Insinoori-03-2015

Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa

3

2015

Työn ensiaskel viitoittaa uraa

Wilma yhdistää kodin ja koulun

Vakuutuksia myös vapaalle

10

30 Sisällys 3/2015 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 38 43

Metsäkone testataan metsässä Insinöörit järjestöselvityksessä Kansanedustajan paikka jäi kauas Työmatkat alkavat varhain Wilma on tuttu kouluissa Kuntalaisten palveluksessa Insinööri opiskeli leania Työttömyysturva vaihtelee Mielekkäät tehtävät motivoivat Homma muoviputkessa Tehdasonnettomuus ei unohdu Nettisalapoliisi etsii totuutta VAKIOT

3 4 9 17 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Marja Seppälä

2

43

Vapaa-ajalla matkustamisesta pitää saada korvaus s. 18

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 11.6., 20.8., 1.10., 12.11., 17.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Valta vaihtui, haasteet jäivät

E

duskuntavaalit on pidetty ja tulos on selvillä. Tuloksen voi konkretisoida kahteen sanaan: valta vaihtuu.

Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ryhtyi heti vaalien jälkeen kasaamaan maahan uutta hallitusta. Vaalituloksen perusteella on todennäköistä, että myös Perussuomalaiset on jatkossa hallituspuolue. Koko pohja lienee selvillä tällä viikolla, mutta näyttää siltä, että uudessa hallituksessa on kaksi viime kauden oppositiopuoluetta.

Eduskuntavaalien jälkeiset viikot ovat politiikan kommentoijille aina kulta-aikaa. Hallituspohjaa on mukava arvuutella, potentiaalisten ministereiden nimien listaaminen vielä hauskempaa. Astetta vaikeampaa on miettiä, mikä politiikassa vaalien jälkeen muuttuu, miten uusi hallitus ryhtyy purkamaan eteen kertyneitä talouden ja politiikan ongelmia.

Yksi palkansaajia askarruttava asia on yhteiskuntasopimus, jota Sipilän johtama keskusta tarjoaa lääkkeeksi nostaa Suomi jaloilleen. Sen sisällöstä ei ennen vaaleja tuntunut olevan tarkkaa kuvaa kellään. Joku tulkitsi sen keinoksi muodostaa yhteinen tilannekuva talouden ja työmarkkinoiden haasteista, toiselle taas se oli nimensä mukainen sopimus etujärjestöjohtajien allekirjoituksineen.

Sipilän vaalien jälkeen etujärjestöille esittämät kolme kysymystä hälvensivät hieman yhteiskuntasopimuksen ympärillä leijuvaa epätietoisuutta. Niiden perusteella uutta pääministeriä kiinnostaa, millä keinoin etujärjestöt ryhtyisivät parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Edelleen on epäselvää, mitä uusi pääministeri kysymyksillään hakee.

Yrittääkö hän rakentaa aitoa ja tasa-arvoista yhteistyötä vai tarkoittaako kysymysten painottuminen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn kovia aikoja yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajille?

Eduskuntavaalit muuttivat jälleen selvästi maan poliittisia voimasuhteita. On ymmärrettävää, että tilanne herättää eri puolilla epätietoisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan syytä etukäteen ylen määrin lietsoa. Monet talouden ongelmat ovat joka tapauksessa yhteisiä ja niitä on ryhdyttävä ratkomaan, yhteiskuntasopimuksen kera tai ilman sitä.

3

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Suomalaiset työpaikat Euroopan kärkeä Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta.

Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus.

Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä.

Tiedot käyvät ilmi Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälisestä selvityksestä, jossa tarkastellaan suomalaisten työpaikkojen laatua ja tuloksellisuutta suhteessa muihin Euroopan maihin.

Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Työpaikoilla seurataan uusia ideoita, organisaatiot kehittävät toimintaansa, itseohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa.

Joillakin osa-alueilla Suomella on vielä parantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EUmaissa keskimäärin. Tämä koskee kai-

128

ken kokoisia ja etenkin teollisuuden yrityksiä. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalaisilla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa.

Tulevaisuudessa työelämän laadusta huolehtiminen on entistä monimutkaisempaa, kun globaali toimintaympäristö

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 128 työtaistelua viime vuonna. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 69 000 ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 40 500.

2000-luvulla eniten työtaisteluja on ollut vuonna 2005, jolloin työtaisteluja oli 365.

4

muuttuu vauhdilla. Teknologian nopea kehitys ja innovaatiot, kasvavat ympäristöongelmat sekä väestörakenteen muutokset ovat näistä esimerkkeinä.

Työelämään muutokset tuovat muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uudenlaisia työnteon tapoja ja menetelmiä, osaamisvaatimuksia, sekä entisestä poikkeavia terveysriskejä.

Verkkopalvelu opastaa kestävään elektroniikan käyttöön Uusi verkkosivusto opastaa valtiota ja kuntia vastuullisempaan tietotekniikan käyttöön.

Oppaan ohjeet ja esimerkit kattavat tietotekniikkalaitteiden ja -palveluiden koko elinkaaren valmistuksesta hankintoihin, käyttötapoihin ja kierrätykseen.

Vastuullisuushaasteet liittyvät esimerkiksi laitteiden tuotantoketjun työehtoihin ja ihmisoikeuksiin, niiden koko elinkaaren aikaiseen suureen ympäristökuormitukseen sekä kasvavassa määrin myös toimittajien oikeudenmukaisen veronmaksun kaltaiseen taloudelliseen vastuullisuuteen.

Hankintapolitiikalla on keskeinen rooli. Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffanin arvion mukaan joka viides tietokone Euroopassa olisi julkisen sektorin toimijan ostama.

– Hankintojen suuren volyymin vuoksi niissä noudatettavilla periaatteilla ja käytännöillä on huomattava vaikutus markkinoiden, yritysten ja toimintatapojen kehitykseen yleisemminkin.

Staffansin mukaan laitteiden tuotantovaiheen kestävyyttä ei juurikaan huomioida. Esimerkiksi kannettavien elektroniikkalaitteiden ilmastokuormituksesta 60–85 prosenttia syntyy kuitenkin valmistuksessa.

Lue lisää: www.eetti.fi/vastuullinentekniikka

BITTIKATTAUS

Suomesta teollisen internetin Piilaakso Tuoreen selvityksen mukaan teollisen internetin tuoma murros on mahdollisuus kasvattaa Suomen hyvinvointia ja tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde.

Selvityksen tehnyt työryhmä arvioi, että onnistuessaan teollisen internetin liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investointeja ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä.

Tämä on mahdollista vain, jos sekä yritykset että julkiset toimijat sitoutuvat toimimaan teollisen internetin aktiivisina edistäjinä. Jos teollisen internetin kehityksessä ei onnistuta pääsemään

nopeasti eturintamaan, tuottavuus, investoinnit ja työpaikkojen määrä jatkavat laskuaan.

Suomen teollisuuden kehitys on viime vuosina ollut heikkoa ja investointien ja tuottavuuden suunta laskeva. Työryhmä arvioi, että jos mitään ei tehdä, kehitys jatkuu ja seuraavalla nelivuotiskaudella menetetään 16 000 työpaikkaa.

Toisena vaihtoehtona yritykset ja muut toimijat hyödyntävät nopeasti ja tehokkaasti teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet liiketoiminnassaan ja näin voidaan saavuttaa neljän

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 154 500 hakijaa Huhtikuussa korkeakoulujen yhteishaussa oli 154 500 hakijaa. Hakijoista 88 500 haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluun ja 66 000 yliopistoon. Eniten hakijoita oli Metropolia ammattikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon.

Hakukohteita kevään yhteishaussa oli mukana noin 1 350. Aloituspaikkoja korkeakouluissa on tarjolla 46 000, joista 18 500 yliopistoissa ja 27 500 ammattikorkeakouluissa.

Kaikkien valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 1.heinäkuuta.

Konkurssien määrä väheni yli 20 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa pantiin vireille 700 konkurssia, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 436, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni muun muassa teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen ja kaupan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla. Rakentamisen päätoimialalla pantiin vireille 18 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-maaliskuussa maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 47 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin ”menemistä” sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

miljardin euron investointien ja 16 000 työpaikan kasvu.

Jos taas suomalaiset yritykset ottavat roolin teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, voidaan työryhmän mukaan saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja 48 000 työpaikan kasvunäkymät.

Keskieläke lähes 1 600 euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1 588 euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin viime vuoden lopussa.

Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke viime vuonna oli 1 803 euroa kuukaudessa, naisten 1 411 euroa.

Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä. Kymmenen vuotta sitten naisten eläke-euro oli 77 senttiä ja 20 vuotta sitten 73 senttiä.

Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa.

Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon.

Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.

Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä.

Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä.

Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä 61 000 henkilölle.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Viime vuonna työeläkettä sai 1 422 000 henkilöä. Heistä suurin osa eli 1 184 000 henkilöä oli vanhuuseläkeläisiä.

5

BITTIKATTAUS

Tunnustusta työhyvinvoinnin parantamisesta MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Äänestitkö insinööriä?

E

duskuntavaalit on käyty. Kansa on äänensä antanut. Edessä on uuden hallituksen muodostaminen eri vaiheineen. Jos puheisiin ja vaalilupauksiin on uskominen, Suomen asiat ovat käytännöllisesti katsoen kunnossa, kun tämä juttu on lehdestä luettavissa.

Insinööriliittolaisia oli vaaleissa ehdolla 18 eikä kukaan tullut valituksi. Opettajataustaisia oli ehdolla 237 ja heistä pääsi läpi 19. Tekkiläisistä 51 ehdokkaasta kuusi tuli valittua. JHL:stä valittiin 21, Prosta kolme. Myös poliisit ovat olleet eduskunnassa hyvin edustettuina.

Olisiko ammattikunnalle tärkeiden asioiden eteenpäin viemiselle eduksi, jos meikäläisiä olisi eduskunnassa? Asiointi olisi helpompaa, koska ymmärrys on kohdallaan eli vastaus on kyllä.

Miksi insinöörejä ei juuri ole eduskunnassa näkynyt? Eikö insinööri äänestä insinööriä, eikö ole ollut sopivia ehdokkaita ja jos ei, niin miksi? Meitä oli Uudellamaalla ehdolla neljä, kaikki eri puolueista. Saimme yhteensä hieman yli 1 200 ääntä.

Insinööriliitto esitteli ehdokkaat lehdessään. Taloudellista tukea liitto ja jäsenyhdistykset eivät ole perinteisesti antaneet eivätkä insinööriehdokkaat sitä pyytäneet.

Fakta on, että kampanjaan tarvitaan keskimäärin 30 000 euroa tullakseen valituksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Kai Mykkäsen näyttävä, noin 85 000 euron kampanja poiki 5 260 ääntä ja paikan eduskuntaan. Todennäköisesti merkittävä osa rahasta tuli Etelärannasta. Pro jakoi yhteensä 60 000 euroa ay-henkisille ehdokkaille ja niin edelleen. Rahan lisäksi tarvitaan tietenkin paljon työtä itseltä ja vaalitiimiltä, jokainen ääni on ansaittava.

Yleinen mielipide, liiton mielipide sekä oma mielipiteeni on taloudellista tukea vastaan, mutta tukea saaneet tulevat valituksi ja me emme. Kokemani perusteella suosittelen tarkkaan punnitsemaan, onko jatkossa järkevää noudattaa ylevää periaatetta vai toimia tuloshakuisesti faktojen pohjalta.

6

Kaksi suomalaista työpaikkaa on menestynyt Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa palkittiin työstressin ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittäneitä työpaikkoja.

Palkinnon sai tamperelainen Fastems Oy Ab, joka on tietoisesti rakentanut organisaatiokulttuuriaan tukemaan henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Yrityskulttuurin muuttamiseen on osallistunut koko henkilöstö sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksen toimiala on tehdasautomaatio.

Kun työhyvinvointi on parantunut, myös yrityksen tulos on parantunut.

Kunniamaininta myönnettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Se on vuodesta 2008 lähtien kehittänyt omaa työhyvinvointiohjelmaa, jonka pääteemana on sujuva työ ja sen mahdollistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallisen kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat kääntyneet laskuun ja työtyytyväisyys on parantunut.

Kilpailu on osa Terveellinen työ -kampanjaa, jonka teemana on vuosina 2014–2015 Stressi hallinnassa.

Työnantaja voi saada osakuntoutusrahaa Lokakuun alusta alkaen Kela voi maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Käytännössä kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään, jos kuntoutus toteutuu kevyempänä avokuntoutuksena.

Lainmuutoksen yhteydessä kuntoutuspäivän kestoa koskeva vähimmäisvaatimus lyhenee kuudesta neljään tuntiin.

Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuksen ajalta, kun sen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy.

Tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvaa ansion- ja työpanoksen menetystä. Kuntoutusraha voidaan maksaa kuntoutujalle itselleen tai hänen työnantajalleen maksettua palkkaa vastaavalta ajalta.

Osakuntoutusrahaa maksetaan kun työ kuntoutuspäivänä vastaa enintään 60 prosenttia normaalista työajasta palkkatyössä tai omassa yrityksessä. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen.

Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, onko kuntoutuksen ja työn yhdistäminen mahdollista samana päivänä.

BITTIKATTAUS

Kevyet sähkökulkuneuvot laillisiksi liikennekäytössä

Reaktor on Suomen maineikkain työnantaja T-Median työnantajakuvatutkimus selvitti maineikkaimmat työnantajat tekniikan ja kaupallisten alojen osaajien keskuudessa. Ensimmäisen sijan vei it-yritys Reaktor. Viiden parhaan joukkoon ylsivät lisäksi Kone, Supercell, Google ja Fazer.

Huonomaineisimmiksi työnantajiksi vastaajat arvioivat Talvivaaran, Tiedon ja Finnairin.

Tutkimuksessa mitattiin tarkemmin työelämäasenteita sekä työpaikan yksittäisiä valintaperusteita. Valintakriteereistä selvästi eniten mainintoja saivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi nousi työilmapiiri, hieman useammin kuin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta.

Työilmapiiri osoittautui nuorimmille ja työntekijäasemassa oleville vastaajille huomattavasti tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin ylimmälle johdolle Tutkimus toteutettiin Luottamus&Mainemallilla, jossa vastaajat arvioivat työnantajan hallintoa, taloutta, johtamista, uusiutumista, vuorovaikutusta, vastuullisuutta, tuotteita ja palveluita sekä työntekijöiden kohtelua.

Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka sallisi esimerkiksi sähkömoottorin voimin kulkevien potkulautojen ja Segwaytyyppisten laitteiden käytön tieliikenteessä.

Nykysäädösten mukaan mainittuja kulkuvälineitä saa käyttää ainoastaan suljetuilla alueilla ja sisätiloissa.

Kevyet, enintään 15 km/h kulkevat laitteet rinnastettaisiin liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä. Kävelyä avustavan tai korvaavan laitteen käyttö on tähän saakka ollut sallittua vain vammaisille henkilöille. Tämä rajoitus poistettaisiin.

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia laitteita saisi käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöillä. Sen sijaan tasapainottuvia kulkuvälineitä kuten Segwayta saisi käyttää myös jalkakäytävillä – kunhan niillä ajetaan kävelynopeutta. Näissä laitteissa täytyisi olla muun muassa heijastimet ja äänimerkinantolaite.

Käyttäjän pitäisi myös käyttää kypärää.

Suomi edelläkävijäksi päästövähennyksissä Tuore tutkimus osoittaa, että edelläkävijyyttä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa pidetään tärkeänä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä toimia suomalaiset odottavat poliittisilta päättäjiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vastaajista 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaajien selvä enemmistökatsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa.

Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi olla edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa. Neljä viidestä uskoi, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä sekä luoda työpaikkoja.

– Suomalaiset haluavat nähdä puhtaan teknologian ja päästöjä vähentävät ratkaisut mahdollisuutena uuteen kasvuun ja työpaikkoihin, sanoo Tekesin Kestävä talous -alueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Kyselytutkimuksen teetti Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä TNS Gallupilla

Kuka on keskipalkkainen?

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloinen kokoaikaista työtä tekevä palkansaaja ansaitsee kuukaudessa hieman yli 3 200 euroa bruttona.

Noin 3 200 euron kuukausiansioihin yltävät keskipalkkoja vertailemalla esimerkiksi monet elintarviketeollisuuden ammattilaiset. Suunnilleen samansuuruista kuukausipalkkaa saavat myös työkoneiden kuljettajat ja osa laivaliikenteessä työskentelevistä.

3 200 euron alle jäävät esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat; sen yli taas menevät muun muassa veturinkuljettajat ja julkishallinnon työntekijät.

Tilastokeskus ylläpitää erilaisia palkkatilastoja, joista yksi seuraa mediaanipalkan kehitystä. Mediaanipalkka kuvaa, minkä suuruinen on koko palkkahaitarin keskimmäinen palkka.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 mediaanipalkka oli runsaat 2 900 euroa kuukaudessa.

Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan insinöörin keskiarvobruttopalkka oli 4 175 euroa ja mediaanibruttopalkka 3 900.

Insinööriliiton huhtikuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mikä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja. Vaihtoehtoja oli kolme: 3 500, 5 000 ja 7 000 euroa.

Kysymys kirvoitti uutiskirjeen lukijoiden mieltä. Vastaajia oli ennätysmäärä eli 3 833 mielipiteensä ilmaisijaa. Heistä yli puolet vastasi, että raja kulkee viidessä tuhannessa.

15 % 3 500 eurossa

31 % 7 000 eurossa

54 % 5 000 eurossa

Missä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja?

7

Rockbrunssi

LA 18.7.

Museobrunssi

LA 6.6.

11-14

Tekniikan museo, Viikintie 1

Jazzbrunssi

PE 17.7.

11-14

Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A

Helsinki -QMQ RGTJGGP VCRCJVWOCUUC VWVWUVWVCCP VGMPKKMCP XCKJGKUKKP MCKMKNNC OCWUVGKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ OWUGQDTWPUUK

11-13

Pohjois-Karjalan InsinÜÜrien toimisto, Keskuskuja 1 A

Joensuu ,Q RGTKPVGGMUK OWQFQUVWPWV HGUVCTKCNQKVWU s JGTMWVGNNCCP J[XĂ€UUĂ€ UGWTCUUC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ TQEMDTWPUUK

Pori -QMQ 5WQOK MQJVCC 2QTKUUC s MGUMWUVGNWP LC\\KP LC DTWPUUKP OGTMGKUUĂ€ +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ LC\\DTWPUUK

Kitarabrunssi Kipparibrunssi

LA 1.8.

LA 29.8.

Liiton aluetoimisto, Hallituskatu 29 A

11-13

Vanhan Suurtorin Brinkala, Vihreä Sali, Vanha Suurtori 3

Turku ,WJNCTGICVCP CKMCCP DTWPUUKRĂ’[VĂ€ QP MQTGCPC O[Ă’U OCCMTCXWKNNG +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ MKRRCTKDTWPUUK

Turnajaisbrunssi

LA 22.8.

11-13

Museo Militaria, Pohjolasali, Vanhankaupunginkatu 19

Hämeenlinna

Oulu +NOCMKVCTQKPPKP // MKUQLGP LCVMQLC GK XKGVGVĂ€ V[JLKP MĂ€UKP VCK MWKXKP UWKP +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ MKVCTCDTWPUUK

2KFQV UGP MWP RCTCPGG $TWPUUKC PCWVKVCCP O[Ă’U *Ă€OGGP MGUMKCKMCOCTMMKPQKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ć‚ VWTPCLCKUDTWPUUK

.KUĂ€VKGVQC VCRCJVWOKUVC YYY KNT[ Ć‚ VCRCJVWOCV YYY KNT[ Ć‚ HDMGUCMCTCXCCPK

11-13

InsinÜÜriliitto LÀTLGUVÀÀ [JFGUUÀ RCKMCNNKUVGP LÀUGPLÀTLGUVÒLGP MCPUUC DTWPUUKVKNCKUWWMUKC GTK MGUÀVCRCJVWOKGP [JVG[FGUUÀ $TWPUUGKNNG QXCV VGTXGVWNNGKUVC MCKMMK +PUKPÒÒTKNKKVVQ [JVGKUÒP LÀUGPGV CXGEGKPGGP +NOQKVVCWFWVJCP CLQKUUC OWMCCP 6GTXGVWNQC

+PUKPĂ’Ă’TKNKKVVQ VGMGG V[Ă’VĂ€ RCTGORKGP V[Ă’RĂ€KXKGP RWQNGUVC YYY KNT[ Ć‚

PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Vastakkainasettelu ei luo työtä

T

alvella ja kesän alla käydyn talous- ja työmarkkinakeskustelun sävy ei ole palkansaajan näkökulmasta katsottuna ollut rohkaiseva. Jos puheet muuttuvat puoliksikaan teoiksi ja toimenpiteiksi, palkansaajille on tarjolla työttömyysturvan heikentämistä, yleissitovuuden kaventamista, lisää paikallista sopimista, työ- ja koeajan pidentämistä.

Suomen talouden kannalta tämä ei lupaa hyvää. Eduskuntavaalien alla on monelta suunnalta kuultu, kuinka tärkeää olisi luoda yhteinen näkemys talouden tilasta sekä saavuttaa mahdollisimman yksimielinen tahtotila ongelmien ratkaisemisesta. Edellä mainittu lista ei vie näitä tavoitteita eteenpäin vähääkään. Päinvastoin, listan toimenpide-ehdotukset lietsovat vastakkainasettelua, joka ei luo maahan ensimmäistäkään työpaikkaa.

Työnantajien ja heitä myötäilevien poliitikkojen taktiikka on ilmeinen. Kun talouden tilanne alkoi heiketä, elinkeinoelämän syyttävä sormi alkoi yhä enemmän osoittaa ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden suuntaan. Työntekijöille on tehty selväksi, että heille maksetaan liikaa, he tekevät liian vähän töitä ja työttömyyden osuessa kohdalle he selviävät liian vähällä.

Syytökset eivät ole vaimentuneet, vaikka ay-liike on taipunut ostovoimaa heikentävään työmarkkinaratkaisuun ja heikentänyt palkansaajien eläketurvaa. Samaan aikaan yrityksiä on autettu eteenpäin muun muassa anteliain veroratkaisuin. Mitä tästä kaikesta on seurannut? Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt, yt-neuvotteluja käydään entiseen tahtiin ja osingot juoksevat osakkeenomistajille samaan malliin kuin aiemmin.

Työntekijän aseman kurjistaminen ei saa Suomen vientiä vetämään. Elinkeinoelämän ja uuden hallituksen on ymmärrettävä, että maa nousee jaloilleen vain investointien, uusien, kilpailukykyisten tuotteiden sekä koulutuksen ja osaamisen kautta. Osaamisen säilymisestä ei juuri tunnuta olevan huolissaan, ay-liikkeen ja työntekijöiden nöyränä pitämisestä kyllä.

Maata vaivaavan ”taudin” yksi ilmentymä on lisääntynyt luottamusmiesten painostaminen ja uhkailu työpaikoilla.

Painostuskeinot ovat monenlaisia; palkkasyrjintää, kiusaamista, työsuhteen ehtojen muuttamista ja tehtävän hoitamiseen käytettävän ajan vähentämistä. Tämä omalta osaltaan on osoitus työnantajien halusta määrätä, ei yhdessä sopia. Nämä ongelmat ovat kaikille palkansaajille yhteisiä, ja yhdessä niitä pitää myös torjua.

9

Metsäkone testataan vasta metsässä TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki

Uusia metsäkoneita syntyy Ponssen tehtailla Vieremällä puolenkymmenen koneen vuorokausivauhdilla. Asiakasta kuunnellaan tuotekehityksessä herkällä korvalla, sillä ajo- ja hakkuukoneiden toimivuus on toden teolla puntarissa vasta käytössä. ››

10

Ville Hukkasen mukaan uuden mallisarjan kehittäminen on ollut tyÜläs mutta mielenkiintoinen projekti.

11

Toimitusjohtaja Juho Nummela on tyytyväinen; Ponssen uusien mallien ympärillä on hyörinää.

12

T

uotekehitysinsinööri Ville Hukkanen on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan metsäammattilainen. Tuntuman metsäkoneisiin ja niiden huoltamiseen Hukkanen sai jo kotona isän ja veljen metsäkoneyrityksessä. Armeijan jälkeen uunituoreena levyseppähitsaajana hän ehti työskennellä muutaman vuoden Ponssella, mutta sitten koulu alkoi taas maistua.

– Pääsin Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan paperikonetekniikkaa vuonna 2008. Ala oli rajun muutoksen kourissa ja tulevaisuus näytti huonolta, joten vaihdoin konetekniikkaan, Hukkanen kertoo.

Kun Ponsse oli jo entuudestaan tuttu, hän teki lopputyön tulevalle työnantajalleen.

Opiskeluun kuuluva työharjoittelukin järjestyi Ponsselta, ei kotikunnasta Vieremältä vaan Pohjois-Amerikasta.

– Se oli opettavainen reissu monin tavoin.

Sikäläinen puunkorjuu poikkeaa meidän tavaralajimenetelmästä paljon, joten hyviä vertailukohtia esimerkiksi koneiden tekniikan suhteen syntyi paljon.

JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ

Tehtaan kokoonpanolinjalla asentajat kokoavat vuoden 2015 malliston koneita. Tuotannossa olevat 2015-malliston koneet ovat sinällään valmiita, mutta niiden kehittäminen jatkuu vielä pitkään. Hukkasen mukaan avainasemassa on asiakkailta tuleva palaute.

– Loppuasiakas mielipiteineen on tärkein, mutta kehitysehdotuksia tulee myös asentajilta ja huollosta. Vaikka kone simuloidaan tuotekehitysvaiheessa mahdollisimman pitkälle valmiiksi, käytäntö ohjaa lopullisen rakenteen, hän sanoo.

Hukkasen mukaan tuotekehityksestä noin puolet on mekaniikkaa, toinen puoli hydrauliikan, automatiikan ja softan kehittämistä.

Tehtaalla on erillinen jatkuvan parantamisen työryhmä, joka analysoi ja diagnosoi saadun palautteen ja tekee tarvittavat korjaukset.

– Jos linjalla on ongelmia, käymme paikan päällä katsomassa, mistä ongelma johtuu ja päätämme jatkotoimista yhdessä tuotannon ja laatuosaston kanssa. Tavoitteena on saada koneet ja tuotanto toimimaan entistä paremmin.

Vaiva ei saa olla jatkuva.

”Asiakkaan mielipide on tärkein.”

Juha Vidgren on nähnyt Ponssen hyvät ja huonot vuodet.

Pitkäjänteisyys ratkaisee

HUOLLETTAVUUS TÄRKEÄÄ

Hukkasen mukaan tehtaan lippulaiva, Scorpion, on 80-prosenttisesti uusi kone, jonka suunnittelu alkoi jo vuosia sitten. Uutta on muun muassa kolmirunkoinen rakenne, samoin moottori, muotoilu ja nosturi.

– Onhan se ollut melkoista painimista koko organisaatiolta rakentaa kokonaisuutena näin uusi konetyyppi, mutta hieno peli se kyllä on, Hukkanen myhäilee.

Uudessa mallistossa on panostettu standardointiin. Hukkasen mukaan se on tärkeää; huollettavuus paranee ja osien valmistuksen volyymi kasvaa.

Hän muistuttaa, että huomattava osa uusista koneista myydään täyden palvelun huoltosopimuksella. Huollon osuus myynnistä kasvaakin tasaisesti koko ajan.

– Koneyrittäjät ovat näillä leveysasteilla tottuneet huoltamaan koneensa itse, mutta näissä 2000-luvun koneissa tee se itse -miesten keinot alkavat olla vähissä. Nämä ovat kuin uudet henkilöautot, aika vähän näitä voi pelkällä jakoavaimella korjata, Hukkanen kertoo.

Ponsse Oyj on Einari Vidgrenin luomus. Vieremäläinen koneyrittäjä rakensi 1960-luvun lopulla pyöräkuormaajan osista itselleen metsäkoneen, kun sen ajan traktorit eivät tahtoneet kestää metsätöissä.

Isopyöräisestä koneesta tuli ruma, mutta se kulki hyvin metsässä. Tulosta syntyi; Tehdaspuu Oy halusi Vidgrenin tekevän muillekin metsäkoneita. Nykyisin paikallisen kulkukoiran nimeä kantavia ajokoneita ja harvestereita tehdään Vieremällä noin tuhannen kappaleen vuosivauhdilla.

Juha Vidgren jatkaa vuonna 2010 kuolleen isänsä jalanjäljissä Ponssen hallituksen puheenjohtajana. Isä-Einarin tavoin hän haluaa olla mukana yrityksen arjessa tapaamassa asiakkaita ja koneiden tekijöitä.

– Kävelen kaksi, kolme kertaa viikossa tehtaan läpi ja kuuntelen ihmisiä.

Tärkeintä on olla läsnä ja kuulolla, hän sanoo.

OIKEITA ASIOITA OIKEAAN AIKAAN Vidgrenin mukaan Ponssen menestyksen resepti on yksinkertainen: On tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Ponssella se on tarkoittanut tuotekehityksestä, osaamisesta ja investoinneista huolehtimista.

– Tämä ei ole mikään volyymituote, kasvu on hidasta. Olemme uskoneet omaan tuotteeseen ja kehittäneet sitä määrätietoisesti. Kuuntelemme asiakkaan toiveita, huolehdimme huollon ja varaosien toimivuudesta.

Tällä hetkellä Ponssella on historiansa paras tilauskanta, töitä riittää yli vuodenvaihteen. Aina ei ole ollut yhtä hyvin; vuoden 2008 talouskriisi iski yritykseen rajusti. Pahimmillaan tilauskirjassa oli töitä vain kahdeksi päiväksi.

– Oli tehtävä jyrkkiä liikkeitä, mutta joskus niitä on pakko tehdä, mieluummin vielä etuajassa. Meillä oli yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia, mikä on pienellä paikkakunnalla aina raskasta. Oli onni, että Einari oli vielä mukana, Vidgren huokaa.

Tuotanto ja väki vähenivät, mutta suunnittelu- ja tuotekehityksestä, myyntiverkostosta ja kentällä olevien koneiden huollosta ei tingitty.

– Uskoa tulevaisuuteen ei saa koskaan menettää. Pääsimme pahimman yli ja niiden ratkaisujen hedelmiä tässä on korjattu pari vuotta. Väkeä palkataan koko ajan lisää, mutta siitä ei juuri lehtien palstoilla kirjoitella.

13

Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa jäsenten edunvalvontaa, muistuttavat Pertti Porokari ja Kimmo Sandberg.

Insinöörit kattavasti keskusjärjestöselvityksessä TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

14

Insinöörijärjestöt näkevät osallistumisen uuden keskusjärjestön selvitykseen mahdollisuutena vahvistaa jäsentensä edunvalvontaa.

V

iime marraskuussa parikymmentä SAK:laista, STTK:laista ja akavalaista ammattiliittoa kokoontui selvittämään keskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä. Kokouksen antina syntyi ajatus selvittää uuden keskusjärjestön perustaminen nykyisen kolmen tilalle.

– Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa palkansaajien neuvotteluasemaa ja luoda Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle riittävän suuri vastavoima, kertoo Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Tammikuun puolivälissä maan kaikki ammattiliitot oli kutsuttu yhteiseen kokoukseen, jossa liitot päättivät käynnistää selvitystyön uudesta keskusjärjestöstä. Määräpäivään mennessä 46 liittoa oli ilmoittautunut selvitystyöhön ja kaksi liittoa tarkkailijoiksi. Ilmoittautuneiden joukossa on myös keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja.

Porokari on tyytyväinen, että kaikki insinöörejä edustavat suomenkieliset ammattiliitot ovat mukana selvitystyössä.

– Pidämme myös ruotsinkielisen veljesjärjestömme Diffin hyvin informoituna.

Yhteiset haasteet

Työelämä ja palkansaajien asema ovat muuttuneet viime vuosina. Eri asemassa toimivat työntekijät kohtaavat samanlaisia haasteita työssään.

– Teollisuuden palkansaajissa toimiminen vahvistaa käsitystäni siitä, että yhdistämällä voimamme pystymme paremmin vaikuttamaan palkansaajia koskeviin asioihin. Kun keskitymme kaikkia palkansaajia yhdistäviin eikä erottaviin tekijöihin, voimme tehdä nopeasti yksimielisiä päätöksiä, Porokari sanoo.

Hän muistuttaa, että keskusjärjestöhankkeen keskiössä on jäsenen edunvalvonta. Uuden keskusjärjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Porokarin mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyö on vielä lähtö­ kuopissa.

”Vahvistusta edunvalvontaan.”

– Jos uusi keskusjärjestö syntyy, tämä tapahtuu aikaisintaan vuonna 2017. Lopullisen päätöksen Insinööriliiton liittymisestä uuteen keskusjärjestöön tekee aikanaan edustajakokous, jos hallitus sitä esittää. Selvitystyöhön voi tulla mukaan myöhemminkin ja pois voi lähteä milloin vain.

RIA uskoo joukkovoimaan

Noin 10 000 jäsenen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n toimitusjohtaja Kimmo Sandbergin mukaan ammattiliittojen on muutettava vanhanaikaisia toimintamallejaan ja yhdistettävä voimansa.

– Lähes kaikkia ammattiliittoja vaivaa jäsenkato. Nuoret vastavalmistuneet eivät automaattisesti liity liittoon.

RIA:ssa toivotaan uuden palkansaajakeskusjärjestön olevan kolmea nykyistä järjestöä vahvempi vastavoima EK:lle.

– EK on onnistunut hyvin lobbauksessaan. Uuden keskusjärjestön myötä palkansaajien elinkeinoon ja ammatilliseen edunvalvontaan liittyvät asiat voivat nousta näkyvämmin esiin niin julkisuudessa kuin päätöksenteossa.

Sandberg korostaa liittojen välisen yhteistyön merkitystä. Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä hän mainitsee Insinööriliiton ja RIA:n yhteisesti ajaman rakennusmestari- ja rakennusarkkitehtikoulutusten uudelleen käynnistämisen. Myös maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksen estäminen oli liittojen yhteinen voimannäyte.

TTT mukana selvityksessä

Pardian jäsenjärjestön Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden puheenjohtaja Heikki Tuomisen mukaan selvitystyöhön mukaan lähteminen nähtiin hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa uuden keskusjärjestön rakenteisiin.

– Meidän pitää olla mukana neuvottelupöydissä, joissa tehdään jäsenkuntamme tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä.

TTT:n 9 000 jäsenestä noin 2 000 on valtiolla, valtion virastoissa tai liikelaitoksissa työskenteleviä insinöörejä.

Tuomisen mukaan palkansaajajärjestöjen pitää pystyä luomaan vastavoimaa EK:lle, joka ei malta pysyä omalla tontillaan.

– Jonkin aikaa sitten EK vaati muun muassa valtion virkamiesten lomien lyhentämistä.

Neuvotteluvoima ratkaisee

Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström odottaa mielenkiinnolla uuden keskusjärjestön selvitystyön tuloksia. Noin 4 500 jäsenen liittoon lähes kaikki uudet liittyneet ovat koulutukseltaan insinöörejä. Konepäällystöliitto on yksi neljästä STTK:n vuonna 1946 perustaneesta liitosta.

– Nyt on taas aika katsoa, miten palkansaajien edunvalvonta vahvistuisi uuden keskusjärjestön myötä.

Wikströmin arvion mukaan sinällään yhden yksittäisen liiton vaikutusvalta vähenee nykyisestä uudessa keskusjärjestössä, jos siihen liittyy 40–50 liittoa.

– Hallituksessa ei esimerkiksi voi olla edustajaa jokaisesta liitosta. Siksi on pohdittava, missä muissa elimissä ja miten liitot pystyvät vaikuttamaan.

15

Kansanedustajan paikka jäi kauaksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Heikki Saukkomaa /Lehtikuva

Yksikään Insinööriliiton 18 ehdokkaana olleesta jäsenestä ei päässyt lähelle kansanedustajan paikkaa huhtikuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa.

K

eskusta nousi huhtikuun kolmantena viikonloppuna pidetyissä eduskuntavaaleissa 49 kansanedustajallaan uuden eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ennen Perussuomalaisia (38 ked.), kokoomusta (37 ked.)ja SDP:tä (34 ked.) Keskustan ohessa

vaalien voittajiin kuului vihreät, joka onnistui lisäämään kansanedustajien määrää kymmenestä viiteentoista.

Insinööri-lehden tietojen mukaan Insinööriliiton jäseniä oli vaaleissa eri puolilla Suomea yhteensä 18. Hyvästä vaalityöstä huolimatta kukaan heistä ei onnistunut läpäisemään kansanvallan tiukaksi tiedettyä seulaa.

YLI TUHANNEN ÄÄNIPOTTEJA VIISI

Äänillä mitattuna insinööriehdokkaiden suurimman äänipotin keräsi Oulun vaalipiirin Matias Ojalehto. Ääniä kertyi vaalipiirin äänestäjiltä yhteensä 2 911, joka ei kuitenkaan riittänyt vaalipiirin ykköspuolueen keskustan listoilla kuin 16. sijaan.

Vaali-iltana riitti jännitettävää eri puolilla Suomea. Puoluejohtajat viettivät vaalivalvojaisia Helsingissä.

16

Kansanedustajan paikka jäi Ojalehdolta noin 1 632 äänen päähän.

Suhteellisesti Ojalehtoa paremmin menestyi Oulun vaalipiirissä Perussuomalaisten Juha Liukkonen, jonka 2 239 äänen saalis riitti puolueen listoilla vaalipiirissä kahdeksanteen sijaan. Kansanedustajan paikkaan hän olisi tarvinnut 1 560 ääntä enemmän.

Kokoomuksen Teija Larikan (691 ääntä) ja Itsenäisyyspuolueen Jaakko Impolan (279) paikka jäi tuntuvasti kauemmaksi.

Matti Similä keräsi Keski-Suomessa keskustan listalla yli 1 200 ääntä, mikä oikeutti hänet puolueen listalla sijalle 7. Lisä-ääniä Similä olisi tarvinnut noin 1 800 päästäkseen eduskuntaan.

Satakunnassa Perussuomalaisten Marianne Ostamo pääsi myös yli tuhannen äänen (1 148), mutta kansanedustajan paikkaan olisi vaadittu noin 3 700 ääntä enemmän. Pirkanmaalla Kalle Kiilin ääni-

UUDELLAMAALLA NELJÄ EHDOKASTA

Maan suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla Insinööriliitolla oli yhteensä neljä ehdokasta neljästä eri puolueesta. Ääniä he keräsivät yhteensä noin 1 200.

Insinööriliiton ykkönen Uudellamaalla oli SDP:n Pasi Kanerva (440) ennen Perussuomalaisten Mikko Wikstedtiä (400). Vasemmistoliiton Tapio Pulkkiselle tuli 251 äänestäjän tuki. Kristillisdemokraattien Janne Suuronen sai 111 ääntä.

Lapin ja Savo-Karjalan vaalipiireissä ehdokkaita oli kaksi kummassakin. Savo-Karjalassa Perussuomalaisten Ari Kaunisaho sai lähes 750 ääntä. Kristillisdemokraattien Markku Kujanpään äänisaalis jäi 145:een. Lapissa Piraattipuolueen Ari Ryynänen oli 160 äänellään Muutos 2011 Marko Heikkuria (51 ääntä) suositumpi.

Pirkanmaalla Vasemmistoliiton Katja Kotalampi sai lähes viisisataa ääntä. Hämeessä puoluetoveri Antti Hartikaista äänesti 233 kansalaista.

Vaasan vaalipiirissä saman puolueen Immanuel Grönlundin tulokseksi tuli 79 ääntä.

Maarit Kytöharju

saalis nousi lähes 1 800:aan, millä heltisi keskustan listan kymmenes paikka. Kansanedustajuus olisi vaatinut noin 3 000 ääntä enemmän.

KOLUMNI

Terhi Maczulskij Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos

Insinöörit ja työmarkkinoiden polarisaatio

S

uomen työmarkkinat ovat polarisoituneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Työmarkkinoiden polarisoitumisella tarkoitetaan ammattirakenteen jakautumista aiempaa selvemmin matala- ja korkeapalkkaisiin töihin.

Samaan aikaan keskipalkkaisten ammattien osuus työmarkkinoilla tarjolla olevasta työvoimasta on vähentynyt.

Ammattirakenteen jakautumisen syiksi on laskettu teollisuuden rakennemuutos, teknologinen kehitys, palveluhyödykkeiden kysynnän kasvu ja ulkoistaminen. Esimerkiksi teknologinen kehitys on johtanut siihen, että koneilla on korvattu rutiininomainen työ, kuten varastotyö.

Erilaisten matalapalkkaisten palvelualojen tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu puolestaan heijastelee korkeapalkkaisten työntekijöiden tulojen kasvua. Näitä palveluja ovat muun muassa kauneusja liikuntapalvelut. Lisäksi ulkoistaminen on syrjäyttänyt kotimaassa varsinkin sellaisia työtehtäviä, joiden toiminta on rutiininomaista eikä ole sidottu maantieteellisesti tiettyyn paikkaan. Tällaisia esimerkkejä ovat puhelinneuvonta ja kirjanpito.

Korkean osaamisen ammattilaisilla, kuten insinööreillä, ei liene hätäpäivää. Jatkossakin tarvitaan asiantuntijoita, jotka luovat teknologiaa. Näitä ovat insinöörien ohella muun muassa tutkijat, analyytikot ja ohjelmistojen kehittäjät.

Koska ammattirakenteen jakautuminen oletettavasti kiihtyy tulevaisuudessa, yhteiskunnan täytyy reagoida siihen nopeasti. Yksi keino on ottaa huomioon työn kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulevaisuudessa. Esimerkiksi matemaattisiin aineisiin suuntautuvan nuoren kannattaa miettiä, kouluttautuako kirjanpitäjäksi vai insinööriksi.

Koulutuspolitiikkaa pitäisi muuttaa jatkossa siten, että koulutuspaikkojen uudelleenkohdentaminen vastaisi enemmän tulevaisuuden työmarkkinanäkymiä.

17

Työmatkustamisen korvaamiskäytännöt vaihtelevat Asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta kertoo, että eri yritysten ja toimialojen välillä on suuria eroja siinä, miten vapaa-aikana tapahtuva työmatkustaminen korvataan.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelu-, energia- sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksiin on kirjattu määräykset vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen korvauskäytännöistä.

YTN:n teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa edellytetään, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Osassa teknologiateollisuuden yrityksissä onkin tehty paikallinen sopimus työmatkustamisesta.

– Teknologiateollisuudessa korvaukset maksetaan parhaimmillaan tunti tunnista. Joissakin tapauksissa suoritetaan rahakorvaus, jonka summa vaihtelee merkittävästi. Jotkut yritykset maksavat korvauksia vain osalle ylemmille toimihenkilöille, Takala sanoo.

Vaikka työaikalaki määrittelee vuorokautisen ja viikoittaisin lepoajan, se ei huomioi vapaa-aikana tapahtuvaa työmatkustamista. Takalan mukaan työaikalaki on kirjoitettu aikana,

Perheenisän työmatkat alkavat varhain TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Mikko Törmänen

Ville Marjamaan mielestä työssään matkustavan kannattaa huolehtia jaksamisestaan.

18

jolloin työmatkustaminen oli vielä harvinaisempaa; globaalissa taloudessa matkustetaan ja töitä tehdään eri aikaan.

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI Takala kehottaa paljon työssään matkustavia jäseniä pitämään huolta jaksamisestaan. Työpaikoilla pitäisi sopia paikallisesti palautumisajoista.

Ellei yrityksessä ole paikallisesti sovittu vapaa-aikana tehdyn työmatkustamisen korvaamisesta, työssään matkustavan jäsenen kannattaa neuvotella korvauksesta ja kirjauttaa se työsopimukseen.

– Jos työmatkustaminen heikentää työhyvinvointia tai vaikeuttaa liikaa yksityiselämää, asia pitää ottaa esiin esimiehen kanssa.

Takala neuvoo paljon matkustavia hankkimaan harrastuksen, josta voi pitää kiinni myös työmatkoilla.

Terveelliset elämäntavat, kohtuulliset työajat ja riittävä yöuni ovat oleellisia hyvinvoinnin kannalta.

Ville Marjamaan työmatkat suuntautuvat lähinnä Suomeen ja Keski-Eurooppaan.

Työmatkustamisen ja perheelämän yhteensovittaminen on oma taitolajinsa. Aikaiset herätykset ja myöhäiset kotiinpaluut asettavat omat haasteensa. Matkoilta saa kuitenkin uusia kokemuksia ja vaihtelua.

V

aikka työmatkustaminen on viime vuosina vähentynyt muun muassa tietojärjestelmien kehittymisen ja talouden taantuman myötä, moni insinööri reissaa edelleen ympäri Suomea ja maailmaa.

Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan 72 prosenttia insinööreistä matkustaa työnsä takia ja vuodessa kertyy keskimäärin 29 matkapäivää.

Työssä matkustaminen on tullut tutuksi myös kiskokalustovalmistaja Transtechillä järjestelmäasiantuntijana työskentelevälle Ville Marjamaalle.

Kotimaassa hän matkustaa pari kertaa kuukaudessa ja Keski-Eurooppaan

suuntautuvia ulkomaan työmatkoja hänelle kertyy neljästä kahdeksaan kertaan vuodessa.

Matkapäivien aikana työtehtävät painottuvat yleensä toimittajatapaamisiin, suunnittelun ja tuotteiden tarkistamiseen.

Vaikka työmatkustaminen tuo vaihtelua toimistotyöhän, se asettaa haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Marjamaan perheessä molempien vanhempien työ sisältää matkustamista ja muita poikkeavia tilanteita, jotka vaikeuttavat arjen pyörittämistä. Työmatkat alkavat yleensä aikaisin aamulla ja päättyvät myöhään illalla.

Transtechissä on käytössä joustava työaika, mutta arjen rutiinit kolmilapsisessa perheessä pitävät huolen siitä, että herätys on varhain.

YLI PUOLEN VUOROKAUDEN TYÖPÄIVIÄ

Marjamaa kertoo esimerkkinä Otamäen tehtaalla suuntautuvasta työmatkasta, jonne hän lähtee kotoa aamulla ennen kuutta ja palaa kotiin illalla vasta yhdeksän jälkeen. Eurooppaan suuntautuvat matkat venyvät vieläkin myöhempään. Kun paluulento KeskiEuroopasta lähtee iltapäivällä, hän on

kotona Oulussa vasta puoli kahden aikaan yöllä.

Marjamaa kertoo hyödyntävänsä joustavaa työaikaa mahdollisuuksien mukaan. Jos hän palaa työmatkalta esimerkiksi torstain ja perjantain välisenä yönä eikä seuraavalle päivälle ole sovittu palavereita, hän pitää vapaapäivän.

– Keskellä viikkoa on vaikeampi pitää vapaata. Silloin töihin mennään vähemmillä yöunilla.

PAIKALLISESTI SOVITTU KORVAUKSESTA

Kiskokalustovalmistajana ja keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistamisesta tunnetulla Transtechillä on tehty paikallinen sopimus vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen rahallisesta korvaamisesta ylemmille toimihenkilöille.

Sopimus sisältää vastaavia elementtejä, joita on teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa.

Marjamaa kertoo olevansa tyytyväinen, että yhtiö korvaa vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen.

– Laskelmieni mukaan minulle kertyy vuosittain työmatkustamista vapaa-aikana noin 150 tuntia.

19

Wilma

on kotoisin Vaasasta TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Minna Virolainen ja Shutterstock

Sähköinen reissuvihko Wilma on tuttu lähes kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Ohjelmiston kehittäneestä yrityksestä StarSoft on kuullut vain harva koulumaailman ulkopuolella.

K

ouluhallinnon ohjelmiin keskittyvä StarSoft toimii suppealla alalla, mutta käyttäjiä järjestelmillä on paljon. Yrityksen päätuote on Wilma, josta vanhemmat ja oppilaat hyödyntävät vain pientä osaa.

20

Koululla käytössä oleva kokonaisuus on paljon laajempi. Järjestelmässä hoituvat arvostelut, poissaolot, lukujärjestykset ja monet hallinnon rutiinit.

Itse asiassa Wilma on opiskelijahallinnon tietokantaohjelman ja opetusjärjestelyiden suunnitteluohjelman yhteinen www-liittymä.

Peruskoulu-lukiosektorista 95 prosenttia käyttää yrityksen ohjelmia, ammatillisista oppilaitoksista noin puolet.

Ammattikorkeakouluja on käyttäjinä muutama. Vaikka yritys on selkeä markkinajohtaja alallaan, StarSoftin Juha Engmanin mukaan kehitys ja kasvu on yrityksellä edelleen tiukasti tähtäimessä.

Kehityspäällikkö Juha Engmanin työyhteisö muodostuu monen eri alan osaajasta.

Toimintaympäristön jatkuva muutos on yksi eteenpäin työntävä voima.

Koko ajan on mahdollista tehdä ja kehittää uusia asioita. Sähköisten palveluiden siirtyminen mobiiliin on yksi esimerkki uusista suunnista. Myös viranomaisten vaatimukset ja lainsäädäntö muuttuvat, mikä tarkoittaa järjestelmän jatkuvaa muokkaamista.

StarSoft on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Engman tuli taloon ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta ja ollut hommissa jo 12 vuotta.

– Kun tulin taloon, taisin olla kymmenes työntekijä. Nyt yrityksessä on töissä noin 50 ihmistä. Lisäksi koulutukset hoitaa alihankintana yhteistyöyritys.

Kehityspäällikkönä työskentelevän Engmanin työnkuva muuttui vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti firman sisäisiin prosesseihin. Hän on mukana myös tuotekehityksessä, mutta enemmän suurten linjojen kuin käytännön yksityiskohtien osalta.

Jatkuva kasvu tarkoittaa, että yrityksessä joudutaan miettimään uudelleen, miten asioita tehdään.

PALVELUVIENTI HOUKUTTELEE

Kotimaan markkinoita hallitseva yritys tähyilee koko ajan myös ulkomaille. Engman kertoo, että yksittäisiltä kouluilta tulee yhteydenottoja lähes viikoittain. Lisäksi StarSoft saa viestiä kotimaisilta kouluilta, että niissä vierailleet eri maiden edustajat ovat erittäin innostuneita Wilmasta.

– Ilmeisesti näissä kouluissa on kyllä käytössä yksittäisiä järjestelmiä, jotka toimivat joko hallinnossa tai pelkästään

”StarSoft valtasi Suomen koulut.” opettajien työkaluna, mutta eri osat yhdistävä kokonaisuus puuttuu.

StarSoft ei myy pelkkää sovellusta, vaan tukipalvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta. Jokaisessa maassa on oma lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joten kouluhallinnonohjelma vaatii maakohtaista muokkausta. Siksi palvelun vientiin tarvitaan yhteistyökumppaniksi yksittäistä koulua isompi yksikkö tai kunta.

PELKKÄ TEKNIIKKA EI RIITÄ

Engman on kouluikäisten lastensa myötä myös Wilman käyttäjä. Hän kertoo antavansa työpaikalla aika ajoin palautetta omista käyttökokemuksistaan. Yrityksessä on paljon muitakin vanhempia, joten huoltajan näkökulmaa saadaan talon sisältä.

Jos lasketaan oppilaslisenssien määrä ja lisätään jokaiselle kaksi huoltajaa, saadaan Wilman laskennalliseksi käyttäjämääräksi noin 1,5–2 miljoonaa. Isoon joukkoon mahtuu monipuolinen kirjo erilaisia ihmisiä, käyttötapoja ja -tarpeita.

Myös opettajat ovat tietotekniikan käyttäjinä hyvin erilaisia. Osa navigoi sähköisessä maailmassa luontevasti, toisilta se ei suju niin helposti.

Wilman käyttöön liittyvät ongelmat nousevat toisinaan uutisiin ja puhuttavat sosiaalisessa mediassa. Joidenkin vanhempien mielestä viestittely Wilmassa keskittyy vain kielteisiin asioihin. Osa opettajista taas kokee, että sähköisen työkalun myötä vanhemmat odottavat heidän olevan aina tavoitettavissa.

Engman huomauttaa, että ongelmat liittyvät yleensä enemmän sovelluk-

sen käyttöön kuin itse järjestelmään.

Myönteisen palautteen antaminen on järjestelmässä ihan yhtä helppoa kuin ongelmista raportoiminen.

– Sähköiseen viestintään liittyy paljon sudenkuoppia.

Sähköinen viestintä on altis väärinymmärryksille. Edistääkseen koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta StarSoft teki pari vuotta sitten yhteistyössä Ben Furmanin kanssa opettajille oppaan, joka keskittyy nimenomaan viestinnän sisältöön. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, tarvitaan parempia viestintätaitoja.

YHDESSÄ OMISTAJIEN KANSSA

Rehtorina toiminut Pentti Tarpio perusti StarSoftin vuonna 1987. Hän omistaa yrityksen edelleen kahden poikansa kanssa. Omistajia on mukana myös aktiivisessa toiminnassa.

– Yksi omistajista tekee koodia tuossa viereisessä huoneessa, Engman vinkkaa.

Työntekijän kannalta perheyrityksissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Engmanin mukaan yksi parhaista puolista on se, että asioita tarkasteltaessa tulovirta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä koskee sekä ohjelmiston parissa tehtävää työtä että työntekijöitä.

– Tällä olen ihminen enkä pelkkä numero kulutaulukossa.

21

Kuntalaisten palveluksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä

Lassi Nurmi ihastelee viime vuonna valmistunutta kaupunkipuroa. Ison infrahankkeen avulla saatiin Vuoksen taimenille kutupaikka ja purosta mainio lisä kruununpuiston kulttuurimaisemaan.

22

Imatran kaupungintalolta avautuu upea näk näkymä Vuoksen niskaan.

Kun on kahdessa k vuodessa ylennyt työpäälli työpäälliköstä kaupungininsinööriksi, työpäivä työpäivään ei mahdu montaa hetkeä, jolloin ehtii eh lepuuttaa silmiään virtaavas virtaavassa joessa.

K

aupungininsinööri Lassi Nurmen työpäivä täyttyy muun muassa palavereista ja kokouksista sekä tulevan miettimisestä ja ongelmien ratkomisista.

Työnkuvaan kuuluu laaja-alainen yhteistyö infra-asioissa eri tahojen kanssa. Nurmi käy isoimmissa urakkakokouksissa seuraamassa hankkeiden etenemistä. Aina silloin tällöin hän kiertelee kenttää ja vierailee eri työmailla.

– Juttelen ihmisten kanssa ja pyrin saamaan kehittämisideoita kaikilta eri organisaatiotasoilta.

Imatra on Nurmen mukaan hyvin omakotivaltainen kaupunki. Asukkaita on vajaa 30 000 ja pinta-alaa noin 191 neliökilometriä. Asukasta kohden on paljon hoidettavaa pinta-alaa, sekä katu- että viheralueita.

Pari vuotta sitten Nurmi palkattiin Imatran kaupungille työpäälliköksi; osasyynä lienee, kun hän työhaastattelussa esitti näkemyksiään kuntapuolen kehittämiskohteista. Monissa kunnissa suunnittelu- ja rakennuttamisorganisaatiot ovat olleet erikseen eikä tieto ole välittynyt niiden kesken.

Nurmi pohti, miksei suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen voi olla yhtä prosessia, jota vetää sama henkilö. Nurmen vetovastuulla malli toteutui ja muun muassa investointien läpimenoaikoja saatiin lyhennettyä.

– Vanhanaikaisia toimintatapoja sekä julkisella että yksityisellä puolella on ryhdytty monin paikoin uudistamaan.

ISO LOIKKA PUOLESSA VUODESSA

Kun Nurmi oli työskennellyt puoli vuotta karjalaisessa kaupungissa, hänet nimettiin tuotantojohtajaksi. Hän oli keskeisesti mukana suunnittelemassa Imatran teknisessä toimessa toteutettua organisaatiouudistusta, joka otettiin käyttöön viime vuoden lopulla.

Kaupungissa siirryttiin uudistettuun tilaaja–tuottaja-malliin ja oli luontevaa palkata kaupungintalolle insinööri, joka oli perehtynyt siihen.

Tekninen toimi on tilaajaorganisaatio. Sillä on kumppaninaan kaksi

Lassi Nurmi ja Henry Tapiola tutkivat yksityiskohtia Imatrankosken koulun saneeraushankkeessa.

eri yhtiötä, jotka kaupunki omistaa täysin. YH Rakennuttaja Oy:n kautta hoituu niin talo- kuin iinfrapuolen rakennuttaminen ja isännöinti. Tuotantoyhtiö on Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy, joka tuottaa palvelut yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa.

Nurmen vetovastuuseen kuuluvat muun muassa kunnallistekniset investoinnit, liikenne- ja viheralueiden sekä ulkoliikuntapaikkojen ylläpito. Hänellä on kuusi suoraa alaista ja viisi rakennuttajaa. Koko tuotanto-organisaatiossa työskentelee noin 100 henkilöä.

Teknisen toimen infranhallinnan budjetti on 15–20 miljoonaa vuodessa, riippuen investointien määrästä.

IMATRALAISITTAIN ISOJA HANKKEITA

Imatralla on ollut jo jonkin aikaa aiempaa korkeampi investointibuumi.

Elinkeinorakennetta on kehitetty paljon, sillä entinen suurteollisuuspitäjä on saanut osansa koko maata vaivanneesta rakennemuutoksesta.

Matkailua nostetaan entistä enemmän teollisuuden rinnalle. Imatralle on rakennettu vapaa-ajan toiminnan paikkoja, etenkin urheilumatkailua varten sekä mökkejä kylpylän alueelle.

Nurmi muistuttaa, että Venäjän rajalle on matkaa viisi kilometriä; venäläiset ovat läsnä joka päivä. Vieraita toivotaan Venäjän lisäksi myös kotimaisista matkailijoista. Paikkakuntalaisetkin hyötyvät uusista urheiluharrastuspaikoista.

Nurmen mielestä keskeinen haaste hänen työssään on rahoittaa palvelut tehokkaasti ja pitää kuntalaiset tyytyväisinä.

– Omalta osaltani pyrin pitämään kunnan elinvoimaisena ja houkuttelevana, jotta ihmiset eivät muuta pois.

Pitää olla houkutteleva myös yrityksille ja matkailijoille.

HALU JÄÄDÄ ETELÄ-KARJALAAN

Kolmikymppinen Lassi Nurmi valmistui maanrakennusinsinööriksi vuonna 2009. Syntyperäinen lappeenrantalainen opiskeli aluksi paperitekniikkaa, mutta työttömyystilanne ei näyttänyt kovin hyvältä. Hän vaihtoi infrapuolelle, joka tuntui tarjoavan töitä.

– Niin kauan kuin vettä hanasta virtaa ja pitää liikkua paikasta toiseen, aina on töitä, kaveri kannusti alan vaihtoon.

Opiskeluaikana Nurmi pääsi käytännön läheisiin töihin Lappeenrannan kaupungille. Jo tuolloin kuntapuoli kiinnosti. Työkokemus yksityisellä puolella suunnittelijasta vaativiin konsulttitehtäviin pohjusti häntä reippaaseen nousujohtoiseen uraan myös julkisella sektorilla.

Nurmi itse arvelee olleensa oikeassa paikassa oikealla hetkellä, mutta myöntää olevansa ripeäliikkeinen tekijä, joka on aina tehnyt kovasti töitä.

– Olen ottanut lisävastuuta, kun sitä on tarjottu. Näen itseni tulevaisuudessa samantyyppisissä johtotehtävissä kuin nykyisin. Eivät haasteet kuntapuolelta mihinkään häviä.

23

Jenni Uusnäkki ja Ossi Malkavuori pohtivat, voiko tuotantolinjaa edelleen tehostaa ja yksinkertaistaa.

Jenni Uusnäkki haki Hollannista lean-oppia TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Matti Vuohelainen

Lean-ajattelussa toimitusketjuja tarkastellaan kokonaisuutena; pyrkimyksenä on karsia kaikki turhat yksityiskohdat.

24

S

uomessa lean-ajattelun johtavia teollisia soveltajia on hammaslääketieteellisiä kuvantamislaitteita valmistava PaloDEx Group Oy, jonka palveluksessa Jenni Uusnäkki työskentelee. Hän tutustui Hollannissa ammattikorkeakoulun vaihto-oppilaana lean-filosofiaan.

Sekä lean-ajattelun ensimmäiset sovellukset että toisaalta suomalaisen hammaskuvantamislaiteteollisuuden synty ovat yli puoli vuosisataa van-

hoja tapahtumia. Japanissa Toyotan autotehdas ryhtyi ensimmäisenä yrityksenä maailmassa parantamaan tuottavuutta pilkkomalla tuotannon ja toimitusketjut osiin. Samalla yhtiössä pohdittiin, miten kokonaisuus toimii osien summana ja miten kukin osa on tehtävissä entistä sujuvammin.

Olennaista lean-ajattelun soveltamisessa oli alusta alkaen, että yrityksen johto sisäisti sen periaatteet täysin ja toimi itse niiden mukaisesti. Toisin sanoen lean oli jo tuolloin Toyotalla

”Yksinkertaisuus vähentää virheiden todennäköisyyttä.”

Jenni Uusnäkin tehtäviin kuuluu laadun tarkkailu.

elimellinen osa koko toimitusketjua, ei erillinen kampanja poikkeuksena normaalikäytännöstä.

Yksi suomalaisista ylpeydenaiheista on jo yli puolen vuosisadan ollut hammaslääketieteelliseen kuvantamiseen liittyvä tekniikka. Sen kehittymisen alkuaskeleet otti jo 1940-luvulla hammaslääkäri Yrjö Paatero, jonka keksintöjä ryhtyi sittemmin jalostamaan Lääkintäsähkö Oy:n tekninen johtaja Timo Nieminen.

PaloDEx Groupin viestintäjohtaja Satu-Maria Aho kertoo yhtiön historiasta, joka oli pitkään yhtä kuin Instrumentariumin dentaaliosaston historia.

– Instrumentarium-brändistä meidät edelleen moni maailmalla tuntee. Nykyään kuulumme Danaherkonserniin. Hammaslääketieteellisiä kuvantamislaitteita valmistavista tehtaista Tuusulan tehtaamme on maailman suurin. Tänne on siirtynyt myös sellaista tuotantoa, joka aiemmin oli Yhdysvalloissa, Aho sanoo.

LÄPIMENOAIKA MINIMIIN

Uusnäkki tuli kehittämään PaloDEx Groupin tuotannon toimintaa noin vuosi sitten. Hän toi yhtiöön lisää osaamista nimenomaan leanajatteluun perehtyneenä nuorena insinöörinä.

– Tarkastelen tuotantoa ensisijaisesti laadun näkökulmasta. Minun on pitänyt uskaltaa kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä, toki pääasiassa kysymyksiä esittäen. Parhaimmillaan olemme löytäneet yhdessä tuotannossa työskentelevien kanssa tapoja, joilla tuotantoketju saadaan yksityiskohtia parantamalla entistä laadukkaammaksi ja sujuvammaksi.

Kuvantamislaitteiden toimitusketjun vaiheet tehtaalla ovat osien keräily, kokoonpano, testaus ja pakkaus. Kokoonpano muodostuu yhteensä vajaasta kahdestakymmenestä vaiheesta, joissa noudatettavat käytännöt ovat muodostuneet vuosien mittaan. Keskimääräinen läpimenoaika tuotannossa on kaksi ja puoli vuorokautta, jota on kyetty entisestään typistämään linjan työntekijöiden, tiiminvetäjän ja Uusnäkin keskinäisellä yhteistyöllä.

Aho painottaa yhtiössä vallitsevaa periaatetta, jonka mukaisesti kukin aloitteentekijä on itse ensi sijassa soveltamassa tekemänsä aloitteen vaikutuksia. Tuotannossa työskentelevä Ossi Malkavuori esimerkiksi toivoi, että hänen asennuksessa tarvitsemansa työkalut olisivat ulottuvilla mahdollisimman lähellä itse kokoonpanoa.

Aloite toteutettiin muokkaamalla käytössä olevaa työkalupöytää.

– Toinen esimerkki on tuotantovaihe, jota aiemmin hoiti kaksi

työntekijää eri puolilla puolivalmista tuotetta. Heidän piti koko ajan varmistaa, ettei oma kunkinhetkinen työvaihe häiritse toista. Siirtyminen tässä kohdin yhteen työntekijään sujuvoitti koko työvaihetta, Uusnäkki selvittää.

TESTAUSVAIHE TÄRKEÄ

PaloDEx Groupin kuvantamislaitteilla on hyvä maine maailmalla. Siksi ei ole varaa siihen, että keskentekoisia tai muuten laadultaan puutteellisia valmisteita lähtee maailmalle. Jenny Uusnäkin panos toimitusketjun alkupäässä on periaatteen toteutumisen yksi perusedellytys.

– Kun kaikki turha karsitaan toimitusketjusta, myös virheiden todennäköisyys pienenee. Virheettömäksi tuote voidaan julistaa vasta sitten, kun se on käynyt läpi perusteelliset testit, Uusnäkki määrittelee.

– Jos tuotannon alkupäässä toisinaan riittää se, että yksinkertaistaa ja tehostaa prosesseja maalaisjärkeä apuna käyttäen, testauspään lean edellyttää myös esimerkiksi muutoksia tietokantoihin.

Konsernin Tuusulassa valmistamia kuvantamislaitteita toimitetaan yli 90 maahan. Runsaan 130 miljoonan euron liikevaihdosta noin 99 prosenttia kertyy viennistä. Kehittyneillä markkinoilla kysyntä painottuu Satu-Maria Ahon mukaan 3D-kuvantamislaitteisiin.

25

Yrittäjillä ja palkansaajilla on erilainen työttömyysturva TEKSTI: Päivi Jalava ja Elina Johansson, IAET-kassa sekä Satu Tarnanen, AYT PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työttömyysturvan kertymisen kannalta on tärkeää, että on vakuutettuna oikeassa työttömyyskassassa. Yrittäjäasemassa tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa eikä palkansaajana tehty yrittäjän työssäoloehtoa.

J

os harjoittaa palkkatyön ohella yritystoimintaa tai työskentelee perheen omistamassa yrityksessä, on hyvä varmistaa, että kuuluu juuri oikeaan työttömyyskassaan.

Jos työttömänä perustaa yrityksen, pitää selvittää oikea kassa työ- ja elinkeinotoimistossa.

Aina on järkevää varmistaa omasta työttömyyskassasta, miten juuri oma tilanne tulkitaan työttömyysturvassa.

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen.

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö neljässä eri tapauksessa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa henkilö työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän omistaa vähintään 15 prosentin osuuden. Toisessa tapauksessa henkilö työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän omistaa yhdessä perheen kanssa tai perhe omistaa vähintään 30 prosenttia.

Kolmannessa vaihtoehdossa henkilö työskentelee yrityksessä, josta hän omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 50 prosentin. Neljännessä tapauksessa henkilö työskentelee yrityksessä, josta hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 50 prosenttia.

26

YRITTÄJÄ OMISTAA JA TYÖSKENTELEE

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai hän toimii muussa vastaavassa asemassa.

Yrittäjäksi katsotaan esimerkiksi henkilö, joka omistaa yrityksestä 15 prosenttia ja on kyseisen yrityksen hallituksen jäsen. Jos hänellä on riittävästi muuta palkkatyötä, yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi, mutta yritystoiminnasta saadut tulot vaikuttavat vähentävästi päivärahan suuruuteen.

Perheenjäseneksi puolestaan katsotaan työttömyysturvalain tarkoittamassa merkityksessä henkilön kanssa samassa taloudessa asuvat (avo-)puoliso, lapset, lapsenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Kun omistusosuutta lasketaan, myös välillinen, eli toisten yritysten kautta tapahtuva omistaminen, huomioidaan, jos väliyhteisöstä omistetaan vähintään 50 prosenttia. Pelkkä omistaminen ei kuitenkaan vielä täytä yrittäjämääritelmää, vaan vaaditaan myös työskentelyä yrityksessä tai johtavassa asemassa olemista.

– Usein juuri perheyritykset ja niiden kautta omistajaksi määritteleminen tulevat ihmisille yllätyksenä, lakimies Elina Johansson IAET-kassasta kertoo.

Johansson selventää esimerkillä perheestä. Jos Pekka omistaa yrityksestä 100 prosenttia, hän yleensä tietääkin olevansa yrittäjä ja osaa vakuuttaa itsensä sen mukaan. Sen sijaan hänen puolisonsa, samassa yrityksessä työskentelevä Paula on usein TyEL-vakuutettu ja kuuluu palkansaajakassaan, vaikka hänetkin katsotaan työttömyysturvalaissa yrittäjäksi.

– Paulan pitäisi olla työttömyyden varalta vakuutettuna yrittäjäkassassa.

Jos Pekan ja Paulan eri taloudessa asuva poika työskentelee yrityksessä, hän on palkansaaja, Johansson jatkaa.

VAKUUTUS RIITTÄVÄLLE TASOLLE

PÄÄTOIMINEN TAI SIVUTOIMINEN

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassoja sitovia lausuntoja siitä, katsotaanko henkilö päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Päätoimisella yrittäjällä ei ole yritystoimintaa harjoittaessaan oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisella yrittäjällä voi olla mahdollisuus saada päivärahaa, jonka suuruuteen yritystulot vaikuttavat vähentävästi. Yleensä sivutoimiselta yrittäjältä edellytetään, että yritystoimintaa on harjoitettu palkkatyön ohella näytöksi siitä, ettei yritystoiminta ole este palkkatyön vastaanottamiselle.

– Jos haluaa pitää ansioturvan katkotta voimassa, pitää liittyä AYTkassaan heti yrittäjäksi ryhtyessä.

Jos palaa palkkatyöhön, pitää palata IAET-kassan jäseneksi, sanoo AYTkassan työttömyysturva-asiantuntija Satu Tarnanen.

Kun on työskennellyt vähintään 26 viikkoa IAET-kassan jäsenenä, saa oikeuden palkansaajan työttömyysturvaan. Yrittäjä saa ansiopäivärahaoikeuden työskenneltyään AYT-kassan jäsenyysaikana yrittäjänä vähintään 15 kuukautta.

– Oma tilanne kannattaa selvittää ja työttömyyskassan jäsenyys hoitaa kuntoon heti tilanteen muuttuessa, Tarnanen painottaa.

Yrittäjä saa itse valita työttömyysvakuutuksen perusteena olevan työtulon. Valittu työtulo saa olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen eli YEL-vakuutetulla eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo ja TyEL-vakuutuksen piirissä olevalla osaomistaja- tai perheenjäsenyrittäjällä TyEL-palkka.

Oman sosiaaliturvan kannalta on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että YEL-vakuutus on riittävällä tasolla.

Yrittäjän työttömyysturvan piiriin pääsemisen vähimmäistyötulo on vuoden 2015 alusta 12 326 euroa.

Lisätietoja: www.iaet.fi www.ayt.fi

27

Mielekkäät tehtävät tukevat työssä jaksamista TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Hyvät työkaverit ja kiinnostavat tehtävät lisäävät työn imua.

Työajan seurannalla ja varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä työssä kuormittumista.

K

iinnostus työsuojeluasioihin johti Jouni Ruuskasen työsuojeluvaltuutetun tehtävään. Teknisen suunnittelu- ja konsulttitoimisto Elomaticin Turun toimipisteessä työskentelevän Ruuskasen mukaan asiantuntijaorganisaatiossa ei ilmene fyysisiä vaan henkisiä työsuojeluhaasteita, joihin tarvittaessa puututaan.

Elomaticin noin 700 työntekijästä reilut 600 työskentelee Suomessa; valtaosa henkilökunnasta on insinöörejä ja muita tekniikan alan asiantuntijoita. Henkilöstön työssä jaksamista seurataan eri keinoin. Liukuva työaika helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Liukumia saa kertyä enimmillään +100 tuntia ja vähimmillään -40 tuntia.

Jouni Ruuskanen ja Miia Meskanen ovat viihtyneet pitkään Elomaticin palveluksessa.

28

– Kun projektissa on kiire ja aikataulu painaa päälle, työpäivät saattavat venyä. Kun tilanne normalisoituu ja kiire vähenee, saldoa voi lyhentää pitämällä kokonaisia vapaapäiviä tai jopa viikkoja, Ruuskanen kertoo.

Työn tekemistä ja jakautumista seurataan myös viikkoraporteista, joihin kukin kirjaa ylös tekemänsä työtunnit ja -tehtävät. Esimiehet ja projektipäälliköt seuraavat raportteja ja reagoivat huomatessaan työn kuormittavan liikaa yhtä tai useampaa henkilöä.

– Työn pitäisi jakautua tasaisesti, mutta aina se ei ole täysin mahdollista.

Pitkäkestoisesti ketään ei saa kuormittaa liikaa, Ruuskanen sanoo.

ASIOIHIN PUUTUTAAN NOPEASTI

Elomatic on ottanut käyttöön myös varhaisen puuttumisen mallin. Sen avulla voidaan puuttua yhdessä työterveyshuollon kanssa esimerkiksi runsaisiin sairauspoissaoloihin tai työssä uupumiseen.

Yhtiössä on myös tehty kiusaamista ja häirintää käsittelevät toimintaohjeet. Ruuskanen ei ole vielä joutunut selvittämään näitä tapauksia, mutta epäasiallista käytöksestä hänen on pitänyt huomauttaa.

Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan myös liikunta- ja kulttuuriseteleillä sekä vapaa-ajan toiminnan kautta. Yhtiön virkistystoimikunta Huvimatic järjestää säännöllisesti

kulttuuri- ja teatterimatkoja. Ruissalossa elokuussa järjestettävässä Elorockissa soittaa yhtiön henkilöstön keskuudesta koottuja bändejä.

TYÖKAVEREITA ARVOSTETAAN

Projektipäällikkönä laiva- ja offshoresuunnittelun parissa työskentelevä Ruuskanen uskoo, että mielekäs työ ja hyvät työkaverit tukevat työssä jaksamisessa. Henkilöstökyselyjen perusteella jopa 94 prosenttia yhtiön henkilöstöstä arvostaa työkavereitaan.

Työn mielekkyyttä lisäävät hänen mielestä myös uudet asiakkaat ja kansainväliset projektit, joissa tehdään töitä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Yhtiön tarjoamat ulkomaan komennukset kiinnostavat monia työntekijöitä, koska isoissa kansainvälisissä projekteissa oppii paljon uutta ja kielitaito karttuu.

Ruuskanen on itsekin ollut lyhytkestoisilla ulkomaan komennuksilla.

KOKEMUS AUTTAA

Nosturiprojekteissa suunnittelutyötä tekevän insinööri Miia Meskasen mukaan uudet projektit lisäävät työssä viihtymistä. Jokainen projekti on erilainen ja niistä oppii aina jotain uutta.

– Välillä projekteissa on kiire ja työpäivät venyvät, mutta hektisyys on vain väliaikaista.

Vuodesta 1997 lähtien yhtiön palveluksessa työskennellyt Meskanen kertoo, että pitkä kokemus suunnittelutöistä tukee työssä jaksamista.

TYÖ JA VAPAA ERIKSEEN

Ruuskasen mukaan työ ja vapaa-aika on hyvä oppia erottamaan. Työsähköpostia ei yleensä tarvitse lukea kotona. Joskus projektin kriittisessä vaiheessa avainhenkilöt joutuvat seuraamaan asioiden edistymistä myös vapaa-ajallaan.

Työsuojeluvaltuutettu kertoo pääsevänsä töistä parhaiten irti toimimalla SM-tasolla pelaavan juniorijalkapallojoukkueen johtajana. Henkilökohtaiseksi tavoitteekseen hän on asettanut osallistumisen maratonille. Siihen valmistautuessa hän tekee pitkiä juoksulenkkejä aina kun aikaa riittää.

Meskanen kertoo löytäneensä hyvän tasapainon työn ja muun elämän välillä.

29

Homma putkessa TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä

Muovi-insinöörin mielestä muovin maine on hyvä – ja syystäkin.

30

Suurin osa projektiinsinööri Tero Juurisen työajasta kuluu Uponorin vesi- ja viemäriputkien kehittämistyössä.

P

rojekti-insinööri Tero Juurinen työskentelee Nastolassa, jossa on maan suurin muoviteollisuuden keskittymä. Syntyperäisen paikkakuntalaisen, muovitekniikan vitekniika insinöörin työpaikka on Muovialan Muoviala kehittämiskeskus Muovipolissa.

– On mukava m kehittää teollisuutta, joka työll työllistää paljon väkeä kotipaikkakunnalla, kakunnal Juurinen sanoo.

Muovi-insinöörinä Muovi hän on hyötynyt siitä, että ehti lukion jälkeen työskennellä kahd kahdeksan kuukautta Uponorilla tuotanno tuotannossa.

1990-lu 1990-luvun lopulla perustettu Muovipoli Oy tarjoaa yrityksille testaus- ja laborator laboratoriopalveluja sekä tutkimus- ja tuotekehi tuotekehityspalveluja.

Valtaosa asiakkaista on suurta teollisuutta. Asiakkaita tule tulee muualtakin kuin muoviteollisuudesta, viteollisuu sillä esimerkiksi pakkausmuoveja pakkausm kehitetään koko ajan.

TEHOKASTA JA EKOLOGISTA TEHOKAST

Juurinen tekee pääosan työstään asiakasyrityksissä. Tällä hetkellä asiakasyri suurin os osa työajasta kuluu Uponor Suomi Oy:lla Oy taloteknisten ratkaisujen kehittämistyössä. kehittämi – Teen suunnittelutyötä ja testauslaitteita, tutkin t erilaisia ratkaisuja energiatehokkuuden aikaansaamienergiateh seksi, tote toteutan projektien läpivientejä ja raportoin, raporto hän kuvailee.

Ajankohtaisin asia teollisuudessa on Ajanko resurssitehokkuus ja energiansäästö. resurssite Kun prosesseja pros kehitetään, päästään raaka-aineen ja energian mahdollisimraaka-ain man teho tehokkaaseen hyödyntämiseen, mikä taas tuo säästöjä yrityksille.

– Resurssitehokkuus Resu tulee mukaan jo tuotesuunnittelussa, tuotesu kun etsitään sopivia rakenteita, ra materiaaleja ja muotoja, joiden avulla voidaan säästää tuotantoprosessissa. tuotantop Teollisuuden energiatehokkaat Teollis ratkaisut vähentävät yritysten kuluja; lisäksi ne ovat ekologisempia ja tuovat säästöjä loppukuluttajalle. lo

Muovi taipuu hyvin.

Esimerkiksi muoviputken kohdalla energiatehokkuus tarkoittaa kestävyyttä ja pitkää käyttöikää. Elinkaaren lopussa putki voidaan vielä käyttää vaikkapa polttoaineeksi.

”Muovin jatkohyödyntämistä voidaan parantaa.”

MUOVIN KÄYTTÖ KIEHTOO

Muovin käyttömahdollisuudet ovat laajemmat kuin arvata saattaa ja tietoteknologian myötä materiaali on alkanut kiinnostaa myös muotoilijoita.

– Muovista tehdään designia.

Meilläkin on Muovipolilla muotoilijoita hyödyttävää teknistä osaamista.

Voimme tehdä mekaanisia testauksia, paljonko 3D-tulosteisiin voidaan saada kestävyyttä.

Suhdanteet ovat ravistelleet muoviteollisuutta; Nastolassa on kaatunut alan yrityksiä. Toisaalta valoakin pilkistää. Vuoden alussa muovipakkauksia valmistava Wipak kertoi investoivansa paikkakunnalle uuden tuotantolinjan 20 miljoonalla eurolla.

Muovipolin toiminnassa teollisuuden heilahtelut eivät ole näkyneet, sillä yrityksille on tärkeää etsiä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Meillä henkilökunta on tuplaantunut viiden vuoden sisällä ja testausja laboratoriopalvelut ovat kasvaneet.

Juurisen mielestä muovin maine on yhteiskunnassa hyvä, ja hän näkee sen käytön olevan kasvusuunnassa.

– Muovi on kevyt ja teknisesti kestävä. Tosin sen jatkohyödyntämistä voitaisiin parantaa ja sitä varten tarvitaan edelleen lisää tietoa.

KEHITYS TUO TYÖTÄ

Muovipoli tarjoaa yrityksille myös koulutuspalveluja. Lisäksi se tekee yhteistyötä paikallisen koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Koulutuskeskuksessa voi opiskella muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon. Tarvittaessa Juurinen vetää opiskelijoille testaus- ja laboratoriotunteja.

Hän viihtyy vaihtelevassa työssään, jossa tehtävät ovat kiinnostavia eikä haasteita puutu. Hän näkee työnsä merkityksellisenä, sillä parhaimmillaan jäljet kantavat tulevaisuuteen.

– Toimintaa ja tuotteita parantamalla luodaan kilpailukykyä ja sen kautta uusia työpaikkoja.

Missä Juurinen sitten kulkeekin, tuttua materiaalia tulee usein nurkan takaa vastaan. Ulkomailla rakennustyömaan ohi kävelleessään hän ei malta olla vilkaisematta, mitä materiaaleja siellä on käytössä.

Kun kaveri nostaa auton konepellin, hän ei välty kiinnittämästä huomiota moottorin visuaalisiin rakenteisiin, sommitteluihin tai liitoksiin.

– Sitä saattaa katsoa silmällä, että mitenköhän nuokin liitokset on tehty.

31

TUTKITTUA TEKSTI:Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Työuran hyvä alku kantaa pitkälle Vuonna 2004 valmistuneet insinöörit valmistuivat suotuisaan taloustilanteeseen. Pääosin työurat käynnistyivät hyvin ja työuralla hyvään alkuun pääseminen on monen kohdalla kannatellut myös huonommassa suhdannetilanteessa.

J

os työuran alussa on päässyt kiinni koulutusta vastaaviin työtehtäviin, näissä tehtävissä on pysynyt melko hyvin.

Jos työuran on joutunut aloittamaan koulutusta vastaamattomissa tehtävissä tai vailla työtä, uralla eteneminen on myöhemmin vaikeampaa.

Tiedot ilmenevät Insinööriliiton 10-vuotiseurantatutkimuksesta.

Monilla vuonna 2004 valmistuneilla insinööreillä työpaikka oli tiedossa jo valmistuessa, mutta hieman yli neljännes etsi työtä valmistumisen jälkeen.

Työnhaku kesti silloin keskimäärin hieman yli viisi kuukautta.

Noin puolella vuonna 2004 valmistuneista ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka oli vakituinen, koulutusta vastaava työpaikka. Ensimmäinen työpaikka oli määräaikainen useammalla kuin joka kolmannella.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus laski kuitenkin vuosien myötä.

Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus oli 12 prosenttia ja vuonna 2014 enää kolme prosenttia työssäkäyvistä insinööreistä.

ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT YLEISIMPIÄ

Useimmiten työura käynnistyi asiantuntija- tai toimihenkilötehtävissä. Näissä tehtävissä uran aloitti noin kaksi kolmesta vuonna 2004 valmistuneesta, työssäkäyvästä insinööristä.

32

Työntekijätehtävissä työskenteli valmistumishetkellä noin joka viides.

Asiantuntijatehtävät ovat olleet koko työuran ajan selvästi yleisin tehtäväryhmä. Uran alkupuolen perustason asiantuntijatehtävistä on kymmenen vuoden aikana siirrytty enenevissä määrin vaativiin tai erittäin vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Valmistumishetkellä asiantuntijatehtävien osuus oli hieman alle puolet kaikista tehtävistä, kun vuonna 2014 asiantuntijatehtävien osuus oli yli puolet.

Esimies- ja johtotehtävien osuus on kasvanut uran alusta tähän päivään saakka selvästi, mutta kasvu on tapahtunut näissä tehtävissä vasta viiden ensimmäisen työuravuoden jälkeen, kun kokemusta on kertynyt.

Vuonna 2014 joka kolmas työskenteli johto- tai esimiestehtävissä.

TAANTUMA NÄKYY

Valmistumisen jälkeinen aika oli vuonna 2004 valmistuneille taloudellisesti ja työtilanteen kannalta suhteellisen vakaata aina vuoteen 2009 saakka.

Vuoden 2009 jälkeen työttömyysjaksoja on ollut enemmän.

Työttömänä on jossain vaiheessa kymmenen vuoden aikana ollut 39 prosenttia tästä joukosta. Työttömyysjaksojen keskimääräinen pituus oli 8,5 kuukautta. Naisinsinööreillä työttömyysjaksot ovat olleet miehiä yleisempiä, mutta ne yleistyivät molemmilla sukupuolilla vuodesta 2009 lähtien.

Työnsaanti on myös hankaloitunut, sillä vuodesta 2009 lähtien myös työttömyysjaksojen keskipituus on kasvanut kahdella kuukaudella.

Työnantajarakenne on muuttunut kymmenen vuoden aikana; teollisuuden merkitys työnantajana on hieman laskenut. Työuran alussa teollisuudessa työskenteli 38 prosenttia vuonna 2004 valmistuneista, kun kyselyhetkellä teollisuudessa työskentelevien osuus oli 32 prosenttia. It-alan, energia-alan ja julkisen sektorin osuudet vuonna 2004 valmistuneiden työllistäjänä taas ovat hieman kasvaneet.

OMAN ALAN TYÖKOKEMUS TÄRKEÄÄ

Nykyinen palkkataso on yhteydessä valmistumista edeltävään, oman alan työkokemukseen. Naissukupuoli ja matala itsetunto ennustavat keskimääräistä alempaa palkkatasoa.

Tämän hetken palkkatasoon sen sijaan koulutusohjelmalla tai sillä, mistä syystä alalle oli päätynyt, ei ollut yhteyttä. Koulutusta vastaavan työkokemuksen hankintaan kannattaa panostaa jo opiskeluaikana.

Mediaanikuukausipalkkataso nousi kymmenessä vuodessa 1 600 eurolla.

Valmistumisvaiheessa vuonna 2004 palkkataso oli keskimäärin 2 100 euroa kuussa ja kyselyhetkellä keskimäärin 3 700 euroa kuussa.

Palkkataso on noussut eniten niillä, jotka ovat edenneet asemassaan asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin.

Vähiten keskimääräinen palkkataso on noussut niillä, jotka ovat pysyneet perustason asiantuntijatehtävissä tai toimihenkilönä koko kymmenen vuoden ajan.

Lue lisää osoitteessa www.insinoori-lehti.fi

Vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien lähitulevaisuuden suunnitelmat ja toiveet vuonna 2014 40

39 % 35

Täysin+melko samaa mieltä Olen jo toteuttanut tämän

30

25

24 % 20

2%

2%

15

1%

10

12 %

6%

6%

5

2%

2%

0

Harkitsen työpaikan vaihtoa

Harkitsen työskentelyä ulkomailla

Harkitsen toisen alan tutkintoa

Harkitsen YAMK-opintoja

Harkitsen DI-opintoja

Vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien ammattiaseman tilanne vuosina 2004–2014 Asiantuntijatehtävät

Johto- ja esimiestehtävät

Toimihenkilö- ja työntekijätehtävät

Yrittäjät ja ammatinharjoittajat

2014

2009

2004

0

20

40

60

80

100 %

Vuosikymmen seurantatutkimuksia Insinööriliitto on seurannut vuonna 2004 valmistuneiden tilannetta nyt kymmenen vuoden ajan. Seuranta aloitettiin valmistumista seuraavana vuonna sijoittumistutkimuksella.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen toteutettiin ensimmäisiä työuravuovuosia koskeva viisivuotisseurantatutkimus.

Seurantaa jatkettiin keväällä 2014, jolloin

selvitettiin työuran sujumista ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksessa selvitettiin tähänastisen työuran sujumista, uraliikkuvuutta, ansiotasoa sekä insinöörikoulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Vuonna 2014 toteutettiin vastaava tutkimus vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien ensimmäisten työuravuosien sujumisesta.

Tulokset osoittivat, että valmistumisajankohdalla on merkitystä työuran myöhemmälle sujumiselle. Myöhemmän uran kannalta koulutusta vastaaviin työtehtäviin olisi hyvä päästä pian valmistumisen jälkeen.

Tutkimusraportit ovat luettavissa Insinööriliiton jäsensivuilta.

33

OIKEUTTA TEKSTI: Jukka Siurua, työsuhdelakimies

Lomakausi lähestyy Kesän odotukseen kuuluu lomabudjetin teko.

T

yöntekijän lomapalkka on yleensä samansuuruinen kuin palkka, jonka hän sai työssä ollessaan ennen lomansa alkua. Lomapalkka on lain mukaan maksettava ennen loman alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista. Jos loma annetaan osissa, työnantajan on ennen kunkin lomajakson alkua maksettava tätä vastaava palkan osuus.

Lomapalkka lasketaan yleensä rahapalkasta. Luontoisetuja ei siis erikseen oteta lomapalkkaa laskettaessa huomioon. Tämä johtuu siitä, että palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Esimerkiksi työsuhdeauto tai työsuhdeasunto on työntekijän käytettävissä loman aikana.

Jos työntekijä ei käytä luontoisetua loman aikana, sitä ei korvata rahassa. Jos luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, ne on kuitenkin korvattava rahalla. Esimerkiksi ruokaetu on korvattava luontoisetu.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai päin-

34

vastoin, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta poikkeuksellisesti prosenttiperusteisesti.

Jos työntekijä siirtyy täysipäiväisestä työviikosta vaikkapa osittaiselle hoitovapaalle 1. toukokuuta alkaen, hän saa tulevan kesälomansa (2015) pitää jo ansaitsemallaan täydellä lomapalkalla ja osittaisen hoitovapaan vaikutus otetaan huomioon vasta vuoden 2016 lomapalkkaa laskettaessa.

PARI TUSINAA LOMAPÄIVÄÄ

Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin yhden lomanmääräytymisvuoden aikana voi siis kertyä enintään 24 päivää lomaa.

Jos työntekijän työsuhde kuitenkin on keskeytyksittä jatkunut vähintään vuoden ajan 31. maaliskuuta mennessä, hän on ansainnut lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijän kesäloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli lomaa on ansaittu yli 24 päivää, annetaan tämä osuus talvilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Syyt on selvitettävä kunnolla TEKSTI: Jukka Siurua

Myyntitavoitteiden saavuttamatta jääminen voi olla työsuhteen irtisanomisperusteena.

T

Kesäloma voidaan ainoastaan työntekijän suostumuksella antaa lomakauden ulkopuolella. Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä vuosiloman ajankohdan lomakauden aikana. Yleensä sekä kesä- että talviloma pitää antaa yhdenjaksoisina. Työntekijän suostumuksella tai silloin, kun töiden käynnissä pito sitä edellyttää, työnantajalla on kuitenkin oikeus antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman ajankohta kuukautta ja kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

SAIRAUS SIIRTÄÄ LOMAA

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa tai sen aikana, loma on hänen pyynnöstään siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman siirtämiseen, mikäli työntekijä ennen loman alkamista tietää joutuvansa lomansa aikana sairaanhoitoon.

Työntekijän on pyydettävä loman siirtämistä ilman aiheetonta viivästystä. Mikäli lomaa joudutaan siirtämään, se pitää kuitenkin – mikäli mahdollista – pyrkiä pitämään lomakauden aikana. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

yönantaja saa irtisanoa työntekijän vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteena voi olla taloudelliset/tuotannolliset syyt tai henkilöstä johtuvat syyt.

Henkilöstä johtuvia syitä arvioitaessa on otettava huomioon sekä työnantajan että työntekijän olot kokonaisuutena.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Lisäksi irtisanomisperusteina voi olla työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, minkä vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Erityisesti myyntityötä tekevien työntekijöiden työtehtävistä suoriutumista arvioidaan aika ajoin eli saavuttaako myyntityöläinen hänelle asetetut myyntavoitteet.

Tulostavoitteiden saavuttamatta jääminen voi myyntityössä muodostaa asiallisen ja painavan irtisanomisperusteen, jos tavoitteiden saavuttamatta jääminen voidaan katsoa työntekijän syyksi esimerkiksi työn suorittamatta jättämisen tai laiminlyöntien johdosta.

Työsuhteen päättämiskynnyksen ylittymiseen aikaansaamattomuustilanteissa vaikuttavat työntekijän laiminlyöntien vakavuus ja määrä, asetettujen tavoitteiden kohtuullisuus, työntekijän mahdollisuus itse vaikuttaa tuloksiinsa sekä työntekijälle annetut varoitukset ja niistä seurannut käyttäytymisen muutos.

TYÖNTEKIJÄN MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA

Mikäli myyntihenkilölle asetettu myyntitavoite ei täyty, on selvitettävä tarkkaan, onko työntekijä itse voinut vaikuttaa työnsä tuloksiin. Heikot tulokset saattavat olla seurausta työntekijästä riippumattomista syistä, kuten epärealistista tavoitteista tai yleisestä heikosta taloustilanteesta.

Kun verrataan työntekijän tulosta muiden työntekijöiden tuloksiin, arviointi on tehtävä riittävän pitkältä ajanjaksolta; lyhyen jakson tunnusluvut eivät aina anna luotettavaa kuvaa henkilön tosiasiallisesta kokonaissuoriutumisesta.

Lomien ja luvallisten poissaolojen vaikutukset seurantajakson tuloksiin on otettava huomioon, samoin kuin se, miten tasapuolisesti esimerkiksi asiakkaiden yhteydenottopyynnöt jaetaan eri työntekijöiden välillä.

Lyhytaikaiset työtuloksen heikkenem iset eivät yleensä riitä irtisanomisperusteeksi.

35

OPISKELIJAT TEKSTI TEK ST ja K STI KUVAT: UVAT UVA T: Heini H ein e i Ristell Rist Rist istell stell el

Eurooppalaisvieraat tutustuivat pohjoisen ammattikorkeakouluun KeIO:n Eetu Petäjäsuvanto (toinen oik.) ja Jenni Kokkonen olivat vaihto-opiskelijoiden apuna.

Kemissä vaihto-opiskelijat ovat saaneet hyvää käytännön kokemusta vahvan teoriapohjan päälle.

L

apin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä ei näy usein vaihto-opiskelijaa.

Tänä keväänä heitä on ollut ennätyksellisesti viisi.

Mariusz Oponski, Mateusz Dymnicki ja Piotr Zelazny opiskelevat Puolassa Lomzan ammattikorkeakoulussa automaatio- ja robotiikkatekniikkaa kolmatta vuotta.

Kolmikolla oli suunnitelmissa lähteä Erasmus-vaihtoon ja lopuksi Suomi valikoitui kohteeksi hyvän teollisuuden ja lukuisien harjoittelupaikkojen vuoksi.

– Tutkin Suomen ammattikorkeakouluja ja opintotarjontaa. Kävi ilmi, että Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikkö oli ainoa mahdollisuus kurssi tarjonnan puolesta, Oponski kertoo.

36

Vaihto-oppilasaikanaan kaikki kolme ovat huomanneet suuria eroja Puolan ja Suomen opetuksen ja koulujen välillä. Kemissä ammattikorkeakoulu ja vieressä sijaitseva ammattikoulu tekevät tiivistä yhteistyötä, ammattikorkeakouluopiskelijat suunnittelevat työt ja ammattikoulun oppilaat tekevät käytännön työn. Puolassa tällaista yhteistyötä on vähän. Oponski pitää yhteistyötä hyvänä asiana, josta saa hyödyllistä oppia työelämään.

Kemissä vaihto-opiskelijat ovat saaneet hyvää käytännön kokemusta vahvan teoriapohjan päälle.

– Lomzassa on laboratorioissa paljon välineitä, mutta opettajilla ei ole käytännön kokemusta eivätkä siksi halua ja uskalla käyttää niitä, Dymnicki sanoo.

Dymnickin mukaan Puolasta on vaikea löytää töitä, joten ulkomailla työskentely valmistumisen jälkeen on mahdollista; Suomi on hyvä vaihtoehto.

HARJOITTELUSSA KEMISSÄ

Itävallan Wienissä energiatekniikkaa

opiskelevat Paul Rosner ja Fabian Voggeneder kiinnostuivat harjoittelusta Suomessa.

– Aluksi koulu tarjosi mahdollisuutta ainoastaan vaihto-opiskeluun, mutta kysyimme, olisiko mahdollista tulla harjoitteluun koululle. Opettajat selvittivät asiaa ja se onnistui, Voggeneder kertoo.

Rosner ja Voggerneder tekivät harjoittelun uusiutuvan energian laboratoriossa Kemin yksikössä. Harjoittelun he suorittivat yhdessä ja saivat tehdä työtä hyvin itsenäisesti. Opettajat auttoivat heitä tarvittaessa.

– Kouluun asennettiin uusi lämmitysjärjestelmä kaksi vuotta sitten, mutta kenelläkään ei ollut aikaa laittaa järjestelmää toimintaan, joten me teimme sen, Rosner sanoo.

INSINÖÖRIKULTTUURI TUTUKSI

Viisikko on viihtynyt Suomessa hyvin, vaikkakin he ovat havainneet suomalaisten ujouden. Kavereita on löytynyt ja he ovat tutustuneet insinöörikulttuurin Kemin Insinööriopiskelijat KeIO:n kautta.

Liity kassaan kesätöiden alussa Insinööriliiton opiskelijajäsenenä on mahdollisuus liittyä IAET-työttömyyskassaan heti, kun on palkkatyössä. Koko opiskeluajan on aikaa täyttää työssäoloehto, kuitenkin maksimissaan seitsemän vuotta.

Opiskelijalla työssäoloehto täyttyy helposti jo pelkästään kesätöillä, kunhan on liittynyt kassan jäseneksi jo ensimmäisenä kesänä.

Kassan jäsenyydestä maksetaan vuosittain; tänä vuonna jäsenmaksu on 105 euroa. Opiskelijasta summa saattaa alkuun tuntua liian suurelta kerralla maksettavaksi, mutta kannattaa huomioida, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

Oman tulevaisuuden suunnitteleminen on muutenkin suotavaa, sillä ennemmin tai myöhemmin opiskelu loppuu ja on aika siirtyä valmistumisen myötä työelämään.

Esimerkiksi vuoden 2013 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimukseen vastanneista vain 66 prosenttia työllistyi heti valmistumisensa jälkeen.

Kun on kassan jäsenenä opiskeluaikana ja työssäoloehto täyttyy, voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos työelämään siirtyminen osoittautuu mutkikkaaksi valmistumisen jälkeen.

Ansiosidonnainen on suurempi kuin peruspäiväraha, joten vakuuta tulevaisuutesi ja liity kassan jäseneksi.

TEKSTI: Elina Kuivinen

Lisätietoja: www.iaet.fi

Insinööriopiskelijat kokoontuivat Joensuussa Perinteiset Insinööriopiskelijapäivät järjestettiin tänä vuonna Joensuussa; järjestäjinä toimivat Joensuun Insinööriopiskelijat.

Tilaisuuden avajaiset järjestettiin Joensuun torilla, johon oli kokoontunut noin 900 insinööriopiskelijaa ja insinööriä ympäri Suomea.

Avajaisten jälkeen päivä jatkoi rastikilpailun parissa Joensuun kaupungilla. IOP:n teemana oli tänä vuonna huikea 1990-luku; vuosikymmen viitoitti monen pukeutumista.

IOL:n hallitus oli mukana opiskelijapäivillä.

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Olemmeko valmiita?

L

ukuvuosi lähenee loppuaan; opiskelijat siirtyvät kesätöihin kasvattaakseen työkokemusta tulevaisuutta varten. Tänä vuonna työnhaku ja erityisesti työnsaanti on tuntunut olevan entistä hankalampaa.

Päämääränä on valmistuminen insinööriksi.

Vaaditut harjoittelut eivät täyty työtilanteen vuoksi – harjoittelupaikkoja ei vain saa. Pahimmillaan seurauksena on sekä opintojen venyminen sekä rahaton kesä.

Yleinen harhaluulo tuntuu olevan, ettei opiskelijoille kelpaisi työ kuin työ; hyvin usein kyllä kelpaa. Ongelmana on, että esimerkiksi meillä insinööriopiskelijoilla kaikkea työtä ei hyväksytä harjoitteluksi. Jotta voi valmistua, harjoittelupisteet on saatava kokoon. Tilanne aiheuttaa haasteita sekä opiskelijalle että ammattikorkeakoululle. Opiskelijat pitää saada valmistumaan, mutta koulutuksen laadusta ei missään tapauksessa saa tinkiä. Myöskään harjoittelupisteisiin oikeuttavien työtehtävien tasoa ei voi alentaa, koska työelämälähtöisessä koulutuksessa työkokemus on avainasemassa.

Joka vuosi on hyvä hetki keskustella insinööriopetuksen laadusta niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Jatkuvasti valmistuu uusia insinöörejä, tulevaisuuden tekijöitä, joten aika ajoin on hyvä kysyä, onko juuri valmistuneilla insinööreillä valmiudet työelämään?

Täysin valmis ei tarvitse olla, koska työ opettaa.

Lähiopetustunneista on leikattu, joten on hyvä pohtia, saammeko todella valmiudet jatkaa eteenpäin.

Erityisenä huolenaiheena ovat matemaattiset aineet, jotka ovat insinöörin vahvaa perusosaamista.

Keskustelu ei koske ainoastaan valmistuvia, vaan myös opiskelijoita – työelämän harjoittelijoita, jollainen jokainen meistä on toivottavasti tänäkin kesänä.

Olemmeko valmiita kesätöihin ja jos olemme, niin miten tunnistamme osaamisemme ja miten markkinoimme sen työnantajille?

www.insinoori-lehti.fi/insinööriopiskelijat-juhlivat-itä-suomessa

37

Moni Rana Plazan onnettomuuden uhri odottaa edelleen korvauksia kansainvälisiltä vaatejäteiltä.

Rana Plazan tehdasonnettomuudesta kaksi vuotta TEKSTI: Aleksi Vienonen /SASK KUVA: Laura Böök

Tehdasrakennuksessa valmistettiin vaatteita useille tunnetuille kansainvälisille vaatemerkeille.

38

H

uhtikuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Bangladeshissa tapahtui yksi maailman tuhoisimmista onnettomuuksista. Onnettomuudessa kuoli 1 129 ihmistä. Noin 2 500 loukkaantui.

Tehdas romahti, koska rakennusta ei ollut tarkoitettu teollisuuskäyttöön.

Se ei kestänyt generaattoreiden ja muiden teollisuuslaitteiden aiheuttamaa kuormaa ja tärinää.

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa sähkökatkot ovat arkipäivää, ja siksi tehtaissa on yleensä omat generaattorit. Ne oli kuitenkin määräysten vastaisesti sijoitettu kahdeksankerroksisen rakennuksen ylimpään kerrokseen.

Generaattorien tuoma jatkuva tärinä ja kuorma synnyttivät halkeamia rakennuksen kantaviin rakenteisiin.

Työntekijät havaitsivat halkeamat ja kertoivat niistä tehtaan johdolle. Varoittavista merkeistä johto ei piitannut,

vaan pakotti sortumispelon takia rakennuksesta poistuneet työläiset takaisin ompelukoneittensa ääreen kohtalokkain seurauksin.

MAAILMALLA HAVAHDUTTIIN

Onnettomuus oli herätys. Kansainvälinen kuluttajaliike, kansainvälinen ay-liike sekä YK:n työjärjestö ILO alkoivat vaatia onnettomuuden syiden kunnollista tutkintaa. Vaatteita tehtaassa alihankintana tuottaneet vaatebrändit haluttiin vastuuseen ja maksamaan korvauksia onnettomuudessa menehtyneiden omaisille ja vammautuneille.

Korvauksia on kerätty noin 21 miljoonan euron verran, mutta noin kahdeksan miljoonaa euroa uupuu vielä.

Onnettomuuden jälkeen alkoi pohdinta siitä, miten vastaavan onnettomuuden toistuminen voidaan estää.

Huomio kiinnittyi Bangladeshin tehdasrakennusten palo- ja rakennusturvallisuuteen. Lopputuloksena oli palo- ja rakennusturvallisuussopimus eli niin sanottu Accord-sopimus.

Accord-sopimus on juridisesti sitova sopimus brändien ja ammattiliittojen välillä. Sen tavoitteena on luoda polku kohti turvallisempaa ja terveempää tekstiiliteollisuutta Bangladeshissa. Tarkoituksena on mahdollistaa työympäristö, jossa työntekijä ei enää joutuisi pelkäämään tulipaloa, rakennukseen sortumista tai muita huonosta ja vaarallisesta työympäristöstä johtuvia onnettomuuksia.

Sopimuksen ansiosta noin 1 200 tekstiilitehtaan rakennusturvallisuus on tarkastettu, mikä on kolmasosa Bangladeshin vientiin tuottavista tekstiilitehtaista.

Jo noin 3 000 jäsentä on ilmoittanut, ettei enää halua taskukalenteria.

Onko paperikalenteri sinulle turhake?

Jos et halua enää liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria, peruuta se 12.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitVGGUUC YYY KNT[ Ƃ MCNGPVGTK Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero.

Aiemmin tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikä niitä tarvitse uusia.

Monta miljoonaa puuttuu vielä Viime kuukausien aikana kansainvälinen ay-liike on kampanjoinut voimakkaasti niitä kansainvälisiä vaatevalmistajia vastaan, jotka eivät ole vielä maksaneet Rana Plazan onnettomuuden uhreille ja omaisille sovittuja korvauksia. Korvauksista ja niiden tasosta on laadittu sopimus ja maksusuunnitelma, mutta muutamat brändit kuten Benetton eivät ole vielä maksaneet.

Palvelualojen työntekijöiden maailmanliitto Uni Global Union ja teollisuusalpjen ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALL ovat tehneet useita julkilausumia, joissa etenkin Benettonia vaaditaan maksamaan noin 1,1 miljoonan euron osuutensa korvausrahastosta.

Korvausrahastoa hallinnoi YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO.

VAADI VAATEBRÄNDEJÄ MAKSAMAAN Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK aloitti osana kansainvälistä ay-liikettä huhtikuussa kampanjan, jossa vaatebrändejä vaaditaan maksamaan puuttuva kahdeksan miljoonan euron summa korvausrahastoon.

Rahastosta on tarkoitus maksaa korvauksia Rana Plazan onnettomuudessa kuolleiden omaisille ja onnettomuudessa vammautuneille.

Allekirjoita vetoomus: www.vahvantehtava.fi/ranaplaza

ILMOITUS

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Commodore 64 oli 1980-luvulla erittäin suosittu kotitietokone. Mikä käyttöjärjestelmä tuli koneen mukana?

2. Maagisesta realismista puhutaan yleensä Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden yhteydessä. Missä termi oli käytössä aiemmin?

3. Jos lasku on HE · HE = SHE, mikä numeroarvo vastaa laskussa kirjaimia E, H ja S?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Selvitys pohjolan työmarkkinoista

T

anskan entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson tekee Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta strategiaselvityksen työelämäalan pohjoismaisesta yhteistyöstä.

– Pohjoismailla on kansainvälisesti hyvä maine yhteiskunnallisten kokeilujen toteuttajana ja vetovoimaisena alueena.

Työmarkkinoiden nykyistä organisointitapaa on pidetty selviönä jo vuosia. Nykytilanteeseen ei kuitenkaan olisi päästy ilman kovia tavoitteita, ja nyt on aika tehdä kriittinen tarkastelu ja asettaa tulevaisuuden tavoitteita, Nielson sanoo.

Pohjoismaiden työministerit ovat linjanneet, että strategiaselvityksen pitäisi edistää velvoittavan yhteistyön lisäämistä Pohjolassa. Käytännössä selvityksen on tarkoitus poikia suosituksia, jotka koskevat pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia suhteessa EU- ja Eta-asioihin sekä muihin kansainvälisiin asioihin – etenkin suhteessa OECD:hen ja ILOon. Nielsonilta odotetaan myös aloitteita, jotka voivat vahvistaa Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteita kuten työllisyyden tukemista, työttömyyden vähentämistä sekä osallisuuden lisäämistä työelämässä. Analyysiin sisältyy niin ikään pohjoismaisen kolmikantayhteistyön tarkastelu. Nielson vierailee alkukesästä ja syksyllä kaikissa Pohjoismaissa tapaamassa työministereitä ja työmarkkinaosapuolia.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä.

Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa.

Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä.

Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot:

ILMOITUS

– stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMK VCK KNMMC WWUKVCNQ"KNT[ Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPW UCCTKMCPICU"KNT[ Ƃ

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Marja Riihimäki, asiamies

Vakuutus vapaalle Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen turvaa myös vapaa-ajalle.

Vakuutus päättyy sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää 70 vuotta. Vakuutustodistuksena toimii Insinööriliiton jäsenkortti.

Matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta vapaa-ajan matkan alkamisesta ja kattaa ehtojen mukaan myös matkan peruuntumisesta, keskeytymisestä tai matkalta myöhästymisestä aiheutuneita kuluja. Ehdoissa on urheilurajoitus, jota ei voi poistaa.

Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää lääkäriin hakeutumisesta lukien ja tapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta.

Vanhempansa mukana matkustavat, samassa taloudessa asuvat, alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutettuja samoin ehdoin kuin jäsenkin.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Matkatavaravakuutus kattaa jäsenen matkatavaroiden lisäksi mukana matkustavien ja samassa taloudessa asuvien henkilöiden matkatavarat. Korvauksen enimmäismäärä on 1 099 euroa, omavastuu on 150 euroa.

Matkavastuuvakuus turvaa matkan aikana mahdollisesti muille henkilöille aiheutetun henkilö- tai esinevahingon.

Lisäksi liiton tarjoamaan matkustajaturvaan sisältyy matkan oikeusturvavakuutus.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus kattaa hoitokuluja 9 540 euroa tapaturmaa kohti, lisäksi mahdollinen pysyvä haitta ja tapaturmainen kuolema korvataan. Omavastuu on 100 euroa.

Jos jäsenkortti on hävinnyt, uuden voi tilata asiakaspalvelusta.

Lue lisää osoitteessa www.ilry.fi/edut, siellä kohdassa vakuutukset

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö ja Thinkstock

Veli-Pekka Kiv Kivimäki selvittää totuutta disinfomaation keskellä yhdessä muiden verkkoaktivistien kanssa.

Nettisalapoliisi etsii totuutta Veli-Pekka Kivimäki yrittää selvittää yhdessä muiden verkkoaktivistien kanssa, mitä Ukrainassa todella tapahtuu.

V

iime heinäkuussa Itä-Ukrainassa Malaysian Airlinesin lentokoneen pudottanut ohjus ammuttiin Venäjältä tuodusta, kapinallisten hallussa olleesta Buk M1 -ilmatorjuntajärjestelmästä. Näin sanoo insinööri Veli-Pekka Kivimäki.

Hän ei arvele, vaan perustaa väitteen tutkimuksiinsa. Hän on selvittänyt asiaa yhdessä muiden verkkoaktivistien kanssa. Kansainvälisen, Bellingcat -nimisen ryhmän laatima raportti on saanut maailmalla laajaa tunnusta.

– Porukka sai alkunsa viime kesänä, kun useampi Ukrainan kriisistä kiinnostunut henkilö yhdisti voimansa.

Jokaisella meistä on hieman oma erikoisalansa. Mutta kaikkia yhdistää halu löytää totuus disinfomaation keskeltä.

Kivimäki itse on erikoistunut kuvaanalyysiin. Malayasin Airlinesin ta-

pausta tutkiessaan hän hankki muun muassa kaikki mahdolliset kuvat lentokoneen hylystä ja samaan aikaan liikkeellä olleista ohjusjärjestelmistä sekä yhdisteli tietoja eri lähteistä.

Sittemmin hän on tutkinut muun muassa Venäjän puolelta Ukrainaan tehtyjä rakettihyökkäyksiä. Haastattelua edeltävänä viikkona luupin alla ovat olleet erään yksittäisen venäläisvalmisteisen ajoneuvon liikkeet Ukrainassa.

– Tarjolla on paljon hyviä työkaluja.

Apuna ovat esimerkiksi 3D-mallinnukset, satelliittikuvat, karttapalvelut ja paikkatietohakupalvelut.

Työkalupakki on täydentynyt vastikään myös Yomapic-nimisellä ohjelmalla, jonka avulla löytää kaikki valokuvat, jotka on otettu tietystä pisteestä tietyllä säteellä tiettynä aikana.

– Uuden tekniikan ansiosta valheista jää helpommin kiinni kuin aikaisemmin, Kivimäki huomauttaa.

TUTKIMUSTYÖ T REN RENTOUTTAA TOUTTAA T

Kivimäen toimintaa voi kuvailla kansalaisjournalismiksi.

– Kyse on siitä, että kun rivikansalaisilla on n pitkäjänteisyyttä ja innostusta, niin he pystyvät tonkimaan erilaisia lähteitä ja analysoimaan asioita tavalla, mihin perinteisellä medialla ei ole aikaa eikä resursseja.

Hän itse pitää leikkimielisestä termistä ’nettisalapoliisi’.

– Vaikka tutkin vakavia asioita, niin itse tutkimustyö on usein hyvin rentouttavaa. Se tarjoaa hyvää vastapainoa leipätyölle. Sitä on kiva tehdä vaikkapa tunnin verran illalla, sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

Nettisalapoliisi on jo kouluttanut toimittajia kansalaisjournalismin ja joukkoistamisen mahdollisuuksista.

Harrastuksesta on muodostumassa ainakin pieni sivutyö.

Saattaisi kuvitella, että myös puolustusvoimat olisi kiinnostunut miehen kyvyistä.

– Puolustusvoimat ei ole tarjonnut töitä. Mutta juteltu ollaan. Ehkä en paljasta enempää, Kivimäki muotoilee.

43

uusii jäsen

tai

Tiimipaita

tai

Finnkinon leffalippu

Termosmuki

uutta jäsentä

Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi paremman työpäivän. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin pystymme ajamaan jäsenistön etua.

Perehdy jäsenyyden etuihin, ota asia puheeksi ja kuuntele keskustelukumppaniasi.

Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne vaihtelevat kunkin elämäntilanteen ja ajatusmaailman mukaan. Lisää vinkkejä saat Suosittelen! -nettisivulta. insinööri insi nöö r

i

Jäsenhankinta on palkitsevaa ja siinä voittavat kaikki – uusi jäsen, sinä ja liitto.

Suosittelen!

tai

Power Bank -varavirtalähde

tai

Superlahjakortti 40 €

2 x Finnkinon leffalippu

uutta jäsentä tai

Lentolaukku

tai

Kapselikahvinkeitin

Lehden vuosikerta

uutta jäsentä Saat kutsun kerran vuodessa järjestettävään jäsenhankinnan supersankareiden VIP-tilaisuuteen!

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ