Insinoori-0308-low

3/2008

Kirsi Leiri:

UUSI

Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa

sisältö Pääkirjoitus................................................ 5

• Jaksamisen rajoilla Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Uusi teknologia tekee kunnianhimoisen ilmastopolitiikan mahdolliseksi

Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Luottamusmies ajaa sinun asiaasi Luottamusmiesasiaa................................. 10

• Paikallisen erän jakamisessa on vielä haasteita • Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee tukea • Metson yt-neuvottelut ja lainsäädäntö • TeliaSonera Finlandin ylemmille oma luottamusmies

• Ketä luottamusmies edustaa?

• Luottamusmies – tilaa oppaita!

Totta ja tutkittua....................................... 20

• Työpaikkakohtaisen erän jakaminen

12

teknologiateollisuudessa

Terveystarkastaja Kirsi Leirin neuvottelutaitoja on tarvittu, kun Haminan kaupunki on tasapainottanut talouttaan.

Maailmalta............................................... 22

• Brysselin barometri • EU-tirkistykset Osaaminen............................................... 24

• Uramahdollisuudet houkuttelivat Jani Niemisen Koneelle

• Insinöörien maastamuutto huolena Japanissa • Korkeasti koulutettua pelastustoimintaa Edunvalvontaa.......................................... 30

24 Jani Nieminen on vielä tuore kasvo Kone Hissit Oy:ssä. Mielenkiintoinen työ ja uramahdollisuudet houkuttelivat Niemisen hakeutumaan yhtiön palvelukseen.

• Päästöneuvottelut ulottuvat kaupan tai tehtaan lattialta vallan torneihin

• Aurinkoenergiaa kasvaville markkinoille • Tuulesta voimaa • Kestävillä julkisilla hankinnoilla hillitään ilmastonmuutosta

• Voittaako vapaa kilpailu työntekijöiden perusoikeudet?

• Työtaisteluoikeus tunnustettu ILO:n yleissopimuksessa

• Rakentamismääräyskokoelman A2-hanke • Tasa-arvokokemukset vaihtelevat työnantajasektoreittain

Tekniikkaa............................................... 40

• Tapiolassa rakennetaan Berliinin muuria Oikeutta.................................................. 42

• Perintöverotus uudistunut • Vuokratyövoiman käyttö lisääntynyt reippaasti Opiskelija-asiaa........................................ 44 Kuntauutisia............................................ 46 Mennen tullen.......................................... 48 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51

Kannen kuva: Juha Metso

2

20.3. numero 3/2008

28

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi

Palomestari Kalle Kaipainen vastaa osaltaan pelastussuunnitelmien teosta yritysten ja yhteisöjen kanssa Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella.

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

33

Taitto Kaaripiste Oy

Suomalaisen The Switchin tuulivoimateknologia valloittaa markkinoita maailmalla.

Ilmestymispäivät 2008 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12.

Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3

maaliskuu 2008

pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

M

Jaksamisen rajoilla

oni tekee töitä jaksamisen äärirajoilla.

Työtehtävät sekä suorituspaineet ovat lisääntyneet organisaatiomuutosten, yt-neuvotteluiden tai toimintojen tehostamisen myötä. On syytä pysähtyä hetkeksi sekä työpaikalla että kotona pohtimaan, minne oikein ollaan menossa.

Jotta osaisi hallita elämäänsä, pitää tuntea ensin itsensä. Ja jotta voi tulla toimeen muiden kanssa, on ensin tultava toimeen itsensä kanssa. Edessä on siis melkoinen Jaakobin paini.

Pohdi omia arvojasi ja ole rehellinen niiden seuraamiselle. Elämänhallinta ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan sitä voi kehittää jatkuvasti. Sinun on annettava aikaa ja tilaa itsellesi ja pohdinnoillesi. Voit syventää itsetuntemustasi myös kohtaamalla muita ihmisiä. Tee tietoisesti töitä oman itsesi löytämiseksi ja ota itsellesi riittävästi aikaa. Uskalla tehdä valintoja, myös karsintoja, itsellesi tärkeiden asioiden hyväksi.

Löydä elämäsi johtolanka ja seuraa sitä.

Kun tunnet itsesi, ymmärrät myös ympäristösi muutokset ja arvostat iän mukanaan tuomaa viisautta. Tee sitä, mitä olet! Muista myös unelmoida, sillä unelmilla on tapana toteutua.

Muista, että omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden mielipiteitä onkin hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Sinun on myös tiedos-

UUSI

Insinööri

tettava, miten muiden mielipiteet vaikuttavat sinuun.

Jos ajat karille muiden ehdoilla eläessäsi, heittääkö kukaan pelastusrengasta? Vaikka haluaisit olla lojaali työnantajaasi ja työtehtäviäsi kohtaan, on sinun huolehdittava elämäsi kokonaisuudesta. Et voi siirtää oman elämäsi hallintaa ulkopuolisille.

Tilanteita ja asioita ei pidä niellä pureskelematta.

Se mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovikaan toiselle. Vain sinä tiedät, mikä sopii sinulle. Kun osaat hahmottaa itsellesi tärkeät asiat, pystyt myös jakamaan voimavarasi oikeille asioille. Näin vähennät riittämättömyyden tunnetta.

Pidä huolta fyysisestä kunnostasi, mutta ennen kaikkea: huolla ihmissuhteitasi. Ihminen tarvitsee toista ihmistä niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Työpaikkoja tulee ja menee, mutta sukulaiset ja todelliset ystävät ovat ne, jotka säilyvät ja jotka tukevat meitä tiukan paikan tullen.

Muista, että olet itse oman onnesi seppä. . . .

PS Voit rakentaa oman elämäsi tarinaa YTN:n tutkimusryhmän tuottaman Voinhan minäkin -opasvihkosen avulla. Oppaan saa liiton toimistosta ja se löytyy myös neuvottelujärjestön nettisivuilta (www. ytn.fi).

5

uutisia Tykesiltä 45 milj. euroa työpaikkojen toiminnan kehittämiseen

Työeläkevakuuttajille vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Tekesiltä suuntaviivat Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi

n Työelämän kehittämisohjelma Tykes on myöntänyt vuosina 2004–2007 yhteensä 45,5 miljoonaa euroa työpaikkojen toiminnan kehittämiseen. Tykes rahoittaa työpaikkojen tuottavuutta ja hyvinvointia samanaikaisesti parantavia hankkeita. Tulosten mukaan 74 prosenttia kehittämisprojektien työpaikoista on parantanut tuottavuuttaan ja 70 prosenttia henkistä hyvinvointiaan Vuonna 2007 vastaanotettiin 308 rahoitushakemusta, mikä on kolmannes edellisvuotta enemmän. Eniten kasvoi pk-yrityksistä tulleiden hakemusten määrä. Projekteja on käynnistetty yhteensä 735. Eniten tukea on saanut teollisuus. Pk-yritysten osuus kaikesta yritysten saamasta rahoituksesta on yli 70 prosenttia.

Tykes-rahoituksesta suurin osa on käytetty työpaikkojen aloitteista käynnistettyihin kehittämisprojekteihin. Kehittämisprojekteja on käynnistetty lähes 1 400 yrityksessä ja 200 kunnassa. Yleisimpiä kehittämiskohteita ovat työprosessit, henkilöstöjohtaminen ja työn organisointi. Vuosina 2004–2007 käynnistettyihin kehittämisprojekteihin on osallistunut 120 000 henkeä.

n Työeläkevakuuttajat TELA on hyväk-

n Tekes on määritellyt laajana yhteistyö-

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Lappi-työryhmän

synyt uudistetun vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Niiden tarkoituksena on kehittää työeläkevarojen vastuullisen sijoittamisen menetelmiä. TELAn jäseninä olevat työeläkevakuuttajat toteuttavat niitä itsenäisesti omaan sijoitustoimintaansa sopivalla tavalla.

Rahastoitujen työeläkevarojen määrä on kasvanut voimakkaasti ja varoja oli vuoden 2007 lopussa yli 122 miljardia euroa. Sijoitukset yritysten osakkeisiin ovat lisääntyneet nopeasti ja niitä on yhä enemmän hajautettu Suomen ulkopuolelle. Tämä kehitys tuo väistämättä esille vastuullisuuden, miten sijoituskohteena olevat yritykset huolehtivat ympäristöstä, työntekijöidensä oikeuksista ja muista yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista.

TELAn periaatteisiin on sisällytetty Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2006 hyväksyttyjen vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ne tarkoittavat ympäristöön, yhteiskuntaan tai sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan (Environmental, Social, Governance, ESG) liittyvien asioiden ottamista kiinteäksi osaksi sijoitustoimintaa ja omistajuutta. Oleellista on omistajaohjauksen painottaminen, yhteydenpito ja vuoropuhelu sijoituskohteen kanssa, sen sijaan, että laadittaisiin esimerkiksi vain ”mustia listoja” yrityksistä tai toimialoista, joihin ei sijoiteta.

n Työ- ja elinkeinoministeriö on asetta-

nut työryhmän selvittämään toimia, joilla Lapin kehitykselle myönteisiä hankkeita voitaisiin vauhdittaa. Työryhmä pohtii myös, miten alueen kielteisimpiin kehityssuuntiin saataisiin muutoksia.

Työryhmän selvittää myös, miten nimenomaan elinkeinopoliittisilla toimilla voidaan vähentää alueen työttömyyttä ja miten toisaalta varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Työryhmän tulisi arvioida myös erityisiä toimintamalleja, joilla edistetään suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Barentsin alueen­kehittämiseen.

6

Valintoja Akavan elinkeinopoliittiseen toimikuntaan n Insinööri Matti Mononen valittiin Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaoston puheenjohtajaksi. Timo Auvinen valittiin Matti Monosen varahenkilöksi.

Molemmat ovat UIL:n jäseniä.

UIL:n varapuheenjohtaja Keijo Houhala valittiin Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan julkisen sektorin jaoston puheenjohtajaksi.

nä painopisteet Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tehtyihin valintoihin vaikuttaa entistä voimakkaammin kolme tekijää: ihmisestä ja ihmisen hyvinvoinnista nousevat haasteet ja mahdollisuudet, teknologian ja talouden mahdollisuudet sekä ympäristön rajoitteet, haasteet ja mahdollisuudet.

Tehdyt valinnat ohjaavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painotuksia tulevina vuosina. Valintojen tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten hyvinvointi ja elinkeino­elämämme kilpailukyky kehittyvät hyvin myös vastaisuudessa. Tekes toteuttaa valintoja ohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien avulla.

Tehdyt valinnat painottuvat kahdeksaan teemaan: hyvinvointi ja terveys; kaikkien tietämys­yhteiskunta; puhdas energia; niukkaresurssiset ratkaisut; rakennettu ympäristö; älykkäät järjestelmät ja ympäristöt; palveluliiketoiminta ja -innovaatiot sekä vuorovaikutteinen viestintä.

– Tieto- ja viestintäteknologiassa älykkäät järjestelmät ja ympäristöt hyödyntävät niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat.

Kaikkien tietämysyhteiskunnalla ja vuorovaikutteisella viestinnällä hyödyt halutaan kaikkien käyttöön, Tekesin johtaja Martti Äijälä kertoo.

– Energian ja raaka-aineiden hinta, ympäristötietoisuus, uudenlaiset arvot ja regulaatio nostavat esiin uudenlaisia kilpailu­tekijöitä, kuten päästömaksut tuotannontekijöinä, uusiutuvat tai päästöttömät energiaraaka-aineet, kierrätettävyys ja säästävät prosessit ja toimintatavat. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle, Äijälä konkretisoi työn sisältöä.

Työhön osallistui aktiivisesti noin 200 vaikuttajaa ja asiantuntijaa elinkeinoelämästä, tutkimus­maailmasta ja sidosryhmistä.

Maavoimien materiaalin kunnossapito siirtyy Millog Oy:lle n Maavoimien materiaalin kunnos-

sapito siirtyy ensi vuoden alusta lähtien Millog Oy:lle. Elektroniikkalaitos osana Puolustusvoimia lakkautetaan ja sen kunnossapitotoiminnot siirretään kumppanille. Myös Ajoneuvovarikon, Kuopion Varikon, Lievestuoreen Varikon ja Tervolan Varikon kunnossapitotoiminnot siirretään Millog Oy:lle 1.1.2009 lähtien. Varikoiden muut toiminnot jäävät edelleen Puolustusvoimille. Varuskuntakorjaamojen ja -huoltoloiden asemaan ei tule muutosta.

Maavoimien materiaalin kunnossapidon siirtyminen johtaa noin 660 maavoimien henkilöstöön kuuluvan työntekijän siirtymiseen Millog Oy:lle ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtyvää henkilöstöä koskee neljän vuoden

Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui n Työeläkeuudistus tarjoaa mahdolli-

suuden ja kannustaa työssä jatkamiseen.

Ikääntyvien työssäkäynti onkin yhä yleisempää. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukset kertovat 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen kasvaneen edelleen.

Erityisen ripeää nousu oli 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa. 60–64 -vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2004 kymmenisen prosenttia.

Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui vuonna 2007. Kunnan ja valtion palveluksessa olevilla se nousi edelleen, mutta yksityisellä sektorilla nousu taittui. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote oli julkisella sektorilla 60 vuotta ja yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta.

Eläkkeelle siirrytään entistä vanhempina. Odote 50-vuotiailla on noussut jo lähes vuodella ja 25-vuotiaan odote 0,7 vuodella 2000-luvulla. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttavat iän myötä kasvavat eläkekarttumat, mutta myös varhaiseläkkeelle pääsyä on tiukenUUSI

Insinööri

suoja-aika, jolloin Millog Oy ei voi irtisanoa tai lomauttaa siirtyvää henkilöstöä. Henkilöstön vähentäminen pyritään hoitamaan luonnollisen poistuman kautta.

Puolustusvoimien JUKOn päätoiminen luottamusmies Ari Rautakorpi arvioi, että maavoimien materiaalien kunnossapidon ulkoistaminen koskettaa useaa kymmentä Uuden Insinööriliiton jäsentä.

Rautakorpi muistuttaa, että JUKO neuvottele Millogin kanssa työehtosopimuksesta ja neuvotteluja käydään tämän vuoden aikana. Työehtosopimusneuvottelujen aikana henkilöstöön sovelletaan edelleen Puolustusvoimien työehtosopimusta. Vasta kun osapuolet ovat päässeet sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta, henki-

nettu. Oleellinen merkitys on viime vuosien hyvällä talouskehityksellä.

Vuoden 2006 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista 63–67 -vuotiaista työssä oli kaikkiaan 27 000 henkeä eli 11 prosenttia tämänikäisestä väestöstä. Kuusi prosenttia heistä teki työtä ja sai samanaikaisesti eläkettä. Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä.

Vuonna 2005 vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi 63–68 ikävuoden välillä. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on nostaa eläkkeelle siirtymisikää kahdella-kolmella vuodella pitkällä aikavälillä, mikä varmistaa työeläketurvan kestävyyttä.

Pekka Hotti Kemianteollisuuden työmarkkinajohtajaksi n Oikeust. kand. Pekka Hotti (56) on nimitetty Kemianteollisuus ry:n Työmarkkinat-sektorin johtajaksi vastaa-

löstöön sovelletaan uutta työehtosopimusta ja neuvotteluoikeudet siirtyvät JUKOlta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:lle.

Rautakorven mukaan palkoista ja loma-asioista sovitaan työehtosopimuksessa. Kenenkään palkat eivät laske. Neljän vuoden suoja-aikana eläkkeelle jäävät säilyttävät eläke-etuutensa sellaisinaan. Nykysuunnitelman mukaan sotilasvirassa toimivien erikoisupseerien eläke-etuudet heikkenevät rajusti, sillä heidän eläkkeelle siirtymisikää suunnitellaan nostettavan jopa viidellä vuodella. – JUKO ei hyväksy tätä heikennystä ja jos asiasta ei päästä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, asiaan joudutaan hakemaan päätöstä virkamieslautakunnasta, Rautakorpi toteaa.

maan sektorin toiminnasta. Hän toimii samasta päivämäärästä lähtien myös Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan varamiehenä.

Kemianteollisuuden työmarkkina-asioista pitkään vastannut varatoimitusjohtaja Martti Niskanen jää sopimuksensa mukaisesti eläkkeelle 31.5.2008 alkaen.

Pekka Hotti on hoitanut alan työmarkkinakysymyksiä apulaisjohtajana Kemianteollisuus ry:ssä ja sitä ennen Kemianteollisuuden Työnantajaliitossa vuodesta 1986 alkaen.

Osastopäällikkö, fil. maist. Juha Pyötsiä (53) on nimitetty Kemianteollisuus ry:ssä apulaisjohtajaksi. Hän työskentelee Kemianteollisuus ry:n Ympäristö, terveys ja turvallisuus -sektorilla vastuualueenaan EU:n kemikaaliasetuksen, REACH:in täytäntöönpano ja kemikaalivalvontaan liittyvät tehtävät.

www.uil.fi 7

kolumni Oras Tynkkynen Kirjoittaja on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja vihreiden tamperelainen kansanedustaja.

Uusi teknologia tekee kunnianhimoisen ilmastopolitiikan mahdolliseksi

K

un komissio julkisti ehdotuksen ilmasto- ja energiapaketiksi, osa elinkeinoelämästä tyrmäsi tavoitteet kohtuuttomina tai jopa mahdottomina. Miksi tämä kuulostaa tutulta? Siksi, että ilmastopolitiikkaa on aiemminkin vastustettu samantapaisin väittein.

Jo Kioton pöytäkirjan ja EU:n päästökaupan peloteltiin pahentavan työttömyyttä ja romuttavan Euroopan kilpailukyvyn. Ja toden totta, heti päästökaupan alettua vuonna 2005 Suomen talouskasvu notkahti edellisvuoden 3,7 prosentista 2,8 prosenttiin.

Syy oli kuitenkin poikkeuksellinen paperiteollisuuden työtaistelu. Jos sen vaikutus siivotaan pois, talouskasvu päinvastoin kiihtyi. Vuonna 2006 kasvu nousi 4,9 prosenttiin, ja viime vuonnakin se oli yhä 4,4 %.

Työllisyyden suhteen tarina on samansuuntainen.

Vuonna 2004 työllisten määrä pysyi samana, edellisenä vuonna se jopa laski. Päästökaupan alettua työllisten määrä hypähti korkeimmalle tasolle laman jälkeen.

Kauppakaudella työttömyys on laskenut ripeästi 8,8 prosentista viime vuoden 6,9 prosenttiin.

Nyt mahdotonta, pian mahdollista

Ympäristönsuojelun kustannusten paisuttelu ei toki ole uusi ilmiö. Esimerkiksi autoteollisuus arvioi aikoinaan katalysaattorien tulevan maksamaan 700–1 000 euroa autolta. Todellisuudessa hinta asettui alle kymmeneosaan siitä.

Euroopan kemikaalituottajien liitto puolestaan väitti, että vaihtoehtoja otsonia tuhoaville aineille ei olisi saatavilla ”näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa”. Niitä tuli kuitenkin markkinoille muutamassa vuodessa, ja CFC-yhdisteiden otsonikatovaikutus on vähentynyt peräti 94 %.

Miksi ympäristönsuojelun vaikutuksilla pelottelijat sitten ovat kerta toisensa jälkeen olleet väärässä? Siksi, että he ovat aliarvioineet innovaatioiden ja teknologian mahdollisuudet.

8

Se, mikä tänään on kallista, voi huomenna olla edullista. Se, mikä tänään on mahdotonta, voi ylihuomenna olla jo mahdollista. Ja usein onkin.

Esimerkiksi silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön­ tilaama raportti arvioi, että tuulivoiman tuotantokustannukset voivat laskea vielä kolmanneksen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Aurinkopaneelien hintojen ennakoidaan 15 vuodessa jopa puolittuvan.

Tarvitaan markkinoiden vetoa

Toisin kuin usein ajatellaan, teknologian kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä – uudet ratkaisut pitää myös kaupallistaa. Teknologian ”työnnön” lisäksi tarvitaan markkinoiden ”vetoa”.

Juuri tällaista vetoa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet synnyttävät. Ne antavat yrityksille selvän signaalin siitä, että on alkanut siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Se, mikä tänään Päästökauppa on luonut hiilelle hinnan, mikä kannustaa vä- on mahdotonta, hentämään päästöjä. Ilmastotavoitteet luovat kysyntää uudelle voi ylihuomenna teknologialle ja synnyttävät koti- olla jo mahdollista. markkinoita.

Kotimarkkinoilta on helpom- Ja usein onkin. pi lähteä viemään kestäviä ratkaisuja muihin maihin. Maailman investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 40 miljardista 71 miljardiin dollariin. Näillä nopeasti kasvavilla markkinoilla kannattaa suomalaisten olla mukana.

Historia on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että kun asetetaan tavoite, markkinat löytävät ratkaisut.

Näin tulee käymään myös komission ilmasto- ja energiapaketille.

Päästöjä on täysin mahdollista vähentää, energiankäyttöä tehostaa ja uusiutuvan energian osuutta kasvattaa merkittävästi. Uudella teknologialla – ja insinööreillä – on tässä työssä keskeinen rooli.

maaliskuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Luottamusmies ajaa sinun asiaasi

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ja KTN ry:n järjestämille luottamusmiehen perusja jatkokursseille on osallistunut ilahduttavan paljon uusia ja jo kokemusta omaavia luottamusmiehiä. Suuresta kysynnästä johtuen on järjestetty ylimääräisiä kursseja. Myös kokeneen luottamusmiehen tulee päivittää osaamistaan kursseilla ja seminaareilla.

Vieläkin on aloja, joissa akavalaisiin liittoihin järjestäytyneet työntekijät eivät saa valita keskuudestaan luottamusmiestä ajamaan etujaan, vaikka kyse on työntekijöiden perusoikeudesta. Järkevää henkilöstöpolitiikkaa harjoittavat yritykset osaavat arvostaa ja hyödyntää luottamusmiesjärjestelmää molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Näin turha kinaaminen jää pois ja henkilöstö antaa motivoituneena parhaan tuottavuuden. Oma luottamusmies on lähin liiton kontakti työpaikalla ja pystyy antamaan kurssit käyneenä laadukasta apua ja viimeisintä tietoa työsuhdeasioissa edustettavilleen.

YTN:n tekemän luottamusmiestutkimuksen mukaan luottamusmiehenä toimiminen on autta-

UUSI

Insinööri

nut monia myös urakehityksessä. He ovat pystyneet näin hyödyntämään henkilöstönedustuskautenaan oppimaansa yrityksen johtamista, taloudellista osaamista ja neuvottelutaitoja. Eri henkilöstöedustuksista oppii monia hyödyllisiä asioita vaikuttamisen lisäksi.

Tällä sopimuskierroksella monien alojen työ­ ehtosopimuksiin tuli luottamusmieskorvaus. Lopultakin ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajat saavat korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä. Myös luottamustehtävän ajankäyttöön tuli täsmennyksiä.

Olkaa aktiivisia ja selvittäkää, kuka teitä edustaa työpaikallanne! Luottamusmiehesi tarvitsee tietoa myös yrityksessäsi tapahtuvista työsuhdeasioista, jotta hän osaa antaa parasta paikallista liiton palvelua. Hän myös välittää liittoon päin valtakunnallisesti merkittävää tietoa. Ole siis yhteydessä omaan edustajaasi. Luottamusmiesverkosto on liiton tärkeä resurssi.

Hyvää kevättalvea!

9

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Paikallisen erän jakamisessa on vielä haasteita Viime kesänä solmitussa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden työ­ ehtosopimuksessa sovittiin, että osa palkankorotuksista jaetaan työpaikkakohtaisesti.

Paikallisen erän jakamisesta päästiin sopimukseen suurimmassa osassa teknologia­ teollisuuden yrityksistä, YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä toteaa. Tosin kaikissa yrityksissä ei ole täysin sisäistetty paikallisen sopimisen merkitystä.

V

iime syksynä paikallisen erän jakamisesta päästiin sopimuksiin YTN:n kyselyn mukaan yli 70 prosentissa yrityksistä. Tomi Sepän mukaan aito paikallinen sopiminen ei kuitenkaan toteutunut kaikissa yrityksissä, sillä konsernitasolta tulleet ohjeistukset eivät ole paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että paikallisen erän jakamisesta on sovittava työpaikkakohtaisen luottamusmiehen kanssa. Yksi luottamusmies ei voi sopia erän jakamisesta kaikkien muiden luottamusmiesten puolesta, vaan kukin luottamusmies sopii edustamiensa työntekijöiden puolesta.

Joissakin yrityksissä paikallisen erän jakamisesta on kuitenkin sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken. Työnantajilta on myös tullut hyviä esityksiä erän jakoperusteista ja paikallinen sopiminen on myös mahdollistanut avoimempaa keskustelua palkoista osassa yrityksistä.

- Yhdessä teknologiateollisuuden yrityksessä henkilöstön ja työnantajan edustajat totesivat yhteisymmärryksessä, että oikeudenmukaisinta on jakaa yhden prosentin erä kaikille ylemmille toimihenkilöille. Muitakin kohtuullisen hyviä esimerkkejä löytyy.

10

Tomi Sepän mukaan paikallisen erän jakamisessa oli haasteita viime syksynä.

Onnistuneista paikallisista neuvotteluista huolimatta kentältä on tullut viestiä, jonka mukaan suurimmat ongelmat ovat osassa isoista yrityksistä, joissa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella on päädytty jakamaan 0,5 prosenttia kaikille ylemmille toimihenkilöille.

Lisää tietoa erän kohdentamisesta

Osa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehistä on kokenut, etteivät he ole saaneet riittävästi tietoa paikallisen erän kohdentamisesta. – Jos erän jakaminen on tehty oikeudenmukaisesti, työnantajalla ei pitäisi olla mitään ongelmaa kertoa, keille erä on jaettu.

– Työnantajan olisi hyvä kertoa avoimesti paikallisen erien jakoperusteista, koska vaikeneminen aiheuttaa helposti epäilyä siitä, että samat henkilöt korjaa-

vat koko potin.

– Toivottavasti YTN:n ja Teknologiateollisuuden yhdessä keväällä järjestämät koulutustilaisuudet työnantajien ja henkilöstön edustajille parantavat jatkossa tiedon saantia.

Vaikka paikallista erää on käytetty palkkavääristymien korjaamiseen, palkkavääristymät ovat pitkälti työnantajan aiheuttamia. – Mielestäni työnantajan on huolehdittava palkkauksen oikeudenmukaisuudesta, eikä käyttää työehtosopimuksen mukaisia eriä omien virheittensä korjaamiseen.

Paikallisen erän tulevaisuus

Sepän mukaan luottamusmiehiltä tulleen palautteen perusteella näyttää siltä, että työpaikkakohtaisessa erässä on vielä paljon kehitettävää. – Jos kaikki työnan-

Lue YTN:n tutkimus aiheesta sivulla 20.

tajat suhtautuisivat oikein paikalliseen sopimiseen, sillä voi toki olla tulevaisuutta. Monet yritykset ovat olleet jopa sitä mieltä, että paikallisista eristä ei pitäisi sopia yrityksissä, vaan korotukset pitäisi maksaa yleiskorotuksina. Yritysten päätarkoituksena on tehdä voittoa, joten paikallisen sopimisen neuvotteluihin ei haluta välttämättä käyttää aikaa. Yhteisymmärryksessä tehdyllä selvällä ohjeis-

tuksella tämäkin on ratkaistavissa, Seppä muistuttaa.

– Jos työpaikkakohtaiset erät ovat tulleet jäädäkseen ja työnantajapuoli haluaa kohdistaa niitä yksipuolisesti, se tarkoittaa, että ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen nouseva trendi on otettava huomioon tes-neuvotteluissa. Yleiskorotusten tasolla on tällöin turvattava palkkakehitys, jonka jälkeen

voidaan sopia työpaikkakohtaiset erät.

Jos paikallinen sopiminen toimii oikein ja luottamusmiehet ovat tasavertaisessa neuvotteluasemassa, en näe mitään syytä, miksi paikallista sopimista ei voitaisi jopa lisätä. Tämä vaatii kuitenkin hyvää yhteisymmärrystä siitä, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan ja mikä sen tavoite on. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Teknologiateollisuuden mukaan ylempien toimihenkilöiden paikallisen erän jakaminen toteutui hyvin

T

eknologiateollisuuden mukaan paikallisen erän jakaminen onnistui ylempien toimihenkilöiden kentässä hyvin. Paikallisen erän jakaminen parantaa työpaikoilla tapahtuvaa palkkakeskustelua, uskoo ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi työnantajaliitto Teknologiateollisuudesta.

Viime kesän työehtosopimusneuvotteluissa työnantajan ja työntekijänpuolen edustajat keskustelivat siitä, halutaanko sopia pelkästään yleiskorotuksista vai laajemmasta kokonaisuudesta, joka sisältää sekä yleiskorotukset että työpaikkakohtaiset erät. Työehtosopimuksessa päädyttiin lopulta sekä yleiskorotuksiin että paikallisesti jaettaviin eriin.

Sekä yleiskorotusten että paikallisen erän jakaminen parantaa Jarkko Ruoho­ niemen mukaan työpaikoilla käytävää palkkakeskustelua. Paikallisen erän jakaminen edellyttää työnantajan ja henkilöstön edustajan välisiä neuvotteluita. Näin voidaan avoimesti paneutua palkka­vääristymien korjaamiseen, kannustavan palkkauksen kehittämiseen, jossa palkka vastaa työn vaativuutta ja suoriutumista. Samalla voidaan tukea yrityksen oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa.

Vaikka paikallisia eriä jaettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa, Ruohoniemi on tyytyväinen tuloksiin. YTN:n ja Teknologiateollisuuden yhteisen tutkimuksen mukaan yhden prosentin paikallisen erän jakamisesta päästiin sopiUUSI

Insinööri

muksiin valtaosassa yrityksistä. Tulos kertoo, että ylempien toimihenkilöiden osalta paikallisen erän jakaminen onnistui hyvin, Ruohoniemi toteaa.

Ruohoniemen mukaan paikallisen erän jakamisessa ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Joissakin pienissä yrityksissä työnantajan on ollut vaikea neuvotella paikallisen erän jakamisesta, koska ylemmillä toimihenkilöillä ei ole välttämättä ollut omaa edustajaa tai heitä on liian vähän. Näissä tapauksissa työnantaja on itsenäisesti päättänyt paikallisen erän jakamisesta joko jakamalla 0,5 prosenttia kaikille tai kohdentamalla 1 prosenttia osalle ylemmistä toimihenkilöistä tai jakamalla yhden prosentin kaikille.

Lisää ohjeistusta

Sekä työnantajalta että henkilöstön edustajilta on kuulunut kritiikkiä siitä, että ohjeistus paikallisen erän jakamisesta on ollut epäselvä. Viime syksynä YTN ja Teknologiateollisuus ohjeistivat luottamushenkilöstöä sekä työnantajan edustajia paikallisen erän jakamisesta, mutta tietoa kaivataan lisää. Huhtikuussa YTN ja Teknologiateollisuus järjestävät sekä henkilöstön että työnantajien edustajille neljä koulutustilaisuutta paikallisen erän jakamisesta.

YTN ja Teknologiateollisuus ovat sopineet, että paikallinen erä jaetaan myös ensi vuonna. Ruohoniemi uskoo, että paikallinen sopiminen on tullut jäädäk-

Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuudesta uskoo, että paikallinen sopiminen on tullut jäädäkseen.

seen Suomeen. – EU-aikana yritysten on pystyttävä jakamaan palkankorotuksia joustavasti ja kannustavasti.

– Toki paikallisen erän jakamisessa on vielä kehitettävää, mutta kokonaisuutena ensimmäisen erän jakaminen sujui hyvin. Yrityskohtaisen erän jakaminen edesauttaa palkkauksen oikeudenmukaista toteutumista ja vääristymien korjaamista. Samalla avoimuus palkkaasioista lisääntyy, kun luottamushenkilöt ja työnantajan edustajat keskustelevat palkka-asioista. Kun palkkavääristymät korjataan, tämä lisää myös henkilöstön työmotivaatiota. n 11

Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Juha Metso

Pääluottamusmies Kirsi Leiri:

Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee tukea KTN:n Haminan pääluottamusmiehen, terveystarkastaja Kirsi Leirin neuvottelutaitoja on vuodenvaihteessa tarvittu, kun ­Haminan kaupungin talouden tasapainottamiseksi on pitänyt löytää 1,2 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista.

M

arraskuussa alkaneet yt-neuvottelut henkilöstösäästöjen toteuttamisesta saatiin päätökseen tammikuun lopussa. Työntekijä voi valita kahden viikon lomautuksen tai vaihtaa osan lomarahastaan vapaaksi. Haminan pääluottamusmiehet ovat huolellisesti esitelleet jäsenistölle näiden vaihtoehtojen vaikutukset kunkin työntekijän henkilökohtaiseen talouteen.

Teknisistä noin 40 prosenttia valitsi lomarahan leikkauksen.

Kokonaisuudessaan pysyvä säästö­ tarve ensi vuodesta alkaen on kolme mil­ joonaa euroa. Säästöt saadaan aikaan organisaatiomuutoksilla. Koko kaupungin toimintaa ja organisointia koskevan muutosesityksen on oltava valmiina ensi kesäkuussa.

Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa

Kirsi Leiri puhuu ennakoivan ja osallistavan henkilöstösuunnittelun puoles-

Pääluottamusmies Kirsi Leiri pitää kuuntelun taitoa luottamusmiehen tärkeimpänä ominaisuutena.

12

ta Haminan organisaatiouudistuksessa.

Nyt tehtävien päätösten kanssa eletään vuosia.

– Haminan uusi organisaatio on rakennettava omin voimin. Vain siten saadaan ihmiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöllä on osaamista, jota kannattaa muutostilanteissa käyttää hyödyksi. On silkkaa työnantajan tyhmyyttä, jos se ei kuuntele henkilöstöään.

Järjestöt ovat vaatineet uusien neuvottelujen aloittamista Haminan henkilöstön tehtävänkuvista viisi vuotta sitten tapahtuneen Haminan kaupungin, Vehkalahden kunnan ja kahden kuntayhtymän fuusion jäljiltä. – Jo silloin tiedettiin, että tehtävien muutoksista seuraa epäkohtia, mutta niitä ei korjattu. Nyt jälkiä paikataan, vaikka korjaaminen olisi alun perin vaatinut rahaa vain yhden henkilön palkan verran.

Haminassa ovat taas edessä kuntaliitosneuvottelut, tällä kertaa Virolahden ja Miehikkälän kanssa. Pääluottamusmiehet on otettava alusta asti mukaan muutosten valmisteluun, Kirsi Leiri vaatii.

Kunnat kaipaavat ammattimaisia muutosjohtajia

Kunnat ja niiden työntekijät ovat sellaisessa myllerryksessä, että hyvä tai huono johtaminen korostuu nyt. – Emme tarvitse yhtään ainokaista työssään uupunutta kuntatyöntekijää lisää. Meitä pitää johtaa jämptisti ja ammattimaisesti niin, että selviämme tästä pyörityksestä.

Kunnan palvelut ovat ennakoivaa hyvinvointityötä. Kun kaikki on hyvin, työ on näkymätöntä. Kun jokin menee pieleen, ollaan uutisten otsikoissa. Tehokkuuden ja tuottavuuden maksimointi ei Haminan pääluottamusmiestä innosta.

– Sen sijaan että puristetaan kunnista supertuottavia liikelaitoksia, on syytä keskittyä kunnan perustehtäviin. Kuntapäättäjien on kirkastettava, miksi ja kenelle kunta on olemassa.

Vertaistukea ja verkostoja

Kirsi Leiri kertoo saaneensa liitolta ja neuvottelujärjestöltä kaiken mahdollisen tuen vaikeissakin neuvottelutilanteissa. Alueasiamiehen apua paikallisten UUSI

Insinööri

Työnantajan on kunnioitettava ja arvostettava työntekijöitään. Haminan tekniset on hyvä, ammattitaitoinen porukka, joka on arvostuksensa ansainnut, sanoo KTN:n pääluottamusmies Kirsi Leiri.

ongelmien ratkaisussa hän pitää erityisen tärkeänä ja antaa kiitokset alueasiamies Tuomo Hiltuselle ripeästä ja ammattitaitoisesta toiminnasta.

– Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee myös vertaistukea, arvioi yhteensä parikymmentä vuotta eri luottamusmiestehtävissä toiminut Leiri. Apua voisi olla oman liiton alueellisista verkostoista, joissa aktiivit etsivät yhdessä ratkaisuja ja oppivat toisiltaan. – Palkansaajajärjestöjen paikallinen yhteistyö on myös verrattoman tärkeää. Tietoa pitää jakaa, sillä järjestöt toimivat kunnassa henkilöstön yhteiseksi hyväksi. Haminassa on hyvä pääluottamusmiesporukka, joka ymmärtää yhteistyön merkityksen.

aktiivisia, pitävät yhteyttä, kannustavat ja tukevat. Onnistumisista tulee välittömästi palautetta.

Kriittistäkin palautetta Kirsi Leiri uskaltaa ottaa vastaan. – Eihän omaa toimintaa muuten osaa kehittää eikä tiedä, mitä jäsenet aidosti haluavat. Jäsenen eroaminen liitosta tai irtisanoutuminen työstään henkilöstöongelmien takia on pääluottamusmiehelle vakavan itsetutkiskelun paikka. Poislähteviä Kirsi jututtaa aina kun mahdollista, sillä hän haluaa saada tietoa siitä, mitä olisi voitu ehkä tehdä toisin. – Uusien jäsenten kanssa keskustelu on yhtä tärkeää, sillä jäsenen odotukset täytyy tietää.

Luottamusmies on kutsumustyössä

Vastuu jäsenten hyvinvoinnista useammalla

Työntekijöitten hyvinvoinnin, osaamisen ja jaksamisen eteen tehtävästä työstä pitäisi maksaa riittävä korvaus. – Suhteessa työmäärään ja henkiseen kuormaan korvaus pääluottamusmiehen työstä on mitätön. Aikaakin saisi olla edes yksi päivä viikossa hoitaa pääluottamusmiehen tehtävä kunnialla. Haminan tilanne tosin vaatisi tällä hetkellä useamman päätoimisen pääluottamusmiehen työpanoksen, Kirsi Leiri arvioi.

Pääluottamusmiehen työtä Leiri jaksaa hoitaa, sillä Haminassa jäsenet ovat

Pääluottamusmiehen harteilla huolenpito jäsenistä ei kokonaan ole, vaan koko KTN:n Haminan paikallisyhdistyksen porukka tekee yhteistyötä. Töitä on jaettu pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja paikallisyhdistyksen puheenjohtajan kesken.

– On hienoa, kun omassa paikallisyhdistyksessä on jämptejä keskustelijoita, vastaväittäjiä ja kyseenalaistajia. Haluan testauttaa omat näkemykseni muilla, jotta voin olla uskottava neuvottelupöydässä työnantajan kanssa. n 13

Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies n Kuva: Ilona Mäenpää

Metson yt-neuvottelut ja lainsäädäntö Metsossa yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 30.11.2007.

Yt-menettelyn epäonnistumiseen vaikuttivat yhteistoimintalain ja työsopimuslain rikkomukset sekä Metson arvojen ja normaalien käyttäytymismallien vastaiset teot. YTN tarkasteleekin nyt jokaista tapausta erikseen ja on jo aloittanut selvitystyön.

M

etson käymässä yhteistoimintamenettelyssä ei neuvoteltu vaan niitä voidaan pitää vain keskusteluina. Nämä yhteistoimintakahvikeskustelut eivät missään vaiheessa olleet vuorovaikutuksellisia, yksimielisyydestä puhumattakaan. Irtisanottaviksi aiottujen henkilöiden tietoja ei annettu tai niistä ei haluttu neuvotella tai edes keskustella.

Vaihtoehtoja ei esitetty eikä vastaanotettu. Samoin lain pykälää vastaan sotii Metson esimiehen käyttäytyminen, kun hän ilmoitti, ettei hän ole lukenut yt-lakia. Tämä on selvä osoitus myös ammattitaidon puutteesta.

Metsossa Järvenpäässä yt-neuvottelut kohdistuivat 40 henkeen. Neuvotteluiden päätyttyä luku olikin 41. Henkilö, joka ei ollut yt-neuvottelujen kohteena,

irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Neuvottelut tulee tietenkin kohdistaa kaikkiin irtisanottaviin.

Hämmentävää tässä tilanteessa on se, että hänen osastolleen haetaan kahta uutta työntekijää. YTN arvioi tilannetta ytlain ja työsopimuslain rikkomuksena.

YTN:n arvion mukaan useiden irtisanomisten takana ovatkin todellisuudessa henkilökohtaiset perusteet. Näitä

Metso, yhteistoimintalaki ja työsopimuslaki

K

un irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, on käytävä ensin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Työsopimuslaissa käsitellään taas niitä perusteita, joilla tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ovat olemassa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on myös tarkemmat määräykset molemmista laeista.

Yhteistoimintalaki Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.7.2007. Yhteistoimintalakia on noudatettava, kun työnantaja harkitsee toimia, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yt-neuvottelut. Niitä on käytävä tietty vähimmäisaika ennen kuin työnantaja voi tehdä työvoiman vähentämistä kos-

14

kevan päätöksen. Työnantajalla on siis ns. tehostettu neuvotteluvelvollisuus eli säädetty neuvottelumenettely on näissä tilanteissa määrämuotoista.

Yhteistoimintalain 50 §:n mukaan, jos työnantajan harkitsemat, yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

henkilöt kuitenkin poistettiin listoilta.

Mielenkiintoista olikin, että esimiehet eivät olleet vaivautuneet tarkistamaan henkilöiden taustoja. Usein tämä johtuu siitä, ettei uusi esimies edes tunne työntekijöiden tehtäviä, saati sitten elämäntilannetta.

Huolestuttavaa on myös se, että irti­ sanottavien joukossa on suurten perheiden huoltajia. Heidän elatusvelvollisuutensa vaikutuksesta irtisanomisiin ei edes keskusteltu. Tämä on työehtosopimuksen vastaista.

Alustavien tietojen mukaan irtisanottavien joukossa on myös useita pitkän työuran tehneitä iäkkäitä henkilöitä. Iän perusteella ei työntekijää saa irtisanoa.

YTN on aloittanut selvitystyön koskien Metson yt-neuvotteluja, kertoo johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras.

oletuksia tukevat työnantajien edustajien lausumat esimerkiksi siitä, että eräät henkilöt olisi pitänyt irtisanoa jo aiemmin.

Alkuperäisellä listalla oli mukana luottamusmiehiä ja raskaana olevia naisia. Luottamusmiesten ansiosta nämä

Bonukset menivät

M

etso Paperin yhteistoimintamenettelyyn pettyneet toimihenkilöryhmät järjestivät Jyväskylässä Rautpohjan yksikössä mielenilmauksen poistumalla työpaikaltaan 4.12.2007. Työnantaja ilmoitti 7.3.2008 bonusohjeistukseen perustuen, että Metson johto on päättänyt sulkea Rautpohjassa laittomaan työtaisteluun osallistuneet työntekijät ulos tulospalkkauksen maksatuksesta. Eli päivän mielenilmauksella työnantaja kuittasi työntekijöiden vuoden bonukset.

– Olisin odottanut työnantajan taholta kohtuullisuutta ja inhimillisyyttä päätöstä tehtäessä, toteaa ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Rauno Minkkinen.

UUSI

Insinööri

Metsolla oli useita paikkoja auki tämän vuoden puolella eli siis työntekijöiden irtisanomisaikana.

Paikkoja olisi pitänyt aktiivisesti tarjota irtisanotuille henkilöille.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Määräys irtisanomiseen on tullut johdolta. Vaikka esimies tietää, että jäljelle jäävät eivät kykene hoitamaan irtisanotun töitä, on hänen silti irtisanottava tietty määrä työntekijöitä. Metsossa tuotannollisilla perusteilla irtisanottuja henkilöitä on lisäksi tarvittu niin paljon, että esimiehet olivat huolissaan siitä, että samat ihmiset ovat tulevaisuudessa Metson alihankkijoiden palveluksessa. Tehtävät jatkuivat samalla työpaikalla samoissa tehtävissä. Koska työ ei ole vähentynyt työsopimuslaissa määritellyin tavoin olennaisesti ja pysyvästi, tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita ei ole olemassa.

Metson väite, että perusteena on taloudellinen tilanne, ei pidä paikkaansa.

Tulokset ovat olleet erinomaisia. Tiedot saavutetuista tuloksista tulivat kuitenkin kokonaisuudessaan ilmi luottamusmiehille vasta yt-neuvottelujen jälkeen.

Tuotannollisena perusteena voidaan pitää esimerkiksi organisaatiomuutosta.

Metso tekikin organisaatiomuutoksen viime kesänä. Kuitenkin koko ajan painotettiin, ettei organisaatiomuutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia. Ketä työntekijät tällaisessa tilanteessa uskovat?

Työsopimuslain ja työtuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaan, jos työntekijä irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työnantajalla on työsopimuslain mukainen aktiivinen

työntarjoamisvelvollisuus. Metsolla oli useita paikkoja auki tämän vuoden puolella eli siis työntekijöiden irtisanomisaikana. Paikkoja olisi pitänyt aktiivisesti tarjota irtisanotuille henkilöille. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Kun irtisanottu työntekijä haki paikkaa, häntä ei valittu. Hänelle ilmoitettiin­, ettei paikkaa saa täyttää ulkopuolelta.

Työntekijä ei ole irtisanomisaikana ulkopuolinen vaan vielä töissä yrityksessä.

Irtisanottavilla on lisäksi myös etuoikeus vapautuviin paikkoihin. Muuten tuotannollisia ja taloudellisia perusteita ei ole olemassa.

Tämän tyyppisillä lainvastaisilla ja muuten normaalin työntekijän ja työnantajan välisen kanssakäymisen toimintatapojen rikkomisella voi olla paljon laajempiakin seurauksia. Työmarkkinoilta­ poistuu EK:n mukaan ensimmäistä kertaa enemmän työntekijöitä kuin sinne saapuu. Metson maine työnantajana on uhattuna ja työntekijöiden saatavuus varmasti heikkenee.

Edellä mainitut perustelut ovat viemässä ylempiä toimihenkilöitä ja työnantajia eri suuntiin. Toivottavaa on, että yrityksen ammattitaitoa yhteistoimintamenettelyissä kehitettäisiin ja jatkossa osoitettaisiin kunnioitusta irtisanottavia ja heitä edustavia henkilöitä kohtaan. n 15

Tekstit ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

TeliaSonera Finlandin ylemmille toimihenkilöille oma luottamusmies Viime syksynä saavutettuun ICT-alan työehtosopimukseen kirjattiin ylemmille toimihenkilöille oikeus luottamusmieheen alalla toimiviin yrityksiin. Nyt TeliaSonera Finlandissa ylempiä toimihenkilöitä edustaa Pekka Riiali.

V

iime syksyn neuvottelukierros toi isojen palkankorotusprosenttien lisäksi ison työvoiton ICT-alalle.

Ylempien toimihenkiöiden omaan työehtosopimukseen kirjattiin, että ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus saada oma luottamusmies kaikkiin alalla toimiviin yrityksiin. Tämä oli historiallinen voitto kaikille alalla työskenteleville ylemmille toimihenkilöille ja erityisesti teliasoneralaisille.

Vaikka ylemmät toimihenkilöt saivatkin työehtosopimuksen mukaan oman luottamusmiehen TeliaSonera Finlandiin, ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää ei ole vielä voitu perustaa sopimusrajakiistan takia. Toimihenkilöiden edustajat kinaavat työnantajan kanssa siitä, miten ylemmän toimihenkilön tehtävät määritellään.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Pekka Riiali toteaa, että lähtökohtaisesti ylemmän toimihenkilön tehtäväkuvan on oltava samanlainen koko tietoliikennealalla. – Olisi täysin epäloogista, että alalla toimivissa yrityksissä ylemmän toimihenkilön tehtävärajaus olisi hyvin erilainen. Toivon mukaan asiaan­saadaan pian yksimielisyys ja ylempien toimihenkilöiden henkilöstö­ ryhmä voidaan perustaa.

16

Pekka Riiali valittiin TeliaSonera Finlandin väliaikaiseksi ylempien toimihenkilöiden luottamusmieheksi helmikuussa.

Riialin tehtävä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä on väliaikainen, koska ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää ei ole voitu vielä muodostaa. Kun henkilöstöryhmä on perustettu, suoritetaan luottamusmiehen vaali. Riiali lupaa asettautua ehdokkaaksi vaaleissa. Kokemusta Riialilta löytyykin, sillä hän on aikaisemmin toiminut luottamus- ja työsuojeluvaltuutettuna sekä ollut mukana perustamassa yritysyhdistystä, jonka toiminta alkoi joulukuussa 2004. Luottamusmiestehtävän lisäksi hän toimii kehityspäällikkönä Lappeenrannassa.

Säästöohjelma vähentää työpaikkoja

TeliaSonera ilmoitti helmikuussa vähentävänsä yhteensä 2 900 työpaikkaa. Suomesta työpaikkoja vähennetään tuhannella. Yhtiön johdon ilmoittama säästöohjelmatavoite on työllistänyt Riialia, koska näin isot vähennysmäärät merkitsevät sitä, että vähennykset koskevat jossain määrin myös ylempien toimihenkilöitä. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdoton arvioida konkreettisia säästötoimia, koska sellaisia ei ole vielä asetettu.

TeliaSoneran säästöohjelmatavoite on laadittu kahdelle vuodelle, eli kerral-

la Suomesta ei vähennetä tuhatta työpaikkaa. Tarkoitus on, että ketään ei irtisanota, vaan esimerkiksi eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. TeliaSonera Finlandissa toimivan osaamiskeskuksen kautta pyritään myös työllistämään työpaikkansa menettäneet yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Riiali arvioi, että TeliaSoneran kovat säästötavoitteet aiheuttavat sen, että monet ylemmät toimihenkilöt hakeutuvat muualle töihin. – Ensimmäisenä lähtevät ne, joiden osaamista yhtiössä eniten tarvitaan ja joita muut yritykset kilvan rekrytoivat. On toki ymmärrettävää, että epävarmuus ajaa ihmisiä hakeutumaan muualla töihin.

Riiali on itse viihtynyt pitkään TeliaSonerassa. Hän tuli TeliaSoneran tytäryhtiön pal-

velukseen jo kymmenen vuotta sitten. Emoyhtiön palvelukseen hän siirtyi vuonna 2003.

Yt-neuvottelut ja säästöohjelma työllistävät

Teliasonerassa käynnissä olevat yt-neuvottelut työllistävät luottamusmies Riialia.

Tälläkin hetkellä yhtiössä käydään useita yt-neuvotteluita, mutta läheskään kaikissa ei tähdätä henkilöstövähennyksiin, vaan niitä käydään organisaatiomuutosten takia. Ylemmät toimihenkilöt ovat olleet ahkerasti yhteydessä Riialiin ja kyselleet, missä mennään niin henkilöstöryhmän muodostamisessa kuin säästöohjelmassakin. Ihmiset haluavat lisää tietoa, koska tiedon puute aiheuttaa epävarmuutta. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Henkilöstöjohtaja Juha Pentti:

Luottamusmies helpottaa yhteydenpitoa ylempiin toimihenkilöihin

T

eliaSoneran henkilöstöjohtaja Juha Pentti on tyytyväinen siihen, että yhtiön ylemmät toimihenkilöt ovat saaneet oman luottamusmiehen. – On tärkeää, että näin merkittävä henkilöstöryhmä sai oman edustajan. Yhteydenpito ylempiin toimihenkilöihin helpottuu oman edustajan kautta.

Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmän perustaminen on vielä kesken neuvottelujen takia, mutta Pentin arvion mukaan ylempien toimihenkilöiden määrä TeliaSoneran Suomen yksiköissä on noin 800–1 400 henkilöä. – Vaikka henkilöstöryhmän perustaminen on vielä kesken, ylemmillä toimihenkilöillä UUSI

Insinööri

on jo oma edustaja.

Henkilöstöjohtaja Juha Pentin mukaan yhtiön säästöohjelmatavoite ei vähennä Suomen työpaikkoja normaalitilannetta ankarammin. Kahden kuluneen vuoden aikana TeliaSoneran Suomen yksiköissä on päättynyt enemmän työtehtäviä kuin kaksivuotinen säästöohjelma edellyttää. – Yhtiössä avautuu koko ajan uusia tehtäviä, mutta aina tehtävän sisältö ja työpaikan sijainti eivät sovi niille henkilöille, joiden työtehtävät päättyvät.

Pentin mukaan on vielä mahdotonta arvioida, missä laajuudessa säästöohjelma koskettaa ylempiä toimihenkilöitä. n

Akava: Henkilöstön edustajien osaaminen paikallisen sopimisen lähtökohdaksi

P

aikallisen sopimisen onnistuminen työpaikoilla edellyttää osaavaa, toimivaltaista ja jokaisen henkilöstöryhmän omaa henkilöstöedustusta. Henkilöstön edustajien asemaa ja valmiuksia parantamalla avataan mahdollisuus molempia sopijapuolia hyödyttävään paikalliseen sopimiseen. Muutoin ei neuvotteluasetelma ole tasavertainen eikä kollektiiviselle sopimiselle ole edellytyksiä.

Professori Martti Kairisen johtaman tutkijaryhmän yksityistä sektoria koskevan selvityksen mukaan vain noin 30 prosenttia paikallisia sopimuksia tehneistä henkilöstön edustajista piti sopijapuolten asemaa riittävän tasavertaisena. Neuvottelukulttuurissa on roimasti korjattavaa, jotta paikallinen sopimustoiminta ei kuihdu sanelupolitiikkaan.

Akavan mielestä aito tasavertaisen neuvottelun periaate on jalkautettava kaikkeen kollektiivisesti tapahtuvaan työsuhteen osapuolia koskevaan sopimiseen. Luottamus osapuolten välillä syntyy vasta, kun neuvotteluasetelma on tasapainoinen.

Luottamus on työelämässä kilpailuetu, jonka avulla työhyvinvointi lisääntyy ja työpaikan tuottavuus paranee.

Paikallisessa sopimisessa työntekijöitä edustaa heidän valitsemansa henkilöstön edustaja. Henkilöstön edustajan rooli työntekijäpuolen sopimustoiminnan luotsina ei ole helppo. Toisinaan hänen roolinsa perustuu yksinomaan lainsäädäntöön, jolloin hänen oikeutensa voivat olla riittämättömästi säänneltyjä. Akava muistuttaa, että henkilöstön edustajan on hallittava paitsi oikeudelliset puitteet myös sosiaaliset taidot. Hänellä on oltava riittävät voimavarat ja ajantasainen tieto. Tämä edellyttää osaamisen ylläpitoa ja syventämistä kouluttamalla, tehtävän hoitoon käytettävissä olevan ajan lisäämistä ja tietojensaantioikeuden laajentamista. Vaativa tehtävä on myös korvattava rahallisesti riittävän tasoisesti riippumatta siitä, mihin normistoon hänen asemansa perustuu.

Henkilöstöryhmien tarpeet työpaikoilla ovat erilaiset. Myös asiat, joista voidaan sopia, vaihtelevat sopimusaloittain tai perustuvat lainsäädäntöön.

Tämä asia on otettava huomioon myös paikallisessa sopimustoiminnassa. Akavan mielestä kaikilla henkilöstöryhmillä on oltava oikeus valita itselleen oma edustaja ja kaikkien ryhmään kuuluvien on voitava osallistua valintaan.

Maria Löfgren, lakimies, Akava

17

Teksti: Riitta Roisko, työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Keitä luottamusmies edustaa

T

oimialoilla, joilla noudatetaan työ­ehtosopimusta, tes:iä, voidaan valita tes:n mukainen luottamusmies. Luottamusmiehen tulee kuulua johonkin YTN-liittoon. Tes:n mukaan luottamusmies edustaa kaikkia työpaikan ylempiä toimihenkilöitä.

Luottamusmiehen tehtävät

• Luoda hyvät ja toimivat suhteet yrityksen johtoon ja henkilöstöhallintoon.

• Luottamusmies on työpaikan sillanrakentaja.

• Luottamusmiehen tehtävä on huolehtia, että palkansaajan eli ylempien asemaa ei unohdeta ja että kaikkien henkilöstöryhmien näkökulma tulee huomioitua tehtäessä päätöksiä yhteisellä työpaikalla.

• Luottamusmies tiedottaa edustetta­ viaan koskevista päätöksistä.

• Luottamusmies valvoo työehtosopimuksen noudattamista työpaikalla ja tekee tes:n mukaiset paikalliset sopimukset ylempien edustajana.

• Tarvittaessa luottamusmies auttaa työpaikan ylempää toimihenkilöä paikallisissa neuvotteluissa.

18

jeet luottamusmiehen valinnasta löydät www.ytn.fi kohdasta työpaikkatoiminta.

Mikä ihmeen tes?

Tarkista henkilökohtaisesta työsopimuksestasi, löytyykö siitä maininta noudatettavasta työehtosopimuksesta. Jos mainintaa ei löydy, tarkista, minkä työnantajaliiton jäsen työnantajasi on. Työantaja noudattaa silloin alalla käytössä olevaa tes:iä. Jos tes:n tulkinta aiheuttaa harmaita hiuksia, ota yhteyttä sopimusalasi vastaavaan YTN-asiamieheen. Asiamiesten yhteystiedot sekä alasi tes:n löydät toimialakohtaisilta sivuilta netistä www. ytn.fi/sopimusalat.

Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu edustavat oman henkilöstöryhmänsä palkansaajia.

YTN-liittoon.

Ylempien toimihenkilöiden edustajan rooli perustuu siis joko toimialan työehtosopimukseen tai työsopimuslakiin.

Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu edustavat oman henkilöstöryhmänsä palkansaajia. Heillä on oikeus neuvotella ja sopia työsuhteen ehdoista lakien ja sopimusten määräämissä rajoissa. He toimivat myös yhteistoimintalain mukaisina henkilöstöedustajina yt-menettelyssä.

Työsuojeluvaltuutettu valitaan lain perusteella

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät löydät osoitteesta www.ytn.fi/työsuojelu. Lain mukaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu.

YTN suosittelee, että työsuojeluvaltuutetuksi ja luottamusmieheksi/-valtuutetuksi valitaan eri henkilöt, jotta saadaan mahdollisimman laaja henkilöstöedustus.

Työpaikan toimihenkilöillä on oikeus­ valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa. Lisätietoja YTN:n sivulta www.ytn.fi/tyosuojelu.

Onhan sinun työpaikallasi valittu ylempien YTN-luottamusmies?

Mikä on luottamusvaltuutettu ?

Järjestäytyminen kannattaa

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN kouluttaa luottamusmiehiä, luottamusmiesavain 1–3 antaa perustiedot. Lisäksi alakohtaiset seminaarit mahdollistavat verkostoitumisen ja lisäävät oman toimialan tuntemusta.

Luottamusmieskoulutuksista löydät tietoa www.ytn.fi/koulutus.

Jos työpaikallasi valitaan ylempien luottamusmies ensimmäisen kerran, tarkista mitä työehtosopimuksessa sanotaan luottamusmiehen valinnasta. Lisäksi oh-

Luottamusvaltuutettu on työsopimuslain perusteella valittu henkilöstöryhmän edustaja. Kaikilla toimialoilla ei ole ylempiin sovellettavaa työehtosopimusta. Tällöin ylemmillä on oikeus valita työsopimuslain perusteella luottamusvaltuutettu edustamaan itseään. Luottamusvaltuutettu edustaa työpaikalla kaikkia ylempiä toimihenkilöitä mm. työaika- yhteistoimintalakien osalta sekä lomautusta ja irtisanomista koskevissa asioissa. YTN:n lähtökohta on että luottamusvaltuutetun tulee kuulua johonkin

Työnantaja saa mm. laki- ja neuvotteluapua omasta liitostaan. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry on työnantajaliittojen keskusjärjestö kuten palkansaajapuolella Akava, STTK tai SAK. Voit tarkistaa, onko oma työnantajasi järjestäytynyt työnantajaliitoon osoitteesta: www.ek.fi.

Järjestäytyneet palkansaajat saavat työsuhdeasioissa laki- ja neuvonta-apua omasta liitostaan. Ammattiliittoon jäseneksi liittymisellä olet varmistanut asiantuntevan avun työsuhteeseen liittyvissä asioissa. n

Luottamusmies:

lisää tietoasi – tilaa oppaita!

Luottamusmiesten tilattavissa on seuraavia YTN:n julkaisemia oppaita:

ksityisen imus- ja lempien elemalla

äsitellään mioiden kasvavia mihenki-

Työsuhdeopas

to – SEFE ry to ry to ry tto ry oitajaliitto ry jöiden Liitto ry ten Liitto TEK ry tto ry AL ry ehet ja Asiantuntijat YTY ry

Työsuhdeopas

9223 | www.ytn.fi

Oppaassa käsitellään erityisesti ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden erityispiirteitä huomioiden YTN:n jäsenliittojen jäsenten entistä monimutkaisempia ja määrältään kasvavia työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

Paranna palkkaasi

– tukea palkkaneuvotteluihin

Työttömyysturvaopas

Opas täydentää Työsuhdeopasta.

Tarkoituksena on kuvata, millä edellytyksillä työttömällä, lomautetulla tai aikuisopiskelijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan, koulutustukeen, koulutuspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Oppaassa käsitellään myös vuorotteluvapaajärjestelmää.

Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin

Opas tarjoaa tietoa palkitsemisesta yleisesti palkkaukseen liittyvän keskustelun ymmärtämiseksi ja selkeitä ohjeita oman palkkaneuvottelun käymisen tueksi.

1

palkkaopus_uusi.indd 1

www.ytn.fi

1.11.2007 10:23:12

2008

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN

edunvalvontakoulutus

Koulutuskalenteri

Työttömyysturvaopas

Vuoden 2008 edunvalvontakoulutuksen kurssikalenteri.

Oppaita voi ladata pdf:nä UIL:n jäsensivuilta www.uil.fi - materiaalipankki tai tilata: maria.varvikko@uil.fi.

UUSI

Insinööri

19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Työpaikkakohtaisen erän jakaminen teknologiateollisuudessa

V

iime vuoden työehtosopimusneuvotteluissa teknologiateollisuudessa sovittiin, että osa palkankorotuksista jaetaan työpaikkakohtaisesti. Erä on suurempi jos paikallisesti päästäisiin sopimukseen erän jakamisesta, mutta jos sopua ei saataisi aikaan, jäisi jaettava potti huomattavasti pienemmäksi.

Teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työpaikkakohtainen erä oli viime syksynä joko 1% tai 0,5% riippuen siitä, miten työpaikkakohtaiset neuvottelut sujuivat. Lopputulos riippui paljon työpaikan neuvottelukulttuurista ja luottamuksellisista neuvottelusuhteista.

Sopu löytyi useimmissa yrityksissä

Työpaikkakohtaisen erän tarkoitus on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, yrityksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä.

Erän jakamisen toteutusta kartoitettiin viime vuoden lopulla alan luottamusmiehille tehdyllä kyselyllä.

Lähes 90 % vastaajista kertoi, että työpaikkakohtaisen erän jakamisesta oli neuvoteltu työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken. Aina neuvottelu ei kuitenkaan päätynyt yhteiseen näkemykseen. Kuitenkin kolmessa neljäsosassa yrityksistä saavutettiin sopu erän jakamisesta. Näissä yrityksissä jaettavana oli siis työehtosopimuksen mukaisesti yhden prosentin suuruinen erä ylempien toimihenkilöiden palkkasummasta.

Muissa yrityksissä ylemmille toimihenkilöille maksettiin puolta pienempi erä yleiskorotuksena kaikille ylemmille.

Hankalinta sovun löytyminen vaikutti olleen keskisuurissa yrityksissä, joissa neuvottelukulttuuri työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä ei välttämättä ole yhtä va20

Jakoperusteet, jos työpaikalla päädyttiin jakamaan 1,0 prosentin suuruinen työpaikkakohtainen erä erisuuruisina henkilökohtaisesti kohdennettuina palkankorotuksina.

Työn vaativuus

22,3

Henkilön pätevyys

22,9

Henkilökohtainen työsuoritus

40,4

Kannustava porrastus

15,7

Vinoutumien oikaiseminen

66,3

Muut

23,5

0

20

kiintunut kuin suurissa yrityksissä, mutta joissa kuitenkin ylempiä toimihenkilöitä on jo niin runsas joukko, ettei kasvokkain keskustelu ole enää arkipäivää kuten pienissä yrityksissä.

Työpaikkakohtainen erä maksettiin useimmiten lokakuussa, mutta osa yrityksistä maksoi erän vasta marraskuussa tai joulukuussa, eli työehtosopimuksen mahdollistamaa aikataulutusta myös käytettiin. Vastaava ilmiö näkyi myös alalla maksetun kertaerän kohdalla, se maksettiin yleisimmin elokuussa, mutta osa yrityksistä oli siirtänyt erän jakamisen lokakuulle muiden korotusten yhteyteen ja ”mattimyöhäisimmät” yritykset maksoivat sen vasta joulukuussa.

Vinoutumia korjattiin

Niissä yrityksissä, joissa jaettiin koko prosentin suuruinen erä, noin joka kolmas ylempi toimihenkilö sai lisää palkkapussiinsa. Erän jakoperusteena oli

40

60

80

100

luottamusmiesten mukaan useimmiten palkkauksellisten vinoutumien oikaiseminen. Toiseksi yleisin tapa jakaa työpaikkakohtainen erä perustui henkilökohtaiseen työsuoritukseen.

Myös työn vaativuuteen perustuvia palkankorotuksia maksettiin. Tällöin kyseessä oli esimerkiksi työnvaativuuden arviointijärjestelmiin liittyvä tarkastelu, esim. IPE-järjestelmässä palkkahaarukan alapäässä olleet henkilöt saivat korotuksen.

Korotuksia oli maksettu myös käyttäen jakoperusteena henkilön pätevyyttä.

Annetuista vaihtoehdoista vähiten kannatusta sai kannustava palkkaporrastus.

Muina jakokriteereinä oli käytetty mm. talossa olovuosia tai sitä, ettei henkilö ollut saanut viimeaikoina henkilökohtaista palkankorotusta..

Luottamusmiehillä puutteelliset tiedot

Noin joka kolmannessa yrityksessä työ-

Palkansaajaperheet Euroopassa – verotus ratkaisee nettotulon paikkakohtaisen erän jakaminen oli sujunut ilman ongelmia. Muissa yrityksissä luottamusmiehet kokivat hankaluutena mm. työnantajan varsin nihkeän suhtautumisen muihin kuin työnantajan esittämiin vaihtoehtoihin. Myös konsernitason ohjeistuksen koettiin hankaloittaneen neuvotteluja monessa yrityksessä.

Merkittävänä ongelmana luottamusmiehet nostivat esiin myös puutteellisen tiedon saannin. He kokivat saavansa liian vähän tietoa työnantajalta, jotta erän kohdentumisen seuraaminen olisi ollut mahdollista. Isoissa yrityksissä jopa joka toinen luottamusmies ei ollut saanut lainkaan työehtosopimuksen mukaista selvitystä erän kohdentumisesta.

Ohjeistusta kaivataan

Puolet luottamusmiehistä koki, että työpaikkakohtainen erä on hyvä olla olemassa, mutta sen suuruutta ei heidän mielestään ole tarvetta kasvattaa. He myös kokevat erään liittyvän ohjeistuksen tarpeelliseksi.

Avoimessa palautteessa luottamusmiehet myös evästivät neuvottelijoita näkemyksellään, että kaikille maksettava yleiskorotus on välttämätön jatkossakin eikä kaikkea palkankorotusvaraa voida siirtää työpaikkakohtaisesti maksettavaksi.

Työpaikkakohtaisen erän vaikutusta meriittikorotuksiin on vaikea tässä vaiheessa arvioida, mutta asiaa seurataan ja mikäli vaikutukset ovat haitallisia, se huomioidaan kun sovitaan sopimuksen jatkosta.

Positiivista työpaikkakohtaisen erän jakamisessa oli se, että palkka-asiat saatiin yrityksissä keskusteltavaksi. Yrityksen palkkapolitiikasta saatiin enemmän tietoa ja osassa yrityksistä myös esimerkiksi avoimuus liittyen työvaativuuden arviointijärjestelmiin kasvoi.

Tänä vuonna työpaikkakohtaisen erän toteutusaika alkaa jo maaliskuussa, Toivottavasti edellisestä kierroksesta on opittu ja luottamusmiesten tiedonsaantikin sujuu viimevuotista paremmin. n UUSI

Insinööri

Y

hdentoista eurooppalaismaan vertailussa palkansaajaperheelle jää Suomessa samasta palkasta eri tulotasoilla keskimääräistä vähemmän käteen verojen ja lapsilisien jälkeen. Pienimpien lasten päivähoito on Suomessa eurooppalaisittain toimivaa ja edullista.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa vertailtiin lapsiperheitä 11 Euroopan maassa. Samasta palkasta eniten jää käteen yleensä Iso-Britanniassa, vähiten Belgiassa ja Tanskassa.

Tutkimuksen mukaan työn verotus on merkittävin tekijä käytettävissä olevien tulojen määräytymiselle, sillä lapsilisien vaikutus eroihin jää vähäisemmäksi.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen lapsiperheen tuloverotus on suhteessa kireämpää kuin perheettömän palkansaajan. Käytettävissä olevien tulojen vertailussa suomalaisen lapsiperheen asema heikkenee tulojen noustessa.

Tutkituista maista kolmessa maksetaan kaksilapsiselle perheelle pienempiä lapsilisiä kuin Suomessa ja seitsemässä suurempia. Runsaimmat lapsilisät ovat Itävallassa ja Saksassa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on laadukas, kokopäivähoitoa tarjoava varhaiskasvatusjärjestelmä, jossa tarjonta lähestulkoon vastaa kysyntää.

Alle nelivuotiaiden lasten päivähoito on Suomessa myös edullista. Ilmainen esiopetus muualla Euroopassa alentaa kuitenkin 3–5-vuotiaiden päivähoidon hintaa Suomeen verrattuna.

– Euroopassa pyritään yleisesti helpottamaan työn ja perheen yhteensovittamista päivähoidon laatua ja saatavuutta parantamalla. Päivähoitojärjestelmillä ja ilmaisella esiopetuksella onkin olennainen merkitys perheiden ostovoimaan, sillä maksujen lisäksi ne mahdollistavat vanhempien työssä käynnin.

– Avainasemassa työssäkäyvien suomalaisten lapsiperheiden ostovoiman parantamisessa on kuitenkin työn verotuksen keventäminen. Kireää verotusta ei voi perustella sillä, että palvelut olisivat poikkeuksellisen korkeatasoisia.

Vertailussa olivat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska. n

Ikääntyvien työssäkäynti yhä yleisempää

E

läkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui vuonna 2007. Kunnan ja valtion palveluksessa olevilla se nousi edelleen, mutta yksityisellä sektorilla nousu taittui. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote oli julkisella sektorilla 60 vuotta ja yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimukset kertovat 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen kasvaneen edelleen. Erityisen ripeää nousu oli 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa, silä 60–64 -vuotiai­ den työllisyysaste on noussut vuodesta 2004 kymmenisen prosenttia.

Odote 50-vuotiailla on noussut jo

lähes vuodella ja 25-vuotiaan odote 0,7 vuodella 2000-luvulla. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttavat iän myötä kasvavat eläkekarttumat, mutta myös varhaiseläkkeelle pääsyn tiukentaminen. Oleellinen merkitys on viime vuosien hyvällä talouskehityksellä.

Vuoden 2006 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista 63–67 -vuotiaista työssä oli kaikkiaan 27 000 henkeä eli 11 prosenttia ikäluokan väestöstä. Kuusi prosenttia heistä teki työtä ja sai samanaikaisesti eläkettä. Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä. n 21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Neulomaseurasta neuvotteluelimeksi?

E

U:n komissio on käynnistänyt toisen vaiheen konsultaation yritysneuvostodirektiivin uudistamisesta. Komissio pyytää eurooppalaisilta työmarkkinaosapuolilta kannanottoja asiaan 3.4. mennessä.

Jos osapuolet ilmoittavat valmiutensa neuvotteluun, käynnistyy direktiiviä koskeva työntekijöiden (EAY) ja työnantajien (Business Europe) välinen neuvottelu.

Muussa tapauksessa komissio antaa ehdotuksensa suoraan ilman neuvottelua.

Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen on tullut äärimmäisen ajankohtaiseksi meneillään olevan eurooppalaisen rakennemuutoksen (NokiaBochum, Kemijärvi, Summa jne.) yhteydessä. On perustellusti nähty, ettei tuotannon lopettamisesta ja väen vähentämisestä ole aina informoitu palkansaajia riittävän ajoissa neuvotteluista puhumattakaan.

Juuri rakennemuutoksen hallinnassa yritysneuvostojen rooli voisi olla ratkaisevan tärkeä. Näin ei kuitenkaan nyt ole. Tämä johtuu puutteista sekä itse direktiivissä että yritysneuvostojen perustamissopimuksissa. Ennen nykyisen direktiivin voimaanastumista oli mahdollista tehdä vapaaehtoisia (pre-directive) sopimuksia neuvoston perustamisesta.

Nämä sopimukset ovat valitettavan usein olleet neulomaseuratasoa. Kokous kerran vuodessa, hyvää päivää, kahvit ja näkemiin. Tällaisesta ko-

22

keteerauksesta pitäisi nyt päästä. Siksi direktiiviä on uudistettava siten, että se sisältää sitovia minimimääräyksiä vähän kansallisen työlainsäädännön tyyliin.

EAY on esittänyt pitkän listan tavoitteita, jotka pitää ottaa huomioon direktiivin uudistamisessa.

Ne ovat harkittuja ja tarpeellisia. Tärkein asia kuitenkin on, että direktiivissä tunnustettaisiin ayliikkeen asema työpaikoilla ja yritysneuvostoissa.

Tätä EAY ajaa ja myös komissio ilmoittaa konsultaatioasiakirjassaan tukevansa tätä linjaa.

Ay-liikkeen aseman tunnustamisella on paljon suurempi kuin vain symbolinen merkitys. Jos ylikansallisissa konserneissa aiotaan käydä esimerkiksi rakennemuutosta koskevia oikeita neuvotteluja, tarvitaan siihen osapuolet. Palkansaajia edustava neuvotteluosapuoli on ay-liike. Sama pätee siihen, mikäli työehdoista aiotaan joskus sopia yli kansallisten rajojen. Se tapahtuisi luontevasti konserneissa, joissa on valmis neuvotteluelin – yritysneuvostot.

Ja jälleen tarvitaan neuvotteluosapuolia eli palkansaajapuolella ay-liikettä. Näin nykyisistä neulomaseuroistakin ehkä kehittyy tulevaisuudessa ihan aitoja neuvotteluelimiä. Niitä tarvitaan, mikäli halutaan sekä edistää integraatiota että hallita globalisaatiota.

Kirjoittaja työskentelee palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Naiset valtaavat asiantuntemusta

Italialaiset kuluttavat kalliisti

Ranskalaiset pysyvät kotinurkissa

Meillä arastellaan nettishoppailua

n EU-maissa työskenteli vuonna 2006 kaikkiaan 59 miljoonaa ihmistä tieteen ja teknologian asiantuntijatehtävissä ja hieman yli puolet heistä oli naisia. Valmistavassa teollisuudessa naisten osuus oli 30 prosenttia ja palveluissa 55 prosenttia.

Suomessa naisten osuus on kummassakin hieman EU:n keskiarvoa korkeampi, mutta palveluissa osuus laski vähän vuodesta 2001 vuoteen 2006.

Liettuassa naisten osuus tästä kärkikaartista on korkein, jopa 72 prosenttia.

(Lähde: Eurostat)

n Vaikka euroalueella on samat markkinakorot, kansalaisten lainarahastaan maksama hinta vaihtelee maasta toiseen paljonkin. Kun alueella pankkien myöntämien kulutusluottojen korko nousi vuodesta 2003 vuoteen 2006 vajaan puoli prosenttiyksikköä, Suomessa niiden korko pysyi samalla tasolla.

Suomalaiset maksoivat kulutusluotoista korkoa keskimäärin 4,9 prosenttia. Italialaiset maksoivat jopa yli 10 prosenttia ja espanjalaiset hieman sen alle.

(Lähde: Eurostat)

n Suomalaisten yli neljä päivää

n Meillä netin käyttö on hyvin yleistä ja noin puolet suomalaisista 16–74 -vuotiaista oli harrastanut viime vuonna nettishoppailuakin. Neljäsosa meistä välttää nettishoppailua turvallisuusriskien vuoksi. Yhtä paljon varovaisuutta löytyy vain Espanjasta.

Nettipankkia oli Eurostatin kyselyyn vastanneista meillä käyttänyt kolmen kuukauden sisällä yli 80 prosenttia netin käyttäjistä, saman verran kuin Virossa. EU-kansalaisten keskiarvo oli puolet tästä.

(Lähde: Eurostat)

kestävistä lomamatkoista vajaa kolmasosa suuntauti muualle kuin Suomeen. Pienissä EUmaissa osuus on ymmärrettävästi paljon korkeampi, mutta EU-maissa keskiarvo oli vain 41 prosenttia.

Tiukimmin omassa maassaan lomamatkoillaan pysyivät romanialaiset, kreikkalaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset.

Mutta jos ranskalaiset läh­ tivät ulkomaille, 40 prosenttia matkoista suuntautui EU:n ulkopuolelle. Suomessa osuus oli vain 15 prosenttia.

(Lähde: Eurostat)

Nokia ja Bochum esillä ETUC:in hallituksessa

EWC-direktiivin uudistaminen

n Bochumin tapausta käsiteltiin laajalti Euroopan

todirektiivin uusimisen työmarkkinajärjestöille ja ne voivat halutessaan ryhtyä neuvottelemaan siitä.

ETUCin mukaan puute komission asiakirjassa on työntekijöiden kynnysmäärien puuttuminen eli minkä kokoisiin yrityksiin sen pitäisi päteä. Komissio tuo esiin, että ay-liikkeen asema on tunnustettava yritysneuvostoissa ja tiedottamista sekä kuulemista on vankennettava.

Työntekijöiden edustajille pitää saada koulutusta ja yrityksen

ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n (ETUC) hallituksessa maaliskuussa. Ongelmana on Nokian huonosti hoitama rakennemuutos ja irtisanomiset, vaikka tuotannon siirto Saksasta Romaniaan oli liiketaloudellisesti mahdollisesti perusteltu. Mm. Romanian ay-liikkeen edustaja kertoi Nokian johdon vaatineen maan työministeriltä työlakien uusimista, työaikojen oleellista pidentämistä jne. Tulossa on ay-liikkeen vastaveto. Keskusteluissa tuli esille, että ammattiliitot tekevät liian vähän yhteistyötä yritysneuvostojen kanssa ja että työntekijöiden rajat ylittävä kv. yhteistyö on vielä liian rajallista.

UUSI

Insinööri

n Komissio on antanut yritysneuvos-

rikkoes­sa direktiiviä työntekijöiden edustajilla on oltava mahdollisuus oikeudellisiin vastatoimiin.

Työnantajat ovat viime aikoina väläytelleet keltaista valoa neuvotteluille, mutta täyspunaista direktiivin tarkistamiselle. Jos neuvotteluja ei tule, komissio on valmis antamaan direktiiviesityksen kesäkuussa, neuvoston syksyn puheenjohtajamaa Ranska valmis ottamaan sen työn kohteeksi ja europarlamentti tukee hanketta.

23

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Uramahdollisuudet houkuttelivat Jani Niemisen Koneelle Insinööri Jani Nieminen on ­vielä tuore kasvo Kone Hissit Oy:ssä.

Viime marraskuussa myyntipäällikön tehtävät kunnossa­ pitopalveluissa aloittanut Nieminen on innostunut työstään, koska hän kokee hissiliike­ toiminnan mielenkiintoiseksi alueeksi. Mukava työporukka ja hyvä asiakaspalaute palkitsevat työnsä tekijää.

J

ani Nieminen valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulun koneosastolta vuonna 2003. Nieminen opiskeli teknikosta insinööriksi -koulutusohjelmassa, jossa oli mahdollista opiskella työn ohessa.

Viime syksynä Nieminen huomasi valtakunnallisesta sanomalehdestä työpaikkailmoituksen, johon hänen oli pakko vastata. Kone Hissit etsi myyntipäällikköä kunnossapitopalveluun. Mielenkiintoisen tehtävän ja uramahdollisuuksien lisäksi Nieminen oli kiinnostunut työskentelemään ison globaalisti toimivan yrityksen palveluksessa. Työpaikkahakemus johti työhaastatteluun ja lopulta työsuhteeseen.

Myyntipäällikkönä Niemisen tehtävä on myydä Koneen tuotteiden modernisointeja ja kunnossapitopalveluja EteläSuomen alueella. – Toimitamme myös hissejä hissittömiin taloihin, mikä onkin kasvava alue. Asiakkaitani ovat kiinteistöyhtiöt, isännöitsijätoimistot sekä asunto-osakeyhtiöt.

Niemisen mukaan hissiliiketoiminta on mielenkiintoinen alue. – On mukavaa ja palkitsevaa olla tarjoamassa Koneen innovatiivisia tuotteita asiakkaille yhdessä hyvän työporukan kanssa.

24

Jani Nieminen.

Mukavan työporukan lisäksi kannustusta työhön tuovat hyvä palaute ja asiakkaan luottamus. – Meillä myynnissä töitä tehdään hyvällä fiiliksellä.

Uramahdollisuudet tärkeät

Oman osaamisen kehittäminen sekä uralla eteneminen ovat Niemiselle tärkeää. Uramahdollisuuksien takia hän hakeutui Koneen palvelukseen, koska uskoo ison yrityksen pystyvän tarjoamaan mie-

lenkiintoisia haasteita nyt ja jatkossa.

Myynnin lisäksi lähellä Niemisen sydäntä ovat esimiestehtävät sekä toimintojen kehittäminen.

– Tarkoitukseni on myös vahvistaa osaamistani opiskelemalla lisää.

Urasuunnitelmia Niemisen ei tarvitse yksin pohtia työpaikallaan. – Urasuunnitelmat käydään meillä läpi kaksi kertaa vuodessa tulos- ja tavoitekeskustelun yhteydessä joten suunnitelmani ovat kirjoissa ja kansissa. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Lahjakkaiden nuorten rekrytointi vaatii jatkuvaa työtä Yrityksen johdon on mietittävä, millaista osaamista yrityksestä puuttuu ja millä osaamisella turvataan kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Kun nämä osaamistarpeet ovat tiedossa, on helpompi rekrytoida oikeita osaajia. Isompi haaste sen jälkeen on miettiä, miten lahjakkaat nuoret saadaan hakeutumaan töihin juuri meidän yritykseen. Näin kertoo Kone Oyj:n henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas.

M

onissa yrityksissä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten saada rekrytoitua lahjakkaat nuoret yrityksen palvelukseen. Pelkästään yrityksen tunnettavuus ei tarkoita sitä, että yritys olisi kiinnostava ja haluttu työnantaja nuorten keskuudessa.

– Kilpailemme saadaksemme parhaat nuoret meille töihin jopa Suomessa, mutta tilanne on meille vielä haasteellisempi vaikkapa Rankassa tai Yhdysvalloissa, joissa nuoret eivät välttämättä koe kovin tärkeäksi työskennellä kansainvälisessä yrityksessä, kertoo henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas.

Perinteisesti Koneen tuotekehitystoiminta on ollut magneetti, joka on vetänyt nuoret insinöörit töihin yrityksen palvelukseen. Tätä kautta taloon tulleet osaajat ovat sitten huomanneet, että tuotekehityksen lisäksi Koneesta löytyy paljon muitakin kiinnostavia tehtäviä, esimerkiksi tuotannosta, logistiikasta, myynnistä ja markkinoinnista. Näin ihmiset ovat pystyneet kehittämään osaamistaan ja vaihtamaan yksiköistä ja teh-

”

tävästä toiseen. – Mielenkiintoiset työtehtävät ovat saaneet monet pysymään pitkään yhtiön palveluksessa.

Kerttu Tuomaksen mukaan Koneen nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. – Jokainen työntekijä on meidän käyntikorttimme.

Jos nykyinen henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä tärkeäksi, tällä on toki suuri vaikutus maineeseemme työnantajana.

Kerttu Tuomas.

Kesätyöt perinteinen väylä

Koneen palvelukseen tullaan usein kesä­ töiden kautta. Yhtiön kansainvälinen harjoitteluohjelma on myös osoittautunut hyvin suosituksi. Kansainvälinen harjoitteluohjelma tarjoaa nuorelle mahdollisuuden työskennellä Koneen toimipisteessä jossain muualla päin maailmaa ja toisaalta ulkomailta tulee nuoria Koneen Suomen toimipisteisiin. Nuoret saavat hyvää tuntumaa kansainväliseen työskentelyyn.

Yhtiön tarjoama sisäinen työkierto on myös suosittu. Sisäisessä haussa on paljon

Jokainen työntekijä on meidän käyntikorttimme.

Jos nykyinen henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä tärkeäksi, tällä on toki suuri vaikutus maineeseemme työnantajana.

UUSI

Insinööri

työpaikkoja joita lähes kuka tahansa vaadittavat taidot omaava työntekijä voi hakea. Näin tuetaan henkilöstön mahdollisuuksia urakiertoon. Nuorten lahjakkuuksien tukemista uralla etenemiseen tuetaan myös erilaisten kehitysohjelmien­ kautta. – Moniportaisen esimieskoulutusohjelman kautta lahjakkaista nuorista koulutetaan yhtiön tulevia johtajia ja varmistetaan, että talon sisältä löytyy uusia ihmisiä ottamaan vastaan vaatia tehtäviä.

Koneen palvelukseen halutaan toki teknologiasta kiinnostuneita ihmisiä, mutta myös markkinoinnin ja myynnin osaajia tarvitaan. – On tärkeä osata kuunnella asiakkaan toiveita ja tätä taitoa meillä arvostetaan. Halu saada aikaan, ahkeruus, kiinnostus oppia uutta, yhteistyökyky ja hyvä englannin kielen taito sekä valmiudet toimia kansainvälisessä työympäristössä ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita arvostetaan Koneessa. n 25

osaaminen Teksti ja kuvat: Juha Europaeus

Insinöörien maastamuutto huolena Japanissa Japanin kysytyin vientituote ei ole enää videopeli tai hybridiauto. Se on nykyään japanilainen insinööri.

J

apania uhkaa insinöörien aivovuoto. Syy siihen on työmarkkinoiden perinpohjainen muutos. Tuhannet japanilaiset insinöörit suuntaavat parempien palkkojen perässä Kiinaan, Taiwaniin ja Etelä-Koreaan.

Japanin taloudelle insinöörien muuttohalut eivät tee hyvää. Japanin pitäisi pikemmin houkutella työvoimaa muualta, jotta maan väestörakenne pysyisi tasapainossa. Nyt yli 65-vuotiaita on runsas viidennes, mutta vuonna 2050 heitä lasketaan olevan jo 36 prosenttia väestöstä.

Insinöörien maastamuutto kertoo siitä, että Japanissa arvostetut elinikäiset työsuhteet ovat vähitellen häviämässä.

Globaalin kilpailun paineessa työnanta-

26

Taiwanilaisyhtiöt ovat tarjonneet jopa yli miljoonan dollarin vuosittaisia palkkapaketteja tekniikan alan parhaille osaajille.

jat tehostavat toimintojaan ja irtisanovat työntekijöitä aiempaa herkemmin.

Työmarkkinoiden muutos johtuu ennen kaikkea Aasian nopeasta talouskasvusta. Kiina on jo korvannut Yhdysvallat Japanin suurimpana kauppakumppanina. Kasvavat kiinalaisyhtiöt kilpailevat japanilaisesta insinööriosaamisesta.

Myös työntekijöiden sitoutuminen työpaikkaansa on vähentynyt.

rytointiyrityksestä Pasona Globalista, joka on erikostunut etsimään japanilaisille töitä ulkomailta.

Japanilaiset maastamuuttajat otetaan Aasian maissa vastaan avokätisesti. Kiinan, Taiwanin ja Etelä-Korean yritykset haluavat päästä käsiksi tähän asti japanilaisten hallitsemiin toimialoihin kuten elektroniikkaan ja autoteollisuuteen.

Taiwan kalastelee japanilaisia

Parempi palkka houkuttelee ulkomaille

– Yrityksiä ei mielletä enää sosiaalisiksi instituutioiksi, joiden tehtävä on turvata elinikäinen työpaikka, sanoo kansantaloustieteen professori Mitsuhide Shiraki Tokion Waseda yliopistosta.

– Japanilaiset insinöörit muuttavat muualle Aasiaan, koska heidän palkkatasonsa on siellä parempi kuin kotimaassa.

Japanin hallitus pelkää, että insinöörien mukana maa menettää teknologia­ etunsa Aasian kilpakumppaneille. Jotkut japanilaiset teknologia-alan yritykset valittavat jo työvoimapulaa.

– Kukaan ei varmasti tiedä, kuinka moni on lähtenyt viiden viime vuoden aikana, Shiraki sanoo.

Tokion työvoimatoimistot raportoivat japanilaisten tekniikan alan ammattilaisten hyökyaallosta ulkomaille.

– Nyt on alkanut uusi aikakausi. Ulkomailla työskentelevien japanilaisten määrä kasvaa koko ajan, sanoo toimitusjohtaja Tomoko Hata tokiolaisesta rekUUSI

Insinööri

Eniten tarjouksia tulee kiinalaisilta yrityksiltä, mutta agressiivisimmin japanilaisia insinöörejä houkuttelee Taiwan. Se käyttää vuosittain parikymmentä miljoonaa dollaria palkatakseen ulkomaisia insinöörejä esimerkiksi puolijohdeteollisuuteen ja litteiden näyttöjen kehittämiseen.

Taiwanin hallituksen mukaan ainakin 2 500 japanilaista insinööriä muutti viime vuonna maahan työskennelläkseen paikallisissa teknologiayrityksissä.

Taiwan järjestää vuosittain rekrytointimessuja Japanin suurimmissa kaupungeissa. Taiwanin hallitus tarjoaa omille yrityksilleen tukiaisia, jotta ne pystyisivät maksamaan japanilaisille kunnon palkkaa ja työsuhde-etuja. Poliittisista syistä taiwanilaiset tarjoavat sopimuksia vanhemmille japanilaisille, jotka jo lähentelevät eläkeikää. Taiwan ei halua pilata välejään Japaniin, missä koulutettujen insinöörien poismuuttoa ei katsota suopeasti.

Taiwanilaisyhtiöt ovat tarjonneet jopa yli miljoonan dollarin vuosittaisia

palkkapaketteja tekniikan alan parhaille osaajille. Japanilaisia on muuttanut Taiwaniin sellaista tahtia, että eräät kaupungit aikovat rakentaa japaninkielisiä kouluja insinöörien lapsille.

Japanilaisia osaavan työvoiman poismuutto huolestuttaa. Japani ikääntyy nopeasti, ja työikäinen väestö (15–64 -vuotiaat) vähenee ennusteiden mukaan lähes kymmenen prosenttia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Tulevaisuudessa Japanilla on vain kaksi työikäistä yhtä eläkeläistä kohden.

Japanin kauppaministeriö on yrittänyt jarruttaa insinöörien ulosvirtausta suostuttelemalla yrityksiä maksamaan parempaa palkkaa ja antamaan useammin ylennyksiä. Ministeriö on myös muistuttanut yrityksiä laeista, jotka kieltävät työntekijöitä paljastamasta liikesalaisuuksia kilpailijoille.

– Hallitus ei voi estää ihmisiä menemästä ulkomaille, Shiraki muistuttaa.

Hallituksen tehtävänä on auttaa yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä. Yritysten täytyy kehittää tapoja suojatakseen teknologista tietotaitoaan.

Pasona Globalin toimistosta kerro­ taan, että viime vuonna viisi tuhatta japanilaista rekisteröityi työnhakijaksi muihin Aasian maihin. Luku on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Vielä viisi vuotta sitten suurin osa ulkomaille haluavista työnhakijoista oli nuoria naisia, jotka hakivat työtä matkailualalta. Nyt suurin osa työnhakijoista on keski-ikäisiä insinöörimiehiä. n 27

osaaminen Teksti ja kuvat: Jukka Väyrynen

Korkeasti koulutettua pelastustoimintaa ”Hevonen ojassa”, välittää viranomaisverkko Virve pelastustehtävää Kalle Kaipaisen käsipuhelimessa. Päivystävän palomestarin draaman tajua kuvastaa, että ulkopuolisen paikalla ollessa häneltä lipsahtaa vähäinen hymynkare.

Y

li neljännesvuosisadan uran palo- ja pelastustehtäviä tehneen paloesimiehen rutiineja ojaan erehtyneen hevosen pelastustehtävä ei häiritse. Palomestaria ei tehtävässä tarvita.

Mutta pelastuslaitosta tarvitaan, vaikka sitten puuhun kiivenneen kissan pelastamiseen.

– Ihan kaikki, Kalle Kaipainen luonnehtii tehtäviä, joihin pelastuslai-

toksen on mentävä. – Jos joku pyytää apua, me pyrimme sitä antamaan. Jos apua ei pystytä antamaan puhelimessa, me lähetämme yksikön auttamaan.

Insinööri ja paloesimies

Kahdeksantoistavuotiaana 1970-luvun lopulla Nurmijärven paloasemalle töitä kysymään kävellyt Kaipainen on kulkenut pitkän tien. Kahden viikon työsopimus on venähtänyt 27 vuoden työrupeamaksi ensin Nurmijärvellä ja nyt Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella Hyvinkäällä, kansanomaisesti Hyvinkään paloasemalla.

Kouluttautuminen ensin paloesimeheksi Pelastusopiston esimiesluokalla 1990-luvun alussa jatkui tämän vuosikymmenen puolella Savonia-ammattikorkeakoulussa, jossa Kuopioon siirret-

ty Pelastusopisto vastaa tätä nykyä alan koulutuksesta.

Nyt päällystön insinööriksi (AMK) valmistuneena Kaipainen johtaa pelastustehtävissä toimintaa kentällä, hoitaa alueen ulkoisten pelastussuunnitelmien tekoa ja toimii koulutuspalomestarina.

Palokunnasta pelastuslaitokseksi

Tehtäväkentän laajuus kuvastaa myös eilispäivän palokunnan muodonmuutosta tämän päivän pelastuslaitokseksi.

Pelastuslaitoksella on keskeinen osa muun muassa vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvien riskien torjunnassa.

Kalle Kaipainen vastaa omalta osaltaan riskien kartoituksesta ja pelastussuunnitelmien teosta yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka ovat velvollisia tekemään Turvatekniikan keskukselle Tukesille il-

Päivystävä palomestari Kalle Kaipainen työpisteensä ääressä.

28

Kalle Kaipainen 46 vuotta.

• Päällystön insinööri (AMK) Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta 2007.

• Palomestarina Keski-Uusimaan Pelastuslaitoksen ­Hyvinkään yksikössä.

• Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry:n varapuheenjohtaja.

Mari Mäkelä 28 vuotta.

• Ensihoitaja-sairaankuljettaja (AMK) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta Lappeen­ rannasta 2004.

• Ensihoitaja-sairaankuljettajana Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kouvolan yksikössä.

Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry • Perustettu 1.9.2003.

• 333 jäsentä (31.12.2007), mm. palomiehiä, paloesimiehiä palomestareita, paloinsinöörejä, sairaankuljettajia ja hätäkeskuspäivystäjiä.

• Valtakunnallinen pelastusalan edunvalvoja. Neljä jäsenyhdistystä Keski-Uudellamaalla, ItäUudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

• Uusi Insinööriliitto UIL:n sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n jäsenjärjestö. Tominta-alueilla edunvalvonta hoidettu pääsopijajärjestö KTN:n pelastuslaitosten oman paikallisyhdistysten kautta. Yhdistyksiin kuuluvat kaikki UIL:n jäsenjärjestöihin kuuluvat pelastusalan henkilöt. Yhdistyksellä on paikalliset sopimisoikeudet kaikilla neljällä pelastustoimialueilla.

UUSI

Insinööri

moituksen vaarallisista aineista.

Hyvinkäällä tämän tehtävän merkitystä korostavat niin pääradan kuin valtatie 25:n läheisyys. Pääradalla kulkevat junat yötä päivää ja 25-tie taas on keskeinen väylä Hangon ja Venäjän välisessä maantieliikenteessä. Kummallakin kulkee jatkuvasti suuria määriä vaarallisia aineita.

Jatkuva muutos vaatii koulutusta

Koulutuspalomestarin ominaisuudessa Kalle Kaipainen osallistuu laitoksen koulutustarpeen kartoittamiseen.

– Meillä on vähän yli 450 operatiivisen osaston toimijaa, sekä sairaankuljettajia että palomiehiä, hän kuvaa pelastustehtäviin osallistuvien määrää laitoksessa.

Siinä tarvitaan aika paljon koulutusta, että homma pysyy hanskassa.

– Tämä on hyvin muuttuva ala, vahvistaa asian omasta puolestaan Kymenlaakson Pelastuslaitoksella Kouvolassa sairaankuljettajana toimiva Mari Mäkelä. – Meidän työmme elää ja kehittyy.

Koko ajan tulee uusia suuntauksia ja hoito-ohjeita, joiden mukaan pitää ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoa. Mäkelä sanoo kokevansa muutoksen myönteisenä. Hän kuvaa ensihoitajan työtä sellaiseksi, josta ei koskaan tiedä kaikkea.

Vuorokauden työvuoroja

Alun perin hoitoalasta kiinnostunut Mäkelä innostui ensihoidosta opiskellessaan lähihoitajaksi Kuusankoskella viime vuosikymmenen lopulla. Hän ja hakeutui sen jälkeen Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun ensihoitajalinjalle.

Ensihoitaja-sairaankuljettajan työ on raskasta, eikä pelkästään työn sisällön takia. Työpari tekee vuorokauden mittaisia vuoroja. Yhtä työvuoroa seuraa kolmen vuorokauden huili. Tosin pitkien vuorojen ohella Mari Mäkelä tekee toistaiseksi myös normaalia kahdeksasta neljään -työvuoroa.

– Ennalta-arvaamattomuus tekee tästä työstä aavistuksen verran stressaavaa, kun et koskaan tiedä, millaisesta tilanteesta itsesi seuraavaksi löydät. Raskaan kenttätyön ohella Mäkelä toimii Suomen

Mari Mäkelä.

Pelastusalan Keskusjärjestön paikallisjärjestössä ensiapu- ja ensivastekouluttajana. Se tarjoaa hyvän vastapainon varsinaiselle leipätyölle. – Siisti sisätyö.

Määräaikaisuudet enemmän sääntö

Valmistuessaan 2004 nuori ensihoitajasairaakuljettaja (AMK) oli ehättänyt jo kahden vuoden ajan sijaistaa tulevassa ammatissaan. Ensi syksynä hänellä on vihdoin perusteltua toivoa tulla vakinaistetuksi, vuosia jatkuneiden peräkkäisten määräaikaisuuksien jälkeen.

– Ikävä kyllä meidän alallamme ei ole mikään poikkeus, että vakipaikkaa saa odottaa kevyesti viidestä kymmeneenkin vuotta. Samalla Mäkelä kuitenkin myöntää, että hänen määräaikaisuuksilleen on ollut aina lailliset perusteet.

– Tällä alalla odotellaan aina jotakin ratkaisua, joka vaikuttaa tulevaisuuteen.

Esimerkiksi sairaankuljetuksen kilpailutus voi aina merkitä sitä, että autoja poistuu tai jokin muu toimija tulee kyseiselle alueelle.

Asialliset perusteet tai ei, epävarmuutta määräaikaiset työsuhteet henkilökuntaan luovat. – Epävarmuutta, kyllä.

Eiväthän nämä työt sinänsä lopu. Sen tietää, että aina jossain töitä on tarjolla.

Mutta kun on työpaikka, jossa viihtyy, kaipaisi turvallisuuden tunnetta, että voi jatkaa samassa työyhteisössä. n 29

edunvalvonta Teksti: UP/Heikki Lehtinen n Kuva: Paasikuva/Kari Hulkko

Pari seuraavaa vuotta päästöistä ja energiasta puhutaan ja neuvotellaan niin yrityksissä, maiden sisällä kuin valtioiden välilläkin. Tavoite on ilmastomuutoksen jarruttaminen.

V

uoteen 2012 saakka ulottuva kansainvälinen Kioton sopimus tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta.

EU:n osuus Kioton tavoitteesta oli vähentää päästöjä kahdeksan prosenttia.

Suomen osuudeksi tuli pitää päästönsä vuoden 1990 tasolla. EU todennäköisesti onnistuu kokonaistavoitteessaan, Suomi on kiikun kaakun.

EU loi keinoksi myös päästökauppajärjestelmän. Sen piirissä Suomessa on runsaat 500 laitosta energiantuotannosta, teräs-, mineraali- ja metsäteollisuudesta. Laitoksille jaettiin ilmaiseksi päästöoikeuksia. Jos niitä jää yli, ylijääneet voi myydä. Jos omat oikeudet eivät riitä, niitä joutuu ostamaan.

Päästöoikeuksien hinta näkyy energian hinnassa.

Kahden vuoden kierros käynnistyi

Balilla Indonesiassa 188 maata pääsi joulukuussa sopuun siitä, että ne aloittavat neuvottelut uudesta päästöjen vähentämissopimuksesta, joka ulottuisi vuoteen 2020. Tarkkaa vähentämistavoitetta ei vielä sovittu.

Lopullinen sopimus on tarkoitus solmia Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

EU asetti jo vajaa vuosi sitten tavoitteekseen vähentää vuoteen 2020 mennessä päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jos maailmanlaajuisesti saadaan kattava sopimus aikaiseksi, EU nostaa tavoitteensa 30 prosenttiin.

Lisäksi EU-maat sitoutuivat parantamaan samassa ajassa energiankäytön tehokkuutta viidenneksellä ja lisäämään 30

Päästöneuvottelut

ulottuvat kaupan tai tehtaan lattialta vallan torneihin uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Liikenteessä biopolttoaineiden osuus nostetaan kymmeneen prosenttiin.

EU antoi kovat tavoitteet

Tammikuun lopulla EU:n komissio teki ehdotuksensa, miten tavoitteet toteutetaan. Lopullisesti asiasta päättävät jäsenmaita edustava EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti viimeistään ensi keväänä.

Päästöoikeudet, joiden määrä vähenee, myydään jatkossa huutokaupassa.

Paljon energiaa kuluttavat alat, kuten teräs- ja kaivosteollisuus, saavat ne kuitenkin ainakin aluksi ilmaiseksi. Lopullisesti jako selviää kahden vuoden päästä.

Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla Suomen pitää vähentää päästöjään 16 prosenttia. Se vaatii etenkin lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämistä

Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2006 yhteensä 80 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli 13 % enemmän kuin vuonna 1990. Määrä vaihtelee vuosittain.

Vuoteen 2012 mennessä ne pitäisi pudottaa 71 miljoonaan tonniin ja vuonna 2020 päästöjä pitäisi tulla vain 55 miljoonaa tonnia.

maksamaa sähkön hintaa.

Suomessa uusiutuvan energian osuus on lähinnä metsäteollisuuden ansiosta jo nyt 28 prosenttia käytetystä energiasta.

Metsäteollisuus pelkää, että siltä loppuu raaka-aine ja sen hinta joka tapauksessa nousee, jos puuta aletaan polttaa meillä ja muualla suoraan energiaksi.

Viimeinen sammuttaa valot

Seuraavat pari vuotta niin Suomessa kuin muuallakin mietitään, miten kasvihuonekaasupäästöjä leikataan ja energian käyttöä tehostetaan.

ja energiatehokkuuden lisäämistä.

Uusiutuvan energian osuuden Suomi joutuu komission esityksen mukaan nostamaan nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin.

Suomessa hallitus valmistelee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, miten tavoitteet Suomessa toteutetaan. Eduskunnan käsittelyyn asia tulee syksyllä.

Kilpailukyky joutuu koetukselle

Etenkin energiavaltaista teollisuutta hirvittää EU:n halu asettaa itselleen tiukempia tavoitteita kuin muut. Kilpailukyky on koetuksella, jos hinnoissa on mukana sellaisia menoeriä, joita ei muilla ole.

Tuotanto voi siirtyä muualle – ja päästöjen määrä itse asiassa kasvaa.

Raskas teollisuus haluaa, että päästökaupasta sovitaan toimialakohtaisesti ja koko maailmaa kattavasti. Silloin päästöoikeuksien jaossa voitaisiin huomioida, miten energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä eri laitokset ovat. Asia koskee Suomessa etenkin Outokummun ja Rautaruukin kaltaisia suuria sähkönkuluttajia, mutta myös metsäteollisuutta.

Teollisuuden mielestä myös iso ja pikainen uusiutuvan energian lisäystavoite on vain haitaksi, sillä se johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Niillä tuotettu sähkö tarvitsee tuekseen syöttötariffeja, jotka nostavat kuluttajien – myös teollisuuden –

Elinkeinoelämän keskusliitto, joukko toimialaliittoja ja kauppa- ja teollisuusministeriö solmivat joulukuun alussa uuden puitesopimuksen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tällaisia sopimuksia on tehty jo 15 vuoden ajan.

Yritykset arvostavat enemmän vapaaehtoisia sopimuksia kuin sitä, että valtio alkaisi pakkokeinoin tai esimerkiksi verotusta kiristämällä patistaa energiatehokkuuden lisäämiseen.

Nyt tavoitellaan energiankäytön tehostamista yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Kyse on nimenomaan energiatehokkuudesta, joten toiminnan ja tuotannon laajentamista ei estetä.

Toimialasopimuksia solmittiin kaikkiaan yksitoista, teollisuuden ohella mukana ovat myös kauppa, hotellit ja osa muuta matkailubisnestä. Tavoitteena on saada 60–100 prosenttia alojen energian­ käytöstä sopimusten piiriin.

Muidenkin alojen yritykset voivat halutessaan liittyä järjestelmään. n

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Jenna Laine, Veijo Setälä

Aurinkoenergiaa kasvaville markkinoille Huipputuote ja kasvavat markkinat. Siinä syyt, miksi Luvata investoi 20 miljoonaa euroa aurinkopaneelien virrankeräysnauhan tuotantoon, sanoo Luvatan Special Products -divisioonan vetäjä Jussi Helavirta.

UUSI

Insinööri

G

lobaalisti toimiva Luvata (entinen Outokumpu Copper) on kirinyt aurinkopaneeleissa käytettävän virrankeräysnauhateknologian edelläkävijäksi maailmassa.

Olemme olleet ensimmäisiä kehittämässä aurinkosähköön liittyviä lankoja.

Tätä teknologiaa meillä on kehitetty jo vuosikausia, Jussi Helavirta kertoo.

Tilanne onkin mielenkiintoinen, kun markkinat varsinkin Euroopassa ovat lähteneet hurjaan kasvuun.

Huipputuotteella olemme valmiita laajemmillekin maailmanmarkkinoille, Helavirta kehuu.

Kasvavat markkinat

Aurinkoenergian kysynnän kasvun kannustamana Luvata aikoo kaksinkertaistaa aurinkopaneelien virrankeräysnauhatuotantonsa Euroopassa. Jo ensi vuonna tuotanto Porin tehtaalla nousee 500 megawatista yhteen gigawattiin.

>> 31

edunvalvonta

Vuonna 2030 aurinkopaneelien uskotaan tuottavan 6–9 % koko maailman sähköstä.

Tämä vähentäisi hiilipäästöjä runsaat miljardi tonnia vuodessa, mikä vastaa 300 hiilikäyttöisen sähkövoimalan tarvetta tai Intian kokonaishiilipäästöjä vuonna 2004, Helavirta sanoo.

Tekniikka hallussa

Jussi Helavirta.

Malesiaan rakennetaan parhaillaan uutta tehdasta, jossa Sunwire -nauhan tuotanto aloitetaan vielä tänä vuonna 500 megawatin kapasiteetilla. Malesian tehtaan kautta Luvata pääsee Aasian kasvaville markkinoille.

Malesian tehtaalta on kivenheitto muun muassa Singaporeen, jonne norjalainen REC Solar rakentaa yli 1 gigawatin kennovalmistuslinjaa.

Erityistä kiinnostusta uutta teknologiaa kohtaan tuntevat Korea ja Japani, myös Intia. Luvata tutkii myös tuotannon aloittamista USA:ssa.

– Aurinkoenergian tulevaisuus riippuu paljon asiakkaidemme kyvystä pysyä mukana alan kasvussa, Helavirta sanoo.

Myös uudet energialait ja –säännökset, joita monissa maissa on päätetty, ovat ohjanneet kysyntää uusiutuviin energialähteisiin ja uusiin teknologioihin 2000-luvulla.

– Euroopassa uusiutuviin energialähteisiin panostavat erityisesti Saksa, Ranska, Italia ja Espanja, joissa valtio tukee satsauksia niihin muun muassa maksamalla syöttötariffia sähköntuottajalle.

Helavirran mielestä meilläkin tarvittaisiin pikaisesti valtion päätöstä asiassa.

Vuotuisen aurinkopaneelituotannon ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä 8 gigawattiin.

32

Uusien teknologioiden kysynnän kasvu on lisännyt myös korkealuokkaisten aurinkopaneelien virrankeräysnauhan tarvetta.

Helavirran mukaan kilpailussa pysytään vain jatkuvalla tuotekehityksellä ja prosessin seurannalla.

Sunwire -nauhan tekemisessä tarvittava teknologia on pääosin itse kehitettyä täällä Porissa, Helavirta kehuu suomalaista insinöörityötä. Tiivistä yhteistyötä on tehty Teknillisen korkeakoulun ja yritysten kanssa.

Nauhan korkea laatu ja mittatarkkuus ovat saaneet tunnustusta. Kun nauhatuotanto siirrettiin vuonna 2007 Itävallasta Suomeen, Porin tehdas ylitti laatuvaatimustestit ensi yrittämällä.

– Koska piikennoja ohennetaan jatkuvasti, aurinkopaneelivalmistajat tarvitsevat yhä pienempää virrankeräysnauhaa maksimoidakseen tehokkuuden, minimoidakseen varjostuksen piikennoissa

Tietoja Luvatasta Luvata (ent. Outokumpu Copper Products) työllistää yli 8 500 työntekijää 18 maassa, Suomessa 700 työntekijää.

Globaali metalli- ja teknologiayritys Luvata on uranuurtaja alan teknologiassa ja mahdollistaa nauhallaan aurinkopaneelien automatisoidun massatuotannon.

Sunwire -tuotelinja Luvata Porissa (aik. Outokumpu Neumayerissa Itävallassa) tuottaa valssattua ja tinapinnoitettua kuparinauhaa, joilla kerätään aurinkopaneeleissa syntyvä sähkö ja johdetaan se sähköverkkoon.

sekä varmistaakseen, ettei kallis piikenno murru juotettaessa virrankeräysnauha kennon pintaan.

Tuotantopäällikkö Timo Tomulan mielestä työ Luvatassa on haasteellista.

Koko ajan tehdään uutta, kehitysinsinöörit ja metallilaboratorio ovat tiiviisti mukana kehitystyössä.

– Tässä työssä menestyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja motivaatiota. Mutta työ myös antaa. Tunne jatkuvuudesta ja menestyksestä kannustaa eteenpäin.

Saihan Luvata investointirahaa kapasiteetin lisäämiseksi Porissa. n

Timo Tomula.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Tuulesta voimaa S

uomalainen The Switch myy tuulivoimaa maailmalle. Samassa paketissa myydään kestovoimageneraattorit ja tehonmuokkaimet. Tällaista palvelua ei muilla ole vielä tarjota, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen.

Mäkinen tarjoaa insinöörinäkökulmaa energiaratkaisuihin.

Tuulivoimaratkaisuissa insinööreillä on oikeasti mahdollisuus tehdä sitä, mitä ihmiset haluavat eli taistella ilmastonmuutosta vastaan.

The Switchin paketti on ainutlaatuinen. Yhdestä firmasta saa yhtenä pakettina kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet erilaisin perusratkaisuin.

Kyseessä on uusi teknologia, jonka osuus markkinoilla kasvaa, Mäkinen selvittää.

Mäkisen mukaan meneillään oleva teknologinen murros hakee uusia ratkaisuja helpottamaan energiaratkaisuja ja vähentämään kasvihuonepäästöjä. Tuulivoiman arvellaan olevan nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto, arvio 84 gigawattia lähivuosina.

The Switchin tuotanto on yli 95 %:sti viennin varassa. Asiakaslähtöisillä tuotteilla ja paikallisella valmistuksella pärjätään markkinoilla.

Asiakkaamme ovat Kiinassa, Euroopassa ja USA:ssa, sillä siellä sijaitsevat laitevalmistaja-asiakkaamme. He puolestaan toimittavat turbiineja ympäri maailmaa.

USA:ssa asennettiin viime vuonna 5 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia ja Kiinassa 3 200 MW. Kiinassa valtio panostaa uuteen teknologiaan niin, että tavoitteeksi on asetettu tuottaa 4 % energiantarpeesta tuulivoimalla lähivuosina.

Vaikka Suomen tuulienergian kokonaiskapasiteetti oli vain runsas 100 MW viime vuonna, arvellaan tuulivoimateollisuuden työllistävän meilläkin vuonna 2020 lähes 18 000 työntekijää. Muualla UUSI

Insinööri

Kuopiosta vuonna 1985 insinööriksi valmistunut Jukka-Pekka Mäkinen on kiertänyt Australiaa, USA:ta ja Sveitsiä Ericssonin, Strömbergin ja ABB:n leivissä. Kuopion sähkö­ laitoksessa hän sai kesäharjoittelijana tuntumaa alaan.

Euroopassa tavoitteet on pantu hieman korkeammalle. Muun muassa Espanjassa tavoitellaan alalle puolta miljoonaa työntekijää vuoteen 2020 mennessä.

Uusi energia tarjoaakin mielenkiintoisia tehtäviä nopeasti kasvavilla markkinoilla.

Mäkisen mielestä keskustelu vaihtoehtoisista energiamuodoista on Suomessa vielä lapsenkengissä.

Jos tuulivoimaa tuettaisiin yhtä paljon kuin biomassan tuotantoa, olisimme valtavan paljon pidemmällä tuulivoiman tuotannossa.

Tehtaat ympäri maailmaa

The Switchin tehtaat sijaitsevat Suomessa Lappeenrannassa ja Vaasassa sekä USA:ssa ja Kiinassa. Asiakkaina on isoja tuuliturbiinivalmistajia Euroopassa ja Kiinassa. Esimerkkejä niistä ovat Scanwind Norjassa, Goldwind Kiinassa

sekä suomalainen Winwind. Liikevaihto noussee 250 miljoonaan euroon lähivuosina.

Vaasan keväällä valmistuvalla tehtaalla valmistetaan tehonmuokkaimia ja isoja kestomagneettigeneraattoreita, Lappeenrannassa valmistetaan kestomagneettigeneraattoreita ja sinnekin on tulossa uusi tehdas vuodenvaihteessa.

Hudsonissa USA:ssa pieniä tehomuokkaimia sekä Luanissa, joka sijaitsee sisämaahan Shanghaista sijaitsevassa tehtaassa tehomuokkaimia.

Kiinan tulo tuulivoimamarkkinoille on merkittävä, sillä volyymin kasvaessa tuulivoimalaitosten hintakin laskee. Uusi energia valtaa alaa Intian ohella LähiIdässä.

Tiivis yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiskeskittymän ja Lappeenrannan ammattikorkeakoulun kanssa lisää verkostoitumismahdollisuuksia. n 33

edunvalvonta Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuva: Timo Syrjänen

Lahden kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen Lahden kaupunki on edelläkävi­ jöitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Lahdessa hyväksyttiin jo vuonna 1996 paikallinen kestävän kehityksen ohjelma.

L

ahden kaupunkiseudun hankinnat tehdään ympäristöä säästäen.

Lahden kaupungin vs. hankintapäällikkö Minna Halonen oli mukana julkisten hankintojen työryhmässä, joka vastikään antoi esityksensä EU:n edellyttämäksi kestävien hankintojen kansalliseksi toimintaohjelmaksi.

– Työryhmä painotti esityksessään ympäristöasioita. Ohjelmasta jouduttiin laajuutensa vuoksi rajaamaan pois sosiaaliset näkökohdat, jotka kuitenkin ovat

olennainen osa eettisiä, kestäviä hankintoja. Hankintoja tekevien mahdollisuudet selvittää tavaroiden ja palvelujen tuottamisen sosiaalista vastuullisuutta ovat valitettavasti vielä kovin rajalliset.

Kunnat päättävät osallistumisestaan yhteisiin kilpailutuksiin

Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan hankintayhteistyö juontaa

Lahden kaupungin vs. hankintapäällikkö Minna Halonen muistuttaa, että ennen hankintapäätöksen tekoa pitää aina kysyä, onko hankinta ehdottoman tarpeellinen ja välttämätön. Ympäristöystävällisin hankinta on usein se, joka jätetään tekemättä.

34

juurensa vuosien taakse, mutta virallisena hankintarenkaana yhteishankintoja on tehty parisen vuotta. Viime vuonna renkaaseen liittyi Heinola. Ympäristöä vähemmän kuormittavia hankintoja tehdään aina, kun se on mahdollista, järkevää ja kokonaistaloudellisesti edullista.

Pelkästään Lahden organisaation hankintojen arvo on noin 220 miljoonaa euroa vuosittain eli noin 45 % toimintakuluista.

Hankintojen vihreyden arvioimiseksi käytetään esimerkiksi elinkaarikustannuslaskentaa. Ostopäätökseen vaikuttavat mm. ne kustannukset ja ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tavaran tai palvelun elinkaaren aikana hankinnasta, käytöstä ja käytöstä poistamisesta.

Ympäristöä vähemmän kuormittavia hankintoja tehdään aina, kun se on mahdollista, järkevää ja kokonaistaloudellisesti edullista.

Lahti toimii kansainvälisesti ICLEI:ssä eli International Council for Local Environmental Initiatives -organisaatiossa, jonka tarkoituksena on saada aikaan kestävän kehityksen maailmanlaajuinen liike paikallislähtöisesti. ICLEI:n verkosto

Big-Net eli Buy it Green (Osta vihreästi) lähettää jäsenilleen hankintoihin liittyvää ympäristötietoa. Tätä tietoa Lahden hankintayksikkö välittää edelleen kaupunkikonsernin ja -seudun sisällä hankinnan avainhenkilöille. n

Hankintatoimi tukee ja konsultoi

Lahden hankintaosasto paitsi hoitaa Lahden seutukunnan yhteishankinnat, myös tukee seutukunnan kuntien eri toimialoilla hankintoja tekeviä. Ympäristötietoa jaetaan Lahden seudulla intranetin välityksellä. – Silti on paljon hankinnoista päättävien omasta kiinnostuksesta, mutta myös kunnan poliittisista ja strategisista linjauksista kiinni, kuinka vahvasti kestävän kehityksen periaatteet hankinnoissa näkyvät.

Lahden hankintatoimi edistää hankintojensa viherryttämistä ja tietotaidon kartuttamista tekemällä yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa.

Niina Porevuo teki viime vuonna insinöörin opinnäytetyönään selvityksen energiatehokkuudesta Lahden seudun hankinta­toimen kunnissa. Myös tänä vuonna toteutetaan vastaavanlainen yhteistyöprojekti.

Lahti verkostoituu ympäristön hyväksi

Lahden kaupunki on mukana kymmenen ympäristötietoisen kaupungin yhteisessä ekohankintaverkostossa. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva verkosto toimii kaupunkien hankintoja tekevien keskustelufoorumina ja hyvien ympäristö­ käytäntöjen jakajana.

UUSI

Insinööri

Kestävillä julkisilla hankinnoilla hillitään ilmastonmuutosta

J

ulkishallinnon pitää näyttää esimerkkiä ja osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ottamalla ympäristönäkökulma perusteeksi kaikissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen arvo on Suomessa 22 miljardia euroa vuodessa eli noin 15 % brutto­ kansantuotteesta.

Ympäristöministeriölle helmikuussa luovutetun Kestävät hankinnat -toimintaohjelman keinoin pyritään pienentämään hankintojen ilmastovaikutusten lisäksi jätemäärää sekä ympäristön kemikalisoitumista.

Samalla julkishallinto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristömyönteisiä innovaatioita.

Toimintaohjelman laatinut työryhmä ehdottaa muun muassa: • Julkishallinnon käyttämästä sähköstä tuotetaan vuonna 2010 uusiutuvilla energiamuodoilla 31,5 % ja vuonna 2015 vähintään 60 %.

• Julkishallinnon toimitilat ja julkisella rahoituksella rakennettavat rakennukset ovat matalaenergiataloja.

• Kuljetuksia ja liikkumistarvetta vähennetään sekä hankitaan henkilöautoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 120–130g/km.

• Palveluiden hankinnassa otetaan huomioon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin palveluille kehittämät kriteerit.

• Ruokapalvelujen elintarvikehankintojen kestävyyttä lisätään: kestävällä tavalla tuotettua ruokaa tarjoillaan julkishallinnossa vähintään kerran kuukaudessa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kerran viikossa vuoteen 2015 mennessä.

• Energiaa käyttävien laitteiden hankinnassa käytetään energiaja ympäristömerkkien kriteereitä.

Kestävät hankinnat edellyttävät, että koko organisaatio sitoutuu niihin.

Johdon on oltava hankinnoista vastaavien tukena. Julkisiin organisaatioihin on saatava ympäristöohjelmat, ja ympäristönäkökulma on sisällytettävä hankintaohjeisiin.

35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Vapaa kilpailu versus työntekijöiden perusoikeudet Selviävätkö suomalaiset ja ruotsalaiset työmarkkinamallit työnantajien painostuksessa? Rajoittaako vapaa liikkuvuus lakko-oikeutta maissamme? Onko työntekijöiden suojelu riittävä työtaistelutoimenpide? EY-tuomioistuimen tuoreet ratkaisut herättävät monia kysymyksiä.

V

apaa liikkuvuus ja vapaa kilpailu Euroopan Unionin sisällä tuovat uusia haasteita työmarkkinoille.

Kaksi kansallista työmarkkinakonfliktia on ajankohtaistanut keskustelun työntekijöiden oikeudesta ryhtä työtaistelutoimiin työsuhdeturvan ja työehtojensa puolesta, toisaalta työnantajien oikeudesta hyötyä vapaasta kilpailusta.

Tapaus Laval: Konflikti Ruotsin rakennustyöntekijöiden liiton ja liettualaisen yrityksen Laval un Partnerin välillä alkoi syksyllä 2004, kun Vaxholmin kunta antoi yrityksen hoidettavaksi koulurakennushankkeen.

Rakennustyöntekijöiden liitto ei onnistunut saamaan työehtosopimusta liettualaisille työntekijöille, minkä jälkeen työt asetettiin saartoon.

Tapaus Viking: Kova kilpailu Viron liikenteessä ajankohtaisti varustamon suunnitelmat Viking Rosellan ulosliputtamisesta Viroon.

Ulosliputtaminen vältettiin kiitos miehistön uuden työehtosopimuksen. Nämä kaksi tapausta kertovat kuilusta, joka on muodostunut työvoiman ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja työntekijöiden oikeuksien välille.

36

Kyseessä ovat tuoreet ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu- ja työtaisteluoikeutta koskevat EY:n tuomioistuimen oikeustapaukset, nimittäin Suomen Viking-juttu ja Ruotsin Laval-juttu.

Professori Niklas Bruunin mukaan EY-tuomioistuimen tuomiot Vikingin ja Lavalin tapauksissa ovat merkittäviä periaateratkaisuja.

– EY-tuomioistuin on nyt ottanut aktiivisen roolin ja ryhtynyt eräänlaiseksi eurooppalaiseksi työtuomioistuimeksi, Bruun sanoo.

EY-tuomioistuimen johtopäätös tuomioissa oli, että oikeus työtaistelun toteuttamiseen mukaan lukien lakko-oikeus on perusoikeus, joka kuuluu olennaisena osana yhteisön oikeuden yleisiin periaatteisiin.

– Perusoikeusluonne ei kuitenkaan estä sitä, että työtaisteluoikeuden käytölle on voitu asettaa rajoituksia.

Työtaisteluoikeuden käyttöä rajoittavat EY:n perustamissopimuksen velvoitteet ja sopimuksen suojaamat oikeudet.

Näissä kahdessa tapauksessa työtaistelu kuului vapaan sijoittautumisoikeuden piiriin (Viking) ja palvelujen vapaan liikkumisoikeuden piiriin (Laval).

Bruunin mukaan olisi voitu ajatella, että työtaistelutoimet jäisivät tämän sovellusalueen ulkopuolelle. Mutta EYtuomioistuimen mielestä artiklat ovat sovellettavissa myös työtaistelutoimiin, sillä ne rajoittivat EU:n perustamisopimuksen mukaisia oikeuksia, vapaata sijoittautumista ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.

Niklas Bruunin mielestä EY-tuomioistuin on ryhtynyt eurooppalaiseksi työtuomioistuimeksi.

Selkeä uusi tulkinta Bruunin mielestä oli se, että EY-tuomioistuimen mielestä yksityinen yritys voi vedota suoraan ammattiliittoa tai ammattiliiton yhteenliittymää vastaan, eli perustamissopimuksen esillä olleilla määräyksillä on ns. välitön horisontaalinen oikeusvaikutus.

EY-tuomioistuin toimivaltansa äärirajoilla

Bruunin mielestä EY-tuomioistuimen rajoitukset menevät niin pitkälle, että työtaisteluoikeuden perusoikeusluonne on käännetty toissijaiseksi.

– Onkin tärkeätä määritellä, milloin työtaistelu rajoittaa perusvapauksia, Bruun sanoo.

Tuomioistuimen kannanotto on merkittävä myös siksi, että se näyttää johta-

van siihen, että ammattijärjestö saattaa joutua EY-oikeuden perusteella vahingonkorvausvastuuseen perustamissopimusta loukkaavasta työtaistelusta. Myös Suomen valtio saattaisi joutua korvausvastuuseen.

Erityisesti eurooppalainen ay-liike on arvostellut EY-tuomioistuimen päätöstä. EAY:n pääsihteerin John Monksin mukaan palvelujen vapaa liikkuvuus asetetaan nyt kansalaisvapauksien yläpuolelle. Monks on ehdottanut, että EU:n reformisopimukseen pitäisi liittää ”sosiaalisen edistyksen lausuma”, jossa lakko-oikeus tunnustettaisiin selkeästi perusoikeutena.

Eurooppalaisen työnantajapuolen

Business Europen mielestä tuomiot eivät aiheuta toimenpiteitä eikä niillä ole rajoitettu sen enempää palvelujen liikkuvuutta kuin lakko-oikeuttakaan.

Tuomio Laval-jutussa aiheuttanee Ruotsissa muutoksia sekä työehtosopimustoimintaan että siihen, miten maassa säädetään vähimmäistyöehtojen määräytymisestä. Muutoksia joudutaan tekemään lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin sekä myötämääräämislakiin.

Bruunin mielestä tuomioistuin ei ole päätöksissä täysin ymmärtänyt pohjoismaisen työehtosopimusjärjestelmän sisältöä, jossa kansalliset perustuslait takaavat kollektiivisen autonomian ja ayoikeudet.

Tuomioistuimen tavoite tasapainottaa konflikteja EU:n uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä oli Bruunin mielestä myönteinen. Se on kuitenkin mennyt liian pitkälle pyrkiessään säätelemään työmarkkinasuhteita ja järjestöjen oikeutta neuvotella. Myöskään Eurooppa-neuvoston sosiaalista peruskirjaa ei päätöksissä ole huomioitu riittävällä tavalla.

Mielenkiintoisia tilanteita syntyy työntekijöiden suojelussa, kun palveluja tuottavia ulkomaisia yrityksiä tulee (kuten LAVAL) tai kun palveluja tuottavia yrityksiä lähtee (kuten Nokia Saksassa). Miten työntekijöitä jatkossa suojellaan? n

Teksti: Jari Hellsten, oik.kand (väit.)

Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan lisäksi työtaisteluoikeus on täysin vakiintuneesti tunnustettu Kansainvälisen Työjärjestön ILOn järjestäymisvapautta koskevan yleissopimuksen numero 87 soveltamis­ käytännössä.

E

Y-tuomioistuin viittaa ratkaisussaan myös ILOn sopimukseen, muttei lainkaan erittele sen merkitystä.

ILOssa työtaisteluoikeus on vuosikymmenien mittaan vahvistettu taloudelliseksi ja sosiaaliseksi perusoikeudeksi, joka armeijaa ja poliisivoimia lukuun ottamatta on voimassa, paitsi yhteiskunnallisissa poikkeusoloissa, mistä nyt ei ole kyse.

ILOn työtaisteluoikeus ei ole alisteista EY-tuomioistuimen soveltamalle suhUUSI

Insinööri

teellisuusajattelulle eli että työtaistelukeinoon turvautumisen pitäisi olla myös juridisesti aina viimeinen keino ja että toimet eivät saa mennä yli välttämättömän.

Nämä tekijäthän ovat vakiintuneesti kuuluneet järjestöjen autonomian piiriin. ILOssa ei myöskään sovelleta sitä EY-tuomioistuimen reunaehtoa, että työtaistelun täytyy mahtua ”työntekijöiden suojelun” kategorian piiriin.

Ei sinänsä ollut yllätys, että EY-tuomioistuin tukeutui sisämarkkinaoikeudessa sovellettuun suhteellisuusperiatteeseen työtaisteluoikeuden rajoituksena, mutta perusteltu odotus oli, että sille olisi tullut käytännön merkitystä vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tuomiot Laval ja Viking osoittavat, ettei näin ole.

Aivan oma lukunsa on, että ratkaisussa Laval EY-tuomioistuin käsitteli työtaisteluoikeutta rajoittavana tekijänä myös lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä vaikka sillä johdantonsa mukaan ei voi olla sellaista vaikutusta. n

Ilona Mäenpää

Työtaisteluoikeus tunnustettu ILO:n yleissopimuksessa

Jari Hellsten väitteli oikeustieteen tohtoriksi joulukuussa 2007. Kolmesta artikkelista ja yhteenvedosta koostuvan väitöskirjan otsikko on ”From Internal Market Regulation to European Labour Law”. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joiden kantavana teemana on toisaalta taloudellisten ja toisaalta sosiaalisten tai työoikeudellisten näkökohtien suhteen kuvaaminen.

37

edunvalvonta Teksti: Heidi Husari, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies n Kuva: Timo Syrjänen

Rakentamismääräyskokoelman A2-hanke Heidi Husari on mukana ympäristöministeriön ohjausryhmässä.

Ympäristöministeriö on perustanut sidosryhmien aloitteesta ­hankkeen Suomen rakentamismääräyskokoelman A2-osan ­muuttamiseksi. Ohjausryhmän, jossa on myös UIL:n edustus ­mukana, ­toimikausi kestää ­vuoden loppuun.

R

akentamismääräyskokoelman A2 -osassa annetaan ohjeita ja määräyksiä rakennusten suunnittelijoiden pätevyyksistä suhteutettuna suunnittelukohteiden vaativuusluokkiin.

Tärkeimpänä kehittämiskohteena sidosryhmät pitivät määräysten ja ohjeiden sekä roolien ja vastuiden yksiselitteisyyttä rakennusvalvonnan hyväksymisprosessissa.

Toimivat määräykset ja ohjeet täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja sen nojalla annettujen säännösten asettamia vaatimuksia rakennushankkeen suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Ne ovat osaavien asiantuntijoiden ohella rakennushankkeen kriittisiä menestystekijöitä.

Rakennuksen suunnittelijan pätevyys on keskeinen asia koko rakennusprosessissa.

Suomessa mm. runsas eläköityminen vaa-

38

tii suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten ajantasaistamista. Kansainvälistyminen taas edellyttää pätevyyksien tarkastelua suhteessa muun Euroopan suunnittelijoiden pätevyyteen.

Tällä hankkeella pyritään yhtenäiseen suunnittelijain pätevyyksien tulkintaan sekä käsitteiden selkeyttämiseen.

Kehittämisen haasteita UIL:n jäsenkunnan kannalta ovat mm. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden pätevyyksien asemointi oikeudenmukaisesti, pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset (koulutus ja kokemus), ARK-rakennussuunnittelijan pätevyys sekä Rakennusmestari Amktutkinnon suorittaneiden pätevyyksien asemointi ohjeeseen.

Hankkeen muita tavoitteita ovat mm. vaativien korjauskohteiden suunnitteli-

jalta edellytettävä kokemuksen määrittely korjaussuunnittelun A- tai AA-luokan tehtävissä ja rakennusten, joissa naulalevyristikoiden jänneväli on yli 15 metriä, mahdollinen siirtäminen A-vaativuusluokkaan, käsitteiden selkeyttäminen ARK-rakennussuunnittelun ja RAK-rakennesuunnittelun osalta sekä A2:n taulukoiden mukainen ohjeistuksen mahdollinen muuttaminen määräykseksi.

Hankkeen tavoitteena on myös selvittää hankkeen edellyttämät lain ja asetuksen muutokset ja kehittää Suomen Rakentamiskokoelman A2 suunnittelijat ja suunnitelmat määräyksiä ja ohjeita kehitetään suunnitelmallisesti työkaluksi siten, että näiden pohjalta tapahtuva viranomaistoiminta tulee yhdenvertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi.

Kevään kuluessa ohjausryhmä tekee ehdotuksia A2 toimivuuden lisäämiseksi ja tarpeellisiksi katsottavista muutoksista sekä siitä, mitä menetelmiä ja välineitä on tarpeen kehittää hankkeen toisessa vaiheessa.

Vuoden 2008 loppuun mennessä ohjausryhmä valmistelee muutokset seuraavista aiheista: maankäyttö- ja rakennuslakiin/asetukseen tarvittavat muutokset, A2 kohdan muutokset koskien 4.2 suunnittelijoiden vaativuus ja suunnittelijoiden pätevyydet.

Ohjausryhmä vastaa hankkeen toteutuksen organisoinnista, linjauksista, ohjauksesta ja valvonnasta sekä hankkeen eri vaiheiden lopputuloksien hyväksymisestä. Ohjausryhmä hyväksyy hankkeenaikaiset linjaukset mm. menettelytavoissa, projektisuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset, projektin ratkaisun päälinjat sekä väli- ja lopputulokset. Lisäksi ohjausryhmä vastaa yhteydenpidosta muihin tähän työhön liittyviin hankkeisiin, tiedottamisesta sekä uusien toimintamallien ohjeistuksen toteutuksesta. n UIL:n jäsenet voivat lähettää aiheeseen liittyviä kommentteja ja kannanottoja sähköpostilla heidi.husari@uil.fi .

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Tasa-arvokokemukset vaihtelevat työnantajasektoreittain

T

asa-arvokokemukset vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, millä sektorilla naiset ja miehet työskentelevät. Valtaosa julkisen sektorin naisista kokee saavansa työpaikallaan tasaarvoista kohtelua, kun taas yksityisellä sektorilla naisten kokemukset ovat huonompia. Erityisesti palkkauksessa yksityisen sektorin naiset kokevat epätasaarvoista kohtelua, kertoo tutkija Liisa Huhta Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta.

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen vuosina 2003 ja 2006 laatima kartoitus kahdeksan pirkanmaalaisen työpaikan tasa-arvokokemuksista osoittaa, että tasa-arvon toteutuminen vaihtelee työnantajasektoreittain. Yksityisen sektorin naisista puolet oli sitä mieltä, että tasa-arvo ei toteudu, kun julkisella sektorilla näin ajatteli 15 prosenttia naisista. Samaa mieltä oli 13 prosenttia yksityisellä sektorilla ja 8 prosenttia julkisella sektorilla työskentelevistä miehistä.

Lähes 60 prosenttia yksityisellä sektorilla työskentelevistä naisista koki, että heitä ei arvostettu työntekijöinä samalla tavalla kuin miehiä. Julkisella sektorilla vain reilut 20 prosenttia naisista koki samoin. Palkkauksessa arviot naisten ja miesten kokemuksista tasa-arvon toteutumisessa kärjistyivät näkyvimmin.

Yksityisen sektorin naisista peräti 62 prosenttia koki, että palkkaus ei toteudu oikeudenmukaisesti. Miehistä vajaa viidennes koki samoin. Julkisella sektorilla työskentelevistä naisista neljännes koki, että palkkaus ei ole oikeudenmukaista ja miehistä vain 13 prosenttia koki samoin.

Tutkija Liisa Huhdan mukaan syitä eroille on haettu erilaisista työkulttuureista ja toimintatavoista. Julkisen sekUUSI

Insinööri

torin tiukemmin normitettu toiminta ja pidempi perinne tasa-arvotyössä näkyvät tuloksissa.

Minkä pitäisi siis muuttua, jotta sekä naiset että miehet kokisivat tasa-arvoista kohtelua työpaikoilla? – Kaikille hierarkian tasoille pitää saada sekä naisia että miehiä. Samalla päätöksentekojärjestelmät on tehtävä avoimiksi ja palkkausjärjestelmät läpinäkyviksi. Ihmisten on myös tiedettävä, mistä tekijöistä heidän palkkansa muodostuu.

– Tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen helpottavat naisten ja miesten tasa-arvoisia mahdollisuuksia työpaikalla. Vähintään 30 työntekijää säännöllisesti työllistävien työnantajien on lain mukaan tehtävä tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa.

Vaikka kahdeksalla pirkanmaalaisella työpaikalla tehty kartoitus osoittikin naisten kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta, kysely mahdollisti sen, että näkymättömästä ongelmasta saatiin näkyvä ja epäkohtiin on voitu puuttua.

Suomella paljon petrattavaa tasa-arvoasioissa

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen muistuttaa, että Suomi on viidenneksi huonoimman Euroopan unionin jäsenmaan joukossa, kun puhutaan naisten ja miesten välisestä palkkaerosta. – Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on hyvin tasa-arvoinen maa, mutta meillä on vielä parannettavaa. Naisen euro on edelleen 80 senttiä.

Mäkisen mukaan naisten ja miesten välisen palkkaeron lisäksi naisten osuus johtotehtävissä on liian alhainen. – Suomalaiset naiset ovat koulutettuja, mutta silti heidän osaamistaan hyödynnetään liian vähän johtotehtävissä.

Suomalaisista naisista peräti 67 prosenttia osallistuu työelämään ja valtaosa naisista työskentelee kokopäiväisesti. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta työkulttuurista. Esimerkiksi Ruotsissa naiset työskentelevät paljon useammin osa-aikaisessa työssä kuin Suomessa. n

Tasa-arvosuunnitelmia tehty vähän yrityksissä

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n Data 2006 -tulosten mukaan tasa-arvosuunnitelmia on tehty varsin vähän yrityksissä tai sitten niistä tiedetään hyvin heikosti. Yli puolet vastaajista ei osaa sanoa, onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma.

Joka neljäs vastaaja toteaa, että tällainen on tehty. Rahoitusalalla ja energia-alalla tilanne tunnetaan parhaiten; näistä jälkimmäisen kohdalla oli myös suurin ”kyllä” -vastausten suhteellinen osuus (46%). Teknologiateollisuudessa peräti kaksi kolmesta ei osaa sanoa, onko tasa-arvosuunnitelma laadittu.

Tasa-arvosuunnitelman koetaan sisältävän yleisimmin selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta, seuraavaksi yleisimmin rekrytointi- ja työhönottokäytännöt. Varsin yleisiä vastauskohtia ovat myös sijoittuminen eri tehtäviin, palkkakartoitus ja koulutus.

39

Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

Tapiolassa rakennetaan

Berliinin muuria

Espoon Tapiolassa pystytetään parhaillaan Berliinin muuria.

Tosin työtä tehdään kuvaruudulla vain digitaalisesti. Muurin muodostaa Espoon Keilaniemessä kuvattu paikoituspaikan ramppi ja talot ovat aitoja entisen Itä-Berliinin taloja.

K

yseinen työ on osa ensi elokuussa ensi-iltaan tulevan Myrsky-elokuvan digitaalisista lavastusta.

Berliinin muuri on murtunut historiaan ja kun elokuvan juoni alkaa juuri muurilta, kirvestä ja vasaraa ei tarvita, vaan digitaalinen kuvankäsittely tulee avuksi.

40

Myrsky-elokuva tulee olemaan poikkeuksellinen koira tai pikemminkin eläinelokuva. Siinä kliseet karisevat, kun kylmän sodan historia päättää 7000 koiran elämän Berliinin muurin sorruttua ja yksi karvapallukka joutuu Suomeen.

Kliseistä ei ole sekään että ihmisen parasta ystävää käytetäänkin toista ihmistä vastaan.

Toisaalta elokuva kertoo hellyttävän tarina pienen tytön, Murun, suhteesta erittäin suureen ja kaikkein alkukantaisimpaan koiraan, kaukaasian paimenkoira Myrskyyn. Suomalainen muusikkoisä tuo Berliinin tuliaisena lapsilleen orvoksi jääneen koiranpennun tietämättään, että siitä kasvaa liki satakiloinen jässikkä.

Toistakymmentä vuotta digitekniikkaa

Katriina Ilmaranta on yksi Suomen ko-

keneimmista digitaalisen lavastuksen ja digitaalisen kuvankäsittelyn ammattilaisista.

Ilmaranta toimii Myrskyn tuotantoyhtiön Stormheart Oy:n projektiammattilaisena. Hänen ensimmäinen todellinen kosketuksensa uuden tekniikan hyödyntämiseen oli jo 1995, kun YLE:n uutiset siirtyi käyttämään sinistudiota.

Takana on myös 10 vuoden opetustyö Taideteollisessa korkeakoulussa.

Myrsky tulee olemaan 95 minuutin elokuva ja siinä on noin 1 500 leikkaus­ta.

Digitaalista jälkityötä tehdään yhteensä noin yhdeksän miestyökuukautta. Tai tässä tapauksessa naistyökuukautta. Digitaalisessa yksityiskohtaisessa käsittelyssä Myrskyn tapauksessa on noin 300 leikkausta.

Osa työstä on digitaalista lavastusta kuten juuri Berliinin muurin pystyttä-

Myrsky ei jätä ketään kylmäksi Elokuvan idean on kehittänyt Salattujen elämien tuottaja Marko Rauhala. Käsikirjoittajana ja ohjaajana toimii Kaisa Rastimo. Rastimon käsialaa oli myös Heinähattu ja Vilttitossu.

Valtaosa rakastetusta Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvan katso­jista poistui tippa silmäkulmassa. Ensi elokuussa ei löydy yhtään niin tunteetonta, joka poistuisi kuivin silmin Myrsky elokuvasta.

Näin uskoo Kaisa Rastimo. www.myrskyelokuva.fi

mistä ja vielä suurempi osa kuvien siivousta. Elokuvassa on mukana muun muassa noin 50 eri koiraa, siili, kanoja, karhu, pupuja jne.

Kuvauskohtauksissa jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota turvajärjestelyihin aitaamalla kuvausalueita sekä pitämään koiria hihnoissa. Voimakkaita koiria ei voitu pitää vapaana.

Jälkikäsittelyssä hihnojen ja ylimääräisten aitojen poisto on myös iso urakka.

– Kun on jo selkärangassa tämä tekniikka ja tietää, mihin se pystyy ja kääntyy, niin voi kuvausvaiheessa tehdä sellaisia ratkaisuja, mitkä helpottavat materiaalin työstöä. Tosin aina tulee yllätyksiä ja se mikä on varmaa, niin työmäärä kasvaa suunniteltua suuremmaksi, Ilmaranta sanoo.

joilla oli varaa investoida kyseiseen tekniikkaan. Ilmaranta uskoo kuitenkin, että tiiviimpi ja aukottomampi työketju tuottaa paremman tuloksen. – Tässä tulee hierottua lopputulosta enemmän kuin vain toimeksiannon mukaan. Ehkä myös kustannuspaineet ovat paremmin hallussa, Ilmaranta sanoo.

Elokuvan toinen tuottaja Pekka Levola siunaa Ilmarannan ajatuksen ja sanoo, että projekti on pysynyt kaiken kaikkiaan täsmällisesti budjetissaan.

Ilmaranta painottaa, että koko jälkikäsittelyprosessissa vaativinta on loppujen lopuksi projektin hallinta. – Shakejärjestelmä osaa tämän puolen hyvin. Se rakentaa ikään kuin muistikarttaa (mind mapping) jokaisesta toimenpiteestä. Näihin toimenpiteisiin voidaan helposti palata ja muuttaa jos tarvetta ilmaantuu.

Pyrimme kuitenkin pitämään kuvan mahdollisimman terveenä, sillä tämänkin vaiheen jälkeen on monta vaihetta, joissa pitää olla pelivaraa, Ilmaranta sanoo.

Digitaalinen jälkikäsittely valmistuu huhtikuussa

Miksi sitten ei käytetä kirvestä, sahaa ja vasaraa lavastusten tekoon? Suomessa ei

esimerkiksi ole sellaista ammattitaitoa, joka pystyisi valmistamaan minatyyria tai isompia lavastuksia.

Tällä hetkellä sellaista ammattitaitoa löytyy esimerkiksi Yhdysvalloista ja Uudesta Seelannista. Ilmaranta uskoo, että se tulisi myös huomattavasti digitaalisuutta kalliimmaksi. Tosin siinä jotkut asiat pystytään esittämään realistisemmin. ”Taru Sormusten herrasta yhdistellään hienosti sekä miniatyyrejä että digitaalista lavastusta.”

Ilmarannan työskennellessä haastattelun aikana, kone antaa välillä odottaa.

Kyse on valtavasta laskennasta. ”Digitaalisuuden alkuaikoina saattoi joskus tulla tilanteita, että kone runksutti tunnin yhtä kuvaa ja lopputulos oli epätyydyttävä.

Silloin oli mietittävä tarkkaan mitä muutoksia kuvaan tehtiin.”

Myrskyn digitaalinen lavastus ja kuvien siivous ovat valmiina aikataulun mukaan huhtikuun puolivälissä. Tämän jälkeen koko materiaali menee värimäärittelyyn ja siitä tehdään niin sanottu nollakopio. Äänipuoli on valmis toukokuussa, joka jälkeen kuva ja ääni yhdistetään ja ensimmäinen masterkopio HD-tasoisesta elokuvasta valmistuu.

Ensi-iltaan se ehtii 15. elokuuta. n

Katriina Ilmaranta.

Myrskyn tekniikka omissa käsissä

Filmiteollisuudessa tekniikan halpeneminen on muuttamassa tuotantoprosessia. Stormheard on investoinut omaan jälkikäsittelytekniikkaan. Tekniikka on samaa Applen Shakea ja Autodeskin Mayaa kuin mitä suuret elokuvayhtiöt ovat ryhtyneet käyttämään kuten esimerkiksi Taru Sormusten herrasta.

Aiemmin jälkikäsittely teetettiin jälkikäsittelyyn erikoituneissa yrityksissä, UUSI

Insinööri

Jani Hannonen.

41

oikeus Teksti: Elina Seppänen, oikeustieteen maisteri, Asianajotoimisto Bützow Oy

Perintöverotuksen uudistus

K

auan puheenaiheena ollut perintöverotuksen uudistus on viimein toteutunut. Perintöverotus on perintö- ja lahjaverolain muutosten myötä keventynyt pääasiallisesti kahdella tavalla; ensinnäkin verotettavan perinnön alarajaa on nostettu ja lesken sekä perittävän alaikäisten lasten asemaa helpotettu nostamalla puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen määrää. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2008 alussa.

Perintöveron kevennykset kohdistetaan erityisesti pienempiin perintöosuuksiin. Aikaisemman perintö- ja lahjaverolain mukaan perinnönsaaja maksoi perintöveroa jo 3 400 euron perintöosuudesta.

Tähän on tullut muutos. Pienimmän verotettavan perintöosuuden arvo nousee siten, että veroa maksetaan vasta 20 000 euron ja sen ylittävistä perintöosuuksista. Veroasteikko säilyy edelleen kolmiportaisena verokantojen ollessa 10, 13 tai 16 prosenttia. Toinen veroasteikko alkaa 40 000 eurosta ja kolmas 60 000 eurosta.

Veroluokkajako selkiytyi ja kolmas veroluokka poistui

Aikaisemmassa perintö- ja lahjaverolaissa veroluokkia oli kolme. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähimmät sukulaiset ja puoliso maksoivat veroasteikon mukaisen veron, toiseen veroluokkaan kuuluvat sukulaiset maksoivat veroasteikon mukaisen veron kaksinkertaisena ja kolmanteen veroluokkaan kuuluvat kaukaisemmat sukulaiset ja ei-sukulaiset kolmikertaisena.

Uudistuksen jälkeen veroluokkia on enää kaksi. Kolmas veroluokka poistui kokonaan ja siihen kuuluneet kaukaisemmat sukulaiset ja vieraat siirtyivät toiseen veroluokkaan. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien lähimpien sukulaisten piiriä puolestaan laajennettiin ja selkiytettiin.

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat uudistuksen jälkeen kaikki perittä42

vän ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat sukulaiset ja aviopuoliso sekä tämän lapset ja suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset. Siten esimerkiksi perittävän muutkin suoraan ylenevässä polvessa olevat perilliset kuin vanhemmat siirtyvät lain uudistuksen myötä ensimmäiseen veroluokkaan.

Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut sukulaiset, kuten sisarukset sekä sukuun kuulumattomat henkilöt.

Ensimmäisen veroluokan laajentamista aviopuolison sukulaisiin on perusteltu erilaisten uusperheiden määrän kasvulla viime vuosikymmeninä. Aikaisemman lain mukaiset veroluokkajaot ovat etenkin uusperheiden perimystilanteissa johtaneet usein siihen, että perittävälle tosiasiallisesti läheisiä henkilöitä on jäänyt ensimmäisen veroluokan ulkopuolelle.

Perintöverouudistus saattaa aiheuttaa tarpeen tarkistaa jo olemassa olevat testamentit ja toisaalta uudistus saattaa lisätä testamenttien määrää.

Lähiomaisten verorasitus helpottui

Puoliso ja perinnönjättäjän alaikäiset lapset saavat uudistuksen myötä vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Puolisovähennystä nostettiin 6 800 eurosta 60 000 euroon ja alaikäisyysvähennys nousi puolestaan 3 400 eurosta 40 000 euroon.

Alaikäisyysvähennyksen soveltamis-

alaa kuitenkin hieman rajoitetaan entisestä. Vähennykseen on oikeutettu perittävän alaikäinen rintaperillinen, jolla on lähinnä oikeus periä perinnönjättäjä. Tämä tarkoittaa siten, että suoraan isovanhemmilta perintöä saavat alaikäiset lastenlapset eivät ole oikeutettuja alaikäisyysvähennykseen, mikäli heidän vanhempi eli perinnönjättäjän lapsi lähimpänä rintaperillisenä olisi oikeutettu perintöön.

Muutoksen vaikutukset testamentteihin

Perintöverouudistus saattaa aiheuttaa tarpeen tarkistaa jo olemassa olevat testamentit ja toisaalta uudistus saattaa lisätä testamenttien määrää. Etenkin aviopuolisoiden keskinäiset omistusoikeustestamentit lisääntynevät uudistuksen myötä. Onhan puoliso uudistuksen jälkeen oikeutettu saamaan omaisuutta verovapaasti lähes 80 000 euron edestä (verotettavan perinnön alaraja 20 000 + puolisovähennys 60 000).

Tällä hetkellä suositut puolisoiden väliset keskinäiset hallintaoikeustestamentit saattavat muutoksen voimaan tultua menettää asemaansa, kun puolisot mieluummin määräävät omaisuuden siirtymisestä leskelle omistusoikeustestamentein.

Uudistus tulee mitä todennäköisimmin lisäämään sellaisten testamenttien määrää, joilla testamentinsaaja saa enintään 20 000 euron edestä varoja, kun testamenttaajan ei tarvitse olla huolissaan testamentinsaajan perintöverorasituksesta. Kolmannen veroluokan ja sitä kautta kolmikertaisen veron maksamisvelvollisuuden poistuminen puolestaan lisännee testamentteja, joilla määrätään perinnön siirtymisestä kaukaisemmille sukulaisille ja vieraille. Testamentin kautta perivä kaukainen sukulainen tai sukuun kuulumaton henkilö maksaa vain kaksinkertaisen veron entisen kolmikertaisen veron sijaan. n

Teksti: UP/Aleksi Vienonen

Vuokratyövoiman käyttö lisääntynyt reippaasti ”Kasvu selittyy työvoimapulalla”

H

Tapio Tuuri

enkilöstöä vuokraavilla yrityksillä menee entistä paremmin. Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) arvioi, että alan liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 15–20 prosenttia.

– Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin hyvin suuria, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara korostaa.

Tarkemmat tiedot alan tuloksista ja kasvuodotuksista julkaistaan huhti-toukokuussa.

Tuliaran mukaan kasvua selittää se, että osaavaa työvoimaa on yhä vaikeampi löytää.

– Etenkin teknologiateollisuudessa on niin kova työvoimapula, että yritykset hakevat työntekijöitä henkilöstöpalveluyritysten kautta.

Kolmannes teollisuusyrityksistä

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemattomien ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 noin 33 prosenttia teollisuusyrityksistä ilmoitti käyttäneensä vuokratyövoimaa. Vuonna 2006 osuus oli 20 prosenttia.

Rakentamisessa vuokratyön teettäminen kuitenkin laski huomattavasti. Vuonna 2006 noin 40 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoitti käyttäneensä vuokratyövoimaa. Viime vuonna osuus putosi 30 prosenttiin. Merru Tuliaran mukaan rakennusteollisuuden luvut ovat poikkeus, eikä muutoksen syitä ole vielä tutkittu.

Palvelualoilla vuokratyötä teettäneiden yritysten osuus on kasvanut 16 prosentista 20 prosenttiin.

Kaikista EK:n jäsenyrityksistä vuokratyötä teetti viime vuonna 24 prosenttia. Vuotta aikaisemmin osuus oli 20 prosenttia.

Noin kolme prosenttia työvoimasta

Vuokratyöntekijöiden osuus EK:n jäsenyritysten työvoimasta on edelleen varsin UUSI

Insinööri

Vuokratyö ei ole enää suosittua pelkästään ravintoloissa, vaan se yleistyy vauhdilla myös teollisuudessa.

pieni. Yritykset arvioivat, että noin kolme prosenttia niiden työvoimasta työskenteli viime vuonna vuokratyöyrityksen kautta.

Vuokratyövoiman osuus kuitenkin

kasvaa nopeasti. Vuonna 2006 arviolta 2,4 prosenttia yritysten työvoimasta oli vuokrattu henkilöstöpalveluyritykseltä.

Vuonna 2005 vuokratyövoiman osuus oli 2,1 prosenttia. n

Vuoden 2008 verovapaat matkakustannusten korvaukset Päivärahat

Kilometrikorvaukset

Kotimaan kokopäiväraha nousi vuoden alusta 31 eurosta 32 euroon. Osapäiväraha on edelleen 14 euroa. Ateriakorvaus nousi 7,75 eurosta 8,00 euroon.

Ulkomaanpäiväraha on vahvistettu 210 maalle tai alueella. Niistä 79 nousi, 48 laski ja 83 säilyi ennallaan.

Päätökseen ei tullut uusia maita.

Oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus nousi 43 sentistä 44 senttiin kilometriltä.

Käyttöetuauton kilometrikorvaus on edelleen 12 senttiä/km.

Verohallituksen päätös vuoden 2008 verovapaista matkakustannuksista löytyy osoitteesta: www.vero.fi/artikkeli/5890.

43

opiskelijat

Tekniikka ja Kalevala samassa paketissa

I

OL:n hallitus päätti Tekniikka ja X -kisan tämänvuotisen aiheen kokouksessaan 24.2.

Tämän vuoden Insinööriopiskelijapäivien yhteydessä kisaillaan aiheella Tekniikka ja Kalevala.

Tekniikka ja X -kisa on IOL:n perinteinen keksintökisa, jossa 1–5 hengen joukkueissa mittelöidään insinöörimäisten keksintöjen ja vempeleiden paremmuudesta. Vempeleen eli keksinnön tulee jollain tapaa noudattaa ko. vuoden Tekniikka ja X -kisan aihetta. Aikaa kilpailutyön tekemiseen on aina syksyn Insinööriopiskelijapäiville asti. Tänä vuonna kilpailu ratkaistaan siis Kuopion IOP:llä 11.10. Tekniikka ja X -kisan sääntöjen 8. pykälän mukaan ”voittajatyötä valittaessa otetaan huomioon muun muassa kekseliäisyys, työn vaikeusaste, työssä ilmenevä erityinen nokkeluus ja annetun teeman toteutuminen”.

Viime vuonna Turun IOP:llä ratkotun Tekniikka ja X-kisan voitti kuopiolainen Legoinsinöörijoukkue Ilmaejakuloinnista Aiheutuvien Hiilidioksidipäästöjen Keräysjärjestelmällään (kuvassa).

Aikaisempien vuosien keksinnöistä voitaneen esimerkkeinä mainita polki-

Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

jaa itseään ruoskiva polkupyörä, aggregaatista voimansa saava matkamallinen jääkaappi-grilli-radio, tekstiviestillä toimiva jukeboksi, sukkahousumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, turkulaisvitsejä laukova Jukka-maskotti, oluen pikajäähdyttäjä ja drinkinsekoitusautomaatti.

Nyt insinööriälynystyrät ja mielikuvitus töihin. Aikaa syksyn IOP:lle on hyvin, vielä ehtii keksiä toinen toistaan insinöörimäisempiä vempeleitä. Tekniikka ja X-kisan säännöt löydät IOL:n nettisivuilta www.iol.fi -> Toiminta -> Kulttuuri -> Tekniikka ja X. Lisätietoja Tekniikka ja X-kisasta saat IOL:n hallituksen kulttuurivastaavalta Timo Ojalalta (timo.ojala@iol.fi, 050-3134325) ja viestintä- ja markkinointivastaavalta Jani Karttuselta (jani. karttunen@iol.fi, 040-8445713) sekä tietysti IOL:n toimistolta.

luokkasiteitä ole enää olemassa. Ope-

Kuvat: Timo Härkönen

lähes samalla kokoonpanolla valmis-

Tulevaisuuden haasteet

O

piskelijat käyvät usein koulua kurssimuotoisesti, eikä vahvoja

tus on yhä enenemissä määrin menossa virtuaaliopetukseksi. Yksi keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa onkin, miten tavoitamme opiskelijan koulusta.

Ennen kaikki oli helpompaa, kun oli olemassa selkeät luokkajaot. Näillä luokilla opiskeltiin lukuvuosittain tumiseen asti. Maailma kuitenkin muuttuu ja meidän on seurattava aikaamme.

Opiskelijan tavoittamiseen pätevät osittain samat konstit, mitkä aikaisemminkin. Lisäksi mukaan on tullut sähköinen näkyvyys ja tiedottaminen. Ei voida olettaa, että kaikki olisivat samalla luokalla läheskään koko opiskeluaikaa, mutta tavoitettavuus on silti mahdollista.

IOL pyrkii tänäkin keväänä anta-

Tiedotus, mainonta ja markkinointi IOL:n teemaseminaarissa 11.4.

I

OL järjestää paikallisyhdistysten aktiiveilleen teemaseminaaripäivän aiheesta Tiedotus, mainonta ja markkinointi. Seminaari on suunnattu paikallisyhdistysten tiedotuksesta, www-sivuista ja mainonnasta vastaaville. Päivän aikana käsitellään mm. UIL -yhteisön viestintää, sähköisen viestinnän pelisääntöjä sekä 44

lehdistötiedotteen ja mainoksen tekoa.

Seminaari järjestetään Pasilassa perjantaina 11.4. klo 9–18. Seminaarista on näihin aikoihin tulossa lisätietoa sähköpostitse paikallisyhdistysten hallituksille. Tarkkailkaa siis postejanne ja ilmoittautukaa ajoissa mukaan!

maan mahdollisimman paljon eväitä opiskelijoille kesätöihin työelämätietouden ja työttömyyskassainfon merkeissä. Moni saakin tietoa meistä ja jäsenellä on hyvät lähtökohdat kesäksi.

Menestystä kaikille !

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Vaasan ammattiopistossa sähköautomaatiotekniikkaa opiskeleva Jaakko Anttila lähti työkokemuksen hakuun läntisen Afrikan Senegaliin. Mukaan Wärtsilän voimalatyömaalle lähti myös Jaakon opettajana toimiva Olli Karppi (vas.).

Koulun penkiltä Senegaliin Wärtsilän voimalatyömaalle ­Senegaliin hiljattain lähtenyt 23-vuotias vaasalainen Jaakko Anttila odottaa reissulta kotiin tuliaisiksi ennen muuta käytännön kokemusta.

K

okemusta ammattiopistossa sähköautomaatiotekniikkaa viimeistä vuottaan opiskeleva Anttila voi myöhemmin hyödyntää sekä työssä että jatkokoulutuksessa. Ainakin parin kuukauden pituiseksi kaavaillun Senegalin pestin jälkeen ajatuksissa siintää edelleen Wärtsilä – tosin Suomen kamaralla. – Saisi tehdä edes hetken töitä ja sitten mahdolliseen jatkokoulutukseen, Jaakko Anttila tuumii.

Jatkokoulutuksen suhteen Anttilalla kajastaa mielessä ammattikorkeakouUUSI

Insinööri

lu ja tekniikan opinnot. Senegalin työ- matiopistossa toimiva Olli Karppi sekä maa Anttilalla oli tiedossa vuoden päi- pari Wärtsilän asentajaa.

– Asumisen ja kaikki kulut maksaa vät. Wärtsilän ulkomailla sijaitseville työmaille on jo pitemmän aikaa pestattu Wärtsilä. Päälle tulee ulkomaan päiväraeri pituisiksi pätkiksi Vaasan ammatti- ha, joka Senegalissa on noin 50 euroa.

– Uskon, että tullaan pokkaamaan opistossa sähköteknisellä linjalla opisketodistus välillä ja sitten takaisin, Karppi levia nuoria miehiä.

Senegalin lisäksi työmaalla on oltu veikkaa Jaakon keväästä.

Veikkaus jatkuu matkan lopulliselmuun muassa Meksikossa. Suurin osa Nyt sesonkitilauksena edullisesti. porukasta on jatkanut Suomeen palattu- la päättymisajalla, joksi Karppi veikkaa Tilaaleivissä.

1.2.–15.3. aikana. elokuuta.

Aiemmillakin matkoilla useaan suoraan Wärtsilän Pienempivälisenä osa taas on mennyt ammattikorkeakou- asti mukana ollut Karppi kertoo reissuun soveliaimman tyypin olevan luonteeltaan luun.

Läntisessä Afrikassa sijaitsevan Se- sopivasti ”katutappelija”. – Ihan mamnegalin alkumaistiaiset Anttila otti sen manpoikaa ei uskalla sinne lähettää. n pääkaupungissa Dakarissa. Siellä Wärtsilältä Turkista saapuneet voimalaitosmoottorit kaapeloitiin uudelleen. Valtaosa matka-ajasta kuluu maan itärajalla olevassa Sabodalassa, jonne varsinainen Ihan mammanpoikaa voimala tehdään. Koneeseen astuivat Anttilan lisäksi hänen opettajanaan amei uskalla sinne lähettää.

”

45

KUNTA uutisia

Työhyvinvointi auttaa jatkamaan työssä jopa yli eläkeiän n Työmäärän kohtuullisuus, hyvä fyysinen työkyky ja kokemus siitä, että työnantaja tukee työntekijöiden työssä jatkamista, edistävät merkittävästi työssä jatkamista. Myös hyvä työilmapiiri ja esimiestyö auttavat työntekijöitä jatkamaan työssä pitkään, selviää Kuntien eläkevakuutuksen julkaisemasta kunta-alan työhyvinvointia käsittelevästä kirjasta ”Ketkä tekevät kuntatyön tulevaisuudessa”.

Suurin osa kuntatyöntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. He kokevat työnsä myös turvatuksi. Eläkkeelle siirtyminen on kunta-alalla myöhentynyt ja työssä jatkaminen eläkeiän jälkeen on yleistynyt. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään entistä harvemmin eikä työstä poistuminen työkyvyttömyyden vuoksi ole yhtä lopullista kuin aiemmin.

Joka kolmannella kuntatyöntekijällä on kuitenkin jonkinlaisia uupumisoireita. Väsyneet työntekijät pohtivat muutosta työhönsä kuten alan tai työpaikan vaihtamista, uudelleenkouluttautumista, osa-aikatyöhön siirtymistä tai pidemmän vapaan pitämistä.

Haasteena työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa on, miten tuki saadaan kohdennettua oikeille henkilöille.

Esimerkiksi elintapojen parantamiseen osallistuivat kunnissa aktiivisimmin henkilöt, joiden elintavat olivat muutenkin terveelliset.

Kunnanvaltuutettujen työnantajataustoissa suuria kuntakohtaisia eroja n Kunnan- ja kaupunginvaltuutettujen

työnantajataustoissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Miesvaltuutettujen suurin työnantaja on yksityinen sektori ja naisvaltuutettujen kuntasektori.

Puolet koko maan kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista työskentelee yksityisellä sektorilla. Kotikuntansa palveluksessa valtuutetuista on 14 prosenttia.

46

Lisäksi joka kymmenes on kuntayhtymän tai muun kunnan kuin kotikuntansa palveluksessa.

Valtion, kirkon tai kolmannen sektorin palveluksessa valtuutetuista on noin kymmenesosa. 16 prosenttia valtuutetuista on työelämän ulkopuolella: opiskelijoina, työttöminä tai eläkkeellä.

Kunnittain tarkasteltuna valtuustojen kokoonpanoissa on suuria eroja.

Esimerkiksi Helsingin valtuutetuista 42 prosenttia saa toimeentulonsa valtiolta.

Pyhännän valtuustosta 41 prosenttia nauttii palkkaa kotikunnan palveluksessa. Peräti 120 kunnan valtuustossa ei ole yhtään opiskelijaa tai työtöntä. Taivassalon valtuutetuista eläkeläisiä on 41 prosenttia.

Kuntien verkkosivut käytetyin julkinen verkkopalvelu n Kuntien verkkosivut ovat käytetyin

julkisen hallinnon verkkopalvelu. Valtiovarainministeriön teettämän Julkishallinnon verkkopalvelut -tutkimuksen mukaan 43 prosenttia vastaajista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana käynyt oman asuinkuntansa verkkosivuilla.

Kuntien verkkosivujen jälkeen suosittuja julkisen sektorin verkkopalveluja ovat mol.fi, kela.fi, vero.fi ja kirjastot.fi.

Vastaajan sukupuolen mukaan tarkasteltuna tuloksissa on selviä eroja muiden julkisten verkkopalveluiden kuin oman asuinkunnan www-sivujen käytön suhteen. Miehet ovat käyneet naisia todennäköisemmin verottajan sivuilla, kansalaisen karttapaikassa, Ilmatieteenlaitoksen sivuilla ja suomi.fi:ssä. Naiset ovat puolestaan suosineet miehiä useammin mol.fi-, kela.fi- ja kirjastot.fi-sivustoja.

Noin 17 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt mitään tutkimuksessa mukana olleista verkkopalveluista.

Lähes 70 prosenttia suomalaisista löytää tarvitsemansa julkishallinnon verkkopalvelun hakukoneen, esimerkiksi Googlen, avulla.

Tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen haluaa asioida julkishallinnon kanssa sähköisesti. Esimerkiksi 48 prosenttia vastaajista piti internetiä parhaana asiointikanavana erilaisten sosiaalietuuksien hakemisessa.

Kunnat tarjoavat kesätyöpaikan kymmenille tuhansille nuorille n Kunnat tarjoavat tulevana kesänä kesä-

työpaikan kymmenille tuhansille nuorille. Kunnat ovat työllistäneet viime vuosien aikana noin 40 000 kesätyöntekijää.

Suurimpien kaupunkien kesätyöntekijämäärä pysyy ensi kesänä edellisvuosien tasolla.

Kunnat hakevat nuoria kesätyöntekijöitä muun muassa toimistotöihin, puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, oppaiksi museoihin sekä avustaviin töihin vanhain- ja päiväkoteihin. Alan opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin. Osa kunnista myös tukee yrityksiä rahoittamalla kesätyöntekijöiden palkkaamista.

Kuntien kesätyöpaikat tulevat hakuun useimmiten helmi- tai maaliskuun aikana. Tietoa kesätyöpaikoista löytyy Kuntatyö-sivustolta osoitteesta www. kuntatyo.fi sekä kuntien omilta verkkosivuilta.

Pääosa asemakaavoja koskevista valituksista hylätään n Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan valituksen kohteena olleet kuntien asemakaavat ovat varsin hyvin perusteltuja, sillä vain noin kymmenesosa valituksista on hyväksytty hallinto-oikeuksissa.

Yleis- ja rantayleiskaavojen osalta valituksia hyväksyttiin hieman enemmän, noin 20 prosenttia. Sen sijaan ranta-ase-

makaavoja koskevista valituksista hyväksyttiin yli 40 prosenttia. Tämä osoittaa, että kuntien on syytä kiinnittää ranta-asemakaavojen laatuun enemmän huomiota.

Lähes 80 prosenttia kuntien kaavapäätöksiä koskevista valituksista oli yksityishenkilöiden tekemiä. Asemakaavojen osalta yleisin yksittäinen valitusperuste oli se, että kaavassa ei luoda riittäviä edellytyksiä liikenteen järjestämiselle. Yleiskaavoissa taas suurin huolenaihe oli maanomistajalle aiheutuva kohtuuton haitta.

Elinympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat olivat seuraavaksi yleisimpiä valitusperusteita. Myös luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vaaliminen olivat usein valitusten taustalla.

Ammatillinen kuntoutus säästää eläkemenoja n Kuntien eläkevakuutuksella on hyviä kokemuk-

sia kuntatyöntekijöiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Kahdeksan kymmenestä kuntoutujasta palaa ansiotyöhön. Avain kuntoutuksen onnistumiseen on myönteinen asennoituminen työpaikalla. Kuntoutus kannattaa, sillä kustannukset vastaavat vuoden eläkemenoa. Myös työnantaja säästää eläkemaksuissa.

Viime vuonna 79 prosenttia Kuntien eläkevakuutuksen kuntoutusasiakkaista jatkoi ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutujien keski-ikä oli 47 vuotta.

Ammatillinen kuntoutus nivoutuu yhä kiinteämmin työelämään. Kuntoutuksesta 2/3 toteutetaan työpaikoilla. Yhteistyö työpaikan toimijoiden kesken on avain kuntoutuksen onnistumiseen.

Yhteistyötä työpaikalla tarvitaan uusia työjärjestelyitä ja työtehtäviä etsittäessä. Käytetyimpiä ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilut työhön paluun tai työjärjestelyn tukena. Uudelleenkoulutuksessa yleistyy oppisopimuskoulutus.

KTL:n nimi muuttui n Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi 5.3. Kunti-

en Teknisten Liitto ry:n nimi- ja sääntömuutokset.

KTL:n nimi on nyt Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry.

UUSI

Insinööri

47

mennen tullen n Tampereen Insinöörit

n Helsingin Insinöörit

Lastenteatteri ZORRO la 5.4. klo 16.00 Teatteri 2000 Miekkailua ja Zeikkailua. Roistoja ja Zuloisia neitoja. Vapauden puolesta Zortoa vastaan. Vauhdikas ja mukaansa tempaava seikkailutarina tytöille ja pojille. Suositus yli 5-vuotiaille.Liput 10 €/ hlö (norm. 15 €). Ilmoittautumiset 3.3. mennessä.

Sääntömääräinen vuosikokous torstaina 24. 4. alkaen klo 18.00, HI:n toimistolla (Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo).

Käsiteltäviä asioita: • hallituksen kertomus vuoden 2007 toiminnasta • tilinpäätös vuodelta 2007, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen • vaaliohjesäännön, edustajakokousohjesäännön ja vaalivaliokunnan ohjesäännön uusiminen Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voi noutaa myös 21.–24.4. klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 2.4.

Yksiöön en äitee ota ti 8.4. klo 19.00 Kellariteatteri Suomen hevosen tarina jatkuu! Liput 22 €/hlö. Ilmoittautumiset 6.3. mennessä.

Delfinaario su 27.4.

Delfinaarioesitys alkaa klo 13.00 ja kestää noin 30 minuuttia. Kokoontuminen Näsinneulan ala-aulassa hyvissä ajoin ennen esityksen alkua. Hinta 7 €/ hlö (norm. 10 €). Ilmoittautumiset 18.4. mennessä.

Wappubrunssi 1.5. klo 11.00–12.30 yhdistyksen toimistolla Otavalankatu 9 A. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä.

Kesäteatteri Lainalakanat ke 11.6. klo 19.00 Tampereen Komediateatteri Klassikkofarssi, jossa Jukat Puotila ja Leisti ilotulittavat katetulla ulkoilmanäyttämöllä. Liput 22 €/hlö.

Tapahtumiin ilmoittautumiset www. tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@ tampereeninsinoorit.fi

n Turun Insinöörit

Turun insinöörit Tuike ry:n kevätkokous 10.4 klo 19.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksen pitopaikka ilmoitetaan myöhemmin Tuike ry:n sivuilla www.tuike.fi. Ilmoittautumiset: tuikeilmoittautumiset@hotmail. com.

Tulossa yhden illan kestävä englanninkielinen esiintymiskoulutus viikolla 16, lisätietoa www.tuike.fi 48

Yrittäjäryhmän Teemaillat Sampopankin tiloissa (Mannerheimintie 8): ti 1.4. klo 18.00 aiheesta ”Keksinnöstä tuotantoon” ti 22.4. klo 18.00 aiheesta ”Tuotannosta kasvuyritykseksi” Ilmoittaudu 22.3. mennessä.

Kulttuuriryhmä ja seniorit järjestävät Retken Hyvinkäälle Rautatiemuseoon sekä Riihimäelle Lasimuseoon la 5.4. Bussi lähtee klo 10 Helsingistä, Kiasman edestä. Hinta on 20 euroa (matkat, opastus ja lounas).

Ilmoittautumiset 2.4. mennessä.

n Länsi-pohjan Insinöörit

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous torstaina 24.4. klo 18.30 yhdistyksen toimitilassa (Meripuistokatu 16, 5. krs. Kemi).

Ktk:n veteraanikerhon vuosikokous 31.3.2008 KTK:N veteraanikerhon vuosikokous pidetään maanantaina 31.3.2008 klo 13.00 Länsi-Pasilassa, Huolintatalolla, Pasilankatu 2, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä muita osanottajien esille ottamia ajankohtaisia asioita. Paikalla mahdollisesti myös UIL:n edustaja.

Osanottajille tarjotaan linjastolounas klo 12.00 alkaen talon henkilöstöravintolassa, 1. kerros.

Ilmoittautumiset perjantaihin 28.3.08 klo 12:een mennessä Kari Tirroselle, kari.tirronen@uil.fi tai puhelimitse 0400 930 615.

Tervetuloa!

Erkki Hintikainen Veteraanikerhon puheenjohtaja

Vappumatinea to 1.5. klo 14 Finlandiatalon konsertin johtaa John Storgårds, solistina on saksofonisti Jukka Perko.

Liput 10 euroa. Huom. vain kaksi lippua per. jäsen!

Valmistuvien opiskelijoiden sekä uusien jäsenten ilta to 17.4. klo 17.30 alkaen HI:n toimistolla. Ohjelmassa on mm. pikkupurtavaa, juomaa, puheita ja musiikkia.

Ilmoittautumiset 11.4. mennessä.

Varaukset ja ilmoittautumiset: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540 Katso lisää HI:n tapahtumista www. helins.fi

Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa Hyvä jäsen, varaa jo nyt allakkaasi aikaa kesäpäivien viettoon aurinkoisessa Vaasassa!

Nimityksiä

Stipendejä insinööreille

I

nsinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa 800 euron stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (ÄLÄ SIIS LÄHETÄ TODISTUSTA VIELÄ HAKEMUKSEN MUKANA).

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinöörilehdessä.

Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ILMAN LIITTEITÄ ja siinä tulee olla seuraavat tiedot : • stipendin tarkoitus • henkilön täydellinen nimi • henkilötunnus • osoite • puhelinnumero tai sähköpostiosoite • jäsenyhdistys • pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan INSINÖÖRISÄÄTIÖN hallitukselle ja ne tulee toimittaa LOKAKUUN 31. PÄIVÄÄN mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: marjut.lehtikari@uil.fi Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä.

Pertti Porokari Anu-Leena Arola Pekka Hongell Keijo Houhala Matti Ollila Ari Rautakorpi Hannu Saarikangas

UUSI

Insinööri

pertti.porokari@uil.fi anu-leena.arola@elisanet.fi pekka.hongell@uil.fi keijo.houhala@uil.fi matti.ollila@elisa.fi ari.rautakorpi@koti.soon.fi hannu.saarikangas@uil.fi

Insinööri Olli Backman (36) aloittaa työt 25.3. alueasiamiehenä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Hänen vastuualueenaan on Päijät-Häme ja Keski-Suomi ja toimipaikkanaan Jyväskylä.

Hän seuraa tehtävässä Vesa Niemeä, joka siirtyi entiseen tehtäväänsä Nokian kaupungin rakennuttajainsinööriksi.

Olli on aiemmin toiminut dokumentointipäällikkönä Sampo-Hydraulics Oy:ssä Jyväskylässä.

Varatuomari Juha Teerimäki (40) on valittu työsuhdelakimieheksi lakiasiainyksikköön.

Hän aloittaa työt huhtikuun aikana. Juha tulee UIL:n palvelukseen lakimiehen tehtävistä Tekniikan Akateemiset TEK:stä. Hänen edeltäjänsä Anssi Heiliö siirtyi Itella Oy:n palvelukseen.

Teollinen palveluliiketoiminta kehittämisen ytimeen Teollinen palveluliiketoiminta 90 op • yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, jonka suoritat työn ohella noin kahdessa vuodessa • vahvasti käytännön työelämää kehittävä ohjelma • yhteistoteutus Lohjalla ja Hyvinkäällä alkaa syksyllä 2008 Ennakkotehtävä ja lisätiedot koulutuksesta: www.laurea.fi > haku Laureaan

Suorita ylempi AMK-tutkinto Hakuaika 14.4 - 2.5.2008 klo 16.15 www.amkhaku.fi

Lisätietoja hausta:

hakutoimisto@laurea.fi, puh. (09) 8868 7293

Laurea – Uuden edellä

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 jasen@uil.fi talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 Info@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Björn Wiemers 0201 801 836 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 0201 801 843 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen 040 552 7990, LAKIASIAINYKSIKKÖ Janne Laakso 040 518 0058 työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi PALVELUT-YKSIKKÖ toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 assistentti Heli Heino 0201 801 813 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 työsuhdelakimiehet järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 Maria Harju, Kati Hallikainen, Hanne Salonen järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 VIESTINTÄYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 0201 801 872 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman 0201 801 801 Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.Kuntienteknistenliitto.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet.

Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877.

Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

50

jäsenedut

Kuukauden ostosvinkki

Kiikarilla bongaat kevään muuttolinnut UIL-Puodin maaliskuun ostosvinkki on MTX kumipäällysteinen peruskiikari. Kiikarin suurennos on 8 x ja linssin halkaisija on 40 mm. Kiikarissa on erillinen tarkennus toiselle silmälle sekä keskitarkennus.

Kiikarin linsseissä on hyvä kirkas optiikka ja porroprisma BAK 4. Linssit ovat roisketiiviit. Kiikari soveltuu myös silmälaseja käyttäville. Katseluala on 133 m/1000 m.

Kiikari on väriltään tummanvihreä ja mukana seuraa kantokotelo. Kiikarin paino on 624 grammaa, leveys 175 mm ja pituus 145 mm.

Kiikareiden hinta on 25 euroa + postituskulut.

On the Trail of Talent

Tilaa ostosvinkki verkkokaupasta!

Verkkokauppamme on avoin kaikille, mutta jos kirjaudut sinne jäsennumerollasi, saat tuotteet jäsenhintaan. Verkkokaupan osoite on www.uil.fi UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uusi Insinööri -lehdessä jäsenetuja-sivulla.

Tuotteen saat nopeimmin käyttöösi, kun maksat sen etukäteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista.

Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta.

Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki.

Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen.

UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15.

UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvikolta, puh 0201 801 872 tai maria.varvikko@uil.fi

Challenge Your Talent in Metropolia EVTEK University of Applied Sciences and Helsinki Polytechnic Stadia will be merging on 1 August 2008. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences is a new, competitive education institution operating in Helsinki metropolitan area.

Degree Programmes Conducted in English • Degree Programme in Industrial Management, Master´s Degree (60 ECTS credits) • Degree Programme in Information Technology, Master´s Degree (60 ECTS credits)

Specialisation Studies Conducted in English • Industrial Management (30 ECTS credits) • Information Technology (30 ECTS credits)

Application period

Master´s Degrees 3 March - 11 April 2008 Specialisation Studies 14 April - 2 May 2008

For more information

http://www.metropolia.fi/en/ admissions@metropolia.fi Phone: +358 9 310 83 000

www.metropolia.fi

UUSI

Insinööri

51

”MN7 7 4 mulle mitään voi sattua!”

Kunnon turva ja työehdot tekniikan taitajille.

Lue lisää jäsenyyden eduista. www.uil.fi