Insinoori-0309-low by Insinööri-lehti

3/2009

Mika Mehtonen, Perlos:

Onneksi tuotekehitys j채i Suomeen

sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5

t Luottamusmiestä tarvitaan yhä useammin Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t Poppamies – Harmaata ja mustaa taloutta Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t Sopimusneuvottelut käynnistyivät palkansaajien yhteistyössä Edunvalvontaa ......................................... 10

t Perloksen perintö vaatii ponnistelua t Joka seitsemäs kemian alalla yt-neuvotteluissa t Yhteistyöllä yt-neuvottelujen tulos inhimillisemmäksi

t Alueyhdistys on linkki jäsenen ja liiton välillä t Nuoret tarvitsevat kesätöitä ja harjoittelupaikkoja Yhteiskunnasta ........................................ 22

t Tietosuojalain uudistus edellyttää tarkkoja ohjeita

t Kampanjajärjestöt vaativat Nokiaa eettisyyden edelläkävijäksi

Perloksen raunioille Pohjois-Karjalaan on syntymässä uutta osaamista metalli-, muovi- ja puuteollisuuden kehitysohjelmissa. Mika Mehtonen jatkaa Perloksen Suomeen jääneessä tuotekehitysyksikössä.

Tekniikka ................................................ 24

t 3D-visualisoijilta eivät työt lopu hetkessä Osaaminen .............................................. 26

t Nokialla 25 vuotta t Kuulahuippu opintojensa loppusuoralla Totta ja tutkittua ...................................... 30

16 Energia-alan ammattiliitot tiivistävät yhteistyötään edunvalvonnassa valmistautuessaan seuraavaan työehtosopimuskierrokseen, sanoo Jari Tauluvuori TVO:sta.

t Työelämä kovistelee konkareita t Karavaanit töihin voimavaroja kartuttamaan t Valtaosa insinööreistä kehityskeskusteluissa vuosittain

t Tekniikan aloilla naiset ylenevät muita aloja paremmat Maailmalta .............................................. 34

t Brysselin barometri – Missä EU – siellä ongelma

t Akava haluaa osaajien Euroopan Oikeutta.................................................. 36

t Ennen työsuhdetta solmitaan työsopimus Opiskelija-asiaa ....................................... 38 Jäsenetuja .............................................. 40 Uutisia ................................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43

Kannen kuva: Johanna Kokkola

23.4. numero 3/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan sähköisen tietosuojalain uudistus ei anna työnantajalle täysin vapaita oikeuksia tunnistetietojen tarkistamiseen.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 4.6., 20.8., 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Maamme ykköskuulantyöntäjä Robert Häggblom valmistautuu ensi kesän MM-kisoihin Berliiniin.

UUSI

INSINÖÖRI

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

Henkilö

Uuden Insinööriliiton jäsenenä olet askeleen edellä odottamatonta Jos sinulle sattuisi jotain ikävää, tapahtuma vaikuttaisi koko perheeseesi. Ammattiliiton jäsenenä voita suojautua Suomen suosituimmalla ja luotettavalla henkivakuutuksella, joka räätälöidään juuri sinulle. Tarkista tarpeesi osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi Liittosi on neuvotellut sinulle Ryhmäsampo Primus -henki ja -tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä vakuutuksesi Ifiin saat monia rahanarvoisia etuja. Tutustu tarkemmin osoitteessa if.fi/uil tai soita 010 19 19 19. Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Nyt Bonusta Iﬁn vakuutuksista!

pääkirjoitus

Luottamusmiestä tarvitaan yhä useammin Huhtikuu 2009

amaan aikaan kun yhteistoimintaneuvottelut

työpaikallaan: he edustavat työpaikan ylempiä toimi-

yrityksissä lisääntyvät, on myös luottamushen-

henkilöitä kaikissa työsuhde- sekä yhteistoiminta-asiois-

kilöiden määrä niissä lisääntynyt. Tämä onkin

sa. Sen lisäksi he avustavat yksittäistä ylempää toimi-

luonnollista, sillä luottamusmiestä tarvitaan edustamaan

henkilöä ongelmatilanteissa. Siksi on tärkeää, että heil-

yhteistoiminta-asioissa omaa henkilöstöryhmäänsä.

lä on työnantajan suomat riittävät mahdollisuudet teh-

Jopa suurehkoissa yrityksissä on ylempien toimihenkilöiden ryhmältä puuttunut tämä etujen valvoja viime

tävän hoitamiseen. Koulutusta puolestaan saa YTN:n suosituilla luottamusmieskursseilla.

aikoihin asti. Kenties koko firman historiassa ei ole ai-

Lisäksi tiivistynyt yhteistyö muiden henkilöstöryh-

kaisemmin jouduttu tilanteeseen, että väkeä joudutaan

mien edustajien kanssa on tuonut työnkuvaan uutta

irtisanomaan tai panemaan pakkolomalle. Nyt on ti-

ulottuvuutta. Henkilöstön edustajat joutuvat yhdessä

lanne toinen!

miettimään muun muassa lomautusvaihtoehtoja, mah-

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten ja varaluottamusmiesten määrä ylitti tuhannen rajan vii-

dollisia koulutusjaksoja ja yrityksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen suuntaa.

me vuonna. Määrä on sen jälkeen jatkanut kasvuaan.

Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena pitäisi vii-

Myös yritysyhdistysten määrä on samaan aikaan kasva-

me kädessä olla yrityksen toiminnan pitkäjänteinen ke-

nut. YTN suositteleekin, että työpaikoille, joilla on yli 30

hittäminen. On tärkeää, että henkilöstösuunnitelmat ja

ylempää toimihenkilöä, perustettaisiin yritysyhdistys.

koulutustavoitteet tuleviksi vuosiksi laaditaan yhdessä

Luottamusmiehellä on vaativa ja vastuullinen rooli

INSINÖÖRI

UUSI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.ﬁ

kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kanssa.

uutisia Teknologiateollisuus käynnisti neuvottelukierroksen

Antonin Halas

N Teollisuuden osalta neuvottelukier-

roksen avasi teknologiateollisuus huhtikuun alussa. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus aloittivat neuvottelut työehtosopimuksen loppukauden palkkaratkaisusta. Ne sitoutuivat tiiviiseen neuvotteluaikatauluun ja ratkaisuun pyritään toukokuun alkuun mennessä. YTN:n neuvottelijat toivat työnantajalle selkeästi tiettäväksi YTN:n kannan: – Alalla on voimassa oleva työehtosopimus. Nyt neuvotellaan vain sen jatkokauden palkankorotuksista. YTN:n näkemyksen mukaan pitkään sopimukseen ei voi lähteä mukaan, kun tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Pääneuvottelija Tomi Seppä arvelee, että neuvotteluista tulee vielä vaikeat. Jos sopua ei synny, työehtosopimus voidaan sanoa irti toukokuun lopussa päättymään 30. syyskuuta.

Työnantaja hylkäsi vakautusratkaisutarjouksen N Maaliskuussa Teollisuuden palkansaa-

jien neuvottelukunta TP tarjosi työnantajille neuvotteluja kaikkia palkansaajaja työnantajaliittoja koskevasta raamisopimuksesta, jolla työrauha olisi taattu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. EK:n jäsenliitot kuitenkin hylkäsivät TP:n esityksen laajasta sopimuksesta. TP:n puheenjohtajiston Antti Rinteen, Riku Aallon ja Pertti Porokarin mukaan työnantajat torjuivat ratkaisun siinä määrin selkeästi, että liitoissa ryhdyttiin valmistelemaan alakohtaista neuvottelukierrosta. – Yllätyimme, miten työnantajapuoli vaalii nykyisessä talouden tilassa hämmentävän lyhytnäköistä työmarkkinapolitiikkaa. Päätös johtaa teollisuudessa lähes puolitoista vuotta kestävään epävakauden aikaan, kun neuvotteluja käydään alakohtaisesti, sanoo YTN:n vara6

Valmiusrahastolle nosti maljan YTN:n puheenjohtajisto: Heikki Kauppi (oik.), Pertti Porokari, Sture Fjäder ja Mika Varjonen.

YTN perusti valmiusrahaston N Ylemmät Toimihenkilöt YTN on

perustanut valmiusrahaston nopeuttaakseen työmarkkinaneuvottelujen tukitoimien käynnistämistä. Jäsenliitot allekirjoittivat YTN:n ja jäsenliittojen välisen valmiusrahastosopimuksen maaliskuussa. – YTN siirtyi uuteen aikakauteen edunvalvonnassaan, kun sillä on oma yksimielisesti perustettu valmiusrahasto, YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo. Hän kiittää Yksityisalojen Insinöörit ry:tä, joka toiminnallaan ja

puheenjohtaja Pertti Porokari. Alakohtaisista neuvotteluista TP-liitot lähtevät hakemaan palkankorotuksia ja vahvistusta palkansaajien ostovoimaan.

Teollisuuden palkat nousivat hyvin N Säännöllisen työajan kuukausiansiot

nousivat teollisuuden toimihenkilöillä keskimäärin 5,7 prosenttia lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008. Rakennusalan toimihenkilöillä ansiot nousivat vastaavalla ajanjaksolla 4,9 ja kaupan alan työn-

aloitteellaan antoi alkusysäyksen valmiusrahastohankkeelle Valmiusrahaston varoja käytetään työtaisteluvalmiuden nostamiseen silloin, kun neuvottelut takkuilevat tai työtaistelu käynnistyy. Valmiusrahaston käytöstä päättää YTN:n hallitus. Koska sopimukset ovat eripituisia, sopimustoiminnasta on tullut jatkuva prosessi. Valmiusrahasto luo paremmat mahdollisuudet hoitaa edunvalvontaa ja tukea neuvottelutoimintoja sopimuskierrosten aikana.

tekijöillä 4,4 prosenttia. Luvut ovat Elinkeinoelämän keskusliiton juuri valmistuneesta kuukausipalkkatilastosta, jota varten kerättiin tiedot noin 450 000 yksityisen sektorin palkansaajasta. Teollisuuden toimihenkilöillä ansioiden noususta 4,5 prosenttiyksikköä eli noin neljä viidesosaa aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta eli 1,2 prosenttiyksikköä aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Rakennusalan toimihenkilöillä ja kaupan työntekijöillä sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli 3,5 prosenttiyksikköä

Työssäkäyntialueet takaavat työmatkan kohtuullisuuden N Työministeri Tarja Cronbergin aset-

tama työryhmä ehdottaa, että nykyisistä kuntapohjaisista työssäkäyntialueista luovutaan. Työssäkäyntialueeksi määriteltäisiin ensi vuoden alusta alkaen henkilön asuinpaikasta 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Työttömyysturvaa saavalla työnhakijalla on työttömyysturvaansa menettämättä rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä. 80 kilometrin työssäkäyntialue ei laajenna keskimäärin nykyisiä työssäkäyntialueita. Työnhakijalla olisi pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä esimerkiksi silloin, jos työpaikan sijainnista johtuen työpäivä olisi kohtuuttoman pitkä. Kokopäivätyössä kohtuuttoman pitkäksi ajaksi katsottaisiin yli kolmen kestävät edestakaiset työmatkat ja osa-aikaisessa työssä raja olisi yli kaksi tuntia.

Metso Power aloitti yt-neuvottelut N Metso Power on käynnistänyt yt-neu-

vottelut yksiköissään Tampereella, Lapualla ja Vantaalla. Neuvottelut koskevat kaikkia Metso Powerin työntekijöitä eli yhteensä noin 840 metsolaista. Ytneuvottelut eivät koske Metson ja Wärtsilän yhteisyrityksen, MW Powerin Suomen liiketoimintaa. Metso harkitsee toimintatapojen tehostamisen ja luonnollisen poistuman lisäksi monia muita säästökeinoja. Työnantajan valikoimassa on muun muassa määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä, vapaaehtoisia vapaita, töiden osaaikaistamista, lomarahojen vaihtoa vapaaksi ja lomautuksia, mutta myös äärimmäisenä keinona irtisanomisia. Metso Powerin Tampereen yksikön ympäristöjärjestelmien osaston luottamusmies Marko Borg kertoo, että yritykseen on palkattu parin viime vuoden aikana paljon uusia, nuoria työntekijöitä. Toisaalta eläkeikää lähestyviäkin talossa on. – Työnantajan kanssa pitäisi päästä UUSI

INSINÖÖRI

yhteiseen näkemykseen siitä, että nyt ajateltaisiin myös tulevaisuutta ja tarjottaisiin ihmisille lomautusten sijaan mahdollisuutta esimerkiksi koulutukseen. Parempaan suuntaan tässä vielä tulevaisuudessa mennään joka tapauksessa, Borg uskoo.

Nokian yt-neuvottelujen laajuus yllätti kaikki N Nokia on aloittanut yt-neuvottelut

henkilöstön edustajien kanssa. Nokian arvion mukaan maailmanlaajuinen vähennystarve on noin 1 700 työntekijää, joista enintään noin 700 Suomessa. Järjestelyt koskevat Devices-, Markets- ja Corporate Development Office -yksikköjä sekä yhtymän globaaleja tukitoimintoja. Espoon Devices -yksikön ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Mika Karilahti kertoo ilmoituksen ytneuvotteluista tulleen yllätyksenä, vaikka tuloksen julkistamisen yhteydessä kerrottu 700 miljoonan euron säästötavoite olikin varoitusmerkki kaikille.

Metsolaiset marssivat ulos vastalauseena irtisanomisille N Metso Paperin Järvenpään yksikön kaikki työntekijät osoittivat mieltään irtisanomisia vastaan marssimalla ulos työpaikaltaan maaliskuussa. Myös ylemmät toimihenkilöt osallistuivat ulosmarssiin. Metso ilmoitti maaliskuussa vähentävänsä 718 työntekijää paperiteollisuutta palvelevasta liiketoiminnastaan. Vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Yli 400 henkilöä vähennetään lopettamalla määräaikaisia työsuhteita ja eläkejärjestelyin. Metso Paperin Järvenpään yksikön luottamusmies Arto Leskisen mukaan neuvottelut eivät täyttäneet yt-lain kirjainta sen hengestä puhumattakaan. Luottamusmiehille näytettiin samat kalvot kuin sijoittajille, kunnon lukuja ja perusteita vähennyksille ei esitetty. Lopuksi henkilöstön vaihtoehtoiset esitykset tyrmättiin.

Pöyry irtisanoo 130 työntekijää N Pöyry aikoo irtisanoa yhteensä 130

työntekijää ja lomauttaa enimmillään 500. Pöyry Industryn Vantaan yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Reino Virtanen kuvaa pöyryläisten tunnelmia apeiksi ja jännittyneiksi. – Työnantajalta olisi voinut odottaa enemmän vastaantuloa ja vastuun kantoa myös työntekijöistään. Irtisanottavien suuri määrä yllätti. Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmästä sanotaan tässä vaiheessa irti noin 100 henkilöä ja lomautetaan asteittain enintään 300 henkilöä maaliskuusta alkaen. Rakentamisen palvelut -liiketoimintaryhmästä sanotaan irti noin 30 henkilöä ja lomautetaan asteittain enintään 200 henkilöä maaliskuusta alkaen. Osa molempien yksiköiden lomautuksista toteutetaan osa-aikaisina. Lisäksi lopulliseen vähentämismäärään vaikuttaa toteutettavien eläkejärjestelyjen määrä.

Kaupan alan ylemmät haluavat työehtosopimuksen N Työehtosopimuksen puute aiheuttaa lukuisia ongelmia alalla työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Esimerkiksi palkankorotukset jäävät saamatta ja ylityöt korvaamatta myös hyvän taloustilanteen aikana. – Ylempien toimihenkilöiden oma työehtosopimus määrittelisi selkeät säännöt ja tietyn vähimmäistason monille työelämän perusasioille, kuten palkankorotuksille, ylityökorvauksille, työajoille ja vaikkapa lomarahoille, toteaa kaupan alan sopimusalavastaava Lotta Savinko Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:stä. YTN on tähän saakka sopinut Suomen Kaupan liiton kanssa alan ylempien toimihenkilöiden työehtojen kehittämisestä niin sanotun yleissopimuksen kautta, joka nykyään toimintamallina on riittämätön.

Harmaata ja mustaa taloutta ”Lain tuntemattomuus ei vapauta vastuusta; tuntemus sen sijaan usein”. – Stanislaw Jerzy Lec

uroopan unionin maista tehdyn arvion mukaan harmaan tai rikolliseksi katsottavan puuhailun osuus vaihtelee kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin kansantuotteesta. Suomen osuus arvioitiin neljäsosaksi. Tämä tietää sitä, että jokainen joutuu työssään kohtaamaan ilmiön jossakin muodossa, usein yllättäen. On hyvä tykönänsä pohtia, mihin on valmis, sillä mahdollisilla vastuilla on taipumus tipahtaa esimiesportaan niskaan, suurimmat kalat päästäen. Omassa työssäni olen joutunut asian eteen muutaman kerran vuodessa. FBI arvioi, että maailman sotilasbudjetista puolet kuluu lahjuksiin. Muun muassa Bofors Ruotsissa ja Patria meillä ovat kaupoistaan kärsineet; liikkeenjohdolle ja teknikoille tarjotaan selliä, mutta valtio-omistaja pysyttelee taka-alalla. Mitään asekauppaa ei pohjoismaissa kuitenkaan tehdä hallituksen tietämättä. Maailmanpankilla on pessimistinen käsitys erilaisten avustusohjelmien tehosta, sillä esim. katastrofiavusta näyttää varsinaiseen kohteeseen riittävän 2–5 %. Asialle ei mahdeta mitään niin kauan kun maailmalla riittää pimeää rahaa säilöviä maita. Avustusjärjestöt peittelevät hyvin tietämäänsä tilannetta, koska elävät sen siivellä. EU:ssa harmaa talous ja rikollisuus liittyvät ennen kaikkea kuljetuksiin, jätteisiin, kaavoitukseen ja työvoiman liikkuvuuteen. EU 15 -maat saivat liikkeelle jonkinasteista parannusta, mutta unionin laajennus on lamauttanut myönteisen kehityksen. Laajentuneen EU:n ongelma on, että rikollisuuden torjunnasta vastaaviin elimiin on tullut mukaan maita, joissa rikollista ja poliitikkoa ei erota edes sormenjälki. Ei tarvitse mennä sisämarkkinan ulkopuolelle törmätäkseen outoihin tapoihin. Olin lähes untuvikkona ostamassa jatkojalostustehdasta Välimeren alueelta. Suuri satama oli neljän kilometrin päässä, joten paikka oli melkein ihanteellinen. Satuin kuitenkin kysymään viimeisen pätkän kuljetuksista, ja kiertelyn jälkeen ilmeni, että ainoa kuljetusliike veloitti tuplasti sen, mitä oli koko rahti sisä-Suomesta. Laitos oli myynnissä juuri tästä syystä. Suomessa ei ole tutkimusta rakennussektorin har-

maudesta, mutta Saksassa arvellaan sen osuudeksi hieman alle puolet kokonaiskustannuksista. Erikoisen hankala on tilanne rakennuspuolen uudisteille, sillä tehokkaiksi osoitetut ratkaisut eivät saa hyväksyntää ”yleisistä syistä” johtuen. Vertasimme suomalaisen kertopuun ja samantyyppisen ranskalaisen betoni-innovaation hyväksymisvaikeuksia; ne olivat lähes identtiset. Suomen tilanteelle on vielä kuvaavaa, että rakennussektorin harmautta ei lainkaan käsitellä alan insinöörikoulutuksessa eikä tulevaisuuslinjauksissa. Kun nyt on alkanut veronmaksajien rahan revitys rakennushankkeisiin, on toivottavaa, että todelliseen kohteeseen menee suurempi osa kuin katastrofiavussa. Ostoja tai hankintoja valmistelevat tai niistä päättävät ovat harmaan talouden luontaisia kohteita. Wärtsilän vanha vuorineuvos totesi, että ostopäällikölle pitää antaa potkut kolmen vuoden välein, Harmaata taloutta ei niin varastaminen pysyy kohtuudessa. Perusohjeeksi kan- päihitetä eettisillä nattaa ottaa, että mieltymykkoodeilla vaan omilla set ja paheet on rahoitettava itse ja niistä on nautittava omal- toimilla. la ajalla. Inhimillistä heikkoutta käytetään häikäilemättä hyväksi; kansainvälisessä myyntimieskoulutuksessa tätä jopa opiskellaan. Tietotekniikka tekee toimista läpinäkyvämpiä, mutta avaa samalla kokonaan uusia mahdollisuuksia väärille käytännöille. Harmaata taloutta ei päihitetä eettisillä koodeilla vaan omilla toimilla. Jos jokin käytäntö mielestäsi haiskahtaa, kysy siitä esimieheltäsi. Jos vastaus ei tyydytä, älä lähde mukaan. Tärkeää on myös säilyttää ohjeet ja dokumentit sellaisesta, jossa saattaa piillä harmaan talouden ulottuvuus. Useilla paljon kokeneilla on ns. PHfile; nimi tulee Pearl Habourista, jossa jenkit yllätettiin pahemman kerran. Tässä mapissa säilytetään se avainohjeistus ja omat ehdotukset, joilla voi olla merkitystä, jos joutuu vaikeuksiin. Hölmöille ja ahneille kun on aina tilaa vankilanmuurien sisällä.

puheenjohtajan palsta

Sopimusneuvottelut käynnistyivät palkansaajien yhteistyössä Pertti Porokari

Huhtikuu 2009

yöehtosopimusneuvottelut pyörähtivät liikkeel-

muksella. Vaikka työnantajapuoli esityksen torjuikin,

le, kun teknologiateollisuudessa alettiin neuvo-

palkansaajat odottavat edelleen työnantajilta vastuul-

tella vuoden 2009 sopimuskorotusta. Eri sopi-

lista toimintaa työmarkkinaratkaisuilta.

pimukset päättyvät eri aikoina. Neuvotteluissa on täl-

Kevään aikana on nähty poikkeuksellinen yhteistoimin-

lä kertaa erittäin tiivis yhteistyö eri henkilöstöryhmien

taneuvottelujen rypäs. 2000-luvun vaikeina vuosina uu-

palkansaajajärjestöjen kesken. Teknologiateollisuudessa

sia neuvotteluja aloitettiin noin 6 viikossa, kun tänä ke-

sopimusta hakevat yhdessä Metalliliitto, Toimihenkilö-

väänä vastaava luku on ollut koko ajan yli 20. Viime la-

unioni ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

man jälkeen on pitkästä aikaa otettu käyttöön myös lo-

musalat menevät nykyään omissa aikatauluissaan ja so-

mautukset, jotka tosin monissa yrityksissä alkavat vähiPalkansaajat tarjosivat työnantajille aiemmin keväällä

tellen muuttua irtisanomisiksi. Yritysten ei kannattaisi

kattavaa, kaikkia teollisuusliittoja koskevaa vakautus-

nyt ennakoida sopeuttamisratkaisujaan, vaan päinvas-

ratkaisua Teollisuuden Palkansaajien TP:n nimissä, jo-

toin nyt olisi aika kouluttaa henkilöstöä uutta nousua

ka oli palkansaajapuolen vastuullinen kädenojennus el-

varten, kun yritysten taseetkin ovat hyvällä tolalla.

vyttää kotimarkkinoita tässä vaikeassa taantumatilanteessa pitkällä ostovoiman kehityksen takaavalla sopi-

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää kevättä.

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää N Kuvat: Johanna Kokkola

Perloksen tarina uovialaan erikoistunut Perlos muutti kehitysaluetukien myötä PohjoisKarjalaan vuonna 1973. Joensuun, Kontiolahden ja Ylöjärven tehtaiden rakentamista ja tuotannon laajentamista kesti 34 vuotta. Tuona aikana yrityksestä tuli Joensuun suurin teollinen työnantaja. Yritys kannatteli metsästä perinteisesti elänyttä seutukuntaa jopa 1990-luvun laman vaikeimpien aikojen yli. Rakennemuutos saavutti kuitenkin Pohjois-Karjalan 2000-luvun alussa. Se ”sopeutti” Perloksen tuotannon suhdannemuutokseen pyyhkäisten Ylöjärven tehtaan ja sen 600 työpaikkaa mennessään. Seuraavan iskun seurauksena Perlos lopetti kokonaan tuotantonsa Suomessa. Matkapuhelimista oli tullut standardituotetta, joka joutui maailmanlaajuisen hintakilpailun kohteeksi. Tuotanto siirtyi alhaisten tuotantokustannusten maihin. Perloksesta tuli käytännön esimerkki siitä, miten globaali liiketoimintamalli vaikuttaa kehittyneiden ja kehittyvien maiden väliseen työnjakoon ja tuotannon sijoittamiseen. Yhtiön lähes 2 200 työpaikasta jäi noin 100 työntekijää käsittävä tukitoiminto Suomeen. Heistä noin 40 jatkaa Joensuussa. Perloksen tuotannon lopettaminen ajoittui edulliseen suhdannetilanteeseen. Joensuun yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskuksen Spatian selvityksen mukaan korkeasuhdanne loi suotuisat puitteet ponnisteluille sopeutumisen edistämiseksi. Hyvä talouskehitys ja suhteellisen hyvä työvoiman kysyntä helpottivat irtisanottujen sijoittumista työmarkkinoille. Lisäksi alueella reagoitiin nopeasti tuotannon lopettamiseen. Perustettiin rakennemuutosjohtoryhmä ja Joensuun seutukunta nimettiin kansalliseksi äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnaksi. Hallitus ohjasi alueelle äkillistä kansallista rakennemuutosrahaa ja muuta ylimääräistä tukea 19,1 miljoonaa euroa. EU:n globalisaatiorahastolta alue sai kahden miljoonan euron suuruisen tuen ja Perlos maksoi irtisanotuille kuusi miljoonaa euroa. Euroopan globalisaatiorahaston tukea käytettiin työnhakuneuvontaan, ammatinvalinnan ohjaukseen, räätälöityyn koulutukseen sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustuksiin.

Perloksen perintö vaatii ponnistelua Perlos tuli, kasvoi ja lähti. Mikä on Perloksen perintö ja muovialan tilanne Pohjois-Karjalassa tänään?

uoviteollisuuden romahdus oli Pohjois-Karjalalle kova isku, sanoo vastuualueen päällikkö Hannele Jokiniemi Joensuun TE-keskuksesta, jossa hän vastaa työllisyys- ja yrittäjyysasioista. Muoviteollisuus oli merkittävä työllistäjä alueella pitkään. Sen romahtaminen toi tullessaan irtisanottuja ja lomautettuja. Lomautettuja on nykyisen rahoituskriisin johdosta tulossa lisää 1 000 entisten 2 000 lisäksi. Jokiniemi kokee myös taantuman uhkaavana. Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste eli yli 16 prosenttia. Lama tulee seudulle viiveellä ja viipyy vientiteollisuuden puutteen takia myös

-M

pitempään kuin muualla. Työttömäksi jäävien uudelleensijoittaminen on tässä taloustilanteessa vaikeaa. Työmarkkinavalmiuksista olisi Jokiniemen mielestä kuitenkin pidettävä kiinni eikä päästettävä ihmisiä eläkkeelle niin vaan. – Vaihtoehtona lomautuksille tarjoamme täsmäkoulutusta ja irtisanotuille muutoskoulutusta, Jokiniemi painottaa. Tukea koulutuksen järjestämiseen on nyt TEkeskuksissa tarjolla, jos työnantajat vain haluavat siihen ryhtyä. – Ihmisiä on kuitenkin vaikea kannustaa uskomaan, että kaikkia vielä tarvitaan parin vuoden kuluttua. Pelkona on, että nuoret silloin äänestävät jaloillaan.

Hannele Jokiniemi vastaa työllisyys- ja yrittäjyysasioista Joensuun TE-keskuksessa.

Tosin muuttohalukkuutta ei Jokiniemen mukaan liiemmin ole ollut. Perlokselta irtisanotuista lähti vain vajaa 10 prosenttia työnhakuun muualle. Ammatillista jatkokoulutusta kotipaikkakunnalla on pidetty mielekkäämpänä vaihtoehtona. Erityisesti ammattikorkeakouluun

Ihmisiä on vaikea kannustaa uskomaan, että kaikkia vielä tarvitaan parin vuoden kuluttua.

UUSI

INSINÖÖRI

lähti opiskelemaan useampi kymmenen irtisanotuista. – Irtisanotut ovat olleet keski-iältään alle 40-vuotiaita, joten koulutukseen ja yrittäjäksi hakeutuminen on ollut heille luontevaa. Yrittäjyys onkin alkanut kiinnostaa, vaikka Pohjois-Karjalassa on perinteisesti ollut vahva palkkatyöperinne. Niinpä nyt pyritään rakennemuutoshankkeilla markkinoimaan yrittäjyyttä. Yrittäjäkoulutusta on tarjolla lyhyempinä ja pitempinä kursseina, starttirahaa on jaossa, yrityshautomoissa kannustetaan yrittäjiä. Myös Finnveralta saa lainaa pien- ja naisyrittäjyyden edistämiseksi. Jatkuvia uhkakuvia kuitenkin riittää: miten käy lisälomautettujen, miten Uimaharjun sellutehtaan tuotantoseisok-

ki vaikuttaa, miten sahat selviävät taantumassa, miten metsäkoneteollisuus elpyy. Jokiniemen mukaan myönteisiäkin asioita tapahtuu: Ilomantsissa käynnistyy kultakaivos, Kainuun Talvivaaran kaivos työllistää myös Pohjois-Karjalan työvoimaa, matkailuelinkeino on ollut nousussa ja Pielisen Karjala kiinnostaa. – Ilo elää Karjalassa onneksi vielä, ja vaikeuksissa on maakunnan toimijoille syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki, Jokiniemi sanoo. Hän uskoo sen tasoittavan globaalin muutoksen nurjia puolia. Elinvoimaisuudesta on osoituksena muun muassa paluu juurille. Joensuun yliopistoon perustettu karjalan kielen professuuri vahvistaa karjalan kielen ja perinteen tutkimusta. Ortodoksisen us-

>>> 11

edunvalvonta

Mika Mehtonen on ollut Perloksen leivissä valmistumisestaan lähtien vuonna 1990.

konnon elinvoimasta on osoituksena rakenteilla oleva ortodoksinen kulttuurikeskus. Maakunnan varsin monipuolinen elinkeino- ja koulutusrakenne tarjoaa hyvän perustan yrityksille kasvaa ja kehittyä.

Mikään ei enää hetkauta, niin voimakas yllätys kaikille oli elinvoimaisen tuotannon alasajo!

Tiedepuistossa muhii

Perloksen aikana syntynyttä muoviosaamista jalostetaan yhä edelleen. Joensuun Tiedepuiston ohjelmissa on klusterikohtaisia kehitysohjelmia muun muassa metalli-, muovi- ja puuteollisuuden yhteensovittamiseksi. Mukana on yrityksiä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä yrityshautomo. Nouseeko näistä kehityshankkeista uusia nokioita, jää nähtäväksi. Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla. Carelian Business Booster 2010 -kasvuohjelman tavoitteena on pohjoiskarjalaisten metalli-, muovi-, puu-, kivi-, ku-

mi- ja pk-yritysten sekä niiden verkostojen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman sekä kasvuohjelman liitännäishankkeiden Koupan ja Tukean kanssa. Kasvuohjelman tavoitteena on saada mukaan 175 osallistujayritystä, näihin 50 prosentin liikevaihdon kasvu ja 350 uutta työpaikkaa vuoteen 2010. Perloksen raunioilla uusia yrityksiä

Perloksen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, insinööri Mika Mehtonen tuli Perlokselle Joensuuhun heti valmistuttuaan muovi-insinööriksi vuonna 1990. Nyt hän vastaa projektipäällikkönä erilaista uusiin tekniikoihin liittyvästä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteista kännyköiden mekaanisten osien valmistuksessa. Perloksen raunioille syntyi hyvin nopeasti sen entisten avainhenkilöiden pe-

Pertti Tykkyläinen (vas.) ja Kari Sinkkonen ovat entisiä perloslaisia ja nykyisin tyytyväisiä yrittäjiä.

rustamina useita yrityksiä. Perloksen vanhoissa tuotantotiloissa on tällä hetkellä vuokralla yksi sen entisten työntekijöiden perustamaa yritys, Kaptas. Perloksen lisäksi Mekania, Valukumpu, Muuntosähkö, Enpower ja Kaptas toimivat samassa kiinteistössä. Osa yrityksistä hyödyntää tuotannossaan Perloksella saamaansa osaamista: automatiikkaa ja ruiskuvalua. Mehtoselle on päivämäärä 16.1.2007 jäänyt ikuisesti mieleen. – Mikään ei enää hetkauta, niin voimakas yllätys kaikille oli elinvoimaisen tuotannon alasajo! Vanhasta Perloksesta jäljellejääneessä nykyisessä Perloksessa on noin 100 työntekijää Helsingin, Tampereen, Turun ja Joensuun toimipisteissä. – Esimerkiski tuotekehitys jäi Suomeen, sillä suurin asiakas Nokia on Suomessa. Mutta kauanko se pysyy täällä, sitä ei kukaan tiedä, Mehtonen tuumaa. Tulevaisuus on siis edelleen epävarmaa, UUSI

INSINÖÖRI

vaikka juuri nyt on töitä. Työnsaanti on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, jos työttömäksi jää. Kaptas innovoi

Tuotantojohtaja Kari Sinkkonen ja toimitusjohtaja, insinööri Pertti Tykkyläinen ovat tyytyväisiä oloonsa yrittäjinä. Heille Perloksen lähtö merkitsi uuden elämän alkamista. Kahden vuoden kokemuksen jälkeen elämä alkaa nyt olla helpompaa. Sinkkonen tottui monien komennustensa aikana ulkomailla itsenäiseen toimintaan ja ajatteluun. Hän myös tajusi suomalaisen osaamisen laadun. – Kyllä meillä osaamista löytyy. Sinkkonen painottaa. Hänestä tuntuu karmealta se, että osaaminen nyt valuu muualle. – Se on myös haaste meille, Pertti Tykkyläinen sanoo. Pitää olla innovatiivisempi ja halvempi kuin kiinalaiset. Mitenkäs tämä sitten on mahdollista?

– Kappaletavaratuotannossa, mitä mekin teemme, automatisointi on meillä niin korkeatasoista, että se korvaa moneen kertaan ihmiskäden työn. Nuorille yrittäjäksi aikoville Sinkkonen ja Tykkyläinen antavat viestin: ensin vieraan töihin kokemusta saamaan, sitten oman yrityksen pyörittäjäksi. N

edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Joka seitsemäs kemian alalla yt-neuvotteluissa Viimeisen vuoden aikana kemian alalla on käyty yli kolmet kymmenet yhteistoimintaneuvottelut. Edelleen alalla on neuvotteluja kesken ja uusia aloitetaan. – Kemian teollisuuden konserneissa eri toimipaikoissa on saatettu tarjota yt-neuvotteluissa henkilöstölle erilaisia tukipaketteja: yhtä siellä ja toista täällä, hämmästelee asiamies Olli Pulkkinen.

emianteollisuus työllistää noin 35 000 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 7 500. Koko väestä on viime vuoden maaliskuun jälkeen yt-neuvottelujen kohteena joka seitsemäs. Jo ennen kuin lamasta oli tietoakaan, monet isot yritykset aloittivat yt-neuvottelut. Viimeisen vuoden aikana neuvottelujen alussa irtisanomisuhan alla on ollut noin 2 500 työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Lomautusuhan alaisia on ollut noin 2 700. Muun muassa Orion irtisanoi tutkimus- ja tuotekehitysväkeään noususuhdanteessa. Kemiran syy neuvotteluille oli tutkimus- ja tuotekehitystoimintojen siirtäminen Oulusta ja Vaasasta Espooseen. Osa väestä kuitenkin irtisanottiin. Daniscon neuvottelujen tarkoituksena yhtiön mukaan oli kannattavuuden parantaminen. Myös Tikkurila aloitti neuvottelut alkuvuodesta, jolloin taantuma vaikutti jo tilanteeseen. – Useat isot yritykset eivät olleet tap-

piollisia, vaan ne halusivat pelkkiä kustannussäästöjä, UIL:n asiamies Olli Pulkkinen painottaa. Sen sijaan osa pienemmistä yrityksistä on ollut kannattavuutensa rajamailla ja taiteillut selviämisen kanssa. Ainoastaan yksi yritys ajautui konkurssiin. Pulkkinen kertoo, että edellisen laman aikana kemian alalla ei juuri ketään irtisanottu tai lomautettu. Hänellä on pitkä kokemus kemiassa työskentelevistä ylemmistä toimihenkilöistä, sillä hän on ollut alusta kemian taustaryhmässä. YTN-läinen kemian taustaryhmä perustettiin vuonna 1996. Yt-menettely merkitsee saneeraamista

Yhteistoimintaneuvottelulakia uudistettiin pari vuotta sitten. Tarkoituksena oli saada neuvotteluja enemmän yhteistoiminnalliseksi eikä niinkään menettelyksi ennen saneerauksia. Pulkkisen mukaan yt-neuvottelut on toiminut kemian alalla erittäin huonosti. Niitä on käytetty puhtaasti irtisanomisiin.

Vaikka paikoitellen on ollut nähtävissä aitoa neuvotteluhalua, niin edelleen henkilöstön edustajilla on ollut vaikeuksia tiedonsaannissa. Neuvottelijat ovat joutuneet käyttämään voimakkaitakin painostuskeinoja, jotta tietoa on herunut neuvottelupöytään. Neuvottelut eivät voi kuitenkaan edetä tai edes alkaa ilman riittävää tietoa. Koska yt-menettely on ollut harvinaista kemian alalla, asiamiehet ovat joutuneet tukemaan kokemattomia luottoja kädestä pitäen. Henkilöstöryhmät ovat tehneet yhteistyötä keskenään ja Pulkkinen kannustaakin yhteistoimintaan. Yhteistyö on auttanut, kun on esimerkiksi tarvittu järeätä painostusta ja uhattu hakea tukea EU-tasolta. Ongelmatilanteita on ollut myös yrityksessä, missä johto on ulkomaalainen ja heidän neuvottelijansa oli suomalainen asianajaja. Juristi joutui toimimaan sekä asiantuntijana että tulkkina. Ylin johto säästöjen vaatijana

Pulkkinen aprikoi, ovatko paikallisjohtajat pakkotilanteessa, missä ylin johto vaatii säästöjä ja ainoana ratkaisuna he näkevät irtisanomiset tai lomautukset. Henkilöstöllä on ollut monin paikoin rakentavia vähennysehdotuksia ja oikeita säästötoimenpiteitä, mutta niitä ei haluta toteuttaa tai edes kuunnella. – Useasti halutaan vaan porukkaa pellolle, Olli Pulkkinen kärjistää. Kemian teollisuudessa on neuvoteltu lukuisista tukipaketeista. Niillä yrityksillä, joissa ei ole heikko taloustilanne, on varaa maksaakin. – Osalla ei ole työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana tai on neuvoteltu korkeampi palkka, jos joutuu tekemään loppuun asti töitä, Pulkkinen kuvailee. Tarjolla on ollut esimerkiksi muuttoavustusta. Käteen on voinut saada isomman könttäsumman. N

Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Jyrki Luukkonen

Parempi neuvottelutulos yhdessä Ensimmäistä vuotta varsinaisena luottamusvaltuutettuna oleva Petri Kopi joutui alkuvuodesta heti tosikoitokseen. Finnish Chemicalsin Äetsän toimipisteessä alkoi yhteistoimintaneuvottelut.

tenyt niinkin raskaalla työkalulla kuin yt-neuvotteluilla liikkeelle. Yhdessä ryhmät ovat voimakkaampia

Kemiran tytäryhtiö Finnish Chemicalsin uusi nimi on Kemira Chemicals kesäkuun alusta. Äetsän luottamusvaltuutettu Petri Kopi arvostaa Kemira-konsernin muiden ylempien luottojen tukea neuvottelutilanteessa.

emiran sataprosenttisesti omistamassa tytäryhtiössä, Finnish Chemicalsissa työnantaja antoi neuvotteluesityksen lomautustarpeesta helmikuussa. Työnantajan tavoitteena oli säästää tuotannosta viisi henkilötyövuotta. – Työnantaja esitti surutta, minkä verran meillä on tuotantoa liikaa ja minkä verran sitä pitää rajoittaa, jotta saavutetaan tasapaino tuotannon ja sen tarpeen välille. Omassa tehtävässään sähkön käyttöpäällikkö Petri Kopi seuraa läheltä bisnestä ja tiesi, ettei se mennyt niin hyvin kuin aiemmin. – Samaan hengenvetoon työnantaja sanoi, että on myös tarvetta lomautuksille tuotantoa tukevassa organisaatiossa. Siitä henkilöstön edustajat olivat eri mieltä ja tekivät vastaehdotuksen. Jos tehdas pysäytetään, niin silloin on helpompi tehdä esimerkiksi erilaisia tarvittavia kunnossapitotöitä. Ehdotus ei mennyt läpi. Kopin mukaan työnantaja ei halunnut tällaista vaihtoehtoa, koska oli läh-

UUSI

INSINÖÖRI

Neuvottelujen alussa kaikki henkilöstöryhmien edustajat saivat pinon yt-lain pykäliä ja kunkin omalle vastuulle jäi ottaa selvää, mitä niissä sanottiin. Kopin mielestä esitys oli epäselvä ja asiakin aivan uusi. – Meillä ei ole ennen ollut firman 70-vuotisessa historiassa yt-neuvotteluja, jotka koskevat lomautuksia, Kopi toteaa. Yt-lakia oli lähdettävä kahlaamaan läpi. Apuna olivat niin liitto kuin yt-lain pykälätkin. Kopi sai tukea myös Kemiran muiden toimipaikkojen ylempien toimihenkilöiden luotoilta. Paikallisesti eri henkilöstöryhmien edustajat tekivät hyvää yhteistyötä. Kokouksissa pohdittiin eri vaihtoehtoja. Kopi koki yhteistyön erityisen tärkeäksi tilanteessa, jossa koko henkilöstö on samalla puolella. Myös muut kehuivat ja Kopi arvelee, ettei ennen ole vastaavia kokouksia pidetty. Äetsäläisiä on yhteensä 165 henkilöä, joista 23 on ylempää toimihenkilöä. Alkuperäisessä esityksessä lomautus koski 90 työntekijää, 14 toimihenkilöä ja 8 ylempää toimihenkilöä. Lomautuksen kesto olisi ollut korkeintaan 90 päivää. Osalle niin pitkä aika voi aiheuttaa jo isojakin taloudellisia ongelmia. Sen tähden henkilöstön edustajat esittivät, että pakkolomat kattaisivat useampia ihmisiä ja maksimilomautusaikaa laskettaisiin paljon alemmaksi. – Ehdotimme työnantajalle, että tällä neuvotteluesityksellä pakkoloma olisi vähintään seitsemän työpäivää ja korkeintaan kaksi viikkoa.

Kopi kertoo, että työnantaja hieman nikotteli esitykselle, jonka jälkeen pidettiin parin päivän tuumaustauko. Työnantaja ilmoitti hyväksyvänsä esityksen sillä edellytyksellä, että luovutaan kesätyöntekijöistä. – Työnantaja sitten päätti, ettei tänä kesänä ota kesätyöntekijöitä niin kuin ei moni mukaan yritys Suomessa. Samoin päätettiin, että lomautukset eivät osu kesälomakauteen. Kopi arvostaa sitä, että osapuolet pääsivät kompromissiin. Kahden viikon maksimilomautus ei käy kenellekään ylivoimaiseksi. Lomautuksia jo keväällä

Neuvottelut päättyivät maaliskuussa ja ensimmäiset noin 30 henkilöä on saanut lomautusilmoituksen. Heistä kaksi on ylempää toimihenkilöä. Työnantajan kanssa sovittiin myös mahdollisuudesta vaihtaa lomarahat lomaksi pakkoloman sijaan. Lomautusilmoituksen yhteydessä saa ohjeet vaihtoon. Vaikka yhteistoimintaneuvottelut sinänsä sujuivat hyvin, jokunen asia jäi kismittämään. Kopi pohtii, miksi ylipäätään niin pienen säästötarpeen takia jouduttiin niin jyrkkiin toimenpiteisiin. – Kemira osti Finnish Chemicalsin jokunen vuosi sitten, jonka jälkeen on puhuttu, että FC on Kemiran kultamuna ja on suunnilleen ainoa, joka tuottaa hyvin rahaa, Kopi sanoo. – Jos edelleen plussan puolella oleva tulos hiukankin laskee, niin yllättää, että näin isoihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Samanlaisia tuntemuksia yt-neuvottelut ovat herättäneet Äetsässä yleisemminkin. N 15

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää N Kuvat: Juha Sinisalo, Timo Syrjänen ja Ilona Mäenpää

Jari Tauluvuori on TVO:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Olkiluodossa.

Energiateollisuuden ammattiliitot tiivistävät yhteistyötään Energiateollisuuden ammattiliitot tiivistävät edelleen edunvalvontayhteistyötään ennen tulevaa työehtosopimuskierrosta. Edunvalvonnan piirissä on runsaat 16 000 alan ammattilaista. lempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimukset päättyvät huhtikuussa 2010 ja Sähköliiton tes jo tammikuussa 2010. Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Sähköliitto, Toimihenkilöunioni ja Suomen Konepäällystöliitto ajavat yli 16 000 energiateollisuuden palkansaajan etuja. Liittojen luottamusmiehet olivat koolla Järvenpäässä kaksipäiväisessä seminaarissa maaliskuussa. Päivien aikana

Y 16

voimistui yhteinen päätös tiivistää yhteistyötä valmistauduttaessa seuraavaan työehtosopimuskierrokseen. – Ilmassa oli kuultavissa historian lehtien havinaa, sillä näin laajaa ja tiivistä palkansaajapuolen yhteistyötä ei ole aiemmin millään alalla tehty, sanoo YTN:n energia-alan vastuullinen asiamies Juha Simell. Samaa mieltä oli YTN:n energiaalan taustaryhmän puheenjohtaja Ris-

to Heino. – Kun työpaikoilla henkilöstöryhmien yhteistyö on jo vuosia toiminut hyvin, on erinomaista, että myös liittotasolla yhteistyö nousee uudelle tasolle. Se on entistä tärkeämpää nyt kun tupot ovat vaihtuneet liittokohtaisiin neuvotteluihin. – Seminaari oli tärkeä askel tulevan neuvottelukierroksen tavoitteiden asettamisessa, Heino kommentoi.

Risto Heinon (oik.) ja Juha Simellin mukaan yhteistyö energia-alalla on noussut uudelle tasolle.

Myös YTN:n energia-alan taustaryhmän varapuheenjohtaja Jari Tauluvuori on tyytyväinen yhteistyöhön. Hän on TVO:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Olkiluodossa. – Viime neuvottelukierroksella yhteistyö TU:n kanssa toimi todella hyvin, sanoo Tauluvuori. Tauluvuoren mukaan yhteistyö muiden henkilöstöryhmien luottamusmiesten välillä toimii TVO:lla hyvin. Nyt se on vielä tiivistynyt ja yhteistyötä on paljon. Olkiluoto 3 rakennustyömaan myötä TVO:sta onkin tullut suuri insinööritoimisto, sillä ylempiä toimihenkilöitä siellä on noin 350, mikä on puolet koko henkilöstöstä. Ison joukon edunvalvonnasta on siis kyse.

– Jatkossa meidän on täydennettävä tessiä, varallaolokysymykset ja hälytyskorvaukset pitäisi saada kuntoon, myös vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen hiertää kentällä, Tauluvuori toteaa. Tauluvuoren mukaan taustaryhmässä toimivan tehtävä on välittää tietoa kentälle muiden yritysten ja taustaryhmien kokemuksista ja toisaalta tuoda monipuolisesti energia-alaa edustavan kentän kokemuksia taustaryhmän tietoon. Kentän ongelmien ja tahtotason pitää kuulua taustaryhmässä. Tauluvuoren oma työmaa ydinvoimaenergia-alalla on haasteellinen juuri tänään. Myös yhteistyö Fortumin Loviisan yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Arvo Turusen kanssa

Luottamusmiehet vastustavat tulevalla neuvottelukierroksella nollalinjaa ja vaativat yritysten maksukyvyn mukaista palkkaratkaisua. UUSI

INSINÖÖRI

on sujunut hyvin ja kokemuksia vaihdetaan säännöllisesti. Energia-alalla on yhteensä 70 luottamusmiestä. Syksyllä on tarkoitus tehdä heille kysely ja asettaa myös työehtosopimustavoitteet. Sähkövoitot ohjattava kulutukseen

Luottamusmiehet vastustavat tulevalla neuvottelukierroksella nollalinjaa ja vaativat yritysten maksukyvyn mukaista palkkaratkaisua. Mikäli henkilöstön palkat jäädytetään, voitot ohjautuvat osinkoihin ja johdon palkkioihin. Myöskään Windfall-veron käyttöönottoa ei saa käyttää tekosyynä henkilöstön palkkakehityksen jäädyttämiseen. Esimerkiksi Fortum teki nettovoittoa vuonna 2008 4,1 miljoonaa euroa joka päivä. Luottamusmiehet vaativat myös yrityksiä palkkaamaan kesäharjoittelijoita kuten aiemminkin, jotta opiskelijat saavat pakollisen harjoitteluaikansa ja valmistuvat alan ammattilaisiksi. N 17

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Mari Männistö

Alueyhdistys on linkki jäsenen ja liiton välillä Tamperelaiset insinöörit näkevät alueyhdistyksen paikallisena kokoavana voimana. Se järjestää jäsenille toimintaa ja osallistuu koulutuspolitiikkaan niillä paikkakunnilla, missä on teknisen alan oppilaitoksia. Tampereella työmarkkinatoiminta on tärkeässä osassa.

ampereen Insinöörit ry (TI) on UIL:n toiseksi suurin alueyhdistys ja samalla yksi nopeimmin kasvavia. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jyrki Koskisen mukaan jäsenpito on kohtuullisen hyvää. – Jäsenet ovat tyytyväisiä toimintaan ja opiskelijarekrytoinnit toimivat hyvin. Toki toimialueen muuttovoitto vaikuttaa myönteisesti jäsenmäärään. TI on parantanut työmarkkinatoimintaansa viimeiset vuodet. Alueyhdistys esimerkiksi tukee luottamusmiehiä järjestämällä paikallisia työmarkkinailtoja sekä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. – Osassa käydään läpi tiukkaa lakitai sopimustoiminta-asiaa, jolloin meillä on ulkopuolinen luennoitsija. Toisissa keskustellaan esimerkiksi paikallisten sopimusten trendeistä eri firmoissa, kertoo TI:n puheenjohtaja Kimmo Saanilahti. Työmarkkinailtoja järjestetään myös pienimuotoisesti: ei aina tarvitse olla 50 henkilöä koolla. Kun työehtoso-

Kimmo Saanilahti (oik.), Laura Katainen ja Jyrki Koskinen toivovat, että yhdistyksen juhlavuosi näkyy myös paikallisessa mediassa.

pimus muuttuu, niin muutoksia voidaan käydä läpi paikallisesti muutaman tunnin tietoiskulla. Tilaisuuksissa väki voi tutustua toisiinsa, keskustella keskenään ja vertailla asioita. Saanilahden mukaan erityisesti paikallinen sopiminen on lisännyt vaikeuk sia. On helppo soittaa naapuriyritykseen, kun tietää, kenen kanssa voi keskustella yhteisistä asioista. – Näin voimme levittää parhaita ratkaisuja ja varottaa sudenkuopista. Yksinäinen luottamusmies ei tiedä, miten muualla menee eikä siinä oikein yksin pärjääkään. Saanilahden mukaan paikallisesti TI:llä on parhaat mahdollisuudet järjestää tilaisuuksia YTN:n lipun alla, jolloin ne toteutuvat samassa laajuudessaan kuin työpaikoillakin. Varsinaisen luottamusmieskoulutuksen järjestää neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

Yhdistyminen vahvistaa

Alueyhdistykset ovat parhaita tukijoita yritysyhdistyksen perustamisessa. – Helsingistä lähetty asiamies ei voi mennä firmaan tuosta vaan, joku yritys saattaa katsoa sen vihamieliseksi hyökkäykseksi, Saanilahti sanoo. Tamperelaisena mallina on haastaa muutama ihminen keilaamaan yrityksestä, jossa ei ole vielä luottamusmiestä ja jossa on riittävästi ylempiä toimihenkilöitä. Keilailun ohella jutellaan luottamusmiehen merkityksestä sekä yritysyhdistyksestä, joka toimii luottamusmiehen taustatukena ja neuvottelufoorumina. – Myönteisen palautteen mukaan toimintamme ei ole tungettelevaa. Yryn perustamiseen riittää pieni potku. Saanilahti painottaa, ettei yritysyhdistyksen perustaminen merkitse taistelua. Työnantajakin arvostaa, että on selkeä neuvottelukumppani, jonka kanssa hoitaa asioita. – Yritysyhdistys ei ole mikään lakkokomitea, vaan nimenomaan yhteistyöelin.

Tampereen Insinöörien hallitus koolla lähes täysilukuisena. Puheenjohtaja Kimmo Saanilahti (toinen oikealta), Laura Katainen, Aija Karelo, Arto Wessman ja Raine Hakala. Opiskelijajäsenet Mikko Heija (vas.) ja Annika Kujansuu (neljäs vas.) sekä toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen täydentävät joukkoa.

Opiskelijoista kasvaa uusi polvi

Viime syksynä Tampereen ammattikorkeakoulussa aloittaneiden opiskelijoiden järjestäytymisaste Tampereen insinööriopiskelijoihin oli noin 80 prosenttia, mikä on montaa muuta paikallisyhdistystä korkeampi. Laura Kataisella on hyvässä muistissa oma opiskeluaika, jolloin hän oli aktiivisesti mukana Tampereen Insinööriopiskelijat TIROssa. Nyt hän on jo työelämässä sekä Tampereen insinöörien hallituksessa. Vastuualueena on juuri opiskelijatoiminta. – Opiskelijoiden jäsenhankinnan merkitys on heidän kasvattaminen alueyhdistyksen jäsenyyteen, jotta opiskelijat kokisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa luontevana kuulua ammattiyhdistykseen. Kolmannen vuosikurssin jälkeen opiskelijoille ryhdytään muistuttamaan siirtymisestä alueyhdistykseen. Tavoite on, että valmistumisen jälkeen opiskelija pysyy jäsenenä kolmen vuoden kuluttuakin, jolloin on ensimmäisen täysUUSI

INSINÖÖRI

määräisen jäsenmaksun aika. – Koska isoissa yrityksissä on valmiina verkosto, yritysyhdistykset ja luottamusmiehet, niin on helpompi ymmärtää siirtyminen, Katainen kertoo. – Pienessä yrityksessä ainoana insinöörinä saattaa tipahtaa jäsenyydestä, ellei ole itse aktiivi. Heitä pitää muistuttaa ammattiliiton merkityksestä. Kohdistettuja tilaisuuksia eri elämänvaiheessa oleville

Jäsentoiminnasta TI:n hallituksessa vastaa Antero Hammar. Tamperelaiset järjestävät jäsenistölleen laajan valikoiman ”leipää ja sirkushuveja”. Hammar myöntää, että ison yhdistyksen on pieniä helpompi järjestää monipuolisia tilaisuuksia. Nuorille tarjotaan esimerkiksi kalliokiipeilyä tai elokuvia, naisille avantouintia tai itsepuolustusta, pariskunnille teatteria tai konsertteja ja perheille vaikkapa lasketteluretkiä. – Yhdistyksemme tarkoitus on ottaa kaikki huomioon, sillä opiskelija tai vas-

tavalmistunut ei ole välttämättä kiinnostunut samoista asioista kuin keski-ikäinen perheellinen, Hammar huomauttaa. Koska perheiden yhteinen aika on nykyisin vähissä, niin lähes kaikki toiminta on avointa myös aveceille. Näin perheet ja kumppanit hyväksyvät helpommin myös työmarkkinatoimintaan osallistumisen. Vuosittain TI:n tilaisuuksiin osallistuu toistatuhatta ihmistä. – Vapaa-ajan toiminnan pitää perustua siihen, että keräämme ison porukan, jotta saamme maksimaalisen alennuksen. Yhdistys toki tukee sopivalla summalla. Sitä paitsi on mukava lähteä liikkeelle, kun tietää, että mukana on samanhenkistä sakkia, Hammar sanoo. Hän korostaa, että tavoitteena on sirkushuvien ohella puhua siitä, mihin suuntaan TI:n työmarkkinatoimintaa viedään. Jäsenkunnassa on passiivisia, jotka kokevat, etteivät saa mitään vastinetta jäsenmaksuilleen. Heidän Hammar toivoisi ottavan häntä hihasta kiinni ja kertovan, millaista toimintaa he haluavat. Hän muistuttaa, että jäsentapahtumat ovat oivia paikkoja verkottua ja luoda suhteita: joku voi vinkata työpaikasta tai toinen hyvästä tyypistä. UIL:n juuret Tampereella

– Olemme vanhin insinöörijärjestö ja syntymäpäivää vietetään juhlallisesti. Ohjelmaan kuuluvat kaupungin vastaanotto Raatihuoneella, juhlaillallinen ansiomerkkien jakoineen sekä juhlaseminaari, Kimmo Saanilahti kertoo. – Liike on lähtenyt täältä Tampereelta 90 vuotta sitten. Nuorille juhlistaminen antaa vahvistusta siitä, että liikkeellä on perinteitä, Laura Katainen sanoo. Saanilahti toivoo yhdistyksen syntymäpäivälahjaksi liiton yhtenäisyyttä. – Jos liittoyhteisö riitelee, niin meilläkään ei mene hyvin. Riitely heijastuu kentälle päin. Jos yhtenäisyys ei ole kunnossa, emme ole myöskään neuvottelujärjestönä vahva. N

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää

Nuoret tarvitsevat kesätöitä ja harjoittelupaikkoja Nuoret insinööriopiskelijat tarvitsevat kesätöitä ja harjoittelupaikkoja – synkistä talousnäkymistä huolimatta. Opiskelijajärjestöt ja ammattikorkeakoulut ovat jo huolissaan opiskelijoiden valmistumisesta harjoittelujaksojen puuttuessa. Ihmetystä herättää monien yritysten ilmoitus olla ottamatta lainkaan kesätyöntekijöitä.

nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n mukaan on tärkeää, että opiskelijat saisivat jo opiskeluaikana oman alan työkokemusta. – Työura alkaa jo opiskeluvaiheessa eikä vasta valmistumisen jälkeen, IOL:n puheenjohtaja Joonas Suominen sanoo. Suomisen mukaan opiskeluaikana saatu laadukas työkokemus pidentää myös työuria. Painopiste työuran pidentämisessä pitäisikin ehdottomasti olla työuran alkupäässä. Nyt yhä useampi opiskelija pidentää tietoisesti opiskeluaikaansa huonojen työllisyysnäkymien vuoksi. Viime kesänä 93 % insinööriopiskelijoista oli töissä. Kaksi kolmesta koki työnsä liittyneen joko hyvin tai erittäin hyvin opiskeluunsa. Opiskeluaikana saatu laadukas työkokemus on merkittävä tekijä työurien pidentämisessä ja parantamisessa. Mitä nopeammin vastavalmistunut saa omaa koulutustaan vastaavaa työtä, sitä nopeammin alkaa po-

sitiivinen tulevaisuuteen suuntaava urakehitys. Yrityksissä nollalinja kesätyöntekijöitä kohtaan

Ihmetystä on herättänyt se, että useat valtio-omisteisetkin yritykset ovat ilmoittaneet, etteivät ota kesäharjoittelijoita. Muun muassa voittoa tuottava Fortum on kääntänyt selkänsä opiskelijoille, jotka ovat kolkutelleet ovia. Viime kesänä yrityksessä oli runsaat 500 kesäharjoittelijaa. Henkilöstöjohtaja Päivi Urkolan mukaan kesätyöntekijöitä ei palkata tänä vuonna, lukuun ottamatta määrättyihin kriittisiin toimintoihin tarvittavia työntekijöitä. Loviisan voimalaitoksen vuosihuollon tehtäviin palkataan määräaikaisia työntekijöitä tehtäviin, jotka muutoin teetettäisiin alihankintana. Myös lippulaivamme Nokia on julkisesti ilmoittanut EI! kesätyöntekijöille. N

Ammattikorkeakouluissa huoli valmistumisesta mmattikorkeakouluissa ollaan huolissaan siitä, miten korkea-asteen koulutukseen liittyvät harjoittelujaksot turvataan. Niiden puute saattaa jopa estää opiskelijan valmistumisen. – Tämä on erittäin vakava asia, sanoo tietoja viestintäteknologialinjan johtaja Seija Ristimäki Metropolia -ammattikorkeakoulusta. Joissakin koulutusohjelmissa ollaan Ristimäen mukaan hyvinkin huolestuneita tilanteesta, jossa opiskelijat eivät saa kaipaamiaan harjoittelupaikkoja teollisuudesta. Eri klustereissa on kuitenkin erilaisia järjestelyjä käytössä.

– Omassa klusterissamme yritämme järjestää koulun projekteihin joitakin harjoittelupaikkoja. Lisäksi järjestämme kansainvälistä opetustarjontaa elokuussa. Tosin koululla harjoittelu ei ole samaa kuin työelämässä tapahtuva. Tietotekniikan alalla tilanne ei Ristimäen mukaan ole niin paha kuin muissa klustereissa, sillä harjoittelun voi siellä tehdä myös lukukauden aikana. Työmarkkinajärjestöt huolissaan

Myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Yhtei-

sessä kannanotossaan ne korostavat, että synkistä talousnäkymistä huolimatta nuorille on tärkeää järjestää kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Osaavia ja innovatiivisia työntekijöitä tarvitaan, jotta talous saadaan nousuun. Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat yrityksiin ja julkisen sektorin työpaikkoihin, että niissä järjestetään nuorille ja opiskelijoille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Työmarkkinakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että niiden jäsenliitot ja jäsenet omalta osaltaan tukevat näitä tavoitteita. N

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Metsossa arvostetaan tekniikan osaamista ja kansainvälisyyttä Jos mieli tekee hakeutua Metson palvelukseen, on hyvä omata tekniikan monipuoliset ja vahvat tietotaidot sekä kykyä että halua kehittää omaa osaamistaan. etso on hyvin insinöörikeskeinen työyhteisö. Vahvan tekniikan osaamisen lisäksi uudella tulokkaalla on oltava muun muassa halukkuutta kehittää omaa osaamistaan ja realistiset odotuksesta työurastaan. Kansainvälistä työ- ja opiskelukokemusta arvostetaan myös Metsossa. – Kansainvälisen toimintamme johdosta arvostamme ja painotamme kykyä työskennellä monikansallisissa verkostoissa, toteaa Metso Oyj:n Talent Managementista vastaava johtaja Hilkka Alatalo-Korpi. Tällä hetkellä Metso työllistää noin 29 000 työntekijää yli 50 maassa. Henkilöstöstä 32 prosenttia työskentelee Suomessa, 11 prosenttia muissa Pohjoismaissa, 13 prosenttia muualla Euroopassa, 15

prosenttia Aasiassa ja loput Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Metson ydintoiminta keskittyy jatkossa palveluliiketoiminnan kasvattamiseen. Muutoksella pyritään vastaamaan globaaleihin megatrendeihin. Palveluliiketoiminnan kasvua odotetaan erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta. Teknologinen tuotanto painottuu jatkossa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyville ja kasvavilla markkinoille. Monipuolinen osaaminen arvossa

Alatalo-Korpi kertoo, että viidellekymmenelle Metson esimiehelle ja asiantuntijalla tehdyn kyselyn perusteella yrityksessä on kysyntää insinööreille, joilla on hyvät tekniikan perusvalmiudet sekä ky-

kyä kehittää tietotaitojaan. Vastaajat arvostavat myös monipuolista teknistä osaamista ja valmiutta kohdata jatkuvia muutoksia. Nuorilla on yleensä hyvät tietotekniset perusvalmiudet, mutta myös perinteisen kasvotusten tapahtuva kanssakäyminen on hallittava. Vastaajat painottavat myös realistisia uraodotuksia. Yleneminen tapahtuu yleensä pikkuhiljaa: vain harva aloittaa työuransa heti esimiestehtävistä. Kyselyyn vastanneet korostivat myös harjoittelun merkitystä sekä työelämälähtöisyyden vahvistamista. – Kaikkiin teknologia-alojen koulutusohjelmiin pitäisikin sisältyä harjoittelun lisäksi myös yritysprojekteja, Alatalo-Korpi täsmentää. N

Teksti: Kirsi Tamminen

Hitunen lisää määrärahaa työllistämisen avuksi aan hallitus on jakanut 22 miljoonaa euroa työllisyystoimiin. TEkeskusten käyttöön jaettiin 12 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) varattiin kymmenen miljoonaa euroa. Vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista jaettu summa on pieni lisä heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen korjaamiseen. TEM arvioi, että muutosturvan laajentamisesta aiheutuu seitsemän miljoonan euron tarve, kun muutosturvan laajenee heinäkuun alussa. Ennestään on käyttämättä yhdeksän miljoonaa euroa. Erikoissuunnittelija Raija Saastamoinen kertoo, että ministeriö odottaa huhtikuun lopussa TE-keskusten määrärahatarpeita muutosturvan suhteen. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäämiseen arvioidaan käytettävän

UUSI

INSINÖÖRI

kymmenen miljoonaa euroa ja starttirahan käytön lisäämiseen viisi miljoonaa euroa. Rahat on käytettävissä ristiin alueellisten tarpeiden mukaan. Saastamoinen arvelee, että valtaosa euroista suunnataan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Varsinaisen talousarvion määrärahat ovat hieman yli 477 miljoonaa euroa ja ne jaettiin jo alkuvuodesta. Lisämäärärahat eivät riitä kattamaan kaikkia tarpeita. – Todennäköistä on, että ne eivät pitkälle riitä, Saastamoinen myöntää. Hän toivoo, että TE-keskukset katsovat kokonaistilannetta ja järjestävät tärkeimmät ja kiireellisimmät hankkeet ensin. Vanhojen tilalle on kenties tehtävä uusia suunnitelmia. Vaikka keskuksilla on jo aiempia suunnitelmia, uudet koulutukset on kuitenkin

kilpailutettava. Silti osan koulutuksista uskotaan käynnistyvän jo keväällä. Rahanjakokriteereinä eri TE-keskuksille olivat alueiden työvoiman määrä, työttömien määrä, työttömyysaste, uusien avoimien työpaikkojen määrä sekä vaikeasti työllistyvien määrä. Merkittävin paino on ollut työttömien määrällä ja työttömyysasteella. Työttömyysasteessa ja työttömien työnhakijoiden määrässä on otettu huomioon koulutuksessa ja palkkatuetussa työssä olevat, mikä lisää jonkin verran korkean työttömyysasteen alueiden osuutta määrärahoista. Sen sijaan lomautettuja ei otettu erityisesti huomioon. Saastamoinen sanoo, että heitä on erityisesti heikon työtilanteen alueilla, jolloin he ovat sitä kautta mukana kriteeristössä. N 21

yhteiskunnasta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä N Kuva: Tuulikki Holopainen

Tietosuojalain uudistus edellyttää tarkkoja ohjeita Kesäkuun alusta astuu voimaan uudistettu sähköinen tietosuojalaki. Kiistelty lakiuudistus ei kuitenkaan anna työnantajalle täysin vapaita oikeuksia tunnistetietojen tarkistamiseen. Yritysten on tärkeä tuntea lain sisältö, jotta ne osaavat toimia oikein.

ähköisen tietosuojalain uudistus koskee ainoastaan tunnistetietoja. – Uudistuksen yhteydessä ei muutettu itse lakia henkilötietojen tietosuojasta, korostaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli estää yrityssalaisuuksien vuotamista ja tehostamalla yritysten tietoturvaa. Käytännössä työnantajalla ei ole oikeutta seurata kenen tahansa tunnistetietoja, vaan seurantaan joutuvat vain ne, joiden tiedossa on keskeisiä yrityssalaisuuksia. Tunnistetietojen tarkistaminen on joka tapauksessa viimeinen vaihtoehto, jota ennen on pitänyt suorittaa muita tietoturvaa vahvistavia toimenpiteitä. Tietosuojavaltuutettu näkee lakiuudistuksessa myönteisiäkin pirteitä, koska se pakottaa yritykset ottamaan tietosuo-

”

Tietosuojan pitäisi

olla yrityksen strateginen johtamistyökalu. Tällä hetkellä monissa

yrityksissä ei ymmärretä tietosuojan merkitystä. 22

ja-asiat vakavasti. Lakiuudistuksen myötä yritysten ja yhteisöjen pitää laatia tietosuojaohjeet ja kertoa niistä koko henkilöstölle. Yritysten pitää määrittää, mitkä asiat ovat keskeisiä yrityssalaisuuksia. Tämän lisäksi on määriteltävä, keillä henkilöillä on oikeus keskeisiin yrityssalaisuuksiin. – Tietosuojan pitäisi olla yrityksen strateginen johtamistyökalu. Tällä hetkellä monissa yrityksissä ei ymmärretä tietosuojan merkitystä. Vaikka Suomi on teknologiaosaamisessa maailman johtavia maita, tietoturvaan suhtautumisessa olemme perässähiihtäjiä. Aarnio kertoo tavanneensa etujärjestöjen sekä yritysten edustajia ja kysyneensä heiltä, kuinka innokkaasti ne aikovat selvittää tunnistetietoja. Yliopistot ovat ilmoittaneet, että tarvittaessa ne aikovat selvittää tunnistetietoja. Yritysmaailmasta ei ole vielä osattu arvioida, missä määrin niillä on tarvetta selvittää tunnistetietoja. Ennakkoilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Ennakkoilmoitus on tehtävä tietosuojavaltuutetun toimistoon ennen kuin mitään toimenpiteitä aloitetaan. Yrityksen pitää ilmoittaa asiasta kirjallisesti myös kyseiselle henkilölle, jos häntä epäillään yrityssalaisuuden vuodosta. Jos henkilö ei koe perusteluita aiheellisiksi, hän

Tietosuojalain perimmäinen idea on lisätä avoimuutta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio muistuttaa.

voi kannella asiasta tietosuojavaltuutetun toimistoon ja pyytää selvitystä asiasta. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus selvittää, onko kyseessä aiheellinen tunnistetietojen tarkistus. Yritysten ja yhteisöjen on tärkeä tiedostaa, että ne vastaavat myös lainvalvonnasta aiheutuvista kustannuksista. Aarnion mukaan lakiuudistuksen valvominen on haastavaa. Yritysten välillä on huomattavia eroja siitä, miten hyvin ne ovat perehtyneet lakiuudistukseen.

Järjestöt vaativat Nokiaa eettisyyden edelläkävijäksi mmattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, Reilun kaupan puolesta Repu sekä Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker kannustavat Nokiaa eettisyyden edelläkävijäksi kampanjassaaan. Syksyyn asti kestävässä kampanjassa Nokiaa vaaditaan muun muassa julkistamaan alihankintaketjunsa sekä jäljittämään käyttämiensä raaka-aineiden alkuperä kaivostasolle asti. Suomalaisten järjestöjen tempaus on osa EU:n rahoittamaa MakeITFair -hanketta, joka kiinnittää huomiota kulutuselektroniikan tuotantoketjun ongelmiin. Eurooppalaisen kampanjoinnin kohteena on useita tunnettuja merkkiyrityksiä, sillä alan tuotannon eettisyysongelmat ovat järjestöjen mielestä valmistajasta riippumatta samankaltaisia. Suomalaisten järjestöjen mielestä maailman johtavana matkapuhelinvalmistajana Nokian pitää kuitenkin olla edelläkävijä myös ongelmien korjaamisessa. Kampanja nostaa esimerkiksi Kongon demokraattiseen tasavallan, jonka sotatoimialueelta maailman elektroniikkateollisuus hankkii osan raaka-aineistaan. Alan valmistajien pitää järjestöjen mielestä jäljittää raaka-ainelähteensä ja käyttää vaikutusvaltaansa rauhan edistämiseksi maassa.

Eettisyys esille koko alihankintaketjussa

Yritysten ja yhteisöjen pitää todella ymmärtää lain sisältö, jotta ne toimivat oikein. Jos laki ymmärretään väärin ja työnantajat luulevat, että heillä on täydet oikeudet tutkia työntekijöittensä tunnistetietoja, tämä voi johtaa lukuisiin oikeustapauksiin. Todennäköisesti lakiuudistus kuormittaa tuomioistuimia. Työmäärään kasvuun vaikuttaa kaksi olennaista seikkaa. Ensinnäkin missä määrin yritykset ovat valmiita viemään yrityssalaisuuksien vuotamista käsittelevät tapaukset oikeuteen ja toisaalta haastavatko työntekijät työnantajansa oikeuteen lainvastaisista tunnistetietojen selvityksistä. N UUSI

INSINÖÖRI

Järjestöt eivät ole tyytyväisiä Nokian nykyiseen tapaan huolehtia eettisyysvalvonnastaan. Yhtiölle osoitetun vetoomuksen mukaan Nokian on julkistettava koko alihankintaketjunsa. Yhtiön toivotaan ottavan käyttöön nykyistä laajapohjaisempi valvontajärjestelmä, joka ulottuisi myös tavaratoimittajiin ja näiden alihankkijoihin. Lisäksi yhtiötä vaaditaan aloittamaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa neuvottelut kansainvälisestä puitesopimuksesta, jota Nokian suomalaiset ammattiliitot ovat tarjonneet sille jo vuosia. Järjestöt aikovat lähestyä Nokiaa muun muassa nettivetoomuksilla sekä postikortti- ja nimenkeruukampanjalla. Osallistujat voivat myös ladata kännykkäänsä taustakuvan, joka kertoo puhelimen olevan ”eettisesti epäkunnossa”. Tempausten tausta-aineistoksi on Suomessa julkistettu jo kaksi tutkimusta, joista vastasi MakeITFair -hankkeeseen osallistuva FinnWatch. SASK osallistuu tiedotuskampanjaan jäsenverkostonsa kautta. Siihen kuuluu muun muassa UIL, yhtenä kolmesta suurimmasta Nokian kanssa neuvottelevasta ammattiliitosta. N Lisätietoja: www.makeitfair.ﬁ

Teksti: Tiina Ruulio N Kuvat: Metropolia ammattikorkeakoulu

Kolmiulotteinen digitaalinen malli valtaa alaa tieteessä, tekniikassa ja opetuksessa. Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsivät näyttämään kyntensä Pompeji-projektissa.

-visualisoinnin uusia käyttösovelluksia syntyy jatkuvasti. – Tieteen ja tekniikan havainnollistamisessa voidaan ottaa paljon oppia esimerkkiä peli- ja elokuvatekniikasta, jossa 3D-mallintamista on käytetty jo kauan, kertoo yliopettaja Pasi Kaarto Metropolia ammattikorkeakoulusta. Tärkein opetuksen perustyökalu 3Dopiskelijoille Metropoliassa on Autodeskin 3ds Max. Sillä mallinnetaan, visualisoidaan ja animoidaan useimmat harjoitustyöt. – Meillä pitää olla käytössä ohjelmisto, jota voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja jonka osaajia tarvitaan työmarkkinoilla, Kaarto sanoo. 3D-visualisoinnin ja animaation lehtori Ale Torkkelin mukaan Autodesk 3ds Max on tuotevisualisoijien ja pelinkehittäjien tärkein työkalu – ja animaation tekijöille toiseksi tärkein. – Joskus tulevaisuudessa 3D-suunnittelu irtoaa tietokoneesta ja siirtyy virtuaalisiin käyttöliittymiin. Ala on jo nyt tavattoman kiehtova ja muuttuu yhä jännittävämmäksi, Torkkel sanoo.

Mallintamisen kyllä oppii

Kaarron ja Torkkelin mukaan mallintaminen on opiskeltavissa oleva taito, mutta mallintamiseen liittyvä ilmaisullinen puoli vaatii enemmän aikaa kehittyäkseen. Siksi opetusohjelmassa on mukana perinteisiä kuvaamataitoaineita kuten piirustusta. 3D-visualisointia ja -animointia voi opiskella kokonaisvaltaisesti Suomessa vain Vantaalla sijaitsevassa Metropolia ammattikorkeakoulussa, entisessä Evtek Muotoiluinstituutissa. Opetusohjelma painottuu käytännön harjoitustöiden tekemiseen opettajien ohjauksessa. 24

Opiskelija Mionel Mäkijärvi Metropolia ammattikorkeakoulusta tekee ensimmäistä 3D-malliaan 3ds Max -ohjelmalla. Kohteena on instrumentti. Mallinnus ei tunnu ensimmäisen vuoden opiskelijasta vaikealta, mutta aikaa mallinnukseen vielä kuluu.

3D-visualisoijilta eivät työt lopu hetkessä Tunku 3D-opiskeluun on kova, ja vain yksi viidestätoista halukkaasta pääsee nelivuotiseen koulutusohjelmaan. – Tähän mennessä kaikki täältä valmistuneet 3D-visualisoijat ja -animoijat ovat saaneet mielekkäitä töitä mainostoimistoissa, tv-yhtiöissä, pelifirmoissa ja suunnittelutoimistoissa, Kaarto kertoo. Varsinkin elokuva-alalla työtilanteen uskotaan pysyvän edelleen hyvänä. Soittimesta aloitetaan

Ensimmäisen vuoden opiskelija Mionel Mäkijärvi tekee ensimmäistä 3D-malliaan. Kohteena on instrumentti, Mäkijärvellä se on ystävältä lainaksi saatu poikkihuilu. Mallinnus uudella työkalulla ei tunnu erityisen vaikealta. Kyse on enem-

mänkin tarkkuudesta ja alussa myös ajasta. Harjoittelu tekee 3D-mallintajastakin mestarin. – Instrumentti on hyvä mallinnuskohde geometriansa, yksityiskohtien ja loogisuuden takia. Se on myös valmis teollinen tuote, kertoo 16 opiskelijan luokan 3D-lehtori, arkkitehti Jaro Lehtonen. Metropolia järjestää ensi syksynä myös ensimmäisen kerran 20 viikon erikoistumiskoulutuksen alalla toimiville ympäristö-, rakennus- ja tuotemallintajille. Opiskelijat mallinsivat Lucretiuksen talon

Metropolian 3D-opiskelijat ovat olleet mukana Helsingin yliopiston Pompeji

Marcus Lucretiuksen talon mallintaminen Pompejissa oli Metropolia ammattikorkeakoulun opettajille ja opiskelijoille valtava projekti. Projekti alkoi raunion tarkoilla mittauksilla ja 3D-skannerilla tehdyillä laserkeilauksilla.

sa -näyttely Amos Andersonin taidemuseoon Helsinkiin viime keväänä. Näyttelyssä kävi ennätysmäärä yleisöä, 38 000 kävijää tutustui antiikin ajan asumiseen. Näyttely esitteli elämää Marcus Lucretiuksen talossa – sekä ruokasalin seinämaalauksineen ja puutarhan veistoksineen ennen Vesuviuksen tuhoisaa tulivuorenpurkausta. Pompejissa käytiin monesti

Perusmalli Marcus Lucretiuksen talosta. Koko Pompeji-projekti kesti kolme vuotta.

Myös näyttelyn suunnittelussa käytettiin visualisointia. – Mallinsimme yhdessä museojohtajan ja kuraattorin kanssa tilat, näyttelyesineiden paikat, käytetyt värit ja valot, työssä mukana ollut Ale Torkkel sanoo. Helsingin yliopiston tutkijat tuottivat puolestaan näyttelyinformaation. Opiskelijat ja opettajat ehtivät käydä Napolin lähellä Pompejissa Markus Lucretiuksen talon arkeologilla kaivauksilla monta kertaa. – Saimme pohjapiirustukset arkeologien mittausryhmältä, mutta kuvasimme ja mittasimme itse talon seinät. Yhteistyö suomalaisten arkeologien kanssa oli erittäin antoisaa sen jälkeen kun jää oli murrettu. Osa 3D-malleista tehtiin paikan päällä Pompejissa. Talon rauniot myös laserkeilattiin 3D-skannerilla millimetrin tarkkuudella tutkimusdokumentteja varten. Tukea yhteisöstä

Perusmallista syntyi lopullinen visualisointi, joka nähtiin Talo Pompejissa -näyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa keväällä 2008.

-tutkimusryhmän arkeologisissa tutkimuksissa Pompejissa. Kohteena olevan Marcus Lucretiuksen talon mallintaminen oli valtava urakka oppilaitokselle. – Mukana Pompeji -projektissa oli lopulta kaikkiaan 300 opiskelijaa seitUUSI

INSINÖÖRI

semästä eri oppilaitoksesta, meiltä 3Dmallintajien lisäksi opiskelijoita konservoinnin ja muotoilun koulutusohjelmasta, Kaarto kertoo. Kolme vuotta kestäneen hankkeen huipennukseksi syntyi Talo Pompejis-

Tikkurilassa osallistutaan aktiivisesti vuonna 2006 avattuun Autodeskin Engineering & Design Student Communityyn, jossa voi muun muassa keskustella tekeillä olevista harjoitustöistä sekä ladata ohjelmistoja. – Kun tekemisen halu on kova, ei siihen koulupäivä riitä, Kaarto kertoo. – Teknisesti yksinkertaisempia 3Dkäyttöliittymiäkin tarvitaan. Nykyistä ohjelmistoa joutuu opettamaan ja opettelemaan vielä kohtuullisen paljon, jatkaa 3D-visualisoinnin ja animaation lehtori Kristian Simolin. Hän on peruskoulutukseltaan kuvanveistäjä. N

Lisätietoja http://students.autodesk.com. 25

osaaminen Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Saman työnantajan palveluksessa monta uraa Tietohallinnon tuotepäällikkö Tarja Saviranta kuuluu siihen ikäpolveen, joka haki valmistumisen jälkeen yhtä työpaikkaa, sai sen ja on pysynyt saman työnantajan palveluksessa 26 vuotta. Tehtävät ovat toki vaihtuneet.

ietoliikennetekniikan insinööriksi valmistunut Tarja Saviranta työskentelee Nokialla. Hän aloitti uransa verkkopuolella Espoossa, mutta viimeiset 23 vuotta ovat kuluneet Salossa. Siellä hän aloitti huoltopalveluinsinöörinä, tehtäväkenttänä oli tekninen dokumentointi. Muutaman vuoden kuluttua Saviranta siirtyi teknisen dokumentoinnin tiimin vetäjäksi. Linjavetäjänä kului 13 vuotta ja siihen aikaan mahtui esimieskoulutusta. Nokian oma koulutuskeskus paketoi esimieskoulutuksia siten, että yksittäisiä kursseja oli suoritettava suhteelliseen tiiviiseen tahtiin. Jos joku kurssikokonaisuus vanheni, se ei käynyt pohjaksi seuraavalle, vaan se piti suorittaa uuden koulutustarjonnan mukaisesti. Saviranta on käynyt Salon aikana 129 kurssia. Se on lähellä nokialaista keskiarvoa, sillä suositus on viisi kurssipäivää vuodessa. Parin tunnin koulutus on lähinnä osaamisen päivittämistä. – Opiskeluajasta pystyn hyödyntämään myönteisen asenteen teknisen tekstin lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Vastuunotto on lisääntynyt

– Kun siirryin tietohallintoon neljä vuot26

Tarja Saviranta hoitaa suurimman osan puheluistaan kannettavalla ja kuulokkeilla. – Sen lisäksi, että näitä osaa teknisesti käyttää, on ymmärrettävä, kuinka paljon oikealla työvälineillä ja työskentelytyylillä voi säästää.

ta sitten, oma-aloitteisuuden, itsenäisyyden ja ennakoitavuuden vaatimukset korostuivat entisestään, Saviranta toteaa. Esimerkiksi erilaiseen suunnitteluun liittyviä määräajankohtia on runsaasti ja niistä on itse huolehdittava. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että tukihenkilöiden kuten assistenttien määrä on pienentynyt. Vaativuutta lisää tiedon siirto työkaluista toisiin. Tieto pitää siirtää ajallaan ja oikeaan paikkaan. Saviranta kertoo, että työkalujen määrä on kasvanut huimasti 1990-luvun jälkeen. Hän arvioi, että tällä hetkellä hänen on hallittava noin 20 erilaista työkalua. – Joka viides vuosi voi olettaa, että jotakin prosessia tukeva työkalu vaihtuu. Vaihtuvuus tuo aina työkalukoulutuksia. Tavoitteena on saada työkalutoimittajien ja työkalujen määrät mahdollisim-

man alas. Mitä enemmän niitä voi vähentää, sitä vähemmän on ongelmallisia integraatiorajapintoja. It-slangin ja lyhenteiden villissä viidakossa

Nokia on ollut kansainvälinen jo 1980-luvun lopulta, mutta 2000-luvulla monimuotoisuus on korostunut entisestään. Maailma on muuttunut alihankintakeskeiseksi ja Nokialla on paljon yhteistyökumppaneita. Tähän liittyy toinen suuri muutos: ammattilaisslangin lisääntyminen. Jargonia eli fakkikieltä on tietohallinnossa paljon. – Kaikilla on joku lyhenne työkaluille, prosesseille ja käyttöjärjestelmille. Ongelmana on se, etteivät kaikki käytä samoja lyhenteitä: on kansainväli-

siä lyhenteitä, ITIL-lyhenteitä, jotka eivät ole Nokia-lyhenteitä ja lisäksi on Nokian sisäpiirin sanastoa. Useimpia yhdistää kuitenkin ITIL (IT Infrastructure Library). Se on kokoelma suosituksia, jotka liittyvät it-palveluhallintaan. – Sen takana on niin suuri joukko yrityksiä maailmalla, että se on tavallaan meidän yhteinen kieli. Vaikka englanti on työkieli, tietohallintoväen yhteisenä kielenä pitäisi olla ITIL. Sähköistä kanssakäyntiä matkustamisen sijaan

Kolmas muutos on kanssakäymisen

muodot. Nykyisessä työssä Tarja Saviranta asioi yli 50 muun tietohallinnon tuotepäällikön kanssa ympäri maailmaa. – Hyvin suuri osa heistä on Espoossa, koska Nokian tietohallinto on hyvin Espoo-keskeinen. Kauimpana olevat työskentelevät Singaporessa tai Dallasissa. Aiemmin Saviranta matkusti säännöllisesti, mutta tällä hetkellä Espoonkin vierailut ovat harvinaisia. Nykyisin työpäivän ainoa läsnä oleva, sosiaalinen kontakti voi olla kahviautomaatilla, missä kukin täyttää mukinsa. – Muuten olemme kuulokkeet tai korvanapit korvissa puhumassa neuvottelupuheluja, Saviranta kärjistää. Puhelinneuvotteluista on aina kiire

siirtyä seuraavaan: vaihdetaan nopeasti soittosarjaa. Konferenssipuheluissa saattaa olla satoja ihmisiä mukana. Kaikkien on osattava toimia korrektisti: puhua ajallaan ja mykistää mikrofoni silloin kun ei puhu. Saviranta huomauttaa, että etiketti voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta se ei ole sitä, kun työskentelee kiireessä. – Nyt on osattava toimia VoIP-kuulokkeiden ja handsfreen kanssa. Vaatimuksena on riittävä nopeus ja tietotekninen näppäryys. N

Teksti: Hannu Saarikangas, johtaja

Puhtia ammatilliseen aikuiskoulutukseen Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan AKKU-työryhmän toisen väliraportin keskeisenä sisältönä olivat ryhmän toimenpide-ehdotukset. äliraportissa insinöörikunnan kannalta yksi merkittävimmistä ehdotuksista on korkeakoulujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käynnistäminen. Sillä on tarkoitus vastata muun muassa työmarkkinoiden osaajapulaan, ammattirakenteen ja teknologian nopeisiin muutoksiin sekä osaltaan myös työuran pidentämiseen. Oppisopimustyyppisesti toteutettu korkeakoulujen tarjoama täydennyskoulutus soveltuu hyvin myös yli 50-vuotiaiden osaamisen päivitykseen ja uudistamiseen. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus rajataan tutkintokoulutuksen jälkeiseen koulutukseen. Esimerkiksi insinööritutkinnon suorittaminen oppisopimuksella ei ole mahdollista. Tutkintokoulutuksen ulkopuolelle luodaan myös erityispätevyyden näyttömahdollisuus. Erityispätevyydet ovat korkeakoulututkinnon jälkeen hankittavia uusia laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka osoitetaan näyttöinä. Näyttöä varten tarvittavan osaamisen opiskelija voi hankkia eri väyliä pitkin. Erityispätevyyksien luomisella pyritään osaltaan vähentämään tutkintokoulutuksen epätarkoituksenmukaista käyttöä. Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus

UUSI

INSINÖÖRI

on johtanut joissain tapauksissa epätarkoituksen mukaiseen käyttäytymiseen, jonka välttämiseksi tutkintojen osien suorittamismahdollisuuksia pitää samalla parantaa. Nykyisellään korkeasti koulutetuille ei ole riittävästi tarjolla tarpeeksi korkealaatuista yksilöllisesti räätälöitävää ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Myös koulutuksen kustannukset voivat nykyisellään olla tarvitsijan mahdollisuuksien tavoittamattomissa. AKKU-ryhmä ehdottaa, että oppisopimustyyppinen korkeakoulujen täydennyskoulutus käynnistetään tänä vuonna ja sen tarjontaa laajennetaan 1 500–2 000 opiskelijaan ensi vuonna. Osaamisen tunnistaminen etenee

Työryhmä on ottanut kantaa myös paljon hämmennystä aiheuttaneeseen seikkaan, eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Järjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi, jotta opiskelijoiden aiemmin opittu osaaminen voitaisiin ottaa huomioon siinä laajuudessa kuin opiskelijan osaamisperusta sen mahdollistaa. Se edellyttää esimerkiksi sitä, että korkeakouluilla on yhtenäiset periaatteet siitä, miten aiemmin ja muualla hankittua osaamista tunnustetaan. Tähän tarpeeseen on ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostolta ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolta valmistunut yhteinen työryhmäraportti ”Oppimisesta osaamiseen; Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen”. N

osaaminen Teksti: Jari Hakala N Kuvat: Johannes Tervo

Kuulahuippu opintojensa loppusuoralla

Selkävaivoista kärsinyt maamme ykköskuulantyöntäjä Robert Häggblom valmistautuu ensi kesän MM-kisoihin Berliiniin. Sähköinsinöörin opinnot ovat loppusuoralla.

aasalaisen ravintolan pöydän ääressä istuvat miehet ovat juuri päättäneet yhteisen lounashetken. Kättelyt, ja toinen kaveruksista esittelee itsensä Robert Häggblomiksi. Toinen taas Frantz Krugeriksi. Miehet edustavat tämän hetken Suomen yleisurheilun huippua. Häggblomin laji on kuulantyöntö, Krugerin kiekonheitto. Hetken ihmettelyn jälkeen Häggblom siirtyy sivummalle ravintolasalia. Sympaattisen oloisen miehen puhe kääntyy saman tien urheiluun ja siihen liitettäviin asioihin: harjoitteluun, sponsoreihin, rahaan sekä dopingiin. 26-vuo-

tias Häggblom tietää mistä puhuu, kun asiat sivuavat yleisurheilua. Hän aloitti sen viisivuotiaana. Kuulantyöntö valikoitui lajien kirjosta reilu kymmenen vuotta myöhemmin. Kuulantyönnön maamme huippuihin Häggblomin on voinut laskea jo pitempään. Toissa kesänä hän pukkasi reilu seitsenkiloisen rautapallon päälle 20,50 metrin. Saman vuoden EM-hallikisoissa mies oli neljäs. Yli kahdenkymmenen metrin työnnöllä Häggblom pääsi harvalukuisen Kahdenkympin kerhon jäseneksi. Tuohon kerhoon kuuluvat suomalaiset kuulantyöntäjät, jotka ovat rikkoneet työnnöllään parinkymmenen metrin haamurajan. Tuloksen on pitänyt tulla virallisissa kisoissa. Rekisteröimättömän yhdistyksen jäseniksi on kertynyt tähän asti vain 20 miestä. Opinnot kärsivät harjoittelusta

Tähtäimessä Berliinin MM-kisat. Kuulamörssäri Robert Häggblom lähtee pian maajoukkueen mukana harjoitteluleirille toisaalle Eurooppaan.

Urheilusta puhe siirtyy Häggblomin opiskeluun. Kuulamörssäri on ollut Vaasan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian kirjoilla pitkään. Sähköinsinöörin opinnot ovat nyt loppusuoralla. Mies tekee parhaillaan lopputyötä vaasalaisessa Vacon Oy:ssa. Häggblom on saanut laittaa opiskeluun tavallisesti varattavaan neljään vuoteen toisen mokoman lisää.

Lopputyön tekemisen hän aloitti 2007. Päästötodistus on tarkoitus saada ennen elokuun MM-kisoja Berliinissä. – Teen mittauksia loistehoon liittyen. Miten turhaa tehoa pystyy kompensoimaan pois, ettei maksa energiassa turhasta, Häggblom kertoo. Häggblom valmistautuu MM-kisoihin. Vihoitellut selkä on estänyt täyspainoisen treenin. Harjoittelussa on keskitytty paljon syvien vatsalihasten ja selän vahvistamiseen. Myös jokavuotiselle maajoukkueleirille ollaan lähdössä. Se pidetään joko Espanjassa tai Portugalissa. – Pitää päästä huippukuntoon, niin voi tavoitella mitaleita, Häggblom sanoo. Opintoihin kulunut aika ei johdu laimeasta opiskeluinnosta, vaan ongelmasta huippu-urheilun ja koulun yhteenso-

– Totta kai se harmittaa. Neljän vuoden satsaus valuu pois. Aika kova paikka, Häggblom sanoo naama peruslukemilla ja katse sivulle käännettynä. Parin vuoden takaisissa EM-hallikisoissa Häggblomin osaksi koitui toinen suomalaisia yleisurheilijoita toisinaan vaivannut ”kirous”. Mies jäi pronssisesta mitalista hilkulle. Vuonna 2007 sama osa oli myös pitkin kilpailukautta järjestettävien GP-osakilpailujen tapauksessa. Joka lajin kahdeksan parasta pääsee vuosittain osakilpailuista viimeiseen, GP-finaaliin. – Olin ensimmäinen, joka tippui pois. Kaiken kukkuraksi EM-hallikisan voittanut Slovakian Mikulas Konopka kärähti kisan jälkeen dopingista. Käry oli käynyt myös ennen kisoja. Kisassa Konopka oli parantanut ennätystään yli metrillä. EM-kullan Konopka sai kuitenkin säilyttää. Dopingkäry vie setelit

Vaasalainen Robert Häggblom on kuulantyöntäjä – lähes ammatikseen. Päivittäiseen harjoitteluun on kulunut aikaa jo vuosien ajan noin kahdeksan tuntia päivässä.

vittamisessa. Välillä se on muodostunut lähes ylitsepääsemättömäksi. Huipulla ja normaalikunnossa myös kuulantyöntö käy täyspäiväisestä työstä. Häggblom on käyttänyt harjoitteluun kahdeksan tuntia lähes joka päivä – jo vuosia. – Kymmenen treeniä viikossa, kaksi kertaa päivässä. Päivällä valmistelut ja matkat punttisalille, siellä pari kolme tuntia. Illalla hallille ja sama homma. Kymmenien tuntien upottaminen urheiluun viikoittain on välttämättömyys. Maailman eliitin katveessa ei liikuta halleilla ja saleilla ohimennen pyörähtämällä. Seesteisemmät jaksot osuvat syksyihin. Kesällä aika taas menee kilpaillessa. Viime syksynä Häggblom ehti olemaan UUSI

INSINÖÖRI

”harjoittelusapatilla” vaasalaisen insinööritoimisto Citec Oy:n leivissä. Tuntuma tulevan ammatin arjesta parani. Citec Oy on yksi Häggblomin sponsoreista. Kovan onnen soturi

Viime vuoden aikana Häggblom sai kilpailla tosissaan. Valencian maaliskuiset MM-hallikisat saivat loppukesällä jatkoksi miehen tähänastisen urheilu-uran huipentuman, Pekingin olympialaiset. Kummatkin arvokisoista menivät urheilutermillä ilmaistuna penkin alle. Mörssäri jäi niissä karsintoihin. Pekingissä kaiken lisäksi ilman yhtään hyväksyttyä työntöä ja tulosta.

Häggblom itse ei ole koskaan tuntenut steroideja ja muita dopingiin liitettäviä aineita omakseen. Silloin vaasalaismörssärin tapauksessa ryhdyttäisiin leikkimään taatusti terveydellä. Häggblomilta poistettiin toinen munuainen hänen ollessaan kymmenvuotias. – Lääkärit sanoivat jo silloin, ettei mitään dopingia. Urheilun takia ei kannata henkeään riskeerata. Tämän päivän huippu-urheilussa dopingiin sortuvat pistävät peliin paitsi terveytensä ja jopa henkensä, myös usein taloutensa. Käry tietää yleensä irtisanottuja sponsorisopimuksia. Suomessa menettää lisäksi Urheiluliiton mahdollisesti maksamat valmennustuet. – Ei ole varaa kärähtää. Sopimussakko on 50 000 euroa liiton puolelta. Myös sponsorisopimuksista saa maksaa rahat takaisin. Rahasta puhutaan myös GP-kisoissa. GP-sarjassa lajeittain parhaat pisteet keränneille jaetaan selviä seteleitä. Suurimmillaan palkkiot ovat silloin, jos sattuu samalla parantamaan maailmanennätyksen. Myös kuulantyönnössä tienaa, mikäli pääsee kärkeen. – Olen saanut jotain pientä. Se on kuitenkin korvannut matkat ja kulut. N 29

totta & tutkittua Teksti: Ilona Mäenpää

Työelämä kovistelee konkareita Työkyvyttömyyseläkkeelle jää meillä sama määrä työntekijöitä vuosittain kuin normaalille vanhuuseläkkeelle. Mikä työelämässä mättää, kun vain vajaa 40 prosenttia työntekijöistä jää normaalille vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä? un julkisuudessa puhutaan suomalaisten aikaisesta eläkkeelle siirtymisestä, keskiarvoa madaltaa työttömyyseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien sankat joukot. Edellisiä tuottaa työnantajan putkipolitiikka, jälkimmäisiä entistä useammin mielenterveyden häiriöt, erityisesti kasvava masennus. Mikä työelämässä mättää, kun työkyvyttömyys on vetänyt eläkkeelle jo yli 200 000 suomalaista? Vuonna 2007 heidän määränsä oli noin 25 500 eli saman verran kuin normaalille vanhuuseläkkeelle jääviä (38 % kumpiakin). Kun kuvioon lisätään työnantajan vuosittain irtisanomat 12 500 työntekijää, muodostuu karu kuva suomalaisen työntekijän työuran loppuvaiheista.

Miksi työ masentaa?

Tavallisimmaksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat nousseet mielenterveyden häiriöt. Ne ovat jopa ohittaneet aiemmin johtosijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Masennus vie erityisesti korkeastikoulutettuja työkyvyttömyyseläkkeelle. Se kertoo Akavan tutkijan Ulla Aitan mielestä karua kieltä työelämän laadusta. – Työ on yhä enemmän pirstaloitunutta ja keskittyminen on vaikeaa valtavassa tietotulvassa. Kun työn hallinta vähenee, tilalle tulee avuttomuus. Tämä näyttäytyy erityisesti opettajien ja sosiaalialan työntekijöiden jaksamisongelmina. Myös kaikkien johtajien ja esimiesten työstä on tullut entistä vaativampaa ja vastuullisempaa. Tulosta ja tuottavuutta vaaditaan, mutta samalla esimiesten on pidettävä huolta myös johdettaviensa terveydestä ja työkyvystä. Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan eläkeikää lähestyvästä ikäryh30

mästä eli 55-64 -vuotiaista joka kolmas masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut on korkeasti koulutettu. – Pehmentääkseen työelämän kovuutta suomalaiset voisivat kenties ottaa mallia muista pohjoismaista, joissa sairaspoissaoloja käytetään runsaammin jo sairauden alkuvaiheessa, jolloin tauti ei pääse pitkittyessään pahenemaan. Myös osa-aikatyötä ja etätyötä suositaan – ja näin töissä jaksetaan pakertaa 67-vuotiaaksi. Ikävapaata ikäihmisille

Jotain myönteistä on kuitenkin jo tapahtunut ainakin korkeasti koulutettujen joukossa. Akavan tutkimusten mukaan akavalaisten suunnittelema eläkeikä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman. Viime vuonna akavalaiset arvelivat jäävänsä eläkkeelle 62,8 vuotiaana.

– Tärkeimpinä yli 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamiseen vaikuttavina tekijöinä akavalaiset pitävät omaa terveyttään ja elämäntilannettaan sekä työn mielekkyyttä, Aitta sanoo. Aitan mukaan vaaditaan uudenlaista ajattelua ja asennoitumista niin työntekijöiltä kuin työnantajilta. – Työntekijän tulee koko työuransa ajan huolehtia omasta terveydestään ja työkyvyn säilymisestä. Työnantajan puolestaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ikääntyvien johtamiseen. Jotta ikääntyvät voisivat jatkaa pitempään, tarvitaan erityisesti tälle ryhmälle suunnattuja toimia. Uudenlaista ikäjohtamista, ikävapaita ja joustavia työaikajärjestelyjä voidaan jokaisella työpaikalla ideoida yhdessä. – Tärkeintä on, että toimenpiteet purevat työpaikoilla. Poliittisilla ohjelmilla tai lainsäädännöllä yksistään ei päästä toivottavaan lopputulokseen, Aitta sanoo. N

Teksti: Ilona Mäenpää N Kuva: Tuulikki Holopainen

Karavaanit töihin voimavaroja kartuttamaan Hyvä edistää hyvää työpaikoillakin. Kun voimavarakaravaanit kulkevat, ne tartuttavat myönteisiä tunteita koko työyhteisöön, sanoo vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Tasapaino työn vaatimusten ja omien voimavarojen välillä on Jari Hakasen mielestä erityisen tärkeää.

yönteiset tunteet ja tilat vahvistavat monipuolisesti voimavarojamme. Ne, joilla on voimavaroja ulottuvillaan, pystyvät hankkimaan niitä lisää ja parhaimmillaan levittävät niitä koko työyhteisöön. – Mikä työntekijää kannattelee, motivoi ja tekee työstä mielekkään, on vähintään yhtä tärkeää kuin epäkohtiin puuttuminen, Jari Hakanen sanoo. Hänen mielestään on liian yksipuolisesti puututtu riskeihin ja epäkohtiin. – Työolojen kehittäminen ja työhyvinvoinnin oireisiin puuttuminen on toki hienoa, mutta se ei riitä! Nyt pitäisi miettiä, onko työhyvinvoinnin ”win-win” -tilanne mahdollinen? Onko mahdollista voida hyvin? – Työn ja työyhteisön voimavarat vaikuttavat myönteisesti työn imuun ja se edelleen esimerkiksi hyvään työsuoritukseen, Hakasen tutkimukset osoittavat. Ihmiset ovat yleensä luonnostaan aktiivisia, aloitteellisia, tavoitteellisia ja vas-

UUSI

INSINÖÖRI

tuuta ottavia työssään ja erityisesti silloin, kun he voivat tehdä mielekästä, tarkoituksellista työtä, jossa voivat hyödyntää vahvuuksiaan. Laadukkaassa työssä on tasapaino työn riittävän korkeiden vaatimusten ja voimavarojen välillä. – Tämä onkin haaste organisaatioille ja johtamiselle: vain tällä tavalla hyvinvoivat työntekijät kukoistavat moninaistuvissa työelämävaatimuksissa. Mistä työn imu sitten syntyy?

Hakasen mukaan työn imua luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen, joka on melko pysyvä ja kaikkialle levittäytyvä tila. – ”Työn imussa” johdon, työntekijöiden ja työterveyshuollon kohtaaminen on mahdollista. Terveydestä ja hyvinvoinnista tulee yrityksen strateginen menestystekijä, koska työn imun seuraukset ulottuvat työntekijän elämänlaadusta yrityksen menestykseen. N

Voit miettiä, ovatko seuraavat asiat vahvuuksia työpaikallasi: t Työ on palkitsevaa, kehittävää ja monipuolista, työn tulokset ovat nähtävillä, samoin asiakastyön riemut. t Sinulla on vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhösi, työroolit ja -tavoitteet ovat selkeitä. t Saat esimieheltäsi tukea ja ohjausta tarvittaessa, johtamisessa on selkeät käytännöt. Palaute ja arvostus, luottamus, myönteinen vuorovaikutus toimivat. t Työpaikan ilmapiiri on ihmissuuntautunut, työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan. t Yksilölliset voimavarat, kuten optimismi ja pystyvyysusko, ovat kunnossa.

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Valtaosa insinööreistä kehityskeskusteluissa vuosittain Lähes kaksi kolmesta insinööristä käy kehityskeskustelun esimiehensä kanssa vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelujen käyminen on kymmenessä vuodessa yleistynyt selvästi.

ehityskeskustelut ovat alaisen ja esimiehen välillä tapahtuvia alaisen työn sisältöä, työtilannetta, osaamista ja kehittymistä koskevia keskusteluja. Keskusteluissa saadaan palautetta työssä suoriutumisesta. Ne ovat osa organisaation henkilöstöhallintoa. Arkipuheista kehityskeskustelut eroavat siinä, että niissä alaisen työtä tarkastellaan kokonaisuutena. Parhaimmillaan kehityskeskustelut voivat lisätä yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja parantaa työilmapiiriä ja -motivaatiota. Viime syksyn työmarkkinatutkimuksen tulosten perusteella lähes kaksi kolmasosaa kokopäivätyössä olevista insinööreistä istuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa alas esimiehensä kanssa käymään kehityskeskustelua. Vain noin joka kymmenes insinööri ei käy lainkaan kehityskeskusteluja. 1990-luvun loppupuoliskolla vielä reilu neljännes insinööreistä ilmoitti, ettei käy lainkaan kehityskeskusteluja tai esimies-alaiskeskusteluja, kuten niitä silloin useimmiten nimitettiin. Tuolloin keskusteluja kävivät ensisijaisesti esimiestehtävissä toimivat insinöörit, nyt eri asematasojen välillä ei ollut merkittäviä eroja keskustelujen käymisen yleisyydessä. Eniten kehityskeskusteluja käydään vientiteollisuudessa ja tietotekniikan palvelualoilla, vähiten taas suunnittelutoimistoissa ja kotimarkkinateollisuuden pk-yrityksissä. Työmarkkinatutkimuksen tulosten valossa ahkerimmin niitä käyvät tutkimus- ja tuotekehitystehtä-

vissä toimivat insinöörit. Yli viisikymppiset insinöörit näyttävät käyvän kehityskeskusteluja jossain määrin vähemmän kuin nuoremmat insinöörit.

väisimpiä olivat johtoon ja ylempään keskijohtoon kuuluvat. Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden joukossa tyytymättömyys oli painavampaa.

Palkasta puhuminen on osa kehityskeskusteluja

Luottamusvajetta ja epäoikeudenmukaisuutta

Yli 60 prosenttia kehityskeskusteluja käyvistä insinööreistä kertoo, että myös palkkaus on keskustelujen kohteena. Reilu viidennes insinööreistä kertoo, että palkasta puhutaan säännöllisesti joka kerta, muilla palkkaus on satunnaisesti osa keskustelua. Kuntasektorilla palkasta puhuminen oli selvästi harvinaisempaa kuin muilla työnantajasektoreilla. Palkkaus on nyt selvästi yleisemmin kehityskeskusteluihin kuuluva osa kuin 1990-luvun lopulla, tuolloin palkoista puhui 45 prosenttia insinööreistä. Insinöörien mielestä palkasta puhuminen on luonteva osa kehityskeskusteluja. Vain 15 prosenttia insinööreistä oli sitä mieltä, että palkka-asiat eivät kuulu kehityskeskusteluihin. Suhteellisesti eniten palkoista puhumista karsastettiin yrityksen johtoon tai ylempään keskijohtoon kuuluvien insinöörien joukossa. Valtaosa insinööreistä on melko tyytyväisiä palkkaansa kokonaisuutena. Eniten palkkaansa tyytymättömiä insinöörejä oli kuntasektorin, valtion ja suunnittelutoimistojen palkkalistoilla. Palkkatyytyväisyys riippui myös asematasosta. Kaikilla esimiesportailla yli puolella tutkimuksen vastaajista vaaka painui tyytyväisyyden puolelle. Tyyty-

Luottamus työnantajaan palkka-asioissa ei kuitenkaan ollut yhtä suurta kuin tyytyväisyys. Puolet insinööreistä ei luota työnantajaansa palkka-asioissa ja joka kuudes ilmaisee täydellistä epäluottamusta. Luottamuspula oli suurin vientiteollisuusyritysten asiantuntijoilla. Kritiikkiä herätti myös palkkarakenteen oikeudenmukaisuus. Suurempi osa insinööreistä kokee työpaikkansa palkkarakenteen epäoikeudenmukaisena kuin oikeudenmukaisena. Oikeudenmukaisuuden kokemus kasvaa selvästi, kun siirrytään hierarkiaportaita ylöspäin, mutta ylimpään johtoon kuuluvista insinööreistäkin vain 80 prosenttia katsoo palkkarakenteen olevan oikeudenmukainen. Asiantuntijoista samaa mieltä on vain reilu kolmannes. Kriittisyys oikeudenmukaisuutta kohtaan oli suurinta julkisen sektorin insinööreillä. Tyytyväisimpiä olivat pienten, alle 30 hengen organisaatioissa toimivat insinöörit. N

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Tekniikan aloilla naiset ylenevät muita aloja paremmin Naiset aloittavat edelleen uransa vähemmän vaativissa tehtävissä kuin miehet. Tekniikan alan koulutuksen hankkineiden keskuudessa sukupuolten väliset erot urakehityksessä olivat pienimpiä 25 viime vuoden aikana. uoreen tutkimuksen mukaan teollisuudessa työskentelevät naiset aloittavat toimihenkilöuransa vähemmän vaativista tehtävistä kuin miehet. Tutkija Sami Naparin mukaan koulutusvalinnat selittävät pitkälti naisten ja miesten sijoittumista erilaisiin aloitustehtäviin. – Erityisesti teknisen koulutuksen hankkineiden keskuudessa sukupuolten väliset ylenemiserot heti työuran alussa ovat selvästi pienempiä kuin muun koulutuksen hankkineilla, Napari täsmentää. Tekniikan alan koulutuksen omaavat naiset ja miehet sijoittuvat kaupallisen alan koulutuksen saaneita vaativimpiin tehtäviin heti työuran alussa. Esimerkiksi vuosina 2001–2005 teknisen tutkinnon suorittaneista miestoimihenkiöistä 41 prosenttia aloitti työuransa vaativuustasoilta 1–3. Kaupallisen tutkinnon suorittaneista miestulokkaista kolman-

nes aloitti vastaavalla tasolla. Naistulokkaiden osalta erot koulutusalojen välillä olivat vieläkin suuremmat. Vuosina 2001–2005 teknisen tutkinnon suorittaneista naistoimihenkilöistä 42 prosenttia päätyi työuran alussa vaativuustasoille 1–3, kun kaupallisen koulutuksen hankkineilla naistoimihenkilöillä vastaava luku oli vain 16 prosenttia. Tutkijat luokittelivat tehtävät kuusiportaisesti: johtotehtävät (1), erittäin vaativat erityisasiantuntijatehtävät (2), erityisasiantuntijat (3), asiantuntijat (4), asianhoitajat (5) ja rutiinitehtävät (6). Miesten ura reippaasti liikkeelle

Naparin mukaan miesten ja naisten uralla etenemisessä on yleensä eroa, vaikka ura alkaisi samalta vaativuustasolta. Miehillä uralla eteneminen käy ripeämmin ja ylennysten laadussa on myös eroa.

Vaativuustasojakaumat sukupuolittain (%)

Taso 1 on vaativin tehtävätaso, taso 6 on vastaavasti alhaisin taso.

UUSI

INSINÖÖRI

Naistoimihenkilöt ylenevät työuransa aikana tavallisemmin vain yhden vaativuustason verran, kun miehet voivat yletä useamman tason. Korkeammilla vaativuustasoilla miesten enemmistö sen kuin korostuu. – Heikompien etenemismahdollisuuksien lisäksi naiset alenevat myös työurallaan miehiä useammin ja naisilla on myös enemmän urakatkoja. Teknisen koulutuksen saaneiden keskuudessa erot miesten ja naisten todennäköisyydessä pysyä samalla vaativuustasolla, ylentyä tai alentua ovat vähäisempiä kuin toimihenkilöuran aloittaneilla keskimäärin. Palkkaero on kaventunut

Vaikka mies- ja naistoimihenkiöiden aloituspalkkojen ero on kaventunut lähes puolella 25 viime vuoden aikana, ero on silti edelleen suuri. Miestoimihenkiöiden aloituspalkka oli 2000-luvun alussa keskimäärin 16 prosenttia korkeampi kuin naistoimihenkilöillä. 1980-luvun alussa ero oli peräti 31 prosenttia. Naparin mukana miesten ja naisten välistä aloituspalkkaeroa selittää koulutus. Samanlaisen koulutuksen hankkineiden mies- ja naistoimihenkiöiden aloituspalkoissa oli noin kahdeksan prosenttia 2000-luvun alussa. Kun koulutus, ikä ja toimihenkiöiden työtehtävä on otettu huomioon, ero pienenee vajaaseen kuuteen prosenttiin. – Sukupuolten aloituspalkkojen välillä jää kuitenkin ero, joka ei selity iällä, koulutuksella, tehtävällä tai yrityksellä, Napari toteaa. N

Lähde: Työurat Suomessa – Onko sukupuolella merkitystä? Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla.

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Missä EU – siellä ongelma?

”M

issä EU – siellä ongelma” lausui aikoinaan Timo Soini ja haravoi sillä EU-kriittisten ääniä. Nyt hän on ilmoittautunut ehdolle EU:n parlamenttiin aikoen pysytellä sen jäsenenä reilun vuoden, mikäli tulee valituksi. Jokainen voi tietysti puntaroida tempun poliittista moraalia (if any), mutta vaalikeskustelua se varmasti virkistää. Varustin kuitenkin otsikon kysymysmerkillä, sillä en todellakaan ole sitä mieltä, että EU on se Suuri Saatana, josta kaikki harmi on lähtöisin. En, vaikka unionissa toki ongelmia onkin. Hyödyt ovat kuitenkin ainakin tähän mennessä olleet selkeästi haittoja suuremmat EU on ainutlaatuinen projekti. Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historian aikana eivät suvereenit valtiot ole kyenneet yhtä laajaan yhteiseen ylikansalliseen päätöksentekoon. Jos 27 jäsenmaan unionin päätöksentekokoneisto välillä yskii, se ei ole mikään ihme. Kysehän ei ole liittovaltiosta. Rakenteeseensa nähden Euroopan unioni on kuitenkin saanut hämmästyttävän paljon aikaan. Yhtenäiset sisämarkkinat ovat kiistaton menestys. Ilman niitä maanosamme talous olisi paljon heikommissa kantimissa. Kun Suomessa taivastellaan Brysselin sääntelyä kurkunkäyryysdirektiiveineen päivineen, unohdetaan, että kyse on pohjimmiltaan standardien luomisesta yhtenäismarkkoille. Tästä aiheutuvan taloudellisen hyödyn takia kannattaa silloin tällöin sietää jotain pikkumaistakin.

Kummalliselta sen sijaan tuntuu, että merkittävä osa jäsenmaista sekä EU:n komissio tuntuvat edelleen näkevän sisämarkkinat vain taloudellisena projektina ajattelmatta lainkaan asian sosiaalista puolta. Ettäkö yhtenäiset markkinat voisivat toimia kunnolla ilman yhtenäisiä työmarkkinoita? Uskoahan uusliberalismiin voi kuten Suureen Kurpitsaan, mutta kyllä se työ, jolla eurooppalainen vauraus luodaan, ansaitsee yhtenäisen sääntelyn siinä, missä markkinoiden muutkin elementit. Tavaralle tämä sääntely on jo aikapäiviä luotu ja rahalle sitä ollaan parasta aikaa luomassa. Kohta alkaisi olla jo työn vuoro. Uusliberalismin henkäys tuntui vielä puhaltelevan Justus Lipsiuksen pitkillä käytävillä, kun työaikadirektiiviä soviteltiin. Neuvostolle kun ei enää tunnu riittävän edes se, että opt-outilla vesitetään koko direktiivi. Varmuuden vuoksi pitää vielä pyrkiä vesittämään jokainen muukin artikla erikseen. Tällä menolla eurooppalainen työaikalainsäädäntö jää puhtaasti kansalliseksi asiaksi ja yhtenäismarkkinat astuvat askelen kauemmaksi täydellistä toteuttamistaan. Tästä kehittyy ongelma, joka pitäisi ratkaista. Se ei kuitenkaan ratkea selän kääntämisellä, vaan vaikuttamalla EU:n päätöksenteossa.

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava

Akava haluaa osaajien Euroopan Lisää laatua työelämään, vankempaa osaamista, uusia viherkaulustyöpaikkoja ja kestävää talouskasvua. Siinä keskusjärjestö Akavan keskeiset EU-tavoitteet vuosille 2009–2014. uroopan parlamentin vaalit ensi kesäkuussa on tärkeä virstanpylväs unionin toiminnassa. Tulevalla vaalikaudella ratkaisuja haetaan niin lamasta selviytymiseen, globalisaation hallintaan, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, väestön ikääntymisen haasteisiin kuin osaamistason parantamiseen.

Työelämän laadun parantamiseksi Akava haluaa EU:n työmarkkinoille lisää yhteisiä vähimmäistasoja luovia pelisääntöjä työoikeutta, työsuojelua ja työelämän tasaarvoa koskevissa kysymyksissä.

t Vähimmäistasot ovat välttämättömiä yhteisillä sisä- ja työmarkkinoilla, jotta kilpailu jäsenmaiden välillä ei vääristy esimerkiksi työehtoja polkemalla. t Akavalaisten ryhmien on oltava työaikasuojelun piirissä. Globaali osaamistalous perustuu luovuuteen ja innovaatioihin, joita ei synny loppuun palamisen ja työuupumuksen leimaamilla työmarkkinoilla. Ylikansalliselle työehtosopimustoiminnalle pitää luoda puitteet, koska elinkeinoelämän kansainvälistyessä paine sopia työehdoista yli rajojen kasvaa. t Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettä-

vä huomiota samapalkkaisuuteen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Akavan toinen EU-tavoite on eurooppalaisten osaamistason parantaminen. Se on avain niin lamasta nousemiseen kuin työntekijöiden ja EU-maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

t Tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan varattujen määrärahojen osuus on vähintään kaksinkertaistettava EU:n budjetissa nykyisestä 10 prosentista. t Luovuuden ja innovaatioiden edistämiseksi on parannettava tekijänoikeuksien suojaa. EU:n on otettava tiukka kanta sen puolesta, että tekijällä on oikeus teokseensa.

Kolmanneksi EU:n on luotava edellytykset viherkaulustyömarkkinoiden kehitykselle, sillä ilmasto- ja ympäristöongelmat kärjistyvät yhä voimallisemmin.

t Toiminta ympäristö- ja ilmastokysymyksissä maksaa, mutta toimimattomuus vielä enemmän. Passiivisuus on myös haitaksi elinympäristölle ja

työpaikoille. Jos Eurooppa saavuttaa edelläkävijän aseman, alalla syntyvät uudet työpaikat saadaan varmimmin Eurooppaan. Maiden erityisolot on silti otettava huomioon. On varottava myös sitä, että saastuttavat työpaikat vain siirretään esimerkiksi Aasiaan.

Neljäs Akavan tavoite on avoimesti toimiva ja kestävä talous. Ehdoton edellytys lamasta nousemiselle on kaupankäynnin ja sisämarkkinoiden toimivuus.

t Viennistä riippuvaiselle Suomelle tämä tarkoittaa reaalitalouden alamäen syvenemistä. Suomi, suomalaisten työpaikat ja hyvinvointipalvelujen rahoitus ovat riippuvaisia juuri viennistä. Unionin onkin toimittava avoimuuden puolesta rajamuurien pysyttämistä vastaan. t EU:n talouspolitiikka ja esimerkiksi talouskriisin elvytystoimenpiteet on yhteen sovitettava yhteen paremmin. t Verokysymyksissä EU:n on toimittava aktiivisemmin. Esimerkiksi energia- ja ympäristöveroissa on saatava lisää vähimmäistasoja. Myös veroparatiisien toiminta on tehtävä mahdottomaksi. N

YTN:n varapuheenjohtaja ehdolla europarlamenttiin EKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi on kokoomuksen ehdokkaana Euroopan unionin parlamentin vaaleissa. Vahvuutenaan Kauppi pitää erityisesti substanssiosaamistaan työelämän kysymyksissä sekä teknologia- ja koulutuspolitiikassa. Lisäksi hänellä on hyvä kielitaito ja kokemusta vaikuttajaverkostoissa toimimisesta. Hän on kokoomuksen listalla ainoa teknillisesti koulutettu.

UUSI

INSINÖÖRI

Kaupin mielestä olisi tärkeää, että parlamentissa on palkansaajien ja akavalaisten asioita ymmärtävä edustaja. EU säätelee työelämää myös monella muulla tavalla. Kauppi on suorittanut sähkölaitostekniikan diplomi-insinöörin ja ekonomin tutkinnot. Hän on työskennellyt Imatran Voimassa, Noverassa ja ulkomailla. Hän on myös Akavan varapuheenjohtaja. N

oikeus Teksti: Panu Paajanen, työsuhdeneuvoja

Ennen työsuhdetta solmitaan työsopimus Työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi työtehtävästä ja -ajasta, palkasta, luontaiseduista sekä koe- ja sairausajasta.

yösopimuksella työntekijä sitoutuu palkkaa tai muuta vastiketta vastaan henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Kun työntekijä ja työnantaja solmivat keskenään työsopimuksen, heidän välilleen syntyy työsopimussuhde. Se täydentyy työsuhteeksi silloin, kun työntekijä aloittaa työsopimuksen mukaisen työn tekemisen. Työsopimus tehdään suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteen näyttämiseksi työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti ennen työnteon aloittamista. Jos työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi tai yli kuukauden pituiseksi määräajaksi, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvitys voidaan antaa myös viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Myös työsuhteen ehtojen muutoksista pitää antaa selvitys seuraavan palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, ellei kyse ole lain tai työehtosopimuksen muutoksesta. Kirjallisesta työsopimuksesta on pyydettäessä annettava jäljennös toiselle osapuolelle.

Sopimukseen toimenkuva ja vastuualue

Työtehtävästä on syytä tehdä lyhyt toimenkuvaus. Työntekovelvoite koskee yleensä työsopimuksen edellyttämää työtä. Syytä on rajata ainakin toimivalta- ja 36

vastuualueet sekä esimies- ja alaissuhteet. Tarvittaessa voidaan työsopimuksen liitteeksi laatia erillinen tarkempi toimenkuvaus. Jos työntekijä ei aiokaan ryhtyä työn tekemiseen, hän voi irtisanoa työsopimuksen jo ennen työsuhteen alkua sovittua tai lain mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Jos irtisanomisaikaa ei noudateta, työnantaja voi vaatia työntekijältä korvausta sopimuksen rikkomisesta. Korvaus voi olla enintään noudattamatta jääneen irtisanomisajan palkan suuruinen. Jos työnantaja irtisanoo tai peruu työsopimuksen ennen työn teon alkamista, hänellä on oltava siihen lain edellyttämät erityisen painavat syyt sekä hänen on noudatettava irtisanomisaikaa. Koeaika korkeintaan kolmannesvuosi

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika voidaan kuitenkin sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle työsuhteen alussa yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta kestävän työhön liittyvän koulutuksen. Koeajan tarkoituksena on varata työsuhteen osapuolille harkinta-aika työsuhteen jatkamiselle. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman yleisiä työsopimuksen päättämisen edellytyksiä. Koeajasta ja sen pituudesta on sovittava työsopimuksessa. Koeaikamääräys voi olla myös työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa, mistä työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimusta solmit-

Työsopimus sisältää yhtä aikaa kaikki seuraavat tunnusmerkit: t työn tekeminen perustuu sopimukseen, t sopimus koskee työntekijänä olevan henkilön velvollisuutta tehdä työtä henkilökohtaisesti, t työtä tehdään toiselle sopimusosapuolelle eli työnantajalle tämän lukuun, t työntekijä työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, t työtä tehdään palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

taessa. Koeajan voimaantulosta ei voida sopia enää työn tekemisen alettua. Sopimus määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva

Työsopimus on määräaikainen silloin, kun sen kestoaika on ajallisesti rajattu. Määräaikaisena sopimuksena pidetään myös sopimusta, jossa työsuhteen kestoaika muuten käy ilmi eli kysymyksessä on esimerkiksi kesäloma- tai äitiyslomasijaisuus tai tietyn työsuorituksen tekeminen. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Sopimus voidaan kuitenkin tehdä irtisanomisenvaraiseksi, jolloin kumpi tahansa osapuolista voi irtisanoa sen kesken sopimuskauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantajan aloitteesta sopimus voi-

daan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi sijaisuus, tietyn yksittäisen työsuorituksen tekeminen tai työn kausiluonteisuus. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Tällöin työsopimus saatetaan lakkaamaan irtisanomisella. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on voimassa, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, siihen on oltava asiallinen ja painava syy. Jos irtisanomiseen ei ole riittäviä syitä, työnantaja voi joutua korvausvelvolliseksi. Irtisanomisaika koskee toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Irtisanomisajan enimmäispituus voi olla kuusi kuukautta. Irtisanomisaika voidaan sopia työnantajan puolelta pidemmäksi kuin työntekijän, mutta ei päinvastoin. Palkkauksesta sovittava tarkoin

Palkkauksesta sovitaan työsopimusta solmittaessa. Samalla on syytä sopia erilaisista lisistä ja korvauksista sekä mahdollisista luontoiseduista kuten puhelimesta ja ateriasta. Peruspalkka muodostuu rahapalkasta ja luontoisedun verotusarvosta. Jos sovitaan suorituspalkasta kuten peruspalkasta ja provisiosta tai bonuksesta, pal-

kan on oltava riippuvainen vain sellaisista tulostekijöistä, joihin itse voi käytännössä vaikuttaa. Palkan laskentaperusteet on syytä sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja aina kirjallisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava palkkaa sairausajalta enintään sairauden alkamispäivästä yhdeksännen arkipäivän loppuun, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausajalta maksetaan 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimuksissa on sovittu paremmin. Sairausajan palkka kannattaa tarkistaa alaa koskevasta työehtosopimuksesta. Jos tessiä ei ole, niin sairausajan palkasta on syytä sopia paremmin työsopimuksessa. Työaika koskee lähes kaikkia

Työaikalakia sovelletaan yleensä kaikkiin toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Sen ulkopuolelle rajataan käytännössä vain toimitusjohtaja sekä yrityksen johtoryhmä. Keskijohto ja asiantuntija-asemassa olevat kuuluvat lain soveltamisalaan. Lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Yleensä toimihenkilöiden työaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia päivässä. Kun sovitaan 40 tunnin säännöllisestä työajasta, myös ylempien toimihen-

Lakisääteiset irtisanomisajat perustuvat työsuhteen kestoaikaan:

Työnantaja irtisanoo – enintään 1 vuosi – yli 1 vuosi, enintään 4 vuotta – yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta – yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta – yli 12 vuotta Työntekijä irtisanoutuu – enintään 5 vuotta – yli 5 vuotta

UUSI

INSINÖÖRI

14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta

14 päivää 1 kuukausi

kilöiden on syytä sopia niin kutsutuista pekkasvapaista, joita vuodessa ansaitaan 12,5 päivää. Vuorokautinen ylityö on työtä, jota tehdään työpäivinä kahdeksan tunnin jälkeen. Viikoittainen ylityö on työtä, jota tehdään 40 viikkotunnin lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä korvataan kaksi ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja seuraavat 100 prosentilla korotetulla palkalla. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Loma kertyy parin päivän kuukausitahdilla

Vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jonka aikana työssäolopäiviä on yhteensä vähintään 14. Jos työpäiviä on sopimuksen mukaisesti alle 14 kuukaudessa, niin täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia. Työntekijä ansaitsee lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on jatkunut 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kesäloma eli 24 arkipäivää pidetään lomakautena 2.5.–30.9. ja talviloma eli 6 arkipäivää lomakauden ulkopuolella. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan kuultuaan ensin työntekijää. Työsuhteen päättyessä työntekijän ansaitsemat, mutta pitämättä jääneet vuosilomapäivät maksetaan lomakorvauksena. Tavallisimpia, muita työsopimuksessa olevia ehtoja ovat työntekijän keksinnöt sekä kilpailukielto- ja salassapitolausekkeet. Jos työsopimuksessa on tällaisia ehtoja tai jos työsopimuksesta ilmenee kysyttävää, voi ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan joko puhelimitse 020 693 858 tai sähköpostilla lakimiehet@uil.fi. N 37

opiskelijat www.iol.ﬁ

Teksti: Marjo Nykänen

Kuva: Anu Kaasalainen

Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivät:

Perinteisessä seminaarissa perehdyttiin yt-neuvotteluihin

TONPin osallistujat asettuivat ryhmäkuvaan Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin toimipisteen rappusille.

ekniikan Opiskelijoiden Neuvottelupäivät TONP on perinteinen, 1960-luvulta saakka järjestetty tapahtuma. Siihen kokoontuvat tekniikan alan opiskelijat keskustelemaan alan ja koulutuksen ajankohtaisista asioista. Tämän keväisessä tapahtumassa olivat mukana Insinööriopiskelijaliitto IOL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Opiskelija-Allianssi – OSKU. Edustettuina olivat kaikki kolme tekniikan alan koulutusastetta. TONPin avajaistilaisuus järjestettiin

Helsingissä Metropolia ammattikorkeakoulun Bulevardin toimipisteessä. Avaussanat lausui UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas. Seminaarissa kuultiin maailmaa ravisuttavan laman ja finanssikriisin synnystä ja talouden näkymistä Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin kertomana. Edunvalvonnasta niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmasta kertoivat Itellan työsuhdejohtaja Pekka Kähkönen ja UIL:n yksityisen sektorin asiamies Juha Simell.

Seminaari jatkui ryhmätöillä ja paneelikeskustelulla laivalla. Ryhmätöissä opiskelijat pääsivät tutustumaan yt-neuvotteluiden ihmeelliseen maailmaan harjoituksessa, jossa roolipelin avulla käytiin läpi erään kuvitellun yrityksen irtisanomisiin johtavat yt-neuvottelut. TONPin virallinen osuus päättyi paneelikeskusteluun ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista. TONPin osallistujat olivat tyytyväisiä seminaarin antiin ja etenkin ryhmätyötä kuvailtiin hyvin opettavaiseksi. N

Insinööriopiskelijapäivät 2010 N Insinööriopiskelijaliiton hallitus on avannut haun vuo-

den 2010 Insinööriopiskelijapäivistä. Haku on avoin kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Hakemus saa olla vapaamuotoinen, mutta siihen on sisällyttävä alustava talousarvio sekä suunnitelma tapahtuman kulusta, majoituksesta ja esiintyjistä.

Hakemukset lähetetään sähköpostilla osoitteisiin hallitus@iol.fi ja ulla-mari.pasala@uil.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Hakemusten on oltava perillä 31.7.2009 mennessä. Lisätietoja saa osoitteesta hallitus@iol.fi.

Opiskelija, muista kirjallinen työsopimus! N Työsopimus syntyy, kun työntekijä sopii tekevänsä työtä työn-

antajalle tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Periaatteessa olet siis tehnyt työsopimuksen siinä vaiheessa, kun sovit auttavasi kaveriasi muutossa, ja kaverisi tästä hyvästä tarjoaa sinulle saunaoluet. Kun menet niin sanottuihin oikeisiin töihin, kirjallinen työsopimus on ehdottomasti aiheellinen. Työsopimus voidaan tehdä joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos sopimusta ei tehdä kirjallisena, työnantaja on velvoitettu toimittamaan työntekijälle selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Näitä ovat muiden muassa työntekopaikka, palkan määräytyminen ja pääasialliset työtehtävät. Molempien edun mukaista on kuitenkin sopia työsuhteesta kirjallisesti. Vaikka suullinenkin sopimus on täysin pätevä, sovittuja yksityiskohtia on vaikea osoittaa toteen esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteita ratkottaessa. Kun sekä työnantajalla että työntekijällä on molempien allekirjoittama kirjallinen sopimus, molemmat voivat helposti osoittaa, mitä on sovittu. Jos työsopimus myöhemmin muuttuu vaikkapa työtehtävien suhteen, myös nämä muutokset pitää sopia kirjallisesti. Jos esimies jossain vaiheessa vaihtuu, voi olla hankalaa yrittää selvittää, mitä edellisen kanssa on sovittu, jos sopimus ei ole kirjallinen. Aiheesta lisää sivulla 36.

Muista työttömyysvakuutus! N Kesätyöt lähestyvät. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä heti, kun olet työsuhteessa. Opiskelijana sinun on mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen jo opiskeluaikana. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa eli IAET-kassa turvaa tulevaisuutesi, jos valmistuttuasi työttömyys kohtaa. Lisätietoja kassasta ja sen ehdoista saa osoitteessa www.iol.fi. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittava jäsennumero on jäsenkortissa. Liittymislomakkeita saa myös oman paikallisyhdistyksen toimistolta.

www.iol.ﬁ/kesakissa N IOL:n oma toimenvälityspalvelu Kesäkissa on herännyt hen-

kiin. Nettisivuilla voit käydä katsastamassa avoimia työpaikkoja ja poimimassa joukosta omasi. Varsinkin nykyisessä talouden taantumassa ammattikunnan yhteishenkeä tarvitaan, joten älä ota kesäkissaa – ota insinööriopiskelija! UUSI

INSINÖÖRI

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kehittämistä, mutta kenen ehdoilla? mmattikorkeakoulut ympäri Suomea ovat tarttuneet yksikkörakenteiden kehittämiseen. Kehittämistä on tehty niin ammattikorkeakoulujen sisällä kuin ammattikorkeakoulujen välillä. Yhteisinä tavoitteina on koulutuksen laadun parantaminen sekä muun muassa tukiresurssien keskittäminen. Keskittämisen tarpeita onkin ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen sisällä. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenne on edelleen erittäin hajanainen ja usein myös yli kuntarajojen. Tietyissä tapauksissa on aivan perusteltavaa, että yksikkö on sijoitettu etäälle muun muassa koulutuksen luonteen vuoksi. Osassa oppilaitoksia koulutetaan samaa koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa useassa eri oppilaitoksen yksikössä. Monesti näissä tilanteissa toinen yksikkö voi jopa kärsiä huonosta vetovoimaisuudesta. Onko järkevää, että oppilaitoksen eri yksiköt kilpailevat samoista opiskelijoista keskenään? Käytetäänkö tässä tapauksessa kaikki koulutukseen kohdennetut määrärahat tehokkaasti? Vastaus molempiin kysymyksiin on ei. Ammattikorkeakoulut ovat itsessään tarttuneet tähän ongelmaan ja ryhtyneet poistamaan mahdollisia päällekkäisyyksiä. Riippumatta hallintomallista suurin osa Suomen ammattikorkeakouluista on joko kokonaan tai osittain kunnallisessa omistuksessa. Tämä vie yleensä keskustelun kunnallistasolle, jolloin siitä tulee kunnallispolitiikkaa. Kunnallispolitiikassa jokainen kunta pitää kiinni omasta ammattikorkeakoulun yksiköstä. Pahimmissa tapauksissa kehittämisprosessit kaatuvat tässä vaiheessa kunnallispolitiikkaan. Kenen etua tässä ajetaan? Ei ainakaan ammattikorkeakoulujen asiakkaiden eli opiskelijoiden. Päättäjät näyttävät pyrkivän ajamaan kunnan etua eikä siellä opiskelevien opiskelijoiden. Kun on kysymys järjestelmästä, joka kouluttaa muun muassa insinöörejä, tavoitteena on tarjota aina laadukkaampaa koulutusta.

Huhtikuun ostosvinkki

Helppokäyttöisissä välineissä kulkevat tavarat arkena ja lomalla Hanki nyt kätevät kantovälineet kesän varalle. Repun ja laukun materiaalina on 300D polyesteri. Tietokonerepussa on pehmustettu osio kannettavalle sekä sen lisäksi viisi taskua. Repun koko on 300 x 430 millimetriä. Viikonloppulaukussa on niin ikään viisi taskua. Sen koko on 600 x 300 x 310 millimetriä. Yksittäin ostettuna tuotteiden hinta on 26,50. Kun ostaa molemmat, niin yhteishinta on 50 euroa. Hintoihin lisätään postikulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Hakuaika 1.4-27.5.2009

Muistilista lomautetuille ja irtisanotuille 1. Ilmoittaudu työvoimatoimistoon

Irtisanottujen ja toistaiseksi lomautettujen pitää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä asuinpaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, pitääkö sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Varmista myös, että työnantajasi tietää, minkä työttömyyskassan jäsen olet. Jos lomautetulla on yritystoimintaa (ml. maa- tai metsätalous) tai keskeneräisiä opintoja, pitää työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautua itse. 2. Päivärahan hakeminen

Päivärahahakemuksen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai tulostettua osoitteesta www.iaet.fi, jossa ovat myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, jos se lähetetään työnantajan kirjekuoressa. Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen. 3. Täytä hakemus huolella

Itse hakemuksessa tärkeintä on ilmoittaa jokaisen työttömyys- tai lomautuspäivien kohdalla ”työtön” ja työpäivien kohdalle ”työssä” ja merkitä työpäiville lisäksi työtunnit. Suurin ongelma hakemuksen täytössä on, että ilmoitetut työtunnit eivät vastaa maksettuihin työtunteihin tai työnantajan ilmoittamiin työtunteihin. Työtunteja ei pidä myöskään ilmoittaa maksuperusteisesti hakemuksessa, vaan työntekopäivän mukaisesti. Eniten ongelmia on palkkatodistusten kanssa. Palkanlaskijoiden perehtyminen nettisivuilla oleviin ohjeisiin ennen todistusten kirjoittamista säästää paljon työtä niin työnantajan kuin työttömyyskassankin päässä. Kaikki palkkapoikkeamat pitää eritellä kertymäaikoineen: esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitää pystyä laskemaan, mistä kokonaiskertymä koostuu. Jos kokonaiskertymästä vähennetään lomarahat, lomakorvauk-

UUSI

INSINÖÖRI

set ja otetaan huomioon kaikki palkkapoikkeamat, pitäisi jäljelle jäädä puhdas kuukausipalkka. Jos näin ei käy, jotain puuttuu. 4. Päivärahahakemuksen liitteet

Lue UIL:n nettisivuilta www.uil.fi tarkemmat ohjeet tarvittavista päivärahahakemuksen liitteistä. IAET-kassan sivuilla www.iaet.fi on myös lisäohjeita. 5. Jatkohakemus kotiin

Jatkohakemuksen saat postitse kotiin, kun työttömyyskassa on vastaanottanut ensimmäisen päivärahahakemuksesi. Tämän jälkeen esitäytetty jatkohakemus toimitetaan aina päivärahan maksuilmoituksen mukana. Jatkohakemus täytetään vähintään neljältä kalenteriviikolta jälkikäteen. 6. Päivärahan maksu

Ansiopäivärahaa maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain. Maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Kassa ruuhkautunut

IAET-kassassa uusien hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti. Marraskuussa uusia hakemuksia tuli 537, joulukuussa 579, tammikuussa 1291, helmikuussa 1 578 ja maaliskuussa (27.3. mennessä) 1 831. Uusia ja jatkohakemuksia on tullut kaikkiaan tammikuussa 5 670, helmikuussa 6 222 ja maaliskuussa (27.3. mennessä) 5 897. Käsittelyaika on edelleen noin 10 viikkoa, mutta pitenee todennäköisesti jonkin verran suuren hakemusmäärän vuoksi. Jatkohakemukset käsitellään noin viikossa ja ne ovat tavoiteaikataulussa. Käsittelyajan venymiseen ovat vaikuttaneet uusi käsittelyjärjestelmä sekä hakemusten määrän voimakas kasvu ja näiden edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. Vajaa 80 prosenttia uusista hakemuksista on epätäydellisiä ja niihin joudutaan hankkimaan lisätietoja. Tämä hidastaa käsittelyä. Jos hakemusten laatua saadaan parannettua, käsittely nopeutuu olennaisesti. Lisätietojen kysyminen ei johdu kassan linjasta, vaan työttömyysturvalainsäädännöstä sekä kassan valvovien viranomaisten ohjeista ja määräyksistä.

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9-16 (la sulj.) www.uil.ﬁ sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.ﬁ

Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk Atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 LAHTI puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.ﬁ www.lsi.ﬁ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Länsi-Suomi TOIMINNAN JOHTO alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 28100 Pori varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 801 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.ﬁ johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani työsuhdelakimiehet Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki työsuhdeneuvojat Panu Paajanen, Liisa Reunanen, Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Eeva Kylä-Paavola assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.ﬁ/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 KEMI Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Keski-Suomi ja Päijät-Häme Olympiakatu 16 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 870 alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 65100 Vaasa Kalevankatu 4, 5krs Opiskelija-asiat 40100 Jyväskylä MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Itä- ja Kaakkois-Suomi faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 SALO assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Pohjois-Suomi sai@sai.fi kenttäasiamiehet alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 Janne Laakso, 040 518 0058 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ sati@satakunnaninsinoorit.fi johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY assistentti Mervi Kinnunen, 0201 823 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO Järjestötoiminta Otavalankatu 9 A, 33100 TAMPERE puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistosihteeri Tarja Virtanen toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 jaana.kalviainen@helsin.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helsin.fi gsm 0400 338 024 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 RIIHIMÄKI jasen@uil.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 HÄMEENLINNA Susanna Saarila ja Satu Sjöstedt ham.inssi@mail.htk.fi työnantajaperintä 0201 801 833 www.uil.fi/hml Viestintä KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 PL 454, 40101 JYVÄSKYLÄ tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.ﬁ. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.ﬁ.

mennen tullen N TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

N TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Tuike GP 2. osakilpailu tiistaina 2.6. klo 18.00 Toinen osakilpailu on vauhdikasta kartingia ulkoradalla. Sateen yllättäessä kilpailu ajetaan sisäradalla. Ilmoittautumismaksu on 10 € / henkilö. Tapahtumapaikkana on Turku Karting Orikedolla, osoitteessa: Pollenkuja 2, 20320 Turku. Ilmoittautumiset 25.5. klo 17 mennessä osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@ hotmail.com.

Wappubrunssi pe 1.5. klo 11.00–12.30. Mukavaa yhdessäoloa koko perheelle jo perinteeksi tulleella brunssilla. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset ti 28.4. mennessä toimisto@tampereeninsinoorit.fi

Digikuvauksen perusteita -kurssi 19.5. klo 17.00 Ilmaiselle kurssille mahtuu noin 20 nopeinta mukaan. Kurssille tarvitaan mukaan oma kamera. Kurssipaikka on Oy Osk. Rajala / Rajala Pro Shop, Yliopistonkatu 13 a, 20100 Turku. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä osoitteeseen: tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Tuike juoksee kesällä 2009 27.6. Tuike lähtee porukalla juoksemaan Turkuun 27.6. Hinta on 10 €/henkilö. Tarkemmat osallistumisohjeet osoitteessa www.tuike.fi. Koko perheen kesäretki Särkänniemeen lauantaina 13.6. Lisätietoja nettisivuilla www.tuike.fi.

Työmarkkinatilanteen ajankohtaiskatsaus ma 4.5. klo 17.30 Sosiaalitupo ja tes-neuvottelujen asiankohtainen tilanne. UIL:n asiamies NN (alustaja avoin) kertoo ns. sosiaalitupon sisällöstä ylemmän toimihenkilön näkökulmasta. Tes-neuvottelut käynnistyvät eri aloilla. Mitkä ovat tavoitteet ja tilanne taantuma huomioiden. Tilaisuus järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla. Ilmoittautumiset ma 27.4. mennessä toimisto@tampereeninsinoorit.fi Tampereeen Insinöörit 90 vuotta, pe–la 15.–16.5. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlaillallinen järjestetään pe 15.5. klo 20.30 alkaen Vapriikissa. TI:n juhlaseminaari la 16.5. klo 14 Puhujana Jari Sarasvuo. Jäsenten ilmoittautumiset toimisto@tampereeninsinoorit.fi.

Tampereen Insinöörit 90 v juhlaseminaari la 16.5. klo 14-17

N LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT

Wappuboolit 30.4. kello 17–18 Akava-talolla, Aurakatu 20 A. Insinööri Pettersson -risteily la 23.5. Lisätiedot: www.lousi.fi.

Jari Sarasvuo N SATAKUNNAN INSINÖÖRIT

Moottoripyöräajelu su 24.5. Vammalan Karkussa. Lisätietoja sati@satakunnaninsinoorit.fi tai 02-6414130. UUSI

INSINÖÖRI

”Mielekäs elämä syntyy työstä ja rakkaudesta” Juhlaseminaari on avoin Tampereen Insinöörit ry:n jäsenille (avec). Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.tampereeninsinoorit.fi

UIL:n 90-vuotisjuhlanäytös Sukuvika ke 10.6.2009 klo 19 Uuden Insinööriliiton 90-vuotisjuhla kesäteatterinäytöksenä Ray Cooneyn sairaanhyvä sairaalafarssi Sukuvika Tampereen Komediateatterissa. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari avaa teatteritapahtuman. Väliajalla tarjotaan liiton 90-vuotisjuhlakahvit. Liput 24 € /henkilö sis. kahvin ja leivoksen. Jäsenten sitovat ilmoittautumiset to 30.4. mennessä. Työmarkkinaristeily ti 2.6. klo 17.00–19.30. Perinteisen Työmarkkinaristeilyn kohderyhmänä ovat yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin luottamusmiehet Pirkanmaalla. Risteily lähtee Mustalahdesta klo 17.00. Ohjelmassa on alustuksia, iltapala, vapaata keskustelua ja tutustumista. Laiva palaa satamaan klo 19.30. IAET-kassainfo ke 3.6. klo 17.30 Uuden Insinööriliiton asiamies, IAETkassan hallituksen jäsen Timo Ruoko kertoo työttömyysturvaan liittyvistä asioista lomautetuille ja irtisanotuille. Tilaisuus järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla. Ilmoittautumiset viikkoa ennen toimisto@tampereeninsinoorit.fi Sauna Open Air -festivaali la 6.6. Kuudes Sauna Open Air järjestetään tutussa Eteläpuistossa 5–7.6. Tarjoamme jäsenille lippuja lauantaille à 49,- (56,-), max. 2 lippua/jäsen. Sitovat ilmoittautumiset 30.4. mennessä. 43

LIVE HELSINKI

Aina

AJAN TASALLA Työajat ja korvaukset Palkka-asiat Irtisanomissuoja Lomat Urapalvelut Työsuhdeneuvonta Työttömyysvakuutus

Etujesi valvonta me väm – tärkein tehtä us on, että se keskittyy ajamaan ja

lijoiden öriliiton vahvu insinööriopiske ja Uuden Insinö en ri ö ö n si messa. enomaan in iantuntija Suo as ja ja o valvomaan nim lv va un ujesi paras ed etuja. Se on et kautta. jäsenjärjestön an ta lu u ku n o otta öriliitto n etuja jo 90 vu ie Uuteen Insinö n se jä t ee n eet ja valvo vuosina. Olemme ajan myös tulevina e m m vä tä h ein te – ja se on tärk YYY WKN Ƃ Ajantasaisesti

Tulevaisuuden turvaa