Insinoori-0407-low by Insinööri-lehti

4/2007

Virpi ja Noora tiet채v채t:

UUSI

Mentorointi auttaa urasuunnittelussa

sisältö Pääkirjoitus ............................................5

• Onnistumisen ilo Uutisia ..................................................6 Kolumni.................................................8

• Hallitus tarjoaa porkkanoita palkkaratkaisuun

Puheenjohtajan palsta .............................9

• Hallituksen on nostettava koulutuksen taso huipulle

Teema: urahallintaa ..............................10

• Virpi ja Noora ovat nykyajan mestari-kisälli -tiimi

• Kansainvälinen työkulttuuri edellyttää sosiaalisuutta

• Asiantuntijatyön lisääntyminen

edellyttää muutoksia työelämään

• Majidin tyytyväisyys tulee työstä • Kehityskeskustelujen epäonnistumiseen monia eri syitä

Totta ja tutkittua ...................................20 Metsäteollisuudessa työskentelevä insinööri Virpi Valkeapää (vas.) toimi viime vuoden ajan insinööriopiskelija Noora Niinimäen mentorina.

• Palkkauksen perusteista tarvitaan tietoa • Eläkeuudistus pidentää työuria vuodella Maailmalta ...........................................22

• Komission toiminnan painopisteet 2008 • Vihreä kirja eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta

• ESR-ohjelmaesitys vuosille 2007–2013 Osaaminen ...........................................24

• Kolme minuuttia isäänsä vanhempi insinööri • Selkeitä ja linjakkaita ratkaisuja kuntauudistukseen

Irakista Suomeen muuttanut Majid Ruman sai apua Pohjanmaalla toimivasta työllistymisprojektista ja on nyt työssä Vaasan Wärtsilässä.

• Kunta-alalle yhteistoimintalaki • Transtechissa uskotaan tulevaisuuteen Edunvalvontaa ......................................34

• Energia-alan haasteena kahden

työehtosopimuksen yhdistäminen

• Elintarvikealalle halutaan työehtosopimus • Suunnittelu- ja konsulttiala lataa odotuksia neuvottelukierrokselle

• Valmistautuminen sopimusneuvotteluihin on jo pitkällä

• Larikka ja Valpas eduskuntaan • Valmistuitko insinööriksi • Yhteistoimintalaki uudistuu Tekniikkaa............................................40

• Aika vaihtaa kilowatit CO2:een Oikeutta...............................................42

• Yksityisyyden suoja työhaastattelussa Opiskelija-asiaa ....................................44 Mennen tullen ......................................48 Kannen kuva: Laura Leinonen Kuvassa Virpi Valkeapää ja Noora Niinimäki.

Järjestöyhteydet....................................50 Jäsenetuja ...........................................51

26.4. numero 4/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 2007 14.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12. Ville ja Reijo Väisänen valmistuivat insinööreiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta helmikuussa. Ville on kolmea minuuttia isäänsä vanhempi insinööri.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Elintarviketeollisuuden ylemmät toimihenkilöt jättivät tes-tavoitteensa työnantajalle 18.4. Kuvassa YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen (vas.) ja Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Myös muilla YTN:n taustaryhmillä alkavat tavoitteet sopimusneuvotteluille olla selvillä.

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

pääkirjoitus huhtikuu 2007

Onnistumisen ilo R

aha ei voi olla ainoa motiivi tehdä työtä. Se on ainoastaan työnantajan maksama korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Työstä on saatava myös hyvän olon tunnetta – ainakin joskus. Jokaisen työtä tekevän on voitava kokea onnistumisen hetkiä. On voitava hihkaista ilmoille kovaääninen ”Yes” – tai edes vieno hymy – onnistumisen merkiksi. Minä tein sen! Olo on varmasti vielä parempi, jos esimieheltä tai työtoveriltakin saa silloin tällöin palautetta hyvin tehdystä työstä. Eräässä aikaisemmassa työpaikassani meille tuli nuorukainen töihin. Hän viipyi työpaikalla tasan sen ajan, mitä työaika velvoitti, ei minuuttiakaan kauempaa. Mieli oli jossain muualla. Hän ei tuntunut lainkaan nauttivan työstään, vaan kiinnostuksen kohteetkin olivat aivan jossain muualla. Juttelin hänen kanssaan ja sanoin, että sanomani voi kuulostaa oudolta. Kerroin, että jonain päivänä hän voi työstä lähtiessään kokea onnistumisen tunnetta, kun hän on saanut päivän aikana tehtyä ne hommat, jotka pitikin. Kaveri katsoi minua hitaasti. Kahden kuukauden kuluttua sama nuorukainen tuli puheilleni. Hän kertoi, että nyt hänellä oli se fiilis, josta olin hänelle puhunut. Nyt hän ymmärsi, mitä olin tarkoittanut. Että on hyvä olo, kun lähtee töistä kotiin. Minullekin tuli hänen ilostaan hyvä olo. Tämän päivän työpaikoilla on paljon tekemätöntä työtä. Ja tekijöitä on päivä päivältä vähemmän. Työtehtävät ovat joiltakin osin helpottuneet, mutta joiltain osin monimutkaistuneet ja tulleet entistä vaativammiksi. Nämä tekijät saattavat saada yhdessä aikaan jatkuvan kiireen tunnun. Me emme kuitenkaan saa kiireenkään keskellä hukata itsestämme sitä nuorta naista tai miestä, joka koki aikoinaan vilpitöntä onnistumisen tunnetta. En usko, että millään työpaikalla katsotaan karsaasti henkilöä, joka tuulettaa onnistumistaan. Se on tunne, joka tarttuu. Onnellista kevättä! • • • Lämpimät onnittelut tänä keväänä valmistuneille insinööreille! Toivottavasti edessä oleva elämä suo teille parhaita antejaan!

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.ﬁ

UUSI

InsInöörI

uutisia

Perusakavalainen on 43-vuotias nainen n AKAVAn työmarkkinatutkimuksen

mukaan perusakavalainen on keski-iältään noin 43-vuotias nainen (54 prosenttia koko joukosta) ja hänellä on vähintään ylempi korkeakouluasteen tutkinto (62 prosenttia). Akavalainen tekee kokoaikatyötä (86 prosenttia) asiantuntijatehtävissä (36 prosenttia) yksityisellä sektorilla (45 prosenttia). Kuntapuolella akavalaisista työs kentelee 38 prosenttia, valtiolla 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia. Itsensä työllistäviä on 3 prosenttia. Johto- ja esimiestehtävissä akavalaisista uurastaa 29 prosenttia ja opetusja kasvatustehtävissä 28 prosenttia. Akavalaisen bruttopalkka oli 3 740 euroa ja keskimääräinen kokonaistyöaika 40,9 tuntia viikossa. Ylitöitä oli 58 prosentilla keskimäärin 6,3 tuntia viikossa. 40 prosenttia ei saanut ylitöistään korvausta. 53 prosentilla oli käytössä ylityöpankki. AKAVAn työmarkkinatutkimus 2006 tehtiin viime vuoden lokakuussa.

Uuden hallituksen parannettava irtisanomissuojaa n Ylemmät Toimihenkilöt pitävät tär-

keänä, että uusi hallitus ottaa huolekseen työelämän lainsäädännön kehittämisen. – Joukkoirtisanomiset tuntuvat jatkuvan ja yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Näin ei voi jatkua. Niin kauan kuin suomalainen irtisanomissuoja on heikompi kuin muualla Euroopassa, monikansallisten yritysten lisääntyminen myös kasvattaa uhkaa, että irtisanomiset kohdistuvat suomalaiseen työvoimaan, toteaa YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen. YTN odottaakin uudelta hallituksella nopeita toimia, joilla suomalaisille työpaikoille saadaan muun Euroopan kanssa samalla tasolla oleva irtisanomissuoja. Viljanen muistuttaa myös, että luottamushenkilöiden asema ja toimintaedellytykset on lopultakin saatava vastaamaan nykypäivän tarpeita. 6

– Luottamusmiehille ja -valtuutetuille on taattava työsuhdeturva ja toimintavaltuudet. Kaikille henkilöstöryhmille on turvattava yhtäläiset oikeudet. Viljanen vaatiikin työsopimuslain parantamista näiltä osin.

AKAVA odottaa superministeriöltä paljon n AKAVAn puheenjohtaja Risto Piek-

ka arvioi, että uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen avaa uusia mahdollisuuksia. Toiminta tehostuu, kun yritysten ja alueiden kehittäminen sekä elinkeinopolitiikka ja työvoimapolitiikka saadaan samaan ministeriöön. – Hallitus tarjoaa työmarkkinajärjestöille porkkanoita: veroratkaisut kytketään palkkaratkaisuihin sekä yleisesti että erityisesti kuntasektorille. Hallitus lupaa tukea korotetulla valtionosuudella kuntien palkkaratkaisua, joka kohdennetaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Näitä ryhmiä on akavalaisessa kentässä paljon, Piekka huomauttaa. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma edellyttää uutta ajattelua myös työmarkkinajärjestöiltä, sillä hallitus aikoo tehdä muutoksia sekä toimintapolitiikkaan että rakenteisiin.

Selvitysmies esittää uuden jättiliiton synnyttämistä n Selvitysmies, johtaja Lauri Lyly SAK:sta

esittää kuuden SAK:laisen teollisuusliiton jättifuusiota vuoden 2010 alusta. Lyly selvitti kuuden ammattiliiton pyynnöstä erilaisia vaihtoehtoja tiivistää teollisuusliittojen yhteistyötä. Kuuden liiton tavoitteena on jäsenten edunvalvonnan ja sopimusturvan kehittäminen elinkeinoelämän rakennemuutoksessa. Kemianliiton, Metalliliiton, Paperiliiton, Puuliiton, Sähköliiton ja Viestintäliiton yhdistyminen synnyttäisi 360 000 jäsenen suurliiton, joka muodostaisi 35 prosenttia SAK:n jäsenkunnasta ja olisi siten suuri vallankäyttäjä keskusjärjestönsä sisällä.

Suurliiton nimeksi ehdotetaan Teknologian ammattilaisten unioni TEAM. Kuusi nykyistä teollisuusliitto työllistävät yhteensä 360 työntekijää ja solmivat yhteensä 53 työehtosopimusta 24 eri työnantajatahon kanssa. Liittojen toiminta-alueen työpaikat muodostavat noin 75–80 prosenttia Suomen vientisektorista.

Insinööri- ja tekniikan kandidaattikoulutus pidettävä sisällöllisesti erillään n Vaasan yliopisto ja ammattikorkea-

koulu ovat käynnistämässä uutta koulutuspolkua, jossa insinööriopintoihin sisällytetään yliopistotasoisia opintoja. Tällöin henkilö voisi valmistuttuaan hakea ilman siltaopintoja suoraan saman tai läheisen alan diplomi-insinöörin tutkintoon. Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto pitävät tärkeänä insinöörikoulutuksen ja tekniikan kandidaattikoulutuksen tutkintosisältöjen pitämistä erillään, koska ne palvelevat erilaisia työmarkkinoiden tarpeita. Insinööritutkinnon vahvuus on sen työmarkkinoiden osaamistarpeita palveleva käytännönläheisyys, eikä sitä ei tule muokata lähemmäs tekniikan kandidaatin tutkintosisältöä. DI-tutkinnossa keskeistä on vankka luonnontieteellinen pohja, jonka tarjoaa tekniikan kandidaattikoulutus. Järjestöt katsovat, että insinöörikoulutuksesta DI-tutkintoon johtavaan maisterikoulutukeen siirtyminen edellyttää yliopistossa suoritettavia siltaopintoja. Liitot kannattavat teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tiivistynyttä yhteistyötä esimerkiksi Lappeenrannassa, Oulussa ja Vaasassa. Monissa tapauksissa on järkevää, että yliopisto ja ammattikorkeakoulu toteuttavat osan opetuksesta yhteistyössä, käyttävät yhteisiä laitteita, laboratorioita, kirjastoa ja tekevät yhteisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja.

Perheyritykset lisäävät henkilöstöä

Pakkohakujärjestelmä sietääkin lopettaa

Viisikymppisten työllisyysaste korkea

n Perheyritykset ovat todennäköisimpiä

n Opetusministeriön virkamiestyöryh-

n Viimeisen kahden vuoden aikana

henkilöstöään lisääviä yrityksiä Suomessa, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Etlan mukaan perheyritykset aikovat palkata lisää hieman alhaisemman muodollisen koulutuksen omaavia työntekijöitä. Siinä mielessä niiden voidaan arvioida tasapainottavan globalisaatioon liittyvää rakennemuutosta, joka on ollut hyödyllisempi korkeammin ja haitallisempi matalammin koulutetuille. Etlan tutkimuksessa selvitettiin, poikkeavatko perheyritykset muista suomalaisomisteisista yrityksistä globalisaation eri ulottuvuuksissa, kun muiden tekijöiden vaikutus otetaan huomioon ja omistajuuden itsenäinen vaikutus on eristetty. Viennin ja toimintojen ulkomaille siirtämisen suhteen perheyritysten ei havaittu eroavan muista yrityksistä. Ulko maista henkilöstöä perheyrityksillä on vähemmän todennäköisesti kuin muilla yrityksillä ja sen osuus koko henkilöstöstä on alhaisempi. Perheyrityksiksi määritellään yritykset, joissa perheellä tai suvulla on huomattava omistusosuus ja joissa sen jäsenet osallistuvat johtamiseen. Lisätietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta www.etla.fi

Elcoteq sulkee Lohjan tehtaansa n Elcoteq ilmoitti huhtikuun alussa

suunnitelmistaan sulkea Lohjan tehtaansa elokuun lopussa. Tehtaalta irtisanotaan 215 ihmistä. Tämän lisäksi yhtiö irtisanoo 27 ihmistä päätelaitteita ja tietoliikennejärjestelmiä suunnittelevasta NPI-organisaatiostaan. Elcoteq ilmoitti maaliskuussa irtisanovansa tuotannollisista ja taloudellisista syistä 84 työntekijää Espoosta ja Salosta ja lakkauttavansa Turun toimipisteensä ja siirtävänsä yksikön toiminnot Saloon Elcoteq on ilmoittanut harkitsevansa tuotannon lopettamista Suomessa. UUSI

Insinööri

män hahmotukset opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi ovat AKAVAn mielestä oikeansuuntaisia. Esimerkiksi työmarkkinatuen saamisen edellytykseksi asetettu velvoite hakeutua koulutukseen on syytäkin purkaa. Järjestelmä on korvattava muilla nuoria aktivoivilla toimilla Tällä niin sanotulla pakkohakujärjestelmällä on onnistuttu pienentämään nuorisotyöttömyyttä, mutta se on tuonut mukanaan joukon uusia ongelmia. Nuoria on hakeutunut opiskelijoiksi muun muassa ammattikorkeakouluihin aikomattakaan valmistua. Se on vähentänyt valmistuvien määrää ja osin myös estänyt motivoituneempien opiskelijoiden pääsyn koulutukseen.  Opiskelijoiden siirtyminen työmarkkinoille ja työskentely opiskelun ohessa viivästyttävät opintoja ja johtavat usein keskeyttämisiin. Tutkintojen loppuun saattaminen vaatii eri osapuolten yhteistyötä, työntekijän ja työnantajan joustamista työn järjestelyissä ja juuri näille opiskelijoille soveltuvaa opintojen ohjausta. Myös palkkauksella voidaan kannustaa opintojen loppuun saattamiseen. – Opiskelijoiden on saatava totuudenmukainen kuva koulutuksen tarjoa masta tulevaisuudesta, AKAVAn koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen sanoo. Suomessa opintojen keskeyttäminen ilmiönä on kansainvälisesti vertailtuna keskitasoa vähäisempää. Korkeakouluissa se on OECD:n keskitasoa. Noin 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkinnon aloittamastaan koulutuksesta.

työelämässä on pysynyt 95 prosenttia 50–54-vuotiaista ja 88 prosenttia 55– 59 vuotiaista. Koulutustaso lisää naisten työllisenä pysymistä, siviilisääty miesten. Iän karttuminen alkaa alentaa työssä pysymistä ja työllistymistä 56–57-vuotiailla. Tämä käy ilmi erikoistutkija Anita Haataja ”Viisikymppisten työssä jatkamista ennakoivia tekijät” -selvityksestä, jonka on teettänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Veto-ohjelma. Viisikymppisten, etenkin 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteet ovat nykyisin keskimäärin korkeammat kuin ennen 1990-luvun lamaa. Työttömyys viisikymppisten ikäryhmässä on kuitenkin monella tapaa sosiaalinen riski. Uudelleen työllistyminen on hidasta ja johtaa usean epätyypillisiin työsuhteisiin. Työllisen aseman säilyminen on miehille hieman todennäköisempää kuin naisille. Iän merkitys on jossain määrin erilainen naisten ja miesten työssä pysymiselle. Yli viisikymppiset miehet voivat pysyä työssä naisia varmemmin. Miesten todennäköisyys pysyä työllisenä alle ja yli 50–51-vuotiaana on 56 vuoden ikään asti sama. Koulutustason kohoaminen parantaa työssä pysymisen todennäköisyyttä naisilla miehiä enemmän. Koulutustason suurempi merkitsevyys naisille saattaa johtua osittain naisten ja miesten erilaisista työmarkkinoista. Koulutetuista viisikymppisistä on pienempi osa työttömänä tai työvoiman ulkopuolella kuin vähiten koulutusta saaneista. Lisätietoja selvityksestä löytyy osoitteesta www.stm.fi

UIL:n uudet nettisivut avataan toukokuun puolivälissä Kesäkuun puolella ilmestyvässä n Uuden Insinööriliiton uudet nettisivut avataan toukokuun puolivälissä Uusi Insinööri -lehdessä esitellään uusia nettisivuja tarkemmin. osoitteessa www.uil.fi.

kolumni Markku Lemmetty edunvalvontayksikön johtaja, AKAVA

Hallitus tarjoaa porkkanoita palkkaratkaisuun

evään kuluessa tulopoliittista kokonaisratkaisua on jo moitittu vanhanaikaiseksi. Mutta mitä eväitä uusi hallitusohjelma tarjoaa seuraavalle neuvottelukierrokselle? Hallitus esittää porkkanoita työmarkkinajärjestöille. Hallitus ottaa huomioon muun muassa palkkaratkaisut tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa. Kuntapuolen palkkaratkaisuun hallitus lupaa tukea korotetun valtionosuuden muodossa. Se kohdennetaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Koko julkiselle sektorille suunnataan ohjelma, jossa palkkauksen, vakinaisten palvelussuhteiden ja palvelussuhteen ehtojen keinoin varmistetaan alan houkuttelevuus ja työvoiman pysyminen alalla. Mikä oli ja on työmarkkinajärjestöjen rooli? Talven aikana valmisteltiin kattava kohtaantomuistio, joka luovutettiin hallitusohjelmaneuvottelujen alla puolueille. Muistiossa etsittiin jo yhteisiä ratkaisuja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Näyttää siltä, että hallitusohjelmassa monet esitykset ovat mukana. Hallituksen intressinä on huolehtia vahvasta talouskasvusta, mikä edellyttää hyvää hintakilpailukykyä. Lisäksi hallitus ilmoittaa harjoittavansa aktiivista yhteistyötä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Työelämää uudistetaan kolmikantaisesti. Hallitus tekee työelämän kehittämisen politiikkaohjelmalla ja muun muassa kattavalla sosiaaliturvan selvityksellä uudenlaista politiikkaa. Politiikkaohjelmaan ja sosiaaliturvan selvityskomiteaan kytkettiin työmarkkinajärjestöt jo hallitusneuvottelujen aikana, kun järjestöjen edustajat oli kutsuttu kuultavaksi Säätytalon neuvotteluihin. Millaisin eväin valmistaudutaan seuraavaan kierrokseen, kun sopimukset päättyvät syyskuun lopussa? Onko työelämän laadullisten tavoitteiden toteuttaminen siirtynyt uuden hallituksen myötä esimerkiksi

työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan? Työmarkkinajärjestöjen vastuullisuutta kysytään nyt yhteisissä ohjelmien toteuttamisessa. Edunvalvonnan kannalta mielenkiintoa herättävät ajatukset työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän kehittämisestä. Sitä seuraa hallituksen tavoite paikallisen sopimisen edellytysten parantamisesta. Jo nyt viimeistään alkaakin asia järjestömiestä kiinnostaa. Kun viime vuosina on jatkuvasti puhuttu paikallisen sopimisen kehittämisestä, olemme järjestöissä edellyttäneet, että luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien tasavertainen neuvotteluasema on turvattava. Nyt tämä kirjaus löytyy hallitusohjelmasta. Paikallisen sopimisen kehittämisellä ei kuitenkaan saa koukkailla ohi työlainsäädännön tai työ- ja virkaehtosopimusten. Tuposopimukset ovat aiemmin aina sisältäneet palkkaratkaisujen ohella laajan maan hallitukselle suunnatun paketin esimerkiksi työlainHallitus lupaa tukea säädännön tai sosiaaliturvan kehittämiseksi. palkkaratkaisuja, kehittää Nyt näitä kysymyksiä käsittellään eri ohjel- sopimusjärjestelmää missa ja selvitystöissä. Hallitus lupaa tu- sekä eri tavoin myös kea palkkaratkaisuja, kehittää sopimusjär- työelämää. jestelmää sekä eri tavoin myös työelämää. Ohjelmansa mukaisesti hallitus käynnistää välittömästi keskustelut tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Tätä kierrosta odotellessa voin vain todeta, että vahvaa akavalaista järjestöllistä edunvalvontaa tarvitaan jatkossakin, sillä niin monet kysymykset saavat vastauksensa vasta tiukkojen neuvottelujen ja sopimusten jälkeen.

puheenjohtajan palsta huhtikuu 2007

Hallituksen on nostettava koulutuksen taso huipulle S

uomen tuoreen hallituksen on nostettava koulutuksen taso huipulle, jotta Suomi menestyisi globaalissa kilpailussa tulevaisuudessakin. Kansainvälinen menestyminen saavutetaan vain huipputuotteilla, joita ei saada aikaan keskinkertaisella osaamisella. Jatkuvasti eteen tuleviin haasteisiin on vastattava vankalla ammattitaidolla, jonka perustana on oltava maailman paras koulutus. Oppilaitosten määrää ja aloittavien opiskelijoiden määrää on karsittava, erityisesti insinöörikoulutuksessa, ja oppilaitosten on kilpailtava opetuksen laadussa ja ajantasaisuudessa keskenään. Hallituksen on myös korjattava opiskelijoiden toimeentuloa, jotta he voivat keskittyä opiskeluun täysipainoisesti. On kestämätöntä, että opiskelijoiden tukemisen on annettu rappeutua yli kymmenen vuoden ajan. Nyt heidän asemaansa on parannettava roimasti, jotta he voivat opiskella tehokkaasti ja siirtyä nopeasti työmarkkinoille. Työelämässä toimivia on kannustettava huippuinnovaatioihin ja maailman tehokkaimpaan tuotantoon. On myös poistettava niitä jäykkyyksiä, jotka vaikeuttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Työmarkkinaedunvalvonnan on oltava erittäin tehokasta ja nopeaa reagoimaan muuttuvissa tilanteissa. Paikallista osaamista on kehitettävä, koska työmarkkinatoiminta on painottumassa entistä enemmän työpaikkatasolle. Samalla on käytettävä TE-keskusten kasvavaa vaikutusmahdollisuutta alueellisessa kehityksessä. Uusi Insinööriliitto on pyrkinyt vaikuttamaan Suomen hallitusohjelmaan monessa eri asiassa. Ohjelmaan on kirjattu korkeakoulujärjestelmän kehittäminen duaalimallin mukaan, tekniikan alan korkeakoulutuksen strategian uudistaminen, ammattikorkeakoulujen tulosohjauksessa laadun korostaminen ja niiden työelämäyhteyksien sekä alueellisen vaikuttavuuden lisääminen joitakin keskeisiä mainitakseni. Vaikuttaminen jatkuu aktiivisesti, kun hallitusohjelmaa toteutetaan. Toimintamme on vahvaa ja määrätietoista sekä valtakunnantasolla, alueellisesti että työpaikoilla. Työtä on paljon nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Etujemme ajamisessa tarvitaan meitä jokaista.

Matti Viljanen

UUSI

InsInöörI

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Laura Leinonen

Virpi ja Noora

ovat nykyajan mestari-kisälli -tiimi Mestari-kisälli -malli on tärkeä osa työelämää nykyaikanakin. Tosin nimi on muuttunut mento roinniksi. Työelämän kokemusta on haluttu hyödyntää Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän mentorointi-hankkeessa, johon M-realin Joutsenon tehtaalla kehitysinsinöörinä työskentelevä Virpi Valkeapää ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa paperitekniikan insinööriksi opiskeleva Noora Niinimäki osallistuivat viime vuonna.

jatus mentorointi-koulutukseen osallistumisesta syntyi siitä, kun luokanvalvojani ammattikorkeakoulun ajoilta soitti minulle ja houkutteli mukaan mentoriksi, Virpi Valkeapää kertoo. Ajattelin, että olisi hienoa jakaa kokemuksia työelämästä ja opiskelusta nuoren opiskelijan kanssa, Virpi jatkaa. Mentori on siis kokenut ammattilainen ja opiskelija on valmennettava. Mentoriksi voivat hakea työelämän asiantuntijat, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja hiljaista tietoa opiskelijoiden kanssa ja oppia mentorointia oman työpaikkansa henkilöstön kehittämisvälineenä. Mentorina toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä siitä saa erillistä rahallista korvausta. Idea on siinä, että mentorointi hyödyttää molempia osapuolia. Näin 10

Keskustelut työelämästä ja urasuunnittelusta ovat antaneet paljon sekä Virpi Valkeapäälle (vasemmalla) että Noora Niinimäelle.

kynnys opiskeluajan ja työelämän välillä pienenee.

siksi tietotaitoa on tärkeää siirtää nuoremmille polville.

Koulutusta, tapaamisia ja sähköpostia

Mentorointi antanut molemmille

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän mentorointi-hankkeen alussa muodostettiin työparit ja Virpistä ja Noorasta tuli parivaljakko. Koko viime vuoden ajan he osallistuivat yhdessä mentorointi-koulutuksiin, tapasivat noin kerran kuukaudessa ja vaihtoivat ajatuksia sähköpostitse. Työkiireet ja opiskelu toki vaikuttivat siihen, etteivät he pystyneet tapamaan niin usein kuin olisivat halunneet, mutta tiivis yhteydenpito säilyi koko vuoden ajan. Kerrottakoon jo tässä vaiheessa, ettei yhteydenpito päättynyt varsinaiseen mentorointi-hankkeeseen, vaan se jatkuu yhä. Tällä hetkellä insinöörityötään tekevä Noora Niinimäki kertoo, että häntä kiinnosti saada tietoa työelämän haasteista. Nooralla oli jo kesätyökokemusta työntekijätehtävistä metsäteollisuudesta, mutta hän oli kiinnostunut kuulemaan, millaisia töitä insinöörit ylempinä toimihenkilöinä tekevät ja miten nainen pärjää miesvaltaisella alalla. Muun muassa näihin kysymyksiin mentorointi antoi vastauksia. Sekä Virpi että Noora kokivat koulutusten sisällöt hyödyllisinä. Koulutuspäivien aikana käsiteltiin muun muassa hiljaisen tiedon merkitystä, tunneälyä työelämässä, tuloksellista perehdyttämistä, osaamiskartoituksia ja kehityskeskusteluja sekä rekrytointiprosesseja. Nuori, mutta kokenut ammattilainen

Nuoresta iästään huolimatta Virpi on kokenut ammattilainen. Kymmenen vuotta metsäteollisuudessa on antanut hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea alalla tehdään. Vuoromestarin tehtävistä kehi tysinsinööriksi ja esimieheksi edennyt Virpi pystyy omalla esimerkillä vahvistamaan käsitystä siitä, että työuralla voi edetä ripeästikin. 2000-luvun alussa hän oli mukana suunnittelemassa Mrealin Joutsenon tehtaan rakentamista. Tämä oli hieno ja haasteellinen tehtävä, UUSI

Insinööri

Virpin esimerkki uralla etenemisestä on lisännyt Nooran uskoa siihen, että miesvaltaisella alalla naisilla on myös etenemismahdollisuuksia.

Virpi myöntää. Juuri Virpin esimerkki työuralla etenemisestä ja kiinnostavista työtehtävistä on innostanut Nooraa valmistumaan insinööriksi ja tavoitteena on löytää mielenkiintoinen työ ja edetä uralla. – Kun tulee ihmisten kanssa toimeen, niin pärjää missä tahansa työpaikassa. Yhteistyötaitoja ja kielitaitoa tarvitaan nykyajan työelämässä. Ilman niitä työelämä on paljon hankalampaa, Virpi muistuttaa. Virpin mukaan varsinkin metsäteollisuudessa halutaan jatkossa siirtää kokeneiden työntekijöiden taitoa nuorille vasta työuraansa aloittaville. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä koskettaa varsinkin metsäteollisuutta ja

”

Mentorointi on antanut Nooralla paljon uutta tietoa, mutta Virpi on myös kokenut saaneensa viime vuodesta paljon. Mentoroinnin ansioista hän on alkanut miettiä omaa työuraansa ja peilannut omaa opiskeluaikaansa nykyiseen ammattikorkeakoulu-opiskeluun. Virpi valmistui Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 1998 ja vajaassa kymmenessä vuodessa ammattikorkeakouluopetuksessa on toki tapahtunut joitain muutoksia. Vielä 1990-luvulla ammattikorkeakoulu oli väliaikainen kokeilu, mutta nyt se on osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Toki vieläkään ammattikorkea-koulututkintoja ei työnantajien parissa tunneta tarpeeksi hyvin, mutta parempaan suuntaan mennään, Virpi toteaa. – Työelämässä tuleviin haasteisiin on helpompi asennoitua, kun tietää, mitä työelämä käytännössä on, Noora toteaa. Siksi hän suosittelee kaikille opiskelijoille osallistumista mentorointiin. Hyvin kokemusten myötä Virpi suosittelee mentorointiin osallistumista myös muille ja suunnittelee osallistuvansa tulevaisuudessa uudestaan mentorointiin. – On hieno jakaa kokemuksia nuorten kanssa, sillä tällaista tukea olisin itsekin opiskelijana toivonut. – Mentorina saat kiinnostuneen kumppanin keskustelemaan työstä ja työelämästä sekä yhteyden mahdollisiin uusiin työntekijöihin, Virpi muistuttaa. Samalla tarjoutuu myös tilaisuus oppia tuntemaan opiskelijoiden odotuksia ja ajatusmaailmaa sekä mahdollisuus kehittää vuorovaikutus-, ohjaus- ja työhön perehdyttämistaitoja. n

Yhteistyötaitoja ja kielitaitoa tarvitaan nykyajan työelämässä. Ilman niitä työelämä on paljon hankalampaa. 11

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kansainvälinen työkulttuuri edellyttää sosiaalisuutta Marjut Nieminen suosittelee kansainvälistä työkokemusta, koska kielitaidon kehittymisen lisäksi se usein edistää urakehitystä ja avaa uusia näkökulmia elämään.

kevät hienoa teknisiä keksintöjä, mutta bisness ei ole pelkkää tuotteen kehittelyä. Osaamisen tasoa alkaa olla korkeaa monissa maissa. Bisnesstuloksen ratkaisee se, miten hyvin tuotetta osataan markkinoida ja myydä. Tähän tarvitaan hyvät kommunikaatiotaidot. – Nykyään voi jopa sanoa että ammattitaito on vajavainen, jos kommunikaatiotaidot ovat puutteelliset. Small talk on opittavissa

Paikallisen kommunikaatiokulttuurin ja yrityshierarkian tunteminen edesauttavat menestymään ja sopeutumaan vieraaseen työkulttuuriin, International Skills:n toimitusjohtaja Marjut Nieminen sanoo.

ykyään on muotia kritisoida stereotypioita, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Jos ihmisellä on jotain ajatusta siitä, miten eri kulttuureissa käyttäydytään, pahoilta virheil12

tä vältytään. Tutustuttuaan paikallisiin on helpompi muovata omaa käytöstä sen mukaan, mikä maassa on soveliasta, Marjut Nieminen tähdentää. Suomalaiset ovat huippuosaajia ja te-

Kansainvälisissä yhteyksissä on hallittava small talk. Se voi tuntua vaikealta, mutta sen oppii harjoittelemalla. Small talkin merkitystä ei voi väheksyä, koska se avaa tiet syvällisimpiin keskusteluihin. Melkein mistä vaan keksii kepeää keskustelua: sää, ruoka, urheilu, matkustaminen, tv-ohjelmat ja liikenne ovat hyviä keskusteluaiheita. Ainoat kielletyt aiheet ovat uskonto, politiikka ja seksi, Nieminen muistuttaa. Kun valmistaudutaan kansainväliseen yhteistyöhön on perehdyttävä siihen, miten vieraissa kulttuureissa käyttäydytään ja kommunikoidaan. Eloisassa Etelä-Euroopassa ei jurous auta, vaan on myös itse oltava aloitteellinen keskustelija. Juroa käytöstä pidetään helposti tyhmänä, ylimielisenä tai vihamielisenä. Joissakin kulttuureissa bisneksen tekeminen ei ole mahdollista, jos osapuolet eivät tunne toisiaan. Siksi luottamuksen rakentaminen keskustelujen kautta on elintärkeää. Suhdekeskeisissä kulttuureissa kaikki lähtee siitä, kuka tuntee sinut ja mitä kautta. Asiakeskeisissä kulttuureissa, kuten Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa puhutaan asioista, eikä yksityiselämää sotketa kuvioon. Nieminen kehuu suomalaisten osaamista ja ammattitaitoa. Kun erinomaisen ammattitaidon lisäksi suomalaisten kommunikaatiotaidot saataisiin vielä hiottua, suomalaiset pääsisivät vie-

lä paremmin näyttämään osaamistaan kansainvälisellä areenalla. Suomalaisia arvostetaan rehellisyydestä, luotettavuudesta ja ammattitaidosta. Suomalaisilla ei ole mitään syytä hävetä kielitaitoaan. Meidän englannin kielen aksenttiamme pidetään selkeänä ja erikoisena. Bisnessmaailmassa on hyvä erottautua positiivisella tavalla ja yksi tapa erottua joukosta on eksoottinen aksentti. Työnhaku vaatii aktiivisuutta

Kansainväliseen yritykseen hakeutuessa töihin on hyvä muistaa, että peli on kovaa. Pelkkä hakemus ja cv eivät riitä, vaan on panostettava yhteydenpitoon. Ulkomailla verkostojen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun henkilö hakee töitä yrityksestä on tärkeää kertoa, kenet hän tuntee ja mitä kautta kuuli työstä. Hakemuksen ja CV:n pitää räätälöidä jokaiseen haettavaan työtehtävään. Tämä koskee kaikkia työnhakuja niin Suomessa kuin ulkomailla. Ennen työhaastattelua on tärkeä harjoitella tilannetta. Niemisen mukaan haastattelukysymykset ovat samankal-

taisia ympäri maailman. Itsevarmuus, harjoittelu ja osaaminen näkyvät positiivisesti läpi. Haastattelutilanteessa on tärkeä muistaa oikeanlainen pukeutuminen. Miesten asuste on tumma puku, valkoinen paita ja solmio ja naisilla joko jakku- tai housupuku. Vaikka hellettä olisi 40 astetta, ei sandaaleita ja paljaita sääriä. Kansainvälisiin yritykseen haettaessa täytyy muistaa myös kiittää haastattelusta jälkikäteen. Sähköposti, kirje tai kortti on hyvä tapaa lähestyä haastattelijaa ja kiittää haastattelusta. Vaikka työpaikkaa ei irtoaisikaan, kannattaa soittaa jälkikäteen haastattelijalle ja kysyä, miksi valinta ei kohdistunut minuun. Jos yritys kiinnostaa edelleen, kannattaa kertoa kiinnostuksesta olla yhteydessä yritykseen jatkossakin. Tämä lause ei saa jäädä vaan toteamukseksi, vaan 2–3 kuukauden kuluttua on aika ottaa uudelleen yhteyttä. Aktiiviset ihmiset muistetaan, Nieminen korostaa. Usein valintatuloksen ratkaisee osaamisen lisäksi asenne. – Jos asenteesi on oikea, työnantaja kiinnostuu sinusta. Henkilökemian merkitystä ei myöskään voi koskaan väheksyä. n

Oletko kiinnostunut työkokemuksesta ulkomailla? n Jos olet harkinnut työskenteleväsi jossain vaiheessa ulkomailla tai Suomessa toimivassa kansainvälisessä yrityksessä, on hyvä tietää, miten eri työkulttuureissa toimitaan ja käyttäydytään. Uusi Insinööriliitto järjestää kansainvälistä työhakua käsittelevän kurssin 22. syyskuuta pääkaupunkiseudulla. Kurssilla kouluttajana toimii Marjut Nieminen International Skills:stä. Kurssilla käsitellään mm. työnhakuun ja työhaastatteluun valmistautumiseen liittyviä asioita. Elokuun Uusi Insinööri -lehdessä julkaistaan tarkempi kurssiohjelma, joka löytyy myös liiton www-sivuilta kesällä. Lisätietoja kurssista saa urahal linta-asiantuntija Seija Utriaiselta, puh 0201 801 821, seija.utriainen@ uil.fi

Urahallintapalvelut tärkeä osa Uuden Insinööriliiton toimintaa

rahallintapalvelut ovat yksi Uuden Insinööriliiton keskeisistä tehtävistä. Muun muassa työsuhdelakimiehet, koulutus- ja urahallinnasta vastaavat ja Insinööriopiskelijaliitto tekevät parhaansa, jotta jäsenet voisivat työssään hyvin, olisivat arvostettuja työpaikallaan ja pääsisivät etenemään urallaan. Uuden Insinööriliiton urahallintaasiantuntija Seija Utriainen opastaa jäseniä urahallintaan liittyvissä asioissa sekä kahdenkeskisten keskustelujen että yleisten koulutustilaisuuksien kautta, joita järjestetään ympäri Suomen. Urahallinta koskettaa kaikkia jäseniä opiskelijoista keski-iän ylittäneisiin. – Jokaisen on aina välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteet, mistä asioista nauttii työssään, mitä haluaa oppia

UUSI

Insinööri

ja tehdä. Omilla valinnoilla voi muokata työuraa ja elämää, Utriainen muistuttaa. Jäsenet saavat liitosta asiantuntevaa apua myös palkka-asioissa. Vuosittain tehtävillä tutkimuksilla seurataan insinöörikunnan ja -opiskelijoiden palkkakehitystä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Uusi Insinööri -lehdessä sekä jäsensivuilla Internetissä. Liitosta saa tietoja myös insinöörien palkkatasosta ulkomailla. Palkka-asioissa neuvotaan jäseniä myös henkilökohtaisesti. Uusi työpaikka Insinööripörssistä Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööripörssistä. Insinööripörssiin julkisesti välitettäväksi saatuja työpaikkoja voivat jäsenet selata Insinööripörssin avoimet työpaikat -linkistä.

Utriainen kertoo, että hyvä taloustilanne on talven ja kevään aikana näkynyt runsaina työpaikkailmoituksina Insinööripörssissä. Avoimina olevia työpaikkoja kannattaa käydä usein katsomassa Insinööripörssistä, koska hakuajat tehtäviin saattavat olla hyvin lyhyitä, toisinaan jopa alle viikon. Hektisessä bisnessmaailmassa rekrytoinnit halutaan tehdä mahdollisimman nopeasti. Sähköinen työnhaku on myös nopeuttanut rekrytointiprosessia, Utriainen toteaa. Tällä hetkellä erityisesti rakennustekniikka-, LVI-tekniikka- ja laivanrakennusalat vetävät insinöörejä hyvin. Laivanrakennusalan osaajapula on ollut paljon esillä ja alalla riittää töitä muillekin kuin laivanrakennusinsinööreille. Esimerkiksi sähkö- ja LVI-insinöörit työllistyvät hyvin laivanrakennusalalla.

Teksti: Ulla Aitta, tutkija, AKAVA

Asiantuntijatyö lisääntyy Ulla Aitta.

yöikäisten osuus väestöstä pienenee, mutta työelämään valmistuvien nuorten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin työelämästä eläköityvien. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetaan vuosittain noin 40 000 uutta tutkintoa. Myös elinkeino- ja ammattirakenteet muuttuvat. Perinteisessä teollisuustuotannossa tehtävän suorittavan työn osuus vähenee ja erilaisten korkeaa koulutusta ja asiantuntijatason tietoa edellyttävien toimihenkilötöiden määrä kasvaa. Entistä useampi suomalainen palkansaaja työskentelee erilaisissa tietoja asiantuntija-ammateissa. Asiantuntijatyö lisääntyy

AKAVAn työelämän kehittämisen tavoitteiden lähtökohtana on asiantuntijatyö. Asiantuntijuuden käsite perustuu perinteisiin professioammatteihin, joita ovat muun muassa lääkärit, lakimiehet ja opettajat. Talouden ja työelämän muutosten myötä rinnalle on syntynyt suuri määrä uusia, korkeaa koulutusta ja tietyn erityisalan osaamista vaativia ammatteja. Laajasti ottaen kaikilla akavalaisilla ammattiryhmillä on oma erityinen asiantuntija-alansa, johon ammattitieto ja -taito hankitaan pitkän, monivuotisen koulutuksen ja sitä täydentävän työkokemuksen kautta. Olennainen osa asiantuntijatyön 14

Työelämän ja työn luonteen muutos näkyvät vahvasti AKAVAn juuri uudistetuissa työelämän tavoitteissa. Yhä useampi suomalainen työskentelee asiantuntijatehtävissä, joten myös työlainsäädännön, työn organisointitapojen sekä johto- ja esimiestyön seurattava mukana kehityksessä.

ammattitaitoa on itsenäinen työorientaatio. Työ edellyttää tekijältään esimerkiksi kykyä hankkia, koota ja välittää asiantuntijatasoista tietoa, kehittää ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä. Ratkaisut ovat usein kauaskantoisia ja kohdistuvat toisiin ihmisiin, kuten potilaisiin, oppilaisiin, asiakkaisiin tai esimiestyössä omiin johdettaviin. Asiantuntijatyö kuormittaa tekijäänsä eri tavalla kuin perinteinen fyysinen suorittava työ. Asiantuntijatyön henkinen kuormitus voi liittyä itse työhön, sen vaatimaan pitkäjänteisyyteen tai vaikeisiin ongelmanratkaisuihin. Ylikuormittumista syntyy myös silloin, jos työehdot, työn organisointi tai johtamis- ja esimiestyö eivät riittävästi tue asiantuntijaa selviytymään vaikeista työtehtävistään. Työelämän muutokset kehittämisen perustaksi

Työlainsäädäntöä, työsuhteen ehtoja ja työorganisaatioita kehitettäessä on nykyistä paremmin otettava huomioon, että kasvava osa suomalaisista palkansaajista työskentelee pitkää koulutusta ja asiantuntijatasoista osaamista vaativissa ammateissa. Ammattitaidon kehittäminen Kansainvälistymisen ja koulutustason nousun myötä ammatillisen osaamisen kehittämisestä on tulossa yhä tärkeämpi työelämän kehittämisen tavoite.

Työsuhdeturva Yhteistoimintamenettelyn on perustuttava aitoon neuvotteluun. Jokaisen työntekijän irtisanomisen perusteiden pitää täyttyä erikseen kollektiivisissakin irtisanomistilanteissa. Muutosturvaa saavalla on oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan. Työajat Työaikasäännökset pitää nykyaikaistaa. Liikkuva työ, matkustaminen ja muu työpaikan ulkopuolella tehtävä työ lisääntyvät. Todellisia työaikoja on seurattava ja työaikasuojelun säännöksiä on kehitettävä vastaamaan työn arkitodellisuutta. Työaikapankit ovat nopeasti yleistyneet, mutta niiden käyttöön ottoa on edelleen lisättävä. Vuorotteluvapaajärjestelmä on vakinaistettava. Joustavat työn tekemisen muodot Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Esimerkki hyvästä etätyöhön liittyvästä käytännöstä on niin sanottu mobiili eli liikkuva joustotyö. Siinä päivittäisen pitkän työmatkan aikana joukkoliikennevälineessä tehty työ luetaan osaksi työaikaa. Lisää yhdenvertaisuutta työelämään Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on rajoitettava tilanteisiin, joissa määräaikaisuudelle on lainmukainen peruste. Pitkäjänteistä sitoutumista vaativaan asiantuntijatyöhön määräaikaisuus so-

pii huonosti. Epäselvissä tapauksissa määräaikaisuuden perusteen lainmukaisuus on saatava nopeasti ja tehokkaasti tuomioistuimen tutkittavaksi vaarantamatta palvelussuhteen jatkuvuutta, työntekijän asemaa tai tulevaa urakehitystä. Myös vuokratyöntekijöiden tasavertainen kohtelu yrityksen omien työntekijöiden kanssa ja vähimmäistyöehtojen toteutuminen on varmistettava lainsäädännöllä. Perhevapaiden kustannusten tasausta naisten ja miesten työnantajien kesken on edelleen jatkettava. Perinteisten työsuhde-etujen rinnalla on edistettävä uusien, lastenhoitoon ja kotipalveluihin liittyvien työsuhde-etuuksien käyttöönottoa Uudistetun tasa-arvolain velvoittamien tasa-arvosuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen työpaikoilla vaatii jatkuvaa ja tehokasta seurantaa. Johtamista ja esimiestyötä kehitettävä Uusiin johtamis- ja esimiestyön osaalueisiin kuten työaika- ja ikäjohtamiseen sekä projektityöskentelyn johtamiseen tarvitaan lisää ammattitietoa ja -taitoa. Työorganisaatioissa johto ja esimiehet ovat avainasemassa koko henkilöstön työhyvinvoinnin turvaajina ja edistäjinä. Työelämää ja työsuojelua koskevaa tietoa pitää sisällyttää kaikkiin korkeakouluopintoihin. Työpaikoilla esimiestyölle on varattava sen vaatima aika. Lisäksi työpaikoilla on oltava riittävästi henkilöstöhallinnon erityisosaamista. Yhteistoimintalain mukaiset työkalut käyttöön Uudet yhteistoimintalait tarjoavat hyviä työkaluja työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen parantamiseen ja tiedonkulkuun. Oikeaan aikaan annettava tieto henkilöstön asemaan vaikuttavista seikoista, säännöllisesti annettavat tietyt henkilöstötiedot sekä henkilöstöja koulutussuunnitelmat tarjoavat oivallisia keinoja aidon yhteistoiminnan saavuttamiseksi. UUSI

Insinööri

Mitä asiantuntijuus on? 1. Oman alan ammattitiedon ja -taidon itsenäistä hallintaa: hankitaan pitkän koulutuksen ja sitä täydentävän työkokemuksen kautta syvällistä osaamista omalla erityisalueella (spesialistit) laaja-alaista osaamista ja eri alueiden yhdistämistä (generalistit) 2. Itsenäistä työorientaatiota, joka edellyttää kykyä: hankkia tietoa

Työsuojeluvaltuutettujen ja muiden työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvien asemaa on parannettava lisäämällä työsuojelutyöhön käytettävissä olevaa aikaa sekä korottamalla korvausta. Työsuojeluviranomaisten pitää voida erikoistua ja kouluttautua työsuojelun sisällöllisiin muutoksiin.

erottaa tieto informaatiosta jäsentää ongelmia hahmottaa kokonaisuuksia asettaa tavoitteita kehittää ratkaisuvaihtoehtoja tehdä ratkaisuja ja päätöksiä toimia ammattieettisesti kantaa vastuuta muutosten läpiviemisestä ja toteuttamisesta arvioida omaa työsuoritusta ja osaamista päivittää ja kehittää omaa ammattitietoa ja -taitoa

Itse työhön liittyviä vaatimuksia ja mahdollisia kuormitustekijöitä Työn edellyttämät vaikeat ongelmaratkaisut ”Uuden” tuottamiseen liittyvä epävarmuus Työn pitkäjänteisyys Kuormitushuiput Ammattitiedon ja -taidon nopea uusiutuminen Tiedon ja informaation tulva Ammattieettiset ongelmat / ristiriidat Yksintyöskentely Projektikohtainen työskentely

Alue- ja paikallistason toiminta lisääntyy Kaikilla henkilöstöryhmillä pitää olla oikeus valita itselleen oma edustaja. Tasapainoinen paikallinen neuvottelutoiminta edellyttää henkilöstöedustajien aseman vahvistamista. Henkilöstöedustukseen käytettävää aikaa on lisättävä, tehtävien korvausta on korotettava ja tietojensaantioikeutta laajennettava. Merkittävä osa julkishallinnon päätöksenteosta ja toiminnan suunnittelusta on delegoitu alueviranomaiselle, esimerkiksi TE-keskuksiin, lääninhallituksiin, työsuojelupiireihin ja työterveyslaitoksen alueellisiin toimielimiin. Alueellisten toimijoiden tulee toimia hyvässä yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kanssa.

Toimintaympäristön kansainvälistyminen Yhteistyötahojen ja verkostojen moninaisuus

Työterveyshuollosta ja työsuojelusta ennalta ehkäisevää toimintaa Työterveyshuollon ja työsuojelun pitää entistä paremmin tunnistaa muuttuneen työelämän ja asiantuntijatyöhön liittyvät riskit. Kuntoutuksen painopistettä on siirrettävä korjaavasta ja työkykyä palauttavasta kuntoutuksesta työkykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen. Työterveyshuollon roolia työelämän alkoholi- ja huume-ongelmien ennaltaehkäisyssä on tehostettava. Työn henkistä ylikuormitusta on ehkäistävä suunnittelemalla ja mitoittamalla työt oikein. Johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen valmiuksia tunnistaa psyykkiseen ylikuormitukseen liittyvät riskit ja oireet on parannettava.

Työelämää kehitettävä monella taholla ja tasolla Talouden ja toimintaympäristön muutokset velvoittavat kehittämään ja uudistamaan suomalaista työelämää monella eri tasolla ja taholla. Eurooppa-tasolla solmittavien työmarkkinaosapuolten sopimusten ja yhteistyön merkitys kasvaa. Valtiovallan rooli työelämän lainsäädännön uudistamisessa ja muussa kolmikantayhteistyössä on suuri. Niin keskusjärjestö- kuin liittotasolla pitää löytää neuvotteluja sopimusratkaisut, jotka parantavat työelämän laatua, työntekijöiden hyvinvointia ja tätä kautta myös tuottavuutta. Laadukkaan ja tuottavan työelämän perustus ja kivijalka luodaan kuitenkin aina työpaikoilla ja työyhteisöissä. Siihen tarvitaan johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä sujuvaa yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. n 15

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Ulkomaalaisten työllistymista autetaan Pohjanmaalla

Majidin tyytyväisyys tulee työstä Suomeen muuttanut irakilainen Majid Ruman on tyytyväinen mies. Iso osa siitä selittyy työllä. Majid työskentelee insinöörinä Vaasan Wärtsilässä. Paikan saamisessa oli apua Pohjanmaalla toimivasta ulkomaalaisten työllistymisprojektista.

-vuotias Majid Ruman istuu päätteen ääressä työpaikallaan Vaasan Runsorissa. Työsoppi antaa vaikutelman asiansa jämptisti hoitavasta kaverista. Mies kertoo innostuneesti työstään, johon kuuluu voimalaitoksiin toimitettavien moottoreiden kehitystyötä. Wärtsilä on ollut työnantajana reilut pari vuotta. Pöydän nurkassa olevassa valokuvassa poseeraa kaksi tytärtä sekä poika. He sekä vaimo tulivat Majidin mukana

Majid Ruman muutti Suomeen vuonna 2001.

Intiasta vuonna 2001 perheen astuessa ensi kerran maamme kamaralle. Rumanit muuttivat Intiaan 1990-luvun puolivälissä. Kotimaan olot olivat käyneet liian epävarmoiksi ja vaarallisiksi. Intiassa Majid päätti Bagdadissa aikoinaan aloittamansa fysiikan tohtorin opinnot. Samalla hän teki opettajan työtä. Viimeksi mainittua kertyi aikanaan myös Bagdadin yliopistossa. Majidin kanssa jutellessa välittyy kuva hyväntuulisesta ja asioita valoisalta kantilta katsovasta ihmisestä. Seassa häivähtää hitunen ujoutta. Hyvän tuulen ymmärtää, kun mies kertoo lähtötilanteestaan maassamme. Alkuun mahtui puolen vuoden suomenkielen kurssi aikuiskoulutuksessa. Sen jälkeen löytyi työpaikka ruotsinkielisestä tekniikan alan opinahjosta, Vaasan Yrkeshögskolanista. Pari vuotta jatkunutta opetusja tutkimustyötä karttui kuitenkin vain pätkittäin. Vuoden 2004 keväällä sekin sitten päättyi.

suomalaisella suosittelijalla uskomaton vaikutus työhaastatteluun pääsyssä. – Meidän tapauksessamme suosittelija on projektityöntekijä. Siteet kotimaahan katkesivat

Majid välttyi pitemmältä työttömyydeltä. Myötätuulesta oli apua. Lopusta piti huolen koulutus, johon Majid luottaa kuin vuoreen. – Sain apua siinä, kuinka teen CV:n ja miten toimin, kun menen työhaastatteluun, Majid kertoo. Majidin mukaan samalla paranivat myös sosiaaliset taidot. Kuilu ulkomaalaisen ja suomalaisen ihmisen välillä kaventui entisestään. Majid näki lehdessä Wärtsilän ilmoi-

tuksen vapaista työpaikoista. Hän meni työhaastatteluun ja asia oli sillä selvä. Vakituinen paikka järjestyi tammikuussa 2005. Kun Majid lähti aikanaan Irakista, katkesivat samalla myös kaikki siteet synnyinmaahan. Tämän jälkeen ei yhteyksiä sinne päin ole pidetty. Majidin puheesta aistii, että erityistä surua tämä ei aiheuta. – Se ei ole hyvä eikä turvallinen paikka, hän sanoo lyhyesti. Monen muun ulkomaalaisen tavoin Majid ei ole joutunut katsomaan maamme nurjia puolia. Nykyisen työn kautta on löytynyt paikka supisuomalaisesta elämänmenosta. Perhe asuu, missä muualla kuin hiljattain hankitussa omakotitalossa. n

Myötätuuli-projektista apua

Ikänsä työtä tehnyt Majid ei jäänyt liikoja ihmettelemään, vaikka uutta työpaikkaa ei heti löytynyt. Viikot täyttyivät suomen jatko-opinnoilla sekä Vaasan työvoimatoimiston järjestämässä työnhakuklubissa. Se toimii osasena Pohjanmaan rannikkoseudun työvoimatoimistojen Myötätuuli-projektia. Projektin tarkoituksena on auttaa suomalaistuneita ulkomaalaisia työpaikan etsimisessä. Projektin myötä myös moni ulkomaalainen insinööri eri puolilta Pohjanmaata on onnistunut löytämään itselleen koulutusta vastaavan työn. Projekti tuntuu tulevan tarpeeseen, sillä ainakin Vaasassa on edelleen kymmenkunta ulkomaalaissyntyistä insinööriä, jotka eivät ole onnistuneet löytämään työtä. – Useimmilla työttömyys on kestänyt useista kuukausista muutamaan vuoteenkin, kertoo projektipäällikkö Leena Laine Vaasan työvoimatoimistosta työttömiä insinöörejä tarkoittaen. Myönteiset asenteet muun maalaisia kohtaan ovat työnantajilla joskus tiukassa – edelleen. Laine kummastelee sitä, että vaikka ulkomaalaisella on korkea koulutus ja suomen kielikin luistaa, on UUSI

Insinööri

Teksti: Esa Lehtinen, FM, MBA, työyhteisövalmentaja Koulutuspalvelut Esa Consulting

Kehityskeskustelujen epäonnistumiseen monia eri syitä Kehityskeskustelut ovat yhä useammin normaalikäytäntöä suomalaisissa työyhteisöissä. Esimiehiä ja työntekijöitä on valmennettu ja valmennetaan kehityskeskusteluteorioissa ja -tekniikoissa lukuisissa koulutus- ja valmennustilaisuuksissa.

inakin teoriassa henkilöstö on saanut tietoa kehityskeskustelujen merkityksestä ja tehokkaasta läpiviemisestä. Mikä on tilanne käytännössä? Paljon onneksi kuulee kertomuksia onnistuneista kehityskeskustelutilanteista, joissa sekä esimies että alainen ovat pystyneet kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdettaan niin, että kehityskeskusteluille määriteltyjä tavoitteita on pystytty saavuttamaan. Runsaasti kuitenkin kuulee myös viestejä epäonnistuneista kehityskeskusteluista, jotka pahimmillaan ovat johtaneet pahenevaan luottamuspulaan esimiehen ja alaisen välillä sekä epäonnistumisiin yhteisten tavoitteiden aset-

tamisessa ja niiden käytäntöön saattamisessa. Miksi epäonnistutaan?

Miksi kehityskeskustelut ovat epäonnistuneet? Syitä on monia. Käskyttämällä koko organisaatio kehityskeskustelujen aloittamiseen ei saada pysyviä tuloksia aikaan. Ylimmän johdon käskyillä saadaan kyllä kehityskeskustelukierros käynnistymään, mutta jos samalla ei huolehdita keskustelutaitojen ja -motivaation riittävyydestä, riski keskustelujen hiipumisesta ja epäonnistumisesta kasvaa. Koko organisaation kattavan, ylimmästä johdosta työntekijätasolle ulottu-

Osa esimiehistä ei osaa luoda keskusteluyhteyttä alaisiinsa, vaan he pyrkivät yksipuolisesti hallitsemaan tilannetta. täysin orjallisesti ilman mitään kullekin alaisella soveltuvaa räätälöintiä, muodostuu kehityskeskustelutilanteesta pahimmillaan tuskallinen ”kolmannen asteen kuulustelu”. Tämä ei anna kummallekaan osapuolelle mitään hyödyllistä tietoa ja yhteisyyden tunnetta.

teisiä asioita. Alainen kokee keskustelutilanteen pahimmillaan henkilökohtaiseksi arvosteluksi ja ajojahdiksi. Näin myönteisen palautteen puuttuessa asennoituminen kehityskeskusteluun muuttuu negatiiviseksi. Keskustelulla oltava jälkihoito

Vuorovaikutustaidoissa puutteita

Käskyttämällä koko organisaatio kehityskeskustelujen aloittamiseen ei saada pysyviä tuloksia aikaan.

van, kehityskeskustelukierroksen optimiaika on noin vuosi. Systeemi toimii hyvin niin kauan, kun organisaation jokainen esimies sitoutuu hoitamaan oman osuutensa kehityskeskusteluista. Jos joku esimies ”lipeää” velvollisuudestaan, esimerkiksi kiireisiinsä vedoten, ketju katkeaa ja kehityskeskustelujen toimivuus heikkenee. Mitä korkeammalla tasolla ”lipeäminen” tapahtuu, sitä suuremmat ovat vaikutukset. Näin johto huonolla esimerkillään torpedoi kehityskeskustelujen merkityksen sekä organisaation että yksilön kehittymiselle. Monissa organisaatioissa käytetään kehityskeskustelujen tukena kaikille esimiehille yhteisesti jaettua työlomaketta. Jos tätä ”kysymyspatteristoa” käytetään UUSI

InsInöörI

Huolimatta jatkuvista esimiesvalmennuksista, osa esimiehistä ei hallitse perusvuorovaikutustaitoja. He eivät osaa luoda keskusteluyhteyttä alaisiinsa, vaan pyrkivät yksipuolisesti hallitsemaan tilannetta. Tällaiset esimiehet ovat kyvyttömiä ja haluttomia käymään avoimia keskusteluja. Esimiehet eivät osaa puhuttaa alaisiaan ja laittaa heitä ajattelemaan asioita. Näin keskustelutilanteista muodostuu usein ilmeettömiä ja pintapuolisia. Keskusteluissa keskitytään pääosin pieniin, merkityksettömiin asioi hin ja todelliset mielipiteet kätketään. Toisinaan kehityskeskustelujen hyötyyn suhtaudutaan kyynisesti. Tätä tapahtuu erityisesti silloin, kun organisaation ylin johto ei ole itse sitoutunut keskusteluihin. Kyynisyyteen voi vaikuttaa sekin, että keskustelijat eivät ole selvillä keskustelun tarkoituksesta ja päämääristä. Jos kehityskeskustelujen toimivuutta ei valvota organisaatiossa, motivaatio keskusteluihin heikkenee merkittävästi. Kehityskeskusteluilla on suuri mahdollisuus epäonnistua silloin, jos alaisen työsuorituksen parantaminen ei ole keskustelun lähtökohta. Tällöin keskustelut helposti muodostuvat alaisen henkilökohtaisten ominaisuuksien ruotimiseksi tuloskeskeisyyden sijasta. Lisäksi syy epäonnistumiseen voi johtua siitä, että keskusteluissa korostetaan liikaa kiel-

Keskustelun suunnittelemattomuus vaikuttaa kaksitahoisesti. Ensinnäkin, keskustelun ”punainen lanka” on usein hukassa ja keskustelun tavoitteellisuus unohtuu toisinaan. Näin tehottomuus lisääntyy, keskusteluun osallistuminen vähenee ja motivaatio keskustelijoilla heikkenee. Samoin huono keskustelun suunnittelu heikentää ajankäytön ohjausta. Tärkeät asiat jäävät usein liian vähälle huomiolle. Yksi tärkeimmistä syistä kehityskeskustelujen epäonnistumiseen on keskustelujen huono jälkihoito. Jos kehityskeskustelu jää pelkäksi keskusteluksi ilman sovittuja suunnitelmia tai päätöksiä, on tilaisuudesta turha odottaa myönteisiä tuloksia. Samoin käy silloin, jos jo sovittujen suunnitelmien toteuttaminen laiminlyödään. Näin koko kehityskeskustelutoiminnalta lyödään jalat alta. Kehityskeskustelujen epäonnistuminen johtaa pahimmillaan henkilöstön motivoitumisen heikkenemiseen. Johdon näkökulmasta kehityskeskustelu on parhaimmillaan tehokkaamman johtamisen työkalu, minkä avulla johto parhaimmillaan pystyy ”virittämään” alaisensa pyrkimään yhteiseen päämäärään. Lisäksi näin pystytään arvioimaan työpanokset ja yhteistyömuodot. On hyvä muistaa, että kehityskeskustelu on vain yksi työyhteisössä käytettävä kommunikointiväline monien muiden joukossa. Kehityskeskustelut eivät yksin riitä ylläpitämään riittävää vuorovaikutusta esimiehen ja alaisen välillä. Sen sijaan tehokas ja toimiva kehityskeskustelukulttuuri tukee omalta osaltaan organisaation tuloksellista toimintaa ja työyhteisön yhteistyösuhteita. n 19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Palkkauksen perusteista tarvitaan tietoa

yön vaativuuden arviointijärjestelmien käyttö on Suomessa viime vuosina yleistynyt myös yksityisellä sektorilla. Viime syksyn työmarkkinatutkimuksella kerättiin tietoa myös työn vaativuuden arviointijärjestelmistä. Leimaa antavin piirre tuloksissa on se, että insinöörit tuntevat oman palkkauksensa perusteet varsin huonosti. Vaativuuden arviointijärjestelmiä insinöörit eivät tunne juuri lainkaan. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että varsin moni insinööri joutuu arvioimaan alaisiaan palkkausjärjestelmien kehikossa, mutta heihin itseensä sovellettavista järjestelmistä on perin hankalaa saada tietoa. Jokaisessa organisaatiossa on omanlaisensa palkkapolitiikka, mutta siitä ei ole useinkaan kerrottu henkilöstölle. Palkkapolitiikasta ei usein myöskään löydy kuvausta. Insinööreistä 45% tiesi, että yrityksessä on määritelty palkkapolitiikka, mutta alle puolet heistä tunsi sen sisällön. Enemmistö insinööreistä ei siis edes tiedä palkkapolitiikan olemassa olosta. IPE, HAY ja muut arviointijärjestelmät

Kolmannes insinööreistä tietää, ettei heidän työpaikallaan ole käytössä mitään työn vaativuuden arviointijärjestelmiä. Noin 40% tietää, että jokin järjestelmä on käytössä tai käyttöönottoa suunnitellaan. Joka neljäs ei osannut ottaa kantaa järjestelmän käyttöön. Käytössä olevista työn vaativuuden arviointijärjestelmistä yleisimmin oli nimetty IPE (International Position Evaluation), mikä lieneekin yleisin teollisuuden piirissä käytetyistä järjestelmistä. Palvelua loilla käytetään usein HAYvaativuusarviointi-järjestelmää. Valtiolla on käytössä useita eri järjestelmiä ja kuntasektorillakin teknisten sopimus pitää sekin sisällään eräänlaisen tehtävien arviointisovelluksen. Yksityisellä sektorilla järjestelmiä käytetään eniten suurissa 20

yrityksissä. Yleisimmin insinöörit kuitenkin toteavat käytössä olevan työpaikkakohtaisen järjestelmän. Käytännössä nekin perustuvat usein IPEn, HAYn tai Palkkavaaka-sovelluksen pohjalle, mutta yrityskohtaisesti räätälöitynä. Vajaa kolmannes järjestelmien piirissä olevista insinööreistä on saanut itse olla mukana arviointiprosessissa. Valtiolla töissä olevilla on ollut selvästi paremmat mahdollisuudet osallistua oman tehtävänsä arviointiin kuin muilla. Tiedoissa parannettavaa

Oman tehtävänsä vaativuuden perusteet tuntee ainakin jollain tasolla noin 60% insinööreistä. Suurissa yrityksissä vientiteollisuudessa työskentelevien insinöörien tietämys palkkauksensa perusteista oli heikoin. Oman tehtäväluokkansa/ pistemääränsä tiesi arviointijärjestelmien piirissä olevista insinööreistä vain vajaa kolmannes. Osalla insinööreistä oma tehtäväluokan numero on luettavissa palkkakuitista. Koska järjestelmistä ei liiemmälti tietoa ole, reilu kolmannes insinööreistä ei myöskään ota kantaa siihen, miten hyvin järjestelmä mittaa omaa työtä. Ajatuksensa ilmaisseista kolmannes katsoo järjestelmien mittaavan omaa työtään hyvin, noin puolet antaa arvosanan tyydyttävä ja joka kahdeksas arvioi, ettei järjestelmä mittaa hänen omaa työtään lainkaan. Yksityisen sektorin insinöörien arviot ovat merkittävästi heikommat kuin julkisen sektorin insinöörien, mikä varmaankin selittyy juuri sillä, ettei itse ole ollut arviointiprosessissa mukana. Suoriutumisen arviointi tunnetaan heikosti

Palkkauksen määräytymisperusteisiin kuuluu tehtävän vaativuuden arvioinnin lisäksi henkilön suoriutumisen arvioin ti. Suoriutumisen arviointikriteereitä

tunnettiin vielä heikommin kuin tehtävän vaativuuden arviointia. Yksityisellä sektorilla vain noin joka kymmenes tiesi suorituksen arvioinnin perusteita. Ei ihme, että sana ”pärstäkerroin” on vapais sa palautteissa usein esillä. Oman ongelmansa muodostaa vielä järjestelemien ylläpito. Vaikka tehtävän arviointijärjestelmä olisi aikanaan tehty kuinka hyvin, se rämettyy helposti, ellei sitä systemaattisesti ylläpidetä tehtävämuutosten yhteydessä. Insinööreistä vain joka yhdeksäs katsoi järjestelmiä ylläpidettävän riittävästi ja 40% arvioi niitä ylläpidettävän jonkin verran. Noin joka kuudes oli sitä mieltä, ettei niitä ylläpidetä lainkaan. Vertailu vaikeaa eri yritysten kesken

Samankin vaativuuden arviointijärjestelmän luokkia tai palkkoja ei voida suoraan verrata eri yritysten tai toimialojen kesken, koska ne räätälöidään yrityskohtaisesti. Usein luokat jopa nimetäänkin yrityskohtaisesti. Käytännössä sitkeys palkitaan usein – ei muuta kuin jokainen insinööri aktiivisesti itse peräänkuuluttamaan esimieheltään palkkauksensa perusteita. Samalla voi kysellä mitä tulisi tehdä, jotta omaa palkkaansa saisi nostetuksi. Palkkaukseen liitetään vahvasti oikeudenmukaisuuden käsite. Oikeudenmukaisuuden tuntua lisäisi huomattavasti se, että palkkauksen perusteet olisivat kaikille avoimia. Palkkatasojen avoimuuteen suomalainen kulttuuri tuskin heti taipuu, vaikka Euroopasta löytyykin maita, joissa käypä palkkataso ilmoitetaan työpaikan hakuilmoituksissakin. Yhä useammin kuitenkin kuulee varsinkin nuoremman väen Suomessakin puhuvan palkoistaan kollegojen kesken. n

Eläkeuudistus pidentää työuria vuodella

indeksointi työiässä. uoden 2005 alussa voiEläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Lähellä eläkeikää olemaan tullut eläkeuudis600 vien ikäluokkien kuukautus pidentää työuria noin yhvanhat säännöt uudet säännöt sieläkkeitä eläkeuudistus dellä vuodella.  Näin arvioivat 500 nostaa, koska elinaikakerTuulia Hakola (Eläketurvaroin leikkaa heidän eläkkeskus) ja Niku Määttänen 400 keitään vain vähän. Eläk(ETLA) tutkimuksessaan keiden pa ra neminen ”Eläkeuudistuksen vaiku- 300 johtuu lähinnä siitä, että tus eläkkeelle siirtymiseen ja eläkkeelle siirrytään myöeläkkeisiin – arviointia sto- 200 hemmin. kastisella elinkaarimallilla”. Kehittämisen varaa Työurien piteneminen johtuu 100 tutkijat löytävät erityisesti tutkimuksen mukaan etentyöttömyysputkesta. Työtkin siitä, että pääsyä ns. työt0 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 tömyysputki on monelle tömyysputkeen ja varhennetärkeä turvaverkko, koska tulle vanhuuseläkkeelle on sesta. Usein työelämästä kuitenkin pois- lähellä eläkeikää irtisanotuksi joutuvan rajoitettu. Ennen uudistusta työttömyyseläke- tutaan tätä selvästi aikaisemmin työttö- on usein vaikea löytää uutta työpaikkaa. Se on kuitenkin edelleen taloudellisesti putkeen oli mahdollista päästä 55-vuo- myysjakson kautta. Eläkeuudistus ei juuri muuta työelä- houkutteleva vaihtoehto myös monille, tiaana, nyt putki avautuu vasta 57-vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle mään astuneiden, nyt noin 25-vuotiai- joiden ansiomahdollisuudet olisivat vielä pääsi ennen uudistusta 60-vuotiaana, den, aikanaan saamien työeläkkeiden suhteellisen hyvät. n keskimääräistä kuukausittaista tasoa. nyt 62-vuotiaana. Yleisin eläkkeelle siirtymisen ikä Elinaikakerroin toki leikkaa heidän Tutkimuksesta löytyy lisätietoja nousee tutkimuksen mukaan 60 vuo- eläkkeitään väestöennusteen perusteel- osoitteesta www.etk.fi desta 63 vuoteen. Osaksi tämä johtuu la noin 10 %. Tätä kuitenkin kompenjuuri työttömyyseläkkeen lakkauttami- soi eläkeoikeuksien aiempaa anteliaampi

Laadukkaista henkilövalinnoista hyötyvät sekä organisaatiot että työnhakijat

suvilla henkilövalinnoilla on suuri merkitys organisaation toiminnan tehokkuudelle ja työhyvinvoinnille, todetaan Työterveyslaitoksen uudessa ”Viisaat valinnat” -kirjassa. Tulevaisuudessa rekrytoinnin merkitys kasvaa entisestään, koska työntekijöiden liikkuvuus ja organisaatioiden kilpailu työvoimasta lisääntyvät. Organisaatioiden kannattaakin panostaa rekrytointitaitojensa kehittämiseen sekä psykologisten henkilöarviointien hyödyntämiseen, jotta ne saavat parhaat tekiUUSI

Insinööri

jät itselleen. Rekrytoinnin onnistuminen edellyttää, että kaikki sen vaiheet hoidetaan huolellisesti. Esimiehen ei tarvitse kuitenkaan itse toteuttaa kaikkea, vaan hän voi hyödyntää muiden osaamista. Soveltuvuus- eli henkilöarvioinnit antavat tärkeää lisätietoa henkilövalintojen tekoon. Organisaatiot voivat rekrytointitilanteiden lisäksi hyödyntää henkilöarviointeja esimerkiksi potentiaa listen esimiesten tai johtajien löytämiseksi omasta organisaatiostaan. Työnhakija saa arvokasta palautetietoa, jota

hän voi hyödyntää omassa urasuunnittelussaan. Soveltuvuusarvioinnit tuottavat hakijoista työhön liittyvää tietoa, jota tavallisen työhaastattelun perusteella ei voida luotettavasti saada. Arvioinnissa tarkastellaan sellaisia kriteerejä, joilla on merkitystä juuri nimenomaisessa työssä. Ketään hakijaa ei soveltuvuusarvioinnin perusteella pidetä yleisesti ”hyvänä tai huonona työntekijänä”. Soveltuvuusarviointiin osallistuminen on hakijalle vapaaehtoista. n 21

maailmalta

Komission toiminnan painopisteet vuonna 2008 K

omission toimintastrategiassa vuodelle 2008 asetetaan tavoitteet neljällä toiminta-alueella: vauraus, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus sekä EU:n roolin vahvistaminen muuttuvassa maailmassa. Ay-liikkeen kannalta kiinnostavia kohtia ovat mm. • Euroopan globalisaatiorahastolla autetaan markkinoiden avautumisen vuoksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä työllistymään pysyvästi. • Joustava työsuhdeturva eli korkeatasoinen sosiaalinen suojelu edellyttää aloitteita eurooppalaisen työlainsäädännön muuttamiseksi joustavan työsuhdeturvan osalta. • Vuonna 2008 saadaan ensimmäiset tulokset uusista EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvistä ohjelmista ja maaseudun kehittämisohjelmista, joilla Lissabonin strategiaa toteutetaan aluetasolla. Elinikäinen oppiminen on myös vastaisuudessa ratkaisevan tärkeä osa Lissabonin strategiaa.

• Komissio esittää vuonna 2008 kaksi työvoimaperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöesitystä, joista toinen koskee kausityöntekijöiden ja toinen palkkaa saavien harjoittelijoiden maahantulo- ja oleskeluoikeutta, sekä lisätoimia yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan sekä yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään pääsemiseksi vuoteen 2010 mennessä. • Eurooppalaista tutkimusta, liittyen mm. kilpailukykyyn, energiaan, ympäristöön, terveyteen, meripolitiikkaan, turvallisuuteen ja liikenteeseen, tuetaan (mm.Euroopan tutkimusneuvosto, Euroopan teknologiainstituutti). • Energia- ja ilmastonmuutospakettiin liittyen aloitetaan Euroopan laajuisen kaasu- ja sähköverkon luominen sekä energiateknologiasuunnitelmaan liittyvät toimet uusiutuviin energialähteisiin ja kestävään hiiliteknologiaan ja ydinjätehuoltoon, tarkiste-

taan EU:n öljyvarastojärjestelmää, toteutetaan kaupunkiliikennettä koskeva, ympäristön kannalta kestävään liikenteeseen perustuva EU:n toimintasuunnitelma, tehdään lainsäädäntöehdotuksia lentoliikenteen typenoksidipäästöjen vähentämiseksi ja laivaliikenteen päästöjen vähentämiseksi, annetaan valkoinen kirjan EU:n yhteisen merialueen luomisesta meriliikenteen tukemiseksi. • REACH-lainsäädännön (kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely) täytäntöönpanoa korostetaan tärkeänä haasteena teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kansalaisten terveyden ja elinympäristön edistämiseksi (kemikaalivirasto Helsinkiin). • Sosiaalista todellisuutta koskeva kartoitus ja sosiaalisen toimintaohjelman aloitteilla edistetään solidaarisuutta ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan. n

Vihreä kirja eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta

omission julkaisema vihreä kirja ”Eurooppalainen tutkimusalue: Uudet näkymät” käynnistää keskustelun eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta. Kuulemiselle ja lausunnonjättömahdollisuudelle on aikaa toukokuun alusta elokuun loppuun. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat internetissä esittää näkemyksensä vihreän kirjan kysymyksistä. Keskeiset aihepiirit ovat: riittä-

vä pätevien tutkijoiden liikkuvuus, huippu luokan tutkimusinfrastruktuuri ja tutkimuslaitokset, tietämys jakoon tuloksellisesti, hyvin koordinoidut tutkimusohjelmat ja -painotukset sekä Eurooppalaisen tutkimusalueen avaaminen muulle maailmalle. Komissio määrittelee käydyn laajan keskustelun pohjalta komissio määrittelee konkreettiset toimenpiteet eurooppalaisen tutkimusalueen, ns. ”viidennen

vapauden”, kehittämiseksi. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä on jo luotu Euroopan tutkimusneuvosto, annettu ehdotus Euroopan teknologiainstituutista, parannettu koordinointia eurooppalaisten teknologiayhteisöjen ja ERA-Netin kautta ja asetettu kansallisia määrällisiä t&k-tavoitteita. n

ESR-ohjelmaesitys vuosille 2007–2013

U:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007–2013 Suomessa toteutetaan yhtä valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman ESR-ohjelmansa. Koko Suomi kuuluu EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen piiriin. Suomen ESR-rahoituksen painopisteet 2007–2013 ovat: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehit-täminen 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Alueelliset osiot laaditaan suuralueittain (Itä-Suomi, Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi) ja niiden valmistelua johtavat TE-keskukset tiiviissä yhteistyössä lääninhallitusten ja maakunnan liittojen kanssa. Työministeriö vastaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa valtakunnallisen ja alueellisten osioiden yhteensovittamisesta ESRohjelmaan. Työministeriö asettama poikkihallinnollinen ”ESR-strategia- ja ohjelmatyö 2007–2013” -projekti päättyi maaliskuun lopussa. Suomi ja komissio käyvät tarvittaessa neuvotteluja ohjelmaesityksen tarkentamiseksi kuluvan kevään aikana. Komission päätös ohjelma-asiakirjasta saataneen arviolta touko-kesäkuussa. Hakuaikataulu

ESR-rahoitusta haetaan EURA 2007 -tietojärjestelmän avulla. Tietojärjestelmän hakemusosio valmistuu huhti-toukokuussa 2007. Rahoittavina alueviranomaisina toimivat työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset ja maakunnan liitot. Rahoittajaviranomaiset voivat tehdä uutta ohjelmakautta koskevia ESR-projektipäätöksiä vasta, kun komissio on lopullisesti hyväksynyt Manner-Suomen ESR-ohjelmaesityksen arviolta touko-kesäkuussa 2007. n UUSI

InsInöörI

Eläkkeet suomalaisten mielissä n Suomalaisilla tuntuu olevan suurempi tietoisuus kuin muilla EU-kansalaisilla siitä, että eläkkeiden tason turvaaminen tulevaisuudessa voi vaatia omia toimia tai uhrauksia. Suomalaiset ja britit ovat eurooppalaisista valmiimpia tekemään töitä pidempään turvatakseen eläkkeensä. Mutta näissäkin maissa vain vajaa kolmasosa on valmis pidempään työuraan. Mutta lähes puolet suomalaista on valmis maksamaan enemmän säilyttääkseen eläkeiän ja eläkkeen tason ennallaan. Eläkkeiden tason pudottamiseen ei ole halua Suomessa eikä muuallakaan. Vain Saksassa ja Hollannissa viidesosa vastaajista oli valmis tähän. (Lähde: EU)

Uraputket auki Itävallassa n Uralla etenemisen mahdollisuuksiin suhtaudutaan eri EU-maissa kovin eri tavoin. Tšekit ja slovakit olivat kovin pessimistisiä sen suhteen, millaisia mahdollisuuksia nykyinen työ tarjoaa uralla etenemiseen. Itävallassa sen sijaan lähes 60 prosenttia piti etenemismahdollisuuksia hyvinä. Suomalaisten mielipiteet etenemismahdollisuuksista jakautuivat tasan kahtia. Johtavassa asemassa oleva pitivät uranäkymiä lupaavampina kuin muut, samoin nuoret. 40. ikävuoden jälkeen pessimismi alkoi kaikkialla vallata alaa. (Lähde: EU)

Suomalaiset tyytyväisiä sosiaaliturvaan n Lähes 70 prosenttia Eurobarometrin kyse-

lyyn vastanneista suomalaisista piti sosiaaliturvajärjestelmäämme riittävän kattavana ja vain viidesosa vastaajista oli eri mieltä. Vielä tyytyväisempiä sosiaaliturvajärjestelmäänsä olivat ranskalaiset ja belgialaiset. Mutta heistä enemmistö oli sitä mieltä, että järjestelmä on liian kallis. Suomessa tätä mieltä oli vain kolmasosa. Tyytymättömimpiä sosiaaliturvajärjestelmänsä kattavuuteen olivat portugalilaiset, latvialaiset ja puolalaiset. Vaikka enemmistö heistä ei pitänyt sosiaaliturvaa riittävän kattavana, se oli nykyiselläänkin heidän mielestään liian kallista. (Lähde: EU) 23

osaaminen Teksti: Anu Kauppila n Kuvat: Esa Melametsä

Väisäsen perheestä valmistui kaksi insinööriä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta 23. helmikuuta. Ville Väisänen sai insinöörin tutkintotodistuksen kolmea minuuttia isäänsä Reijoa Väisästä aikaisemmin.

eijo ja Ville Väisänen opiskelivat molemmat tietotekniikan koulutusohjelmassa ja suuntautuivat tuotantotalouteen. Ihan yhtä aikaa eivät Reijo ja Ville kuitenkaan koulunpenkkejä kuluttaneet. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu panostaa aikuiskoulutukseen, joka mahdollisti myös Reijon opiskelun. Työssäkäyvänä hänelle sopi opiskelun painottuminen viikonloppuihin ja itsenäiseen työskentelyyn. – Minun opiskeluni alkoi perjantaisin, kun Villen viikko oli niiltä osin jo takana, Reijo kertoo. Hän oli alussa vuoden armeijassa, joten siinä tuli sitten vähän tasoitusta. Lopulta valmistuimme sopivasti yhtä aikaa. Tai tarkkaan ottaen Ville ensin, hän sai todistuksen kolme minuuttia ennen minua, Reijo täsmentää. Valmistumisen jälkeen Reijo jatkaa töitään kartoittajana Kokkolan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa. Hän toivoo kuitenkin saavansa jatkossa vastuullisempia tehtäviä. Opiskelun Reijo on kokenut hyvänä vastapainona työlle. Välillä on toki ollut raskasta, kun iltaisin 24

Kolme minuuttia isäänsä vanhempi insinööri

Kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan innosti Ville ja Reijo Väisästä hakeutumaan tietotekniikan koulutusohjelmaan.

Töitä on täälläpäin tarjolla jonkin verran. Etelämpänä olisi tietysti enemmänkin, mutta sinne lähtö ei ainakaan juuri tällä hetkellä kiinnosta, Ville miettii. Aikuisopiskelu lisääntynyt

Molempien opinnäytetyöt ohjasi Jouko Pesu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Hänen mielestään tällainen isän ja pojan yhteisvalmistuminen kuvaa mainiosti nykyistä jatkuvan oppimisen mallia. Pesun mukaan aikuisopiskeluun on nykyään paremmat mahdollisuudet ja se onkin ilahduttavasti lisääntynyt. – Näiden veijareiden isä-poika -suhde selvisi minulle vasta opinnäytetöitä ohjatessa jostain Reijon sivulauseesta, Pesu kertoo. Siihen saakka kaksi Väisästä oli vain pieni ylimääräinen ongelma samanaikaisten opinnäytetöiden väliarviointien tallennuksissa ja muissa käytännön asioissa. Poikkeuksellinen tilanne kiinnitti tietysti lopulta huomiota. Oli mukavaa ohjata isää ja poikaa valmistumaan samoilla kahveilla. n

ja viikonloppuisin ei juuri muulle ole jäänyt aikaa. Aikuisopiskelijalta vaaditaankin Reijon mukaan etenkin sinnikkyyttä ja oma-aloitteisuutta. Samat haasteet

Sama koulutusohjelma valikoitui sekä isälle että pojalle luonnostaan. Tietotekniikka oli molempien kiinnostuksen kohde. Reijo kertoo, ettei heidän opiskelunsa paljonkaan eronnut toisistaan muuten kuin aikataulullisesti. – Samat haasteet meillä oli edessä, Reijo kuvailee. Opinnot olivat pääasiassa samat, mutta teknikon koulutuksen ansiosta sain korvattua tietyt kursUUSI

Insinööri

sit. Ensimmäinen vuosi oli siksi minulle helpompi, Reijo kertoo. Matemaattiset aineet olikin sitten hänen mukaansa hankalampi palauttaa muistiin, mutta kertaamalla sekin onnistui. Iästä oli toisaalta hyötyäkin, koska kokemus painaa Reijon mielestä yleisaineissa paljon. Villeä puolestaan auttoi lukiotausta. Kaikki oli vielä tuoreessa muistissa ja uuden opettelemiseen helppo keskittyä. Tärkeää käytännön kokemusta hän on saanut neljänä peräkkäisenä kesänä Kokkolan Energialla. Lopputyönsäkin Ville teki samaan paikkaan. – Nyt onkin sitten työnhaku päällä, Ville kertoo tämän hetken kuulumisia.

Ammattikorkeakouluissa insinöörin tutkintoa suorittavat eri-ikäiset ihmiset, kuten Väisäsen perhe osoittaa sen.

osaaminen Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Kuntaliiton Mäki-Lohiluoma:

Selkeitä ja linjakkaita ratkaisuja kuntauudistukseen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykyinen vaihe päättyisi todelliseen uudistukseen vielä ennen seuraavan hallituskauden loppua.

uitelaissa on avattu mahdollisuutta patistaa kunnat pakkoliitoksiin niissä tapauksissa, joissa kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuina. Uusi hallitus joutuu varmasti linjaamaan hallitusohjelmassaan, miten aktiivisesti se käyttää tätä oikeutta. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pelkää, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen puitelaki ei johda kunnolliseen, jäsentäytyneeseen kunta- ja palvelujärjestelmään. Kuntakentällä on nyt syntymässä lukuisia erilaisia variaatiota kuntien välisestä yhteistyöstä ja ne ovat osin varsin kompleksisia. – Toivoisin selkeämpiä ja linjakkaampia ratkaisuja, Mäki-Lohiluoma totesi AKAVAn kunta- ja palvelurakennetyöryhmän tilaisuudessa maaliskuussa. Mäki-Lohiluoman mukaan osa kunnissa syntyvistä yhteistyömalleista on varmasti paniikkiratkaisuja. – Kaikki eivät ole voittajia. Olisin yllättynyt, jos voittajiksi selviäisivät ne, jotka eivät elä tässä ajassa. Jos joku suuri

”

kaupunki ympäristökuntineen ei kykene yhdistämään voimiaan, koko alue menettää. Kun ei ole veturia, ei ole myöskään vetovoimaa, Mäki-Lohiluoma sanoi – nimiä mainitsematta. Vuoden 2009 valtionosuusjärjestelmä on vielä arvoitus. Mäki-Lohiluoman mielestä kuntien olisi viisasta tehdä pikaisesti omat ratkaisunsa, sillä valtionosuudet turvataan viideksi vuodeksi yhdistymishetken mukaisina. Nykyinen järjestelmä antaa kunnille runsaasti, jatkosta ei tiedä kukaan. Mäki-Lohiluoman mukaan on kuitenkin selvää, että valtionosuuden merkitys vähenee tulevaisuudessa. Nyt edetään verontasausjärjestelmän suuntaan entistä enemmän. Tehdään asioita toisin

Kuntien tuottavuutta voidaan parantaa palveluinnovaatioilla, tekemällä asioita toisin. Se tarkoittaa muun muassa uudentyyppisiä tapoja tarjota kunnallisia palveluja. Toimenkuvien ja keskinäisen

Kaikki eivät ole voittajia. Olisin yllättynyt, jos voittajiksi selviäisivät ne, jotka eivät elä tässä ajassa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä kuntien pitäisi voida kehittää maksupolitiikkaansa: peruspalvelun päälle tulevista palveluista voisi periä kunnon hintaa.

työnjaon pitäisi muuttua. Henkilökunnan saatavuus tulee sen sijaan olemaan melkoinen haaste joissain osissa Suomea. – Väistämätöntä on, että vanhusväes tön palvelujen määrä kasvaa ja lapsille ja nuorisolle suunnattujen vähenee. En kuitenkaan usko, että esimerkiksi peruskoulutuksen asema mitenkään olisi uhattuna tai että sitä asetettaisiin kyseenalaiseksi. Haja-asutusalueiden lukiopalveluiden saatavuuskin on turvattava, mutta se ei vielä merkitse omaa lukiota joka kuntaan. Jonkinlainen keskuslukiosivutoimipistemalli saattaisi olla toimiva ratkaisu, Mäki-Lohiluoma pohdiskeli. Kuntaliitossa ollaan huolissaan kuntien taloudesta. Valtio hivuttaa kunnille lisää tehtäviä, kun kuntien resurssit eivät riitä kaikkien nykyistenkään velvoitteiden täyttämiseen. Mäki-Lohiluoma toivoi, että poliittiset päättäjät tekisivät arvovalinnat siitä, mitä palveluja kuntien on välttämättä tuotettava. Nyt arvovalinnat jätetään kohtuuttomasti kuntien viranhaltijoiden harteille. Tarvittaisiin peruspalveluohjelma, jossa arvot ovat kirjattuina. n

Yhteiset ohjeet kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen toteutukseen

unnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat antaneet yhteiset ohjeet henkilöstön aseman järjestämisestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt ohjeet yleiskirjeellä kunnille ja kuntayhtymille. Ohjeissa on otettu huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja laki kuntajakolain muuttamisesta. Puitelain mukaiset uudelleenjärjestelyt, selvitysten ja suunnitelmien valmistelu sekä kuntajaon muuttamista koskeva valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Mikäli uudelleenjärjestelyt johtavat työnantajan vaihtumiseen, se katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin. Silloin vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa henkilöstöä taloudellisin tai tuotannollisin perustein puitelain uudelleenjärjestelyissä. Samoin irtisanomissuoja koskee vuosien 2008–2013 alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia.

Irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta tai henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan henkilöstöllä on velvoite ottaa vastaan koulutusta tai ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaava työnantajan tarjoama uusi tehtävä. Suurin osa siirtyvästä henkilöstöstä jatkaa todennäköisesti entisissä tehtävissään työnantajan vaihdoksesta huolimatta. Heti siirron tapahduttua on kuitenkin mahdollista toteuttaa uutta kuntaa tai ns. isäntäkuntaa koskevat organisaatio- ja tehtävämuutokset. Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia työtehtävien muutoksia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa palkkausjärjestelmät, palkkojen yhteensovittaminen, työaikajärjestelmät ja henkilöstön edustuksen järjestäminen tulevat vaatimaan huolellista valmistelua ja paikallista käsittelyä. Työmarkkinaosapuolet katsovat, että tapa, jolla siirtymävaiheen muutokset hoidetaan, vaikuttaa olennaisesti muutoksen onnistumiseen, henkilöstön sitoutumiseen ja kunnan työnantajaimagoon.

Teksti: Jouni Vattulainen

Kunta-alakin saa yhteistoimintalain

yös kunta-ala on saamassa oman yhteistoimintalakinsa. Siinä kuntien yhteistoiminnan perussäännökset nostetaan lain tasolle aiemman yleissopimuksen sijaan. Yksityisellä sektorilla ja valtiolla on oma yhteistoimintalakinsa. Kunta-alan yhteistoiminta on tähän saakka perustunut vain sopimukseen, joka kuitenkin on vastannut oikeusvaikutuksiltaan virkaja työehtosopimusta. Kunnan yt-laissa on nyt otettu huomioon voimassa olevan yleissopimuksen lisäksi esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja laki yhteistoiminnasta valtiolla. Laissa on huomioitu kunta-alan erityispiirteet, joten yhteistoimintamenettely on osin yksityistä sektoria väljempää. Lailla ei haluta kahlita luontevaa yhteistoimintaa. Laki sisältäisi mahdollisuuden sopia työ- ja virkaehtosopimuksin toisin tietyistä lain kohdista. Näin yhteistoimintaa voitaisiin edelleen kehittää paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivaksi, UUSI

Insinööri

eikä voimassa olevia paikallisia järjestelyjä tarvitsisi purkaa. Lain tavoitteena on säätää yhteistoiminnalle vähimmäistaso. Käytännössä yhteistoimintaa voitaisiin kunnissa hoitaa lakia monimuotoisemminkin. Yhteistoiminta tulisi järjestää siten, että henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Yhteistoimintalain mukaisesti henkilöstö pääsee myös vaikuttamaan omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat olisivat kutakuinkin samat kuin nykyisessä sopimuksessa. Uutta on se, että määräaikaiset ja osa-aikaiset palvelussuhteet pitää selvittää tarkemmin. Yhteistoimintamenettelyssä on laadittava vuosittain suunnitelma, josta käyvät ilmi määrä- ja osa-aikaisten palvelusuhteiden käytön periaatteet. Lisäksi kunnan on annettava neljännesvuosittain henkilöstön edustajille heidän pyynnöstään selvi-

tys määrä- ja osa-aikaisissa töissä olevien lukumäärästä. Lakiin on myös otettu aiemmin sopimuksessa olleet muutosturvaa koskevat säännökset sekä säännökset yhteistoimintamenettelystä vuokratyövoiman käytössä ja liikkeen luovutustilanteessa. Laissa on yksityisen sektorin yt-lakia vastaavat säännökset hyvityksestä ja rangaistuksista. Jos työnantaja on laiminlyönyt yhteistoimintamenettelyn irtisanoessaan, lomauttaessaan tai osa-aikaistaessaan, työnantaja voidaan määrätä maksamaan hyvitystä enintään 30 000 euroa. Lakiesitys työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, joka on eduskunnan käsiteltävänä, perustuu kolmikantaisen toimikunnan yksimieliseen mietintöön. Toimikunnassa oli edustaja kaikista kunnallisista pääsopijajärjestöistä. Lain sisältöä selvitetään tarkemmin JUKO:n tämän vuoden koulutustilaisuuksissa. n 27

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Transtechissa uskotaan tulevaisuuteen

Kotimainen junavaunujen valmistaja Transtech uskoo taas tulevaisuuteen. Suomalaisen laadun uskotaan valtaavan markkinoita kotimaan lisäksi Venäjällä ja Euroopassa.

pävarmuuden vuodet tuntuvat olevan takanapäin Transtechin tehtaalla Kajaanin Otanmäessä. Suomalaiseen omistukseen takaisin siirtyneessä yrityksessä jaksavat nyt hymyillä niin työntekijät kuin työnantajakin. – Usko tulevaisuuteen on palannut monen epävarman vuoden jälkeen, myöntää ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, insinööri Unto Karjalainen. Hän muistaa monet omistajanvaihdokset ja karvalakkilähetystöt sekä ohi suun menneet isot kaupat viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Nyt yritys saa sulkia hattuunsa siitä eriskummallisuudesta, että käynnissä olleet yt-neuvottelut lopetettiin, kun tuli tieto omistajanvaihdoksesta. Nyt tarvitaan uusia työntekijöitä ja rekrytoidaan erityisesti nuoria. – Tämän vuoden aikana olemme palkanneet jo 35 uutta työntekijää, sanoo tehtaanjohtaja, insinööri Esa Rintala suu muikeana. Ja lisää otetaan kevään mittaan. Transtech työllistää Otanmäessä Kajaanissa ja Oulussa yhteensä 420 työntekijää. Tuotekehitysosasto ja yrityksen johto ovat Oulussa. Muutoksen kourissa Unto Karjalainen on kokenut tyyntä ja myrskyä Transtechissa viime vuosien aikana.

Otanmäen kaivoskylässä on totuttu muutoksen riepotteluun. Kun 1950-luvulla perustettu rautamalmikaivos lo-

”

Nyt on satsattava olemassa olevien yritysten

petti tuotannon 1985, kouluttautuivat työttömiksi jääneet kaivostyöläiset kone pajatyöntekijöiksi. Osana Rautaruukkia Transtech aloitti tavaravaunujen valmistamisen Otanmäessä 1985. Valmetin kiskokalustotehdas yhdistettiin Transtechiin vuonna 1991. Vuonna 1999 Rautaruukki myi yrityksen espanjalaiselle Talgolle. Maaliskuussa tänä vuonna Talgo myi Suomen yhtiönsä suomalaiselle omistajaryhmälle. Omistajina on useita yksityisiä sekä yrityksen johto. Nyt Transtech on siis taas suomalaisissa käsissä. Uusilla omistajilla on uudenlainen ote suomalaisen osaamisen hyödyntämiseen. ”Kiinaan meno ei ole ainoa vaihtoehto menestymiselle” on uusien omistajien mukanaan tuoma motto. Sijoittajat sitoutuvat Otanmäkeen vuosikausiksi, sillä vaununtuotannossa ei voi odottaa nopeita kauppoja. Ennen Neuvostoliiton hajoamista kauppa Otanmäestä rajan toiselle puolelle toimi sutjakkaasti. Nyt kauppayhtey det Venäjälle on tarkoitus elvyttää. – Venäjällä on suuri tarve lisätä raide kalustoa. Lisäksi siellä on sama raideleveys kuin meillä, mikä helpottaa kaupantekoa, Esa Rintala tietää.

tuottavuuden parantamiseen, jotta pystymme kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.

pan sveitsiläisille. Tämä sinetöi Talgon päätöksen myydä Otanmäen tehdas kokonaan suomalaisille. – Hinnallisesti emme pystyneet kilpailemaan sveitsiläisen tarjouksen kanssa, mutta nyt uskomme suomalaisen laadun ja toimitusvarmuuden vetävän pitemmän korren. Transtech panostaa nyt ”maailman parhaaseen vaunuun”. IC-kaksikerros vaunuperheen päivä-, palvelu-, makuu-

Puolet kiskokalustoa, puolet konepajaa

Transtechin yksi vahvuus on siinä, että puolet sen liiketoiminnasta koostuu kiskokaluston valmistuksesta, toinen puoli konepajaliiketoiminnasta. Osaaminen perustuu pitkälti sarjatuotantoon. Asiak kaina on pääasiassa yrityksiä, jotka myyvät omia tuotteita vientiin ympäri maailmaa: ABB, Finn-Power, Kalmar, Konecranes, Longlif. Lista on pitkä.

Osaaminen takaa laadun

– Nyt on satsattava olemassa olevien yritysten tuottavuuden parantamiseen, jotta pystymme kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, sanoo Esa Rintala. Kun osaamista löytyy, niin laatukin saa maksaa. Rintala kertoo, miten yritys oli tienhaarassa vielä muutama vuosi sitten tuotantonsa suhteen. Vaihtoehtoina oli joko jatkaa olemassa olevalla kalustolla tai sitten kehittää kokonaan uusi tuote. Silloinen Talgo teki vuonna 2001 päätöksen satsata lähiliikennejunien tuotantoon. Yritys uskoi olevansa kilpailukykyinen muiden tarjoajien rinnalla. Toisin kuitenkin kävi. Yritys hävisi Helsingin lähiliikennejunakilpailussa kauUUSI

Insinööri

Esa Rintala (vas.) ja Unto Karjalainen katsovat optimistisesti tulevaisuuteen.

ja autovaunut käyvät raideleveyden puolesta Venäjän lisäksi Baltiaan. Punavalkoisia IC-vaunuja on Otanmäen konepajassa tehty vuosien varrella 100 kpl. Nyt teon alla on 20 vaunun sarja päivävaunuja ja palveluvaunuja. Eikä sinivalkoisten VR:n vaunujenkaan uusimiseen enää kauan ole. HKL:n metrojunat tuodaan myös Otanmäkeen peruskunnostukseen.

Erityisesti alumiinihitsaaminen hallitaan ja menetelmöinti osataan. Hitsaamisen tehostamiseksi uutuushankintana on hitsausrobotti kotimaiselta valmistajalta FinnRoboticsilta Laitilasta. – Meidän elektroniikkamiehet osaavat mennä katsomaan koneen sielunelämää, Rintala kehuu. n

edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Energia-alan haasteena kahden työehtosopimuksen yhdistäminen

Energia-alan työehtosopimusneuvotteluista tulee haastavat, arvioi Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n energia-alan taustaryhmän puheenjohtaja Risto Heino. Haastetta tuo kahden työehtosopimuksen yhdistäminen yhdeksi energia-alan ylempiä toimihenkilöitä koskevaksi työehtosopimukseksi. 30

YTN:n energia-alan taustaryhmän keskeisin tehtävä on asettaa työehtosopimustavoitteet, arvioida niiden toteutumista ja käsitellä neuvottelutuloksia. Taustaryhmän maalikuun kokoukseen osallistuivat vasemmalta (seisomassa) Seppo Patja, Tuure Pääkkönen, Harriet Katajisto, Jari Tauluvuori, vasemmalta (istumassa) Arto Ahonen, Risto Heino ja Juha Simell.

nergia-alan ylemmillä toimihenkilöillä on kaksi työehtosopimusta, jotka on sovittu työnantajaliitto Energiateollisuus ry:n kanssa. Toinen sopimuksista, ns. Enertan sopimus, koskee kuntien ja kaupunkien omistamien energiayhtiöiden ylempiä toimihenkilöi-

tyä ja toinen sopimus, ns. Finergyn sopimus, koskee energia-alan muiden yritysten ylempiä toimihenkilöitä. Molemmat sopimukset ovat voimassa syyskuun loppuun asti. Energiateollisuus on ilmoittanut, että nämä kaksi sopimusta tullaan yhdistämään yhdeksi ylempiä toimihen-

kilöitä koskevaksi työehtosopimukseksi, Risto Heino kertoo. – Sopimusten yhdistäminen on vaikea, sillä ne ovat sekä sisällöltään että rakenteeltaan hyvin erilaisia. YTN edellyttää sellaista sopimusratkaisua, jossa kenenkään työsuhteen ehdot eivät huonone, YTN:n energia-alan vastaava asiamies Juha Simell muistuttaa. Heinon mukaan työnantajaliiton esityksessä työehtosopimusten yhdistämiseksi ei ole tähän mennessä otettu huomioon YTN:n esittämiä keskeisiä tavoitteita. Työnantajaliiton sopimusesitys heikentäisi kuntien energiayhtiöiden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja mm. ylityökorvausten, matkaajan korvausten ja lomaoikeuksien osalta. Yksityisellä sektorilla työnantajaliiton esitys tarkoittaisi mm. epämääräisten ylityökorvauskäytäntöjen jatkumista. Yksityisellä sektorilla työnantajaliitto ei myöskään suostu keskustelemaan normaalin työajan ulkopuolella tapahtuvien työmatkojen korvaamisesta. Kulunut sopimuskausi on osoittanut sen, ettei nykyisen perussopimuksen suositus matkaajan korvaamiskäytännöistä toimi. – Juhlapuheissa kyllä vannotaan paikallisen sopimisen nimiin, mutta sopimusesityksessä paikallisesta sopimisesta vastaavan luottamusmiehen asemaa ja toimintaedellytyksiä ei haluta parantaa, taustaryhmän jäsen Arto Ahonen toteaa. Taustaryhmän varapuheenjohtaja Jari Tauluvuori muistuttaa, että päättyvää Finergyn työehtosopimusta ei ole vieläkään saatu jalkautettua kaikkiin yrityksiin. Siksi uutta työehtosopimusta tehtäessä on tärkeää, että siinä kerrotaan selkeästi, mistä on sovittu. Työehtosopimuksessa kirjattujen asioiden toteutuminen paikallisesti sopimalla on tapahtunut erittäin heikosti. Yritysten huipputulokset näyttävä palkoissa

Heino arvioi, että TUPO-kierroksella tulee painetta ulosmitata yritysten hyviä tuloksia. Energia-alan yritykset ovat tehneet historiansa parasta tulosta jo useana perättäisenä vuonna ja tämän pitää UUSI

Insinööri

n YTN:n energia-alan taustaryhmän puheenjohtaja Risto Heino/Fortum ja

varapuheenjohtaja Jari Tauluvuori/TVO Jäsenet: Tuula Lammi/Fortum, Harriet Katajisto/Fortum, Reima Mäkinen/ Kemijoki, Arvo Turunen/Fortum, Olli Lindström/Lahti Energia, Hannu Laine/ Vantaan Energia, Mikko Kurki/PVO, Jari Pihkoluoma/Empower, Arto Ahonen/ Turku Energia, Martti Välimaa/Vattenfall ja Tuure Pääkkönen/Kuopion Energia Varajäsenet: Sebastian Elg/Fortum, Janne Tiainen/Fortum, Seppo Patja/ Kemijoki, Reijo Granbacka/Fortum ja Toni Peltomaa/Empower.

näkyä työntekijöiden palkoissa. Neuvottelukierroksen tarkkoja rahallisia korotusprosentteja ei ole vielä mietitty, koska vielä ei tiedetä, miten työehtosopimusten yhdistämisessä edistytään. TUPOkierroksella on palkankorotusten lisäksi tärkeää saada sovittua ylitöiden korvaamisesta, matka-ajan palkasta, luottamusmiehen asemasta ja tiedonsaannista. Saavutuksia ja kenttävoimaa

Taustaryhmän suurin saavutus tähän mennessä on ollut energia-alan yksityisen sektorin työehtosopimuksen syntyminen vuonna 2004. Työ alkoi jo viime vuosituhannen puolella, jolloin työnantajan kanssa laadittiin työehtosopimuksen kaltaisia suosituksia. Näillä suosituksilla ei kuitenkaan ollut käytännön vaikutuksia kentällä. Siksi päädyttiin vääntämään työehtosopimusta, jonka tekemiseen meni puolitoista vuotta, Heino kertoo. Energia-ala työllistää 15 000 ihmistä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 2 700. Järjestäytymisaste on yli 80 prosenttia ja yritysyhdistyksiä on kuusi. Simell arvioi, että YTN:n sopimusaloista korkein järjestäytymisaste on energiaalalla. Energia-alan vahvuuksia on vahvan järjestäytymisasteen lisäksi aktiivinen kenttäväki. Kun sopimusasiat eivät etene, painetta tulee kentältä. Tämä kentältä tuleva paine on myös aikaisemminkin pistänyt vauhtia työnantajapuoleen, Heino sanoo. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Finergyn puolella neuvottelujen käynnistämiseksi tehty jäsenistön allekirjoittama neuvottelupyyntö, joka

lopulta siis johti sopimuksen syntymiseen. Imagossa parannettavaa

Tauluvuori muistuttaa, että energiaalan imagossa on paljon parannettavaa. Useat tutkimustulokset osoittavat, että energia-alan yritykset eivät kuulu nuorten suosimiin työpaikkoihin. Työvoimapulapaineiden kasvaessa energia-alan yritysten pitää kilpailla entistä enemmän osaavasta työvoimasta. Siksi on tärkeää saada sovittua sellaiset työehdot, että väki pysyy yrityksissä ja haluaa sitoutua työhön. Nyt on jo näkyvissä, että kesätöihin eivät välttämättä hae alaa opiskelevat nuoret, vaan he etsivät töitä muilta aloilta. Työnantajapuolen pitäisi muistaa, että hyvät työehdot yhtenä osatekijänä pitävät ihmiset tyytyväisinä ja ylläpitävät työmotivaatiota. Yrityksen huipputulokset syntyvät pitkälti osaavan ja työhön sitoutuvan työvoiman avulla, Tauluvuori sanoo. n

Energia-alan vahvuuksia on vahvan järjestäytymisasteen lisäksi aktiivinen kenttäväki. 31

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Elintarvikealalle halutaan työehtosopimus Elintarvikealan ylemmät toimihenkilöt haluavat nyt tosissaan itselleen työehtosopimuksen. Konkreettinen esityskin on jo olemassa. Keskusteluyhteys työnantajaan on saatu solmittua ja vuoropuhelua on tarkoitus jatkaa.

äin vakuuttivat sekä työnantajapuolen edustaja, toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitosta että YTN:n elintarvikealan taustaryhmän vastuullinen asiamies, lakimies Anneli Nieminen yhteisillä neuvottelupäivillä maaliskuussa. Elintarviketeollisuusliiton johdon edustaja oli saatu ensimmäistä kertaa ylempien tilaisuuteen puhumaan. Tätäkin jo voi pitää saavutuksena ja merkkinä osapuolten halusta neuvotella asiasta. Toiminnanjohtaja Juutinen mukaan kilpailukykyiset työehtosopimukset ovat osa elintarviketeollisuuden menestystä. Työmarkkinaympäristö on markkinoiden ohella vahva kilpailutekijä. – Ylempien toimihenkilöiden asema

yrityksissä on tärkeä ja merkittävä, Juutinen painotti. Miksei siis työehtosopimusta sille ryhmälle, jonka innovatiivisuudesta yritys kaikkein eniten hyötyy. Ylemmäthän toimivat elintarviketeollisuudessa useimmiten juuri asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. – Henkilöstön ammattitaito, osaaminen, motivaatio ja jatkuvuus ovat lähellä työnantajan intressejä, Nuutinen jatkoi. ETL ei silti, ainakaan vielä, tunnusta tarvetta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukselle. Nuutisen mukaan ylemmät toimivat yleensä yksilötason päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä. Silloin työnantajan mukaan korostuu yksilöllinen työsuhdepolitiikka.

ETL on kuitenkin panostanut ylempien toimihenkilöiden asioiden hoitamiseen etenkin palkkapolitiikalla ja yrittänyt pitää kehityksestä huolta, mutta yksilöllisesti, Juutinen sanoi. Suuri tarve palkkasopimukselle

Yhteistoimintaryhmä, jossa käsitellään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisia kysymyksiä, ei pelkästään enää riitä. Nyt halutaan enemmän! Ylemmät haluavat sopimustoimintaa ja tasavertaista kohtelua muiden henkilöstöryhmien kanssa. – Ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminta on tällä hetkellä olematonta elintarvikealan yrityksissä, Anneli Nieminen tietää. Niemisen mukaan ansiokehitys ja palkkatasokaan ei ole sitä luokkaa, mitä työnantaja antaa ymmärtää. Kun katsoo tilastojen taakse, luvut selittyvät toisella tavalla. Erityisesti alemman keskijohdon ja asiantuntijatason palkat ovat kehittyneet viime vuosina nihkeästi. Myös alku-

Elintarvikeala luovutti työehtosopimustavoitteensa työnantajalle n YTN:n elintarviketeollisuuden taustaryhmä luovutti työehtosopimustavoitteensa Elintarviketeollisuuden johdolle. YTN:n tavoitteena on sopia työehtosopimus ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista sekä parantaa luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia työpaikoilla. Lisäksi YTN tavoittelee alalle korvausta matka-ajan palkasta ja muutoin sopimusta yleisistä työsuhteen ehdoista

Työnantajapuolen edustajat ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen (oik.) ja johtaja Heikki Väänänen vastaanottivat tes-tavoitteet.

Elintarviketaustaryhmän vastuullinen asiamies Anneli Nieminen, YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen ja YTN-asiamies Tage Lindberg luovuttivat tes-tavoitteet työnantajalle.

palkkataso on muun teollisuuden keskimääräarvoa lähes 500 euroa alhaisempi. Kaukana Onnelasta

Myös taustaryhmän puheenjohtajan, insinööri Kari Piispasen mukaan elintarvikealalla työskentelevät ylemmät ovat joutuneet kokemaan, että Suomi ei enää ole Pikku-Onnela. Globalisaation aalto on pyyhkäissyt heidänkin yrityksistään työpaikkoja erityisesti Suomen lähialueille. – Työyhteisön hyvinvoinnissa on vuoropuhelu henkilöstön ja työnantajan kesken tullut aikaisempaa tärkeämmäksi, Piispanen tietää. Vanhan ajan johtaminen ilman vuoropuhelua ei johda enää mihinkään. – Tilanteet vaihtuvat ja uudelleenarviointeja tehdään globaalissa yritysmaailmassa koko ajan. Ratkaisuista täytyy

Heikki Juutinen jututtamassa elintarvikeollisuusalan seminaariin osallistuneita.

keskustella yrityksen sisällä ja verkostoissa. Osaamisen tasosta on pidettävä entistä paremmin huolta. – Edunvalvonnan keinoin on pidettävä huolta siitä, että työntekijä kou-

luttautuu. Tätäkään asiaa ei voi jättää yritysjohdon harteille, sillä kaikissa yrityksissä ei Piispasen mielestä ymmärretä koulutuksen merkitystä. Yritysyhdistykset on perustettu juuri ajamaan henkilöstön etuja. n

Teksti: Teemu Hankamäki, YTN-asiamies

Suunnittelu- ja konsulttiala lataa odotuksia neuvottelukierrokselle

uunnittelu- ja konsulttialalla on eletty erinomaisessa suhdannetilanteessa jo kahden vuoden ajan. Alan yritysten kokonaistilauskanta oli loppuvuodesta 2006 ennätystasolla, noin 510 miljoonaa euroa. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat edelleen optimistisia. Kysynnän ja tilausten rivakka kasvu on aiheuttanut alalla uuden tilanteen, sillä osaavasta henkilöstöstä ei ole aikoihin – jos koskaan – ollut vastaavaa pulaa kuin nyt. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL:n tietojen mukaan liiton jäsenyrityksillä oli kuluvan vuoden maaliskuussa jopa 400–500 henkilön rekrytointitarve. Hyvä suhdanne ei ole heijastunut alan palkkakehitykseen. YTN:n palkkatutkimusten mukaan suunnittelualan palkat ovat vuosina 2001–2006 olleet pysyvästi 4,9–7,6 % teollisuuden UUSI

Insinööri

suunnittelutehtävien palkkoja alempia. Erityisen huolestuttavaa on, että alkupalkkojen kehitys näyttää hidastuneen – suorastaan pysähtyneen – alalla parin viime vuoden aikana. Ilmiö on havaittavissa sekä insinööreillä että diplomiinsinööreillä. Hyvä suhdannetilanne ja vakaat näkymät lataavat väistämättä odotuksia tulevalle neuvottelukierrokselle. Keskeisenä tavoitteena on aikaansaada suunnittelualalle sopimuskautta koskeva palkkaohjelma, jolla saavutetaan yleinen teollisuuden palkkataso. Perusteita huonommalle palkkatasolle ei ole, sillä tehtävät ovat vähintään yhtä vaativia kuin muussa teollisuudessa. Työasioissa matkustamiseen kuluva aika tulee myös korvata, sillä matkustamiseen kuluvana aikana toimihenkilö on harvoja poikkeuksia lukuun otta-

matta työnantajan käytettävissä. YTN:n tavoitteena on sopia työehtosopimuksella sitovasti, että vapaa-aikana matkustamiseen käytetty aika korvataan yleisesti teollisuuden toimihenkilöiden käytettävissä olevilla perusteilla rahana tai vapaana (yksinkertaisina tunteina). YTN haluaa myös sopia henkilöstön edustajien aseman parantamisesta, jossa keskeisiä asioita ovat luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset sekä oikeus riittävään ajankäyttöön, koulutukseen ja tiedonsaantiin. Erityisesti työnantajien ajamassa paikallisen sopimisen kehittämisessä ja lisäämisessä ei voida edetä ennen kuin henkilöstön edustajien asema on turvattu. Paikallisen sopimisen lisäämisen edellytyksenä on henkilöstön edustajien tasavertainen neuvotteluasema, joka ei nykyisin määräyksin ja käytännöin toteudu. n 33

edunvalvonta Teksti: Aleksei Solovjew, neuvottelujohtaja

Valmistautuminen sopimusneuvotteluihin on jo pitkällä Seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteiden asettaminen käynnistyi Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta YTN:ssä jo viime vuoden puolella. Työpaikkojen luottamusmiehistä koostuvat alakohtaiset taustaryhmät ovat keränneet työpaikoilta neuvottelutavoitteita ja muita alakohtaisia kysymyksiä, työstäneet tavoitteita sekä kartoittaneet järjestövalmiuden tilaa.

TN on linjannut alustavat tuponäkemykset AKAVAn käyttöön. YTN ja myös AKAVA suhtautuvat tulopoliittisen ratkaisuun ja sen mahdollisuuksien selvittämiseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Päällimmäisenä YTN:n tupo-tavoitteissa on: • tupon kattava soveltaminen kaikkiin ylempiin toimihenkilöihin • prosentuaaliset palkankorotukset kaikille ylemmille sekä • työaikakorvausten kattava toteuttaminen. Vaikka tulopoliittista ratkaisua yritetään, on normaalin aikataulun mukaisesti syyskuussa käytävä liittokierros aivan yhtä todennäköinen kuin tulopoliittinen ratkaisu. Neuvottelukierroksen aikatauluista on siten tässä vaiheessa erittäin vaikeata sanoa mitään täsmällistä arviota. Työnantajapuolella Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus ovat esittäneet liittokierrosta, joka neuvoteltaisiin val-

miiksi jo ennen lomia. YTN on suhtautunut sinänsä myönteisesti neuvottelujen varhentamiseen. Lopullinen kanta määritetään sen mukaan, miten esim. Teknologiateollisuuden kanssa edellisen tupon perusteella perustetut luottamusmiehen asemaa ja toimintaoikeuksia ja sopimusrajoja pohtivat työryhmät saavat työnsä valmiiksi. Työryhmistä on paljon kiinni, miten teknologiateollisuuden taustaryhmä arvioi neuvottelutilanteen ja mahdollisten tukitoimenpiteiden tarpeen. TUKKI-ryhmä valmistelee tukitoimia

YTN:n piirissä ei vielä ole määritelty seuraavan kierroksen painopistealoja, mutta toistaiseksi niitä on useita. Eräillä aloilla sopimusten yhdistämisneuvottelut ovat käynnissä. Näitä ovat mm. energiateollisuus ja tietoliikennealat. Mikäli sopimusten yhdistämisessä ei edetä, voi edessä olla painostustoimia. Suunnittelutoimistojen ansiokehitys on

jälleen jäänyt jälkeen muusta teollisuuden ansiokehityksestä. Tämän jälkeenjääneisyyden kuromiseen kiinni valmistaudutaan. Teknologiateollisuus on luonnollisesti myös ala, joka tulee olemaan tarkan arvioinnin kohteena. Erillinen TUKKI-ryhmä valmistelee seuraavan kierroksen tukitoimia yhteisen perusstrategian pohjalta ja suuntaa niitä tarvittaville aloille. TU tavoittelee sopimusrajamuutosta

Oman vaikeusasteensa sopimusneuvotteluihin tuo Toimihenkilöunioni TU. Se on ilmoittanut jäävänsä joka tapauksessa tupon ulkopuolelle ja valmistautuu voimakkaasti lakkoon. TU:n keskeisenä tavoitteena tulee olemaan sopimusrajan nostaminen YTN:n sopimusalueelle. TU:n puheenjohtaja on ilmoittanut kaikkien työmarkkinoilla sovittujen periaatteiden vastaisesti, että sopimusraja muutetaan vaikka työtaistelutoimin. Erityisesti TU:n uhoamisen kärki kohdistuu Uuteen Insinööriliittoon. On selvää, että YTN ei hyväksy sopimusrajan muuttamista. Tuloksekas toimihenkilö yhteistyö on valitettavasti jo mennyttä liittotasolla ja kohta sama tilanne on edessä työpaikoilla. TU:n on turha odottaa tukea YTN:ltä millekään sen tavoitteista. n

Matti Viljanen ehdolle akavan puheenjohtajaksi

usi Insinööriliitto UIL ry:n hallitus asetti 16. maaliskuuta pitämässään kokouksessa liiton puheenjohtaja Matti Viljasen ehdolle AKAVAn puheenjohtajaksi. Matti Viljanen (57) on toiminut Uuden Insinööriliiton päätoimisena puheenjohtajana vuodesta 1990 ja samasta vuodesta lähtien AKAVAn hallituksen jäsenenä. Neuvottelujärjestö YTN:n

(Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö) puheenjohtajana Viljanen on toiminut vuosina 1995–1999 ja jälleen vuodesta 2004 sekä varapuheenjohtajana vuodet 1990–1994 ja 2000–2003. AKAVAn puheenjohtajaehdokkaat Matti Viljanen, Ekonomiliiton Sture Fjäder, Tekniikan Akateemisten Heikki Kauppi ja Lääkäriliiton Kati Myllymäki on esitelty ansioluetteloi-

neen AKAVAn nettisivuilla osoitteessa http://www.akava.fi. AKAVAn puheenjohtaja valitaan 29. toukokuuta pidettävässä liittokokouksessa. Nykyinen puheenjohtaja Risto Piekka tulkitsi, ettei hänellä ole enää riittävää kannatusta, joten hän vetäytyi puheenjohtajakisasta. n

YTN hakee selkeää parannusta palkankorotuksiin

lempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n neuvottelutavoitteisiin seuraavalla kierroksella kuuluvat prosenttipohjaiset korotukset. Korotusvaatimusten suuruus määritellään myöhemmin neuvottelujen käynnistyessä. Palkankorotusten tason on kuitenkin oltava selkeästi korkeampi kuin aikaisempina vuosina. Yritysten voitot olivat viime tilikautena huippuluokkaa ja on oikeudenmukaista, että tuloksesta jaetaan aikaisempaa suurempi osuus sen tekijöille. Tulevaan neuvotteluratkaisuun on sisällytettävä sitovat korotukset kaikille ylemmille toimihenkilöille, alasta riippumatta. Korotustason lisäksi on palkkauksessa saatava osaamista, tuottavuutta ja koulutusta kannustavaa liikettä, joka toteutuu parhaiten prosenttipohjaisena korotuksena. n

Kuntainsinööri – kysymys on edunvalvonnastasi

usi Insinööriliitto syntyi Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdentymisen tuloksena. Uuden Insinööriliiton syntymisen myötä edunvalvonta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vahvistuu entisestään. Kaikkia aikaisemmin Insinööriliittoon kuuluneita kunnan, kuntayhtymän, seutukaavaliiton, seurakunnan, kunnallisen liikelaitoksen tai osakeyhtiön palveluksessa työskenteleviä insinöörejä pyydetään ottamaan yhteyttä Uuden Insinööriliiton oman alueensa alueasiamieheen. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta

50 ja nettiosoitteesta www.uil.fi. Yhteydenotto on tärkeää, varsinkin, jos sinuun sovelletaan Teknisten sopimusta (TS), Kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta (KVTES) tai Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTY). Kuntateknisten paikallisesta edunvalvonnasta vastaavat neuvottelujärjestö KTN:n paikallisyhdistykset hoitavat koko UIL:n kuntasektorin jäsenistön edunvalvonnan. Siksi on tärkeää tietää sekä paikallistasolla että liitossa kaikki kuntasektorilla työskentelevät jäsenet. n

Ylempien raja ei sopimuksissa liiku

lempien toimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisraja on tällä hetkellä selkeä. Asiantuntijat ja esimiehet ovat ylempiä toimihenkilöitä. YTN ei tule hyväksymään sellaisia ratkaisuja, joissa sopimusrajoja siirrellään mielivaltaisesti järjestöllisistä lähtökohdista. Toimihenkilöunioni pyrkii nyt heille täysin vieraaseen sopimuskenttään. Se kulminoituu ns. sekamuotoisiin palkankorotuksiin, joissa suositaan muita ryhmiä ylempien toimihenkilöiden kustannuksella. – On aika merkillistä ajatella, että ylemmät toimihenkilöt haluaisivat siirtyä sellaisen sopimuksen piiriin, joka jättää heidät ansiotasokehityksessä jälkeen, toteaa YTN:n pääsihteeri Aleksei Solovjew. ”Samoin tuntuu kummalliselta, että TU:n kenttäväki olisi romuttamassa työmarkkinaratkaisuja siitä näkökulmasta, että heidän esimiehensä saadaan saman sopimuksen piiriin.” n UUSI

InsInöörI

w w w. a e l . fi

a e l , k a a r n at i e 4 , 0 0 4 1 0 h e l s i n k i , p u h e l i n ( 0 9 ) 5 3 0 7 1 f a k s i ( 0 9 ) 5 6 6 3 2 7 8 , a s i a k a s pa lv e l u @ a e l . f i , w w w. a e l . f i

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Larikka ja Valpas EDUSKUNTAAN!

Unto Valpas (vas.) ja Jari Larikka tuovat UIL:n äänen kuuluviin eduskunnassa.

usinsinööriliittolaiset Jari Larikka (Kansallinen kokoomus) Kymen vaalipiiristä ja Unto Valpas (Vasemmistoliitto) Oulun vaalipiiristä valittiin eduskuntaan huikeilla äänimäärillä. Larikka keräsi 6 779 ääntä ja Valpas 5 301 ääntä. Juha Piironen (Kristillisdemoraatit) Pohjois-Karjalan vaalipiiristä sai 2 389 ääntä ja on varalla. Yhteensä 19 uusinsinööriliittolaista ehdokasta sai 34 756 ääntä. Larikka on ensimmäisen kauden edustaja

Kouvolalainen paloesimies ja ravintolaalan yrittäjä Jari Larikka (kok.) aloitti maaliskuun lopulla ensimmäisen kauden kansanedustajana. Larikka on myös 36

lakivaliokunnan jäsen. Kymenlaakson seudulla Larikka on hankkinut kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta toimimalla mm. Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtajana, maakuntavaltuustossa sekä Kouvolan yrittäjien hallituksessa. Työmarkkinaneuvottelukierroksen lähestyessä tuore kansanedustaja toteaa sopimusjärjestelmästä näin: ”Kolmikantamallia tulisi ajanmukaistaa ottamalla sopimuskumppaniksi yrityskenttä laajemmin. Sopimuskenttää tulisi uudistaa siten, että se helpottaisi työntekijän palkkaamista ilman riskiä.” Valpas kolmatta kertaa eduskuntaan

Raahelainen sähköinsinööri Unto Valpas (vas.) valittiin jo kolmannelle kaudelle

eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Valpas toimii hallintovaliokunnan jäsenenä. Eduskuntatyön lisäksi hän vaikuttaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana ja Raahen kaupunginvaltuuston jäsenenä. Työmarkkinaneuvottelukierroksen lähestyessä kokenut kansanedustaja toteaa sopimusjärjestelmästä näin: ”Kolmikantaa ja sopimustoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin. Ilman sopimuksia voidaan joutua tilanteeseen, että työntekijät ovat entistä heikomman työsuhdeturvan armoilla. Työajat ovat jo nyt mm. insinööreillä varsin pitkät. Samoin työnantajat vaativat koko ajan uusia joustoja työntekijöiltä.” n

Valmistuitko insinööriksi? n Ilmoita valmistumisestasi meille!

Liittojäsenyydessäsi tapahtuu muutoksia valmistuessasi insinööriksi. Jäsenyytesi Insinööriopiskelijaliitossa loppuu ja siirryt jäseneksi johonkin Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistykseen. Alueyhdistyksiä on 29 ja valtakunnallisia yhdistyksiä kaksi. Oman alueesi jäsenyhdistyksen jäsenenä saat kaikki paikalliset edut käyttöösi kaikkien jäsenten yhteisten etujen lisäksi. Jäsenyytesi ei katkea missään vaiheessa, mikäli muistat ilmoittaa valmistumisestasi jäsentietopalveluun. Helpoiten ilmoitat valmistumisestasi netissä osoitteessa www.iol.fi. Täytä valmistumisilmoitus, niin saat jonkin ajan kuluttua postia kotiisi. Uuden jäsenkortin saat seuraavan kerran vuoden 2008 alussa, kun uudet jäsenkortit postitetaan kaikille jäsenille. Vanha korttisi on siihen asti voimassa.

mahdollisuus liittyä IAET-kassan jäseniksi jo opiskeluaikana. Missään vaiheessa liittyminen ei kuitenkaan ole liian myöhäistä, vaan liittyä kannattaa, mikäli on työsuhteessa tai on aloittamassa työsuhdetta. Kassaan ei voi liittyä takautuvasti, joten toimi heti! Valmistumisilmoitusta tehdessä on mahdollisuus liittyä kassan jäseneksi. n Onko työsopimukseni kunnossa?

Liitosta saa aina apua työsuhteeseen ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Mikäli olet jäsenmaksusi maksanut ja jäsenyytesi on muutenkin kunnossa, olet oikeutettu käyttämään työsuhdepalvelujamme jäsenetuna. Lakimiehet ja asiamiehet neuvovat sinua erilaisissa työelämän kiemuroissa. Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen lakimiehet@uil.fi tai soittaa arkisin klo 9–16 numeroon 0201 801 858. n Mitä muita etuja liiton jäsenmaksuun kuuluu?

n Menin töihin, muuttuuko jäsenmaksuni?

Insinööriopiskelijaliiton jäsenyys opiskeluaikana on tuonut sinulle monia rahanarvoisia etuja käyttöösi. Samat edut säilyvät edelleen, mutta hyödyt aiemmasta opiskelijajäsenyydestä vielä valmistumisvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Valmistumisvuotena saat n. 70% alennuksen jäsenmaksustasi ja valmistumista seuraavana vuonna vielä 50% alennuksen jäsenmaksuista. Jäsenmaksualennuksilla halutaan pehmentää matkaasi opiskelijasta työelämän pyörteisiin. Jäsenmaksualennukset saat automaattisesti ja laskun saat kotiisi kirjeenä. n Mitä jos jään työttömäksi?

Työtön henkilö saa normaalisti KELAn peruspäivärahaa. Työttömäksi jäädessä on mahdollista saada myös huomattavasti korkeampaa korvausta työttömyysajalta. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada, mikäli on ollut 10 kk työttömyyskassan jäsenenä ja samaan aikaan töissä. Insinööriopiskelijoilla on

UUSI

InsInöörI

Työsuhdepalvelumme on ainutlaatuinen etu, jota et rahalla saa mistään. Työsuhdepalveluun kuuluu myös oikeusturvavakuutus, joka kattaa mahdolliset oikeudenkäyntikulut riitatapauksesAsa. Lisätietoja löydät jäsensivuilta. Lisäksi jäsenyyteesi kuuluu monia muita rahanarvoisia etuja. Voit valmistuttuasi valita yhden lehtivalikoimamme lehden Uusi Insinööri -lehden lisäksi. Käy tutustumassa lehtietuihin jäsensivuilla! Vapaa-aikasi on niin ikään turvattua, liitto on ottanut kattavat vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuutukset sinulle. Tarkista vakuutusturvasi, ettet maksa turhaan vakuutuksista, jotka sinulla jo liiton kautta on jatkuvasti voimassa. Jäsenmaksusi on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen, tarkista että veroilmoituksessasi on merkintä maksetuista ay- jäsenmaksuista! Sinulle jää verovähennyksen jälkeen huomattavasti vähemmän maksettavaa, kuin mitä jo pelkät aineelliset jäsenedut kustantaisivat. Muista, joukossa on voimaa! n

edunvalvonta Teksti: Mika Varjonen, työsuhdelakimies n Kuva: Timo Syrjänen

Yhteistoimintalaki uudistuu

usi laki yhteistoiminnasta yrityksissä tulee voimaan heinäkuun alussa. Laki oli säätämisvaiheessa varsin vilkkaan keskustelun kohteena. Kolmikantaisessa komiteassa valmisteltu laki on monien kompromissien tulos. Siinä on sekä selkeitä parannuksia mutta myös joitakin vaikeita kohtia ylempien toimihenkilöiden kannalta verrattuna nykyiseen vielä voimassaolevaan lakiin. Soveltamisala

Soveltamisalaa laajennetaan siten, että laki koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää aiemman 30 työntekijän rajan sijaan. Lain soveltamisalan ulottaminen myös näihin 2029 työntekijän yrityksiin on ollut kiivaimman sanailun kohteena. Myös yhdistykset ja säätiöt tulevat nykyistä laajemmin yhteistoimintalain piiriin. Jatkossa lain soveltamisen piirissä oleviksi yrityksiksi katsotaan kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi vai ei. Kokonaisuudessaan soveltamisalan laajennukset tuovat lain piiriin n 2 800 uutta yritystä ja 66 000 uutta työntekijää. Yhteistoiminnan osapuolet

Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yhteistoimintamenettelyt käydään työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Jos asia koskee yhtä useampaa työntekijää, menettelyn osapuolia ovat pääsääntöisesti henkilöstöryhmän edustaja ja kulloinkin toimivaltainen työnantajan edustaja. Lain perusteluissa määritellään henkilöstöryhmät, joita on kolme: työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Henkilöstöryhmien edustajia ovat luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai ns yt-edustaja. Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee myös työn38

tekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, henkilöstöryhmää voi edustaa työsuojeluvaltuutettu. Kahden vuoden toimikaudeksi valitun yt-edustajan irtisanomissuoja esitetään parannettavaksi samalle tasolle kuin muillakin henkilöstöedustajilla. Jatkossa yhteistoimintaedustajalla on siis aiemmasta poiketen ns. täysi työsuhdeturva eli voimassa on mitä työsopimuslaissa säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta. Henkilöperusteisessa irtisanomisessa vaaditaan edustettavien enemmistön suostumus ja taloudellis-tuotannollisissa irtisanomisissa työn päättymistä kokonaan niin, että muutakaan ammattitaitoa vastaavaa työtä ei ole järjestettävissä. On tärkeää huomata, että vain yksittäiseen neuvottelutapahtumaan valitulla yt-edustajalla ei ole erityistä irtisanomissuojaa. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot

Henkilöstöryhmien edustajille on annettava tilinpäätös tai tulostiedot ja tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta vähintään kahdesti tilikauden aikana, palkkatiedot kerran vuodessa (pyynnöstä eriteltyinä ammattiryhmittäin) sekä neljännesvuosittain tiedot yrityksen työsuhteista. Työnantajan on myös annettava henkilöstöryhmien edustajille heidän pyynnöstään vuosittain selvitys alihankinnan käyttämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjaksot, joina alihankintaa käytetään. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä aiheutuu henkilöstövaikutuksia, tulee asia käsitellä varsinaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään mm. työhönotossa noudatettavat periaatteet ja menetelmät ja työpaikkaan

perehdyttäminen. Vuosittain on laadittava yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Niiden sisältöä on tarkennettu nykyisestä. Näiltä osin uuden lain kirjaukset ovat selkeä parannus voimassaolevaan lakiin nähden. Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavissa olevat yrityksen toiminnan muutokset, joilla on merkitystä henkilöstön rakenteessa, määrässä tai ammatillisessa osaamisessa. Henkilöstösuunnitelmasta on käytävä ilmi yrityksen henkilöstön rakenne, määrä ja arvio näiden kehittymisestä sekä periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä, kuten osa-aikaisten ja määräaikaisten käytöstä. Koulutustavoitteista on käytävä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisessa osaamisessa ja sen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista syineen ja arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet. Sekä suunnitelmien että tavoitteiden toteutumista on myös seurattava yhteistoiminnassa. Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä

Säännökset muuttuvat hieman voimassaolevasta. Työnantajan on jatkossakin käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen irtisanomisia, lomautuksia ja osaaikaistamisia koskevia päätöksiään. Ns lyhyt neuvotteluaika pitenee nykyisestä 7 päivästä 14 päivään. Vähintään 10 työntekijää koskevien työvoiman vähentämisneuvotteluiden neuvotteluaika säilyy kuutena viikkona. Neuvotteluesitys on molemmissa tapauksissa annettava viisi päivää ennen neuvotteluiden alkamista. Neuvotteluiden päätyttyä, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistettavien määrät henkilöstö-

tä jatkossa koko korvauksen käyttöalaa tulisi soveltaa hyvityksen määrää harkittaessa. Siis että tuomita saa myös hyvityksen maksimia eikä vain neljänneksiä siitä. Perusteluiden kirjauksen vaikutus jää vastaisen oikeuskäytännön varaan. Lain rikkomistapausten kanneaika esitetään pidennettäväksi kahteen vuoteen aiemman vuoden sijasta. Työntekijä saa edelleen laittoman irtisanomisen johdosta myös muun korvauksen. 20–29 työntekijän yritykset

Laissa esitetään tiettyjä poikkeuksia niiden yritysten osalta, joissa työskentelee 20–29 työntekijää. Tällaisina voidaan mainita mm siirtymäaika, uutta lakia sovelletaan vasta kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta ja se, että näissä pienemmissä yrityksissä henkilöstövähennyksistä neuvoteltaessa noudatetaan aina lyhyempää neuvotteluaikaa (5+14 pv). Lisäksi näissä pienimmissä yrityksissä sovelletaan tietyissä laissa nimenomaisesti erikseen mainituissa tilanteissa ns kevennettyä neuvottelumenettelyä. Mika Varjonen siirtyy toukokuun alussa UIL:stä neuvottelupäälliköksi Tradenomiliittoon.

ryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä. Päätöksen toimeenpanoaikataululla on keskeinen merkitys arvioitaessa sitä miten pitkään käytyihin yt-neuvotteluihin on mahdollista vedota. Hyvitys muuttuu olennaisesti

Lain rikkomistapauksia koskeva hyvityssäännös muuttuu olennaisesti. Voimassaolevan lain maksimikorvaus on työntekijän 20 kk palkkaa vastaava hyvitys. Uuden lain mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän laiminlyöden yt-lakia, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 30 000 euron suuruinen hyvitys. Hyvitys muuttuu paitsi palkkakäsitteisestä euromääräiseksi myös verollisesta verottomaksi. UUSI

Insinööri

Palkkakäsitteisestä korvauksen määräytymisestä luopumisen seuraamukset kohdistuvat luonnollisesti raskaimmin ylempiin toimihenkilöihin, toisaalta hyvityksen muuttuminen verollisesta verottomaksi osaltaan lieventää tätä. Lisäksi muutosta tulee myös punnita tuomioistuintodellisuuden kautta. Hovioikeuksissa keskimääräinen tuomittu hyvitys on ollut 5,7 ja mediaani 4 kuukauden palkka. Korkeimmassa oikeudessa tuomittujen hyvitysten keskiarvo on ollut 4,7 ja mediaani 4 kuukauden palkan suuruinen. Voimassaolevan lain sallimaa maksimia ei ole siis käytetty vaan hyvitysten määrät ovat olleet merkittävästi alempia tuomioistuintodellisuudessa. Sen estämiseksi, että voimassaolevan lain skaalaus hyvityksen tuomitsemiskäytännössä siirtyisi myös uuden lain tuomitsemiskäytäntöön, on lain perusteluihin kirjattu ohjaava teksti siitä, et-

Yhteenvetona

Useissa uuden lain pykälissä ja erikseen lain tarkoitusosiossa korostetaan yhteistoiminnan henkeä, yksimielisyyteen pyrkimistä sekä vuorovaikutuksellista, oikea-aikaista ja riittäviin tietoihin perustuvaa yhteistoimintamenettelyä. Oikein työpaikoilla sovellettuna uusi laki tarjoaa hyvän työkalun yhteistoimintamenettelyn käymiseen. Toisaalta hyvätkään kirjaukset ja sananmuodot eivät tuo aitoa neuvottelua ja yhteistoiminnan henkeä neuvottelupöytiin, mikäli lain tavoitteita ja tarkoitusta ei haluta ottaa huomioon asioita käsitellessä. Uuden lain sisältöön voi tutustua myös YTN:n yt-lakia koskevan oppaan avulla. Se saadaan painosta ennen lain voimaantuloa. Oppaassa selostetaan yksityiskohtaisesti uuden lain sisältöä sekä annetaan suosituksia lain tulkinnasta. Sen kirjoittajina ovat Jan Degerlund (TEK), Helena Lamponen (AE) ja Mika Varjonen (UIL). n 39

Teksti: Kauko Niemi

Ilmasto lämpenee ja autoihin halutaan ilmastointilaite, joka osaltaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Hieman karrikoitu esimerkki, mutta nykyauto tuotteena on juuttunut yhä ahtaampaan risteykseen.

ykyisenlaisen auton kehittäminen samaan aikaan energiataloudelliseksi, ympäristöystävälliseksi, turvalliseksi ja edelleen myyväksi on erittäin vaikea yhtälö. Tekniikkaa ja materiaaleja on olemassa, mutta niiden soveltuvuus autoihin tuottaa nykyistä huonomman lopputuloksen. Kustannuspaineilla on myös merkittävä rooli kehityksessä. Esimerkiksi Toyota on ilmoittanut, että polttokennoautojen tuotantokustannusten on pudottava 99 prosenttia ennen kuin autosta tulee kilpailukykyinen. Yksi merkittävimmistä muutoksista pitää tapahtua autoilijoiden päässä. Niin kauan kun auto on status-symboli ja miehisyyden osoitus, niin kauan kehitystä pysty ohjaamaan vain raha ja viranomaisten määräykset, kehitys on väkinäistä vain pakon edessä tehtyjä myönnytyksiä. Autokehitys nykyisellään on tiensä päässä

Autoteollisuus on kehittynyt vuosien varrella materiaaliteknisesti hyvin pitkälle, energiataloudellisesti auton hyötysuhde on huono, eikä siitä ole tarvinnut edes välittää. Ilmaston lämpeneminen on nostanut autot valokeilaan, mutta alan teollisuus on niin suuri ja merkittävä, ettei kenelläkään ole varaa vaatia äkillisiä muutoksia. Auton merkitys ympäristökehityksessä on liian suuri ohitettavaksi. EU tavoittelee selkeää hiilidioksidimäärän vähentämistä. Jokaisessa automainoksessa on oltava tällä hetkellä tuo mystinen CO2 lukema, vaikkei siinä mitään muuta tekstiä olisikaan. Tosin liu40

Aika vaihtaa

kilowatit CO2:een

Haastateltava Juhani Laurikko ajaa 1,8 litraisella Alfaromeolla, CO2 päästöt 196 g/km Kirjoittaja Kauko Niemi ajaa 1,3 litraisella Toyota Yariksella, CO2 päästöt 141 g/km

kuva-arvo annetaan yleensä koko merkin mallistolle. Pinttynyt autoihminen katselee vielä mieluummin tehoja, kiintyvyyttä ja huippunopeutta ilmoittavia arvoja. Nopeita ratkaisuja ei ole

Nykyauton hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verrannolliset kulutukseen, eli pitkälti kiinni auton koosta. Parhaillaan käydään tiukkaa kädenvääntöä voidaanko soveltaa yhtä normistoa kaikkiin autoihin. Saksalainen autoteollisuus ei hevin tähän suuria autoja kurittavaan luokitukseen suostu. Jos taas tyydytään valmistajakohtaiseen keskiarvoon, ovat esimerkiksi Cit-

roen ja Fiat jo hyväksyttävällä tasolla. EU:n ehdottaa päästörajaksi 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Euroopassa ollaan tällä hetkellä keskiarvossa 163 g/km. Ensi vuonna pitäisi olla 140 g/km. Ja on jopa väläytelty alle sadankin päästövaatimuksia. Tosin suuret city-maasturit tupruttavat jopa 300 g/km. Ja vastakohtana kaksipaikkaisen Smartin päästöarvo on 88 g/km. Ratkaisua haetaan kolmelta suunnalta. Autojen rakenteen keventäminen, uudet moottoriratkaisut tai niiden yhdistelmät sekä uudet polttoaineet. Ehkä nopeimmin päästäisiin hyviin tuloksiin, jos autoilijoiden asenne muuttuisi. Täysin merkityksetöntä ei myöskään ole liikenteen ohjaukseen ja sujuvuuteen

ja ohjaukseen kehitetyt ratkaisut. Jokainen turha pysäytys hukkaa energiaa. Laihdutuskuuri kovan työn takana

Nykyauton laihdutuskuuri on kovan työn takana. Keskiverto perheauton paino on tällä hetkellä noin 500 kiloa enemmän kuin 10 vuotta sitten saman kokoluokan auton. Mukana on niin paljon hallinta ja hellintälaitteita sekä turvaratkaisuja, jotka nostavat painoa. – 1500 kiloa painavasta autosta kolmannes pois tuntuu aika mahdottomalta, arvioi VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko. Laurikon mukaan terästä auton materiaalina ei ole pystytty korvaamaan. ”Materiaaleja ja tekniikoita kyllä on olemassa, mutta kun huomioidaan turvallisuusvaatimukset tuotantotekniikat, niin teräksen syrjäyttäjää ei ole edelleenkään näköpiirissä.” Moottoritekniikoiden näkökulmasta pienet dieselit ovat tällä hetkellä päästöystävällisiä. Laurikko on kuitenkin huolissaan tulevista määräyksistä, joilla pie-

net dieselit ajetaan ahdinkoon. Suomalainen verotus ei suosi tällä hetkellä vähän ajavaa dieselin omistajaa. Vuotuisena kilometrirajana pidetään nyt 30 000 kilometriä. Bensiini ja sähköauton yhdistelmä

Moottoritekniikan suurimpia ongelmia on paitsi bensamoottorin erityisen huono hyötysuhde, niin autokohtaisesti valtavan suuret moottorit. Moottorit on mitoitettu huipputehoja varten. Laurikko laskee, että tasaisen 50 km/t nopeuteen tarvittaisiin 7 kw tehoinen moottori. ”Miksi ihmeessä autoissa sitten on 70–120 kw tehoisia moottoreita, voidaan hyvinkin kysyä.” Laurikko pitää yhdysvaltalaista sähkö- ja bensiinimoottorin yhdistelmäautoa mielenkiintoisena. ”Auton toimintasäde yhdellä latauksella on 67 kilometriä. Suomessa se riittäisi useimmissa tapauksissa työmatka-ajoksi. Meillä on suuri määrä valmista infraa, eli lämmitystolppia, jossa auto latautuisi yön aikana. Ja jos sähkö loppuu, niin bensiinimoottori

Liikenne 2030

iikenne- ja viestintäministeriössä on juuri valmistunut virkamiestyönä esitys, joka luotaa ilmastonmuutoksen hillintää liikennepolitiikan keinoin. Esityksen mukaan nopeimpina tehokkaimpina keinoina nähdään liikenteen kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä siirtyminen uusiin, vähäpäästöisiin polttoaineisiin. Kehitystä vievät tällä hetkellä ilmastokehityksen kannalta väärään suuntaan muun muassa työmatkavähennys ja käytön määrästä riippumaton autoedun verotus. Ne tukevat työvoimapoliittisia tavoitteita mutta toisaalta kannustavat pitkiin työmatkoihin.

Uutta teknologiaa pölyongelmaan Liikenteen vaarallisimmat pienhiukkaset suodattuvat uudella tekniikalla jopa 90-prosenttisesti. VTT kehitti eurooppalaiselle autoteollisuudelle pienikokoisen ja nykyistä merkittävästi tehokkaamman ilmansuodattimen. Nykyisin käytössä olevat ohjaamoilman suodattimet erottavat pienhiukkasia vain 30–60 prosenttia. Suodatinta ovat testanneet kaksi eurooppalaista autonvalmistajaa. Tulokset olivat erittäin lupaavia, ja siksi VTT:n kehittämän suodattimen kaupallistamismahdollisuudet ovat hyvät. Uusi suodatin aiheuttama virtausvastus eli painehäviö on pieni, eikä se aiheuta merkittävää tehon tarvetta.

VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko. Kuva kauko Niemi.

kuljettaa liki tuhat kilometriä.” Tällaisella yhdistelmällä suuri osa suomalaisista voisi ajaa ilman bensaa. Koko ketju mukaan

Parhaillaan kehitetään innolla uusia polttoaineita. Laurikko muistuttaa, että polttoainetaloudessa on laskettava koko tuotantoketju, eikä vain auton käyttämä osa. ”Esimerkiksi polttokennomoottoreissa käytettävän vedyn valmistus tuottaa päästöjä. Sekin on muistettava, että polttoaineprosessissa syntyy aina sekä bensiiniä että dieseliä. ”Tarvitaan siis myös bensiinimoottoreita kuluttamaan tuotanto. Liikennepäästöissä on turha odottaa suurta yksittäistä läpimurtoa. Kyseessä on monien keinojen ja tekniikoiden hidas kehitys. Päivittäin voi valita liikennemuodon, jättää auto kotiin tai jos käyttää autoa, niin taloudellisen ajotavan. Kuukausien aikajänteellä pystytään kehittämään erilaisia puhdistimia ja suodattimia. Erilaisten polttoainevaihtoehtojen kehitys vie vuosia ja ilmiselvästi erilaisten voimalaitteiden ja niiden yhdistelmien kehittäminen vie vuosikymmeniä. Samassa tahdissa voimalaitteiden kanssa kypsyvät informaatiotekniikkaan perustuva liikenteenohjaus. n OIKAISU. Edellisen Tekniikka-palstan tekijä oli Miika Viljakainen (ei Miika Vähämaa).

UUSI

InsInöörI

oikeus Teksti: Jari Järvi, toimialajohtaja, UIL

Yksityisyyden suoja työhaastattelussa

nnistunut työnhaku edellyttää työpaikkahakemusta, joka saa työnantajan kiinnostumaan hakijasta siinä määrin, että kutsuu hänet työhaastatteluun. Joskus työhaastattelu mielletään tilaisuudeksi, jossa työnantaja tenttaa haastateltavaa esittäen joidenkin mielestä jopa epämiellyttäviä kysymyksiä. Työhaastattelun osalta on kuitenkin lainsäädännössä olemassa omat pelisääntönsä, joita työnantajien on noudatettava. Kerättävät tiedot

Työnantaja saa kerätä ja käsitellä ainoastaan työnhakijan työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työnhakijan suostumuksella. Tällaiseksi suostumukseksi ei voida tulkita sitä, että työnhakija on työhakemuksessaan kertonut itsestään asioita, joita työnantaja ei saa käsitellä. Vanhentuneita tai tarpeettomia tietoja ei saa säilyttää. Näin ollen esim. työnhakijalle, joka on peruuttanut työhakemuksensa, tulee palauttaa hänen hakemuksensa. Mikäli palauttaminen ei ole mahdollista, tulee hakemus tuhota. Hakuprosessin jälkeen voidaan muiden hakijoiden hakemukset säilyttää vain niin kauan kuin työnantajalla on riski siitä, että työnhakija voisi nostaa kanteen laittomasta työhönotosta (syrjinnästä). Tiedot työnhakijalta

Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Näin työnhakija tietää, mitä tietoja hänestä kerätään. Jos työnantaja kerää tietoja 42

muualta, on siihen hankittava työnhakijan suostumus. Varsin yleistä on, että työnhakija ilmoittaa hakemuksessaan yhden tai useampia suosittelijoita aiemmista työnantajistaan. Tämän katsotaan olevan suostumus, jonka perusteella työnantaja voi kerätä tietoja mainituilta suosittelijoilta. Tällöin on kuitenkin muistettava, että suosittelijoilta ei saa tiedustella muita kuin edellä mainittuja tarpeellisia henkilötietoja. Lisäksi työnhakijalle on ilmoitettava, että työnantaja on kerännyt tietoja hänen mainitsemiltaan suosittelijoilta. Mitä tietoja saa kysyä, mitä ei?

Työhaastattelussa kielletyiksi katsottavista kysymyksistä ei ole olemassa tyhjentävää listaa tai sääntöä. Lainsäädännössä on kuitenkin kielletty syrjintä tietyin perustein. Näin ollen kielletyiksi kysymyksiksi katsotaan kysymykset, jotka koskevat mm.: ikää, terveydentilaa, vammaisuutta, kansallista tai etnistä alkuperää, kansalaisuutta, sukupuolista suuntautuneisuutta, kieltä, uskontoa, mielipidettä, vakaumusta, perhesuhteita, ay-toimintaa, poliittista toimintaa tai muuta näihin verrattavaa seikkaa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan työnantajaa on kielletty työhön ottaessaan asettamasta henkilöä epäedulliseen asemaan raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Työhönottotilanteessa ei saa kysyä raskaudesta tai perhevapaista. Vaikka kyseessä olisi työ, joka olisi vaaraksi sikiölle, on raskaudesta kysyminen kielletty. Kysymyksen saa esittää vasta työsuhteen alkamisen jälkeen ja menetellä sen jälkeen työturvallisuutta koskevien säännösten mukaan. Sallittujen kysymysten nyrkkisääntönä haastattelijalle on: kysyä saa kaikkea työhön liittyvää ja vain työhön liitty-

vää. Siten esim. työhistoria, osaaminen, työkokemus, koulutus ja niihin liittyvät seikat ovat täysin luonnollisia ja yleisimpiä kysymyksiä. Psykologiset testit

Psykologinen soveltuvuuden arviointi on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä ja on nykyään hyvin yleistä. Testaamista voidaan käyttää työhaastattelun lisänä. Sitä ei tulisi käyttää yksinään. Testiin osallistuminen perustuu työnhakijan suostumukseen. Mikäli työnhakija kieltäytyy menemästä testiin, on työnantajalla kuitenkin oikeus jättää hänet valitsematta kieltäytymisen perusteella. On korostettava, että testin suorittava henkilö ainoastaan avustaa päätöksenteossa antamalla hakijoista lisäinformaatiota. Varsinaista valintapäätöstä ja rekrytointivastuuta ei voi siirtää työnantajalta testin suorittajalle. Lain mukaan testien luotettavuudesta vastaa työnantaja. Työnantajan on varmistuttava siitä, että testien tulokset ovat virheettömiä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että työnantajan tulee varmistaa testausmenetelmien luotettavuus, testien suorittajien asiantuntevuus ja saatavien tietojen virheettömyys. Lisäksi testeillä saatavien tulosten tulee olla välittömästi kunkin työnhakijan työsuhteen kannalta tarpeellisia. Testatulla on aina pyytäessään oikeus saada palautetta testeistä maksutta. Jos palaute on annettu työnantajalle kirjallisena, se on annettava kirjallisena myös työnhakijalle. Myös psykologien eettiset säännöt edellyttävät, että testatulle annetaan aina palautetta. Työnantajan on varmistuttava siitä, että se käyttää luotettavia testejä ja testien tulkitsijoita. Kaikki testit ovat turhia, ellei tehdä hyvää henkilöhaastattelua, eli työhaastattelua. n

Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla

uonna 2003 uudistettu työturvallisuuslaki on laajentanut työturvallisuuden toimintakenttää ja kannustanut työpaikkoja tarttumaan uusiin työsuojelukysymyksiin. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksesta, jossa selvitettiin uudistetun lain vaikutuksia työpaikkojen turvallisuustoimintaan. Selvityksen mukaan lain toteutuminen työpaikoilla on eritasoista. Laki on

toteutunut hyvin niissä organisaatioissa, joissa on tarvittavat resurssit ja turvallisuustyöhön ollaan sitoutuneita, vaikka osassa näistäkään turvallisuuden hallintaa ei oltu vielä sisäistetty. Joissain, pääosin pienissä työpaikoissa uudistetusta laista ei oltu edes tietoisia. Tutkimuksen mukaan väkivallan uhka on otettu työpaikoilla vakavasti. Kahdessa kolmasosassa työpaikois-

ta esiintyy väkivallan uhkaa, ja nämä työpaikat ovat laatineet menettelytapaohjeet väkivaltaisten tilanteiden varalle. Työpaikkojen turvallisuustyö on vahvistunut uusilla työkaluilla mm. työn vaarojen selvittämisellä ja arvioinnilla. Tutkimukseen osallistuneista työpaikoista työn vaaroja oli selvitetty neljässä viidestä ja kolmessa neljästä niitä oli myös arvioitu. n

Oikeussuojakeinot eivät takaa oikeusturvaa

ikeusministeriön työryhmämietinnössä Oikeussuojakeinot oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan esitetään uusia oikeussuojakeinoja kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi. Uusilla oikeussuojakeinoilla pantaisiin täytäntöön Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen velvoite tehokkaasta kansallisesta oikeussuojakeinosta oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan sekä turvattaisiin perustuslaissa taattu oikeus oikeuden-

käyntiin ilman aiheetonta viivästystä. Lakimiesliitto pitää tervetulleena, että asianosaisilla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus kansallisesti hakea hyvitystä oikeudenkäyntinsä viivästymisestä sekä jo jutun kestäessä kannella ylempään oikeusasteeseen käsittelyn viivästymisestä. Lakimiesliiton mukaan uudet oikeussuojakeinot eivät riitä turvaamaan kansalaisten oikeusturvaa. Oikeussuojakeinot tuovat hyvitystä kun oikeusturva

on jäänyt toteutumatta ja helpotusta kun oikeusturva on vaarantunut. Tuomioistuimet ja syyttäjälaitos tarvitsevat riittävät resurssit, jotta oikeudenkäyntien kestoa voidaan lyhentää. ”Oikeusturva taataan ensisijaisesti turvaamalla oikeuslaitokselle riittävät resurssit. Ilman riittävää henkilökuntaa esitetyt suojakeinot vain lisäävät tuomioistuinten taakkaa ja pidentävät käsittelyä entisestään.” muistuttaa Nurmi. n

Vuoden voimassa ollut valvontalaki tehostanut työsuojeluvalvontaa

usi työsuojelun valvontalaki on jämäköittänyt työsuojeluvalvontaa. Työsuojelupiirien toimintakertomuksista poimittujen tietojen mukaan lain antamia uusia keinoja työpaikkojen lainvastaiseen tilaan puuttumiseen on käytetty ahkerasti ja työpaikat noudattavat niitä kiitettävästi. Valvontalaki on nyt ollut voimassa

vuoden. Sinä aikana, helmikuun alusta 2006 tammikuun loppuun 2007, työsuojelutarkastajat ovat antaneet työpaikoille 24 000 toimintaohjetta ja reilut 5 000 kehotusta 17 000 tarkastuksella. Velvoittavaan päätökseen niistä johti vain 45. Väliaikaisia käyttökieltoja tarkastajat antoivat vajaat 50. Työsuojelutarkastaja antaa työn-

antajalle kirjallisen toimintaohjeen tai kehotuksen silloin, kun havaitsee, että työpaikalla ei ole noudatettu työsuojelusäädösten velvoitteita. Kehotuksen toteuttamiselle tarkastaja asettaa määräajan. Tarvittaessa tarkastaja siirtää sitten asian työsuojelupiirin hoidettavaksi. n

Sähköisen viestinnän tietosuojalakia valmistellaan

uutoksia sähköisen viestinnän tietosuojalakiin on valmisteltu lähinnä työnantajan oikeuksien laajentamiseksi sähköpostien avaamisessa ja tietoyhteyksien käytön valvomisessa. Alun perin pyrkimys oli saattaa lakiin määräykset yksityisyyden suojasta työelämässä. AKAVA:n voimakkaan painostuksen vuoksi lainsäädäntöhanke on ohjattu uudelleenvalmisteltavaksi. Nyt tavoitteena on luvattoman käyUUSI

Insinööri

tön ehkäiseminen ja yrityssalaisuuksien suojaaminen. Käsittelyssä on mm. automaattinen haku, jolloin tietokoneohjelma seuraa tietoliikennettä automaattisesti ja poimii viestejä annettujen parametrien mukaan. Näitä poimittuja viestejä olisi oikeus käsitellä manuaalisesti. Työnantaja on saamassa merkittäviä valtuuksia, joten pelisääntöjen on oltava selvät ja hyväksyttävät. AKAVA:n reu-

naehtoja ovat mm. tunnistetietojen haun osalta selvitykset: miksi haettu, kuka ja koska sekä peruste ja kenen määräyksestä. Henkilöstön edustajalle on ilmoitettava, kuinka paljon tietoja on käsitelty ja millä perusteella. Automaattisen haun parametrit on ilmoitettava henkilöstön edustajalle tai tietosuojavaltuutetulle. AKAVA ei allekirjoita lakia, ellei oikeusministeriö allekirjoita sitä. n 43

opiskelijat

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Täältä tullaan työelämä -opas ilmestynyt!

Opiskelijasta yrittäjäksi

n Täältä tullaan työelämä on

Uuden Insinööriliiton toimittama opas, joka on suunnattu erityisesti ammattikorkeakouluista valmistuville ja vastavalmistuneille insinööreille. Täältä tullaan työelämä opas on tarkoitettu avuksi työpaikan hakuun. Oppaasta löytyy mm. työpaikkahaastattelun yleisimpiä kysymyksiä, jotka kannattaa käydä ajatuksella läpi. Lisäksi oppaassa on mallit hakemuskirjeestä ja ohjeita työsopimuksen tekemiseen. IOL:n ja UIL:n jäsenet voivat tilata opasta Uudesta Insinööriliitosta, postitus@uil.fi

IOL:n toiminnanjohtaja Pekka Hongell kehottaa opiskelijoita ja vastavalmistuneita perehtymään oppaan sisältöön. Kuva: Päivi-Maria Isokääntä

UIL:n stipendi 27 opiskelijalle n Uuden Insinööriliiton hallitus

on myöntänyt stipendin 27 insinööriopiskelijalle. Stipendin suuruus on 250 euroa/henkilö. Stipendin saajat ovat: Anna-Maija Honkanen, Espoo-Vantaa, Susanna Juurinen, Espoo-Vantaa, Johanna Kankaro, Forssa, Juha Kiviniemi, Helsinki, Topi Hyrkäs, Imatra, Teppo Holopainen, Joensuu, Anniina Sandelin, Jyväskylä, Paula Rossi, Jyväskylä, Heljä Vanhala, Kemi, Milka Mäki, Kokkola, Joni Lillbroända, Kokkola, Janne Sipinen, Kuopio, Minna Pyykkö, Kuopio,

Anna Vainio, Lahti, Heikki Vehmas, Lappeenranta, Anna Pekkanen, Lappeenranta, Juha Kankare, Pori, Antti Heikkinen, Raahe, Kaisa Mäkinen, Riihimäki, Sanna Leskelä, Rovaniemi, Piia Vedenjuoksu, Seinäjoki, Marika Voittola, Seinäjoki, Jani Angervuo, Tampere, Birgitta Heinisuo, Tampere, Sanna Suominen, Turku, Päivi Kantonen, Ylivieska ja Antti Korkiakoski, Ylivieska. Lämpimät onnittelut stipendin saaneille!

rittäjyys on tärkeä kivijalka hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteissa. Talouskasvumme ja uudet työpaikkamme perustuvat pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten syntymiseen. Yhteiskuntamme tuki yrittäjille näyttäisi olevan kasvussa ja yritysten tulevaisuudennäkymät vähintäänkin kohtuullisia. Tätä taustaa vasten voi tuntua erikoiselta, ettei yrittäjyys kiinnosta suuresti insinööriopiskelijoita. Yrittäjyyttä ei useinkaan nähdä todellisena vaihtoehtona palkkatyössä luotavalle uraputkelle. Sen sijaan yrittäjyyden riskejä pelätään ja yrittäjän arkea saatetaan pitää raskaana. Koulujen projekteissa ja opinnoissa yrittäjyyden vaihtoehtoa esitellään vaihtelevasti. Yritysten synnyttämistä varten rakennetuilla yrityshautomoilla ja muilla tukipalveluilla on saatu aikaan positiivisia tuloksia. Tämän perusteella yrittäjyyttä voitaisiin lisätä tiedon määrää ja saatavuutta parantamalla. Suurimmat haasteet yrittäjyyden edistämiseksi ovat yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttamisessa. Yrittäjyys pitää nähdä mahdollisuutena ja kansantaloutta edistävänä myönteisenä ilmiönä, ei henkilökohtaisena riskinottona. Myös yhteiskunnan tukimahdollisuuksia yrittäjyyden riskienhallinnassa on selvittettävä. Yrittäjyyden edistäminen jo opiskeluaikana luo pohjaa tulevaisuuden kilpailukyisyydelle. Opiskelijalle yrittäjyys on tuotava nykyistä kattavammin esille ja yrittäjäksi lähtemisen kynnystä on alennettava koulun tukipalveluilla. Yrittäjyydestä on kehitettävä myös insinöörin todellinen uravaihtoehto.

Teksti ja kuvat: Marjo Nykänen

Luennot pidettiin Helsingissä ennen laivaan hyppäämistä.

Paneelikekeskustelussa vasemmalta Karo Kautonen (OSKU), Hannu Murisoja (SAMOK), Jani Peltoniemi (TEK), Antti Melander (SLL) ja Mikko Torvela (IOL). Panelisteja tenttaamassa Pekka Hongell (IOL)

Tekniikan opiskelijat hioivat yhteishenkeä TONP:lla Työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyttä painotettiin tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivillä.

erinteiset Tekniikan Opiskelijoiden Neuvottelupäivät pidettiin 30.3.– 1.4. laivaseminaarina. SAMOK aloitti seminaarin koulutuspoliittisella ajankohtaiskatsauksella. Seuraavat puheenvuorot tulivatkin työelämästä. Apuja nuoren yrittäjän arkeen ja yrityksen perustamiseen antoi Tekesin kehityspäällikkö Antti Heis-

kanen. Hän kertoi Tekesin tarjoamista tukimahdollisuuksista nuorelle yritykselle. Elinkeinoelämän näkökulman kertoi Wipro Oy:n henkilöstöpäällikkö Kimmo Hannukainen. Kehityspäällikkö Ismo Laukkanen UPM-Kymmenestä valotti insinöörien tarvetta metsäteollisuudessa. Illan ryhmätyöt liittyivät alustuk-

Keväinen sää mahdollisti ryhmätöiden teon laivan kannella. Asioita pohtimassa Satu-Maarit Velling, Tuija Hyvättinen, Heikki Huotari, Jussi Kulmala ja Teemu Tarhala.

UUSI

Insinööri

siin ja herättivät runsaasti keskustelua. Olihan kerrankin eri koulutusasteita ja eri organisaatioiden edustajia niin runsaasti kokoontuneena yhteen. Lauantain paneelikeskustelussa kaikkien mukana olleiden liittojen puheenjohtajat mittelivät mielipiteineen aiheista ”Nuorisokoulu – uhka vai mahdollisuus?” sekä ”Tekniikan koulutuksen tila vuonna 2020”. Panelisteja tenttasivat IOL:n toiminnanjohtaja Pekka Hongell ja AOVAn puheenjohtaja Antti Lehtoranta. TONP koettiin jälleen kerran onnistuneeksi ja tarpeelliseksi tapahtumaksi. Yhteinen ohjelma sekä yhdessä vietetty vapaa-aika luovat tekniikan alalle yhteenkuuluvuutta, jota ala tarvitsee kehittyäkseen ja luodakseen globaalia kilpailukykyistä tekniikan osaamista tulevaisuudessakin. Mukana TONP:ssa olivat Insinööri opiskelijaliitto IOL ry, Suomen Ammatti korkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry, Tekniikan Akateemiset TEK ry, Suomen Opiskelija-allianssi OSKU ry sekä kutsuvieraina mukaan kutsutut Suomen Lukiolaisten liitto SLL ry:n ja Akavan Opiskelijavaltuuskunta AOVA:n edustajat. n 45

uutisia Sukupolvenvaihdoksissa varmistettava työpaikkojen säilyminen

TJS:lle palkinto kehittämistyöstä

n AKAVA ja Perheyritysten liitto esittä-

(TIEKE) palkitsi TJS Opintokeskuksen aktiivisesta osallistumisesta uuden tietotutkinnon kehittämiseen. TJS:n kouluttaja, atk-suunnittelija Matti Järvinen sai yhtenä ensimmäisistä tutkinnon kouluttajasertifikaatin ja maininnan erittäin ansiokkaasta opetuksesta. Tietoyhteiskunnan työntekijä on uusi työelämälähtöinen soveltavaa tietoja viestintäteknologista osaamista edistävä tutkinto. Tutkinto tarjoaa valmiuksia tietotyöhön ja omien toimintamallien kehittämiseen. Tutkinnossa tekniset taidot ja tekniikan käyttömahdollisuudet sidotaan työn kontekstiin. Tutkinto on ohjelmistoriippumaton. TJS Opintokeskus kiittää omassa pilotissaan mukana ollutta Toimihenkilöunionia ja koulutuspäällikkö Pauli Konttista yhteistyöstä.

vät, että sukupolvenvaihdoksiin liittyvä perintö- ja lahjaverotus sekä pääoma- ja osinkotuloverotus on uudistettava, jotta perheyritykset voivat jatkaa työllistävää yritystoimintaa. AKAVAn ja Perheyritysten liiton yhteinen tavoite on tukea sukupolvenvaihdoksia niin, että yritystoiminnan jatkuminen ja kasvaminen sekä osaavan henkilöstön työpaikat varmistetaan. Kymmenen vuoden sisällä 70 000 yritystä on vaihtamassa omistajaa. Kyseessä on jopa puoli miljoonaa työpaikkaa. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy taloudellisten seikkojen punnitsemisen lisäksi paljon suunnittelua, valmennusta ja tiedon hankintaa. Niihin tulee yrityksissä paneutua riittävän ajoissa. Henkilöstön kuuleminen ja mukaan ottaminen edesauttavat sukupolvenvaihdosten onnistumista. Julkinen valta voi tukea perheyrityksiä siirtymävaiheessa, jotta yrityksen sukupolvenvaihdokset helpottuvat. Työllisyyden parantamiseen ja talouskasvun edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten riskirahoituksen varmistaminen, tuottavat paremman tuloksen, jos ne voidaan nykyistäkin tarkemmin kohdistaa potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Järjestöt edellyttävät, että julkinen valta luo kannusteita julkisen rahoituksen, työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan ja yksityisen riskirahoituksen hakeutumiseen suomalaisiin yrityksiin

n Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus

Immateriaalioikeudet työsuhteessa -opas julkaistu n Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto ovat julkaisseet Immateriaalioikeudet työsuhteessa -oppaan, joka on ensisijaisesti tarkoitettu yrittäjälle. Työsuhteessa syntyneiden immateriaalioikeuksien tehokas hyödyntäminen ja suojaaminen on monen yrityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Opas keskittyy työsuhdetekijänoikeuksiin ja työsuhdekeksintöihin, jotka ovat käytännössä merkittävimmät immateriaalioikeudet. Oppaan ovat laatineet asianajaja Kristiina Harenko ja asianajaja Ben Rapinoja asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:stä. Opas pdf-versiona löytyy jäsensivuilta osoitteesta www.uil.fi ->Materiaalipankki –> Oppaat ja esitteet. UIL:n jäsenet voivat myös tilata opasta osoitteesta postitus@uil.fi

Tutkinto syksyllä TJS:n koulutustarjontaan

TJS aloittaa koulutuksen syksyllä avoimena kurssina. Tutkinto koostuu kuudesta opiskelumoduulista, joita ovat 1) Työ tietoyhteiskunnassa, 2) Yhteistoiminta ja viestintä, 3) Tiedon haku, 4) Tietotyön organisointi, 5) Tiedon tuottaminen sekä 6) Tietoturva ja tietosuoja. Näistä ensimmäinen suoritetaan blogimuotoisena oppimispäiväkirjana ja muut moduulit näyttökoetentteinä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena ja verkossa. Opiskelu kestää noin 10 viikkoa. Tarkemmat koulutuspäivät ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja koulutuksesta www.tieke.fi/tiety.

Paula ja Susanna tulivat taloon n UIL:n lakiasiainyk-

sikössä assistentin tehtävässä on 26.3. lähtien toiminut Paula Tapani (26). Paula on koulutukseltaan BBA/tradenomi ja valmistunut Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Paula on työskennellyt aikaisemmin

mm. helsinkiläisessä patentti- ja tavaramerkkitoimistossa, ulkoasiainministeriön matkayksikössä ja Finnforest Oyj:n liiketoiminnankehitysyksikössä. UIL:n lakiasiainyksikössä osa-aikaisena työsuhdeneuvojana on maaliskuusta lähtien toiminut Susanna Karlsson

(21). Susanna opiskelee oikeustieteitä Helsingin yliopistossa. Susanna on työskennellyt aikaisemmin Suomen Lakimiesliitossa. Kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

Rahoitusalalle uusi työehtosopimus

Stipendejä insinööreille n Insinöörisäätiön hallitus on päättä-

nyt jakaa 800 euron stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle kappale opinnäytteestä, raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (älä siis lähetä aineiston vielä hakemuksen mukana). Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan tässä lehdessä.

Hakemus tulee olla yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä tulee olla seuraavat tiedot: • stipendin tarkoitus • henkilön täydellinen nimi • henkilötunnus • osoite • puhelinnumero tai sähköpostiosoite • jäsenyhdistys • pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja ne tulee toimittaa 31.10. mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: marjut.lehtikari@uil.fi. Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Matti Viljanen, puheenjohtaja 0201 801 810 Ari Impivaara, jäsen 0201 801 822

UIL:n valiokuntia on täydennetty KTK:n edustajilla Järjestövaliokunta: Anja Hyrkäs (KST), varsinainen edustaja Timo Lehtonen (KTL), varaedustaja Timo Ansio jatkaa edelleenkin varsinaisena edustajana Koulutus- ja teollisuuspoliittinen valiokunta: Brita Sahros (KTL), varsinainen edustaja Leif Wilenius (KRI), varaedustaja Harri Rinne jatkaa edelleenkin varsinaisena edustajana yhteistyösopimuksen mukaan TES-valtuuskunta: Juhani Prusti (EATL), varsinainen edustaja Jouko Kauppila (EATL), varaedustaja Teuvo Vainikainen jatkaa edelleenkin varsinaisena edustajana, varajäseneksi Tarmo Järvinen

UUSI

Insinööri

Viestintävaliokunta: Reino Mäkelä (SKT), varsinainen edustaja Sari Rantala (KST), varaedustaja Talousseurantavaliokunta: Keijo Houhala jatkaa edelleenkin varsinaisena edustajana Toimitusneuvosto: Heikki Tuominen (KRI), varsinainen edustaja Eila Palojärvi (KTL), varaedustaja Etiikkatyöryhmä: Riitta-Liisa Niemi Jarmo Latva-Lusa Riitta-Liisa Niemi jatkaa edelleenkin varsinaisena edustajana Yrittäjävaliokunta: Jari Larikka (PTL), varsinainen edustaja Jaakko Räikönen (KTL), varaedustaja

n Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos 30.3. Sopimuksen allekirjoittajaosapuolina olivat Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n lisäksi Ammattiliitto Suora sekä Finanssialan Keskusliitto. Rahoitusalan uusi työehtosopimus koskee vajaata 30 000 toimihenkilöä, esimiestä ja asiantuntijaa. Sopimus sisältää uuden palkkausjärjestelmän, jossa kokonaan uusi elementti on palkkakeskustelumalli. Sopimuksen mukaan alan palkkoja korotetaan tänä vuonna 1. kesäkuuta yleiskorotuksena 3,6 % ja 1. lokakuuta 1 % yrityskohtaisesti ratkaistavana eränä. Vuonna 2008 palkkoja korotetaan 1. lokakuuta yleiskorotuksena 3,3 % ja palkkakeskustelumallin perusteella 1,55 %. Vuosien 2009 ja 2010 korotusten tasosta sovitaan 15. kesäkuuta 2009 mennessä.  Palkkakeskustelumallissa osa palkankorotuksesta sovitaan toimihenkilölle hänen työssä suoriutumisensa perusteella. Tämän lisäksi tulevat yleiskorotukset. Palkkakeskustelut käydään esimiehen ja toimihenkilön kesken.

UIL:n yrittäjien valiokunnan jäsenet: Similä Martti, puheenjohtaja Korkeamäki Vilho, varapuheenjohtaja Auvinen Timo Helke Markku Kallio Matti Ketola Olavi Larikka Jari Malinen Jukka Mononen Matti Muuraiskangas Juho Ervasti Outi AKAVA Kiiras Ari, esittelijä, sihteeri Hallikainen Kati, esittelijä sihteeri 47

KUNTA uutisia

Julkiset tulot kasvoivat menoja enemmän n Valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahas-

tojen tulot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä 7,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan tietoon verrattuna. Tuloista eniten kasvoivat tuloverot, saadut sosiaaliturvamaksut sekä tuotannon ja tuonnin verot. Julkisyhteisöjen menot kasvoivat vastaavasti 3,0 prosenttia. Menoista kasvoivat eniten tulonsiirrot, palkansaajakorvaukset sekä tukipalkkiot.

Kuntaliitto edellyttää valtiolta lisää rahaa uusiin tehtäviin n Suomen Kuntaliiton mielestä käyn-

nistyvässä valtionosuusuudistuksessa on syytä painottaa kuntien itsenäisyyttä ja vastuuta omasta tulevaisuudestaan paikallisten olosuhteiden pohjalta. Valtionosuusuudistusta valmisteleva työryhmä jätti maaliskuun lopussa väliraporttinsa. Uudistus vahvistaa kuntien verotulopohjaa siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi ja vastaavasti vähentää kunnilta valtionosuuksia. Kuntaliitto pitää hyvänä, että verovähennysten aiheuttamaa vajetta kuntien tuloissa täytetään ja kunnan saamat verotulot vastaavat paremmin kunnan veroprosenttia. Uudistus ei lisää kuntien tuloja, vaan pitkällä tähtäimellä tuo rahoitusriskiä, koska verotulot kasvavat hitaammin kuin kunnallisten palvelujen kustannukset. Valtionosuuksiin liittyvä indeksitarkistus ei enää entiseen tapaan tasoita kustannuspaineita. Kuntaliitto korostaa, että palvelutason parantaminen on rahoitettava täysimääräisesti valtion budjetista. Kuntatalous ei kestä uusia velvoitteita. Kuntaliitto on jo pitkään pitänyt sektorikohtaisten valtionosuuksien yhdistämistä tavoitteena. Uudessa järjestelmässä voidaan paremmin ottaa pohjaksi kunnan todelliset, palveluita käyttävät ikäluokat, eikä kaavamaisesti vain kunnan asukaslukua. Niin sanottuun yhden putken mal-

liin tulisivat sosiaali- ja terveydenhuollon, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä esija perusopetuksen valtionosuudet. Myös lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus lähestyisi todellista opiskelijoiden määrään perustuvaa kustannustenjakoa.

Yli puolet kunta-alan työntekijöistä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä n Kunta-alan eläkepoistuma kasvaa voi-

makkaasti lähivuosina. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle siirtyy yhteensä 271 000 kunta-alan työntekijää, mikä on yli puolet kuntien nykyisestä työntekijämäärästä. Vuosituhannen vaihteessa kunta-alalta lähti eläkkeelle vain 10 000 henkeä vuodessa. Nyt määrä on noussut 12 000 henkeen, ja vuoteen 2014 mennessä määrä on jo lähes 17 000 henkeä. Sen jälkeen määrä laskee hiljalleen, kunnes suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Samalla, kun eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa rajusti, kilpailu työvoimasta kiristyy. Suuret kunnat menestyvät kilpailussa todennäköisesti parhaiten, ja pienet kunnat joutuvat etsimään ratkaisuja palvelujensa järjestämiseksi. Eläkepoistumaan varautuminen pitäisi kuitenkin aloittaa jo nyt, kun erilaiset ratkaisukeinot ovat vielä mahdollisia. Tällä hetkellä vain kolmasosa kunnista on varautunut eläkepoistumaan.

Kuntaliitto: Tuottavuuden parantaminen vaatii liikkumatilaa n – Hyvinvointipalvelujen tuottavuutta parannetaan palvelujen etulinjassa, eikä valtakunnallisilla papereilla. Kustannustehokkaat palvelut vaativat aina toimintaympäristön ja paikallisten olosuhteiden ottamista huomioon. Myös parhaat palvelutuotannon innovaatiot syntyvät käytännön palveluprosesseissa, jos niiden syntymiselle on annettu tilaa, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton julkisen sektorin tuottavuusse-

minaarissa maaliskuussa. Parjanne painotti, että kunnille asetetut vaatimukset ovat ristiriitaisia. Yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseksi tavoitteiden pitäisi olla yhdensuuntaisia, jotta kansalaisille voidaan taata kustannustehokkaat ja parhaat mahdolliset palvelut. – Valtion päättävistä elimistä tulee usein viestiä, että kansalaisten palveluja on parannettava ja laajennettava. Samassa kuitenkin vaaditaan menojen hillintää. Parjanteen mukaan sama pätee tuottavuuteen. – Kun tuottavuuden nostaminen edellyttää liikkumavaraa paikallistasolla, pyrkimys eräissä ministeriöissä on puolestaan tiukentaa ja normittaa ohjausta. Tämä ristiriita on selkeytettävä ja valtion tuottavuusohjelma koordinoitava valtion muuhun tavoiteasetantaan.

Työntekijät tyytyväisiä kuntaliitoksiin n Kuntaliitoksen myötä uuteen työyh-

teisöön siirtynyt henkilöstö suhtautuu muutokseen myönteisesti. Henkilöstön aseman huomiointiin ollaan myös tyytyväisiä. Johdolta kaivataan tosin enemmän tukea työntekijöille, ilmenee Kuntaliiton ja Lapin yliopiston henkilöstövoimavarojen hallintaa ja muutosjohtamista käsittelevästä tutkimuksesta Kuntaliitoksissa työntekijöiden tyytyväisyyttä lisäävät esimerkiksi uudet kollegat, joilta saa ammatillista tukea. Varsinkin pienissä kunnissa työntekijä on saattanut olla ennen liitosta ainut ammattialansa edustaja. Henkilöstö on tyytyväinen tapahtuneisiin muutoksiin, kun se on päässyt osallistumaan muutoksen toteuttamiseen. Työntekijät pitävät tärkeinä riittävää tiedon saantia ja vuorovaikutusta, kuten neuvotteluja lähiesimiehen kanssa. Kuntaliitosta seuraava muutos vaikuttaa voimakkaimmin liitokseen osallistuvien pienimpien kuntien henkilöstöön usein työpaikan vaihtumisen myötä. Yleishallinnossa työskentelevät ja lähiesimiehet ovat myös voimakkaimman muutoksen kohteina. Lisätietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta www.kunnat.net

mennen tullen

Hirsirakentaminen 19.5. klo 12-14 Paikka: Seurasaaren Kesäravintolassa. Sitovat ilmoittautumiset 14.5.2007 mennessä toimisto@helins.fi tai puh. (09) 477 4540

Rauman työmarkkinaseminaarissa pohditaan työmarkkinatoimintaa Kunta-alan työmarkkinaseminaarissa 6.– 7. kesäkuuta Raumalla on esillä paitsi kunta-alan työmarkkinatoiminnan historiaa ja tulevaisuuden haasteita mutta myös katsaus sopimuskierroksen tilanteeseen. 20-vuotisjuhlaseminaari järjestetään Rauma-salissa, osoitteessa Satamakatu 26. Seminaariin voi ilmoittautua sähköpostitse asiakaspalvelu.rauma@lskesayliopisto.fi, puhelimitse (02) 824 0647 tai faksilla (02) 822 5751. Lisätietoa Länsi-Suomen kesäyliopiston nettisivulta www.lskesayliopisto.fi.

n TAMPEREEN Insinöörit

Flooran-päivän shakkiturnaus 12.5.

n Helsingin Insinöörit HI

Retki Tallinnan Modernintaiteenmuseo Kumuun 9.6. Retken johtajana toimii ja lisätietoja antaa Tuula Alho, yhteystiedot tuula.alho@ kolumbus.fi tai puh. 044 595 1899 Sitovat ilmoittautumiset HI:n toimistoon 4.5. mennessä.

Wappubrunssi ti 1.5. yhdistyksen toimistolla Otavalankatu 9 A. Mukavaa yhdessäoloa koko perheelle jo perinteeksi tulleella brunssilla. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä (aikuinen/lapsi) toimisto@tampereeninsinoorit.fi tai puh. (03) 2143 931.

Flooranpäivän shakkiturnaus lauantaina 12. päivänä toukokuuta klo 10.30 alkaen AKAVA-talolla Helsingissä Itä-Pasilassa.

Kunta ja tekniikka -foorumi Savonlinnassa 14.–15.6. Kuntien palvelutuotannon muuttuvia kuvioita selvitellään kesällä Savonlinnassa. 14.–15.6. Savonlinnasalilla. Tilaisuus on kuudes Kunta ja tekniikka -foorumi. Kuntien tekninen henkilöstö, kuntien luottamushenkilöt, ammattiyhdistysten jäsenistö ja muut asialle vihkiytyneet ovat koolla kesäseminaarissa. Katso www.savonlinna.fi/tapahtumat.htm

Ilmoittautumiset 8.5. mennessä Timo Munukka, timo@munukka.net

Maanpuolustuksen insinöörit 40 vuotta

Särkänniemi päivä su 10.6. Delfinaario avataan Tampereen Insinööreille kello 11.30. Ilmoittautumiset ma 14.5. mennessä (aikuinen/lapsi) toimisto@tampereeninsinoorit.fi tai puh. (03) 2143 931. Jäniksen vuosi -kesäteatteri ke 13.6. klo 19.00 Tampereen Komediateatteri Varaukset 2.5. mennessä toimisto@tampereeninsinoorit.fi tai puh. (03) 2143 931.

Insinööripäivät 2007 AEL, Talentum, Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto järjestävät yhdessä Insinööripäivät Dipolissa 23.–24.10. Insinööripäivien yhteydessä järjestetään mm. näyttely ja iltajuhla, joiden tarkoituksena on verkostoitumisen edistäminen yli sektorirajojen. Ohjelmassa tuoreita näkökulmia ja vetovoimaisia puhujia. Tarkempi ohjelma ilmestyy alkusyksystä. UUSI

Insinööri

Matti Viljanen (vas.) jakoi juhlassa UIL:n kultaiset ansiomitalit puolisomerkkeineen Stig Landénille, Ari Rautakorvelle ja Risto Lehtomäelle. Kuvat SA-kuvat. n Maanpuolustuksen Insinöörit ry juhli arvokkaasti 40-vuotista toimintaansa Katajanokan Kasinolla Helsingissä maaliskuun puolivälissä. MPI:n jäsenmäärä on lähes 500 ja siten se on Julkisen alan Insinöörit JIL ry:n suurin jäsenyhdistys. MPI on Puolustushallinnon alan suurin insinöörijärjestö. Päiväjuhlassa puhuivat AKAVAn pj Risto Piekka, UIL:n pj Matti Viljanen, JIL:n pj Ari Rautakorpi, MPI:n pj Stig Landén, puolustusvoimien henki-

löstöpäällikkö kenrl Hannu Herranen ja Puolustusministeriöstä hallitusneuvos Pasi Lankinen. MPI:n haasteina Puolustusvoimissa ovat rakennemuutokset, kumppanuushankkeet, uuden palkkausjärjestelmän toimivuus ja jatkokehittäminen, erikois upseerien integroiminen upseereihin, sotilaskoulutusjärjestelmä, siviili- ja työsopimussuhteisten asema ja arvostus sekä niiden heijastukset kilpailukykyyn. MPI julkaisi toimittamansa 40-vuotisjuhlajulkaisun. 49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen TOIMINNAN JOHTO 0201 801 821 puheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 811 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 hallinnon assistentti Satu Muukkonen järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 0201 801 608 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasenrekisteri@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Susanna Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi (hoitovapaalla) TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 työnantajaperintä 0201 801 833 kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 assistentti Anne Herne 0201 801 841 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Opiskelija-asiat 0201 801 803 sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi Yksityisen sektorin asiamiehet vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Matti Koskinen 0201 801 846 Pekka Hongell 0201 801 830 Pertti Porokari 0201 801 847 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 Tomi Seppä 0201 801 844 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 Juha Simell 0201 801 848 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 843 Antti Riipinen assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖ

työelämän oikeudelliset palvelut 0201 801 858 lakimiehet@insinooriliitto.fi toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Hanne Salonen

VIESTINTÄYKSIKKÖ

PALVELUT-YKSIKKÖ

palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Heli Heino 0201 801 813 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko 0201 801 872

viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Suvantokatu 4, 33100 Tampere 0201 801 776

n Kaikkien UIL-yhteisön jäsenten

esitäytetyissä veroilmoituksissa ei näy maksettuja ay-jäsenmaksuja. Valitettavan tietokatkoksen vuok si verottaja sai tiedot myöhässä, eivätkä tiedot ehtineet painoon menneisiin lomakkeisiin. Tiedot löytyvät 50

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISET KTK RY Pasilankatu 2, 00240 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

Veroilmoituksista

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 B 38 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

Päivitä jäsentietosi! verottajalta, ja tulevat näkymään lopullisessa veropäätöksessä. Halutessaan jäsen voi tarkistaa maksut suoraan verottajalta, jäsensivuilta kohdasta ”Omat tiedot” tai jäsentietopalvelusta (jasentietopalvelu@uil.fi tai 0201 801 877).

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

jäsenedut

Kuukauden tuote

Äiti on lahjansa ansainnut! Kuukauden tuote on Mustikka-torkkupeite ja Incanto Shine -tuoksu Ilahduta äitiä ja vaimoa äitienpäivänä 13. toukokuuta UIL-Shopin lämpimällä Mustikka-torkkupeitolla ja/tai Salvatore Ferragamonin uudella Incanto Shine -tuoksulla. Sini-valkoinen Mustikkatorkkupeite on 100 % puuvillaa ja kooltaan 140 x 160 cm. Kotimaisen torkkupeitteen on suunnitellut Marja Rautiainen. Peitteen hinta on 36 euroa + postituskulut. Incanto Shine on raikas, hedelmäinen kukkaistuoksu. Tuoksua myydään koristellussa pullossa, jonka koko on 30 ml. Incanto Shine -tuoksupullon hinta on 27,50 euroa + postituskulut. Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään logol-

la varustettuja laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UILShopin tuotteista on Insinöörilakki. Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen. Huomaathan, että kuukauden tuotetta tai tuotteita tilataan vain rajoitettu erä.

Uusi jäsenetu n Uusi Insinööriliitto on tehnyt Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa sopimuksen puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Jäsen voi usein yksinkertaisella tavalla edistää oikeusturvaansa kysymällä ajoissa neuvoa. Liiton jäsenille palvelu on ilmainen. Palvelu koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita.

Mitä puhelinneuvonta sisältää?

Neuvonta koskee yksityiselämän oikeusasioita. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi perinnöistä ja testamenteista, avioehdoista, osituksesta ja lahjoista. Asunnon ja kiinteistön kaupan vastuut tuottavat monesti ongelmia. Aihepiirin ulkopuolelle jäävät työ-

UUSI

Insinööri

ja virkasuhteeseen sekä työtehtäviin liittyvät kysymykset. Niissä on käännyttävä keskusliiton puoleen.

messa ilman perehtymistä asiakirjoihin tai sähköposteihin. Palvelu ei kata asiakirjojen laatimista. Asianajaja ei hyvän asianajotavan mukaan voi ottaa Kun tarvitset oikeudellista vastuuta kysyjän itse laatiman asiakirneuvontaa jan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. Sopimuksen mukaan asianajaja ei Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi. Soita asianajotoimistoon, puhelin 09-431 neuvo asiassa, jota hoitaa muu asiamies 531, työpäivinä klo 10–16. Mainit- taikka jota jäsen on itse ryhtynyt ajase, että haluat UIL:n jäsenelle kuu- maan oikeudessa tai viranomaisessa. luvaa puhelinneuvontaa. Jos voit Liitto ei kustanna myöskään jäsenten mainita myös oikeudenalan, keskuk- yritys- ja sijoitustoimintaan tai luotsen on helpompi yhdistää sopivalle ju- tamustehtäviin liittyvää neuvontaa. ristille. Ilmoita juristille nimesi ja jä- Neuvontamahdollisuuksien ulkopuosennumerosi. Keskustelun sisältö on lelle jäävät työttömyysturva-, vakuuluottamuksellinen ja jää asianajajan tus-, eläke- ja muut sosiaaliturva-asiat niiden massamääräisyyden, detaljitievaitiolovelvollisuuden piiriin. don ja kirjallisen aineiston vuoksi. Palvelun laajuus Kysy ajoissa neuvoa! Voit säästyä Tarkoitus on, että liiton jäsen voi esittää ja lakimies selvittää asian puheli- monelta murheelta ja kululta. 51