Insinoori-0307-low by Insinööri-lehti

3/2007

Timo Ik채heimonen Outokumpu Tornio Works:

UUSI

Ter채stehtaalla tarvitaan energiatehokkuutta

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• Energia muuttaa muotoaan Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaa Puheenjohtajan palsta..............................9

• Osaaminen on myytävä paremmin Teema: kilpailukykyä, innovaatioita..........10

Outokumpu Tornio Works on kiinnittänyt huomiota energian säästöön erityisesti tehostamalla lämmöntalteenottoa, Timo Ikäheimonen tietää.

• Energiatehokkuus on kilpailuvaltti Kemiralla • Energiatehokkuutta terästehtaalla • Metsäteollisuudesta bioenergiaveturi • Eurotietoa kilpailukyvyn perustaksi • Yksinyrittäjyyttä tutkitaan • Menestys vaatii uutta ajattelua • Yrittäjyyden laatuko Suomessa heikentynyt? • Syväkeräysjärjestelmä lisää suosiota Totta ja tutkittua....................................20

• Insinöörit päätöksentekijöinä • Tekninen tietoturva hoidettu hyvin pk-yrityksissä

Maailmalta............................................22

• Insinöörinaiset valloittivat Kilimanjaron Osaaminen............................................24

• Ketterä, mutta turvallinen • REACH saapui Pohjanmaalle • Yritysmalli uusiksi Edunvalvontaa.......................................34

• Yt-neuvottelut hyvässä yhteistyössä Tecnomenissä

• Yt-neuvottelut on vaikea taitolaji • Luottamusmiehille vahvempi asema • Kolmen ritarikunnan ritari • Perlos-panelistit: mieluummin liikkeelle työ kuin työntekijät

• Tekniikan alan korkeakoulutukselle yhteinen strategia

Tekniikkaa............................................40

• Tuuli tarttuu purjeeseen talvellakin Oikeutta...............................................42

Kannen kuva: Kirsti Laurinolli.

Eurofound Dublinissa tutkii EU:n työelämän kysymyksiä. Tekniikan tohtori Jorma Karppinen on johtanut tutkimussäätiötä parisen vuotta.

• Vinkkejä harjoittelusopimuksen tekemiseen • UIL voitti työtuomioistuimessa Metson Opiskelija-asiaa.....................................44 Mennen tullen.......................................49 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenetuja............................................51

22.3. numero 3/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf

26 Teknologiakeskus KETEK Kokkolassa näyttää Kenneth Bergrothin johdolla mallia muille EU-maille, miten pk-yritykset perehdytetään REACHin saloihin.

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 26.4., 7.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12. Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 €

Tecnomenin yt-neuvotteluissa otettiin henkilöstö mukaan miettimään säästökohteita, toimitusjohtaja Jarmo Niemi ja luottamusvaltuutettu Lars-Erik Laine kertovat.

UUSI

Insinööri

Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

pääkirjoitus maaliskuu 2007

Energia muuttaa muotoaan E

U-komission antamassa energiapolitiikan vihreässä kirjassa asetettiin maaliskuussa 2006 kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen keskeiselle sijalle. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä täydellisen markkinan malli toimi. On kyettävä ratkaisemaan, miten voidaan taata turvallisen ja tehokkaan energian saanti kuluttajille ja teollisuudelle. Mitkä ovat ne konkreettiset ratkaisut, joilla tasapainoillaan investointien, oikeuksien ja velvollisuuksien välillä? Ilmastonmuutos on tuonut omat hillintään liittyvät toimet ja kaikille velvollisuuden ryhtyä näihin toimiin. Oleellisinta lienee pääsy verkkoon, verkon laatu ja sähkön tuotannon ja saannin vakaus. Energiamarkkinoita on laajennettava ja tervettä kilpailua on oltava, sillä kilpailu on paras driveri sekä tuotannon varmistamiseen että hintoihin. EU:n rooli on olla johtaja uusiutuvien energiamuotojen käyttämisessä ja kehittämisessä sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kestävän kehityksen näkökulma yhdistää EU:n energiapolitiikassa ympäristöpoliittiset tavoitteet, Kioton ilmastosopimuksen, Lissabonin prosessin sekä teollisuuspolitiikan ja Moskovan prosessin. Kestävä kehitys edellyttää panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös osaamisesta huolehdittava, sillä energiapoliittisia tavoitteita palvelevissa teknologisissa innovaatioissa tarvitaan huippuosaamista. Liikenteen massiivinen kasvu aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia lähitulevaisuudessa: ilmaliikenne saastuttaa enemmän kuin kaikki maaliikenne yhteensä. Toinen vakava haaste on väestönkasvu. Maapallon 6,6 miljardia ihmistä pitäisi ruokkia ja kuljettaa eikä bioenergia yksinkertaisesti riitä siihen. Energian ja ympäristön balanssi on löydyttävä. Jotta yksittäiset kuluttajat ja kotitaloudet voisivat kantaa kortensa kekoon, tarvitsemme energiatehokkuutta ja tekniikan kehittymistä. Globaalin tason energiapoliittisessa keskustelussa on kyse lopulta siitä, miten maailman vauraus jakautuu. Onko vaurailla teollisuusmailla oikeus estää kehittyviä maita saavuttamasta saman elintason tiukentamalla päästötavoitteita? Kaiken keskellä on hyvä muistaa energian laki: energia ei katoa, se vain muuttaa muotoaan.

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

Insinööri

uutisia Työllisyys voi nousta, vaikka työikäinen väestö vähenee n Työllisyys voi nousta ja työvoima riit-

parempi työllistyminen ja työperusteinen maahanmuutto merkitsevät osaltaan tärkeää työvoimapotentiaalia. Tavoitteellisessa kehityksessä eli hyvässä työllisyystilanteessa työllisyys voi nousta 2010-luvun alkupuoliskolla nykyiseen verrattuna vielä 100 000:lla. Työllisyysaste olisi tällöin 2010-luvun alussa noin 72 prosenttia ja työttömyysaste 4 prosenttia. Alkutuotanto ja teollisuustuotanto sitovat tulevaisuudessa nykyistä vähemmän työvoimaa ja palvelutuotanto lisää työvoimaosuuttaan. Teollisuuden ja osaksi myös alkutuotannon sisällä työllisyyttä lisää erikoistuminen ja osaamisen painottaminen.

Ammattirakenne muuttuu tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja palveluvoittoiseksi. Pienenevä osa työvoimasta työskentelee tavara- ja materiaalituotannossa, jotka kuitenkin säilyttävät asemaansa keskeisinä työllistäjinä. Kasvavia toimialoja ovat tietoalojen palvelut liike-elämälle, julkiselle toiminnalle sekä kotitalouksille, terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistyssekä kulttuuripalvelut. Rakentaminen ja kiinteistöala ovat tärkeitä työllistäjiä myös tulevaisuudessa paikallissidonnaisuutensa takia. Rahoitussektori laajenee, mutta työ muuttuu entistä enemmän asiantuntijapalvelupainotteiseen suuntaan.

Kuluttajavirasto perää vastuullisuutta luottojen markkinointiin

Fazer Leipomot vähentää 85 henkilöä

n Kuluttajaviraston talous- ja velka-

löä, joista yhdeksälle tarjotaan organisaatiomuutoksen myötä uutta työtä ja 23:lla on mahdollisuus eläkejärjestelyihin. Vähennettävistä henkilöstä 78 on toimihenkilöitä ja seitsemän on ylempiä toimihenkilöitä. Yt-neuvotteluesityksessä henkilöstövähennysten arvioitiin alun perin koskevan noin 120 henkilöä. Fazer ilmoittaa, että vähennykset johtuvat toimintaympäristön muutoksista ja kustannusten noususta sekä näiden aiheuttamasta epätyydyttävästä tuloskehityksestä.

taloudelle. Merkittävä osa kustannuksista jää sosiaaliturvajärjestelmien ja julkistalouden vastuulle ja niiden suuruudeksi on arvioitu 2–3 prosenttia BKT:sta. Näin toteaa työllisyys-, sosiaalija tasaarvoasioista vastaava komissaari Vladimír Špidla. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on vuosina 2002–2004 jo vähentynyt 17 % ja yli kolmen päivän poissaolon työstä aiheuttaneiden tapaturmien määrä 20 %. Edistyminen on kuitenkin vaihdellut maittain, toimialoittain, yrityskohtaisesti ja työntekijäryhmittäin. Työtapaturmien ja työhön liittyvien sairauksien kustannukset eivät jakaudu tasan kaikkien toimijoiden kesken. Poissaolot työstä aiheuttavat Euroopan työntekijöille noin miljardin euron kustannukset tulonmenetyksenä vuosittain. Työnantajille koituu sairausajan palkkaan, poissaolevien työntekijöiden sijaisiin sekä tuottavuuden menetykseen liittyviä kustannuksia, joista monet eivät kuulu vakuutusten piiriin. Ongelma koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa tapahtuu 82 % kaikista työtapaturmista ja 90 % kuolemaan johtaneista tapaturmista. Rakentaminen, maatalous, liikenne ja terveydenhuolto ovat esimerkkejä toimialoista, joilla työtapaturmien riski on keskimääräistä suurempi.

tää, vaikka työikäinen väestö vähenee Suomessa. Tämä selviää työministeriön Työvoima 2025 -työryhmän loppurapor tista. Tulevaisuudessa suurimpia potentiaalisia työllisten ryhmiä ovat ikääntyvät ja työttömät. Eniten heitä on ikääntyvässä väestössä. Käytännössä tämän hyödyntäminen edellyttää ikääntyvien pysymistä entistä kauemmin työelämässä. Keskeistä tällöin ikääntyville soveliaiden työpaikkojen riittävyys. Myös vajaakuntoisten parempi ja nopeampi integroiminen työmarkkinoille kasvattaisi työvoimavaroja selvästi. Lisäksi Suomessa asuvien ulkomaalaisten

neuvojien mukaan yleisimpiä velkaantumisen syitä ovat edelleen avioeron ja työttömyyden kaltaiset yllättävät elämäntilanteen muutokset sekä köyhyys. Holtittomaan luotonottoon ja erilaisiin addiktioihin liittyvä velkaantuminen on kuitenkin lisääntymässä. – Tulevien velkaongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää, että rahaa ammattimaisesti tarjoavat yritykset ottavat huomioon asiakkaan kokonaistilanteen. Niiden on kannettava vastuunsa siitä, että kuluttaja saa markkinoinnista oikeat ja riittävät tiedot päätöksentekonsa tueksi ja että tietoihin perehtymiseen varataan riittävästi aikaa, painottaa johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta. Luotto ei kuitenkaan ole mikä tahansa hyödyke, vaan sillä on aina syvempiä vaikutuksia kuluttajan taloudelle. Siksi luotonantajan vastuulla on varmistaa luoton ottamiselle sellaiset olosuhteet, että kuluttaja voi oikeasti arvioida luottotarvettaan ja saa riittävät mahdollisuudet perehtyä luotosta annettaviin tietoihin, toteaa Peltonen. 6

n Fazer Leipomot Oy vähentää 85 henki-

Työtapaturmista neljännes pois n Euroopan komission vuosien 2007–

2011 strategia tähtää työperäisten sairauksien ja tapaturmien vähentämiseen neljänneksellä koko EU:ssa. Ammattitaudit ja työtapaturmat ovat valtava rasite sekä Euroopan työntekijöille että työnantajille. Joka vuosi tapahtuu 4 miljoonaa työtapaturmaa, jotka aiheuttavat valtavia kustannuksia Euroopan

Kuluttajalle korvausta telepalveluiden viivästyksestä n Viestintäpalvelun käyttäjä voi saada korvausta, jos palvelun toimitus viivästyy tai on virheellinen. Kuluttajan oikeuksia parantava viestintämarkkinalain muutos tuli voimaan maaliskuun alusta. Uudet pykälät määrittelevät teleyrityksen vastuun viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Kuluttaja voi esimerkiksi vaatia vakiokorvausta, jos palvelun toimitus viivästyy merkittävästi luvatusta tai jos palvelu ei vastaa sen markkinointia. Vakiokorvaus, jota kuluttaja voi vaatia, on 15 euroa viivästysviikolta, maksimissaan kuitenkin 120 euroa. Kuluttajan velvollisuus puolestaan on ilmoittaa teleyritykselle viivästyksestä tai virheestä kohtuullisessa ajassa. Laki koskee kaikkia viestintäpalveluita kuten vaikkapa lankaliittymää, matkapuhelinta ja laajakaistapalveluita.

Kilpailu AKAVAn puheenjohtajuudesta alkoi n Kilpailu AKAVAn puheenjohtajan

paikasta alkoi keskiviikkona 28. helmikuuta, kun AKAVAn suurimmat liitot päättivät avoimesta puheenjohtajakilvasta. Puheenjohtajakilpaan ilmoittautuivat Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder, Lääkäriliitosta sosiaalija terveysministeriössä työskentelevä ylilääkäri Kati Myllymäki ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. AKAVAn nykyinen puheenjohtaja Risto Piekka on ilmoittanut olevansa halukas jatkamaan tehtävässään, jos hän saa liittojen enemmistön taakseen. Piekka on johtanut AKAVAa vuodesta 1999. Hän työskennellyt AKAVAn palveluksessa vuodesta 1973 ensin järjestösihteerinä, vuodesta 1981 järjestöpäällikkönä ja vuodesta 1991 pääsihteerinä. AKAVAn puheenjohtaja valitaan liittokokouksessa 29. toukokuuta. Puheenjohtajan kausi kestää neljä vuotta. UUSI

Insinööri

Avoimet työpaikat matkapuhelimeen n Työministeriön mol.fi -työpaikkaha-

sältämän web-linkin aktivoimalla saat ladattua itse sovelluksen puhelimeesi. Asennus käynnistyy automaattisesti. Uuden mobiilipalvelun avulla käyttäjä voi selata avoimia työpaikkoja. Palvelun käyttö on maksutonta, mutta tele operaattori veloittaa datasiirrosta oman hinnastonsa mukaisesti. Hakutulos on yhtenevä www.mol.fi:n Avoimet työpaikat -palvelun vastaavan haun kanssa, vaikka työpaikan kaikkia tietoja ei näytetä rajallisen tilan takia.

Vakuutus ulkomailla sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamiseksi

HyVa ICT -projektista tukea työssä jaksamiseen ja esimiestoimintaan

n Työministeriön kolmikantainen työ-

n TKK Dipolin HyVa ICT -projekti tar-

kua voi käyttää myös matkapuhelimella. Työministeriön ja mobiilipalvelun tarjoajan yhteistyönä kehitetty työpaikkahaku-palvelu toimii matkapuhelimeen ladattavassa ilmaisessa sovelluksessa. Sovelluksen tilaaminen toimii TeliaSoneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n sekä Tele Finlandin matkapuhelinliittymillä. Sovelluksen voi tilata kirjoittamalla tekstiviestiin komento NERO ja lähettämällä viesti numeroon 16369. Vastauksena tulee palveluviesti, jonka si-

ryhmä suosittaa yksimielisesti, että työnantajat ottaisivat vapaaehtoisten vakuutusten, joka kattaisi ulkomailla vapaa-aikana sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamisen. Työantajan pakollinen tapaturmavakuutus kattaa työaikana tapaturmaisesti tai ammattitautiin ulkomailla sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Pakollinen vakuutus ei kuitenkaan korvaa kustannuksia, jos työntekijä sairastuu tai kuolee vapaa-aikana tai työaikana muusta syystä kuin tapaturmaisesti tai ammattitautiin.  Työryhmä ei esitä muutoksia työlainsäädäntöön. Kotiuttaminen on ratkaistu esimerkiksi kuljetusalalla niin, että työnantaja kotiuttaa työntekijän joko omalla kustannuksellaan tai vakuutuksella. Asiasta on sovittu työehtosopi muksessa. Työryhmä suosittaa, että muut alat arvioivat vastaavan määräyksen tarpeellisuuden omissa työehtosopimuksissaan.  Selvitystyöhön osallistuivat työministeriön lisäksi sosiaalija terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien edustajat. AKAVAn edustajana työryhmässä oli lakimies Paula Ilveskivi.

joaa uusia toimintamalleja ja käytäntöjä työmotivaation, työssä jaksamisen ja esimiestoiminnan kehittämiseen ja edistämiseen tietointensiivisillä aloilla. HyVa ICT -projektin tavoitteena on ehkäistä ennakolta ICT-alan työuupumusta sekä parantaa alan yleistä työhyvinvointia ja esimiestoimintaa.   Projektissa järjestetään valmennuksia ja seminaareja alalla työskenteleville. Ohjelma sisältää mm. esimiesvalmennuksia (3 pv) ja henkilökohtaista valmennusta sekä työyhteisövalmennusta. Ohjelmassa voi osallistua yhteen tai useampaan kokonaisuuteen. Valmennukset on suunniteltu Uudenmaan läänin alueella sijaitseville pkyrityksille ja kuntaorganisaatioille, jotka ovat valmiita panostamaan henkilöstön hyvinvointiin, esimiestoiminnan kehittämiseen ja työntekijöiden työssäjaksamiseen.   HyVa ICT-projektin yhteistyökumppaneita ovat mm. Uusi Insinöriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto. Lisätietoja HyVa ICT -projektista löytyy osoitteesta www.dipoli.tkk.fi/ hyvaict

kolumni Eugen Koev tutkimuspäällikkö, AKAVA

Pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaa

alouspolitiikan ydinkysymyksiä on, kykeneekö julkinen sektori vastaamaan sitoumuksistaan tai lupauksistaan rahoittaa terveydenhoitoa, koulutusta ja eläkkeiden maksua myös kaukana tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriö julkaisee nykyään vuosittain julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyslaskelman Suomen vakausohjelman tarkistuksen yhteydessä. Kestävyyslaskelmassa arvioidaan, miten julkisen sektorin tulot ja menot kehittyvät muutaman vuosikymmenen aikana. Tätä nykyä tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2050. Tuoreimman vuoden 2006 Suomen vakausohjelman kestävyyslaskelmassa väestökehitys perustuu Eurostatin Suomea koskevaan väestöennusteeseen. Oletukset työllisyydestä, työttömyydestä, tuottavuudesta ja korkotasosta ovat myös yhteisesti sovittuja EU:n tasolla. Työllisyysasteen odotetaan nousevan nykyisestä 68,8 prosenttista runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2030. Työttömyysasteen arvioidaan vakiintuvan 6,5 prosentin tasolle vuoteen 2013 mennessä. Työn tuottavuus kasvuvauhti on vuosittain keskimäärin noin 2 prosenttia ennustejakson alkupuolella ja hidastuu vuoden 2030 jälkeen 1,7 prosenttiin. Julkisella sektorilla työn tuottavuuden ei oleteta kasvavan lainkaan. Näillä oletuksilla bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvuvauhti koko ennusteaikana on 1,9 prosenttia vuodessa. Kestävyyslaskelmassa reaalikoroksi oletetaan 3 prosenttia sekä julkiselle velalle että työeläkerahastojen sijoituksille. Eläkemaksujen oletetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 2 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta samanaikaisesti muun verotuksen oletetaan kevenevän siten, että kokonais verorasitus pysyy ennallaan. Julkisen sektorin vaje, %-osuus BKT:sta 6 4 Eläkerahastot

2 0 –2 –4 –6

Yhteensä

–8

Muu julkinen sektori (valtio ja kunnat)

–10 2010

2020

2030

2040

2050

Lähde: Valtiovarainministeriö

Menopuolella keskeisin oletus on se, että niin sanot tujen ikäsidonnaisten menojen arvioidaan kasvavan suhteessa bruttokansantuotteeseen 5,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2050 mennessä. Näitä menoja ovat eläkkeet, terveydenhoito-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot. Näillä oletuksilla julkinen talous kokonaisuutena ei näyttäisi olevan täysin kestävällä pohjalla. Julkisen talous painuu alijäämäiseksi vuonna 2026, minkä jälkeen alijäämä syvenee. Eläkerahastot pysyvät eläkemaksujen korotusten vuoksi ylijäämäisinä koko ennusteperiodin ajan, mutta muu julkinen talous on laskelman mukaan alijäämäinen. Alijäämä sitä paitsi kasvaa koko ajan, joten kuntien ja valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää laskelmassa 60 prosentin rajan vuonna 2036. Varioimalla laskelmaoletuksen parametrit lopputulos tietenkin muuttuu. Julkisen sektorin tulot kasvavat, jos arviot tulevasta työllisyydestä ja tuottavuudesta paranevat. Samaten menopuolta vähentävät eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen ja julkisten palveluiden tuottavuuden ja tuloksellisuuden kasvu. Varsinainen kysymys on, millä politiikan keinoilla talouskehitykseen voidaan vaikuttaa. Omissa hallitusohjelman tavoitteissaan AKAVA korostaa laadukkaan koulutusjärjestelmän ja taloudellisten kannustimien merkitystä työllisyyteen sejä tuottavuuteen ja siten talouskasvuun ja julkisen sektorin rahoitukseen. AKAVAn näkemys on, että julkisen sektorin rahoitus riippuu viime kädestä veropohjasta, eli veronmaksajien määrästä ja verotettavien tulojen suuruudesta, ei korkeista tuloveroasteista. Työn tuottavuus paranee sitä nopeammin, mitä nopeammin ja kitkattomammin pystytään tuottamaan uusia tuotteita ja palveluita sekä soveltamaan uusia tuotanto- ja johtamismenetelmiä. Koulutusjärjestelmä on innovaatioprosessin ydin ja siksi AKAVA:n mielestä koko suomalainen koulutusjärjestelmän laatu – varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen – on oltava keskeinen prioriteetti. Osaamisen kartuttaminen ja työtulosten parantaminen pitäisi olla työntekijälle myös kannattavaa, ei pelkästään mahdollista. AKAVAn keskeinen tavoite on saada palkkojen, verojen ja sosiaaliturvan muodostama kokonaisuus sellaiseksi, että se kannustaa paremmin elinikäiseen oppimiseen, ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen.

puheenjohtajan palsta maaliskuu 2007

Osaaminen myytävä paremmin

uomalaista osaamista on kehitettävä entistä korkeammalle ja se on myytävä entistä paremmin. Suomen menestys kansainvälisessä kireässä kilpailussa pe-

rustuu huipputasoiseen koulutukseen, johon on nivottava entistä paremmin markkinoinnin osaaminen. Kansainvälinen menestyminen vaatii jatkuvasti uusia oivalluksia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava enemmän kuin ennen. Julkinen rahoitus tälle alueelle on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se nyt on kolme ja puoli prosenttia. Kansainvälisesti arvioiden eurosumma ei ole suuri ja sen sijoittamisessa on oltava strategisesti taitava. On tehtävä valintoja, eikä ripoteltava rahoitusta mahdollisimman moneen hankkeeseen. Päätöksenteon on oltava rohkeaa ja johdonmukaista, jotta oivallukset saadaan tuotteistettua ja myytyä maailmalla. Vahvat alamme paperi ja tietotekniikka pysyvät vahvoina vain jos ne selviytyvät uusista haasteista. Uhkakuvia nousee uusilta tahoilta, tietotekniikkateollisuudessa esimerkiksi Intiasta, jonne valuu yhä suurempi osa tuotekehityksestä. Ongelmia on ratkaistava uusilla keinoilla, esimerkiksi monialaisella verkostoitumisella. Ekologisten ongelmien ratkaiseminen voi olla Suomen suuri mahdollisuus globaalissa kilpailussa. Nämä ratkaisut tulee myös tuotteistaa ja myydä tehokkaasti maailmalla. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta tällä alalla edelläkävijäksi.

Matti Viljanen

UUSI

Insinööri

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Energiatehokkuus on kilpailuvaltti Kemira on ottanut härkää sarvista ja pistänyt stopin energian kerskakulutukselle. Henkilöstön yhdessä työnantajan kanssa miettimillä säästötoimilla vaikutetaan kaikkien tehokkaimmin, sanoo energia-asioista vastaava insinööri Erkki Honko Kemiran Porin tehtaalla.

Energiatehokkuuteen päästään työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöllä. Näin edistetään myös kansainvälistä kilpailukykyä, Erkki Honko tietää.

o pienillä energiansäästötoimenpiteillä voidaan säästää parin työntekijän palkka, Erkki Honko tietää. Hän tuli Kemiralle 1991 ja vastaa nykyisin yhtiön Porin tehtaalla energia-asioista energia- ja kehitysinsinöörinä. Kemira Pigments Porin Mäntyluodossa tuottaa 130 000 tonnia pigmenttiä vuodessa, noin 3 % maailman titaanidioksidista.

Tuotannosta menee vientiin yli 95 %. Kemira Pigmentsin energiankulutusta seurataan mm. energiaindeksillä, joka kuvaa energian käyttöä tuotettua pigmenttitonnia kohden. Vertailuvuodesta 1995 indeksi on tasaisesti laskenut, yhteensä 25 % vuoteen 2006 mennessä. Mutta vielä parempaan halutaan pyrkiä. Vuosi 2006 on nyt asetettu uudeksi 0-tasoksi. Vuonna 2006 Kemira Oyj teki vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sen perusteelta lähdettiin toimipaikkakunnittain selvittämään toimenpiteitä energian säästämiseksi. Viime vuoden aikana Kemira Pigmentsissä tehty energia-analyysi poiki 34 toimenpide-ehdotusta. Keskimääräinen kustannus per hanke on noin 450 000 euroa eli ne vaativat lähes 15 miljoonan euron investoinnit. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat alle kahden vuoden. – Osa tehdyistä 34 ehdotuksesta on jo toteutuksessa, osasta on tehty ehdotus ja osa on tarkastus- ja hyväksymiskierroksella, Honko kertoo. Kaikki 34 toimenpide-ehdotusta käydään osastokohtaisesti läpi kesäkuuhun mennessä ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Energia-analyysin mukaan säästöpotentiaalia löytyisi ainakin seuraavista kohteista: propaanin käsittelyssä 141 000 MWh vuodessa, höyryn kulutuksessa 143 000 MWh ja sähkön kulutuksessa 13 000 MWh vuodessa. Henkilökunnan tärkeä rooli

Säästötoimenpiteitä suunniteltaessa henkilökunnalla on ollut erittäin tärkeä rooli. – Kun henkilökunta on mukana suunnittelussa, se sitoutuu aivan eri tavalla työhönsä ja sieltä tulee hyviä ehdotuksia koko prosessin parantamiseksi, Erkki Honko tietää. Kemiran Porin tehtaalla onkin käyty osastoittain henkilökunnan kanssa läpi, mistä toimenpiteet kannattaa aloittaa. Suuria kehityshankkeita

Jo vuonna1999 tehdyn energia-analyysin jälkeen energiankäyttö tehostui huoUUSI

Insinööri

mattavasti. Nyt voimalaitokselle tehdään uusi PF-kattila. Samassa yhteydessä uuden turbiinin myötä myös sähköntuotto lisääntyy. Miljoonaluokan investointeja on parhaillaan menossa erityisesti kalliin propaaninestekaasun kulutuksen pienentämiseksi. Myös ne maksavat itsensä takaisin parissa vuodessa. Vuonna 2002 otettiin käyttöön korkeapainesuodatus kalsinoinnin syötössä. Suotimen ansiosta energiansäästö on yli MWh tuotettua pigmenttitonnia kohti. Toinen korkeapainesuodatuslinja kalsinoinnin syöttöön on toteutuksessa ja valmistuu kevään kuluessa. Toinen meneillään oleva suuri kehityshanke on jäähdyttäjän uusiminen niin, että kalsinoinnissa voidaan käyttää esilämmitettyä palamisilmaa, mikä osaltaan vähentää propaaninestekaasun kulutusta. Säästöpotentiaali on jopa 80 000 euroa vuodessa nestekaasun säästönä. Myös ympäristöön kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristölupahakemus on menossa. Ympäristöinvestointeja on tehty 1980-luvulta lähtien, niin että esimerkiksi kaikki rikkihappo kierrätetään.

emira Pigmentsin päätuotteita titaanidioksidipigmenttejä käytetään maalien, painovärien, muovin ja paperin raaka-aineena. Erikoispigmenttejä tehdään mm. kosmetiikka-, lääke- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Tuotantoprosessin oheistuotteita käytetään jäte- ja juomavesien puhdistukseen, sementtiteollisuuteen ja eläinrehujen raaka-aineeksi.

– Laatua ja tulosta on parannettava jatkuvasti, Honko tietää kilpailun säännöt. Myös Porissa on kilpailtava globaaleilla markkinoilla Haasteita siis riittää. Energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristöystävällisyyden lisääminen ovat muutamia niistä. Oheistuotteiden hallinnassa on isot investoinnit menossa. Toiminnan tehokkuuteen vaikuttaa lisäksi raaka-aineiden saanti ja hinnat, tuotantovolyymi, tuotelaatu, kunnossapitokustannukset sekä aikataulut, jotka ovat jatkuvasti kireät. n

TP huolissaan sähkön hinnasta

eollisuuden palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) mielestä kallistuva sähkön hinta vaarantaa energiaintensiivisen teollisuuden toimintamahdollisuudet. TP korostaa kohtuuhintaisen ja jatkuvan energiansaannin turvaamista teollisuudelle, palveluille ja kansalaisille. (TP) edustaa yli seitsemääsataatuhatta yksityisen sektorin palkansaajaa. TP vaatii, että seuraava hallitus ryhtyy kiireesti valmistelemaan välttämättömien perusenergiaratkaisujen päätöksiä. Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla. Korvaavien energiamuotojen verotusta on järkeistettävä. Liiketoimintamahdollisuuksia tuotekehityksessä, etenkin uusien ja

uusiutuvien energiamuotojen, päästöttömien ratkaisujen sekä korkealaatuisten energiateknologioiden kehittämisessä ja viennissä on täysimittaisesti hyödynnettävä, samoin osaamista ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämisessä. TP vaatii välittömiä toimia uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseksi, parempaa ennustettavuutta pitkien toimitussopimusten kautta, pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamista, teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen energiatehokkuuden kehittämistä, investointeja uuteen energiateknologiaan ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luomista.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

Energiatehokkuutta terästehtaalla Timo Ikäheimonen on energiainsinööri Tornion terästehtaalla.

Metalliteollisuudessa palaa energiaa. Miljoona tonnia ruostuma tonta terästä vuodessa suoltava Outokumpu Tornio Works nielee energiaa valtavat määrät. Se kuluttaa 2,5 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä eli yli 2 terawattituntia TWH. Ilmankos energian säästöön on kiinnitettävä huomiota.

ämmömtalteenoton hankkeet ovat tämän päivän energian hinnoilla, ainakin meidän mittasuhteissa, varsin kannattavia, energiainsinööri Timo Ikäheimonen tietää. Hän tuli Outokummulle viitisen vuotta sitten Metsäbotnialta. Tornio Worksin energian kulutusta on vähennetty erityisesti lämmöntalteenottoa tehostamalla. Vuonna 2006 lähes 40 % käytetystä lämpöenergiasta tuotettiin lämmöntalteenotoilla. Tavoitteena on mahdollisimman teho kas ja taloudellinen ruostumattoman teräksen tuotanto. Ympäristöllisesti sekä rahallisesti tuo on jo todella merkittävä osa, koska vielä tämän vuoden ajan muulla tavoin tuotettu lämpö tuotetaan raskaalla polttoöljyllä, Ikäheimonen sanoo. Lämpö tulee omasta 111 megawatin lämpö keskuksesta, jonka energiasta 35 % menee prosessiin ja loput kiinteistöjen lämmitykseen. Tehtaan 72 miljoonasta rakennuskuutiosta 80 % on lämmitetty. Lämmöntalteenottoon liittyvien hankkeiden toteuttamiseen on lähes poikkeuksetta löytynyt myös sekä investointihalukkuutta että rahaa. – Kaikilla hankkeilla pyritään pienentämään primääristen polttoaineiden kulutusta, vähentämään CO2-päästöjä sekä pienentämään käyttökuluja, Ikäheimonen sanoo. Lämmömtalteenottoa on rakennettu aina uudisrakentamisen yhteydessä. Prosessista on otettu lämpöä talteen kuumavalssaamon rakentamisesta eli vuoden 1980 lopusta alkaen, ensin askelpalkkiuunin palkkikierrosta sekä rekuperaattorista, sitten terässulaton kromikonvertterilta. Talteenotettu lämpö siirretään Tornio Worksin kaukolämpöverkkoon. – Tavoitteena on tehostaa edelleen lämmöntalteenottoa, vaikka se on jo nyt 16 MW eli pienen kaupungin kulutuksen verran. Vuosina 2005–2006 toteutettiin kuumavalssaamon askelpalkkiuuneille savukaasukattilat, joista saatava lämpöenergia siirretään myös tehtaan kaukolämpöverkkoon. Muut Outokumpu Tornio Worksissakäytetyt energiamuodot ovat sähkö, nestekaasu ja lämpö. Nestekaasun käytöstä voidaan 40 % korvata häkäkaasulla. Sitä saadaan ferrokromitehtaalta sivutuotteena. Kun ferrokromi tulee sulana omalta tehtaalta, niin siinäkin säästetään 20 000 kWh/t kromia. n UUSI

Insinööri

Metsäteollisuudesta bioenergiaveturi

U-komission energiapaketissa on asetettu tavoitteeksi, että 20 % kaikesta energiasta on uusiutuvia luonnonvaroja vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuus onkin nyt komission kaipaama bioenergiaveturi. Biomassaa on kuitenkin käytössä rajallinen määrä ja se tulisi käyttää korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puunsaanti asettaa omat rajoituksensa. – Jos Suomessa metsää hakataan jo lähes sama määrä, 60 milj. kuutiota, kuin se kasvaa vuosittain, 80 miljoonaa kuutiota, jotain pitää keksiä, sanoo insinööri Heikki Matikainen. Lähes 40 vuotta voimalaitoksessa työskennelleenä hän tuntee energia-asiat. Stora Enson Imatran tehtaalla energian omavaraisuusaste on yli 90 % tuotetusta energiasta. Siihen päästään polttamalla sellutehtaalla mustaa lipeää sekä kuori- ja puujätettä. Loput energiasta tuotetaan polttamalla pääsääntöisesti maakaasua. – Energiatehokkuuteen voimme vaikuttaa sillä, miten paljon ulko maista energiaa kaasua ja öljyä pystytään korvaamaan kotimaisella energialla. Loput saneleekin sitten kattila- ja laitevalmistajien tuotekehityksen taso. Matikainen on huolissaan suomalaisen osaamisen ja tuotekehityksen säilymisestä kotimaassa. Kattila- ja voimalaitosinvestoinnit ovat nyt pääasiassa korvaavia ja korjaavia. Metsäteollisuudessa ei ole tehty isoja uusia investointeja, koska niitä ei ole katsottu kannattaviksi, ainakaan kotimaassa. – Viimeaikaiset yritysjärjestelyt ovat vaikuttaneet hillitsevästi myös koelaboratoriotoimintaan, samoin kehitystoiminnan kalleus ja pitkäjänteisyys pelottaa.

Puuta ensin jalostukseen ja sitten energiaksi Suomen energiasta noin viidennes tuotetaan puulla. Tämä on viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, joten puun energiakäytössä Suomella on teollisuusmaissa selkeä johtoasema. Metsäteollisuuden osuus maan bioenergian tuotannosta ja kulutuksesta on noin 80 prosenttia. Tehtaille raaka-aineeksi tulevasta puusta noin 40 prosenttia käytetään energiaksi eri prosessivaiheissa, joten bioenergian tuotanto ja käyttö ovat metsäteollisuudessa toiminnan perusedellytyksiä. Metsäteollisuus kannattaa uusiutuvien energialähteiden kuten bioenergian käytön lisäystavoitteita, kunhan samalla turvataan puun saanti raaka-aineeksi. Puunjalostus työllistää ja tuo tuloja huomattavasti enemmän kuin puun energiakäyttö, joten raaka-aineeksi kelpaavan puun polttaminen ei ole yhteiskunnallisesti perusteltua.

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Eurotietoa

kilpailukyvyn perustaksi Euroopan Unionilta on tavoite karannut käsistä. Seitsemän vuotta sitten Lissabonissa hyväksytyn strategian mukaan EU piti nostaa kymmenessä vuodessa maailman kilpailu kykyisimmäksi tietoon ja osaamiseen perustuvaksi talous alueeksi. Tiedon puutteeseen tavoitteen saavuttaminen ei ole kariutunut.

ietoa Euroopan Unionissa tuotetaan tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös kilpailukykyyn kytkeytyvää tietoa tulee unionin tuuteista enemmän kuin moni ehtii seurata. Yli kolmekymmentä vuotta Dublinissa Irlannissa toiminut, unionin kahdesta työelämän kysymyksiin keskittyvästä virastosta tutkimuspainotteisempi Euroopan elin- ja työolojen tutkimussäätiö Eurofound on yksi keskeisistä tällaisen tiedon tuottajista ja muokkaajista.

Suomalaiskomennossa

Joulukuusta 2005 tekniikan tohtori Jorma Karppisen johdolla toiminut noin sadan hengen tutkimuslaitos kerää ja tuottaa tietoa Euroopan keskeisistä työelämän aiheista. Eurofoundin tutkimuskohteita ovat työllisyys ja rakennemuutos, työn ja yksityiselämän tasapainottamisen ja työolosuhteet, työmarkkinasuhteet sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tehtäväkseen laitos määrittelee näiden tutkimusalojen muutosten seurannan 14

Aiemmin mm. työelämän suhteiden neuvottelukunnan pääsihteerinä Suomessa toiminut Timo Kauppinen on nykyisin yksiEurofoundin tutkimusjohtajista.

ja ymmärtämisen, toimivien ratkaisujen tutkimisen sekä aiheista tiedottamisen. Paperinmakuinen strategiajargon muuntuu käytännön tiedoksi muun muassa laitoksen käynnistämien tutkimushankkeiden kautta. Tuoreinta tietoa laajamittaisesta tutkimushankkeesta on meilläkin saatu lukea, kun Eurofound vastikään julkisti yhteenvedon vuonna 2005 toteutetun Euroopan työolotutkimuksen tuloksista. Kuluvana vuonna laitos toteuttaa vastaavanlaisen elinolotutkimuksen. Vuoden kuluttua on vuorossa yrityksiä koskeva yleiseurooppalainen tutkimushanke. Kirjeenvaihtajatietoa

Vertaileva tutkimustieto tarjoaa avoimen ikkunan tirkistellä EU:n 27 jäsenmaan sekä Turkin, Sveitsin ja Norjan kansallisiin eroihin. Laitos nojaa tiedonkeruus-

saan pitkälti kansallisiin kirjeenvaihtaja laitoksiin, jollaisena Suomessa toimii Tilastokeskus. Laitos itse tuottaa sen työmarkkinasuhteiden osastolla tutkimusjohtajana toimivan Timo Kauppisen mukaan suhteellisen vähän perustutkimusta. Olennaisempaa sen työssä onkin saattaa kansallinen tieto yhteismitalliseksi siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia ja siten käyttökelpoisia niin kansallisessa kuin EU:n tason kehitystyössä. Mitä taas kilpailukyvyn edistämiseen tulee, Lissabonin strategian linjaukset ovat ylioptimistiseksi osoittautuneesta aikataulustaan huolimatta yksi Eurofoundin toiminnan kulmakivistä. Tavoite on edelleen olemassa, sen saavuttaminen vain on kauempana, ehkä paljonkin kaupempana, kuin Lissabonissa maaliskuussa 2000 osattiin kuvitella. n

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Yksinyrittäjyyttä tutkitaan Yksi Eurofoundin kuluvan vuoden työohjelman uusista tutkimusprojekteista on koota tietoa eurooppalaisesta itsensä työllistämisestä.

inänsä tukimuskohde ei ole Euro foundin toiminnassa ihan uusi, sanoo tutkija John Hurley Eurofoundin työolosuhteiden tutkimusosastolta. Nyt asia on kuitenkin nostettu omana tutkimusprojektinaan esille hänen mukaansa siksi, että aihe kiinnostaa niin työmarkkinoiden joustavuuden näkökulmasta kuin siitä syystä, että yrittäjyyden merkitys nähdään Euroopan innovatiivisuuden ja tuottavuuden kehityksen kannalta tärkeäksi. – Itsensä työllistäminen on tämän alku. Useimmitenhan yritystoiminta alkaa yhdestä ihmisestä, Hurley muistuttaa. Osuus laskussa

Päinvastoin kuin voisi kuvitella, itsensä työllistävien osuus työvoimasta on Euroopassa ollut laskussa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Kun heitä kymmenen vuotta sitten oli noin 16 prosenttia, Hurley arvioi osuuden laskeneen jonnekin 14–15 prosentin tienoille. – En ole varma syystä tähän, hän tunnustaa. – Yksi syy saattaa olla, että itsensä työllistäjät ovat suurelta osin vanhempia miespuolisia ammatinharjoittajia, ja erityisesti maataloudesta elantonsa saavia. Syy olisi siis sekä demografinen että maatalouden rakennemuutokseen liittyvä. Yksi tutkimuskohteista tuleekin olemaan sen selvittäminen, miten itsensä työllistäminen on kehittynyt eri toimialoilla.

konsultteihin ja muihin asiantuntijoihin. Niin ollen myös heidän olosuhteensa vaihtelevat huomattavasti. Kuvaa kirjavoittavat lisäksi maiden väliset oikeudelliset ja sosiaaliset erot. Tutkimuksissa on käynyt muun muassa ilmi, että lähes joka toinen itsensä työllistävistä eurooppalaisista tekee pitempää päivää kuin palkansaajien pisin keskimääräinen viikkotyöaika eli 48 tuntia. – Toisaalta itsensä työllistävät voivat yleensä selvästi palkansaajia itsenäisemmin päättää, millloin tekevät työtä. Näyttää siltä, he eivät ole työoloihinsa keskimäärin sen tyytymättömämpiä kuin palkansaajatkaan, Hurley sanoo. Puolimatkan krouvi

Vielä valmisteluasteella olevassa tutkimusprojektissa tultaneen selvittämään

myös kansallisten työllistämistoimien seurauksena syntyvien itsensä työllistäjien työpaikkojen pysyvyyttä. – Meidän aikaisemmat tutkimuksemme aina 1990-luvulta osoittavat työllistämispolitiikan hyödyllisyyttä, hän kertoo. Hän ei ole suuresti huolissaan siitä, että osa tällä tavoin syntyvistä työpaikoista jää vain väliaikaisiksi. – Yleisestikään ottaen kansalliset työllistämistoimet, oli sitten kyse yhteiskunnan tuella yrityksiin luoduista työpaikoista tai itsensä työllistämiseen kannustavista keinoista, eivät aina välttämättä luo pysyviä työpaikkoja, hän myöntää. – Mutta toisaalta on myös ilmeistä, että näillä toimilla saadaan työttömiä siirrettyä pysyvästi takaisin työmarkkinoille riippumatta siitä, vaikka työllistämistoimien ansiosta syntynyt työpaikka olisi jäänyt väliaikaiseksi. n

Itsensä työllistäneiden määrä on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ollut Euroopassa

Kirjava joukko

Itsensä työllistävät ammatinharjoittajat ja yrittäjät muodostavat hyvin heterogeenisen joukon maanviljelijöistä ja taksinkuljettajista korkeasti koulutettuihin UUSI

Insinööri

laskussa. John Hurley.

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Menestys vaatii uutta ajattelua Suomen hyvinvointi luotiin sotien jälkeen suuryrityksillä, mutta se aika on mennyt. Jatkossa Suomen menestys nojaa pk-yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä valtion globalisaatioasteen nostamiseen.

Professori Markku Wileniuksen mielestä vanhan viilaaminen ei teollisuudessa enää riitä. On kyettävä luomaan uusia markkinoita.

urun kauppakorkeakoulun professori, Rooman Klubin suomalaisjäsen Markku Wilenius selaa Dublinissa suomalais-irlantilaisen seminaariyleisön edessä tilastoja, jotka eivät paljon lupaa.

Palkkatyöyhteiskunta

– Suomen nopea teollistuminen 1950- ja 1960-luvuilla perustui olennaiselta osin isojen yritysten kykyyn työllistää, Wilenius muistuttaa. Aika loi meille hänen mukaansa myös palkkatyöyhteiskunnan mallin, jossa ideaalitila oli päästä suuryritykseen töihin. Tuo malli pätee edelleen. Vuonna 2004 julkaistu Eurobarometri kertoo, että mitattaessa EU:n kansalaisten halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi, Suomi pi16

ti silloisten 15 jäsenmaan keskuudessa tiukasti perää. Suuryritykset eivät ole Suomessa enää kasvavassa määrin työllistäjiä. Julkinen sektori on pitkälle lopettanut kasvunsa. Mistä siis tulevaisuuden työllistäjät? – Kyllä niiden pk-sektorista on tultava. Ei ole nähtävissä mitään muuta vaihtoehtoa, hän sanoo. Wileniuksen mielestä ratkaisuksi eivät enää riitä juhlapuheet. – Uskon, että meillä ei ole tosiasiassa vielä herätty siihen, mitä muuta yrittäjyyden eteen voitaisiin tehdä, kuin luoda valtion yrittäjyysohjelmia. Innovaatiovaje

Tuoreet tilastot kertovat rohkaisevasti, että aivan viime aikoina teollisuudessamme on sijoitettu taas uuteenkin kapasiteettiin, ei vain korvausinvestointeihin. Se on kilpailukyvyn kannalta hyvä uutinen. Sen sijaan viime vuosien tutkimusja tuotekehityspanostukset eivät lupaa hyvää. Yleisradion selvittäessä kymmenen suurimman teollisuusyrityksen t&k-panostuksia Nokia poislukien yhdeksän muuta rämpivät pohjamudissa keskimäärin vain noin 0,5 prosentin liikevaihto-osuudellaan. – Ylen selvitys tiivisti hienosti sen, kuinka surkeassa jamassa me itse asiassa olemmekaan, Wilenius kommentoi tietoa. Metsäteollisuuden täyteen sullotut markkinat ja metalliteollisuuden alati kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaativat uusia avauksia. Hän kaipaa uusia tuulia vanhoille teollisuudenaloille muun muassa tuomalla

ajattelua muiden alojen piiristä. – Esimerkiksi Nokian menestyksessä näkyy selvästi se, että on osattu törmäyttää eri alojen osaamista. Näiden törmäyttämisten kautta on löydetty ratkaisuja, jotka ovat luoneet kokonaan uusia markkinoita. Globalisaatiokäännös

Kansakuntien globalisaatioastetta vertailtaessa Suomi porskuttaa jossakin keskikastissa. Edellämme ovat muun muassa Tanska ja Ruotsi, mutta takanamme esimerkiksi Norja. Kaukana edellä Irlanti. Siis globalisaatioaste: taloudellinen integraatio, tekniset ja henkilökohtaiset yhteydet ja poliittinen yhteistyö. Entä sitten? – Sen tärkeämpää asiaa ei tässä kansainvälistyvässä maailmassa menestyäkseen olekaan, Wilenius täräyttää. Hän kääntäisi suomalaisten globalisaatiokeskustelijoiden katseet perinteisestä maailmallemeno-ajattelusta Suomeen päin, lisäisi suomalaisen yhteiskunnan sisäistä globalisaatioastetta. – Täytyisi miettiä, miten me tekisimme Suomeen tulevien ihmisten osallistumisen yhteiskuntaan helpommaksi. Olen kuullut järkyttävän määrän tarinoita, millaista byrokratiaa hyvin koulutetut ihmiset Suomeen tullessaan kohtaavat. Markku Wileniuksen mielestä meidän pitäisi saada ulkomailta nykyistä enemmän väkeä niin koulutukseen kuin työelämäänkin. – Se toisi meille uutta osaamista ja ulkopuolista näkemystä siihen, mitkä meidän vahvuutemme ovat. n

Teksti: Outi Ervasti, elinkeinopoliittinen asiamies, AKAVA n Kuva: Ilona Mäenpää

Yrittäjyyden laatuko Suomessa heikentynyt? Vaikka suomalaisten yrittäjien määrä on viime vuosina lisääntynyt, laatu on jopa heikentynyt. Yrittäjäksi ryhtyvät ihmiset, joilta puuttuu motivaatio yrityksen kasvattamiseen. Näin väitetään Tekesin ja ETLAn laajassa selvityksessä suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä.

utkijoiden mukaan lahjakkaimpia suomalaisia ei kyetä houkuttelemaan uusien kasvuyritysten vetäjiksi. Se näkyy kasvuyritysten vähäisenä osuutena: todellisia kasvuyrityksiä on vain muutama promille koko yrityskannasta. Tutkimuksen mukaan tyypillinen suomalainen kasvuyrittäjä on korkeasti koulutettu, palkkatyössä hyvätuloinen ja riskikykyinen. Talouskasvun kannalta avainsana on kuitenkin positiivinen ahneus, tutkijat sanovat. Suomalaisilta yrittäjiltä puuttuu heidän mukaansa halu vaurastua. Yrittäjäksi ryhtymisen kannustimet, kuten suorat yritystuet, eivät saa tutkijoilta juuri myönteistä palautetta. Tukien euromäärillä ei saada oikeita, palkkatyössä jo hyvätuloista ja riskinottokykyistä joukkoa liikahtamaan yrittäjiksi. Tutkijoiden mielestä pitäisi panostaa nykyistä vahvemmin yritysten rahoitusympäristöön, erityisesti kasvuhakuisten yritysten riskirahoitukseen alku- ja kasvuvaiheessa. Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen Mistä yrittäjät tulevat -loppuraporttiin on koottu reilun 30 osatutkimuksen tulokset suomalaisten yrittäjäksi ryhtymisestä, taustoista, kannusteista ja riskeistä. Raportti on luettavissa osoitteessa www.tekes.fi, teknologiakatsaus 198/2006.

UUSI

Insinööri

Akateemisilta yrittäjiltä puuttuu liike toimintaosaamista ja kykyä sen hankkimiseen, tutkijat väittävät. Liiketoimintaosaamisen kartuttamiseen tarvitaankin valtakunnallisia toimia. Myös julkisten yrityspalveluiden olisi nykyistä tehokkaammin osattava raakata elinkelvottomat liikeideat pois rahoituslaareilta. Tutkijoiden mukaan yrittäjyyden edistämisessä ovat tärkeitä omakohtaiset yrittäjyyskokemukset, riskinottokyky. Yrittäjyyttä ei voida suoraan opettaa, mutta yrittäjämäisiä asenteita pitää edistää kaikilla kouluasteilla. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Yksinyrittäjyyttäkin tarvitaan

Raportissa häiritsee kautta linjan sen yksipuolinen näkemys yrittäjyyden laadusta. Laatu näytettäisiin rinnastettavan yritysten kasvuhakuisuuteen. Nykytilastojen valossa uudet yritykset ovat kuitenkin yhä useammin yhden hengen yrityksiä tai toiminimiä. Työnantajayritysten osuus on vähentynyt 2003–05 jopa 4 prosenttia. Tämä on tutkijoiden mukaan yksi syy yritysten laadun heikkenemiseen. Väitettä voi syystä kritisoida. Tätä nyk yä Suomen noin 230 000 yrittäjästä 100 000 on yksinyrittäjiä. Nimensä mukaisesti itsensä työllistäjät ovat itse luoneet itselleen työpaikan, millä lienee vaikutusta työllisyysasteeseen.

Sitä paitsi rakenneuudistus teollisuudessa ja esimerkiksi kuntapuolella synnyttää kaiken aikaa markkinoita uudentyyppiselle pien- ja yksinyrittäjyydelle, joka kykenee palvelemaan asiakkaita suuria yrityksiä joustavammin ja innovatiivisemmin elinkeinoelämän menestymistä ja talouskasvua edistäen. Akavalaiset yrittäjät tyytyväisiä

Yrittäjäksi ryhtymisessä on aina kyse omasta urakehityksestä, vapaudesta ja työn mielekkyydestä. Ainakin korkeakoulutetuille itsensä työllistäminen tarjoaa mahdollisuuden edetä uralla, kehittää osaamistaan ja kohottaa tulotasoaan. Vaikka loppuraportti viittaa yrittäjien stressaantuneisuuteen, akavalaiset yrittäjät ja itsensä työllistäjät ovat omaan työhönsä ja elämänlaatuunsa varsin tyytyväisiä. Tutkijat toteavat, että yritysten tilas toinnissa on ongelmia. Tilastoissa eivät näy esimerkiksi kaikki yrittäjiksi luettavat osakeyhtiöiden omistajat. Tämä nostaa yksinyrittäjien osuuden suhteettoman suureksi kaikkien yritysten määrästä. Osakeyhtiömuotoisten yritysten omistajat verotus- ja omistussuhteet tulisikin kaivaa esiin, mikä eittämättä kasvattaisi yritysten keskikokoa ja työnantajayrittäjien määrää. Tässä lienee haastetta jatkoselvityksiin. n 17

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Syväkeräysjärjestelmässä tyhjennysvälit ovat pinta-astioita pidemmät. Se vähentää kuljetuskustannuksia ja pitää jäterallin aisoissa säästäen näin luontoa.

Syväkeräysjärjestelmä lisää suosiota 01tyoturvallisuus1.jpg Kuva: Aleksi Vienonen

nu Aalto tuli Molok Oy:lle 1998. Siitä lähtien hän on ollut mukana luomassa laatujärjestelmää yritykselle. Viime vuoden alussa tehtiin päätös standardinmukaisen toimintajärjestelmän luomisesta ja lokakuussa yritys sai sertifikaatit laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmilleen. – Kun sertifikaatit saadaan, siitä vasta alkaa kehitystoiminta, laatupäällikkönä toimiva insinööri Anu Aalto tietää. Työ on jatkuvaa toiminnan ja tuotteen laadun parantamista sekä ympäristö- ja työturvallisuusasioiden huomioon ottamista. Hän on samaa mieltä kuin Tampereen nuorkauppakamari, joka palkitsi Veikko Sallin kehittämän syväkeräysjärjestelmän ympäristöpalkinnolla viime vuonna. – Syväkeräysjärjestelmä edustaa tule vaisuuden visioita. Se vähentää kuljetuskustannuksia ja säästää maanpäällistä tilaa. Tuote on suosittu kiinteistöissä, ostoskeskusten yhteydessä, haja-asutusalueilla, puistoissa ja pysäköintialueilla. Kun jätemäärät kasvavat, erityisesti kerrostaloalueilla suosittu järjestelmä pitää käsittelykustannukset kurissa ja jäterallin aisoissa. Lajittelun ja kierrätyksen kehittymisen myötä myös jätejärjestelmää kehitetään koko ajan. Pystyyn ja syvälle

Veikko Sallin kehittämä syväkeräysjärjestelmän ydinajatus on yksinkertainen. Keräyskapasiteetti rakennetaan pystysuoraan. Kaksi kolmasosaa säiliöstä jää maan alle, jolloin jäte tiivistyy säiliön pohjalle ja maan viileys pitää hajuhaitat kurissa. – Molok tuotemerkkinä on vähän niin kuin ”heteka tai mono”, vertaa 18

01tyoturvallisuus2.jpg Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman kiittelee työnantajien myönteistä asennoitumista työturvallisuuskorttiin. Kuva: Aleksi Vienonen

Anu Aalto valmistui tekstiili- ja vaatetusinsinööriksi Tampereelta vuonna 1991. Nyt hän on laatupäällikkönä Molok Oy:ssä valvoen syväkeräysjärjestelmän laadun kehittymistä.

markkinointipäällikkö Katri Savijärvi tuotetta. Järjestelmälle hankittiin patentti 1990-luvun alussa, mutta sen mentyä umpeen nyt kilpaillaan toiminnan ja tuotteen laadulla sekä palvelulla. – Sertifikaatit ovat hyvä myyntivaltti, Anu Aalto sanoo. Laatua ja luotettavuutta arvostetaan maailmalla. Syväkeräysjärjestelmä on saanut suosiota myös lämpimillä alueilla, Portugalissa, Espanjassa, Brasiliassa ja Lähi-idässä. Aktiivisen myynnin ja markkinoinnin tehostamisen myötä Kanadassa ovat vientimarkkinat laajentuneet. Vientiin menee nykyisin jo 60 % tuotannosta. Jatkuvaa tuotekehittelyä

Molok Oy kehittää jatkuvasti sekä toimintojaan että tuotevalikoimaa. Kolme vuotta sitten kaikki toiminnot keskitet-

tiin Nokialle rakennettuihin tuotantotiloihin. Uusissa tiloissa on käynnistetty muovisten runkokaivojen rotaatiovalu omana työnä. Yritys panostaa jatkuvasti myös ympäristöä säästäviin ratkaisuihin. Tämän vuoden alkupuolella otettiin käyttöön raaka-aineen uusiolinja, jolla voidaan kierrättää takaisin tuotantoon valutyössä syntyvät, ylimääräiset muoviosat, yhteensä kymmeniä tonneja vuodessa. Molok Oy:ssä on kehitetty oma sisäinen kehityslomake, jolle voi kirjata aloitteet ja mahdollisesti havaitut ongelmat sekä toimiston puolella että tuotannossa. Anu Aallon tehtäviin kuuluu myös pitää yllä toimintajärjestelmää. Hän ohjaa ja opastaa henkilökuntaa ja valvoo, että tuote ja asiat tehdään niin kuin on sovittu. Laatujohtoryhmässä hän on mukana miettimässä laadunparannusjärjestelmää. n

Suomesta ympäristöliiketoiminnan johtava maa

temerkki. Suomen tulee olla elmikuussa julkistetun kanympäristöosaamisestaan tunsallisen ympäristöliiketoinettu kuten Sveitsi kelloisminnan toimintaohjelman tataan. voitteena on rakentaa puhtaista teknologioista suomalaisen teolli- • Suomesta luodaan edelläkävijämarkkina, mikä edistää suuden uusin tukijalka. Toiminliiketoimintaympäristön ketaohjelma syntyi osana Sitran hittämistä, koulutuksen suunYmpäristöohjelmaa ja se on laataamista ja tehokasta rahoitusdittu yhteistyössä elinkeinoeläjärjestelmää. män, järjestöjen sekä hallinnon • Energia- ja ympäristöyritykja tutkimuslaitosten kanssa. set sekä tiedeyhteisöt muoKansallisen toimintaohjeldostavat strategisen huippuman mukaan Suomesta luodaan osaamisen keskittymän. Se ympäristöliiketoiminnan johtava suuntaa voimavaransa puhmaa vuoteen 2012 mennessä. Toitaisiin teknologioihin. mintaohjelma suosittaa keskitty• Yhteistyöllä ja kansainvälisilmään neljään pääteemaan: lä yritysverkostoilla markki• Ympäristöosaamisesta rakennoille. n netaan viennin keskeinen kilpailutekijä ja huipputuo-

Suomalaisyritykset menestyivät Euroopan ympäristökilpailussa

uroopan komission järjestämän European Business Awards for the Environment -kilpailussa palkittiin kaksi suomalaisyritystä. YIT Rakennus Oy sijoittui sarjassaan jaetulle ensimmäiselle tilalle ja Fortum Power and Heat Oy omassa sarjassaan kolmen parhaan joukkoon. Kilpailuun osallistui 139 ehdotusta 23 Euroopan maasta, mikä on kilpailun yhdeksäntoistavuotisen historian suurin osallistujamäärä. YIT Rakennus Oy sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle Kansainvälinen yhteistyö -sarjassa. Se osallistui kilpailuun Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennusprojektilla. Fortum Power and Heat Oy sijoittui kolmen parhaan joukkoon ympäristökilpailun Prosessi-sarjassa. Se osallistui kilpailuun Suurten polttolaitosten ilmanpuhdistus edistyksellisen polttotekniikan avulla -projektilla. n

Tilaa Perhelomien yhteisesite ja lomatuen hakemus

Perhelomalla riittää tekemistä ja kaikki viihtyvät. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot 23–35. Hae lomaa ja lomatukea viimeistään 13.4.2007 mennessä. Tarjolla ovat

www.a-lomat.ﬁ

Perheen kanssa lomalle

:: Perinteiset perhelomat: lomatuki on 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperhelomat: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.ﬁ UUSI

Insinööri

totta & tutkittua Teksti: tutkimuspäällikkö Anette Raunio, Talentum Media Oy

Päätöksenteko Suomessa – insinöörit päätöksentekijöinä

Viime toukokuussa valmistuneen päättäjätutkimuksen mukaan Suomessa on 454 000 päätöksentekoon osallistuvaa henkilöä. Määrä on kasvanut edellisestä mittauskerrasta (2004) 73 000:lla.

uurin kasvava ryhmä on toimipaikkojen päätöksentekoon osallistujat, jotka vaikuttavat hankintapäätöksiin. Tämä ryhmä on kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla. Ylempien toimihenkilöiden työllisyys on Suomessa parantunut, joka osittain selittää myös koko ryhmän kasvavan kehityksen. Naisten osuus päättäjissä on hieman noussut. Yksityisen sektorin päättäjistä 32 % on naisia. Julkisella sektorilla sukupuolijakauma on tasaisempi: naisia 48 % ja miehiä 52 %. Keskijohdon rooli muuttuu suomalaisessa päätöksenteossa. Kyseisen ryhmän rooli lopullisiin päätöksiin vähentyy. Päätöksiä tehdään enemmän ylimmässä johdossa ja vanha keskijohdon rooli hankintapäätöksissä muuttuu asiantuntijatehtäväksi ja näin hankintapäätöksiin osallistutaan vaikuttamalla. Toki joissain toimipaikkojen hankintapäätöksissä asiantuntijat tekevät lopulli-

set päätökset, näitä hankintoja edustavat tyypillisimmin tietotekniikan ja tuotannon hankintapäätökset. Tulevaisuudessa toimipaikkojen päätöksenteossa tullaan varmasti näkemään monenlaisia muutoksia. Kansainvälisissä yrityksissä lopullinen päätöksenteko siirtyy ja on osin jo siirtynyt ulkomaille. Suomessa vaikutetaan tiettyihin hankintoihin jatkossa enemmin asiantuntijoina ja valmistelijoina kuin lopullisina päätöksentekijöinä. Insinööripäättäjä Suomessa

Suurin osa insinööripäättäjistä on miehiä. Ikäjakauma on perin tasainen, karkealla tarkastelulla alle 40-vuotiaita päättäjiä on 46 % ja yli 40-vuotiaita 53 %. Kolmannes insinööripäättäjistä on työnsä puolesta tekemisissä ulkomaankaupan kanssa ja 63 % puolestaan on työssään budjetti- tai tulosvastuussa. Alueellinen tarkastelu osoittaa, että päätöksen tekijöinä insinööreissä verrattuna päättäjiin yleensä korostuu ItäSuomen lääni. Insinööripäättäjä ei kielitaidollaan kehuskele, erityisesti ruotsi ja ranska ovat hänen oman arvion mukaan melko heikolla tasolla. 70 %:lla on alaisia ja johtoryhmän jäseninä insinööripäättäjiä on lähes 40 %. Tyypillinen toimipaikoissa toimiva päättäjä, joka on koulutukseltaan insinööri, työskentelee yksityisellä sektorilla.

n Liiton jäsensivuille on lisätty pdf-tiedosto Salary and Employment Terms

for Engineers in the Private Sector in the Nordic Countries 2005/2006. Siihen on kerätty sekä insinöörien että diplomi-insinöörien palkkatiedot yksityisellä sektorilla pohjoismaissa vuonna 2005 lukuun ottamatta Islantia. Mukaan on koottu myös tietoja maiden työsuhteen ehdoista sekä pohjoismaisten insinöörijärjestöjen yhteystiedot. Raportti löytyy jäsensivuilta kohdasta Urahallinta/Palkkaneuvonta.

Insinöörit vaikuttavat toimipaikoissa useissa hankitapäätöksissä. Toimitilojen hankinta ja ylläpito ovat yksi insinööreille tyypillinen hankinta-alue. Tämä pitää sisällään myös kiinteistö- sekä turvallisuuspalvelut. Henkilöauto- ja kuljetusvälinehankinnat sekä materiaalitoimintoihin liittyvät hankintapäätökset (kuljetuspalvelut, varastointi ja pakkausmateriaalit) korostuvat myös insinööripäättäjissä. Insinöörit päättävät tuotannon hankinnoista

Tuotannon hankinnat ovat myös ominaista insinööripäättäjille, tämä kattaa laajan alueen eri hankintapäätöksiä; teollisuusautomaatiohankinnat, tuotannon sekä tuotekehityksen koneet ja laitteet, raaka-aineiden sekä puolivalmisteiden hankinnan, energia hankinnat ja tuotannon alihankintapalveluiden sekä -tuotteiden hankinnan. Asuinrakentaminen ja kunnossapito sekä liike- ja teollisuusrakentaminen että maa- ja vesirakentaminen ja puhtaanapito ovat myös insinööripäättäjille leimallisia päätöksentekoalueita. Henkilöstön hankintaan ja markkinointiin sekä tiedotustoimintaan insinöörit eivät niinkään toimipaikoissa osallistu. Rahoitus ja taloushallinto sekä lakiasianpalvelut eivät myöskään ole insinööripäättäjille ominaisia hankintapäätöksiä. n Lähteet: PMT 2000–2004, TNS PäättäjäAtlas 2006 PMT on myös TNS Gallupin toteuttama Päättäjätutkimus eli nimeltään Päättäjien mediatutkimus. TNS Gallup muutti tutkimuksen nimeä 2006 TNS PäättäjäAtlakseksi.

Tekninen tietoturva hoidettu hyvin pk-yrityksissä

uomalaiset pk-yritykset ovat hoitaneet parhaiten teknisen tietoturvan. Huonoiten yrityksissä oli hoidettu hallinnollinen tietoturva. Vain joka seitsemännellä yrityksellä on kirjallisesti laadittuna tietoturvasuunnitelma ja viidesosalla tietoturvapolitiikka. Tämä käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin pk-yritysten tietoturvan tasoa, teknistä tietoturvaa, hallinnollista tietoturvaa sekä tietojärjestelmien riskienhallintaa. Vain joka toisessa yrityksessä on arvioitu luottamuksellisiin tietoihin liittyvät riskit ja vain joka toinen yritys on

arvioinut menetykset, joita tietojärjestelmien toimimattomuus tai häiriötilanteet aiheuttavat. Pk-yrityksissä on tarvetta tietoturvan kohentamiseen yrityksen ydintoimintojen ja strategisesti tärkeän tiedon suojaamisessa. Pienimmistäkin yrityksistä lähes puolet ilmoitti olevansa erittäin paljon tai paljon riippuvaisia tavallisimmista tietoteknisistä ratkaisuista. Tosin pk-yritykset eivät hyödynnä tietotekniikkaa liiketoiminnassaan kovin syvällisesti. Niiden liiketoiminta oli eniten riippuvaista Internetistä tietolähteenä, sähköpostista ja tekstinkäsittelystä. Selvityksen päätulokset vahvistavat

ennakkonäkemystä pk-yritysten tietoturvan hoidosta. Parhaiten yrityksissä oli hoidettu tekninen tietoturva. Haastatelluista yrityksistä lähes kaikilla internetyhteys oli suojattu palomuurilla sekä automaattisesti päivittyvillä virustentorjuntaohjelmistoilla. Yritysten tietoturvatietoisuuden lisäämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on työn alla hanke, jonka tavoitteena on rakentaa pienemmille yrityksille tarkoitettu tietoturvan parantamisen asiantuntijapalvelu. n

Pk-yrityksillä menee hyvin

ienillä ja keskisuurilla yrityksillä menee hyvin sekä eteen että taaksepäin katsoen. Suhdannekuvan odotetaan jopa vielä paranevan lähikuukausina.  Keskisuuret yritykset odottavat tulevaisuudelta eniten. Tämä selviää Elinkeinoelämän Keskusliiton julkaisemasta pk-suhdannebarometristä. Helmikuun pk-suhdannebarometrin mukaan tuotannon ja myynnin kasvu oli

viime vuoden lopulla ja vuodenvaihteessa hyvää tasoa, osin jopa odotettua parempaa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan myös lähikuukausina, mutta vuodenvaihteista hieman hillitympää vauhtia. Tässä tekevät poikkeuksen keskisuuret yritykset, joiden odotukset ovat varsin valoisat. Henkilöstön määrä kasvoi yli odotus ten. Nyt kuitenkin ennakoidaan teollisuu-

dessa kasvun pysähtymistä. Keskisuuret palveluyritykset erityisesti odottavat henkilöstön kasvavan myös lähikuukausina. Rakennusteollisuudessa henkilöstön määrä kasvoi enemmän kuin odotettiin. Saman tilanteen uskotaan jatkuvan myös lähikuukausina. Pienten ja keskisuurten palveluyritysten työvoiman määrä jatkoi kasvuaan. n

Suomessa ennätysmäärä yrityksiä

ritysten lukumäärä maassamme on kasvussa ja se on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 236 435 yritystä. Tämä selviää hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraportista. Kauppa- ja teollisuusministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2006 lopulla yrityksiä oli jo reilut 240 000. Yrityskantaan olisi siten tullut hallituskaudella nettomääräisesti tähän mennessä noin 12 000 yrityksen lisäys. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lukumäärä on kasvanut hallituskaudella jo 10 prosentilla. Myös uusien ns. noUUSI

Insinööri

pean kasvun yritysten määrä on lievässä kasvussa. Politiikkaohjelmaa (2003–2007) johtaneen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mielestä hallitusohjelmassa ohjelmalle asetetut tavoitteet on saavutettu varsin hyvin. Pekkarisen mukaan tärkeimpiä uudistuksia yrittäjyyden kannalta ovat olleet muun muassa aloittavan yrityksen rahoituksen parantaminen, palveluyrittäjyyden saaminen Finnveran rahoituksen piiriin, yrityspalveluiden uudistaminen, pk-yritysten teknologiarahoituksen ja palveluiden parantaminen sekä yrittä-

jien työttömyys- ja sosiaaliturvaan tehdyt parannukset. Myös starttirahauudistuksella on tällä hallituskaudella ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten perustamishalukkuuteen.   Yrittäjyyden politiikkaohjelma on toteutettu yhteistyössä yksityisen sektorin, yrittäjäjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraportti ”Yrittäjyyspolitiikka Matti Vanhasen hallituskaudella 2003 – 2007” löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilta osoitteesta www.ktm.fi/ index.phtml?s=1899 n 21

maailmalta

Kilinaiset Seeprakalliolla, takana vasemmalta: Julia Kuhanen, Päivi Nororaita, Neea Similä, Alicia Perho, Teija Pääkkönen, Heidi Ljungkvist, Maritta Kinnunen, Piritta Viljakainen, keskellä vasemmalta: Irma Torkkel, Eva Böös, Tiina Valkonen, Säde Lassila, Mari Vesterinen, Paula Lehikoinen, edessä vasemmalta: Raili Kulmala, Heli Lehto, Kirsi Hulkko, Riikka Alanne ja Lea Salminen.

Insinöörinaiset valloittivat Kilimanjaron Lauantaina 13.1.2007 kello viisi aamulla Helsinki-Vantaan lentokentällä jaettiin punaisia paitoja, joiden etupuolella oli logo: sinistä ja valkoista, vuori, kili ja insinöörien tunnus. Retki kuntamme koostui 19 naisesta, joista juniori oli 27-vuotias ja seniori 63-vuotias. Päämääränä oli Kilimanjaro.

dea reissusta oli syntynyt Lahden Seudun Insinöörien naistoimikunnassa. Porukka oli saatu kasaan Insinööri-lehdessä olleen jutun myötä. Porukkamme oli varsin rempseä, jokainen lähti reissuun rennolla ”katsotaan kuinka käy” -asenteella. Ennen vuorelle lähtöä vietimme muutaman päivän safareilla Ngorongoron ja Lake Manyaran kansallispuistoissa. Näimme norsuja, kirahveja, seeproja, puhveleita ja paljon erilaisia lintuja. Bongasimme myös pari leijonalaumaa, jotka nauttivat olostaan auringonpaisteessa loikoillen.

Lumihuippua kohti

Aloitimme vuoren valloittamisen portilta 1 800 metrin korkeudesta. Reittinä meillä oli turistien suosima Marangun reitti eli ”Coca-Cola Route”. Ensimmäisen päivän kävelimme sademetsässä, joka muuttui pikkuhiljaa kanervametsäksi. Ympäriltä kuului apinoiden ja lintujen ääniä. Myös kasvusto itsessään äänteli, erilaisten lehtien havistessa ja nitistessä tuulessa. Ensimmäisen kuusituntisen vaellusosuutemme aikana paikalliset oppaamme oppivat suomenkielisen sanan ”latua”, jonka huikkasimme aina kun

porukkaa tuli vastaan tai ohitti meitä. Ensimmäisen yön vietimme Mandara Hutilla 2 700 metrin korkeudessa. Toinen päivä oli hieman rankempi ja vaellus kesti lähes kahdeksan tuntia. Vettä kului runsaasti ja pikkutaukoja pidettiin säännöllisesti. Kanervametsä muuttui pusikoksi ja maaperä kuivemmaksi. Erilaisia kukkia oli yllättävän paljon. Päivän päätteeksi saavuimme 3700 m korkeudessa olevalle Horombo Hutille. Siellä vietimme kaksi yötä, sillä seuraava päivä oli ns. lepopäivä, jolloin totuttelimme korkeaan ilmanalaan. Lepopäivänä teimme parin tunnin kävelyn Seeprakallioille. Neljäntenä päivänä vaelsimme noin kahdeksan tuntia Kibo Hutille 4 700 metrin korkeuteen. Ympäristö muuttui jylhän karuksi. Viimeistään tässä vaiheessa alkoi yksi jos toinenkin kärsiä vuoristotaudin oireista, mm. päänsärystä, vatsavaivoista ja väsymyksestä. Sinnikkäästi koko porukka kuitenkin majalle selviytyi. Kibolla oli tarjolla illallista, osa otti parin tunnin tirsat, osa makoili muuten vain. Kello 22 koko porukka oli taas jalkeilla. Gilman’s Point 5 681 metrissä

Edessämme oli yö, jolloin noustaan ne viimeiset noin tuhat metriä ylöspäin. Ennen lähtöä tarkistimme vielä kamppeet: riittävästi lämmintä ja tuulenpitävää päällä, vettä, evästä ja otsalamppu. Klo 23 jälkeen jono suuntasi kulkunsa ylöspäin. Maasto jyrkkeni koko ajan ja ohut ilmana la sai helposti hengästymään. Pakkasta oli alimmillaan -7 astetta, mutta se tuntui paljon kylmemmältä, koska korkeassa ilmanalassa kroppa ei tuota

Vettä kului runsaasti ja pikkutaukoja pidettiin säännöllisesti.

lämpöä yhtä tehokkaasti kuin alempana. Muutama meistä joutui kääntymään vuoristotaudin oireiden takia. Huippu tuntui olevan loputtoman kaukana. Vihdoin aamun sarastaessa klo 6.10 ensimmäinen ryhmä saavutti Gilman´s Pointin 5 681 metrissä. Seuraava vuorenvalloittaja oli perillä 6.45 ja kolmas porukka kahdeksalta. Kaiken kaikkiaan perille pääsi 14 naista. Auringonnousu Gilman’s Pointilla oli näkemisen arvoinen. Uhuru Peak 5 895 metrissä

Jo Gilman´s Pointille pääsyä pidetään virallisesti vuoren valloittamisena, mutta vuoren korkein kohta on todellisuudessa noin 200 m korkeammalla oleva Uhuru Peak 5 895 metrissä, jonne matkaa jatkoi neljä hurjaa ensimmäisestä ryhmästä. Kaksisataa metriä kuulostaa vähältä, mutta tarkoittaa käytännössä kolmen tunnin lisävaellusta. Ja alas oli matkaa saman verran kuin ylöskin, voimia täytyi säästää myös siihen. Tosin alas meno oli huomattavasti nopeampaa ja hikisempää hommaa kuin ylös kapuaminen. Yöllä jäässä ollut hiekka alkoi sulaa ja alas meno olikin osittain luistattelua upottavassa hiekassa. Tiukasti kenkien ympärille teipatut lahkeet tai lahjesuojat estivät hiekan tunkeutumisen kenkiin. Parin, kolmen tunnin alasmenourakan lähestyessä loppuaan pakkaskelin vaatteet tuntuivat liian kuumilta. T-paita ja shortsit olisivat riittäneet siinä vaiheessa. Kibolla levähdettiin muutama tunti ja jatkettiin matkaa takaisin Horombo Hutille 3700 metriin. Majoituttiin jo tutuiksi tulleisiin mökkeihin (4–6 hengen mökkejä) ja illallinen maistui taas hy-

vältä. Unen tuloa ei tarvinnut odotella. Maanantaiaamuna kuului tuttu koputus ovelta: teetä tarjolla sekä lämpimät pesuvedet vadeissa portailla. Aurinko paistoi aamusta alkaen, söimme lounasta Mandaralla ja iltapäivällä olimmekin takaisin portilla, väsyneinä mutta onnellisina. Jokainen oli tehnyt parhaansa ja omalla tavallaan ylittänyt itsensä. Noin 80 kilometrin urakka oli ohi. Rinkankantajamme olivat jo alhaalla sinne saapuessamme. Siellä tarjottiin kylmää olutta ja kantajamme lauloivat Kilimanjaro-laulun. Saimme myös stipendit suorituksestamme. Sansibarin paratiisi

Loppulomaksi siirryimme ansaitusti rentoutumaan Sansibarille. Hotellimme oli upealla paikalla aivan meren rannalla, maisemat olivat kuin paratiisista. ”Hakuna matata”, ei huolen häivää. Viihdytimme itseämme käymällä ostosreissuilla, tutustumalla maustefarmiin, tekemällä kaupunkikierroksen sekä käymällä antoisalla sukellus- ja snorklausreissulla. Reilu meininki

Ihan ilman vatsatauteja, vesirakoille palaneita neniä ja kämmenselkiä, sekä erinäisiä pisto- ja puremajälkiä ei reissusta selvitty, mutta kaikki pääsivät turvallisesti kotiin. Kyllä siinä oli matkanjohtajallamme, itsekin Tansaniassa asuneella Taistolla välillä hämmästelemistä tämän naisjoukon keskellä. Mutta varsin mallikkaasti ja kärsivällisesti hän piti ryhmän kasassa. Reissu jää varmasti ikimuistoisena meidän kaikkien mieleen, ei pelkästään safareiden, Kilimanjaron, rantaloman tai sukellusreissun ansiosta, vaan ennen kaikkea jo matkaa edeltävissä tapaamisissa syntyneen me-hengen ja yhteen hiileen puhaltamisen myötä. Positiivista naisenergiaa riitti koko ajan reissun kommelluksista huolimatta! n Kilinaisten puolesta Alicia Perho ja Heli Lehto Lisätietoja: www.kilinaiset.fi

UUSI

Insinööri

osaaminen Teksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Ilkka Pietarinen

Kun julkinen sektori ryhtyi viime vuosikymmenellä tosissaan rukkaamaan rakenteitaan, yksi nopeimmin muutoksen kouriin joutunut ala oli kunnallinen energiahuolto. Virastoista kuoriutui pikavauhtia osakeyhtiöitä, usein lyhyen liikelaitosvaiheen kautta.

Yhtiömuotoinen toiminta on selkeyttänyt päätöksentekoa ja nopeuttanut toimintaa, verkkosuunnittelija Tuomo Mielonen sanoo.

Ketterä, mutta turvallinen E

nnen oli tapana hokea, että kunnan leipä on kapea, mutta pitkä. Palkka ei ole häävi, mutta työpaikka on turvattu, kun kunnalle pääsee. Jyväskylän kaupungin energiantuotannon ja -jakelun kaikki vaiheet virastomaisesta toiminnasta liikelaitoksen kautta osakeyhtiöksi kokenut verkkosuunnittelija Tuomo Mielonen pitää nykyistäkin toimintamuotoa turvallisena vaihtoehtona. Kunnanvirastona toiminut energialaitos muutettiin Jyväskylässä 1990-luvun puolivälissä liikelaitokseksi ja yhtiöi tettiin muutaman vuoden välivaiheen jälkeen kunnan kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi vuoden 1997 alusta.

Asiakas maksaa

Liikelaitokseksi muuttumisessa ja etenkin yhtiöittämisen yhteydessä olennaisin muutos Mielosen mukaan oli kustannustietoisuuden nouseminen selvästi aikaisempaa tärkeämpään osaan. 24

– Jo liikelaitoksessa, mutta etenkin nyt osakeyhtiövaiheessa on tullut selväksi, että asiakas tämän koko lystin maksaa. Vaikka kuinka tehtäisiin budjetteja, ei siellä vielä yhtään euroa ole ennen kuin ne on sinne hankittu, hän sanoo. Energialaitoksen tehtävien hoitamisen kannalta Mielonen pitää ratkaisua kuitenkin myönteisenä. Aikaisemmin monet kunnan virkaportaissa juoksutetut asiat ratkaistaan nyt yhtiössä. Ketteryys on lisääntynyt. – Se on nopeuttanut ja yksinkertaistanut toimintaa, hän sanoo päätöksentekotason siirtymisestä lähemmäs toteutusta. – Ennen pääasiassa vain johtaja teki päätöksiä vanhan virkasäännön mukaisesti. Nyt useimmiten lähin esimies tekee päätökset tyyliin tässä on ja sillä hyvä, Mielonen kuvaa muutosta. Sähköä tarvitaan aina

Kunnallisten laitosten yhtiöittämisen al-

kuaikoina henkilökuntaa kalvanut pelko työpaikkojen kasvavasta turvattomuudesta ei ainakaan Tuomo Mielosen mukaan ole toteutunut. Energiapuolella kysyntää riittää, tai kuten Mielonen sen määrittelee: – Tämä ala on sellainen, että ilman sähköä yhteiskunta ei toimi. Toisaalta taas se, että kunta omistaa yhtiön osakekannan, pitää toiminnan hieman etäämmällä kvartaalitalouden pahimmista pyörteistä. – Kyllähän kunta on omistajana tietyllä tavalla rauhallisempi käyttäytymään, hän sanoo. – Kun omistaja on määritellyt meille tietyn tuloutustavoitteen, vaatimukset ovat selvät. Kaikki muu toiminta voidaan sitten suunnitella täällä sen mukaan. Eurot jäävät kaupunkiin

Myös Jyväskylän Energian lämpöjohtajana vuodesta 1997 toiminut diplomiinsinööri Marjukka Nuutinen näkee

kunnan omistajuuden energiayhtiössä myönteisenä. – Uskoisin, että siinä painotetaan paikallisuutta vielä enemmän, kuin jos yhtiön omistus olisi muissa käsissä, hän sanoo. – Kaikki eurothan jäävät näin oman kaupungin hyödyksi. Se on se tärkein juttu verrattuna siihen, että oltaisiin vaikkapa jonkin kansainvälisen yrityksen omistama. Jyväskylä on yksi Suomen kasvukeskuksista, kaupunki kasvaa varsin rivakkaa tahtia. Lämpöjohtaja saakin iloita kaukolämpöasiakkaiden määrän viimeaikaisesta kasvusta. – Me laajennamme suomalaisittain ihan ennätystahtia, hän pääsee kehaisemaan omaa toimialaansa. Liito-orava jarruttaa

Saman kehityksen kääntöpuoli tarjoaa myös lämpöjohtajan päälimmäisen huolenaiheen tällä hetkellä.

Jyväskylän Energia toimii tilaajatuottaja-mallissa kaukolämmön tilaajana. Tuotannosta puolestaan vastaa yhtiön ja Fortumin yhteisomistama lämpöyhtiö. Tuotantopuolella eivät kaikki asiat Nuutisen mukaan ole sillä mallilla, jolla yhtiössä niiden haluttaisiin olevan. – Me kaipaamme lisää lämmöntuotantoa, hän kertoo. Kaupungissa onkin käynnistetty kokonaan yhtiön oman voimalan suunnittelu kaupungin eteläreunalle Keljonlahteen, Päijänteen rannalle. Vuonna 2010 valmistuvaksi suunniteltu hanketta jarruttaa kuitenkin juuri nyt jo tutuksi tullut jyrsijä. Alueella on arvioitu olevan kolme liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, jotka määritellään luonnonsuojelulaissa suojelluiksi. Yhtiö on hakenut ympäristökeskukselta voimalaitoksen rakentamiselle poikkeuslupaa, mutta lupa-asian käsittely on kesken. n

Tuomo Mielonen Syntynyt 1958 Petäjävedellä. Sähköteknikko, valmistunut Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta 1984. Jyväskylän Energia Oy:n verkko suunnittelija vuodesta 2000. Jyväskylän energialaitokselle 1.7.1985.

Marjukka Nuutinen Syntynyt 1963 Karhulassa. Diplomi-insinööri, valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta 1989. Jyväskylän Energia Oy:n lämpöjohtaja, vastaa yhtiön kaukolämpöliiketoiminnasta. Jyväskylän energialaitoksen palvelukseen 1996, kaksi kuukautta ennen liikelaitoksen muuttumista osake yhtiöksi.

Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry

Kaupungin omistajuudessa tärkein asia lämpöjohtaja Marjukka Nuutisen mielestä on, että energiahuollon tuottamat eurot jäävät hyödyttämään omaa kaupunkia. UUSI

Insinööri

Perustettu 1998. Jäseniä noin 500. Liittoon kuuluvat energian tuotannossa ja jakelussa toimivien yhtiöiden ja laitosten toimihenkilöt. Liitolla on kymmenen jäsenyhdistystä eri puolilla maata. Neuvottelujärjestönä on Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, joka solmii pääsopijajärjestönä energiayhteisöjen työehtosopimuksen. Päättänyt edustajakokouksessaan 17.11.2006 hakea Uuden Insinööriliiton jäsenyyttä. Puheenjohtaja Juhani Prusti.

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Melametsä

REACH-kemikaaliasetus astuu voimaan kesäkuun alussa kaikissa Euroopan Unionin maissa. Sillä pyritään terveydelle ja ympäristölle turvallisempien kemikaalien käyttöön. Teknologiakeskus KETEKissä Kokkolassa on päätetty näyttää mallia muille EU-maille, miten pk-yritykset perehdytetään REACHin saloihin.

Kenneth Bergroth (vas.) vetää pk-yritysten PREACH-projektia Kokkolassa. Oikealla TE-keskuksen johtaja Kaj Suomela.

Reach saapui Pohjanmaalle E

dessä on mahtava työkenttä, sillä suurimmasta osasta käytössä olevista 30 000 kemikaalista ei ole riittävästi tietoa. Aineiden haitallisuuksista ja riskeistä ei välttämättä ole tietoa saatavilla, vaikka niitä on myyty ja käytetty kenties vuosikymmeniä. Siksi erityisesti ennen vuotta 1981 markkinoille tulleet aineet on testattava nykypäivän tietovaatimusten mukaan. – Tieto aineista lisääntyy koko ajan, ja siksi aikaisemmin markkinoille tuodut aineet joudutaan rekisteröimään REACHiin, tietää projektipäällikkö Kenneth Bergroth KETEKistä.

Vaikka aikaa rekisteröinneille on jopa 11 vuotta, on työt Kokkolassa jo aloitettu. Teknologiakeskus KETEK toteuttaa pk-yrityksille tarkoitettua PREACH-projektia kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän ESR-rahoituksen avulla. Yrityksille annetaan projektin aikana valmiudet toteuttaa yrityskohtaiset REACH-suunnitelmat, joiden turvin ne pystyvät ennakoimaan tulevan uuden kemikaalilainsäädännön vaikutuksia ja säästämään kustannuksiaan.  KETEKin PREACH-koulutusprosessissa on mukana nyt 11 pk-yritystä

uroopan Unionin uuden kemikaaliasetuksen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetuksella luodaan kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoittamista varten REACH-järjestelmä (Registeration, Evaluation, Authorisation and restriction of Chemicals) sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto. REACH-järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle.

ja mukaan mahtuu vielä kiinnostuneita. Myös suuryrityksille suunnitellaan vastaavantyylistä käytännöllistä koulutusta. Bergroth on tutustunut perin pohjin kemikaaliasetuksen vaatimuksiin ja tietää, mitä tietoa yritykset nopeimmin kaipaavat. – Yritysten tulisi siksi jo tässä vaiheessa tutustua asetukseen ja tunnistaa oma REACH-roolinsa ja siitä johtuvat velvoitteet, Bergroth sanoo. Valmistajalla tai maahantuojalla on rekisteröintivelvoite, mikäli ainetta valmistetaan tai tuodaan maahan enemmän kuin yksi tonni vuodessa. Rekisteröintiin liittyy muun muassa tiedonkeruuvelvoite, testaukset ja riskikartoitukset sekä mahdollisesti myös turvallisuusraportin tekeminen. REACH velvoittaa yrityksiä kartoittamaan kemikaaliriskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Tämä työ edellyttää kommunikointia jatkokäyttäjien eli kemikaalia ammattimaisesti toiminnassaan käyttävien yritysten kanssa. – Kartoittamalla ja luokittelemal-

la raaka-ainekemikaalien käyttömäärät ja vaarallisuuden, yritys voi havahtua ja reagoida tulossa oleviin muutoksiin, Bergroth sanoo. Jos tiedostaa ajoissa, miten Eurooppa REACHin myötä muuttuu, saattaa siitä syntyä yritykselle jopa pieni kilpailuetu.  Paljonko lysti sitten maksaa yrityksille? – Viimeisimpien arvioiden mukaan valmistajalle ja/tai maahantuojalle rekisteröintimaksu tulee olemaan 1 200– 24 000 euroa ainetta kohden. Tiedonkeruu ja vaadittavat testaukset maksavat huomattavasti enemmän. Töitä on siis tiedossa testauslaboratorioille ja kemisteille. Jatkokäyttäjä pääsee paljon halvemmalla. Työtä REACH joka tapauksessa aiheuttaa kaikille – eikä sekään ole ilmaista, Bergroth arvelee!  Euroopan kemikaalikartta tullaankin piirtämään uudelleen asetuksen voi-

maantulon jälkeen. Yritykset saavat varautua tiettyjen kemikaalien hintojen nousuun sekä muutokseen niiden saatavuudessa.  Terveydelle tai ympäristölle vaarallisimmat aineet tullaan korvaamaan vähemmän haitallisilla aineilla. Yritykset joutuvatkin tutkimusja kehitystoiminnan avulla löytämään korvaavia raaka-aineita tuoteominaisuuksia muuttamalla. TE-keskukset mukana

TE-keskuksilla on oma vastuunsa tiedottaa yrityksille uusiutuvasta lainsäädännöstä. Siksi REACH kiinnostaa myös niitä. Pohjanmaan TE-keskuksen johtajan Kaj Suomelan mukaan Reach merkitsee suurimmalle osalle pk-yrityksistä lähinnä ilmoitusvelvollisuudesta huolehtimista. – Tärkeätä on nyt käydä läpi kemikaalien käyttökohteet ja tehdä niistä il-

moitus maahantuojalle, Suomela sanoo. Uuden kemikaalilainsäädännön tarkoituksena on löytää valmistaja ja maahantuoja, joka on testannut kemikaalit tiettyihin käyttötarkoituksiin. Jos salassapito- tai patenttisyistä ei halua ilmoittaa käyttämiään aineita, täytyy ne testata itse, jos niitä käytetään yli 1 000 kiloa vuosittain. Suurin vastuu testauksissa ja rekisteröinneissä on kuitenkin valmistajilla ja maahantuojilla. n

REACH-neuvonta REACH-neuvontaa antavat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ryhma@ymparisto.fi  tai  ryhma@sttv.fi

Kuka ymmärtäisi insinööriä? Varmasti kaikki, kun hankit osaamissalkkuusi oikeat viestinnän työkalut. Uusi Insinööriliitto UIL ry, Helsingin Insinöörit HI ry. ja Infor Oy ovat räätälöineet viestintäkoulutuksia insinöörien tarpeisiin. Tule päivittämään viestintätaitosi. Saat välineitä vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään. Valitse yksi koulutus tai kaikki. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.infor.fi/insinoori. Esiinny vakuuttavasti 18.4.2007 Insinööri esimiehenä 2.4.2007 Onnistu neuvotteluissa 1.ryhmä 19.4.2007 tai 2. ryhmä 15.5.2007 Tutustu myös koulutusten hintoihin, sisältöihin ja kouluttajiin osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

UUSI

Insinööri

osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Yritysmalli uusiksi Yritykset tahkoavat miljoona voittoja ja irtisanovat samaan aikaan tuhansia työntekijöitään. Se herättää kansalaisten mielissä kysymyksiä. Missä tulee raja yritysten ahneudelle ja vastuullisuuden puutteelle? Pienet signaalit maailmalta kertovat, että uutta yrityskuvaa ollaan jo hakemassa. Näitä signaaleja on kuulostellut myös SITRA:n enna kointijohtaja Timo Hämäläinen.

Timo Hämäläinen on SITRA:n ennakointijohtaja.

arvitsemme uuden yritystoiminnan mallin, joka perustuu realistisempiin oletuksiin ihmisten tarpeista, parempaan tasapainoon eri sidosryhmien kesken sekä yritystoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten parempaan huomioimiseen, ekonomisti Timo Hämäläinen sanoo. Vahva heikko signaali uudentyyppisestä ajattelusta tulee Hämäläisen mukaan liikkeenjohdon tutkijoiden suunnasta. Useat johtavat yritysjohdon tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten osakkeenomistajan etua korostava yritystoiminnan malli on ongelmallinen ja tullut tiensä päähän. Muun muassa maailmanlaajuinen Academy of Management pitää tämän 28

vuoden kongressinsa aiheesta ”Doing well by doing good”. Tapahtuma kerää maailman parhaat tutkijat ja professorit pohtimaan, miten yritykset voisivat olla voitollisia ja samalla tehdä yhteiskunnalle hyvää. Huonot talousteoriat tuhoavat eettisen yritystoiminnan

Adam Smithin oppeihin perustuvat talous- ja management -teoriat korostavat ihmisen käyttäytymisen varjopuolia, itsekkyyttä, opportunismia ja petollisuutta. Samalla ne korostavat valinnan mahdollisuuksien vähäisyyttä, ”markkinavoimat pakottaa”. Nyt tarvitaankin uutta talousoppia.

Mutta malli puuttuu! Pääomamarkkinat ovat rakentuneet lyhyen aikavälin voitontavoittelun pohjalta. Toistaiseksi kapea-alaiseen voiton maksimointiin perustuva malli on ollut tehokas tuki taloudelliselle kasvulle ja menestykselle. Pörssilistatun yrityksen onkin vaikea tehdä muuta kuin maksimoida voittoa. Hämäläinen viittaa bisnesguru Sumatra Ghoshaliin, joka on vahvasti kritisoinut vallassa olevia talous- ja management -teorioita. Ghoshalin mukaan ne sulkevat moraalisen käyttäytymisen ulkopuolelleen. Näin negatiiviset oletukset yritysjohdon käyttäytymisestä toteuttavat itsensä, koska ne ovat vallitseva totuus. Ghoshalin mukaan osakkeenomistajat eivät omista yritystä tai sen omaisuut-

ta – vain oikeuden sen tuottamaan voittoon. Jos yritys tuottaa lisäarvoa useita erilaisia resursseja yhdistelemällä, miksi osakepääoman antajien pitäisi olla etuoikeutettu ryhmä, Ghoshal kysyy. Ghoshalin mukaan todellisuudessa esimerkiksi työntekijät kantavat suurempaa riskiä osallisuudestaan yritystoiminnassa kuin osakkeen omistajat. Tämähän on nähty moneen otteeseen Suomessakin. Pääomamarkkinat ovat tehokkaammat kuin työmarkkinat. Osakkeen omistajan edusta sidosryhmien tasapainoon

Rauhannobelisti Muhammad Yunus palkittiin toisenlaisesta ajattelusta. Hänen perustamansa Grameen Bank jakaa mikroluottoja myös köyhille kannustaen heitä näin yritteliäisyyteen ja oman elämänsä herraksi. Yunusin mukaan ongelmat eivät ole kapitalistisessa järjestelmässä tai edes vapaassa markkinataloudessa, vaan niissä käsitteellisissä rajoituksissa tai kehikoissa, joihin talouden eri pelaajat yritetään istuttaa. Monen yhteiskunnan haasteena on vieläkin materiaalisen hyvän kasvattaminen. Pisimmälle kehittyneissä yhteiskunnissa kuten Suomessa materiaaliset kysymykset eivät enää ole niin tärkeitä kuin kehitysmaissa. – Katsantokantaa onkin hyvä taas laajentaa, Hämäläinen sanoo. Hän ottaa vertauksen patruunaajasta. Teollistumisen alkuaikoina yritys oli usein paikkakunnan veturi. Juuso Waldenin Valkeakoskella Yhtyneet paitsi tarjosi työtä ja asuntoja, myös piti huolta työyhteisöstä ylläpitämällä kouluja, urheiluseuroja ja tarhoja. Myöhemmin julkinen sektori otti näitä tehtäviä hoitaakseen. Nyt on uudelleen herännyt kysymys ”sosiaalisten yritysten” tarpeesta. Niiden tavoitteena olisi vain kohtuullinen voitontavoittelu. Voisivatko yritykset valikoiden käyttää resurssejaan myös yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen, vaikka se ei välttämättä maksimoisikaan niiden voittoa? – Yrityksillä on usein erityisresursseja ja -osaamista, joilla voitaisiin tehdä paljon yhteiskunnallista hyvää, jos sitä UUSI

Insinööri

ei aina tarvitsisi perustella voiton maksi moinnilla. Britanniassa ja Ruotsissa on jo kehitetty erityislainsäädäntöä tällaisia yrityksiä varten, Hämäläinen sanoo. Sitra on käynnistänyt kansallisen ennakointiverkoston, jossa pohditaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden haasteita. Myös yritysten edustajia on kutsuttu mukaan, jotta ne voivat tuoda oman osaamisensa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. Isot monikansalliset yritykset kuten Nokia, ovat Hämäläisen mukaan valtavia osaamispesiä, jotka ymmärtävät innovatiivisuuden ja luovuuden perusteet. Olisiko niillä varaa alkaa uudenlaisen yritysajattelun vetureiksi? Tämä sopisi hyvin jatkoksi niiden pitkään ja globaalisti harjoittamalle yhteiskuntavastuuajattelulle. Hyvinvoinnin murros

Maalisvaalien alla keskusteltiin ahkerasti siitä, miten Suomen taloutta ja hyvinvointivaltiota voitaisiin kehittää, jotta yritykset menestyisivät ja kansalaisten hyvinvointi lisääntyisi.

”

mia uusimmassa kirjassaan ”Europe in the global age”. Giddensin mielestä eurooppalainen hyvinvointimalli on kuin jalokivi kruunussa. Se antaa sosiaalisen yhteisöllisyyden tunteen. Giddensin mukaan hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen malli pitää kuitenkin uudistaa nopeasti. Elämäntavoissa tapahtuneet muutokset, samoin kuin ympäristöasiat, on tuotava hyvinvointikäsitteen ytimeen. Hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Suomi

Timo Hämäläinen heittää vielä lopuksi vision hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta. • Kansalaisten kokema arkielämän hyvinvointi on nostettu yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi päämääräksi. • Talouden kilpailukyky ja hyvinvointivaltio palvelevat tätä päämäärää. Ne eivät enää ole itseisarvoisia tavoitteita. • Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen ja -infrastruktuuri luovat korkeatasoiset puitteet arjen hyvinvoinnille sekä

Taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio ovat vain instrumentteja, joilla pyritään tukemaan ihmisten hyvinvointia.

Hyvinvointia hahmotetaan kuitenkin Timo Hämäläisen mielestä huonosti, koska kaikki keskeiset hyvinvoinnin tekijät ovat muuttuneet perusteellisesti viimeisen 20–30 vuoden aikana. Talouskasvu ja materiaalinen kulutus eivät enää tuota samalla tavoin hyvinvointia kuin 1960-luvun alussa. Hämälainen haluaisikin nostaa arkielämän hyvinvoinnin yhteiskunnan tärkeimmäksi päämääräksi. – Taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio ovat vain instrumentteja, joilla pyritään tukemaan ihmisten hyvinvointia. Samaa ajatusta on esittänyt Anthony Giddens kritisoidessaan eurooppalaista hyvinvointivaltiota ja protektionis-

innovatiiviselle yritystoiminalle. • Yritykset pystyvät kehittämään Suomessa uusia tuotteita ja palveluita, joilla on ylivoimainen lisäarvo (hyvinvointivaikutus, käytettävyys) kilpailijoihin verrattuna pitkälle kehittyneillä markkinoilla. • Korkeatasoinen hyvinvointi ja innovatiiviset toimintapuitteet houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. • Suomi on edelläkävijä myös toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa. Suomessa kehitetään ensimmäisenä uuteen toimintaympäristöön sopiva – taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä – yhteiskuntamalli. n 29

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

Yhteistoimintaneuvottelujen läpikäyminen on vaativa prosessi niin työnantajalle kuin työntekijöille, mutta aito vuoropuhelu ja säästökohteiden etsiminen yhteistyössä edesauttavat parhaan mahdollisen ratkaisun aikaansaamista. Näin uskovat Tecnomen Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Niemi ja luottamusvaltuutettu Lars-Erik Laine. Yt-neuvotteluissa tarvitaan yhteistyötä ja aitoa vuoropuhelua, Jarmo Niemi ja Lars-Erik Laine sanovat.

Yt-neuvottelut voidaan käydä hyvässä yhteistyössä – Tecnomen osoittaa sen

yksyllä 2006 viestintä- ja maksuratkaisuja teleoperaattoreille ja palveluntarjoajille kehittävän ja toimittavan Tecnomen Oyj:n hallitus totesi, että yrityksen viestintäratkaisupalvelujen liikevaihto ei ollut riittävää. Viestintäratkaisupalvelujen perinteinen myyntialue Eurooppa ei tuottanut tarpeeksi tulosta, koska lähes kaikilla eurooppalaisilla oli jo puhepostijärjestelmä käytössä ja kolmannen sukupolven matkapuhelinpalveluiden myynti oli vähäisempää kuin oli odotettu. Markkinatilanteesta johtuen yrityksen oli löydettävä säästökohteita, jonka tarpeeksi arvioitiin 4–5 miljoonaa euroa. Henkilöstön vahva edustus

Yrityksen johto ilmoitti yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä 4. syyskuuta, minkä seurauksena luotta30

musvaltuutettu Lars-Erik Laine kokosi eri henkilöstöryhmistä koostuvan 7 hengen taustaryhmän neuvottelutuekseen. Taustaryhmän jäsenet valittiin kunkin henkilöstöryhmän toimesta. Lisäksi neuvotteluissa oli mukana Tecnomenin lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja Kristiina Hoppu. Henkilöstön edustajista koostunutta taustaryhmää sitoi salassapitovelvollisuus, koska heille annettiin kaikki tarpeellinen tieto yrityksen taloudellisesta tilasta. Neuvottelujen alussa taustaryhmä mietti yhdessä työnantajan kanssa, mistä säästöjä voidaan hakea. Samalla sovittiin, että neuvottelut pyritään käymään mahdollisimman nopeasti mutta neuvotteluissa sovitut toimenpiteet tehdään vasta lain edellyttämän kuuden viikon jälkeen. Neuvottelujen kesto haluttiin pitää mahdollisimman lyhyenä, koska epävarmuus työn jatkumisesta stressaa

henkilöstöä. Ensiksi tarkasteltiin, mitä alihankintakuluja voitaisiin karsia. Tämän lisäksi mietittiin, voitaisiinko Euroopan muiden toimipisteiden kuluja karsia ja haluaisiko osa Suomen ja muun Euroopan toimipisteiden henkilöstöstä siirtyä esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän toimipisteisiin. Taustaryhmän aloitteesta varmistettiin, että jo toteutuneet säästötoimet huomioitiin neuvottelujen lopputuloksessa. Alusta lähtien oli kuitenkin selvää, että 4–5 miljoonan euron säästöjä ei saataisi ilman henkilöstövähennyksiä. Kaikki muualla Euroopassa ja alihankintakuluissa tehtävät säästöt kuitenkin vähensivät Suomen henkilöstöön kohdistuvia säästöpaineita. Paras tieto henkilöstöltä

Toimitusjohtaja Jarmo Niemen mukaan on tärkeää, että henkilöstö osallistui ak-

tiivisesti yhteistoimintaneuvotteluihin. – Paras tietotaito yrityksen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä tulee henkilöstöltä. Henkilöstön parista löytyy se tieto, mitä osaamista tarvitaan ja mitä vaikutuksia säästöillä on työhön. Pahin mahdollinen tilanne on se, että yrityksen toiminta halvaantuu, jos kaikista yksiköstä vähennetään tietty määrä ihmisiä ja ydinosaaminen karkaa pois, Niemi korostaa. Laine muistuttaa, että yt-neuvottelut koskivat koko Suomen henkilökuntaa johtajasta juoksupoikaan. Siksi oli tärkeää, että taustaryhmään kuului eri henkilöstöryhmien edustajia. Henkilöstölle tiedotettiin yt-neuvottelujen etenemisestä aina, kun oli jotain kerrottavaa. Toki oli paljon keskeneräisiä asioita, joita ei voinut kertoa ennen kuin asioista oli päästy sopimukseen. Yt-neuvottelujen aikana luotiin myös uusi organisaatiorakenne, jolloin työntekijöiden työtehtävät ja vastuualueet muuttuivat. Yt-neuvotteluissa mietittiin, ketkä ovat sopivat ihmiset hoitamaan uuden organisaation töitä jatkossa. Uuden organisaatiorakenteen myötä Tecnomenin johtoryhmän kokoonpano pieneni. Yt-neuvottelut päätökseen

Yt-neuvottelut päättyivät 20. syyskuuta ja uudesta organisaatiosta tiedotettiin

”

Paras tietotaito yrityksen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä tulee henkilöstöltä.

henkilöstölle 27. syyskuuta. 29 henkilön irtisanominen toteutettiin 24. lokakuuta. Irtisanomisten lisäksi säästöjä löydettiin myös alihankinnoista ja Euroopan muista toimipisteistä. Yritys tuli vastaan irtisanottavia siten, että työssäolovelvollisuus päättyi kaikilta viimeistään vuoden loppuun mennessä. Irtisanomisaika otettiin työehtosopimuksesta, koska muutamien pitkään talossa työskennelleiden kohdalla irtisanomisaika henkilökohtaisessa sopimuksessa oli lyhyempi kuin työehtosopimuksessa. Näin osa irtisanotuista voitti lisää peliaikaa ja sai muutamalta ylimääräiseltä kuukaudelta palkkaa. Irtisanottaville annettiin tietoa muutosturvasta ja uudelleen koulutusmahdollisuuksista sekä myös tarvittavista toimenpiteistä työvoimatoimistojen kanssa työttömäksi jouduttuaan. Laine kertoo, että monet irtisanotut työllistyivät melko pian irtisanomisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että alan verkostot ovat hyvät ja osaavia ihmisiä palkataan nopeasti muihin yrityksiin. Yt-neuvottelujen jälkeen Tecnomen onnistui neuvottelemaan muutaman henkilön työllistämisestä alihankkijayrityksiin siten, että yritys ostaa työn-

tekijöiden osaamista silloin kuin se sitä tarvitsee. Huolta ja huojennusta

Työnantajan vastaan tuleminen tarjoamalla pidempää irtisanomisaikaa otettiin huojentuneena vastaan henkilöstön parissa. Yt-neuvottelujen ollessa vielä kesken monet olivat huolissaan toimeentulosta. Isot asuntolainat, talonrakennusurakat ja perheen elättäminen edellyttävät säännöllistä kuukausiansiota. Siksi on hyvin ymmärrettävää, että huoli perheen toimeentulosta painoi suurta osaa työntekijöistä, Laine sanoo. Laine uskoo, että henkilöstön aito kuunteleminen työnantajan taholta sekä työnantajan avoimuus tarvittavien taustatietojen saamiseksi hyvän neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi auttoi taloon jääneiden työmotivaation ylläpitämiseen. Ihmiset kokivat, että säästökohteita etsittiin oikeasti. Yt-neuvotteluita ei käyty vain lain takia, vaan koko henkilöstön edun nimissä. Niemi muistuttaa, että jos henkilöstölle annetaan ajankohtaista tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja toimintaedellytyksistä, ihmisten on helpompi hyväksyä tarvittavat toimenpiteet. n

YT-lain teoria ja käytäntö eivät usein kohtaa n Yhteistoimintalakia käytännön tilanteisiin sovellettaessa tuntuu kovin usein unohtuvan lain ensimmäinen pykälä. Lain tarkoitusta koskevassa pykälässä todetaan hyvin ytimekkäästi ja täsmällisesti, että lain tarkoituksena on yhteistoiminnan tehostamiseksi parantaa henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Koska kriisitilanteet irtisanomisineen ovat merkittävin henkilöstöä koskeva asia, kuvittelisi, että yritykset myös panostaisivat eniten henkilöstönsä kuuntelemiseen, koska tehdyillä ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia merkityksiä sekä henkilöstön että yrityksen tulevaisuuteen. Ratkaisun tekeminen ilman henkilöstön tietoa ja jos ei nyt hyväksyntää, niin ainakin ymmärrystä, on kummallekin osapuolelle vahingollista.

UUSI

Insinööri

Lain tavoitteena on yhteistyö ja sopiminen. Siksi lain henkeä ja tarkoitusta noudatettaessa osapuolet kuuntelevat aidosti toisiaan. Tietoa annetaan niin paljon kuin on tarpeen neuvottelujen pohjaksi, tieto annetaan riittävän ajoissa ja henkilöstön näkemykset otetaan huomioon ennen ratkaisujen tekemistä, jos tarvittavista toimenpiteistä ei päästä sopimukseen. Myös uusi piakkoin voimaan tuleva yt-laki on samalle ajatukselle rakentuva. Tecnomen toteutti neuvotteluissaan lain henkeä ja tarkoitusta. Käytännön soisi yleistyvän aikana, jona yt-neuvottelut ovat yhä tavallisempi osa suomalaisten yritysten arkea. Anssi Heiliö Työsuhdelakimies Uusi Insinööriliitto UIL ry 31

edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Yt-neuvottelut on vaikea taitolaji Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyessä ihmisten mielissä usein pyörii ensimmäiseksi huoli toimeentulosta. Miten talouteni käy, jos menetän työpaikkani? Yt-neuvotteluista selviämistä nopeuttaa, jos irtisanotun kotiasiat ovat kunnossa ja jos irtisanotulla on työn lisäksi muuta elämää. Näin kertoo Luonnontieteiden Akateemisten Liiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön asiamies Irmeli Puntari.

t-neuvottelujen läpikäyminen oikeaoppisesti ja niistä selviytyminen, ovat jatkuvan kehittämisen kohteita, sanoo Irmeli Puntari, joka on kirjoittanut kirjan Numeroita ja ihmisiä Yt-neuvottelut, irtisanotut ja työyhteisön tulevaisuus -kirjan yhdessä Satu Roosin kanssa. Kirjassa Puntari ja Roos välittävät 35 haastatellun kautta kokemuksia neuvotteluosapuolena tai neuvottelujen kohteena olemisesta. Kirjassa käsitellään myös irtisanotun ihmisen selviytymistä, työn ja työyhteisöjen kehitystä sekä muuta yhteistoimintaa yrityksissä. Syksyllä 2003 Puntari ja Roos olivat vetämässä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehille tarkoitettua koulutusta, jonka alussa kysyttiin, mistä asioista osallistujat haluaisivat keskustella. Yksi osallistujista kertoi käyneensä rankat ytneuvottelut läpi, jonka jälkeen hän haki työterveyshuollosta sairaslomaa. Tämä vastaus pysäytti Puntarin miettimään, 32

Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija, Irmeli Puntari uskoo.

että vakavaan aiheeseen on perehdyttävä tarkemmin. Tästä tapahtumasta kirja sai alkunsa. Toiveena reilut yt-neuvottelut

Puntari on huolissaan siitä, että yt-neuvotteluista on tullut työnantajan sanelupolitiikkaa. Luottamusmiehet kokevat usein, että he pystyvät neuvottelemaan lähinnä sosiaalipaketista. Ihmiset kai-

paavat reiluja yt-neuvotteluja, eli tietoa siitä, miksi yt-neuvottelut käydään. Jos töitä ja tilauksia ei ole, ihmisten on helpompi hyväksyä irtisanomiset. Usein ne henkilöt, jotka saavat pitää työpaikkansa, kokevat syyllisyyttä sitä, että heitä ei irtisanottu. Irtisanotut taas vertailevat, millä tavoin he olivat huonompia kuin ne, joita ei irtisanottu. Yt-neuvotteluissa olisi tärkeää panostaa kriisityöhön eli auttaa sekä irtisanotta-

via että niitä, jotka saavat pitää työpaikkansa. Esimiehet voivat olla toivottomassa tilanteessa. Heidän pitää hoitaa käytännössä irtisanomiset, mutta heillä ei ole joko tarvittavaa tietoa tai lupaa kertoa tilanteesta. Monet esimiehet ovat tilanteesta johtuen uupuneita ja tarvitsisivat myös luottamuksellista keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Irtisanottavat toivovat myös, että he saavat kuulla irtisanomisestaan kasvotusten, eikä sähköpostin tai puhelimen välityksellä. – Tätä sähköisten viestimien kautta tehtävää irtisanomista tapahtuu valitettavan usein, Puntari toteaa. Irtisanotut kokevat yleensä suurena loukkauksena sen, että vuosien aherruksen jälkeen heidät irtisanotaan tai laitetaan eläkeputkeen. Usein kestää vuosi tai jopa kauemmin ennen kuin irtisanottu pystyy antamaan anteeksi työnantajalle, Puntari toteaa. Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole suojassa työmarkkinoilla, vaan heidän työpaikkojaan menee myös alta. Kun työntekijöiden työpaikkoja valuu halpa maihin, vastaavasti kemianteollisuuden

korkeasti koulutettujen työpaikkoja on siirtynyt muihin Euroopan maihin. – Vielä korkeasti koulutettujen työpaikat eivät valu vauhdilla halpamaihin, vaan tämän tapahtuu asteittain, Puntari sanoo. Viha pois ja uuteen elämään

Puntari muistuttaa, että irtisanominen voi koitua myös hyväksi. Ihminen joutuu miettimään uudelleen, mitä hän haluaa elämältään. Ensiksi on käsiteltävä tunteet entistä työnantajaa kohtaan, sillä viha ja katkeruus paistavat helposti työhaastatteluissa läpi. Kun tunteet on käsitelty, on aika miettiä, mitä tahdon ja mihin haluan keskittyä. Sitten asialle on tehtävä jotain, eli laitettava cv kuntoon ja ryhdyttävä aktiiviseen työhakuun, jossa voi hyödyntää myös omia verkostojaan. Irtisanottujen kannattaa osallistua sekä ammattiyhdistysjärjestöjen että toimivoimatoimistojen urahallintakursseille. – Kukaan ei hae sinua kotoa, vaan työpaikan voi löytää mitä ihmeellisemmän tuttavuuden kautta.

Osa irtisanotuista harkitsee uuden ammatin hankkimista. – Se on toki hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa miettiä, millä aloilla on töitä tarjolla. Yrittäjyys sopii toisille, varsinkin pitkän työkokemuksen ja hyvät verkostot omaaville ihmisille. Naiset selviytyvät usein paremmin yt-neuvotteluista kuin miehet, koska naisilla on useammin enemmän ystäviä, harrastuksia ja tiiviimmät perhesiteet kuin miehillä. – Työn ulkopuolinen elämä auttaa jaksamaan. n

”

Irtisanotut kokevat yleensä suurena loukkauksena sen, että vuosien aherruksen jälkeen heidät irtisanotaan tai laitetaan eläkeputkeen.

Työmarkkinaosapuolilta yhteiset ohjeet Paras-hankkeen toteutukseen Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat antaneet yhteiset ohjeet henkilöstön aseman järjestämisestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Ohjeissa on otettu huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja laki kuntajakolain muuttamisesta.

uitelain mukaiset uudelleenjärjestelyt, selvitysten ja suunnitelmien valmistelu sekä kuntajaon muuttamista koskeva valmistelu toteutetaan yhteistoiUUSI

Insinööri

minnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Mikäli uudelleenjärjestelyt johtavat työnantajan vaihtumiseen, se katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa työnantajalla ei ole puitelain tarkoittamissa tilanteissa oikeutta irtisanoa henkilöstöä taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Samoin irtisanomissuoja koskee vuosien 2008– 2013 alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia.  Irtisanomissuoja on voimassa vii-

si vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta tai henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan henkilöstöllä on velvoite ottaa vastaan koulutusta tai ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaava työnantajan tarjoama uusi tehtävä.   Suurin osa siirtyvästä henkilöstöstä jatkaa todennäköisesti entisissä tehtävissään työnantajan vaihdoksesta huolimatta. Heti siirron tapahduttua on kuitenkin mahdollista toteuttaa uutta kuntaa tai ns. isäntäkuntaa koskevat organisaatio- ja tehtävämuutokset. Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia työtehtävien muutoksia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa. n 33

edunvalvonta Teksti ja kuva: Suvi Veramo

Kemian alan luottamusmiehet pohtivat yhdessä työnantajaliiton edustajien kanssa helmikuussa kemian alan tulevaisuutta, yhteistoimintaa yrityksissä sekä yhteisiä tavoitteita tulevalle neuvottelukierrokselle.

Luottamusmiehille vahvempi asema YTN:n luottamusmies, insinööri Terttu Saukko-Vähämäki (oikealla) ja Kemianliiton pääluottamusmies Susanne Revonlahti sanovat, että elämänkokemuksesta on apua luottamusmiehen tehtävissä.

emian alan henkilöstöryhmät pitivät ensimmäistä kertaa yhteisen seminaarin. Tämä oli avaus organisoituun kemian alan henkilöstöryhmien yhteistyöhön. Seminaarissa oli edustajia akavalaisesta Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestöstä, SAK: laisesta Kemianliitosta ja STTK:laisesta Toimihenkilöunionista. Kemianteollisuuden edustajana paikalla ollut Martti Niskanen valotti eri EU-maiden neuvottelujärjestelmiä. Hän yhtyi luottamusmiesten näkemykseen, ettei Suomessa taideta vielä paikallista sopimista. Niskanen arveli, että tulevaisuudessa sekä työnantajakenttä että palkansaajapuoli tiivistyvät ja toimihenkilöpuoli jatkaa kasvamistaan. Tulevaisuudessa erilaistuminen, paikallisuus ja toisin sopiminen lisääntyvät, työehtosopimukset yksinkertaistuvat ja niiden määrä vähenee. Niskanen ennustaa ay-liikkeen roolin heikkenevän. Huolestuttavana hän piti sitä, että lähivuosina menetetään eläköitymisen myötä paljon tietotaitoa. Kemianteollisuuden toinen edustaja Pasi Ahde tarkasteli globalisaation vaikutusta kemianteollisuuteen. Tutkimustietojen perusteella Aasia on nousussa ja USA ja Eurooppa laskussa. 34

Hyvä luottamusmies on monitaituri

Kemirassa YTN:n luottamusmiehenä toimivan Terttu Saukko-Vähämäen ja Kemianliiton pääluottamusmiehenä Orionilla toimivan Susanne Revonlahden mielestä luottamusmiehen pelikenttää on selkeytettävä. Muutosta on saatava luottamusmiehen asemaan ja tehtäviin, ajankäyttöön, tiedonsaantiin ja itse työsuhdeasioiden hoitoon. Molempien mielestä luottamusmiehen on saatava yrityksen palkkatilastot sekä tiedot uusista työntekijöistä ja heidän työsuhteittensa laadusta heti työsuhteen alettua. Saukko-Vähämäen ja Revonlahden kokemuksen mukaan hyvä luottamusmies on henkilö, joka on sinut itsensä kanssa, hallitsee ajankäytön ja sietää epävarmuutta. Luottamusmiehen on oltava esiintymis- ja neuvottelutaitoinen sekä ammatillisesti osaava henkilö, jolla on lisäksi hyvä ongelmanratkaisukyky. Hyvä luottamusmies on perehtynyt toimialaan kuuluviin asioihin ja ymmärtää talouden merkityksen. Menestyäkseen tehtävässään luottamusmiehen on oltava joustava, teknisesti taitava ja kielitaitoinen. Hyvä apu tehtävän hoidossa on elämänkokemus. Haastetta luottamusmiehen tehtä-

viin tuovat globalisaatio ja kilpailukyvyn säilyttäminen. Jatkossa eri henkilöstöryhmien edustajien on tehtävä tiiviimpää, syvempää ja organisoidumpaa yhteistyötä ja siitä on sovittava avoimesti ja vilpittömästi. Yhteistä koulutusta

Luottamusmiehen asema herätti vilkasta keskustelua seminaarissa. Osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että luottamusmiehen asemaa on vahvistettava ja työnantajan on tunnustettava luottamusmiehille kuuluva asema. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksia on parannettava nykyisestä huomattavasti mm. henkilö kunnan palkkatietojen sekä yksityiskohtaisten taloustietojen saannin osalta. Luottamusmiesjärjestelmä on osa yrityksen tuloksellista toimintaa, joka koituu kaikkien eduksi. Jotta paljon puhuttuun paikalliseen sopimiseen saataisiin valmiuksia ja sopimiseen aitoutta, on työnantajien edustajille ja luottamusmiehille järjestettävä yhteistä neuvottelukoulutusta. Luottamusmiehet voivat neuvotella paikallistasolla vain sellaisen vastapuolen kanssa, jolla on todellista päätösvaltaa, osaamista ja lisäksi valtuudet sopia asioista. n

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Kolmen ritarikunnan ritari Vapauden Ristin ritarikunnan, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkeillä ansioitunut insinööri Juhani Oksman kiittää insinööriyttä mitaleistaan. Juhani Oksmanin kunnia- ja ansiomerkit rinnassa vasemmalta lukien: Vapauden Ristin ritarikunnan 4. luokan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein, Reserviläisliiton ansioristi sekä Insinööriliiton kultainen ansiomerkki soljella.

lman insinööriyttä ei olisi näitä mitaleitakaan. Se on ollut ponnistuspohja kunniamerkeille ja niiden saamiselle, Juhani Oksman sanoo. Arvokkaimpana mitalinaan Juhani Oksman pitää Vapauden Ristin ritarikunnan ansioristiä, joka hänelle myönnettiin vuonna 2002 pitkäaikaisista ansioista vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa. Sitä työtä hän tekee edelleen, viimeksi hän luennoi Laatokan koillispuolen tapahtumista Mikkelin Rotareille. Insinööriliiton korkeinta ansiomerkkiä, kultaista ansioristiä soljella, Oksman arvostaa myös hyvin korkealle. Se myönnettiin vuonna 2002. Niitä on myönnetty toistaiseksi vain viisi kappaletta. Oksman on istunut Insinööriliiton hallituksessa vuodesta 1988 viime vuoden loppuun. Pitkäaikainen työ Insinööriliiton hallituksessa onkin ollut hänen mielestään kaikkein merkittävin asia hänen urallaan. – Olen saanut olla mukana, kun liiton kasvua on saatu aikaan ja edunvalvontatyötä vahvistettu, Oksman toteaa. Hän viittaa erityisesti viimeaikaiseen kehitykseen liiton toiminnassa. UUSI

Insinööri

Ensimmäiset kosketukset edunvalvontatyöhön Oksman sai jo 13-vuotiaana poikana yleislakon aikaan v. 1956, kun hän kantoi maitohinkissä ruokaa kotiin. Äidin sanat silloin: ”Nyt on viimeiset rahat käytetty ruokaan” painuivat lähtemättömästi nuoren pojan mieleen. Silloin selvisi, mitä edunvalvonta ja sen puolesta tehtävä työ merkitsevät. Insinöörioppiin Juhani Oksman hakeutui suoraan keskikoulusta. Yli kahden vuoden harjoitteluajan jälkeen vuonna 1963 alkoivat insinööriopinnot Mikkelissä. Samana syksynä hänelle myönnettiin kilpailutulosten perusteella painonnoston I-luokan merkki. Sittemmin Oksman toimi myös tenniksen parissa 16 vuotta, josta osoituksena Suomen Tennisliiton hopeinen ansiomerkki. Yli 40 vuoden rupeamasta erilaisessa urheiluseuratyössä Oksman on palkittu Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeisella ansiomitalilla. Harvinainen talkooperinneyhdistyksen mitali hänelle myönnettiin osallistumisesta jälleenrakennustyöhön sodan jälkeen. Juhani Oksman osallistui usean rintamamiestalon rakennustalkoisiin Varkaudessa. Yhdeksänvuotiaan pojan oli

säästökivien heittäminen betonivalun sekaan ja naulojen irrottelu valulaudoista. Maanpuolustusmitali kultaisella soljella myönnettiin vuonna 2000, kun kaikki mahdolliset kertausharjoitukset tuli suoritettua. Reserviläisliiton hallituksessa Oksman istui 15 vuotta ja työ palkittiin Reserviläisliiton hopeisella ansiomitalilla ja ansioristillä. Ansioistaan AK AVAn aluetoimikunnassa Oksman on saanut AKAVAn pronssisen mitalin sekä pronssisen mitalin hopeisin lehvin. Työ AKAVAn Etelä-Savon aluetoimikunnassa jatkuu vuoden 2009 loppuun. Ansioista Mikkelin Insinöörien puheenjohtajana vuosina 1984–87 sekä Insinööriliiton hallituksessa hänelle myönnettiin Insinööriliiton kultainen ansioristi puolisomerkkeineen vuonna 1995. Insinööriliiton anomana Oksmannille on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi 1998 ja liittohallituksen työn päättyessä Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki 2006. – Ei tämä ihan poikasten laji ole, sanoo kaikkien Suomessa jaettavien kolmen ritarikunnan ansiomerkit saanut, vasta 64-vuotias Juhani Oksman. n 35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Auli Kivenmaa, Kemianliitto

Perlos-panelistit yksimielisiä:

Mieluummin liikkuisi työ kuin työntekijät

Perlos-iltaan Joensuussa kokoontui maaliskuun alussa useampi sataPerloksen työntekijää. Kolmatta kertaa järjestetty ilta oli jo perinne. Perinne tosin katkesi tähän. Kolme päivää Perlos-illan jälkeen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät ja sen myötä saatiin sinetti tuotannollisen toiminnan loppumiselle.

aneeliin oli koottu edustajia eri viranomaistahoilta, Pohjois-Karjalan yrittäjistä ja seurakunnista sekä työntekijöitä edustavista ammattiliitoista. Puheenvuorot osoittivat, että monenlaisia toimia Perloksen väen uudelleen työllistämiseksi on jo käynnistetty. Työvoimatoimiston johtaja Jarmo Valtonen kertoi, ettei Perloksen yt-ilmoituksen jälkeen ole kulunut päivääkään, etteikö jostain päin Suomea soitettaisi ja kysyttäisi perloslaisia töihin. 36

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen joh taja Matti Kuosmanen kertoi, että Pohjois-Karjalasta ollaan lähdössä agiteerausmatkalle Länsi-Suomeen. – Koetamme hakea ne työt tänne. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n pääsihteeri ja Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew kehotti kuitenkin pitämään kiirettä. – Jos halutaan pitää koulutetuin työvoima täällä, tarvitaan nopeaa toimintaa. Kokemukset ovat osoittaneet, että ylemmät toimihenkilöt lähtevät no-

Perlos-ilta veti salin täyteen väkeä. Yleisön joukossa oikealla etualalla istuvat Pohjois-Karjalan Insinöörien puheenjohtaja Aarre Hummelholm ja Uuden Insinööriliiton alueasiamies Tuomo Hiltunen.

peimmin. Paneelikeskustelun yhteen vetänyt kansanedustaja Esa Lahtela totesi, että uudelle yritystoiminnalle pitäisi maakunnassa siinä mielessä olla hyvät mahdollisuudet, että kiinteät kulut ovat pienemmät kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Aivan erityinen viesti Lahtelalla oli yrittäjien edustajalle: – Vie yrityskenttään viestiä, että he palkkaavat myös luottamusmiestehtävissä toimineita. He ovat hyviä työntekijöitä ja tottuneita hoitamaan asioita. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Nokian ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos Oulussa ja Tampereella

okian Oulun ja Tampereen ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoiltaan perjantaina iltapäivällä 23. helmikuuta vastalauseena Nokian lyhytnäköiselle henkilöstöpolitiikalle. Nokian ylempien toimihenkilöiden mitta täyttyi, kun yritys ilmoitti 340 henkilöä koskevasta vähennystarpeesta ja aloitti samalla yt-neuvottelut helmikuun puolivälissä. Yt-neuvottelujen piirissä on Oulussa noin 270 ylempää, arvioi ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jukka Kivari Oulusta. Kivari jatkaa, että yt-neuvottelujen ei pitäisi kirpaista yhtä pahasti Oulussa kuin Tampereella, mutta solidaarisuussyistä johtuen Oulussakin marssittiin ulos. Kivari ei usko, että kaikille irtisanottaville löytyy uutta työtä Nokian sisältä. – Aikaisemmat yt-neuvottelut ovat ikävä kyllä osoittaneet sen, ettei kaikil-

le irtisanottaville löydy uutta työtä talon sisältä. Ylemmät toimihenkilöt ovat myös pahoillaan siitä, että samaan aikaan kun yritys käy yt-neuvotteluja palkataan taloon uutta henkilökuntaa. – Toki on ymmärrettävä, että taloon halutaan uutta työvoimaa ja osaamista, mutta ainakin lainsäädännöllisesti on kyseenalaista, että samanaikaisesti sekä irtisanotaan että rekrytoidaan työntekijöitä. Kivarin mukaan yt-neuvottelut ja jatkuva epävarmuus vaikuttavat ylempien toimihenkilöiden työmotivaatioon ja sitä kautta työn tuloksiin. Ylemmät toimihenkilöt ovat myös näreissään siitä, että historian parhaasta tuloksesta huolimatta Nokia tarjosi vuosituhannen huonoimmat bonukset. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla Connecting people -bonuksilla on vain pieni merkitys vuosituloihin. Suurimmat

bonukset tulevat projektibonuksista, jotka ovat nostaneet vuosiansioita, Kivari muistuttaa. 340 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ovat vasta alkua Nokian suunnittelemille vähennyksille. Nokian verkkoyksikkö yhdistyy Siemensin verkkoliiketoiminnan kanssa maaliskuun lopussa ja uusi yritys on ilmoittanut vähentävänsä peräti 9 000 työpaikkaa neljän vuoden aikana. Yt-neuvottelut irtisanomisista alkavat huhtikuun alussa. n

340 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ovat vasta alkua Nokian suunnittelemille vähennyksille.

Perloksen tuotanto loppuu Suomessa

erlos ilmoitti 5. maaliskuuta päätty neissä yhteistoimintaneuvotteluissaan lopettavansa tuotannollisen toiminnan Suomessa ja sulkevansa Pohjois-Karjalassa sijaitsevat kaksi tehdastaan viimeistään syksyllä 2007. Henkilöstön vähennystarpeeksi ilmoitettiin 1 132, joista työntekijöitä on 826, toimihenkilöitä 226 toimihenkilöä ja ylempiä toimihenkilöitä 80. Vähennysten jälkeen Suomeen jää noin 200 työpaikkaa lähinnä konsernijohtoon, asiantuntijatehtäviin, tukitoimintoihin ja myyntitehtäviin. Perloksen henkilöstön yt-neuvottelu

”

kunta sai puristettua tiiviissä neuvotteluissa irtisanottaville yhteensä noin 6 miljoonan euron sosiaalipaketin, jonka tarkoituksena on helpottaa irtisanottavien työllistymistä, uudelleenkouluttautumista ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. Paketti sisältää muun muassa ylimääräisen erorahan, koulutustuen, eläkeratkaisuja sekä erilaisia työllistymistä tukevia palveluja. Erokorvaukseen ovat oikeutettuja kaikki ne irtisanotut, jotka eivät suoraan työllisty uuteen vakinaiseen työsuhteeseen ilman työttömyysjaksoa. Korvaus ten suuruus vaihtelee palvelusvuosien

Monet ihmiset eivät ole hakeneet työtä 20 vuoteen. Kaikki apu on tarpeen ihan ansioluettelon ja työpaikkahakemusten tekemistä myöten.

UUSI

Insinööri

mukaan noin 3 900–11 900 euron välillä. Suurimman korvauksen voi saada yli 20 vuoden työsuhteesta. – Monet ihmiset eivät ole hakeneet työtä 20 vuoteen. He ovat aivan oudon ja uuden tilanteen edessä. Kaikki apu on tarpeen ihan ansioluettelon ja työpaikkahakemusten tekemistä myöten, ylempien toimihenkilöiden yhdyshenkilö Mika Mehtonen sanoo. Perlos neuvottelee parhaillaan useiden osapuolten kanssa ensisijaisesti muuhun kuin matkapuhelinmekaniikan valmistukseen liittyvien toimintojen myynnistä. Neuvottelut koskevat osia erikoistuote- ja liitinliiketoiminnasta sekä ruiskuvalumuottien ja kokoonpanolinjojen valmistuksesta. Neuvottelujen kohteena olevien toimintojen arvioidaan työllistävän enimmillään noin 130 henkilöä. n 37

edunvalvonta Teksti: Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja n Kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Tekniikan alan korkeakoulutuksen yhteinen strategia on sidosryhmien tukemana nytkähtänyt eteenpäin osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

Tekniikan alan korkeakoulutukselle yhteinen strategia Hannu Saarikangas.

uden Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemisten Liiton yhteinen teknillisen korkeakoulutuksen seminaaripäivä keräsi ilahduttavasti puolentoista sataa asiantuntijaa ja toimijaa pohtimaan alan kehitysnäkymiä. Ensimmäistä kertaa ollaan saatu mukaan kaikki asianosaiset ja vieläpä varsin yksituumaisinakin. Viime vuoden lokakuussa käynnistynyt prosessi tekniikan alan korkeakoulutuksen yhteisestä strategiasta on jälleen yhtä askelta lähempänä. Seminaaripäivän keskeistä antia oli marraskuun työryhmien työn esittely jatkotoimia varten. Suomen korkeakoululaitosta on kehitetty tälläkin vuosituhannella jo merkittävästi, mutta koko ajan kehittämistyötä on vaivannut sama ongelma. Kokonaisuus on jäänyt hahmottumatta kun vuoroin ammattikorkeakoulusektori ja vuoroin yliopistosektori on nytkähtänyt askeleen eteenpäin. Nyt UIL:n ja 38

TEK:n yhteisenä tavoitteena on lähettää sidosryhmien tukemana alan korkeakoulutuksesta niin voimakas viesti, että se on myös osa seuraavaa hallitusohjelmaa. Ja mitä sitten on saatu aikaan? Lähtökohdaksi asetettiin duaalimallin säilyttäminen, vaikka toteuttavat instituutiot voivat muuttua. Tutkintojen sisällöllinen erilaisuus on Suomen vahvuus myös tulevaisuudessa. Useissa tapauksissa on kuitenkin järkevää tiivistää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä osassa opetusta, käyttää yhteisiä tiloja ja laitteita, laboratorioita ja kirjastoja. Tämän suuntaisia yhteistyöhankkeita onkin jo käynnissä muutamien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmä kaipaa edelleen remonttia, joka koulutusmäärien sijasta korostaisi koulutuksen laatua. Tällä uudistuksella olisi mahdollisuus puuttua nykyisin keskeiseen ongelmaan koulutuksen keskeyttä-

miseen ja sitä myöten alhaiseen läpäisy asteeseen. Insinöörit ja diplomi-insinöörit työllistyvät nykyään globaaleille työmarkkinoille, joilla vain koulutuksen laadulla on merkitystä. Ammattikorkeakoulujen osalta se merkitsee verkottumista ja yhdistymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joilla on konkreettisia mahdollisuuksia monipuoliseen koulutustarjontaan. Vaikuttavuuden on oltava osa laatujärjestelmää. Itsearvioinnin lisäksi kaikkien asiakkaiden sekä rahoittajien tulee arvioida vaikuttavuutta. Suomessa tulisikin määritellä keskeisimmät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laatua mittaavat kriteerit ja tehdä oma korkeakoulujen ranking-lista. Ranking-listaakin tärkeämpää olisi kuitenkin arviointiprosessi itsessään, jossa käydään läpi kunkin oppilaitoksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. n

Tiiviseen yhteistyöhön Suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen erityinen vahvuus on tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tämä selviää Aulangon raportista, joka esiteltiin Uuden Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemisten Liiton yhteisessä seminaarissa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi (vas.) ja EVTEK-ammatti korkeakoulun rehtori Pertti Törmälä osallistuivat teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian luomiseen. Kuva: Kirsti Levander

yvästä elinkeinoelämäyhteistyöstä huolimatta teknillisen korkeakoulutuksen haasteena kansainvälisessä arvioinnissa on se, että elinkeinoelämäyhteistyötä ei ole dokumentoitu. Tästä olisi hyötyä kansainvälisissä koulutusarvioinnissa. Hyvä sidosryhmäyhteistyö ei kuitenkaan ulotu korkeakouluyksiköiden sisälle ja välille lukuun ottamatta tekniikan alalla hyvin toimivia yhteishakujärjestelmiä. Korkeakoulujen väliset yhteistyöongelmat johtuvat osittain siitä, että korkeakoulut eivät ole fokusoituneet ja työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on epäselvä. Korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja fokusoitumista pitäisikin lisätä. Tekniikan alalla ongelmana on myös koulutuksen pirstaloituminen liian pieniin yksikköihin ja koulutusohjelmiin. Jatkossa koulutuspolitiikkaa ei voida tehdä alueellisista lähtökohdista, vaan rakenteellisten uudistusten tekeminen on välttämätöntä koulutuksen laadun takaamiseksi.

lisättävä ja työnjakoa kehitettävä. Lähtökohdaksi vuoteen 2015 on asetettava duaalimallin säilyminen, mutta toteuttavat instituutiot voivat muuttua. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on oltava useita vaihtoehtoisia organisoitumistapoja. Vaihtoehtona pitäisi olla myös ns. Hollannin malli, jossa säätiö omistaa molemmat oppilaitokset. Kaikissa organisaatiovaihtoehdoissa on tärkeää säilyttää ammattikorkeakoulujen käytäntöpainotteinen insinöörikoulutus ja teoriapainotteinen tekniikan kandidaatin opintojen kautta DI-tutkintoon tähtäävä koulutus. Raportissa korostetaan, että maisteritutkinnoissa luonteva työnjako on se, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto painottuu työuran lomassa täydennyskoulutuksena suoritettavaksi työelämälähtöiseksi ja käytännönläheiseksi esimerkiksi projekti- ja liiketoimintaosaamista painottavaksi tutkinnoksi. Tällöin sen profiili on selkeästi erilainen DI-tutkintoon verrattuna. Sisäänottoa vähennettävä

Yhteistyötä ja työnjakoa

Raportissa korostetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on UUSI

Insinööri

Teknillisen korkeakoulutuksen sisäänottoa on vähennettävä, koska nykyinen sisäänotto ei vastaa rekrytointipohjaa ja

koulutuksen resursseja. Keskittämällä resurssit koulutuksen laadun ja läpäisyasteen nostamiseen voidaan saada jopa enemmän insinöörejä ja diplomi-insinöörejä valmistumaan, vaikka sisäänottoa vähennettäisiin. Korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmää niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa on uudistettava painottamaan koulutusmäärien sijasta laatua. Tekniikan korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen budjettirahoitusta on välttämätöntä lisästä, koska tällä hetkellä opiskelija/opettaja suhde on yleisesti heikolla tasolla ja laitekanta vanhentunut. Aulangon raportti sisältää teknillisen korkeakoulutuksen tärkeimpien sidosryhmien näkemyksiä alan koulutuksesta ja sen painopiste on teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisessä. Mukana on kuitenkin myös useita koko korkeakoulujärjestelmää koskevia ehdotuksia. n

Lähde: Yhteistyössä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia – Raportti Aulangon työseminaarista 29.–30.11.2006. Toimittanut Kati Korhonen-Yrjänheikki 39

Teksti: Miika Vähämaa n Kuvat: Jarno Rautio ja Frans Vainikainen

Tuuli tarttuu

purjeeseen talvellakin

Kaikki eivät henno luopua purjelautailusta talvellakaan.

avakka luoteistuuli ja pakkanen eivät kuulosta optimaalisilta olosuhteilta kylmempään ilmanalaan tottuneiden suomalaistenkaan mielestä. Varsinkaan silloin, kun ollaan avojäällä. Eräs harrastajaryhmä eroaa muista. He ovat jääsurffaajat. Jos tuulennopeus ylittää neljä sekuntimetriä, varkautelainen Feodor Gurvits suuntaa heti lähimmälle jäälle ottamaan tuulta purjeisiin. Gurvits on yksi Suomen noin kolmestakymmenestä harrastaja-aktiivista, ja hänellä on takanaan noin vuoden päivät jääsurffauskokemusta. – Toin aikoinaan vermeet Saksasta Suomeen tuliaisina, ja siitä lähtien olen surffannut aina silloin, kun olen vain pystynyt. 40

– Jääsurffauksessa on oltava kärsivällinen, minä olen tänä vuonna voidellut suksia enemmän kuin ajanut, naurahtaa Gurvits. Harrastukselle löytyy aina aikaa

Työnsä takia Gurvitsin toinen jalka on Torniossa. Ajomatkaa kertyy ja työpäivät voivat venyä pikkutunneille asti. Kiireistään huolimatta hän löytää aikaa omistautuakseen harrastukselleen. – Vaimon mielestä löydän sille aikaa ehkä turhankin usein, nauraa Gurvits. Insinöörikoulutuksesta ja työkokemuksesta on rutkasti hyötyä Gurvitsille oikeaoppisen kelkan rakentamisessa, sillä kyseessä ei ole täysin simppeli homma. Gurvits on aikoinaan valmistunut insi-

nööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jossa hän suoritti englanninkielisen Industrial management -tutkinnon. Töissä hän on kustannusinsinöörinä laitoskattilatoimittaja Foster Wheelerillä. Kelkan ainoat osat, jotka valmistetaan teollisesti, ovat sen riki eli masto, purje, puomi sekä kiinnitykset. Kelkka osa rakennetaan itse alusta loppuun, ja erilaisia kelkkoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Jotkut asentavat kelkan alle kaksi, jotkut kolme kappaletta mäkihyppysuksia, jotta kelkka kulkisi mahdollisimman hyvin lumipeitteisellä jäällä. Kun taas esimerkiksi Puolassa, jossa jääsurffaus on myös saanut jalansijaa, käytetään kelkan alla luistintyyppistä ratkaisua, sillä Puolan jäätiköt ovat pääosin lumettomia.

– Luistinkelkkamiehet eivät tule Suomeen edes kokeilemaan, jos jäällä on lunta hivenenkin enemmän. Lumipeitteisillä jäällä luistinkelkka ei yksinkertaisesti kulje.   Uusi kelkka sai Savon värit

Tällä hetkellä Gurvitsilla riittää työsarkaa uuden kelkkansa rakentamisessa ja parantelussa. Epävirallisessa WarkausSails On Ice -jääsurffauskilpailussa Gurvits sai opastusta nopeamman kelkan rakentamiseen jääpurjehduksen kokeneimmilta konkareilta, kuten Arto Ravanderilta ja Oskari Pääkköseltä. Kelkan rakentamisessa ovat auttaneet myös Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä ammattikorkeakoulun konetekniikkaopiskelijat. – Kelkkani hitsanneen opiskelijan kannustus Viron MM-kisoihin oli se, ettei ilman mitalia ole takaisin tulemista. Opiskelijat tekivät kelkan oppilastyönään käytännössä katsoen tyhjästä. Tällä kertaa kelkka on saanut uuden muotoilun lisäksi pikantin säväyksen Savon heraldisista väreistä. – Kultaista ja mustaa, valistaa Gurvits. Gurvits ei ole niitä tyyppejä, jotka panttaavat tietojaan. Kelkan valmistuttua hän aikoo laittaa kelkan piirustuksen nettiin muiden harrastajien nähtäville. Aloittelijoille oikeaoppiset kelkan rakentamisohjeet ovat kultaakin kalliimpaa tietoa, sillä monessa asiassa voi hairahtua täysin väärille raiteille. Pahastikin. – Kelkka painaa normaalisti 5–7 kiloa, mutta olihan yksi kaveri rakentanut melkein 30 kiloa painavan kelkan. Siinä sitten piti vähän ohjeistaa, että josko vähän kevyem mästä aloittaisit, nauraa Gurvits. n

UUSI

Insinööri

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies, varatuomari

Vinkkejä harjoittelusopimuksen tekemiseen

pintoihin liittyvässä työharjoittelussa opiskelijat ovat pääsääntöisesti työsuhteessa harjoittelun järjestäjään. Harjoittelusopimusta on siis yleensä pidettävä työsopimuksena. Harjoittelijalla on tästä syystä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Harjoittelusopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota samoihin asioihin kuin normaalia työsopimusta tehtäessä.

Vaadi kirjallinen sopimus

Vaikka myös suullisesti tai muulla tavalla tehty sopimus sitoo samalla tavalla kuin kirjallinenkin ja vaikka työnantajalla on velvollisuus antaa ensimmäiseen palkanmaksuun mennessä kirjallinen selvitys niistä työsuhteen keskeisistä ehdoista, joista ei ole sovittu kirjallisesti, niin sopimus työharjoittelusta on syytä tehdä aina kirjallisena ja ennen harjoittelun alkamista. Kirjallisesta sopimuksesta on todettavissa, mistä on sovittu ja millä tavalla. Se on näin omiaan ehkäisemään mahdollisia ristiriitoja jo ennakolta, minkä lisäksi kirjallinen sopimus todentaa sovi tut ehdot siinä tapauksessa, että niistä kuitenkin syntyy erimielisyyttä. Muista siis vaatia harjoittelun järjestäjältä kirjallinen sopimus ja huolehdi, että sopimukseen kirjataan kaikki keskeiset harjoittelun ehdot. Se on kummankin osapuolen edun mukaista. Toimenkuva ja tehtävät sovittava tarkasti

Työharjoitteluun mentäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota toimenkuvan ja työtehtävien määrittelemiseen. Sopimuksessa tulisi yksilöidä mahdollisimman tarkasti työntekijän pääasialliset tehtävät. Tämä on tarpeen, koska 42

työtehtäviä koskeva kirjaus määrittelee työntekijän päävelvoitteen eli työntekovelvollisuuden sisällön. Harjoittelijaa ei voida sopimusta rikkomatta siirtää ilman tämän suostumusta sopimuksessa määritellyistä tehtävistä olennaisesti poikkeaviin tehtäviin. Työtehtäviä koskevalla kirjauksella pystytään siis varmistamaan se, että harjoittelija todella saa tehdä harjoitteluun kuuluvia työtehtäviä ja taataan se, että harjoittelujakso vastaa sekä harjoittelijan että harjoittelun järjestäjän kannalta tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sovi työajasta

Harjoittelusopimuksessa tulisi määritellä myös harjoittelijan työajat siitä huolimatta, että niistä löytyy yleensä määräykset sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sopimukseen on suositeltavaa merkitä sekä päivittäinen että viikoittainen säännöllinen työaika sekä työn alkamis- ja päättymisajat. Työaikalain mukaisesti säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, joita pidemmistä säännöllisistä työajoista ei voida lähtökohtaisesti sopia. Aika tavanomaista kuitenkin on, että säännöllinen työaika on sovittu työsopimuksessa 7,5 tuntia/ päivä ja 37,5 tuntia/viikko, mutta tämä vaihtelee jonkin verran tehtävästä työstä riippuen. Harjoittelijan kannalta ei ole yleensä tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta, jossa ei ole määritelty lainkaan vähimmäistyöaikaa eli sopimusta, jossa harjoittelija sitoutuu tulemaan töihin tarvittaessa tai jossa työaika on määritelty esimerkiksi 0–37,5 h/vko. Näitä nimitetään ns. 0-sopimuksiksi eikä työnantajalla ole niiden mukaisesti velvollisuutta tarjota työntekijälle työtä mitään vähim-

mäismäärää, kun taas työntekijä on velvollinen saapumaan työhön työnantajan kutsusta. Sovi palkka ja kustannusten korvaukset

Myös harjoittelijalle maksettavasta palkasta on luonnollisesti sovittava yksiselitteisesti. Jos harjoittelija on oikeutettu varsinaisen peruspalkan lisäksi esimerkiksi luontoisetuuksiin kuten puhelintai ravintoetuun, tai palkanlisiin, myös näistä on syytä ottaa työsopimukseen nimenomainen määräys. Palkasta sovittaessa tulisi tarkistaa, että se vastaa vähintään alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Etenkin silloin, kun työhön liittyy matkustamista, on sovittava lisäksi kustannusten korvauksista kuten päivärahoista ja kilometrikorvauksista. Vakituinen työpaikka

Työntekopaikkaa koskevaan harjoittelu- tai työsopimuksen ehtoon ei monesti kiinnitetä riittävästi huomiota. Myös vakituisesta työpaikasta on kuitenkin aiheellista sopia yksilöidysti mielellään siten, että vakituinen työpaikka on jokin työnantajan nimeltä mainittu toimipiste. Sillä on ratkaiseva merkitys mm. edellä mainittujen matkakustannusten korvausten maksamisen osalta. Vakituisen työntekopaikan kirjaaminen sopimukseen takaa sen, ettei harjoittelijaa voida ilman tämän suostumusta siirtää pysyvästi esimerkiksi toiselle paikkakunnalle. Harjoittelusopimuksessa tulisikin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään kirjausta, jonka mukaisesti vakituisia työntekopaikkoja ovat kaikki työnantajan toimipisteet tai muuta vastaavaa yleisluontoista muotoilua. n

Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies

Uuden Insinööriliiton ylempi toimihenkilö voittaa Metson Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n työtuomio istuimissa käsiteltyjen juttujen määrä on kasvanut selvästi teknologiateollisuuden irtisanomisuojasopimuksen myötä. Suurin osa on UIL:n jäsenten tapauksia. Toimihenkilöunionin lehti Pro on uusimmassa numerossaan käsitellyt YTN:n ja erityisesti UIL:n jäsenen sekä ylemmän toimihenkilön tapausta yllättäen omana juttunaan. Seuraavassa tapauksen kulku.

IL:n jäsen A oli työskennellyt vuodesta 2000 alkaen Metso Paper Oy:n palveluksessa yhtiön Jyväskylän tehtaalla, työsuhteensa alussa tuoteinsinöörin tehtävässä ja vuodesta 2001 lukien testausinsinöörin tehtävässä koneanalyysitiimissä. A:n tehtäviin testausinsinöörinä kuuluivat muun muassa asiantuntijana toimiminen erilaisissa paperikoneiden dynaamiseen käyttäytymiseen sekä mekaaniseen kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja asiakastestien valmistelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Yhtiö on 1.11.2004 irtisanonut ylemmän toimihenkilön A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 31.1.2005. Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Metso Paper Oy A:n irtisanomisen yhteydessä menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle kyseisiä avoimena olleita tehtäviä, joista hinnoitteluinsinöörin tehtävään A kantajan näkemyksen mukaan olisi ammattitaitonsa perusteella kyennyt suoraan ja projektivastaavan tehtävään lyhyen perehdyttämistasoisen koulutuksen jälkeen. YTN:n irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Sen mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuoUUSI

Insinööri

tannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Vastaavaa työtä tarjottava

Työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Ylempi toimihenkilö A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen yhtiössä on ollut avoinna projektivastaavan ja hinnoitteluinsinöörin tehtävät. Projektivastaavan tehtävä on ollut vaativa ja vastuullinen esimiestehtävä. Vaikka A:lla on työkokemuksensa perusteella ilmeisesti ollut tehtävään soveltuvaa osaamista, hänen ammattitaidostaan ja työtehtävistä suoriutumisestaan esitetty selvitys huomioon ottaen työnantaja on voinut perustellusti katsoa, ettei A perehdyttämisenkään jälkeen kykenisi kohtuudel-

la selviytymään hänen entisiä tehtäviään vaativamman projektivastaavan tehtävän asettamista vaatimuksista. Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että A olisi koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta täyttänyt hinnoitteluinsinöörin tehtävän vaatimukset. Esitetyn selvityksen mukaan tehtävää ei oltu uskottu sitä hakeneelle A:lle sen vuoksi, ettei hänen arvioitu henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta soveltuvan tehtävään. Työtuomioistuimen päätös

Työtuomioistuin katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittävät perusteet arvioida A tähän tehtävään soveltumattomaksi ilman, että A:lle oli annettu edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä tehtävästä. Tilaisuuden antaminen A:lle työskennellä hinnoitteluinsinöörin tehtävässä olisi työnantajan kannalta ollut kohtuullista senkin vuoksi, että kysymys on ollut määräaikaisesta sijaisuudesta. Koska Metso Paper Oy ei edellä todetun mukaisesti ole täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin neljä vuotta. Hän on ollut irtisanomisensa jälkeen työttömänä ja hänen työttömyytensä on pääkäsittelyn ajankohtana ilmoitettu jatkuneen edelleen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 16 500 euroa. n 43

opiskelijat

Kevään kenttäkierros kierretty n IOL:n kenttäasiamiehet ovat

taas koko kevään ahkerasti kiertäneet kouluillamme kevään kenttäkierroksen merkeissä. Kenttäkierroksen aikana on tavattu suuri määrä insinööriopiskelijoita työsuhdeinfoissa, joissa käydään läpi esim. kesätöiden hakemista, nousujohteisen harjoittelun merkitystä sekä työsopimuksen tekemisen kiemuroita. Tämän lisäksi on keskusteltu koulujen henkilökunnan kanssa koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista.

Tänä keväänä kierroksella on keskitytty erityisesti kertomaan opiskelijoille työttömyyskassasta, joka monelle nuorelle opiskelijalle on vielä varsin vieras. Useinkaan ei tiedetä, että työttömyyskassaan voi liittyä jo opiskeluaikana. Näin jo opintojen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla kerryttää ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttavat työssäoloehdot. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden IAET-kassasta saa lisätietoa IOL:n nettisivuilta www. iol.fi.

Työelämäopintoja opintosuunnitelmaan n Askarruttiko kesätyön hakemi-

nen tai työsopimuksen tekeminen? Etkö päässyt IOL:n järjestämään työsuhdeinfoon omalla koulullasi? Tampereella ollaan otettu seuraava askel opiskelijoiden työsuhdeasioiden tietämyksen kasvattamiseksi. Tänä keväänä Tampereella järjestettiin ensimmäistä kertaa kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille opetusohjelmaan sijoitettu harjoittelunvalmennuksen kurssi. Kurssin tarkoituksena on lisä-

tä opiskelijoiden tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla. Kurssilla neuvottiin työn hakemisesta työsopimuksen tekemiseen, unohtamatta työlainsäädäntöä ja siihen liittyviä asioita. Kurssi koettiin ajankohtaiseksi ja otettiin hyvin vastaan. Ajankohtaa toivottiin jopa aikaisemmaksi, jotta aiheesta saisi kaiken irti. Kurssi toteutettiin yhteistyössä IOL:n ja UIL:n kanssa, joten kouluttajina oli myös neuvotteluyksikön lakimiehiä.

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Haastetta kerrakseen

duskuntavaalit 2007 käytiin kansallisen korkeasuhdanteen aikana. Yritykset tekevät ennätystuloksia ja bruttokansantuote kasvaa vauhdikkaasti inflaation ollessa alhaisella tasolla. Taloudellisesti yhteiskuntamme voi hyvin. Lähitulevaisuuden yhteiskunnalliset haasteet ovat suuria. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, on meidän työelämään siirtyvien kapenevan joukon verotuloilla ylläpidettävä levenevää julkista hyvinvointijärjestelmäämme. Tähän haasteeseen vastaamiseksi yhä suuremman osan ikäluokasta tulisi päästä töihin, valmistua entistä aikaisemmin ja toisaalta jatkaa työelämässä entistä pitempään. Kansallisen menestymisen eväät luodaan koulutuksella, sen laatu ja kilpailukykyisyys on otettava erityisen huomion kohteeksi. Korkeakoulutuksen laadun kehittämiseksi koulutusverkoston rakennetta on tarkasteltava kriittisesti ja koulutuksen painopistettä on siirrettävä elinikäisen oppimisen suuntaan. Tarvitsemme valtakunnallista kokonaistarkastelua koko tekniikan koulutusketjun kehittämiseksi. Ilahduttavasti tämän suuntaisia puheenvuoroja on viime aikoina kuulunut entistä enemmän myös päättäviltä tahoilta. Eduskuntaan valitut uudet päättäjät ovat kattavasti sitoutuneet moneen kertaan luvattuihin opintorahojen ja tulorajojen korottamiseen. Kertakorotus ei kuitenkaan turvaa opintotuen tasoa tulevaisuudessa, se tehdään vain sitomalla opintoraha ja tulorajat opiskelijan elinkustannuksia kuvaavaan indeksiin. Vasta tämän jälkeen opintukijärjestelmä on kestävällä pohjalla. Suomen uuden hallituksen tehtävä on pitää huolta koulutuksen kilpailukyvystä neli vuotiskauden aikana. Se on haasteellinen tehtävä, joka vaatii myös alueellisesti kivuliaita päätöksiä. Poliittista rohkeutta on löydyttävä globaalissa osaamiskilpailussa menestymiseksi.

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Ghanassa insinööriopinnot aloittanut Ebo Kwegyir-Afful saattaa koulutuksensa päätökseen Suomessa. Vaasassa opiskeleva Ebo pitää suomalaista opetusta loistavana. Myös työelämään hän on saanut kosketusta. Särvintä lähtee metallialan hommista. Ebo opiskelee insinööriksi Vaasassa.

Ebo tuli insinöörioppiin Suomeen

aasan ammattikorkeakoulun alaaulaan astelee mies, jota ei suomalaiskansallinen jäykkyys vaivaa. Päästä varpaisiin rentoutta huokuva kaveri esittelee itsensä Ebo Kwegyir-Affuliksi, ”tuoreeksi ruoaksi ja tiistaina syntyneeksi” kuten hän itse afrikkalaisperäisen nimensä merkityksen kääntää. Väljään verryttelyasuun sonnustautunut Ebo kertoo iäkseen 37. Kasvot eivät keski-ikään ehtineestä miehestä kieli, sen verran silkoiset ne ovat. Ilme sulaa usein leveään hymyyn, joka paljastaa tasaisena kiiltävän hammasrivistön. Ebon kertoillessa elämäntarinaansa sanat soljuvat rauhallisena, kumeana nauhana. Ebo aloitti insinööriksi opiskelunsa jo 19-vanhana. Silloin hän suoritti parin vuoden pätkän sähköinsinöörin opinnoista. Sen jälkeen Ebo päätyi tietyömailla kiertäväksi valvojaksi. Sitä kautta insinööritaitoja pääsi kokeilemaan mukavasti käytännössä. Ghana kuuluu Afrikan teollistuneisiin maihin. Tienrakennuspestin päätyttyä Ebo sai leipänsä edelleen maan bruttokansantuotteesta neljänneksen tuovasta teollisuudesta. Samalla tuli lisää käytännön kokemusta insinöörin ammattiin. Ghanan pääkaupungissa UUSI

Insinööri

Accrassa Ebo ehti työskennellä ennen Suomeen tuloaan peräti kuusi vuotta standardointien parissa. – Standardit, joiden parissa työskentelin, koskivat kaikkia tavaroita, jotka tuotiin Ghanaan ja vietiin sieltä, Ebo kertoo. Suomeen Ebo saapui vuoden 2005 lopulla. Miehen tie kulki Vaasan Palosaarelle valmiiksi katsottuun opintopaikkaan ammattikorkeakoulussa, mielessä tietoliikenneinsinööriksi valmistuminen. Kotimaahan jäivät vaimo sekä kaksi lasta. Suomeen opiskelemaan saapumista Ebo pitää suorastaan loistavana vaihtoehtona, niin paljon eroja afrikkalaisella ja meikäläisellä koululaitoksella on. – Ghanassa luokkahuoneessa saattoi olla 80 opiskelijaa kerralla. Siellä ei ollut myöskään paljon mahdollisuuksia päätteiden tai muiden laitteiden käyttöön. Opintojen viimeinen rutistus vaatii Ebolta vielä vuoden päivät. Suomalaismeininki on mukavaa

Alussa meikäläinen opiskelusysteemi ei ollut helppoa; eroavaisuuksia kotimaassa saatuun, vieläpä eri alan insinöörioppiin oli paljonkin. Nyt koulun penkillä istuminen on käynyt jo helpommaksi. Ebo

on saanut opintonsa englanninkielellä. Suomalaisen koululaitoksen lisäksi Ebo on hankkinut kokemusta työelämästä. Alussa oli pakko tyytyä mainosten jakamiseen. Viime kesänä rapuissa ravaaminen vaihtui konepajan höyryihin metallin lämpökäsittelyjä tekevän Bodyc oten palkattua Ebon leipiinsä Vaasaan. Alun kesätyö vaihtui opiskelun kanssa joustavasti yhteensopivaan 20 tunnin viikkotyömäärään. Hän ihailee tapaa, jolla pajassa tapahtuvaa mekaanisten kappaleiden pintakäsittelyä tehostetaan ja optimoidaan tietokoneohjelmien avulla. Suomesta Ebolla ei pahaa sanomista riitä. Jäyhää suomalaismeininkiä hän pitää sopivan viileänä, ”coolina”. Sama pätee luonnollisesti myös ilmastoon. Väkivallan vähyys samoin kuin poliisilaitokselta noudettavissa oleva kadonnut kännykkä antavat maallemme lisäpisteitä. Paljon puhuttuihin ennakkoluuloihin mies ei ole törmännyt. Ihmeteltävää riittää vain tavassa jolla lapset vartuttuaan hylkäävät vanhempansa. – Lapsilla ei ole paljon kontakteja vanhempiinsa. Pistät kaikki rahasi ja aikasi heihin. Sitten he kasvavat ja sanovat ”hei hei”. n 45

uutisia Kunnissa panostetaan työhyvinvointiin n Työhyvinvoinnin edistäminen on Kuntatyö 2010 -tutkimuksen mukaan lisääntynyt kuntien työpaikoilla kolmen viime vuoden aikana. Kunnissa on panostettu erityisesti esimiestyön kehittämiseen sekä henkilöstötilinpäätösten ja henkilöstöstrategioiden käyttöönottoon. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan henkilöstöjohtamisen kehittäminen on avainasemassa myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, kun pyritään tuloksellisiin ja toimiviin työorganisaatioihin. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta on ratkaisevaa, että henkilöstöstrategia onnistutaan muuttamaan eläväksi käytännöksi. Kunta-alalla uudistetaan parhaillaan henkilöstöjohtamista tukevia suosituksia. Tavoitteena on kehittää parempia välineitä työelämän muutoksiin sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen.

Kuntien talousnäkymät pysyvät harmaina n Kansantalouden suotuisan kehityk-

sen ei uskota tuovan tänäkään vuonna merkittävää helpotusta kuntien vuosia jatkuneeseen talousahdinkoon. Viiden prosentin luokkaasoleva menojen kasvu haukkaa valtaosan verotulojen ja valtionosuuksien lisäyksestä, joten investointien rahoittamiseen joudutaan viime vuosien tapaan käyttämään paljon velkarahaa. Kuntayhtymät uskovat selviävänsä jälleen peruskuntia paremmin. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen keräämistä kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista vuodelle 2007. Vaikka taloustilanteen selvään kirkastumiseen ei kunnissa ja kuntayhtymissä uskota, ovat näkymät kuitenkin jonkin verran valoisammat kuin vuosi sitten. Kuntien ja kuntien liikelaitosten yhteenlasketun vuosikatteen odotetaan nousevan 1,4 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa

noin 230 miljoonan euron kasvua viime vuoden talousarvioihin verrattuna. Kaikkiaan 42 kuntaa arvioi vuosikatteensa jäävän tänä vuonna miinukselle. Viime vuonna miinukselle jäi 84 kuntaa.

Kunnille velvollisuus ympä ristöterveydenhuollosta n Kuntien tulee osana kunta- ja palve-

lurakenneuudistusta antaa valtioneuvostolle elokuun loppuun mennessä selvitys muun muassa siitä, miten ympäristöterveydenhuolto aiotaan järjestää. Uusia ympäristöterveydenhuollon yksiköitä muodostettaessa otetaan ensisijassa huomioon perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Uusien ympäristöterveydenhuollon yksiköiden tulee olla toiminnassa viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kansanterveyslain mukaisesti ympäristöterveydenhuolto voidaan myös järjestää erillään muusta terveydenhuollosta. Ympäristöterveydenhuollon yksikön vähimmäiskoko määritellään käytettävän henkilöresurssin mukaan, jonka tulisi olla vähintään 10–15 henkilötyövuotta. Valtioneuvostolla on 1.6.2009 jälkeen oikeus tarvittaessa päättää yksittäisen kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen, jos kunta ei itse tällaista päätöstä ole tehnyt. Valtioneuvoston päätösoikeus edellyttää lainmuutosta.

Suuret seudut kasvavat, pienet taantuvat n Helsingin seudun asema Suomen pää-

keskuksena on kiistaton ja sen ero muihin seutukuntiin kasvaa. Tampereen ja Turun seutukunnat ovat nykytilanteessa tasavahvoja, mutta vuoteen 2040 tultaessa Tampereen seutu on kasvanut voimakkaammin. Myös Oulun seutu kasvaa vahvistaen asemaansa samassa luokassa Tampereen ja Turun kanssa. Tämä selvi-

ää Vaasan yliopiston tutkimuksesta, jossa ennakoidaan Suomen tulevaa aluerakennetta vuonna 2040. Jyväskylän ja Lahden seutujen ennustetaan kasvavan sekä vähittäiskaupan liikevaihdon että palvelutoimipaikkojen lukumäärän osalta. Sen sijaan Porin, Kuopion ja Joensuun seutukunnille ennustetaan lievää laskua. Pienempien seutukuntien aluedynamiikassa on enemmän taantuvia kuin kasvavia seutukuntia. Selkeää kasvua ennustetaan pääkaupunkiseudun imusta hyötyville Porvoon ja Lohjan seuduille ja näiden lisäksi esimerkiksi Hämeenlinnan, Salon ja Seinäjoen seutukunnille. Tarkastelun keskeisenä alueyksikkönä on seutukunta, joita oli 77 vuonna 2006. Seutukuntien aluevoimakkuuksia mitattiin vähittäiskaupan liikevaihdon ja palvelusektorin toimipaikkojen lukumäärän avulla.

Kunnat odottavat tukea peruspalveluihin Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtion budjettikehyksen yhteydessä tuetaan vanhustenhuoltoa ja muita peruspalveluita ilman uusia velvoitteita ja normeja kunnille. Kuntien myönteinen talouskehitys auttaa palvelujen järjestämistä, mutta riittää vain nykyisen palvelutason ja valikoiman ylläpitämiseen, tosin kaikkialla ei siihenkään. Valtion tulee vastata täysimääräisesti mahdollisesta palvelujen lisäyksestä. Kuntaliitto odottaa tukea peruspalvelujen tuotantoon myös kuntien rahoitusja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, jonka pitää kannustaa tehostamaan toimintaa ja rakentaa osaltaan elinvoimaisia kuntia. Kuntaliitto edellyttää, että valtion ensi vuoden budjetissa pidetään valtionosuusprosentit tämän vuoden tasolla. Kuntaliitto muistuttaa myös, että valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksessa syntyvä 252 miljoonan euron velka on maksettava kunnille vuoden 2008 talousarviossa.

UUSI koulutusohjelma kaikille esimiehille!

Osaatko hoitaa työsuhdetta? Esimiehen työoikeus on laaja työoikeuden koulutusohjelma, joka on räätälöity erityisesti esimiesten ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Ohjelma antaa hyvän kokonaiskuvan työnantajan velvollisuuksista ja oikeuksista työsuhteen aikana sekä syventää osaamistasi tärkeissä työnantajan ja -tekijän välisissä tilanteissa. Seminaarien puhujat ovat huolella valittuja alansa arvostettuja asiantuntijoita ja ansioituneita kouluttajia. Koulutuspäivän lisäksi saat kätevän seminaarikohtaisen aineiston ja aiheeseen liittyvän kirjan. Koulutusohjelman on suunnitellut huippuasiantuntijoista koostuva suunnitteluryhmä yhteistyössä Lakimiesliiton Koulutuksen kanssa. • Käytännön työoikeutta esimiehille (1.-2.3., 12.-13.6., 2.-3.10. ja 11.-12.12.) • Rekrytointi, työsuhteen solmiminen ja työsuhteen ehdot (20.-21.3. ja 11.-12.9.) • Työsuhteen muuttaminen (27.-28.3. ja 30.-31.10.) • Ulkomaan komennukset käytännössä (12.-13.4.) • Yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely työelämässä (19.4.) • Työpaikan ongelmatilanteet ja työnantajan vastuu (9.-10.5.) • Työaikaa koskevat asiat käytännössä (24.5.) • Vuosiloma ja muut vapaat (5.-6.6.) • Henkilöstön palkitseminen (5.-6.9.) • Eläkkeet henkilöstösuunnittelussa (17.10.) • Työsuhteen päättämistavat ja yhteistoimintalaki (14.-15.11.)

YKSITTÄISTEN JAKSOJEN HINNAT 1 päivä: 690 € + alv 22 % 2 päivää: 995 € + alv 22 % Ensimmäinen jakso 1360 € + alv 22 %

UIL:N JÄSENILLE 250 EURON ALENNUS 31.12.2007 ASTI! Alennus on kertaluontoinen ja koskee joko yksittäistä seminaaria tai 5:n osan sarjaa.

HUOM! Kun osallistut viiteen (5) seminaariin, maksat vain 2800 €! Lisäksi saat upeat tuote-edut (arvo noin 615 €) : • Esimiehen käsikirja -kansion • Esimiehenkasikirja.fi käyttöoikeuden vuoden 2007 loppuun • Fakta-lehden 6 kk:n tilauksen • jokaiseen jaksoon liittyvän kirjan

ILMOITTAUDU SEMINAAREIHIN: http://www.talentumshop.fi/talecom/esimiehentyooikeus, puh. 020 442 4730 • faksi 020 442 4723 • kirja.seminaari@talentum.fi UUSI

Insinööri Lisätietoja: koulutuspäällikkö

Alennuksen saamiseksi muista mainita ilmoittautuessasi jäsenyytesi UIL:ssa ja jäsennumerosi.

47 Eira Pohjanvaara,Talentum Media Oy, puh. 040 342 4608, eira.pohjanvaara@talentum.fi

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

��

Tule hiomaan esimiestaitojasi! Tai sorvaamaan kokonaan uusia!

uutisia Kuntalaista apua demokratian vahvistamiseksi

Neljännes kunnanjohtajista pitää kuntaliitosta todennäköisenä

n Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen kehot-

n Joka neljäs kunnan- tai kaupun-

taa kuntia käyttämään kuntalain tarjoamia mahdollisuuksia kunnallisen demokratian vahvistamiseksi. Majoisen mukaan kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset merkitsevät muodostettavissa uusissa kunnissa valtuustojen jäsenmäärän kasvua, vaikka luottamushenkilöiden määrä kokonaisuudessaan väheneekin. – Varsin yleinen menettely on se, että ns. siirtymäkauden aikana valtuutettujen määrä on suurempi kuin kunnan asukasluku edellyttäisi. Näin luodaan edellytykset sille, että eri alueiden ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa. Vaarana suurissa valtuustoissa on Majoisen mielestä päätöksentekokyvyn menetys, ellei valtuustoryhmien sisäisen ja ryhmien välisen yhteistyön edellytyksiä varmisteta.

Kunta-alan laatuverkostolle tunnustus n Kunta-alan laatuverkosto sai tunnustuksen työ-

markkinajärjestöiltä 15 vuotta jatkuneesta työstään tuottavuuden parantamiseksi kuntapalveluissa. Kunta-alan valtakunnallisen laatuverkoston tavoitteena on työelämän laadun ja tuloksellisuuden yhtäaikainen saavuttaminen kunnissa. Laatuverkostoon kuuluu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen lisäksi toimijoina kuntien ja kuntayhtymien edustajia sekä työelämän tutkijoita ja kehittäjiä. Kehittämishankkeiden rahoittajina ovat olleet Työelämän kehittämisohjelmat ja Työsuojelurahasto. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palkitsivat tuottavuusyhteistyötä käsitelleessä seminaarissaan viisi organisaatiota ja hanketta tuottavuuden ja työelämän laadun onnistuneesta kehittämisestä.

Kuntien elinkeinopolitiikka laajenee n Kuntia kannustetaan entistä laaja-alaisempaan elinkeinopolitiikkaan, koska käynnissä olevat kuntien palvelutuotannon ja hallinnon rakenteiden uudistaminen ei yksinään riitä kunnan kilpailukyvyn turvaamiseen. Kuntaliiton uudet elinkeinopolitiikan linjaukset korostavat poikkihallinnollisten toimien vaikutusta yritysten toimintaedellytyksiin. Toisaalta kannattava yritystoiminta nähdään kunnan talouden ja elinvoimaisuuden avaintekijänä. Kuntaliitto pitää kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohtana toiminnallisin perustein määritellyn alue- tai paikallistalouden kehittämistä.

ginjohtaja pitää oman kunnan kuntaliitosta todennäköisenä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Valtaosa kunnanjohtajista uskoo, että uudistus toteutetaan muodostamalla kuntien yhteistoiminta-alue. Uudistuksen suunnittelutyö on käynnistynyt lähes kaikissa kunnissa. Pisimmällä suunnittelussa ovat Etelä-Suomen kunnat sekä keskisuuret, 20 000–50 000 asukkaan kaupungit. Kehittämissuunnitelmien on oltava valmiina elokuun lop-

puun mennessä Suunnitteluvaiheen haasteina kunnanjohtajat mainitsevat mm. muutostarpeen kirkastamisen, työssäkäyntialueisiin ja toiminnallisiin kokonaisuuksiin liittyvien ratkaisujen aikaansaamisen ja poliittisen yhteisymmärryksen rakentamisen. Kuntaliitto kartoitti tammikuussa kunnan- ja kaupunginjohtajien näkemyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon suunnittelun etenemisestä. Kyselyyn vastasi 58 prosenttia kunnista.

mennen tullen n Helsingin Insinöörit HI

Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS torstaina 26. 4. alkaen klo 18 yhdistyksen toimistolla, Tietäjäntie 4, PohjoisTapiola, Espoo. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voidaan noutaa myös 23.–26.4. klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 5.4.2007.

Insinööriklubi 19.4. Älykäs organisaatio; miten rakentaa tehokas, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö? Luennoitsijana FT Pentti Sydänmaanlakka. Illan musiikista vastaa Cuacua’s Band. Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. kerros. HI:llä on runsaasti tapahtumia kevään 2007 aikana. Lisätietoa löytyy www.helins.fi/tapahtumat

n KUNTIEN SÄHKÖTEKNIKOT KST RY

VUOSIKOKOUS JA SEMINAARI 2007 22.–23.9. klo 10.30 alkaen Hämeenlinna Siis Linnaan Jäsen, voit vaikuttaa Menun syntyyn. Voutimestarina pekka.luumi@vantaanenergia.fi terveisin KST ry hallitus

Luottamusmiestapaaminen HI:n työmarkkinajaos järjestää YTN:läi sille luottamusmiehille tapaamisen keskustelun ja hohtokeilauksen merkeissä tiistaina 27.3. klo 17:15 alkaen Ruusulan keilahallilla, Ruusulankatu 3–5, 00260 Helsinki Ilmoittautumiset HI:n toimistolle toimisto@helins.fi puh. 09–477 45 40 maanantaihin 19.3. mennessä, paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja: Risto Huoso 040 543 9226, risto.huoso@yle.fi Olli Pulkkinen 0400 663 820, olli. pulkkinen@uil.fi Ajankäytön hallinta -kurssi 16.4. ja 23.4. Onko kiire? Haluaisitko saada enemmän aikaan vähemmällä kiireellä? Kurssi on tarkoitettu kaikille jotka haluavat saada ajankäyttönsä hallintaan. Kurssi alkaa klo 17.30 ja päättyy 21.30 molempina iltoina. Kahvitarjoilu klo 17.15. Kouluttaja on psykologi Juhani Jääskeläinen Koulutuspaikka on Helsingin Insinöörien toimisto, Tietäjäntie 4, PohjoisTapiola, Espoo. Hinta: 25 euroa. Aiheeseen liittyvän Juhani Jääskeläisen kirjoittaman kirja Aikaa enemmän – kiirettä vähemmän voi hankkia kurssin yhteydessä. Hinta on 15,70 euroa. Kirjan voi tilata ilmoittautumisen yhteydessä tai kurssinaikana. Sitovat ilmoittautumiset 10.4. mennessä. Mukaan mahtuu 20 henkeä. toimisto@helins.fi tai (09) 477 4540 UUSI

Insinööri

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen TOIMINNAN JOHTO 0201 801 821 puheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 811 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 hallinnon assistentti Satu Muukkonen järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 0201 801 608 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasenrekisteri@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Susanna Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi (hoitovapaalla) TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 työnantajaperintä 0201 801 833 kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 assistentti Anne Herne 0201 801 841 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Opiskelija-asiat 0201 801 803 sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi Yksityisen sektorin asiamiehet vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Matti Koskinen 0201 801 846 Pekka Hongell 0201 801 830 Pertti Porokari 0201 801 847 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 Juha Simell 0201 801 848 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 0201 801 843 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 Antti Riipinen

LAKIASIAINYKSIKKÖ

työelämän oikeudelliset palvelut 0201 801 858 lakimiehet@insinooriliitto.fi toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Esa Schön työsuhdeasiamies Mika Varjonen

VIESTINTÄYKSIKKÖ

PALVELUT-YKSIKKÖ

palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Heli Heino 0201 801 813 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko 0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Suvantokatu 4, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi

Hyödynnä liiton kalenterissa olevaa ay-tietoa n Insinööriliiton ja Kuntien Teknis-

ten kalentereissa on tärkeää työmarkkinatietoa, johon kannattaa tutustua. Kalentereista löytyy yhteystietojen lisäksi tietoa mm. liiton palveluista, jäseneduista sekä edunvalvonnasta. Tämän vuoden alusta toimintansa aloittaneen Uuden Insinööriliiton henkilöstön ja hallituksen jäsenten 50

yhteystiedot voi tulostaa kalenterin väliin pdf-tiedostosta ,joka löytyy jäsensivujen kautta osoitteesta www. uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut -> Muut jäsenedut -> Insinöörikalenteri. Tulosta pdf-sivukoon mukaan Vuoden 2008 kalenteri on Uuden Insinööriliiton kalenteri, jonka liiton jäsenet saavat lokakuun lopulla.

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISET KTK RY Pasilankatu 2, 00240 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 B 38 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TURUN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

Päivitä jäsentietosi! Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

jäsenedut

Jäsenetuna ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus n Ota työelämän ongelmatilanteissa

yhteyttä Uuden insinööriliiton virkaja työsuhdeneuvontaan. Ongelmat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta haluttua tavoitetta, on tukenasi tietyin ehdoin UILn ammatillinen oikeusturvavakuutus. Se korvaa jäljempänä selostetun mukaisesti jäsenen työsuhteesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa oikeudenkäyntikulut ja asianajopalkkiot. Ammatillinen vastuuvakuutus antaa puolestaan turvan vahingonkorvausvelvollisuuden osalta. Vakuutettuja ovat keskusliiton jäsenjärjestöjen ja niiden alajärjestöjen henkilöjäsenet toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan. Vakuutettuina ovat myös itsenäisinä yrittäjinä toimivat Liiton jäsenet, jotka pää- tai sivutoimisesti yksin ilman alaisia suorittavat toimeksiantoja.

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on oikeudellisten etujen turvaamiseksi korvata henkilöjäsenen tarpeellisia ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja hänen toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan. Vastuuvakuutus

Vastuuvakuutus kattaa sellaisen mahdollisen korvausvastuun, johon henkilöjäsen toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan, voimassaolevan lain mukaan voi joutua ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta. Vakuutusmäärät ja omavastuut

Oikeusturvavakuutus Vakuutusmäärä on 17 000 euroavahinkotapahtumaa kohti keskusliiton

UUSI

Insinööri

suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa. Vakuutusmäärä 10 000 euroa vahinkotapahtumaa kohti muun kuin keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu 30 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 300 euroa. Vastuuvakuutus

Vakuutusmäärä on henkilö- ja esine vahingoissa 100 000 euroa vahinko tapahtumaa kohti. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 100 euroa. Vakuutusten voimassaolo ja käyttö

Vakuutukset ovat voimassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vakuutuksen käyttämisen edellytyksenä on keskusliiton kirjallinen suostumus. Yhteyttä voi ottaa UIL:ssa virkaja työsuhdeneuvonnan palvelunumeroon 0201 801 858 tai sähköposti: lakimiehet@uil.fi

Jäsenetuvakuutus-esite tilattavissa Esitteen sisältö: • Oikeusturva- ja vastuuvakuutus • Vapaa-ajan tapaturmavakuutus • Vapaa-ajan matkavakuutus • Järjestövakuutus sekä jäsenedut itse maksamista vakuutuksista • IF • Pohjola Tilaukset sähköpostitse osoitteeseen postitus@uil.fi

Kuukauden tuote

Kevään remonttitöihin mittavälineitä!

n Kevään koittaessa kodit ja pi-

hat kaipaavat usein pientä remonttia. UIL-Shop on ajassa mukana ja tarjoaa kuukauden tuotteena RULLAMITTA-VATUPASSI -pakkauksen. Pakkauksessa on 5 metrin rulla mitta, jonka uumenista löytyy laskin ja pieni muistilehtiö. Mitan päässä on valo. Setissä on myös vatupassi, jonka toisessa päässä olevalla kynällä voi merkitä tärkeät mitat muistiin. Tuotepakkaus myydään hintaan 20 euroa + postikulut. Kehitämme IL-shopia UILshopiksi v. 2007. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään ammattikunnan tunnuksella varustettuja laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus. Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma–pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.