www.kela.fi

n Tekesin viime syksynä käynnistämä Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelma panostaa 100 miljoonaa euroa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten kehittämiseen.

Teknologiapäällikkö Jarmo J Heinosen mukaan ohjelmalla on tarkoitus synnyttää energia- ja ympäristöratkaisuiltaan tehokkaita, toimivia ja viihtyisiä yhdyskuntia. Alueiden ohella rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja korjauksessa tarvitaan uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa.

– Teknologiasta on saatava aikaan laajamittaista liiketoimintaa. Verkottamalla eri osa-alueiden toimijoita saadaan aikaan uusia liiketoimintamalleja, palvelukonsepteja, yhteistoimintamalleja, järjestelmäratkaisuja sekä innovaatioita.

Heinosen mukaan yrityksiltä odotetaan uusia avauksia ja ideoita. Ne voivat hakea tutkimus- ja kehitysprojekteillaan ohjelmaan jatkuvasti Julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta on myös lisättävä.

Rakennus- ja kiinteistöklusterilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden edistämisessä.

Rakennusten osuus energiankäytöstä on Suomessa jopa 40 prosenttia.

Eläke karttuu työstä

Lisätietoja: Työeläke.fi -palvelusta, www.tyoelake.fi Oman työeläkevakuuttajan internetsivuilta Työeläkevakuuttajat TELAn internet­ sivuilta, www.tela.fi

Kari Tirronen

Palkkatilastot kolmella kielellä n Joulukuun Uusi Insinööri -lehden vä-

lissä julkaistu Palkkatilastot 2007 -liitteen aineisto löytyy suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi liiton jäsensivuilta osoitteesta www.uil.fi kohdasta Urahallinta -> Palkkataulukot.

6

Akava: Yritysten kasvuhaluja ei saa tyrehdyttää n Akava kummeksuu Suomen Yrittäjien tapaa kannustaa jäseniään kiertämään yhteistoimintalakia.

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää.

Yhteistoiminnan taustalla on ajatus työnantajan ja työntekijöiden välisen vastakkainasettelun aikakauden päättymisestä. Päämäärä, jonka eteen yrityksissä ponnistellaan, on yhteinen.

Suomen Yrittäjille henkilöstön ja työnantajan välisen aidon vuorovaikutuksen kehittäminen ei ole kelvannut.

Järjestö on vastustanut yhteistoimintalain valmisteluvaiheista saakka sen ulot-

tamista vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin eli vain 3,3 prosenttiin järjestön jäsenyrityksistä. Suomen Yrittäjät on ohjeistanut, miten lakia voidaan kiertää pitämällä henkilöstö alle 20 työntekijässä, pilkkomalla yrityksiä ja siirtämällä yritystoimintaa alihankintaan.

Akava pitää tällaista toimintaa erittäin paheksuttavana. Akavan mukaan pienyrittäjyyden on voitava jatkossakin pohjautua yritystoiminnan kehittämiseen, moraalisen vastuun tuntemiseen eikä yhteiskunnallisten velvoitteiden kiertämiseen tähtäävään kekseliäisyyteen.

Kolme akavalaista liittoa neuvottelee yhdistymisestä n Agronomiliitto, Luonnontieteiden

Akateemisten Liitto ja Metsänhoitajaliitto ovat aloittaneet neuvottelut yhdistymisestä. Tavoitteena on uusi liitto, joka tarjoaa kaikille jäsenilleen ammatillista yhteenkuuluvuutta vahvistavan yhteisön. Uuden liiton jäsenmäärä olisi noin 15 000, joista kaksi kolmannesta on palkansaajia. Heistä noin puolet työskentelee julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla. Noin kolmannes jäsenistä on yrittäjiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Liittojen johdot ovat viime vuoden kuluessa hahmotelleet vaihtoehtoisia malleja yhteistyön syventämiseksi ja niiden valtuustot tekivät viime syksynä päätökset ryhtyä neuvottelemaan yhdistymisestä.

Kaikki liitot ovat keskusjärjestö Akavan jäseniä. Ne kuuluvat Akavan neuvottelujärjestöihin (JUKO ja YTN) Vakava ry:n kautta.

Teittinen Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi n Uuden Insinööriliiton Hämeen ja

Keski-Suomen piiri valitsi kokouksessaan 16. tammikuuta Tampereella piirin puheenjohtajaksi Antero Teittisen. Teittinen toimii Lahden Seudun Insinöörien puheenjohtajana ja oli piirin puheenjohtajana myös vuoden 2007.

TeliaSonera vähentää henkilöstöä – irtisanomisia ei vielä tiedossa n TeliaSoneran ilmoittamat säästötoi-

menpiteet olivat odotettavissa, sanoo TeliaSoneran Finlandin vasta valittu ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Pekka Riiali. TeliaSonera ilmoitti 8. helmikuuta vähentävänsä 2 900 työpaikkaa, joista noin tuhat Suomesta.

Riiali muistuttaa, että yhtiön säästöohjelma on kaksivuotinen, eikä siinä ole vielä määritelty konkreettisia toimenpiteitä. Riialin mukaan TeliaSonerassa ei ketään irtisanota, vaan osaamiskeskuksen kautta pyritään löytämään hakijoille töitä yhtiössä avoinna olevista tehtävistä. TeliaSonerassa tehtävät henkilöstövähennykset pyritään hoitamaan ns. luonnollisin poistumin, eli kun henkilöitä jää eläkkeelle tai määräaikaiset työsuhteet loppuvat, uusia ei palkata tilalle. Riiali arvioi, että monet nykyiset teliasoneralaiset hakeutuvat muualla töihin, koska epävarmuus ajaa ihmiset hakemaan uutta työpaikkaa.

Riialin mukaan vielä on mahdotonta arvioida, missä laajuudessa vähennykset koskevat ylempiä toimihenkilöitä. Yhtiön­ organisaatiorakennetta kevennetään, mikä toki tarkoittaa sitä, että esimiesten määrä vähenee. Alemmissa esimiestehtävissä olevat voivat hakea yhtiössä avoinna olevia asiantuntijatehtäviä, Riiali toteaa.

TeliaSonera Finlandiin ei ole vielä muodostettu ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää, mutta Riiali edustaa TeliaSoneralla kaikkia Ylemmät Toimihenkilöt YTN-liittojen jäseniä, kunnes henkilöstöryhmäjako on suoritettu.

Ammattikorkeakouluille yhteinen verkkojulkaisu osaaja.net n Ammattikorkeakoulujen yhteinen

verkkojulkaisu osaaja.net on perustettu ja luettavissa osoitteessa www.osaaja.net.

Julkaisun tavoite on lisätä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä. Osaaja.net julkistettiin ammattikorkeakoulujen tutkimuspäivillä HaagaHelia -ammattikorkeakoulussa. EnsimUUSI

Insinööri

mäisen numeron teema on ”Open Access ja työelämäläheinen kirjoittaminen”.

– Osaaja.net -verkkojulkaisun tarkoitus on julkaista ammattikorkeakoulujen työelämäläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa Open Access -ajattelun hengessä; yhteisesti, monialaisesti ja valtakunnallisesti, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Pentti Rauhala.

Verkkojulkaisun toimitusneuvosto koostuu ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajista yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.

Väkivallan uhkaa selvitellään n Sosiaali- ja terveysministeriön alainen

työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta on asettanut väkivallan uhkaa selvittävän jaoston. Akavaa siinä edustavat Akavan lakimies Paula Ilveskari ja UIL:n koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Hannu Saarikangas. Jaoston tehtävänä on määritellä ne toimialat tai työtehtävät, joilla väkivallan uhka on työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla ilmeinen. Lisäksi jaos arvioi voimassa olevien säädösten täytäntöönpanoa kyseisillä toimialoilla tai kyseisissä työtehtävissä sekä mahdollisuuksia vähentää väkivallan uhkaa säännösmuutoksilla. Jos jaos pitää säännösmuutoksia tarpeellisina, se laatii niistä arviointimuistion. Jaosto raportoi työstään huhtikuun loppuun mennessä neuvottelukunnalle.

YTN kyseenalaistaa TietoEnatorin toimintatavat yt-neuvottelujen alkaessa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on syvästi huolestunut tietotekniikan palveluyritys TietoEnatorin ilmoituksesta irtisanoa Suomessa jopa 400 työntekijää.

– Nyt peräämme TietoEnatorilta ennen muuta sosiaalista vastuuta. Heidän on huolehdittava siitä, että mahdollinen irtisanottavien määrä jää minimiin. Niille joille töitä ei enää yrityksessä löydy, on taattava asiallinen tuki uuden työn löy-

tämiseksi tai ammattitaidon päivittämiseksi, toteaa YTN:n tietotekniikan palvelualan vastaava asiamies Matti Koskinen.

Koskinen muistuttaa että TietoEnatorin vuoden 2007 viimeisessä osavuotiskatsauksessa liikevoittoprosentti Suomessa oli 12 ja Ruotsissa vain 1. Kuitenkin toimenpiteet kohdistuvat vahvasti kannattaviin toimintoihin Suomessa.

– Tämä ei ole meidän mielestä hyväksyttävää.

TietoEnator on ilmoittanut siirtävänsä työtehtäviä kustannussyistä ItäEurooppaan ja Aasiaan. YTN kyseenalaistaa voimakkaasti ulkoistamistoimenpiteet ja pitää toimintaa hyvin lyhytnäköisenä. – Kustannustaso on esim.

Itä-Euroopassa nousemassa vauhdilla ja tuottavuus heikompaa kuin Suomessa eli todellisia säästöjä työn siirtämisestä ei saada, huomauttaa Koskinen.

Yt-neuvottelut alkoivat 30. tammikuuta. Neuvottelujen piiriin kuuluu myös yhteensä noin 1 000 YTN-liittoihin kuuluvaa työntekijää. YTN:n jäseniä edustaa yritystasolla YTN:n yritysyhdistys TietoEnatorin Asiantuntijat ry TAS. – Valitettavaa on, ettei TAS ole saanut edustajaa itse yt-neuvotteluihin, mutta yhteistyötä muiden ammattijärjestöjen kanssa tehdään, Koskinen toteaa.

Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin valinnat n Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin

puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen Lappeenrannan Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä.

Itä-Suomen toiminnallisen piirin puheenjohtajaksi on valittu Timo Auvinen ja varapuheenjohtajaksi Arto Puumalainen Mikkelin Insinööreistä.

Kaakkois-Suomen toiminnallisen piirin puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen ja varapuheenjohtajaksi Mirja Virtanen Ala-Kymen Insinööreistä.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien toimintarenkaiden puheenjohtajaksi on valittu Heini Löytty-Laahanen ja varapuheenjohtajaksi Matti Jaatinen.

7

kolumni Nuppu Rouhiainen projektikoordinaattori

Työpaikan yhteinen kehittäminen on arkipäivää

O

len kahdentoista vuoden ajan voinut seurata suomalaisen työelämän kehityssuuntaa työssäni Työelämän kehittämisohjelmassa (Tyke 1996–2003, Tykes 2004–09). Olen saanut seurata tuloksia hyvin erilaisesta kehittämistyöstä monenkokoisissa ja -näköisissä yrityksissä sekä lisäksi myös julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa.

Ohjelman perusresepti työpaikkojen kehittämistoiminnalle on ´luopua´ korkealentoisista, abstrakteista ja ympäripyöreistä tavoitteista ja pohtia työn tekemisen kysymyksiä arkipäivässä. Ongelmien ratkaisu ja kehittyminen edellyttävät pysähtymistä. On pohdittava, mikä saa aikaan sen, että tehdään ns. turhaa työtä, hommat eivät etene suunnitellulla tavalla, tulosta ei synny ja päälle päätteeksi työyhteisö vielä voi huonosti.

Ensin on löydettävä toiminnan pullonkaulat, selkeytettävä työyhteisön roolijako ja vastuut sekä lähdettävä kokeilemaan uutta toimintamallia käytännössä.

Sen jälkeen tulokset näkyvät toiminnan sujuvuutena ja tuottavuuden paranemisena. Samalla myös työmielekkyys lisääntyy. Kyse ei siis ole tempuista vaan mahdollisuudesta pysähtyä yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa miettimään, mikä työprosesseissa mättää.

Työpaikkojen kehittämisessä on lähdettävä liikkeelle konkreettisista asioista lähellä työntekijöitä. Kehitys laukaistaan liikkeelle ulkopuolisella tuella ja sitä saatetaan jonkin matkaa, mutta vastuu muutoksen eteenpäinviemisestä on aina työpaikalla itsellään.

Tykes-ohjelman kaltaisen julkisen rahoittajan tärkeimpänä tehtävänä on tukea kehittämishankkeita, saada erilaisia kehittämisprosesseja alkuun sekä saattaa eri organisaatioita keskenään vuorovaikutukseen ja levittää käytännöstä hankittua tietoa mahdollisimman laajalle.

Tykes-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen johdon ja henkilöstön yhteistyöllä. Tuloksellisuuden edistämistä on työn tuottavuuden, tuotteiden ja palvelujen laadun, työprosessien laadun ja sujuvuuden sekä asiakaspalvelun

8

parantaminen. Työelämän laadun edistäminen on työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien­, työhyvinvoinnin, työyhteisöjen sisäisen yhteistoiminnan ja luottamuksen parantamista.

Laadun paranemisella tuetaan myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Yhteistyön merkitys kehittämisprosessissa näkyy monella tavalla. Alusta pitäen tulee kuunnella myös työntekijöiden mielipiteitä, muuten ei synny tunnetta olemisesta ”samassa veneessä” kehittämässä organisaation toimintaa. Jos tämä unohtuu niin kehittämistyö ei etene, tai ainakin turhaan hidas- Tykes-ohjelman tuu.

Usein johdon aloitteesta tavoitteena on lähtevissä kehittämishankkeissa henkilöstön edustajat tuottavuuden ja ovat parhaita avainhenkilöitä viemään hanketta eteenpäin, työelämän laadun kun yhdessä löydetään sopiva samanaikainen malli kehittämiselle.

Työelämässä tarvitaan tä- parantuminen nä päivänä laaja-alaista innovaatiotoimintaa Ei riitä, että johdon ja teknologia on kunnossa, lisäksi tarvitaan liiketoimin- henkilöstön nan kehittymistä ja työtoiyhteistyöllä. mintojen uudelleen organisointia. Näin tuottavuuskasvu saadaan yhdistymään työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä työhyvinvoinnin, työyhteisön sisäisen yhteistoiminnan ja luottamuksen paranemiseen.

Tätä haastetta pääsemme tulevaisuudessa toteuttamaan vieläkin laajemmalla rintamalla, kun kevään 2008 aikana Tykes yhdistetään Tekesiin. Tällöin pääsemme käytännössä toteuttamaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jossa yhdistyvät teknologian, liiketoiminnan ja työelämän kehittäminen.

helmikuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Osaaminen ja pätevyys syntyvät kokemuksen tuloksena

R

akennustekniikan insinöörien elinkei-

sempaa rakennusalan ammatillisen korkea-asteen

no- ja ammatinharjoittaminen on vaa-

tai sitä vastaavaa tutkintoa sekä riittävää kokemusta

rassa Suomen Rakentamismääräysko-

kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Laki ja asetus

koelman A2-osan tulkintaepäselvyyk-

ovat itsessään yksiselitteisiä, eivätkä estä rakennus-

sien takia. Rakentamismääräyskokoelmassa mää-

alan insinöörejä jatkamasta sitä monipuolista suun-

ritellään suunnittelijoiden kelpoisuuksia ja päte-

nittelua, johon heidät on koulutettu. Osaaminen ja

vyyksiä suhteessa suunnittelukohteiden vaativuus-

ammattitaito eivät katoa yhdessä yössä.

luokkiin. Nykyinen kokoelma kirjoitettiin vuonna

Säädöskokoelmasta vastaavalla ympäristömi-

2002, jolloin rakennussuunnittelijoiden ohjeellises-

nisteriöllä on mahdollisuus korjata tämä tulkinta­

ta luokitustaulukosta jäi puuttumaan sana insinöö-

epäkohta. Jos virhettä ei korjata pikaisesti, aiheutuu

ri. Tämä puute on aiheuttanut joidenkin kuntien ja

tästä suoranaista taloudellista haittaa niin rakennus-

kaupunkien lupamenettelyissä eriarvoisuutta.

suunnittelua harjoittaville insinööreille kuin töiden

Viranomaisten tulkinta on tiukentunut vuosien

tilaajillekin. Säädöskokoelma on kokonaistarkas-

mittaan ja erityisesti viime aikoina on noussut esiin

telussa ympäristöministeriön nimeämässä työryh-

uusia tapauksia. Vuosikymmeniä rakennussuun-

mässä ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä.

nittelua harjoittaneet insinöörit ovat tyrmistynee-

UIL on rakentamisen korkean laadun puolestapu-

nä törmänneet tilanteisiin, joissa oma pätevyys ei

huja ja edellyttää työryhmältä merkittäviä paran-

enää olekaan rakennus- ja pääsuunnittelun osalta

nuksia rakennusinsinöörin asemaan myös raken-

riittävää. Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyt-

nussuunnittelutehtävien pätevyyksien osalta.

tää suunnittelijalta suunnittelutehtävään soveltuvaa

Hyvää kevättalvea!

rakennusalan korkeakoulututkintoa taikka aikai-

UUSI

Insinööri

9

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Niina Kostiander, Outokumpu

Koulutussuunnitelmilla ylläpidetään ja edistetään työntekijöiden ammatillista osaamista. Outokumpukonsernin Tornion tehtaalla ne tehdään säännöllisesti vuosittain, kertoo varaluottamusmies Hannele Aikio terästehtaalta.

Jatkuva koulutus

pitää yllä ammattitaitoa

K

uumavalssaamon kehitysinsinööri Hannele Aikio on myös Outokumpu Stainless Steelin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtaja ja YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen.

– Koulutussuunnitelma ja koulutusbudjetti tehdään meillä jokaiselle osastolle vuosittain. Työntekijät ja toimihenkilöt tekevät ensin ehdotukset omalta osaltaan, samoin tietysti esimies. Ne käydään sitten läpi jokaisen kohdalla erikseen osastokohtaisissa palavereissa, Aikio kertoo.

– Tarkoitus on, että jokainen osallistuu ainakin yhteen koulutukseen vuoden aikana, vaikkapa osaston omaan kehityspäivään. Suurelle osalle budjetoidaan myös talon ulkopuolista koulutusta.

Hannele Aikion mielestä henkilöstön 10

ja työnantajan välinen yhteistyö on tässä suhteessa toteutunut hyvin ainakin hänen osastollaan.

Koulutussuunnittelija Juhani Salmen mukaan jokaiselle yritykseen rekrytoitavalle laaditaan perehdyttämisohjelma eli UTKO (uusien toimihenkilöiden koulutusohjelma). Sen pääasial­ liset kouluttajat tulevat henkilöstön joukosta.

– Näin perehdytämme uuden henkilön yrityksemme turvallisuus-, terveys-, laatu- ja ympäristöasioihin. Ohjelma sisältää myös esimiestehtäviin valmentavaa koulutusta.

Salmen mukaan kehityskeskustelut ovat tärkein foorumi määritellä yhdessä kunkin kehitysalueet. – Koulutus tarkentuu kehityskeskusteluissa, jolloin todetaan jokaisen henkilökohtaiset ke-

hitystarpeet työtehtävän vaatimusten suhteen.

Kuluva vuosi on Outokumpu-konser­ nissa nimetty yritysvastuun teemavuodeksi. Työhyvinvointia parannetaan vähentämällä työn kuormittavuutta, stressiä, vastuualueiden epäselvyyttä sekä syrjintää.

Ammattitaitoa pidettävä yllä

Ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on Aikion mielestä ehdottomasti kiinnitettävä riittävästi huomiota.

– Työtehtävien muuttuessa tai vaihtues­sa henkilöitä koulutetaan ja kannustetaan meillä uuden oppimiseen uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti. Kehityskeskusteluissa voi näitä asioita enemmänkin pohtia esimiehen kanssa ja toki muulloinkin.

Salmen mukaan yritys pyrkii moti­ voimaan henkilöstöä kehittämään itseään­ ja tukee näin myös omaehtoista koulutusta. – Kannustamme henkilöstöä kehittämään itseään ja pitämään ammattitaitoaan yllä sekä lisäämään valmiuksia vaativimpiin tehtäviin, Salmi sanoo.

Ehdotuksia luottamusmieheltä

Mikä rooli luottamusmiehellä on koulutussuunnitelmien teossa? Voiko hän vaikuttaa niihin?

– Koulutussuunnitelmat ovat meillä niin joustavat, etten luottamusmiehenä ole nähnyt tarvetta puuttua niiden tekoon. Ja aika sutjakkaasti asiat Outokummussa hoituvatkin, Salmi toteaa.

– Esimies pyytää ehdotuksia siitä, mitä koulutusta kukin itse näkee tarvitsevansa. Tiettyyn päivämäärään mennessä ehdotukset sitten kiikutetaan esimiehelle. Niistä keskustellaan esimiehen kanssa ja perustellaan tarpeita.

– Jos vuoden mittaan esiin tulee uusia tarpeita tai löytyy uutta mieleistä ja soveltuvaa koulutusta, niin sitä voi myös myöhemmin ehdottaa. Jos budjetissa on varaa, voidaan tehdä lisäys suunnitelmaan.

Salmen mukaan henkilöstö esittää koulutussuunnitelmaan tarpeensa kehityskeskustelujen pohjalta. Yhdessä työnantajan edustajan kanssa päätetään tarvittavat koulutukset. Luottamushenki-

Varaluottamusmies Hannele Aikio on tyytyväinen yhteistyöhön työnantajan kanssa koulutussuunnittelussa.

UUSI

Insinööri

löillä on tietenkin samat mahdollisuudet vaikuttaa. Lopuksi koulutustarpeet esitetään hyväksyttäviksi yrityksen johtoryhmälle.

Huomiota tuottavuuteen

Aikion mukaan yrityksen tuottavuus ja tuotteiden laatu ovat tietysti tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat kursseja valittaes­sa. Tietotekniikan kehityksen myötä tätä osa-aluetta pitää päivittää jatkuvasti. – Moni käy myös liikkeenjohdollisia ja johtamiseen liittyviä koulutuksia. Joskus harvoin löytyy myös johonkin erikoisalaan liittyvää koulutusta, Aikio selventää.

Juhani Salmen mukaan Outokummun Tornio Works’n yksikössä koulutussuunnittelut tehdään joka vuosi.

Suuret muutokset lisäävät Aikion mukaan koulutustarvetta. Kunnossapidon organisaatiomuutos ja uusi tuottavuusohjelma (OK1) lisäsivät koulutuspäivien määrää huomattavasti viime vuonna.

– Mikäli haluamme olla paras terästeollisuudessa, yksi tapa saavuttaa se, on pitää henkilöstömme kehityksessä mukana koulutusten avulla, Salmi toteaa.

Suunnitelmia myös seurataan

– Kun koulutussuunnitelma on valmis, henkilö voi tarkastaa oman tilanteensa notes-ikonin kautta, Aikio selvittää.

Näin koko osaston tilannetta voi seurata tarpeen mukaan. – Kun koulutusosasto huolehtii ilmoittautumiset, asiat eivät jää ”laavin rakoon”.

Salmen mukaan koulutussuunnitelmat ovat tärkeimpiä henkilöstöön kohdistuvia kehityssuunnitelmia. – Saamme palautteet kurssien jälkeen sekä osallistujilta että järjestäjiltä, minkä perusteella voimme seurata koulutuksen kohdentumista.

Koulutuksista tehdään yhteenveto neljännesvuosittain. Näin toteutuneiden koulutusten jakaantumisesta saadaan selvitys, paljonko on johtamiskoulutusta, ammattialakoulutus, turvallisuuskoulutusta jne.

Salmen mielestä myös yhteistyö eri osastojen välillä sujuu hyvin. Koulutussuunnitelmat tälle vuodelle on siis tehty jo hyvissä ajoin. n 11

Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Harri Vaskimo

Porvoolaista yhteistoimintaidylliä: KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakso ja Porvoon henkilöstöjohtaja Tom Jokinen uskovat avoimuuteen ja luottamukseen työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa.

Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminta toimii Porvoossa

Keskinäinen luottamus on vahva pohja yhteistyölle Luottamus ja yhdessä tekeminen ohjaavat henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa Porvoon kaupungissa. Avoin keskustelu luo vahvan pohjan henkilöstöä koskeville päätöksille.

12

K

TN:n pääluottamusmies Liisa Laakson mielestä yhteistoiminta työnantajan ja henkilökunnan kesken toimii Porvoossa erinomaisesti.

Henkilöstöjohtaja ja pääluottamusmiehet tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat ajankohtaisista asioista.

Myös poliittisiin päättäjiin henkilöstöryhmien välit ovat kunnossa. Valtuuston puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat tapaavat kaksi kertaa vuodessa, samoin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto tapaa pääluottamus-

miehiä säännöllisesti.

– Päätoimiset pääluottamusmiehet ovat henkilöstön edustajina mukana toimialojen johtoryhmien työskentelyssä.

Sekin lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, sanoo Liisa Laakso, joka itse on pääluottamusmiehistä ainoa sivutoiminen.

Yhteistoiminnallisesti käsiteltävien asioiden lista on laaja ja monipuolinen.

Kaikki koko kaupungin henkilöstön asemaan vaikuttavat päätökset ja hankkeet kaupunkistrategiasta aloitetoimintaan

käsitellään kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunnan vetovastuu on vuorovuosin työnantajalla ja henkilökunnalla.

Kehittäjiä ja ongelmanratkaisijoita

Työnantajan näkökulmasta yhteistoiminta takaa työrauhan, mutta Porvoossa yhteistoiminta nähdään myös voimavarana.

Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Tom Jokinen arvostaa kaupungin kokeneita, asiansa osaavia pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. He ratkaisevat ongelmia, mutta ovat myös työpaikan kehittäjiä ja innostajia.

Henkilöstöstrategiatyön Tom Jokinen nostaa esiin konkreettisena esimerkkinä onnistuneesta yhteistoiminnasta.

Henkilöstön edustajien työpanos strategian laadinnassa on ollut arvokas tuki henkilöstöjohtajalle.

Jokinen ei löydä yhteistoiminnan toimivuudesta yhtään todellista kipupistettä.

– Ongelmia voisi kai periaatteellisella tasolla olla, mutta konfliktitilanteissakin työnantaja ja henkilöstön edustajat ovat useimmiten yhtä mieltä ratkaisumalleista.

Toki Porvoon yhteistoiminnasta kehittämistä löytyy. Kaupungin eri toimialojen yhteistyöryhmien toiminnassa ja tehokkuudessa on vaihtelua, samoin työpaikkakokouksien ja kehityskeskustelujen sisällössä ja säännöllisyydessä.

Porvoon yhteistoimintasopimuksessa on määritelty työpaikkakokousten vähimmäismääräksi neljä kertaa vuodessa, mutta se ei Tom Jokisen mielestä ole tarpeeksi. Henkilöstötoimisto näyttääkin mallia muille. Kerran viikossa pidetään työpaikkakokous, jossa henkilöstö suunnittelee yhdessä toimintaa ja vaihtaa tietoa keskenään.

Ohjeet osaksi arkipäivää

Porvoon kaupungilla ei ole pulaa henkilöstöhallinnon ohjeista, mitä tulee vaikkapa kehityskeskusteluja tai työpaikkakokouksia koskevien toimintatapojen yhtenäistämiseen. Suuri haaste Jokisen mukaan on saada ohjeet elämään työUUSI

Insinööri

KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakso edustaa suunnitteluavustajan työnsä ohella yli sadan jäsenen joukkoa. Hän vaikuttaa myös Porvoon kaupungin yhteistyötoimikunnassa kaupungin koko henkilöstöä koskeviin hankkeisiin ja päätöksiin.

paikkojen arjessa, sitouttaa esimiehet ja henkilöstö yhtenäiseen yhteistoimintakulttuuriin.

Kehityskeskustelujen mallia aiotaan yhtenäistää ja varmistaa niin, että niitä käydään jokaisen 3 000 työntekijän kanssa. Työ käynnistyy, kunhan parhaillaan tekeillä oleva palvelustrategia valmistuu kaupunkistrategian ja henkilöstö­strategian rinnalle ohjaamaan henkilöstön toiminnan suuntaa, sanoo Tom Jokinen.

Porvoo on inhimillinen työnantaja

Inhimillinen henkilöstöpolitiikka on Tom Jokisen mukaan osa Porvoon kaupungin hyvää mainetta vakaana ja turvallisena työnantajana.

– Kunta ei voi olla palkkajohtaja, mutta kilpailuetuina voi mainita turvallisuuden, pysyvyyden ja hyvän henkilöstöpolitiikan. Hyvinvointipalveluja tarvitaan, tuottipa ne sitten kunta tai yksityinen.

Porvoon työnantajaimagosta kertoo sekin, että työntekijöitten vaihtuvuus on varsin pientä. – Kuntaliiton ansiomerkkejä 20, 30 tai 40 vuoden työstä kaupungin palveluksessa jaetaan Porvoossa vuosittain toistasataa, Jokinen kertoo.

Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Tom Jokisen mielestä toimiva yhteistoiminta on tärkeä osa vastuullista ja tuloksellista henkilöstöpolitiikkaa.

Työhyvinvointia yhteistyössä

Porvoossa tehdään jatkuvaa työtä kaupungin palveluksessa olevien työhyvinvoinnin eteen. Jokaiselle toimialalle on laadittu tai ollaan laatimassa kaupungin henkilöstöstrategiaan pohjautuva työhyvinvointiohjelma. Ohjelmilla edistetään oikeudenmukaista johtamista, tasa-arvoista ilmapiiriä sekä työntekijöitten ammatillista osaamista ja henkilökohtaista terveyttä.

Ikääntyvien työntekijöitten työn hallintaa parannetaan ja heidän voimavarojaan käytetään monipuolisesti. Porvoon kaupungin työntekijöitä on paraikaa mukana Työterveyslaitoksen Menestyvä seniori -tutkimus- ja kehittämishankkeessa, johon osallistuu kaikkiaan 1 400 työntekijää kunnista, valtiolta ja yrityksistä.

Yhteistoiminnan ja henkilöstötyön onnistumista mitataan Porvoon kaupungissa säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös on vuotuinen työväline. Sen lisäksi kolmen vuoden välein tehdään työilmapiirikysely koko henkilöstölle. Seuraavan kerran ilmapiirin plussat ja miinukset selvitetään helmi-maaliskuussa. Edellisellä kyselykerralla Porvoon väki oli innolla mukana, sillä yli 70 prosenttia kaupungin yli 3 000 työntekijästä vastasi kyselyyn. n 13

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

YTN kouluttaa ja tukee luottamusmiehiä Luottamusmiehillä on hyvät perus­valmiu­det hoitaa yrityksissä käytäviä yt-neuvotteluja.

Aila Tähtitanner ja Matti Koskinen kannustavat luottamusmiehiä keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon.

U

uden Insinööriliiton asiamies Matti Koskinen muistuttaa, että jokaisella ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehellä on hyvät edellytykset hankkia perusvalmiudet ytneuvottelujen läpiviemiseen YTN:n koulutuksen avulla. Lisäksi yt-neuvottelujen aikana alojen vastuulliset asiamiehet ja lakimiehet neuvovat luottamusmiehiä.

Luottamusmiesten keskinäinen verkosto toimii myös hyvänä tukena.

YTN:n piirissä on 20 eri toimialaa, joiden taustaryhmissä luottamusmiehillä on mahdollisuus tutustua samalla alalla toimiviin luottamusmiehiin. Koska ongelmat ovat usein alalla yhteiset, luottamusmiesverkoston kautta on mahdollisuus kuulla hyvistä ja huonoista yt-neuvottelukokemuksista. Myös toimialan taloudellisen katsauksen läpikäyminen taustaryhmien kokouksessa antaa luottamusmiehille tietoa siitä, mitkä alan tu14

levaisuuden näkymät ovat.

Koskinen muistuttaa, että yt-neuvotteluja käyvät karkeasti määritellen kolmenlaiset yritykset. Niitä ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset, rakenteellista uudistusta käyvät yritykset sekä yritykset, joita prepataan parempaan tuloskuntoon. Viimeksi mainittujen yritysten irtisanomisia on usein vaikea niellä, ja niihin YTN ottaa kantaa voimakkaasti julkisuudessa. Näin saadaan usein aikaan yhteiskunnallista keskustelua.

Kokemusten vaihtaminen tärkeää

Kokemusten vaihtaminen on tärkeä osa luottamusmiestoimintaa. – Ei ole helppoa toimia neuvotteluissa, joiden jälkeen työnantaja useimmiten jakaa potkuja kollegoille sanoo Uuden Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner. Varsinkin uusien luottamusmiesten on hyvä

kuulla useiden yt-neuvottelujen läpikäyneiltä luottamusmiehiltä, miten neuvottelut on käyty eri yrityksissä. Koskinen muistuttaa, että luottamusmies tarvitsee tukea myös henkilöstöltä. Yritysyhdistyksen voivat toimia tärkeänä tukena ytneuvottelujen aikana avustamalla mm. henkilöstötilaisuuksien järjestämisessä ja yleisen mielipiteen keräämisessä.

Tähtitanner toteaa, että liitot voivat tukea luottamusmiestä hänen tehtävässään, mutta liitot eivät voi tehdä työtä hänen puolestaan. Luottamusmiehen on myös hyvä miettiä, millaista tukea hän tarvitsee liitosta. Koskinen lisää, että osa luottamusmiehistä hoitaa itsenäisesti ytneuvottelut, kun taas toiset ovat usein yhteydessä liitoon. – Riippuu kokemuksesta ja yt-neuvottelujen sujumisesta, kuinka paljon tukea tarvitaan. Jos luottamusmies haluaa, liiton asiamies tai lakimies tulee yrityksen henkilöstölle järjestettyyn tilaisuuteen kertomaan yt-neuvotteluista ja tukitoimista, Koskinen sanoo.

Yt-neuvottelujen aikana liiton jäsenten on hyvä hoitaa yt-neuvotteluihin liittyvät asiat luottamusmiehen kautta, jolla on paras tietoa yrityksen tilanteesta. Tämä myös vähentää liiton työsuhdeneuvonnan työkuormaa.

Koskisen mukaan yt-neuvottelujen alkaessa yksi luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä on osata kysyä oikeat kysymykset yrityksen johdolta. Luottamusmiehen on saatava tietoa, onko kyseessä ainutkertainen tilanne vai tuleeko jatkossakin irtisanomisia. Luottamusmiehen on puolestaan kerrottava johdon terveiset edustamalleen henkilöstölle ja muodostettava henkilöstön mielipiteistä yhteinen näkemys, jonka hän puolestaan välittää johdolle.

Yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen luottamusmiehellä on vielä urakkaa jäljellä. Irtisanottavien ohjaamisen lisäksi myös taloon jäävät tarvitset ns. jälkihoitoa, sillä yt-neuvottelut ovat raskas prosessi koko henkilöstölle. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Tunnista omat vahvuudet Työnhaussa ikä ei ole este, vaan henkilön osaaminen, kokemus ja persoona ratkaisevat, saako hän työpaikan.

Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta omasta osaamisesta pystyy kertomaan työhaastattelussa, sanoo Kluuvin työvoimatoimiston työvoimasuunnittelija Kaisa Välivehmas.

V

iimeaikaisista irtisanomisuutisista huolimatta Suomeen syntyy päivittäin uusia työpaikkoja ja joillakin aloilla kärsitään jopa työvoimapulasta. Työvoimasuunnittelija Kaisa Välivehmaksen mukaan palvelusektorin lisäksi vakituista työvoimaa tarvitaan myös rakennusalalla ja teollisuudessa.

Työnantajia ei niinkään kiinnosta hakijan ikä, vaan osaaminen, kokemus ja persoona. Nuorella on usein paremmat tietotekniset valmiudet kuin vanhemmalla hakijalla, joka puolestaan hallitsee pitkän työkokemuksen kautta laajoja kokonaisuuksia.

Välivehmas muistuttaa, että työpaikan menetys ei ole katastrofi, vaikka se saattaa aluksi tuntua siltä. Kun pahin olo on voitettu, on hyvä istua alas ja miettiä omia vahvuuksia. Missä olen hyvä, mitkä asiat minua kiinnostavat ja mitä haluan­tehdä tulevaisuudessa. Kun asiat ovat itselle selvät, on helpompi alkaa hakea uutta työpaikkaa.

Kun ihminen tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, hän voi löytää sellaisen työpaikka, jossa hänen osaamiselleen on todellista tarvetta. Omien vahvuuksien jäsentäminen on tärkeää, jotta työnhakutilanteessa hakija pystyy kertomaan osaamisestaan ja vakuuttamaan valitsijat. Haastattelija ei voi pelkkien työ- ja opiskelutodistusten perusteella tietää, mitä kaikkea hakija todella osaa, Välivehmas toteaa.

UUSI

Insinööri

Kaisa Välivehmas kannustaa työnhakijoita hakemaan työpaikkaa eri sektoreilta.

Avointen työpaikkojen lisäksi on hyvä muistaa myös piilotyöpaikat. Välivehmas suosittelee, että työnhakijan kannattaa rohkeasti soitella yrityksiin ja kysellä, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan ja vastaako oma osaaminen yritysten tarpeita. Vaikka työnhakija olisi koko ikänsä ollut yhdellä toimialalla töissä, kannattaa rohkeasti tutustua myös muihin toimialoihin. Jokaisesta työpaikasta syntyy uutta kokemusta, jota voi hyödyntää toisessa paikassa.

– Esimerkiksi kunnan rakennusvirastossa työskennellyt tuntee hyvin lupa­ käytännöt ja tästä osaamisesta on varmasti hyötyä rakennusalan yrityksissä.

Monet työnantajat arvostavat muilta sektoreilta hankittua kokemusta, sillä yksityinen sektori tarvitsee julkista sektoria ja päinvastoin.

Kehitä itseäsi myös hyvinä aikoina

Välivehmas muistuttaa, että silloinkin kun yrityksellä menee hyvin, työntekijän on tärkeä huolehtia oman osaamisen kehittämisestä. Jos nykyinen työ ei ole tarpeeksi haastava, on hyvä ottaa vastaan

uusia tehtäviä ja laajentaa näin osaamispohjaa. Vaikka uudenlaisen kokemuksen hankkiminen kehittää ammattitaitoa, on samalla osattava luopua ainakin joistain vanhoista työtehtävistä. Työntekijän on myös hyvä muistaa, että globaalissa maailmassa yritysten on mukauduttava muutokseen ja tämä edellyttää sopeutumista on myös työntekijöiltä.

Siksi työntekijän kannattaa hyödyntää työnantajan tarjoamia koulutuksia ja pitää huolta siitä, että oma osaaminen on sellaista, että sitä tarvitaan muuallakin. Vaikka työntekijä olisi tyytyväinen omaan tehtäväänsä, on aika-ajoin hyvä miettiä, mitkä muut tahot voisivat olla potentiaalisia työnantajia.

Välivehmas korostaa, että työurasuunnitelmia ei kannata yksin hautoa, vaan esimiehen kanssa on hyvä käydä kehityskeskusteluissa läpi omat kehittämistarpeet, tavoitteet ja pohtia, miten tavoitteisiin päästään. Jos nykyinen työtehtävä ei ole enää tarpeeksi haastava, monissa yrityksissä henkilöstöhallinnon kanssa voi myös keskustella mahdollisuuksista siirtyä yrityksen sisällä muihin tehtäviin. n 15

Teksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Timo Syrjänen

Työstä kiitosta, palkasta moitteita Työ tekijäänsä kiittää, mutta kunnollinen rahakorvauskin olisi tervetullut.

Kartanpiirtäjinä, kartoittajina, piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja palveluasiantuntijoina kunnissa työskentelevät Kartta- ja suunnittelu­tekniset KST:n jäsenet ylistävät kilvan työtään, mutta moittivat alan palkka­ tasoa.

Jan Kaski.

K

ST:n hallituksen jäsenet Arja Streng ja Jan Kaski ovat tämän päivän kartta- ja suunnitteluteknisten tyyppiesimerkkejä. Suunnitteluavustajana Espoon kaupunkisuunnitteluyksikön yleiskaavaosastolla työskentelevä Streng ja Porin kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa palveluasiantuntijana toimiva Kaski kehuvat kumpikin työtään mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Kun puhe kääntyy palkkaukseen, ylistävät arviot loppuvat kuin seinään.

Kouluttautumista kaiken aikaa

Vielä jokin aika sitten ”teknisinä piirtäjinä” tunnetut kartta- ja suunnittelutekniset ovat saaneet omakohtaisesti kokea työelämän nopean muutoksen. Niin työmenetelmät kuin työn sisältö ovat muut16

tuneet lyhyessä ajassa oleellisesti. Ja muutos jatkuu.

– Tässä saa varmasti kouluttautua siihen asti, kun pääsee eläkkeelle, Arja Streng luonnehtii työn muutosta. Maanmittausalan peruskoulutuksen aikoinaan hankkineena hänen päivänsä täyttyvät nykyisin tietokoneavusteisesta raporttien, julkaisujen ja tutkimusten kuvituksen teosta aina julkaisujen taittoon ja painokuntoon saattamiseen asti.

Vuosi sitten perustettuun Porin tekniseen palvelukeskukseen palveluasiantuntijaksi kartanpiirtäjän tehtävistä siirtynyt Jan Kaski kuvaa Strengin tavoin työtään monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. 16 vuotta Porin kaupunkia palvellut Kaski ehätti 1990-luvulla kouluttautumaan rakennusalan artesaaniksi, mutta palasi kuitenkin vanhan leipäpuunsa ääreen.

Työt lisääntyvät, palkka ei kasva

Työpaikan vaihtuminen palvelukeskuksen palveluasiantuntijaksi kuvaa Jan Kasken mukaan kuitenkin myös yhtä Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry, perustettu vuonna 1974.

Noin 900 jäsentä työskentelevät kunnissa, kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja energiayhtiöissä mm. piirtäjinä, kartoittajina, kiinteistörekisterinhoitajina, paikkatietokäsittelijöinä, kartastosihteereinä ja suunnitteluavustajina.

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n jäsen. Puheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi.

Arja Streng, 55 vuotta, ylioppilas, maanmittausalan peruskoulutus.

Suunnitteluavustaja Espoon Kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikössä vuodesta 1977.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Espoon paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen.

– Vaikka työn sisältö on muuttunut, palkkaus ei ole muuttunut sen mukaan.

Kiitosta täällä kyllä saa, mutta sillä ei saa leipää.

Sopimuskierros loi odotuksia

Arja Streng.

kunta-alan ongelmaa: Työt lisääntyvät, mutta palkka ei välttämättä seuraa mukana. Hän kuvaakin siirtymistä uusiin tehtäviin hieman sarkastisesti: ”Sain pitää myös vanhat tehtäväni.”

Töiden lisääntymiseen vaikuttaa lisäksi se, että pois lähtevien tilalle ei välttämättä enää palkatakaan uutta työvoimaa. Työt vain siirtyvät jäljelle jääneiden tehtäväksi.

Hän toivoisikin, että palkkauksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon niin työntekijän taitotaso kuin työmäärä.

– Monesti sellaiselle, joka on näppärä käsistään, työnnetään helposti paljon töitä, mutta palkka ei vastaa sitä työmäärää, hän sanoo.

Myös Arja Streng nimeää matalan palkkatason, kun tulee puheeksi työn miinuspuolet. Hän pitää sitä työnsä ainoana huonona puolena.

UUSI

Insinööri

Syksyn neuvottelukierroksen tuloksena syntynyttä Teknisten sopimusta kumpikin arvioi varovaisen myönteiseen sävyyn. Odotuksia loi ennen muuta sopimukseen maaliskuun alussa laukeavaksi leivottu, matalapalkka-aloille suunnattava järjestelyerä.

– Toivottavasti sieltä sitten tulee jotakin. Pienistä puroistahan tämä kakku kasvaa, Arja Streng pohtii haastetteluhetkellä, jolloin paikallisia neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu. Olin kyllä tyytyväinen, kun näin sopimusratkaisun.”

Jan Kaski pitää hyvänä periaatteena, että naisvaltaiset matalapalkka-alat huomioitiin ratkaisussa. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että kuntapuolen palkat peesaavat edelleen yksityisen sektorin perässä.

Nuoret mukaan töihin ja toimintaan

Kaski ottaa puheeksi asian, jonka hän pelkää synnyttävän lähiaikoina ongelmia kunnissa: suurten ikäluokkien poistumisen työelämästä. Entä sitten, kun tuo kaarti rysäyksenomaisesti lähtee eläkkeelle?

– Ammattitaitoinen ja reipas henkilökunta vähenee. Samaan tahtiin pitäisi saada uutta väkeä oppimaan tehtäviä ja talon tapoja.

Hän edustaa itse 38-vuotiaana Porin teknisen palvelukeskuksen henkilökun-

Jan Kaski, 38 vuotta, kartanpiirtäjä, rakennusalan artesaani.

Palveluasiantuntija Porin teknisessä palvelukeskuksessa, aiemmin kartanpiirtäjänä, yhteensä 16 vuotta.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Porin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen, KST:n rekisteröimättömän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

nan ”nuorisoa”.

Kehitys heijastuu myös ammattiyhdistystoimintaan. Kaski huomauttaa, että nuoria pitäisi ensin saada töihin alalle ennen kuin heitä voi edes odottaa mukaan järjestötoimintaan.

Toista kauttaan KST:n hallituksessa istuva Streng jakaa Kasken huolen.

– Toivoisi, että saataisiin nuorempia mukaan. Rivijäseniä pitäisi saada aktivoitua”, hän sanoo, mutta ei hänkään osaa tarjota mitään patenttiratkaisua lähes kaikkia järjestöjä vaivaavaan pulmaan.

Huuli pyöreänä insinöörijoukkoihin

Runsas vuosi sitten KST:n hallituksen jäsenet seisoivat eturintamassa ottamassa vastaan jäsenkentän kipakoimpia kommentteja, kun valmisteltiin Kuntien­Teknisten ja Insinööriliiton yhdentymistä.

Arja Streng ja Jan Kaski kertovat hämmennyksestä jäsenkunnan keskuudessa.

Syykin oli ymmärrettävä: KST:n jäsenkunnasta vain pieni murto-osa saattoi tuntea insinööri-nimikkeen omakseen.

Valtaosa jäsenistöstä on ammattioppilaitostasoisen koulutuksen saaneita kartanpiirtäjiä, kartoittajia, suunnitteluavustajia ja muita teknisiä.

Lopulta KST:n hallitus pääätti kuitenkin yksimielisesti liittyä mukaan uuteen järjestöön. Nyt, kun ratkaisut on tehty, kentältä ei ole yhdentymisen jälkeen kuulunut minkäänlaista mutinaa.

– Katsoimme, että emme me voi jäädä yksin. Mitä me tekisimme ja minne menisimme. Toisaalta on KTK:n toisissakin jäsenjärjestössä myös muita kuin insinöörejä, Arja Streng nyt summaa. n 17

Teksti: Hannu Saarikangas, koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja

Työryhmä esittää muutoksia insinöörikoulutukseen

T

eknillisen korkeakoulutuksen yhteistyöryhmä on tehnyt kuutisenkymmentä ehdotusta insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Erityisesti olisi saatava aikaan kriteerit, joiden avulla koulutuksen laatua voidaan arvioida.

Opetusministeriön asettama laajapohjainen teknillisen korkeakoulutuksen strategiaa ja sen vaatimia toimenpiteitä pohtinut työryhmä esittää opetusministerille jättämässään väliraportissa merkittäviä muutoksia nykyiseen toimintaan.

Ministerin mukaan väliraportin toimenpide-ehdotukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa.

Teknillisen korkeakoulutuksen kan-

sallisella strategialla on tarkoitus turvata alan korkeakoulutuksen tarvitsemat resurssit ja suunnata ne insinöörikoulutuksen laadun ja tason nostoon.

Väliraporttiin on kirjattu kuutisenkymmentä erilaista toimenpide-ehdotusta, joilla työryhmä katsoo olevan merkitystä tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtenä työryhmän keskeisenä aikomuksena on saada aikaan kriteerit, joiden avulla koulutuksen laatua voidaan arvioida ja joita voidaan käyttää rahoituksen ohjauksen mittarina.

Laadun merkitys kasvaa

Työryhmän mukaan Suomeen on luotava sellainen koulutuksen laadulliset tekijät huomioon ottava mittaristo, jonka avulla

Taas PISAiltiin S

uomen 15-vuotiaat ovat maailman parhaita luonnontieteiden taitajia, kakkosia matematiikan osaamisessa ja lukutaidossa. Näin kertoo OECD:n kolmen vuoden välein tekemä PISA-selvitys.

Peruskoulumme pystyy siis tuottamaan parhaita oppimistuloksia kisassa mukana olleiden 57 maan keskuudessa. Tulevaisuuden eväät ovat siten olemassa. Mutta mitä tapahtuu nuorisolle seuraavien vuosien aikana?

Suomen kannattaa olla ylpeä tuloksista. Jokaisella kolmesta tutkimuskierroksesta, joita tähän mennessä on tehty, Suomi on ollut kärkipäässä. Olemme jopa parantaneet sijoitustamme ja tuloksia. Perusopetuksen osalta asiat ovat siis hyvällä tasolla.

Jossain kuitenkin mättää, sillä keskusteluissa usein kyseenalaistetaan

18

työelämään tulevien nuorten työelämäkelpoisuus ja osaaminen. Olkoonkin, ettei jokaiseen valitukseen kannata suhtautua kuoleman vakavasti, viesti on kuitenkin otettava huomioon.

Mitä tapahtuu maailman parhaille 15-vuotiaille seuraavien 5–10 vuoden aikana, kun he kouluttautuvat työelämän eri tehtäviin? Vastaavatko lukiot ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tai korkeakoulut aidosti nykypäivän tarpeisiin?

Nyt olisi sopiva aika paneutua pohtimaan edellä esitettyjä kysymyksiä.

Korkeakouluverkostoa odottaa ennennäkemätön rakenteellinen remontti. Sama jatkuu edelleen myös muussa oppilaitosverkostossa. Yhä useamman hajaasutusalueen lukion tai ammatillisen oppilaitoksen olemassaoloa joudutaan pohtimaan sekä koulutuksen että alue-

vaikutuksen näkökulmasta. Ensi arvoista olisi se, että jäljelle jäävissä oppilaitoksissa koulutuksen taso ja laatu saadaan samalle tasolle, jolla nyt perusopetuksen osalta ollaan.

PISA-tutkimuksen tuloksiin suhtaudutaan osin ristiriitaisesti. Silti sen tuloksia kannattaa tarkastella huolella.

Erityisen myönteistä Suomen kannalta on, että tulokset eri puolilta Suomea ovat varsin samanlaiset.

Osaamisemme perustaso on myös hyvin laaja, sillä yli 95 prosenttia suomalaisista oppilaista saavutti jokaisessa aihepiirissä OECD:n määrittelemät perustasot. Prosenttiosuus on suurempi kuin missään muussa maassa.

Nyt erityispainotuksen kohteena olleista luonnontieteistä suomalaisnuoret selviytyivät siis parhaiten. Se, mikä särähtää, on suomalaisten 15-vuotiaiden

voidaan kohdentaa noin 40 prosenttia alan julkisesta rahoituksesta. Oppilasta kohden laskettavaa rahoitusta esitetään kaksinkertaistettavaksi.

Näihin kuuluu budjettirahoituksen lisäksi opiskelijamäärän karsiminen, resurssien tehokkaampi käyttö, yhteistyön tiivistäminen sekä rahoituspohjan laajentaminen. Rahoituspohjan laajentamisen yhtenä osana työryhmä esittää maksullisen tutkintoon johtavan koulutuksen mahdollistamista.

Keskeisinä toimenpiteinä työryhmä piti myös koulutusohjelmakohtaisen aloittajamäärän minimikoon nostoa 40 opiskelijaan, opettaja/opiskelijasuhteen korjaamista suhteeseen 1:10, insinöörikoulutuksen nuorisoasteen aloituspaikkojen määrän alentamista 7 000:een ja koulutusyksiköiden kansallisen ja alueellisen merkityksen arviointia. Työryhmän arvion mukaan kriteerien perusteella maassamme olisi tulevaisuudessa noin 15 tekniikan alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua sekä näillä nykyistä vähemmän toimipisteitä.

kiinnostus luonnontieteisiin, joka oli toiseksi huonointa 57 maan joukossa.

Olisikohan tässä miettimisen paikka?

Aiemmilla PISA-tutkimuskierroksilla hyvän sijoituksemme on sanottu johtuneen siitä, että olemme keskimäärin hyviä, mutta huiput puuttuvat.

Nyt tehdyssä selvityksessä luonnontieteiden osalta myös selvää huippuosaamista näytti löytyvän. Kahdelle ylimmälle osaamistasolle ylsi yli 20 prosenttia kaikista mittaukseen osallistuneista suomalaisista nuorista. Luku on suurin mukana olleista maista ja sillä hakkaamme esimerkiksi muut pohjoismaat selvästi.

Mistä sitten syntyy mielikuva siitä,­ ettei suomalainen nuori olisi työelämään siirtyessään maailman huippuluokkaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on varmasti yksi avainasia, jonka eteen ei kaikkea mahdollista ole tehty. Opintojen osana ja ohessa ta-

UUSI

Insinööri

Duaalimallilla jatketaan

Työryhmä piti duaalimallista teknillistä korkeakoulutusta yhtenä kulmakivenä varmistettaessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän toimivuus. Duaalimallinen koulutus pitää työryhmän mukaan määritellä koulutussisältöjen kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työelämään johtavina tutkintoina pidetään ammattikorkeakouluissa nelivuotista insinööritutkintoa ja yliopistoväylällä diplomi-insinööritutkintoa.

Tohtoriopinnot pitää kanavoida yliopistoihin siten, että myös ammattikorkeakouluväylää pitkin tulevilla on mahdollisuus niihin hakeutua.

Työryhmän työ jatkuu tästä eteenpäin siten, että se keskittyy mm. koulutuksen laatua mittaavien kriteerien kehittelyyn. Yksi keskeinen vuoden 2008 aikana toteutettava toimenpide on teknillistä korkeakoulutusta antavien oppilaitosten profiilikartan tekeminen.

Se on tarpeen hahmoteltaessa tulevaisuuden oppilaitosverkostoa. n

pahtuva harjoittelu ei kaikilta osiltaan ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Teorian­ ja käytännön nivominen toisiinsa ontuu, samoin opetuksen toteutus ei aina ole paras mahdollinen, opettajia syyllistämättä. Opetusresurssien jatkuva pieneneminen johtaa vääjäämättä tilanteisiin, joissa opetuksen laatu ja taso ovat kyseenalaisia.

Toinen syy on varmasti suomalaisten itsetunnossa, jolle ei mikään riitä.

Monessa muussa kulttuurissa juhlitaan villisti tilanteessa, jossa suomalainen on suorituksensa jälkeen valmis pukeutumaan säkkiin ja ripottelemaan tuhkaa ylleen mietiskellen samalla niitä kaikkia pikku asioita, jotka olisi voinut tehdä paremmin.

Hannu Saarikangas, yksikön johtaja

YTN tavoittelee ratkaisuja metsäteollisuuden ylemmille sopimusteitse

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n tavoitteena on kehittää paikallista sopimista metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Viime syksyn sopimuskierroksella solmittiin palkkapöytäkirja, jonka sopimuskausi on voimassa 31.5.2008 saakka. Ainoastaan palkoista sopiminen ei riitä, vaan ylempien toimihenkilöiden työsuhteessa esiintyviä ongelmia on ratkottava sopimusteitse tämän kevään neuvotteluissa, toteaa YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder.

Metsäteollisuudessa on käyty viimeisten vuosien aikana jatkuvasti ytneuvotteluja. Henkilövähennykset ovat valitettavasti osuneet myös ylempien toimihenkilöiden työsuhteisiin. YTN on menestyksekkäästi puolustanut ylempien etuja metsäteollisuuden vaikeissa vähennystilanteissa ja yritykset ovat tehneet huomattavia vapaaehtoisia panostuksia. Kuitenkin jatkuva saneeraus on rapauttanut alan houkuttelevuutta hyvin koulutettujen osaajien työnantajana. Metsäteollisuuden työnantajat voivat vaikuttaa toimialan kiinnostavuuteen kehittämällä ylempien toimihenkiöiden työsuhteiden ehdoista sopimista monien muiden Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vientiteollisuuden jäsenliittojen tapaan. – Se on viisasta ja nykyaikaista henkilöstöpolitiikkaa, Fjäder sanoo.

Käytännössä YTN on saanut kaikki sopimusneuvottelut päätökseen metsäteollisuutta ja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Molemmilla aloilla olemme päättäneet panostaa kevään aikana aikaa ja rahaa laajaan kenttäkierrokseen. Valjastamme YTN:n asiamiesresurssit tähän työhön, Fjäder kertoo. n 19

totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies ja Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa?

Miten ikä, sukupuoli, valmistumisvuosi, työsuhteen kesto, asema­ taso ym. tekijät selittävät palkkatasoa?

R

egressioanalyysi on kätevä tapa työmarkkinatutkimuksen palkkaaineiston tarkempaan analysoimiseen, koska sen avulla voidaan tarkastella yksittäisten muuttujien itsenäisiä, mallin muista muuttujista riippumattomia vaikutuksia. Usein puhutaankin ns. ominaisvakioiduista eroista.

Mitkä tekijät sitten selittävät palkkatasoa ja millä voimalla?

Ensimmäinen analysoitava muuttuja on sukupuoli. Regressioanalyysi paljastaa, että naiset ansaitsevat keskimäärin noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin miehet. Puhtaasti keskiarvopalkoista laskettuna ero on huomattavasti suurempi, mutta kun otetaan huomioon miesten ja naisten väliset eroavuudet eri taustatekijöissä (esim. ikä-, asemataso- ja toimialaerot), päädytään edellä mainittuun palkkaeroon.

Henkilön ikä on heikohkossa positiivisessa yhteydessä palkkatasoon; uran alkuvaiheessa voimakkaammin kuin myöhemmin. Tutkinnon iän eli käytännössä ammattivuosien määrän selitysvoima on ikää suurempi: kun tutkinto loitontuu nykyhetkestä yhden vuoden, parantuu palkka keskimäärin aina kaksi ja puoli prosenttia – näin työuran ensimmäisten 10 vuoden aikana. Kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli 10 vuotta, tutkinnon iän lisääntyminen vuodella nostaa palkkaa keskimäärin enää alle puoli prosenttia.

Työsuhteen kesto heijastuu palkkatasoon. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat keskimäärin yhdeksän pro20

senttia enemmän kuin pätkätyöläiset.

Työnantajan koko vaikuttaa myös palkkaan: isot työnantajat ovat parempia palkanmaksajia. Esimerkiksi ero alle 10 hengen työpaikkojen ja yli 500 hengen työpaikkojen välillä on seitsemän prosentin luokkaa. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä työskentelevät taas ansaitsevat keskimäärin viisi prosenttia enemmän kuin ei-ulkomaalaisomisteisissa organisaatioissa työskentelevät.

Työnantajasektorin vaikutusta tarkasteltiin siten, että verrattiin yksityisellä ja julkisella sektorilla työskenteleviä. Julkisen sektorin ominaisvakioidut palkat ovat noin seitsemän prosenttia huonommat kuin yksityisellä sektorilla. Työnantajan toimialan yhteys palkkatasoon on heikohko. Tietojenkäsittelypalveluissa näytettäisiin maksettavan kaikista toimialoista parhaiten. Teollisuuden sisällä puolestaan metsä- ja kemianteollisuus ovat palkkajohtajia.

Asemataso on voimakkain yksittäinen palkkatason määrittäjä. Analyysissä vertailuryhmäksi asetettiin asiantuntijat.

Regressioanalyysin mukaan ylimpään johtoon kuuluvat ansaitsevat keskimäärin 40 prosenttia, johtoryhmätasolla toimivat lähes 30 prosenttia ja ylempi keskijohto reilut 15 prosenttia enemmän kuin asiantuntijat ja alempi keskijohto noin 7 prosenttia. Toimihenkilöasemassa olevat saavat noin kymmenen prosenttia pienempää kuukausipalkkaa asiantuntijoihin nähden.

Myös työtehtävien sisältö vaikuttaa selvästi siihen, kuinka paljon palkkaa maksetaan. Nyt vertailuryhmänä ovat suunnittelutehtävät. Strategisen suunnittelun tai hallinnon tehtävissä toimivilla palkkataso on keskimäärin noin 10–15 prosenttia korkeampi kuin suunnittelutehtäviä tekevillä. Kaupallisissa tehtävissä työskentelevien insinöörien­ palkkataso on niin ikään vertailuryhmää korkeampi: kansainvälisissä kaupallisissa tehtävissä palkkataso on 15 prosenttia

ja kotimaisissa myynti-, markkinointitai ostotehtävissä noin kahdeksan prosenttia korkeampi. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät taas tuovat yhdeksän prosenttia lisää palkkapussiin ja it-alan tehtävät kuusi prosenttia lisää suunnittelutehtäviä tekeviin verrattuna. Myös perinteiset insinööritehtävät eli käyttöja ylläpitotehtävät tuottavat kolme prosenttia enemmän palkkaa kuin suunnittelutehtävät. Koulutusta vastaamattomissa tehtävissä toimivat insinöörit puolestaan jäävät reilusti alle suunnittelutehtävien palkkatason.

Mielenkiintoista on, että tulospalk­ kauk­sen piirissä työskentelevien tulospalkkioista riisuttu kuukausipalkka on lähes kuusi prosenttia suurempi kuin niillä, jotka eivät ole tällaisen palkkausjärjestelmän piirissä. Tulospalkkausta palkitsemismuotona käyttävät yritykset maksavat siis parempia peruspalkkojakin.

Entä miten työpaikan maantieteellinen sijainti selittää palkkaeroja? Vertailuryhmänä on selkeä palkkajohtaja-alue, pääkaupunkiseutu. Muulla Uudellamaalla palkkataso on hyvin lähellä pääkaupunkiseutua, eroa on vain prosentin verran. Oulun seudun ominaisvakioitu palkkaero pääkaupunkiseutuun on noin 6 prosenttia. Useimmilla muilla maantieteellisillä alueilla palkkaero on hieman tätä suurempi (n. 7–9 %). Vaasan seutu jää palkkatasossa peränpitäjäksi, ero pääkaupunkiseutuun on hieman yli 10 prosenttia. Ylipäätään voidaan todeta, että Uuttamaata lukuun ottamatta insinöörien alueelliset palkkaerot ovat melko pienet.

Lopuksi haluamme muistuttaa, ettei kuvattu regressiomalli ole lopullinen totuus. On hyvin mahdollista, että muuttujilla, joita ei ole pystytty kyselyssä huomioimaan, selittyisi ainakin osa palkkaeroista. Lisäksi osa havaituista eroista saattaa johtua otantatutkimuksiin aina liittyvästä satunnaisvirheestä. n

Vuosikatsaus 2007

IAET: UIL:n jäsenet ja tuensaajat ikäryhmittäin v. 2007 35

V

uosi 2007 oli IAET-kassan näkökulmasta kohtuullisen rauhallinen, kertoo kassanjohtaja Juha-Veikko Kurki. Tuensaajien määrä jatkoi laskua eikä vuoden aikana lainsäädännöllisestikään tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Tuenhakijoiden määrä laski 4,7 % ja saajien määrä 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. IAET-kassan jäsenkunnan keskimääräinen työttömyysaste oli n. 2,4 %.

IAET-kassan jäsenmäärä nousi 3,6 (4,1) % ollen vuoden lopussa 187 380.

Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 6 434 henkilöllä. IAET-kassa on kaikista kassoista 3. suurin.

Uusien työttömyyspäivärahahakijoiden määrä oli yhteensä 4 745 ()4 980), mikä oli 4,7 (9,2) % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusia koulutustuen hakijoita oli 1 063 (1 073) eli 1,0 (6,7) % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusia vuorottelukorvauksen hakijoita oli 606 (472) ja koulutuspäivärahan hakijoita 48 (58) henkilöä.

Tuen saajien määrä oli kaikkiaan 10 263 (10 986). Edunsaajien määrä aleni 6,6 (4,0) % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan asiakkaita oli vuoden aikana noin 12 000 (13 000). Jäsenkunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 2,4 (2,8) %.

30 25 20 % 15 10 5 0

yli 55

yli 50

yli 45

yli 40

yli 35

yli 30

yli 25

alle 25

nJ

12,8

10,1

11,2

11,8

12,2

17,5

19,4

5,0

nT

30,2

11,1

8,2

9,8

8,5

12,8

17,9

1,5

ikäjakautuma

Työttömyyden rakenne muuttui lievästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lomautettujen sekä lyhytkestoista työtä tekevien määrä laski parisen prosenttia.

Kokonaan työttömien määrä oli vuoden aikana keskimäärin 81,3 (80,1) %. Lomautettuja oli keskimäärin 5,7 (7,0) % ja lyhytkestoista työtä teki 9,2 (10,2) %.

Tuensaajien ikäjakautuma pysyi lähes muuttumattomana. Yli 50-vuotiaita

oli 35,0 (34,8) % ja yli 55-vuotiaita 25, (24,9) %. Alle 30-vuotiaita etuuden saajista oli keskimäärin 21,2 %.

Jäsenkunnan työttömyyden kesto laski selvästi edellisen vuoteen verrattuna. Se oli keskimäärin 112 (117) päivää.

Lain sallimat enintään 500 työttömyyspäivärahapäivää saavutti vuoden aikana 1 412 (1 488) henkilöä ja lisäpäivillä heistä oli 1 031 (1 036) henkilöä. n

Palkkanosturissa runsaasti kävijöitä

L

iiton nettisivujen jäsenosiosta löytyy palkkanosturi, jonka avulla voi kätevästi tarkistaa omaa palkkatasoansa suhteessa yleiseen tasoon tai etsiä käypää palkkatasoa uutta työpaikkaa hakies­ saan. Palkkanosturi on vakiinnuttanut paikkaansa käytetyimpien nettipalvelujen joukossa. Sivulla kävi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yhteensä 14 200 kävijää, joista jokainen teki keskimäärin kolme hakua. Tammikuun aikana kävijöitä oli lähes 1 400.

Puolet Palkkanosturin käyttäjistä UUSI

Insinööri

on valmistunut korkeintaan viisi vuotta sitten. Eniten palkkanosturista haetaan asiantuntijoiden tai alemman keskijohdon palkkatasotietoa. Kysytyimmät toimialat ovat olleet teollisuus, etenkin teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot.

Myös tietotekniikan palvelualan tietoa haetaan runsaasti. Noin joka kymmenes kävijä etsii tietoa julkisen sektorin palkkatasosta.

Tehtäväalueista kiinnostavat eniten suunnittelutehtävät sekä tutkimus ja tuotekehitys. Alueista pääkaupunkiseudun

palkkataso kiinnostaa selvästi eniten.

Hyvänä kakkosena tulee Häme. Kaakkois-Suomen alue puolestaan on jäänyt vähimmälle kiinnostukselle. Tyypillisimmin tietoa haetaan kotimaisten, keskisuurten yritysten palkkatasosta.

Palkkanosturi perustuu syksyn 2007 Työmarkkinatutkimusaineiston pohjalta rakennettuun regressiomalliin. Palkkanosturi löytyy jäsensivujen Urapalvelutosiosta. Sinne on linkki myös suoraan jäsensivujen etusivulta. n 21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Tuulesta temmattua?

E

U:n komissio on julkistanut kauan odotetun ilmasto- ja energiapakettinsa. Paketti perustuu neuvoston ja parlamentin viimekeväisiin päätöksiin. Tämän mukaisesti EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Mikäli päästövähennyksistä päästään maailmanlaajuiseen sopimukseen ollaan vähennystavoitetta valmiita tarkistamaan 30 %:iin. Uusiutuvien energialähteiden osuuden energian tuotannosta tulee olla 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä sisältää myös sitovan tavoitteen biopolttoaineiden 10 % osuudesta liikenteessä.

Valot komission lehdistöhuoneesta eivät ennättäneet vielä sammua, kun jo alkoi paketin arvostelu. Teollisuus kitisi, että paketti on liian kallis (kuten aina), vaikka suurin osa teollisuuden päästöistä hoidetaan edelleen päästökaupan avulla – tosin nyt EU-tasolla. Komissio lupaa lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden osalta erityistoimia vuonna 2011, jotta tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle ei tapahtuisi.

Seuraavaksi ympäristönsuojelujärjestöt älähtivät. että paketti on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Ratkaisuksi tarjottiin tuulivoimaa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomen uusiutuvia energialähteitä koskeva maakohtainen tavoite on korkea 38 %. Asiantuntijoiden mukaan maahamme voitaisiin rakentaa merituulisähköä noin 2 000 megawattia, joten ei tuulesta taida tulla voimaa kattamaan vähän vajaata puolta Suomen energiatarpeesta. Ei vaikka kuinka toivoisi. Silti rakennettakoon sitäkin lisää.

22

Vaarana on, että merkittävä osa uusiutuvan energian tavoitteestamme tultaisiin kattamaan puun energiakäytön lisäämisellä. Tämä taas heikentäisi paitsi teollisuuden puun saantia myös päästötavoitteen saavuttamista. Tämä siitäkin huolimatta, että komissio on sisällyttänyt ehdotukseensa klausuulin, jolla esimerkiksi mahdolliset ongelmat Venäjän puuntuonnissa voidaan ottaa huomioon.

Toinen kovin ongelmallinen asia on biopolttoaineiden 10 % tavoite. Sillä kyllä voidaan vähentää öljyriippuvuutta, muttei välttämättä päästöjä siten kuin on ajateltu. Myös mm. biodieselin raakaaineena käytettävän palmuöljyn kysynnän kasvu uhkaa jo vanhoja sademetsiä. Myös maataloustuotteiden hinnat nousevat, mikä tuntuu kuluttajan kukkarossa.

EU:n komissio on nyt selkeästi osoittanut, että se haluaa tehdä ilmastonmuutokselle jotain. Siitä varaukseton tunnustus. Neuvoston ja parlamentin pitäisi nyt kuitenkin tarkistaa pakettia hiukan.

Ydinvoiman merkittävä lisärakentaminen koko Euroopan laajuisesti pitäisi ottaa pakettiin mukaan. Näin voitaisiin leikata päästöjä eikä uusiutuvan energian tuotantovimmassa tarvitsisi raiskata luontoa. Fissiovoima on käyttökelpoinen välivaiheen energiamuoto siirryttäessä kohti vetytaloutta ja fuusiovoimaa. Ei muuten olisi tuulesta temmattua...

Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Yksinkertainen kieli voi auttaa

Hintojen nousu huolettaa

Kotiavulle kovaa kysyntää

Tanskalaiset rakastavat veroja

n Suomalaiskoululaiset pärjäsivät OECD:n Pisa-testeissä taas paremmin kuin muiden maiden koululaiset. Seuraaville sijoille selvisivät Hong Kong ja Kanada. 15-vuotiaiden suomalaisten tulostaso oli korkea, sillä Suomessa heikoimminkin pärjänneet saivat korkeammat pisteet kuin muualla.

Ansiota tuloksista ovat koettaneet kerätä kaikki kynnelle kykenevät, mutta taustalla voi olla kummallisiakin syitä.

Suomea luetaan niin kuin kirjoitetaankin ja se helpottaa oppimista ja elämää.

(Lähde: OECD)

n Pohjoismaissa, Hollannissa, Itävallassa ja Luxemburgissa useampi kuin neljä viidestä vastaajasta piti viime syksynä maansa taloudellista tilannetta hyvänä eikä sen uskottu kovin paljon seuraavan vuoden aikana heikkenevänkään. Synkimmältä talous näytti Unkarissa ja Portugalissa.

Hintojen nousu on noussut työttömyyden rinnalla EUkansalaisten suurin huolenaihei. Suomalaisia, puolalaisia ja tanskalaisiakin, huoletti eniten terveydenhuoltojärjestelmän tila.

(Lähde: Eurobarometri)

n Pohjoismaissa ja Hollannissa ei haluta, että vanhemmat muuttavat lasten kotiin, kun he alkavat tarvita elämisessään apua. Näissä maissa sen sijaan enemmistö pitää parhaana, että joku yksityisen tai julkisen puolen hoitohenkilö käy katsomassa ja auttamassa vanhuksia heidän kotonaan.

Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa jopa yli puolet Eurobarometrin vastaajista oli sitä mieltä, että vanhusten olisi parasta elää jonkun lapsensa luona, kun apua alkaa tarvita.

(Lähde: Eurobarometri)

n Tanskassa henkilökohtaisten

EY-tuomioistuin vahvisti työtaisteluoikeutta

E

uroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYT) antoi joulukuussa kaksi päätöstä, joissa molemmissa oli kysymys siitä, voidaanko työtaistelulla rajoittaa EU:n perustamissopimuksessa vahvistettuja vapauk­ sia. Punnittavana oli sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus.

Annettujen päätösten mukaan työtaistelulla voidaan rajoittaa näitä vapauksia, kun työtaistelulla on hyväksyttävä sosiaalinen peruste, kuten työntekijän suojeluperiaatteen toteuttamiseen liittyvä syy.

EY-tuomioistuimen päätöksessä Viking Linen aluksen ulosliputtamisesta tuomioistuin määritteli arviointikriteeUUSI

Insinööri

rejä, joiden toteutuessa työtaistelulla voidaan rajoittaa yrityksen sijoittautumisvapautta. Lopullinen ratkaisu ja vaikutukset Suomen työmarkkinoille jäävät brittiläisen tuomioistuimen päätettäväksi.

Jatkossa rajat ylittävään työtaisteluun ryhtyneen ammattiliiton on kyettävä näyttämään EYT:n kriteeristön täyttyminen, esim. sen osoittaminen, onko valittu työtaistelutoimi oikeassa suhteessa tavoitellun päämäärän toteuttamiseksi vai olisiko tavoiteltuun tulokseen päästy muilla, yrityksen perusoikeuksia vähemmän rajoittavilla keinoilla.

EYT sovelsi tätä uutta kriteeristöä, kun

tuloverojen osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Mutta kun mukaan otetaan myös sosiaaliturvamaksut, näiden yhteenlaskettu osuus on lähes samaa luokka kummassakin maassa. Slovakiassa taas sosiaaliturvamaksuina kerätään neljä kertaa enemmän rahaa kuin suorina tuloveroina.

Tanskalaiset maksavat veroina sen, mikä jossain muualla peritään sosiaaliturvamaksuina joko työntekijältä tai työnantajalta.

(Lähde: OECD)

Teksti: lakimies Maria Löfgren, AKAVA

se arvioi latvialaisen Lavalin vapautta tarjota palvelujaan Ruotsissa lähettämällä sinne työntekijöitään. Ruotsalaisten ammattiliittojen mielestä niillä oli oikeus työtaistelutoimin painostaa ulkomainen yritys sopimaan lähetettyjen työntekijöidensä työehdoista, kuten palkoista.

EYT ei kuitenkaan pitänyt Ruotsin lähetettyjä työntekijöitä koskevaa palkanmääräytymistä sellaisena vähimmäisnormistona, jota lähetettyjä työntekijöitä koskevassa direktiivissä tarkoitetaan. Näin ollen tässä tapauksessa ammattiliitolla ei ollut oikeutta rajoittaa yrityksen palvelujen tarjoamisen vapautta. n 23

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Tommi Mutanen

Ympäristöä säästävä, yksinkertainen, kustannus- ja energia­ tehokas. Näin luonnehditaan viime marraskuussa koeajoon otettua hybridilinja-autoa, jonka kehittämisestä ovat vastanneet Kabus Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

Kabusin hybridilinjaautolla on ajettu koeja esittelyajoja viime marraskuusta lähtien.

Tommi Mutanen

Hybridilinja-autot vähentävät päästöjä ja lisäävät säästöjä

Hybridilinja-auto kehitettiin Kabusin ja VTT:n yhteistyönä.

24

K

oiviston auto -yhtymään kuuluva Kabus Oy ja VTT ovat kehittäneet energiaa säästävän, vähemmän pakokaasua päästävän ja kustannustehokkaan hybridilinja-auton, jossa yhdistetään kaksi erityyppistä voimalähdettä. Dieselmoottorin rinnalla on sähkömoottori, joka toimii jarrutuksessa generaattorina ja hyödyntää tallennetun sähköenergian kiihdytyksessä. Hybridilinja-autolla tehdyt koeajot osoittavat, että hybriditekniikka pienentää polttoaineen kulutusta peräti 30 prosentilla.

VTT:n tutkimusinsinööri ja projektipäällikkö Kimmo Erkkilän mukaan ajatus hybriditekniikalla toimivasta linja-autosta sai alkuunsa VTT:n vetämässä HDEnergia-projektissa, johon osallistui myös Kabus Oy. HDEnergia-projektissa laskettiin mm. raskaan ajoneuvokaluston energiankulutusta. Projektin aikana VTT:n ja Kabusin edustajat alkoivat miettiä, miten hybriditekniikalla voitai-

Hybriditekniikasta paljon etuja

Erkkilä kertoo, että hybriditekniikassa haastavinta on sähkön varastointi. Sähkön varastoinnin vaikeudesta huolimatta hybriditekniikan edut ovat kuitenkin selkeät. Linja-autojen polttoaineen kulutus ja polttomoottorin kuormitus vähenee, mikä puolestaan vähentää päästöjä.

Hybridiauton valmistaminen on toki kalliimpaa kuin tavallisen, mutta vähäisempi energian kulutus tuo jatkossa säästöjä. Kun jarrutuksessa syntynyt energia varastoidaan ja hyödynnetään kiihdytyksessä, kuluu polttoainetta vähemmän. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet, sillä päästöjen vähentäminen parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Laskelmat osoittavat, että hybridin kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat parhaimmillaan yli 30 prosenttia dieselautoa pienemmät.

Erkkilä muistuttaa, että hybriditekUUSI

Insinööri

Päivi-Maria Isokääntä

siin parantaa linja-autojen energiatehokkuutta.

Hybriditekniikan hyödyntäminen kiinnosti Kabusia, koska tekniikka näytti olevan raskaan ajoneuvokaluston energiakulutukseen keskittyneiden tutkimusten perusteella seuraava järkevä askel energiakulutuksen ja päästöjen pienentämisessä, tuotekehityspäällikkö Tommi Mutanen Kabusista kertoo.

Kabusissa oli jo aikaisemmin panostettu energiakulutuksen ja päästöjen pienentämiseen.

– Tuotannossa oleva Kabus kaupunkilinja-auto ja aikaisemmin valmistettu maantielinja-auto ovat jo aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia polttoaineenkulutuksessa kevyemmän kori- ja runkorakenteensa sekä pienempien moottoreiden ansiosta, Mutanen sanoo.

– Kabusin ja VTT:n hybridilinja-auto -projekti käynnistyikin vuonna 2005 rahoituksen hankkimisella ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden etsimisellä.

Oikeiden kumppaneiden etsiminen vei oman aikansa, mutta lopulta oikeat osaajat saatiin yhteiseen projektiin. VTT:n ja Kabusin lisäksi projektiin osallistuivat Teknillinen korkeakoulu, TEC, Tekes, Vacon Traction, Katsa, Epec, Dynawatt Power Systems ja Maxwell.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta insinööriksi valmistunut Kimmo Erkkilä on työskennellyt VTT:n palveluksessa vuodesta 2002 alkaen.

niikan hyödyt nousevat nopeasti esiin kaupunkiajossa, jossa tehdään paljon jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Maantieajossa hybriditekniikasta ei ole niin paljon hyötyä, vaikka toki maantielläkin pitää välillä jarruttaa ja kiihdyttää.

Hybriditekniikalla toimivat linja-autot ovat vielä lähes uutta koko maailmassa. Euroopassa isot valmistajat ovat tehneet pieniä koesarjoja ja joissakin kaupungeissa on koeajossa hybridilinja-autoja. Yhdysvalloissa hybridilinja-autoja on enemmänkin käytössä, sillä monet osavaltiot tukevat hybridilinja-autojen hankintaa.

Hybridilinja-autot katukuvassa

Erkkilä korostaa että ilmastonmuutoksen torjunnassa hybridilinja-auto on yksi hyvä väline. On kuitenkin utopistista olettaa, että lähivuosina kaupungissa ajettaisiin vain hybridilinja-autoilla.

Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on varmasti liikenteessä useita hybridilinja-autoja ja kymmenen vuoden kuluttua hybriditekniikalla toimivien linja-autojen määrä on toki huomattavasti kasvanut. Menee kuitenkin reilut pari-

kymmentä vuotta ennen kuin valtaosa linja-autoista voisi olla hybriditekniikalla toimivia, Erkkilä arvioi.

Kabusin hybridilinja-autolla on ajettu koeajoja ja esittelyajoja. Auton toimintaa ohjaavien tietokoneiden uusien ohjelmaversioiden valmistuttua autolla ajetaan enemmän koeajoja. Linjaliikenteeseen autoa ei laiteta ennen kuin siitä on useamman kuukauden ajokokemukset, Mutanen kertoo.

– Ensimmäisen hybridilinja-auton koeajojen perusteella on tarkoitus tehdä päätös koesarjan valmistamisesta ja mahdollisesta sarjatuotannosta. On mahdollista, että kahden-kolmen vuoden aikana auto saadaan tuotantoon, jos tekniikka osoittautuu toimivaksi jokapäiväisessä ajossa, Mutanen arvioi.

Erkkilän mukaan julkinen paine, politiikkojen aito kiinnostus hybridilinja-autoja kohtaan sekä suotuisa ilmapiiri voivat edesauttaa hybriditekniikan nopeampaa käyttöönottoa. – On muistettava, että liikenteen tilaaja päättää, millaisella kalustolla ajetaan. Jos liikenteen tilaaja haluaa ympäristöä säästävää kalustoa, se toki maksaa aluksi enemmän, mutta maksaa kyllä itsenä takaisin. n 25

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Uutta Oulun joukkoliikenteessä Työsuhdematkalipun käyttöönotto, City-liikenteen aloitus sekä joukkoliikennekadun avaus liittyvät Oulun keskustan kehittämiseen. Toimilla halutaan vähentää ruuhkia ja turhaa liikenteen kasvua sekä lisätä keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, sanoo kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa ­Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta.

T

yösuhdelippu on joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu, jonka työnantaja hankkii työntekijöille pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten Työsuhdelippu on työsuhdeetu, jolla työnantaja pystyy vaikuttamaan myönteisesti niin työtyytyväisyyteen kuin rekrytointien onnistumiseen. Lisäksi työsuhdelippujen käyttäminen on kannanotto puhtaamman ympäristön puolesta ja joukkoliikenteen edistämiseksi Työnantajan työntekijälleen antaman matkalipun verotusarvo on 75 % lipun hinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lipun hinnasta 75 % on työntekijän veronalaista ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.

City-bussilla pääsee kätevästi ja edullisesti Oulun keskustasta Värttöön, Limingantulliin ja sairaala-alueelle.

26

T

yösuhdematkalippu otettiin käyttöön viime vuoden maaliskuussa. Etuuden piirissä oleville noin 7 500 kaupungin työntekijälle tarjottiin mahdollisuutta lunastaa puolen vuoden lippu 25 % alennuksella ja kuukausilippu 10 euron alennuksella.

Lisäksi tarjottiin alennuksia kaupungin sisäiseen sarja­ lippuun, seutulippuun ja seudulliseen sarjalippuun.

– Kokemukset ovat olleet hyviä, Jaakko Ylinampa kertoo. Olemme saaneet uusia asiakkaita niiden lisäk-

si, jotka jo entuudestaan ovat käyttäneet julkisia kulkuneuvoja.

Ylinampan mielestä verottaja on kuitenkin tehnyt käytännön hankalaksi.

Työsuhdelippua ei voi ostaa bussista, vaan sen voi hankkia vain lipputoimistosta.

Tämä voi merkitä monelle lähes kolmanneksen menetystä etuudesta, olettaen­että joutuu matkustamaan kuukausilippua ostamaan.

Selvitys työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi on jo tehty ja esitetty muutosta lakiin.

Ylinampa oli liikenneinsinööri teknisessä keskuksessa vuodesta 2002 vuoteen 2007 ennen kuin hänet nimitettiin kunnossapitopäälliköksi.

City-liikenne, jossa kertamaksu maksaa puolet normaalin lipun hinnasta, on suosittu kulkuväline Värttöön, sairaalaalueelle ja Limingantulliin. Näille alueille ei muuten kulje riittävästi linjoja.

Suunnittelua lisää

Oulussa keskustan kehittäminen on vielä kesken. Suunnitteilla on vielä keskustan alle rakennettava Kallioparkki eli pysäköintiluola. Kortteleihin tulee lisärakentamista ja pelkästään joukkoliikenteelle varattua Rotuaaria laajennetaan.

Ylinampa kertoo, että EU:n palvelusopimusasetus, jonka myötä myös henkilöliikennelaki uudistetaan, tulee voimaan 3.12.2009. Palvelusopimusasetus edellyttää kunnilta merkittäviä toimenpiteitä joukkoliikenteen järjestämiseksi ja nykymallista todennäköisesti luovutaan.

– Valtakunnallista lopullista linjausta ei ole vielä tehty siitä, mitä palvelusopimusasetuksen ja uuden lain pitäisi sisältää. Laki tullee eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden lopulla ja uuden lain tulisi olla voimassa 1.1.2010.

Alustavan linjauksen mukaan liikenne Oulussa kilpailutetaan. Nyt on vasta kilpailutettu sisäistä liikennettä ajava City-bussi. Monet linjat ajavat liikenneluvan perusteella.

– Jos kilpailutetaan, pitää myös suunnitella. Tämä merkinnee käytännössä seudullisen joukkoliikennetoimiston perustamista, Ylinampa toteaa.

Teknisessä keskuksessa, jossa Ylinampakin nyt toimii, hoidetaan monenlaista asiaa – asemakaava-asioita, maapolitiikkaa ja mittausta, yhdyskuntasuunnittelua, katujen ja viheralueiden suunnittelua, pysäköinnin valvontaa…n UUSI

Insinööri

27

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

Biobutanolia auton tankkiin

Oulun innovaatioyliopistosta kajahtaa. Naisvaltainen tutkimusprojekti kehittää butanolista bensiinille korvaajaa. Butanoli näyttäisi sopivan erinomaisesti liikennepolttoaineeksi, toteaa professori Ulla Lassi kemian laitokselta.

U

lla Lassin ensimmäinen hanke uunituoreena professorina Oulun yliopiston kemian laitoksella liittyy Suomen Akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelmaan. Neljän tutkimusryhmän työtä tehdään Oulun yliopiston lisäksi Åbo Akademissa.

Meillä on kunnianhimoinen tavoite ja edessä pitkä tie, Lassi huoahtaa.

Mutta hän on intoa täynnä uuden haasteen edessä. Mukana hankkeessa ovat myös Oulun yliopiston prosessi – ja ympäristötekniikan laitokselta professori Riitta Keiskin tutkimusryhmä sekä dosentti Krisztián Kordásin ryhmä mikroelektroniikan laitokselta. Åbo Akademi’ta edustaa dosentti Jyri-Pekka Mikkolan tutkimusryhmä.

Keiskin mukaan olisi hienoa, jos yritykset nyt tulisivat mukaan ja tarjoaisivat projekteja, joissa voitaisiin tutkia eri materiaalien hyödynnettävyyttä biojalostamokonseptilla.

Elintarviketeollisuuden jätteet kelpaavat sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja biomassan lisäksi. Turvettakaan ei suljeta pois mahdollisista raaka-aineista.

Hyvä butanoli Evaporaattorissa väkevöidään näytettä, Ulla Lassi näyttää.

28

Lassin mukaan uusia nestemäisiä polttoaineita voidaan valmistaa erityisesti met-

säteollisuudesta ylijäävästä sekahakkeesta ja bio- sekä kuitulietteestä. Erityisen kiinnostava on hänen mukaansa biomassasta saatava biobutanoli, joka näyttäisi sopivan hyvin bensiinin korvaajaksi liikennepolttoaineena.

– Butanoli on hyvin energiatehokas ja sopii jo nyt valmistettavaksi myös teollisessa mittakaavassa.

Sitä voidaan käyttää vaikka heti säätämällä nykyisiä polttomoottoreita.

Tutkimushankkeessa hyödynnetään biomassaa raskaampien alkoholien ja muiden happea sisältävien yhdisteiden valmistuksessa. Mikrobiologisessa valmistuksessa biomassaa käsitellään mikrobien avulla, jotka muuttavat tehokkaasti hiiliyhdisteitä butanoliksi.

Koska butanoli sisältää etanolia enemmän hiiltä, se on etanoliin verrattuna myös energiatehokkaampaa. Polttoaineena reilu puoli litraa butanolia vastaa noin litraa etanolia, Lassi tiivistää.

– Uusien nestemäisten polttoaineiden valmistaminen edellyttää täysin uusien kemiallisten reaktioreittien löytämistä sekä siihen liittyvää katalyyttikehitystä, Lassi selvittää.

Teknisesti haastavaa tutkimuksessa on butanolin erotus, joka on mahdollista vasta kun sen pitoisuus on yli seitsemän prosenttia. Yksi mahdollisuus tehostaa erottumista on orgaaninen uutto ionisten nesteiden avulla, Lassi sanoo.

Haasteena on myös kaupallistaminen. Autot tuskin kulkevat vielä neljän vuoden kuluttua butanolilla. Silloin tut-

Polttoaine

kimusprojekti nimittäin päättyy. Myös hinta hirvittää! Onko biobutanolin valmistus koskaan taloudellisesti kannattavaa?

Kaupallisia butanoliprojekteja ei vielä ole. Ranskassa asian tutkimisessa ollaan pisimmällä. Siellä nimittäin Dupont ja British Petroleum kehittävät asiaa yhdessä.

Lassi uskoo kuitenkin, että kansainvälisellä yhteistyöllä asiaa viedään eteenpäin nopeasti. Odotteet ainakin ovat suuret! n

Energiatiheys (MJ/l)

A/F-suhde

RON*

MON**

32

14,6

91–99

81–89

Vähäinen/ merkityksetön

Diesel

35,5

14,7

–

–

Vähäinen/ merkityksetön

n-Pentanoli

27,8

11,68

Alhainen

Alhainen

0%

Täynnä haasteita

n-Butanoli

29,2

11,12

96

78

7%

Toisena valmistustapana hankkeessa tutkitaan kemiallista synteesiä. Tämä on Lassin mukaan tutkimuksen suurimpia haasteita.

Etanoli

19,6

8,94

130

96

100%

16

6,43

136

104

100%

Bensiini

Metanoli

Vesiliukoisuus (%)

*) RON = research octane number, **) MON = motor octane number

Chempolis perustaa biojalostusteknologioiden tutkimus- ja demonstraatiolaitoksen Ouluun

O

ululainen ympäristöystävällisiä bio­ jalostusteknologioita kehittävä ja toimittava Chempolis Oy perustaa Ouluun maailman ensimmäisen kolmannen sukupolven biojalostusteknologioiden tutkimus- ja demonstraatiolaitoksen, Chempolis Biorefining Parkin.

Laitosta varten Chempolis on hiljattain ostanut Orionin entisen lääketehtaan tilat Oulujoen rannalta. Yhtiöllä on uutta toimitilaa yhteensä 14 000 m², joista tuotekehityskeskus ja demonstraatiolaitos vievät noin 8 000 m². Loput alasta on varattu projektienjohdolle ja hallinnolle sekä tuleville laajennuksille. Chem-

UUSI

Insinööri

polis panostaa vahvasti biojalostusteknologioiden tuotekehitykseen. Uuteen demonstraatiolaitokseen tullaan investoimaan yli 10 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli neljä miljoonaa euroa.

Chempolis on perustamisestaan 1995 lähtien ollut edelläkävijänä kehittämässä uudenlaisia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita biojalostusteknologioita, joilla voidaan tuottaa biopolttoaineita, biokemikaaleja ja sellua ei-puuperäisistä (non-wood) ja ei-elintarvikeperäisistä (non-food) nopeasti uusiutuvista raakaaineista, kuten oljista ja ruokokasveista.

Chempolis on kehittänyt biojalostukseen patentoidun Formico™-tek­no­ logiaperheen, jota käyttämällä voidaan säästää luonnonvaroja, vähentää vedenkulutusta, ehkäistä kasvihuonekaasujen syntymistä ja minimoida teollisen tuotannon muita ympäristövaikutuksia.

Teknologioissa ei käytetä rikkiin eikä klooriin perustuvia kemikaaleja. Teknologiat tarjoavat ratkaisun väestönkasvun ja lisääntyvän kulutuksen aiheuttamiin vakaviin ympäristöongelmiin, kuten puuvarojen hupenemiseen, ilmaston lämpenemiseen sekä vesistöjen ja ilmakehän saastumiseen. n 29

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Järjestöjohtajat neuvott Toistasataa edustajaa liiton 40 jäsenyhdistyksestä kokoontui helmikuun alussa Ouluun neuvottelupäiville.

Päivien aikana käsiteltiin ­liiton elinkeinopolitiikkaa ja hiottiin jäsenstrategiaa ­kevään edustajakokousta varten.

Oululaisia aktiiveja.

N

euvottelupäivillä pohdittiin myös alueellisen vaikuttamisen keinoja: mitä jo osataan ja missä voitaisiin petrata. Insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat ovat monessa mukana niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.

Yhteydet TE-keskuksiin, ammattikorkeakouluihin, yritysmaailmaan ja Akavan kautta maakuntien liittoihin toimivat. Uusia haasteita asettaa korkeastikoulutettujen yrittäjyyden kasvu,

30

kansainvälisen työharjoittelun voimistuminen sekä aluepolitiikka, varsinkin kuntaliitosten jälkimainingit.

Pohjois-Suomessa laajat yhteistyöverkostot

Akavan Pohjois-Pohjanmaan aluetoimi­ kunnan puheenjohtajan Anu-Leena Arolan mielestä on tärkeää, että alueyhdistykset tukevat eri tavoin jäseniään, jotka ovat yhteiskunnallisesti aktiivi-

sia. Ensi syksyn kunnallisvaaleihin tulisikin saada ehdolle mahdollisimman monta jäsentä ja sen myötä mahdollisimman monta valtuutettua eri kuntien ja kaupunkien valtuustoihin.

Yhdistykset voivat tarjota jäsenilleen mainostilaa lehdissään tai tiedotteissaan ja vaikka järjestää vaalipaneelikeskustelutilaisuuden.

Oulun Insinöörit on tukenut jäseniään vaaleissa ja tällä hetkellä heitä on Oulun, Haukiputaan ja Kärsämäen > > >

ttelupäivillä Oulussa Anu-Leena Arola tekee päivätyötään Idescon tuotekehitys ja palvelut -yksikön johtajana Oulussa. Tapio Siikaluoma on Kuntien Insinöörien jäsen. Hän toimii suunnittelupäällikkönä Oulun kaupungilla.

UUSI

Insinööri

31

edunvalvonta

valtuustoissa. Lisäksi Oulusta on ollut insinöörikansanedustajia jo useamman kauden ajan, tällä hetkellä Unto Valpas (Vas.).

Alueyhdistykset voivat asettaa aktiivejaan ja rivijäseniäänkin ehdolle alueellisiin toimielimiin.

– Akavalaisessa aluetoiminnassa on mahdollisuus vaikuttaa työvoimatoimikunnissa, työsuojelupiireissä ja TE-keskuksissa, Arola tietää. Yhteistyö muiden järjestöjen kuten kauppakamarien, muiden palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa on myös paikallaan.

– Tärkeä linkki ovat myös ammattikorkeakoulut ja yritykset. Oulussa insinöörit ja insinööriopiskelijat järjestävät vuosittain paikallisen ammattikorkeakoulun ja sen alumnien kanssa opiskelijoille suunnatun työelämäpäivän, jossa on ollut mukana edustajia yritysmaailmasta.

Tilaisuus järjestetään tänäkin vuonna. Nyt mukana ovat myös kuntapuolen edustajat kertomassa kuntasektorista.

32

Myös kuntapuolen eli KTN:n paikallisyhdistysten tilaisuuksissa on vierailtu ja linjaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa.

Oulun Insinöörien ulkoilupäivä 16.3. on avoin kuntapuolenkin väelle.

Kuntapuoli vaikuttaa KTN:n kautta

Kuntapuolella vaikuttaminen tapahtuu neuvottelujärjestö KTN:n kautta.

– Tärkein kuntapuolen asia, johon nyt on tarpeen vaikuttaa, on PARAShanke ja siihen liittyvät kuntaliitokset ja yhteistyöselvitykset, sanoo KTN:n Oulun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Siikaluoma.

Niihin liittyy aina henkilöstön aseman turvaaminen uudessa tilanteessa.

KTN:n Oulun paikallisyhdistyksellä on edustus keskeisissä valmisteluryhmissä, jota kautta vaikutetaan. KTN:llä on lisäksi edustus kuntien henkilöstötoimikunnissa tai vastaavissa työryhmissä, joissa annetaan lausuntoja kunnan toiminnan kannalta keskeisistä asioista.

Seppo Pihlaja toimii JUKOn päätoimisena pääluottamusmiehenä Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä.

IOL:n edustajia neuvottelupäivillä.

Timo Auvinen on UIL yrittäjävaliokunnan jäsen.

Martti Heikkinen (vas.) keskustelussa puheenjohtaja Pertti Porokarin kanssa.

– Mielestäni on tärkeää vaikuttaa asioi­hin nimenomaan valmisteluvaiheessa. Kun päätökset on tehty, on vaikuttaminen liian myöhäistä, Siikaluoma sanoo.

Vaikuttaminen ja edunvalvonta paikallisesti perustuu aktiivien toimintaan.

Valveutuneita aktiiveja ei Siikaluoman mielestä ole koskaan liikaa. Heille tarvitaan koulutusta ja myös lisää ”porkkanoita”.

sa, opettajakoulutuksen säilyttämisestä Joen­suun yliopistossa ja Kallansiltojen rakentamisesta.

Vaikuttaminen MYR:n valitsemiin maakunnallisiin painopisteisiin elinkeinoelämän kehittämisessä on Auvisen mukaan tärkeätä.

MYR:n kokousten esityslistat tulevat Akava Pohjois-Savo aluetoimikunnan aluekehitystyöryhmän lausunnolle, jossa voimme keskustella päätettävistä asioista ja vaikuttaa niihin nimeämämme MYR:n edustajan kautta.

Kuopion Insinöörien jäseniä on myös kunnallisvaaliehdokkaina ja heidän menestymistään tuetaan. Alueen kansanedustajiin ja kunnallispoliittisiin päätöksentekijöihin pidetään yhteyttä.

– Yhdistys ottaa kantaa moniin jäsenistöämme kiinnostaviin kysymyksiin, vaikka kannanottoa ei olisi kysyttykään, Auvinen sanoo.

Itä-Suomesta kajahtaa

Timo Auvinen on monessa mukana ja tietää, mitä kautta vaikutetaan. Hän on Kuopion Insinöörien puheenjohtaja ja UIL:n Itä-Suomen piirin puheenjohtajana tekemässä piirin päätöksiä.

Akavan Pohjois-Savon aluetoimikunnan ja sen työvaliokunnan puheenjohtajana hän on mukana valitsemassa jäseniä TE-keskuksen eri elimiin kuten työvoimatoimikuntiin, työsuojelupiiriin, palkansaajaelimiin ja maakunnan yhteistyörahastoon.

Auvinen mainitsee esimerkkejä alueel­ lisesta vaikuttamisesta. Vastikään hän oli delegaation mukana Helsingissä luovuttamassa ministereille UIL:n kantaa Rakennusmääräyskokoelman A2 tulkintaohjeen täsmentämisestä.

Akavan Pohjois-Savon toimikunta on lausunut hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittamisesta KuopiosUUSI

Insinööri

Etelä-Pohjanmaalla nuorta väkeä

– Etelä-Pohjanmaan Insinöörien jäsenprofiili on nuori, joten yhdistyksen tärkeimpänä painopistealueena on pitkään ollut koulutuspolitiikka ja opiskelijayh-

teistyö, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pihlaja. Hän on myös Akavan Etelä-Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja.

Suorat yhteydenotot alueen kansanedustajiin ja ministereihin kuuluu vaikuttamistapoihin.

Koulutuspolitiikassa laadullisten ja määrällisten tavoitteiden kanssa koulutusohjelmien sisällön tulee vastata alueen elinkeinoelämän rakenteita.

Opiskelijatoimintaa tuetaan vuosittain usealla stipendillä. Aloittaville ja valmistuville luokille järjestetään yhdessä opiskelijayhdistyksen kanssa tilaisuuksia.

Kansanedustajiin ja ministereihin on oltu yhteydessä palvelussuhteita koskevien­ lakien valmisteluvaiheessa sekä muiden suurten hankkeiden, kuten liikenneyhteyksien suunnitteluvaiheessa.

Pihlaja on huolissaan työelämässä viihtymisestä.

– Työelämä muuttuu nopealla tahdilla ja meidän on jaksettava töissä pidempään. Työhyvinvointi, työssäviihtyminen ja työssäjaksaminen ovat entistä tärkeämpiä asioita työelämässä. Tälle alueelle tulemme suuntaamaan yhdistyksen toimintaa. n

Suorat yhteydenotot alueen kansanedustajiin ja ministereihin kuuluu vaikuttamistapoihin.

33

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

Suomi tarvitsee ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa työllisyyden turvaamiseksi Uuden Insinööriliiton elinkeinopolitiikka on ennakoivaa edunvalvontaa ammattikunnan työllisyyden turvaamiseksi. Näin totesi UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari tammikuun viimeisenä päivänä Helsingissä järjestetyssä elinkeinopoliittisessa seminaarissa, johon kerääntyi suomalaisia elinkeinoja innovaatioasiantuntijoita keskustelemaan elinkeinopolitiikan haasteista.

”

UIL:n elinkeinopoliittisessa seminaarissa kansallisia ja kansainvälisiä tuulahduksia elinkeinopolitiikasta toivat Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic IN:n pääsihteeri Jyrki Raina (vasemmalla) ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n innovaatiojohtaja Hannele Pohjola. Kuvassa oikealla UIL:n teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari.

P

uheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan Suomen elinkeinoelämän menestyminen globaalissa toimintaympäristössä edellyttää, että pystymme turvaaman kotimaisen työllisyyden ja pitämään huolta hyvästä osaamisesta.

– Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää suomalaisilta vahvaa osaamista perinteisessä teollisuustuotannossa. Myös innovaatiotoimintaamme on monipuolistettava niin, että olemme edelläkävijöitä uusien innovaatioiden käyttöönotossa, hyödyntämisessä ja markkinoinnissa, Porokari totesi.

Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic IN:n pääsihteeri Jyrki Raina kertoi, että pohjoismaisten ammattiliittojen mielestä globalisaatio ja vapaakauppa ovat lähtökohtaisesti hyviä asioita. Globalisaation ja vapaan kaupan myötä Pohjoismaat ovat myös hyötyneet 34

talouskasvusta ja uusien työpaikkojen syntymisestä. Toki globalisaation myötä työpaikkoja on siirtynyt tuotantokustannuksiltaan halvempiin maihin, mutta samalla on kuitenkin syntynyt uusia työpaikkoja.

Raina muistutti myös, että pohjoismaat noudattavat kiltisti Euroopan unionin toimielimissä säädettyjä lakeja. Muut EU:n jäsenmaat eivät noudata sopimuksia ja lakeja yhtä kirjaimellisesti kuin Pohjoismaat. Varsinkin isot maat ajavat omia etujaan. Esimerkiksi Saksa ja Ranska puolustavat vahvasti omia kansallisia jättiyrityksiään. Kysymys onkin, pitäisikö Suomen ja muiden Pohjoismaiden liittoutua keskenään, joidenkin isojen maiden tai satunnaisten kumppanien kanssa, Raina pohdiskeli.

Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatiojohtaja Hannele Pohjola korosti, että Suomen innovaatiojärjestelmää on

uudistettava. Nykyinen politiikka ei tuota riittävästi tuloksia. Pohjolan mukaan Suomeen tarvitaan enemmän kansainvälisesti huippuasiantuntijoita, enemmän uusiutumista ja kasvuyrityksiä. Pohjola muistutti, että korkealuokkainen osaaminen houkuttelee osaajia ja sitouttaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön. n

Ohjelma nettisivuilla Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittinen ohjelma on ladattavissa liiton www-sivuilta, osoitteesta www. uil.fi -> Vaikuttaminen -> Elinkeino­ polittiikka

YTN edellyttää Nokialta yhteiskuntavastuuta

N

okian rajut saneeraustoimenpiteet Saksassa ja Bochumin tuotannon siirtäminen Romaniaan huolestuttavat suomalaisia ylempiä toimihenkilöitä.

YTN peräänkuuluttaa yhteiskuntavastuuta tehdyistä päätöksistä – Saksassakin. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan YTN seuraa jatkuvasti Nokian toimintaa ja jos jotain sattuu, peräänkuulutamme samoja yhteiskuntavastuun periaatteita Suomessakin.

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Tomi Sepän mukaan Nokia on Suomen lisäksi myös Euroopan tasolla suuri työllistäjä. Eurooppa on katsottava myös Nokian pa-

himpien kilpailijoiden kannalta Nokian kotikentäksi.

Tällä erää tehtaanlopettamis- ja irtisanomisuutinen ei koskenut Suomea.

Euroopan tasolla palkansaajajärjestöissä tehdään kuitenkin yhteistyötä Euroopan Metallin (EMF) kautta. Solidaarisuus alan eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen kesken onkin noussut keskeiseksi asiaksi.

– Eurooppa-tasolla pyritään estämään esimerkiksi yrityksen eri maissa toimivien toimipisteiden keskinäinen ja sisäinen kilpailu, joka aiheuttaa pahimmillaan todellista työehtojen polkemista yksittäisissä kansainvälisissä yrityksissä.

Tästä syystä suomalaisten lisäksi myös muiden eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen on otettava aktiivinen rooli Nokian Bochumin tapauksessa ja edellytettävä kaikilta kansainvälisiltä yrityksiltä yhteiskuntavastuuta jokaisessa maassa, jossa yrityksellä on toimintaa, Seppä muistuttaa.

Euroopan Metalli edustaa 72 eurooppalaista metallialan ammattiliittoa 33 eri Euroopan maassa. Suomesta Euroopan Metalliin kuuluvat Uusi Insinööriliitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Metalliliitto, Sähköliitto ja Toimihenkilöunioni. n

EMF haluaa neuvotteluja Nokian johdon kanssa Bochumista

K

aksikymmentä edustajaa Nokian yritysneuvostosta oli koolla tammikuun lopulla Euroopan Metallin EMF:n organisoimassa yhteiskokouksessa Brysselissä. Osanottajat edustivat kahdeksaa eurooppalaista maata joukossa mm. Saksa, Suomi ja Romania.

Kokous asettui vastustamaan Nokian­ päätöstä sulkea Bochumin tehtaansa Saksassa ja siirtää tuotanto Romaniaan.­ Nokian katsottiin rikkoneen sekä Saksan lakia että EU:n EWC-direktiivin

määräyk­siä tiedottamisesta ja kuulemisesta.

Kokous vaatii ylimääräistä Nokian yritysneuvoston kokousta koolle mahdollisimman pikaisesti kuitenkin viimeistään helmikuun lopulla. Kokouksessa on tarkoitus keskustella tehtaan lopettamisesta.

Tätä varten Nokian johtoa pyydettiin vetämään aiempi päätöksensä takaisin.

Ammattiliitot haluavat rakentavia keskusteluja Nokian johdon kanssa ja aikovat lähettää myös oman tiedotuskir-

jeensä asiasta kaikille Nokian työntekijöille. Ay-liike on myös valmis osallistumaan Nordrhein-Westfalenin osavaltion työministerin perustamaan työryhmään, johon Nokian yritysjohtokin on luvannut osallistua.

Ay-liikkeen kannalta tapaus antaa lisää pontta vaatimuksiin EWC-direktiivin täsmentämisestä. Yhteisölainsäädännössä tulee varmistua mm. siitä, että tiedottaminen, kuuleminen ja neuvottelut hoidetaan asianmukaisesti. n

Teksti: Marketta Harinen

Suunnittelualan kysely: Enemmistö kannatti sopimuksen hyväksymistä Tekikö YTN oikein kun hyväksyi sopimuksen ja lakko loppui?

Y

li 60 prosenttia suunnittelualan työtaistelun palautekyselyyn vastanneista oli sinut taustaryhmän ja YTN:n hallituksen päätöksen kanssa: kymmenen päivän lakko riitti hyvään sopimukseen.

Yli viidesosan mielestä lakkoa olisi kuitenkin pitänyt vielä jatkaa.

Yli 1 000 alalla työskentelevää vastasi kyselyyn. Vastaajista 63,2 prosenttia arvioi, että YTN teki oikein hyväksyessään sopimuksen ja lopettaessaan lakon 22.11.

Yli viidesosa eli 22,9 prosenttia olisi halunnut vielä jatkaa lakkoa. 13,9 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

YTN:n suunnittelualan asiamiehen UUSI

Insinööri

Teemu HankamäLiitto Kyllä % Ei % En osaa Yht. N en mielestä syksyn sanoa % kierros ja suunnitUIL 58,3 27,2 14,5 100,0 489 telualan työtaisteTEK 70,7 16,3 13,0 100,0 355 lu osoittivat, miten RIA 72,2 17,7 10,1 100,0 79 olennaista tavoitSEFE 75,0 25,0 0,0 100,0 4 teiden saavuttaDIFF 50,0 31,3 18,8 100,0 16 miselle on kattava TU 53,3 30,0 16,7 100,0 30 ja toimiva luottamusmiesverkosto.

Muu 58,9 25,2 15,9 100,0 107 – LuottamusYhteensä 63,2 22,9 13,9 100,0 1080 miesten rooli korostuu myös silloin, kun tavoitteita halutaan edistää parhaiten työpaikoilla, joissa on luottapainostustoimin. Lakossa onnistuttiin musmiehiä. n 35

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Villa Kaljaasi

tarjoaa toiminnalle oivat puitteet

Oulun Insinöörien Villa Kaljaasi tarjoaa jäsenten vapaa-ajanviettoon ja johtokunnan kokoustamiseen upeat puitteet. Huvilan suosiosta kertovat käyttömäärät. Viime vuonna järjestettiin noin 120 tilaisuutta, yhdistyksen tuore puheenjohtaja Antti Huopana kertoo.

Oulun Insinöörien hallituksen jäsenet Taina Eskelinen (vas.), Satu Huczkowski, Anu-Leena Arola, Matti Palovaara, Hannele Mikkola ja Antti Huopana Villa Kaljaasin pihalla.

36

Y

hdistyksen johtokunnan kokousten lisäksi Villa Kaljaasia käytetään jäsentilaisuuksien ja jäsenten yksityistilaisuuksien pitopaikkana.

Ulkoilupäivät, pikkujoulut, häät, ristiäiset, lakkiaiset ja 40-vuotispäivät ovat olleet suosituimpia täällä pidettäviä juhlia. Laaja piha ja alakerran kaksi tilavaa huonetta tarjoavat suojan isollekin porukalle.

Oulun Insinöörien tuore johtokunta on naisvaltainen, nuorekas ja energinen.

Useimmat ovat valmistuneet 2000-luvulla ja keski-ikä on 30 vuotta ja risat. Puheenjohtaja Antti Huopana on kuukautta nuorempi kuin kollegansa LOUSIssa, eli 28 tulee täyteen kesäkuussa. Yhdistystoiminta on siis siirtymässä uuden sukupolven käsiin.

Miehet ovat suostuneet jättäytymään pois johtokunnasta ja antamaan tilaa nuoremmille ja naisille sekä uusille ajatuksille, sanoo tätä nykyä johtokunnan rivijäsen Anu-Leena Arola. Hänen johdollaan yhdistys nousi hurjaan kasvuun tämän vuosikymmenen alussa.

Huomio yritysyhdistyksiin

Oulun Insinöörien toiminnan painopiste on tänä vuonna suunnattu yritysyhdistystoimintaan. Tavoitteena on tukea

yritysyhdistysten perustamista ja sitä kautta työmarkkinatoiminnan tehostamista. Vähintään yksi uusi yritysyhdistys on tavoitteena vuosittain.

Kunnallisvaalit ovat syksyn teemana, mutta jäsenille muistutetaan jo keväällä ehdokkaaksi lähtemisestä.

– Kuntapuolen KTN:n Oulun, Kainuun Ylä-Lapin toimintarenkaiden kanssa on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia, niin että tullaan tutuiksi, Huopana selvittää.

Perinteiset Insinööri-illat, joihin voi tuoda ei-jäsen-kollegoja sekä uraillat työpaikan vaihtoa suunnitteleville tai työtä etsiville ovat suosituimmasta päästä olevia jäsentilaisuuksia.

Muita jäsentilaisuuksia järjestetään kaikista mahdollisista teemoista uuden vuoden vastaanoton ja lasten pikkujoulun välillä. Siinä välissä on tarjontaa myös senioreille, nuorille insinööreille ja uusille jäsenille. Suosituin tapahtuma viime vuonna oli lasten ulkoilupäivä, johon osallistui yli 350 henkeä. Lasten pikkujouluun Tietomaassa osallistui sinnekin yli 350 henkeä.

Syksyinen Työelämäpäivä järjestetään osana opintoja yhteistyössä opiskelijayhdistyksen ja tekniikan yksikön kanssa sekä valmistuvien tilaisuus keväällä.

Esiintymistaitoa, suksien voitelua, golfin alkeita, hyväntekeväisyystapahtumia, yritysvierailuja, perhematkoja, teatteri-iltoja ja muuta kulttuuria on tarjolla.

Keväinen hiihtoretki Rukalle on kuitenkin kaikille ’must’. Viimeksi siihen osallistui noin 230 innokasta.

– Joskus on jäsenyys ollut jollakulla katkolla, kun ei ole mahtunut retkelle mukaan, Anu-Leena Arola muistelee.

Jos tapahtumatarjonta jäi vielä epäselväksi, niin tarjolla on myös uintietuja, tanssikursseja, partiohiihtoja, suunnistuskisoja. Koko perheen ulkoilupäivä on maaliskuun 16. päivä.

Vaikutusalueena Pohjois-Suomi

Satu ja Taina selaavat tämän vuoden toimintasuunnitelmaa.

UUSI

Insinööri

Yhdistyksen tärkein tiedotuskanava on jäsentiedote 7–8 kertaa vuodessa. Työ-

Uusi puheenjohtaja Antti Huopana (takana) ja Matti Palovaara.

markkina- ja taloustoimittajat kutsutaan säännöllisesti kuulemaan yhdistyksen mielipiteitä ja kannanottoja. Näin julkinen sana pidetään tietoisena insinöörikunnan mietteistä.

– Yhteydet paikallisiin poliittisiin päättäjiin, elinkeinoelämän edustajiin, työmarkkinajärjestöihin ja oppilaitoksiin ammattikunnan asioiden eteenpäin viemiseksi pitäisi meillä olla kunnossa, sanoo pitkään mukana ollut Matti Palovaara.

Niinpä yhteydet ammattikorkeakoulun hallitukseen, Akavan Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikuntaan, PohjoisPohjanmaan liiton yhteistyöryhmään MYRiin, Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja TE-keskukseen samoin kuin PohjoisSuomen teollisuusopisto Pohtoon pitäisi olla kunnossa. Oulun seudun työvoimatoimikunnan ja Kauppakamarin toimintaan osallistutaan myös. n Tapahtumista tarkemmin yhdistyksen nettisivuilta osoitteessa www.ouluninsinoorit.fi

37

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala

LOUSI on intoa täynnä

Jonna Aaltonen johtaa Lounais-Suomen insinöörejä.

Viime syksynä syntynyt LOUSI kokoaa Lounais-Suomen insinöörit yhteen. Näkyvyyttä haetaan erityisesti koulutusta koskevissa asioissa mutta myös muissa vaikuttamisen paikoissa.

Ensimmäinen suuri yhteinen tapahtuma olivat illallistanssiaiset helmikuun alussa. Tosin hieman perinteikästä tapahtumaa nuorentaen, naurahtaa nuori puheenjohtaja Jonna Aaltonen.

38

J

onna Aaltonen (27) valittiin uuden alueyhdistyksen puheenjohtajaksi viime vuoden joulukuussa.

Ensimmäinen toimintavuosi tulee olemaan työntäyteinen, sillä tavoitteena on lisätä insinöörien näkyvyyttä LounaisSuomessa.

– Ensimmäinen askel tässä jo otettiin, kun kannanottomme Turun ammattikorkeakoulun osakeyhtiöittämisen puolesta julkaistiin Turun Sanomien­ mielipidepalstalla ja parissa muussa pienemmässä lehdessä, Aaltonen kertoo.

Pienestä on siis lähdettävä liikkeelle.

LOUSI pyrkii saamaan asiantuntijaroolin Turun ammattikorkeakoulun

insinöörikoulutuksen laatua ja määrää koskevissa päätöksissä. Täydennyskoulutuksen sisältöön ja saatavuuteen otetaan kantaa yhdessä muiden koulutusta tarjoavien yksiköiden kanssa. Sen ohella vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan Varsinais-Suomen Liitossa, TE-keskuksessa, Akavan aluetoimikunnassa sekä kunnallisissa päätäntäelimissä.

Puhtaalta pöydältä

– Olemme helpottuneita siitä, että koko maakunnan kattava uusi alueyhdistys on aloittanut toimintansa puhtaalta pöydältä, sanoo järjestökonkari Taisto Talsi.

Hän on ollut mukana järjestötoiminnassa 50 vuotta, Insinööriliitossa ja UIL:ssä vuodesta 1975 alkaen.

Tiedotuslehti yhdessä opiskelijoiden lehden kanssa ilmestyy säännöllisesti.

Kaikkia alueen jäsenyhdistyksiä palveleva tiedonvälitys siis toimii taas.

– Alueyhdistyksemme edustajistoon ja hallitukseen on saatu paljon nuorekasta väkeä, joten hyvältä näyttää, Talsi sanoo.

Uusissa säännöissä vahvistettiin pienten jäsenyhdistysten äänivaltaa, mikä merkitsee, että ne ovat edustajakokouksessa vahvemmin vaikuttamassa päätöksiin. Yhdistyksen hallituksessa jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi paikka yhdistyksen koosta riippumatta. Tätä periaatetta Talsi pitää elinkelpoisena toimintamallina.

Yhdistyksen taloudesta vastaavat yhdistys ja sen hallitus. Talousrutiinit päätimme antaa ammattilaisten hoidettavaksi. – Seuraamme taloudenpitoa yhdistyksessä erityisellä huolella. Kaikkien

LOUSI pyrkii saamaan asiantuntijaroolin Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen laatua ja määrää koskevissa päätöksissä. taloustapahtumien pitää perustua kirjattuihin päätöksiin ja valtuutuksiin.

Suomessa toimivien yhdistysten jäseniä.

Toimintaa kaikille jäsenille

VAI:n jäsenet tukevasti mukana

Ensimmäinen iso tapahtuma olivat siis illallistanssiaiset helmikuun alussa. Niihin osallistui toistasataa jäsentä. LOUSI jatkoi vanhaa perinnettä, tosin Aaltosen mukaan tapahtumaa nuorentaen.

Vappuaattona on tiedossa Wappu Boolit Akava-talolla, touko- ja elokuussa risteillään Insinööri Petterssonille. Syksyllä edessä ovat kunnallisvaalit. Jäseniä kannustetaan lähtemään ehdokkaiksi ja vaikuttamaan myös elinkeinoelämää koskevaan päätöksentekoon.

Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään ajankohtaisia iltatilaisuuksia, joihin kutsutaan myös entisen KTK:n Lounais-

Uuden yhdistyksen jäseninä ovat kaikki Varsinais-Suomen Alueen Insinöörit VAI ry:n entiset jäsenyhdistykset eli suurimpana Turun Insinöörit TUIKE, Varsinais-Suomen Insinöörit VARSI, Vakka-Suomen Insinöörit, Turun Rakennus Insinöörit TARI, Turun Alueen­ Sähköinsinöörit (TASI), Salon Alueen Insinöörit, Loimaan Alueen Insinöörit, Metson ylempien toimihenkilöiden Turun paikallisosasto ja Turun Insinööriopiskelijat TIO ry. Jäsenmäärä on runsaat 4 000. Uuden Insinööriliiton jäseneksi yhdistys hyväksyttiin tämän vuoden alusta. n

Teksti: Eero Seppälä

Alueellista vaikuttamista valtakunnan tasolla

U

uden Insinööriliiton Itä- ja Kaakkois-Suomen piirit ovat perustaneet aluevaikuttamisen ryhmän, joka ottaa aktiivisesti kantaa asioihin ja on yhteydessä päättäjiin aina valtakunnan tasoa myöten.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohtajat olivat mukana, kun UIL:n delegaatio kävi tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.) sekä asuntoministeri Jan Vapaavuorta (kok) tammikuussa. Delegaatio luovutti ministereille UIL:n kannanoton rakennusmääräyskokoelman A2 osasta koskien suunnittelijoiden pätevyyttä. Kannanotolla on merkittävä vaikutus rakennusinsinööreille sekä -mestareille. n

Kuvassa vasemmalta UIL:n Itä- ja Kaakkois-Suomen alueasiamies Eero Seppälä, Kaakkois-Suomen piirin pj Reijo Mustonen, ministeri Kimmo Tiilikainen, UIL:n pj Pertti Porokari sekä Itä-Suomen piirin pj Timo Auvinen.

UUSI

Insinööri

39

Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Seinäjokelaista rakennusinsinööri Erkki-Jussi Panulaa ei voi syyttää ideoiden puutteesta. Mies on ollut mukana kehittämässä energiaverkostoa, joka hakee vertaistaan maassamme. Lämpö koteihin otetaan merenpohjan sedimenttikerroksesta.

Asuinalueelle lämpö merestä pohjalaisinsinöörin idealla

K

aivin- ja maansiirtokoneet möyrivät Vaasan jäähallin sivustalle raivatulla alueella. Sille nousee asuintaloja 14 000 kerrosneliön verran. Moni niistä on jo valmis. Joukkoon mahtuu niin rivi-, omakoti- kuin pienkerrostaloja. Paikka toimii samalla Vaasan tämän vuoden asuntomessualueena. Se sijaitsee kaupunkia osittain reunustavan Sundominlahden rannalla.

Tontin tekee erikoiseksi asukkaille 40

tarjottava vaihtoehto lämpö- ja viilennysenergian lähteeksi. Merenpohjan sedimenttikerrokseen upotetun putkiston sekä alueen matalaenergiaverkoston avulla koteja voidaan lämmittää harvinaisemmasta päästä haetulla bioenergiavaihtoehdolla.

Lopullisen lämpöenergian taloihin luovuttavat nestekierrolla toimivat lämpöpumput. Järjestelmää voi kehua myös edulliseksi tavaksi lämmittää. Se on

saanut patenttisuojan. Idea on palkittu alueel­lisella Inno-Suomi -palkinnolla.

Maamme oloissa erikoisen lämmitystavan kehittämiseen kului aikaa nelisen vuotta. Kunnia kehitystyöstä lankeaa seinäjokelaiselle rakennusinsinööri Erkki-Jussi Panulalle sekä aisaparina toimineelle vaasalaiselle Mauri Lieskoskelle. Miehet ottivat lämmitystavan ensimmäisen kerran puheeksi jo vuosituhannen vaihteessa.

– Lieskoski tuli luokseni 2003 ja kysyi, mitä olinkaan puhunut kolme vuotta sitten. Kerroin, että tällaista tekniikkaa voidaan käyttää. Tartuimme siihen pohjalaisella hulluudella, Panula kuvailee alkua.

Työt energiaverkoston rakentamiseksi on jo tehty ja osissa taloja se on myös käytössä. Ensin asennettiin maan alla sijaitseva runkoputkisto. Kaltevasti rantaa kohti nousevan keräysputkiston asennustyöt saatiin lopuilleen viime syksynä.

Putkisto upotettiin merenpohjan sedimenttikerrokseen 3–10 metrin syvyydelle pohjasta. Se ulottuu 300 metrin päähän rannasta. Lahdelle lähtee keräysputkia kaikkiaan kolmesta paikasta pitkin poikin rantaa. Näin jokaiselle talotyypille saadaan riittävästi energiaa.

Yhteensä keräysputkistolla on pituutta noin 8 kilometriä.

Rakentamiskustannukset liikkuivat puolen miljoonan euron paikkeilla.

Järjestelmään mukaan lähtevät maksavat liittymismaksua 1 000 euroa rakennusta sekä 500 euroa asuntoa kohden.

Omakotitaloon muuttavat maksavat näin 1 500 euroa. Rivi- ja kerrostaloissa taloon kohdistuva 1 000 euron maksu jaetaan asukkaiden kesken. Käyttökustannukset liikkuvat vuodessa 2,5 eurossa asuinneliötä kohden.

Lämpöarvot kovia

Merenpohjasta saatavat lämpöarvot ovat hyviä. Viime maaliskuun mittauksissa sedimentistä irtosi kuuden metrin syvyydestä yli plus yhdeksän astetta. Yksittäisten kalliokaivojen avulla tapahtuvassa maalämmityksessä vastaava arvo saadaan vasta noin puolen kilometrin

Keräysputken innovaationa toimii kennomainen rakenne, jonka ansiosta lämmönkeräyskyky on huomattavasti tavallista parempi. Lämmön se saa ympäröivästä maasta tai nesteestä.

Jani Hannonen.

UUSI

Insinööri

syvyydestä. Pariin sataan metriin yltävät kalliokaivot ovat käytössä myös Vaasassa – tosin toisella tapaa. Niiden tehtävänä on huolehtia kesän aikana asuntojen viilennyksestä.

Keräysputken innovaationa toimii kennomainen rakenne, jonka ansiosta lämmönkeräyskyky on huomattavasti tavallista parempi. Lämmön se saa ympäröivästä maasta tai nesteestä.

Toisena vahvuutena toimivat niin sanotut jakokaivot, joiden avulla järjestelmässä liikkuvan nesteen virtauksia voidaan hallita. Lahdelle lähtee keräysputkia kaikkiaan kolmesta paikasta pitkin poikin rantaa. Näin jokaiselle talotyypille saadaan tarpeeksi energiaa.

Sedimenttikerroksesta tuleva lämpö sitoutuu putkistossa kiertävään veden ja etanolin sekoitukseen. Seos laitettiin putkistoon sen käyttöönottovaiheessa täyttökaivojen avulla. Etanoli suojaa putkistoa myös jäätymiseltä. Keräysputkistosta seos kulkeutuu runkoputkistoon erillisten kaivojen kautta. Taloihin se siirtyy runkoputkistoon liitettyjen jakokaivojen avulla. Lopuksi seos palautuu takaisin keräysputkistoon lämpenemään.

Verkoston mitoitussuunnittelutyö tehtiin tekniseen suunnitteluun erikoistuneessa Citec Oy:ssä Vaasassa. Panula ja Lieskoski ovat perustaneet ratkaisun kaupallistamista varten Mateve Oy -nimisen yhtiön. Se maksoi myös verkoston rakennuskustannukset. Lopullisena maksajana toimi Vaasan kaupungin hallinnoima Ekolämpö Oy, jolle Mateve luovutti verkoston.

Matalaenergiaverkosto soveltuu Panulan mukaan erityisesti sellaisille alueille, joille kaukolämpöverkkoa ei kannata rakentaa. Periaatteessa se voidaan tehdä mille tahansa asuinalueelle. Järjestelmä voidaan monistaa eri alueiden mukaan ja siihen voidaan kerätä energiaa eri lämmönlähteistä. Lisäksi se soveltuu kalliokaivojen yhteyteen.

Lämmitystavan tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. – Tutkimme mahdollisuutta noin 200 000 neliömetrin lämmittämiseen eri puolilla Suomea ja erilaisissa olosuhteissa, Panula kertoo. n 41

oikeus Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies

Yrityksen koulutustavoitteet ja yhteistoimintamenettely

U

42

udessa yhteistoimintalaissa säädetään koulutustavoitteista. Ne tehdään pääsääntöisesti osana henkilöstösuunnitelmaa. Yrityksessä, jossa työntekijöitä on yli 20, työnantajalla on velvollisuus laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet on käytävä läpi vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Nämä kaksi muodostavat kokonaisuuden, joka koostuu: • katsauksesta yrityksen sen hetkiseen työvoimaan • sen rakenteeseen ja työnteon eri malleihin • arviosta työvoiman käytössä seuraavan vuoden aikana tapahtuvista muutoksista sekä • muutosten aiheuttamista koulutustarpeista.

Suunnitelmassa ja erityisesti koulutustavoitteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin. Lisäksi erityistä painoarvoa tulee antaa niille keinoille ja mahdollisuuksille, joilla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työ- ja perheelämäänsä.

Jos yritys on taloudellisissa vaikeuksissa ja järjestelee toimintojaan uudelleen niin olennaisesti ja pysyvästi, että sillä on lainmukaiset perusteet irtisanomisille, on muutoksilla ja toiminnan jatkumisella vaikutusta myös jäljelle jäävien työntekijöiden asemaan. Siksi näissä tapauksissa on erityisen tärkeää, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitetään mahdollisimman pikaisesti ja että kaikki muutokset otetaan riittävällä tavalla huomioon.

Hyvän suunnitelman avulla voivat sekä henkilökunta että yritys olla paremmin selvillä asioista sekä myös varautua paremmin tulevaan.

Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yrityksen tai sen osan ennakoitavissa olevat lopettamiset, laajentamiset tai supistamiset, koneja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteen muutokset sekä työn uudelleen järjestelyt, jos niillä voidaan arvioida olevan henkilöstövaikutuksia.

Koulutustavoitteilla ja niiden toteuttamisella voidaan arvioida, miten yrityksen henkilöstöä tulee kouluttaa, jotta heidän ammattitaitoaan voidaan ylläpitää ja kehittää. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki ne mahdollisuudet, joiden avulla henkilökunta kykenee selviytymään muuttuvista työtehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla. Käsiteltäväksi tulevat siis työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet.

Ennen kuin yrityksessä voidaan ottaa käyttöön koulutustavoitteet, on asia käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä tavoitteena yksimielisyys. Jos suunnitelmiin tai tavoitteisiin on tarpeen tehdä muutoksia, on myös näistä muutoksista neuvoteltava.

Aloitteen tekeminen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamiseksi on työnantajan vastuulla ja se on tehtävä hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista. Myös henkilöstöryhmän edustajalla on aloiteoikeus.

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista antaa asianomaisten henkilöstöryhmien edustajille kaikki käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot. Varsinaisia ratkaisuvaihtoehtoja ei neuvottelualoitteen tule kuitenkaan sisältää.

Yhteistoimintaneuvotteluiden käymiselle ei ole asetettu erityistä määräaikaa. on oltava kuitenkin oikeita ja niiden tulee tarjota mahdollisuus kunnolliseen

Yhteistoimintamenettely

keskusteluun. Tämän vuoksi asiat edellyttävät useimmiten asioiden käsittelyä yhtä kertaa useammin.

Oiva mahdollisuus vuorovaikutukseen

Vaikka neuvotteluilla ei olekaan määräaikaa tai suurta merkitystä työnantajan todelliseen toimintaan, ovat ne silti oiva mahdollisuus oikeaan vuorovaikutukseen. Samalla työntekijäpuoli voi puuttua työpaikalla vallitseviin puutteellisiin käytäntöihin ja pyytää niihin muutosta.

Neuvottelut ovatkin hyvä tilaisuus työntekijöiden edustajille saada työnantajalta sellaista tietoa, joka on aikaisemmin tullut joko aivan liian myöhään tai sitten ei laisinkaan. Tämän takia neuvotteluihin kannattaa panostaa ja valmistautua hyvin jo etukäteen. Kuten yleensäkin yhteistoimintaneuvotteluissa on neuvottelut kirjattava pyydettäessä.

Henkilöstön edustajan tulisi kuitenkin aina tehdä itsekin tulevaisuutta varten muistiinpanoja.

Neuvotteluvelvollisuus voidaan täyttää myös järjestämällä työntekijöille yhteinen tilaisuus, jossa nämä asiat käydään tiivistetysti läpi. Sopiminen tästä ei edellytä tiettyä määrämuotoa: riittää, että työnantaja ja henkilöstön edustajat pääsevät asiassa yksimielisyyteen.

Päättyneiden yhteistoimintamenettelyn jälkeen on erityisen tärkeää, että yrityksen henkilöstö saa tietoonsa neuvotteluiden tulokset. Tämä tiedottamisvelvollisuus kuuluu yksinomaan työnantajalle. Työnantajan on tiedotettava joko neuvotteluissa aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai muutoin neuvottelujen päättymisen jälkeen tekemänsä päätöksen yksityiskohtainen sisältö sekä voimaantuloajankohta. Tämä tiedotus tulee tehdä joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee. n

Teksti: Teea Kemppinen, OTM, lakimies, Asianajotoimisto Bützow Oy

Omaisuudelle turvaa avoliitossa

A

voliittojen määrä on kasvanut Suomessa rajusti. Avoparien määrä kaikista perheistä on noin 20 prosenttia.

Lainsäädännössä avoliittojen taloudellisia kysymyksiä ja avopuolison suojaa ei ainakaan vielä ole juuri otettu huomioon. Avoliitossa elävien henkilöiden on tärkeää varautua siihen, miten avoparin asunnolle ja muulle omaisuudelle käy erotilanteessa tai toisen puolison kuollessa.

Avoliiton päättyessä eroon ei suoriteta omaisuuden ositusta, vaan jako tapahtuu aivan kuin toisilleen vieraiden henkilöiden kesken. Kumpikin puolisoista saa pitää itsellään sen omaisuuden, joka hänellä on nimissään, oli se sitten hankittu ennen avoliittoa tai sen aikana. Avopuoliso ei voi vaatia toiselta suoritusta pelkästään sillä perusteella, että on ollut avoliitossa tämän kanssa.

Avoerossa tulee usein erimielisyyttä siitä, kummalle jokin esine kuuluu.

Yleensä esineen omistajaksi katsotaan se, kumman nimissä se on tai kumpi sen on maksanut. Toisen avopuolison pitää tällaisessa tilanteessa pystyä näyttämään, että todellisuudessa esine kuuluisi hänelle jollakin toisella perusteella. Sen näyttäminen voi olla hyvin vaikeaa.

Eripuraa aiheuttaa helposti myös tilanne, jossa esine on hankittu toisen avopuolison käyttöön, mutta se on toisen nimissä. Erotilanteessa esinettä käyttänyt mieltää sen helposti omakseen, mutta esine menee kuitenkin sille, jonka nimissä se on.

Tällaisiin ikäviin tilanteisiin avopuolisot voivat varautua miettimällä ennen ostotilannetta, kumman nimiin omaisuus hankitaan. On myös mahdollista tehdä etukäteen sopimus siitä, miten omaisuus jaetaan mahdollisessa erotilanteessa.

puolison ollessa palkkatyössä. Tällaisessa­ tilanteessa kotona olleella puolisolla ei usein ole nimissään juuri omaisuutta­, toisen puolison omistaessa yksinään asunnon, auton ja muun perheen käytös­ sä olevan omaisuuden. Erotilanteessa enemmän omistavalla puolisolla ei ole velvollisuutta maksaa toiselle mitään.

Vaikka vähemmän omistava puoliso pystyisikin näyttämään toteen oman panoksensa perheen talouden eteen, ovat tähän perustuvan vaatimuksen menestymismahdollisuudet varsin heikot.

Menettääkö ”avoleski” asunnon?

Avopuolison kuollessa ei eloonjääneellä avopuolisolla ole perintöoikeutta hänen jälkeensä. Perillisillä on oikeus vaatia kuolleen henkilön omaisuus itselleen.

Toisin sanoen perintökaaressa olevat lesken suojasäännökset eivät koske avopuolisoa. Avopuoliso ei saa pitää hallinnassaan edes puolisoiden yhteisenä kotina ollutta asuntoa.

Eloonjäänyt avopuoliso perii vain siinä tilanteessa, että hänen hyväkseen on tehty testamentti. Testamenttia tehtäessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että avopuoliso kuuluu perintöverotuksessa toiseen veroluokkaan ja korkea perintövero saattaa tulla yllätyksenä. Tosin kolmannen veroluokan poistuttua tämän vuoden alussa ei vero avopuolisollakaan voi nousta enää vanhan lain mukaiseen 48 %:iin vaan korkeimmillaan 32 %:iin, mikä sinänsä on merkittävä verohelpotus.

Omistusoikeustestamentti on hyvä vaihtoehto silloin, kun avopuolisoilla ei ole lapsia. Hallintaoikeustestamentti on yleensä parempi vaihtoehto silloin, kun puolisoilla on lapsia. Tällöin omaisuuden omistusoikeus annetaan lapsille ja hallintaoikeus jäljelle jääneelle avopuolisolle.

Työ kodin hyväksi

Ikäviä yllätyksiä voi tulla varsinkin tilanteessa, jossa toinen puoliso on ollut kotona hoitamassa kotia ja lapsia, toisen UUSI

Insinööri

Turvaa testamentilla

Asuntoa, kesämökkiä tai muuta omaisuutta hankkiessaan avopuolisoiden on

syytä miettiä, laitetaanko omaisuus vain toisen nimiin vai yhteisesti molempien nimiin. Jos omaisuuden hankintaa varten tarvitaan lainaa, on tärkeää etukäteen sopia, miten lainanlyhennykset hoidetaan ja vaikuttaako tämä siihen, missä suhteessa puolisoiden omistusosuudet ovat. n

Koulutuksella

kansainväliselle uralle Uusi Insinööriliitto järjestää kansainvälisen työnhaun­kurssin Helsingissä Hotelli Pasilassa lauantaina 15.3.2008 kello 10.00–17.00.

Koulutuksen tavoitteena on auttaa kurssilaisia löytämään keinot ja kanavat työpaikan saamiseksi sekä opastaa korostamaan omaa ammattitaitoaan ­ulkomaisten yritysten ja vieraitten kulttuurien edellyttämällä tavalla.

Koulutuspäivän aikana kuullaan ulkomaantyösuhteen juridisesti tärkeistä ja huomioon otettavista asiois­ta. Lisäksi perehdytään työnhakudokumentteihin ja kansainvälisen työhaastattelun perusmetodiin sekä englanninkieliseen haastatteluun valmistautumiseen.

Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja on maksuton. Uusi Insinööriliitto korvaa kurssilaisten matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaisesti sekä tarjoaa lounaan ja kahvit.

Ilmoittautumiset viimeistään 5.3. Seija Utriaiselle, seija.utriainen@uil.fi, puhelin 0201 801 821.

Seijalta voi tarvittaessa kysyä myös lisätietoja kurssista. Kurssi­paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus ja tarkempi ohjelma viikkoa ennen tilaisuutta. n

43

opiskelijat

Vuoden 2007 toimijat palkittiin

Tapio Alaviiri

n Insinööriopiskelijaliiton hallitus

puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

2007 valitsi toimintavuotensa päätteeksi vuoden 2007 paikallisyhdistyksen ja vuoden aktiivin. Palkitut julkaistiin ja palkittiin Hyvinkäällä 13.1. puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien koulutuksen yhteydessä.

Vuoden 2007 aktiiviksi valittiin Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:tä edustava Jari Vihervirta, joka on jo usean vuoden ajan toiminut paikallisella tasolla liittoyhteisömme ja etenkin paikallisten insinööriopiskelijoiden hyväksi.

Vuoden 2007 paikallisyhdistys on

Vuoden Aktiivi Jari Vihervirta Porista.

Kuva: Maija Pyykkö

Muna vai kana?

K

esätöiden etsintä on kovimmil-

Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry. KINRAn viime vuosien nousujohteinen kehitys ja toimijoiden paneutuminen paikallisen toiminnan järjestämiseen toi nyt kuopiolaisille ansaitun kunniamaininnan.

laan. Tilanne on tilastojen valossa

hyvä. Töitä pitäisi olla tarjolla, kunhan on aloittanut etsinnän tarpeeksi ajoissa ja tarpeeksi laajalla sektorilla.

Kuitenkin insinööriopiskelija törmää joka vuosi samoihin ongelmiin. Vält-

Vuoden 2007 paikallisyhdistys KINRA ry.

Vasemmalta ­oikealle ­Marko Kauranen, Atte­ Kauhanen, ­Satu-Maarit ­Velling, Jyri ­Hakkarainen.

Kuva: Anu ­Kaasalainen.

tämättä kaikille aloille ei pääse, jos ei ole aikaisempaa kokemusta tai ei ole valmistunut.

Yhteiskunta kehittyy siten, että opiskeluiden ohella pitäisi pystyä tekemään oman alan töitä ja sitä kautta kerryttää työkokemusta. Opiskelijalle on siis elintärkeää, että pääsee jo kouluaikana oman alansa töihin.

Tavoitteena on, että ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen olisi harjoittelu koko ajan nousujohteisempaa.

IOL:n kevään koulutuskalenteri n Kevään YH-koulutukset ovat käyn-

nistyneet. Kevään Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan YH1-koulutukset on jo pidetty, mutta YH2- (Esiintyminen ja työnhakeminen) ja YH3koulutukset ovat vielä edessä. Mikäli koulutus kiinnostaa, lue sisällöstä ja osallistumisesta lisätietoja www.iol.fi -sivuilta tai ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi, joka myös hoitaa

ilmoittautumiset liittoon. Pidä kiirettä, YH2-koulutukseen pääsee mukaan 4 henkeä/paikkakunta ja YH3-koulutukseen vain 2 henkeä/paikkakunta.

15.–16.3. YH2 Riihimäki (etelä)

YH2 Tampere (länsi) 29.–30.3. YH2 Oulu (pohjoinen)

YH2 Kouvola (itä)

YH3 Oulu (pohjoinen)

Opiskelija, muista liittyä kassaan! n Insinööriopiskelijaliiton jäsenet voivat liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana. Lisätietoa www.iol.fi ja www.iaet.fi

44

Näin toteutuessaan opiskelija olisi saanut mahdollisimman hyvät valmiudet siirtyessään työelämään. Työnantaja­ osapuolelle tämä olisi erinomainen tapa kouluttaa pätevää henkilöstöä.

Kaikkien­osapuolten pitäisi hyötyä.

Pyritään jokainen omalta osaltamme vaikuttamaan, että mahdollisimman moni opiskelija saa hyvän kesätyöpaikan.

Pilkettä silmäkulmaan!

Nyt sesonkitilauksena edullisesti.

Tilaa 1.2.–15.3. välisenä aikana.

UUSI

Insinööri

45

KUNTA uutisia

Asukkaiden arjen parantaminen edellyttää yhteistyötä

Luottamushenkilöt ohjaavat Paras-uudistusta yhä vahvemmin

n Kaupunkiseutujen menestyksen ja

n Poliittisen ohjauksen merkitys paikal-

asukkaiden arjen sujumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunkiseudut onnistuvat yhteistyön tiivistämisessä, todetaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnissa.

Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä on arvioinut, kuinka 18 kaupunkiseutua aikoo tulevaisuudessa parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä, sekä millä tavoin kuntapalvelujen käyttöä aiotaan lisätä yli kuntarajojen. Kaupunkiseutusuunnitelmien piirissä on 143 kuntaa, joiden alueella asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä.

Kaupunkiseudun kuntien kesken tarvitaan yhteinen näkemys elinvoimaisesta seudusta, jotta pystytään määrittelemään seudulliset tavoitteet ja jotta toimenpiteet niiden saavuttamiseksi voivat olla tehokkaita ja niihin sitoudutaan.

Luottamushenkilöiden on oltava yhteistyöprosessissa vahvasti mukana.

Pori haastaa kävelemään Roomaan n Porin kaupunki haastaa henkilöstöään

liikkumaan ja huolehtimaan itsestään ja kunnostaan, erityisesti kävelemään.

Kaikkien niiden kesken, jotka vuoden aikana kuvainnollisesti kävelevät Roomaan, arvotaan vuoden lopussa Rooman matka ja muita palkintoja.

Porin kaupungin henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation koordinoima TERVE! -kampanja tavoittelee kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin lisäämistä vaikuttamalla henkilöstön yksilöllisten voimavarojen vahvistumiseen sekä kokonaisten työyhteisöjen toimintaan.

Kampanjan onnistumisen tukemiseksi Porin kaupunki kouluttaa esimiehiä ja työntekijöitä käyttämään Työterveyslaitoksen kehittämää Duunitalkootpalvelusivustoa.

46

lisella tasolla on lisääntynyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksessa.

Kuntaliiton tammikuiseen Paras-puntariin vastanneiden kuntajohtajien mielestä luottamushenkilöiden rooli on suurempi kuin uudistusta suunniteltaessa.

Kuntavaaleihin on nyt tasan yhdeksän kuukautta. Nähtävissä on, että tule­vien valtuutettujen rooli Paras-uudistuksen toimeenpanossa on entistä tärkeämpi.

Vaikka suuri joukko kuntaliitoksia on jo päätetty, on paljon työtä edessä muun muassa palvelujen järjestämisessä ja omistajaohjauksessa. Kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja ostopalvelut on pidettävä palvelun maksajien eli kuntalaisten demokraattisen ohjauksen piirissä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne sanoo.

Luottamushenkilöpainotteisuus näkyy selvimmin pienimmissä kunnissa ja toisaalta suurimmissa kaupungeissa, alueel­lisesti eniten Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Kaksikieliset kunnat nojaavat enemmän luottamushenkilöiden panokseen kuin suomenkieliset.

Luottamushenkilöpainotteisuus on elokuusta vahvistunut eniten Itä-Uudellamaalla (+ 40 %) ja Keski-Pohjanmaalla (+19 %), kun taas Keski-Suomessa suunta on ollut päinvastainen (-11 %).

Kehittämisfoorumi ohjaamaan kuntapalveluja n Valtiovarainministeriön asettama Kuntien palvelukäytäntöjen foorumi kehittää keskusteluillaan ja suosituksillaan kuntien vastuulla olevia palveluita sekä tukee ja vauhdittaa Paras-uudistusta.

Foorumin toimikausi kestää ensi vuoden maaliskuun loppuun.

Foorumin tavoitteena on edistää kehittämiskelpoisten innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen tehokasta käyttöönottoa sekä edistää julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin kumppanuutta. Foorumi pyrkii kehittämään seudul-

lisia palvelumarkkinoita, joilla tuotanto ja kysyntä kohtaavat. Tarkoituksena on myös pyrkiä kokoamaan kehitysrahoitusta sekä parantaa sen kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä.

Foorumi kokoontuu neljä kertaa neljän eri teeman ympärillä. Foorumin puheenjohtajana toimii hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Jäsenet edustavat organisaatioita, jotka keskeisesti edistävät palvelutuotannon tuloksellisuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta.

Kuntaliiton vaalisivut verkossa n Kuntaliitto palvelee syksyn vaaleihin valmistautuvia kuntia, ehdokkaita ja äänestäjiä muun muassa internetissä. Perustietoa kunnista ja kuntavaaleista kootaan osoitteeseen www.kunnat.net/kuntavaalit. Myöhemmin avataan lähinnä äänestäjille kohdennettu sivusto www. kuntavaalit.fi.

Maanmittauslaitoksen sähköinen arkisto avaa ovensa n Maanmittauslaitoksen ylläpitämän

kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) selaintietopalvelun käyttäjät, esimerkiksi kunnat, ympäristö- ja metsäkeskukset, kiinteistövälittäjät ja pankit, voivat käyttää sähköistä ARKKI-arkistojärjestelmää ilman lisämaksua.

Vuonna 2005 käyttöönotetussa arkistojärjestelmässä on kymmeniä tuhansia karttoja. Sinne viedään Maanmittaus­ laitoksen tekemien maanmittaustoimitusten ja kiinteistörekisteriä koskevien päätösten pysyvästi säilytettäväksi määrätyt asiakirjat ja kartat.

ARKKI-järjestelmässä on myös kattavat metatiedot vanhemmasta aineistosta. Jyväskylässä sijaitseva Maanmittauslaitoksen arkisto skannaa järjestelmään vanhempaa arkistoaineistoa. Skannaustyö etenee 30 000–40 000 kartan vuosivauhdilla ja kestää ainakin vuoteen 2015.

mennen tullen n satakunnan INSINÖÖRIT

n Helsingin Insinöörit

Laskettelumatka SATIn jäsenille la 15.3. Ellivuoreen Ilmoittautumiset 10.3. mennessä Satakunnan Insinöörien toimistolle numeroon (02) 6414130 tai sähköposti sati@ satakunnaninsinoorit.fi.

Insinööriklubi to 27.3. klo 18 EVTEK ammattikorkeakoulu, Leppävaaran yksikkö, Iso auditorio, Vanha maantie 6, Espoo.

Alustus älykkäästä johtajuudesta: Ihmisten johtaminen älykkäässä organisaatiossa, YTM Risto Havunen. Buffet, orkesterina Commotion Band, ilmoittautumiset pe 21.3. mennessä: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540

n TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Koko perheen talvinen tuuletus su 24.2. klo 11-14 Helsingin Vartiosaaressa eläintallilla ja HI:n huvilalla Vådötorppissa. Vartiosaareen pääsee Reposalmesta (Reposalmentie 1) Ohjelmassa rekiajelua hevosella, pulkkamäki lapsille, hiihto- ja luistelumahdollisuus, vipukelkka, jos se onnistutaan ra­ken­tamaan.

Tarjolla pientä korvausta vastaan: hernekeittoa, makkaraa, mehua ja kahvia.

HUOM.! Säävaraus. Seuraa tietoja HI:n nettisivuilta www.helins.fi/tapahtumat.

Tilaisuuden järjestävät: Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ja Helsingin Insinöörit HI ry

Perinteinen talviurheilupäivä la 15.3.

Himoksella Ismo Alanko Teholla to 29.3. klo 19.00 Tampere-talo Tapahtumiin ilmoittautumiset www. tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@ tampereeninsinoorit.fi.

Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 22.4.2008 Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisen valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 22.4. klo 13.00–16.00.

Tenttikysymyspankki, kirjallisuusluettelo suositeltavasta pääsuunnittelua koskevasta kirjallisuudesta ja lisätietoa pääsuunnittelijan pätevyyden toteamisen edellytyksistä löytyy verkkosivuilta www.safa.fi/ps. Tentin hinta on 100 euroa + alv 22 %.

Lisätietoa tentistä ja pääsuunnittelijan pätevyydestä www.safa.fi/ps tai asiantuntijalautakunnan sihteeriltä Pia Selroosilta pia.selroos@safa.fi ja 09 5844 4204 Ilmoittautumiset tenttiin maanantaihin 8.4.2008 mennessä osoitteessa www.safa.fi tai sähköpostitse koulutus@ safa.fi.

UUSI

Insinööri

Lisää HI:n tapahtumia www.helins.fi / tapahtumat

n merenkurkun Insinöörit

Sport–KooKoo 20.2 . klo 18.30 Naisten keilailta 29.2 klo 19–20 Ulkoilupäivä Öjbergetillä 1.3 .

Laihian Rajavuorella menoa ja meininkiä 8.3 klo 11 Kukka-astelmia 10.3. klo 18.30–20.30 Tropiclandia 15.–6.3 .

Katso tarkemmat tiedot jäsentiedotteesta tai www.meki.fi

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsen­ tietosi Uuden Insinööriliiton jäsen­sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi.

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa Hyvä jäsen, varaa jo nyt allakkaasi aikaa kesäpäivien viettoon aurinkoisessa Vaasassa!

Vieraile asuntomessuilla, käy lasten kanssa vesi- ja huvipuistossa, tutustu Kuntsin modernin taiteen museoon ja Raippaluodon siltaan, käy saaristoristeilyllä ja ihailemassa Suomen ensimmäistä maailman luonnonperintökohdetta Merenkurkussa.

Kaikille löytyy näkemistä ja tekemistä, niin isoille kuin pienille.

Asuntomessuilla voit oman valintasi mukaan käydä joko la 12.7. tai su 13.7, yöpyjille on varattuna hotellihuoneita. Lauantaina 12.7 järjestetään kesäpäivien­iltajuhla.

Lisäksi ovat Tangomarkkinat Seinäjoella 10.–12.7.ja Porin Jazzit 12.–20.7., joten voit kätevästi yhdistää lomatkaasi nämäkin tapahtumat.

Käy tutustumassa tarjontaan Vaasan kaupungin matkailusivuilla matkailu.vaasa.fi, Tangomarkkinoiden kotisivulla www.tangomarkkinat.fi/ ja Porin Jazz sivuilla www. porijazz.fi/.

Tarkempi kesäpäivien ohjelma ja toimintaohjeet Uusi Insinööri -lehden seuraavissa numeroissa.

Tervetuloa kesäpäiville Vaasaan!

Merenkurkun Insinöörit ry Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry

47

uutisia Nimityksiä n Insinööri (AMK)

Björn Wiemers (31) aloitti 4. helmikuuta työt yksityisen sektorin asiamiehenä liiton työsuhde- ja neuvotteluyksikössä.

Björn on aiemmin toiminut asiamiehenä UIL:n koulutus- ja teollisuuspoliittisessa yksikössä sekä järjestö- ja kehittämisyksikössä. Hän seuraa tehtävässä liiton puheenjohtajaksi valittua Pertti Porokaria. n Yo-merkonomi Pasi Heiskanen­

(41) on valittu jäsenpalveluesimieheksi liiton järjestö- ja kehittämisyksikköön. Hän aloitti tehtävässään 6. helmikuuta. Pasi on työskennellyt aikaisem-

min mm. toimitusjohtajana KaakkoisSuomen Kuljetusyrittäjät ry:ssä ja Suomen Kelloseppäliitossa, työyhteisön kehittäjänä Sako Oy:ssä ja kiinteistönvälittäjänä eri yhtiöissä. Pasin edeltäjä insinööri Jenni Vanhanen siirtyy Konecranes Oy:n palvelukseen Hyvinkäälle. n Anu Kaasalainen

on nimitetty Insinööriopiskelijaliiton määräaikaiseksi harjoitteluvalmennusprojektista vastaavaksi kenttäasiamieheksi tämän vuoden loppuun asti. Anu Kaasalainen on valmistunut Turun Ammattikorkea-

koulusta biotekniikan insinööriksi. Hän toimi viime vuonna IOL:n kenttäasiamiehenä. n Janne Laakso on ni­m itetty Insinöö­r i­­ opiskelijaliiton mää­ rä­a ikaiseksi aikuis­ opiskelija-projektista vastaavaksi kenttäasia­ mieheksi tämän vuoden loppuun asti. Jannen alue ulottuu länsirannikolta pohjoiseen Suomeen, eli hän työskentelee Rauma-Rovaniemi-Kajaani -akselilla. Janne on valmistunut auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Liiton palvelukseen hän siirtyi autoalan jälkimarkkinoinnin maahantuonnin parista Aaltonen Motorsportilta.

��������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������� �������������������� ������������������������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ������������������������������������� �������������������������

����� ������������ �����������������

����������������������������������� ���������������������������������������������������������������� 48

Uuden Insinööriliiton valiokuntien jäsenet 2008–2009 Uuden Insinööriliiton valiokuntien­ puheenjohtajat ja jäsenet vuosille 2008– 2009 on valittu. Varajäsenet valitaan myöhemmin.

• TES-valtuuskunta Elintarvikeala: Ralf Tupeli Energia: Risto Heino LTY-sektori: Veijo Sundqvist Metsä: Eeva-Maija Ollila Rakennus: Pertti Niemi Suunnittelu: Erkki Mattila Teknologiateollisuus: Timo Grön Tietoliikenneala: Kalevi Maunu Tietotekniikan palveluala: Riku Leminen TT-palveluala: Hannu Juppi KTN energia-ala: Juhani Prusti Hämeen vaalipiiri: Vesa Vauhkala Lounais-Suomen vaalipiiri: Mika Paukkeri Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiiri: Markku Kivelä Uudenmaan vaalipiiri: Timo Karasmäki Keski-Suomen vaalipiiri: Rauno Minkkinen Pohjois-Suomen vaalipiiri: Juhani Tolvanen.

TES-valtuuskunnan puheenjohtaja valitaan ensimmäisessä kokouksessa.

• KES-valtuuskunta Pj Keijo Houhala, UIL:n varapuheen­ johtaja Raimo Lehtonen, Kuntien Insinöörit KI ry Markku Järvenpää, Kuntien Rakennusmestarit ja Insinöörit amk ry, KRI Timo Ansio, Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry Aulis Toivonen, KTL ry Riitta-Liisa Niemi, Kartta- ja suunnittelu­ tekniset KST ry Juhani Prusti Energia-alan Toimihenkilö­ unioni EATL ry Aulis Hulkkonen, Pelastusalan Toimi­ henkilöliitto PTL ry Paavo Lehmonen/Kuntien Insinöörit, Kuntien Insinöörit KI/KIRA Satu-Maarit Velling/ Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

UUSI

Insinööri

• VES-valtuuskunta VES-valtuuskunnan puheenjohtajana toimii UIL:n varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi Valtuuskunnan jäsenet vahvistetaan myöhemmin.

• Koulutus- ja elinkeinopoliittinen v­ aliokunta Pj Anu-Leena Arola, UIL:n varapuheenjohtaja Risto Alander, Helsingin Insinöörit HI ry Tapani Siltanen, Tampereen Insinöörit ry Harri Rinne, Kuntien Insinöörit KI ry Jukka Lepistö, Hämeenlinnan Insinöörit ry Neea Similä, Lahden Seudun Insinöörit ry Timo Härmälä, Keski-Suomen Insinöörit ry Ilkka T Kemppainen, Kuopion Insinöörit ry Pekka Liimatainen, Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry Joonas Suominen, Insinööriopiskelija­liitto IOL ry Pekka Härkönen, Lounais-Suomen ­Insinöörit LOUSI ry

• Järjestövaliokunta Pj Ari Rautakorpi, UIL:n varapuheenjohtaja Mirja Virtanen, Ala-Kymen Insinöörit ry Erkki Tuominen, Helsingin Insinöörit HI ry Rauno Minkkinen, Keski-Suomen Insinöörit ry Sari Rantanen, Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry Marko Oikarinen, Kuopion Insinöörit ry Antero Teittinen, Lahden Seudun Insinöörit ry Esa Ala-Honkola, Merenkurkun Insinöörit ry Ali Heiskanen, Oulun Insinöörit ry Kari Laitinen, Varkauden Insinöörit ry Marjo Kenttälä, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Jyrki Koskinen, Tampereen Insinöörit ry • Etiikkavaliokunta Pj Keijo Houhala, UIL:n varapuheenjohtaja Jouko Niemi, Helsingin Insinöörit HI ry Raili Kulmala, Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry

Paavo Kokko, Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry Paavo Lehmonen, Kuntien Insinöörit KI/ KIRA Johanna Kinnunen, Kuopion Insinöörit ry Tellervo Alanärä, Länsi-Pohjan Insinöörit ry Timo Ojala, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry • Viestintävaliokunta Pj Matti Ollila, UIL:n 1. varapuheenjohtaja Heikki Silvan, Helsingin Insinöörit HI ry Mikael Kaskelo, Julkisen alan Insinöö­rien Liitto JIL ry Reino Mäkelä, Suomen ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry Matti Hukkanen, Kuopion Insinöörit ry Sanna-Mari Iivarinen, Lapin Insinöörit ry Petri Jaatinen, Pohjois-Karjalan Insinöörit ry Jani Karttunen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Seppo Mäkiranta, toimitusneuvoston pj • Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto Seppo Mäkiranta, toimitusneuvoston pj, UIL:n hallitus Saarelainen Heikki, insinöörikoulutuksen asiantuntija/Stadia Raija Hallikainen, toimittajakunnan edustaja/Tekniikka&Talous -lehden toimittaja Satu Huczkowski, nuorten insinöörien edustaja/Oulun Insinöörit Paavo Lehmonen, aikuisten/varttuneiden insinöörien edustaja/Kuntien Insinöörit Tiina Saloniemi, IOL:n edustaja Heikki Tuominen, KTK:n edustaja • Yrittäjien valiokunta Matti Mononen, Helsingin Insinöörit HI ry Markku Helke, Keski-Suomen Insinöörit ry Jari Larikka, Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry Timo Auvinen, Kuopion Insinöörit ry Juho Muuraiskangas, Kokkolan Seudun Insinöörit ry Olavi Ketola, Satakunnan Insinöörit ry Yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja ­valitaan ensimmäisessä kokouksessa.

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 jasen@uil.fi talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 Info@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Björn Wiemers 0201 801 836 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 0201 801 843 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen (Helsinki) 040 522 7990, LAKIASIAINYKSIKKÖ Janne Laakso (Helsinki) 040 518 0058 työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi PALVELUT-YKSIKKÖ toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 assistentti Heli Heino 0201 801 813 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 työsuhdelakimiehet järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 Maria Harju, Kati Hallikainen, Hanne Salonen järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 VIESTINTÄYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 0201 801 872 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies 0201 801 776 Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet.

Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877.

Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

50

jäsenedut

Kuukauden ostosvinkki

Kuukauden ostosvinkki:

Otsalamppu

valaisee pimeän tien!

n Lenkkeily pimeinä talvi-iltoina on mahdollista, kun han-

kit otsalampun. UIL-Puodin kuukauden ostosvinkki on paristoilla toimiva superled otsalamppu MTX 103, joka soveltuu vaativaan käyttöön. Lamppu valaisee jopa 100 metriin asti ja sen valokulma on mahdollista säätää.

Superled otsalampun teho on 1 W ja siinä on lisäksi kol-

me normaalilediä lähityöskentelyä varten. Lamppu sisältää myös paristot. Lampun paino on 132 grammaa.

Otsalampun hinta on 21 euroa +postituskulut.

UIL-Puodista voi myös ostaa otsalampun, joka toimii ilman paristoja.

Tilaa ostosvinkki verkkokaupasta!

OP-sijoitusrahastojen merkintäpalkkiotarjous

n Verkkokauppamme UIL:n nettisivuilla osoitteessa

n OP-sijoitusrahastojen merkintäpalkkiotarjous OP-Poh-

www.uil.fi on avoin kaikille, mutta jos kirjaudut sinne jäsennumerollasi, saat tuotteet jäsenhintaan.

UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uusi Insinööri -lehdessä jäsenetujasivulla.

Tuotteen saat nopeimmin käyttöösi, kun maksat sen etukäteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista.

Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoi­ta ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta.

Voi ostaa tuotteita myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15.

UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvi­ kolta, puh 0201 801 872 tai maria.varvikko@uil.fi

UUSI

Insinööri

jola-ryhmän Palkansaajaneuvottelukunnassa on sovittu OP-sijoitusrahastojen merkintäedusta. Sen mukaisesti Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenet voivat tehdä sijoituksia erikseen määriteltyihin OP-Rahastoyhtiön hallinnoimiin sijoitusrahastoihin ilman normaalisti perittäviä merkintäpalkkioita.

Osa UIL:n jäsenjärjestöistä on tehnyt yhteistyösopimuksen jonkin paikallisen Osuuspankin tai Helsingin OP Pankin kanssa. Jos olet sellaisen jäsenjärjestön jäsen, joka on tehnyt sopimuksen pankin kanssa, tarjous paikallisen Osuuspankin ja Helsingin OP Pankin konttorissa tehtävistä kertamerkinnöistä koskee sinua. Tarjous koskee paikallisen Osuuspankin ja Helsingin OP Pankin konttorissa tehtäviä kertamerkintöjä. Tarjous on voimassa 30.6.2008 saakka.

Lisätietoja tarjouksesta löydät kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille, www.uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut ->Pankkipalvelut->OP-Pohjola.

51