Insinööri 4/2017

Neuvotteluihin yhteistyössä 4

2017

Autotehtaalla ahkeroidaan

Yritysten hallintoon henkilöstö mukaan

Työllisyys paranee

10

20

34

Sisällys 4/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 30 36 37 38 43

Autoja sisulla ja sydämellä Työntekijästä tuli tärkein Luottamusvaltuutettu oikeuden päätöksellä Intia antaa ja ottaa paljon Sähkö tulee töpselistä Neuvottelukierrokselle yhteistyöhenkeä Yhdessä parempaan menetykseen Hallintoedustus sopimalla Tärkeintä on oppia uutta Kiertueelta vauhtia neuvotteluihin Johtaja kannustaa verkostoitumaan Edustajakokouksessa päätöksiä tulevasta Aarteita voi etsiä pelloilta

VAKIOT

3 4 9 17 28 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Siirtolohkareen lähistöltä löytyi hopea-aarre.

s. 43

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 24.8., 28.9., 2.11., 14.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Etuja voi ajaa monella tavalla

S

uomen Yrittäjät on lähtenyt erikoiselle työmarkkinapoliittiselle ristiretkelle. Jopa totuus saa venyä ja paukkua, kun yrittäjien etujärjestö pyrkii horjuttamaan työmarkkinajärjestöjen asemaa ja edistämään paikallista sopimista itselle edullisella tavalla.

Esimerkkejä on viime viikoilta kaksi. KKO:n vakuutusalan ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetun valintaa koskenutta ennakkoratkaisua SY tulkitsi merkittävänä edistysaskeleena paikalliselle sopimiselle ja veti mukaan liittoihin kuulumattomien syrjinnän.

– Päätös osoittaa, että suomalaiset työmarkkinakäytännöt eivät kestä perustuslain valoa, julisti järjestön puheenjohtaja Jyrki Mäkynen tiedotteessa.

Tulkinnat herättivät ihmetystä monella suunnalla. Lisää hämmästelyn aihetta tuli, kun SY kertoi tehneensä selvityksen, jonka mukaan kiky ei juurikaan lisännyt paikallista sopimista. Lähde oli omat, niin sanotut villit eli järjestäytymättömät yritykset. Kertomatta jäi, että järjestöllä oli tarjolla mahdollisuus tarttua paikalliseen sopimiseen, mutta se ei kelvannut.

Suomi tarvitsee menestyäkseen yrityksiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä. Yrittäjät tarvitsevat ja heillä on oikeus omaan edunvalvontaansa, mutta ajetaanko heidän etuaan tosiasioita ja tilastoja kohtuullisen omavaltaisesti ruhjovalla viestinnällä, josta propaganda ei ole kaukana?

On mielenkiintoista, että SY:n nykyinen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen edisti aikanaan omia poliittisia pyrkimyksiään kirjoittamalla kirjan luottamuksesta. Hänellä on myös toimittaja-ajoiltaan kokemusta luottamusmiehenä toimimisesta. Aihepiiri on siis yrittäjien ylimmälle edusmiehelle tuttu ja hän siitä mielellään myös puhuu.

Luottamus on perusasioita myös työehdoista neuvotteleville ja sopiville työmarkkinaosapuolille. Siihen perustuu koko työmarkkinajärjestelmä. Kylkeen tulee välillä kolhuja ja osapuolten uskokin voi heikkoina hetkinä olla koetuksella; sopimisen ja luottamuksen varassa suomalaista työelämää on viety eteenpäin vuosikymmenten ajan.

SY on pitkään hinkunut suurempaa valtaa työmarkkinapolitiikassa. Järjestön viimeaikaista toimintaa seuratessa jokainen voi hyvällä syyllä itse aprikoida, kannattaako ja voiko järjestölle antaa yhtään nykyistä isompaa roolia sovittaessa palkansaajien työehdoista. Luottamus sopimisen kykyyn on koetuksella, jos tarkoitus pyhittää keinot ja riidankylväminen ajaa jatkuvasti rakentamisen edelle.

3

BITTIKATTAUS Milla Pennanen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto oli mukana Maailma kylässä –festivaaleilla. Liiton pisteellä oli mahdollisuus ratkoa pulmapelejä ja kuulla, minkälaista on olla insinöörinä Namibiassa. Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi.

0,8 % Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 0,8 prosenttia. Inflaation pysymiseen positiivisena vaikutti muun muassa bensiinin, savukkeiden, ajoneuvoveron ja sähkön kallistuminen vuoden takaiseen verrattuna.

Paras kesätyönantaja -kilpailu alkaa Akavan opiskelijat etsii jälleen Suomen parasta kesätyönantajaa. Kilpailulla kiinnitetään huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa.

Lue lisää: www.akava.fi/paraskesatyonantaja.

4

Markkinointihenkisin insinööri haussa Suomen markkinointihenkisintä insinööriä etsitään MTL:n järjestämässä kilpailussa, joka on avoinna syyskuun loppuun asti.

Voittaja saa palkinnoksi 10 000 euroa. Palkintosumman lahjoittaa Teknologiateollisuus, ja voittaja julkistetaan 15. marraskuuta.

Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL järjestää neljännen kerran Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun. Se tehdään yhteistyössä Teknologiateollisuuden ja Alma Talentin kanssa.

Kilpailulla halutaan tuoda esiin markkinoinnin merkitystä yrityksen kilpailukykytekijänä.

Kilpailussa palkitaan insinööri, joka on innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai

käynnistänyt uutta liiketoimintaa. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan eduksi.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki insinöörit ja diplomi-insinöörit; siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan.

Voittajan valitsee tuomaristo, jonka puheenjohtaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen. Tuomariston jäsenet ovat päätoimittaja Jyrki Alkio, hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell, toimitusjohtaja Eeva Kalli, hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo, hallituksen puheenjohtaja Kaija Pohjala, toimitusjohtaja Miska Rajasuo ja hallituksen puheenjohtaja Harri Sjöholm. Tuomariston sihteeri on MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmala.

Lue lisää: www.markinssi.fi.

BITTIKATTAUS

Paranna palkkaasi -opas uudistui Palkkakeskustelujen tueksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN on tuottanut suositun Paranna palkkaasi -oppaan, joka on nyt päivitetty.

Oppaan avulla lukijalle muodostuu kuva palkkaukseen liittyvistä tekijöistä ja tarjoaa myös välineitä palkkakeskusteluun valmistautumiseen tai työnhakutilanteessa palkkapyynnön muodostamiselle.

Opas antaa tietoa palkkauksesta ja tukea ylempien toimihenkilöiden palkkakeskusteluihin käytännön tasolla. Tavoitteena on myös lisätä avoimuutta palkkausasioissa ja puhetta palkkauksesta.

Oppaassa käsitellään muun muassa palkitsemisen kokonai-

suutta ja vaikuttavuutta sekä tulospalkkausta ja palkkaneuvottelujen käytäntöjä.

Oppaassa on myös palkkaneuvottelijan muistilista, jonka avulla on kätevää valmistautua palkkaneuvotteluun.

Insinööriliitto tarjoaa – kuten muutkin YTN-liitot – jäsenilleen urapalveluja, jotka sparraavat työnhaussa, ammatillisessa kehittymisessä ja uralla etenemisessä.

YTN rohkaisee ja kannustaa kaikkia käymään tietoon perustuvaa keskustelua palkoista omalla työpaikallaan.

Lue lisää: www.ilry.fi/palvelut

Insinööri-lehden toimitus toivottaa leppoisaa kesää!

Työeläkejärjestelmässä yli 190 miljardia Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat viime vuoden aikana 9,4 miljardilla eurolla; vuoden lopussa ne olivat 190,2 miljardia euroa.

Varojen kasvu perustui eläkevarojen tuottoon, sillä työeläkejärjestelmän menot ylittivät jo kolmantena vuonna peräkkäin tulojen määrän. Viime vuoden tulot olivat 25 miljardia euroa, menot 27 miljardia euroa ja sijoitustuotot 11 miljardia euroa.

Yksityisen alan tulot olivat 16 miljardia euroa ja menot 17 miljardia euroa. Sijoitustuotot olivat kuusi

miljardia euroa. Julkisen alan tulot ja menot olivat 10 miljardia ja sijoitustuotot viisi miljardia euroa.

– Eläkevakuuttajien vakavaraisuudet säilyivät korkealla tasolla.

Sijoitustuotot sahasivat vuoden aikana paljon, ja lopullinen tuotto syntyi käytännössä joulukuussa, kertoo aktuaaripäällikkö Jaakko Aho Eläketurvakeskuksesta.

Työeläkejärjestelmän tuloja ovat vakuutusmaksut, TVR-maksu, valtion osuus ja kuluja maksetut eläkkeet, kokonaisliikekulut ja verot.

Euroopan ay-liike Pariisin ilmastosopimuksen takana Eurooppalaiset ammattiyhdistysjärjestöt ovat sitoutuneita Pariisin ilmastosopimukseen ja valmiita tekemään osansa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, korostaa Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n johtaja Montserrat Mir. – Kansainvälisellä yhteisöllä ei ole muita vaihtoehtoja kuin nopeuttaa siirtymistä vähähiilisen yhteiskuntaan, Mir sanoo.

Ammattiyhdistysjärjestöille on tärkeää, että työtä muutetaan kestävämmäksi ja että uusien, kestävämpien elinkeinojen syntymistä tuetaan.

Mir vaatii poliitikkoja sitoutumaan ilmastopolitiikkaan, joka luo hyvälaatuisia työpaikkoja.

– Valtioiden on tuettava kestävän kehityksen mukaisia investointeja ja innovaatioita. Lisäksi erityisesti teollisilla alueilla pitää varmistaa, että työn muutos tapahtuu reilusti ja oikeudenmukaisesti, Mir painottaa.

Suomen työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat yksimielisiä ilmastonmuutoksen torjumisen tarpeellisuudesta.

– Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat mukana tekemässä työtä kestävämmäksi Suomessa. Se vaatii uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä nykyisten työprosessien uudelleen miettimistä, kertoo Akavan johtaja Pekka Piispanen.

Muutos ei ole helppo. Teollisuustyöpaikkojen odotetaan vähenevän 15 prosenttia ja palvelutyöpaikkojen vastaavasti lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen ay-liikkeen ajama Just transition (oikeudenmukainen siirtymä) tukee ihmisiä, joiden työ muuttuu ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi.

5

BITTIKATTAUS

Maria Löfgren JUKOn toiminnanjohtajaksi HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas koulutusjohtaja Insinööriliitto

Uusiin haasteisiin uusin eväin

S

itä saat, mitä mittaat, on vanha mutta edelleen toimiva sanonta. Turbulentin ajan tunnuksena ovat tilanteiden äkilliset muutokset, joihin vastaaminen on nykyisillä menetelmillä usein osoittautunut taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Uusien toimintatapojen eteen nousee järjellä ajatellen käsittämättömiä esteitä, joiden kaatamiseen ei löydy keinoja.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on tehty menneen maailman tarpeisiin. Yksinkertaistaen rahoituksen perusidea on, että opiskelija opiskelee kolmesta neljään vuoteen ja oppilaitos saa näistä vuosista rahat, jos opintopisteitä syntyy riittävä määrä. Opiskelija suorittaa tutkinnon, ja jälleen ammattikorkeakoulun kassakone kilahtaa. Työllistymisestäkin on luvassa pieni bonus. Siinä se sitten on; tutkinnon suorittajat ovat omillaan ja koulu keskittyy seuraavaan, rahaa tuovaan ikäluokkaan.

Talouskasvuennusteet ovat viime viikkoina parantuneet kerta toisensa jälkeen. Kituliaiden vuosien jälkeen olemme myönteisen ongelman edessä.

Osaavia käsiä tarvittaan lisää heti tai ainakin nopeasti. Siihen ei nykyinen malli anna eväitä.

Nuorisopaikkojen lisääminen tai uusien koulutusohjelmien ja tiedekuntien perustaminen ei ratkaise asiaa. Tarvitsemme nopeampaa reagointia, johon muuntokoulutus on sopiva keino. Noin vuodessa voidaan jo tutkinnon suorittaneille henkilöille räätälöidä uusi osaamisala ja päivittää tiedot kysyntää vastaaviksi. Monimuotototeutukset ovat kustannustehokas ja aikuisten tarpeisiin soveltuva tapa.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli pitää uudistaa. Lopputulos on surkuhupaisa, kun kaikkea mitataan runsaslukuisin ja epätarkoituksenmukaisin mittarein. Tutkintokatto on tästä yksi esimerkki. Se on este muuntokoulutuksen nopealle ja väliaikaiselle lisäykselle, koska tutkintokaton yli menevistä tutkinnoista ei ole rahaa tulossa. Jos jotain ei tehdä, orastava nousu taittuu itse tehtyihin ongelmiin.

6

Neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti Maria Löfgren.

Hän on toiminut Akavan lakimiehenä ja työelämäyksikön johtajana ja sitä ennen työsuhdelakimiehenä Suomen Ekonomiliitossa. Löfgrenin ura akavalaisissa yhteisöissä alkoi vuonna 1996.

Löfgren aloittaa tehtävässään ensi syksynä, kun JUKOn pitkäaikainen neuvottelujohtaja Risto Kangas jää eläkkeelle.

Toiminnanjohtajan tehtävä on uusi.

– Vahva sitoutumiseni akavalaisuuteen perustuu arvoihin, jotka yhä koen omikseni Akava-yhteisön muuttuessa ja kasvaessa. JUKOssa minua kiehtoo pitkälle tulevaisuuteen suuntaava ote ja kyky panostaa työmarkkinoiden yhteistyöhön, Löfgren kertoo.

– Uskon, että pystyn uudessa tehtävässäni vaikuttamaan työelämän kehitykseen ja työehtojen sopimusmekanismien muutokseen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee yli 200 000 koulutetun palkansaajan palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion, kirkon ja yliopistojen sopimusaloilla.

Kaupan asiantuntijoiden oloja kehitetään Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Kaupan liitto sopivat toukokuun lopulla vuoropuhelun lisäämisestä. Sovinto tehtiin neuvottelujen päätteeksi valtakunnansovittelijan esityksestä.

YTN tavoitteli työehtosopimusta.

– Pitkän ja raskaan neuvottelurupeaman jälkeen ratkaisu on askel eteenpäin, vaikka se ei olekaan täysin tavoitteidemme mukainen, sanoo YTN:n kaupan projektin vetäjä Ville-Veikko Rantamaula.

Yhteisymmärrys syntyi liittojen välisestä yhteistyöstä ja paikallisen vuoropuhelun edistämisestä. Paikallisella tasolla on tarkoitus keskustella YTN:lle tärkeistä teemoista.

Ensimmäinen teema pitää sisällään henkilöstön edustusjärjestelmän kehittämistä ja ylempien toimihenkilöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä yrityksen sisällä.

Toisen teeman sisällä keskustellaan työaikakysymyksistä, työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

– Työaikaan liittyvät kysymykset ovat meille tärkeitä, muistuttaa YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

Alan ylemmät toimihenkilöt tekevät lähes 200 tuntia ylitöitä vuodessa, mikä on YTN:n sopimusaloja vertailtaessa kärkipäätä. Vain 11 prosentin kohdalla noudatetaan työaikalakia.

Ville Vavuli

BITTIKATTAUS

Ajatus juoksee sohvalla Logistiikkapäällikkö Ville Vavuli makoilee päivittäin sohvalla Alestalon mattokutomon toimistossa Lahdessa. Hän tekee nimittäin töitä.

– Tässä on kysymys aivotyöstä, hän selventää.

Sohvalla tulee ratkottua logistisia ongelmia, junailtua toimituksia puhelimitse ja luettua tabletilta viestejä.

– Lueskelin sohvalla sähköposteja, kun Insinööri-lehti kysyi viihtyisästä toimistosta. Silloin ajattelin, että tässähän on aika hyvä olla.

Mattokutomon toimistolla työskentelee yhteensä kuusi henkeä. Vavuli ja kaksi muuta jakavat avokonttorimaisen tilan, jota koristavat viherkasvit ja hallitsevat kaksi sohvaa ja kotiteatteri.

Toimisto remontoitiin lattiasta kattoon puolitoista vuotta sitten. Valaistus, verhot, materiaalit, huonekalut ja työpisteet uusittiin kunkin työntekijän toiveiden mukaan. Vavulin työpiste sijaitsee sohvan vieressä.

– Työhöni kuuluu suunnittelua. Jotta asiat etenevät hyvin, tarvitsen mietintärauhaa, ja kun ei ole perinteistä painetta olla työpisteessä, aivot juoksevat vapaammin.

Palkansaajien ansiot nousivat 0,3 prosenttia Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Reaaliansiot laskivat 0,7 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 tammi–maaliskuusta kuluvan vuoden vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 0,8 prosenttia, valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat molemmissa 1,1 prosenttia.

Julkisen sektorin lasku johtuu siitä, että kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen leikkaus on huomioitu ansiotasoindeksissä. Lomarahojen leikkauksella on kielteinen vaikutus valtion ja kuntasektorin ansiotasoindeksiin tämän vuoden ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.

Säännölliset ansiot nousivat tämän vuoden tammi–maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,8 prosenttia, valtiolla 0,4 prosenttia ja kuntasektorilla 0,3 prosenttia.

Kun Ville Vavuli pötköttää sohvalla, työt sujuvat.

Korvataanko sinulle vapaa-ajalla matkustaminen työasioissa?

Tuoreen YTN-datan mukaan ylemmät toimihenkilöt matkustavat työasioissa keskimäärin 25 päivänä vuodessa. Säännöllisen työajan ulkopuolella matka-ajan korvaaminen vaihtelee paljon.

Insinööriliiton toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta. Noin puolet vastaajista kertoi, että matka-aika korvataan jollakin tavoin. Noin kolmannekselle 1 273 vastaajasta ei korvata lainkaan.

Vajaa viidenneksellä matka-aika sisältyy peruspalkkaan.

18 % Ei korvata, sisältyy peruspalkkaan

27 %

16 % Korvataan, osittain rahana tai vapaana

Korvataan, rahana tai vapaana 1:1

5% 4% 30 %

Korvataan, korotettuna rahana tai vapaana Korvataan muulla tavoin

Ei korvata lainkaan

7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Mihin Suomella on varaa?

O

len viime aikoina yhä enemmän ihmetellyt, miten Suomella ja suomalaisilla yrityksillä voi olla varaa olla satsaamatta tutkimus- ja kehitystyöhön. Ja miten yrityksillä voi olla varaa investoimatta uusiin tuotteisiin tai palveluihin, joilla liiketoimintaa kehitetään ja saadaan jatkuvuutta? Ja mihin perustuu se, että Suomen valtio leikkaa rahoitusta kaikilta koulutusasteilta ja samaan aikaan puhuu siitä, kuinka Suomen tulee olla koulutuksen kärkimaa maailmassa.

Työnantajien edustajien, yrittäjien ja joidenkin poliitikkojen mielestä meillä ei ole varaa myöskään palkankorotuksiin. Toivoa sopii, että ainakin poliitikot jättävät tämän kommentoinnin väliin. Olemmehan yhteisesti sopineet, että syksyllä on liittokierros, joilla eri alojen palkankorotusvarat tarkastellaan alakohtaisesti liittojen kesken, koska keskitettyä ratkaisua ei TUPOna tai minkään muunkaan nimisenä haluttu tehdä.

Tavallisten ihmisten ostovoiman säilyttäminen tuntuu olevan kauhistus monille. Samaan aikaan kuitenkin halutaan, että ihmiset kuluttaisivat enemmän. En ymmärrä, miten tämä yhtälö toimii, jos sitten ihmisten ei haluta kuluttavan enemmän velkaantumalla lisää.

Poliitikot voisivat sen sijaan toimia omalla tontillaan ja hyvissä ajoin ennen syksyn liittokierrosta vahvistaa esimerkiksi tiedon mahdollisista veronkevennyksistä, joita on luvattu.

Siten ne olisi helpompi huomioida tulevissa neuvotteluissa. Oma näkemykseni on, että veronkevennyksillä voidaan kattaa osuus, joka kilpailukykysopimuksen myötä tulee palkansaajien maksettavaksi ensi vuodesta alkaen.

Näiden sosiaali- ja työttömyysturvamaksujen nousu on noin 0,7 prosenttiyksikköä.

Palkankorotuksilla on syytä kattaa loput ostovoiman ylläpidosta ja korotuksista. Myös epäselvyydet työaikalain tulevasta muodosta ja soveltamisalasta on syytä saada ratkottua ennen liittokierrosta. Kokonaan oma lukunsa on hallituksen työttömiin kohdistamat toimet. Vaikea on kuvitella kenenkään työtä hakevan insinöörin tai työnantajan hyötyvän mitään kaavailluista muutoksista. Sen sijaan Insinööriliiton esittämä muuntokoulutusmalli on sen aito vaihtoehto viedä asioita eteenpäin.

Vai onko niin, että jotkut haluavat jatkaa maamme kurjistamista, kunnes kaikki on luonnonvaroja myöten pumpattu pois. Liian usein tuntuu siltä, että tämä on tavoitteena.

Muistutan kaikkia tosiasiasta, että Suomi pärjää vain arvoa lisäävien tuotteiden ja palvelujen tuottajana, ei välituotemaana tai raakaaineiden tuottajana.

9

Autoja tehdään sisulla ja sydämellä TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki

Uudenkaupungin autotehdas täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Automerkit ja omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, mutta nyt tehtaalla menee lujempaa kuin koskaan. ››

10

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä 8 vuotta ollut Mikko Itäranta kiittelee yrityksessä vallinnutta yhteistyön asennetta.

11

Tehtaan robottihitsaamolla on noin kahden hehtaarin alueella 316 robottia.

V

almet Automotivella jutuntekijää on vastassa kaksi myhäilevää miestä, laatupäällikkö Mikko Itäranta ja viestintäpäällikkö Mikael Mäki. Miesten hyvän mielen lähde ei ole vain ulkona vihdoinkin lämpimästi paistava aurinko, vaan autotehtaan ympäriltä kuullut, toinen toistaan paremmat uutiset.

Mercedes-Benzin A- ja GLC-sarjan jatkoksi Uudessakaupungissa aletaan valmistaa Mersun uutta kompaktiluokan mallia. Uuden, vielä julkistamattoman mallin tuotanto käynnistyy tehtaalla vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla.

Daimlerin kanssa solmittu sopimus tietää Uuteenkaupunkiin mittavia investointeja.

Myös tekijöitä tarvitaan lisää: yhtiöllä on meneillään mittava rekrytointikampanja. Mäki arvioi, että jo tänä vuonna henkilöstön määrä kasvaa noin 2 300 työntekijästä 3 700:een.

Vuodesta 1996 lähtien tehtaalla eri tehtävissä työskennellyt Itäranta nyökkää vieressä.

Hän on oikea ihminen kertomaan Valmet Automotiven menestysreseptin salaisuuden.

Itärannan mukaan pohjalla on tehtaan pitkä historia.

– Meillä on matkan varrella ollut vaativia asiakkaita, jotka ovat koulineet meitä koko ajan paremmiksi. Välillä on ollut vaikeita aikoja, mutta niistä on selvitty suomalaisella sisulla, sydämellä ja oikealla asenteella.

– Kaiken a ja o on tietenkin osaaminen.

Osaamisen taso on täällä korkea, tehdas on täynnä kovia ammattilaisia. Meillä on pienen yrityksen edut, eri osastot ovat lähellä ja tunnemme toisemme. Olemme ketteriä, uuden tuotannon käynnistyminen käy vaivattomasti, mikä on selkeä kilpailuetu, Itäranta luettelee.

Mäki täydentää listaa palvelukyvyllä, joustavuudella ja suomalaisten kyvyllä tehdä asioita yhdessä.

OSAAVA JA KETTERÄ VALMISTAJA

Valmet Automotivella on riittänyt kevään aikana ihmettelijöitä. Miten on mahdollista, että Suomessa moneen kertaan auringonlaskun alaksi julistettu autoteollisuus elää ja voi hyvin?

Mäkeä huvittaa median lanseeraama käsite ”Uudenkaupungin ihme”. Uusien sopimusten taustalla ei ole sen enempää Uusikaupunki tai ihme, vaan yrityksessä tehty pitkäjänteinen työ.

12

IHMISEN JA ROBOTIN YHTEISTYÖTÄ

Tehdaskierros alkaa kokoonpanohallista.

Auton kokoaminen on edelleen käsityötä. Linjaston vieressä on paljon ihmisiä, nuoria ihmisiä. Mäen mukaan henkilökunnan keski-ikä on rekrytointibuumin myötä laskenut noin kymmenellä vuodella 36 vuoteen, mutta joukossa on myös pitkän työuran tehneitä.

”Hitsaamossa jylläävät koneet.”

– Autotehtaan todellisia työn sankareita ovat he, jotka ovat olleet tekemässä Talbotia. Se valmistus loppui vuonna 1985, hän naurahtaa.

Itärannan mukaan auton kootaan 2–8 hengen tiimeissä, joilla on oma vetäjä. Kokoonpano perustuu imuperiaatteeseen, jossa kullakin tiimillä kaikki tarvittava, osat ja työkalut, ovat lähellä.

– Olemme tätä lähes 50 vuotta opetelleet.

Pakkohan sen on jo sujua, hän toteaa.

Seuraava ovi vie kävijän aivan toisenlaiseen maailmaan. Korilinjan hitsaamo on Suomen suurin hitsausrobottien keskittymä. Täällä jylläävät koneet, eivät ihmiset.

Näky on äkkiseltään mykistävä. Suuret, kiertyväniveliset robotit liikuttelevat auton koria monen metrin korkeudella höyhenenkevyesti. Siellä täällä hallia ilmaa leikkaa kipinäsuihku pistehitsauksen tuloksena.

Jokaisen robotin yksityisyyden takaa ympärillä oleva aita. Robotin viereen ei lihaa ja luuta olevalla työkaverilla ole asiaa, ei ainakaan työaikana. Nousen läheiselle kulkusillalle. Kahden hehtaarin halli on kuin suoraan tieteiselokuvasta.

CATL on maailman johtavia yrityksiä litium–ioni-teknologiaan perustuvien akkuratkaisujen kehittäjänä. Mäki uskoo, että järjestely koituu molemmille siunaukseksi.

– Sähköautot ovat tulevaisuudessa selkeä trendi. CATL:lla on akkuteknologia suhteen osaamista ja tarvittaessa myös rahaa. Valmet Automotive on puolestaan toimija, jolla on vahvat suhteet eurooppalaisiin autonvalmistajiin.

Hän uskoo yhtälön toimivan.

– Kyseessä on win-win-tilanne, jossa molemmat menestyvät, Mäki sanoo.

Mikko Itäranta on nähnyt autotehtaan nousut ja laskut.

Uudessakaupungissa ensimmäinen valmistettu auto, Saab 96, luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.

OSAAMINEN TAKAA MENESTYKSEN

Itärannan mukaan Valmet Automotivella on tarkkaan mietitty, mihin kannattaa investoida.

Nykyaikainen autotehdas ei pärjää ilman koneita ja ihmisiä, molempiin on pakko investoida. Kokoonpano on ihmistyötä, samoin suunnittelu.

– Ihmistä on esimerkiksi kokoonpanossa vaikea korvata. Se vaatisi yli sadan hehtaarin hallin ja paljon uudenlaisia robotteja, hän sanoo.

Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuus näyttää valoisalta. Uuden Daimler-sopimuksen myötä töitä Uudenkaupungin tehtaalla on vuosiksi eteenpäin. Yrityksessä ollaan hereillä teknologian ja ajoneuvojen voimanlähteiden suhteen.

Vuoden vaihteessa Metsolta autotehtaan 2010-luvun alussa ostaneet Suomen Teollisuussijoitus ja sijoitusyhtiö Pontos myivät reilun viidenneksen siivun yrityksestä kiinalaiselle CATL:lle.

13

Maria Di Piazza halusi tulla kuvatuksi neuvotteluhuoneen seinälle lapsensa Ingan kanssa.

Työntekijästä tuli tärkein TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Kun konsulttiyhtiön työntekijä osallistuu kokoukseen, hän saattaa nähdä itsensä jättiläisenä.

14

E

nsimmäinen asia, joka pistää silmään Goforen uudenkarheista toimitiloista Tampereen rautatieaseman läheisyydessä, ovat neuvotteluhuoneiden seinät.

Niitä peittävät valokuvatapetit, jotka esittävät yrityksen työntekijöitä heille rakkaiden asioiden äärellä. Yhdellä seinällä palvelupäällikkö Maria Di Piazza nostaa lapsensa Ingan korkealle ilmaan.

– Pelkäsin, että kun tulen töihin ja näen kuvan, tulee Ingaa ikävä. Onneksi ei tullut vaan ennemminkin hymy huulille.

Gofore on listattu Suomen parhaimmaksi työpaikaksi Great Place to Work -selvityksessä. Yritys haluaa näyttää seinillään, että työntekijät ovat sille tärkeitä.

– Meillä ei ole omia tuotteita, vaan olemme konsulttifirma. Me myymme asiantuntemustamme asiakkaille, kult-

”Pyrimme eroon titteleistä.”

Maria Di Piazza pitää insinöörikoulutuksen tärkeimpänä antina itsenäisen tiedonhaun oppimista.

Eero Salminen lyö biljardipalloa kesken työpäivän.

tuurista ja osaamisesta vastaava johtaja Erkki Salminen tiivistää.

Listaykkönen seulotaan henkilöstöja organisaatiokulttuurin arvioinnilla.

Työntekijöiltä kysytään mielipidettä työpaikasta ja yhteishengestä. Yrityksen kulttuuria arvioidaan johtamiskäytäntöjen ja organisaatiokulttuurin auditoinnilla.

HIERARKIAT POISTETTIIN

Goforen menestys perustuu Salmisen mukaan yrityksen arvoihin. Niistä ensimmäisen mukaan että yritys on hyvä työpaikka.

– Perustajat perustivat aikanaan itselleen hyvän työpaikan. Sittemmin heille on tullut monta työkaveria lisää, Salminen sanoo.

Toinen arvo seuraa ensimmäisestä: Gofore elää asiakkaidensa onnistumisesta. Kun työntekijät voivat hyvin, he haluavat auttaa asiakasta, ja asiakkaan menestyminen tuo tulosta.

Hyvä työpaikka luodaan Salmisen mukaan yksilöt huomioivalla mutta tasapuolisella kohtelulla.

– Ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Tasapuolisuutta ovat myös hierarkioiden puuttuminen, yhdessä tekeminen ja avoimuus. Toimitusjohtaja istuu muiden keskellä tavallisessa työpisteessä. Jokainen ohjaa omaa toimintaansa mahdollisimman paljon, ja työtehtävät elävät asiakashankkeiden mukaan.

– Perinteiset organisaatiot toimivat ylhäältä alas osastoittain. Me olemme pyrkineet välttämään sitä, Salminen tiivistää.

– Pyrimme myös titteleistä eroon, koska tehtävät ovat monipuolisia eikä kukaan piiloudu tittelinsä taakse, Di Piazza lisää.

Insinöörin koulutuksen hankkinut Di Piazza tekee monenlaisia tehtäviä valtionhallinnon hankehallinnan ja palvelutuotannon toimeksiannoissa.

Niihin kuuluu muun muassa valvontaa ja raportointia. Goforessa on tavallista, että työntekijät opettelevat uransa varrella uusia tehtäviä.

Osa hankkeista vaatii isoja ryhmätöitä, osa työstä tehdään yksin. Avokonttorissa keskittymistä helpottaa se, että jokainen työntekijä saa käyttöönsä digitaalisen musiikkipalvelu tilin ja yhtiön hankkimat kuulokkeet.

SUKLAA PALKITSEE

Onnistumisista palkitaan herkästi.

Työntekijä saa kiittää toista julkisesti ja antaa hyllystä kannustepalkinnon, joka voi olla viinipullo tai suklaarasia.

– Työkaverini ja minä joudumme raportoimaan ison määrän tietoa projektien kulusta, ja tein excelien täyttämisestä automatisoinnilla hieman helpompaa. Sain häneltä palkinnon, vaikka itse ajattelin, että tein vain työtäni, Di Piazza kertoo.

Liidipalkkion saa työnantajalta silloin, kun työntekijä on onnistunut

järjestämään tapaamisen yrityksen ja asiakkaan välille. Jos se johtaa sopimukseen, työntekijä palkitaan esimerkiksi prosentilla sopimuksen arvosta vuoden ajan.

Yritys palkitsee myös hyvästä tuloksesta. Huhtikuussa maksettiin työntekijöille bonusta lähes 12 prosenttia liikevoitosta. Parille sadalle työntekijälle jaettu potti oli noin 300 000 euroa.

– Emme lähde osaoptimoimaan ja palkitsemaan vain yhden ryhmän tuloksesta. Me haluamme, että tämä on yhdessä tekemistä, Salminen sanoo.

JULKISHALLINTO DIGITALISOITUU

Yhteistä Goforen hankkeissa on organisaatioiden digitalisoiminen. Suurin yksittäinen hanke on Väestörekisterikeskuksen toteuttama kansallisen palveluarkkitehtuurin eli Suomi.fi-alustan kehittäminen. Kapa-ohjelmassa kehitetään muun muassa tunnistus- ja valtuutusratkaisuja.

Uusia työntekijöitä palkataan vauhdilla. Viime vuoden lopussa palveluksessa oli 196 työntekijää, ja vuoden loppuun mennessä määrä kasvaa arviolta kolmeensataan. Haussa on muun muassa ohjelmistokehittäjiä, projektinjohtajia, kehitysasiantuntijoita, dataanalyytikkoja ja palveluarkkitehteja.

– Hakijan on hyvä ymmärtää osaamisensa ja pystyä esittelemään sitä.

Koska olemme konsulttiyritys, meidän pitää saada myytyä osaamisemme asiakkaalle, Salminen neuvoo.

15

KKO: Ylemmät toimihenkilöt saavat luottamusvaltuutetun TEKSTI: Birgitta Suorsa ja Mika Peltonen /UP

Korkein oikeus (KKO) päätti antaa vakuutusyhtiön ylemmille toimihenkilöille oikeuden valita oma luottamusvaltuutettu.

Päätös ei koske kaikkia järjestäytymättömiä.

P

äätös on iso periaatteellinen voitto ylemmille toimihenkilöille. Riita koski tilannetta, jossa ylemmät toimihenkilöt eivät päässeet vaikuttamaan työpaikkansa yt-neuvotteluihin eivätkä saaneet niistä tietoa, koska neuvotteluihin osallistui toisen ammattiliiton luottamusmies. Työnantaja ei tunnustanut ylempien toimihenkilöiden valitsemaa luottamusvaltuutettua.

Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi tähdentää, että päätös koskee vain vakuutusalaa, ei muita sopimuksettomia aloja.

PÄÄTÖSTÄ TULKITTU LIIAN REIPPAASTI

Luottamusvaltuutetun aseman tunnustaminen sai Suomen Yrittäjät (SY) vetämään mutkat suoriksi. Sen mukaan KKO:n päätös koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja sitä kautta paikallista sopimista.

– KKO:n päätöshän koskee tarkasti rajattua tilannetta, jossa järjestäytynyt 16

henkilöstöryhmä ei saanut osallistua luottamusmiehen valintaan, koska oli väärässä liitossa. Päätös ei koske paikallista sopimista, vaan yhden yrityksen yt-neuvottelutilannetta, Kauppi täsmentää.

Hänen mukaansa päätös ei vaikuta järjestäytymättömien työntekijöiden asemaan muilla aloilla.

– Suomen Yrittäjät riemastui tästä vähän liikaa, Kauppi toteaa.

PAIKALLINEN SOPIMINEN PERUSTANA

SY on vaatinut pitkään, että myös työnantajaliittojen ulkopuoliset yritykset voisivat käyttää työehtosopimusten mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti toisin.

Kauppi muistuttaa, että ministeri Jari Lindström tarjosi paikallisen sopimisen laajentamista, kunhan paikallinen sopimus tehdään luottamusmiesten kanssa.

– SY:lle oli tarjolla tarkalleen samat oikeudet kuin muillekin. Jos paikallisesti tehdään kollektiivinen sopimus,

työntekijäpuolella ei oikein voi olla muuta sopijapuolta kuin luottamusmies. Tätä Yrittäjät ei halunnut tunnustaa, Kauppi muistuttaa.

YTN:n sopimuksiin on kirjattu melko laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Lisäksi uudistettavaan työaikalakiin on mitä ilmeisimmin tulossa mahdollisuus sopia työaikapankeista paikallisesti.

YTN suunnittelee parhaillaan luottamusmiesten kouluttamista paikalliseen sopimiseen.

LAINOPPINEET ERIMIELISIÄ TULKINNASTA

Työoikeuden professorit ja tutkijat ovat erimielisiä, mitä KKO:n päätös tarkalleen ottaen tarkoittaa. Joidenkin mukaan oikeuden päätös merkitsee, että luottamusvaltuutetun voivat valita kaikki ne, jotka eivät saa osallistua luottamusmiehen valintaan.

Tradenomiliitto TRAL:n johtava lakimies Esa Schön painottaa Kaupin tavoin, että päätös koskee vain vakuutusalaa. Schönin mukaan vastaavia tilanteita ei löydy muilta YTN:n aloilta.

Tähän saakka työsopimuslakia on tulkittu siten, että luottamusmies edustaa työpaikan kaikkia työehto-

KOLUMNI Heikki Kauppi puheenjohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Se joustaa sittenkin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä. Luottamusmiehen valitsevat työehtosopimuksen tehneen liiton jäsenet.

Tästä lähin toiseen liittoon kuuluvilla ja järjestäytymättömillä työntekijöillä on tietyin edellytyksin oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu.

– Luottamusmiehen olemassaolo ei estä luottamusvaltuutetun valintaa sellaisille henkilöstöryhmille, joilla ei ole omaa työehtosopimusta, Schön sanoo.

Myös tulkinta henkilöstöryhmästä askarruttaa oikeusoppineita, sillä yleensä puhutaan työntekijäryhmistä. Schönin mukaan asia on selvä.

– Henkilöstöryhmät muodostuvat vastaisuudessa ensisijaisesti tosiasiallisten työtehtäviensä eikä työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan.

ENÄÄ EI VOI PITÄÄ PIMENNOSSA

TRAL on seurannut luottamusvaltuutettua koskevan riidan etenemistä käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen. Riita alkoi lokakuussa 2011.

– Ylempiä toimihenkilöitä pidettiin yt-neuvottelujen aikana pimennossa. Toisen liiton luottamusmies kieltäytyi antamasta tietoja neuvotteluista. Jutussa oli kirjallisena todisteena sähköposti, jossa luottamusmies kertoi antavansa tietoja vain oman liittonsa jäsenille, Schön kertoo.

– Meidän jäsenillä ei ollut tosiasiallisesti luottamusmiestä.

Ylemmät toimihenkilöt valitsivat joukostaan luottamusvaltuutetun, mutta työnantaja ei tunnustanut tämän asemaa.

Kolme oikeusastetta ja liki kuusi vuotta myöhemmin riita kääntyi ylempien toimihenkilöiden ja heidän luottamusvaltuutettunsa eduksi.

– Päätettiin hankkia korkeimman oikeuden ratkaisu ajatuksella, että olipa ratkaisu mikä hyvänsä, niin asia on ainakin selvä, Schön sanoo.

– Erityisesti pitää kiittää jutussa kantajana ollutta henkilöä kansalaisrohkeudesta. Vaikka YTN on maksanut kustannukset, hän on ollut tulilinjalla.

J

ulkisessa keskustelussa näyttää olevan vallalla käsitys, että suomalainen työelämä olisi erityisen joustamatonta. Käsitystä perustellaan useimmiten työehtosopimusten yleissitovuudella, irtisanomisen vaikeudella ja palkanmuodostuksella.

Irtisanomisen vaikeuden vertaileminen on haasteellista, mutta OECD:n selvityksen mukaan irtisanominen on Suomessa yllättäen helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa irtisanominen on vielä Tanskaa vaikeampaa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa.

Todisteeksi voi googlata Nokian kokemuksia Bochumin tehtaan sulkemisesta. Aivan erityisen helppoa Suomessa on tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on vaikeampaa.

Joustavuudessa on toki muitakin elementtejä.

Niissäkään Suomella ei ole anteeksi pyydeltävää.

Määräaikaisten työsopimusten sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, ja työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen.

Osa-aikaisuuden sääntely on Suomessa vain eurooppalaista keskitasoa, mutta joustavien työaikajärjestelyjen määrässä olemme Euroopan johtava maa.

Yhdellä mittarilla Suomi toki pitää perää. Palkanmuodostuksessa Suomi on WEF:n kilpailukykyraportin mukaan 140:stä maasta jäykin. Mittari ei taida olla kilpailukyvyn kannalta kovin olennainen siitä päätellen, että Saksa ja Ruotsi ovat tällä mittarilla sijoilla 132 ja 133.

Edes yleissitovuudesta ei ole syntipukiksi. Euroopan menestyvistä maista yleissitovuus on käytössä ainakin Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa. Saksassa toki yleissitovuutta käytetään melko vähän, mikä saattaa riippua henkilöstön vahvasta asemasta yritysten päätöksenteossa.

17

Intia ottaa ja antaa paljon TEKSTI ja KUVA: Pia Heikkilä

Juri Rouhiaiselle työskentely Etelä-Intiassa kasvatti stressinsietokykyä ja pakotti toimimaan oman mukavuusalueen ulkopuolella.

18

Ulkomaankomennusta Juri Rouhiainen suosittelee heille, joilla on rohkeutta kokeilla uutta.

M

atkalaukut pakattuna Juri Rouhiainen istuu delhiläisessä lentokenttähotellissa rauhallisen mietteliäänä. Takana on melkein kahden vuoden työrupeama Etelä-Intian miljoonakaupungissa Chennaissa Valmetin ympäristöjärjestelmien pääsuunnittelijana.

Rouhiainen kertoo olonsa olevan osittain haikea, mutta myös tyytyväinen.

– On mukavaa palata tuttuun ympäristöön ja uusiin työprojekteihin, mutta oitain asioita tulee Intiasta ikävä.

Matkan määränpäänä on tällä kertaa tuttu Tampere, jossa kolmihenkinen perhe totuttelee paluumuuttajan elämää. Rouhiainen palaa Valmetille Tampereelle projektipäälliköksi.

Intia antoi työelämälle paljon.

– Olen joutunut astumaan usein oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Lähes päivittäin ratkaisin ongelmia, joita ei Suomessa tule normaalissa projektityöskentelyssä vastaan.

ALOITE KOMENNUKSESTA OMA

42-vuotias Rouhiainen valmistui vuonna 2000 Tampereen ammattikorkeakoulusta auto- ja työkonetekniikan insinööriksi. Opintojen jälkeen hän työskenteli Nokian Renkailla ja Kalmarilla, kunnes vuonna 2011 hän siirtyi ympäristöjärjestelmien suunnittelupäälliköksi Valmetille.

Alun perin aloite Intiaan lähdöstä oli miehen oma. Hän työskenteli projektissa, jossa Valmetin tuotteita tehtiin yhteistyössä intialaisten kanssa.

– Olin aina halunnut lähteä ulkomaankomennukselle. Kehityskeskustelun yhteydessä ehdotin, että työ olisi vähän helpompaa, jos olisin Intiassa paikanpäällä. Kesti kuusi kuukautta, niin istuin Chennaissa.

”Intia muuttaa maailmankuvaa.”

Rouhiainen matkusti Intiaan vaimonsa ja perheen kaksivuotiaan pojan kanssa. Vaikka hän oli käynyt Intiassa muutaman kerran aikaisemmin, arki yllätti silti.

– Matkoihin ja kaikkeen liikkumiseen meni paljon aikaa verrattuna Suomeen. Liikenteen määrä ja kuumuus otti alussa lujille, sillä ei suomalainen ole tottunut 29 asteen yölämpötiloihin.

Byrokratia eli maahan tultaessa ja maasta lähdettäessä tarvittavien papereiden määrä oli myös turhauttavaa.

MUUTTUVAAN TYÖKUVAAN SOPEUDUTTAVA

– Projektit, jota tulin alun perin tekemään, venyivät asiakkaiden takia, joten toimenkuvani muuttui radikaalisti ensimmäisen vuoden aikana.

Työnteko lähti käyntiin alkukankeuden jälkeen, mutta intialaiseen hierarkiaan tottuminen vei aikansa.

– Suomessa olen tottunut puhumaan suoraan kollegan kanssa. Täällä kun menee suunnittelijan puheille, hän ei vastaa kysymyksiin, vaan tämän esimies tulee myöhemmin paikalle.

Suomessa insinööri hahmottaa usein projektin kokonaiskuvan, toisin kuin Intiassa.

– Jokainen teki töitä keskittyen siihen omaan pieneen asiaansa eikä juuri miettinyt projektin kokonaisuutta.

Toimisto erosi myös konkreettisesti suunnittelun määrältään, joka oli paljon suurempi.

– Se muistutti enemmän suunnittelutoimiston toimintaa kun talon sisäistä toimintaa, suunnittelijoita oli toista sataa.

Rouhiainen kertoo saaneensa tehdä töitä, jotka ei Suomessa ei olisi välttämättä kuuluneet toimenkuvaan.

– Ulkomaalainen otetaan herkästi mukaan moneen eri tapahtumaan.

Intiassa ei ole teknologiaosaamisessa

samanlaista historiaa kuin länsimaissa, joten ulkomaalainen tuodaan asiakastapaamiseen ikään kuin takuuna tuotteesta.

– Yritin kuitenkin löytää sen oman roolini, että olisin ollut joku muu kuin vain se valkoinen naama neuvotteluissa, hän sanoo.

Rouhiaisen mukaan kulttuuri- ja kielierojen takia suunnitteluprojekteissa voi tulla vastaan epäselvyyksiä.

– Iso osa ajastani meni siihen, että selvitin kenen puoleen piti kääntyä Suomessa. Koska tunsin kontaktit Suomessa, yhteydenpito oli helpompaa. Lisäksi intialainen tapa kysyä on välillä hyvinkin seikkaperäinen ja monimutkainen, joten rakensin siltaa näiden kahden maiden välille.

KOKEMUKSIA REPUSSA

Mieleenpainuvin seikkailu oli asiakasvierailu Punjabin maakuntaan, jossa junan myöhästymisen takia tapaamiseen lähdettiin ajamaan tietä pitkin.

– Matkan piti kestää viisi tuntia, mutta päädyimme ajamaan yötä myöten jossain Pakistanin rajan tuntumassa kameleiden käyskennellessä vastaan.

Intialaisia Rouhiainen kuvaa vieraanvaraisiksi, ystävällisiksi ja avuliaksi. Ensimmäisenä ulkomaalaisena Valmetin Intian toimistolle pidemmäksi aikaa tullut kollega otettiin lämpimästi vastaan.

– Kaikki toimiston työntekijät tulivat ensimmäisen kuukauden aikana juttelemaan. Keskustelu loppui joka kerta avuntarjoukseen.

Vapaa-aikana perhe on saanut kokea uutta. Intian lukuista hiekkarannat, vuoret, autiomaat sekä historialliset nähtävyydet tulivat tutuksi.

– Suomessa teemme lomareissuja pari kertaa vuodessa, kun Intiassa matkustimme parikymmentä kertaa vuodessa.

19

Vesa Korhonen esittelee aurinkopaneeleita Lahden tiedepuiston katolla.

Sähkö tulee töpselistä TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Hölmö luulee, että sähkö tulee töpselistä. Insinöörin bisnesinnovaatio teki luulosta totta, ja nyt se valloittaa maailmaa.

20

S

ambialaisella tontilla raivataan kasvillisuutta viidakkoveitsin, siirretään kuokilla maata ja rakennetaan tietä. Tämän vuoden aikana on tavoitteena pystyttää ja käynnistää 40 megawatin sähkövoimala.

Arvoltaan 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin voimala tuottaa virtaa auringosta ja kaasuttamalla biomassaa, jota tulee yllin kyllin läheiseltä sokerinjalostusplantaasilta. Voimalan toimittaa Nocart.

Alun perin suomalaisyritys keskittyi vain power management unit -yksiköiden eli sähkönhallintayksiköiden toimittamiseen voimaloihin. Tilanne muuttui Keniassa hieman Sambian-hanketta aikaisemmin.

– Asiakas kysyi, toimitammeko voimalan avaimet käteen -periaatteella. Minä vain nyökkäilin, ja sitten piti alkaa koota kokonaista voimalaa, sanoo toimitusjohtaja, insinööri Vesa Korhonen.

BOKSISTA VOIMALAAN

Nocartin perusajatus on tuottaa sähköä mistä tahansa energianlähteestä.

Lähde voi olla aurinko- tai tuulivoimala, puuhake, sokeriruoko, lehmän lanta tai vaikkapa autonrengas.

Yhtiön omaa suunnittelua on sähkönhallintayksikkö, joka yhdistää energiantuotannon ja sähkönjakelun.

Sähkönhallintayksikön ansiosta sähköä voidaan tuottaa niin sähköverkon ulottumattomissa kuin syöttää sitä verkkoon.

”Lähde voi olla lehmän lanta.”

Sähkönhallintayksikkö kytketään voimalan ja sähköverkon väliin.

– Meidän yksikkömme on modulaarinen, eli kokonaisuus rakennetaan palikoista.

Afrikassa tehdään nykyään mieluiten ppa- eli power purchase agreement -sopimuksia. Niissä toimittaja rakennuttaa voimalan paikalliselle yhtiölle, joka myy sähkön valtiolle. Virtaviivaistaen voi sanoa, että Nocartista tulee sopijaosapuolena sähkön myyjä. Afrikka näyttää suunnan, mihin energiantuotanto on menossa. Nopeasti kehityksessä kirinyt Afrikka on Korhosen mukaan omaksumassa uutta teknologiaa niin nopeasti, että monet kehityksen välivaiheet hypätään suoraan yli.

– Lankapuhelimia ei koskaan otettu käyttöön, vaan alettiin suoraan käyttää mobiilipuhelimia. Samoin käy energiantuotannossa: suuria keskitettyjä voimaloita, kuten ydinvoimaloita, ei rakenneta, vaan keksitään paikallisia sähköntuotantoratkaisuja.

Energiantuotanto hajautuu yhä enemmän. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa, ja uusiutuvia lähteitä kootaan hybridilaitoksiksi. Sama laitos tuottaa päivällä sähköä esimerkiksi auringosta ja yöllä generaattorista.

– Jotkut ovat povanneet, että dieselgeneraattorit katoavat maailmasta.

Eivät ne katoa, vaan diesel vaihtuu biodieseliin ja muihin biopolttoaineisiin.

Nocartin pääkonttori sijaitsee Lahden ammattikorkeakoulun yhteydessä.

TEKNIIKKA SIVUOSASSA

SÄHKÖOSAAJIA TÖIHIN

Korhonen pitää luonnollisena sitä, että menestyksellinen energiatuote on kehitetty Suomessa. Maassa on esimerkiksi maailman parasta kaasutustekniikkaa. Koulutus on hyvää, ja osaavia insinöörejä on tarjolla riittävästi. Se ei kuitenkaan riitä globaalissa kilpailussa.

Tärkein Nocartin innovaatio ei ole niinkään tekniikka, jota se käyttää, vaan palvelumainen konsepti, joka on riippumaton yksittäisistä tekniikoista.

Yritys tuottaa sähköä juuri niistä energianlähteistä, jotka asiakkaalla on tarjolla.

– Käytämme vanhoja ratkaisuja ja yhdistämme niitä toisiinsa uudella tavalla.

Koska Nocart tekee sähköä melkein mistä hyvänsä, sen toiminta-alue on koko maailma.

– Suomessakin on valtavasti erilaisia biomassoja, joita voi käyttää.

Metsät ovat nettokasvaneet ties kuinka kauan.

Hajautetun energiantuotannon haittapuolena on sen kalleus. Korhonen muistuttaa, että hinta on vain yksi valintatekijä.

– Jos puuta kuljetettaisiin metsistä ja haketettaisiin voimaloihin, se työllistäisi paljon ihmisiä.

Nocart keskittyy sähkön- tai tehonhallinnan suunnitteluun. Sähkönhallintayksiköiden valmistus ostetaan alihankintana Tampereelta ja Keravalta. Kaikki tuotanto ja kokoonpano tehdään tällä hetkellä alihankintana.

Nocartin palveluksessa on 20 henkeä Suomessa ja kuusi ulkomailla.

Työntekijöiden määrä kasvaa tänä vuonna vajaalla kymmenellä hengellä.

Erityisesti insinööreille on tarvetta.

– Sähköpuoli on tausta, josta meillä halutaan töihin.

Korhonen on itsekin insinööri ja valmistunut automaatiosta. Hän perusti aluksi konsultointiin tähdänneen Nocartin vuonna 2010.

– Mietin silloin, mitä tekisin isona.

Päätin perustaa yrityksen, joka miettisi asiakkaan puolesta, miten tehoelektroniikkaa ja älyä hyödyntämällä saataisiin erilaisista raakaenergialähteistä sähköä.

Liikevaihto oli viime vuonna 12,4 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tavoite on jo 60 miljoonaa euroa. Tilauksia on tulossa jo useiden satojen miljoonien eurojen arvosta. Visiona on tulla globaaliksi markkinajohtajaksi omassa segmentissä.

– Jos katsoo maailmalle, ei siellä toisia Nocarteja ole.

21

– Etä- ja matkatyön pelisäännöistä pitäisi saada kirjauksia työehtosopimukseen, Jari Tiusanen toivoo.

Neuvottelukierros kaipaa yhteistyöhenkeä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

22

”Tavoitteena on kaikille yleiskorotus.”

Energia-alalla ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta eniten kehitettävää on työaikakysymyksissä ja palkoissa.

E

nergia-alan työehtosopimus on katkolla ensi tammikuussa, viimeisten joukossa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sopimuksista. Alan vastuullisen asiamiehen Jouko Malisen mukaan sopimusneuvottelut alkavat todennäköisesti joulukuussa.

– Valmistautuminen neuvotteluihin on jo aloitettu, mutta taustaryhmässä tavoitteista ei ole vielä keskusteltu yksityiskohtaisesti, Malinen toteaa.

Kesäkauden jälkeen valmistautumista koordinoidaan myös muiden henkilöstöryhmien kanssa. Malisen mukaan yhteistyö on jatkuvaa, mutta se tiivistyy, kun työehtosopimuskausi on päättymässä.

– Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia ja liittokierroksella se on entistä tärkeämpää.

TYÖNANTAJALTA UUSIA EHDOTUKSIA

Jotain tavoitteista on kuitenkin selvillä; työaikapankkia on yritetty saada sopimukseen jo pidempään. Työnantajapuoli antoi kesän kynnyksellä uusia esityksiä, joihin palkansaajapuoli vastaa omalla esityksellä lähiaikoina.

– Toivottavasti työehtosopimuksen liitteeksi saadaan sopimus työaikapankista, joka neuvoteltaisiin yksityiskohtien osalta yrityksissä paikallisesti, Malinen sanoo.

Erityisasiantuntija Jari Tiusanen on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies sähkönsiirrosta kantaverkossa vastaavassa Fingridissä. Hänen mukaansa työnantaja odottaa työaikapankista YTN:n ja Energiateollisuuden välistä sopimusta.

– Firmat pidättäytyvät etenemästä asiassa, kun ei ole työehtotasoista sopimusta, Tiusanen kertoo.

– Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaukset

ovat hiertäneet kivenä kengässä jo pidempään, luottamusmies jatkaa.

Fingridillä on oma matka-ajan korvausjärjestelmä, mutta se ei tyydytä työntekijöitä, koska korvaus ei ole suoraan suhteessa käytettyyn matkustusaikaan. Työajan ulkopuolella matkustamiseen voi kulua jopa kuusi tuntia päivässä.

– Meillä noin neljännes ylemmistä matkustaa säännöllisesti vähintään kerran kuussa. Keskimäärin matkapäiviä on kaksi kuukautta kohden, Tiusanen arvioi.

Hänen mielestään työehtosopimukseen on kirjattava, miten ja minkä tasoisena matka-aika korvataan.

– En usko, että firmoissa saadaan naulattua järkeviä käytäntöjä.

OSAAMISESTA PITÄÄ MAKSAA

Malinen muistuttaa, että energiawalalla tarvitaan hyvin koulutettua väkeä, sillä uusia ilmastopoliittisia, teknisiä ratkaisuja tulee jatkuvasti.

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtisanoutui Pariisin ilmastosopimuksesta, suomalaisella energiateollisuudella on hyvä mahdollisuus näyttää osaamisensa.

– Järkevät työaikajoustot, hyvä palkkapolitiikka ja ennakoiva koulutus, asiamies kiteyttää valttikortteja, joita alan teollisuuden kannattaa huomioida.

Hänen mukaansa viimeiset keskitetyt sopimukset ovat johtaneet siihen, että palkkakehitys on jäänyt hoitamatta, vaikka alan yrityksillä menee pääosin erittäin hyvin. Kentällä odotetaan ostovoimaa lisäävää palkankorotuskierrosta.

YTN:n energia-alan taustaryhmässä mukana olevan Tiusasen mielestä työnantajapuolenkin on aika osallistua talkoisiin; palkankorotus on paikallaan.

TYÖAJAN PIDENNYS HYÖDYTÖNTÄ

Ala haluaa eroon kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitusta 24 tunnin työajan pidennyksestä. Jouko Malinen arvioi, että lyhennyksen poistaminen voi olla hankala hoitaa yhdellä kerralla palkkakierroksen yhteydessä. Asteittain poistaminen muutaman vuoden aikana onnistuu ehkä helpommin. .

Energia-alalla asiantuntijatyössä tuottavuutta tai kilpailukykyä ei voi välttämättä kasvattaa työtunteja lisäämällä. Jari Tiusanen ei usko, että työnantaja hyötyy työajan pidennyksestä.

Fingridillä saldoista vähennettiin 24 tuntia, jonka jokainen voi tehdä parhaaksi katsomalla ajalla.

– Suuri osa tekee jo nyt ilmaisia tunteja, ja saldot ovat tapissa. Leikkuri käy joka tapauksessa, Tiusanen tuhahtaa.

– Sähköä ei siirretä yhtään enempää, vaikka teemme kuinka monta kiky-tuntia. Markkinat määräävät kulutukseen.

Malisen mielestä energiateollisuudessa on ollut kohtuullisen toimiva sopimuskulttuuri hankalista tilanteista huolimatta. Alalla on viime vuosina pystytty aika hyvin sopimaan, luottamusmiehet yrityksissä ja yksittäiset ylemmät työsopimuksissaan työnantajan kanssa.

– Neuvottelukierroksella pyrimme win-win -tilanteeseen, jossa sekä työnantaja että ylemmät saavat tavoitteitaan läpi niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, asiamies kertoo.

Hän odottaa palkkakehityksen korjaamista hyvässä hengessä, vaikka hieman epäilee, kun työnantaja on viestinyt, ettei yleiskorotuksia ole tulossa, korkeintaan paikallisia.

– Alakohtaisilla kierroksilla on aina jonkinlaista vääntämistä, kaikkeen on varauduttava, myös työtaisteluihin.

Luottamusmies Tiusanen arvioi liittokierroksesta tulevan vaikean, sillä lähtökohdat eivät ole tällä kertaa kovin rakentavat.

– Toivon yhteistä näkemystä, kuinka energia-alalla parannetaan työelämää eikä vain kurjisteta työehtoja.

23

Yhdessä sopien parempaa menestystä TEKSTI: Kirsi Tamminen PIIRROS: Markku Haapaniemi

Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan työmarkkinoilla on käynnissä murros, kun keskitettyjä ratkaisuja ei jatkossa voida tehdä.

Erilaisten työehtoasioiden käsittely siirtyy keskusjärjestötasolta kohti työpaikkoja.

T

yö- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala on sitä mieltä, että jatkossa suomalaisyrityksiltä edellytetään entistä enemmän ketteryyttä, jonka tueksi tarvitaan paikallista sopimista.

– Työpaikoilla joudutaan ottamaan nykyistä enemmän vastuuta asioista ja toimimaan yhteistyössä.

Jotta yhteistyö toimii, yrityksessä on oltava järjestelmät kunnossa. Hietalan mukaan toimivan luottamusmiesjärjestelmän rinnalla kannattaa kehittää myös hallintoedustusjärjestelmää.

Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa on yhteistoiminta-asiamiehen mielestä toimiva ja joustava. Lain mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn. Tarkoituksena on yrityksen toiminnan kehittäminen, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Hallintoedustuksesta kokemusta omaavat henkilöstöedustajat korostavat, että järjestelmän ensimmäinen hyöty on tiedonkulun paraneminen.

24

ESIMERKKIÄ NAAPURISTA

Suomessa säännöstö henkilöstön hallintoedustuksesta on ollut voimassa neljännesvuosisadan. Jos yrityksessä on 150 työntekijää, sen pitää sopia hallintoedustuksesta.

Mallia otettiin jossain määrin myös Ruotsista, jossa oli ollut samankaltaisia säädöksiä jo aiemmin.

Siellä soveltamisraja on 25 työntekijää, jolloin yrityksen hallituksessa pitää olla kaksi henkilöstön edustajaa.

Suomessa perustana on laajat sopimusmahdollisuudet toteutukseen.

Yrityksen johto ja henkilöstöryhmät voivat sopia ja arvioida yhdessä, mikä on optimaalinen ratkaisu kyseisen yrityksen tarpeisiin. Jos yritys ei halua eikä henkilöstö ole aloitteellinen, hallintoedustusjärjestelmää ei ole pakko toteuttaa.

Jos kuitenkin halua on, mutta toteutustavasta ei pystytä sopimaan, yritys valitsee, tulevatko edustajat johtoryhmään, hallitukseen vai hallintoneuvostoon.

– Meillä on noin tuhat yritystä, jotka ovat lain soveltamisen piirissä.

Käsitykseni mukaan järjestelmä on valtaosin toteutettu sopimalla, Hietala sanoo.

VAIHTOEHTOPAIKKOJA EDUSTUKSELLE

Hietala sanoo, ettei ole yleispätevää vastausta kysymykseen, mikä on paras paikka edustukselle. Hallintoneuvosto on kovin kaukana liiketoiminnasta.

– Kuinka lähellä tai kaukana hallitus on liiketoiminnasta, riippuu paljon yrityksestä, sen omistajarakenteesta ja sen koosta sekä myös toimialasta.

Hallituksen omaksumat toimintatavat vaikuttavat, onko hallintoedustuksen paikka juuri siellä. Osa edustajista arkailee hallituksessa mahdollisesti eteen tulevia vastuukysymyksiä.

Hietalan tiedossa ei ole yhtään oikeustapausta tai muutakaan tilannetta, jossa edustajat olisivat joutuneet tekemistään oikeudelliseen vastuuseen.

Kysely edustuksesta

Johtoryhmässä käsitellään eniten asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työntekemiseen.

– Johtoryhmän toiminnasta ei ole säädetty mitään, joten niissäkin on eroja. Riippuu vetäjän toimintatavoista, kuinka merkittäviä asioita ja millä tavalla asioita käsitellään, Hietala pohtii.

HENKILÖSTÖLLE LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA

Monet henkilöstöedustajat pitävät hallintoedustusta ennemminkin kahvittelutapaamisina kuin aitoina vaikutusmahdollisuuksina.

– Kun järjestelmää luotiin, oltiin sitä mieltä, että sopiminen on arvokasta ja se johtaa luultavasti parempiin järjestelmiin, Hietala kertoo.

– Käytännössä se on johtanut myös aika keveisiin toteutustapoihin.

Alun perin ajatuksena oli, että huolella toteutetusta järjestelmästä on hyötyä sekä yritykselle että henkilöstölle. Hietala on havainnut, että kaikissa yrityksissä ei arvosteta järjestelmää niin paljon kuin olisi syytä.

– Palkansaajapuolellakaan ei riittävästi nähdä hyödyllisyyttä.

Hän kannustaa keskustelemaan työnantajan kanssa siitä, palveleeko yrityksessä valittu järjestelmä yhteisiä etuja; kannattaa olla aktiivinen.

– Kun painopiste siirtyy enemmän työpaikoille, se merkitsee sitä, että tämän järjestelmän kehittämiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota.

Ylemmät toimihenkilöt YTN ja Teollisuuden Palkansaajat TP toteuttivat kyselyn henkilöstön edustuksen toteutumisesta yritysten hallinnossa.

Yrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 150 työntekijää, on henkilöstöllä lain mukaan oikeus valita edustajansa yrityksen hallintoon. Epätietoisuutta hallintoedustuksen järjestämisestä on paljon.

Suomessa on vielä lukuisia yrityksiä, joissa hallintoedustajia ei ole valittu; tulosten perusteella vain noin puolissa yrityksissä hallintoedustus oli järjestetty.

40 prosentilla näistä työpaikoista hallintoedustus oli järjestetty sopimuksen mukaan, neljänneksessä edustus oli järjestetty lain mukaan. Loput eivät tienneet, miten edustus oli järjestetty.

Edustajat tarvitsevat myös koulutusta. Työnantaja- ja palkansaajapuoli voivat järjestää yhdessä osallistumisjärjestelmiä koskevia yhteisiä koulutuksia, joiden kustannukset työnantajan pitäisi koulutussopimusten mukaan maksaa.

– Kokonaisuus pitää hahmottaa.

Muuten ei uskalla eikä voi sopia, kun ei tiedä, missä mennään, Hietala perustelee koulutustarpeita.

25

H allintoedustusta yli vuosikymmenen TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Jari Rauhamäki

Suuressa monikansallisessa yritysryppäässä henkilöstön kuuleminen voidaan järjestää monin eri tavoin.

S

weco on rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija, joka tarjoaa suunnittelu- ja konsultointipalveluita kaiken kokoisiin hankkeisiin; Sweco Industry edustaa teollisuustoimialaa.

Sweco on vakiinnuttanut asemansa 15 eri maassa ja toteuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia projekteja 70 maassa ympäri maailmaa. Konsernissa on noin 14 500 työntekijää, joista Suomessa on yhteensä 2 000 työntekijää ja teollisuustoimialalla 500.

Kussakin maassa henkilöstön edustus hallinnossa on järjestetty maan lakien mukaan.

Sweco Industryn nykyinen sopimus henkilöstöedustuksessa yrityksen hallinnossa on vuodelta 2006. Sweco Industry Oy:n johtoryhmässä on sekä toimihenkilöiden että ylempien toimihenkilöiden edustajat. Lisäksi neljässä bisnesyksikön johtoryhmässä on edustaja.

Ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Tuija Rinne-Ketonen on ensimmäistä kautta Oy:n johtoryhmässä; sitä ennen hän oli oman bisnesyksikkönsä johtoryhmässä kaksi vuotta.

26

– Edellinen, jo eläkkeelle jäänyt luottamusmiehemme oli valveutunut ja lähti aikoinaan ajamaan henkilöstöedustusta hallintoon, koska sellainen pitää olla.

Prosessi kesti pitkään, mutta lopputulos oli varsin edistyksellinen.

Varaluottamusmiehen mielestä johtoryhmä on tiedonsaantikanava henkilöstönedustajille. Edustettavat ymmärtävät, ettei johtoryhmässä istuva edustaja ei voi kertoa kaikkea kahvipöydässä.

– Mutta he myös arvostavat sitä, että meillä on ylipäätään edustaja.

LUOTTAMUSMIESTEN VALINTA

Swecon Industryssä on yhteistyöryhmä, johon kuuluu luottamusmiehiä ja työnantajan edustajia. Yhteistyöryhmän luottamusmiehet valitsevat hallintoedustajat.

Talossa on tiukka raja, mitkä asiat kuuluvat yhteistyöryhmään, mitkä johtoryhmään.

– Esimerkiksi työsuhde-ehtoihin liittyvien asioiden paikka on yhteistyöryhmässä.

Kokoukset kestävät kolmesta neljään tuntiin, sillä käsiteltävien asioiden lista on pitkä. Niissä käydään läpi

muun muassa yrityksen talous- ja työtilannetta, henkilöstöasioita, kehityshankkeita sekä yleistä tiedotusta.

– Osa asioista kirvoittaa enemmän keskustelua.

Rinne-Ketonen arvostaa vuoropuhelua, joka on parantunut viimeisen 1,5 vuoden aikana.

– Kaikkea ei voi jakaa johtoryhmän ulkopuolelle kuten henkilöihin tai keskeneräisiin liiketoimintaprojekteihin liittyviä asioita.

JOKAINEN TUO EHDOTUKSIA

Yrityksessä vaihtui toimitusjohtaja pari vuotta sitten, kun edellinen jäi eläkkeelle. Uusi johtaja edellyttää, että myös henkilöstöedustajat tuovat johtoryhmään liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ideoita. Jokaisella on oma puheenvuoronsa.

Rinne-Ketonen on vienyt kokouksiin muun muassa käytännön projektitoimintaan liittyviä kehitysehdotuksia.

Hän kokee, että tilaisuuksissa häntä kuunnellaan ja asioita pyritään viemään eteenpäin.

– Toki aina on parantamisen varaa, mutta monessa asiassa on jo edetty.

Rinne-Ketosen mielestä hallintoedustusjakson pitää olla pidempi kuin yksi kahden vuoden kausi, koska toiminta perustuu paljon henkilöiden väliseen luottamukseen ja toistensa tuntemiseen. Työ on pitkäjänteistä.

ILMOITUS

OIKEUTTA TEKSTI: Tuomas Oksanen, työsuhdelakimies

Työehtosopimuksella toisin sovittavissa olevia asioita Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen aika.

Kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävää osaa kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Kun taas on aika auringon Vuosiloma, varsinkin sen antaminen ja kuluminen, on kenties useimmin esiin nouseva ja askarruttava kysymys työsuhteen voimassaoloaikana. Palkan ja työajan sitä yleensä tietää, mutta vuosiloman ajankohta liikkuu aina vuodesta ja tilanteesta toiseen.

V

uosiloman suhteen eduskunta on säätänyt sääntöjä sekä oman alan työehtosopimuksessa ja jopa ikiomassa työsopimuksessa saattaa olla määräyksiä aiheesta.

Vuosittaisten lomien kertymisestä, antamisesta tai säästämisestä voidaan sopia jotain myös työsuhteen aikana.

Vuosilomaa normeeraavana peruskivenä toimii vuosilomalaki. Se on samaan aikaan sekä pakottavaa lainsäädäntöä, työehtosopimuksella toisin sovittavissa olevaa sääntelyä että myös tahdonvaltaista normistoa.

PAKOTTAVAA JA TAHDONVALTAISTA

Vuosilomalaissa säädetään sen lähtökohtaisesta pakottavuudesta kirjaamalla, että sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön, jollei tästä laista johdu muuta. Lähtökohtana on, että vuosilomalaki on pakottavaa oikeutta.

Työehtosopimustasoisesti vuosilomalaista voidaan kuitenkin poiketa vuosilomalakiin kir28

jatun puolipakottavan normiston perusteella.

Säännöksiä ovat esimerkiksi lomakauden ajankohdan määrittelyä tai vuosilomapalkan laskemista ja maksuajankohtaa koskevat pykälät.

Lakitekstin tavaaminen ei siis anna tällöin vastausta vuosiloman antamiseen liittyvään kysymykseen, vaan vastaus pitää lukea omaan työsuhteeseensa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Laissa on lisäksi myös säännöksiä, jotka mahdollistavat vuosilomalaista poikkeamisen pelkällä työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tällöin ei ole merkitystä, mitä vuosilomalain lähtökohdat tai työehtosopimuksen kirjaukset antavat vastaukseksi.

Esimerkkinä on vaikkapa mahdollisuus vuosiloman jakamiseen ja sen ajankohdasta sopimiseen työsuhteen kestäessä tai vuosiloman säästämisen. Kyse on kaksisuuntaisesta sopimisesta: ilman työnantajan suostumusta tai työntekijän halukkuutta pykälät eivät luonnollisestikaan synny eläväksi ja sovellettavaksi oikeudeksi.

Tahdonvaltaisia asioita Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.

Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana.

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle – siis kesäloma. Muu osa lomasta eli talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on

mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Pakottavia pykäliä Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.

Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät, myös lauantait. Lomapäiviä eivät ole sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai eikä vapunpäivä.

29

Tärkeintä on uuden oppiminen TEKSTI: Mika Peltonen /UP

Osaamisvaje johtuu työn muuttumisesta.

K

eskustelu työn häviämisestä voi johtaa harhaan ja jättää huomiotta muut työn murroksessa jo vaikuttavat trendit. Osaamisvajetta pidetään suurimpana haasteena työelämän murroksessa.

MindMill Networkin johtaja Marjaana Toiminen kertoo puhuvansa osaamisvajeesta, vaikka kokonaistilanne on paljon monimutkaisempi.

– Osaamisvaje tarkoittaa sitä, että kun työt muuttuvat, ihmiset eivät osaa tehdä niitä uusia töitä. Niillä aloilla, jotka nyt kasvavat nopeasti, ei ole osattu valmistautua kouluttautumalla, Toiminen sanoo.

TEKNOLOGIA LISÄÄ IHMISTYÖTÄ

Toiminen haastatteli osaamisvajeraporttia varten yritysten johtajia lähitulevaisuuden suurimmista haasteista.

– Vaikka automatisaatio vie ammatteja, se ei näyttäydy yrityksissä uhkana. Kukaan haastattelemistani johtajista ei pitänyt digitalisaatiota ongelmana. Kaikki näkevät, että digitaalinen teknologia tuo paljon enemmän ihmistyön mahdollisuuksia kuin vie.

Toiminen haastatteli muun muassa automaatiosta ja robotisaatiota paljon käyttävän Kone Granesin johtajia.

– Siellä ihmistyön määrä oli säilynyt ennallaan.

Toiminen kertoo havahtuneensa henkilöstövuokrausyhtiö Baronan toimitusjohtajan Tuomas Mikkosen haastatteluun, jonka mukaan Suomessa ei keskustella niistä työvoimaongelmista, jotka ovat nousemassa pinnalle.

30

Toimisen mukaan julkisuudessa on ollut aika paljon sitä, että meiltä puuttuu ict-osaajia ja digiosaajista on hirveä taistelu.

– Mikään oppilaitos ei pysty tuottamaan sellaista määrää ict-osaajia, mitä työelämä Suomessa tarvitsisi lähivuosina, Toiminen sanoo.

KAIKILLA ALOILLA PULA OSAAJISTA

Suomen osaajapulaan ei Toimisen mukaan ole koulutusratkaisuja.

– Ne ovat liian hitaita putkia. Osaajapula-alojen määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Pulassa eivät ole vain ictalat, vaan ongelma leviää. Lähes kaikista ammattiosaajista on pulaa, rakennustyöntekijöistä alkaen.

Ammattitaidon kehittämiseen ja alan vaihtamiseen tarvitaan Toimisen raportin mukaan ripeästi lyhytkestoisia, käytännönläheisiä oppimismahdollisuuksia.

– Yritysten pitäisi miettiä, miten ne voisivat pitää työntekijänsä mukana muutoksessa. Yritysten yhteiskuntavastuu voisi olla ihmisten rohkeaan kouluttamiseen uusin tehtäviin.

Työntekijätkin ovat Toimisen mukaan sanoneet tutkimuksissa, että tulevaisuudessa tärkeintä on uuden oppiminen.

– Tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.

ILMOITUS

TUTKITTUA TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Lisää valoa työllisyystilanteeseen Kevään myötä valoa tulee paitsi piteneviin päiviin, myös insinöörien työllisyystilanteeseen. Työttömien määrä on laskenut koko alkuvuoden ajan ja lähenee pikkuhiljaa vuoden 2014 tasoa.

H

uhtikuun lopussa työttömänä oli 6 089 insinööriä. Vuoden vaihteesta työttömien määrä on pudonnut liki 900:lla.

Laskennallinen työttömyysaste oli 5,4 prosenttia.

Työttömyystilanne on parantunut kaikilla koulutusaloilla. Työttömien lukumääräisesti suurimmat koulutusalat ovat tieto- ja tietoliikennetekniikka sekä kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Vuoden aikana selkeimmin on parantunut rakennusinsinöörien tilanne.

Suhteellisesti tarkasteltuna heikoin tilanne on tällä hetkellä tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneilla. Näilläkin aloilla työttömien määrä on kuitenkin laskenut.

Nuorten työllisyys on aina reagoinut tyypillisesti herkimmin muuttuviin suhdannetilanteisiin ja näin näyttää olevan myös tässä hiljalleen paranevassa suhdannetilanteessa. Vanhemmissa ikäluokissa työttömyys sen sijaan pysyttelee sitkeästi korkealla.

NUORTEN TYÖTTÖMYYS VÄHENEE

Vuositasolla tarkasteltuna työttömien määrä on laskenut kaikissa 32

ikäluokissa, eniten ikäluokissa 25–29-vuotiaat ja 30–34-vuotiaat.

Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli huhtikuussa jo noin 44 prosenttia. Nuorten, alle 30-vuotiaiden insinöörien osuus työttömistä on enää 14 prosenttia.

Vastavalmistuneiden työttömien insinöörejä määrä on jo painunut alle vuoden 2013 tason. Huhtikuun lopussa heitä oli 441, mikä on yli viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien insinöörien lukumäärä on laskenut kaikilla Suomen elykeskusalueilla.

Työttömien insinöörien määrän lasku heijastelee työttömyyden volyymia eri alueilla, suurimmilla työttömyysalueilla myös lukumäärän vähennykset ovat suurimmat.

Vuositasolla työttömien määrä on laskenut eniten Pirkanmaan, Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan elykeskusalueilla.

Uudellamaalla työttömien insinöörien määrä on lähes kaksinkertainen seuraavaksi suurimpaan työttömyysalueeseen, Pirkanmaahan, verrattuna.

Pirkanmaalla oli huhtikuun lopussa 748 työtöntä. Kolmanneksi eniten työttömiä insinöörejä oli PohjoisPohjanmaalla, neljäntenä tulee Varsinais-Suomi.

Työttömien insinöörien määrä on siis mukavasti laskusuunnassa. Työnhakijoiksi TE-toimistoihin ilmoittautuneiden insinöörien lukumäärä laskee myös, mutta hitaammin.

Työnhakijoiksi ilmoittautuneissa ovat mukana työttömien lisäksi lomautetut, lyhennettyä työviikkoa tekevät, työttömyyseläkkeellä tai koulutuksessa olevat, työvoiman ulkopuolella olevat sekä työssä olevat, jotka ovat työnhakijoiksi ilmoittautuneet.

LOMAUTETTUJEN MÄÄRÄ LASKEE

Työnhakijoiksi oli huhtikuun lopussa ilmoittautunut 12 497 insinööritutkinnon suorittanutta.

Lomautettujen insinöörienkin määrä on selvästi laskusuunnassa.

Huhtikuun lopussa lomautettuna oli reilut 444 insinööriä; luku on lähes puolta pienempi kuin vuosi sitten.

Työllistämistuella työllistettyjä insinöörejä oli huhtikuussa 543.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste koko maan osalta kertoo työttömien määrän olevan voimakkaassa laskussa, myös pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan vähenevän tänä vuonna voimakkaasti.

Työllisyysasteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,9 prosenttiin.

NELJÄNNES TYÖTTÖMISTÄ ETELÄSSÄ

Huhtikuun lopussa maan selvästi suurin insinöörien työttömyysalue oli Uusimaa, jossa oli 1 498 työtöntä.

Alueen osuus kaikista työttömistä insinööreistä on nyt lähes neljännes, osuus on kasvusuunnassa.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin, joista on poimittu insinööritutkinnon suorittaneet.

Työttömät insinöörit kuukausittain 2013-2017 8000 7500 7000 6500 6000 5500 2017

5000

2016 2015 2014 2013

4500 4000 3500

tammi helmi maalis huhti touko kesä

heinä

elo

syys

loka marras joulu

Suurimpien koulutusalojen työttömyys vuosittain huhtikuussa 2008-2017 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 Kone Tietotekniikka Sähkö Rakennus

400 200 0

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Työttömien insinöörien määrät ely-keskusalueittain huhtikuussa 2017 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Häme 445 Kaakkois-Suomi 395 Keski-Suomi 309 Lappi 228 Satakunta 245 Pohjois-Savo 249 Pohjanmaa 215 Pohjois-Karjala 201 Etelä-Pohjanmaa 122 Etelä-Savo 132 Kainuu 59 Ahvenanmaa 4 0

300

1498 748 677 562

600

900

1200

1500 33

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Insinööriopiskelijasta paras myyjä Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Alina Venermo vei voiton kovatasoisessa myyntikilpailussa.

T

urussa on vastattu työelämän kysyntään myyntitaitoisista insinööreistä. Ammattikorkeakoulussa järjestetään myynnin opintojaksoa – eli moduulia, jonka voi yhdistää tuotantotalouden opintoihin.

Tuotantotaloutta toista vuotta opiskeleva Alina Venermo valitsi kevään moduuliopinnoiksi toimitusketjunhallinnan ja myynnin. Opintojakso koostui niin teoriaopinnoista kuin käytännön harjoituksista. Harjoituksia oli erilaisia, kylmäsoitoista messutapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen.

– Meidän ryhmä suunnitteli ja toteutti myyntikoulutuksen koneinsinööriopiskelijoille, Venermo kertoo.

Koulutuksen tarkoituksena oli tuoda myyntiä tutuksi koneinsinööriopiskelijoille, jotta he saavat lisää itsevarmuutta omaan esiintymiseen ja oppivat myymään omaa opintosuuntaa yleisölle.

INSINÖÖRI PEITTOSI TRADENOMIT

Keväällä Venermo osallistui korkeakoulutasoisille myynnin opiskelijoille suunnattuun Best Seller -kilpailuun. Turun AMK ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjestivät kilpailun jo kahdeksatta kertaa.

Suuri osa kilpailijoista oli myynnin tradenomiopiskelijoita, mutta mukaan mahtui myös myynti-insinööriopiskelijoita. Kilpailun voitto meni ensimmäistä kertaa insinööriopiskelijalle.

Opintojaksosta oli selkeästi etua kilpailussa, jossa yritysten edustajat arvioivat myyntitilanteet. Kilpailijan teh34

Kilpailun myötä kävi selväksi, että Alina Venermo haluaa luoda uraa teknisen myynnin parissa.

tävänä oli tavata asiakas, kartoittaa tämän tarpeet sekä esittää ratkaisuja.

– Teknisestä puolesta ja tuotantotalouden opinnoista oli hyötyä. Kun mietin, mikä tälle asiakkaalle olisi parasta ja miten pystyn sen perustelemaan, vaikuttaa se, mitä ymmärrän heidän toiminnasta ja yleisesti yrityksen eri prosesseista, Venermo sanoo.

TEKNIIKKAA JA MYYNTIÄ YHDESSÄ

Kilpailun myötä Venermo sai työtarjouksen, mutta tällä hetkellä hän keskittyy opintoihin. Kesällä hän suorittaa opintoihin kuuluvan harjoittelun teknisen alan yrityksessä.

– Tilaan materiaaleja ja olen yhteydessä toimittajien sekä urakoitsijoiden kanssa, Venermo kertoo työtehtävistään.

Kilpailun myötä Venermolle tuli selväksi, että myynnin parissa työskentely on hänen juttunsa.

– Myyntityössä pidän siitä, että siinä näkee usein nopeasti oman työnsä tulokset. Siinä tapaa uusia ihmisiä, vastaan tulee uusia haasteita ja sen myötä pystyy kehittää itseään.

Venermo on tykännyt omasta opiskelualasta. Hän toivoo työllistyvänsä valmistumisen jälkeen esimerkiksi yritysmyynnin pariin. Syksyllä hän lähtenee opintovaihtoon Ranskan Belfortiin, jossa hän jatkaa opintojaan sekä tekniikan että myynnin parissa.

– Ajattelen, että tulevaisuudessa työskentelisin osittain englanniksi tai vaikka ranskaksi, jotta olen tekemisissä muiden kulttuureiden kanssa.

Valmiina muuttamaan Aina sopivaa työpaikkaa ole löydy omalta asuinalueelta valmistumisen jälkeen. Laura Laukkanen muutti alun perin maanmittaustekniikan opintojen perässä Rovaniemelle.

Opintojen loppuvaiheessa Laukkanen sai työtarjouksen maanmittausinsinöörinä Kuopion kaupungilta. Kaikki läsnäoloa vaativat opinnot olivat käytynä, joten muutto oli mahdollinen.

Hän otti paikan vastaan ja aloitti työt helmikuun loppupuolella. Valmistujaisia Laukkanen vietti huhtikuussa.

Hän työskentelee kiinteistönmuodostuspalveluissa.

Työtehtäviin kuuluvat kiinteistötoimitusten laskentatehtävät, toimitus- ja tonttijakokarttojen laadinta sekä kiinteistötoimitusten valmistelu ja rekisteröinti.

Muuttopäätös oli Laukkaselle helppo; kotikaupunki Iisalmi on vain 80 kilometrin päässä ja Kuopio oli tullut jo tutuksi edellisen vuoden kesätöistä.

– Maanmittausalan töitä löytyy oikeastaan koko Suomesta. Kuitenkin Etelä-Suomessa on paikkoja enemmän tarjolla. Maanmittaustekniikan insinöörejä koulutetaan ainoastaan Rovaniemellä ja Espoossa. Tämä näkyy siinä, että muualle Suomeen on helpompi työllistyä, Laukkanen kertoo.

– Olisin voinut jäädä myös Rovaniemelle, jos olisin saanut töitä sieltä. Rovaniemi on sopivan kokoinen kaupunki ja viihdyin siellä hyvin. Siellä maanmittausalalle ja haluamalleni sektorille työllistyminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Laukkanen kannustaa muitakin hakemaan töitä eri puolelta Suomea ja muuttamaan töiden perässä.

TEKSTI: Heini Ristell

Hyödynnä jäsenetuja myös kesälomalla Jäsenenä käytössäsi on etuja niin työelämään kuin vapaa-ajalle. Keväällä lanseeratusta Member+ -palvelussa on liiton omien etujen lisäksi myös kaikille akavalaisten liittojen jäsenille suunnattuja etuja ja palveluita.

Liiton jäsenyyteen on yhdistetty matkustaja- ja matkatavaravakuutus vahinkovakuutusyhtiö Ifistä. Vakuutuksen turvin voit lähteä lomamatkalle rauhallisin mielin.

Teboil-huoltoasemilla liiton äsenkortti toimii alennuskorttina.

Kesätyöt aloittavien on hyvä pitää silmällä, että työsuhteen ehdot ovat kunnossa. Liiton sivujen työelämähelpparissa on tietoa esimerkiksi kesätöissä kertyneistä lomapäivistä ja palkanmaksusta. Kaikissa työsuhteeseen liittyvissä voit olla yhteydessä liiton asiakaspalveluun.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä läpi kesän. Kesäduunari-info on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15 numerossa 0800 179 279. Puhelu on soittajalle maksuton.

IOL:n ÄÄNI Teemu Karttunen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kokeilukulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia

K

un aloittaa uudessa työpaikassa, ensin sinua opetetaan ja ohjataan joskus jopa kädestä pitäen. Alkuvaiheen jälkeen huomaatkin, että työnantaja haluaa sinun ohjautuvan paljon itsenäisemmin työntekoon ja vaatii sinulta monipuolisia ratkaisuja ongelmiin.

Tämän vuoden yksi mielenkiintoisimmista puheenaiheista on ollut ammattikorkeakoulujen opetus.

Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluista opetus on luentomuotoista; opettaja luennoi luokan edessä aiheesta ja opiskelijat kuuntelevat sekä tekevät muistiinpanoja. Varsinkin opiskelujen alussa opinnot ovat yleensä hyvin paljon yleispohjaisia kuten matematiikkaa ja fysiikkaa.

Näitten tasapainoksi ja opiskelijoiden motivaation säilyttämiseksi ammattiaineiden osuutta on hyvä lisätä. Lisäys on varmasti mahdollista opetussuunnitelmien ja kurssien sisältöjen puitteissa.

Opiskelijoita on tärkeää osallistaa luentojen aiheisiin oppimistulosten paranemiseksi. Näin opettaja toimii fasilitaattorina – ei vain luokan edessä passiivisesti luennoivana, mikä mahdollistaa syvällisen oppimisen.

Lopputuloksena on osaavampia ja oma-aloitteisempia valmistuneita insinöörejä.

Muutoksessa voi myös tuoda enemmän esille kokeilun kulttuuria, oppia virheiden ja onnistumisien kautta. TKI-toimintaan kokeilun kulttuuri on omiaan työelämän nopeiden muutosten takia. Monipuolisen ja joustavan tutkimustoiminnan kautta opiskelijat pääsevät toimimaan erilaisissa projekteissa.

Ammattikorkeakoulujen täytyy entistä enemmän mahdollistaa opiskelu elämän eri tilanteissa ja opintojen räätälöinti opiskelijan oman tason ja kiinnostuksen mukaan.

Joustavat opintopolut mahdollistavat myös opintojen entistä paremman työelämälähtöisyyden. Myös muurit ammattikorkeakouluista yliopistoihin pitää purkaa ja helpottaa opintojen jatkaminen maisterivaiheeseen. Tämä hyödyttää niin korkeakouluja kuin tulevaisuuden muuttuvaa työelämää.

35

Yli kahdenkymmenen tilaisuuden kiertue päättyi Tampereelle.

Kiertueelta haettiin potkua syksyn sopimusneuvotteluihin TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

KIERTUE PUOLUSTI PAIKKAANSA

Palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen sisältämä työajan pidentäminen olivat ykkösaiheita YTN:n kolmen alan kiertueella.

Y

TN:n kolme Teknologiateollisuus ry:n kanssa neuvottelevaa sopimusalaa – teknologiateollisuus, suunnitteluala ja tietotekniikan palveluala – järjestivät toukokuussa yli kahdenkymmenen tilaisuuden kiertueen.

Tilaisuuksia oli eri puolilla Suomea ja ne olivat osa valmistautumista syksyn neuvottelukierrokseen.

Kiertue kantoi nimeä ”Työehdoilla on väliä”. Teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala sanoo nimen olleen osuva: palkansaajien ostovoiman kehitys ja palkankorotukset olivat selkeästi eniten keskustelua herättänyt asia tilaisuuksista.

– Jo tämänkin perusteella voi ennustaa, että syksyn neuvottelukierroksella puhutaan palkoista. Ilmiselvästi jäsenistöä närästää viime vuosien

36

Teknon vastaava asiamies Hannu Takala ennakoi neuvottelijoille työlästä syksyä.

heikko ansiokehitys ja epäily tulevasta ostovoiman heikkenemisestä, hän sanoo.

Takalan mukaan kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat ”kiky-tunnit” olivat toinen suosittu puheenaihe.

– Se tuli selväksi, että niistä halutaan eroon, hän kertoo.

Takalan mukaan jäsenistön tapaaminen neuvottelukierroksen alla on tärkeää kahdesta syystä. Kentän tuntojen kuunteleminen antaa neuvottelijoille tärkeää tietoa tavoitteista ja jäsenistön valmiudesta tukea neuvotteluja.

– Samalla kannustamme jäseniä osallistumaan, seuraamaan viestintää ja keskustelemaan työpaikoilla tilanteesta. Toimme kiertueen aikana esiin työsuhteen ehtoja mahdollisimman laajasti. Kun yhteiskunnassa kiistatta on paineita työehtojen heikentämiseen, myös ylempien toimihenkilöiden on syytä käydä tällaista keskustelua.

Takala ei usko työehtojen vapauttavaan voimaan sen paremmin kilpailukyvyn nostajana kuin hyvän työelämän kehittäjänä. Hänen mielestään hyvä ja oikeudenmukainen työelämä syntyy yhdessä, ja se edellyttää sopimista.

– Ihminen ei ole kone, vaikka joskus siltä tuntuukin. On huolehdittava myös ihmisen jaksamisesta, työkyvystä, motivaatiosta, osaamisen säilymisestä ja kehittämisestä. Työehdoista puhuttaessa nämäkin asiat on syytä pitää mielessä, Takala painottaa.

Johtaja kannustaa verkostoitumaan TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Suurin hyöty liittoon kuulumisesta kumpuaa verkoston voimasta. Yhteisö tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä, vaihtaa työpaikkaa ja oppia uutta.

T

yöelämä muuttuu entistä sirpaleisemmaksi, kun työurat katkeavat ja tehtävät muuttuvat projektimaisiksi. Tätä voi yrittää jarruttaa tai – niin kuin Tampereen Insinöörien vuoden alussa aloittanut toiminnanjohtaja Sanna Nokelainen sen näkee – siitä voi ottaa hyödyn irti.

– Haluan, että Tampereen Insinöörit on proaktiivisesti mukana muutoksessa.

Muutoksen suunnan näyttämistä tarvitaan myös ammattiyhdistysliikkeessä. Nokelainen pohtii, mikä houkuttaa liikkeeseen uusia jäseniä.

– Meidän pitää pystyä olemaan jäsenen mukana työuran alusta loppuun asti siten kuin hän tarvitsee.

Tampereen Insinöörit on ottanut yhdeksi tavoitteekseen jäsenmäärän kasvattamisen. Eräs tärkeä keino on viestintä, jota tehdään yhdessä aktiivien voimin. Jäseniltä myös selvitetään, mitä he haluavat liitolta.

– Uusia jäseniä saadaan myönteisyyden kautta. Kun saadaan joukko mukaan toimintaan, he kertovat myönteistä stooria eteenpäin, ja se tuo lisää osallistujia.

heikko. Työllistymisessä auttaa Uratehdas-työllisyyshanke, jossa Insinööriliitto on mukana. Uratehdas tarjoaa työnhakijoille koulutusta ja valmennusta.

Tampereen Insinöörit puolestaan tarjoaa jäsenilleen tärkeän lisäedun.

– Se ekstra ovat ne paikalliset verkostot ja yhteisöllisyys. Verkosto tuo mahdollisuuksia työllistyä, vaihtaa työpaikkaa tai kokemuksia, elinikäistä ppimista ja bisnesmahdollisuuksia. oppimista

– Olin sanonut marraskuun alussa kaverille, että voisin viihtyä jonkin yhdistyksen toiminnanjohtajana. Sitten Facebook-feediini tulikin ilmoitus toiminnanjohtajan paikasta.

Toiminnanjohtajan tehtävä kiinnosti monipuolisuuden ja yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien vuoksi.

– Hyvään johtamiseen liittyviä asioita, joita suuresti arvostan, ovat luottamus, vapaus ja vastuu.

HAKU AKU YLLÄTTI

Nokelainen valmistui diplomi-insinööriksi nööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta pistosta TTY:stä vuonna 2003.

Viime vuonna hän väitteli tohtoriksi oriksi tuotantotalouden koulutusohjelmasta usohjelmasta aiheenaan asiantuntijaorganisaation untijaorganisaation strateginen johtaminen. ohtaminen. Suurimman osan urastaan rastaan hän on työskennellyt teollisuustalouden suustalouden laitoksella TTY:llä.

Toiminnanjohtajan paikkaa Nokelainen tuli hakeneeksi yllättäen, sillä llä hänellä oli mieluinen työpaikka konsulttina onsulttina WSP Finlandilla Advisory Services -yksikössä. yksikössä.

ICT-ALALLA KUHISEE

Tampereella on käynnissä iso murros ict-alalla. Viime vuosien suuret irtisanomiset koskettivat paljolti Tamperetta, mutta nyt siitä on tullut vahvuus.

– Yritykset tulevat Pirkanmaalle osaamisen perässä.

Kokonaisuudessaan insinöörien työllisyystilanne on Pirkanmaallakin

Sanna anna Nokelainen kiinnostui innostui toiminnanjohtajan iminnanjohtajan monipuolista onipuolista tehtävistä.

37

K ehitystyö jatkuu

Puheenjohtaja Samu Salo tervehtii eturivissä istuvia Mauno Anttilaa (oik.), Sakari Tanskasta ja Esko Mälköstä.

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marjo Nykänen ja Jari Rauhamäki

Insinööriliiton ylin päättävä elin kokoontui Kuopiossa.

K

evään edustajakokous hyväksyi Insinööriliiton mission, vision ja arvot, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Strategialuonnos on lähetetty jäsenjärjestöille kommentoitavaksi.

Lausuntokierroksen perusteella muokattu strategia vuosille 2018–2022 käsitellään syysedustajakokouksessa.

Missiota, visiota ja arvoja on käsitelty ennen edustajakokouksen hyväksymistä muun muassa järjestöjohdon neuvottelupäivillä ja liiton valiokunnissa.

Kevätkokouksessa käsiteltiin myös sääntömääräiset asiat; merkittiin tiedoksi vuoden 2016 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin viime vuoden tilinpäätös. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle.

Edustajakokous valitsi toimikautensa loppuun eli syysedustajakokoukseen 2017 asti Insinööriliiton hallitukseen opiskelijoiden vaalipiirin varsinaiseksi edustajaksi Miihkali Härkösen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Teemu Karttusen Insinööriopiskelijaliitosta.

38

Insinööriliiton missio ”Työtä, turvaa ja palveluita”

Insinööriliiton visio ”Olemme insinöörien ja tekniikan alan ammattilaisten johtava edunvalvoja ja ohittamaton yhteistyökumppani. Jäsentemme työtä, ammattitaitoa ja koulutusta arvostetaan. Tuotamme korkeatasoisia palveluita jäsenyyden kaikkiin vaiheisiin. Rohkeat avauksemme ja toimintamme perustuvat tutkittuun tietoon.”

Insinööriliiton arvot • Jäsenlähtöinen • Vastuullinen • Kehittyvä

Edustajien mietteitä 1.

2.

3.

1. Kokous käynnistyi keskustellen.

2. – Missio, visio ja arvot ovat ytimekkäitä ja kuvastavat hyvin liiton aktiivista toimintaa.

Arvoista kaikki ovat tärkeitä, mutta liiton toiminta pitää olla jäseniä varten, joten nostan jäsenlähtöisyyden tärkeimmäksi, arvioi Piia Räsänen Pohjois-Karjalan Insinööreistä.

3. – Kaikista kolmesta kirjauksesta huokuu jäsenlähtöisyys sekä eteenpäin katsova asenne. Niillä on helppo ohjata operatiivisen toiminnan päätöksentekoa, sanoo Valkeakosken Insinöörien Jani-Petri Semi.

– Jäsenlähtöinen toiminta luo jäsenmaksun vastineeksi kehittyviä palveluita jäsenyyden eri vaiheisiin.

4. Kuopion Insinöörien 75-vuotisjuhlissa liiton ansiomitalin saivat Johanna Kinnunen, Matti Tiihonen ja Tapio Helminen. Kuvassa mukana Samu Salo.

5. – Kolme kokonaisuutta ovat hyvin insinöörimäisiä ja myönteisiä. Ammattiliiton pitää pysyä ajassa mukana ja arvojen takana insinöörien on varmasti helppo seisoa, sanoo Lahden Seudun Insinöörien Neea Similä.

6. – Läheisin arvo tällä hetkellä on kehittyvä.

On ensiarvoisen tärkeää, että liitto kykenee nykyisten jäsenten lisäksi nostamaan omaa imagoaan myös potentiaalisten jäsenten ja muiden tahojen silmissä, toteaa Helsingin Insinöörien Antti Leppänen.

5.

6.

4.

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

10

8

20 36 15

6

38

4

22 4

39

7 24

3

7

25

35 23

6

5

19 16

22

24 35

16

22

34

1. Leivänpaahtimet eivät ole viime vuosinakaan juuri muuttuneet toimintaperiaatteeltaan. Minä vuonna keksittiin nykyaikainen leivänpaahdin, josta leipä ponnahtaa esiin?

2. Vielä nykyaikanakin yllättävän monet asiat juontuvat tavalla tai toisella antiikin Roomasta, muun muassa kuukausien nimet. Mikä oli elokuun latinankielinen nimi ennen Rooman keisariaikaa?

30

29 24

Tiukka trio

28

15

3

16 24

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

17 35 9

7

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

© Bulls

3. Kuusi pöllöä syö kuusi hiirtä kuudessa tunnissa. Kuinka monta hiirtä pöllöpariskunta syö 12-tuntisen yön aikana?

2017

InsinÜÜrigolf 19.8. klo 11 Hämeenlinna

Suomi 100 v

Tasoituksellinen pistebogi, Aulanko Golf, Eversti 18 reikää

2007

Everstin pelioikeudella pelaavat 10 euroa, vieraat 60 euroa.

1997

1987

1977

1967

1957

Ilmoittaudu 15.8. mennessä osoitteessa ZZZ KDPHHQOLQQDQ LQVLQRRUL ¿

Tunnetko keksintĂśjen historiaa?

Seuraaa Twitterissä @insinooriliitto @insinoorilehti

EDUT

TURVA

S

uomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Koko itsenäisyyden ajan maamme on ollut tekniikan edelläkävijä.

Pitkän historian vuoksi monet tekniset edistysaskeleet ovat saattaneet unohtua, ja InsinÜÜri-lehti muistuttaa niistä suvivisalla.

Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille.

Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan kysymyksiin liittyvä palkinto.

Lisäksi kaikkien visaan osallistuneiden kesken arvotaan kaksi lahjakorttia. Palkinto arvotaan elokuussa, ja voittajat julkaistaan InsinÜÜri-lehdessä 5/2017.

Loput suvivisan kysymykset sekä linkki vastauslomakkeelle InsinÜÜri-verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi/suvivisa.

UUTISET

TAPAHTUMAT

TULEVAISUUS

TIETOA

EDUT

URA TURVALLISUUS KOULUTUS

INSINĂ–Ă–RILIITTO

PALKKA TURVA TAITO JATKUVUUS TULEVAISUUS

TAPAHTUMAT

TIEDOT VARMUUS

YHTEISĂ– TIEDO

MUSARI

3.

1937

2.

1927

1.

1917

2. Kuka palkittu suomalainen kehitti nautaeläimille hyvin säilyvän herkun?

1. Millä laitteella vastaanotetaan ilman kautta kulkevia lähetyksiä, jotka alkoivat Suomessa 1920-luvulla?

GrĂźnberg Constantin / Helsingin kaupunginmuseo

1947

3. Mikä on sotien aikana liikenteessä yleistynyt voimanlähde, jonka nimityksensä perusteella voi ajatella olevan hyvinkin vaarallinen?

PE 28.7.

18-20

Valkeakoski

Uniikki ympäristÜ tehtaan valoissa - tyÜväen henkisiä puheenparsia sekä pientä evästä ja etkojuomia.

!

"

!

#

$ !

Ilmoittaudu ajoissa mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti.

www.vlkins.fi/tapahtumat Festivaalin ohjelma www.valmu.com

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Marja Riihimäki, asiamies

Insinööriliitto tarjoaa vakuutusetuja Liiton jäsenillä on kattava vapaa-ajan turvapaketti: matkustajavakuutus, matkatavaravakuutus, matkavastuuvakuutus ja matkaoikeusturvavakuutus sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

Vakuutukset ovat voimassa sen vuoden loppuun, kun jäsen täyttää 70 vuotta. Mikäli jäsen haluaa jatkaa vapaa-ajan vakuutusten voimassaoloa, hänen pitää ottaa yhteyttä vakuutusyhtiön asiakaspalveluun.

Matkustajavakuutuksessa ovat vakuutettuina myös vanhempansa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset.

Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauksia esimerkiksi oppilaitoksen vakuutuksen perusteella.

Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutus-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 842 tutkija Sampsa Kaataja, 0201 801 801 palvelumuotoilija Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 jäsenhankinta-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoassistentti Carita Ryynänen, 0201 801 868 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9-16

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Nuorjäsentoiminta asiamiehet Heini Ristell, 0201 801 858 Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 882 Ilkka Rautio, 0201 801 884 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835

Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801

Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 Merja Uschanoff, 0201 801 893 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

palvelupäällikkö Jarkko Ursin, 0201 801 879 asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 tutkimusassistentti Marja Heinonen, 0201 801 841

42

todistuksena. Erillisen matkavakuutustodistuksen – esimerkiksi Venäjän viisumia varten – voi tilata Ifin asiakaspalvelusta, puhelimitse 010 19 19 19 tai verkkopalvelusta.

Tarkempia tietoja vakuutuksista on Insinööriliiton jäsenille tarkoitetulla asiointisivulla www.if.fi/ilry.

Liiton jäsenet on vakuutettu työelämän ongelmatilanteiden varalta. Ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus korvaa työsuhteesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa oikeudenkäyntikulut ja asianajopalkkiot sekä antaa turvaa vahingonkorvausvelvollisuuden varalta.

Jos joudut tilanteeseen, jossa arvelet tarvitsevasi vakuutuksen tarjoamaa turvaa, ota yhteyttä ensin Insinööriliiton asiakaspalveluun.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Heini Kauravaara, 0201 801 851 johtava asiantuntija Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Anu Kanin, 0201 801 859 Heta Ravolainen-Rinne, 0201 801 891 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit

Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi

Tiina Nortamo Oulun Insinöörit

Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää

Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit

Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit

Emma Ruotsalainen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Reijo Hyvönen TE

Jussi Nieminen (vas.), Mikko Mäkelä ja Tomi Virtanen Menneisyyden metsästäjät -sarjan kirkkojakson kuvaustauolla.

Aarteiden etsintä on helpointa pelloilla Menneisyyden metsästys on aikaa vievä, mutta antoisa harrastus.

V

aikka Mikko Mäkelän kiinnostus historiaan alkoi jo koulussa ja aikuisiälläkin hän oli lukenut historiasta kertovia lehtiä, innostus virisi Hattulan hopealöydöstä.

– Silloin havahduin, voiko tuollaistakin harrastaa Suomessa ja voiko Suomesta löytää aarteita, Mäkelä muistelee.

Puoli vuosikymmentä hän on ollut mukana Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -yhdistyksessä. Harrastajaporukka koostuu eri aloilla työskentelevistä ihmisistä, joita kiinnostaa luonnossa liikkuminen ja historia.

Porukka paikallistaa mahdollisia kohteita talvisin. Muun muassa historiakirjojen ja laserkeilauskarttojen perusteella haetaan mielenkiintoisia vierailupaikkoja.

– Toimintaa sääntelee muinaismuistolaki, joten on tarkistettava, salliiko laki menon paikan päälle.

Viranomaiset antavat erilaisia suosituksia esimerkiksi siitä, kuinka lähelle suojeltuja kohteita saa mennä.

Museovirasto on julkaissut ohjeen metallinetsijöille, johon on hyvä tutustua ennen kuin lähtee maaston metallinilmaisimen kanssa. Esimerkiksi ennen pelloille menoa on kysyttävä luvat myös maanomistajilta.

PÄIVÄN REISSUJA VIIKOITTAIN

Aarteiden metsästys ajoittuu kevääseen ja syksyyn, jolloin pellot ovat paljaina.

Mäkelältä kuluu viikossa suunnilleen päivä harrastuksen parissa. Kesällä on hiljaisempaa; silloin etsintä keskittyy enemmän metsiin.

– Jos teemme löytöjä, merkitsemme niistä koordinaatit. Lähetämme Museovirastolle tietoja, esineitä ja kuvia.

Lisäksi julkaisemme yhdistyksemme facebook-sivulla kuvia, Mäkelä kertoo jälkitöistä.

Julkisuuteen metallinilmaisinharrastajat nousivat, kun Mäkelä löysi niin sanotun Janakkalan miekkamiehen.

– Löydön myötä muutuin silmän räpäyksessä kylähullusta harrastaja-arkeologiksi, Mäkelä naurahtaa.

Miekkamiehen hautaan oli laitettu kaksi miekkaa, joilla on ikäeroa monta sataa vuotta.

– Nuoremmasta ja pidemmästä

vainaja miekasta on päätelty, että va najaa on ollut kenties kenti ratsuväen sotilas. ilas.

Vanhemman miekan merkitystä stä ei tarkalleen tiedetä.

Löytö nousi kansainväliseksi ksi uutiseksi. Ulkomainen historiaan keskittynyt tuotantoyhtiö ö teki miekkamiehestä dokumenntin, joka pyörii edelleen kansainainvälisillä kanavilla.

Alkuvuonna Ylellä esitettiin n Menneisyyden metsästäjät -nimiiminen televisiosarja, jonka kautta ta katsojat tutustuivat kantahämääläisten porukan toimintaan.

KÄYSKENTELYÄ LUONNOSSA

Mäkelän mukaan harrastuksessa ssa yhdistyy monta hienoa elementtiä. Ulkoilu ja liikunnallisuus sekä historiaan tutustuminen ja siinä syvemmälle meneminen tuovat mielihyvää.

– Historiallisissa paikoissa pystyy virittäytymään esi-isien aikaiseen tunnelmaan.

Insinöörinä häntä kiinnostaa myös harrastuksen tekniikkapuoli.

– Tv-ohjelman teko toi mukanaan kokemuksen median kanssa toimimisesta eikä löytämisen iloa pidä unohtaa, Mäkelä listaa.

43

Suunnista kohti brunssia ja lÜydä kisakaupungin paras rasti.

SPORTTIBRUNSSI

YYY KNT[ Ć‚ tapahtumat YYY KNT[ Ć‚ fbkesakaravaani

LA 18.6.

InsinÜÜriliitto järjestää yhdessä paikallisten jäsenjärjestÜjen kanssa brunssitilaisuuksia eri kesätapahtumien yhteydessä.

11–13

Pohjois-Karjalan InsinÜÜrien toimisto, Keskuskuja 1 A Joensuu

Brunsseille ovat tervetulleita kaikki InsinÜÜriliitto-yhteisÜn jäsenet aveceineen. Ilmoittauduthan ajoissa mukaan.

Heinäkuun kruunaa rock, rauha ja rakkaus – sekä brunssiherkut.

Hae iloiset alkutahdit jazzille perinteiseltä brunssilta.

ROCKBRUNSSI

JAZZBRUNSSI

PE 14.7.

10–13

.#

11–13

Villa Kaljaasi, Kaljaasintie 8 Oulu

Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A Pori

P ikk jjuttusille Poikkea tt ill jja osallistu karavaanikisaan!

Keihästä herkut keskiajan hengessä koko perheen brunssilla.

, 5'0, 4,'56²,'0|STÄNDI

TURNAJAISBRUNSSI

|s| .#

11–13

Ravintola Militaria, Vanhankaupunginkatu 19 Hämeenlinna

HAMK alueen insinÜÜriHAMK-alueen insinÜÜri yhdistykset ovat mukana TyÜväen musiikkitapahtumassa.

Valkeakoski

InsinÜÜriliitto tekee tyÜtä parempien tyÜpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ