Insinoori-04-2016

Katse eteenpäin 4

2016

Työntekijöitä Tyyytyväisyyttä kasvuyrityksille omaan työhön

Osallistu kesävisaan

34

18

36 Sisällys 4/2016 10 14 15 16 18 20 22 24 26 28 36 37 39 43

Insinöörin töitä kaduilla ja toreilla Kilpalukykysopimus maaliin Energiayhtiölle palkinto työstä Kasvuyrityksille työvoimaa Sisäilmaongelmia voi ehkäistä Hyvä työkaari on ehyt ja mielekäs Uusi puheenjohtaja aloitti Päättäjät vaihtuivat kokouksessa Kaivosala tarjoaa elannon Työttömyyskassa palvelee jäseniä Insinööri valmistaa siideriä Panimo tekee Insinööri-olutta Tunnista logo kesävisassa Vapaaehtoisena festivaaleilla VAKIOT

3 4 9 21 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Markku Ojala

2

Suojavarusteet on oltava päällä kaivosalueella.

s. 26

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 25.8., 29.9., 3.11., 15.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Kahden kerroksen väkeä

M

icrosoftin päätös lopettaa matkapuhelinten tuotekehittelyn Suomessa lähes kokonaan pakottaa 1350 alan ammattilaista etsimään uutta työtä. Yhtiö ilmoitti saman tien aikovansa tarjota irtisanottaville työntekijöille taloudellisia tukipaketteja, joiden arvo nousee 180 miljoonaan euroon. Suomen osuus potista on noin kaksi kolmasosaa.

Huhtikuun alussa Nokia ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut 1300 työpaikan vähentämiseksi Suomessa. Suunnitelmissa on käynnistää uusi Bridge-tukiohjelma henkilöstön kanssa. Ohjelma on vuosien ajan ollut entisten nokialaisten väylä uuteen työpaikkaan, koulutukseen tai yrittäjyyteen.

Irtisanomisuhan alla tarjottavat vapaaehtoiset eropaketit ja yt-neuvottelujen aikana tai sen päätteeksi tarjottavat irtisanomispaketit eivät ole uusi asia. Etenkin johto- ja asiantuntijatehtävissä henkilöstön lähtemistä on vuosikymmenten ajan vauhditettu rahalla. Ajan myötä erilaiset paketit ja tukitoimet ovat levinneet muihin henkilöstöryhmiin ja niiden ympärille on kehitetty Nokian Bridgen ja Microsoftin Polun kaltaisia tukiohjelmia.

Varmasti Microsoftin ja Nokian kaltaisilla globaaleilla suuryrityksillä on tukiohjelmissaan vilpitöntä halua kantaa yhteiskuntavastuuta ja auttaa työntekijöitään uuteen alkuun, mutta pelkästään hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. Tukiohjelmat sekä ero- ja irtisanomispaketit ovat osa yrityksen maineenhallintaa tavoitteena hoitaa ikävä asia ilman suurta julkista mekastusta.

On hyvä, että isot yritykset pehmentävät massiivisten irtisanomisten yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia omilla tukitoimillaan. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä, että Nokian ja Microsoftin ohjelmien piiriin pääseminen osuu vain harvojen työnsä menettäneiden kohdalle. Pienestä nyrkkipajasta irtisanotun koneinsinöörin osaamista ei ylistetä julkisuudessa eikä hänen tarvitse punnita tukiohjelmien vaihtoehtojen hyvyyttä; hän on uudessa, vaikeassa tilanteessa oman onnensa seppä.

Suomessa päättyy vuosittain kymmeniä tuhansia työsuhteita työttömyyteen. Kaikki apu työttömyyden nujertamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi on tarpeen, myös globaalien yritysten tukiohjelmat. Kun mediassa nousevat esiin pääsääntöisesti vain isojen yritysten asiat, ihmisille voi syntyä erilaisia ja vääriä käsityksiä työttömien tukemisesta. Huolehditaan siitä, että omassa arvostuksessamme emme aseta työpaikkansa menettäneitä toistensa edelle.

3

BITTIKATTAUS Kirsi Tamminen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto oli mukana yhtenä noin tusinasta liitosta Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin teltassa. Liiton asiamiehet keskustelivat jäsenten ja muiden kiinnostuneiden kanssa insinöörien asioista.

32 %

Johtotehtävissä toimineista palkansaajista oli vuonna 2014 naisia 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä naisia oli 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.

Oikaisu Insinööri-lehden 3/2016 jutussa Digipainolla pakkausyksilöitä mainittiin, että omistustaustaltaan Pyroll-yritysperheeseen kuuluva PackageMedia Oy on Suomen ainoa digipainotekniikalla pakkauksia valmistava yritys.

Muun mussa pakkausratkaisuja valmistavalla DS Smithillä on ollut useita vuosia digipainokone Nummelan tehtaallaan. DS Smithin mukaan kyseessä on Suomen pakkausteollisuuden ensimmäinen teollisen mittakaavan digipainokone.

4

Puolet innovaatioyrityksistä suosi ympäristöhyödyllisiä keksintöjä Yli puolet vuosina 2012–2014 innovaatioita käyttöönottaneista yrityksistä otti ilmoituksensa mukaan käyttöönsä ympäristöhyötyjä tuottavia innovaatioita. Teollisuudessa osuus oli 71 prosenttia ja palveluissa 50 prosenttia innovoineista.

Yleisimmin innovaatioiden tuottamana ympäristöhyötynä yritykset nimesivät tehokkaamman energiankäytön ja pienentyneen hiilijalanjäljen. Tuotannonaikaisia ympäristöhyötyjä ilmoitettiin käytännössä yhtä yleisesti kuin lopputuotekäytön aikana saavutettavia ympäristöhyötyjä.

Tärkeimpinä syinä ympäristöhyötyjä tuottavien innovaatioiden käyttöönottoon yritykset näkivät korkeat energia-, vesi- tai materi-

aalikustannukset, ympäristösäännökset sekä yrityksen maineen parantamisen Kaikkiaan innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus tutkittujen toimialojen ja kokoluokkien yrityksistä vuosina 2012–2014 oli 55 prosenttia. Valtaosa näistä oli ottanut käyttöönsä innovaatioita.

Kaikista tutkimuksen yrityksistä esimerkiksi noin kolmannes arvioi digitaalisten tuotteiden merkityksen yrityksen liiketoiminnassa suureksi tai kohtalaiseksi.

Innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osalta vastaava osuus oli 47 prosenttia ja muiden yritysten osalta 21 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkimukseen.

BITTIKATTAUS

Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee Erityisesti perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Vastoin yleistä huolta psyykenlääkkeiden käytön kasvusta kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2009–2015. Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus. Masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu on tasaantunut.

Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on myös pienentynyt viime vuosina.

Unilääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia.

Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.

Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä on vuosina 2007–2012 ilmestynyt useita hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään näiden lääkkeiden pitkäaikaista käyttöä.

– Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen, sanoo erikoistutkija Terhi Kurko Kelasta.

Insinööri-lehti toivottaa lukijoille rentouttavaa kesää!

Ulkomailla tarvitaan auton rekisteriote Trafi luopui rekisteröintitodistusten eli rekisteriotteiden tulostamisesta viime marraskuussa, joten kaikissa suomalaisautoissa ei ole enää paperista rekisteröintitodistusta. Viranomaiset saavat tarvittaessa ajantasaiset rekisteröintitiedot suoraan sähköisistä järjestelmistä.

Ulkomailla omalla autolla reissaava tarvitsee kuitenkin edelleen mukaansa rekisteröintitodistuksen teknisen osan. Suomen ulkopuolella viranomaiset vaativat kirjallista todistusta ajoneuvon omistajuudesta.

– Jos joudut viranomaisten pysäyttämäksi ulkomailla ja autosta puuttuvat paperit, vastassa on kinkkinen tilanne. Vaikka ajoneuvo olisi täysin laillisesti omistuksessasi, et pysty todistamaan sitä ilman rekisteröintitodistuksen teknistä osaa, laatupäällikkö Solja Varke-Lipponen Ifistä kertoo.

Jos suuntaa autolla ulkomaille, rekisteröintitodistuksen teknistä osa kannattaa tilata hyvissä ajoin Trafista. Kiireen tullen rekisteriotteen voi hakea katsastusasemalta.

Hyvä stressi lisää työhyvinvointia Myönteisen stressin eli eustressin avulla on mahdollista löytää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja, jotka lisäävät sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Tekesin rahoittamassa Eustress-hankkeessa kehitettiin yrittäjien arkeen keinoja myönteisen stressin edistämiseen muun muassa teknologiaa hyödyntäen.

Yrittäjät kokeilivat ja harjoittelivat uudenlaisia työtapoja verkossa käyttämällä pilotointivaiheessa olevaa Hyvän Stressin verkkotyökalua.

Työkalun hyödyntämisellä todettiin olevan vaikutuksia, jotka näkyivät sekä kielteisen stressin vähentymisenä että oivalluksina itselle sopivista työtavoista ja toimivista ajattelumalleista. Keskeisellä sijalla olivat myös toisten yrittäjien kokemukset.

Haastatteluaineistojen perusteella tunnistettiin kuusi osa-aluetta, jotka ovat keskeisiä hyvän stressin edistämisessä: omien ajatusten ja kokemusten reflektointi, työn organisoiminen mielekkäällä tavalla, myönteisen paineen rakentaminen, ilon ja onnistumisten vaaliminen, virittäytyminen haastaviin tilanteisiin sekä palautuminen.

Palautuminen myönteisestä stressistä on myös tärkeää, koska pitkään jatkuessaan sekin on kuluttavaa elimistölle kileteisen stressin tavoin.

Tulokset on koottu ”Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi” -työkirjaksi, joka esittelee keskeiset havainnot ja antaa käytännön harjoitteita hyvää stressiä edistävien toimintatapojen kokeiluun.

Tutkimustuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjät ja yrittäjämäistä työtä tekevät. Tuloksia voivat soveltaa myös esimerkiksi esimiehet, työhyvinvoinnin ammattilaiset ja valmentajat.

5

BITTIKATTAUS

Töissä olisi pelin paikka

PETTERIN PALSTA Petteri Oksa neuvottelujohtaja Insinööriliitto

Luottamus ansaitaan

T

yömarkkinaperinteeseen kuuluvien vaikeiden vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimus saatiin sovellettua suurimpaan osaan työehtosopimuksista. Tällä kertaa kenelläkään ei toivottavasti ole tarvetta poksautella kuohujuomapullojen korkkeja auki. Ei ole mitään juhlittavaa siinä, että palkansaajien etuja ja ansioita leikataan.

Kyseessä on täysin poikkeuksellinen ratkaisu. Se kuitenkin arvioitiin pienemmäksi pahaksi kuin se, että hallitus olisi edelleen sotkenut työmarkkinoiden toimintaa lainsäädäntöhankkeillaan. Täytyy toivoa, että myös työnantajilta löytyy malttia ja järkeä tehdä paikallisesti työajan pidentämisratkaisut joustavasti esimerkiksi liukumia käyttämällä.

Tästä näkökulmasta on täysin ymmärrettävää, että ratkaisun tekeminen ei ollut helppoa. Olisi outoa, jos ansioiden leikkaaminen kävisi leikiten ja ilman tiukkoja neuvotteluja. Parasta mahdollista mallia oli syytä etsiä huolella.

Kiky on kuitenkin nyt kipuiltu. Sen ratkaisujen kanssa on pakko ainakin toistaiseksi elää, mutta katseen on käännyttävä eteenpäin. Historiaan jäävät – ainakin toistaiseksi – keskitetyt ratkaisut.

Syksyllä 2017 alkaa liittokierros, joka on tarkoitus käydä uudella koordinaatiolla, niin kutsutulla Suomen mallilla.

Jotta liitto- ja toimialakohtaisesta neuvottelukierroksesta voi tulla onnistunut, pitää työmarkkinoilla olla luottamusta. Sen lisäksi, että rakennamme entistä parempaa yhteistyötä ja toimintatapoja omalla puolellamme sopimuspöytää, meidän pitää käyttää paljon aikaa ja energiaa luottamuksen rakentamiseen.

Luottamusta ei saada, se ansaitaan. Tämä on haaste sekä kaikille työmarkkinaosapuolille että poliittiselle vallalle. Jos kaikki osapuolet eivät ota tätä vakavasti, neuvottelukierroksella on koordinaation sijasta kaaos.

Odotteluun ei ole aikaa. Ensi vuoden neuvottelut tulevat yllättävän äkkiä vastaan.

6

Työpaikoilla voitaisiin viihtyä paljon nykyistä paremmin, jos digitaaliset pelit otettaisiin vakavasti. Jo joka viides suomalainen pelaa työpaikallaan, ainakin toisinaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat kysyivät työpaikalla pelaamisesta tuhannelta suomalaiselta työikäiseltä. Joka viides vastaaja kertoi ajoittain pelaavansa työpaikallaan digitaalisia pelejä.

Ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo kauppakorkeakoulun pelitutkimusverkostosta kiteyttää, että suosioon nähden pelaaminen työpaikoilla on näkymätön ilmiö.

Pelaajan kokemus työpaikalla pelaamisesta juontuu siitä, kuinka tärkeää pelaaminen vastaajan elämässä yleensä on.

Kysely paljasti, että suomalaiset pelaavat tyypillisesti pieniä pätkiä työpäivinä tauottaakseen isoa tai puuduttavaa työmäärää.

– Ihmiset boostaavat omaa mielialaansa, jotta saavat työhönsä lisäenergiaa, Vahlo muotoilee.

Toisaalta kotiin tullessa peli palauttaa ja rentouttaa kohti seuraavaa työpäivää. Peli toimii irtiottona töistä.

– Joillakin työpaikoilla ihmiset eivät juo tauoilla kahvia, vaan pelaavat mobiilipelejä. Moni pelaa ilman lupaa, Vahlo kertoo.

Digipelaajien keski-ikä Suomessa on noin 40 vuotta. Vahlon mielestä digipelaamisen mahdollisuudet ovat isot, mutta pelien hyödyntäminen on toistaiseksi vähäistä.

– Vielä ei ole mietitty työhyvinvoinnin kohentamista pelaamisella.

Säästäminen eläkettä varten mahdollista yhä harvemmalle Noin kolmannes suomalaisista on säästänyt eläkeaikaa varten. Säästäminen ei ole viime vuosina lisääntynyt, vaikka lähes puolet arvioi eläkeaikaisen toimeentulonsa heikoksi.

Suurin syy olla säästämättä vanhuuden ajalle on se, ettei siihen ole varaa.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten säästämistarpeita ja niiden toteutumismahdollisuuksia vuosina 2011 ja 2014. Yksityinen eläkesäästäminen ei ole lisääntynyt. Entistä merkittävämpi syy olla säästämättä eläkeaikaa varten on taloudellisten mahdollisuuksien puute.

Lähes puolet vuoden 2014 kyselyyn vastanneista 35–67-vuotiaista arvioi eläkkeensä riittävän huonosti tai melko huonosti kohtuulliseen toimeentuloon eläkeaikana.

Suuri osa toimeentulonsa heikoksi arvioineista ei kuitenkaan säästä eläkeaikaa varten.

– Usein ne säästävät, joilla on varaa säästää, vaikka he uskovat tulevansa eläkeaikana muutenkin kohtuullisesti toimeen. Vastaavasti monet, jotka arvioivat oman eläkeaikaisen toimeentulonsa heikoksi, eivät pysty säästämään. Syynä on pienituloisuutta, työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä, sanovat ekonomisti Kati Ahonen ja erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta.

BITTIKATTAUS

Opiskelu työttömyyden aikana Työttömyysaikana on mahdollista opiskella ansiopäivärahalla tuettuna. Päivärahalla tuettuja opiskeluja, eli niin sanottuja työllistymistä edistäviä palveluita, ovat erilaiset työ- ja elinkeinotoimiston kautta haettavat koulutukset, valmennukset ja työkokeilut. Tarjolla olevien koulutusten tarkoituksena on tukea työllistymistä ja kannustaa hankkimaan koulutusta, lähtökohtana oma nykyinen osaaminen sekä kiinnostuksen kohteet.

Ansiopäivärahan maksaminen opiskeluiden ajalta edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston eli TE-toimiston lausuntoa.

Koulutuksen osallistumisajalta maksetaan työttömyyskassasta samaa työttömyysetuutta kuin työttömänä työnhakijana ollessa. Lisäksi on mahdollista saada

Hevosenlannasta kestävää liiketoimintaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeessa vertaillaan erilaisia hevosenlannan ympäristöllisiä ja taloudellisia käyttömahdollisuuksia, kuten mädätystä ja kaasutusta, peltoon levitystä ja lannanpolttoa. Tavoilla tuetaan uusiutuvan energian ja kiertotalouden tavoitteita, kuten ravinteiden kierrätystä ja biohajoavien jätteiden mahdollisimman kestävää hyödyntämistä.

EU:ssa hevosenlanta on määritetty eläinperäiseksi jätteeksi, jolloin sen poltto vaatii luvan ja suuremman kokoluokan polttolaitoksen. Lisäksi EU-direktiivien kiristyessä esimerkiksi lannan levittäminen peltoon vaikeutuu koko ajan.

Tilanne on lisännyt alan toimijoiden mielenkiintoa etsiä muita ratkaisuja ja käyttötapoja. Myös isommat yritykset ovat heränneet sen käyttömahdollisuuksiin.

Tutkijat arvelevat, että hevosenlantaa voisi käyttää hyödyksi myös pienemmän kokoluokan laitoksissa. Hevosen lantaa muodostuu Suomessa vuositasolla noin 660 000–700 000 tonnia. Erityisesti hevostallit ja ravikeskukset haluaisivat käyttää hevosenlantaa omana energianlähteenä, sillä tallit sijaitsevat yhä enenevissä määrin kauempana maaseudusta, jolloin lannasta voi tulla taloudellinen taakka.

korotettua ansio-osaa sekä kulukorvausta. Korotetun ansio-osan saaminen edellyttää, että koulutukseen osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa yhdessä TEtoimiston kanssa.

TE-toimisto seuraa opintojen etenemistä yhdessä opiskelijan kanssa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Työnhaku on pidettävä voimassa myös koulutuksen aikana.

Lisätietoja: www.te-palvelut.fi

Mökki on paras paikka viettää lomaa Kesälomakausi käynnistyi toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä vuonna toukokuussa lomailleet saivat nauttia helteistä, jota monet pitävät tärkeänä hyvän loman merkkinä – eivät toki kaikki.

Kelit suosivat mökkiläisiä, jotka saivat ainakin ilmojen puolesta laitettua mökin kesäkuntoon.

Iso osa suomalaisista aloittaa lomansa juhannukselta ja silloin suunnataan mökeille.

Insinööriliiton uutiskirjeessä kysyttiin parasta lomanviettopaikkaa. Lähes puolet 720 vastaajista kannatti mökkilomailua. Kotimaan luonto oli kakkossuosikki. Sen sijaan kotimaan ranta- tai kesäkaupunkikohteet jäivät hännille. Toki mökiltä voi piipahtaa niihinkin tutustumassa.

15 % Oma koti

18 % Kotimaan luonto

3% Kotimainen uimaranta

5% Kotimainen kesäkaupunki

6% Aurinkoranta ulkomailla

43 % Oma tai vieras mökki

6% Ulkomainen kaupunki

4% Joku ihan muu

7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Tehdään tulevaisuutta yhdessä

T

oukokuussa Insinööriliitto kokoontui edustajakokoukseen Hämeenlinnaan. Liiton ylimmän päättävän elimen kokous oli henkilökohtaisesti siinä mielessä merkityksellinen, että se valitsi minut liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Samalla vaihtuivat liiton varapuheenjohtajat ja hallitus uusiutui jonkin verran.

Ryhdyn vetämään Insinööriliittoa nöyrin mielin. Painotan, että noin 70 000 jäsenen asioiden hoitaminen ei ole yhden miehen show. Siinä työssä tarvitaan laajoja joukkoja, erilaista asiantuntemusta ja ennen kaikkea yhteistyötä. Toivon, että mahdollisimman moni teistä on mukana tekemässä Insinööriliitosta entistä vahvempaa vaikuttajaa ja jäsenten etujen vaalijaa.

Edustajakokouksen toinen merkittävä asia oli päätös vetäytyä uuden keskusjärjestön perustamiseen tähdänneestä hankkeesta, jonka päätössanat virallisesti lausuttiin kesäkuun 1. päivänä pidetyssä liittojen kokouksessa. Insinööriliitto siis jatkaa Akavan jäsenenä ja keskittyy kehittämään keskusjärjestöä yhdessä muiden Akavan jäsenliittojen kanssa. Samalla on tärkeää muistaa, että palkansaajayhteistyötä yli keskusjärjestörajojen kannattaa tehdä monissa asioissa.

Olen saanut vauhdikkaan startin puheenjohtajan tehtävään. Ensimmäiset kaksi

viikkoa ovat täyttyneet eri toimijoiden sääntömääräisistä kokouksista, olen tutustunut uuteen työyhteisöön ja rakentanut yhteistyön verkostoja. Insinööriliiton puheenjohtajan pesti on myös julkinen, joten olen ehtinyt antaa paljon haastatteluja.

Valitettavasti toimittajat ovat lähestyneet minua myös ikävien uutisten tiimoilta.

Microsoftin päätös lopettaa matkapuhelinten tuotekehittely Suomessa vie työpaikan 1 350 alan ammattilaiselta, joista merkittävä osa on liittomme jäseniä. Onneksi näyttää siltä, että Microsoftin irtisanomiset eivät tällä kertaa tuo mukanaan suuria kerrannaisvaikutuksia alihankintayrityksissä.

Kevät on ollut myös neuvottelujen aikaa. Kilpailukykysopimuksen soveltamista työehtosopimuksiin on hierottu pitkään ja hartaasti. Tuloksiakin on syntynyt, vaikka neuvottelut eivät olleet helpot. Työnantaja teki useissa neuvottelupöydissä merkittäviä heikennysehdotuksia nykyisiin sopimuksiin, mutta lopputuloksen kanssa voimme elää.

Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita.

Kesällä työmarkkinat rauhoittuvat vetämään henkeä ennen seuraavia koitoksia.

Näin tapahtuu jälleen, vaikka vuoden 2017 neuvottelut ovat jo mielessämme. Niistäkin selviämme yhdessä töitä tehden ja sopien.

9

Jussi Saarimäki viihtyy Tehometin palveluksessa, jossa on hyvä tekemisen meininki.

10

Insinöörin käden jälki näkyy valaisinpylväissä TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Petri Blomqvist

Jussi Saarimäki suunnittelee työkseen teräsvalaisinpylväiden rakenteita.

Työn tulokset ovat esillä muun muassa katujen varsilla ja piha-alueilla. ››

11

”Haasteelliset työtehtävät opettavat eniten.”

N

elisen vuotta sitten suunnitteluinsinöörinä Tehomet Oy:n palveluksessa aloittanut Jussi Saarimäki huomasi heti uransa alkumetreillä, että valaisinpylväissä on merkittäviä eroja. Samaa konseptia ei voi automaattisesti monistaa, vaan jokaisen pylvään rakenne on tarvittaessa suunniteltava erikseen.

– Pylväiden suunnittelussa on huomioitava valaisimien paino, tuulipintaala ja monet muut ulkoiset rasitustekijät. Pylvään varren ja valaisimen yhteensopivuus on myös varmistettava.

Saarimäki kertoo.

Saarimäen työnantaja Tehomet on Pohjoismaiden suurin metallisten ja puisten erikoisvalaisinpylväiden ja mastorakenteiden valmistaja.

Vuodesta 1979 lähtien Kangasniemellä toiminut yhtiö on liiketoimintansa kasvaessa jakanut tuotteittensa valmistuksen kolmeen yksikköön.

Kangasniemellä suunnitellaan ja valmistetaan teräsvalaisinpylväitä ja mastorakenteita, Parikkalassa dekoratiivisia puupylväitä ja Virossa standarditeräspylväitä.

Yksiköistä valmistuu vuosittain yhteensä noin 60 000 valaisinpylvästä, joita on asennettu muun muassa valtateiden ja katujen varsille, toriaukeamille, päiväkotien pihoille sekä satama-alueelle.

– Esimerkiksi Linnanmäellä voi nähdä Tehometin valmistamia erikoisvalaisinpylväitä, joiden keskiosa on puuta ja ala- ja yläosa terästä, Saarimäki sanoo.

Valtateiden varsilla yhtiön erikoisosaaminen näkyy turvapylväissä, joi-

12

den materiaali ja rakenne tekevät niistä tavanomaisia pylväitä turvallisempia.

– Turvapylväs sitoo törmäystilanteessa auton liike-energiaa hallitusti, mikä vähentää matkustajan loukkaantumisriskiä.

KANSAINVÄLISET MARKKINAT

Tehomet on kovan työn ja yrityskaupan myötä laajentanut markkinaaluettaan ympäri maailmaa. Vuonna 2008 monikansallinen Valmont Industries osti Tehometin osakeenemmistön. Uuden omistajan myötä tuotevalikoima on laajentunut ja markkina-alue kansainvälistynyt.

Pohjoismaiden ja muun Euroopan lisäksi asiakkaita on muun muassa Yhdysvalloissa ja Lähi-Idässä. Yhtiö on perustanut myyntikonttorin Ranskaan, jossa on suurta kysyntää puupylväille ja -mastoille.

– Vastikään toimitimme puuvalaisinpylväitä Dubaissa rakenteilla olevaan eläintarhaan. Yhdysvaltojen Omahaan valmistimme valaisinpylväitä, joiden varret muistuttavat baseballmailaa ja kuvut palloa, Saarimäki mainitsee esimerkkeinä ulkomaille valmistetuista erikoistuotteista.

Saarimäen mukaan Tehomet kilpailee korkealla laadullaan ja erikoisosaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhtiö pystyy valmistamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

– Suomen tehtaiden tuotantoa ei ole voitu automatisoida, koska lähes jokaisen pylvään valmistaminen edellyttää erikoissuunnittelua ja yksilöllistä valmistusta. Sen sijaan Viron tehtaalla valmistettavien standardipylväiden tuotanto on osittain automatisoitu.

TYÖSSÄ KEHITTYMISTÄ

Jyväskylän ammattikorkeakoulusta konetekniikan insinööriksi vuonna 2012 valmistuneen Saarimäen ura Kangasniemen yksikössä on edennyt perinteistä reittiä. Kesätyön jälkeen hän jäi taloon suunnittelemaan pylväiden oikomislaitetta insinöörityönään.

Valmistumisen jälkeen työtä on riittänyt teräspylväiden suunnittelussa.

Työtehtävät sisältävät muun muassa asiakas- ja valmistuskuvien piirtämistä, lujuuslaskentaa, projektinjohtoa, laaduntarkastusta ja asiakkaiden kanssa kommunikointia. Lisäksi Saarimäki tekee itse kaikki materiaalihankinnat suunnittelemiinsa teräspylväisiin. Hänen mielestä laaja työnkuva lisää työn mielekkyyttä.

Välillä projekteissa tulee vastaan haastavia tilanteita, joiden selvittäminen vaatii runsaammin aikaa.

– Vaikeimmat projektit ovat yleensä niitä mielenkiintoisempiä, koska niistä oppii eniten.

HALLISSA TÖISSÄ

Saarimäki työskentelee tehdashallin välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa tuotteen valmistuksen reaaliaikaista seuraamista.

– Kun avaan konttorin ja tehdashallin välisen oven, pääsen heti näkemään tuotteen valmistusta.

Tehdashalli on tullut Saarimäelle tutuksi työympäristöksi myös työnjohtajan sijaisen roolissa. Hänen mielestä työnjohtajan sijaistaminen vuosiloman aikana tuo mukavaa vaihtelua suunnittelutyöhön.

– Erilaiset työtehtävät kehittävät ja monipuolistavat osaamista, hän muistuttaa.

– Kangasniemen yksikkö valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä teräsvalaisinpylväitä, Jussi Saarimäki kertoo.

13

Kilpailukykysopimuksen lyhyt historia TEKSTI: Insinööriliitto

Neuvottelujohtaja Petteri Oksan mukaan yleinen arvio oli sopimuksen hyväksymisen kannalla, sillä vaihtoehto nähtiin pahempana.

A

lkuvuonna työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat monien vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimuksen.

– Se on todennäköisesti viimeinen Suomessa solmittu keskusjärjestösopimus. Lisäksi se on ensimmäinen sopimus, jolla on pelkästään leikattu palkansaajien etuja, sanoo Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa.

Koko pitkäksi venyneen neuvotteluprosessin ajan esillä olivat peruselementit eli työajan lisääminen ja yritysten maksujen keventäminen.

– Palkansaajat ovat järjestelmällisesti kiinnittäneet huomiota siihen, että ongelmissamme kyse ei voi olla pelkästään työn hinnasta. Esimerkiksi teollisuudessa Suomen ja Saksan palkkataso on suunnilleen sama, korkeasti koulutettujen palkat Suomessa ovat alemmat, Oksa sanoo.

Yritysten maksutaakkaa päätettiin kilpailukyvyn nimissä alentaa siirtämällä sosiaaliturvamaksuja työnan-

14

tajilta palkansaajien maksettaviksi.

Kyseessä on vuositasolla vähintään 1,5 miljardin euron kokoisesta summasta.

tavasti liukumia ja työaikapankkeja käyttäen.

– Vaikka työnantajaliitot yleensä kannattavat joustavuutta, nyt ne olivatkin ongelmitta jäykimpien mahdollisten ratkaisujen kannalla. Suuressa osissa pöytiä vaadittiin kokonaisten päivien käyttämistä työajan pidennykseen, Oksa kertoo.

SOVELTAMISNEUVOTTELUT VAIKEITA

Kilpailukykysopimus edellytti, että työehtosopimuksiin otetaan määräykset työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman kustannusvaikutuksia, niin kutsuttu selviytymislauseke, mahdollisuus työaikapankkiin ja poistetaan niin kutsutut liittolukot paikallisesta sopimisesta.

Paikallisen sopimisen laajentamisen vastapainona oli luottamusmiesten aseman parantaminen.

– Suurimmassa osassa akavalaista kenttää työaikapankit olivat sopimuksissa valmiiksi, eivät paikalliset sopimukset edellyttäneet liittojen hyväksyntää.

Oksan mukaan neuvottelut keskittyivät pian työaikakysymyksen ympärille. Siinä linja oli kirkas: pidennys haluttiin tehdä mahdollisimman jous-

RATKAISU PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

Lähes kaikissa sopimuksissa löydettiin ensisijainen ratkaisu paikallisesta sopimisesta. Työajan pidentäminen sovittiin tehtäväksi yrityksen tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Kiista siirtyi sen jälkeen siihen, mitä tapahtuu jos paikalliseen sopimukseen ei päästä. Lopulta kaikki perälautaratkaisut saatiin siedettäväksi.

Kiky-neuvottelut antavat samalla pohjan liitto- ja toimialakohtaiselle neuvottelukierrokselle, joka tulee vastaan ensi vuoden syksyllä.

– Kaikki käytettävissä ole aika pitää käyttää sekä oman toimintakyvyn että mahdollisimman hyvän neuvotteluaseman luomiseksi, Oksa tähdentää.

Oilonin työryhmän kehitti laitteiston, joka lämmittää jo sataatuhatta pekingiläiskotia.

Insinöörityöpalkinto Lahteen TEKSTI: TEK KUVA: Samuli Ikäheimo

Energiayhtiö Oilonin kymmenhenkinen työryhmä on kehittänyt kaasun polttoon soveltuvan tekniikan, joka tekee maailmanennätyksen vähäpäästöisyyden ja energiatehokkuuden yhdistämisessä.

S

uomalaisen insinöörityöpalkinnon saa tänä vuonna lahtelaisen energiayhtiö Oilonin kymmenhenkinen työryhmä: insinööri (AMK) Teemu Heino, DI Joonas Kattelus, DI Matti Koski, DI Marko Kylä-Sipilä, DI Mari Laakso, insinööri Reijo Lylykangas, insinööri Eero Pekkola, insinööri Jouko Peltohaka, DI Joonas Remes ja DI Tero Tulokas.

Tekniikan akateemiset TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin jakaman palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Oilon on solminut jo kaupat Pekingiin yhteensä 12:sta uuden sukupolven lämmitysjärjestelmästä, ja ne tulevat

lämmittämään sataatuhatta kiinalaiskotia. Kauppojen arvo on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Myös Yhdysvalloissa, etenkin Kaliforniassa, ollaan koko ajan kiinnostuneempia erittäin puhtaista energiaratkaisuista.

– Näin pakokaasuista häviää myös häkä.

Kilpailevissa tuotteissa samaan päästötasoon on päästy laitteiston energiatehokkuuden kustannuksella.

Osassa tekniikoista on käytetty kalliita ja ympäristöä kuormittavia kemikaaleja, kuten ammoniakkia ja ureaa.

ENEMMÄN ENERGIAA PUHTAAMMIN

Työryhmä kehitti Tekesin Green Growth -ohjelman ja yhteistyökumppanien avulla ensimmäisenä maailmassa kaasun polttoon soveltuvan tekniikan, jossa saavutetaan tiukat Pekingissä käytössä olevat vaatimukset ja samalla parannetaan polttimen hyötysuhdetta eli energiatehokkuutta.

Mitään erillisiä kemikaaleja ei myöskään tarvita.

Palkittu savukaasujen puhdistusmenetelmä perustuu metallikatalyyttiin.

Lisäksi polttimen ohjauksessa käytetään paljon automaatiota.

– Menetelmä muistuttaa autojen pakokaasujen puhdistuksessa käytettävää katalysaattoria. Katalyytti pelkistää typen oksidit ja hapettaa jäljelle jäävät palamattomat jakeet, kuten hiilivedyt, kertoo Oilonin tuotekehitysjohtaja Tero Tulokas.

EDESSÄ LUPAAVAT KASVUMARKKINAT

Uusi tekniikka syntyi asiakkaan vaatimuksesta. Pekingin kaukolämpöyhtiö halusi rakentaa maakaasua käyttäviä lämmityslaitoksia, joissa typen oksidien päästötaso on vain 30 milligrammaa savukuutiometriä kohden.

EU:ssa saman kokoluokan laitokset saavat päästää yli kolme kertaa enemmän. Typen oksidit ovat ympäristölle ja ihmisille erittäin haitallisia, ja ne ovat myös kasvihuonekaasuja.

– On odotettavaa, että Kiinan muut suuret kaupunkialueet seuraavat Pekingin tiukkoja päästönormeja, arvioi Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola.

Myös Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa noudatetaan yhtä tiukkoja normeja kuin Pekingissä.

Oilon on juuri hankkinut uudet tehdastilat Yhdysvalloista.

15

Kasvuyritykselle löytyy osaavaa työvoimaa TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

Bitfactor ilmentää hyvin Oulun nousua vaikeiden vuosien jälkeen.

Y

ksi oululaisen Bitfactorin ensimmäisistä värväyksistä oli Jussi Puhakka kolme vuotta sitten.

Sen jälkeen työkavereita on tullut lisää lähes 80 ja start up -yrityksestä on kasvanut kohtalaisen kokoinen ohjelmistoalan konsulttitalo.

Nokian lakkautusten takia Oulussa jäi muun muassa paljon Symbian-

16

osaajia tyhjän päälle ja uuden oppimisen tärkeys korostui. Nokian alihankkijalla pitkään työskennellyt Puhakka opetteli Android-käyttöjärjestelmän salat muutamassa viikossa.

– Siirryin heti koodaamaan avoimen lähdekoodin järjestelmän alakertaa. Oikea ajattelutapa auttaa uuden oppimisessa, ei ole yhtä ainoaa tapaa soveltaa löytämäänsä tietoa, Puhakka sanoo.

Ict-alan työpaikkojen lähtö kirpaisi aluksi pahasti ja Oulusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue 2012. Teknologiakeskittymän insinööriosaaminen on kuitenkin poikinut uutta ja vetänyt

monien yritysten toimintoja pohjoisen piilaaksoon.

– Nyt on oikeastaan parempi kuin ennen, kun ei ole yhtä mammuttia.

Kaikki on alalla laajemmalla pohjalla, Bitfactorin operatiivinen johtaja Janne Tuomikoski näkee.

KOODAAMINEN VERISSÄ

Puhakka lienee syntynyt koodaamaan.

Hän teki ensimmäiset kaupalliset ohjelmistonsa jo 16 vuotta sitten. Korkeakouluopinnot tuntuivat Puhakasta liian hidastempoisilta ja hän siirtyi monien muiden tavoin työelämään koulun penkiltä.

Jussi Puhakka (vas.) on pitkän linjan ohjelmistoosaaja. Vierellä Janne Tuomikoski.

Business Oulun johtaja korostaa yhteistyötä Oulu elpyi yllättävän nopeasti muutaman vuoden takaisesta aallonpohjasta.

Massiivisten ict-alan irtisanomisten jälkeen Oulun seudulla on alalla taas yhtä paljon työntekijöitä kuin neljä vuotta sitten.

Jos tarkkoja ollaan, Oulu ei noussut, vaan se nostettiin takaisin piijaloille.

Oulun elinkeinoliikelaitoksen Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula kiittelee eri toimijoiden tinkimätöntä yhteistyötä ja irtisanottujen aktiivisuutta.

– Takana oli koko alueen yhteinen halu menestyä, Ala-Mursula sanoo.

Business Oulu, yliopisto, ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, TEtoimisto ja ELY-keskus organisoivat yhdessä tehokkaan elvytyspaketin.

Toimijat järjestävät erilaisia muuntokoulutuksia, auttavat pienten yritysten syntymistä, yritysten sijoittumista Ouluun sekä erilaisten yritysrahoituskuvioiden toteutumista.

Hän on ollut aina innokas lähtemään ulkomaan komennuksille.

Kiinan ja Etelä-Korean lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa Dallasissa.

– On ollut mielenkiintoista tutustua eri maiden työkulttuureihin. Voisin lähteä uudelleenkin reissuhommiin, Puhakka sanoo.

Bitfactorin asiakkaina on sekä Fortune 500 -listan jättiläisiä että parin hengen start up -yrityksiä.

Oululaiset alan työntekijät ovat lähes kaikki nähneet toimintojen kuristelua ja alasajoa. On varmasti työntekijöiden etu, että Bitfactor toimii matalalla hierarkialla ja läpinäkyvästi.

”Oulussa yhteistyö on avainsana.”

HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHDITAAN

Tuomikosken työnkuva kertoo paljon Bitfactorin ajattelusta ja arvoista. Toimitusjohtaja Antti Pelkosen oikea käsi huolehtii rekrytoinneista, yrityksen työkulttuurista, viihtyvyydestä ja virkistystoiminnasta.

– Osaava henkilöstö on tärkein resurssimme. Jos meidän kaltaisellamme konsulttiyrityksellä ei ole osaavia ihmisiä, sillä ei ole mitään, Tuomikoski mainitsee.

– Alusta pitäen tästä on yritetty tehdä paras työpaikka parhaille työntekijöille, reilut kaksi vuotta sitten taloon tullut Tuomikoski sanoo.

Bitfactor rekrytoi koko ajan. Vuodenvaihteessa yrityksellä saattaa olla jo sata työntekijää.

Bitfactorin parikymmentä ensimmäistä työntekijää olivat keskimäärin

– Täytyy kiitellä sitä, kuinka innokkaasti erilaisiin muuntokoulutuksiin lähdettiin, Ala-Mursula sanoo.

Suurin osa koulutuksiin osallistuneista on teknisen koulutuksen saaneita.

Tuoreiden yritysten fokus hioutuu kirkkaaksi Takomon ja Business Kitchenin kaltaisten toimijoiden avulla.

– Takomon läpi on mennyt yli sata yritystä ja Business Kitchen on auttanut myös kymmeniä yrityksiä. Tuollaiset toimijat ovat todella hyvä apu kasvuvaiheessa oleville yrityksille.

Kasvuyritysten pääomahuollon turvaamisessa businessenkelit, Northern Start Up -rahastot, Finnvera ja Tekes ovat olleet aktiivisia.

– Seuraava kuvio on vahva viennin edistämiseen liittyvä malli. Pyrimme saamaan uutta liiketoimintaa muun muassa Ruotsista, Norjasta, Japanista, Saksasta ja Yhdysvalloista.

35-vuotiaita insinöörejä, jotka tunsivat toisensa ennestään. Kasvaessaan start upit voivat työllistää monipuolisemmin, niin myös Bitfactor.

– Nyt työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma on monipuolistunut.

Olemme palkanneet viime aikoina muun muassa graafikoita, palvelumuotoilijoita ja big data -osaajia, Tuomikoski kertoo.

Yrityksellä on uudet toimitilat Oulun teknologiakylässä ja sivutoimipiste Helsingissä.

Puhakka on muuttanut Oulun kaupunkialueelta Haukiputaan maaseudulle, ranchille, niin kuin hän itse ilmaisee.

– Siellä on tilaa harrastaa rauhassa esimerkiksi auton rakentelua ja virittelyä.

Puhakka ei ole tietenkään voinut olla puuttumatta harvinaisen Mitsubishi Galant Evolutioninsa ohjelmistopuoleen. Nykyisin nelivetoturbosta saa rata-asetuksilla irti 310 hevosvoimaa.

17

Sisäilmaongelmia voi ehkäistä TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä

Laatua rakentamiseen, huolellisuutta peruskorjauksiin ja kiinteistöihin säännöllinen huolto, toivoo rakennusterveysasiantuntija.

Karoliina Viitamäki kertoo, että kuntotarkastuksissa kosteusmittareiden lisäksi tärkeimmät työkalut ovat vasara ja iskuporakone.

18

”Talosta on pidettävä huolta.”

R

akennusterveysasiantuntija Karoliina Viitamäki ihmettelee, kuinka joku ostaa 30 000 euron auton ja pitää sitä kuin kukkaa kämmenellä, mutta puolen miljoonan euron talon hän saattaa jättää huoltamatta.

Hän on työssään nähnyt, miten uusikin talo voi homehtua, jos huolto jää retuperälle tai rakennus- tai remonttivaiheessa tehdään virheitä.

– Realiteetti on se, ettei talo kestä ikuisesti. Vaikka talon sanotaan kestävän sata vuotta, edellytyksenä on, että sitä pidetään yllä.

Viitamäki työskentelee asiantuntijana Hengitysliiton omistamassa Suomen Sisäilmakeskus Oy:ssä, joka on erikoistunut rakennuksista aiheutuvien terveyshaittojen selvityksiin sekä sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.

Asiakkaina on yksityisiä, kuntia, kaupunkeja sekä isoja kiinteistöyrityksiä.

Mittarilla saadaan tarkat lukemat.

– VOC-päästöjä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voi aiheuttaa märäksi jätetty betoni, jonka päälle sitten laitetaan muovimatto tai muu tiivis pinnoite.

Keskustelua ovat herättäneet myös 1970-luvulla rakennetut kerrostalot.

Kannattaako korjata vai puretaanko, omistajat miettivät. Viitamäki toteaa, että ne on alkujaankin suunniteltu kestämään noin 50 vuotta.

– Niihin tarvittavat, isot peruskorjaukset voivat tulla kohtuuttoman kalliiksi.

KIIRE HAITTAA LAATUA

Viitamäki käy lähes päivittäin tarkastuskohteissa mittareiden ja työkalujen kanssa – aika usein hän myös pukee päälleen haalarit ja ryömii talon ala- ja yläpohjiin. Hän selvittää rakennuksen kokonaistilanteen ja laatii raportin yhdessä muiden saman kohteen tutkineiden, esimerkiksi lvi-asiantuntijan, kanssa.

Homekoiraa Viitamäki ei ole käyttänyt, mutta tietää sen olevan oivallinen työkalu – sillä edellytyksellä, että koira on hyvin koulutettu ja ohjaaja tietää, mitä tekee.

Viime aikoina kuohuntaa on herättänyt koulujen ja julkisten tilojen sisäilmaongelmien vyyhti. Sisäilmaongelmia on myös uusissa rakennuksissa.

Viitamäen mukaan rakentamisen laatua heikentää usein kiire, siksi riittävä aikataulu pitäisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Virheitä tulee, kun hankkeen aikataulu on liian tiukka ja urakoitsijalla niskassaan sakkouhka myöhästymisestä.

OMAKOTITALOA ON HUOLLETTAVA

Ongelmia voi esiintyä myös uusissa omakotitaloissa, jos niitä ei huolleta ja ylläpidetä oikein. Ja toisin kuin helposti ajatellaan, vanhat hirsi- tai kivitalot eivät aina ole terveitä.

– Vanhojen talojen ongelmat syntyvät usein ylläpidon puutteen, suunnittelemattoman tai huonosti suunnitellun peruskorjauksen tai laajennuksen yhteydessä.

Omakotitaloissa sisäilmaongelmia aiheuttavat myös huonosti toimiva tai puutteellinen ilmanvaihto ja rakenteissa piilevä kosteusvaurio.

Jo talon ostovaiheessa voi välttää sudenkuoppia. Viitamäki huomauttaa, että vaikka asunto näyttäisi ihanalta, sitä ei kannata katsoa vaaleanpunaisten silmälasien läpi, vaan tarkastella huolella. Myös omaan nenään kannattaa luottaa, terveessä talossa ei haise.

Hänestä sisäilmaongelmiin saadaan helpotusta suunnittelu-, rakentamis- ja korjauslaatuun panostamalla.

TARKASTETTAVAA RIITTÄÄ

Viitamäki valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulusta ympäristöinsinööriksi, sen jälkeen hän suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rakennustekniikasta ja kouluttautui vielä rakennusterveysasiantuntijaksi.

Hän on työskennellyt muun muassa Porvoossa terveystarkastajana ja sen jälkeen kuusi vuotta ympäristöministeriössä valtakunnallisessa Kosteus- ja hometalkoot -projektissa.

Kosteus-, home- ja sisäilmaongelmista puhutaan nykyään paljon ja aihe on näkyvästi esillä julkisuudessa.

– Tietoisuus on lisääntynyt koko ajan, ja töitä riittää.

Alalla puoskarointi ei ole tavatonta, sillä kuka tahansa voi kutsua itseään kuntotarkastajaksi. Päivitetyn terveydensuojelulain myötä tilanne lienee paranemassa. Nykyisin terveydensuojeluviranomaisen valtuuttamalta tarkastajalta edellytetään pätevyys.

Ammattilainen kulkee tuoreimman tiedon aallonharjalla, sillä alan tutkimus lisääntyy, rakennusmääräykset muuttuvat ja uusia materiaaleja tulee markkinoille. Samaan tahtiin paranee myös suomalaisten asumisturvallisuus.

Viitamäki on kohdannut uransa aikana paljon sisäilmaongelmista sairastuneita, jopa homeloukkuun ajautuneita henkilöitä. Tällaiset ihmiskohtalot antavat hyvän motiivin työlle.

– Tässä työssä teoria pätee harvemmin, sillä kohteet ovat yksilöllisiä. Palkitsevaa työssäni on, kun keksii, mitä kyseisessä kiinteistössä on vikana, kun käyttäjä oireilee.

19

Hankkeen projektipäällikkö Kirsi Mäkelä on kokenut työhyvinvoinnin kehittäjä.

Hyvä työkaari on ehyt, pitkä ja mielekäs TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Teknologiateollisuuden uusi työhyvinvoinnin yhteistyöhanke tähtää asennemuutokseen työpaikalla. Tavoitteena on muun muassa parantaa esimiestyötä ja eri-ikäisten johtamista.

T

eknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen edellinen yhteinen työhyvinvointihanke Hyvä työ – Pidempi työura on saatettu onnellisesti telakalle. Hanke on päättynyt, mutta 20

sen synnyttämät mallit ja työkalut ovat edelleen hyödynnettävissä muun muassa uusissa hankkeissa ja Työturvallisuuskeskuksessa, minne ne on siirretty.

Hankkeesta saadut hyvät kokemukset innostivat osallistujia käynnistämään uuden työhyvinvointiprojektin.

Kolmivuotisessa Työkaari kantaa -hankkeessa ovat Teknologiateollisuus ry:n lisäksi mukana Ylemmät toimihenkilöt YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto PRO. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan sosiaalirahasto ESR:ltä.

”Kyse ei ole mistään senioriohjelmasta.”

KOLUMNI Laura Ventä Viestintäpäällikkö, SASK

NIMENSÄ VEROINEN

Tammikuussa hankkeen projektipäällikkönä aloittanut Kirsi Mäkelä korostaa hankkeen olevan nimensä veroinen. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja työuransa eri vaiheessa olevien työuria ja työpaikkoja.

– Kyse ei siis ole mistään senioriohjelmasta. Työkykyyn ja sen ylläpitoon on panostettava työuran kaikissa vaiheissa.

Mäkelän mukaan työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä avainasemassa ovat oikea asenne ja ennaltaehkäisy. Asennemuutosta kaivataan niin työntekijöiltä kuin työnantajilta.

Hankkeessa on kehitelty yhdeksi työkaluksi työkaarikeskustelua, joka on ajateltu otettavaksi käyttöön osana kehityskeskusteluja.

– Ihmisen työurassa on löydettävissä erilaisia siirtymävaiheita, jotka voivat vaatia erityistä huomiota.

Niiden havaitseminen ja oikea reagointi voivat olla työkyvyn ylläpidon kannalta hyvinkin merkittäviä, Mäkelä sanoo.

HUOMIO JOHTAMISEEN

Mäkelän mukaan toinen kehitteillä oleva työkalu liittyy johtamiseen. Hän kutsuu työkalua tässä vaiheessa ”esimiehen työkalupakiksi”.

– Hankkeen yksi painopisteistä on esimiestyö ja sen kehittäminen nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää esimiehille arkista esimiestyötä helpottavia välineitä, eräänlaisia muistilistoja siitä, mitä pitäisi tehdä.

Esimiestyön toinen painopiste on eri-ikäisten johtaminen. Mäkelä puhuu työkaarijohtamisesta; esimerkiksi oman työkyvyn ylläpitämiseen on eriikäisiä työntekijöitä kannustettava eri tavalla.

YRITYKSIÄ KAIVATAAN LISÄÄ

Mäkelä painottaa, että työhyvinvointiin panostaminen on sekä yrityksen että henkilöstön etu. Hänen mukaansa monet yritykset ovat työhyvinvoinnin kehittämisessä jo pitkällä, mutta aina voi parantaa.

Teknologiateollisuuden yhteishanke tarjoaa alan yrityksille yhden mahdollisuuden panostaa työhyvinvointiin ja työurien eheyteen. Hankkeeseen haetaan edelleen pilottiyrityksiä.

– Mukaan pääsee toki myöhemminkin. Tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan kaikkiaan sata yritystä, Mäkelä kertoo.

Leikkauksen jälkeen entistä ehompana

E

teenpäin, sanoi mummo heinäpellossa.

Menneen talven lumia ei nyt haluta muistella.

Vuoden vaihteessa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoituksesta nimittäin leikattiin historialliset 43 prosenttia, kuten kaikilta muiltakin kehitysyhteistyöjärjestöiltä. Silti – ei ole muuta vaihtoehtoa kuin eteenpäin.

Viime syksy kului raskaita päätöksiä tehtäessä.

Jouduimme lopettamaan useita kehitysyhteistyöhankkeita, tyrehdyttämään uusien suunnittelun, vähentämään henkilöstöä ja leikkaamaan kiinteitä kuluja.

Olemme siis monella tapaa uuden edessä. Hyvä puoli ruuvin kiristämisessä on se, että työtä on pakko suunnitella ja kohdentaa entistä tarkemmin. Samalla kirkastuu viesti. Toimintaa keskitetään nyt ay-liikkeen kannalta tärkeimpiin maihin.

SASKin tavoitteena on ollut pitkään vähentää hankkeiden määrää ja keskittyä tiettyihin maihin.

Nyt se on tehty: pääkohdemaita on 12 ja painopisteeksi muodostuu Aasia. Afrikan toiminta painottuu eteläiseen Afrikkaan, Latinalaisessa Amerikassa Kolumbiaan.

Kohdentamalla SASK pystyy turvaamaan työn vaikuttavuuden, vaikka budjetti pienenikin tuntuvasti.

Tilannetta ehkä suhteuttaa tieto, että hanketoimintamme laajuus palautuu 10 vuoden takaiselle tasolle.

Silloinkin SASK oli varteenotettava organisaatio – ja on edelleen ainoa Suomessa, joka tekee työelämään keskittyvää kehitysyhteistyötä. Siis edistää ihmisoikeuksien toteutumista kehittyvien maiden työelämässä. Sille on nyt entistäkin suurempi tilaus, kun ihmisarvoiset työpaikat tulivat osaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Alun sananlasku sopii hyvin kuvaamaan SASKin asennetta, mutta yhdessä asiassa siinä mennään vikaan. SASK ei ole organisaationa vielä mummo, vaan 30-vuotias nuori aikuinen. Nyt tunnemme vahvuutemme ja luomme innolla uudenlaisia toimintamalleja, joilla turvaamme parhaiten toimintamme jatkuvuuden.

21

”Säilytetään entinen hyvä, kehitetään uutta” TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Markku Ojala

Hämeenlinnan edustajakokouksessa Insinööriliiton puheenjohtajaksi valitun Samu Salon mukaan tuloksellinen edunvalvonta ja vaikuttaminen syntyvät yhteistyön tuloksena.

22

”Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä.”

Puheenjohtaja Samu Salon mukaan muuttuva työelämä haastaa ammattiyhdistysliikkeen.

– Kaikkia muutoksia ei pääse karkuun, vaikka haluaisikin, hän sanoo.

U

uden puheenjohtajan kausi alkoi tylyissä merkeissä. Heti ensimmäisellä viikolla Microsoft ilmoitti lopettavansa matkapuhelinten tuotekehittelyn Suomessa, mikä tietää töiden loppumista yli 1 300 työntekijältä.

Kun joukossa on satoja Insinööriliiton jäseniä, liiton uuden puheenjohtajan mielipiteille on riittänyt kysyntää.

– Pääasia on, että pystymme auttamaan jäsenistöämme parhaalla mahdollisella tavalla myös kriisitilanteissa, Samu Salo sanoo.

Mylläkän keskellä Salo on ottanut tilannetta haltuun liitossa ja sen toimistolla. Tarvetta suuriin mullistuksiin ei hänen mukaansa ole. Kaikkea hyvää ja säilyttämisen arvoista kehitetään entisestään, tulevaisuutta katsotaan avoimin silmin.

– Esimerkiksi työmarkkinaedunvalvontaa liitto hoitaa jäsentensä parhaaksi, kuten tähänkin saakka. Siitä liitto ei voi tinkiä, hän sanoo.

MUUTOS ON JATKUVAA

Salon mukaan työelämän murros jatkuu. Työsuhteet muuttuvat, projektityön ja erityyppisten työsuhteiden osuus kasvaa. Kehityksen varjopuoli on epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla.

– Muutos näkyy valitettavasti kasvavana työttömyytenä. Koulutuskaan ei enää takaa töitä, lähes 50 000 korkeasti koulutettua on työttömänä, hän sanoo.

Salo on harmissaan toistuvista väitteistä, että ammattiliittoja kiinnostavat vain kokoaikaisessa työsuhteessa olevien edut, eivät esimerkiksi työttömät.

– Tämä jos mikä on puppua. Monet liitot ovat jo vuosien ajan tarjonneet jäsenilleen yksin ja yhdessä palveluja, joita heidän kuuluisi saada TE-toimistoista. Mutta karu totuus on, että etenkään korkeasti koulutetut eivät juurikaan saa niistä apua työnhakuun.

Useissa liitoissa muun muassa ura-, koulutus- ja neuvontapalvelujen resursseja on lisätty. Salon mukaan uusia konsepteja on mietittävä koko ajan, sillä muutos on pysyvää.

Myös itsensä työllistäjien määrä kasvaa ja he tarvitsevat liitoilta palveluja. Isot irtisanomiset ovat synnyttäneet lukuisia uusia yrityksiä, mutta Salon mukaan yrittäjyys ei ole patenttiratkaisu työttömyyteen.

– Kaikista ei vain voi tulla yrittäjiä. Osalle se sopii ja hyvä niin. Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä ja ne tarvitsevat osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, hän sanoo.

VAIKUTETAAN YHDESSÄ

Koulutuspolitiikka on vuosikymmenten ajan ollut Insinööriliiton keihäänkärkiä. Salon mukaan näin pitää ollakin.

– Liiton on tarkasti seurattava, mitä koulutuspolitiikassa tapahtuu ja pidettävä huolta insinöörikoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aseman säilymisestä, hän sanoo.

Salo painottaa, että kaikkea ei aina ole pakko tehdä yksin. Hän haluaa kehittää Insinööriliitosta entistä parempia tuloksia aikaansaavan edunvalvontajärjestön, joka tilanteen mukaan hakeutuu yhteistyöhön eri tahojen kanssa.

– Yhteiskunnassa on paljon myös yhteisiä asioita. Esimerkiksi insinöörikoulutus on asia, joka kiinnostaa meidän lisäksi elinkeinoelämää ja yrityksiä. Ei niillekään ole yhdentekevää, minkälaisia insinöörejä koulutamme tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

– Kokonaiskuvaa on hyvä arvioida ja hahmottaa isommalla porukalla, Salo sanoo.

KOKEMUKSET TALTEEN

Yritys uuden keskusjärjestön perustamiseksi raukesi sen perustamista selvittäneiden liittojen kokouksessa kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Insinööriliiton edustajakokous teki vetäytymispäätöksen puolitoista viikkoa aikaisemmin.

Salon mielestä hankkeen kokemuksia ja tuloksia voi hyödyntää tulevaisuudessa.

– Hankkeen myötä syntyi uusia yhteistyökuvioita ja selvitystyön aikana joitakin asioita mietittiin uudella tavalla. Uskon sieltä löytyvän koko palkansaajaliikettä hyödyttäviä asioita, joten ei se harjoitus aivan hukkaan mennyt.

– Edustajakokouksen päätöksellä päätimme jäädä Akavaan ja keskittyä sen kehittämiseen, Salo sanoo.

Eteläpohjalainen rautatierakentaja Insinööriliiton uusi puheenjohtaja Samu Salo (39) on valmistunut tuotantotalouden amkinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Seinäjoella syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Salo asuu nykyään Riihimäellä.

Ennen puheenjohtajuutta Salo työskenteli rautateiden sähköisännöinnin ja rakennuttamisen asiantuntijatehtävissä LiCon-AT Oy:ssä. Hänellä on pitkä työkokemus rautatierakentamiseen liittyvistä projekteista VRRata Oy:stä ja Eltel Networks Oy:stä.

VR-Radalla hän työskenteli useita vuosia projektipäällikkönä. Eltel Networksillä Salo työskenteli kehityspäällikkönä, liiketoimintajohtajana ja aluepäällikkönä.

Insinööriliiton tai sen jäsenjärjestöjen luottamustehtävissä Salo on toiminut opiskeluajoista lähtien. Insinööriliiton hallitukseen hän on kuulunut marraskuusta 2011.

Helsingin Insinöörien puheenjohtajaksi Salo valittiin vuonna 2014. Sitä ennen hän oli yhdistyksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen.

23

Uusia puheenjohtajia, kunniajäseniä ja hallituksen jäseniä TEKSTI: Kirsi Tamminen

Insinööriliiton pitkä edustajakokous oli täynnä valintoja.

L

iiton sääntömääräinen kevätkokous kokoontui toukokuussa Hämeenlinnan Aulangolla. Paikalla oli yli 150 henkilöä; jäsenjärjestöjen edustajia, varaedustajia, tarkkailijoita, kunniajäseniä sekä muita aktiiveja ja henkilökuntaan kuuluvia.

Kokouksen alussa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toi tervehdyksensä kokousväelle. Hän näki ongelmana suomalaisten vähentyneet t&k-menot, jotka keskittyvät enemminkin nykyisten tuotteiden parantamiseen, ei innovaatioihin.

Edustajakokouksen puheenjohtajiksi valittiin Ari Koskelin Tietoalan toimihenkilöistä ja Panu Pankakari Savonlinnan Insinööreistä. Heidän kautensa kestää vuoden 2018 kevätedustajakokoukseen.

Kokouksessa kutsuttiin liiton kunniajäseniksi Risto Heino Helsingin Insinööreistä ja Matti Häkkinen Pieksämäen Insinööreistä. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Pekka Laakso Helsingin Insinööreistä. Kokousväki taputti seisaallaan kutsupäätösten kunniaksi. ÄÄNESTYKSILLÄ UUSI PUHEENJOHTAJISTO

Edustajakokous päätti irtautua Uusi keskusjärjestö -hankkeesta sekä jäädä Akavaan ja keskittyä sen kehittämiseen.

Kokous käsitteli liiton hallitukselle tehdyn kaksikohtaisen aloitteen. Siinä esitettiin Insinööriliiton hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, jäsenten ja varajäsenten erottamista ja uusien valintaa näiden tilalle. Äänestyksen jälkeen aloite hyväksyttiin.

Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Samu Salo. Vastaehdokkaana oli Pekka Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:sta.

Tampereen Insinöörien Kalle Kiili valittiin järjestötoiminnasta vastaavaksi ja 1. varapuheenjohtajaksi.

24

Muut varapuheenjohtajat valittiin äänestämällä. Helsingin Insinöörien Lasse Laurikainen valittiin koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi. JIL:n Stig Landén valittiin julkisesta sektorista vastaavaksi varapuheenjohtajaksi.

HALLITUS UUDISTUI OSITTAIN

Liiton hallituksen muut jäsenet valittiin yksimielisesti. Uudenmaan vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa Helsingin Insinöörien Marjo Lehtinen. Keski-Suomen vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin Keski-Suomen Insinöörien Timo Härmälä.

Lounais-Suomen vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa Satakunnan Insinöörien Jari Vihervirta. Itä- ja KaakkoisSuomen vaalipiiristä hallituksen jäsen on Varkauden Insinöörien Kari Laitinen. Hän oli edellisessä hallituksessa varapuheenjohtaja.

Pohjois-Suomen vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin Lapin Insinöörien Tiina Vanhanarkaus.

Opiskelijoiden vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin Jarno Välinen Insinööriopiskelijaliitosta. Tietoalan vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa Esa Koskinen.

MYÖS SÄÄNTÖMÄÄRÄISIÄ ASIOITA

Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2015 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2015. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle.

Järjestöjohtaja Tommi Grönholm esitteli kokoukselle jäsenkehityksen tilannetta ja liiton taloutta. Neuvottelujohtaja Petteri Oksa antoi selvityksen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta.

1.

Vilkas kokous Hämeessä 1. Edustajakokouspuheenjohtajiksi valittiin Ari Koskelin (oik.) Tietoalan toimihenkilöistä ja Panu Pankakari (kesk.) Savonlinnan Insinööreistä. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kukitti heidät kokouksen päätteeksi.

2. Satakunnan Insinöörien edustajia saapui kokoukseen samaa tahtia. Edessä vasemmalta Timo Seppänen, Pasi Nokelainen ja Pia Luovula.

5.

3. Oulun Insinöörien edustajina osallistuivat Reijo Tikkanen, Riitta Rusila ja Sanna Leskelä.

4. Kokouksessa järjestettiin useita suljettuja lippuäänestyksiä. Edustajat jonottivat vuoroaan äänestyskoppiin.

2.

5. Kokousväki tapasi Aulangolla tuttuja ympäri maata. Virallisen kokouksen lisäksi kuulumisten vaihto tuo lisäarvoa kaksi kertaa vuodessa järjestettävälle edustajakokoukselle.

6.

6. Ilmoittautumisia vastaanottivat liiton assistentit Mervi Kinnunen (vas. ) ja Pia Haveneth.

Edustajat saivat tiskiltä mukaansa viimeisiä kokouspapereita.

3.

7. Edustajakokouksen jälkeen Aulangolla juhlittiin 70 vuotta täyttänyttä Hämeenlinnan Insinöörejä. Vieraita olivat vastassa yhdistyksen puheenjohtaja Ari Viiala (vas.), Maija Viiala sekä Hannu Kumpulainen.

7.

KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä ja Jari Rauhamäki

4.

25

Työn perässä kaivokselle

TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

– Yövuorossa vuorotyönjohtajat vastaavat myös ajojärjestelijöiden tehtävistä, Pekka Soukka kertoo.

26

Työelämän muutosten keskellä insinööri Pekka Soukka on vaihtanut alaa ja muuntokouluttautunut.

Siilinjärven kaivokselta tarjottu vuorotyönjohtajan paikka tuo hänelle mielekkäitä työhaasteita.

Y

aran omistamalla Siilinjärven apatiittikaivoksella vuoro on juuri vaihtunut. Aamuvuorolaisten jälkeen työnsä aloittaneet iltavuorolaiset ovat päässeet töihin ripeästi kiinni.

Kaivoksella louhinnan ja ajokuljetusten pääurakoitsijana toimivan E. Hartikainen Oy:n palveluksessa vuorotyönjohtajana työskentelevä Pekka Soukka huolehtii siitä, että pyörät pyörivät ja töitä tehdään turvallisesti.

Kun vuoro alkaa, Soukka kiertää louhoksella varmistamassa, että ajopaikat, lastauspaikat, koneet ja päätiet ovat kunnossa.

– Jos vikoja tai puutteita ilmenee, ne on korjattava pikaisesti. Siilinjärven kaivoksella turvallisuudesta ei tingitä.

Työtä on aina tehtävä turvallisesti.

Soukan mukaan E. Hartikainen on asettanut tavoitteekseen nollatyötapaturmaa. Jokaisen uuden työntekijän kanssa työturvallisuusohjeet käydään huolellisesti läpi.

– Kaivoksella työturvallisuusohjeista ei lipsuta. Jokainen tietää, että vahingon sattuessa menetykset voivat olla mittaamattoman suuret.

KÄYNNISSÄ KOKO AJAN

Siilinjärven kaivoksella louhitaan apatiittimalmia, josta irrotettavaa fosforia jatkojalostetaan Yaran tehtaalla

lannoitteeksi. Kaivos pyörii kaikkina vuorokauden ja vuoden aikoina, sillä valtaosa töistä tehdään viisivuorojärjestelmän puitteissa.

Kaivoksella työskenteleville järjestelmä tarkoittaa kahta peräkkäistä aamu-, ilta- ja yövuoroa, joita seuraa neljän päivän vapaajakso.

Vuorotyönjohtajana Soukka tekee töitä viisivuorojärjestelmässä. Vuoron aikana hän ohjeistaa työntekijöitä ja valvoo töiden sujumista. Jos työntekijä sairastuu, hän hankkii sijaisen tai tekee muita tarvittavia järjestelyitä. Yövuoron työnjohtajana hän huolehtii myös ajojärjestelmien valvonnasta.

”Vuorotyönjohtaja vastaa töiden sujumisesta.”

TYÖ JA KOTI ERI PAIKKAKUNNILLA

Kun vapaapäivä koittaa, Soukka suuntaa autonsa keulan kohti Oulaisissa sijaitsevaa kotiaan.

– Kahdella paikkakunnalla asumiseen tottuu nopeasti, varsinkin kun siitä on jo aiempaa kokemusta. Vapaan koittaessa kotiin on aina kiva palata.

Vaikka Soukalla on insinööriuraa takana jo lähes kolmekymmentä vuotta, kaivosalalla hän on työskennellyt vasta muutaman vuoden ajan.

Vuonna 1987 Kokkolan teknillisestä oppilaitoksesta koneinsinööriksi valmistunut Soukka työskenteli aluksi raskaassa konepajateollisuudessa ja myöhemmin toistakymmentä vuotta Nokia-klusterissa.

Töiden hiipuessa Soukka suoritti Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuoden kestäneen kaivosalan muuntokou-

lutuksen. Valmistumisen jälkeen hän pääsi töihin Talvivaaran kaivokselle; samoihin aikoihin käynnistetyltä Raahen Laivakankaan kaivokselta irtosi vuorotyönjohtajan paikka. Lähempänä kotia sijainnut työpaikka veti pitemmän korren.

– Raahen kaivokselta ei kuitenkaan irronnut haaveilemaani eläkevirkaa.

Valitettavasti kaivos ajautui yrityssaneeraukseen tappiollisen toiminnan vuoksi ja työt loppuivat lomautusten merkeissä, Soukka sanoo.

KONKARIN ON VAIKEA TYÖLLISTYÄ

Raahen kaivokselta parisen vuotta lomautettuna ollut Soukka ehti jo varautua siihen, että työvuodet olisivat jo takanapäin.

– Ajattelin. ettei lähes kuusikymppiselle insinöörille ole enää kysyntää työmarkkinoilla. Monille ikäisilleni insinööreille työllistyminen on ollut vaikeaa.

Kaivosalalla piirit ovat kuitenkin pienet ja osaajat tunnetaan. Kannuksensa hankkineelle Soukalle järjestyi työpaikka Siilinjärven kaivokselta, kun E. Hartikainen rekrytoi vuorotyönjohtajaa.

Maaliskuun alussa työnsä aloittanut Soukka kertoo viihtyvänsä kaivoksella. Eri-ikäisistä työntekijöistä koostuva porukka on ottanut hänet hyvin vastaan. Monipuoliset työtehtävät ja ulkoilmassa työskentely ovat Soukan mieleen.

E. Hartikaisen työntekijät hoitavat kaivosalueella porauksen, lastauksen, kivenajon sekä läjitysalueiden kunnostuksen.

– Pääsin työhön kiinni nopeasti, koska kaivostoiminta, koneet ja muut laitteet olivat entuudestaan tuttuja.

Toki lyhyessä ajassa on pitänyt oppia tuntemaan työntekijät ja heidän osaamisalueet, jotta työtä voi organisoida ja johtaa.

27

Luotettavuus ja nopeus IAET-kassan valtteja TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Uuden kassanjohtajan mukaan työttömyyskassa voi olla edelleen ainoa paikka, jossa työtön jäsen voi puhua avoimesti omasta tilanteestaan.

Monet työttömyyskassat ovat viime vuosina yhdistyneet suuremmiksi yksiköiksi. Outi Mäen mielestä IAET-kassalla ei ole koon puolesta tarvetta fuusioille.

28

T

alvella tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä IAET-kassa menestyi hyvin. Parhaat arvosanat kassa sai sähköisen asioinnin helppoudesta sekä hakemusten käsittelyn luotettavuudesta ja nopeudesta. Jäsenistä 93 prosenttia oli valmis suosittelemaan kassaa.

IAET-kassa sai parhaat tulokset kyselyn kaikilla osa-alueilla; selvityksiä on tehty 18 eri kassalle.

Kesäkuun alussa kassanjohtajana aloittaneen, oikeustieteen maisteri Outi Mäen kelpaa olla ylpeä tuloksista. Hän arvioi, että tulosten taustalla on linjaus, jonka mukaan jäsenen saama palvelu on IAET-kassan tärkeimpiä lähtökohtia. Kassa kehittää koko ajan asiakaspalveluaan.

– Tulokset ovat hienoja myös siitä näkökulmasta, että jäsenet eivät haluaisi olla meidän

aktiivisia asiakkaitamme. Työttömyys on jäsenistölle vaikea tilanne, Mäki sanoo.

Hän kehuu henkilöstöä, joka on osaavaa ja sitoutunutta. Kassan hyvä työilmapiiri tukee laadukasta asiakaspalvelua. Henkilökunnan keski-ikä on 37 vuotta, joten ikärakenne eroaa muista kassoista, joissa väki on usein huomattavasti vanhempaa.

INSINÖÖRIT SUURIN JÄSENRYHMÄ

IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu akavalainen työttömyyskassa, joka maksaa jäsenilleen lakisääteisiä etuuksia. Se on yksi Suomen suurimpia työttömyyskassoja. 15 ammattiliittoa vakuuttaa jäsenensä kassassa; niistä Insinööriliitto on isoin.

Huhtikuussa kassa maksoi ansiosidonnaista päivärahaa runsaalle 10 000 henkilölle, joista vajaa 30 prosenttia on Insinööriliiton jäseniä.

Kassalla on ollut yli 45-vuotisen historiansa aikana kaksi johtajaa, insinÜÜrit Juha-Veikko Kurki ja Aleksei Solovjew. Hallinto päätti valita tehtävään tällä kertaa juristin ja pitkän linjan kassalaisen.

Outi Mäki tuli taloon 15 vuotta sitten kesätyÜntekijäksi etuuskäsittelyyn. Tehtävät ovat vaihtuneet vuosien varrella ja kassanjohtajaksi hän siirtyi palvelujohtajan paikalta. – Kassa on tarjonnut uusia tyÜtehtäviä, joissa olen päässyt kasvamaan, Mäki kiittelee.

ORGANISAATIO KASVOI RAJUSTI

Kun Mäki aloitti kassassa, noin parinkymmenen hengen tyÜyhteisÜ mahtui samaan kahvipÜytään. Nykyisin henkilÜkuntaan kuuluu runsaat 70 henkeä.

Suurin hyppy henkilĂśstĂśkasvussa tapahtui vuonna 2009.

Vuosien 2008–2009 suuri taantuma yllätti samanaikaisesti, kun kassan

maksatusjärjestelmä uudistui. Hakemusten määrä moninkertaistui lyhyen ajan kuluessa. – Asiat etenivät eri tahdissa, käsittelyn ajan tasalle saattamiseen meni noin vuosi, Mäki muistelee.

Hänen mukaansa jäsenet suhtautuivat yllättävän ymmärtäväisesti tilanteeseen, vaikka heidän toimeentulonsa oli kiinni kassan maksatuksesta. Samaan aikaan koko maahan tuli kerralla paljon tyÜttÜmiä ja asiasta uutisoitiin laajasti. – Silläkin on merkitystä, että jäsenet ovat korkeasti koulutettuja. Koulutus auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa.

LAINSĂ„Ă„DĂ„NTĂ– VANHANAIKAISTA

Mäki uskoo, että juristin koulutuksesta on hänelle hyÜtyä kassanjohtajana.

TyÜttÜmyyskassa maksaa lakisääteistä vakuutusta ja lainsäädäntÜ asettaa toiminnalle raamit. Mäen mielestä suomalainen tyÜttÜmyysturva on jäänyt

�TyÜttÜmyys on usealle edelleen tabu.� useassa asiassa jälkeen. TyÜelämä on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. – TyÜttÜmyysturvalainsäädäntÜ pitäisi katsoa kokonaisuutena uudestaan, jotta siitä saataisiin järkevä ja nykyaikainen paketti.

Esimerkkinä hän mainitsee tyÜajan valvonnan, mikä on ylemmille toimihenkilÜille vaikea kysymys, sillä kaikkien tyÜaikaa ei seurata. – Nykyisen lain taustalla on ajatus kahdeksasta neljään -tyÜajasta, jonka aikana ihminen on tyÜpaikalla ja tekee tyÜnsä, Mäki sanoo.

1+00 ) )1/)%!/0!*ƍ0+%)%*0 ƍ+*ƍ5'/%ƍ, (' */ &%!*ƍ! 1*2 (2+** *ƍ'%2%& (' ċƍ ƍ'!$%00AAƍ*50ƍ/!*ƍ.%** ((!ƍ, (2!(1 ƍ2!.'+// ċ ) (1+00 )1/)%!/ċßƍ+*ƍ05Ž!(A)A*ƍ0%!0+, (2!(1ƍ'+.'! /0%ƍ'+1(10!01%((!ċ .&+(( ƍ0%!0+ ƍ!/%)!.'%'/%ƍ05Ž/+,%)1'/!/0 ƍ& ƍ, (' /0 ċƍ A5ƍ0101/01) // ē

+) (1+00 )1/)%!/Ä‹Ăź

TUTKITTUA TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Työpaikan vakaus heijastuu tyytyväisyyteen Suurin osa insinööreistä on tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan vakaus kuitenkin heijastuu työtyytyväisyyteen. Vakaana tai melko vakaana työpaikkaansa pitävät insinöörit ovat merkittävästi tyytyväisimpiä työhönsä kuin lomautus- tai irtisanomisuhkaa kokevat.

T

yömarkkinatutkimuksen teemakysymysalueena oli viime syksynä työtyytyväisyys ja työn muutokset.

Tulokset osoittavat, että neljä viidestä insinööristä on tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan vakauden lisäksi eroa työtyytyväisyydessä selitti asemataso; johtotehtävissä toimivat olivat tyytyväisempiä kuin asiantuntijatehtävissä työskentelevät.

Miehet olivat hieman tyytyväisempiä kuin naiset ja nuoret jonkin verran tyytyväisempiä kuin kokeneemmat.

Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä työn eri osatekijöihin. Parhaat arviot työtyytyväisyydessä sai yhteistyö lähimpien työtovereiden kanssa.

Myös työaikajärjestelyihin oltiin varsin tyytyväisiä. Sen sijaan urakehitysmahdollisuudet, esimiestyö, kehittymismahdollisuudet työssä sekä työmäärä kirvoittivat eniten kriittisiä näkemyksiä.

Vastauksissa oli jonkin verran eroja toimialoittain. Esimiestyöhön tyytymättömin väki oli kuntasektorilla, erityisesti opettajien joukosta.

Valtion insinöörit kokivat ammatin arvostuksen keskimääräistä heikommaksi. Työilmapiiriin tyytyväisimmät insinöörit taas olivat suunnittelutoimistoissa ja energia-alan insinöörit vaikuttivat olevan hieman keskimääräistä tyytyväisempiä lähes kaikkiin työn osatekijöihin.

30

Tyytyväisyys nykyiseen työhön

13 % Melko tyytymätön

62 % Melko tyytyväinen

22 % Erittäin tyytyväinen

Valtaosa insinööreistä katsoi, että heillä on hyvät valmiudet hoitaa tehtäväänsä ja he voivat hyödyntää osaamistaan työssään. Toisaalta joka seitsemäs insinööri oli sitä mieltä, että häneltä olisi myös hyödyntämättömiä valmiuksia, niitä löytyisi naisilta enemmän kuin miehiltä. Oman työn tuloksiin oltiin varsin tyytyväisiä ja työn sisältö koettiin motivoivaksi.

Palkka-asioiden oikeudenmukaisuudessa ja palautteen saannissa oli

3% Erittäin tyytymätön

1% En osaa sanoa

eniten toivomisen varaa. Lähes joka toinen insinööri koki, ettei saa työstään riittävästi palautetta. Liki kolmannes oli lisäksi sitä mieltä, että he eivät saa työnantajalta riittävästi tietoa omaan työhönsä liittyen eivätkä voi riittävästi vaikuttaa oman työnsä sisältöön.

Selvä enemmistö piti työnsä tavoitteita selkeinä tai melko selkeinä, mutta joka viidennelle insinöörille työn tavoitteet eivät olleet selkeät.

Käyttäisin enemmän aikaa

Käyttäisin vähemmän aikaa

61 %

Tietojärjestelmien/ ohjelmistojen hallinta

17 %

Asioihin syventyminen

57 %

56 %

43 %

33 %

Uuden luominen ja innovointi

Osaamisen kehittäminen ja opiskelu

Kokoukset

Rutiinit

AJANKÄYTTÖ TYÖSSÄ

Kolme neljästä insinööristä oli tyytyväisiä ajankäyttöön nykyisessä tehtävässään. Kuvaa tarkennettiin kysymällä, millaisiin asioihin haluttaisiin käyttää enemmän aikaa ja mistä kenties olisi varaa tinkiä. Suurelta osin ajankäytön koettiin kuitenkin olevan kohdallaan.

Eniten aikaa haluttaisiin lisätä asioihin syventymiseen, uuden luomiseen ja innovointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Etenkin nuoret insinöörit haluaisivat lisää aikaa asioihin syventymiseen. Naiset ja asiantuntijatehtävissä toimivat kokivat osaamisen kehittämisen keskimääräistä tärkeämmäksi.

Toimialakohtaisiakin eroja oli jonkin verran. Kaupan alan insinöörit käyttäisivät mielellään enemmän aikaa asiakassuhteiden luomiseen, tietotekniikan palvelualan insinöörit kokemusten vaihtoon kollegoiden kanssa ja valtion insinöörit satsaisivat verkostoitumiseen enemmän aikaa.

Insinöörien mielestä kokouksiin ja rutiineihin sen sijaan voisi käyttää nykyistä vähemmän aikaa, eikä työhön liittyvään matkustamiseenkaan kovin moni halunnut aikaa lisätä.

Kokousten vähentämistä halusivat ennen kaikkea suurissa yrityksissä toimivat insinöörit; heistä peräti joka toinen koki kokoustamisessa olevan vähentämisen varaa. Rutiineihin kuluvaa aikaa haluttiin vähentää yleisesti – kaikkein mieluiten sitä vähentäisivät esimiestehtävissä toimivat insinöörit.

TYÖN MUUTOKSET

Työhön liittyvien muutosten suuntaa kysyttäessä valtaosa tutkimuksen vastaajista koki, että työn eri osatekijät olivat pysyneet ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kysymyksiin vastasivat ne, jotka olivat olleet nykyisessä työpaikassaan vähintään kaksi vuotta.

Eniten muutoksia oli tapahtunut työtehtävien sisällössä, työpaikan ilmapiirissä, työmäärässä ja esimiestyössä. Näissä asioissa enemmän kuin 35 prosenttia vastaajista oli kokenut jonkin suuntaista muutosta; joko asia oli parantunut tai heikentynyt. Vähiten muutoksia oli tapahtunut työaikajärjestelyissä, joissa vain 18 prosenttia vastaajista oli kokenut muutosta.

Monet muutoksista olivat myönteisiä. Yhteistyö lähimpien työtovereiden

kanssa, työtehtävien sisältö, työvälineet, työskentelytilat sekä kehittymismahdollisuudet työssä ovat esimerkkejä asioista, joissa on menty voittopuolisesti parempaan suuntaan. Takapakkia oli selkeimmin otettu työmäärän kanssa. Muita enemmän huonompaan kuin parempaan suuntaan menneitä asioita olivat muun muassa työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja urakehitysmahdollisuudet.

Suunnilleen samansuuruinen joukko koki paranemista ja heikentymistä ammattitaidon arvostamisessa ja työaikajärjestelyissä. Tosin mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän koki ammattitaidon arvostamisen heikentyneen.

Mitä lähempänä organisaation johtoa vastaajat toimivat, sitä myönteisempänä he näkivät useimmat tapahtuneet muutokset. Tämä lienee luonnollista – johdostahan suurin osa muutoksista lähtee, mutta toisaalta voi myös kysyä, elääkö yritysjohto omassa kuplassaan?

Työtyytyväisyydestä ja työssä tapahtuneita muutoksia koskevat kysymykset sisältyivät viime lokakuussa toteutettuun Insinööriliiton työmarkkinatutkimukseen. Tutkimukseen vastasi noin 9 500 insinööriä.

31

OIKEUTTA TEKSTI: Tiina Kauppila, työsuhdelakimies

Osakassopimukseen on paneuduttava tarkasti Kun työntekijä aloittaa uudessa työsuhteessa tai kesken jo voimassa olevassa työsuhteessa, hänelle voi avautua mahdollisuus ryhtyä yritykseen osakkaaksi.

Asiasta sovitaan osakassopimuksella.

K

uten minkä tahansa sopimuksen kohdalla osakassopimusta harkittaessa pitää perehtyä huolella sopimuksen ehtoihin sekä selvittää tarkasti sopimuksen vaikutukset.

Vaikka kutakin sopimusta on syytä arvioida erillisenä kokonaisuutenaan, joitakin peruskysymyksiä on hyvä miettiä etukäteen, jos ajatus osakkuudesta houkuttelee.

Osakassopimus on yhtiön omistajien välinen sopimus heidän keskinäisistä suhteistaan sekä suhteestaan yhtiöön. Osakassopimuksia ei ole kuitenkaan erityisesti säännelty laissa eli ne ovat pitkälti vapaamuotoisia ja -sisältöisiä.

Osakeyhtiöiden toimintaa sääntelevässä osakeyhtiölaissa on joitakin säännöksiä osakkeenomistajien

32

asemasta; valtaosin osakkaan asema riippuu osapuolten välillä tehdyn sopimuksen sisällöstä.

Rajoitteita sopimuksen sisällölle aiheutuu käytännössä joistakin pakottavista lainsäännöksistä sekä yrityksen yhtiöjärjestyksestä.

Jos henkilö on yrityksessä myös työntekijäasemassa, työsuhteen ehtoja arvioidaan osakassopimuksesta erillisinä. Työsuhteeseen sovelletaan työlainsäädäntöä, mutta osakassopimukset ovat tämän sääntelyn ulkopuolella.

Osakassopimuksen ehtoja kannattaa peilata työsopimuksen ehtoihin ja pohtia, millaisia lisävaatimuksia osakassopimus työntekijän asemaan tuo.

SOPIMUKSIA ERILAISIIN TILANTEISIIN

Osakassopimusten sisällöt vaihtelevat laajasti kunkin yrityksen eri tarpeiden mukaisesti. Sopimuksella sovitaan

yleensä osakkaan yleisestä asemasta ja siitä, millaisia toimia yrityksen edun saavuttamiseksi osakkaalta odotetaan.

Tavallista on sopia myös siitä, miten sopimusosapuoli voi myydä osakkeita eteenpäin tai kenelle osakkeita on ensisijaisesti tarjottava ostettavaksi.

Osakkaan on hyvä olla tietoinen siitä, millaisin edellytyksin hän voi omasta osuudestaan luopua ja onko osakkuus jollakin tapaa sidottu esimerkiksi hänen työsuhteensa kestoon.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi osakkaan sijoituksen arvoon vaikuttavat myös muun muassa osingonjakoon liittyvät määräykset.

Osakassopimukset sisältävät usein myös ehtoja kilpailukielloista ja salassapitovelvoitteista. Kiellot on saatettu ulottaa myös osakkuuden päättymisen jälkeiselle ajalle.

Siten pyritään estämään se, että osakas toimisi yhtiön edun vastaisesti tai harjoittaisi kilpailevaa toimintaa yrityksen kanssa.

Huomionarvoista on se, että osakassopimuksissa velvoitteet saattavat olla osakkaan kannalta huomattavasti ankarampia kuin työsuhteissa sovellet-

tavat vastaavat ehdot. Esimerkiksi salassapidon ja kilpailukiellon kesto voi olla yllättävän pitkä ja kiellon rikkomisesta suoritettavat sanktiot kovia.

Osakassopimuksessa sovittu kilpailukielto on yleensä sidottu osakkuuteen eikä henkilön työsuhteen päättyminen siis välttämättä vaikuta sitoumusten voimassaoloon.

Näin ollen rajoittavat ehdot voivat olla voimassa jopa vuosia työsuhteen päättymisen jälkeen, mikäli henkilö edelleen jatkaa yrityksen osakkaana.

Jos tällaisen tilanteen varalta ei ole mitään sovittu osakassopimuksessa eikä osakkaalla muutoinkaan ole mahdollisuutta päästä osakkeistaan eroon, osakassopimus voi haitata työllistymistä merkittävästi.

Työlainsäädännön sallimia ehtoja ankarampia ehtoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

YKSINKERTAISESTI JA SELKEÄSTI

Koska sopimuksen muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa, osakassopimuksen laadinnassa on oltava huolellinen ja pyrittävä yksiselitteisiin sanamuotoihin. Mikäli osakassopimuksesta myöhemmin aiheutuu erimielisyyttä osapuolten kesken, ongelmat ratkaistaan käytännössä joko itse osakassopimuksen sisällön tai asiaa koskevan oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden perusteella.

Sopimukseen sovelletaan sopimusoikeudellisia periaatteita. Oikeustoimilain nojalla sopimusta on mahdollista kohtuullistaa, joskin kohtuullistamiskynnys on varsin korkea.

Mikäli erimielisyys ei osapuolten välisin neuvotteluin ratkea, asia on selvitettävä yleisessä tuomioistuimessa. Jos osakassopimus sisältää ehdon erimielisyyksien ratkaisemisesta välimiesmenettelystä, erimielisyys on kuitenkin vietävä välimiesten ratkaistavaksi. Menettely on nopea, mutta yleistä tuomioistuinta merkittävästi kalliimpi.

Osakassopimuksen ehtoihin on suhtauduttava vakavasti ja lähdettävä siitä olettamasta, että sopimus on kokonaisuudessaan sellaisenaan osapuolia sitova. Osapuolten kesken toki sopimusta voi aina muuttaa yhteisymmärryksessä, mutta yhteistä näkemystä ei välttämättä enää helposti saavuteta, jos sopimuksesta on jo ehtinyt syntyä erimielisyyksiä.

Insinööriliitto auttaa jäseniään myös osakassopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Työsuhdelakimiehet kommentoivat tarvittaessa jäsenelle tarjotun osakassopimuksen sisältöä ja vaikutuksia sekä antavat neuvoja sopimuksen sisällöstä mahdollisesti syntyneiden erimielisyyksien ratkaisemiseen.

33

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Minja M inja Silv inj S Silvennoinen ilv lvvenn ennoin en oinen oin en en tyytyväinen on tyy tyytyv tyv ty yväin äinen inen en valintaansa va val int nntaan ansa saa opiskella pelialaa. opiske opi sske kella pe pelia lia lialaa ialaaa.

Pelialalla oppii uutta Tieto-ja viestintätekniikan opinnoissa voi valita suuntautumisvaihtoehdon oman kiinnostuksen kohteen mukaan. Pelisovellukset on yksi seitsemästä vaihtoehdosta Metropolian TiVi-opinnoissa.

K

iinnostus ja kouluttautuminen pelialalle on hurjassa kasvussa. Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosien aikana alkaneet selkeästi panostamaan pelialan kouluttamiseen. Minja Silvennoinen pääsi opiskelemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun tieto- ja viestintätekniikkaa toissa vuonna.

Ensimmäisen opiskeluvuoden päätteeksi opiskelijat valitsevat suuntautumisvaihtoehdon, ja aloittavat perehtymisen omaan kiinnostuksen kohteeseensa. Media-assistentin tutkinnon omaava Silvennoinen oli alun perin kiinnostunut mediatekniikan suuntautumisvaihtoehdosta.

– Ajattelin ensin suuntautuvani mediatekniikkaan, mutta suuntautu34

misvaihtoehtoinfoissa mieli muuttui.

Mediatekniikassa oli niin paljon tuttua, että peliala kuulosti paremmalta vaihtoehdolta, Silvennoinen muistelee.

Pelisovelluksien suuntautumisopinnot ovat olleet Silvennoisen mukaan mielenkiintoisia; tosin opiskelu on ollut odotettua rankempaa ja aikaa vievää. Opiskelijat valitsevat suuntautumisen seitsemästä vaihtoehdosta, pelisovelluksiin oli eniten halukkaita.

– Peliala on hyvin trendikäs ja kasvava ala, joten sinne oli eniten menijöitä. Koulu joutui vähän soveltamaan, että kaikki halukkaat saatiin mahtumaan, Silvennoinen sanoo.

SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN

Kevään ajan Silvennoinen keskittyi opiskelukaveriensa kanssa täysin pelin kehittämiseen koulun projektissa. Silvennoisen oli tehnyt jo syksyllä peliä toisella kurssilla lähes saman ryhmän kanssa.

– Teimme android-pohjaista peliä tabletille. Roolipelissä on erilaisia taskeja eli tehtäviä, joiden mukaan peli etenee, Silvennoinen kertoo.

Projektiryhmä koostui suunnittelijasta, tuottajasta, kahdesta koodarista ja kahdesta graafikosta. Roolit jakau-

tuivat ryhmäläisten mielenkiinnon kohteiden mukaan ja graafikot tulivat ulkopuolelta, Metropolian muista opiskelijoista.

– Suunnittelijalla oli peli-idea valmiina jo projektin alkaessa, tuottaja teki hyvän aikataulun, jossa teimme projektin valmiiksi.

TYÖ MOBIILISOVELLUKSIEN PARISSA

Vapaa-ajalla paljon pelaavaa Silvennoista kiinnostaa eniten mobiilipelit ja niiden kehittäminen.

– Mobiilipeleissä näkyy helpoiten ja nopeimmin pelin kehityksen ja menestyksen. Mobiilipeleihin olisi kiva saada enemmän muitakin kuin lyhyitä pelejä, tarinallisempia pelejä saisi kehittää lisää myös mobiilimaailmaan, Silvennoinen pohtii.

Tulevan työuran Silvennoinen haluaa rakentaa pelialalla koodaamisen saralla. Pelit ja pelillistäminen tuovat uusia mahdollisuuksia ja käyttökohteita esimerkiksi opetuskäyttöön. Hän haluaa työllistyä koodaajaksi pelialalle.

Silvennoinen löysi koulun kautta ensimmäisen oman alan työpaikan.

Siellä hän on päässyt ohjelmoimaan android-pohjaista mobiilisovellusta, joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta.

Selviytymistä ja onnistumista epämukavuusalueella Kokkolalaisen Arto Latvalan mielestä työelämässä oma ura ajautuu huomaamatta tiettyyn suuntaan.

– Itsekin lähdin sähköasentajan koulutuksen jälkeen opiskelemaan insinööriksi, jotta saisin työskennellä enemmän logiikka- ja automaatiosuunnittelun parissa.

Latvala valmistui vuonna 2013 sähköinsinööriksi ja tällä hetkellä hänen päivittäiset työtehtävänsä koostuvat enimmäkseen työnjohtotehtävistä.

– Kyllä sitä hakeutuu itselle luonteviin tehtäviin.

Latvala kannustaa insinööriopiskelijoita sekä kesätöissä että myös tulevalla työuralla: – Kannattaa edetä tavoite kerrallaan eteenpäin ja muistaa pysähtyä myös välillä katsomaan, miltä maailma näyttää. On hyvä tarttua erilaisiin tehtäviin, sillä kaikki kokemus on arvokasta.

TYÖELÄMÄSSÄ TAVOITTEENA TULOKSET

Latvala arvioi, että insinöörikoulutuksen aikana ei puhuta ainakaan liikaa rahan käytöstä ja sen vaikutuksista työelämässä.

– Tosiasiahan se on, että tulosta pitää saada. Kuinka monella tekniikan kurssilla mietitään esimerkiksi alihankinnan mahdollisuutta alentaa menoja, hän pohtii.

– Tai ylitöiden aiheuttamia kustannuksia ja miten ennakoivalla suunnittelulla niitä voidaan vähentää?

Kokkolalaisinsinöörin työ on monipuolista ja vaihtelevaa.

– Kun tulee päivä, jolloin mikään ei onnistu, kannattaa pitää mielessä, että tulee myös aika, jolloin kaikki menee nappiin ja tuntee itsensä ammattilaiseksi. Tässä on tekniikan alan kiehtovuus: yksikään päivä ei ole liian samanlainen, Latvala ynnää yhteen.

Hänen mielestään kannattaa pitää omista tavoitteistaan kiinni, vaikka aina kaikki ei tunnu sujuvan omien suunnitelmien mukaan.

TEKSTI ja KUVA: Jenni Kokkonen

IOL:n ÄÄNI Henna Reponen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööri, palkkaa insinööriopiskelija töihin

K

esällä moni opiskelija on päättänyt opiskelujakson ja keskittyy työn tekoon. Moni suorittaa kesäaikaan myös ammattiharjoittelun, joka on pakollinen tutkinnon osa insinööriopiskelijoilla.

Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Paikkakunnasta ja insinöörialasta riippuen on valitettavasti myös opiskelijoita, jotka jäävät täysin ilman oman alan harjoittelu- tai kesätyöpaikkaa. Ei ole ihanteellinen tilanne, jos insinööriopiskelijan valmistuminen on kiinni työharjoittelujen suorittamisesta.

Insinöörien ammattikunnalle on tärkeää, että opiskelijat tutustuvat työelämään jo opiskelujen aikana.

Mitä enemmän työkokemusta oman alan töistä nuorella on, kun hän valmistuu, sen parempi. Opiskeluaikana ei välttämättä selviä, miltä työuran aloitus tuntuu; muutos voi olla joillekin todella suuri.

Opiskeluaikainen työkokemus poikii useasti varmemmin ensimmäisen työpaikan. Jatkotyöllistyminen ja työelämään kiinni pääseminen on helpompaa, kun työura polkaistaan käyntiin jo valmiiksi tutussa ympäristössä.

Tilastolukuihin ei haluta yhtään nuorta työtöntä insinööriä lisää, joten on toivottavaa työllistyä mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Työkokemus auttaa ja kannattelee nuoren siipiä pidemmälle.

Insinööriopiskelijoiden palkkaaminen ei hyödytä pelkästään opiskelijaa, vaan myös koko työyhteisöä ja insinöörien ammattikuntaa. Opiskelija tuo tullessaan työpaikalle innovatiivisia tapoja kehittää työskentelyä ja työyhteisöä.

Projektiopinnot kehittävät opiskelijoita työelämään. Kaikki opetus ei enää ole pelkkää teoriaa ja laboratoriotyöskentelyä, vaan myös oikeita työelämän projekteja.

Opiskelijan ei kannata luovuttaa työnhaun suhteen.

Moni taho huomaa tarvitsevansa lisää käsipareja, kun projektit alkukesästä pyörähtävät käyntiin. Kannattaa myös hyödyntää liiton ura- ja rekrytointipalvelut kaikessa laajuudessaan.

– Kyllä työssäkäyvänä insinöörinäkin voi haalarit ja imppulakin kaivaa vielä esiin. Vähintään vappuna, Arto Latvala naurahtaa.

35

Toukokuussa omenankukinta oli alkamassa. Paula Achrénin mukaan tilalla viljellään yli 50 omenalajiketta.

Omenamehusta jalostetaan siideriä TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Uusi halli, viljelytapa ja uudet omenapuut varmistavat suuremman sadon jatkossa.

S

alon Angelniemellä asuva Paula Achrén on omenanviljelijä kolmannessa polvessa. Isoisä aloitti viljelyn 1940-luvulla läheisessä saaressa, jossa edelleen viljellään suvun voimin omenatarhoja. Achrénin isä perusti 1960-luvun loppuvuosina omenatarhat perheen tilan läheisyyteen.

Kymmenkunta vuotta sitten tehtiin sukupolvenvaihdos ja tietoliikenneinsinööristä tuli oman työnsä ohessa omenanviljelijä.

– Jotta sain yhteiskunnalta tukea, kuten korkotukilainaa, piti osoittaa, että minulla on ammattitaito tarhojen pyörittämiseen.

Hän opiskeli työn ohella maatalousyrittäjän tutkinnon, joka sisälsi alkoholijuomien valmistuskurssin. Asia jäi moneksi vuodeksi takaraivoon; Achrén myi muille mehua siiderin valmistukseen.

– Pääasiassa viljelemme omenoita kauppojen irtomyyntiin. Sivutuotteena meillä on omenamehu.

Mehua myydään hanapakkauksissa lähinnä Salon seudulla. Alueelle on vakiintunut oma asiakaskuntan ja 36

menekki on ollut tasaista pari viime vuotta.

– Minulla on tullut tie vastaan pastöroidun omenamehun myynnissä ja nyt sitä pitää jatkojalostaa pidemmälle.

TAVOITTEENA TUOTTAVAMPI TILA

Achrén viljelee omenoita kuudella hehtaarilla. Tämän hetkisillä tarhoilla tuotanto jää selkeästi alle 10 000 kiloon hehtaarilta. Tuottavalla tarhalla voidaan saada 15 000 kiloa hehtaarilta.

– Omenatarhaa uusitaan koko ajan, välillä uusitaan joku lohko, välillä istutetaan yksittäinen puu kuolleen tilalle.

Pari vuotta sitten viljelijä päätti, että tarhoja aletaan uusimaan hehtaari kerrallaan. Ensi vuonna uudet omenapuut tulevat yhdelle hehtaarille, samalla viljelymenetelmä muuttuu.

Tällä hetkellä puita on hehtaarilla noin 500–700 kappaletta; uudelle alalle on tulossa 2 800 puuta, jotka istutetaan huomattavasti tiheämmin.

– Satotasoa olisi tarkoitus moninkertaistaa, ainakin kolminkertaistaa.

Keväällä alkoi myös iso rakennusurakka; toukokuussa käynnissä oli jatkuva rekkarumba ja kaivinkone kaivoi maata perustuksille. 1970-luvulla valmistettujen kylmiön, pakkaamon ja mehuaseman ohelle rakennetaan uudet ajanmukaiset tilat.

– Kun uudet tilat valmistuvat, pystyn hyödyntämään myös muiden omenia.

YRITTÄJÄTUTTAVA KANNUSTI

Achrénin tilan seuraava jatkojalostustuote on omenasiideri. Kylällä olevan kesäbaarin pitäjä kehotti monta kertaa siiderin valmistukseen, sillä hän halusi sitä myyntiin.

– Kun hän aikansa jankkasi, niin ajattelin, että nyt tai ei koskaan.

Omenanviljelijä haluaa valmistaa aitoa siideriä, jossa ei ole lisättyä sokeria eikä vettä.

– Mahdollisimman aito 100-prosenttinen siideri, pieniä eriä ja paikallisuutta, hän kuvailee suunnitelmiaan.

Ensimmäiset koe-erät on jo valmistettu ja syksyllä on tarkoitus ryhtyä tositoimiin. Tavoitteena ei ole massatuotanto, vaan enemminkin pieni lisä tilan kokonaistuottoon.

– Edelleen 80 prosenttia myydään omenana. Loppu viidennes jakautuu mehuun ja siideriin, Achrén arvioi tulevaisuutta.

Pitkään Salossa Nokialla ja Microsoftilla työskennellyt insinööri toivoo, että pystyy elättämään itsensä ympärivuotisesti tilalla.

– Jos ei omenanviljelyllä, niin jatkojalostuksella.

Tuotantopäällikkö Jussi Louhi on panimoporukan ainoa ”sukkasandaaleissaan suhisteleva insinööri”.

Ruosniemessä pannaan olutta omaan makuun TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Vanha navetta Porin Ruosniemessä on ahdettu täyteen oluen valmistukseen tarvittavia keittolaitteita. Tämä ei ole mikä tahansa pienpanimo, sillä täällä pannaan Insinööriä.

R

uosniemen Panimon nettisivut kertovat porilaisen pienpanimon syvimmän olemuksen.

Panimo ja sen tuotteet ovat syntyneet rakkaudesta olueen, halusta valmistaa juuri sellaista olutta, kun tekijät itse haluavat juoda.

Sivut antavat vahvan vinkin tekijöistään. Etenkin kahdeksan panimon valmistaman tuotteen kuvaukset ovat selkeää teekkarihuumoria, jossa on myös ripaus porilaista sielunmaisemaa.

– Juu, meitä on viisi teekkarikaveria Espoosta ja kaksi porilaista. Päätoimisia tekijöitä on toistaiseksi kaksi, muut osakkaat ovat mukana harrastuspohjalta, kertoo tuotantopäällikkö Jussi Louhi.

– Aika nopeasti tuli tarve tehdä olutta myytäväksi. Toimitusjohtajalle tuli perheenlisäystä ja oluen valmistaminen Espoossa alkoi olla aika haastavaa, joten valmistus siirtyi pääkaupunkiseudulta Ruosniemeen toimitusjohtajan sukulaisen vanhaan navettaan, Louhi kertoo.

Louhen mukaan yrityksen kasvu on ollut tasaisen voimakasta. Tuotanto on kaksinkertaistunut joka vuosi ja tänä vuonna se nousee noin 130 tuhanteen litraan. Vanhassa navetassa pöhisevät 2 000 litran keittolaitteet, viimeisin laajennus on tehty tammikuussa.

– Alussa tuotteitamme oli saatavissa vain pääkaupunkiseudun ja Porin muutamista ravintoloista. Nyt jakelu on maanlaajuista Alkon ja yhden kauppaketjun kautta, Louhi sanoo.

HARRASTUKSESTA BUSINESS

Ruosniemen Panimon ensimmäiset tuotteet valmistettiin vanhoista meijerilaitteista tehdyillä 500 litran keittolaitteilla yrityksen toimitusjohtajan kodin saunassa. Vuosi oli 2011 ja oluen valmistus tekijöiden yhteinen harrastus.

TYÖMIEHESTÄ VUORINEUVOKSEEN

Panimon ensimmäinen myyntiin tullut tuote oli Pikkupomo, pintahiivaolut, jota tekijät mainostavat maltillisesti ikääntyneeksi, tukevarunkoiseksi, sopivasti humalaiseksi ja lievästi katkeroituneeksi. ”Pikkupomon maussa

yhdistyy suorasukainen päätöksenteko sekä tunnejohtamisen kyky ennen kokemattomalla tavalla”, oluen vapaamuotoinen tuoteseloste lupaa.

Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu myös muun muassa Insinööri, Diplomi-insinööri, Vuorineuvos sekä Vahtimestari, jonka ”tärkeimpiin työtehtäviin kuuluu lähettipalvelukuskien ja siivoojien viihdyttäminen”.

– Kaikkien tuotantoon tulevien oluiden nimet ratkaistaan huutoäänestyksellä, kieli poskella tietysti. Tuotekuvaukset puolestaan ovat yhden teekkariosakkaan hengentuotteita, Louhi paljastaa.

Louhi on yrityksen ainoa ”oikea” insinööri diplomi-insinöörien joukossa. Onko Insinööri tuotannosta ja tuotekehittelystä vastaavan miehen suosikkituote?

– No ei ole. Minun suosikkini ovat panimon vahvemmat tuotteet, Diplomi-insinööri ja Vuorineuvos, hän vastaa.

Vuorineuvos kuulostaa myös liiton miehen oluelta. Kyseessä on vahva stout. Kuvauksen mukaan ”tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla”. Laittamattomasti sanottu.

37

ILMOITUS

Tunnista logo kesävisassa

Y

ritysten ja muiden organisaatioiden logojen pitäisi kuvastaa niiden toimintaa ja identiteettiä.

Osa organisaatiosta uudistaa tai jopa vaihtaa kokonaan suhteellisen tiheästi, osa on säilyttänyt logonsa lähes samanlaisena vuosikaudet. Logo sisältää usein yhteisön nimen kirjoitusasun ja kuvasymbolin.

Insinööri-lehti keräsi kesävisaan runsaat parikymmenentä suomalaisyritysten logoa. Niitä on eri vuosikymmeniltä; mukana on myös jo taipaleensa päättäneiden yritysten logoja. Kesävisassa logon yhteydessä olevat yritysten nimet on poistettu.

Tunnista Insinööri-verkkolehden vihjeiden avulla, minkä organisaation logo on kyseessä ja osallistu arvontaan. Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi sähköisellä lomakkeella heinäkuun loppuun mennessä.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan viisi tuotepalkintoa.

Arvonta on elokuussa ja voittajat julkaistaan Insinöörilehdessä 5/2016. Vihjeet ja linkki vastauslomakkeelle ovat osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/tunnista-logo.

pht Voi mUutTaa ElämäsI pArEmmAkSi, sInä päätät kUinKa pySYväsTi.

1.askel-pysyvään muutokseen tarjoaa mahdollisuuden oppia tunnistamaan arvostamiasi ja itsellesi tärkeitä asioita, mutta myös epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia, jotka ehkä estävät sinua muuttamasta elintapojasi.

Jos annat meidän auttaa, saat tukea motivaatiolle hyvän elämän rakentamiseen ja käyttäytymisesi pysyvään muutokseen.

Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

40

3. Kolme kissaa pyydystää 12 hiirtä neljässä päivässä. Kuinka monta päivää kestää 10 hiiren pyydystäminen kahdelta kissalta?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

1. Rauma Repola Oceanics toimitti 1987 Neuvostoliiton tiedeakatemialle erittäin edistyksellisiä syvänmeren sukellusaluksia. Miksi Oceanics purettiin pian tämän jälkeen?

2. Televisioissa on nykyään valinnanvaraa monessa suhteessa ja taulutelevisioiden hinnat ovat tulleet roimasti alaspäin. Mistä tulee nimitys 4K-tarkkuus?

Tiukka trio

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Uusia toimijoita Insinööriliittoon

T

äydennystä saivat liiton kaikki yksiköt.

Bio- ja elintarviketekniikan insinööri Veera Udd on aloittanut urahallinta-asiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä tehtäviä on jäsenten auttaminen työnhaussa ja oman uran suunnittelussa. Osana urapalvelutiimiä hän osallistuu ura- ja verkkokoulutusten pitämiseen Udd tuli liittoon ammattikorkeakoulu Metropoliasta, jossa hän toimi harjoitteluinsinöörinä noin kahdeksan vuoden ajan.

Valtiotieteiden kandidaatti Ona Vuorjoki on aloittanut opintovapaan sijaisena asiakaspalvelussa. Asiamies neuvoo jäseniä muun muassa työsuhde- ja jäsenyysasioissa. Hän on työskennellyt opintojen ohessa seitsemän vuotta vaativissa asiakaspalvelutehtävissä.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä työskentelee kaksi uutta, määräaikaista assistenttia. Marja Kuntsi avustaa asiamiestiimiä muun muassa tapahtumajärjestelyissä.

Tietoalalla yli 30 vuotta työskennellyt Kuntsi on toiminut monipuolisissa asiakaspalvelu- ja yhteyshenkilötehtävissä.

Lakimiestiimin assistenttina työskentelevä HSO-sihteeri Marianne Ilkanheimo on mukana myös YTN:n taustaryhmätoiminnassa. Hän tuli liittoon Puolustusvoimista; aiempaa työkokemusta on noin neljännesvuosisata yksityiseltä sektorilta.

Jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo vahvistaa alueasiamiestiimiä puolen vuoden ajan.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä.

Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa.

Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä.

Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys

Veera Udd

Ona Vuorjoki

Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMK VCK KNMMC WWUKVCNQ"KNT[ Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPW UCCTKMCPICU"KNT[ Ƃ

Marja Kuntsi

Marianne Ilkanheimo 41

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Eero Husari, vastaava asiamies

Asiantuntevaa jäsenpalvelua läpi kesän Liiton asiakaspalvelu on avoinna kesällä arkipäivisin kello 9–16. Asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä missä tahansa jäsenyyteen tai jäsenpalveluihin liittyvässä asiassa.

Kesän aikana ajankohtaistuvat usein vuosilomiin sekä uusiin työsopimuksiin liittyvät kysymykset. Samalla palkan määrittelylle on yleensä tarvetta. Aiheista on koottu tarpeellisia tietoja jäsensivujen Työelämähelppari- ja Palkkaneuvonta-sivuille.

Asiakaspalvelu neuvoo aiheisiin liittyvissä kysymyksissä myös henkilökohtaisesti puhelimitse tai sähköpostitse.

Liitto tarjoaa jäsenilleen vakuutusetuja, kuten vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset. Tarkemmat tiedot vakuutuksista ovat Ifin sivustolla www.if.fi/ilry. Vakuutustodistuksena toimii voimassaoleva jäsenkortti.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 markkinointisuunnittelija Pauliina Pohjala, 0201 801 814 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Afsaneh AlizadUrsin, Atte Lepistö, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

42

Opiskelijajäsenten osalta opintotietojen pitää olla rekisterissä ajan tasalla. Valmistumisen tai muun opintotietomuutoksen saa päivitettyä liiton rekisteriin osoitteessa www.ilry.fi/muutos. Jäsensivuilla voi liittyä myös IAETtyöttömyyskassan jäseneksi palkkatyösuhteen aikana.

Kuuden kuukauden jaksolle alkuvuodesta myönnetyt jäsenmaksualennukset päättyvät yleensä 30. kesäkuuta.

Jäsenmaksualennuksen jatkamiseksi on toimitettava asiakaspalveluun alennusajan jatkumisen osoittava todistus.

Lisätietoja jäsenmaksualennuksista osoitteesta www.ilry.fi/ alennukset.

Lue lisää: www.ilry.fi/palvelut/tyoelamahelppari

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentit Marja Kuntsi, 0201 801 844 Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marianne Ilkanheimo Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo, 050 468 2228

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Outi Sorsan kotialbumi

Outi Sorsa on saanut Assemblyssä tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

Vapaaehtoisena tietokonefestivaaleilla Tänäkin vuonna monet käyttävät viikon kesälomastaan tapahtumajärjestäjänä toimimiseen.

A

ssembly on demoskeneen sekä tietokone- ja konsolipeleihin keskittyvä tapahtuma. Sen juuret ovat 1990-luvulla; alkuun se oli keskittynyt nimenomaan demokilpailuihin.

Sittemmin tapahtuma on laajentunut monin tavoin. Kävijöitä ja vapaaehtoisia on huomattavasti enemmän, kävijöitä on yli 5 000. Mukana on sponsoreita, jotka myyvät tuotteitaan.

Tapahtumassa järjestetään seminaareja, joissa on nimekkäitä puhujia ja katsottavaa ja kuultavaa riittää muillekin kuin demon tekijöille tai pelaajille.

Elokuun alussa Helsingin Messukeskuksessa Assemblyssä on paikalla myös Outi Sorsa. Hän oli ensimmäisen kerran festivaaleilla kymmenisen vuotta sitten; käynti oli mielessä jo aiemmin, mutta kainuulaiselle insinööriopiskelijalle reissuun lähtö ei ollut niin yksinkertaista.

Sorsa varaa festivaaleille vuosittain viikon kesä-, ja toisen talvilomasta.

Ruokapalkalla hän on yksi noin 200 järjestäjästä, jotka ovat jakautuneet eri tiimeihin. Nelipäiväinen tapahtuma ei pysähdy hetkeksikään.

– Kukaan ei jaksa valvoa koko ajan, vaan on pakko jakaa vuorot. Kahdeksan tuntia vapaaehtoiselta on paljon, Sorsa sanoo.

Elokuisena viikkona tehdään ympäripyöreitä päiviä. Jo tapahtuman rakennusvaiheessa tiimi viestii eri alustoilla.

Sorsa arvostaa sitä, että Assemblyssa hän on saanut tehdä koko ajan vaativampia tehtäviä.

– Itse en ole aina uskonut, että osaan, mutta muut ovat luottaneet, minkä tähden haluan pistää enemmän peliin.

ROPPAKAUPALLA KOKEMUKSIA

Sorsa on ollut vuosien varrella monessa mukana. Hän on muun muassa kirjoittanut blogia, päivittänyt sosiaalista mediaa, neuvonut kävijöitä infotiskillä ja myynyt lippuja. Pikahälytyksellä hän päätyi takavuosina suoraan televisio-ohjelmaan, täysin kokemattomana. Siitäkin selvittiin.

Nykyisin Sorsa vetää sosiaalisen median tiimiä. Toiminta on ympäri vuotista; neljän hengen ryhmästä yksi päivystää ja päivittää sosiaalista media viikon kerrallaan. Aikaa kuluu tunnista kolmeen viikoittain.

– Tapahtumat ovat kaksi kertaa vuodessa, ennen kaikkea tapahtuman ympärillä olevat viikot pitää olla aktiviinen, Sorsa kertoo.

NÖRTIT VALMIINA AUTTAMAAN

Outi Sorsaa viehättää Assemblyn ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Hän on ylpeä vapaaehtoisten taidoista – kuten muutkin ovat. Heitä verrataan välillä ammattilaisiin eivätkä vertailut ole vähätteleviä.

– On kiva nähdä, kun kävijät nauttivat tapahtumasta.

Vapaaehtoistyön kautta Sorsa on saanut paljon hyviä ystäviä sekä kontakteja työelämään. Assemblyn vapaaehtoisissa ja kävijöissä on paljon insinöörejä, mutta myös muiden alojen edustajia.

– Kaikkia yhdistävät tietokoneet, joilla tehdään jotain: demoja, pelejä, koodia.

43

Tangobrunssi

LA 9.7.

Lisätietoa tapahtumista KNT[ Ƃ CLCPMQJVCKUVC VCRCJVWOCV YYY KNT[ Ƃ HDMGUCMCTCXCCPK

Rockbrunssi

LA 30.7

11-13

11-13

Jazzbrunssi

PE 15.7.

11-14

SeAMK, Frami F, Kampusranta 11

Satakunnan Insinöörien toimisto, Isolinnankatu 24 A

Seinäjoki

Pori

$TWPUUKRÒ[FÀUVÀ VCPIQP R[ÒTVGKUKKP

-QMQ 5WQOK MQJVCC 2QTKUUC s MGUMWUVGNWP LC\\KP LC DTWPUUKP OGTMGKUUÀ

+NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Æ‚ VCPIQDTWPUUK

+NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Æ‚ LC\\DTWPUUK

Mansebrunssi

Pärinäbrunssi

LA 6.8.

11-13

PE 20.8.

Marttojen toimisto, Haapaniemenkatu 23

Tampereen Insinöörien toimisto, Otavalankatu 9

O’Poro Irish Pub, Revontulentie 1

Kuopio

Tampere

Saariselkä

4QEMXKKMQPNQRRW MCNCMWMQP MQVKMCWRWPIKUUC

$TWPUUKNVC XCWJVKC VCRCJVWOCVÀ[VGKUGGP MGUÀXKKMQPNQRRWWP

+NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Æ‚ TQEMDTWPUUK

+NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Æ‚ OCPUGDTWPUUK

11-13

2KFQV UGP MWKP RCTCPGXCV MGUÀMCTCXCCPKP RQJLQKUKOOCNNC DTWPUUKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[ Ƃ RCTKPCDTWPUUK

Insinööriliitto LÀTLGUVÀÀ [JFGUUÀ RCKMCNNKUVGP LÀUGPLÀTLGUVÒLGP MCPUUC DTWPUUKVKNCKUWWMUKC GTK MGUÀVCRCJVWOKGP [JVG[FGUUÀ $TWPUUGKNNG QXCV VGTXGVWNNGKVC MCKMMK +PUKPÒÒTKNKKVVQ [JVGKUÒP LÀUGPGV CXGEGKPGGP +NOQKVVCWFWVJCP CLQKUUC OWMCCP Tervetuloa!

+PUKPÒÒTKNKKVVQ VGMGG V[ÒVÀ RCTGORKGP V[ÒRÀKXKGP RWQNGUVC YYY KNT[ Ƃ