Insinoori-05-2014

Kesätyöntekijä kiertää maata 5

2014

Oululaisilla synkkä kesä

Opinnot alkavat

Nollasopimukset ongelmallisia

10

16

24

Sisällys 5/2014 10 14 16 18 20 22 24 27 28 38 39 40 43

Hyvän hanapolitiikan rakentaja Kylmä kesä Oulussa Työura alkuun pohjoisessa Ammattikorkeakouluopit laajoja Opiskelijatoiminta palkitsee Ulkomaanharjoittelu avartaa Asiakas on kumppani Liikkeenluovutuksessa riskejä Kesätyö reissuhommissa Projektikilpailu käynnissä Kesäkaravaanin satoa Uutta väkeä liittoon Muutosagentilla riittää virtaa VAKIOT

3 4 9 19 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

Kesäkaravaani pysähtyi muun muassa Joensuussa s. 39

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 25.9., 6.11., 11.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Järkevä päätös

E

pävarmuus Turun telakan ja koko suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuuden ympäriltä hälveni ainakin toistaiseksi, kun saksalainen telakkayhtiö Meyer Werft ja Suomen valtion Teollisuussijoitus Oy pääsivät sopuun korealaisen omistajan kanssa telakan ostosta. Saksalaisyhtiö on jatkossa telakan enemmistöosakas 70 prosentin osuudella valtion omistaessa loput 30 prosenttia.

Elokuun alussa syntynyttä ratkaisua edelsi erikoinen, mutta 2000-luvun Suomeen tyypillinen keskustelu valtion roolista omistajana. Hetken aikaa näytti jo siltä, että valtion lähteminen Turun telakan pelastajaksi on poliittisesti mahdotonta.

Voittiko hallituksessa järki vai pyhittikö tarkoitus keinot, mutta kuukausien työn jälkeen hallitus onnistui löytämään liiketaloudellisesti kannattavan ratkaisun telakan omistamiseen.

Jos uusi omistuspohja ei suoranaisesti takaa, niin ainakin antaa mahdollisuuden turkulaistelakan ja koko suomalaisen laivanrakennuksen kehittämiselle. Meyer Werftillä on pitkät perinteet laivojen rakentamisesta Saksassa. Valtion mukanaolo tuonee toimintaan ainakin alkuvaiheessa vakautta, jota koko ala ja etenkin turkulaistelakka ovat jo kotvan aikaa kaivanneet. Saksalaisen perheyhtiön kokemus yhdistettynä suomalaiseen osaamiseen voikin olla yhtälö, joka koituu kotimaisen meriteollisuuden pelastukseksi.

Omistusjärjestely antaa Suomen valtiolle mahdollisuuden irtaantua myöhemmässä vaiheessa sijoituksestaan. Mielenkiintoista on, kuinka moni yhteiskunnallinen keskustelija on kauppaa kommentoidessaan katsonut tarpeelliseksi korostaa juuri tätä mahdollisuutta. He ovat olleet ratkaisun tukena ikään kuin köydellä työntäen painottaen, että valtion ei pidä olla mukana taloudellisesti kannattamattomassa liiketoiminnassa.

Asiaa voi katsoa toisinkin, jos on rohkeutta arvioida valtion roolia ilman ideologista painolastia. Laivojen rakentaminen ei välttämättä ole menneisyyden toimiala; myös siellä tarvitaan uutta ajattelua ja innovaatioita muun muassa ympäristöpäästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuudessa.

Vähättelyn ja etukäteen tuomitsemisen sijaan syntyneelle yritykselle on syytä toivottaa onnea ja menestystä. Varmaa on, että ratkaisu tuo ainakin vähäksi aikaa työtä ja taloudellista toimeliaisuutta telakan ympäristöön. Jo se on hatunnoston arvoinen asia.

3

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan lakiin esitetään muutoksia muun muassa sisäpiiritietojen sääntelystä, esteellisyyssäännöksistä, yhtiön ja sen johdon välisistä liiketoimista sekä palkitsemisesta.

Lakiesityksen mukaan eläkeyhtiöillä pitäisi jatkossa olla julkinen sisäpiirirekisteri, joka ulotettaisiin koskemaan myös eläkeyhtiöiden hallituksen jäseniä. Sisäpiiriin kuuluvien olisi ilmoitettava rekisteriin pörssiosakeomistuksensa ja tekemänsä arvopaperikaupat.

– Esitys laajentaa sisäpiiriläisyyden määrittelyä arvopaperimarkkinalain mukaisista käytännöistä. Tämä vaikeuttaa työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten toimintaa tarpeettomasti, koska he olisivat jatkossa sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa.

Tämä ongelmakohta voi pahimmillaan vaikuttaa hallitusten kokoonpanoihin jatkossa, arvioi Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Tarja Jurmu

Työeläkeyhtiöiden hallitusten työ vaikeutumassa

Varma on merkittävä suomalainen työeläkeyhtiö.

Hän huomauttaa, että hallituksen jäsenet omistavat arvopapereita yksityishenkilöinä. Mikäli luottamustehtävän hoidossa vaaditaan kaiken henkilökohtaisen pörssiomaisuuden ja -kauppojen lähes jatkuvaa raportoimista, siitä voi tulla este hallitustyöskentelyyn osallistumiselle.

Siimes toivoo, että sisäpiiriläisyy-

destä eläkeyhtiöiden hallituksista voidaan keskustella eduskuntakäsittelyn aikana vielä rakentavassa hengessä.

– On koko suomalaisen työeläkejärjestelmän etu, että elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajien osaamista voidaan edelleen hyödyntää työeläkevakuuttajien hallinnossa, Siimes painottaa.

Yt-automaatti ei toimi

-7,3 % Tilastokeskuksen tietojen mukaan yrityssaneerauksien määrä väheni 7,3 prosenttia ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. kuu Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 832, mikä 40 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen yrityssaneerauksien määrä kasvoi tammi–kesäkuussa rakentamisen, kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Lukumääräisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kaupan sekä majoitusja ravitsemustoiminnan toimialoilla.

Yrityssaneerausten määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveysja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

4

Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimuksen Yhteistoiminnan henki hukassa mukaan yt-prosessi voi toimia itseään vastaan.

Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut automaatti, jonka avulla yritykset ja julkishallinto pyrkivät säästämään. Lyhytaikaiset säästöt ja supistukset saavutetaan, mutta tehokkuus ja tuottavuus laskevat pitkäksi ajaksi. Huono yt-prosessi voi johtaa negatiiviseen kierteeseen.

Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiiriin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä.

Työnsä säilyttävät työntekijät kokevat pahimmillaan, että yritys on vailla luotettavaa johtoa ja näin ollen vailla onnistumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa haastatellut työntekijät ja henkilöstön edustajat kokevat, ettei kysymyksessä ole aito neuvottelutilanne, vaan päätökset tai suunnitelmat oli tehty jo aiemmin eikä lopputulokseen päässyt konkreettisesti vaikuttamaan.

Neuvoteltavaa on vain vähän eikä todellisesta yhteistoiminnasta voida puhua. Luottamusmiehet voivat neuvotteluissa esittää henkilöstön näkemyksiä tilanteesta ja tehdä ehdotuksia, mutta niitä ei juurikaan huomioida.

Neuvotteluprosessi ja irtisanomiset näyttäytyvät henkilöstölle epäloogisena pelinä, joka vaikuttaa pahimmillaan arpomiselta. Yt-tilanteissa irtisanomiseen ei näyttäisi vaikuttavan se, onko henkilö tehnyt työnsä hyvin vai huonosti.

BITTIKATTAUS

Kesäkilpailuissa palkintoja aiheisia väyliä. Kilpailussa oli valokuvan lisäksi jokaisesta paikasta sanallinen vihje, jos katu ei ollut ennestään tuttu. Vihjeet olivat helppoja, sillä valtaosa vastaajista tunnisti kaikki oikein.

Paikkakunnat olivat järjestyksessä Helsinki, Imatra, Tampere, Mikkeli, Loviisa, Kirkkonummi ja Raasepori.

Oikein vastanneiden kesken arvottiin kirjakaupan lahjakortti. Palkinnon sai Liisa Katajala Tampereelta.

Onnea palkituille!

Thinkstock

Insinööriliiton Kesäkaravaanin ja muissa kesätapahtumissa eri puolella Suomea oli mahdollisuus osallistua arvontaan. Osallistujien kesken arvottiin kolme sadan euron arvoista lahjakorttia.

Sokos hotellien lahjakortin sai Timo Santapukki Kirjalasta. Verkkokauppa.comin lahjakortti meni Valkeakoskelle Miia Dahlille. Stadiumin lahjakortin arpa vei Jyväskylään Ari Jonniselle.

Insinöörin liitteen Kesäinssin kilpailussa piti tunnistaa seitsemän paikkakuntaa, joissa on insinööri-

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2014 saajaa Akavan yrittäjäpalkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille sekä akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

Palkinnon kautta muistutetaan myös, että Akava toimii korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana.

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammattinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi.

Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenliitot ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Ehdotuksia toivotaan erityisesti jäsenliittojen yrittäjätyöryhmiltä, yrittäjävaliokunnilta ja yrittäjäneuvottelukunnilta.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Vesa Vuorenkoskelle 19. syyskuuta mennessä joko sähköpostilla vesa.vuorenkoski(at) akava.fi tai Akavan postiosoitteeseen.

Akava julkistaa vuoden 2014 yrittäjäpalkinnon saajan marraskuussa liittokokouksensa yhteydessä.

Lisätietoja: www.akava.fi/yrittajapalkinto

Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen 10 vuoden sijasta.

Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan. Muutokset tulevat voimaan syyskuun alusta.

Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja ei tule koskemaan ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta.

Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.

Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorotteluvapaan kesto nousee 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.

Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Sen tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä.

5

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Ehdota Vuoden Välkkyä

ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Rasvaa talouden rattaisiin

M

aan hallituksen ministereitä ei käy kateeksi. Vuoden 2015 budjettineuvottelujen kynnyksellä he ovat Shakespearen Hamletia mukaillen oleellisen kysymyksen äärellä: ”Säästääkö vai eikö säästää, siinä pulma.”

Talouden pyörät pitäisi pitää pyörimässä, talous huutaa julkisia investointeja ja kansalaisten kulutuskykyä, mutta toisaalta pitäisi hillitä julkisen talouden alijäämän kasvua.

Velkaantumiseen yliolkaisesti suhtautuvia katsotaan Suomessa juuri nyt karsaasti, mutta siitä huolimatta uskallan kyseenalaistaa uskon säästämisen autuuteen. EMU-kriteereistä, luottoluokittajien A-kirjainten määrästä ja alijäämästä on tullut mantra, joita hoetaan jokaisessa tilanteessa, joissa arvioidaan julkisen talouden tilaa.

Vallanpitäjien enemmistöllä on luja usko säästämisen voimaan, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta Suomen taloushistoriassa, kun talouden eliitti erehtyy.

Säästäminen ja velanmaksu ovat hyveitä hyvinä aikoina, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se on myrkkyä osalle kansalaisista.

Säästäminen tarkoittaa käytännössä leikkauksia palvelutuotantoon, mikä tarkoittaa hyvinvoinnin vähenemistä heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Säästämisellä ei juuri koskaan ole positiivista vaikutusta työllisyyteen; päinvastoin, monelle se tarkoittaa töiden loppumista.

Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. On huolehdittava yksityisen kulutuksen säilymisestä, mutta oikeudenmukaisesti. Velkaakin on uskallettava ottaa ennen muuta järkeviin, työpaikkoja luoviin investointeihin. Välillä tuntuu siltä, että kannustamme toinen toisiamme säästämään itsemme hengiltä, ja kuka siitä sitten hyötyy?

6

Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, joka on auttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta tai jäsenpalvelua.

Palkinnon arvoinen voi esimerkiksi olla jäsentapahtuma ja -koulutus, joka on kehittänyt jäsenistön osaamista, aktivoinut toimintaan tai auttanut virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä.

Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista.

Palkinto on paitsi arvostuksenosoitus, myös keino tiedottaa uusista ideoista ja toimintamalleista akavalaisille ja STTK:laisille yhdistystoimijoille.

Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi. Esittää voi yksilöä tai työryhmää. Perustele ehdotuksesi ja lähetä se kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle 30. syyskuuta mennessä, inka. ukkola@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, 00520 Helsinki.

Palkinto luovutetaan joulukuussa. Palkinnonsaajan valitsee Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS:n liittohallitus.

Viime vuonna palkittiin kaksi. Toinen palkittu oli ammattiosasto, joka uudisti järjestötoimintaa kokonaisvaltaisesti ja hyödynsi sähköistä viestintää jäsenten tavoittamiseen. Toinen oli tamperelainen alueyhdistys, joka loi aluevastaavaverkoston.

Kiusaamiseen nollatoleranssi Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Työpaikoille tarvitaan organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamisen hyväksymättömyys ja suvaitsemattomuus on yhteinen arvo.

Sopuisa työyhteisö -hankkeessa koottiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tieto- ja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja kiusaamiskokemuksiin puuttumisen edistämiseksi.

– Kiusaaminen heikentää kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään ja olla vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä ja ilmeistä sanallisiin uhkauksiin, kertoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta.

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuunsa ja roolinsa kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamisen nollatoleranssin saavuttamisessa kiusaamista havaitsevan työtoverin rooli on keskeinen. Parhaimmillaan epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuva työtoveri lopettaa kiusaamisen alkuunsa.

Kiusaaminen lisää sairauspoissaoloja. Kiusatut kärsivät muun muassa ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta sekä keskittymis- ja univaikeuksista. Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus ja sen selvittely voi maksaa organisaatiolle yli 30 000 euroa.

Lisätietoja: www.ttl.fi/sopuisa.

BITTIKATTAUS

Rikkipesureita kotimaasta

Langh Ship kuva-arkisto

Langh Ship sai lopullisen hyväksynnän m/s Lauran pakokaasun puhdistusjärjestelmälle, kun Germanischer Lloyd antoi sille luokitustodistuksen heinäkuussa.

Langh Ship -varustamo on kehittänyt oman suljetun kierron rikkipesurin. Järjestelmä käyttää pakokaasun puhdistuksessa lipeää ja puhdistaa prosessissa käytetyn veden niin, että se voidaan johtaa mereen. Jäljelle jäävä jäte on tiivistetty niin kuivaan muotoon, ettei sen kuljettaminen jätteenkäsittelylaitokselle aiheuta ongelmia.

Skrubberia on vastikään alettu toimittaa myös muille varustamoille DeltaLangh -nimisen yrityksen kautta. Rikkidirektiivin uudet säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.

Langh Ship varustamo on kehittänyt oman suljetun kierron rikkipesurin.

Pohjoinen business hehkuu Oulussa järjestettävä Northern Glow -tapahtuma tuo valokeilaan pohjoisen bisneksen menestystarinoita ja pohjoisuuden tarjoamia mahdollisuuksia Suomelle.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Northern Glow koostuu neljästä teemakokonaisuudesta, jotka keskittyvät älykkääseen kaupunkiin, perinteisten toimialojen muutostarpeeseen, kasvuun ja innovaatioihin sekä arktisuuteen.

Teemojen sisällä puheenaiheet vaihtelevat asumisen viihtyvyydestä pelialan kiemuroihin ja metsäalan uusista tuulista arktiseen matkailuun.

Glow poikkeaa perinteisestä bisnestilaisuudesta aktiivisella ja osallistavalla otteellaan.

Osallistujat hakevat yhdessä vaatimuksia julkiselle vallalle, tutkijoille ja elinkeinoelämälle.

Vaatimukset kootaan yhteen, ja yleisö äänestää ne tärkeysjärjestykseen.

Lisämausteensa tapahtumaan tuo Oulussa samaan aikaan rokkaava ilmakitaroinnin MM-kisa.

Northern Glow–pohjoinen kasvattaa voittajia -tapahtuma järjestetään 29. elokuuta Oulussa SuperPark Areenalla.

Lisätietoja: www.oulu.com/northern-glow.

Miten kuljet työmatkat?

Insinööriliiton elokuun uutiskirjeessä kysyttiin, millä kulkuvälineellä työmatkat yleensä taittuvat. Vastausten mukaan autoilu oli ehdoton suosikki – ja ennen kaikkea oma auto.

Kaksi kolmasosaa vastaajista liikkuu työpaikallaan nelipyöräisellä. Viidennes 2 680 vastaajasta hyödyntää työmatkat liikkumalla, joko pyörällä tai kävellen.

4% 1%

kävellen

16 %

joillain muulla tavalla

polkupyörällä

14 %

julkisella liinkenteellä

6%

työsuhdeautolla

59 %

omalla autolla

7

Vain

" Lapsen

!

!

!

!

PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Eläkeneuvottelut loppusuoralla

E

läkeneuvottelut ovat käynnistyneet kesätauon jälkeen. Tätä juttua kirjoittaessani kaikki suuret asiat, kuten osa-aikaeläke, eläkeputki ja eläkeikä ovat vielä auki.

Neuvottelut ovat paljolti pyörineet – ainakin julkisuudessa – eläkeiän ja sen noston ympärillä. Eläkeiän noston tarpeellisuutta on perusteltu eliniän odotteen nousulla ja etenkin valtion talouden huonolla tilalla. Totuus on kuitenkin se, että vaikka ihmiset elävät pidempään, he jaksavat töissä yhtä pitkään kuin ennenkin. Fyysinen työ on aina yhtä rasittavaa ja kuluttavaa. Henkisen työn aiheuttamia kuormituksia vähätellään, eikä niiden vaikutusta töissä jaksamiseen ole kunnolla tutkittu.

Valtion talous on alajäämäinen monta miljardia, mutta mitä vaikutusta on yksityisen sektorin työpaikkojen syntymiseen eläkeiällä; ei mitään. Valtion taloutta pitää korjata muilla konsteilla, jos siihen ylipäätään on poliittista halua. Yksi korjauskohde on harmaa talous ja toinen turha byrokratia ja kolmantena voisi mainita julkisen sektorin toimimattomat tietojärjestelmät.

Nyt on paljon vapaan tietotekniikan alan osaajia, joita alan toimijat voisivat palkata, jos julkinen sektori tilaisi uusia tietojärjestelmiä. Ei myöskään ole kovin järkevää, että kaikki tietoalan tekeminen on ulkoistettu.

Tämä herättää kysymyksiä jo pelkästään tie-

toturvan näkökulmasta. Tuntuu myös epätaloudelliselta, jos pelkkä salasanan vaihto maksaa 80 euroa.

Eläkekeskustelussa on jäänyt vaille huomiota kokonaan tilanteen analysointi, mitä sitten tapahtuu, jos eläkeikää todella lähdetään nostamaan. Mitä hyvää siitä koituu ja mitä huonoa? Tämä keskustelu puuttuu kokonaan. Eläketurvakeskus ETK on toki varovaisesti viestinyt, että eläkejärjestelmä itsessään ei vaadi eläkeiän korotusta. Tilastokeskuksesta on hivenen jopa varoiteltu eläkeiän noston seurauksista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa täysiä eläkeiän nostoa. Ainut motiivi sillä on eläkemaksut. EK haluaa pienempiä eläkemaksuja. Eläkemaksu on jaettu palkansaajien ja työnantajien kesken. Kaikki eläkerahat tulevat siis eläkeyhtiöistä, joihin varat on rahastoitu. Siksi tuntuu kovin oudolta sekoittaa keskusteluun valtiovaltaa ja julkista taloutta.

Jos eläkeikää nostetaan ja työttömyys ja ikäsyrjintä ovat samalla tasolla jatkossakin, ihmiset ovat yhä pidempään työttömänä ennen eläkeikää. Tämä tarkoittaa, että he saavat kerrytettyä itselleen yhä pienemmän eläkkeen. Tämä ”säästäminen” ei tee hyvää talouden rattaille.

Insinööriliiton hallitus otti jo vuosi sitten kielteisen kannan eläkeiän nostoon. Tämä päätös tuntuu edelleen hyvältä, emmehän halua tehdä karhunpalvelusta nuorisolle.

9

Hyv채n hanapolitiikan rakentaja Raumalta TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauham채ki

10

Teknologiainsinööri Timo Rouhio kiteyttää raumalaisen Oras Oy:n seitsemän vuosikymmenen menestyksen perustan.

– Olemme pelastaneet monta perhettä huonoilta hanoilta. Ja maailmasta löytyy monta maata, jonka hanapolitiikassa on petraamisen varaa. ››

Tuotepäällikkö ja ylempien luottamushenkilönä toimiva Lassi Lahti korostaa hanojen valmistuksen olevan vanhan ja uuden tekniikan yhdistelmä.

11

Teknologiainsinööri Timo Rouhio uskoo Hansa-kaupan poikivan raumalaishanoille kysyntää Keski-Euroopassa.

12

R

aumalaisen hana- ja suihkutuotteita valmistavan Oras Oy:n alkuvuosien tarina on samanlainen kuin monella muulla sodan jälkeen syntyneellä suomalaisyrityksellä. Sodan jälkeen kaikesta oli Suomessa pulaa, kekseliäisyys ja halu päästä elämässään eteenpäin olivat arvossaan.

Nuori raumalainen yrittäjäpariskunta Erkki ja Irja Paasikivi korjasivat kellariverstaassaan sairaalasänkyjä ja polkupyöriä. Pyykkipoikakoneet ja tasohöylät olivat pienen konepajan ensimmäiset omat tuotteet. LVI-alalle yritys siirtyi vuonna 1947, kun Erkki osti sotateollisuuden ylijäämävarastosta ison läjän ilmatorjuntakranaattien kuoria ja keksi alkaa valmistaa niistä lämpöpatterien putkenliittimiä.

Vesihanoja yritys alkoi valmistaa muutama vuosi myöhemmin. 1960-luvulla Oras alkoi panostaa muotoiluun; muun muassa Tapio Wirkkala suunnitteli yritykselle hanoja. Muotoilua ei ole Raumalla unohdettu tämän jälkeenkään.

– Täällä on rakennettu brändiä ennen kuin itse sanaa on edes keksitty. Johtoajatuksena on ollut käyttäjäystävällisyys, jossa yhdistyvät käytön helppous, ekologisuus ja turvallisuus.

Tavoitteena on tehdä kylpyhuoneisiin ja keittiöihin tyylikkäitä vesikalusteita, jotka säästävät vettä ja energiaa, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Lassi Lahti sanoo.

VANHA JA UUSI TEKNIIKKA YHDISTYVÄT

Lyhyt kierros noin kolmen hehtaarin tehdashalleissa kertoo, mistä 2010-luvun vesikalusteiden rakentamisessa on kysymys. Tuotannon pohjalla on vuosikymmenien kokemus metallin työstämisestä, kuten kokillivalamisesta.

Valutekniikka on nykyisin pitkälle sama, mutta itse prosessi on toki automatisoitunut.

Hanojen valmistuksessa on metallin lisäksi käytössä muun muassa komposiittimateriaaleja ja elektroniikkaa, joihin on yhdistetty modernia muotoilua.

”Työvaiheita hoitavat sekä robotit että ihmiset” Lahden mukaan tavoite on, ettei kuluttajan hanavalintaa ratkaise raha, vaan käyttötarkoitus.

– Edullisimpien kosketusvapaiden hanojen hinnat ovat jo nyt lähellä vastaavaan käyttöön tarkoitettuja vipuhanoja. Pienellä lisäpanostuksella kuluttaja saavuttaa huomattavasti lisää käyttömukavuutta, hygieenisyyttä, turvallisuutta sekä veden ja energian säästöä, hän huomauttaa.

Timo Rouhio kertoo, että yhden hanan valmistamisessa on kolmisenkymmentä työvai-

Valutekniikka ei ole juuri muuttunut 70 vuodessa.

Raumalainen perhedynastia

hetta. Osan työvaiheista hoitavat robotit, osan ihmiset. Jokainen tuote tarkistetaan käsin ja testataan ennen kuin se on valmis varastoon.

– Meillä on noin kahden viikon varasto, tuotteiden välillä on toki vaihtelua. Kuluttajien toiveet ja tarpeet ovat varaston suhteen vaativat. Uutta autoa voidaan kyllä odottaa kolmekin kuukautta, mutta kylpyhuoneen tai keittiön uusi hana on saatava saman tien, Rouhio myhäilee.

EUROOPAN SUURTEN JOUKKOON

Yritysostot ovat kuuluneet raumalaisyrityksen strategiaan silloin, kun niistä on nähty olevan Orakselle hyötyä. Viime syksynä Oras osti saksalaisen hanavalmistaja Hansa Metallwerke AG:n tytäryhtiöineen. Yrityskaupan jälkeen Oras on Euroopan kolmanneksi suurin alallaan.

– Nimenomaan Oras osti Hansan eikä toisinpäin, vaikka Hansa on yrityksenä vanhempi.

Rauma myös säilyy yrityksen pääkonttorina, Lahti tähdentää.

Hänen mielestään laajentuminen oli järkevä siirto. Yrityksillä ei juuri ole päällekkäisiä markkinoita; Oras on ollut iso toimija pohjoismaissa, Hansa Manner-Euroopassa.

– Pohjolan markkinat ovat kuitenkin rajalliset. Edessä on kahden yrityskulttuurin integrointi. Selvää on, että edessä on muutoksia. Jos niissä onnistumme, Oras on entistä vahvempi, Lahti uskoo.

Oraksella on vuosikymmenten ajan arvostettu muotoilua.

Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras on omistusyhtiö Oras Invest Oy:n sataprosenttisesti omistama yritys, mutta sen lisäksi raumalaisella Paasikiven perheen omistusyhtiöllä on merkittävä osuus kolmesta muusta suomalaisesta teollisuusyrityksestä.

Viime vuosituhannen lopussa Oras hankki vajaan viidenneksen osuuden Uponorista. Vuonna 2007 kolme vuotta aiemmin perustettu omistusyhtiö hankki viidenneksen siivun Kemirasta. Vuonna 2010 raumalainen perheyritys hankki samankokoisen siivun Tikkurilasta.

Oman ilmoituksensa mukaan Oras Invest keskittää omistustaan sellaisiin teollisiin yrityksiin, joissa sillä on huomattavaa toimialan tuntemusta ja joiden liiketoiminnassa omistusyhtiö näkee kehitysmahdollisuuksia.

Oras Investin strategiaan kuuluu olla suurin omistaja omistamissaan yrityksissä.

POJAT JATKAVAT

Erkki ja Irja Paasikiven pienestä raumalaisesta kellariverstaasta vuonna 1945 käynnistynyt yritystoiminta on vajaassa 70 vuodessa laajentunut merkittäväksi teolliseksi omistajuudeksi. Oras Investin nettovarallisuus oli viime vuonna noin 775 miljoonaa euroa.

Yrityksen perustaja Erkki jäi eläkkeelle vuonna 1979, mutta Oras ja omistusyhtiö ovat edelleen tukevasti Paasikiven suvun hanskassa. Ensin perheen pojat Pekka, Jukka ja Jari Paasikivi ottivat vetovastuun omistuksista.

Nyt remmissä on jo kolmas sukupolvi. Kuvaavaa on, että Oras sai ensimmäisen omistajasuvun ulkopuolisen toimitusjohtajan vasta vuonna 2008, kun Pekka Kuusniemi nimitettiin Jari Paasikiven tilalle.

Oras Investin idea on kehittää omistamiaan yrityksiä aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Paasikiviä kiinnostaa myös etujärjestö- ja muu yhteiskunnallinen toiminta; nuorin veljeksistä Jari on muun muassa Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja.

13

Kesä oli kylmä Oululle TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Ennätyksellisistä helteistä huolimatta oululaiset tietotekniikan ammattilaiset muistavat kuluvan vuoden heinäkuun kuukautena, jolloin kaupungissa katosi viikossa lähes tuhat alan työpaikkaa.

M

icrosoft Mobilen päätös lopettaa Oulun yksikön toiminta hävittää kaupungista 550 työpaikkaa. Broadcomin lakkauttaminen vie paikkakunnalta 430 tietotekniikan työtehtävää, joten alan ammattilaiset ovat syystäkin apealla mielellä.

– Tässä sitä ollaan. Tunteet vaihtelevat lähes päivittäin. Jokainen ymmärtää, mitä tuhannen työpaikan katoa-

14

minen kertarysäyksellä tarkoittaa.

Työpaikat ovat erittäin tiukassa, Microsoftin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tiina Nortamo huokaisee.

Hän on pitkän linjan nokialainen.

Kipinä matkapuhelinalaan syntyi viime vuosituhannen lopussa Salon tehtaan kokoonpanolinjalla. Nokian vuosien aikana Nortamo opiskeli insinööriksi ja muutti Ouluun. Viimeiset kolme vuotta hän on hoitanut ylempien asioita luottamusmiehenä.

PITKÄ PROSESSI

Nortamon mukaan matka Nokian huippuvuosista erilaisten murrosten kautta Microsoft-kauppaan ja Oulun toimintojen lopettamiseen on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Lopputulos ei naurata, mutta päällimmäisenä mielessä on osaavat työtoverit, joiden kanssa on luotu paljon uutta.

– Tämä on ollut kuin toinen perhe.

Osa henkilöstöstä teki surutyön jo viime syksynä, kun Nokia ilmoitti myyvänsä meidät Microsoftille. Se oli kova isku.

– Nyt minua harmittaa eniten osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan puolesta. Olemme olleet yhdessä pitkään, vaikeuksista huolimatta.

Omaa tulevaisuuttaan Nortamo ei ole ehtinyt miettiä. Hän haluaa hoitaa luottamustehtävänsä loppuun saakka mahdollisimman hyvin, minkä jälkeen

Luottamusmies Tiina Nortamo (vas.) ja Insinööriliiton asiamiehet Hannu Takala ja Anu Kaniin pitivät elokuussa infon Microsoftin työntekijöille.

Microsoftilla on Oulussa noin 550 työntekijää.

Piilaakso nousee uusin eväin Pohjoisen Piilaakso Oulu on isojen muutosten edessä lähes tuhannen työpaikan katoamisen myötä. BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursulan mukaan kaupungissa ei kuitenkaan aiota luovuttaa.

– Yhdellä yksittäisellä toimenpiteellä tilannetta ei ratkaista, hän myöntää.

Uutta pohjaa on tarkoitus luoda laajalla rintamalla tukemalla investointeja, yrittäjyyttä ja muuntokoulutusta. Sadat start-up -yritykset ovat saaneet ensimmäiset tuotteet valmiiksi, mutta ne tarvitsevat edelleen tukea.

Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin ict-ratkaisujen kehittämistä pidetään Oulussa isona mahdollisuutena. Pohjoisessa satsataan edelleen langattomaan ict:hen.

– Ala kasvaa kaksinumeroisilla luvuilla edelleen, joten sen kehittämisestä emme luovu, Ala-Mursula sanoo.

Hänen mukaansa pohjoisessa on paljon serveri- ja tietoturvaosaamista sekä muuta teknologista toimeliaisuutta. Suunnitelmissa

on aikaa omalle surutyölle ja tulevaisuuden pohdinnoille.

– Sellaista saattohoitoahan tämä on. Olemme ikään kuin vedenjakajalla kaikki, monin eri tavoin. Omalla tavalla on helpotus, että tämä koskee meitä kaikkia, olemme yhdessä samassa veneessä, hän sanoo.

ELÄMÄ KANTAA

Broadcomin toiminnan loppuminen merkitsee uuden työn etsimistä Oulun Insinöörien puheenjohtaja Riitta Rusilalle. Ura alkoi 12 vuotta sitten Nokialla, jatkui Renesas Mobilella ja päättyy amerikkalaisyhtiön päätökseen luopua modeemiliiketoiminnasta.

– Olihan se valtava pettymys, että Broadcom päätti jenkkityyliin vain vajaan vuoden kuluttua laittaa lapun luukulle, etenkin kun olimme juuri päässeet hyvään vauhtiin.

– Tilanne on karmea, mutta täällä on vielä isoja alan yrityksiä. Nähtäväksi jää, alkavatko ne rekrytoida uutta väkeä kesälomien jälkeen. Tämä on takaisku, mutta ei oululainen insinöörityö ja osaaminen mihinkään katoa, Rusila sanoo.

Rusila itse on ottanut töiden loppumisen uutena mahdollisuutena. Työ modeemien parissa on ohi, nyt on aika astua muualle.

– Olo on valoisa, kyllä ihminen aina jotain keksii. Olo on hieman kuin aikanaan lukion päättymisen jälkeen. Joku on lopullisesti ohi, mutta koko maailma on avoinna edessä, hän toteaa.

URANOSTEELLE JATKOA

Insinööriliiton asiamies Mikko Sormunen harmittelee, että Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Uranostehanke päättyi juuri ennen kesän huo-

on myös kartoittaa kaikki yritykset viennin ja myynnin saralla.

– Kun ohjelmistojen ja modeemien vienti ulkomaille on tyrehtynyt, koko vienti täytyy miettiä uusiksi. Se on saatava pikaisesti kuntoon.

Oulun tavoitteena on saada myynnin professuurin virka, mitä varten on jo pyydetty rahoitusta.

Ala-Mursula painottaa pohjoisessa olevan paljon yrityksiä, joilla on hyvät tuotteet, mutta ei sopivia riskityökaluja uusien tuotteiden ja asiakkuuksien saamiseksi.

– Tarvitsemme riskinhallintaa ja työkaluja, joilla luomme uusia toimintoja ja saamme uusia asiakkaita, hän sanoo.

Lähes tuhannen työpaikkansa menettäneen työllistäminen vaatii aikaa, etenkin kun työttömyys osuu samaan aikaan saman alan osaajiin. Ala-Mursula uskoo osan työllistyvän nopeasti ja avainosaajista tulevan vielä kisa.

TEKSTI: Ilona Mäenpää

noja uutisia. Hän uskoo korkeakoulutettujen työllistymismahdollisuuksia edistävän hankkeen saavan jatkoa seuraavalla rahoituskaudella.

– Hankkeelle haetaan jatkoa elokuun loppuun mennessä. Oulun kaupunki ja muut rahoitustahot suhtautuvat jatkoon suopeasti. Nyt pitää vain keksiä syksyksi muita ratkaisuja, voisivatko esimerkiksi mukana olevat liitot ottaa enemmän vastuuta, Sormunen pohtii.

Hän painottaa, että lähes tuhannen työpaikan menetys hankaloittaa etenkin jo pitkään työttömänä olleiden koulutettujen asemaa.

– Kun entisten päälle tulee kertaheitolla noin iso uusi joukko, käytössä pitää olla mahdollisimman paljon erilaisia ihmisten työllistämismahdollisuuksia parantavia keinoja, Sormunen toteaa.

15

Tiina Havela on tyytyväinen työpaikkaansa, sillä hän tuntee monia opiskelukavereitaan, jotka eivät ole saaneet alan töitä.

Pari vuotta sitten valmistunut rakennustekniikan insinööri Tiina Havela on ollut onnekas työpaikkojen suhteen. Hän on työskennellyt koulutustaan vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan.

P ohjoinen työllistää rakennusinsinöörin

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mika Ahonen

16

”Työelämän tulokas kaipaa neuvoja.”

P

ellosta kotoisin oleva Tiina Havela halusi opiskelemaan alaa, jossa on tarjolla töitä Pohjois-Suomessa.

Rakennusalalla oli hyvä työllisyystilanne ennen hänen opintojaan. Mutta kun ensimmäinen vuosi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa oli takana, kesätöitä ei löytynytkään.

Onneksi vuotta myöhemmin kesätyöpaikka Oulun kaupungin teknisellä liikennelaitoksella aukeni. Kesä kului haalarihommissa. Seuraavakin kesä kului Oulun kaupungilla; puoli kesää toimistotöissä ja loppuaika työnjohtoharjoittelussa rakennusmestarin kanssa työmailla.

– Viimeisenä lukuvuonna, joulun aikaan työpaikalta otettiin yhteyttä, he tarvitsivat työntekijää mahdollisimman pian, Havela kertoo.

Eikä hän kauaa miettinyt, vaan otti vastaan määräaikaisen työn. Valmistumisen jälkeen hän sai vakituisen paikan, kun rakennusmestarin paikka aukeni eläköitymisen takia.

POHJOISESSA TOINEN TYÖPAIKKA

Oulussa kului kokopäivätyössä 1,5 vuotta. Vuosi sitten Havela hakeutui Tervolaan rakennustarkastajaksi, sillä paikkakunnalta kotoisin oleva avopuoliso toivoi muuttoa juurilleen.

– Minua sitoo Ouluun ainoastaan työpaikka. Perheestäni suuri osa asuu nykyään Rovaniemellä, jonne Tervolasta on huomattavasti lyhyempi matka kuin Oulusta.

Oulun kaupungilta Havela on työlomalla hankkimassa erilaista työkokemusta. Siellä hän työskenteli korjausja kunnossapitoyksikössä, jossa on satakunta työntekijää. Kollegat olivat pitkän työkokemuksen omaavia miehiä. Nuori nainen herätti huomiota.

– Minut on otettu töissä hyvin vastaan, Tiina Havela kertoo.

– Vaikka rakennusalalla on yhä enemmän naisia, siinä työyhteisössä meitä ei ollut monia.

Tervolassa työyhteisö on aivan erilainen. Kaikki virkamiehet työskentelevät samassa kunnantalossa; joukossa on kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Tällä hetkellä tekninen virkamiehistö koostuu naisista.

VIRKASUHDE MERI-LAPPIIN

Havelan palkan maksaa Tornio, joka on Tervolan lähin iso kaupunki. Vielä muutama vuosi sitten rakennus- ja terveystarkastajien virat olivat Tervolan kunnalla, mutta nyt ne ovat osa MeriLapin ympäristöpalvelu -organisaatiota.

Yhteistyöalueella on viisi rakennustarkastajaa, jotka muodostavat toisen työyhteisön kunnan rinnalla.

Kullakin on oma kunta vastuullaan; keskinäinen, jatkuva yhteydenpito varmistaa, että alueella on laeista ja asetuksista yhteinen tulkinta, mikä helpottaa paikallisia urakoitsijoita ja rakentajia.

Havelan työajasta noin puolet kuluu rakennuslupien käsittelyyn. Lisäksi hän tarkastelee rakennetun ympäristön tilaa, esimerkiksi lähettää huomautuksia huonokuntoisista rakennuksista.

Kolmas iso kokonaisuus on kuntalaisten neuvonta puhelimitse, sähköpostitse ja kasvotusten. Lupa-asioiden lisäksi kysytään monenlaisista muistakin asioista.

SUKUPOLVIEN EROJA

Työpaikoilla Tiina Havela on huomannut hienoisen kuilun sukupolvien välillä, mikä ei ilmene välttämättä työasioissa.

– Huomaan, että he ovat eläneet nuoruutensa ja suurimman osan elämästä eri ajassa kuin itse olen elänyt.

Jos se ei vaikeuta työasioihin, niin se ei haittaa, hän kuittaa.

Havelan mukaan nuoremmat polvet eivät kommentoi toistensa ikää, sukupuolta tai ulkonäköä. Hän on hämmästynyt, kuinka vanhemmat saattavat kommentoida ulkonäköä työpaikoilla.

– Eihän töissä puhuta tällaisista asioista, hän kuvitteli aiemmin, vaikka uskoo, etteivät kommentit olleet pahaksi tarkoitettuja.

ISO LOIKKA TYÖELÄMÄÄN

Havela muistaa hyvin, millaista on aloittaa työelämässä. Opintojen jälkeenkin huomaa, että on todella paljon opittavaa.

– Alussa on tunne, että miten tästä selvitään. Monet muutkin ovat kertoneet kokeneensa saman.

Oulun kaupungille oli helppo mennä, sillä työkaverit olivat suurimmaksi osaksi tuttuja. Kuitenkin Havela koki suuren harppauksen, kun muuttui kesätyöntekijästä oikeaksi ammattilaiseksi.

– Olisin tarvinnut enemmän perehdytystä esimerkiksi siten, että olisin päässyt tarkkailemaan ja kulkemaan muiden kanssa.

Tervolassa vuoden kuluttua tuli tunne, että pärjää. Toki vieläkin tulee tilanteita, jolloin Havela sano, ettei osaa vastata ja täytyy ottaa selvää.

Hän kannustaa työelämään siirtyviä oma-aloitteellisuuteen. Ei pidä odottaa, että joku auttaa, vaan itse on pyydettävä tarvittaessa apua.

17

Riitta Rissasen mielestä prosessiajattelu on insinööriosaamisen keskeinen osa.

Ammattikorkeakoulut ovat tasaisesti kasvattaneet vetovoimaansa viimeisten vuosien aikana. Yksi syy kehitykseen on se, että koulutus on tullut entistä tutummaksi.

Insinöörikoulutus

on tie moniin ammatteihin TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

A

mmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Riitta Rissasen mielestä oppilaitosten tilanne näyttää yllättävän hyvältä lukuvuoden alkaessa. Hän ei pelkää, että hakijat hylkäisivät tai eivät enää tunnistaisi ammattikorkeakouluja.

Euroopassa ylipäätään vallitsee ammatillisesti painottuneen korkeakoulutuksen trendi.

– Tarvitsemme korkeasti koulutettuja, mutta käytännön osaamisellaan nopeasti työhön sisään pääseviä, Rissanen sanoo ja kehuu suomalaista amkjärjestelmää.

Viime vuodet eivät ole olleet helppoja ammattikorkeakouluille. Taloudellinen tilanne on ollut tiukka ja sel-

laisena jatkuu; ensi vuonna toteutuvat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päättämät leikkaukset.

– Totta kai ne näkyvät ammattikorkeakoulujen arjessa. On pohdittava, millä tavalla tuotetaan vähenevillä resursseilla parempi laatu. Laadusta meillä ei ole varaa tinkiä.

Rissasen mukaan ammattikorkeakoulut ovat säästämisen suhteen jo kipurajoilla; ne eivät kestä juustohöylätyyppistä säästämistä.

Toisena tavoitteena oli innovaatioseteli. Sen avulla pk-yritykset voisivat hankkia itselleen esimerkiksi erilaisia tutkimus- ja kehittämispalveluja ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksesta.

– Esitämme tätä jatkossakin, Rissanen arvioi.

Kolmas tavoite oli lukukausimaksut EU-ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

KORKEAKOULUILLE YKSI LAKI

OMA OSA SÄÄSTÖTALKOISTA TEHTY

Arenella oli kolme tavoitetta kesän hallitusneuvotteluihin, mutta ne eivät edenneet. Kevään kehysriihessä päätettiin ammattikorkeakoulujen indeksileikkauksista, joiden perumista Arene toivoi.

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perusta on duaalimalli, joka viittaa kahteen toisistaan erilliseen koulutuspolkuun. Yliopistot tarjoavat tieteellisesti orientoitunutta ja ammattikorkeakoulut ammatillisesti orientoitunutta korkeakoulutusta.

Yliopistolainsäädäntö uusittiin muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä amk-lainsäädännön toinen vaihe on työn alla ja etenee eduskunnan syysistuntokaudella.

Arene on keskustelun avaukseksi esittänyt, että seuraava vaihe olisi yhteinen laki molemmille korkeakoulujärjestelmille, sillä jatkossa kumpikin saa rahoituksensa valtiolta.

– Toisiko yksi korkeakoululainsäädäntö etuja yhteistyölle tai karsisiko se käytäntöjä, joissa on itse rakentamiamme esteitä, Rissanen pohtii.

Hänen mukaansa yksi lainsäädäntö ei tarkoita sitä, että profiilit menisivät sekaisin.

– On selvää, että Suomessa tarvitaan sekä vahvoja tiedeyliopistoja että vahvoja ammattikorkeakouluja.

Tällä hetkellä esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopisto tekevät tiiviisti yhteistyötä. Niillä on yhteinen kampus ja selkeät profiilit koulutuksissa.

OKM on suhtautunut Arenen kannanottoon rakentavasti; asiaa ryhdyttäneen selvittämään.

PITKÄN LINJAN AMMATTILAINEN

Riitta Rissanen aloitti Arenen toiminnanjohtajana keväällä, kun edeltäjä Timo Luopajärvi jäi eläkkeelle. Rissasella on pitkä ura erilaisissa tehtävissä ammattikorkeakoulukentällä. Nykyiseen työhön hän siirtyi Savonia ammattikorkeakoulun vararehtorin paikalta.

Ammattikorkeakoulujen sanansaattajana Rissanen toivoo, että työelämässä tunnistetaan paremmin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka on syntynyt työelämän tarpeista. Ylemmät tutkinnot sisältävät muun muassa osaamisen johtamista.

– Vaativimmissa teollisuuden tai tuotekehityksen työtehtävissä tarvitaan talouden, juridista, kansainvälistä ja projektiosaamista, toiminnanjohtaja listaa.

INSINÖÖRIN TYÖ ON VASTUULLISTA

Yli 20 vuotta ammattikorkeakoulussa ovat tutustuttaneet Rissasen insinööriopiskelijoihin ja insinööreihin. Usein heillä samalle akselille mahtuvat sekä suuri luovuus että tahto pitää asiat järjestyksessä ja löytää looginen selitys.

– On hyvä, että insinöörit kysyvät miksi ja miten -kysymyksiä. Niiden avulla ratkaisut ovat kestäviä sekä ihmisten että yhteiskunnan kannalta.

Rissanen mukaan insinöörien perustaidot eivät vanhene koskaan, mutta ne eivät pelkästään riitä. Lisäksi tarvitaan avarakatseisesti uusia ideoita.

Hänen mielestään insinöörien osaamista pitää ottaa laajasti käyttöön myös sellaisilla aloilla, joilla sitä ei ole perinteisesti käytetty. Esimerkkinä hän mainitsee sote-uudistuksen; insinöörikoulutuksessa opiskeltavilla asioilla kuten ict-taidoilla, logistiikalla tai projektiosaamisella on annettavaa sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen.

KOLUMNI Heini Ristell nuorjäsenasiamies, Insinööriliitto

Liity liittoon heti opintojen alussa

M

onet opiskelijat liittyvät ammattiliittoon niiden tarjoamien niin sanottujen pehmeiden etujen takia. Vakuutuksien ja alennuksien peittoon jää ammattiliiton tärkein tehtävä, toimia insinöörien ammatillisena edunvalvojana työelämässä.

Kun opiskelija liittyy opiskeluaikana Insinööriopiskelijaliittoon ja sitä kautta Insinööriliittoon, hänen ei tarvitse valmistuessaan tehdä muuta kuin päivittää jo olemassa oleva jäsenyys liiton toiseen jäsenjärjestöön.

Monille juuri valmistuneille ja työuraansa aloittaville insinööreille työelämän pelisäännöt eivät ole vielä täysin selvillä; ammattiliiton tärkeys alkaakin valjeta, kun tutustuu työelämään. Ammattiliitto pitää huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista.

Mitä enemmän liitolla on jäseniä, sitä paremmat lähtökohdat liitolla on työskennellä jäsenien eteen.

Työelämää koskevat lait eivät ole itsestäänselvyys ja siksi niiden säilyttämisen eteen on tehtävä töitä.

Insinööriliitto myös auttaa valmistunutta insinööriä työnhaussa. Liiton urapalvelujen kautta pääsee käsiksi kohdennettuihin maksuttomiin työnhakukanaviin, saa käytännön vinkkejä ja ohjeistusta jäsensivuilla. Liiton tarjoamaa palkkaneuvontaa kannattaa hyödyntää työhaastatteluun mennessä.

Palkkanosturilla pystyy tarkistamaan sopivan palkkatoiveen ja vertaamaan palkkaa insinöörien yleisellä palkkakäyrällä.

Työuran ja tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeätä liittyä työttömyyskassaan mahdollisimman nopeasti. Kun työssäoloehto täyttyy, kassasta saa ansiosidonnaista päivärahaa. Näin kassa turvaa toimentulon mahdollisen työttömyyden aikana, kun etsii uutta työtä.

Liittymällä liittoon ja työttömyyskassaan jo opiskeluaikana pääset hyödyntämään liiton etuja ja palveluja jo opiskelun jälkeisessä työnhaussa sekä turvaat toimentulosi siirtymäajalla, jos työtä ei heti valmistumisen jälkeen löydy.

19

O piskelijatoiminta h aastaa ja palkitsee TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Mari Männistö

Turun Insinööriopiskelijoille eli TIOlle viime vuosi oli poikkeuksellinen. Yhdistys järjesti syksyllä paljon kehuja keränneet Insinööriopiskelijapäivät. Myös jäsenhankinnassa onnistuttiin ennätyksellisen hyvin.

T

urkulaisten loistokas vuosi pantiin merkille Insinööriopiskelijaliitto IOL:n hallituksessa, joka palkitsi sen vuoden paikallisyhdistyksenä. TIOn nykyisen hallituksen puheenjohtaja Joonas Halmeenmäki uskoo, että yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä oli myös yhdistyksen omatoimisuus.

20

Tehtävät hoidettiin ajoissa eikä IOL:n tai toimiston väen tarvinnut patistella.

Jäsenhankinnan ennätystulos tehtiin määrätietoisella työllä. Aloittavien infot ja haalarisovitukset ovat parhaita tilaisuuksia tavoittaa uudet opiskelijat. Näihin panostettiin viime vuonna erityisesti, lisäksi ständejä järjestettiin aiempaa enemmän. Myös

yhteistyötä bio- ja elintarvikealan opiskelijoiden kanssa lisättiin. Sähköisestä viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta huolimatta henkilökohtainen kontakti on edelleen tehokkain tapa vaikuttaa, nuoret vakuuttavat.

Onnistunut vuosi vaati koko hallituksen panosta. Kaikki osallistuivat, ottivat vastuuta ja hoitivat hommansa. Hyvästä ryhmästä huolimatta ajoittain tarvittiin myös käskijää.

Viime vuoden hallituksen puheenjohtaja Ida Myllärinen saakin muilta tunnustusta roolistaan piiskurina.

Työntäyteisen vuoden jälkeen kunnianosoitus tuntui tiolaisista hienolta.

Viime vuoden puheenjohtaja Ida Myllärinen värväsi seuraansa Joonas Halmeenmäen mukaan yhdistysaktiiviksi toimiessaan tämän tutorina.

”Ryhmäytyminen auttaa myös opinnoissa.”

– Valinnasta vuoden paikallisyhdistykseksi tuli semmoinen olo, että olen tehnyt ainakin jotain oikein, Myllärinen muistelee.

rinnakkain. Mutta motivaation pitää olla kohdillaan, jotta tasapainottelu onnistuu.

– Jos opiskelumotivaatio laskee, niin yhdistyshommat voivat alkaa ottaa enemmän valtaa ja koulunkäynti jäädä vähemmälle, Pihlakivi pohtii.

Insinööriopiskelijapäivien projektipäällikkönä huhkinut Halmeenmäki tunnustaa, että tapahtumajärjestelyjen loppumetreillä tuli käytyä oman jaksamisen äärirajoilla. Kokemus opetti, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan on osattava delegoida ja luottaa myös muihin.

Jos yhdistysaktiivina toimiminen on paikoin vaativaa, se on myös antoisaa. Paras palkinto on opiskelijoiden osallistuminen ja tapahtumista saatu palaute. Myös omat taidot ja osaaminen kehittyvät tekemisen myötä.

– Esiintymistaidot ovat kehittyneet ja esiintymisvarmuutta on tullut paljon lisää, Halmeenmäki sanoo.

Erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa toimiminen on antanut uusia

RYHMÄYTYMISEN YTIMESSÄ

Yhdistyksen toiminnassa pääosassa ovat ryhmäytyminen ja opiskelijakulttuuri.

Erilaiset tapahtumat ovat merkittävässä asemassa. Lukukausi alkaa aina Funktiolla eli tapahtumalla, johon kuuluu rastikierros.

– Funktio on varsinkin uusille opiskelijoille hyvä tapa tehdä tuttavuutta oman porukkansa kanssa, Emma Pihlakivi kertoo.

Turkulaiset ovat ylpeitä monipuolisista tapahtumistaan, joista useilla on jo pitkät perinteet. TIOn tapahtumista omaleimaisin on keväisin järjestettävä Polkuauto Grand Prix, jossa ammattikorkeakoulun ja yliopiston ainejärjestöt ja oppilaskunnat kilpailevat mestaruudesta Varvintorille rakennetulla radalla.

Erilaisia illanviettoja järjestetään myös yhteistyössä muiden opiskelijayhdistysten kanssa. Isojen inssien eli Lounais-Suomen Insinöörien kanssa nautitaan yhdessä jouluglögit ja vappuskumpat.

Tiolaisille Laulumatti on tärkeä osa opiskelijakulttuuria ja tapahtumia. Pihlakiven ja Myllärisen mukaan Laulumatit kaivetaan esiin aina kun mahdollista. Laulu raikaa erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa, mutta myös esimerkiksi bussimatkoilla.

– Meillä on käytössä myös Saunamatteja, joiden sivut on laminoitu.

Eli saunassa lauletaan myös, Sakari Peltola kertoo.

eväitä ryhmässä työskentelyyn ja hionut verkostoitumistaitoja. Ryhmässä ollaan yhtä mieltä siitä, että myös johtamistaidot ja kyky työskennellä paineen alla ovat kehittyneet.

AINUTLAATUISTA OPISKELIJATOIMINTAA

Halmeenmäki vietti viime kevätlukukauden opiskelijavaihdossa Isossa Britanniassa ja Peltola Etelä-Koreassa.

Kummankaan opiskelupaikassa ei ollut samantyyppistä opiskelijoiden omaa yhdistystoimintaa kuin Suomessa. Molemmissa maissa opiskelijoille oli vain tiettyyn harrastukseen tai lajiin keskittyneitä kerhoja tai seuroja.

– Meillä taas tehdään ihan kaikkea porukalla. Ja yritetään saada kaikki mukaan, Peltola toteaa.

Edes opiskelijakunta ei järjestänyt yhteisiä tapahtumia tai aktiviteetteja.

Vaihtariyhdistys olikin ainoa, jonka puitteissa tehtiin jotain porukalla. Molemmat aktiivit kertovat kaivanneensa vaihdon aikana opiskelijatoimintaa.

TÄRKEITÄ TAITOJA

Tiolaisten aktiivien kokemuksen mukaan opinnot ja yhdistyksen tehtävät pystyy hoitamaan menestyksekkäästi

TIOn aktiivit Jenni Jokinen (vas.), Ida Myllärinen, Emma Pihlakivi, Sakari Peltola ja Joonas Halmeenmäki.

21

Harjoittelijat saivat tutustua sukelluksen saloihin.

Työharjoittelu sukellusyrityksessä vei Tiia Harjumaaskolan viime keväänä Thaimaan leppoisan auringon alle.

Ulkomaanharjoittelu avartaa maailmankuvaa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Tiia Harjumaaskolan kotialbumi

22

”Ulkomailla oppii uusia asioita.”

M

etropolian toisen vuosikurssin opiskelija Tiia Harjumaaskolalle verkkosivujen ja sähköpostijärjestelmän uusiminen oli miellyttävää vaihtelua opiskelujen lomassa.

Hän opiskelee tuotantotaloutta suuntautumisvaihtoehtona kansainvälinen ict-liiketoiminta.

Koulutusohjelma kannustaa opiskelijoita lähtemään ulkomaille työharjoitteluun hankkimaan tärkeätä kansainvälistä osaamista. Kielitaitoa ja kulttuurien osaamista arvostetaan työelämässä yhä enemmän.

Metropoliassa hakuprosessi käynnistyi edellisenä syksynä. Silloin projektiryhmät täyttivät hakemuksia yrityksiin eri maissa.

– Idea lähtemisestä Thaimaahan syttyi, kun edellisen vuoden työharjoittelijat kertoivat kokemuksistaan maassa, Harjumaaskola selvittää.

Muut opiskelukaverit täyttivät samaan aikaan työharjoitteluhakemuksia muun muassa Firenzessä, Amsterdamissa ja Dubaissa sijaitseviin yrityksiin.

Harjoittelupaikan selvittyä Harjumaaskola lähti opiskelutoverinsa Hanna Vannesluoman kanssa matkaan viime helmikuun lopussa. Työt alkoivat maaliskuun alussa ja loppuivat toukokuun lopussa.

– Kannattaa lähteä matkaan, Harjumaaskola vakuuttaa.

SUOMALAISTEN SUKELLUSFIRMA

Suomalaisten perustama sukellusfirma Raya Diversillä on Thaimassa viisi toimipistettä; Phuketissa, Raya Yailla, Khao Lakissa, Krabilla ja Koh Lantalla.

Yrityksessä oli jo aiemmin ollut harjoittelijoita Metropoliasta. Nyt se tarvitsi apua verkkosivujen ja sähkö-

Kansainvälinen ura kiinnostaa Tiia Harjumaaskolaa.

postin kanssa. Nuoret naiset majoittuivat Phuketiin.

– Päätyömme harjoittelun aikana oli kehittää yrityksen verkkosivuja ja ottaa uusi sähköpostijärjestelmä käyttöön, Harjumaaskola kertoo.

Myös intranetin ja sosiaalisen median kanssa he tekivät töitä.

Kumpikaan ei ollut aikaisemmin päivittänyt sähköpostijärjestelmiä, mutta ennen matkalle lähtöä tehty mini-insinöörityö verkkomarkkinoinnista ja -näkyvyydestä antoi siihenkin oppia.

Harjoitteluajalta he eivät saaneet palkkaa, mutta ammattikorkeakoulu jakoi apurahoja sekä matkoja että opiskelua varten. Lisäksi Kelalta saatu opintotuki auttoi kattamaan menoja.

Sukelluskoulu tarjosi työharjoittelijoille yhden ilmaisen sukelluskurssin.

Raya Divers työllistää etupäässä sukellus- ja matkailualan ammattilaisia talvikaudella. Kesällä sadekaudella on hiljaisempaa ja turistejakin vähemmän.

HIENO KOKEMUS

Harjumaaskolan mukaan harjoitteluaika oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus.

– Se oli työkokemuksena hyvä, sillä opimme uudenlaisia asioita opiskeluumme liittyen.

Thaimassa kaikki oli erilaista kuin Suomessa, ruokakulttuurista lähtien.

Myös viisumin hakeminen lisäaikaa varten tutustutti paikalliseen hallintomenettelyyn.

Turistikausi alkoi maalis-huhtikuun vaihteessa hiljentyä, joten järjestelmien uusiminen juuri silloin oli helpompaa kuin kiireisenä aikana.

Tiia Harjumaaskola on aiemmin ollut ulkomailla opiskelemassa lukioaikana viettäen vuoden Iowassa vaihto-oppilaana.

Ensi vuoden keväällä hänen on tarkoitus lähteä taas opiskeluvaihtoon, tällä kertaa Etelä-Koreaan ja Soulin teknilliseen yliopistoon – jos kaikki käytännön asiat järjestyvät.

– Ulkomailla opit itsestäsikin uusia piirteitä samalla, kun tutustut uuteen kulttuuriin ja saat työkokemusta, hän ynnää.

Kokemuksien karttuessa Harjumaaskolaa ei varmaan kovasti kotimaan maaperällä nähdä. Hän tunnustaa, että kansainvälinen ura kiinnostaa.

23

Asiakas on kumppani TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Mari Männikkö

Innovatiiviset ratkaisut ja jatkuva tuotekehitys ovat tehneet loimaalaisesta Pemamekistä maailman kärkiyrityksen hitsausautomaation osaajana.

24

T

oimitusjohtaja, insinööri Pekka Heikosen mukaan Pemamekissä kynnys uuden teknologian nopeaan hyödyntämiseen on matala.

– Tämä on junailubisnestä, ei junabisnestä, hän vitsailee.

Heikosen mukaan toimiminen usealla eri teollisuuden alalla on auttanut suhdannevaihteluiden yli.

Pitkä kokemus rautaosaamisessa niin laivanrakentamisessa, voimalaitoksissa, tuulivoimaratkaisuissa kuin raskaassa konepajateollisuudessa yhdistyy nyt huippunykyai-

kaiseen hitsausautomaatioon. Uusi ja vanha tieto kulkevat tiukasti käsi kädessä.

– Tuotekehityksessä pyrimme aina uusimpiin ratkaisuihin.

Innovatiivisuutta, luotettavuutta ja joustavuutta edellytämme myös alihankkijoiltamme.

Yritys on toiminut 44 vuotta.

Vuonna 1988 Heikonen lunasti sen perheelleen Amerilta. Nyt Loimaalla sijaitsevaa perheyritystä luotsaavat isä ja poika, Pekka ja Jaakko Heikonen.

Vientiin menee 90 prosenttia tuotannosta. Yritys työllistää runsaat 160 henkilöä. Tuotanto on Suomessa.

››

Jani Hollo (vas.) ja Pekka Heikonen Mantsisen konepajalle Joensuuhun toimitettavan hitsauslaitteen 채채ress채.

25

VAHVAA INSINÖÖRIOSAAMISTA

Insinööriosaamisella on merkittävä sijansa yrityksen saavuttamassa kansainvälisessä menestyksessä. Lähes puolet sen työntekijöistä on insinöörejä. Kaikki työntekijät osaavat kokonaisvaltaisesti työnsä. Työssä on mahdollisuus erikoistua, sillä teollista osaamista ei opita korkeakouluissa.

Teknologisen osaamisen kasvattaminen on ollut yrityksen strateginen päätös.

– Olemme kokonaistoimittaja, meiltä saa koko paketin omassa tehtaassa tehtynä, Pekka Heikonen hehkuttaa.

Pemamekin projektitiimi liikkuu maailmalla jatkuvasti imien uusia ideoita. Heille kertyy noin 15 kansainväliset messut ja tuhat lentomatkaa vuosittain. Kertynyt tieto jaetaan yrityksen sisällä ja analysoidaan yhdessä.

Suurin osa eli noin 70 prosenttia toimituksista on projektitoimituksia.

Ne voivat olla kokonaisia teollisuuslinjoja hitsaavaan teollisuuteen. Suunnittelun osuus niissä on merkittävä, lähes 15 prosenttia.

Tällä hetkellä työn alla on suuria toimituksia Singaporeen, Kanadaan ja Brasiliaan. Työmaalla projektin edistymistä valvovat insinöörit voivat olla paikan päällä parista kuukaudesta jopa kahdeksaan kuukauteen.

PROJEKTEJA KÄSITYÖNÄ

Pemamekin jokainen tuote on asiakkaan toivomusten mukaan räätälöity aina suunnittelusta ja valmistuksesta lähtien asennustoimituksiin ja käyttöönottokoulutuksiin sekä toimitusten jälkeiseen asiakastukeen. Yrityksen hitsausautomaatioratkaisuilla parannetaan myös asiakkaiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Yksi toimitus voi pitää sisällään viisikymmentäkin laivakonttia toimitettavaksi suurimmille tilaajille Saksaan, Puolaan ja Venäjälle.

– Pyrimme luomaan asiakassuhteista kumppanuussuhteita, projektiosastoa vetävä insinööri Jani Hollo kertoo. Hän valmistui Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2006.

26

Jani Hollo tuntee uusimman hitsaustekniikan.

Yritys luottaa pitkäaikaisiin ja kestäviin yhteistyösopimuksiin alihankkijoidensa kanssa. Luotettavuus kokonaistoimituksissa on muodostunut erityisen tärkeäksi kilpailuvaltiksi.

– Suomalaisen insinöörin parhaat puolet, periksiantamattomuus ja käytännönläheisyys yhdistettynä luotettavuuteen, ovat kova sana maailmalla.

Projektia ei tarvitse toimittamisen jälkeen enää double-checkata.

Kaupanteon jälkeen alkavissa teknisissä neuvotteluissa yritystä edustava projektihenkilö osaa heti alkuunsa kertoa, mitkä asiat pitää ottaa huomioon.

– Pemalaisiin voi luottaa. Tuloksellisuus on myös tärkeätä, sillä asiakkaan pitää saada investointinsa takaisin mahdollisimman nopeasti.

Tällä hetkellä teollisuudessa on pyrkimys Hollon mukaan kohti entistä joustavampaa automaatiota ja entistä helpommin ohjelmoitua piensarjatuotantoa, niin että käyttäjät voivat itse ohjelmoida koneitaan.

– Ohjelmoinnin helppous, robotiikka ja laserhitsaus ovat tätä päivää, Hollo tiivistää.

”Luotettavuus on kova sana maailmalla.”

Uusi työnantaja voi muuttaa työteon vaikeaksi TEKSTI: Mika Peltonen / UP

U

sein uusi omistaja haluaa muuttaa heti työehtoja.

Toisinaan ehdot tehdään työntekijöille mahdottomiksi.

– Uusi omistaja yrittää tehdä ostamassaan yrityksessä muutoksia. Usein se haluaa toteuttaa omia liikeideoitaan ja näkemyksiään toiminnan järjestämisestä, toteaa Sami Laakso pro gradu -tutkielmassaan.

Hän on tehnyt liikkeen luovutuksesta tutkielman Helsingin yliopistossa.

Työsopimuslain mukaan uusi työnantaja on liikkeen luovutuksessa velvollinen noudattamaan samaa työehtosopimusta, jota yrityksen edellinen omistaja noudatti. Työehtosopimusta on noudatettava sen voimassaolon ajan.

Käytännössä uusi omistaja voi haluta yhtenäistää työehdot heti, jotta ne vastaisivat muualla yrityksessä noudatettavaa käytäntöä ja palkkatasoa.

lutaan turvata työntekijöiden asema.

Työntekijäpuoli yrittääkin tulkita liikkeen luovutuksen laajasti, ja työnantajapuoli mahdollisimman suppeasti.

Yleensä luovutussäännöstön soveltaminen luo Laakson mukaan työnantajille lähinnä velvoitteita. Työntekijöille sen soveltamisesta seuraa yleensä oikeuksia.

Työsopimuslaki turvaa esimerkiksi työntekijän palkka- ja muut saatavat liikkeen luovutuksessa. Poikkeuksen tekee kuitenkin konkurssipesän luovutus, jolloin uusi omistaja ei vastaa työntekijän aiemmista palkka- ja muista saatavista.

VASTAESITYS UUDELLE OMISTAJALLE

Työntekijän edut on kuitenkin turvattu tilanteessa, jossa omistajat niin sanotut ketjuttavat yrityksiä. Saatavat pysyvät voimassa, jos konkurssipesä luovutetaan kaupassa henkilöille, jotka vastasivat myös konkurssiin menneestä yrityksestä.

Uusi työnantaja voi esittää saneerauksia, tehtävien muutoksia tai joidenkin etujen poistamista. Työntekijöille saatetaan esittää kertakorvausta vastineeksi siitä, jotta he luopuisivat paremmista eduistaan.

Työntekijöiden kannattaa pohtia yhdessä, suostuako tähän ja millä ehdoilla. Työntekijät voivat tehdä myös oman vastaehdotuksensa.

Laakso huomauttaa, että liikkeen luovutusta koskevalla sääntelyllä ha-

”Liikkeen luovutuksesta tuli riskipeliä.”

OTA TAI JÄTÄ -SOPIMUKSET VAIKEITA

Metropolia ammattikorkeakoulussa liikkeen luovutusta tutkinut Anne Pahtakari huomasi, että jos yritys ul-

Liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yrityskaupassa liike tai sen osa pysyy samana tai samankaltaisena. Tämän perusteella uusi omistaja joutuu alkuun noudattamaan samaa työehtosopimusta kuin edellinen omistaja. koistaa tietyn toiminnon ulkomaille, sen suomalaiset taitajat voivat jäävät työttömiksi.

Irtisanomisten sijaan ulkomaiset yritykset ovat huomanneet uuden keinon päästä suomalaisista työntekijöistä eroon. Ensin hankitaan yritys liikkeen luovutuksena, kohta toiminta siirretään ulkomaille ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta muuttaa työn perässä.

Käytännössä työntekijän on jo muutettava ulkomaille uuden omistajan tahdon mukaisesti tai irtisanottava itsensä, vaikka seurauksena on pitkä karenssi työttömyysturvassa.

Näin tapahtui kesäkuussa Ruotsinpyhtäällä, jossa ranskalaisomisteinen Strömfors Electric Oy päätti liikkeen luovutuksesta. Liikkeen luovutuksessa siirtyville työntekijöille tarjottiin töitä Tanskasta ja Puolasta.

Varapääluottamusmies Kaj Valkokivi kertoi päätöksen jälkeen, että uusiin tuotantolaitoksiin lähdön estää jo kielitaito. Lisäksi suurimmalla osalla työntekijöistä on perhe Suomessa.

AINA EI OLE LIIKKEEN LUOVUTUS

Jokainen yrityskauppa ei ole liikkeen luovutus. Liikkeen luovutus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Arviointi suoritetaan tarvittaessa kansallisissa tuomioistuimissa EUtuomioistuimen määrittämien arviointikriteerien perusteella.

27

Työhaastattelussa tuleva esimies arvioi Jani Skinnarin vanhaksi ratinpyörittäjäksi. Näillä avuin kesätyöpaikka aukeni.

Kesä tien päällä

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Kaisa Sirén

Jani Skinnari on valmiina kartoittamaan suomalaisten teiden kuntoa.

28

”Oman alan kesätyöt kannustavat opinnoissa.”

I

nsinööriopiskelija Jani Skinnari on jo toista kesää tien päällä kartoittamassa ja mittaamassa suomalaisväylien kuntoa. Kesä on tosin hieman suppea käsite, sillä työsopimus on tehty huhtikuun puolivälistä elokuun loppuun.

Skinnarin työnantaja on infra-alan hankinta- ja asiantuntijapalveluyritys Carament Oy. Yritys tekee muun muassa kaupunkien ja kuntien katuverkon kuntotutkimuksia, teiden ja katujen rakenteenparamissuunnittelua, valtion sorateiden runkokelirikkomittauksia ja hoidon- ja ylläpidon pistokoevalvontaa.

– Kevään ensimmäinen homma on sorateiden runkokelirikkomittaus, Skinnari kertoo.

Tie ajetaan päästä päähän, mitataan ja luokitellaan vauriot. Tiedot naputellaan saman tien koneelle.

– Carement tekee useissa eri kunnissa ja kaupungeissa katuomaisuuden kuntotutkimuksia ja korjausvelan laskentaa. Tutkimuksista saadaan selville selkeä ja kattava kuva katuomaisuuden kunnosta.

Mittauspituudet vaihtelevat, sillä väylät mitataan kokonaisuuksina.

AJOMATKOJA RIITTÄÄ

Skinnarin arvion mukaan tämän vuoden keväällä mittaavaa soratieajoa kertyi runsas 1 500 kilometriä. Yli puolet teistä oli täysin kunnossa; routavaurioita ei ollut.

Vauriot jaetaan neljän luokkaan. Jos autoilija joutuu pysähtymään ja katsomaan, pystyykö etenemään, kyse on ykkösluokan eli erittäin pahasta vauriosta.

– Korkeintaan traktorilla saattaa päästä tiestä läpi, Skinnari kuvailee.

Yhteensä hänen mittaamillaan teillä ykkösluokan vaurioita oli noin kilometrin matkalla. Kakkosluokan eli

– Kesätyöpaikassani on hyvä perehdytysmalli, Jani Skinnari sanoo.

pahan vaurion kohdatessa kuljettaja joutuu hidastamaan reilusti vauhtia ja vaihtamaan ajolinjaa.

Yleisimmät vauriotyypit ovat lieviä eli kolmos- tai nelosluokkaa. Silloin kuljettajan on hidastettava vauhtia. Jos kuljettaja ei joudu reagoimaan tien kuntoon, kyseessä on erittäin lievä vaurio.

Tehtäviin kuuluu myös maastotyöt kuten maatutkamittaukset: toinen ajaa autoa, toinen käyttää maatutkaa ja kameroita. Ajon aikana tallennetaan videokuvaa koordinaattitietoineen sekä mittaajan kommentit tiestöstä. Toimistolla aineisto kerätään yhteen, tarkistetaan ja analysoidaan.

AVULIAITA LINJA-AUTOILIJOITA

Vastaanotto liikenteessä on vaihtelevaa.

Skinnari muistelee imatralaisia bussikuskeja viime syksynä.

– Kun kuskit näkivät, että olimme tulossa, he tukkivat muun liikenteen, jotta pääsimme jatkamaan mittaamista.

Joskus osa autoilijoista ei jaksa odottaa mittauksen etenemistä, vaan ohittaa hankalissa paikoissa.

– Välillä on itse tarkistettava, että ovatko auton varoitusvilkut päällä, kun ohimenevät eivät tunnu kunnioittavan niitä.

Carement toimii ympäri Suomea, ja kesätyöntekijäkin matkustaa. Matkapäiviä kertyy, viime kesänä Skinnari yöpyi 1,5 kuukautta hotellissa. Alkukesällä hän oli 10 päivän matkalla mittaamassa Etelä-Suomessa.

– Kesätyössä mielekkäintä on se, että saa olla reissun päällä. Olen vie-

raillut monilla paikkakunnilla, joissa ei olisi muuten tullut käytyä.

Skinnari arvelee, että pelkästään toimistolla istuminen voisi käydä tylsäksi, vaikka hänellä onkin mukava työporukka. Esimerkiksi jokin muu työpaikka, jossa olisi pelkästään toimistolla olemista, ei Skinnaria houkuttele.

KESÄTYÖ TUKEE OPINTOJA

Skinnari opiskelee rakennustekniikkaa erikoistuen infrapuolella. Viime lukuvuonna oli kursseja aiheista, jotka olivat hänelle tuttuja jo kesältä.

Alun perin Skinnari aloitti tietotekniikan opiskelijana, mutta kiinnostus alaan lopahti, kun näköpiirissä ei ollut työllistymismahdollisuuksia.

Valmistuminen häämöttää 1,5 vuoden päästä. Opinnäytetyö on ajankohtainen ensi vuoden puolella; jo nyt on sovittu, että hän tekee sen Carementille. Sinne Skinnari aikoo pyrkiä vakituiseksi työntekijäksi.

– Kyllä siltä kuulostaa, että töitä riittää.

Vaikka yrityksellä on useita toimipisteitä ympäri maata, kesätyöntekijä haluaa pysyä pohjoisessa. Häntä kiinnittää alueelle myös perheyritys Tervolan Luontolomat, jonka Skinnarin vanhemmat ovat perustaneet. Yritys vuokraa mökkejä ja järjestää ohjelmaa matkailijoille. Mökkien rakentamisen lisäksi Skinnari huolehtii kontakteista ulkomailta tuleviin asiakkaisiin.

– Tittelinä on toimitusjohtaja, mistä kaverit joskus kuittailevat, Skinnari naurahtaa.

29

OIKEUTTA TEKSTI: Paavo Honkanen, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Sopimus vailla tunteja hankaloittaa arkea Työsopimuksilla, joissa työntekijän viikoittaisen työajan on sovittu olevan jotakin nollan tunnin ja täysien tuntien väliltä, on monia eroja perinteiseen osa- tai kokoaikaiseen työsopimukseen verrattuna.

N

iin sanottujen nollasopimusten lisäksi toisen yleisen, samaa tarkoittavan sopimusmuotoilun mukaan työntekijä on ”tarvittaessa työhön kutsuttava”. Iso osa nollasopimusten ja perinteisten osa- ja kokoaikaisten sopimusten eroista on työntekijän kannalta kielteisiä.

Nollasopimuksella työnantaja ei sitoudu tarjoamaan työntekijälle työtä;

30

jos ei ole työtä, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuuttakaan. Tulojaan ei voi tietää etukäteen, joten menojakin on hankala suunnitella. Jos sen sijaan on sovittu esimerkiksi 10–37,5 tunnin viikoittaisesta työajasta, työnantajan on maksettava palkka kymmeneltä tunnilta, vaikka töitä ei olisikaan tarjota työnantajasta johtuvasta syystä.

Jos työntekijä sairastuu, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa, ellei sairastuneelle ole

merkitty työvuoroja sairausajalleen.

Vaikka nollasopimus ei vapautakaan työnantajaa velvollisuudesta laatia työvuoroluettelo, käytännössä nollasopimuslaisia kutsutaan töihin lyhyillä varoitusajoilla. Jos on kipeä töihin kutsuttaessa, niitä ei tarjotakaan.

Lisäksi nollasopimukset vaikeuttavat työpaikan ongelmakohtiin puuttumista. Jos nollasopimuksella työskentelevä työntekijä esimerkiksi ryhtyy kiinnittämään huomiota liian lyhyeen ruokatuntiin tai ylityökorvausten puuttumiseen, on vaarana, ettei työnantajalla olekaan enää jatkossa tarjota hänelle töitä. Tällaisessa tilanteessa on vaikea näyttää, että työntekijää kohdellaan epäasiallisesti.

TYÖNTEKIJÄLLÄ ON VELVOITTEITA

Nollasopimuksen myötä työntekijälle syntyvät kuitenkin tavalliseen tapaan lojaliteetti-, salassapito- sekä kilpailevan toiminnan kieltoa koskevat velvoitteet. Jos työntekijä on töissä nollasopimuksella, hän ottaa riskin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisestä työnantajan suuntaan, jos menee töihin työnantajan kilpailijalle nollasopimuksen voimassa ollessa, vaikka oma työnantaja ei tarjoa työtä.

Monet opiskelijat ovat esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa kesätöissä. Jos on yhteen kauppaan työsuhteessa nollasopimuksella eikä töitä tarjotakaan, menemällä toisen päivittäistavarakaupan palvelukseen rikkoo työsopimuslain kilpailevan toiminnan kieltoa.

Työsopimuslaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätöitä, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin. Tämä velvollisuus ajaa ohi työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille. Jos lisätyön vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.

Siis jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöläisille sopiviin tehtäviin, hänen pitää ensisijaisesti tarjota tuota työtä osa-aikaisille työntekijöilleen, myös nollasopimuksella työskenteleville.

KARENSSI TYÖTTÖMYYSETUUKSIIN

Mitä sitten tapahtuu, kun haluaa irtisanoutua nollatyösopimuksestaan, jossa viimeisen puolen vuoden aikana työnantaja on kutsunut töihin kahdesti? Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työsuhteen päättymisen jälkeen 90 päivän ajalta, jos hän on eronnut työstään ilman pätevää syytä tai hän on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen.

Irtisanoutuminen katsotaan lähtökohtaisesti aina itse aiheutetuksi työsuhteen päättämiseksi. Siis jos irtisanoutuu nollatyösopimuksestaan, työvoimaviranomainen asettaa irtisanoutujan kolmen kuukauden karenssiin ennen kuin oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa.

Mitä työntekijä hyötyy nollatyösopimuksesta? Nollatyösopimus ei velvoita työntekijää työn suorittamiseen.

Jos haluaa kieltäytyä tarjotusta työstä esimerkiksi viikonlopun festareiden vuoksi, voi tehdä niin. Jo sovittuja työvuoroja pitää toki silti noudattaa.

Tämän vapauden vuoksi antaa kuitenkin työnantajalle aika paljon työelämässä hyvin tunnettua jouston mahdollisuutta.

Lisätietoja: Työsopimuslaki 2 luku 5 § Työsopimuslaki 3 luku 3 § Työttömyysturvalaki 3 luku 1 §

Lisäeläkeetuus poistuu TEKSTI: Jukka Siurua, työsuhdelakimies

Rekisteröity TELlisäeläkejärjestelmä lakkautetaan.

T

EL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päättyy 31.12.2016. Samalla päättyvät vakuutusmaksuvelvollisuus ja lisäeläkkeen karttuminen.

Päättymisajankohtaan mennessä karttuneesta eläkkeestä muodostetaan niin kutsuttu vapaakirja, jonka mukaan eläke aikanaan maksetaan.

Eläkkeen maksu voi edelleen alkaa lisäeläkevakuutuksen mukaisessa eläkeiässä, jos työntekijä on siihen asti lisäeläketurvan järjestäneen työnantajan palveluksessa.

Jo maksussa oleviin rekisteröityihin TEL-lisäeläkkeisiin lakkauttamisella ei ole vaikutusta.

Jos olet saanut eläkelaitokseltasi kirjeen asiaan liittyen, olet niiden 2 600 palkansaajan joukossa, joita lakkauttaminen koskee. Eläkeyhtiö lähettää sinulle lokakuun loppuun mennessä arvion siitä, kuinka paljon eläkevakuutuksen lakkauttamisen takia lisäeläkettä jää karttumatta.

TEL-lisäeläkkeen maksamisesta on pääosin sovittu työntekijän työsopimuksessa tai erillisellä sopimuksella. Siten lisäeläkettä on pidettävä työsuhteen yhtenä keskeisenä ehtona, jota toinen osapuoli ei voi sopimuksesta yksipuolisesti poistaa.

Kun lisäeläkejärjestelmä nyt poistuu eduskunnan säätämällä lailla, työntekijä ei voi tietenkään vaatia sen säilyttämistä, vaan on sovittava sen tilalle tulevasta kompensaatiosta.

Kun lisäeläke-etuuden poisto tulee kohdallasi ajankohtaiseksi, Insinööriliitto suosittelee olemaan yhteydessä liiton asiakaspalveluun 0201 801 801 tai asiakaspalvelu@ilry.fi.

Näin voidaan varmistaa lisäeläkkeen sopimusoikeudellinen luonne, sen poistosta aiheutuva menetys sekä sen sijaan tuleva kompensaatio.

31

TUTKITTUA TEKSTI: Jutta Siikanen, filosofian maisteri

Laskusuhdanne näkyy vastavalmistuneiden työllistymisessä Vastavalmistuneita on ennätysmäärä työttömänä, selviää Insinööriliiton vuosittaisesta vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksesta.

V

iime vuonna valmistuneista insinööreistä 15 prosenttia oli työttömänä tämän vuoden keväällä, kun vuotta aiemmin luku oli 12 prosenttia. Vastaavasti huhtikuun 2014 yleinen työttömyysaste Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 9 prosenttia.

Vastavalmistuneiden insinöörien työttömyys on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvun aikana. Ainoastaan 2009 on työllisty-

minen ollut vastavalmistuneille insinööreille lähes yhtä hankalaa.

Vakituisessa, koulutusta vastaavassa kokopäivätyössä oli vuosi sitten valmistuneista 58 prosenttia ja määräaikaisessa työssä viidennes. Vakituisten työsuhteiden määrä on selvästi laskenut viime vuodesta, jolloin 62 prosenttia sai vakituisen paikan.

TYÖLLISTYMINEN VAIKEAA

Työn saaminen koetaan vastavalmistuneiden keskuudessa vaikeammaksi kuin kahtena edeltävänä vuonna.

Vastaajista noin puolet koki työpaikan saamisen melko vaikeaksi ja 18 prosenttia erittäin vaikeaksi. Erittäin vaikeaksi työn saannin kokeneiden määrä on kasvanut kolme prosenttiyksikköä vuodessa.

Vastaavasti melko helppona työpaikan saantia pitävien määrä on laskenut neljä prosenttiyksikköä viimevuotisesta tutkimuksesta; se on nyt 27 prosenttia. Vastaajat arvioivat työpaikan saannin haasteellisuuden johtuvan esimerkiksi heikosta työmarkkinatilanteesta sekä työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteesta.

Vaikka kyselyhetkellä työttömiä olikin ennätyksellisen paljon, valmistuvien insinöörien työskentely opintojen aikana on lisääntynyt.

Oman alan työkokemusta oli vastaajilla keskimäärin 26 kuukautta kun vuosi aiemmin sitä oli 21. Työllis-

Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne

2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 32

20

40

60

80

Vuosina 2000–2013 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavana keväänä 100 (prosenttia).

tyminen on sitä helpompaa mitä enemmän työkokemusta on, varsinkin omalta alalta. Myös tämän vuoden tutkimuksessa työttömyysaste oli hieman matalampi, 11 prosenttia–12 prosenttia, niillä joilla oman alan työkokemusta oli opintojen loppuun mennessä kertynyt yli vuosi.

INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN TYYTYVÄISIÄ

Insinöörikoulutus vastaa valmistuneiden odotuksia.

Valmistuneista insinööreistä 82 prosenttia oli täysin tai melko tyytyväisiä koulutukseensa. Kiitosta keräsivät erityisesti opiskeluilmapiiri, hyvät suuntautumisvaihtoehdot ja opintojen käytännönläheisyys.

Tyytyväisyys on hieman kasvanut viime vuosien aikana. Viime vuoden tutkimuksessa täysin tai melko tyytyväisiä koulutukseen oli 73 prosenttia vastaajista.

Valmistuneet arvioivat koulutuksen vastaavan hyvin työelämän tarpeisiin esimerkiksi atk-valmiuksien, ongelmanratkaisutaitojen ja ryhmätyöskentelytaitojen osalta.

Ihmissuhdetaidot ja motivoituneisuus arvioitiin myös tärkeiksi osa-alueiksi, mutta niiden osalta insinöörikoulutus ei ole onnistunut yhtä hyvin. Näitä osaalueita vastaajat olisivat halunneet painottaa opiskelussa enemmän.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ

Edellisvuosien tapaan teknologiateollisuus on valmistuvien insinöörien suurin työllistäjä. Kyselyhetkellä työelämässä mukana olevista vastaajista 23 prosenttia työskenteli teknologiateollisuuden parissa.

Insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistossa työskenteli 20 prosenttia ja tietotekniikan palvelualan yrityksessä 9 prosenttia.

Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa vastavalmistuneista työskentelee asiantuntijatehtävissä. Toimihenkilötehtävissä, jotka eivät vastaa insinööritutkinnon tasoa, työskenteli 14 prosenttia ja työntekijätehtävissä 11 prosenttia vastaajista. Tulokset vastaavat aikaisempien vuosien tilannetta.

Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyinen työ vastaa koulutusta hyvin tai melko hyvin. Tyytyväisten osuus tässä suhteessa oli tutkimuksessa keskitasoa.

Aikaisempina vuosina tyytyväisiä on ollut 72 prosenttia – 81 prosenttia. Toki, tarkasteltaessa erikseen niitä jotka työskentelevät toimihenkilö- tai työntekijätehtävissä, tyytyväisyys on vähäisempää.

PALKKAKEHITYS JÄLKIJUNASSA

Vastavalmistuneiden palkkakehitys on jäänyt hieman jälkeen. Tämänvuotinen mediaanipalkka kokopäiväisesti työskentelevillä oli 2 650 euroa eli täsmälleen sama kuin vuosi aiemmin, kun inflaatio vuonna 2013 oli Tilastokeskuksen mukaan 1,5 prosenttia.

Monilla aloilla, kuten tietotekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmista valmistuneilla, mediaanipalkka olitulokset kerättiin maalis-huhtikuussa 2014. Tutkimukseen osallistui 802 vuonna 2013 valmistunutta insinööriä.

Suhde työnantajaan on heikentynyt Tuoreen tutkimuksen mukaan tietotyötä tekevät eivät koe ylitöitä velvollisuudeksi.

V

aikka tietotyöhön yhdistetään usein kiire ja ylityöt, yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Saaren väitöstutkimuksen mukaan ylitöitä tehdään vain, jos työntekijä arvioi siitä olevan hyötyä urakehityksellensä.

– Työntekijät odottavat työpanoksensa korvattavan vastavuoroisesti mahdollisuudella kehittyä työssä enemmän omien urasuunnitelmiensa ja ammatillisten tarpeidensa mukaisesti organisaation tarpeiden sijaan, Saari toteaa.

Tietotyöntekijöiden eli korkeaa koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien arveltiin joitain vuosikymmeniä sitten kehittyvän ryhmäksi, jolla on osaamisensa ja tietopääomansa ansiosta erityisen hyvä asema työmarkkinoilla.

Työelämän ennustamattomuus ja epävarmuus osuvat myös tietotyöntekijöihin. Tietotyöntekijöiden kokemukset kertovat siitä, että jopa taloudellisen nousukauden aikaan työn jatkuvuuteen ja sitoutumisen kannattavuuteen ei uskalleta enää luottaa.

REILU PELI KUNNIASSA

Tutkimuksen mukaan tietotyöntekijät arvostavat edelleen molemminpuolista lojaaliutta ja reilua peliä työelämässä. Työntekijöiden tavoitteena onkin mahdollisimman vakaa työura työelämän muutoksista huolimatta. Pärjääminen kilpailussa työpaikoista pyritään varmistamaan monipuolisella osaamisella ja työkokemuksella.

Työelämän muutoksen myötä tietotyöntekijöiden psykologiset sopimukset ovat muuttuneet. Psykologisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijän käsitystä työsuhteeseen kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Perinteiseen psykologiseen sopimukseen on kuulunut, että hyvin tehty työ on palkittu työn jatkuvuudella. Lisäksi työnantajaa ja työntekijää on sitonut toisiinsa molemminpuolinen lojaliteetti.

Työn jatkuvuuden ja turvallisuuden sijaan työntekijä palkitaan uusilla taidoilla, jotka parantavat työllistyvyyttä jatkossa. Vaikka sopimukseen ei enää välttämättä kuulu odotus elämänmittaisesta työsuhteesta, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työntekijöillä olisi edelleen muita odotuksia työsuhteillensa.

Tietotyöntekijät ovat valmiita sitoutumaan organisaatioon, joka tarjoaa sopivasti haasteita, mutta samalla mahdollisuuden mielekkääseen työhön osana toimivaa työyhteisöä. Lisäksi työntekijöiden kokemus siitä, että organisaatio ei ole sitoutunut työntekijöihinsä, voi horjuttaa organisaatiositoutumista ja lisätä työpaikanvaihtoaikeita.

33

OPISKELIJAT TEKSTI: Noora Nieminen, IOL:n hallituksen jäsen KUVA: Ulla-Mari Pasala

Vinkkejä aloittelevalle opiskelijalle Opinnot alkavat – opiskelijaelämä alkaa.

Leppoisaa aikaa, vai onko sittenkään?

O

piskeluja ei passaa ottaa liian vakavasti, mutta niiden suhteen ei kannata liiemmin lepsuillakaan. Pitää muistaa, että opiskelijoilla on velvoitteita, jotta opinnot etenevät sujuvasti ja opintotukea saa nostaa.

Lisäksi opiskelemassa ollaan omaa tulevaisuuden ammattia varten, ei vain hauskaa pitämässä. Kuitenkin aikataulussa pysyvän opiskelun ja hauskanpidon voi yhdistää ja tässä siihen omat tärppini: OLE HEITTÄYTYMISKYKYINEN

Ilman avoimuutta uusia asioita, tilanteita ja ihmisiä kohtaan voi parhaimmat puolet opiskelijaelämästä jäädä elämättä.

Neuvoni on hypätä mukaan opiskelijaelämään, sillä se tuo aina perspektiivinsä elämään eikä opintojen aikana tule tylsää. Etenkin mikäli lähtee opiskelijatoimintaan mukaan.

KANNA VASTUUSI

Kun heittäytyy opiskelijatapahtumien syövereihin, kannattaa muistaa vastuunsa opinnoista. Deadlineja pitää noudattaa ja kurssit suorittaa koulun asettamassa järjestyksessä, jottei etenemisesteitä synny.

34

Lisäksi opettajille kannattaa informoida hyvissä ajoin, mikäli jokin tenttipäivämäärä jää välistä; asioista on hyvä sopia etukäteen. Ihmisiä tässä kuitenkin kaikki ollaan.

Mikäli jokin asia askarruttaa, siitä voi kysyä esimerkiksi tutorilta, opinto-ohjaajalta tai omalta opiskelijaryhmältä. Opintojen aikana mikään asia tuskin on itsestäänselvyys ja kärsivällisyys asioiden selvittämisessä palkitaan.

OTA OMAA AIKAA

Siinä missä laumaeläimiä olemmekin, myös oman ajan ottaminen on tärkeää.

Välillä pitää vain sulkea puhelin ja Facebook, ja viettää ilta kotosalla vaikkapa hyvän kirjan tai elokuvan merkeissä. Aina ei ole pakko jaksaa kaikkea, ja se on ihan ymmärrettävää.

LEIKI LUOKKAKAVEREIDEN KANSSA

Monien asioiden toteuttaminen ryhmässä on paljon mukavampaa kuin yksinään.

Kun ryhmässä vallitsee hyvä yhteishenki, koulussa ja tunneilla on viihtyisämpää. Lisäksi edellisen tunnin tapahtumia, palautettavien tehtävien deadlineja ja tenttipäivämääriä on helpompi varmistaa luokkakaverilta kuin lähettää opettajalle sähköpostia.

Apuakin tehtävien tekemiseen saattaa saada.

Insinööriopiskelijat tunnistaa esimerkiksi haalarista.

Ammattikorkeakoululakiuudistus etenee Ammattikorkeakoululain II-vaihe etenee eduskunnassa; valmista pitää olla syksyllä, jotta laki astuisi voimaan suunnitellun aikataulun mukaisesti ensi vuoden alusta.

Silloin kaikki ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä ja samalla julkinen rahoitus siirtyy kokonaan valtion vastuulle.

Merkittävimmät muutokset yllä mainittujen lisäksi koskevat ammattikorkeakoulujen hallitusten kokoonpanoa, oppilaskuntien asemaa sekä opiskeluajan rajaamista nykyisestä. Hallituksiin tulee ammattikorkeakoulujen ulkopuolisia jäseniä, joiden toivoisi tuovan koulutuksen kehittämisen kannalta merkittävää työelämätuntemuksesta kumpuavaa lisäarvoa toimintaan. Opiskelijoiden asema ammattikorkeakoulujen hallituksissa tulee samalla lakisääteiseksi.

Opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä tullaan käymään eduskuntakäsittelyn aikana vielä tiukka kädenvääntö. Ylioppilaskunnilla tällainen on, pakkojäsenyyden peruslain vastaisuudesta huolimatta.

Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto ovat tätä vastaan, koska opiskelijoiden terveydenhuoltoa ei käytännössä voida järjestää yliopistojen mallin mukaisesti lähinnä kustannussyistä. Muut opiskelijakunnan lakisääteiset tehtävät voi mainiosti hoitaa vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvilla oppilaskunnilla.

Lakia on tarkoitus muuttaa opiskeluaikaa koskevalla rajauksella. Nykyisin opiskeluaika on maksimissaan seitsemän vuotta. Opiskelijan ilmoituksella pitämien vapaavuosien määrä vähenee kahdesta yhteen, mutta samanaikaisesti esimerkiksi varusmiespalvelukseen käytetty aika ei kuluta tätä vapaavuotta kuten nykyisin. Vapaavuoden pitämiselle heti opintojen alussa ollaan asettamassa myös rajoituksia.

TEKSTI: Hannu Saarikangas, johtaja

Pysy matkassa Nuorjäsentoiminta kiertää taas syksyllä oppilaitokset, tule tapaamaan meitä ständille. Paikat ja ajankohdat ovat osoitteessa www.iol.fi/kiertue.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: đƫ Facebook Insinooriopiskelijaliitto đƫ Twitter @IOLry đƫ Instagram @insinooriopiskelijaliitto

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinöörinalut, tulkaa mukaan

K

esä väistyy hiljalleen syksyn tieltä, mikä tarkoittaa opintojen äärelle palaamista.

Tänäkin syksynä aloittaa uusia opiskelijoita, jotka ovat tehneet mainion valinnan lähteä tekniikan alan ammattilaiseksi.

Opintojen tie saattaa vaikuttaa pitkältä ja raskaalta ja välillä usko meinaa loppua, mutta opiskelut antavat paljon takaisin. Viimeistään valmistumisen yhteydessä ymmärtää kovan työn tarkoituksen ja osaa arvostaa rankkaa taivalta, jonka on kanssaopiskelijoiden kanssa tarponut kunnialla läpi.

Ammatillista edunvalvontaa ei kumminkaan sovi unohtaa kaiken keskellä. Insinööriopiskelijaliitto on jo 59 vuoden ajan ajanut insinööriopiskelijoiden etuja. Paikallista toimintaamme takaavat arvokkaat paikallisyhdistyksemme kattaen Suomen koko ammattikorkeakouluverkoston.

Opiskelun sujumista pyritään parantamaan koulutuspolitiikan seurannalla ja siihen vaikuttamalla. Harjoittelussa taas autetaan työelämän erinäisissä haasteissa. Kannattaa siis olla rohkea ja tutustua oman koulun insinööriopiskelijayhdistyksen toimintaan; tekeville ja innokkaille on varmasti tilaa.

Tietenkään ei sovi unohtaa opiskelijakulttuuria, jonka ylläpito ja luonti ovat myös osa toimintaa. Opiskelun vastapainoksi on monenlaista vapaa-ajan toimintaa.

Hyvinä esimerkkeinä paikallisyhdistysten omien tapahtumien lisäksi ovat muun muassa Pohjois-Suomen upeissa maisemissa järjestettävä InssiCooper-vaellus sekä Turusta starttaava ASTin risteily. Näissä tapahtumissa pääsee varmasti tutustumaan perinteiseen insinöörikulttuuriimme, jonka helmiä ovat opiskelijahaalarit, insinöörilakki sekä oma laulukirjamme Laulumatti.

Toivon kaikille antoisia ja menestyksekkäitä hetkiä opintojen parissa. Insinööriopiskelijaliittoon uudet insinöörinalut ovat lämpimästi tervetulleita.

35

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Ilkka Malkavaara, nuorjäsenasiamies

Mika Kiviharju (vas.), Tarja Frilander, Janne Juujärvi, Noora Nieminen ja Esa-Matti Köykkä.

IOL:n hallitus edustaa insinööriopiskelijoita Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan kerran vuodessa eri puolilla Suomea toimivien paikallisyhdistyksien edustajista.

Näitä insinööriopiskelijoita yhdistää aatteen palo.

H

allitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Tämän lisäksi hallituksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät kaksi Insinööriliiton hallitukseen kuuluvaa IOL:n valitsemaa hallitusedustajaa.

Tänä vuonna hallituksen puheenjohtaja on lahtelainen Marjut Lehtinen, joka opiskelee materiaalitekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena järjestöasiavastaavana toimii rovaniemeläinen maanmittaustekniikan opiskelija Janne Posio; hän keskittyy alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten väliseen yhteistyöhön. Posio on aluevastaavana Kemille, Oululle, Helsingille, Espoolle ja Vantaalle.

Hallituksen jäsenenä ja toisena järjestöasiavastaavana toimii vantaalai36

nen automaatiotekniikkaa opiskeleva Satu Halkola, jonka vastuulla on oma järjestökenttä. Halkolan aluevastuupaikkakunnat ovat Hämeenlinna, Jyväskylä ja Tampere.

LAAJOJA VASTUITA

Kansainvälisyydestä vastaa riihimäkeläinen tietotekniikan opiskelija Mika Kiviharju, jonka vastuualueina ovat Turku, Helsinki, Vantaa, Espoo ja Valkeakoski. Koulutuspoliittisena vastaavana on seinäjokelainen kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Esa-Matti Köykkä. Vastuualueinaan hänellä on Pori, Rauma, Vaasa ja Ylivieska.

Viestinnästä ja tiedotuksesta vastaavana toimii lappeenrantalainen rakennustekniikan opiskelija Tuomas Ylläsjärvi aluevastuupaikkakuntinaan Mikkeli, Riihimäki ja Rovaniemi.

Kuopiossa sähkötekniikkaa opiskeleva Taija Frilander toimii hallituksen työelämävastaavana sekä aluevastaavana Kokkolalle, Kotkalle ja Seinäjoelle.

kuopiolainen ympäristötekniikan opiskelija Rauha Repo, joka vastaa ammattikuvasta ja identiteetistä. Hänen vastuualueina ovat Joensuu, Kajaani ja Lahti.

Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat rovaniemeläinen rakennustekniikan opiskelija Janne Juujärvi ja varajäsenenä rakennustekniikkaa opiskeleva Mikko Pohjola Tampereelta.

Hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat IOL:n nettisivuilla. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi. Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin.

KULTTUURIA JA AMMATTIKUVAA

Kulttuurivastaavana on juuri puutekniikan opintonsa Kotkassa päättänyt Noora Nieminen vastuualueinaan Forssa, Kuopio, Lappeenranta ja Varkaus. Hallituksen varajäsenenä toimii

Janne Posio (vas.), Rauha Repo, Satu Halkola ja Marjut Lehtinen.

Nuorjäsentoiminnan henkilöstö jäsenten tukena Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan kokoonpano muuttui keväällä. Asiamies Ulla-Mari Pasala on siirtynyt uusiin tehtäviin projektitiimiin ja hänen tilallaan on aloittanut asiamies Heini Ristell. Hänen vastuualueena on nuorjäsentoiminnan viestintä ja markkinointi.

Ristellin toivottavat Pasilan toimistolle tervetulleeksi asiamies Juha Manu, asiamies Tero Rinne ja assistentti Vassa Honkanen. Manu vastaa opiskelijatoiminnan koordinoimisesta; Rinteen vastuualueena ovat koulutukset ja tapahtumat.

Honkanen vastaa koulutuksien ilmoittautumisista ja käytännön järjestelyistä.

Hänen kautta voi tilata insinöörisormuksia ja valmistuville opiskelijoille jaettavia todistuskansioita.

Ristellin kanssa työskentelevät myös osa-aikaiset nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti ja Ilkka Malkavaara, jotka markkinoivat liiton toimintaa, tekevät

jäsenhankintaa ja ovat paikallisyhdistyksien tukena, kuten muutkin asiamiehet.

KAIKILLA OMAT VASTUUKAUPUNGIT

Kuorelahden vastuupaikkakunnat pysyvät samoina kuin aikaisemmin: Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Tampere, Varkaus ja Ylivieska. Myös Malkavaara jatkaa samoilla paikkakunnilla: Forssa, Hämeenlinna, Pori, Rauma, Riihimäki, Seinäjoki, Vaasa ja Valkeakoski.

Manun vastuupaikkakunnat ovat elokuusta lähtien Kajaani, Mikkeli sekä Lappeenranta. Rinteen vastuupaikkakunnat ovat Rovaniemi, Kemi, Oulu ja Uusimaa. Ristellin vastuupaikkakunnat ovat Lahti, Kotka ja Turku.

Nuorjäsentoiminnan asiamiehet vierailevat vastuupaikkakunnillaan syksyn kenttäkierroksen aikana. Kierroksen aikataulu on osoitteessa www.iol.fi.

TEKSTI: Vassa Honkonen KUVA: Anu Kaasalainen

Heini Ristell (vas.), Tero Rinne ja Vassa Honkanen liiton toimistolla.

Miksi liityit Insinööriliittoon/ Insinööriopiskelijaliittoon?

Ammattiliitot ajavat tärkeitä asioita, jotka koskevat sekä opiskelijoita että jo valmistuneita työelämässä olevia. Yksi merkittävä osa-alue on edunvalvonta.

Opiskelijoille on tärkeää opetuksen laatu sekä määrä. Toki myös työelämän asiat on hyvä pitää silmällä, koska sinne suunnataan koulun penkiltä. Työehtosopimukset ovat erittäin isossa roolissa työelämässä ja onkin tärkeää, että ne ovat alalle sopivat ja ajan tasalla.

Jotta näihinkin asioihin pystytään vaikuttamaan halutulla tavalla, pitää olla vääntövoimaa ja vääntövoimaa saadaan jäsenistä. Useamman ääni kuuluu yksilöä voimakkaammin.

Joni Launonen, puheenjohtaja, Jyväskylän Insinööriopiskelijat

Tärkein syy liittymiselleni oli se, että olin ollut työelämässä viisi vuotta ennen opintojeni alkua ja olin jo silloin alani ammattiliiton jäsen. Olin todistanut omin kokemuksin sen, kuinka tärkeää on olla liiton jäsen, jos työpaikalla tulee ongelmia. Olin todennut liiton jäsenyyden minulle hyödylliseksi ja ymmärsin hyvin, mitkä ovat liiton tärkeimmät edut, joten liityin IOL:n heti insinööriopintojen alussa.

Tärkeää minulle myös nimenomaan Insinööriopiskelijaliitossa on kuulua aatteellisesti insinöörien joukkoon.

Olin saanut hyvän kuvan ammattiliitoista aikaisemmalla työpaikallani. Tiesin, että liittoon kuulumisesta voi olla paljon hyötyä työelämässä. p j Insinööriopiskelijaliitto vaikutti sopivalta liitolta minulle enkä ole liittymistä katunut.

Erika Korpijaakko, puheenjohtaja, Lahden Insinööriopiskelijat

TEKSTI ja KUVA: Jaana Kuorelahti, Nuorjäsenasiamies

Niko Kyösti, puheenjohtaja, Tampereen Insinööriopiskelijat

37

Katriina SchreyNiemenmaa haluaa opiskelijat mukaan kehittämään koulutusta.

Oppimisen ilo esiin projektikilpailussa TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää

Ammattikorkeakoulujen järjestämä projektityökilpailu haluaa korostaa oppimisen iloa ja moniulotteisuutta.

Samalla se tuo esille työelämän ja opiskelun yhteistyötä.

M

arraskuun loppuun saakka käynnissä olevan kilpailun parhaat projektit palkitaan Inssiforum 2015 -tapahtumassa ensi tammikuussa. Arviointikriteereinä ovat muun muassa työelämäyhteistyö, innovatiivisuus ja projektinhallinta.

– Pääasia on, että uskaltaa yrittää ja että riskienhallinta on kunnossa, kilpailun pääkoordinaattori Katriina Schrey-Niemenmaa sanoo.

Hänen mukaansa opiskelijat halutaan insinöörikoulutuksen kehittämisen näkyväksi osaksi.

– Toivomme opiskelijoita, opettajia ja yhteistyökumppaneita kisaan mukaan laajalla rintamalla, jotta voimme osoittaa ammattikorkeakoulujen voiman käytännönläheisen ja työelämälähtöisen teknisen osaamisen tuottamisessa.

Parhaimmiksi arvioidut työt palkitaan stipendirahastosta. Sen lisäksi elinkeinoelämä tarjoaa mahdollisuutta

38

tutustua alaan räätälöityjen vierailujen avulla. Voittaneilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua kansainväliseen projektityökilpailuun.

MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ

Projektit arvioi monialainen toimikunta, jossa on sekä usean teollisuudenalan että ammattikorkeakoulujen edustus. Metropolia ammattikorkeakoulu koordinoi kilpailua.

Rakennusteollisuuden edustajana palkintolautakunnassa on asiamies Juha Mäntynen. Hän kertoo teollisuudenalan lähteneen avoimin kortein mukaan kilpailuun. Isoja jäsenyrityksiä on tiedotettu kilpailusta ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa pyritään tiivistämään.

– Lähtökohtana meillä on se, että kilpailun kautta löytyy innovaatioita, joilla vastataan tulevaisuuden suuriin haasteisiin.

Mäntysen mukaan pyrkimys energiatehokkuuteen ohjaa rakentamista tulevaisuudessa. Se on iso haaste ja valistuneet opiskelijat tietävät sen.

otetaan mielihyvin vastaan, Mäntynen sanoo.

Lisäksi yritysten tuottavuuskehitys ja korjausrakentaminen ovat kehittämisen painopisteitä rakennusteollisuudessa.

– Ihanne olisi, että rakennusalan opiskelijoita olisi projektiryhmissä muiden alojen kanssa, silloin monialaisuus saattaa tuoda uusia ideoita, hän arvelee.

Rakennusalan vetovoiman lisääminen ja myyminen opiskelijoille on tärkeätä. Mäntysen mukaan kilpailulla voidaan vaikuttaa tähän myönteisesti.

– Suuri haaste on myös opettajien osaamistason nosto. Miten heidän energiatehokkuuden osaamisensa pidetään ajan tasalla, jos työelämäjaksoja ei ole ollut yli viiteen vuoteen, Mäntynen ihmettelee.

Rakennusteollisuus sponsoroi kilpailussa jaettavat stipendit muiden teollisuuden alojen kanssa.

ENERGIATASO LÄHELLE NOLLAA

Rakennusteollisuuden suurin haaste on EU:n tavoitteeksi asettama 0-energiataso vuonna 2020. Silloin kaikkien uusien käytössä olevien rakennusten pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia.

– Osa yrityksistä tekee paljon töitä sen eteen jo nyt. Kaikki innovaatiot

Juha Mäntysen mielestä kilpailu on opiskelijalle myös työnsaantimahdollisuus.

Kesäkaravaani kiersi aurinkoista Suomea Karavaani kutsui jäsenet aveceineen brunssille viiden kesätapahtuman yhteydessä ympäri Suomea.

1. Jazzbrunssin ennätyksellinen osallistujamäärä nosti lämpötilaa, mutta myös tunnelmaa.

1.

2. Jyväskylässä erikoiskokeille kurvattiin Rallibrunssin kautta. Tosin osa osallistujista suuntasi brunssilta rallin sijaan Asuntomessuille.

3. Uudet tangokuninkaalliset puhuttivat Tangobrunssilla.

4. Rento Rockbrunssi kasvatti suosiotaan Ilosaarirockin etkoilutapahtumana.

3.

5. Turun Turnajaisbrunssia nautittiin Keskiaikaisten markkinoiden tunnelmaan sopivasti Vanhan Raatihuoneen kellarissa.

Lue lisää Kesäkaravaanitapahtumista Insinööriverkkolehden Kentän kuulumisista, www.insinoori-lehti.fi.

TEKSTI ja KUVAT: Minna Virolainen

4.

2.

5.

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

25 13 15

25 12

16 33

38 7

2

6

27

8 34 15

17

16

7 9

23 11

15 6

24

3

9

11

39 4

10

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio 1. Kuinka iso aurinkopaneeli tarvitaan saunan (6kW) lämmittämiseen ideaalitilanteessa Suomessa keskikesällä? Oletuksena säteilyteho 800 W/m2 ja paneelin hyötysuhde 15 %.

10

13

10

32 15

16 15

23

4

2

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

2. Suomen elokuvasäätiö on tilastoinut kotimaisten elokuvien katsojamääriä elokuvateattereissa vuodesta 1972 lähtien. TOP 10:n joukossa on vain yksi vuoden 1990 jälkeen valmistunut elokuva. Mikä se on?

3. Pekon isä aikoi noutaa Pekon koulusta klo 15.00, mutta koulu päättyi jo klo 14.00, jolloin Pekko päätti lähteä kävelemään kotiin päin.

Mihin aikaan Pekko kohtasi isänsä, kun hän isää vastaan tulemalla oli kotona puoli tuntia aikaisemmin kuin olisi ollut, jos olisi jäänyt koululle odottamaan?

Uutta väkeä liiton toimistoon

Anu Kaasalainen

InsinÜÜriliiton koulutus- ja tutkimusyksikÜssä on aloittanut kaksi uutta määräaikaista tytÜntekijää.

Nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell osallistuu jäsenhankintaan ja -palveluun. Hän on mukana opiskelijoiden edunvalvontatyÜssä ja tukee osaltaan paikallista toimintaa.

Erityisvastuullaan Ristellillä on nuorjäsentoiminnan viestintä ja tutkimustoiminta. Hän valmistuu syksyn aikana mediatekniikan insinÜÜriksi Metropolia ammattikorkeakoulusta.

Tutkimusassistentti Varpu Multisillan tehtäviin kuuluu tutkimusten suunnittelua ja raportointia. Lisäksi hän tekee sähkÜisiä tutkimuslomakkeita, tarkistaa aineistoja ja esittelee tuloksia tilastografiikan keinoin.

Multisilta on koulutukseltaan melkein valmis sosiaalipsykologi; yhteiskuntamaisterin tutkinnosta puuttuu enää hieman. InsinÜÜriliittoon myÜs hän tulee lähes suoraan opintojen parista.

minä 2.0

# #

METSĂ„TALOUSINSINĂ–Ă–RI (AMK) !$

Lisätietoja: "

Varpu Multisilta (vas.) ja Heini Ristell.

Ehdota parasta kesätyÜnantajaa Akavan opiskelijat etsii ja Suomen parasta kesätyÜnantajaa. Kilpailu järjestetään nyt seitsemännen kerran.

Akavan opiskelijat haluaa kiinnittää kilpailulla huomiota tyÜpaikkojen hyviin käytäntÜihin ja esimiestaitoihin.

Sekä kesätyÜntekijät että tyÜnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyÜnantajaa.

Kilpailun voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana ja kilpailun suojelijana toimii tyÜministeri Lauri Ihalainen. Lisäksi raatiin kuluu Akavan opiskelijoiden puheenjohtajiston ja tyÜjaoston jäseniä.

Akavan opiskelijat muistuttaa, että kesätyÜt ovat opiskelijalle tärkeä toimeentulon ja tyÜkokemuksen lähde.

Palkkaamalla kesätyÜntekijÜitä tyÜnantajat voivat luoda yhteyksiä nuoriin osaajiin.

Suomen parasta kesätyÜnantajaa voi ehdottaa sähkÜisellä lomakkeella, joka on osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Sivulla on lisätietoa kilpailusta ja edellisistä voittajista.

Ehdotuksia voi antaa 30. syyskuuta saakka. Suomen paras kesätyÜnantaja 2014 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksystä.

Valmistutko insinÜÜriksi?

6KNCC KPUKPÒÒTKUQTOWU GFWNNKUGUVK UGUQPMKVKNCWMUGPC s InsinÜÜrisormus on perinteinen, insinÜÜrejä yhdistävä ammattikunnan tunnus.

InsinÜÜrisormuksella on jo yli 38 000 kantajaa.

Lisätietoa osoitteesta YYY KNT[ Ƃ UQTOWU VCK RWJGNKOKVUG

41

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Jani Huhtamella, koulutusasiamies

Liiton koulutukset alkavat Insinööriliiton syksyn koulutukset lähestyvät. Kevään koulutuksista saadun palautteen ja osallistujamäärien perusteella olemme oikealla tiellä, joten syksyn koulutuskalenteri pohjautuu vankasti keväällä hyviksi havaittuihin koulutuksiin. Lisäksi uuttakin on luvassa.

Insinööriliiton koulutussuunnittelu pohjautuu tavoitteelle tuottaa koulutuksia, joista on jäsenistölle hyötyä työelämän eri tilanteissa. Liitto toivoo runsasta osanottoa tilaisuuksiin. Keväällä järjestetyistä koulutuksista mukana ovat muun muassa Tom Laineen Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpaja sekä Työnhaun peruselementit ja Työsuhteen pelisäännöt -luentosarja.

Ohjelmassa uutena koulutuksena on ristiriitojen ratkaisuun keskittyvä Hyvien tyyppien tuhoisat tavat -koulutus.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Se järjestetään yhteistyössä sovitteluasiantuntija Tapio Sirénin kanssa.

Vaikea työllisyystilanne edellyttää erityisesti työnhakuun valmentavien koulutuksien laadullista ja määrällistä lisäämistä. Tämä näkyy selkeästi myös syksyn koulutuskalenterissa. Liiton omin voimin toteutettavat Työnhaun peruselementit, CV-työpaja ja Osaaminen esille -koulutukset muodostavat vankan rungon. Näissä koulutuksissa urahallinta-asiamiehet Petra Bedda, Anu Kaasalainen ja Seija Utriainen auttavat jäseniä sekä etsimään työpaikkoja että löytämään omia vahvuuksiaan.

Kouluttautumalla pidät tiedot ajan tasalla ja mielen virkeänä.

Lisätietoja: www.ilry.fi/koulutukset

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 801 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 801 Nuorjäsentoiminta asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 Heini Ristell, 0201 801 858 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Prokektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, , Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri -lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää

Kahvivesi kiehuu alle seitsemässä minuutissa tällä 1,3 kilowatin aurinkokeittimellä.

Muutosagentilla riittää virtaa Työllisyyskurssilla muutosagentiksi lyöty Markku Tahkokorpi on ylpeä tittelistään. Hänessä on aina ollut maailmanparantajan vikaa.

O

mimmillaan Markku Tahkokorpi tunnustaa olevansa kehittäessään jotain uutta.

Asenne sopiikin hyvin insinöörille, joka tahtoessaan pystyy muuttamaan maailman.

Tahkokorpi kuuluu Lähienergialiiton perustajiin. Liiton tavoitteena on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä suomalaisille mahdollisimman vaivatonta.

– Siksi tarvitaan keskustelufoorumi ja keskitetty tietolähde, liiton hankejohtajana vuoden toiminut Tahkokorpi painottaa.

Tieto uusiutuvan energian eri muodoista ja lainsäädännöstä on Tahko-

korven mielestä liian pirstaleista. Sitä kaivataan entistä enemmän, kun rakennus- ja energiatehokkuusmääräykset muuttuvat.

Uusiutuvan energian pientuotannon edistämisestä on maininta hallitusohjelmassakin.

ESTEITÄ RAIVATTAVA

Tahkokorven mielestä lähienergiaratkaisuiden lupaprosesseista pitäisi päättää valtakunnallisesti. Silloin kunnat olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

Tahkokorpea kismittää tullilaitoksen viime syksynä tekemä päätös, jonka mukaan yli 50 kilowattiset mutta alle kaksi megawattiset aurinkovoimalat joutuvat maksamaan veroa, jos ne syöttävät sähköä verkkoon. Päätös on Tahkokorven mukaan jo tappanut monen suunnitellun suuremman voimalaitoksen rakentamisen.

Tässä asiassa Lähienergialiitto kääntyi ponnekkaasti ministeri Antti Rinteen puoleen toivoen valtiovarainministeriön puuttumista asiaan.

Asiasta keskusteltiin vastikään SuomiAreenan paneelissa Porissa.

AURINKOSÄHKÖ JO HALPAA

Aurinkosähkön hinta tulee alas kaiken aikaa.

– Globaalisti se on jo halvempaa kuin ydinvoima, Tahkokorpi tietää.

Sähköyritysten, kuten Fennovoiman, kannattaisi Tahkokorven mielestä satsata pienemmällä riskillä toimivaan aurinkosähköön, jolloin ne saisivat paremman tuoton rahoilleen.

Tahkokorpi vertaa sujuvasti hintoja, kilowatit ja eurot ovat tarkoissa lokeroissa miehen päässä. Edellisessä työssään lähes 30 vuoden ajalla Nokian tutkimuskeskuksessa ja uusiutuvien energiatekniikoiden parissa hän on tottunut tekemään laskelmia ja vertailuja.

– Ensi vuosi on käännekohta, Tahkokorpi ennustaa.

Silloin aurinkosähkön tuotantokustannukset ovat halvemmat kuin verkkosähkön hinta.

43

LIITTO KOULUTTAA Urakoulutukset Urakoulutukset tarjoavat tietoa ja taitoja oman uran rakentamiseen.

Keskeisiä osa-alueita ovat urasuunnittelu, osaamisen tunnistaminen ja työnhakutaidot.

Ura-

koulutukset

Ammatilliset

Henkilökohtainen

tiedot

edunvalvonta

taidot

Järjestö-

koulutus

Henkilökohtainen edunvalvonta

Ammatilliset tiedot ja taidot

Edunvalvontakoulutukset antavat eväitä tilanteisiin, joissa oma toiminta vaikuttaa työsuhteen ehtoihin, urakehitykseen ja työstä saatuun taloudelliseen hyötyyn.

Ammatillista osaamista vahvistavat koulutukset tarjoavat muun muassa esimiesvalmennusta. Osa koulutuksista on maksullisia, mutta jäsenenä saat reilun alennuksen.

Järjestökoulutus Erityisesti jäsenjärjestöissä erilaisissa tehtävissä toimiville suunnatut koulutukset auttavat hoitamaan luottamustehtäviä tehokkaasti ja vastuullisesti.

Varmuutta valintoihin Insinööriliiton koulutuksilla YYY KNT[ Ƃ MQWNWVWMUGV