insinoori-05-2012

5/ 5/2012 /20 012

Varon upea paluu palkittiin

sisältÜ

Pääkirjoitus ............................................... 5

t /VPSJLJO BOTBJUTFF QBMLLBOTB Uutisia ..................................................... 6 Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t 5ZĂšO UFLFNJTUĂŠ FJ QJEĂŠ WBJLFVUUBB Opiskelijatoimintaa .................................. 10

t 0QJTLFMJKBUPJNJOUB IJUTBB ZIUFFO t )BSKBOWBSTJ PO WBJIUVOVU UZĂšOKPIUPUFIUĂŠWJJO Kolumni.................................................. 17

10

Valkeakosken InsinÜÜriopiskelijoiden aktiivien mielestä yhdistystoiminnan parasta antia ovat uusiin ihmisiin tutustuminen, hauskanpito samanhenkisessä porukassa ja uuden oppiminen.

t ,SJJTJO WBSKPMMB LZZLZUFUĂŠĂŠO OVPSJB Osaaminen .............................................. 18

t .POJBMBJTVVEFTUB QPULVB PQJOUPJIJO t 4IBMPN WFOFFTTÊ WPJ BTVB ZNQÊSJ WVPEFO Tavoitteena Euroopan paras tyÜelämä......... 23 Oikeutta.................................................. 24

t 7VPTJMPNBLPSWBVLTFU UZĂšTVIUFFO QĂŠĂŠUUZFTTĂŠ Tutkittua ................................................. 26

t 7BTUBWBMNJTUVOFJEFO UZĂš WBTUBB OZU QBSFNNJO LPVMVUVTUB Maailmalta .............................................. 30

t +VTTJ ,VLLVMB UVOUFF LVMUUVVSJFSPU t 6MLPNBJMMF MÊIUÚ WBBUJJ LPLFNVTUB KB LPOTVMUJO Nokialaisille oma sivusto tyÜnhaulle .......... 33 InsinÜÜriopiskelijaliitto – yhdessä hyvään tyÜelämään.................... 34 Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Varapuheenjohtajalta................................ 38

t &EVOWBMWPOUBLĂŠSLJ FEFMMĂŠ Kisat ...................................................... 40

14 Kannen kuva Jyrki Luukkonen.

2

Onnenpekka on se, joka saa tehdä opiskelujaan vastaavaa kesätyÜtä. Näin kävi euralaiselle Juuso Lindqvistille.

Ajankohtaista jäsenpalvelusta ................... 41 JärjestÜyhteydet....................................... 42 Tapahtumia ............................................. 43

23.8. numero 5/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

20

Jorma Ponkalan rakentamassa aurinkoenergialla toimivassa asuntoveneessä on kahdessa kerroksessa kaikki tarpeellinen.

Ilmestymispäivät 2012 27.9., 8.11., 13.12.

Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

28 Ulkomaankomennukset avaavat portteja vieraisiin kulttuureihin.

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

UUSI

INSINÖÖRI

3

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa KHQNLYDNXXWXVNXQWRRQ À 6XPPDW YRLYDW yllättää.

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Uuden InsinÜÜriliiton MlVHQHQl VLQlNLQ ROHW RLNHXWHWWX 6XRPHQ edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

pääkirjoitus elokuu 2012

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Nuorikin ansaitsee palkkansa anhan sanonnan mukaan nuorena vitsa on väännettävä, mutta 2000-luvun Suomessa se ei ole helppoa. Näinä viikkoina kymmenettuhannet suomalaisnuoret palaavat kesätöistä takaisin opintojen pariin, mutta kaikkien kohdalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Kesätyö, saati opiskelupaikka, ei osu läheskään jokaisen kohdalle, vaikka työ- ja opiskeluhaluja olisikin.

Tilastojen mukaan yhä useampi nuori uhkaa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo nyt vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on pitkälti yli satatuhatta. Vuosittain noin 4 000 peruskoulun päättänyttä nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Neljännes ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista jättää leikin kesken, lukioissa prosentti on noin kymmenen. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia kouluttautumattomia nuoria on jo noin 40 000.

Luvut ovat karuja. Ei ihme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on varmistaa nuorelle reitti koulutukseen, työelämään ja sitä kautta pääsy yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteiskuntatakuun toteuttamista on jo aloiteltu ja täysimääräisesti sen on määrä olla voimassa ensi vuoden alussa.

Tulevat vuodet näyttävät, kuinka hallitus onnistuu kunnianhimoisessa mutta kiistatta tärkeässä hankkeessa.

V

UUSI

INSINÖÖRI

Nuorten syrjäytymisellä on paitsi kansantaloudellista myös inhimillistä merkitystä. Mitä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ajautuminen toden teolla nuorelle merkitsee, tietää vain hän, joka sen on kokenut.

Yhteiskunnalle jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle joutunut ihminen on todella kallis. Pelkästään toimeentulon kustannusten arvioidaan nousevan neljänkymmenen vuoden aikana lähes 800 000 euroon.

Kun päälle pannaan menetetyt verotulot ja muut sosiaalimenot, jokaisen syrjäytyneen nuoren kylkeen voidaan surutta liimata miljoonaluokan hintalappu.

On vaikea kuvitella, että Suomi selviää väestön ikääntymisen, työvoiman riittävyyden tai työurien pidentämisen asettamista haasteista, jos syrjäytymisen kierrettä ei saada katkaistua.

On totta, että työllä on ihmiselle muutakin merkitystä kuin palkka. ”Työ on parasta sosiaaliturvaa” ja ”työ tekee osalliseksi” ovat usein kuultuja iskulauseita. Näin on, mutta palkkatyön idea on myös tulla omilla ansioillaan toimeen. Pyrkimys nuorisotyöttömyyden alentamiseen ei saa olla keppihevonen, jolla alle 30-vuotiaita ajetaan työmarkkinoille alennusmyyntipalkalla. Aidon osallisuuden ja hyvän työelämän perusta on tehdystä työstä maksettu palkka, joka tarjoaa säädylliset mahdollisuudet elättää itsensä ja perheensä.

5

neuvottelujohtajan palsta lsta

uutisia

Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Tilastokeskus tutkii aikuisten opiskelua Tilastokeskus on käynnistänyt laajan selvityksen suomalaisten aikuisten peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja oppimisesta. Tutkimusta varten Tilastokeskus haastattelee runsaat 6 000 iältään 18–69-vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 -tutkimuksessa selvitetään aikuisten kouluttautumista, koulutustarpeita tai -toiveita ja mielipiteitä koulutuksesta yleensä. Lisäksi kartoitetaan tietotekniikka- ja kielitaitoja sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan osallistumista.

– Olemme kiinnostuneita kaikesta ammatillisesta tai vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvästä opiskelusta. Vaikka tutkimukseen valittu ei olisi osallistunut koulutukseen, on sekin kokonaisuuden kannalta tärkeä tieto, muistuttaa yliaktuaari Helena Niemi Tilastokeskuksesta.

Aikuiskoulutustutkimus on osa EU:n tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, ja se tehdään 32:ssa Euroopan maassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena.

Aikuiskoulutustutkimusta on tehty Suomessa vuodesta 1980 lähtien noin viiden vuoden välein.

– Tutkimustulosten avulla voidaan seurata koulutuksessa tapahtuneita muutoksia yli 30 vuoden ajalta, ja myös verrata aikuiskoulutusta eri Euroopan maissa, toteaa Helena Niemi.

Suomessa tutkimusaineistoa käytetään esimerkiksi koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kansainvälisellä tasolla tuloksia hyödynnetään muun muassa EU:n elinikäisen oppimisen tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen seurannassa.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2013 aikana.

N

Palkka kohdalleen heti työuran alussa

S

yyskauden avaava Uusi Insinööri -lehden numero on suunnattu perinteisesti opiskelijajäsenille. Onkin hyvä heti alkuun onnitella kaikkia uusia opiskelunsa aloittavia insinöörija muita opiskelijoita. Sanonnan mukaan teillä ovat edessänne elämänne parhaat vuodet. Käyttäkää ne siten, että valmistumisen jälkeen jaksatte tehdä töitä vähintään 35 vuotta.

Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen on melko ratkaiseva koko tulevaa työuraa ajatellen. Se sekä määrittelee pitkälti ammatillista suuntaa että vaikuttaa myös ansiokehitykseen pitkällä aikavälillä.

Työsopimusta tehtäessä ehdoista on kaksi ylitse muiden: työtehtävät ja palkka. Muutkin kohdat ovat tärkeitä, mutta nämä ovat ne kaikkein olennaisimmat.

Työtehtävistä on yleensä vielä kohtuullisen helppo päästä tulevan työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen. Ne vain täytyy kirjata sopimukseen riittävän tarkasti, jotta tehtävät myös toteutuvat, kun työskentely alkaa. Sen sijaan palkka on riskialttiimpi asia. Valmistumisen jälkeisistä työpaikoista käydään kilpailua, mikä saattaa johtaa kiusaukseen lähteä joustamaan palkkapyynnöstä. Tämä on kuitenkin se kaikista kallein tapa työllistyä.

Jos ensimmäisessä työpaikassa jää palkkauksessa jälkeen, sillä on valitettavasti tapana säilyä sekä ensimmäisessä työpaikassa että seuraavissakin paikoissa. Kun johonkin yritykseen on mennyt sisälle alhaisemmalla palkalla kuin muut insinöörityötä teke-

6

vät, alhaisen palkan korjaaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta. Vaikka tilanne tunnistettaisiinkin, niin halua korjata ”palkkakuoppa” ei useinkaan löydy.

Tilannetta voi korjata vaihtamalla työnantajaa, mutta siinä on oltava erityisen tarkkana, ettei tee toistamiseen samaa virhettä. Mitä suurempi alipalkkauksesta on muodostunut, sitä vaikeampaa sitä on henkisesti korjata – ainakaan kerralla.

Kuinka moni meistä kehtaa pyytää vaikkapa 1500 euron palkankorotusta kerralla? Edellä mainituista syistä on ensiarvoisen tärkeää saada ensimmäinen palkka valmistumisen jälkeen heti kohdalleen.

Kuinka paljon palkkaa sitten pitää pyytää? Uusi Insinööriliitto suosittelee vastavalmistuneelle palkkapyynnöksi keskimäärin 2600 euroa kuukaudessa. Suositus perustuu vuoden 2011 jäsenistön työmarkkinatutkimukseen ja vastaa vakituisten työsuhteiden alkupalkkamediaania.

Palkkaus tietysti vaihtelee erityisesti tehtävän mutta myös hieman alan ja alueen mukaan. Yksi luku on hyvä olla mielessä ja se on 2600 euroa kuukaudessa.

Kun työura etenee ja haasteet muuttuvat, UIL on sinua varten. Me tarjoamme erityisesti työpaikan vaihtotilanteeseen urapalveluita, palkkaneuvontaa sekä työsuhdeneuvontaa.

Ota niitä käyttöön rohkeasti heti jäsenyyden alusta lähtien. Hyvin perusteltu muutaman sadan euron palkankorotus kuussa tekee muutaman tuhat euroa vuodessa.

Akavan kuntavaalitavoitteet Kuntien talouden tervehdyttäminen sekä laadukkaan opetuksen ja koulutuksen puolustaminen ovat Akavan kunta-

N

vaalitavoitteiden ykköspainopisteitä. Akavan 2012 tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan yli 90 prosenttia akavalaisista haluaa selvät laatu- ja tasokriteerit kuntien vastuulla oleville palveluille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin halutaan parempia resursseja (86 prosenttia).

Huoltosuhteen ja ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike pakottavat kunnat etsimään uusia toimintamalleja. Kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta on Akavan mielestä keskusteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikkaan katsomatta.

Akavan kuntavaalitavoitteissa painotetaan kuntien talouden vahvistamisen ohella palvelutuotannon tehostamista.

Myös työnteon ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava sekä sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille.

Akavan viime keväänä tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan akavalaiset arvostavat erityisesti kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä liikuntapalveluja. Myös koulutus sai siinä hyvän arvosanan. Erityisen huolissaan akavalaiset ovat vanhustenhoidon tulevaisuudesta (37 prosenttia).

Lisätietoja: www.akava.fi/tavoitteet/ kuntavaalitavoitteet

Kansallinen etätyöpäivä 21.9.

N Kansallinen etätyöpäivä rohkaisee yrityksiä ja yksilöitä hyödyntämään etätyön mahdollisuuksia. Kampanjan nettisivuilla on vinkkejä ja ohjeita ajasta ja paikasta riippumattomaan työntekoon.

UUSI

INSINÖÖRI

”Etätyöskentelyn mahdollistaminen luo työpaikalle hyvää työilmapiiriä, sillä se parantaa jaksamista ja motivaatiota.

Etätyö perustuu luottamukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Toimivien työkalujen lisäksi etätyössä olennaista ovat kirkkaat pelisäännöt ja luottamus työkavereiden suoriutumiseen paikasta riippumatta.”

Akava on mukana Etätyöpäivä-kampanjassa.

Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa?

Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille.

Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi: – nimi – ikä – paikkakunta, jossa olet ehdolla – puolue tai muu ryhmittymä – ammatti – sähköinen yhteystietosi (vain yksi, jossa esittelet itseäsi ehdokkaana)

Hallitus hakee verotuloja väärästä suunnasta N Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kehottaa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusta puuttumaan väkevämmin harmaaseen talouteen sen sijaan, että se yrittää paikata yli kuuteen miljardiin nousevaa budjettialijäämää kiristämällä työn tekemisen verotusta.

– Verottajan omien arvioiden mukaan harmaa talous aiheuttaa valtiolle neljän, jopa kuuden miljardin verotulojen menetykset. Määrä on todennäköisesti suurempi. Kun ongelma tiedetään, eikö harmaan talouden torjuntaan kannattaisi panostaa täysillä, Porokari hämmästelee.

Hallitus tavoittelee tehostetulla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmalla 300–400 miljoonan vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä.

– Miksi tyytyä murto-osaan tuloista, joita harmaassa taloudessa menetetään. Kenen etua tällainen palvelee, Porokari kysyy.

Porokarin mielestä hallitus ottaa hitaan talouskasvun oloissa ison riskin leikkaamalla työntekijöiden ostovoimaa kiristämällä työn verotusta. Hän pelkää, että kiristyvä tuloverotus heijastuu kulutukseen ja heikentää työllisyyttä.

– Merkkejä on jo näkyvissä, hän sanoo ja viittaa kaupan alan suhdannenäkymiin.

Porokarin mukaan hallituksen aikeet leikata palkansaajille maksettavaa verotonta kilometrikorvausta oman auton käytöstä on onnettomin esimerkki hakea verotuloja väärästä suunnasta.

– Kilometrikorvausten leikkaamisella työn tekemisen kustannuksia siirretään palkansaajien maksettavaksi. Koska se ei

kelpaa kummallekaan työmarkkinaosapuolelle ja on työehtosopimusasia, hallituksen on syytä ottaa järki käteen ja luopua aikeestaan, hän sanoo.

Ehdota ammatinharjoittajaja yrittäjäpalkinnon saajaa Kuka olisi mielestäsi sopiva henkilö Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaksi? Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä 14.9. asti.

Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa voivat ehdottaa Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi.

Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan syysliittokokouksessa 28.11. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jolloin palkinnon sai DI Pekka Jussila Hermia Yrityskehitys Oy:stä.

Lisätietoa palkinnosta ja ehdotuksen antamisesta osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto

N

7

Uuden InsinÜÜriliiton jäsen, tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa – UIL tarjoaa!

Voit nyt tilata kaverillesi ilmaisen 3T-näytenumeron – toimi 22.10. mennessä Ohjeet: YYY WKN Ƃ 6MCORCPLC

UIL tekee tyÜtä parempien tyÜpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja tyÜelämään liittyviä aiheita käsitellään myÜs jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä.

Uuteen InsinÜÜriliittoon kuulutaan jäsenjärjestÜn kautta. ,QU GV XKGNÀ QNG LÀUGP NKKV[ P[V YYY WKN Ƃ

puheenjohtajan palsta elokuu 2012

Pertti Porokari

Työn tekemistä ei pidä vaikeuttaa altion ensi vuoden budjettiesitys sisältää elementtejä, jotka toteutuessaan saattavat aiheuttaa ostovoiman heikkenemistä ja sitä kautta kysynnän hiipumista ja työttömyyttä sekä talouden taantumaa.

Hallitusneuvotteluissa oli suhteellisen selkeä yksimielisyys siitä, että tuloverotusta ei voi kiristää. No, nyt ollaan kuitenkin jo toisella tiellä.

Hallitus on myös etsinyt veropohjan laajentamiskeinoja. Yhteinen nimittäjä laajennuksille tuntuu olevan, että enää yhä harvempien töissä käyvien verotaakka sen kun kasvaa.

Kestävyysvaje on miljardeissa, budjetti on miljardeja alijäämäinen, mutta talouden elvyttämiselementtejä ei budjetista löydy suurennuslasilla etsimälläkään. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatuissa verohelpotuksissakin piilevät väärinkäytöksen mahdollisuudet.

Asia, jossa makaa miljardeja ja valtiolta jää saamatta miljardeja kertymättöminä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina, on valtavaksi paisunut harmaa talous. Sen torjuntaan on laitettu koko ajan vain kosmeettisia pikkurahoja, kun sen torjuntaan pitäisi satsata niin paljon, että harmaa talous saataisiin nujerrettua. Onko

V

UUSI

INSINÖÖRI

hallituksen kädet sidottu asian korjaamiseksi? Eivät talouteen liittyvät laittomuudet voi aina vaan olla maan tapa.

Hallituksen kaavailemalle kilometrikorvausten verolleasettamiselle yli 15 000 kilometrin jälkeen ei löydy mitään perusteita. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että paljon ajettaessa muodostuu ylikompensaatioita, jota tulee verottaa. Sillä aiotaan kerätä noin 50 miljoonan verokertymä valtion kassaan.

Paljon ajaville ei muodostu ylikompensaatioita, sillä autoa pitää vaihtaa usein tai laittaa rahaa kalliisiin remontteihin. Kilometrikorvaus on siis täysimittaisesti kulukorvaus.

Työnantajan teettämien töiden kuluja ei pidä siirtää työnantajalta työntekijälle. Jos kaikkien intressitahojen vastustama hanke toteutuu, valtiolle ei kilahda yhtään verotuloja, sillä kukaan ei aja metriäkään omaan piikkiin. Se siis vielä haittaa työstä suoriutumista. Se voi myös lisätä työnantajan kuluja.

Olemme antaneet vastustavan lausunnon valtiovarainministeriölle yhdessä Akavan kanssa 1.8.2012.

Hyvää alkavaa syksyä!

9

Teksti: Minna Virolainen Kuvat: Jyrki Luukkonen

Opiskelijatoiminta hitsaa yhteen Vaikeuksien kautta voittoon -lausahdus sopii erinomaisesti kuvaamaan Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden nousua vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Aiemmin jopa toimintansa lopettamista pohtinut yhdistys teki täyskäännöksen.

10

Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden uusien aktiivien mukaan onnistunutta opiskelijatoimintaa tehdään rennolla fiiliksellä.

>>

11

Jesse Peltonen (vas.), Aleksi Kaurto, Jaakko Kylmämaa ja Kimmo Salakka lähtivät mukaan Varon toimintaan heti opintojensa alussa.

alkeakosken Insinööriopiskelijat Varo ry:n toiminta oli parin vuoden aikana hiipunut lähes olemattomiin. Silloiset hallituksen puheenjohtaja Mikko Soipio ja rahastonhoitaja Eero Heiskanen olivat jo selvitelleet menettelyä yhdistyksen purkamiseksi.

Soipion ja Heiskasen mielestä Varo oli kuitenkin liian hyvä juttu lakkautettavaksi. Oman valmistumisensa kynnyksellä he lähtivätkin uudella kipinällä hankkimaan jäseniä sekä värväämään aktiiviporukkaa jatkamaan yhdistyksen pyörittämistä ja järjestämään toimintaa.

– Meidät nykyiset aktiivit värvättiin mukaan heti opintojen alussa. Aloittavien saunaillassa valtaosa liittyi jäseneksi ja kiinnostusta on riittänyt myös yhdistyksen luottamustoimiin, hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kaurto kertoo.

Yhdistyksen sähäkkä uudelleen aktivoituminen ja onnistuneet käytännöt saivat Insinööriopiskelijaliiton valitse-

V

12

maan Varon vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi.

Yhteiseksi huviksi ja hyödyksi

– Aloittavien saunailta on Varon perinteinen tapahtuma, joka järjestetään syksyllä ja tammikuussa. Kokoontumalla rennommissa merkeissä pyritään hitsaamaan porukkaa kasaan, yhdistyksen sihteeri Kimmo Salakka sanoo.

Jäsenhankinnan lisäksi ryhmähengen luominen on tärkeää. Yhteistyö on pienen yhdistyksen toiminnan kulmakivi. Jäseniä Varolla on alle parisataa.

Paikkakunnalla järjestettävää toimintaa ja tapahtumia tehdään yhteistyössä HAVO:n eli Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opiskelijayhdistyksen kanssa. Yhteisiä tapahtumia ovat muun muassa syyskauden aloittavat Tursajaiset ja sydäntalven Baarinki.

– Pienessä kaupungissa ei ole järkeä

lähteä kilpailemaan osallistujista, vaan tehdään yhdessä parempia tapahtumia, Kaurto summaa.

Myös naapuruston muiden insinööriopiskelijayhdistysten kanssa pidetään yhtä.

– Tampereen yhdistyksen kanssa on pyritty tekemään yhteistyötä. Tampereella on kuitenkin erilaiset volyymit ja resurssit. Lisäksi Valkeakosken opiskelijoissa on aika monta tamperelaista, Salakka toteaa.

Yhdessä tamperelaisten kanssa on muun muassa reissattu Astin-risteilylle. Jatkossa tavoitteena on lisätä yhteyksiä myös Hämeen ammattikorkeakoulun muiden yksiköiden insinööriopiskelijoiden kanssa.

Monikulttuurinen Campus

Kansainvälisten opiskelijoiden huomioon ottaminen oli yksi niistä seikoista, jotka nostivat valkeakoskelaiset vuoden paikallisyhdistykseksi. Valkeakoskella kansain-

välisten opiskelijoiden osuus on merkittävä. Insinööriopiskelijoiden enemmistö on muualta kuin Suomesta.

– Mikko ja Eero järjestivät viime syksynä kansainvälisille opiskelijoille oman Aloittavien saunaillan. Myös sieltä saatiin hyvin jäseniä yhdistykselle, Kaurto kiittelee.

Kansainvälisten insinööriopiskelijoiden saunotusta aiotaan jatkaa tänä syksynä. Tuoreet aktiivit pääsevät hiomaan rekrytointitaitojaan myös englanniksi.

Uhkana juustohöylä tai giljotiini?

Kansainvälisyys lisää Valkeakosken houkuttelevuutta opiskelupaikkana ja tuo myös itse opintoihin lisäarvoa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja vähennetään ja pienemmät yksiköt tuntevat olevansa liipaisimella.

– Perimmäinen syy Valkeakosken lopettamispuheille on ollut se, että englanninkielisillä linjoilla on niin vähän suomalaisia opiskelijoita. Ne täyttyvät kansainvälisistä opiskelijoista, huomauttaa itse englanninkielisellä Industrial Management -linjalla opiskeleva Jesse Peltonen.

– Koskissa opiskellaan kuitenkin vain kasvavia ja kehittyviä aloja. Ei meillä ole linjoja, joilta valmistuttaisiin kuoleville aloille, Peltonen jatkaa.

Kaurto nostaa esiin myös yksikön toimivat työtilat ja opiskelun kannalta erinomaiset laboratoriot sekä automaatiopuolen robotit ja laitteet.

Haastateltavien mielestä pienen yksikön hyviä puolia on myös se, että porukka on tiiviimpi – näin tieto kulkee paremmin ja toimiminen opettajien kanssa on mutkatonta.

– Opiskelijat eivät ole opettajille pelkkiä numeroita, vaan tutuiksi tullaan molemmin puolin, yhdistyksen rahastonhoitaja Jaakko Kylmämaa kiteyttää.

Opiskelijajäsenestä insinöörijäseneksi

Insinööriopiskelijaliitto kiinnitti huomiota myös Varon ja Valkeakosken Insinööriyhdistyksen toimivaan yhteispeliin.

Opiskelijayhdistys on saanut paikallisyhdistykseltä sponsoritukea muun muassa tapahtumateltan hankintaan. Yhteydet UUSI

INSINÖÖRI

Opiskelujen ja yhdistystoiminnan yhdistäminen on sujunut hyvin. Varolaiset kiittelevät myös koulua myönteistä suhtautumista.

ovat kunnossa ja opiskelijoiden puheenjohtaja on ollut mukana myös isojen inssien kokouksissa.

Aleksi Kaurton mukaan valmistuvien saunailta toimii tärkeänä linkkinä, kun siirrytään opinnoista työskentelemään insinööreinä.

– Kun Valkeakosken Insinöörien järjestivät valmistuvien saunaillan, Varo oli mukana auttelemassa. Osanotto tilaisuuteen oli hyvä ja suurin osa myös liittyi isoihin insinööreihin.

Ammattilaisia oikeille aloille

Euroopan talouskriisit sekä kotimaista teollisuutta ravistelleet muutokset eivät

ole saaneet tulevia insinöörejä epäröimään. Usko omaan alaan ja työllistymiseen on vahva.

Automaatiotekniikkaa opiskelevat Salakka, Kylmämaa ja Kaurto näkevät oman alansa kehityksen myönteisenä.

Laitteiden sähköistyminen ja automatisoituminen lisääntyy koko ajan. Eivätkä työt lopu robottienkaan myötä, sillä myös ne pitää asentaa ja huoltaa sekä tehdä niihin ohjelmat.

– Ja toisaalta, niin kauan kun on yrityksiä, täytyy tehokkuutta suunnitella sekä laskea ja seurata erilaisia kuluja, jatkaa Peltonen, joka perehtyy tuotantotalouteen englanninkielisessä koulutusohjelmassa. N 13

Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki

Harjanvarsi on vaihtunut työnjohtotehtäviin Euralainen insinööriopiskelija Juuso Lindqvist on kesätyöntekijänä noussut tyvestä puuhun. Pakkausvalmistaja A&R Cartonilla monta kesää ”harjahommissa” viettänyt Lindqvist sai opintojaan tukevan kesätyöpaikan.

urun ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikkaa kaksi vuotta opiskellut Juuso Lindqvist hymyilee Kauttuan Ruukinpuistossa kilpaa auringon kanssa. Kesätyö A&R Cartonilla vastaa nuoren insinööriopiskelijan kaikkia toiveita.

Lindqvist lomittaa kesätyönjohtajana vakituista väkeä. Työnjohtotehtävien lisäksi hänellä on erilaisia projektitehtäviä tuotannon- ja laadunkehityksessä ja laadunvalvonnassa.

– Olen onnenpekka. Saan jo toisena opiskeluvuotena loistavaa kokemusta, sellaista, joka aika harvoin osuu edes kolmannen vuoden opiskelijan kohdalle.

Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat eteenpäin, Lindqvist sanoo.

Hän ei ole A&R Cartonilla sattumalta. Lindqvist avasi pääasiassa elintarvike- ja lääketeollisuudelle pakkauksia valmistavan yrityksen portit ensimmäisen kerran jo vuonna 2005.

– Yrityksellä oli 2005 sellainen Tienaa tonni ja tutustu työelämään -kampanja.

Siitä se lähti. Sen jälkeen olen ollut Cartonilla joka kesä yhtä lukuun ottamatta, jolloin olin töissä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Nyt en ehtinyt edes hakea, kun jo pyydettiin, Lindqvist kertoo.

– Liikkeelle lähdin lattiatasolta, harjahommista. Karu totuus on, että sieltä se on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on ollut hyötyä. Tunnen yrityksen, pääosan työntekijöistä ja alan hyvin. Se aut-

T

14

taa nykyisessä kesätyössä, missä vaatimukset ovat aikaisempaa kovemmat, hän jatkaa.

Lean-ajattelua käytännössä

A&R Cartonin tehtaalla on Euran Kauttualla pitkät perinteet. Paikkakunnalla Ahlströmin tytäryhtiötä puhutellaan edelleen Euran Paperiksi, joka on vuosikymmenten aikana työllistänyt tuhansia alueen ihmisiä.

– Tällä hetkellä työntekijöitä Kauttualla on noin sata, Lindqvist kertoo.

Lindqvistin puheeseen tulee uutta innostusta, kun hän ryhtyy puhumaan yrityksessä noudatettavasta Lean-ajattelusta.

Kyse on johtamisfilosofiasta, jossa tuottamattomia toimintoja poistamalla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään kustannuksia.

– Lean on uusia juttuja ja käytössä aika monella alalla. Lyhyesti sanottuna sillä pyritään saamaan asiakkaan tuotteille lisäarvoa vähentämällä hukkaa. Sitä ei ole opetettu koulussa, mutta olen opiskellut sitä omin päin. Hienoa, että pääsen tutustumaan siihen käytännön työssä, hän iloitsee.

Ulkomaat kiinnostavat

Lindqvistin suuntautumisvaihtoehto ammattikorkeakoulussa on tuotantotek-

niikka. Keväällä hänet valittiin käyttöinsinöörikoulutukseen, mikä Lindqvistin mukaan avaa hänelle uusia mahdollisuuksia. Lukuvuoden kestävä käyttöinsinöörikoulutus alkaa syksyllä.

– Kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kiinnostavat. Käyttöinsinöörikoulutus on loistava tilaisuus oppia taas uusia asioita, Lindqvist sanoo.

Opintoja on jäljellä kaksi vuotta. Tavoitteena on löytää yritys, jolle voisi tehdä opinnäytetyön. Palaako nuori insinööri valmistumisen jälkeen tuttuun työympäristöön Kauttualle?

– Pakkaustekniikka kyllä kiinnostaa.

Pakkauskoneissa vaatimukset tarkkuudelle ovat erittäin suuret. Myös laatuvaatimukset ovat kovat. Sanotaan vaikka niin, että kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kotija ulkomailla kiinnostavat. Mutta olisihan se kiva jossain vaiheessa maailmallakin käydä, Lindqvist myhäilee. N

– Jos en ole töissä, olen kesällä kavereiden ja ystävien kanssa. Kuntosali ja rullaluistelu kuuluvat myös kesän ohjelmaan, Juuso Lindqvist sanoo.

Karu totuus on, että lattiatasolta on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on hyötyä.

UUSI

INSINÖÖRI

15

Ɵ Ś Ž < a i s u u s y t s e n e m ! a t i o tarin

ǁǁǁ͘ŝŶƐŝŶŽŽƌŝƚƐĂƚĂǀƵŽƩ Ă͘Į

kolumni Toni Mäkinen Insinööriopiskelijaliiton hallituksen varajäsen

Kriisin varjolla kyykytetään nuoria ”V

ain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin.”

Lainaus on peräisin yhdysvaltalaisen liberaalin taloustieteilijän Milton Friedmanin kynästä. Se on nyt harvinaisen ajankohtainen, sillä euroalueella mylläävä velkakriisi on johtanut kaikissa talouskurimukseen ajautuneissa maissa suuriin työmarkkinareformeihin. Finanssikeinottelijoiden ja velkarahalla itselleen valtaa ostaneiden poliitikkojen töppäilyt ovat kaatuneet yhteiskunnan aktiivisten tukipilarien, tavallisten palkansaajien, maksettaviksi.

Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa Kreikassa ja Espanjassa, joissa maiden valtaapitävät ovat kunnostautuneet paikallisen ammattiyhdistysliikkeen saavutusten alasajamisessa. Näitä ovat muun muassa irtisanomissuojan, palkkojen ja työttömyysturvan heikentäminen. Reformit ovat koskeneet yleisesti kaikkia työntekijöitä, mutta suuren nuorisotyöttömyyden perusteella niitä on jostain kumman syystä sovellettu kahta ankarammin nuoria kohtaan.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnaksen mukaan kriisimaissa ollaan menossa niinkin pitkälle, että kollektiivisista työehtosopimuksista luovuttaisiin. Kilpailukyvyn nimissä kaikkea sopimista ollaan siirtämässä yritystasolle, vaikka OECD:n tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työmarkkinoiden taantumakestävyys on parhaimmillaan niissä maissa, joissa työehtosopimuksia koordinoidaan.

Ikävä kyllä euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Tosin tällä hetkellä vain niin, että ne koskisivat toteutuessaan meitä nuoria.

Huoli nuorten työllistymisestä on ollut esillä poliittisessa keskustelussa jo pitkään – ja syystäkin. Korkea nuorisotyöttömyys nykyisen huoltosuhteen kanssa muodostaa vakavan uhan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudelle. Suomen hallitus on vastaamassa uhkaan nuorten yhteiskuntatakuulla, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

UUSI

INSINÖÖRI

Nuorten yhteiskuntatakuun on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.

Tämä ei tosin tunnu riittävän työnantajapuolelle. Niin työnantajajärjestöjen kuin vaikutusvaltaisten poliitikkojenkin suusta on kuultu vaatimuksia nuorten työllisyyden lisäämisestä sallimalla työehdoista poikkeaminen työntekijän iän perusteella. Sekä Suomen Yrittäjät että elinkeinoministeri Jyri Häkämies ovat esittäneet nuorille muun muassa alennettuja palkkoja ja pidennettyjä koeaikoja.

Sen lisäksi, että edellä esitetyt toimenpiteet olisivat epäoikeudenmukaisia nuoria kohtaan, niin ne edesauttaisivat erillisten halpatyömarkkinoiden syntymistä. Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten palkkaleikkauksilla ei ole työllistävää vaikutusta, eikä nuoren työntekijän palkkaaminen ole työnantajalle sen riskialttiimpi sijoitus kuin vanhemman palkkaaminen.

Palkka-alekokeiluista on saatu kansainvälisestikin erittäin huonoja kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa nuorten palkanalennukset ovat synnyttäneet suuren köyhien työssäkäyvien nuorten joukon. Saksassa nuorten palkanalennukset ovat johtaneet pysyviin palkanheikennyksiin. Siten saksalaisten työssäkäyvien nykypolvi saa huomattavasti alemman elintason kuin heitä edeltänyt sukupolvi.

Työnantajien etuja ajavalla järjestöllä on taas oma lehmä ojassa sen ehdottaessa nuorten työehtojen heikentämistä: yritysten voittojen maksimointi kokonaisen ikäpolven elintason heikkenemisen kustannuksella ja hyvinvointivaltiomme maksupohjan rapauttamisella. Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä tulee olemaan suuri haaste ja vastuu hienon työehtosopimusjärjestelmämme yleissitovuuden puolustamisella myös vaikeina aikoina!

Euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen.

17

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Kaleidoskooppi-hankkeessa etsitään innovaatioita meri- ja metalliteollisuuden yrityksille sekä lisäpotkua opintoihin.

Monialaisessa yhteistyössä on mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja korkeakouluja.

Kim Gröhn vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulun työpajassa betonimuottien ideoinnista Aslemetals’ille.

Kim Gröhn kertoo saaneensa Kaleidoskooppi-hankkeesta uusia kontakteja ja näkökulmia sekä koulutukseen että työelämään.

atakunnan ammattikorkeakoulun Kaleidoskooppi-hankkeessa oli viime keväänä mukana neljä eri alan opiskelijaa; kaksi tuotantotalouden, yksi markkinoinnin sekä yksi viestinnän opiskelija.

Yritykset, joiden tilauksesta työpajat toteutettiin, olivat länsisuomalaiset Aslemetals, Steerprop, Narvi ja STX. Yritykset olivat betonivalumuotin lisäksi tilanneet ideoita kotisivujen kehittämiseen, pienen takan muotoiluun sekä laitetoimittajilta saatavien suunnittelu- ja tuotetietojen saamisen parantamiseen.

Tuotantotaloutta Raumalla opiskeleva Kim Gröhn lähti mukaan silkasta mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta.

– Työpaja oli minulle sopiva juttu sen käytännönläheisyyden vuoksi, hän kertoo. Siinä piti käyttää runsaasti luovuutta ja uudentyyppistä päättelykykyä kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Metodeina olivat muun muassa Swot-analyysi ja Walt Disneyn työskentelytapa.

Myös ”brainstorming” oli Gröhnin mielestä mielenkiintoinen toimintatapa.

Tiimiprosessissa tuotettiin osallistujille kokemus siitä, kuinka vaiheistus, mielikuvatyöskentely, analysointi sekä vuorottelu antavat tehoa ja laatua kehittämistyöhön.

–Siinä myös yhdistettiin luovien alo-

S

18

Monialaisuudesta lisäpotkua opintoihin jen menetelmiä kuten visualisointia, tarinallistamista ja dramatisointia perinteellisten insinöörialojen ongelmanratkaisuun.

– Näin päästiin irtautumaan insinööritieteen rutiineista erilaisiin ajatusmaailmoihin ja ongelmanratkaisutapoihin, Gröhn hehkuttaa.

Tämän toimintatavan Gröhn toivoo yleistyvän insinöörikoulutuksessa. Hän

arvelee jatkossa käyttävänsä sitä sekä omassa opiskelussaan että työssään. Jonkin verran hän on veljensä kanssa sitä jo soveltanutkin yhteisessä korjaamoalan yrityksessään PG-Groupissa.

– Olemme kutsuneet työnjohdon, asentajat sekä varaosamyyjät samaan pöytään ratkomaan esille tulleita ongelmia.

Näin olemme saaneet useampia näkökulmia samaan asiaan, Gröhn kertoo. N

Markus Ahola tutkii väitöstutkimuksessaan matkustajalaivojen tilasuunnittelua.

Turvallisuutta laivoihin afety Experience –työpajassa ideoitiin monitaustaisen osanottajajoukon kesken tulevaisuuden matkustajalaivojen turvallisuutta. Työpajaa vetäneen teollisen muotoilijan Markus Aholan johdolla selvitettiin, mitä turvallisuus on matkustajan näkökulmasta.

Aholan mukaan turvallisuuden tunne muodostuu erilaisista asioista eri ihmisille. Niinpä työpajassakin ajatuk-

S

set pyörivät onnettomuustilanteissa ja turvallisuusvälineissä, vaikka tarkoituksena oli käsitellä turvallisuuden tunnetta laajemmin.

Elementit, jotka luovat turvallisuuden tunnetta sekä tila, joka koetaan turvalliseksi, jäävät monesti liian vähälle huomiolle, Ahola tuumaa.

Työpajan eri ryhmissä todettiin, että turvallisuus koetaan kaikkien aistien voimin. Informaation laatu, määrä

ja virta koettiin tärkeiksi, samoin opastuksen ja opasteiden yksinkertaisuus.

Myös tilojen luonne sekä tunne valvonnan alla olemisesta mainittiin useasti.

– Näin siis turvallisuuden miettiminen ja suunnitteleminen monesta eri näkökulmasta koettiin tärkeäksi, Ahola listaa työryhmän tuloksia.

Työpajan järjesti Cruise & Ferry Experience Program ja Kaleidoskooppi –hanke. N

Mikä Kaleidoskooppi-hanke?

Kaleidoskooppi-hanke luo meri- ja metalliteollisuuden yritysten, korkeakoulujen ja aluekehittäjien sekä luovan alan välille kohtaamispaikan ja yhteistyöverkoston, jonka kautta pyritään uudentyyppisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Seminaareissa ja workshopeissa pureudutaan alan uudistumistarpeisiin ja tutkitaan kulttuurin toimintatapojen ja menetelmien soveltuvuutta teollisuusympäristöön.

Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Sen osatoteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammatti-

UUSI

INSINÖÖRI

korkeakoulu, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Porin Yliopistokeskus/TTY ja Prizztech Oy. Humanistinen ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijana.

Hankkeeseen liittyvä opiskelijakilpailu järjestetään syksyllä 2012. Sen tavoitteena on lisätä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja löytää uudentyyppisiä ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen yhdistämällä tekniikkaa, luovuutta ja kaupallisuutta.

19

osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen | Kuvat: Mari Männistö

Jorma Ponkalan Shalom-vene on 15 metriä pitkä ja 5 metriä leveä.

Shalom-veneessä voi asua ympäri vuoden Asuntoveneellä voi siirtyä asumaan ihan uuteen ympäristöön.

Saattaa olla, että Jorma Ponkalan rakentama Shalom-vene seilailee joskus Tyynellämerellä, Papua-Uusi-Guinean rannikolla. suntoveneen teko alkoi Jorma Ponkalan autotallissa yli 50 palasen rakentamisella. Nyt se on koottuna pihamaalla, mutta tavoitteena on siirtää vene Särkisalon rantaan ensi keväänä. Vuoden tai parin kuluttua sillä voi tehdä ensimmäiset reissut.

Shalom-veneen historia ulottuu noin kymmenen vuoden taakse. Pari vuotta ku-

A 20

lui suunnitellessa, rakentamista on nyt kestänyt reilu kahdeksan vuotta.

Neitsytmatka tehdään lähivesillä. Jos sopiva porukka saadaan kasaan, matka voi suuntautua Itämereltä eteenpäin Eurooppaan. Tai Tyynenmeren saarivaltioon, josta on tullut jo kutsu.

Ponkala toivoo matkaseuraksi vieraita.

Vene on suunniteltu niin, että oleskelu on

Veneen yksikiteisten aurinkopaneelien yhteenlaskettu nimellisteho on 5,9 kW.

Jorma Ponkala on tehnyt kaarevat keittiökalusteet.

siellä miellyttävää myös ajon aikana. Tilaa on jopa kymmenelle yöpyjälle, mutta silloin alkaa olla ahdasta.

– Kyläilevä väki voi toivoa, minne mennään ja vastavuoroisesti laittaa ruokaa.

Kahdessa kerroksessa kaikki tarpeellinen

Kun saunan pohjaikkunan avaa, sieltä voi pulahtaa uimaan.

UUSI

INSINÖÖRI

Vene on varustettu erittäin hyvin, joten pidemmätkin matkat sujuvat miellyttävästi.

Veneessä on kaksi kerrosta: ylhäällä runsaat 50 neliötä ja alhaalla vähemmän. Ylemmässä kerroksessa pääoleskelutilan yhteydessä on ohjaamo. Sen valtaisasta ikkunasta näkee tällä hetkellä kotipihan puut; jatkossa siellä voi ihailla meren sineä.

Sisustusta on mietitty ekologisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi oleskelutilassa olevat tuolit ovat peräisin Suomen Pankista. Ne on muotoiltu tilaan sopiviksi ja verhoiltu uudelleen.

Ylhäällä olevissa hyteissä on omat suihkunsa ja wc-tilansa. Keittiö on täydellisesti varustettu. Pesukoneelle ja pyykinkuivaukselle on omat tilansa.

Alakerrassa on lisää hyttejä, sauna ja työverstas. Verstaan vieressä on käytetyn ja puhtaan veden käsittelylaitteet.

Jännittävää seikkailua tekniikan parissa

Vaisalassa elämäntyönsä tehnyt Ponkala on ollut pienestä pitäen kiinnostunut tekniikasta. Hän aloitti lapsena isänsä kanssa rakentamalla esimerkiksi romukauppojen tavaroista omia aarteita.

– Aina pitää olla jotain tekemistä, joka vaatii omaa ajattelua.

Shalom ei ole Ponkalan ensimmäinen aurinkoenergiaa hyödyntävä vene. Puoli vuosisataa sitten nuorukaisena hän suunnitteli ja rakensi ensimmäisen aurinkoveneen. Viime vuosina käytössä on ollut Aton-niminen retkivene.

– En aio vanhustentaloon, vaan nääntyä työn alle, veneenrakentaja perustelee hymyssä suin, miksi hän on viettänyt lukemattomia tunteja rakennuspuuhissa.

Seurallisen miehen mielestä mukavinta on ollut venettä katsomassa käyneet ihmiset. N Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi

21

22

Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Gorilla / Stefan Berg

Tavoitteena Euroopan paras työelämä Mikäli Tekesiä on uskominen, Euroopan paras työelämä löytyy Suomesta jo vuonna 2020. Tähän tähdätään kunnianhimoisella työelämää uudistavalla ohjelmalla. Uuden ”brändin” odotetaan lisäävän paitsi tuottavuutta myös yritysten innovatiivisuutta ja houkuttelevuutta.

hjelman takana on se tosiasia, että yli 65-vuotiaiden osuus kansalaisista on jyrkässä kasvussa. Samalla kun työurat pitäisi saada pitenemään muutamalla vuodella, yhä pienenevät nuoret ikäluokat on pidettävä motivoituneina ja kiinnostuneina työnteosta.

Suomessa kymmenen seuraavan vuoden sisällä tapahtuva sukupolven vaihdos on Euroopan rajuimpia. Vanhempi esimies- tai johtavassa asemassa oleva kaarti vaihtuu sen aikana suurelta osin.

Tilalle tulevat uudet uljaat johtajat.

– Nyt on siis oiva tilaisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla – uudistaa sekä työnteon muotoja että johtamistapoja, sanoo Tuomo Alasoini Tekesistä. Hän johtaa työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikköä.

O

Haasteita johtamiselle

Työmarkkinoille tuleva uusi sukupolvi on tottunut toimimaan yhteistoiminnallisesti netissä. Sen tavat tehdä töitä ovat uudenlaisia ja asettavat haasteita perinteiselle johtamiselle.

– Olemme asia-, tehtävä- ja tulosjohtamisessa todella hyviä, mutta riittääkö se tulevaisuudessa, Alasoini miettii. Hänen vastauksensa on ei.

Luottamus ja avoimuus ovat uudelle sukupolvelle kaiken innovatiivisuuden edellytys. Siis vähemmän kontrollia ja enemmän vuorovaikutusta. Työelämän pitää houkutella, motivoida, kannustaa ja myös palkita uutta Y-sukupolvea.

– Yksilölliset työnteon muodot edelUUSI

INSINÖÖRI

lyttävät osaavaa esimiestyötä, jotta kaikki osaaminen saadaan hyödynnettyä, Alasoini sanoo.

Joustoa työhön

Tulevaisuudessa työn tekeminen hajautuu yhä enemmän; sitä tehdään eri aikoina, eri paikoissa ja erilaisissa verkostoissa. Pysyvien työyhteisöjen tilalle tulevat uudet tavat organisoida työtä.

Työn tekemisen tavat kehittyvät, mobiili-, etä- ja kotona tehtävä työ yleistyvät hyvien tietoliikenneyhteyksien johdosta.

– Työtä uudelleen organisoimalla tuetaan henkilöstön osallistumista tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, Alasoini sanoo.

Hänen mielestään henkilöstöllä on paljon tietoa asiakkaista ja käyttäjistä, mutta tätä tietoa käytetään puutteellisesti uudistamisen ideointiin.

Hankkeita tuetaan

Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelman toteutusaika on 2012–2018.

Sitä kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja yliopistojen kanssa.

Hankkeilla tuetaan etupäässä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka hakevat kasvua innovaatioista. Niissä ei yleensä ole tutkimus- ja kehityshenkilöitä, joten jokainen voi olla oma ”kehittämispäällikkönsä”.

Hankkeita toivotaan monilta toimialoilta, erityisesti tietotekniikan ja ICTaloilta. N 23

oikeus Teksti: Joel Uusi-Oukari, työsuhdeneuvoja

Vuosilomakorvaukset työsuhteen päättyessä Vuosilomakorvauksia ja lomarahaa koskevat kysymykset kiinnostavat varsinkin opiskelijoita, jotka työskentelevät määräaikaisena kesätöissä tai osa-aikaisesti opintojen ohessa. Lopputilin yhteydessä työnantajan on maksettava työsuhteen päättyessä korvausta pitämättä jääneistä vuosilomapäivistä.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuotena, joka on 1.4. – 31.3. Työntekijälle kertyy vuosilomapäiviä jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomat kertyvät etukäteen: esimerkiksi tänä kesänä pidetään vuosilomia, jotka ovat kertyneet ajalla 1.4.2011–31.3.2012. Vastaavasti 1.4.2012 jälkeen kertyviä lomia saa pitää vasta vuoden 2013 kesällä.

Lyhyessä työsuhteessa lomaa ei ehdi pitää, jolloin lomista suoritetaan rahallinen korvaus työsopimuksen päättyessä.

Täyden lomamääräytymiskuukauden laskemiseen on kaksi laskentatapaa, jotka valitaan työntekijän työajan perusteella.

Ensisijaisesti sovelletaan niin sanottua 14 päivän sääntöä, jonka mukaan lomapäiviä kertyy kalenterikuukausilta, joina työntekijälle kertyy vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuu-

kautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, sovelletaan toissijaista 35 työtunnin sääntöä. Sen mukaan vuosilomapäiviä kerryttävät kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomanmääräytymiskuukautta kohti kertyvien lomapäivien määrä on riippuvainen työsuhteen kestosta. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. vähintään vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää kuukautta kohti kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta.

Muussa tapauksessa lomapäiviä kertyy 2 päivää kuukaudessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin. Vuosiloman pituuden arvioinnissa on otettava huomioon, että arkipäivien lisäksi myös lauantait kuluttavat lomapäiviä. Loman ajalle osuvat sunnuntait ja arkipyhäpäivät eivät kuluta lomapäiviä.

Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti vähemmän kuin 35 tuntia kuukaudessa, lomapäiviä ei kerry. Sen sijaan työntekijälle kertyy ansaitsemaansa palkkaan

Kuva: Minna Virolainen

24 24

perustuvaa prosentuaalista vuosilomakorvausta.

Lomakorvauksen määrä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus käyttämättä olevista lomapäivistä.

Kuukausipalkalla säännöllisesti yli 14 päivää työskentelevälle työntekijälle maksetaan lomakorvauksena summa, jonka hän olisi ansainnut olemalla lomapäiviä vastaavan ajan töissä.

Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsopimuksen mukaan töissä niin vähän, että sovelletaan 35 tunnin laskentasääntöä, vuosilomakorvaus lasketaan prosenttiperusteella. Prosenttiperusteella laskettavan lomakorvauksen määrä on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) alle vuoden ja 11,5 prosenttia tätä pidemmissä työsuhteissa.

Tuntipalkalla ja yli 14 päivää kalenterikuukaudessa työskentelevän työntekijän lomakorvauksen määrä lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa kertoimella, jonka suuruus riippuu kertyneiden lomapäivien määrästä. Keskipäiväpalkka saadaan lasketuksi siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu palkka jaetaan lomanmääräytymisvuonna tehtyjen työpäivien määrällä.

Tuntipalkalla ja alle 14 päivää kalenterikuukaudessa työskentelevillä vuosilomakorvaus maksetaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden aikana maksetun palkan perusteella. Laskutapa on siis sama kuin lyhyttä työaikaa tekevien kuukausipalkkalaisten kohdalla. Alle 35 tuntia kuukaudessa työskentelevälle työn-

tekijälle lomakorvaus suoritetaan myös prosenttiperusteisesti.

Kaikki lomanmääräytymisvuonna maksettu palkka ei kerrytä lomakorvausta. Laskennan pohjana toimii säännöllisen työajan palkka. Lisäksi sopimukseen ja työehtosopimukseen perustuvat lisät – kuten ilta- tai yölisä – otetaan yleensä huomioon vuosilomapalkan laskemisessa.

Luontoisedut, joita työntekijä ei voi käyttää loman aikana, otetaan huomioon vuosilomapalkan laskennassa. Sen sijaan päivärahat, matkakustannusten korvaukset sekä ylityö- ja sunnuntaikorotukset eivät vaikuta vuosilomapalkan suuruuteen.

Lomaraha

Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaukset perustuvat vuosilomalakiin. Lomarahasta ei ole laissa säännöksiä, vaan sen maksaminen perustuu eri alojen työehtosopimuksiin. Tavallisesti työehtosopimuksissa on sovittu, että vuosilomapalkan päälle maksetaan lomarahana 50 prosentin vuosilomapalkan määrästä.

Työntekijän oikeus lomarahaan on rajoitetumpi kuin oikeus lomakorvaukseen.

Yleensä sitä ei tarvitse maksaa työsuhteen päättyessä käyttämättä jääneiden lomapäivien osalta. Lomarahaa maksetaan yleensä vain niistä lomapäivistä, jotka on pidetty lomana työsuhteen aikana. Tämän vuoksi vuosiloma kannattaa pitää, jos siihen on mahdollisuus. Tietyissä työehtosopimuksissa lomarahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä myös palaa vuosilomalta takaisin töihin. Joidenkin sopimusten mukaan lomaraha tulee maksaa työsuhteen päättyessäkin, mikäli työnantaja irtisanoo työsopimuksen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Usein työnantajan on maksettava lomarahaa työnantajan aloitteesta solmitun määräaikaisen työsopimuksen päättyessä.

Eri alojen työehtosopimusten lomarahaehdot poikkeavat toisistaan. Varmuuden vuoksi kannattaa tarkistaa omasta työehtosopimuksesta tai UIL:n työsuhdeneuvonnasta, millä edellytyksillä lomaraha omassa tapauksessa maksetaan.N UUSI

INSINÖÖRI

Esimerkki 1 Opintojensa loppuvaiheessa oleva Turo Teknologiainsinööri on saanut kesätyöpaikan suuresta teollisuusyhtiöstä. 1.6.–31.8.2012 kest ävän työsopimuksen säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työs tä maksetaan 2 300 euron kuukausipalkkaa. Vuo silomapäiviä kertyy kaksi kuukaudessa eli yhteensä kuusi.

Työsuhteen päättyessä Turolle mak setaan noin 550 euron lomakorvaus, joka vast aa määrältään viikon palkkaa.

ieniä Esimerkki 2 sa ohessa p yt opintojen n h te on i ss ll yritykse e jo Tea Tietoin niikka-alan ek ot et ti ja to it-toimeksian nyt töitä 20 . Hän on teh an aj n ie os auksella. useiden vu ron tuntikorv eu 2 1 sa es ud n työtuntia kuuka u päättämää ut Tea joutu n tu is lm va on solminut Hiljattain 2, koska hän 1 0 .2 .4 1 sa sopimuksen en yrityksen imuksen tois op ös ty en is .2011– kokoaika isvuoden 1.4 ym yt rä ää m an kanssa. Lom on kertynyt palkkatuloja a n ka ai 2 1 hteen vuoksi 31.3.20 Pitkän työsu a. ro eu 0 8 ayhteensä 2 8 a 11,5. Lom n prosentill aa et sk la s u lomakorva ,2 euroa. setaan 331 ak m a st au korv

Esimerk ki 3 Ulla Ura koitsija on aloitta 5.3.201 nut työt 2. Hän talonrak tekee tö ennusyh vänä vii it ä 8 tuntia tiössä kossa 1 p ä 0 iv e ä uron tun ssä viite päivältä n ti ä p a päilkalla. L suoriteta isäksi jo an työeh euron olo k a to is s elta opimuks suhdelis en peru ä. steella 5 Ulla alo ittaa rak ennuste hän joutu kniikan u päättä opinnot m ään työs syksyllä Työsuhte opimuks , ja en aikan ensa 31 a p a lk .8.2012 ja työssä katuloja . olopäiviä on kerty nyt 10 6 tai niihin keskipä 25 euro verrattav iväpalka a ia päiviä ksi saad den työs 125, joll aan 85 uhteesta oin euroa. K uuden k lomapäiv uukauUlla tark iä kertyy istaa UIL 12. :n verkk työsuhd osivuilta eoppaas löytyväs ta 12 vu men ole tä YTN:n o s il omapäiv van 10,8 ä ä vastaava , jolloin lo daan 85 n kertoimakorva euroa x uksen m 10,8 = ääräksi 918 euro saaa.

25

totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

Vastavalmistuneiden työ vastaa nyt paremmin koulutusta Viime vuonna opintonsa päättäneiden ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka oli useammin vakituinen ja koulutusta vastaava kuin vuotta aiemmin. Vakituisiin koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyi seitsemän prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin vuotta aiemmin toteutetussa tutkimuksessa.

uden Insinööriliiton tämän vuoden keväällä toteuttaman vuonna 2011 valmistuneita koskevan sijoittumistutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde vastaa viime vuosiin nähden paremmin koulutusta.

Vakituisiin koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyi viime vuonna valmistuneista insinööreistä 45 prosenttia. Työmarkkinoiden tilasta kertoo kuitenkin se, että määräaikaisten työsuhteiden osuus on taantumaa edeltäviin vuosiin nähden kohtuullisen suuri. Suhdanteet ovat näin ollen vaikuttaneet työmarkkinoiden rakenteisiin myös insinöörien osalta.

U

Opiskeluaikaisella työkokemuksella valmiuksia työelämään

Opintojen aikainen työskentely kehittää insinööriuralla tarvittavia taitoja sekä yleisiä työelämätaitoja ja -valmiuksia.

Erityisesti opiskeluaikaisen työn laadulla on merkitystä työllistymiseen. Alle

Uransa alkupuolella olevat insinöörit työllistyivät useimmin asiantuntijatehtäviin.

26

30-vuotiailla insinööreillä ilmiö näkyy valmistumisen jälkeisessä välittömästi työllistyneiden osuuksissa. Runsaalla neljällä viidestä oli työpaikka heti valmistuttua, mikäli oman alan työkokemusta oli karttunut vähintään kaksi vuotta. Alle puolen vuoden oman alan työkokemustaustalla olevista 57 prosenttia työllistyi heti valmistuttuaan. Kaikkiaan valmistumisen jälkeen työpaikan hakuun oli käytetty aikaa keskimäärin runsaan kuukauden verran.

Työnhakukin koettiin hieman helpommaksi kahteen edellisvuoteen verrattaessa. 38 prosenttia piti koulutusta vastaavan työpaikan saamista helppona tai erittäin helppona. Vastavalmistuneista 14 prosenttia koki kuitenkin oman alan työn saamisen erittäin vaikeaksi.

Kolme neljästä arvioi olevansa täysin tai melko tyytyväinen saamaansa insinöörikoulutukseen. Melko tyytymättömiä oli vastaajista joka viides ja erittäin tyytymättömiä viisi prosenttia. Ammatillinen erikoisosaaminen, projektinhallinta- ja johtamistaidot sekä esimiesvalmiudet nimettiin valmiusalueiksi, joita koettiin tarvittavan enemmän työelämässä ja joita oltaisiin haluttu opiskella enemmän.

Työ yhä useammin määräaikaista

Tutkinnon suorittamista seuraavana keväänä vuonna 2011 valmistuneista insinööreistä kaksi kolmesta työskenteli vaki-

tuisessa työsuhteessa. Runsaalla viidenneksellä työ oli määräaikainen. Työttömien vastavalmistuneiden osuus oli seitsemän prosenttia. Vastavalmistuneiden työllisyystilanteessa tapahtuneet muutokset edellisvuoteen ovat vähäiset; muutokset näkyvät nyt pikemminkin työn laadussa.

Valmistumisvuoden jälkeisenä keväänä neljä viidestä työssäkäyvästä koki, että tehtävät vastaavat hyvin tai melko hyvin koulutusta. Neljä kymmenestä arvioi työn vastaavan koulutusta hyvin ja 39 prosenttia ilmoittaa työn sisällön melko hyväksi. Työn koettiin vastaavan nyt hieman paremmin koulutusta viime vuoden tutkimukseen verrattaessa.

Tämän ohella työsuhteiden määräaikaistuminen leimaa vastavalmistuneiden tilannetta. Runsas viidennes työskenteli tutkinnon suorittamisen jälkeisenä keväänä määräaikaisessa työsuhteessa.

Heistä 44 prosenttia mainitsi määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja 28 prosentilla työsuhteen perusteena oli sijaisuus. Suhteellisen harva ilmoitti työsuhteensa olevan määräaikainen omasta aloitteesta.

Uransa alkupuolella olevat insinöörit työllistyivät useimmin asiantuntijatehtäviin. Valmistumista seuraavana keväänä työelämässä mukana olleista joka kymmenes oli edennyt esimies-/johtotehtäviin ja 58 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä. Työntekijätehtävissä toimi joka

Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde vuosina 2007–2011 valmistuneilla

45

2011

2010

38

2009

37

2008

9

NN NN NN NN NN NN

20 %

15

23

10

3

5

2

11

8

25

60 %

4

17

27

8

40 %

10

30

8

50

0%

6

9

80 %

2

3

3 3

100 %

Vakituinen työpaikka, joka vastasi koulutustani Vakituinen työpaikka, joka ei vastannut koulutustani Määräaikainen työpaikka, joka vastasi koulutustani Määräaikainen työpaikka, joka ei vastannut koulutustani En ole valmistumiseni jälkeen saanut töitä Muu

kymmenes ja toimihenkilötehtävissä lähes joka viides.

Teknologiateollisuus erottuu merkittävimpänä työllistäjänä

Kyselyhetkellä työelämässä mukana olevista vuonna 2011 valmistuneista joka neljäs työskenteli teknologiateollisuudessa ja 18 prosentin osuus insinööri-, suunnittelu-, tai konsultointitoimistoissa. Tietotekniikan palvelualalla oli useampi kuin joka kymmenes vastavalmistunut insinööri.

Yleisimpänä tehtäväalueena erottuivat suunnittelutehtävät, joissa työskenteli reilu neljännes. It-alan tehtävissä toimi UUSI

31

54

2007

INSINÖÖRI

8

joka kuudes työssäkäyvä. Työnjohtotehtävissä työskenteli 12 prosenttia. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä toimi seitsemän prosentin osuus työelämässä mukana olleista.

Sama osuus vastavalmistuneista oli sijoittunut tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tehtäviin.

Työn sisällön paraneminen näkyy myös siinä, että insinööriuransa alussa olevien keskimääräinen ansiotaso nousi vuoden takaiseen tutkimukseen nähden.

Kyselyhetkellä kokopäivätoimisesti työskentelevien mediaanipalkka oli tänä keväänä 2 600 euroa kuukaudessa ja kasvua edellisvuoteen oli kahden prosentin verran. Keskiarvopalkka nousi 3,1 prosenttia ollen nyt 2 659 euroa kuukaudessa. N

Uuden Insinööriliiton vuosittainen vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus selvitti vuonna 2011 valmistuneiden jäsentensä sijoittumista työelämään. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 802 insinööriä. Vuonna 2011 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen tuloksista julkaistaan syksyn aikana raportti jäsensivuilla (www.uil.fi).

27

maailmalta Teksti: Sauli Zukale | Kuvat: Jussi Kukkula

Kuva: Sauli Zukale

Jussi Kukkula tuntee kulttuurierot Kansainvälisessä liiketoiminnassa puhutaan paljon kulttuurieroista ja eri maiden toimintatavoista. Insinööri Jussi Kukkula tietää asiasta paljon. Hän on ehtinyt asua Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa. Parhaillaan hän on komennuksella Vietnamissa. Ulkomaankomennuksia hän suosittelee etenkin nuorille insinööreille.

ahtelainen Ferroplan rakentaa Vietnamiin kompostointilaitosta, joka on yrityksen historian merkittävin vientihanke. Hankkeesta vastaava Jussi Kukkula valmistui Espoo-Vantaan ammattikorkeakoulusta ympäristötekniikan linjalta vuonna 1998.

Kukkula aloitti oman työuransa Hackmanin omistamassa Hadwacossa projektipäällikkönä.

L 28

– Nuorena insinöörinä pääsin useille ulkomaankomennuksille. Hadwacon palveluksessa olin muun muassa vuoden Espanjassa, Kukkula kertoo.

Niistä päivistä lähtien jäte- ja vesihuoltolaitokset ovat tulleet tutuiksi. Nykyään laitokset ovat moderneja ja sisältävät uutta teknologiaa. Tällä hetkellä luodaan ensimmäisen sukupolven laitoksia ja alan standardeja, joista voidaan olla aidosti yl-

Jussi Kukkula suosittelee ulkomaankomennuksia etenkin nuorille insinööreille.

peitä. Kukkulan mielestä alalla on paljon työsarkaa ja hyvät mahdollisuudet kotimaisille yrityksille ja insinööreille.

Vuonna 2004 Kukkula koki, että on aika siirtyä eteenpäin. Tie vei YIT:n palvelukseen, jossa hän sai työkokemusta urakointiprojekteista.

– Työtehtäväni liittyivät kansainvälisiin ympäristöteknologiahankkeisiin, joista sain paljon arvokasta urakointikokemusta, Kukkula kertoo.

Hän oli silloin tekemissä ensimmäistä kertaa nykyisen työnantajansa kanssa, kun Ferroplan toimi useissa projekteissa komponenttitoimittajana. Vietnamin kompostointilaitos on yrityksen ensimmäinen kokonaisprojekti.

Matka kohti tuntematonta Vietnamia

Hanke kompostointilaitoksen rakentamiseksi käynnistyi pari vuotta sitten. 6,7 miljoonan euron projektin rakennustyöt alkoivat Vietnamin Binh Duongissa tämän vuoden alussa. Hanke on yrityksen historian suurin yksittäinen kauppa.

– Olen ollut hankkeen kanssa tekemissä jo rahoitusvaiheesta lähtien. Nyt roolini on toimia asiakkaiden kanssa ja pitää projekti tiukasti käsissä, ja samalla tietenkin etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Kukkula kertoo työkuvastaan Vietnamissa.

Kompostointilaitokselle on selkeä tilaus Vietnamissa. Nykyisin 91 miljoonan asukkaan Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Pintaalaltaan suunnilleen Suomen kokoisessa valtiossa lähes kolmasosa on asumatonta seutua ja merkittävä osa väestöstä asuu kaupungeissa.

– Suomalaiselle Vietnam saattaa tuntua aluksi yhtä aikaa kaoottiselta ja yllättävältä, lisäksi kova meteli seuraa kaupungeissa joka paikkaan. Maassa on 20 miljoonaa mopoa ja liikenne on aika kamalaa, Kukkula naurahtaa.

Hän ihastui maan kauniiseen luontoon ja kulttuuriin välittömästi. Lisäksi perhe, vaimo ja 5- ja 7-vuotiaat pojat, ovat viihtyneet erittäin hyvin. Poikien on hyvä nähdä eri maita ja kulttuureja. Nyt he aloittavat ala-asteen australialaisessa koulussa.

– Vietnamilaisilla on juuret syvällä historiassa, mutta katse tulevaisuudessa – hieman samalla tavoin kuin suomalaisilla, Kukkula kertoo.

Ihmiset ovat rauhallisia ja kärsivällisiä sekä erittäin ystävällisiä. Vietnam kehittyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Suomalaisille se on mahdollisuus, koska maassa tarviUUSI

INSINÖÖRI

osittain byrokratiasta ja vanhoista toimintatavoista, jotka saattavat ihmetyttää ulkomaalaisia. Suomalaiseen toimintatapaan verrattuna tarvitaan aina useampi leima ja allekirjoitus, jotta asiat etenevät, Kukkula sanoo paikallisesta päätöksenteko- ja lupaprosesseista.

Projekti on kuitenkin edennyt hyvin ja se on kaikilta osin aikataulussa. Vietnamilaiset aliurakoitsijat ovat saaneet rakennustekniset työt valmiiksi ja laitoskomponenttien asennustöitä aloitellaan.

– Vielä on paljon tehtävää jätteiden lajittelussa ja keräämisessä. Vaikka parannamme perusinfrastruktuuria, niin vielä yleisesti omalta pihalta jätteet lakaistaan kadulle, Kukkula kertoo.

Toimintatapojen muuttuminen kierrätyksessä vaatii aikaa ja ihmiset muuttuvat tiedon lisääntyessä.

Pitkät päivät

taan vihreän talouden ratkaisuja tulevaisuudessa.

Kulttuurit vaihtelevat eri maissa

Kukkula painottaa, että liiketoiminnassa pätevät erilaiset säännöt eri maissa. Esimerkiksi Vietnamissa asioiden hoito kestää kauemmin kuin Euroopassa.

– Päätöksenteko- ja lupaprosessi on Vietnamissa erittäin hidas. Tämä johtuu

Vietnamissa työpäivät ovat noin 12-tuntisia. Yö ja pimeä saapuvat kuin varkain noin kuuden aikaan illalla päiväntasaajan leveysasteilla.

Jussi Kukkula suosittelee ulkomaankomennuksia etenkin nuorille insinööreille. Aktiivinen työkierto ja ulkomaankomennukset kasvattavat omaa osaamista. Ympäristöteknologia-alalla monipuolinen työkierto voi olla avain menestykseen. N 29

maailmalta Teksti: Silja Hurskainen | Kuva: Raigo Pajula

Ulkomaille lähtö vaatii kokemusta ja hyvän konsultin Kone- ja tuotantotekniikan insinööri Hannu Viljamaa palasi viime vuonna kesälomiltaan työpaikalleen vaasalaiseen SOP-Metaliin ja sai kuulla, että työnantaja oli päättänyt lähettää hänet perustamaan yritykselle tehdasta Viroon.

ivan puun takaa tehtaan perustaminen Viroon ei sentään Hannu Viljamaalle tullut. SOP-Metal oli jo vuoden 2011 alussa alkanut miettiä toimipisteen perustamista Suomenlahden eteläpuolelle, mutta lopullisen päätöksen esimiehet tekivät kesän aikana.

Päätöksen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Viime lokakuussa Viljamaa jo asui vaimonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa Tallinnassa. Viron toimipisteen sillä hetkellä ainoana työntekijänä hänellä oli käsissään sähkötön ja työkoneeton 500 neliömetrin kylmä tehdashalli, tyhjä tilauslista ja tehtävänä saada homma pyörimään.

Seitsemän kuukautta myöhemmin Tallinnan eteläpuolella Jürissä sijaitsevissa SOP-Metalin tiloissa on mukavan lämmintä, koneet jyskyttävät ja tilauslistassakin on rivejä.

Keskeinen syy Viron tehtaan perustamiseen oli yhteistyö suurimman asiakkaan, ABB:n, kanssa. ABB:n Viron pääkonttori sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä SOP-Metalista. Yrityksen Viron tuotannosta ei viedä mitään Suomeen, vaan sen valmistamat sähköteollisuuden komponentit, lähinnä virtakiskot, päätyvät ABB:lle Virossa.

A

Hyviä työmiehiä on vaikea löytää

Keväällä toimipisteessä on Viljamaan lisäksi kolme virolaista työntekijää.

30

– Tahtimme on palkata yksi työmies joka kuukausi. Tavoitteemme on, että vuoden lopussa meillä on 10 työntekijää, Viljamaa kertoo.

Hyvien paikallisten työntekijöiden löytämisessä on urakkaa. Hakemuksia on tullut kymmenittäin, mutta Viljamaan mukaan osaavia työntekijöitä on hankala löytää.

– Tässä näkee, että Suomessa ammattikoulutus on pidemmällä.

Valinnoissa on vaikuttanut myös kielitaito. Venäjänkieliset hakijat yritys on joutunut ohittamaan kielimuurin takia.

Töihin otettujen virolaisten kanssa Viljamaa sanoo puhuvansa sekaisin suomea, viroa ja englantia. Kaikille SOP-Metalin virolaisille työntekijöille yritys on järjestänyt viikon mittaisen koulutuksen Vaasassa.

Tehtaan perustaminen Viroon ei tarkoita vähennyksiä Suomessa.

– Vaasassakin väki on vain lisääntynyt, Viljamaa vakuuttaa.

Konsultista on apua perustamisvaiheen jälkeenkin

Hannu Viljamaa sai Viroon tullessaan työnantajaltaan vapaat kädet toiminnan käynnistämiseen. Vastuuta on saanut kantaa itsekseen paljon, mutta hän muistuttaa, että ilman paikallista konsulttia ulkomaan toimipisteen perustaminen olisi erittäin vaikeaa.

Konsultti on auttanut SOP-Metalia ja Viljamaata lähes kaikessa mahdollisessa toimitilojen etsimisestä alkaen.

– Ilman konsulttia olisi mahdoton hoitaa kaikkea erityisesti tällaisessa tilanteessa, kun tulee uuteen maahan yksin.

Konsulttia ei tarvittu vain tehtaan perustamisen alkuvaiheessa, vaan yhteistyö hänen kanssaan jatkuu edelleen.

Komennukselle lähtijän oma osaaminen on toinen olennainen asia ulkomaan toimipisteen perustamisen onnistumisessa. Ulkomaille lähtijän on oltava valmis tekemään kaikkea käytännön konetöistä myyntiin ja markkinointiin.

Viljamaa on ollut SOP-Metalin palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 alkaen. Mies toteaakin, että vuosien mittaan kertynyt kokemus yrityksen töistä on ollut uudessa tilanteessa vain hyödyksi.

Tehdasta johdetaan jatkossa Vaasasta käsin

Ulkomaille lähtö on paljon muutakin kuin vain yksi askel firman kasvussa. Komennus on suuri muutos ulkomaille muuttajan työuralla ja perhesuhteissa.

Viljamaan ansioluetteloon komennukselle lähtö ja tehtaan perustaminen tuovat hyvän lisän. Mies on tyytyväinen siihen, että on puolessa vuodessa Virossa saanut paljon uusia työhön liittyviä kontakteja.

SOP-Metal aloitti Virossa hallissa, jossa ei ollut edes pistorasioita. Hannu Viljamaan johdolla tyhjästä tilasta tuli toimiva tehdas.

– Olin itse hyvin innokas lähtemään.

Olen aina ollut sitä mieltä, että ulkomaille töihin olisi mielenkiintoista mennä. Oli houkuttelevaa, että työ olisi tuttua, mutta kaikki muu uutta, Viljamaa kuvailee ajatuksiaan muutosta.

– Lisäksi keskisuuresta alihankintayrityksestä on aika harvinaista päästä ulkomaille.

Ensin ajatus täytyi kuitenkin myydä vaimolle. Perhe eli yhdessä Tallinnassa viime talven, mutta kun vaimon virkavapaa päättyi huhtikuussa, Viljamaa on olUUSI

INSINÖÖRI

lut Virossa ilman perhettään. Mies myöntää, että illat ja viikonloput Virossa ilman perhettä ovat hyvin tylsiä.

Mutta kauan Viljamaan ei tarvinnut olla perheestään erossa. Hän palasi kesäkuussa Suomeen ja johtaa Viron tehdasta jatkossa enimmäkseen Vaasasta käsin. Paikan päällä Jürissä töistä vastaa sikäläinen työnjohtaja.

Viljamaa arvelee, että jatkossa matkustamista on enemmän, ja aika näyttää, kuinka pitkiä aikoja Virossa täytyy siellä käydessä olla.

Ulkomaan toimipisteen perustaminen vaatii paljon aikaa, vaivaa, rahaa ja sitoutumista sekä yritykseltä että työntekijältä perheineen. Onko se kaiken vaivan väärti?

– Jos me emme sitä tee, niin joku muu sen tekee. Työn hinnallahan tässä kilpaillaan. Mutta tietysti suomalaisena miettii, miltä kaikki näyttää kymmenen vuoden päästä, Viljamaa pohtii töiden siirtymisestä muille maille. N

31

7LODD ODDWXOHKGHW 1<7 XVNRPDWWRPDQ HGXOOLVHVWL

-23$

l Q Q \ +\|G WXVL H Q H V l M

7,/$$ +(/3267, 1(7,67b

ZZZ XLO Ã&#x20AC;

.LUMDXGX MlVHQHWXLKLQ MD YDOLWVH /HKGHW

7LODD LWVHOOHVL WDL ODKMDNVL 8XGHQ ,QVLQ||ULOLLWRQ MlVHQHWXOHKGHQ WHNQLLNDQ YLLNNROHKWL 7 Q OLVlNVL MlVHQLOOl RQ PDKGROOLVXXV WLODWD 6DQRPD 0DJD]LQHV )LQODQGLQ PXLWD OHKWLl MlVHQHWXKLQWDDQ .l\Wl HGXW K\YlNVHVL .l\ 8XGHQ ,QVLQ||ULOLLWRQ MlVHQVLYXLOOD MD WHH WLODXNVHVL WlPlQ YXRGHQ KLQQRLQ 7LODXNVLD YRLW WHKGl PLVVl YDLKHHVVD YXRWWD WDKDQVD QLLQ PRQWD NXLQ KDOXDW -lVHQWLODXNVHW RYDW PllUlDLNDLVWLODXNVLD 7LODXVKLQQDW RYDW 8,/ Q MlVHQVLYXLOOD 1\N\LVHW KLQQDW RYDW YRLPDVVD DVWL 8ONRPDLVLLQ WLODXNVLLQ OLVlWllQ SRVWLPDNVXOLVl $VLDNDVSDOYHOX SDOYHOHH NDLNLVVD WLODXNVLD NRVNHYLVVD DVLRLVVD QXPHURVVD +HQNLO|SDOYHOX DUNLVLQ NOR PXLQD DLNRLQD SDOYHOXDXWR PDDWWL /LVlWLHGRW OHKWLHGXLVWD MlVHQHWXVLYXLOWD

Teksti ja kuva: Anu Kaniin

Nokialaisille oma sivusto työnhaulle okia Talents -sivusto esittelee oululaisia Nokian työntekijöitä ja heidän osaamistaan mahdollisille uusille työnantajille. Sivuston tarkoituksena on helpottaa henkilöstön uudelleen työllistymistä sekä saattaa yhteen yritysten työntekijätarpeet ja tarjolla oleva ammattiosaaminen.

Tavoitteena on, että joku suuri kansainvälinen yritys huomaisi osaajat ja hyvän toimintaympäristön perustaakseen Ouluun uuden tuotantolaitoksen.

Sivuston yhteyshenkilönä toimiva Pekka Väyrynen kertoo, että Nokian Oulun yksiköstä vapautuu työmarkkinoille tietotekniikka-alan superammattilaisia sekä hyvin toimivia tiimejä. – Jos joku yritys tai vaikkapa yksittäinen henkilö haluaa toteuttaa ”ruutupaperi-ideansa” lopputuotteeksi, se onnistuu Nokia Talents -yhteyksien kautta. Syy tähän on selkeä; tiimeillä on kokemusta koko tuotantoprosessista eli idean toteuttamisesta massatuotteeksi saakka.

Oulun nokialaiset voivat syystäkin olla ylpeitä ammattitaidostaan, sillä esimerkiksi Linux-tuotteiden kehitys alkoi Oulussa vuonna 2003. Hyvän ammattitaidon lisäksi oululaisia insinöörejä yhdistää myös se, että he ovat paitsi kotipaikkaus-

N

Pekka Väyrynen toimii Nokia Talents -sivuston yhteyshenkilönä Oulussa.

kollisia niin myös lojaaleja työnantajaansa kohtaan.

Sivuston perustaminen kuvaa hyvin myös sitä, että nokialaiset eivät jää tuleen makaamaan vaan omalla aktiivisuudellaan

pyrkivät työllistymään.

Työtä tai projekteja tarjoavat työnantajat voivat olla yhteydessä sivuston ylläpitäjään webmasterhoneypot@nokiatalent.com sähköpostin välityksellä. N

Teksti: Anu Kaasalainen

Uuden Insinööriliiton palvelut työnhakijalle uden Insinööriliiton urapalvelut tarjoavat työnhakijalle monia erilaisia työllistymistä ja työnhakua tukevia palveluita niin verkkosivuilla kuin henkilökohtaisestikin.

Verkkosivujemme jäsenosiossa on Insinööripörssi ja sen avoimet työpaikat sekä linkki yhteistyökumppanimme Monsterin avoimiin insinöörityöpaikkoihin.

Verkkosivuilla on myös pääkohdittain ohjeistusta työnhakudokumenttien laadintaan, työhaastattelutilanteisiin sekä erilaiseen työnhakijan testaukseen. Näiden lisäksi jo-

U

UUSI

INSINÖÖRI

kainen liiton jäsen voi saada henkilökohtaista neuvontaa oman uransa suunnitteluun ja työnhakuun.

Neuvonnassa käydään läpi yksinkertaisimmillaan työnhaun asiakirjoja, mutta tarvittaessa pureudutaan syvemmälle uusien urasuuntien löytämiseksi. Tulevan syksyn ja talven urahallintakoulutuksista tiedotetaan niin ikään liiton verkkosivuilla.

Liiton urapalveluissa työskentelevät ura-asiantuntija Seija Utriainen sekä asiamies Anu Kaasalainen. Heidät tavoitat helposti sähköpostilla etunimi.sukunimi@uil.fi. N

33

opiskelijat

www.iol.fi

Yhdessä hyvään työelämään

usi Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto ovat insinööriopiskelijan paras yhteistyökumppani niin koulussa kuin työelämässä. Liiton palvelut ja edut ovat jo opiskelijoiden käytettävissä ja kannattaakin jo opintojen alkumetreiltä tutustua mitä kaikkea hyötyä ja hupia liiton jäsenyys tuo tulleessaan.

Liiton toiminnasta tietoa saa helposti oman oppilaitoksen paikallisyhdistykseltä sekä suoraan liitolta. Insinööriopiskelijaliitto kiertää kouluissa syksyillä ja sitä kautta jokaisella on mahdollisuus tulla suoraan juttelemaan mieltä askarruttavista asioista.

U 10.9.

11.9.

12.9.

13.9.

18.9.

19.9.

20.9.

24.9.

25.9.

26.9.

27.9.

2.10.

3.10.

4.10.

9.10.

10.10.

11.10.

16.10.

17.10.

23.10.

24.10.

25.10.

30.10.

31.10.

1.11.

Oulu Oulu Kemi Rovaniemi Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kotka Metropolia ja Kuopio Metropolia ja Varkaus Metropolia ja Joensuu Tampere Tampere Valkeakoski Pori Turku ja Rauma Turku Mikkeli Lappeenranta Riihimäki Hämeenlinna Lahti Kajaani Ylivieska Kokkola

Muutokset kierrospäivissä ovat mahdollisia. Ajankohtaisen kierrospäivätilanteen löydät osoitteista www.iol.fi sekä seuraamalla meitä Facebookissa: facebook.com/insinooriopiskelijaliitto.

Kiertueen lisäksi Insinööriopiskelijaliitto järjestää erilaisia koulutuksia aktiivisille jäsenille. Koulutusten löytyvät ohesta ja koulutuksista lisää tietoa antaa asiamies Ulla-Mari Pasala (ulla-mari.pasala@uil.fi).

Insinööriopiskelijapäivät järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä. Ilmoittautuminen on jo käynnissä osoitteessa www.iop.fi.

34

Kuva: Anu Kaasalainen

Janne Juujärvi puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Lukuvuosi alkaa taas nnittelut kaikille uusille tekniikan alan opiskelijoille ja tervetuloa joukkoon.

Kesäloma on takanapäin ja syksyn opinnot ovat alkaneet. Samalla on liiton toiminnassa laitettu isompaa vaihdetta silmään. Toiminta käynnistyikin ryminällä, kun kolmena elokuun viikonloppuna oli ohjelmaa liiton aktiiveille. Elokuun ohjelmassa oli hallituksen kesäkokous, JJNP eli järjestöjohdon neuvottelupäivät ja PalMa eli palveluiden markkinointi-koulutus. Aktiiveja siis heräteltiin tosissaan ennen kuin koulut olivat edes alkaneet.

Rankka opiskelutaival joko jatkuu tai alkaa. Insinööriopiskelijaliitto sekä sen arvokkaat paikallisyhdistykset koettavat keventää teidän taakkaanne opiskelun ja harjoittelujen aikana. Opiskelun sujumista pyritään parantamaan koulutuspolitiikan seurannalla ja siihen vaikuttamalla. Harjoittelussa autetaan työelämän erinäisiin haasteisiin.

Opiskelijakulttuurin ylläpito ja luonti ovat myös osa toimintaa.

Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia on useampi heti syksyllä. InssiCooper aloittaa tapahtumat pohjoisessa syyskuun puolivälissä päihteettömällä vaellusreissulla, jossa on leikkimielinen rastikilpailu matkan varrella. Sen jälkeen syyskuun lopussa on vielä ASTin risteily, joka starttaa Turusta ja lokakuun puolessa välissä on IOP eli Insinööriopiskelijapäivät, jossa Uudenmaan insinööriopiskelijat ovat luvanneet maailmanlopun meininkiä.

Tänä vuonna on erityisen hienoa aloittaa opiskelu insinööriksi, sillä insinöörikoulutus täyttää 100 vuotta. Toivotan kaikille jaksamisia opintoihin ja aktiiveille erityisesti voimia, jotta jaksatte opiskelujen ohessa kertoa tästä ”Meidän Insinööriopiskelijaliitosta” ja sen eduista.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

O

Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri 22.–-23.9.

Kokoustekniikka ja järjestötoiminta, YH1

Riihimäki

29.–30.9.

Kokoustekniikka ja järjestötoiminta, YH1

Kouvola, Oulu

13.10.

Insinööriopiskelijapäivät IOP

Helsinki

20.10.

Työelämäasiat, YH2

Tampere, Helsinki

27.10.

Työelämäasiat, YH2

Mikkeli, Oulu

10.–11.11.

Työmarkkina-asiat ja neuvottelutaito, YH3

Oulu

17.–18.11.

Liittokokous

Oulu

UUSI

INSINÖÖRI

35

opiskelijat

www.iol.fi

Kuvat: Anu Kaasalainen

Ylärivissä vasemmalta: Puheenjohtaja Janne Juujärvi, varapuheenjohtaja Mika-Matti Ojala, Niklas Dahl, Toni Mäkinen Keskellä vasemmalta: Mikko Pohjola, Marjo Lehtinen, Sonja Petäjämaa, Mikko Tuomivirta Alhaalla vasemmalta: Matias Hovi, UIL:n hallituksen opiskelijajäsen Reima Pentikäinen sekä varajäsenensä Heikki Heimonen

Insinööriopiskelijaliiton hallitus tutuksi uheenjohtajana hallituksessa toimii rovaniemeläinen Janne Juujärvi, joka opiskelee rakennustekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii turkulainen tietotekniikan opiskelija Mika-Matti Ojala.

Mika-Matti toimii aluevastaavana Forssalle, Porille, Raumalle ja Tampereelle.

Hallituksen jäsenistä porilainen koneja tuotantotekniikkaa opiskeleva Mikko Tuomivirta ja lappeenrantalainen tietotekniikkaa opiskeleva Matias Hovi vastaavat järjestöasioista siten, että Mikon vastuulla on oma järjestökenttä ja Matiaksella alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö. Aluevastuupaikkakuntina Mikolla ovat Kokkola, Seinäjoki ja Ylivieska, Matiaksella Imatra, Kotka,

P

36

Kuopio ja Mikkeli. Aikuisopiskelijoista ja kansainvälisyydestä vastaa helsinkiläinen mediatekniikkaa opiskeleva Niklas Dahl.

Niklas toimii Kajaanin, Rovaniemen ja Turun aluevastaavana.

Toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii lahtelainen muovitekniikkaa opiskeleva Marjo Lehtinen. Marjon aluevastuupaikkakunnat ovat Hämeenlinna, Jyväskylä ja Riihimäki. Kulttuurija sosiaalipoliittisena vastaavana tämän vuoden hallituksessa toimii tamperelainen tietotekniikan opiskelija Mikko Pohjola aluevastuupaikkakuntinaan Lahti, Vaasa ja Valkeakoski. Rovaniemellä rakennustekniikkaa opiskeleva Sonja Petäjämaa toimii hallituksen viestintävastaavana sekä aluevastaavana Kemille, Ou-

lulle, Raahelle, Helsingille, Espoolle ja Vantaalle.

Hallituksen varajäsenenä toimii puutekniikkaa opiskeleva Toni Mäkinen. Tonin vastuulla hallituksessa ovat työelämäasiat ja aluevastuupaikkoina Joensuu, Lappeenranta ja Varkaus.

Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsinkiläinen sähkötekniikan opiskelija Reima Pentikäinen ja hänen varajäsenensä elektroniikkaa opiskeleva Heikki Heimonen Turusta.

Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot löytyvät IOL:n nettisivuilta. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi. Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! N

Kuva: Minna Virolainen

Opiskelijatoiminnan ammattilaiset esittäytyvät uden insinööriliiton Pasilan toimistolla opiskelijatoimintaa pyöritetään viiden työntekijän voimin. Asiamies Juha Manu koordinoi liiton opiskelijatoimintaa sekä toimii Insinööriopiskelijaliiton hallituksen sihteerinä, asiamies Ulla-Mari Pasala vastaa opiskelijoille järjestettävistä koulutuksista ja tapahtumista sekä asiamies Anu Kaasalainen jakaa työaikansa opiskelijoiden harjoitteluvalmennusten, opiskelijatoiminnan viestinnän sekä nuorisojäsenten urahallinnan välillä. Kaikkien asiamiesten työtehtäviin kuuluu myös liiton paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, jäsenten neuvonta sekä yhteydenpito ammattikorkeakouluihin.

Assistentti Vassa Honkanen hoitaa insinöörisormustilauksia sekä opiskelijoiden stipendiasioita ja assistentti Afsaneh Palomäki opiskelijakoulutusten ilmoit-

U

Vassa Honkanen (vas.), Ulla-Mari Pasala, Afsaneh Palomäki, Anu Kaasalainen ja Juha Manu tekevät opiskelijatoimintaa ammattitaidolla.

tautumisia sekä käytännön järjestelyjä.

Kaikki opiskelijatoiminnan työntekijät tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@uil.fi Toimiston henkilökunnan lisäksi opiskelijatoiminnan parissa työskentelevät

osa-aikaiset kenttäasiamiehet Jaana Kuorelehti ja Mikko Kinnunen, joiden työtehtävänä on liiton jäsenhankinta sekä paikallisyhdistysten tukeminen. Jäsenrekisterissä opiskelijajäsenten asioita hoitaa jäsensihteeri Atte Lepistö. N

Teksti: Marjo Lehtinen

Koulutuspolitiikka… Hot or Not? oulutuspolitiikka sisältää kaksi nykynuorison vieroksuvaa sanaa: koulutus ja politiikka. Nämä kaksi runollista osaa sidottuna yhteen muodostavat pahalta kuulostavan sanahirviön nimeltään koulutuspolitiikka, jonka ymmärtämiseen vaaditaan vähintäänkin insinöörilakkia vaaleampi väri. Vai vaaditaanko?

Koulutuspolitiikka on loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaista ymmärtää.

Sillä ajetaan jokaisen insinööriopiskelijan koulutuksen laatuun vaikuttavia asioita sekä pyritään ottamaan huomioon yhteiskunnan tarpeita. Koulutuspolitiikalla halutaan säilyttää jo saavutettu koulutuksen

K

UUSI

INSINÖÖRI

taso, jotta me, tulevaisuuden toivot, säilyisimme kilpailukykyisinä tulevaisuudessa kotimaisilla kuin myös kansainvälisillä markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisen eteen joudutaan tekemään tiettyjä uhrauksia kuten tehostamaan koulutusresursseja sekä uudistamaan rahoitusmalleja samalla kannustaen kouluja panostamaan määrän sijasta laatuun. Kukapa meistä haluaisikaan valmistua suoraan kortistoon?

Parasta koulutuspolitiikassa on kuitenkin se, että sitä voi harrastaa meistä jokainen. Kaikilla on sanottavaa asiasta: ”kuinka minun koulutusohjelmastani

voitaisiin tehdä parempi/kehittävämpi/ järkevämpi”. Jo pienin muutoksin saamme aikaan hurjia tuloksia, mikä vain vahvistaa insinöörikoulutuksen asemaa arvostettuna koulutuksena. Tartutaan siis niihin koulun tarjoamiin tilaisuuksiin, jossa tätä asiaa päästään kehittämään opettajien ja oppilaiden yhteisymmärryksessä. Koulutuspolitiikka, hot or not? Hot. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry valvookin koulutuspoliittisia asioita tiiviisti yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa, jotta me opiskelijat saisimme laadukasta koulutusta! N 37

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Sillanpää toivoo, että alueyhdistykset pitäisivät aktiivisemmin yhteyttä ja kutsuisivat varapuheenjohtajiakin kyläilemään.

Vuorovaikutusta olisi hyvä olla muulloinkin kuin edustajakokouksissa ja järjestöjohdon neuvottelupäivillä.

Edunvalvontakärki edellä uden Insinööriliiton varapuheenjohtajan Raimo Sillanpään tehtäväkenttä on laaja. Toimenkuvaan kuuluu koulutuspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, alueellista elinkeinopoliittista vaikuttamista, innovaatiotoimintaa, yrittäjyyttä ja opiskelijatoimintaa.

– Tehtäväni on toimia liiton sääntöjen, toimintasuunnitelman ja oman toimenkuvani mukaan, Sillanpää sanoo. Varapuheenjohtajilta ei edellytetä tulosvastuullisuutta.

Sillanpäällä on takanaan muutama hallituksen kokous meneillään olevalla nelivuotiskaudella 2012–2015. Hänelle on syntynyt täysi luottamus liiton toimiston väen ammattitaitoa sekä koulutus- ja

U

38

elinkeinopoliittisen valiokunnan tekemää työtä kohtaan. Hän on tutustunut myös yrittäjävaliokunnan toimintaan.

Elinkeinopoliittista ohjelmaa hän pitää tärkeänä.

– Siinä otetaan kantaa asioihin, jotka vaikuttavat suoraan insinöörin työhön.

Muun muassa vapaa-ajalla tehdyn työn korvaamisesta pitäisi puhua enemmän.

Ennakointi tärkeää

Sillanpään mielestä liiton pitäisi aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Meidän pitää olla proaktiivisia ja ennakoida tulevaa, ei pelkästään reagoida jo

tapahtuneeseen, Sillanpää painottaa.

Meneillään olevaan rakennemuutokseen pitää ottaa ennakoiva ote ja tunnistaa jo pieniäkin meneillään olevia muutoksia, yritys yritykseltä ja ala alalta.

Sillanpää itse on aitiopaikalla työnantajansa Vaasan ABB:n yhteistoimintaneuvottelukunnan puheenjohtajana. Siellä hän saa ennakoinnin pohjaksi tarvittavaa tärkeää tietoa. Tällaisen tiedon hän soisi välittyvän kaikille luottamusmiehille kaikissa yrityksissä.

Koulutusta on päivitettävä

Kukapa aavisti kymmenen vuotta sitten, että kaivosinsinööri ja peli-insinööri ovat

”

Työmarkkinaedunvalvonta on liiton tärkein tehtävä ja tessit on saatava kuntoon taustaryhmätyöllä

tämän vuosikymmenen hittituotteita. Insinöörin pitääkin päivittää koulutustaan jatkuvasti ja olla sen kanssa ajan hermolla.

– Insinöörin pitää olla enemmän yleisinsinööri kuin spesialisti. Yksilöllisen kehittymiseen pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia jo yrityksen sisällä, Sillanpää sanoo.

Hän ei tunnu paljon antavan arvoa opetusministeriön koulutussuunnitelmille. Ne saattavat toteutuessaan tuottaa vääränlaisen koulutuksen saaneita jo muuttuneeseen työelämään.

Insinööriksi valmistuvien laadullisesta työllistymisestä on myös vaikea saada luotettavaa tietoa.

– Insinööri saattaa työllistyä koulutustaan vastaavan alan yritykseen, mutta työtehtävä on väärä eli vaikkapa työnjohtaja. Se ei vastaa insinööriksi valmistuneen koulutusta.

Edunvalvonta kärjessä piireissä

Sillanpää arvostaa erityisesti liiton piiritoimintaa, jossa viisi asiamiestä ovat hänen mielestään keskeisiä pelaajia. Edellytys liiton tehokkaalle toiminnalle on, että piirien ja alueyhdistysten sekä piirien ja liiton välit ovat kunnossa.

– Jos asiamies on sovinnollinen ja rakentava, hän ei salli asiatonta keskustelua tai nurkkakuntaista toimintaa, Sillanpää sanoo.

Alueyhdistyksissä toimitaankin nyt enemmän edunvalvontakärki edellä.

– Edunvalvontaviestiä viedään nyt tarmokkaasti samaan suuntaan ja pyritään saamaan kaikki maan 115 000 insinööriä UIL:n tarjoaman oikean edunvalvonnan piiriin.

Teknon työehtosopimus kuntoon 2013

Raimo Sillanpää on myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja. Hän pitää nelivuotiskautensa tärkeimpänä tehtävänä sitä, että taustaryhmä olisi hyvässä iskussa ensi vuoden syksyllä, kun uusista työehtosopimuksista neuvotellaan.

– Työmarkkinaedunvalvonta on liiton tärkein tehtävä ja työehtosopimukset on saatava kuntoon taustaryhmätyöllä, Sillanpää sanoo.

Taustaryhmä koostuu keskeisten teknologiateollisuuden yritysten ylempiä toimihenkilöitä edustavista luottamusmiehistä. UIL:n jäsenillä on taustaryhmässä enemmistö.

– Kaikki on kiinni halustamme katsoa, missä olemme vahvoja, kun rakennemuutoksen hallintaan keksitään keinoja, Sillanpää kuittaa skeptikoille. N UUSI

INSINÖÖRI

arkauden Insinöörien puheenjohtaja Kari Laitisen mielestä Oulun Insinöörien jäsenkehitys on ollut pitkään yllättävän hyvä.

Hän kysyykin oululaisilta, miten he ovat onnistuneet kasvattamaan vuosia sekä jäsenten että aktiivien määrä.

Mikä on teidän viisasten kivenne, Oulun Insinöörien puheenjohtaja Tiina-Maria Siipola?

– Meillä on ollut tiivis yhteistyö paikallisen opiskelijayhdistyksen kanssa. Viime vuosina se ei ole tosin tuottanut tulosta samaan tapaan kuin aiemmin. Myös ympäristön opiskelijayhdistykset ovat tarjonneet meille kokeneita aktiiveja. Esimerkiksi lukuisat Raahessa, Kemissä ja Rovaniemellä opiskelleet insinöörit ovat muuttaneet työn perässä Ouluun ja näin olemme voineet kuoria kermat päältä.

– Meillä on yhdistyksen hallituksessakin kohtuullisen nuorta porukkaa. Mukaan aktiivitoimintaan on turvallista tulla, sillä meillä on matala kynnys osallistua.

– Jäsenkehitystä on toki vaikeuttanut viime aikoina Nokian rajut supistamiset Oulussa.

Mikä on ollut paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana?

– Meidät yllätti tämänvuotisen työmarkkinaillan kävijämäärä, lähes 50 insinööriä, jotka ovat nuorehkoja ja työelämässä mukana. Ajankohtaisuusosuuden jälkeen lähdimme jäähalliin katsomaan Kärppä-ottelua. Samanlaisia tilaisuuksia on järjestetty jo pitkään, mutta yleensä kävijöitä on 10–15.

– Tilaisuuksissa, joissa perinteisesti on käynyt lukumääräisesti paljon porukkaa, ei ole ollut tänä vuonna totutusti väkeä. Yleensä nämä tilaisuudet ovat olleet tyypiltään koko perheelle suunnattuja ja osallistujissa on ollut paljon muita kuin jäseniä. Ensi vuonna aiommekin lisätä työmarkkina-asioita käsitteleviä tilaisuuksia ja vähentää perhetapahtumia.

Oululaisten kysymys suuntaa Itä-Suomeen, Imatran Insinööreille. N

V

Teksti: Kirsi Tamminen

39

Bulls

27 17 22

32 13

7

35 37

24

17 12

39 3

16

25

22 29 21

8

10 10

3

7 15 11 15

10 35

17

7

4

24 14

6 21

ammattikorkeakoulutusta valmistuu insinöörejä?

5

35

1. Kuinka monesta suomenkielisestä

2. Kuinka monta prosenttia insinööri-

7

opiskelijoista työskentelee kesäisin?

3. Minkä niminen on insinööriopiskelijan

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

laulukirja?

4. Mistä lähtien insinööriopiskelija saa käyttää insinöörilakkia?

5. Mikä on suurin insinöörikoulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu?

6. Kuinka paljon insinööriopiskelijaliiton jäsen saa alennusta valmistumisensa jälkeen siirtyessään jäseneksi johonkin

UIL osallistuu syksyn tekniikan alan tapahtumiin N Pelastusalan Toimihenkilöliitto

PTL ry ja UIL ovat mukana Turvallisuus, Työhyvinvointi ja Security 2012 -messuilla 5.–7.9. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Nämä kolme tapahtumaa muodostavat Pohjoismaiden merkittävimmän Turvallisuusalan tapahtuman. Messut ovat avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9.30–16.30 ja perjantaina klo 9.30–16.00.

N UIL on näytteilleasettajana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 18.–20.9.järjestettävillä Alihankintamessuilla. Alihankintamessuilla on esillä teollisuusyrityksiä, ICT-palvelu-

40

toimittajia ja suunnittelu- ja konsulttiyrityksiä. Näyttely on avoinna vierailijoille tiistaina ja keskiviikkona. klo 9–17 sekä torstaina klo 9–16.

toiseen UIL:n jäsenjärjestöön?

7. Kuinka monta prosenttia insinööriopiskelijoista on naisia?

8. Miten pitkään keskimäärin insinööriopiskelijoilla kestää valmistua?

9. Milloin insinööriopiskelija voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi?

N UIL:llä on ständi myös Tekniikka 2012 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa 10.–12.10. Tapahtuman teemana on ”Hyötykäyttö, Tehokkuus, Optimointi”. Messujen aukioloajat ovat klo 10–17 keskiviikkona ja torstaina ja klo 10–16 perjantaina.

Tervetuloa vaihtamaan kuulumiset kahvikupin äärellä!

10. Minkä niminen on UIL:n kesätyöntekijöille tarkoitettu toimenvälityspalvelu?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

ajankohtaista jäsenpalvelusta

äsenyyteesi kuuluu edunvalvonnan ja työsuhdepalveluiden lisäksi myös lukuisia muita etuja, kuten kattavat vakuutukset vapaa-ajalle ja työelämään, neuvontaa yksityiselämän oikeusasioissa sekä alennuksia kursseista ja matkustamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi jäsenetulehdet ovat juuri palanneet kesätauolta.

Jäsenenämme olet oikeutettu tarjoamiimme palveluihin ja etuihin. Vinkkaa meistä kaverillesikin ja ohjaa myös hänet luotettavan liiton piiriin. Liittotoiminta perustuu hyvin pitkälti jäsenmäärään; mitä enemmän jäseniä, sen paremmin liitto voi toimia jäsentensä hyväksi. Tämän vuoksi uusien jäsenten hankinta on palvelus niin itselle kuin myös uudelle jäsenelle ja koko jäsenkunnalle.

Kun hankit uuden jäsenen, voit valita palkinnoksi itsellesi muun muassa sieniveitsen, kalankäsittelytyökalun tai pihviveitsisarjan. Kahdesta uudesta jäsenestä

J

palkinnoksi voit valita esimerkiksi uudenlaisen Cafe Solo -kahvinkeittimen. Tutustu vaihtoehtoihin ja kampanjan sääntöihin verkkosivuillamme.

Oletko oikeutettu jäsenmaksualennukseen?

Pidäthän jäsentietosi ajan tasalla

Muistathan, että mikäli olet alennukseen oikeuttavalla ajalla vähintään viisi kuukautta, voit hakea jäsenmaksualennusta koko jäsenmaksuvuodelle. Alennukseen oikeuttavat esimerkiksi työttömyys, lomautus, perhevapaa tai opiskelu.

Alennusta voit hakea heti, kun sinulla on todistus, josta voimme todeta vähintään viiden kuukauden alennukseen oikeuttavan ajanjakson.

Tarkemmat tiedot alennuksen ehdoista ja perusteista sekä alennusohjeet ovat verkkosivuillamme www.uil.fi > Jäsenyys > Jäsenmaksut.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat esimerkiksi työpaikkaa, muistathan ilmoittaa muuttuneet tiedot myös meille.

Muutoksista ilmoittaminen on helpointa jäsensivujen muutoslomakkeella, josta voit tarkistaa myös nykyiset rekisterissämme olevat tietosi.

Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.uil.fi.

Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa muutosilmoituslomakkeella valmistumisesta tai opiskeluiden viivästymisestä, jotta jäsentietosi pysyvät ajantasaisina.

Jäsentietopalvelu toivottaa mukavaa kesänjatkoa!

Valmistutko insinööriksi?

Tilaa insinöörisormus edullisesti sesonkitilauksena 1.9.–15.10.2012.

Lisätietoa osoitteesta YYY WKN Ƃ UQTOWU tai puhelimitse 0201 801 834 Insinöörisormus on perinteinen, insinöörejä yhdistävä ammattikunnan tunnus.

Insinöörisormuksella on jo yli 37 000 kantajaa.

UUSI

INSINÖÖRI

41

järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte Lepistö ja Tarja Mörsky palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen, 0201 801 816

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektiasiamiehet Tommi Grönholm, 0201 801 848 Saara Eriksson, 0201 801 842 Edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Lakimiehet työsuhdeneuvonta palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Honkanen,Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 833 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi lapininsinooritry@pp.inet.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Kaisu Lämsä toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42

mennen tullen Teknologiayrittäjyyspäivät Oulussa N Uusi Insinööriliitto on mukana Oulussa järjestettävillä valtakunnallisilla Teknologiayrittäjyyspäivillä 11.– 12.9. Tapahtuma järjestetään Oulun kaupunginteatterilla.

Puhujina on kovan luokan startup- ja kasvuyrittäjiä.

Tule kuulemaan ajankohtaistietoa yrittäjyydestä yhtenä uramahdollisuutena ja hae inssipinssi UIL:n ständiltä.

Osallistumismaksu on vain 20 euroa, ja se sisältää molempien päivien ruokatarjoilut ja verkostoitumistilaisuuden.

Tapahtuma on avoin kaikille aina opiskelijoista eläkeläisiin ja Helsingistä Utsjoelle.

Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä, olet yrittäjä, yrittäjämielinen tai muuten vain kiinnostunut, niin tervetuloa mukaan!

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.teknologiayrittajyyspaivat.fi

UIL syyskiertueella Uusi Insinööriliitto järjestää syyskiertueen, tällä kertaa 11 paikkakunnalla.

Kiertueelle lähdetään nyt kolmannen kerran.

Kolmen viikon aikana liitto pistäytyy eri puolilla maata ja tapahtumissa on mukana liiton johtoa sekä asiamiehiä.

Tapahtumiin kannattaa tulla päivittämään työsuhdetietämystä sekä kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita ja lähiajan tavoitteita.

Tilaisuudet pidetään seuraavilla paikkakunnilla: 24.9. Mikkeli 24.9. Oulu 25.9. Kemi 25.9. Imatra 1.10. Hämeenlinna 2.10. Kokkola 2.10. Lahti 3.10. Pori 8.10. Turku 9.10. Tampere 10.10. Helsinki Ilmoittaudu heti osoitteessa uil.fi/syyskiertue.

HELSINGIN INSINÖÖRIT Etsitkö työ/uramahdollisuuksia?

Ks. www.otty.fi 28.8. Henkiset voimavarat työnhaussa 18.9. Itsetuntemus työnhaussa 18.9. ”Uraohjus vai ajopuu” – osaamisen tunnistaminen ja osaamiskansio Insinööriklubi: Ay-edunvalvonta Brysselissä 12.9. klo 17.30, Insinöörit-Ekonomit -talo, Pasila Alustus: johtaja Ari Åberg TEKista.

Tarjolla pientä iltapalaa keskustelun lomassa.

Seniorien syysretki 12.9. Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen sekä Gasumiin Kouvolaan, Kiasman edestä tilausbussilla klo 7.30, paluu noin 17.15.

Osallistumismaksu 25 €/hlö sisältää kuljetuksen, lounaan ja sisäänpääsymaksun. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä.

Insinöörien ilta hiljattain valmistuneille ja pian valmistumassa oleville insinööreille pe 14.9. klo 18 Sokos Hotel Vaakunassa. Pääesiintyjä Eppu Salminen, cocktail buffet.

Suomen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä, Juha Jokelan Patriarkka Pe 28.9. klo 19, liput 22 €/hlö.

TUIKE

Ilmoituksista alennusta 3T-lehdessä Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöt sekä niiden jäsenjärjestöt saavat ilmoituksistaan alennusta 3T-lehdessä. Järjestöillä on oikeus 50 prosentin alennukseen omissa ilmoitteluissaan. Järjestöjen kokousten kutsuilmoittelusta alennusta myönnetään 75 prosenttia.

Rockmusikaali Kakola Turun kaupunginteatterissa 19.10. klo 19. Hinta 15€/ hlö.

Ilmoittautuminen viim. 14.9.2012 tuikeilmoittautumiset@hotmail.com.

Syyskokous to 1.11. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin osoitteessa www. tuike.fi.

Esimerkiksi ilmoituskoko 82 mm x 60 mm maksaa 432 euroa ja siitä myönnetään alennus. 82 mm x 20 mm kokoisen ilmoituksen hinta on 144 euroa.

Lisätietoja: www.3T.fi/media

UUSI

INSINÖÖRI

43

Syyskiertue

Askel parempaan työpäivään TUKI

jaksaminen

YAMK

AMK

luottamusmies PALKANKOROTUS

URANVAIHTO

PERHE

ammatti KOULUTUS

työ

jäsenyys

€

VARMUUS

TURVA

työehtosopimus

PALKKA

Tartu työuraasi edistäviin vinkkeihin.

Tutustu lisäksi urapalveluihimme sekä lisä- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

YHTEISÖ

Päivitä tietosi työsopimusten sisällöistä ja tulevan kierroksen aikatauluista.

työura

TES

HED

Tule kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita ja lähiajan tavoitteita.

%

voima

UIL järjestää syyskiertuetilaisuuksia

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta.

UIL

tietoa

Ilmoittaudu www WKN Ƃ U[[UMKGTVWG

TYÖNILO

JATKUVUUS

oppi