Insinoori-05-2016

Kesällä teoria avartuu töissä

5

2016

Paikkatiedolle tarvetta

Työyhteisössä myötätuntoa

Kurinalaisuus työuralla

40

16

38

Sisällys 5/2016 10 14 16 18 20 22 24 26 36 38 43

Paljon liikettä pinnan alla Työaika sovitaan paikallisesti Ericsson toimii myös Oulussa Sisätilapaikannusta tarvitaan Aavekaupungissa kaikuu Kesätöissä luonnon keskellä Metsäteollisuus kasvaa Töissä voi olla tunteineen Sosiaalinen palkka ansioissa Kesäkaravaani kulki taas Uinnissa tekniikka korostuu VAKIOT

3 4 9 15 28 30 32 43

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Timo Hartikainen

Meriteollisuus luottaa vahvasti tulevaan s. 10

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 29.9., 3.11., 15.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Metsä on syytä nähdä puilta

K

eskiverto suomalainen mielensäpahoittaja veti aamukahvinsa väärään kurkkuun lukiessaan viime viikon alkupuolella Helsingin Sanomia. Helsinkiin viisi vuotta sitten startup-yrittäjäksi muuttanut italialainen Lukas Hafner kehui lehdessä vuolaasti Suomea. Täällä yrittäminen on halpaa ja helppoa eikä verotuskaan pelota. ”Veroissa merkittävintä on, mitä kaikkea niillä Suomessa saa. Täällä kaikki toimii”, mies ilmoitti.

Italialainen osasi jopa laittaa suomalaisten katkerasti vihaaman byrokratian oikeisiin mittasuhteisiin. Hafner muistutti suomalaisille, että täällä sentään pyritään hoitamaan asiat kunnolla. Kun työ- ja vapaa-aikakin ovat tasapainossa ja suomalaiset kelpo bisneskumppaneita, mies on asettumassa pysyvästi Suomeen.

Kyse on toki vain yhden maahan muuttaneen mielipiteestä.

Hafner ei kuitenkaan tullut maahan sattumalta. Hän oli vuosia sitten ystäviensä kanssa miettinyt ja verrannut Euroopan eri pääkaupunkeja yrityksen perustaminen mielessään plussia ja miinuksia laskien. Helsinki voitti, Tukholma tuli hyväksi kakkoseksi.

Italialaisen startup-yrittäjän haastattelu on virkistävä poikkeus tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvatit tuntuvat itse etsivän kilvan moitittavaa maasta, jossa ovat syntyneet ja varttuneet. Keskustelua seuratessa tuntuu välillä jopa siltä, että joidenkin mielestä malli pitää tyystin hylätä, kansakunnan menestystä ja taloudellista kasvua hakea aivan eri opein ja keinoin.

Järjestelmässä on puutteensa, mutta tässäkin asiassa metsä tulee nähdä puilta. Suomen ja suomalaisten yritysten vuosikymmenten menestys on pitkälle perustunut pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, joka on muun muassa taannut korkeatasoisen koulutuksen sitä haluaville nuorille.

Sosiaalisia turvaverkkoja on puolestaan tarvittu huolehtimaan kansalaisista taloudellisesti heikompina aikoina. Varmasti myös neuvotteluihin ja sopimiseen perustuvalla työmarkkinamallilla on ollut oma roolinsa kansakunnan hyvinvoinnin ja vakauden rakentamisessa.

Suomi ei nouse eikä pysyvää uutta kasvua synny, jos emme huolehdi kilpailukyvyn kivijaloista, osaavista ja koulutetuista ihmistä ja tarjoa hyvän elämän edellytyksiä kaikille. Se edellyttää, että katsomme ympärillemme kuin italialainen startup-yrittäjä: emme etsi vain vikoja vaan myös asioita, jotka toimivat.

3

BITTIKATTAUS

Martti Linna

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Ala-Kymen ja Pohjois-Kymen insinöörit vierailivat Hamina Tattoossa. Historiallisen Hamina Bastionin yllä kaartuu Euroopan suurin jännitetty kesäajan telttakatos. Sen alle mahtuu jopa 5 000 ihmistä.

71 %

Tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisista palkansaajista 71 prosenttia oli kokoaikaisessa ja jatkuvassa työssä tämän vuoden kesäkuussa.

Määrä on hieman kasvanut viime vuodesta.

Erilaiset määrä- ja osa-aikaiset ovat myös lisääntyneet vuoden takaisesta.

Syksyllä ä kurssille e Insinööriliitto järjestää syyskauden aikana runsaat 80 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea.

Tutustu ajankohtaiseen tarjontaan ja koulutusten sisältöihin www.ilry.fi/koulutukset.

4

Rekrytointitapahtuma syyskuussa Tampereella Pyynikin urheilukentällä ja Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä järjestetään Walk For Jobs -tapahtuma 16.syyskuuta kello 9–12.

Taklaa hakemustulva ja tule mukaan rentoon ja ilmaiseen rekrytapahtumaan. Tampereella jo viidettä kertaa järjestettävä Walk For Jobs astellaan nyt ensimmäistä kertaa myös Uudellamaalla. Verkostoitumistapahtuma kerää yhteen rekrytoivat työnantajat ja työnhakijat. Aamupäivän aikana on mahdollisuus käydä minihaastatteluja kimpassa kävellen.

Paikalla on huippuosaajia muun muassa seuraavilta aloilta: viestintä, markkinointi, myynti, taloushallinto, HR, ICT, logistiikka, kiinteistöala, suunnittelu, sähkö, kone, automaatio ja R&D. Tapahtuman järjestävät akavalaiset omaehtoisen työllistymisen projektit Uratehdas ja Työnhakuveturi.

Lue lisää: Tampere: http://uratehdas.fi/walkforjobs Uusimaa: http://tyonhakuveturi.fi/walk-jobs

BITTIKATTAUS

Kansalaisaloite liikkeelle Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen ovat tehneet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on helpottaa osaamista täydentävän koulutuksen hankkimista työttömyyskorvausjakson aikana. Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan te-toimiston hyväksyntä, mutta jatkossa enintään kahden vuoden opiskelu olisi mahdollista omalla ilmoituksella.

Ilmoitusmenettelyyn vaadittaisi kahdeksan vuoden työhistoria. Lyhemmällä työhistorialla opiskelemaan pääsisi vanhan käytännön mukaan. Tämän kynnyksen ajatuksena on, että kahdeksan vuoden työkokemuksella osaa arvioida jo hyvin oman osaamisen täydennystarpeet.

Saman verran vuosia on kynnyksenä myös aikuiskoulutustuen saamiselle; aloite tuo työsuhteisen ja työttömän kouluttautujan samalla viivalle keskenään.

Asia on ajankohtainen. Entinen työministeri Tarja Filatov ja SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola ovat kirjoittaneet aiheesta. Kansalaisaloite on lainvalisteluun tähtäävä konkreettinen toimenpide.

Toivottavasti eri tahot ovat mahdollisimman laajasti aloitteen takana ja vaadittu 50 000 allekirjoitusta saadaan 28.1.2017 mennessä kokoon.

Lue lisää: www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/2096

Keskipalkka 3 500 euroa kuukaudessa

Logot on tunnistettu ja voittajat arvottu Tällä kertaa kesäkisassa tunnistettiin logoja. Liikemerkit olivat vastaajilla hyvin hallussa ja vastaukset pääosin oikeita. Joukossa oli kuitenkin myös muutama huteja aiheuttanut kinkkisempi tapaus.

Oikein vastanneiden kesken arvotun Verkkokauppa.comin 150 euron lahjakortin voitti Sami Turkulainen Lappeenrannasta. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotut tuotepalkinnot voittivat Tuukka Kekarainen Tampereelta, Kari Jokinen Piikkiöstä, Jani Peltoniemi Kemistä, Pertti Leskinen Turusta ja Jarkko Malila Kempeleeltä. Onnea voittajille ja kiitokset kaikille kisaan osallistuneille.

Kesäkisan oikeat vastaukset: 1. Fortum 2. Outokumpu 3. Wärtsilä 4. Teollisuuden palkansaajat 5. Energiateollisuus 6. Amer Sports 7. Asko 8. Nokia 9. UPM 10. Apteekki 11. Love Records 12. Kesoil 13. Yara 14. Finnair 15. Suomen Sokeri 16. Alko 17. Suomen ympäristokeskus SYKE 18. Raisio 19. Satakunnan Kansa 20. Tikkurila 21. Suomen Yhdyspankki SYP

Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli 3 574 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Miesten keskiansiot olivat 3 974 ja naisten 3 151 euroa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten keskiansiot ovat hiljalleen nousseet 76:sta 79 prosenttiin miesten ansioista. Mediaaniansio oli 3 170 euroa. Miesten mediaaniansiot olivat 3 590 ja naisten 2 812 euroa.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista palkansaajista lähes kolmasosa toimii asiantuntijoina, neljäsosa erityisasiantuntijoina ja viidesosa palvelu- ja myyntityössä. Palkansaajista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia.

Yksityisen sektorin suurimmat keskimääräiset kuukausiansiot olivat 40–44-vuotiailla. Yli 40-vuotiaiden ja sitä vanhempien palkka oli selvästi korkeammalla tasolla kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Miesten ja naisten keskiansiot erosivat toisistaan eniten vanhemmissa ikäryhmissä. Naisten ansiot olivat 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 75 prosenttia miesten ansioista.

Yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden ja johtajien ansiot olivat selvästi korkeammat vanhemmilla kuin nuoremmilla palkansaajilla. Muissa ammattiluokissa erot ikäryhmien ansioissa olivat pienemmät.

Säännöllisen työajan ansiot pääasiassa nousevat koulutusasteen myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 280 euroa eli 35 prosenttia suurempi kuin yksityisen sektorin mediaaniansio.

5

BITTIKATTAUS

Joka toinen luottaa yhteiskunnan huolenpitoon HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas Koulutusjohtaja

Yksilö järjestelmän edelle

T

uottavuus on tuotoksen ja panoksen suhde. Sitä voi parantaa eri tavoin. Suomessa elinkeinoelämä sekä kaksi viimeistä hallitusta ovat pyrkineet tuottavuuden nostoon ainoastaan panosta pienentämällä. Pörssiyhtiöitä on viritetty ”huippukuntoon” kuluja karsimalla. Liikevaihto on kasvanut vain harvoissa yrityksissä.

Julkista taloutta on koitettu parantaa samalla tavalla leikkaamalla kasvun ja tuottavuuden kannalta arveluttavista kohdin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon koulutukseen kohdistuneet leikkaukset.

Insinöörien työllisyyden kannalta merkittävä ala, ict-sektori, on murroksessa. Käytettävissä on tuhansia kovia ammattilaisia, joiden osaaminen kenties kaipaa pientä säätämistä. Kannattaisiko nyt yrittää tuottavuuden kasvua panoksia lisäämällä eikä leikkaamalla?

Insinööriliiton kaksi varapuheenjohtajaa, Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen, on tehnyt kansalaisaloitteen, joka antaisi työttömäksi jääneille mahdollisuuden opiskella kahden vuoden ajan työllistymistään edistäviä opintoja oman harkintansa mukaan.

Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi kesken jääneiden opintojen loppuun saattaminen, tutkinnon uudelleen suuntaaminen tai opistotasoisen tutkinnon päivittäminen amk-tutkinnoksi.

Muutos ei äkkiseltään tunnu suurelta nykykäytäntöön. Käytännössä lain muuttamisella olisi iso vaikutus. Te-keskuksen virkailijalla on nyt valta ratkaista, mikä koulutus parantaa hakijan mahdollisuutta työllistyä ja mikä ei. Tulkinnat vaihtelevat ja yleisesti on tiedossa te-toimistojen niukat resurssit palvella korkeasti koulutettuja työttömiä.

Aloitteen läpimeno toisi helpotusta tilanteeseen.

Uskon, että ihminen itse tietää parhaiten kehittämisen kohteensa ja on kyvykäs arvioimaan tarvitsemansa koulutuksen tarpeen. Työtä vailla jäänyt tarvitsee mahdollisimman vapaat kädet parantaa omia mahdollisuuksiaan työllistyä. Järjestelmän on taivuttava yksilön tarpeisiin, ei toisinpäin.

6

Suomessa yhteiskunta pitää huolen lapsista, vanhuksista, sairaista ja muista apua tarvitsevista, jos omat voimat tai rahat eivät riitä. Tätä mieltä on 51 prosenttia työeläketoimijoiden kyselyyn vastanneista.

Naiset ja miehet luottavat yhteiskunnan huolenpitoon suunnilleen yhtä paljon. Suurta eroa luottamuksessa ei ole ikäluokkienkaan välillä, mutta nuorimmat kyselyyn vastanneet eli 18–24-vuotiaat luottavat hieman enemmän kuin keski-ikäiset 35–64 vuotta täyttäneet.

Samassa kyselyssä selvitettiin vastaajien odotuksia tulevasta työeläkkeestä. 45 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen ”työurani jälkeen eläkkeeni takaa minulle kohtuullisen toimeentulon” kanssa.

18 prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä.

Yli 65-vuotiaat arvioivat eläkettään tai odotuksiaan ikäluokista myönteisimmin. Yleisen käsityksen mukaan nuoret eivät luottaisi työeläkkeisiin, mutta kyselyn mukaan 18–24-vuotiaat eivät ole kaikkein kriittisimpiä. Vähiten työeläkkeiden riittävyyteen luottavat aktiivisessa työiässä olevat 25–54-vuotiaat.

18–24-vuotiaat luottavat eniten siihen, että suomalaisilla työpaikoilla vallitsee hyvä henki ja ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Kaikista vastaajista tätä mieltä on alle puolet. Iän myötä odotukset hyvästä työpaikkahengestä ja tasapuolisesta kohtelusta hieman vähenevät.

Palkitse yhdistysaktiivi – ehdota Vuoden Välkkyä Vuoden Välkky -palkinnolla halutaan tuoda esiin hyviä ammattiyhdistystoimintaa kehittäviä ideoita. Palkinto jaetaan uutta luovasta ideasta tai toiminnasta, joka on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edistänyt ammattiyhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta tai lisännyt yhdistyksen jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Toimintaa voivat olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä.

Toiminta voi olla yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä. Se voi olla myös perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista.

Ehdokas on akavalaiseen ja STTK:laiseen yhdistykseen kuuluvaa aktiivi tai aktiivien ryhmä, jolla on luova ongelmanratkaisutaito ja hyviä ideoita.

Ehdokkaita palkinnon saajaksi voi esittää syyskuun loppuun asti osoitteessa inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi.

BITTIKATTAUS

Innovaatioseteli kokeiluna käyttöön syksyllä Mikroyrityksille ja pk-yrityksille tarkoitettu innovaatioseteli otetaan käyttöön kokeiluluonteisesti syys-lokakuussa. Setelin kohderyhmänä ovat erityisesti yritykset, jotka hakevat ensimmäistä kertaa innovaatiorahoitusta ja hyödyntävät ensimmäisen kerran innovaatiopalveluja.

Setelin arvo on 5 000 euroa. Kokeilu toteutetaan osana Tekesin rahoituspalveluja.

Innovaatioseteli on yksi keväällä julkistetuista yrittäjyyspaketin toimista, jotka tuovat lisää välineitä ja vaikuttavuutta yrittäjyyden edistämiseen. Toimet painottuvat erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen. Tavoitteena on tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja poistaa yrittämisen esteitä.

Setelin saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluja valitsemaltaan palveluntarjoajalta. Palveluntuottajalla tulee olla sellaista erityisosaamista ja asiantuntemusta, jota setelin saajalla ei ole. Palveluntuottajina voivat toimia esimerkiksi innovaatiopalveluja tarjoavat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot.

Tekes huolehtii kokeilun käytännön toteutuksesta.

Terveyttä edistävä työmatka haavekuva Liikenneviraston teettämän tutkimuksen mukaan yritys- ja kuntapäättäjät kokevat terveyttä edistävät liikkumismuodot työmatkoilla tärkeäksi, mutta todellisuus on toinen. Suomalaiset ovat edelleen autoilevaa kansaa, sillä suurin osa kulkee jopa lyhyet työmatkat autolla. Päättäjäkyselyn mukaan henkilöauton suosio on edelleen korkea sekä työ- että työasiamatkoilla.

Tutkimuksessa käytetyllä termillä kestävä liikkuminen tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia.

Päättäjistä 68 prosenttia pitää kestävän liikkumisen edistämistä organisaatiossaan tärkeänä.

Taloudellisista hyödyistä eniten päättäjiä puhuttelee sairauspoissaolojen vähentyminen, työntekijöiden tuottavuuden parantuminen sekä työasiamatkojen kustannusten aleneminen.

Kestävän liikkumisen muodoista eniten potentiaalia on päättäjien mielestä sähköautoilla, polkupyörillä ja kävelyllä. Kiinnostuksesta huolimatta sähköiset kulkumuodot ovat toistaiseksi hyvin vähän käytettyjä.

Kyselyssä kolmannes yritys- ja kuntapäättäjistä kertoi, että heidän omassa organisaatiossaan on tehty toimia kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Delete-nappula ahkerassa käytössä Lomakausi alkaa olla lopuillaan ja monella edessä paluu töihin. Leppoisan loman jälkeen arki voi tuntua ankealta. Kuoppaista töihin paluuta voi tasoittaa pienet arkiset asiat.

Insinööriliiton elokuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lomaltapalaajan parasta ystävää työpaikalla. Lähes kolmannes vastaajista pitää tärkeimpänä delete-nappulaa. Monella sähköposti tulvii loman jäljiltä lukemattomia viestejä. Onneksi osan näistä on aika jo hoitanut. Kyytiä saavat myös turhat viestit.

Toiseksi eniten vastaajat luottavat kahvinkeittimeen. Myös ilmastointia ja työpaikkaruokalaa arvostetaan. Sen sijaan kovin monella ei tunnu loman jälkeen olevan ystävällisiä tunteita työkalenteria kohtaan.

Lomaltapaluu oli mielessä yhteensä 904 vastaajalla.

Lomaltapalaajan paras ystävä

11 % Työkalenteri

18 %

29 % Delete-nappula

Työpaikkaruokala

19 % Ilmastointi

23 % Kahvinkeitin

7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Kaikkien panosta tarvitaan

K

esälomalla ainakin jotkut meistä onnistuivat hetkeksi irrottautumaan töiden paineista. Toisin on heillä, joilla ei työtä ole.

Kesäkuun lopulla Insinööriliitto julkaisi työttömille jäsenille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset. Ne ovat karua luettavaa. Työttömistä insinööreistä peräti 24 prosenttia ei uskonut työllistyvänsä enää lainkaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä vähäisemmäksi kutistui usko löytää uutta työtä.

Monet kokivat, että oma osaaminen ei riitä työllistymiseen. Erityisesti nuoret epäilivät omaa osaamistaan, vanhemmat taas kokivat, ettei heidän osaamiselleen ole enää käyttöä. Osaamisen päivittäminen työssä ollessa näytteleekin yhä suurempaa roolia kaikkien insinöörien työuralla, halusimme tai emme. Liitto panostaa urapalveluihin ja yhteistyöhön koulutuslaitosten kanssa auttaaksemme jäseniä tälläkin saralla.

Vaikka kaikki jakavat näkemyksen työllisyyden tärkeydestä, Suomesta ei tunnu löytyvän uskoa työttömän omaan kykyyn ja haluun työllistyä. Jäsentutkimuksen mukaan työttömät insinöörit eivät saa riittävästi henkilökohtaista palvelua tai apua työnsaantiin te-toimistoista. Moni vastaaja ihmetteli, onko te-toimiston tarkoitus ylipäätään tukea työnhakua vai pyörittää byrokratiaa.

Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheen linjaamaan valtion rahankäyttöä tulevalle

vuodelle. On selvää, että työttömyys on Suomen ongelmista kiperimpiä. Arvioiden mukaan työttömyysasteen alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästää julkisia varoja noin 600 miljoonaa. Täyttä vaikutusta on mahdotonta arvioida, sillä kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös yksittäisten ihmisten sekä heidän läheistensä elämästä, tulevaisuudenuskosta ja elämän edellytyksistä.

Insinööriliiton piiristä on kesän aikana lähtenyt päättäjille konkreettisia aloitteita työllisyyden edistämiseksi. Microsoftin irtisanomisten yhteydessä esitimme, että tukipaketteihin kuuluvat starttirahat vapautettaisiin ansiotuloverotuksesta. Heinäkuussa varapuheenjohtajamme aloittivat nimien keruun kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan opiskelumahdollisuutta työttömyysetuudella kaikille työpaikkansa menettäneille.

Olemme pitäneet yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön ja muistuttaneet liiton ensikäden tietotaidosta jäsenten työllistymisessä. Aiomme pitää huolen, että keskusteluyhteydet päättäjiin ja virkamiehiin pysyvät aktiivisina ja avoimina, kun te-palveluja kehitetään ja viedään osaksi tulevaa maakuntahallintoa.

Avoimina ja aktiivisina haluamme pitää keskusteluyhteydet myös omaan kenttään.

Ajat eivät ole helpot. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme työhömme kaikkien halukkaiden panoksen. Tervetuloa mukaan!

9

10

Paljon liikettä pinnan alla TEKSTI: Matti Välimäki ja KUVAT: Juha Sinisalo

Rolls-Roycen Rauman tehtaalla valmistettavat potkurilaitteet liikuttavat laivoja maailman kaikilla merillä. ››

Jouni Ruohonen kertoo, että Rolls Roycen Rauman tehtaan tuotteista löytyy runsaasti vaihtoehtoja niin lauttojen, hinaajien kuin offshore-alankin erikoistarpeisiin.

11

US-potkurilaite saa lisää työntövoimaa, kun vesi kulkee suulakkeen läpi.

Y

ksi projektipäällikkö Jouni Ruohosen projekteista on loppusuoralla. Rolls-Royce on toimittanut potkurilaitteiston Singaporessa rakenteilla olevaan suureen putkenlaskija-alukseen.

– Toimin yhteishenkilönä meidän ja asiakkaan välillä. Työsarkaani kuuluu niin tekniikka-, talous- kuin aikatauluasioitakin.

Häärään joka puolella, tiedän vähän monesta asiasta, mutta en mistään kaikkea, hän kuvailee.

Jo ennen kuin kauppa on solmittu, projektipäällikkö avustaa tarvittaessa myyntiä, myynnin tukea ja suunnittelua. Sen jälkeen hän on mukana esimerkiksi silloin, kun mietitään, miten tekniset ratkaisut hienosäädetään kuhunkin alukseen sopivaksi.

RUNSAASTI ERIKOISRATKAISUJA

Rauman tehtaan valmistamia laivojen potkuri- eli propulsiolaitteita käytetään muun muassa hinaajissa ja lautoissa. Tärkeä liiketoiminta-alue on myös offshore eli esimerkiksi öljynporauslaivat ja -lautat sekä niiden huoltoalukset.

– Potkurilaitteemme sopivat aluksiin, joilta vaaditaan paljon ketteryyttä ja työntövoimaa, joiden on pystyttävä liikkumaan joka suuntaan tai joiden on pysyttävä tiukasti paikallaan säällä kuin säällä, ilman ankkurointia.

Portfoliosta löytyykin lukuisia erilaisia teknisiä ratkaisuja.

– Potkuri voi esimerkiksi kääntyä veden 12

alla 360 astetta. US-potkurilaite saa enemmän työntövoimaa, kun vesi ohjataan kulkemaan suulakkeen läpi. Contaz-potkurilaitteistossa samaan yksikköön kuuluu kaksi eri suuntaan pyörivää potkuria.

UUC-laitteen pystyy asentamaan ja vaihtamaan veden alla – kätevä ominaisuus esimerkiksi öljynporauslautoilla.

Oma lukunsa ovat laivat, joita pidetään dynaamisesti paikallaan. Niissä käytetään useaa potkuria ja järjestelmä laskee koko ajan, mihin suuntaan niiden pyörittävä.

– Yksi kaverini kysyi äskettäin, että vieläkö olet töissä siellä perämoottoritehtaalla. Vastasin että joo-o, Ruohonen naurahtaa.

TYÖNTEKIJÄT AJAVAT NORMIAUTOILLA

Raumalta on toimitettu potkurilaitteet muun muassa jättimäiseen Pioneering Spirit -laivaan.

Kahdesta rungosta koostuvan, öljy- ja kaasuteollisuutta palvelevan aluksen pituus on peräti 382 metriä ja leveys 117 metriä. Laivassa on 12 potkurilaitetta, joista jo yhden teho on hulppeat 5,5 megawattia.

Rolls-Roycen maine laivojen puolella taitaa olla hieman samanlainen kuin autoissa.

– Ette ole kysyneet vielä vakiokysymystä.

Että onko meillä työsuhdeautona Rolls-Roycet?

Ei tainnut näkyä ainakaan parkkipaikalla, Ruohonen velmuilee.

Rolls-Royce on suuri kansainvälinen konserni. Se on myös esimerkiksi merkittävä lentokonemoottoreiden valmistaja.

”Merialan osaaminen säilyy Raumalla.”

TULEVAISUUTEEN LUOTETAAN

Meriteollisuus on suhdanneherkkä ala. Rolls-Roycen Rauman tehdaskaan, joka työllistää tällä hetkellä noin 500 henkeä, ei ole säästynyt ytneuvotteluilta ja väen vähennykseltä.

– Huonompia aikoja seuraavat paremmat. Luottamus tulevaisuuteen on kova ja laadulla on aina kysyntää, Ruohonen muotoilee.

Hänen mielestään sama asenne on aistittavissa satama-alueen naapuriyrityksissä. Kun yksi telakka sulki ovensa, tilalle syntyi uusi, Rauma Marinen Constructions. Samalla syntyi kokonainen teollisuuspuisto – Seaside Industry Park. Raumalta on toimitettu äskettäin esimerkiksi kelluva luksusaari Dubaihin.

– Alueen eri toimijat saavat tukea toisiltaan. Ennen kaikkea on ollut hienoa nähdä, että merialan osaaminen säilyy Raumalla, Jouni Ruohonen miettii.

Pari päivää kesäkuisen haastattelun jälkeen Rolls-Royce ilmoitti, että Rauman tehtaan tuotantotiloihin investoidaan 57 miljoonaa euroa.

Jouni Ruohonen toimii yhteyshenkilönä Rolls-Roycen ja asiakkaan välillä.

Miehittämättömät laivat tulevat Rolls-Royce suunnittelee parhaillaan myös ratkaisuja, jotka mahdollistavat alusten operoinnin maista käsin.

Johtaja Iiro Lindborg yhtiön Ship Intelligence -osastolta huomauttaa, että teollisuudessa tehtaita on operoitu jo pitkään keskitetyistä valvomoista. Ilmailussa miehittämättömät lennokit ovat arkipäivää. Sama ilmiö on tulossa merenkulkuun.

– Tavoitteenamme on, että ensimmäinen etäoperoitu alus on kaupallisessa käytössä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tulee kuitenkin kestämään pidempään ennen kuin nähdään esimerkiksi Atlantin ylittävä alus, joka on jo lähtökohtaisesti suunniteltu miehittämättömäksi.

Miehittämättömät alukset tuovat mukanaan valtavasti kustannussäästöjä.

– Laivasuunnittelija pääsee liikkeelle lähes puhtaalta pöydältä, kun laivassa ei tarvita esimerkiksi ilmastointia, makeaa vettä, valaistusta, komentosiltaa ja miehistön hyttejä. Alus on halvempi rakentaa ja sitä on halvempi operoida.

Maakrapua kuitenkin askarruttaa, että miten miehittämätön alus pärjää myrskyssä. Tai entäpä jos sen kimppuun iskevät merirosvot tai hakkerit?

Lindborgin mukaan laivojen liikkeet ovat sääoptimoituja ja tuleviin ilmiöihin on varauduttu etukäteen. Myös etähäirintään ja tietoturvaan on kehitteillä runsaasti ratkaisuja. Kriittistä on kuitenkin se, että miten järjestelmä toimii silloin, jos siihen pääsee ulkopuolinen sisään.

– Suomi on maailman kärkimaita niin telakkateollisuudessa, laivojen eri laitteistoissa kuin tietoturvassakin.

Lindborg uskoo, että tietotaito miehittämättömien ja etäoperoitujen alusten alalla voi olla yksi Suomen tulevaisuuden vientivaltteja.

Rolls-Roycen johtamissa tutkimushankkeissa ovat mukana muun muassa VTT, Aalto yliopisto, Turun yliopisto sekä Tampereen yliopisto.

13

Työajan pidennyksistä sovitaan paikallisesti TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Lewis Tse Pui Lung /Shutterstock.com

Parhaillaan työpaikoilla käynnistetään kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluja työajan pidennyksistä.

S

oveltamisvaihtoehdot vaihtelevat eri työehtosopimuksissa. Vuoden alusta työaika pitenee 24 tunnilla niillä aloilla, joilla on työehtosopimuksia.

Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa muistuttaa, että vielä on hyvin aikaa neuvotella ja neuvottelut kannattaa tehdä huolella. Hänen mukaansa tulossa lienee erilaisia käytännön malleja, jopa samassa yrityksissä eri henkilöstöryhmille.

Neuvottelujohtaja uskoo, että monissa yrityksissä päädytään ratkaisuun, jossa työajan pidennykselle ei tehdään mitään. Osalle yrityksiä pidennysten tekniset järjestelyt tulevat niin kalliiksi, etteivät ne kannata.

– Kaikissa työehtosopimuksissa perälaudat ovat niin huonoja, ettei kumpikaan osapuoli halua niitä.

14

VERONKEVENNYKSIÄ TULOSSA

Maan hallitus on pitänyt lupauksensa; kilpailukykysopimuksessa tehtävät, palkansaajiin kohdistuvat heikennykset kompensoidaan veron alennuksilla ensi vuonna.

Hallitus on luvannut odottaa elosyyskuun vaihteeseen, jos kilpailukykysopimukseen liittyy lisää liittoja.

YTN-liittojen työehtosopimuksista muutaman neuvottelut ovat vielä kesken.

Jos palkansaajista yli 90 prosenttia on mukana sopimuksessa, veronkevennykset nostavat ostovoiman nousemaan hieman plussan puolelle.

YTN-liittojen jäsenkunnasta noin 80 000 on ilman työehtosopimuksia.

Heitä kilpailukykysopimus ei koske lainkaan.

Elintarvikeala on yksi sopimuksettomia aloja. Siellä työnantaja painostaa muuttamaan työsopimuksia ja pidentämään sitä kautta työaikaa.

– Ei ole mitään tarvetta suostua, sanoo Oksa, joka on myös YTN:n neuvottelupäällikkö.

– YTN on tarjonnut neuvottelumahdollisuutta työnantajalle, mutta se ei ole siihen suostunut.

UUSI KIERROS ENSI VUONNA

Alkukesästä solmitut työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2017 syksyyn tai vuoden 2018 alkuun.

Ensi vuonna alkaa työmarkkinakierros, jossa liitot ovat pääroolissa, eivätkä työmarkkinakeskusjärjestöt ole mukana.

KOLUMNI Ismo Kokko Pääsihteeri Teollisuuden palkansaajat

Kun kierrokselle valmistaudutaan, Oksan mielestä eri toimialojen välistä koordinaatiota YTN:n sisällä pitää edelleen parantaa. Myös henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä on pidettävä huoli, jottei työnantajapuoli pysty asettamaan ryhmiä toisiaan vastaan.

– Kun mennään toimialakohtaisiin neuvotteluihin, ne saattavat tarvita kentän tukea.

Oksa muistuttaa, että YTN on saanut lähes kaikki työehtosopimuksensa lakkojen kautta.

Seuraavalla kierroksella voidaan joutua tukemaan neuvotteluja erilaisin toimin, kuten ulosmarssein tai jopa lakoin.

– Ylempien toimihenkilöiden on huolehdittava omista sopimuksistaan eivätkä he voi nojautua vain muihin henkilöstöryhmiin.

Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi/suomen-malli

Myönteistä kateutta

R

uotsin taloudessa menee hyvin, tai ainakin paremmin kuin Suomessa. Yksi keskeinen syy tähän on ruotsalaisen vientiteollisuuden keskeinen rooli kansakunnan työmarkkinoiden ja sitä kautta kilpailukyvyn rakentamisessa.

Ruotsissa vientisektori määrittää palkkanormin, jota muut sektorit eivät ylitä. Näin pyritään turvaamaan sekä reaalipalkkojen kasvu että viennin kilpailukyky. Malli kulkee nimellä industriavtal, teollisuussopimus.

Ruotsalaisessa työelämässä on viimeiset 20 vuotta toteutettu teollisuusvetoista palkkamallia, jonka mukaan ensisijaisesti vientisektorin liitot – puolin ja toisin pöytää – neuvottelevat ja sopivat palkankorotusten perusteista ja määristä. Saavutettua palkkanormia sovelletaan muiden alojen työ- ja virkaehtosopimuksiin. Kukin ryhmä toimii omien kirjauksiensa mukaan, joko keskitetysti tai paikallisesti sopien.

Viimeisin teollisuussopimus solmittiin huhtikuussa. Se on pituudeltaan vuoden mittainen ja sen kustannusvaikutus on 2,4 prosenttia. Samoihin aikoihin Suomessa kuukausien väännön jälkeen sovittiin nollakorotuksista ja työehtojen leikkauksista, jotka muodostavat niin sanotun kilpailukykysopimuksen.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä meilläkin sovittiin suunnan muutoksesta; Suomessa juna lähtee kulkemaan kohti Ruotsin tyyppistä mallia, mielellään sen kehittyneempää versiota. Sitä voidaankin hyvällä syyllä kutsua uudentyyppiseksi Suomen malliksi. Mallissa haetaan palkansaajien ostovoiman ja reaalipalkan pitkällä aikavälillä turvaava sekä viennin maailmanmarkkina-asemaa parantava ratkaisu.

Suomessa eri toimialojen kesken pitää yhdessä löytää mallit ja ratkaisut, joissa pidetään myös eri sektoreiden välisestä neuvottelukoordinaatiosta.

Haastetta riittää, mutta onnistumisen kautta emme toivottavasti enää joudu leikkaamaan palkansaajien käteen jääviä ansioita tai julkisia palveluita. Voimme kerrankin ottaa Ruotsista mallia, ihan hyvällä omallatunnolla.

15

Luottamusmies Jari Aunola on nähnyt teknologia-alan nousut ja laskut.

Ericsson sai uusia ajatuksia Oulusta TEKSTI ja KUVAT: Sami Korkala

Nokialta vapautunut osaaminen houkutteli Ericssonin tutkimus- ja tuotekehitysyksikĂśn Ouluun viisi vuotta sitten.

16

”Omaa osaamista on päivitettävä.”

Ericssonin tilat Oulun Elektroniikkatiellä on remontoitu täysin.

V

erkkolaitteita valmistava ruotsalaisyritys työllistää Oulussa suoraan 50 henkilöä, mutta partneriyritysten kanssa toimivan Ericssonin työllistävä vaikutus on todellisuudessa huomattavasti suurempi.

Kaiken kaikkiaan suomalainen ja oululainen insinööritaito on varmasti tehnyt vaikutuksen myös Ericssonin pääkonttorilla.

Oulun Ericssonin tuotekehitys keskittyy sisätilan peitto- ja kapasiteettiratkaisuihin. Kapasiteettia tarvitaan lisää, sillä mobiilidataverkkojen kuormitus on kasvanut huomattavasti.

– Esimerkiksi Oulussa mobiilidatan vauhdit ovat romahtaneet kahdessa vuodessa. Suurin osa datasta käytetään sisätiloissa ja sisäverkon radiopeitto on ratkaisu siihen, Ericssonin Oulun toimipisteen luottamusmies Jari Aunola sanoo.

että työelämässä ollut insinööri pärjää alalla kuin alalla.

Tietojen ja taitojen on tietysti oltava tätä päivää.

– Olen itsekin joutunut päivittämään osaamiseni parin vuoden välein, vuonna 1990 koneinsinööriksi valmistunut Aunola sanoo.

Hänen ict-alan työhistoriansa alkoi Nokia Networksista vuonna 1995.

Sen jälkeen hän työskenteli pienemmissä suunnittelutoimistoissa ennen siirtymistään Ericssonille neljä vuotta sitten.

– Jari pystyy katsomaan asioita ja innovaatioita laajasti, Ericssonin Oulun toimipisteen operatiivinen johtaja Kaisu Laurila-Seluska kehaisee.

Aiemmissa työpaikoissaan Aunola toimi linjaesimiehenä, joten iso kuva on hallussa myös luottamusmiehen tehtävissä.

– Toivottavasti Suomessa päästäisiin vielä enemmän sopimiskulttuuriin työehtoasioissa, Aunola sanoo.

MONENLAISTA OSAAMISTA

Vaikka verkkolaitteiden valmistajan yksikön perustamisen takana oli pitkälti Oulun vahva radiotekniikan osaaminen ja toimiva ekosysteemi, Aunola muistuttaa, että insinööreillä on takataskussaan paljon muutakin kuin osaamista omalta erikoisalaltaan.

– Aikanaan työttömiksi jääneillä insinööreillä on kokemusta muun muassa projektinhallinnasta. Uskon,

KOKONAAN UUSI RATKAISU

Globaalisti toimivat yritykset perustavat joskus t&k-yksiköitään kauemmas pääkonttorista, jotta ajatukset saataisiin aidosti uusille urille. Ericsson on varmaankin saanut Oulusta mitä halusi.

– Koko tukiasemaratkaisu on täysin uudenlainen rautapuolta ja ohjelmistoa myöten, Laurila-Seluska kertoo.

Hän kiittelee yrityksen työkulttuuria, joka on pääosin paikallisten työntekijöiden mukanaan tuomaa.

– Täällä on viety tarmokkaasti eteenpäin yrityksessä pöydällä olleita projekteja jo kahden tuotesukupolven verran.

Aunola toimii mekaniikan asiantuntijana. Hän vaikuttaa muun muassa tuotteiden lämpösuunnitteluun, teolliseen muotoiluun, käytettävyyteen, loppukokoonpanoon ja asennettavuuteen kentällä.

KUMPPANIT KIVENHEITON PÄÄSSÄ

On tietyllä tavalla kuvaavaa, että Ericsson on muuttanut Oulun Teknologiakylässä samoihin tiloihin, joissa toimi vielä muutamia vuosia sitten Nokia Mobile Phonesin hermokeskus.

Oman noin 50 henkilön lisäksi projekteissa työskentelee yleensä noin 200–250 ihmistä projektista riippuen.

Osa kumppaneista löytyy saman tien varrelta.

– Alun perinkin Ericssonin ajatus oli toimia täällä partneriyrtysten kanssa, Laurila-Seluska sanoo.

Aunola korostaa Oulun yliopiston ja ict-alan keskittymän merkitystä Ericssonille.

– Jos meidän kompetenssimme vietäisiin johonkin toiseen kaupunkiin, jossa ei ole korkeakoulua ja muita alan toimijoita, tästä ei välttämättä tulisi mitään.

17

Tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen uskoo, että sisätilapaikannus on tulossa osaksi arkeamme.

Sisätilanavigoinnin suunnannäyttäjät TEKSTI ja KUVA: Minna Virolainen

Sisätilapaikannuksen markkinat kasvavat.

Suomessa on paljon alan osaamista.

18

S

atelliittipaikannuksen avulla ihmiset ovat jo pitkään tottuneet saamaan helposti tarkkaa paikkatietoa liikkuessaan, niinpä odotukset ovat korkealla myös sisätilojen suhteen.

– Satelliittipaikannus ei toimi sisätiloissa, joten sisätilapaikannukseen ei ole olemassa kaiken kattavaa ja skaalautuvaa järjestelmää, tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen kertoo.

Ruotsalainen työskentelee Sensorit ja sisätilanavigointi -tutkimusryhmän vetäjänä Paikkatietokeskuksessa.

Sisätilapaikannukseen tarvitaankin aivan toisenlaisia tekniikoita; tällä hetkellä käytetyimpiä ovat wlan- ja bluetooth-signaaleihin perustava paikannus.

Molemmat tavat perustuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Lisäksi ympäristö täytyy valmistella ja paikannuksen pohjaksi tarvitaan kartta tilasta.

– Ei kuluttajaa kiinnosta koordinaatit vaan, missä hän on kartalla ja mitä hän hyötyy paikkatiedosta.

Sovellusaloja ja käyttökohteita sisätilanavigoinnille on runsaasti. Internet of Things eli esineiden internet tarvitsee paikkatietoa. Kun laitteet ja ympäristöt alkavat keskustella toistensa kanssa, niiden täytyy tietää sijaintinsa.

Samoja tarpeita on teollisuudessa laajemminkin.

Kuluttajalle ehkä näkyvin käyttökohde on markkinointi. Ihmisten käyttäytymistä ja liikkumista seuraamalla heille voidaan suunnata entistä tarkemmin kohdennettua mainontaa.

Sairaaloiden turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä, kun tiedetään, missä potilaat, henkilökunta ja välineet milloinkin ovat.

Nyt kun tekniikat alkavat olla kunnossa, päästään toden teolla innovoimaan, mihin kaikkeen niitä voidaan käyttää. Ruotsalainen uskoo, että tulossa on vielä paljon erilaisia käyttökohteita, joissa tietoa ja tekniikkaa hyödynnetään täysin uudella tavalla.

PAIKKATIETOA TUNTEMATTOMASTA

Tilanne on huomattavasti ongelmallisempi, kun mennään valmistelemattomaan tilaan, josta ei ole karttaa. Tai paikkaan jossa ei ole valmiiksi edes infrastruktuuria. Kuitenkin pelastustoimen ja puolustuksen kannalta on tärkeää, ettei nojauduta mihinkään olemassa olevaan infraan. Kohteet ovat harvoin ennalta tiedossa ja infra voi tuhoutua.

Ruotsalaisen tutkimusryhmä työskentelee infrastruktuurittoman sisätilapaikannuksen parissa.

”Käyttäjän pitää hyötyä paikkatiedosta.”

– Ryhmämme tutkimus keskittyy vahvasti pelkästään käyttäjän mukanaan kantamien sensorien avulla saatavaan tietoon käyttäjän liikkeestä ja ympäristöstä.

Infrattoman paikannuksen osalta tekniikassa on vielä paljon kehitettävää. Sensorien avulla ei saada absoluuttista paikkaa. Virheitä tulee paljon ja niiden poistamiseksi sensorit pitää välillä saada kalibroitua.

SAAKO MEITÄ TARKKAILLA

Nopeasta kehityksestä huolimatta teknisiä haasteita on yhä myös kuluttajapuolella. Esimerkiksi wlan- ja bluetooth-perusteisessa paikannuksessa, kun rakenteet tilassa muuttuvat, myös radiokartta muuttuu. Lisäksi tilasta pitää paikannusta varten olla kartta ja kartalle tarvitaan tekijä.

Käyttäjien asenteet ovat paikannusteknologioiden käyttöön oton kannalta tärkeä kysymys.

– Sillä, miten käyttäjät suhtautuvat mahdollisuuteen, että heitä seurataan ja heidän käyttäytymistään tarkkaillaan, on iso merkitys. Kännyköiden hyödyntämiseen liittyy aina epäilyjä ja kritiikkiä.

Tosin jo tälläkin hetkellä yritykset kuten Google ja Apple keräävät jatkuvasti tietoa käyttäjiltä. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta tilannetta, koska tiedonkeruu ei tapahdu läpinäkyvästi.

Mobiilitiedonkeruuseen liittyen Paikkatietokeskuksella on käynnissä tutkimusprojekti MyGeoTrust, jossa yhteistyökumppanina on Helsingin yliopisto. Joukkoistamista hyödyntävän projektin ytimessä ovat kysymykset yksityisyyden suojasta ja tiedonkeruun vastuullisuudesta. Ruotsalaisen mukaan tavoitteena on lisäksi selvittää, miten kerättyä tietoa voidaan jakaa uudelleenkäyttöön niin, että tiedosta voisivat hyötyä myös ne, joilta se on kerätty.

AVOIMUUS VAUHDITTAA KEHITYSTÄ

Ruotsalaisen mielestä Suomessa on monin tavoin paikannuksen edelläkävijöitä – myös sisätilojen osalta. Nokia toi satelliittipaikannuksen kännyköihin ja sen vaikutus näkyy vahvana myös sisätilapaikannuksessa. Alan toimijoissa on useita Nokian spinnoff-yrityksiä.

– Suomalaisissa yrityksissä on alan pioneereja. Lisäksi monet yritykset ja hankkeet ovat saaneet hurjasti näkyvyyttä ulkomailla.

Myös yritysten toimiva yhteistyö saa Ruotsalaiselta kiitosta. Keskusteluissa on noussut esiin ajatus, että yhteistyötä kannattaa tehdä ja tietoa avata, koska se hyödyttää ennen kaikkea käyttäjää.

Paikkatietokeskus pyrkii omalta osaltaan edistämään alan yritysten, tutkijoiden ja viranomaisten välistä vuoropuhelua.

IndoorAtlas otti käyttöön kompassin Oulusta startanneen IndoorAtlaksen lähestymistapa sisätilojen paikannukseen on ainutlaatuinen, sillä yrityksen tekniikka perustuu maapallon magneettikenttään. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tuottaneet tulosta. Magneettikentän avulla paikannustarkkuus on erittäin hyvä eikä IndoorAtlaksen ratkaisu ei vaadi laiteasennuksia, joten se on erittäin kustannustehokas.

– Käytämme paikannukseen kaiken saatavilla olevan informaation, joten palvelumme paikantaa käyttäjän mahdollisimman tarkasti, Samppa Turunen kertoo.

Turusen mukaan saatu paikannustarkkuus mahdollistaa monia uusia käyttötapoja, joita on aiemmin pidetty mahdottomina. Tällä hetkellä yritys keskittyy sovelluskehittäjien ja asiakkaiden erilaisten käyttötapausten tukemiseen sekä paikannuksen toimivuuden laajentamiseen kaikkialle.

Yrityksen tarjoama palvelu on jo miljoonien loppukäyttäjien saatavilla, mutta tämä on vasta alku. Turunen uskoo, että IndoorAtlaksen ratkaisu sisätilanavigointiin voi tehdä samanlaisen mullistuksen sisätiloissa kuin GPS teki paikannukseen ulkona.

Turunen kehuu Suomea sisätilapaikannuksen kärkimaaksi.

– Kyseessä on kasvava ala ja osaajia tarvitaan koko ajan lisää.

19

Aavekaupungin kadut kaikuvat TEKSTI ja KUVAT: Eeva Vänskä

Garnetin vuoristoalue Missoulasta itään kätkee helmoihinsa Montanan parhaiten säilyneen aavekaupungin.

Garnet tyhjeni noin sata vuotta sitten, kun helppo kulta oli kaivettu pois. Nyt paikalla viipyvät vain talot, jotka kuiskaavat menneestä.

20

R

eilut kymmenen mailia mutkaista ja kuoppaista tietä vuoren rinnettä, henkilöauto jaksaa kuin jaksaakin ylös asti. Ghina Grade -tie rakennettiin 1800-luvun lopussa vuoren rinteelle, ja nykyinen Bear Gulch -tie kulkee samoja pohjia.

Ylhäällä puhaltaa raikas tuuli, joka tuoksuu aavistuksen männyiltä. Garnetin pikkukaupungin pääkatu erottuu selvästi, jos nyt maapohjaa kaduksi voi kutsua.

Maastoon on ripoteltu pieniä puisia rakennuksia. Aikanaan suurin osa Garnetin taloista nousi alle vuodessa.

Varsinaista katuverkkoa ei suunniteltu, rakennukset pystytettiin mikä minnekin.

Wells-hotellin vieressä sijaitsi Kaivostyöntekijöiden liiton rakennus, sillä suurin osa mainareista oli järjestäytyneitä. Liittoja oli kaksi: toinen nimel-

tään Federation of Labor ja toinen Miners Union.

Palkat olivat hyvät, ja myyntiartikkeleiden hinnat halvat. Ei lainkaan huono tilanne työntekijän kannalta, vaikka työ oli raskasta, eikä elämää helpoksi voi kutsua vuorilla, joilla talvet olivat ankaria.

Ay-talossa järjestettiin paitsi kokouksia, myös monenlaisia sosiaalisia tilaisuuksia, kuten tansseja, koulutapahtumia ja kirkollisia toimituksia.

Nykyisin Miners Union Hallin paikalla on vain ruohotuppaita ja kyltti, joka kertoo ay-liikkeestä Garnetissa.

RIKASTUMAAN MITCHELLIIN

Kuvittele: eletään 1800-luvun loppua.

Kalifornian kultaryntäyksen mainingit ovat laantuneet, ja sinun pitää etsiä leipäpuu. Kun 1870-luvulle tullaan, muut huuhdontapaikat on kulutettu, mutta Montanassa on töitä vaskoolimiehille.

Garnet kukoisti 1800-luvun lopussa.

Enemmistö Garnetin mainareista oli järjestäytyneitä.

He pitivät kokouksia Miners Union Hallissa, jota ei enää ole.

Garnet sijaitsee vaikeakulkuisessa paikassa ja lisätekniikan saaminen alueelle on aluksi mahdotonta.

Vaskoolietsinnän huippu sijoittuu vuoteen 1866, ja kaivokset avattiin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin.

Ensimmäisten joukossa on mies nimeltä Armistead Mitchell. Hän rakentaa malminerotuslaitoksen, jonka ympärille kaupunki kasvaa. Ensin Garnetin nimi olikin Mitchell, kunnes vuonna 1897 se tunnettiin yleisesti Garnetina.

Kaivoksissa tarvittiin paljon välineistöä ja ammattitaitoisia mainareita. He irrottivat malmia, joka sitten prosessoitiin malmilaitoksella kullan erottamiseksi.

Rautatien valmistuminen noin kymmenen mailin päähän vuonna 1883 mahdollisti malmin kuljetuksen muihin kaupunkeihin käsittelyä varten.

Vuoden 1898 tammikuussa Garnetissa asui tuhat ihmistä. Siellä oli neljä kauppaa, neljä hotellia, kolme tallia, kaksi parturia, kokoustila, koulu ja 41 oppilasta, lihakauppa, karkkikauppa, lääkärin vastaanotto ja kolmetoista saluunaa.

”Rakennukset pystytettiin mikä minnekin.”

LAMA JA SOTATEOLLISUUS

Ensimmäinen maailmansota veti asukkaat paremman palkan perässä puolustusteollisuuden palvelukseen.

Presidentti Franklin Rooseveltin aikana 1930-luvulla kullan hinta nousi, jolloin Garnet koki pienen piristymisen. Laman aikaan työpaikat ovat tiukassa, joten epävarma kullanetsintä oli tyhjää parempi vaihtoehto. Toinen maailmansota veti ihmiset jälleen muualle.

Tätä nykyä Garnetista huolehtii kaupungin suojeluun vihkiytynyt kansalaisjärjestö, Garnet Preservation Association. Se toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Vielä nykyäänkin Montanassa huuhdotaan kultaa vaskooleilla. Garnetin alueella sijaitsee myös yksityinen kultakaivos, joka toimii edelleen, ilmeisesti kannattavasti. Mitään julkisia lukuja myyntivoitoista ei ole saatavilla.

Wells-hotelli rakennettiin kolmekerroksiseksi.

21

22

Opiskelijatoiminnasta kontakteja työnhakuun TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Timo Hartikainen

Insinööriopiskelijan kesä kului luonnon keskellä metsissä ja pelloilla.

S

avossa kesä oli aurinkoinen ja lämmin. Insinööriopiskelija Ville Väisänen ajoi työparinsa kanssa Kuopion ympärillä, matkat ulottuivat Konnevedeltä Varkauteen.

Pisimmät matkat olivat päivässä 120 kilometriä suuntaansa. Viikosta pariin työpari kiersi mittalaitteet mukanaan muuntajalta toiselle, jotka on sijoitettu parin kilometrin välein. Heidän tehtävänään oli Savon voiman muuntajien maadoitusten tarkastaminen maastossa ja osin myös kaupungeissa. Valtaosa muuntajista oli kunnossa.

Muutama kaapelinpätkä oli epäkunnossa. Väisänen arvioi, että raivaussahan tai traktorin käyttäjät olivat hajottaneet ne, mutta unohtaneet ilmoittaa vahingosta Savon voimalle.

– Ukonilma yllätti kerran. Emme päässeet autoon, vaan jouduimme värjöttelemään puiden alla, Väisänen muistelee kesän tiukinta tilannetta töiden ääressä.

puusepän koulutus, joka ei kuitenkaan työllistänyt kuin oman pajan kautta.

Jo lapsena virinnyt kiinnostus tekniikkaan johti viimein sähkötekniikan opintoihin.

TYÖ OPETTI TEKIJÄÄ

Väisänen arvostaa kesän itsenäistä työtä, joka opetti paljon.

Sähköverkon toimintaan hän oli tutustunut pintapuolisesti yhdellä opintokurssilla. Kokenut työpari perehdytti ja opetti työtä käytännössä.

– Työ itsessään oli yksinkertaista, mutta tulosten tulkinta on vaativaa. Olot maastossa vaikuttavat, esimerkiksi kivikossa tehdyt mittaukset antavat huonompia tuloksia, Väisänen kertoo.

Opetus ammattikorkeakoulussa on Väisäsen mielestä teoreettista; jatkossa hän arvelee osaavansa yhdistää paremmin käytännön opintoihin.

Insinööriopiskelija on mielissään työnantajan luottamuksesta ensikertalaista kohtaan. Verkoston tarkastusta tehdään lähinnä kesällä, sillä talven kelit vaikeuttavat työtä. Eri muuntajat ovat tarkastusvuorossa kuuden vuoden välein.

– Jos muuntajia ei tarkasteta, on iso riski, että ne hajoavat. Tarkastaminen suojaa myös kuluttajien sähkönsaantia.

LOMAA ENNEN OPINTOJA

TYÖNHAKUA LAAJASTI

Väisänen haki keväällä ensimmäistä kesätyötään sitten teinivuosien. Hän haki useita kymmeniä omaan opintoalaansa liittyviä paikkoja.

Huhtikuun puolessa välissä tuli viimein tieto, että Väisänen on saanut paikan verkostotarkastajana Inspectassa.

Hän oli heti opintojen alussa lähtenyt mukaan insinööriopiskelijatoimintaan, minkä kautta tulleet verkostot lopulta helpottivat työnsaantia.

– On tärkeää, että ensimmäinen kesätyö liittyy omiin opintoihin.

Väisäsellä on toki työkokemusta aiemmilta vuosilta.

Peruskoulun jälkeen hän teki liiketalouden tutkinnon ja työskenteli noin kuusi vuotta it-alalla. Hänellä on myös

Urakkapalkalla Väisänen työskenteli nyt ensimmäistä kertaa. Työpäivät olivat kahdeksan tunnin mittaisia, mutta työnteko tehokasta. Hommat loppuivat ennakoitua aiemmin, joten loppukesällä oli aikaa lomailla perheen kanssa.

Syksyllä Väisäsen pitää päättää, haluaako hän keskittyä laiteläheiseen ohjelmointiin vai suurjännitepuoleen. Robotiikasta hänellä on kokemusta omien harrastustensa kautta ja sitä voi harjoitella myös itsekseen. Alan tuotekehitys tarjoaa työtä myös Kuopiossa.

– Verkostoasioita voi tehdä ainoastaan työssä ollessa, Väisänen sanoo.

Kesätyöt jäivät kutkuttamaan mieltä; jos tulevaisuus olisikin perinteisellä alalla.

23

Metsäbiotalouden eurooppalaisia strategioita TEKSTI: Katri Pajusola

Metsäteollisuus on pääsemässä taas kasvu-uralle, vaikka paperin menekki on laskenut. Sellun vienti vetää Aasiaan; puubiomassan moninaisesta käytöstä eli metsäbiotaloudesta toivotaan helpotusta ilmastonmuutokseen.

24

”Metsätaloudesta puuttuu uusi konsepti.”

K

esällä järjestetyssä ThinkForest-foorumissa Helsingissä pohdittiin, kuinka toimia yhteistyössä ja kehittää eurooppalaista biotaloutta. Foorumin keskustelijat edustivat metsätoimijoita Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Portugalista.

– Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta myös hyödyntää metsiämme. Biotalous tarjoaa mahdollisuuden molempiin, avasi keskustelun ThinkForest-foorumin puheenjohtaja, pitkäaikainen ruotsalaispoliitikko Göran Persson.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että strategiat eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat eikä yksi malli sovi joka paikkaan. Tämä olisi tärkeä ottaa huomioon uusia biotalouden säädöksiä laadittaessa, vaikka monen mielestä säädöksiä, etenkin EU:sta tulevia, on jo liikaakin.

– Pohjois-Euroopan metsävarojen tai etelän ekosysteemipalvelujen käytön säätely yksillä ja samoilla säädöksillä ei palvelisi eurooppalaista yhteisen hyvän tavoitetta, sanoi Kestävän kehityksen maailmanneuvoston Portugalin osaston pääsihteeri Sofia Santos.

TARVETTA UUSIUTUMISELLE

Perssonin mukaan Ruotsissa ja Suomessa metsäteollisuus on ollut vuosikymmenet teollisuuden selkäranka.

– Paperin kysynnän hiipumista seuranneet viime vuosien suuret rakennemuutokset tarkoittavat nimenomaan sitä, että metsäteollisuuden täytyy eh-

dottomasti uudistua ja pysytellä alan tutkimuksessa ja kehityksessä eturintamassa.

Persson uskoo, että modernin metsäteollisuuden on mahdollista toimia sekä kestävältä pohjalta että tuottavasti. Hänen mielestään metsien hyödyntäminen kohtaa usein suuren yleisön vastustusta, koska metsä- ja biotalouden hyviä puolia ei ole kyetty tuomaan riittävästi esille.

– Ei riitä, että olemme menestyneet metsä- ja paperiteollisuudessa Pohjolassa tähän asti todella hyvin. Meidän täytyy hankkia suuren yleisön tuki metsäbiotaloudelle, muuten menetämme etulyöntiasemamme ja muut menevät ohi, Persson sanoi.

Hän peräsi älyllistä, vakavasti otettavaa poliittista keskustelua metsien käytöstä tarvitaan; Euroopan metsäinstituutti soveltuu siihen hyvin.

– Jonkun täytyy olla tarpeeksi rohkea ja investoida metsäbiotalouteen.

Investoinnin täytyy tulla yksityiseltä sektorilta, joka ottaa riskin ja kerää voitot. Muuten tieteelliset ja poliittiset väittelyt vain jatkuvat loputtomiin, Persson totesi.

SUURI METSÄINVESTOINTI

Ministeri Olli Rehn kertoi Äänekoskelle rakennettavasta Metsä Fibren uudesta biotuotetehtaasta, joka on suurin yksittäinen metsäteollisuusinvestointi Suomessa.

– Vaikka kyseessä on sellutehdas pehmopaperin ja kartongin valmistukseen, huippumodernin sellun lisäksi viidennes tuotannosta tulee olemaan

bioenergiaa tai erilaisia biotuotteita.

Tehdasalueella toimii jo nyt useita puun prosessointia eri tarkoituksiin harjoittavia yrityksiä, ja lisää on tulossa.

EFI:n strategisen neuvonantajan Esko Ahon mielestä nykymetsätalouden ongelma on uuden konseptin puute.

– Metsäteollisuudella oli vuosia kasvun konsepti, joka toimi hyvin, kunnes paperin kysyntä hiipui. Uuteen ympäristöön sopivaa EU:n laajuista konseptia ei ole vielä kehitetty, vaikka Pohjoismaat olisivat sen suhteen avainasemassa, Aho hämmästeli.

– Metsäbiotalouden fokus täytyy kuitenkin ensin määritellä, eikä yrittää kaikkea.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERINTEET

Saksan biotalousneuvoston puheenjohtaja Christine Lang kertoi biotaloustilanteesta omassa maassaan.

Hänen mielestään saksalainen yhteiskunta on omaksunut melko hyvin uusiutuvan energian ja pienemmässä mittakaavassa myös sähköautoilun konseptit.

– Meillä on jo pitkät perinteet kestävän kehityksen ja biodiversiteetin huomioimisessa. Luultavasti saksalaiset kotitaloudet ovat ahkerimpia jätteiden lajittelijoita, Lang arveli.

– Meidän täytyy vielä laajentaa biotalouden ja kierrätystalouden käsitteitä, jotta yhteiskunta ottaa ne omikseen ja alkaa vaatia uusia biotalouteen perustuvia tuotteita teollisuudelta.

Euroopan metsäinstituutti Euroopan metsäinstituutti EFI perustettiin Joensuun yliopistossa reilut 20 vuotta sitten tavoitteenaan koko Euroopan kattava metsätutkimus sekä metsää koskevan puolueettoman tutkimustiedon jakaminen poliittisille päättäjille.

ThinkForest on EFI:n organisoima korkean tason keskustelufoorumi, jossa säännöllisesti käsitellään ajankohtaisia metsäkysymyksiä tarkoituksena informoida päättäjiä tarjoamalla heille parasta ja uusinta tutkittua tietoa.

Tavoitteena on aikaansaada kulloisistakin ongelmista yhteinen ymmärrys etenkin strategisten metsäkysymysten suhteen.

25

Kokonainen ihminen työpaikalla TEKSTI: Kirsi Tamminen ja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Kaksi pientä sanaa, kiitos ja anteeksi, jäävät usein työyhteisössä muiden sanojen alle. Anteeksi pyytäminen on kuitenkin normaali kanssakäymisen muoto, sillä ylitai alilyöntejä sattuu työpaikoilla.

M

yötätunto sisältää tietoa, tunnetta ja toimintaa. Aiemmin toimintaa ei liitetty vahvasti myötätuntoon, vaan sitä pidettiin empatiana, joka nousee tunteena, kun näkee toisen ihmisen kärsimystä.

Parhaillaan menossa olevassa hankkeessa tutkitaan, mitä myötätunto on työelämässä.

– Myötätunto työssä ei ole välttämättä ole isoja tekoja tai koko työyhteisön liikkeelle laittoa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Tii Syrjänen.

Suomessa on vuosikymmenten takaisista johtamistavoista lähtenyt malli; töihin ei tarvitse tuoda tunteita, ei varsinkaan työhön liittymättömiä. Ihmiset eivät kuiten-

26

kaan voi katkaista omaa tunnemaailmaansa, kun avaa työpaikan oven.

Pahimmassa tapauksessa tilanne kärjistyy, jos yrittää työntää tunteita taka-alalle. Ihmiselle tekee hyvä olla yksi, sama ihminen kotona ja töissä, kaikilla elämän alueilla.

Kun työpaikalla saa olla kokonainen ihminen, sairauspoissaolot vähenevät.

Hankkeessa halutaan selvittää, pitääkö paikkaansa, että ihminen arvioi oman terveytensä ja jaksamiskykynsä paremmaksi, kun tunteita ei tarvitse piilotella.

MYÖTÄTUNTO ON VASTAVUOROISTA

Syrjäsen mielestä suomalaistyöpaikoilla on myötätuntoa.

Sitä voi myös vahvistaa yhteisellä jakamisella.

– Yhteiset juhlahetket ja työyhteisönä yhteen tuleminen ilossa ja surussa ovat tärkeitä, on kyse sitten yt-tilanteesta tai suuren sopimuksen saamisesta.

Projektipäällikkö kertoo eräästä työpaikasta, jossa työskenteli paljon tekniikan alan henkilöstöä. Myötätunto ei sanana istunut heille. He kokivat, ettei omalla työpaikalla ole moista. Kun tutkijat purkivat käsitettä eri sanoihin, työpaikalla paljastui kaveria ei jätetä -asennetta; esimerkiksi arjessa autetaan muita.

– Ihmisyys ja inhimillisyys ovat läsnä jokaisessa työssä ja työpaikalla, Syrjänen korostaa.

ILON KOKEMISEN JAKOA

Sosiaalisissa oloissa edellytetään myötäelämistä muita kohtaan.

– Ihminen ei reagoi pelkästään kielteisiin tunteisiin, vaan myös riemuun ja iloon aivan kuten pettymykseen ja turhautumiseen.

”Myötätunto vie eteenpäin ikävissäkin tilanteissa.”

Ilmiötä voi kutsua myötäinnoksi. Se sisältää samat kolme elementtiä kuin myötätuntokin. Se on heittäytymistä toisen onnistumisen kokemuksiin ja toimintaa, jottei lamauta läheisen iloa.

Työyhteisössä voi olla myötätunnon pelkoa. Se ilmenee esimerkiksi ajatusmallina, että jos paljastaa itsestään jotain liikaa, sitä voidaan käyttää itseä vastaan. Pelkoja on sekä esimiehillä että alaisilla. Myötätunnon ilmapiiri vaatii luottamusta.

– Jos ei luota työkaverin hymyn ja hyvän huomenen toivottamisen olevan aitoa, se ei tuo mukanaan hyvää, Syrjänen kertoo.

OMAN VIRHEEN MYÖNTÄMINEN

Anteeksi pyytäminen unohtuu helposti työpaikalla kuten muutenkin muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Syrjäsen mielestä pyyntö liittyy tiivisti toisen tunnustamiseen ja kohtaamiseen, joista myötätunnossa on kyse.

Saattaa olla, että joskus suomalaisilla työpaikoilla sanotaan kiitos, kun pitäisi pyytää anteeksi.

– Tunnustan sinut alaisena, esimiehenä tai kollegana.

Minä tein virheen tässä asiassa ja sinä olet toiminut niin kuin on pitänyt toimia, projektipäällikkö kuvailee esimerkillistä tilannetta.

Myötätunnon mullistava voima -hanke on Tekesin rahoittama ja se kestää 2,5 vuotta. Yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto ja useita sen tiedekuntia sekä yhteistyökumppaneina eri työyhteisöjä yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.

27

TUTKITTUA TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija

Paranemisen merkkejä työllisyydessä Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne on parantunut hieman viime keväästä ja palannut takaisin kahden vuoden takaiselle tasolle. Kyselyhetkellä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäiväisesti.

V

aikka miestenkin tilanne on kohentunut, erityisesti parannusta on tapahtunut vastavalmistuneiden naisten työllisyystilanteessa.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä, joten myönteisiä näkymiä on tullut jo muutamasta suunnasta.

Kyselyhetkellä työttömänä oli 13 prosenttia vastaajista; siltä osin tilanne on jopa parempi kuin kaksi vuotta sitten. Työttömyydestä ja määräaikaisista työsuhteista on tapahtunut siirtymää vakituisiin työsuhteisiin. Kun työttömien ja määräaikaisten osuus on laskenut, vastaavasti vakituisten työsuhteiden on osuus kasvanut.

Työttömistä kolmannes oli kuitenkin saanut jo jonkin kosketuksen työelämään valmistumisen jälkeen. Tosin on syytä huomioida, että tutkimuksen toteutushetkellä, keväällä 2016, osalla vuonna 2015 valmistuneista valmistumisesta oli kulunut jopa yli vuosi, kun toisilla siitä aikaa oli vasta muutama kuukausi.

Työnhaku myös koettiin helpommaksi kuin edelliskeväänä. Kaikista vastaajista 38 prosenttia piti työllis28

tymistä erittäin tai melko helppona, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin viime keväänä. Toki eroa oli siinä, oliko työpaikka valmistumishetkellä valmiina. Myös niistä, joilla ei ollut työpaikkaa valmistuessa valmiina, viidennes piti työnsaantia erittäin tai melko helppona.

Tältäkin osin työllistyminen vaikuttaisi edellisvuotta helpommalta, lähes samaa tasoa vuonna 2011 valmistuneiden kokemuksien kanssa keväällä 2012.

VALMISTUNEEN ENSIMMÄINEN TYÖ

Vastavalmistuneista 70 prosentilla oli vakituinen työpaikka valmiina valmistumishetkellä. Tilanne on ollut samansuuntainen aiempina vuosinakin valmistuneiden kohdalla, mutta siinä on koulutusalakohtaisia eroja.

Rakennusalaa opiskelleilla työpaikka oli valmiina melkein neljällä viidestä, kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijoilla työpaikka oli valmistuessa reilulla puolella.

Kolmella neljästä ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin omaa koulutusalaa. Kahdella kolmesta työhön edellytettiin

vähintään insinööritasoista tutkintoa.

Kahdella kolmesta työpaikka vastasi ensisijaisesta toivetta työllistymisvaihtoehtona.

Useimmiten ensisijaiseen toivetyöpaikkaan oli työllistynyt rakennusalalta valmistunut. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneet olivat suhteessa eniten työllistyneet muualle kuin toivetyöpaikkaansa.

PALKKAKEHITYS VAATIMATONTA

Kokopäivätoimiset vastavalmistuneet tienasivat keskimäärin 2 700 euroa kuukaudessa ja joka toisella palkkataso asettui 2 450 ja 3 000 euron välille.

Palkkataso ei ollut noussut

100% 3

90%

12

5

10

13

7

13

15

23

6 21

5

12

8

16

80%

82

24

70%

72

61

13

22

20

22

73 68

66

65

15

23

26

76

60%

21

15

24

12

16

17

22 23

9

66

64

62

59

59

58 55

50%

52

40% 30% 20% 10% 0% 2000

2001

2002

2003

Vakituinen työ

2004

2005

2006

2007

Määräaikainen työ

2008

2009

2010

Työtön

2011

2012

Jatkan opintoja

2013

2014

2015

Muu tilanne

Sijoittumistutkimus Insinööriliitto tekee keväisin sijoittumistutkimuksen. Sen avulla seurataan vastavalmistuneiden insinöörien uran alkuvaiheita, työllisyyttä ja työhön sijoittumista. Lisäksi kerätään tietoa insinöörikoulutuksen merkityksestä työelämään sijoittumisessa.

Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä ja sen kohderyhmänä ovat edellisen vuoden aikana valmistuneet insinöörit. Nyt käsillä olevan tutkimuksen kohderyhmän muodostavat vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kysely toteutettiin tämän vuoden maalis–huhtikuussa.

edellisestä vuodesta käytännössä ollenkaan.

Pääkaupunkiseudulla palkat olivat noin yhdeksän prosenttia muuta Suomea paremmat, eikä tilanne ole muuttunut vuoden takaisesta.

Parhaan palkkatason vastavalmistuneelle tarjosivat rakennusliikkeet, joissa palkat olivat noin seitsemän prosenttia keskimääräistä parempia.

Rakennusliikkeet olivat parhaita palkanmaksajia myös vuotta aiemmin.

Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskimääräisen tason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa,

kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä: 6−11 prosenttia keskimääräistä matalampi.

Viime vuoden matalimmat palkat maksoivat tietotekniikan palvelualan yritykset, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkkatasossa oli petrattu ja palkat olivat jo keskimääräistä tasoa.

TYYTYVÄISIÄ KOULUTUKSEEN

Suurimmalla osalla valmistuneista insinöörikoulutus oli vastannut odotuksia, joita opiskelijoilla oli opinnot aloittaessaan. Tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista.

Koulutukseen tyytyväisiä oli suhteellisesti saman verran kuin vuoden 2015 keväällä, mikä on vielä selvästi vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin valmistuneilla. Tuolloin tyytyväisiä koulutukseen oli 82 prosenttia.

Tyytyväisyyteen koulutukseen heijastuu kuitenkin valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne ja sitä kautta myös talouden suhdanteet. Valmistumisen jälkeen työllistyneet olivat tyytyväisempiä insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet löytäneet työpaikkaa. Työllisyystilanteen lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti myös oma opiskelumotivaatio.

29

OIKEUTTA TEKSTI: Malou Blomqvist, työsuhdelakimies

Työurat pitenevät eläkeuudistuksen myötä Työeläkkeellä turvataan kansalaisten vanhuusajan toimeentulo, ja työeläkejärjestelmä on osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Vuoden vaihteessa toteutettavan työeläkeuudistuksen myötä 54-vuoden ikäiseen suomalaiseen työeläkejärjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia.

E

läkeuudistus ei vaikuta jo maksussa oleviin ja jo ansaittuihin eläkkeisiin.

Eläkeuudistus koskee ensi vuodesta lähtien karttuvia eläkkeitä.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan työeläkeuudistuksen keskeinen lähtökohta sovittiin keväällä 2009 valtion ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesken. Tavoitteeksi asetettiin, että eläkkeellesiirtymisiän odote nousee vähintään 62,4:ään, vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän odote oli 60,4 vuotta vuonna 2010 ja 61,2 vuonna 2014.

Maaliskuussa 2012 työmarkkina-

30

keskusjärjestöt solmivat työurasopimuksen ja elokuussa 2013 työllisyysja kasvusopimuksen, joiden myötä kolmikannan osapuolet sitoutuivat neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet tavoitteen saavuttamiseksi.

Neuvottelut eläkeuudistuksesta käytiin kolmikannassa työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2014, ja saman vuoden syyskuussa osapuolet allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä. Lait vahvistettiin kuluvan vuoden tammikuussa.

ELÄKEEELLEJÄÄMISIKÄ NOUSEE

Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeikää nostetaan vuodesta 2017 lähtien kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Vuosina 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin eläkeikäraja perustuu vielä tässä vaiheessa ennusteisiin eliniän pitenemisestä ja eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Uudistuksen jälkeen jokaiselle määräytyy tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä. Elinaikakerroin taas leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten ihmisten elinikä

jatkaa kasvuaan. Jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi.

Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan vuonna 1975 syntyneen alin vanhuuseläkeikä olisi siten 66 vuotta 2 kuukautta ja tavoite-eläkeikä olisi 68 vuotta 7 kuukautta. Vuonna 1985 syntyneen alin eläkeikä olisi 67 vuotta ja tavoite 69 vuotta 11 kuukautta.

Vuonna 1995 syntyneen alin eläkeikä olisi 67 vuotta 9 kuukautta; tavoiteeläkeikää ei vielä pystytä arvioimaan.

Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä yli oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden.

Lykkäyskorotuksen suuruuteen vaikuttaa koko työuran aikaiset ansiot. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeen lykkääminen esimerkiksi vuodella tuo eläkkeeseen 4,8 prosentin korotuksen.

ELÄKETTÄ KARTTUU TASAISEMMIN

Eläkettä karttuu jo 17 ikävuodesta lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista. Karttuma eläkkeen aikana tehdystä työstä on myös 1,5 prosenttia vuodessa.

Toisin sanoen jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eri ikäryhmiä kohdellaan siten tasapuolisemmin kuin nykyisessä järjestelmässä.

Siirtymäkaudesta johtuen 53–62-vuotiaille karttuu kuitenkin vuoden 2025 loppuun asti eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa. Edellä mainitun ikäisillä työntekijöillä eläkemaksu on myös 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eläkemaksu muutoin.

Eläkevakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee myös asteittain siten, että se on vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneillä 68 vuotta ja vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta.

Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden eläkevakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 70 vuotta.

VARHENNETTU OSA-AIKAELÄKE TILALLE

Osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, johon työntekijällä on oikeus 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun 25 prosenttia tai 50 prosenttia.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke vähentää lopullista eläkettä pysyvästi. Se on aikaisempaa osa-aikaeläkettä ketterämpi järjestely siinä mielessä, ettei eläkkeeseen liity palkkatai työaikaseurantaa. Vuonna 2025 osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 62 vuoteen.

Osittaisen eläkkeen ohella tehty työ kerryttää normaalisti eläkettä. Työntekijä voi tehdä säännöllistä työaikaa

lyhyempää työaikaa, kun hän siirtyy osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Työnantajan on järjestettävä työt niin, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä.

RASKAALTA URALTA TYÖURAELÄKKEELLE

Pitkän, vähintään 38 vuoden työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehnyt voi päästä työuraeläkkeelle jo 63 vuoden iässä, huolimatta oman ikäluokan alimmasta eläkeiästä. Ikärajavaatimus on sidottu elinajanodotteeseen. Työuraeläkkeen kriteerit ovat tiukat.

Pitkä työura mitataan työeläkevakuutetusta työstä. Työuraan voidaan katsoa kuuluvaksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään kolmen vuoden ajalta, ja edellisen työsuhteen päättymisen ja eläkkeen hakemisen välinen aika voi olla enimmillään yksi vuosi.

Lue lisää: www.elakeuudistus.fi

Mikä muuttuu? đƫ đƫ đƫ đƫ

Alin vanhuuseläkeikä, tavoite-eläke ja lykkäyskorotus Eläkkeen kertyminen Osa-aikaeläke muuttuu varhennetuksi osa-aikaeläkkeeksi Uusi eläkemuoto: työuraeläke

31

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Betonipostilaatikosta tehtiin monta eri versiota, jotta betonille löydettiin oikea koostumus.

Monikäyttöinen betoni Projektityöt ovat aina parhaita, varsinkin jos saa tehdä itseä kiinnostavaa asiaa ryhmässä, joka on sulautunut yhteen ja joka toimii kuin saksalainen kone.

S

aimaan ammattikorkeakoulu on viime vuosina alkanut panostaa betonitöihin rakennustekniikan opinnoissa. Lotta Loponen aloitti rakennustekniikan opinnot Lappeenrannassa syksyllä 2015 ja betonityön kurssit alkoivat saman tien Betonimateriaalitekniikalla.

Keväällä Loposen vuosikurssi aloitti betonityön kurssin, johon kuului teorian lisäksi myös käytännön työtä.

Kurssin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa oma tuote betonista 4–6 henkilön ryhmässä.

– Betonitöitä varten oli varattu kaikki maanantait koko kevään ajan. Aamuisin opiskelimme teoriaa betonitöiden suunnittelusta ja sen jälkeen sai vapaasti toteuttaa omaa työtä, Loponen kertoo.

– Kurssiassistentti oli aina koko päivän käytettävissä, jos projektin kanssa tarvitsi neuvoja tai labrassa tarvitsi erityistä apua.

Loponen teki projektityön neljän muun opiskelijan kanssa ja heidän aiheena oli postilaatikon teko. Yksi ryhmä valitsi aiheeksi betonikanootin teon.

Loposen mukaan postilaatikko oli alun perin ryhmäläisen Mikael Martikkan idea, koska hänen vanhempiensa postilaatikko oli taas tuhottu uutena vuotena.

LASKUJEN POHJALTA JATKOON

Ryhmä ei tehnyt varsinaista työnjakoa keskenään, mutta Loponen päätyi tekemään laskelmia ja suunnitelmia aina seuraavaa kertaa varten. Tulokset kirjattiin ylös ja ryhmä päätti yhdessä projektin seuraavan askeleen.

– Pojat tekivät suurimman osan betonin valmistamisesta ja työn suorittavasta osuudesta, varsinkin sen jälkeen kun projektista pyydettiinkin videoraportti ja kuvasin valtaosan materiaalista, Loponen sanoo.

32

Ryhmä teki betonimassasta kahdeksan erilaista testiä saadakseen selville parhaan koostumuksen. Massa ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut projektin suurin haaste, vaan postilaatikon muotti aiheutti ryhmälle eniten päänvaivaa. Ryhmä sai edellisen vuoden kurssilaisten valmistaman muotin käyttöön, mutta huonokuntoisena ja ilman minkäänlaisia käyttöohjeita.

– Pari viikkoa meni siihen, kun korjailtiin, pestiin ja tutkailtiin muottia. Lopulta pojat kuitenkin keksivät, miten muotti toimii ja palapelin palat loksahtivat paikoilleen, Loponen muistelee.

TEORIAN JÄLKEEN KÄYTÄNTÖÄ

Loponen oli tyytyväinen kurssiin ja erityisesti projektit ovat hänelle mieleisiä.

Teoriaosuuksissa oppi betonitöihin liittyvää sanastoa, betonin eri käyttötarkoituksia sekä erityyppisten betonien käyttötarkoituksia ja ominaisuuksia.

– Parasta oli se, että sai maanantaisin parin tunnin teorian jälkeen keskittyä omaan työhön ja työskennellä oma-aloitteisesti ja vapaasti, Loponen kertoo.

– Projektityöt ovat aina parhaita, varsinkin jos saa tehdä itseä kiinnostavaa asiaa ryhmässä, joka on sulautunut yhteen ja toimii kuin saksalainen kone. Lisäksi työn koordinointi ja vetovastuun ottaminen kiinnostaa erityisesti, Loponen jatkaa.

Hänen rakennustekniikan opintonsa ovat vasta alussa ja tulevaisuudet suunnitelmat vielä avoimena.

– Olen tähän mennessä työskennellyt paljon asiakaspalvelutehtävissä. Ne sujuvat luontevasti, joten voisi olla mukavaa päästä asiakasrajapintaan, mutta myös suunnittelu vetää omalta osin puoleensa, Loponen pohtii.

Opiskelija, vastaa kyselyyn Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton yhdessä toteuttama Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT kartoittaa tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä.

Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään niin vuosittain kesätyöpalkkasuosituksissa kuin neuvotellessa tekniikan koulutuksen ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa. Tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa.

Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat toisesta vuosikurssista lähtien. Tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu kohderyhmään.

Kyselyyn voi vastata 1.9.–7.10. välisenä aikana Insinööriopiskelijaliiton nettisivuilla tai ammattikorkeakouluilla jaettavalla paperilomakkeella. www.iol.fi/kyselyt Työtilanne kesällä 2015 Lähde: Insinööriliitto/TOTT 2015

11%

4%

2% 0,4%

82%

Olin töissä kesällä 2015

Opiskelin

En saanut työpaikkaa

Olin vaihto-opiskelijana

En halunnut töihin kesäksi

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: teamkorso.blogspot.fi

IOL:n ÄÄNI Jarno Välinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Sen tähden tarvitsemme ammattiyhdistyksiä

V

uosi 2016 ei ole ollut yksi niistä helpoimmista tekniikan työmarkkinoilla. Meillä on ollut valitettavan paljon irtisanomisia, mikä aiheuttaa epävarmaa liikehdintää kentällä.

Tässä kohtaa ammattiyhdistykset nousevat uutisotsikoihin, joissa kysytään, tehdäänkö Suomessa tarpeeksi töitä irtisanomisten vähentämisen eteen.

Tämänhetkinen heikko taloudellinen tilanne ajaa eri alojen ammattiyhdistykset tekemään muutoksia toimintaansa. Yhä yleisemmät epävarmuustilanteet työpaikoilla vaativat lisää resursseja ongelmanratkaisuun. Työntekijöiden etujen puolesta työskentelevät painivat tällä hetkellä suuren kysymyksen äärellä; kuinka saada nuoret aktiivisiksi ammattiyhdistyksen jäseniksi?

Työaika, vuosiloma, irtisanomissuoja, opintovapaa, lapsilisä, äitiysloma, isyysloma. Näistä etuuksista on tullut jo niin arkipäiväisiä, ettei monikaan tiedä minkä ansioista me saamme nauttia kesätöiden ohella vapaa-ajasta 40 tunnin työviikon aikana.

Tässä listassa on vain murto-osa niistä työntekijöiden oikeuksista, joista ammattiyhdistykset ovat neuvotelleet jo yli sadan vuoden aikana. Jotta meidän etuuksista pidetään huolta myös jatkossa, tarvitsemme innostuneita nuoria mukaan tekemään tärkeitä päätöksiä.

Insinööriopiskelijaliiton jäsenenä pääset halutessasi tekemään edunvalvontatyötä jo opiskeluaikana.

Esimerkiksi ilmoittautumalla yhteyshenkilöksi oman paikallisyhdistyksesi kautta voit pienellä panostuksella saada paljon hyvää aikaan.

Yhdistystoiminta tuo mahdollisuuksia verkostoitumiseen sekä oman tiedon kartuttamiseen. Yhdessä olemme vahvempia pitämään huolta meille tärkeistä asioista.

Vaikka itse edunvalvontatyö ei nappaisi, kannattaa kuulua oman alan ammattiliittoon ja pitää huolta omista etuuksista ja oikeuksista.

33

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Itsensä haastaminen pitää yllä mielenkiintoa Santeri Heinonkoski tykkää ratkaista ongelmia ja haastaa itseään.

Teollinen kunnossapito alkoi kiinnostaa Santeri Heinonkoskea työn monipuolisuuden takia.

M

onet erilaiset polut johtavat ammattikorkeakouluopintoihin.

Osa tulee suoraan lukiosta tai ammattikoulusta. Osa on saattanut olla työelämässä ja osa on saattanut harjoittaa yritystoimintaa ennen korkeakouluopintoja. 25-vuotiaalla uusikaupunkilaisella Santeri Heinonkoskella on ammattitutkintoja yritystausta.

– Valmistuin 2010 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidasta koneenasentajaksi, mutta muutaman kuukauden jälkeen jäin pois alalta ja suuntasin autoalalle töihin.

Työn ohella yrittäjähenkinen Heinonkoski alkoi pyörittää omaa pienyritystä, joka harjoitti autojen pesuja ja puleerauksia. Työtä tehdessä tekniikka ja suurempaan kaupunkiin muutto alkoi kiinnostaa. Heinonkoski aloitti kone- ja tuotantotekniikan

34

opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2012.

– Juuri kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma antaa laajan yleiskatsauksen tekniikkaan, joka toimii hyvänä pohjana tulevaisuuden työssä, Heinonkoski sanoo.

Pääaineeksi hän valitsi tuotekehityksen, joka on tulevaisuudessa aina enemmän ajan hermolla.

– Sivuaineena luen tuotantotaloutta, joka kiinnostaa minua yrittäjyystaustani takia, sillä haluan ymmärtää myös laskennallista osuutta yrityksestä, Heinonkoski kertoo.

– Olen pitänyt valintaa hyvänä, vaikka lujuuslaskentaa on turhan paljon käsin laskentana.

LAAJA-ALAINEN KESÄTYÖ

Opintoja on takana kolme vuotta ja toukokuussa Heinonkoski aloitti työskentelyn projekti-insinöörinä Romeco Oy:ssä. Kunnossapitoalalla hän on työskennellyt jo kolmen vuoden ajan.

Toimenkuvana on johtaa projekteja, tehdä tarjouslaskelmia ja taustatutkimuksia eri prosesseista sekä lopuksi toteuttaa ne.

– Tällä hetkellä olen enimmäkseen

kilpailuttanut eri yrityksien tuotteita prosessiteollisuuden osalta, juossut asiakastapaamisissa sekä lukenut standardeja liittyen tulevaan projektiin, Heinonkoski kuvailee.

Kesätöiden löytäminen Tampereelta oli haastavaa, ja osa opiskelukavereista onkin etsinyt töitä myös kauempaa.

– Auton omistaminen auttaa paljon työpaikan saannissa, työpaikka voi olla hieman kauempanakin ja useassa työpaikassa joutuu matkustelemaan lähialueella, Heinonkoski selittää.

OPINTOIHIN LOPPURUTISTUS

Syksyllä Heinonkoski keskittyy täysillä insinöörityön tekemiseen, jonka työstämisen hän on jo aloittanut.

– Työni koskee liikennemerkkien CE-merkintöjä ja niiden hankintaa Suomessa.

Heinonkoski pitää itsensä haastamisesta.

– Toivon pääseväni uralla aina eteenpäin ja löytäväni itseni aina uusista ongelmatilanteista. Olen tykästynyt teolliseen kunnossapitoon sen laajuuden ja monipuolisuuden takia, Heinonkoski summaa suunnitelmiaan.

TEKSTI: Henna Reponen

Miksi liityit liittoon ja miksi olet jäsen?

– Alun perin liityin, koska opintojen alkaessa silloinen PY:n puheenjohtaja ja muut hallituslaiset markkinoivat sitä niin hyvin. Tuntui turvalliselta liittyä ja tietää, että on liitto selän takana tarvittaessa.

– Turvallisuuden tunne. Lakimies on käytettävissä sopimuksien tarkistaessa, edut ja koulutukset. Nyt itse PY vaikuttajana on mukavaa, kun tarjotaan koulutuksia ja liitto on aidosti kiinnostunut jokaisen PYn toiminnasta.

– Jäsenmaksun määrä oli sopiva, jopa alhainen ja liiton tarjoamat edut sitä parempia.

Maiju Mikkonen, Pori, PIO

– Hyvien etujen ja työttömyyskassan takia.

– Hyvät edut ja palvelut sekä liiton toimintaan pääsee vaikuttamaan.

Mila Viksilä, Helsinki, UIO

– Liityin liittoon, koska olin jo edellisen liiton jäsenenä huomannut liiton jäsenyydestä olevan huomattavaa hyötyä.

Liitto tuo turvaa ja jäsenetuja.

Johanna Kolehmainen, Lappeenranta, LapIO

– Olen jäsen koska saan matkavakuutuksen ja ohjeita työnhakuun.

Lisäksi kun tulevaisuudessa menen töihin niin turvaa vaikeisiin/askarruttaviin tilanteisiin.

Gerli Aus, Lappeenranta, LapIO

ASTin tulee taas Insinööriopiskelijoiden suosikkiristeilyllä ASTilla seilataan Itämeren aalloilla 29.–30. syyskuuta.

ASTin on Länsi-Suomen Insinööriopiskelijoiden (LäSIO) järjestämä aloittavien ja aloittavan mielisten insinööriopiskelijoiden starttiristeily, jolla on pitkät perinteet.

Kaikkien aikojen ensimmäinen ASTin-nimeä kantanut risteily seilattiin Itämerellä vuonna 2000. Siitä asti ASTin on järjestetty joka vuosi perinteikkäällä kaavalla. Tämän vuoden ASTin on järjestyksessään siis jo kuudestoista, kertoo Juuso Heinonen Porin Insinööriopiskelijoista.

Risteilyohjelmassa on luvassa muun muassa rastikierros, toogabileet ja insinöörikaraoken mestaruuskisat. Heinonen ja muu LäSIO:n porukka ovat keväästä asti suunnitelleet risteilyä.

He ovat myös kehittäneet uusia ideoita perinteisen ohjelman lisäksi.

– Olemme käyneet suunnitteluristeilyllä ja tehneet työnjakoa lännen yhdistyksien y y välillä.

Nyt paletti pyörii ja on aika kaikkien aikojen parhaan ASTin-risteilyn, yn, yn n, Heinonen Heiin He non o en e lupaa. lupaa upaa up aa.

ASTin risteilyllä ei halua jättää käymättä; risteilystä puhutaan koko ko se seur seuraava urraaavaa llukukausi u ukuk uk kuk ukau kau usi s ja maihin saavuttua odottaa jo tulevaa ASTin-risteilyä.

Kysy lisätietoa risteilystä omalta paikallisyhdistykseltäsi ja luee lisää: lis isäää: isää www.astin.fi.

35

Sosiaalinen palkka on osa ansiota TEKSTI: Kari Leppänen /UP

Työntekijöille on neuvoteltu palkan ja muiden työehtojen lisäksi muitakin etuuksia, niin sanottua sosiaalista palkkaa.

Kyse on työhön ja ansioihin liittyvästä sosiaaliturvasta.

N

iin sanottu Suomen malli on ollut käytössä 1950- ja 1960-luvun vaihteesta. Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat sopineet sosiaalietuuksista keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. Jatko on epäselvä Elinkeinoelämän keskusliiton kieltäydyttyä keväällä keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.

Niin sanottu Suomen malli on ollut käytössä 1950- ja 1960-luvun vaihteesta. Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat sopineet sosiaalietuuksista keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. Jatko on epäselvä Elinkeinoelämän keskusliiton kieltäydyttyä keväällä keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.

36

Työmarkkinahistorian tutkija Tapio Bergholm muistuttaa, että sopimushaluja on löytynyt ennenkin.

– Jo vuoden 1865 palkollissääntö antoi palkollisille viikon mittaisen pestuuvapaan. Syksyllä pyhäinpäivänä alkanut vapaaviikko oli sosiaalisen palkan varhainen muoto.

Sittemmin sosiaalisesta palkasta on muodostunut tärkeä osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää.

Sosiaalista palkkaa kehitettiin vahvasti tulopolitiikan alkukaudella 1970-luvulla. Korkeana laukannut inflaatio söi palkankorotukset. Palkansaajien ostovoimaa nakersivat myös toistuvat devalvaatiot, joilla korjattiin metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Ammattiyhdistysliike ajoi parannuksia työaikaan, työsuojeluun ja sairauslomiin.

POIS PALKANKOROTUSVARASTA

Tulopoliittisten neuvottelujen kohteena ovat olleet myös verotus, eläkkeet, sosiaalinen asuntotuotanto ja perhepolitiikka.

– Kun uudistuksia rahoitettiin työmarkkinasopimusten yhteydessä pal-

kankorotusvarasta, ne olivat osa palkkaratkaisua, Bergholm sanoo.

Sosiaalisesta palkasta tuli keskeinen osa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää vuonna 1968 alkaneella tulopolitiikan kaudella. Bergholmin ajoittaa sosiaalisen palkan 1950- ja 60-lukujen taitteeseen.

Silloin rakennettiin hänen mukaansa perusta Suomen malliksi kutsutulle järjestelmälle. Siinä valtiovalta pääsee vaikuttamaan työmarkkinoiden palkkaratkaisuihin ja työmarkkinajärjestöt pääsevät sanomaan sanansa sosiaalipolitiikkaan.

LAPSILISISTÄ ELÄKEUUDISTUKSIIN

Uudistusten sarjassa ensimmäinen oli lapsilisäjärjestelmä jo vuonna 1948.

Työnantajat rahoittivat lapsilisät kollektiivisilla maksuilla.

– Se oli pois palkankorotusvarasta, joten kyse oli sosiaalisesta palkasta, Bergholm toteaa.

Vuonna 1960 säädettiin lait vuosilomasta sekä työttömyysturvasta, joka perustuu ammattiliittojen hallinnoimiin työttömyyskassoihin. Työeläkelait säädettiin 1961.

Samaan sarjaan Bergholm lukee myös ensimmäisen keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. runkosopimuksen.

– Sosiaalipoliittiset uudistukset merkitsivät lisämaksuja työnantajille. Myöhemmissä ratkaisuissa niitä on siirretty osittain työntekijöille ja valtiovallalle, Bergholm sanoo.

telmää. Avainsanoja ovat olleet vastuullisuus, pitkäjänteisyys ja joustavuus.

– Esimerkiksi eläkejärjestelmän jatkuva uudistaminen osoittaa, ettei puhe työmarkkinajärjestelmän jäykkyydestä ole totta. Ainakaan se ei ole koko totuus.

SEURUSTELUVÄLIT PAKKO SÄILYTTÄÄ

KAKSOISSIDOS ON KESTÄNYT

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen vuorovaikutukseen perustuva järjestelmä on sopeutunut muutoksiin ja kestänyt näihin päiviin asti.

Bergholm puhuu Suomen työmarkkinapolitiikan ”kaksoissidoksesta”. Valtiovalta on kiinnostunut työmarkkina-asioista ja työmarkkinajärjestöt ovat kiinnostuneet sosiaalisesta palkasta.

Järjestöt ovat sitoutuneet sosiaalisen palkan hallinnointiin ja kehittämiseen.

– Kaikesta arvostelusta huolimatta kriisit on tiukan paikan tullen ratkaistu työmarkkinajärjestöjen keskinäisillä neuvotteluilla.

Bergholmin mukaan työmarkkinajärjestöiltä on löytynyt kykyä sopeuttaa ja uudistaa järjes-

Sosiaalisen palkan muodostuminen saattaa muuttua siirryttäessä teollisuusvetoisiin palkkaneuvotteluihin.

– Sosiaalisen palkan suunnittelu, hallinnointi ja uudistamisvastuu kytkevät palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjä jatkossakin yhteen, Bergholm sanoo.

Sosiaalista palkkaa hallinnoidaan muun muassa työeläkeyhtiöissä ja työttömyysvakuutusrahastossa. Se pakottaa keskusjärjestöt yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.

– Sosiaalisen palkan muotoilu ja hallinnointi on Suomen työmarkkinajärjestelmän yksi kivijalka. Se pitää työmarkkinajärjestöt jatkossakin vähintään seurusteluväleissä.

Liiton toimistoon uutta väkeä

M

edianomi Milla Pennanen on aloittanut jäsenhankinnan koordinaattorina Insinööriliiton järjestö- ja palveluyksikössä.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa jäsenhankinnan ja -pidon toimintojen kehittäminen ja tapahtumien koordinointi.

Esimerkkeinä töistä on syksyllä starttaava valmistuvien insinöörien kiertue ja projekti Tanskan insinööriyhdistyksen kanssa, jonka tavoitteena on saada suomalaisia insinöörejä töihin Tanskaan.

– Tulin liittoon analytiikka- ja tiedonhallinta-palveluja tekevästä Avarea Oy:stä, jossa toimin markkinoinnin ja viestinnän koordinaattorina.

Pennanen on ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, esimerkiksi Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksessa ja Uudenmaan piirin varapuheenjohtajana.

ILMOITUS

37

V

iime vuotiseen tapaan kesäkaravaanikiertue käynnistyi pääkaupunkiseudulta Museobrunssilla.

Tapahtumaan osallistui tuhatkunta Insinööriliiton jäsentä ja heidän seuralaistaan.

Brunssin lisäksi oli mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon Vantaalla. Lentokoneet ja lentämiseen liittyvä maailma kiinnosti niin perheen pienempiä kuin varttuneempaa väkeä.

Jazzbrunssi oli tuttuun tapaan Porissa.

Useat liiton jäsenet suuntasivat Insinööriliiton aluetoimistolta Kirjurinluodolle kuuntelemaan konsertteja.

Seinäjoella Tangobrunssin vierailijoita houkutti Asuntomessut, jonne monet jatkoivat matkaansa.

Uusia kesäkaravaanin pysähdyspaikkoja oli Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Rockbrunssi pidettiin Kuopiossa, jossa järjestettiin samanaikaisesti peräti kahdet rockfestivaalit.

Tampereen Mansebrunssin jälkeen päivää saattoi jatkaa lukuisissa kulttuuritapahtumissa kuten Teatterikesässä tai Eppu Normaalin juhlakonsertissa.

Kuluvan kesän karavaanin päätti Pärinäbrunssi Saariselällä.

Olli Backman

Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Mikko Soipio toivotti väkeä tervetulleeksi yhdistyksen ständilla Työväen Musiikkitapahtumassa.

Kesäkaravaani kiersi jälleen Suomea

38

Minna Virolainen

Ilmailumuseolla riitti ihmeteltävää kaikenikäisille brunsseilijoille.

Minna Virolainen

Jari Rauhamäki

Tangobrunssilla nostettiin malja Seinäjoen tapahtumien täyteiselle kesälle.

Tiivis tunnelma kuuluu Jazzbrunssin perinteisiin Porissa.

Kirsi Tamminen

Jari Rauhamäki

Minna Virolainen

Savon sydämessä Kuopiossa Rockbrunssia vietettiin herkutellen keskellä runsasta musiikkitarjontaa.

Vierailijat tapasivat tuttuja ja tuntemattomia Mansebrunssissa.

Tiivis tunnelma kuuluu Jazzbrunssin perinteisiin Porissa.

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

Tiukka trio

1. Maailman suurin vesivoimala Kolmen rotkon pato on Kiinassa. Sen rakentaminen aloitettiin 1994 ja täydellä tehollaan se alkoi toimia 2010.

Kuinka tehokas vesivoimala on (MW)?

2. Vuonna 1999 valmistunut elokuva Fight Club sai kulttimaineen. Sen pääosissa näyttelivät Edward Norton ja Brad Pitt. Kenen kirjoittamaan kirjaan elokuva perustuu??

3. Kolme kissaa pyydystää 12 hiirtä neljässä päivässä. Kuinka monta päivää kestää 10 hiiren pyydystäminen kahdelta kissalta?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

ILMOITUS

41

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Eero Husari, vastaava asiamies

Jäsenmaksuperinnässä uudistuksia Erääntyneiden jäsenmaksujen perinnässä on otettu käyttöön tekstiviesti- ja sähköpostihuomautukset perinteisten postitse lähetettyjen muistutusten lisäksi.

Tekstiviestissä on mainittu erääntynyt jäsenmaksusumma sekä maksutiedot, joiden perusteella maksu on mahdollista suorittaa.

Suoritetut jäsenmaksut kohdistuvat aina vanhimpaan avoimena olevan jäsenmaksun. Muistutus voi koskea siksi myös jaksoa, jolloin jäsenmaksu on maksettu. Mikäli jäsenmaksulaskutuksessa on epäselvyyttä tai haluat muusta syystä tarkistaa maksutilanteesi, ole yhteydessä Insinööriliiton asiakaspalveluun.

Perinteisen paperilaskun tai työnantajaperinnän lisäksi jäsenmaksun voi maksaa myös e-laskuna. E-laskut lähetetään verkkopankkiin kuukausittain, mutta halutessaan jäsenmaksun voi suorittaa myös koko vuodelta elaskun summaa muuttamalla.

Jäsenmaksulla käytössäsi on asiantuntijoiden tuottamat jäsenpalvelut, koulutukset ja tapahtumat sekä jäsenedut, kuten jäsenetuvakuutukset. Kannattaa myös huomioida, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

Jäsentietojesi ajantasaisuus on tärkeää liiton yhteydenottoja varten. Jäsentietosi voi tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsensivuille kirjautumalla tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. www.ilry.fi/muutos

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 markkinointisuunnittelijat Saara Eriksson, 0201 801 801 Pauliina Pohjala, 0201 801 814 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Afsaneh AlizadUrsin, Atte Lepistö, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

42

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentit Marja Kuntsi, 0201 801 844 Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo, 050 468 2228

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Tero Rädyn kotialbumi ja Shutterstock

Tero Räty vietti uimaaltaassa päivittäin useamman tunnin 15 vuoden ajan.

Uinnissa korostuu tekniikka Insinööriopinnot sujuvat myös tavoitteellisen urheilun ohella.

A

lle kymmenen ikäisenä joensuulainen Tero Räty harrasti monipuolisesti urheilua ja kokeili monenlaisia lajeja. Uinti oli yksi niistä. Kun perhe muutti Valkeakoskelle, 11-vuotias Räty liittyi paikalliseen uimaseuraan. Hän sai oman valmentajan, joka opetti tekniikkaa.

Varhaisteinillä kasvoi innostus; valmentaja huomasi hänen lahjakkuutensa ja kannusti harjoitteluun.

– 14-vuotiaana itselläni syntyi isompi kipinä ja aloin harjoitella joka päivä, Räty muistelee.

Päivittäistä harjoittelua jatkui lähes 15 vuotta. Nuorukaisen taidot kehittyivät ja nuorten Suomen mestaruuden hän saavutti 16-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin oli vuorossa aikuisten Suomen mestaruus.

Rädyn laji oli selkäuinti. Hän oli nuorena lähellä kansainvälistä tasoa, mikä osaltaan ruokki harjoittelemaan lisää ja nosti hänet parhaimmillaan Euroopan viiden parhaan selkäuimarin joukkoon.

OPINNOT TÄRKEÄSSÄ OSASSA

Samalla kun nuori uimari harjoitteli ahkerasti, hän piti huolen tulevaisuudestaan. Sähköasentajan opinnot ammattioppilaitoksessa sujuivat aikataulussa.

Opintojen jälkeen kolme vuotta kului pelkästään tavoitteellisessa uinnissa; harjoittelua noin kuutisen tuntia joka päivä. Vanhemmat tukivat poikaa taloudellisesti.

Samalla Räty pohti tulevaisuuttaan ja armeijan jälkeen

hän aloitti ammattikorkeakoulussa insinööriopinnot.

– En kehittynyt enää uinnissa kovasta harjoittelusta huolimatta ja halusin hankkia kunnon koulutuksen.

Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työvuosi kului vielä tosissaan harjoitellen. Sen jälkeen uinti on kuulunut arkeen epäsäännöllisen säännöllisesti.

– Olen uinut omaksi iloksesi ja välillä lasten kanssa.

Tänä syksynä hän on aloittanut pitkästä aikaa viikoittaiset uintiharjoitukset.

ALTAASSA TEKNIIKKALAJI

Uintiharrastuksesta on ollut monenlaista hyötyä työelämään.

– Suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja pitkäpinnaisuus, Räty listaa harrastuksensa oppeja.

Tiukat tilanteet kansainvälisessä kilpailuissa ovat kasvattaneet paineensietokykyä; pienet asiat eivät hermostuta työelämässä.

Toisaalta Räty urheili yksilölajissa ja työelämässä hän on joutunut opettelemaan tiimityöskentelyn.

– Tiimin voima pitää käyttää hyväksi.

Rädyn mielestä työelämä palkitsee eri tavoin kuin voitokas urheilu-ura. Töissä pitää iloita pienistä asioista. Tosin hän huomauttaa, että voihan uinnissa saada tyydytystä muustakin kuin voitoista.

– Urheilu- ja työuraa johtotehtävissä yhdistää kurinalaisuus, Räty kiteyttää.

43

Hyödynnä jäsenyytesi Urapalvelut ja palkkaneuvonta

Työsuh

vont deneu

Liiton k

a

hakemuksen ja CV:n kommentointi

n imukse työsop inen m tarkista

t aikaise n e e t h työsu kset kysymy

tukset

henkilök ohtaine n edunva lvonta

neuvoja uvoja palkkauskysymyksiin pal kk k kkauskysymyksiin k ii

Työpaikkato

ri

vuosittain yli kaa 1 000 työpaik kohdennettu tekniikan alalle ijaalle ilmainen hak llee ja työnantaja

set

urakoulu

preppausta haastatteluun

nus- ja komen pimukset so johtaja

oulutuk

ammatil lis ja taidot et tiedot

Toiminta k e

ntällä

ständit työp aikoilla ja tapahtum issa CV-valokuva ukset ja -klinikat työurateem aiset lounaat

Palaute Erittäin hyvä koulutus eilen.

Sopivan tiivis ja sisällöltään hyvin osuva.

Kiitos avustasi CV:n kanssa.

Hyvin se tuntui kelpaavan työantajallekin, kirjoitin viime viikolla uuden työsopparin.

CV-valokuvaus oli hyvä juttu. Tuli tarpeeseen ja sai konkreettista vastinetta jäsenmaksulle.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ