Insinoori 06 2015 by Insinööri-lehti

Joustavuus saa viihtymään it-töissä

2015

Palkkapuhetta työpaikoille

Aurinkoteknologia kehittyy

Peliala myllerryksessä

Sisällys 6/2015 10 14 16 19 20 22 24 26 28 38 43

Tekniikkavelhon kyberturvallisuus Työmatka sujuu kiskoilla Hallitus vaikeuttaa sopimista Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon Aurinkoenergian mahdollisuuksia Harrastuksesta tuli työ It-osaajille kysyntää Taloudessa muutama valopilkku Lähtölaukaus pelialalle Maailmalta tukiviestejä Aina valmiina VAKIOT

3 4 9 29 30 32 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Matkalla vietetyt tunnit ovat osa työaikaa

s. 14

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.ﬁ

Yhteiskuntasopimus – kiertoilmaisujen kukkanen

ipilän hallituksen keväällä lanseeraama yhteiskuntasopimus ei ota syntyäkseen. Erilaisia viritelmiä on ollut keväästä lähtien, mutta tulos on jäänyt laihaksi. Prosessiin tuli lisää kierroksia, kun hallitus julkaisi oman listansa viiden prosentin tuottavuus- tai kilpailukykyloikan aikaansaamiseksi. Lista oli sen verran tyly, että kolme palkansaajakeskusjärjestöä järjesti näyttävän mielenosoituksen hallituksen toimia vastaan. Asian etenemisen nihkeys on julkisuudessa sysätty palkansaajajärjestöjen ja ennen muuta SAK:n niskoille, mutta ei hallituksellekaan voi antaa puhtaita papereita. Prosessia on alun alkaen leimannut epämääräisyys ja kiire. Kun vielä Elinkeinoelämän keskusliittoa koko harjoitus ei ole juuri kiinnostanut, asian pitkittyminen ei ole yllätys. Jo keväällä oli epäselvää, mitä hallitus oikeastaan tavoittelee. Hallituksen kielenkäytössä vilahteli erilaisia sanoja, kuten tuottavuushyppy, kilpailukykyloikka, tuottavuustalkoot, hintakilpailukyky ja niin edelleen. Sipilä edellytti työmarkkinaosapuolia sitoutumaan numeraalisesti esitettyyn, tulkinnanvaraiseen tavoitteeseen. Keskustelua herätti myös se, miten tavoitteen toteuttamista myöhemmin arvioidaan. Hallituksen perimmäiseen, erilaisin kiertoilmaisuin julkaistuun tavoitteeseen tuli selkoa, kun se julkisti toimet, joilla hallitus aikoo korvata kariutuneen yhteiskuntasopimuksen. Lista oli koko lailla puhdas luettelo erilaisista palkanalennustoimista. Kun toimet vielä painottuivat julkiselle sektorille ja naisvaltaisille aloille, moni palkansaaja oli hämmästynyt. Kuten eräs nainen sosiaalisessa mediassa osuvasti kiteytti: ”Luulin että hallitus on huolissaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Sairaanhoitajiako tässä on tarkoitus viedä?” Näytelmä jatkuu. Hallitus on heittänyt pallon työmarkkinajärjestöille kehotuksella ”tehkää oikeudenmukaisempi lista”, eli suomeksi sanottuna miettikää, miten laskette jäsentenne palkkoja viidellä prosentilla. Yhtälö ei ole helppo, mutta jo nähdyn perusteella hallitus ei siitä isoa murhetta kanna. Syntyneen sotkun selvittäminen ja luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille jää taas kerran työmarkkinaosapuolten kontolle.

BITTIKATTAUS

Ulla-Mari Pasala

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliiton messusyksy käynnistyi Alihankinta 2015 -tapahtumassa Tampereella syyskuussa. Seuraavaksi suuntana on Helsingin messukeskus ja siellä 6.–8.10. järjestettävä Teknologia 2015 -tapahtuma sekä 7.–8.10. Sisälogistiikka 2015 -messut.

2 553

työtöntä Insinööriliiton jäsentä sai elokuussa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa IAET-kassasta. Kun mukaan lasketaan vuorottelukorvauksen saajat, 2 609 liiton jäsentä oli IAET-kassan korvausten piirissä.

Eläkeuudistus lähenee Tänä vuonna Suomessa syntyy arvion mukaan yli 60 000 lasta. Joka kolmas heistä elää 100-vuotiaaksi. Eläkkeelle he voivat jäädä tämän hetkisen arvion mukaan aikaisintaan noin 69,5-vuotiaana. Vuodesta 2017 alkaen eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 vuoteen. Vuodesta 2030 alkaen eläkeiästä tulee joustava: se sidotaan elinajan kehitykseen.

Työttömyysturvaa enemmän aktiivitoimiin Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitetään 21,6 miljoonan euron lisäystä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Lisäykset johtuvat työttömyyden kasvusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimistoissa oli elokuun lopussa 346 700 työtöntä työnhakijaa. Lisätalousarvioesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä on otettu huomioon Microsoftin laajat irtisanomiset. Lisäksi 400 000 euron lisämäärärahaa esitetään työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin helpottamaan irtisanomistilanteiden käsittelyä. – Tämän lisäksi valmistelemme, että jatkossa painopistettä saadaan siirrettyä enemmän passiivisista toimenpiteistä aktiivitoimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti. Työttömyysturvaa on pystyttävä käyttämään nykyistä aktivoivammin, esimerkiksi palkkatukena tai starttirahana, oikeus- ja työministeri Jari Lindström linjaa. – Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tuoreessa raportissaan kehottanut Suomea lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja Työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden työttömänä olleita on 112 800. Lindströmin mukaan 1990-luvun laman keskeinen opetus oli, että korkeaksi repsahtanutta pitkäaikaistyöttömyyttä on hyvin vaikeaa saada alas edes pitkän nousukauden aikana. – Aikaa ei ole hukattavana, sillä riskinä on pahimmillaan laajamittainen syrjäytyminen.

BITTIKATTAUS

Työsuojeluhenkilövaalit yksityissektorilla Työturvallisuuskeskus TTK:n ylläpitämän työsuojeluhenkilörekisterin mukaan runsaalla 6 000 työpaikalla työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Työsuojeluhenkilöiden valinta uudelle 1.1.2016 alkavalle toimikaudelle on aika järjestää marras-joulukuussa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoi-

mikunta tai vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Työsuojelupäällikön tehtäviin työnantajan edustajana kuuluu ryhtyä toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi. Lue lisää osoitteessa www.tkk.fi.

Minna Virolainen

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna

SASKilla on Filippiineillä useita projekteja, joissa järjestäytymistä tukemalla pyritään parantamaan työläisten asemaa.

Liitot jatkavat tukeaan köyhien maiden työntekijöille Suomalaiset ammattiliitot aikovat jatkaa tukeaan köyhien maiden työntekijöille hallituksen suunnittelemista kehitysyhteistyön leikkauksista huolimatta. – Olemme saaneet ulkoministeriöltä vahvistuksen sille, että määrärahojen leikkaus koskee täysimääräisenä myös SASKia, jolla on ministeriön kanssa vuoteen 2017 jatkuva rahoitussopimus, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo. Ministeriön ilmoittamasta määrärahaleikkauksesta koituu SASKille yhteensä yli 2,6 miljoonan euron säästötarve, joka koskee kaikkea toimintaa ja myös henki-

löstöä. Ammattiliittojen edustajista koostuva SASKin hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on kohdentaa säästöt toiminnan jatkumisen kannalta järkevimmällä tavalla. Henkilöstöä koskeva säästötarve on päätöksen mukaan enintään yhdeksän henkilötyövuotta. Ronkainen pitää rohkaisevana sitä, että itsekin kovan paineen alle joutuneet suomalaiset ammattiliitot osoittavat valmiuttaan tukea veljesjärjestöjään kehittyvissä maissa. Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi–elokuussa pantiin vireille 1 758 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 423, mikä on noin neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille viidennes vähemmän konkursseja kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen ja teknisen toiminnan, sekä koulutuspalvelut. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä maa-, metsäja kalatalouden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 143 konkurssia, mikä on 6 konkurssia (4,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin ”menemistä” sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

BITTIKATTAUS

Kiitoksen saaminen parantaa työtyytyväisyyttä

ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Kannattaako ilmaista vahva mielipide?

ari viikkoa sitten koettiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellinen tilanne, kun 30 000 hengen joukko kokoontui Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään hallituksen kaavailemia lainsäädäntöuudistuksia vastaan Perjantain kaltainen päivä on ollut mahdollinen siitä lähtien, kun hallitus käynnisti omalta osaltaan niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut. Tällöin kävi ilmi, että ensisijainen säästöjen kohteena oleva osapuoli ovat suomalaiset palkansaajat. Meille on tarjottu muodossa tai toisessa 5 prosentin reaaliansioiden leikkaamista, sitoutumista tulevina vuosina 5 prosenttia alhaisempaan palkkakehitykseen kuin Ruotsissa ja Saksassa sekä kolmantena asiana määrittelemättömiin 5 prosentin toimiin, joilla olisi tarkoitus kehittää tuottavuutta. Yhteensä siis 15 prosenttia, joista 2/3 ei lähtökohdiltaan ole palkansaajille myönteisiä. Eikä myöskään niille yrittäjille, joiden yritystoiminta lepää kotimaisen ostovoiman varassa. Olemme myös tuoneet esille oman vaihtoehtomme; näiden leikkausten vastapainona täytyy yritysten ja yhteisöjen sitoutua investointeihin. Ilman niitä ei voi toivoa, että työllisyydessä tapahtuu muuta kehitystä kuin tähänkään saakka. Toiseksi koulutuksesta ja osaamisesta on pidettävä kiinni. Suomi ei menesty lähtemällä kilpailemaan Aasian tai Itä-Euroopan maiden kanssa halpatuotannossa, vaan meidän tuotteidemme on oltava lisäarvoketjun huipulla. Se vaatii huippuosaamista. Kolmantena asiana on muutosturva. Joukkoirtisanomisten aikana on kohtuullista, että tehdään kaikki voitava työpaikkojen säilyttämisen ja uuden työn löytämisen eteen. Kannattiko siis ilmaista mielipiteensä niinkin vahvasti kuin syyskuisena perjantaina? Ilman muuta kannatti. Nyt me toivottavasti lähdemme tasapuolisemmasta asetelmasta tuleviin sopeutusneuvotteluihin. Tähän saakka hallitus saati työnantajat eivät ole juurikaan kuunnelleet vaihtoehtoisia keinoja tilanteen parantamiseksi, vaan ovat toistaneet omaa viestiänsä. Nyt meillä on mahdollisuus muuttaa tilanne.

Kiitoksen saaminen omalta esimieheltä, työtovereilta tai asiakkailta on hitaasti yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Esimiehiltä, työtovereilta tai asiakkailta saatavan kiitoksen kokemukset ovat yleistyneet hitaasti vuodesta 2003, vuosiin 2008 ja 2013. Palkansaajista 65 prosenttia koki saaneensa kiitosta esimieheltään vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 71 prosenttia. Työtovereilta ja asiakkailta saatava kiitos on myös yleistynyt. Palkansaajista 65 prosenttia oli saanut kiitosta työstä työtovereilta ja asiakkailta vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 72 prosenttia. Tulokset ilmenevät Kevan työelämäasiantuntijan Riku Perhoniemen tutkimuksesta. – Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutusten sisällöissä, Perhoniemi kertoo. Hänen mielestään kiitoksen antamista pitää hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi. – Tätä työn sosiaalista voimavaraa voidaan edistää työpaikoilla koulutuksella sekä esimiesten ja henkilöstön omilla aktiivisilla teoilla. Kehitys on monisuuntainen; lisääntyneet aikapaineet saattavat lisätä sosiaalisia konflikteja ja uhata oman työn arvostuksen kokemusta. Toisaalta yhä useammin tiimeissä tehtävä työ voi osaltaan synnyttää painetta toisten huomioimiseen ja rohkaisemiseen.

Puhtaan teknologian pkyritykset uskovat tulevaisuuteen Cleantechin eli puhtaan teknologian pk-yritysten usko tulevaisuuteen on loikannut ylös alkuvuoden tilanteesta. Kasvuodotuksia on laajalti niin liikevaihdon, investointien ja työllistämisen, viennin, kannattavuuden, tilausten määrän kuin myös kapasiteetin käyttöasteenkin suhteen. Palkkakustannusten per henkilö ja materiaalien hintojen uskotaan kohoavan, mutta ei kuitenkaan yritysten kannattavuutta heikentävästi. Cleantech-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on alalla selvästi suurempi kuin koko maan teollisuusyritysten ja palvelualojen pk-yrityksissä. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä on eniten cleantechissa. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet, kaikki energiatehokkuutta parantavat tuotteet sekä perinteiset veden, ilman, ilmaston ja maaperän puhdistamiseen laitteistot ja palvelut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta cleantech-alan pk-yritysten toimialabarometrista.

BITTIKATTAUS

Energian kokonaiskulutus laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli oli lähes viisi prosenttia vähemmän tammi-kesäkuussa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat yhdeksän prosenttia viime vuoden tasosta. Sähkön alhainen hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla heikensi sähköntuotannon kannattavuutta. Lauhdevoimalla tuotettiin sähköä vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Myös sähköntuotanto yhteistuotannolla laski neljä prosenttia. Ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä pieneni viisi prosenttia, mikä selittyy osin vajaan kolmen viikon ylimääräisellä huoltoseisokilla yhdessä ydinvoimalaitosyksikössä. Uusiutuvilla energialähteillä, vesi- ja tuulivoimalla, tuotettiin puolestaan enemmän sähköä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vesivoiman tuotanto kasvoi runsaiden sateiden vaikutuksesta yhdeksän prosenttia. Uusia tuulivoimaloita on vuoden aikana noussut Suomeen runsaasti; tuulivoimatuotanto kasvoikin peräti 117 prosenttia.

Kolmen päivän sairauspoissaolo omalla ilmoituksella Nykyisen käytännön mukaan useimmat työntekijät voivat sairastaa kolmen päivän ajan kotona ilman lääkärintodistusta. Osalla työpaikoista todistus poissaolosta pitää olla ensimmäisestä päivästä. Kotkan kaupungin kokeilussa omalla ilmoituksella voi potea viisi päivää. Työterveyslaitos suosittelee jopa viikon poissaoloa sairaana omalla ilmoituksella. Työterveyslaitos on itse siirtynyt seitsemän päivän omailmoitusjärjestelmään puolitoista vuotta sitten. Se ei TTL:n palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään, mutta lisäsi luottamusta työpaikalla. Syyskuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoiden näkemystä, kuinka monta päivää voi olla sairauslomalla omalla ilmoituksella. Vastaajia oli 2 168. Heistä kolme neljästä oli sitä mieltä, että nykyinen käytäntö on hyvä.

11 % Ei yhtään, sairauslomatodistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä

7% Seitsemän päivää kuten Työterveyslaitos on ehdottanut

9% Viisi päivää kuten Kotkan kaupungin kokeilussa

73 % Nykyinen kolmen päivän käytäntö on hyvä

Turhat työmatkat pois Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille. Työmatkat ovat usein rasittavia. Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia. Matkojen tarpeellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan korvaamista muulla tavoin voi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Kannattaa ehdottaa vaikka verkko- tai puhelinpalaveria. Matkustavien pitää itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun. Moni matkustavista kokee ymmärtävänsä työmatkojen ansiosta paremmin kokonaisuuden, johon työ liittyy. Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-ajan hallinta tukevat hyvinvointia matkan aikana. Riittävää elpymistä ja palautumista tukevista käytännöistä kannattaa sopia työpaikoilla selkeästi. Työpaikalla on hyvä kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, edetään sen mukaan ja seurataan suunnitelman toteutumista. Lue lisää: www.ttl.ﬁ.

ILMOITUS

PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Vain investoiva yritys jää henkiin

nsinööriliiton, YTN:n ja JUKO:n hallitukset tekivät järjestöpäätökset osallistumisesta Akavan ja muiden keskusjärjestöjen järjestämään mielenilmaukseen 18.9.2015. Mielenilmaisun syynä olivat sopimusoikeuden ja -vapauden puolustaminen, pakottavan lainsäädännön, jolla rajoitetaan TES- ja VES-neuvotteluja, vastustaminen. Eli mielenilmaukseen lähdettiin vastustamaan ylempien toimihenkilöiden työehtojen heikentämistä sekä painostamaan hallitusta aitoon neuvotteluun, jossa käsiteltäisiin myös palkansaajien esityksiä. Edellisen kerran ylemmät toimihenkilöt ilmaisivat mieltä vuonna 1996, kun ylemmät toimihenkilöt aiottiin siirtää kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Se olisi ollut meille todella tuhoisaa, koska työehtosopimuksissamme ei oltu määritelty vielä tuolloin työaikakysymyksiä kovin laajasti. Ylemmille toimihenkilöille saatiin ensimmäinen työehtosopimus vasta vuonna 1995, ensin teknologiateollisuuteen ja sitten suunnittelu- ja konsultti alalle. Hallituksen kaavailemat heikennykset saattavat tuntua mitättömiltä, kun joitain asioita olisi saatu vietyä eteenpäinkin. Rahaksi laskettuna hallituksen esitys sisältää työnantajille 5–40 miljoonan lisälaskua irtisanomistilanteissa ja palkansaajille peräti noin 2,7 miljardin euron leikkausta palkasta. Suomi joutuu ottamaan velkaa, koska valtion ja kuntien verotulot eivät riitä kuluihin. Verotulot ovat vähentyneet muun muassa

pitkään jatkuneesta työttömyydestä johtuen. Työllisyys on siis saatava paremmalle tolalle tai julkisen sektorin palveluista on tingittävä. Yritys palkkaa lisää työvoimaa, kun sen tuotteita myydään enemmän. Olen kuullut yrittäjien sanovan, että jos tuotteet ovat kunnossa, ei palkoilla ole juuri merkitystä. Jos tuotteet eivät ole kunnossa niitä ei saa myytyä, vaikka työntekijöiden palkkoja alennettaisiin. Suomalaisten tuotteiden pitää siis olla huomattavasti parempia kuin esimerkiksi Aasiassa tuotetut, jotta niillä on kysyntää maailmalla. Silloin tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamiseen panostaminen on elintärkeää. Saksalainen autotehdas oli ongelmissa, kun Koreasta ja Kiinasta tuli halvempia automalleja markkinoille. Tehdas oli tosi paikan edessä, tuotteista oli saatava huomattavasti parempia kuin aasialaisista. Yrityksessä tehtiin paikallinen sopimus työajan lyhentämisestä, näin voitiin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, eikä lomautuksiin tai irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Vastineeksi yritys sijoitti merkittävästi rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen. Lopulta tuotteet olivat kunnossa, normaaliin työaikaan voitiin palata ja tehdas pelastui. Suomessa eräässä ongelmissa olevassa tehtaassa tehtiin paikallinen sopimus pelkästään palkkojen alentamisesta. Reilun vuoden päästä tehdas jouduttiin lakkauttamaan kannattamattomana. Kysymys kuuluu, kumman tien me valitsemme leikkaamisen vai investoinnit.

Tietoteknistynyt yhteiskunta toimii, mikäli tietojärjestelmien käyttöturvallisuus on taattu. Kun tietojärjestelmiin lisää niiden ohjaaman fyysisen maailman, kokonaisuus on vielä vaativampi hallittava. Siitä vastaavat kyberturvallisuuden asiantuntijat, joiden harvalukuiseen joukkoon nuori insinööri Teemu Moilanen on kasvamassa. ››

Tekniikkavelho valvoo kyberturvallisuutta TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt

Teemu Moilanen vaikuttui vuoden alussa uuden tyรถpaikkansa kulunvalvonnan perusteellisuudesta. 11

”Poikkeamiin on useimmiten hyvä syy.”

Kyberturvallisuus on Teemu Moilaselle (vas.), Aleksi Meldolle ja Pekka Blombergille sydämenasia.

ksi tietoyhteiskunnan uutisvirran luomista mielikuvista on kuva nuoresta datavirtuoosista, joka vapaa-aikoinaan leikittelee murtautumalla isojen instituutioiden tietojärjestelmiin ja saa siitä kieroutunutta iloa. Pahishakkereiden vastavoimaksi tarvitaan hyviksiä, jotka haastavat taidoillaan tihutyön tekijät ja suojaavat näin yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Hakkeroinnin luonne on tosiasiassa muuttunut; nykyhakkeri on entistä useammin ison organisaation, jopa yksittäisen valtion värväämä. Rahan motivoiman hakkeroinnin rinnalle on tullut aatteellisia, jonkin vastustamiseen perustuvia motiiveja. – Sekin on uusi piirre, että tietyt isot kaupungit ovat entistä tärkeämpiä tietovirtojen solmukohtina. Tässä mielessä valtioiden rajat ovat menettäneet merkitystään, kyberturvallisuuteen keskittyvän Combitech Oy:n toimitusjohtaja Pekka Blomberg sanoo. Blomberg korostaa, että oleellisinta kyberturvallisuudessa on seurata tietovirtoja ja niiden muutoksia. Jos virta lakkaa, lakkaa myös toiminta, joka tuota tietovirtaa tarvitsee. Tällaisten häiriöiden estämiseksi tarvitaan kyberturvallisuutta.

KYBERTURVALLISUUTTA ON KAIKKIALLA

Yksinkertaisimpia esimerkkejä kyberturvallisuutta on ovi lukkoineen ja sitä ohjaavine järjestelmineen. Ovi ja lukko fyysisinä elementteinä ovat pääosin perinteistä tekniikkaa, nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä taas kybertekniikkaa. Kun kokonaisuuteen liittyy tieto siitä, kuka avaa oven ja onko tällä henkilöllä oikeutta avata ja kulkea juuri siitä ovesta juuri sillä hetkellä, ollaan jo syvällä kyberturvallisuuden ytimessä. Laajempi ja globaalimpi esimerkki löytyy pankkimaailmasta. Rahavirrat ovat tunnetusti kansainvälisiä, ja niitä seuraamalla voi päästä laittoman toiminnan jäljille. Tästä on yhtenä esimerkkinä EU:n alueella hiljattain voimaan tullut laki, joka velvoittaa pankit kartoittamaan ulkomaista maksuliikennettä käyttävien asiakkaidensa rahavirrat. Pankkien lisäksi kyberturvallisuuspalveluja käyttävät muutkin suuret yritykset, joiden on huolehdittava siitä, etteivät tietovirrat vuoda asiaankuulumattomille tahoille. Kaikkein pisimmälle viedyn kyberturvallisuuden tarvitsijoita ovat Blombergin mukaan kuitenkin valtionhallinto, turvallisuusviranomaiset ja kriittinen infrastruktuuri.

– Se edellyttää myös palveluntuottajalta erittäin korkeaa oman turvallisuuden ja kyberturvallisuuden tasoa, Blomberg tähdentää. TOIMISTON TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ

Insinööri Teemu Moilanen kertoo yllättyneensä, miten viimeisen päälle turvalliseksi nykyaikainen toimistorakennus on tehtävissä. Toimittaja tekee saman havainnon: espoolaisen toimistotalon vieraan on käytävä läpi perusteellinen virtuaalinen tunnistustesti ennen kuin pidemmälle on asiaa. Sijaintikin on mietitty; kyberturvallisuusyrityksen ei tule sijoittua talon alimpaan eikä ylimpään kerrokseen. On myös otettava fyysisten tunkeutumisten varalta huomioon, mitä ympärillä on. Uhkien ajattelemiseen on Combitechissa totuttu, sillä yrityksen juuret ovat nykyään puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyvässä Saabissa ja sittemmin TietoEnatorissa ja Tietotehtaassa. VAPAA-AIKANAKIN KYBERSPESIALISTI

Alkuvuodesta Combitechissa aloittanut Moilanen työskenteli aiemmin seitsemän vuotta pääasiassa tietoliikenne- ja konesaliympäristössä. Tämä antoi hänen itsensä ja toimitusjohtaja Blombergin mukaan hyvän pohjan vielä vaativampiin tehtäviin, jotka Moilasella liittyvät tällä hetkellä asiakkaiden tietoverkkojen tilan reaaliaikaiseen analysointiin. – Jos esiintyy tilanteita, jotka poikkeavat olennaisesti normaalista, syy pitää tarkistaa. Jos tietoa siirtyy epätavalliseen aikaan epä-

säännöllisesti, on aina varmistettava, ettei kyseessä ole tietovuoto, Moilanen kertoo. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, mutta yritysten ja instituutioiden kyberturvallisuuden kannalta aivan keskeinen. Jos laittomuutta esiintyy, se pitää havaita välittömästi. – Dramaattiset tilanteet ovat tuiki harvinaisia, pikemminkin kyse on varmistamisesta. 95 prosenttia tapauksista on harmittomia eli poikkeamiin on jokin hyväksyttävä syy. TYÖAIKA VENYY VÄLILLÄ

Kyberspesialistin on vaikea rajoittaa työaikaansa pelkästään aamukahdeksan ja iltapäiväneljän välille, ja Teemu Moilanen tietää ja hyväksyy sen. – Vapaa-ajan ongelmia ei todellakaan ole, etenkään kun on vasta syntynyttä jälkikasvuakin kotona. Moilanen kertoo joskus treenaavansa töitään koettamalla jäljitellä hakkereiden toimintatapoja. Ainoa hyväksyttävä käytännöllinen sovellus on murtautua omaan tietokoneeseensa; se Moilaselta hiljattain onnistui. – Kyllä minä vähän tällainen ropelihattu olen. Jollei olisi tietokoneita, minulla olisi varmaan joitain muita teknisiä mielipuuhia – autojen lisäksi, kolmikymppinen insinööri arvelee. – Olen aina tykännyt touhuta käytännöllisiä. Se oli myös syynä siihen, että valitsin lukion asemesta ammattikoulun. Minusta piti tulla sähkömies ja lopulta tulikin kyberturvallisuusinsinööri.

Nykyaikainen lukko, avain ja kulunvalvontajärjestelmä ovat ehkä tavallisin esimerkki arjen kyberturvallisuudesta.

Marja-Liisa Jokisella on ollut työurallaan pitkiä ja lyhyitä työmatkoja.

Pitkä työmatka sujuu kiskoilla kulkien TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä

Kiinnostavat tehtävät, työn joustavuus ja hyvät kulkuyhteydet kannustavat kulkemaan pitkää työmatkaa. 14

un perustiedon hallintaan liittyviä ratkaisuja pääasiassa kehittävä turkulainen Ineo Oy kysyi Minna Oksasta töihin, päätös työpaikan vastaanottamisesta syntyi nopeasti. Tiedonhallinnan ja liiketoimintatiedon hallinnan ammattilaiselle tarjotut tehtävät sisälsivät mielekkäitä haasteita uudesta näkökulmasta. – Työssä yhdistyvät tiedon laadun kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen sekä ihmisten kanssa työskenteleminen, Oksanen kertoo. Helsingissä asuvan Oksasen työmatka piteni merkittävästi uuden työpaikan myötä. Junayhteys Helsingin ja Turun välillä nopeuttaa kuitenkin töihin kulkemista. Alkuun hän työskenteli pari kolme päivää viikossa Turussa, koska halusi tutustua yrityksen tuotteisiin, liiketoimintaan sekä työkavereihinsa. Jatkossa matkustamisen tarvetta vähentää yrityksen syyskuussa Espooseen avaamat toimitilat, jossa on mahdollista pitää sisäisiä palavereita ja tavata asiakkaita. Oksanen pystyy myös tarvittaessa työskentelemään pääkaupunkiseudulla toimivien asiakkaiden tiloissa. HYVÄ TYÖYHTEISÖ HOUKUTTELEE

Vaikka Oksanen pystyy tekemään etätöitä, hän nauttii työpäivistään Turun toimitiloissa. Vajaat kolmekymmentä henkilöä työllistävässä yrityksessä on matala hierarkia, ihmiset tulevat nopeasti tutuiksi ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Oksanen arvostaa yrityksen joustavaa ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaa työkulttuuria. Ineo maksaa kauempaa kulkevien työntekijöiden hotellikulut niiltä päiviltä, kun he työskentelevät Turun toimitiloissa. – Kun illaksi ei tarvitse matkustaa kotiin, se auttaa työssä jaksamisessa. Iltaisin on mahdollisuus tavata Turussa asuvia sukulaisia ja ystäviä. Oksasen mukaan yrityksen joustavaa työkulttuuria kuvastaa se, että junamatkoilla tehdyt tunnit lasketaan työajaksi. Kun matkat voi hyödyntää töiden tekemiseen ja työpäivät pysyvät kohtuullisen mittaisena. – Junan työskentelyhytissä pystyy kirjoittamaan muistioita, raportteja ja

Minna Oksasen mukaan etätyömahdollisuus auttaa pitkän työmatkan kulkijaa.

tekemään muita keskittymistä vaativia töitä. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen mahdollistaa yhteyden ottamisen junasta. UUDELLE URALLE VIRASTOON

Pitkän työuran VR:n palveluksessa tehnyt sähkövoimatekniikan insinööri Marja-Liisa Jokinen otti viisi vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanoutumispaketin ja uskoi jäävänsä pois työelämästä.

”Etätyö vähentää matkustamisen tarvetta.”

ETÄTYÖSTÄ JOUSTOA ARKEEN

Liikennevirastossa käynnistyi viime marraskuussa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn pilotti. Sen tarkoituksena on edistää joustavaa työskentelykulttuuria. Keväällä pilotti laajeni koskemaan yhä useampaa yksikköä ja toimintoa. – Työn tekemisen joustavuus vähentää päivittäisen matkustamisen tarvetta ja helpottaa arjen sujumista, Jokinen muistuttaa. Hän tekee välillä etätöitä kotonaan. Kun tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin ja kokouksia voi pitää Lyncin kautta, etätyöskentely on tehokasta. Yleensä Jokinen kulkee kuitenkin Hyvinkään ja Pasilan väliä. – Työmaapalavereissa käydään läpi usein sellaisia asioita, joista on hyvä keskustella kasvokkain. JUNA VIE TÖIHIN

Toisin kuitenkin kävi, kun hänet valittiin määräaikaiseen projektipäällikön tehtävään Liikennevirastoon. Samalla hän päätyi kulkemaan lähes päivittäistä Hyvinkään ja Pasilan välistä työmatkaa. Hyvin hoidettu työ tuotti tulosta, kun Jokinen vakinaistettiin viime syksynä. Radan parantamisen yksikössä työskentelevä Jokinen vastaa tiiminsä kanssa rautatieliikenteen turvalaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kilpailuttamiseen ja hankintoihin liittyvistä tehtävistä. Työssään hän seuraa aitiopaikalta rautatieliikenteen turvalaitteiden kehittymistä.

Jokinen kulkee työmatkansa paikallisjunalla. Työpaikan sijainti aseman välittömässä läheisyydessä helpottaa matkan kulkemista. Junassa hän lukee usein lehtiä tai työpapereita, koska töiden tekeminen kannettavalla tietokoneella on hankalaa ahtaassa vaunussa. Valtiohallinnossa työmatkalla tehtyjä tunteja ei lasketa työajaksi. Vaikka Jokinen nauttii mielenkiintoisista tehtävistään, pitkä työmatka vie toki aikaa ja voimia. – Työmatkaan menee päivittäin yhteensä pari tuntia ja väsyneenä ei aina huvittaisi lähteä lenkille tai jumppaan. Koirat pitävät kuitenkin huolen siitä, että sisälle ei voi jäädä koko illaksi. 15

– Jos tuottavuutta halutaan työajoilla hakea, järkevin keino on sopia työaikoihin joustoa paikallistasolla, Jaakko Kiander sanoo. 16

Hallitus ei tee työmarkkinasopimista helpoksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Jari Rauhamäki ja Vesa Moilanen /Lehtikuva

Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja hallituksen omien leikkausesitysten myötä työmarkkinoille on syntynyt nopeasti epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja huonoa ﬁilistä.

astuuta epävarmuudesta ei voi kaataa vain ammattiyhdistysliikkeen niskoille. – Hallitus on omilla toimillaan myös kärjistänyt tilannetta, sanoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. – Samalla on kuitenkin luotu kriisitietoisuutta ja ehkä mahdollisuuksia kompromissin rakentamiselle. Haastattelun käsikirjoitus on mennyt päivää aikaisemmin koko lailla uusiksi. Hallitus on edellisenä päivänä ilmoittanut listan toimista, joilla se aikoo saada aikaan viiden prosentin parannuksen Suomen hintakilpailukykyyn. Toimien on määrä korvata kaatunut yhteiskuntasopimus. Lista on palkansaajien ja ay-liik-

keen kannalta sisällöllisesti tyly. Osa leikkauksista on tarkoitus toteuttaa pakkolaeilla, jotka puuttuvat perustavanlaatuisesti työmarkkinoiden sopimusoikeuksiin. Kianderin mielestä on selvää, että hallituksen lista nostaa ay-liikkeen takajaloilleen. Kuinka viisasta se on, onkin jo parempi kysymys. Listalla voidaan toki luoda kriisitietoisuutta, mutta samalla se vaarantaa käsityksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. – Minusta on vanhemmiten tullut siinä mielessä kekkoslainen, että pidän tärkeänä pienen kansan yhtenäisyyden rakentamista ja vastakkainasettelun välttämistä. Tähän kuuluu aito halu neuvotella ja sopia, ei haastaa riitaa.

tasapainossa. Sopeutustoimet voivat myös johtaa julkisen talouden alijäämän kasvuun, jos niiden seurauksena on verotuottojen lasku. Kianderin mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky suhteessa naapurimaihin ei ole niin toivoton kuin synkimmissä arvioissa on esitetty. Viime vuosien palkkamaltti ja kilpailijamaiden palkankorotukset ovat alkaneet jo hieman parantaa tilannetta. – Vaikka suhteelliset yksikkötyövoimakustannuksemme nousivat vuosina 2008–2011 kilpailijamaita nopeammin, työtunnin hinta ei ole meillä kuitenkaan läntisiä naapureita suurempi; itse asiassa Suomessa kustannukset ovat samaa tasoa kuin Saksassa ja matalammat kuin muissa Pohjoismaissa.

PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ

Kianderin mielestä on epäselvää, kuinka paljon hallituksen esittämät toimet parantaisivat Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa. – Työvoimakustannusten alentaminen parantaa kilpailukykyä ja auttaa kasvattamaan vientituloja. Tämä on tärkeää, mutta samalla on myönnettävä, että viennin kasvun välittömät työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria. – Sen sijaan kotimaisen kysynnän mahdollisen supistumisen työllisyyttä heikentävä vaikutus voi olla suurempi, elleivät korjaavat toimet ole riittävässä

LAUKAUS OMAAN JALKAAN?

Hallituksen esittämällä yksipuolisella toimenpidepaketilla on vaikea saavuttaa nopeaa ja pysyvää parannusta kilpailukykyyn. Kiander muistuttaa, että hallituksen toimien aikajänne on varsin pitkä ja vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2017 alusta. – Tarvittavat lakiesitykset tulevat eduskuntaan ensi keväänä. Osa toimista vaatii perustuslaillisuuden selvittämistä, joten joidenkin toimien kohdalla voi syntyä myös juridisia ongelmia. – Syksyllä 2016 käydään luultavasti liittokohtaiset neuvottelut, jotka 17

Ministerit Alexander Stubb (vas.), Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivat lehdistötilaisuudessa syyskuun alussa korvaavia toimiaan, kun yhteiskuntasopimus oli kaatunut.

eivät ole helpot, jos työmarkkinoiden ilmapiiri on huono. Jos vienti alkaa vähänkin vetää ja taloudessa näkyy paranemisen merkkejä, palkkamaltin jatkaminen voisi olla vaikeaa, Kiander sanoo. Hän arvioi pysyvän parannuksen jäävän haaveeksi, jos palkkamaltin jatkamisessa epäonnistutaan. PALKKAMALTTI YLEINEN TAPA

Eläkepolitiikan johtajan mukaan hallituksen viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn olisi voinut lähteä tavoittelemaan myös pitkällä, keskitetyillä sopimuksilla aikaan saadulla palkkamaltilla, mikä on ollut yleinen tapa Euroopassa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään kuuluneissa maissa. Tätä toimintamallia ovat esittäneet muun muassa veteraaniekonomistit Jukka Pekkarinen ja Sixten Korkman. – Malli ei ole kuitenkaan sopinut hallitukselle ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, joiden tilannearvion mukaan tarvitaan nopeampia ja voimakkaampia toimia. Niiden aikaansaaminen ilman laajempaa konsensusta on kuitenkin vaikeaa. Mahdollisuuksia konsensuksen aikaan18

saamiseen pitäisi olla edelleen, koska konsensuksen vaihtoehtona oleva hallituksen yksipuolinen paketti ei sekään voi toteutua kovin nopeasti.

distuksen toteuttamiseen ovat ehkä paremmat kuin koskaan. Vasemmiston kokonaiskannatus on pienempi kuin keskustan ja ammattiyhdistysliikkeen imago on poikkeuksellisen huono

HALLITUS NÄYTTÄYTYY TIUKKANA

Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Juha Sipilän hallitus on alun alkaen valinnut kovan linjan suhteessa ay-liikkeeseen. Aikataulut ovat olleet tiukkoja ja toimintatavat vieraita omanlaiseen neuvottelukulttuuriin tottuneelle ay-väelle.

”Palkkamaltin jatko vaikeutuu huonossa ilmapiirissä.” Kianderin mukaan talouden pitkittynyt kriisi ja työmarkkinoiden muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa ammattiyhdistysliikkeen vahva asema ja perinteinen kolmikanta voidaan haastaa. – Mahdollisuudet työmarkkinauu-

AY-LIIKKEEN HUKATTU IMAGO

Kiander huomauttaa, että huomattava osa väestöstä myös antaa tukensa tiukoille toimille, missä näkyy eläkeläisväestön kasvava painoarvo. Eläkeläiset näyttävät olevan valmiita kannattamaan palkansaajille esitettyjä heikennyksiä. – Mielikuvilla on yhteiskunnassa myös suuri merkitys, ja sen taistelun ammattiyhdistysliike on hävinnyt. Liike ei ole kyennyt reagoimaan työmarkkinoiden murrokseen eli siihen, että useampi työllistää itse itsensä tai on erilaisissa pätkätöissä. Siinä joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet uskonsa ay-liikkeeseen. He ovat eläkeläisten tavoin vain tyytyväisiä, että ayliikettä körmyytetään, Kiander sanoo. – Nuoret ovat oma lukunsa. Harvemmat heistä kuuluvat liittoon tai edes tietävät koko asiasta mitään. Ammattiyhdistysliike alkaa olla tilanteessa, jossa sen on perusteltava oman toimintansa oikeutus uudelleen.

Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Antti Aimo-Koivisto /Lehtikuva

Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy tammikuussa ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Valmistelut etenevät ja fuusio on saanut jo siunauksen useilta viranomaisilta.

en sijaan henkilöstö ei ole saanut riittävästi tietoa, vaan sekä Nokia että Alcatel-Lucent antavat henkilöstölle vain samat tiedot kuin julkisuuteen. Yritykset ovat jopa estäneet henkilöstön välistä konsultaatiota; ne ovat vedonneet siihen, että yhdistymiseen asti yritykset ovat kilpailijoita keskenään. Kummankin yrityksen eurooppalaiset yritysneuvostot eli ewc:t ilmaisivat huolensa tiedon puutteesta. Maailmanlaajuisen teollisuusliittojen etujärjestö IndustriAll:n avustuksella eri maiden ammattiyhdistykset järjestivät kokouksen Brysselissä. Syyskuisessa kokouksessa oli mukana molempien yritysten edustajia sekä ammattiliittotoimijoita 10 eri Euroopan maasta.

– Mukana oli konsulttiyritys Syndex, joka kertoi alan tilanteesta ja vertaili molempien yritysten sijoittumista muihin alan yrityksiin, kertoo teknologiateollisuudesta vastaava asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta. Nokia ja Alacatel-Lucent ovat kärkipäässä omilla toimialoillaan. – Esityksen mukaan ala elää rakennemuutosta, jossa yhdistymisten myötä isot toimijat siirtyvät enenevässä määrin laitevalmistuksesta palveluihin. Ennuste on, että laitevalmistuksen markkinat saavuttavat saturaatiopisteen vuosien 2015–2020 välillä, Takala jatkaa. HUOLET VAIHTELEVAT MAITTAIN

Takalan mukaan tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat huolistaan

sekä keskustelivat johdon suhtautumisesta tilanteeseen. – Eroavuuksia on, kuinka johto ylipäätään toimii edunvalvojien kanssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa työnantajat tekevät suoraan liittojen kanssa sopimuksia; nyttemmin niitä on irtisanottu. Espanjalaiset pelkäävät yhdistymisessä myös työehtojensa heikentymistä. – Suomalaisten suurin murhe on ehkä se, että peli ei ole niin avointa, kun tiedottaminen on niin huonoa. Oulussa sijaitsee ainoa valmistava tehdas Euroopassa. Päällimmäisinä kysymyksinä Suomessa ovat tehtaan ja tuotekehityksen pysyminen täällä. Myös päällekkäiset tehtävät puhututtivat. Nokialla on yli 61 000 työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli 52 000 työntekijää 130 maassa. Kaikille ei ole enää jatkossa töitä. Eniten päällekkäisyyksiä on hallinnossa, myynnissä ja tuotekehityksessä. Kokouksessa päätettiin ottaa yhteyttä yritysten johtoon. Toiveena on ainakin läpinäkyvyyden lisääminen. TAMMIKUUSSA VASTA TAPAHTUU

Takala arvioi, että henkilöstön yhteistyö ei etene ennen yhdistymistä. Ensi vuonna alkaa uuden yritysneuvoston rakentaminen, mikä on seuraava askel henkilöedustuksen kannalta. – Ewc:llä tulee olemaan iso rooli niin suomalaisten sopeuttamisessa muihin kuin muiden sopeuttamisessa elämään suomalaisten kanssa. Nokialla työskentelevät suomalaiset ovat jo toki tottuneet monikulttuuriseen työympäristöön.

Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies

Maailmassa eletään energiavallankumouksen aikaa. Ydinenergia elää jonkinlaista renessanssia samanaikaisesti, kun uudet ja entistä tehokkaammat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa ovat ottaneet suorastaan harppauksia eteenpäin.

uomessa on pimeiden talviemme takia ylenkatsottu aurinkoenergiaa. Siinä on kuitenkin suurta potentiaalia, niin energiantuotannossa kuin mahdollisina teknologisina vientituotteina. Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi marginaalinen, alle promillen luokkaa. Saksa on maailman johtaja aurinkovoimassa; luku on lähes seitsemän prosenttia. Piikkinä siellä on päästy jopa puoleen sähkönkulutuksesta aurinkoenergialla tuotettuna. Saksan kapasiteetti aurinkovoimassa on jo 40 gigawattia. Vastoin yleisiä uskomuksia Suomi vastaa tuotanto-oloiltaan Keski-Eurooppaa. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormia varsin hyvin. Lisäksi paneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempi on. Suomen matala

ympäristön lämpötila siis parantaa kennojen hyötysuhdetta. KANNATTAVUUS PARANEE

Suomessa aurinkosähkö ei ole toistaiseksi energiantuottajille kannattavaa. Sen tähden investoinnit ovat olleet melko vähäisiä. Yksittäiselle kuluttajalle tilanne voi olla toinen, koska kustannukset ovat erilaisia ja niitä verrataan eri asioihin. Taloudellinen kannattavuus onkin ydinkysymys aurinkoenergian laajamittaisessa käyttöönotossa. Arviot osoittavat tällä hetkellä, että 5–10 vuoden päästä aurinkoenergia voi olla markkinaehtoisesti kannattavaa. Keskeinen syy tähän on teknologian halventuminen. Paneelien hinnat ovat vuodesta 2004 tippuneet 80 prosenttia. Niiden ennakoidaan alenevan vielä kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä. Suurin syy halpenemiseen on

Kiina, joka on päättänyt hillitä fossiilisten polttoaineiden kulutustaan valtavilla investoinneilla aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aina kun kapasiteetti kaksinkertaistuu, kustannukset tippuvat viidenneksen. TUOTANNOLLA UUSIA VAATIMUKSIA

Aurinkovoiman lisääntyminen tuottaa myös uusia haasteita sähköenergiajärjestelmien hallintaan. Voimalat ovat keskimäärin pieniä eikä niiden tehoa voi säätää vastaavasti kuin perinteisissä voimalaitoksissa. Kuluttajat todennäköisesti haluavat liittää omat paneelinsa verkkoon, varsinkin kun säädösympäristö jatkossa kehittyy. Sähkön varastoinnin täytyy kehittyä melko voimakkaasti, jotta aurinkovoima ja sen pientuotanto voivat nousta suurempiin mittasuhteisiin. Varastointiin on kehitetty useita eri ratkaisuja. Suomessa on Helsinkiin

Aurinkoteknologia kehittyy Tällä hetkellä käytössä ovat erityisesti sähköntuotantoon tarkoitetut aurinkopaneelit ja lämmöntuotantoon tarkoitetut aurinkokeräimet. Kaupallisessa käytössä ovat yksi- ja monikiteiset piikennot, jotka edustavat aurinkosähköteknologian ensimmäistä sukupolvea. Yksikiteiseen piihin perustuva paneeli on yleisin. Teollisessa mittakaavassa toista sukupolvea edustavat ohutkalvotekniikat ovat mielenkiintoisempia. Ohutkalvotekniikat ovat huomattavasti ohuempia piikennoihin verrattuna. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja soveltuvat paremmin massatuotantoon. Ohutkalvotekniikka hyödyntää hajasäteilyä paremmin, mutta kiteinen pii hyötyy viileästä ilmasta suhteellisesti enemmän. Molemmat sukupolvet perustuvat valosähköiseen ilmiöön ja puolijohteiden pn-liitosten aikaansaamaan sähkökenttään. Kolmanteen, vielä tutkimusasteella olevaan, sukupolveen kuuluvissa nanokidekennoissa ei sähkökenttää ole, vaan elektronien liike perustuu kemiallisiin reaktioihin. Tutkimusasteella on muita kennotyyppejä, joita ovat esimerkiksi keskittäviin järjestelmiin kehitetyt kennot sekä joustavat aurinkokennot. Joustavia kennoja on jo käytössä, mutta teollisessa mittakaavassa ne mahdollistavat joustavuutensa ansiosta käytön lukuisissa sovelluksissa. Keskittävissä järjestelmissä kennoihin ohjataan enemmän säteilyä keräävän peilin tai linssin avulla. Näin kennomateriaalia tarvitaan vähemmän ja voidaan käyttää kalliimpia, hyötysuhteeltaan parempia kennoja. Kiinassa on käynnissä hanke 2 000 megawatin keskitetyn aurinkovoimalan rakentamiseksi.

rakenteilla ensimmäinen megawattiluokan sähkövarasto. Lisäksi meillä tutkitaan muun muassa sitä, miten energia voidaan muuttaa kaasuksi myöhempää käyttöä varten. Jos auringontuotantoa taas halutaan keskittää kaikkein suotuisimmille seuduille, se vaatii investointeja sähkönsiirtoon. Suurjännitetasavirta (HDVC) on keino siirtää sähköä vähäisin häviöin. Tällaiset kaapelit ovat Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä. Käynnissä on muun muassa hanke, jossa jättimäisistä Saharan aurinkovoimaloista siirrettäisiin tällä tekniikalla sähköä Eurooppaan. TUHANSIEN PANEELIEN VOIMALA

Suomen suurin aurinkovoimala sijaitsee tällä hetkellä Oulussa, mutta valtikka siirtyy piakkoin rakenteilla olevalle Kivikon voimalalle Helsinkiin. Kivikon lähes 3 000 paneelin voimalan teho on 800 kilowattia. Vertailun

vuoksi: se häviää vielä yhdelle nykyaikaiselle tuulivoimalalle, jonka teho on noin kolme megawattia. Todennäköisesti suurin kasvu tapahtuu jatkossakin yksityisten asentamien paneelien kautta. Jos aurinkopaneelien asennusinto kasvaa edes puoleen ilmalämpöpumppujen asennuksista, vuoteen 2022 mennessä tuotetaan yli prosentti Suomen sähköstä aurinkopaneeleilla. Tällä hetkellä perusaurinkopaneeleja valmistetaan ainakin Salossa. Meillä on lisäksi paljon aurinkoenergiaan liittyvää tutkimustoimintaa muun muassa pinnoitusmateriaaleihin ja automaatioon liittyen. Lisäksi maaperässämme on aurinkoteknologioiden vaatimia harvinaisia maametalleja. Aurinkoenergia on globaalissa myötätuulessa; myös Suomella on hyvät mahdollisuudet varsinkin uusien aurinkoenergiatuotteiden markkinoilla. 21

Harrastuksesta tuli työ TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

It-alan töissä voi haastaa itsensä, mikä miellyttää useita alan työntekijöitä.

ietoliikennetekniikan insinööri Antti Arnellille työskentely it-alalla tuntuu enemmän harrastukselta kuin työltä. – Totta kai on mukavaa saada palkkansa tällä tavoin, kun joka tapauksessa häärin tietokoneen parissa. Arnell on tehnyt noin 15 vuotta erilaisia it-alan töitä, välillä opintojen ohessa. Viimeiset viitisen vuotta hän on työskennellyt järjestelmäasiantuntijana suomalaisessa it-palvelutalossa. Tosin titteli ei enää vastaa nykyisiä tehtäviä, kun työt ovat muuttuneet vaativimmiksi vuosien varrella. – Teen arkkitehdin ja konsultin hommia asiakkaiden isoissa ja pienissä projekteissa. Arnell kokee omakseen projektiluonteisen työn, joka tarjoaa vaihtelua ja jossa ei ehdi kyllästymään. Nyt on meneillään toistaiseksi pitkäaikaisin projekti, joka alkoi viime joulukuussa ja jatkunee vuoden loppuun. Useimmiten hankkeet ovat puolen vuoden mittaisia. Toisinaan on ollut viisikin projektia päällekkäin. – Erilaisilla keinoilla yritän organisoida aikaa tehokkaasti. Työ on välillä hyvin hektistä, Arnell naurahtaa.

ELÄMÄÄ MYÖS TYÖN ULKOPUOLELLA

It-ala on tunnettu pitkistä työpäivistä ja viikonlopputöistä. Arnell ei näe ongelmana sitä, että työajan ulkopuolella tehdään töitä. Siitä pitää kuitenkin saada ylityöpalkka ja sen pitää olla vapaaehtoista. Työnantaja voi tottua siihen, että osa työntekijöistä tekee töitä koko ajan. Siitä tulee normi; kaikkien on tehtävä pitkää päivää. Arnellinkin työpaikalla osa ilmoittautuu vapaaehtoisesti joka kerta. – Oma tavoitteeni on, että teen normaalia työaikaa. Palvelualalla on toki oltava valmis työskentelemään myös toimistoajan ulkopuolella, esimerkiksi jos asiakkaalla on ongelmia, jotka voivat johtaa toiminnan katkeamiseen. Arnellin periaatteena on joustaa, jos työnantajakin joustaa. Näin se on toiminut joka työpaikassa. Insinööri arvostaakin alalla joustavuutta ja vapautta työskennellä itsenäisesti. Myös ongelmien ratkaiseminen ja vikojen selvitykset palkitsevat sekä antavat intoa työhön. TYÖMARKKINAT OVAT SEISAHTUNEET

Tällä hetkellä it-alan työntekijät eivät juuri halua vaihtaa firmaa. Arnell arve-

lee, että yksi syy on pelko alan kehityksestä. Alan isoissa yrityksissä on ollut viime vuosina vähän väliä yt-neuvottelukierroksia. Pikkufirmoissa kilpailu asiakkaista on todella tiukkaa, joten moni pohtii, menestyykö firma vai kaatuuko se; onko työpaikka vielä vuoden päästä taattu. Ongelmana on myös osaamisen puute. Arnellin työpaikalla on jatkuvasti avoinna työpaikkoja, joihin haetaan aktiivisesti uutta väkeä. – Olen haastatellut useita insinöörejä, joiden cv näyttää todella hyvältä, mutta haastattelutilanteessa selviää, että tekniikka ei ole kunnolla hallussa. Samaa on kuulunut myös muista alan firmoista. KIPINÄ TÖIHIN ULKOMAILLE

Antti Arnell asui nuorena vanhempiensa kanssa ulkomailla; siitä on jäänyt halu kokeilla työskentelyä Suomen ulkopuolella. Saksa tai Sveitsi kiinnostavat, koska Arnellin arvion mukaan siellä otetaan suomalaisinsinöörit hyvin vastaan. Monet kaverit ovat lähteneet Keski-Eurooppaan. – Kölnissä työskentelevä tuttu kertoi, että jos on Suomessa keskinkertainen ittyöntekijä, niin Saksassa on todella hyvä. 23

– It-alalla on välillä puuduttavaa ja stressaavaa, mutta se tarjoaa minulle haastavaa ja mukavaa työtä, Antti Arnell sanoo.

– Hyvä tekemisen meininki kuvastaa työpaikan ilmapiiriä, kertoo Christian Mariaud (vas.). Vieressä työskentelee Harri Leppänen.

It-osaajille on nyt kysyntää Lappeenrannassa TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä

Uusien työntekijöiden rekrytointi, yrityksen tunnettavuuden lisääminen sekä korkeakouluyhteistyö korostuvat LTC-Otson Lappeenrannan yksikön toiminnassa. 24

appeenrantalaiset ovat voineet hyvillä mielin seurata uutisointia uusien it-alan työpaikkojen syntymisestä paikkakunnalle. CGI:n ja LähiTapiolan vuonna 2013 perustama yhteisyritys LTC-Otso ilmoitti keväällä palkkaavansa viisikymmentä it-osaajaa Lappeenrantaan perustettuun yksikköön tämän vuoden aikana. – Kun puhutaan näinkin isosta rekrytointimääristä, on hyödynnettävä verkostoja sekä markkinoitava työpaikkoja eri verkkokanavissa, ker-

too Lappeenrannan yksikön johtaja Reko Juntto. Hän muistuttaa, että rekrytointi on aika haasteellista, koska muutkin Lappeenrannassa toimivat it-yritykset palkkaavat väkeä. Hyville asiantuntijoille on aina kysyntää. Vakuutus- ja pankkiliiketoiminnan it-osaamista tarjoava LTC-Otso kertoo nettisivuillaan tavoitteekseen olla kannattava ja kasvava yritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat ja osaava henkilökunta. Junton mukaan tavoitteisiin pääseminen edellyttää yritykseltä onnistuneita rekrytointeja sekä

Christian Mariaudin ja Reko Junton mukaan lappeenrantalaiset eivät vielä tunne hyvin LTC-Otsoa, vaikka moni käyttääkin yrityksen tuottamia verkkopalveluita.

palveluiden ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 300 työntekijää lähinnä Espoossa ja Tampereella, mutta lukumäärä kasvaa koko ajan Lappeenrantaan tehtävien rekrytointien myötä. VERTAISTUKI ON TÄRKEÄÄ

Juntto kertoo, että Lappeenranta valikoitui uuden toimipaikan sijainniksi kaupungin ja yliopiston yhteistyöhalukkuuden ja osaamisen vuoksi. Osana korkeakouluyhteistyötä LTCOtso pyrkii tarjoamaan opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Yritys haluaa palkata myös kokeneempaa väkeä. – Työyhteisössä on hyvä olla eriikäisiä työntekijöitä, sillä pitempää työkokemusta omaavat työntekijät pääsevät nopeasti kiinni töihin ja pystyvät perehdyttämään nuorempiaan. Työsuhteen alussa vertaistuella on suurta merkitystä, Juntto sanoo. Lappeenrannan yksikön henkilökunta on pääosin nuorehkoa, mutta osalla työntekijöistä on jo kohtalaisen paljon kokemusta alan töistä. Junton mielestä viiden vuoden työ-

kokemuksen omaavaa henkilöä voidaan jo pitää kokeneena it-alalla

myös muualla päin Suomea asuvat hakevat töihin Etelä-Karjalaan.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KASVAA

HETI OMAN ALAN TÖIHIN

Lappeenrannan toimipisteen osaaminen keskittyy tällä hetkellä uusiin Microsoft-teknologioihin, verkkoosaamiseen, Java-ohjelmointiin sekä testaukseen. Henkilökunnan määrän kasvaessa osaamisalue myös laajenee. Syyskuussa Lappeenrannan yksikössä työskenteli seitsemäntoista henkilöä.

Saimaan ammattikorkeakoulusta viime joulukuussa valmistunut tietotekniikan insinööri Christian Mariaud oli LTC-Otson ensimmäisiä rekrytointeja Lappeenrannan yksikköön. Testaukseen palkattu Mariaud kertoo lukeneensa keväällä maakuntalehdestä uutisen uudesta yksiköstä ja sen työvoimatarpeesta. Rekrytointitapahtumassa hän tapasi yrityksen edustajia ja kyseli heiltä avoinna olevista työpaikoista ja osaamisvaatimuksista. – Keskustelun innoittamana hain töitä ja iloikseni sain huomata, että osaamiseni noteerattiin työtarjouksen muodossa, Mariaud kertoo. LTC-Otso on Mariaudin ensimmäinen työpaikka insinööriksi valmistuminen jälkeen. Opiskeluaikana hänelle toki kertyi työharjoittelukokemusta, mutta nykyisessä työssään hän on päässyt tositoimiin. – Vain alan töitä tekemällä oppii ja osaaminen kehittyy, Mariaud muistuttaa ja rientää takaisin päätteen ääreen.

”Nuori voi olla kokenut it-osaaja.” – Viiteenkymmeneen on vielä matkaa, mutta syksyn aikana rekrytoidaan lisää väkeä, Juntto lupaa. Toistaiseksi rekrytoidut henkilöt ovat olleet joko paikkakuntalaisia tai paluumuuttajia. Juntto toivoo, että

Talouden taivaalla vilkkuu muutama valopilkku TEKSTI : Heikki Lehtinen /UP PIIRROS: Markku Haapaniemi

Suomen taloudesta on maalattu synkkä kuva, ja vaikeuksia riittää. Mutta siellä täällä näkyy valopilkkuja, jotka antavat toivetta paremmasta.

iennin sakattua Suomen taloutta on pitänyt jollain tavalla käynnissä lähinnä yksityinen kulutus. Kesäkuukausina kuluttajien luottamus talouden tulevaisuuteen notkahti Tilastokeskuksen mittauksissa jonkin verran, mutta oli silti selvästi korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Pääosin elintarvikkeista koostuvan päivittäistavarakaupan myyntimäärät laskivat kesä-heinäkuussa, mutta muussa vähittäiskaupassa myyntimäärät nousivat. Luottamusta on osin ylläpitänyt se, että työttömyyden noususta huolimatta palkkasummat ovat tämän vuoden alkupuoliskollakin kasvaneet. Teollisuudessa vuoden 2012 puolivälistä jatkunut palkkasumman pieneneminen pysähtyi viime vuoden lopulla. Nyt suurista toimialoista vain vähittäiskaupassa näkyy pientä laskua. Merkittävimpiä kasvuluvut ovat kiinteistöalan ohella atk-palveluissa ja -konsultoinnissa sekä ohjelmistotuotannossa.

VIENTIHINNAT OVAT NOUSUSSA

Teollisuudessa tuijotetaan tarkasti tuottajahintojen kehitystä. Laskevat hinnat kertovat yleensä kannattavuuden heikkenemisestä, ellei kuluja ole saatu pienenettyä. Teollisuuden tuottajahinnat ovat kokonaisuutena ottaen yhä laskussa, mutta takana on poikkeuksellisia tekijöitä. Tuottajahinnat ovat laskeneet lähinnä elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Muilla aloilla etenkin vientihinnat ovat sen sijaan hienoisessa nousussa. Elintarviketeollisuuden hintojen laskun takana on maatalouden tuottajahintojen reipas lasku. Kuluttajille tämä on näkynyt kaupan ketjujen halpuutus-kampanjoina. Kemianteollisuudessa puolestaan taustalla on öljyn hinnan pudotus. Esimerkiksi Neste Oil teki alkuvuonna erittäin hyvää tulosta, vaikka raakaöljyn hinnan lasku leikkasikin yhtiön liikevaihtoa lähes kaksi miljardia euroa. ÖLJY SUMENTAA VIENTILUKUJA

Satamien tilastot kertovat osaltaan viennin kehityksestä. Satamien rahtiliikenne näyttää olevan edelleen supistumassa, mutta siinäkin suurena selittäjänä on öljynjalostus. Neste Oilin Porvoon jalostamolla oli keväällä kahden kuukauden huoltoseisokki. Sen satama on tonnimäärillä mitattuna Suomen suurin; seisokin aikana liikenne väheni. Jos Sköldvikin luvut putsataan pois satamien tavaraliikennetilastoista, tonneissa mitattuna vienti oli alkuvuonna 4,5 prosenttia suurempaa kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tullin ennakkotiedot kesäkuulta kertovat, että tavaravientimme oli alkuvuonna arvoltaan puoli miljardia euroa suurempaa kuin tuonti, eli kauppatase on kääntynyt ylijäämäiseksi. Viime vuonna samana ajanjaksona kertyi alijäämää runsas miljardi euroa. Viimeksi kauppatase on ollut ylijäämäinen tähän aikaan vuodesta vuonna 2009.

Tavaraviennin arvo on tosin pudonnut viime vuodesta prosentin verran, mutta tuonnin arvo jopa kahdeksan prosenttia. Näidenkin pudotusten takana on öljyn hinnan lasku. OSA TEOLLISUUDESTA LAAJENTAA

Tehdasteollisuudessa on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n luottamusindikaattorien mukaan edelleen paljon käyttämätöntä kapasiteettia. Silti teollisuudessa on tarkoitus tehdä tänä vuonna kiinteitä investointeja etenkin koneisiin ja laitteisiin – jopa neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Pitkään pohjamudissa rypenyt teollisuuden investointiaste alkaa lähestyä EU-maiden keskitasoa. Valtaosa investoinneista suuntautuu edelleenkin vanhan kapasiteetin korvaamiseen. Kaikista investoinneista nimenomaan tuotannon laajennusinvestoinnit ovat kääntyneet pieneen kasvuun. Niitä tehdään etenkin elintarvike-, metsä- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassakin näkyy pieni käänne. Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kotimaassa nousevat viime vuodesta hieman. Teknologiateollisuus supisti t&k-menoja viime vuonna seitsemän prosenttia; tänä vuonna niiden odotetaan pysyvän ennallaan. Työntekijöiden määrän t&k-toiminnassa odotetaan kuitenkin hieman pienenevän vielä tänä vuonna. ULKOMAISET SIJOITUKSET KASVUSSA

Taantumavuosina ulkomaiset yritykset jopa vähensivät suoria sijoituksiaan suomalaisyrityksissä. Mutta viime vuonna suorien sijoitusten määrä kasvoi jo selvästi. Suomalaiset alku- ja kasvuvaiheen yritykset etenkin ohjelmistoalalla ovat keränneet hyvin pääomasijoituksia ulkomailta. Samoin yritysostoja on tehty reippaasti. Näiden työllistävä vaikutus on suhteellisen pieni, mutta ne vahvistavat suomalaisyritysten verkostoitumista maailmalla. 27

Antti Vuoriselle maistui mustikkapuuro.

Lähtölaukaus pelialan järjestäytymiseen TEKSTI ja KUVAT: Kirsi Tamminen

Kuulaana syysaamuna Espoon Keilaniemessä oli tarjolla Insinööriliiton tarjoamaa tuorepuuroa. Työpäivää aloittelevat roviolaiset poikkesivat juttelemaan liiton asiamiesten kanssa.

eliala työllistää nykyisin noin 2 500 ammattilaista. Muutamassa vuodessa alalla voi olla jopa neljä tai viisi kertaa enemmän työntekijöitä. – Ammattiliittoon järjestäytyminen pelialalla on heikompaa kuin italalla keskimäärin, sanoo Insinööriliiton pelialasta vastaava asiamies Elina Das Bhowmik. Liitto onkin aktivoitunut ja pyrkii kohottamaan järjestäytymisastetta. Syyskuussa käynnistyi projekti, jonka tavoitteena on tutustua alan väkeen ja tarjota heille tietoa jäsenyydestä sekä työehdoista. Useat eivät tiedä, että Insinööriliitto neuvottelee alan työehtosopimuksesta. – Haluamme kerätä verkostoa

alan ihmisistä, jotta tiedämme, mitä he tarvitsevat. Samalla tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa oman alan työehtojen kehittämiseen. MUKAVIA TAPAAMISIA PUURON KERA

Das Bhowmikin mukaan Roviolla ihmiset pysähtyivät puurolle avoimin ja hyvin mielin. Aiheeksi nousivat muun muassa työehtosopimukset, jäsenyys ja yrityksessä käytävät yhteistoimintaneuvottelut. Vähentämistarve on jopa 230 henkilöä. Yrityksessä on ollut aiemminkin ensimmäiset yt-neuvotteluja; ensimmäisellä kerralla henkilöstön järkytys oli suuri. – Tällä hetkellä henkilöstö odottaa neuvottelujen päättymistä ja lopputulosta.

Muutama keskustelija nosti esiile työehdot. Läheisellä toimialalla eli elokuva-alalla toimitaan kuin villissä lännessä, kun taas pelialan työehdot ovat vielä kohtuullisen hyvät. Sellaisena niiden toivotaan säilyvän. Roviolla työskentelevä Antti Vuorinen pitää alaa haasteellisena, sillä työntekijät ovat suurelta osin nuoria, kykeneviä ihmisiä; heistä on paljon tarjontaa. Vuorisen kollega Anne Dahlgren puolestaan näkee ongelmana tarpeeksi hyvien osaajien löytämisen, sillä osa lähtee alalta myös pois. Hän itse viihtyy työssään viihdepuolen tiimissä. – Ala on nopeasti kasvava ja työ on sopivan vaihtelevaa. KENTTÄKIERROS SYKSYN AIKANA

Rovion lisäksi puuropyörä vierailee syksyn mittaan myös Supercellin, RedLynxin ja Redemyn vierellä. Aamupuurotarjoilu on osa liiton pelialan tapahtumasyksyä. Loppuvuonna järjestetään lähellä työpaikkoja lounastilaisuuksia, joissa keskustellaan alan kuulumisista sekä ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on koota yhteen alan kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä. Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta; itselleen voi valita sopivan 30:stä alueellisesta ja kuudesta valtakunnallisesta yhdistyksestä.

KOLUMNI Minna Anttonen Asiamies, Insinööriliitto

Peliala tarvitsee moniosaajia

elialasta odotetaan Suomeen uutta Nokiaa. Jotta suomalaisten pelien maailmanvalloitus jatkuisi, peliteollisuuteen tarvitaan lisää tuotteistamisen ja brändäyksen osaamista. Opetuksessa, koulutuksessa ja hyvinvointialoilla hyödynnetään jo nyt hyötypelejä. Mutta pelien hyödyntäjien joukko laajenee koko ajan. Hyötypelien suunnitteluosaamisen ja pelillistämisen taitojen lisäksi pelialan yritysten pitää osata hoitaa yrityksen sosiaalisia suhteita. Erityisen ajankohtaista on päälle puettaviin peleihin, sensori- ja anturiteknologiaan sekä lisättyyn todellisuuteen liittyvä osaaminen. Teknologian kehitys on nopeaa ja arvaamatonta. Pelin julkaisuajankohta voi ratkaista, tuleeko siitä hitti vai huti. Tuote voi olla teknisesti vanhentunut jo syntyessään. Siksi alan ammattilaisilla täytyy olla valmius seurata ja tulkita teknologian kehitystä aktiivisesti. Big datan ja data-analyytikan avulla voidaan tunnistaa asiakkaan syvällisemmät tarpeet ja kehittää niihin yhä paremmin vastaavia tuotteita. Psykologiaa, käyttäytymistieteitä ja kuluttajatutkimusta pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Asiakkaita koskevan tiedon käsittely edellyttää eettistä osaamista ja asiakaskunnan heterogeenisyys kulttuurien tuntemusta. Peliteollisuuden työyhteisöt ovat hyvin monimuotoisia, mikä lisää monikulttuurisuuteen liittyvien taitojen merkitystä. Niiden jäseniltä edellytetään valmiuksia kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja eri toimijoiden välillä. Projektit koko ajan elävissä työyhteisöissä ovat nopeatempoisia; niissä pitää hallita ketteriin kehitysmenetelmiin perustuvia projektityökaluja. Pelialan koulutuksessa on lisättävä eri toimijoiden kesken toteutettavia projekteja. Arkielämässä kuten työssä tai harrastuksen parissa oppimisen merkitys pitää tunnustaa ja kehittää sen siihen uusia keinoja. Uusia toimintatapoja on kehittävä myös oppilaitosten työelämäyhteistyöhön.

TUTKITTUA TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Vähän puhetta palkoista Palkoista keskustellaan työpaikoilla edelleenkin varsin vähän. Jopa joka neljäs insinööri ei puhu palkastaan esimiehensä kanssa lainkaan. Tämä kävi ilmi Työmarkkinatutkimuksen tuloksista.

uomalaisilla työpaikoilla ei tiedetä palkoista ja palkkauksesta riittävästi. Palkkausasioita verhoaa vahva myyttisyys. Yrityksen palkkapolitiikka tuntuu olevan suurimmalle osalle tuntematon käsite. Oman talon palkkausjärjestelmä on epäselvä, oman palkan määräytymisperusteet saattavat olla hämärän peitossa eikä ole tietoa siitä miten omaan palkkakehitykseen voisi vaikuttaa. Jokaisella on kuitenkin on oikeus tietää oman palkkauksensa perusteet. Yleiskorotuksista työpaikoilla keskustellaan satunnaisesti eli lähinnä silloin, kun niiden maksuajankohta on käsillä. Myös palkkataso herättää silloin tällöin keskustelua varsin monen työpaikalla. Henkilökohtaisista palkankorotuksista puhutaan kaikkein vähiten; puolet vastaajista kertoi, että niistä ei keskustella työpaikalla lainkaan. Muista palkkoihin liittyvistä keskustelun aiheista mainittiin muun muassa tulospalkat, lomarahat, palkanmääräytymisperusteet sekä asiakkaalta laskutettavat hinnat. Sekin herätti keskustelua, että koskaan ei tunnu olevan oikea aika palkasta puhumiseen. 30

PIENYRITYKSISSÄ ENEMMÄN KESKUSTELUA

Isoissa yrityksissä puhutaan henkilökohtaisista palkankorotuksista ja palkkatasosta vähemmän kuin pienissä yrityksissä. Esimiesten mielestä palkkausasioista keskustellaan enemmän kuin asiantuntijoiden mielestä. Palkasta keskustelu käydään yleensä henkilön omasta aloitteesta. Myös lähiesimies saattaa tehdä aloitteen palkkakeskusteluun. Sen sijaan HR-väellä ei tunnu olevan minkäänlaista roolia palkkapuheessa. Vain noin joka kymmenes insinööri kertoo keskustelevansa palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. Valtaosalla keskustelu on satunnaista, mutta joka neljäs ei keskustele palkastaan laisinkaan. Aktiivisempia omasta palkasta puhumisessaan ovat 2–5 vuotta sitten valmistuneet insinöörit. Kokeneempi kaarti puhuu palkastaan puolta harvemmin kuin nuoret. LUOTTAMUS PALKKA-ASIOISSA LAIMEAA

Palkkaukseen liittyy vahvasti oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden kokemus. Luottamus työnantajaan palkkaan liittyvissä asioissa kuitenkin horjuu. Vajaat 60 prosenttia insinöö-

reistä luottaa työnantajaansa palkkausasioissa. Vielä harvempi kokee työpaikkansa palkkauksen oikeudenmukaisena. Vain 44 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”pidän organisaationi palkkarakennetta oikeudenmukaisena” kanssa. Esimiehet pitävät oman organisaationsa palkkarakennetta oikeudenmukaisempana kuin asiantuntijat. Mitä vähemmän palkkausasioista ja palkitsemisesta on saatavilla tietoa, sitä enemmän arveluja oikeudenmukaisuudesta on ilmassa. Oikeudenmukaisuuden kokemus edellyttää mielikuvaa siitä, millaista palkkaa muut saavat. Vertailua haetaan tyypillisimmin joko organisaation sisällä suhteessa kollegoihin, esimiehiin ja alaisiin tai alalla yleisesti vastaavan tyyppisistä tehtävistä maksettaviin palkkoihin.

Lue lisää Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin -oppaasta. Opas on Insinööriliiton jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.ﬁ/oppaat. Sivusto edellyttää kirjautumista. Opasta saa myös painettuna liiton tutkimusyksiköstä.

Palkkaukseen liittyvien järjestelmien ja käytäntöjen pitäisi organisaatiossa olla riittävän läpinäkyviä, jotta henkilöstöllä on mahdollisuus arvioida, ettei niihin sisälly suosikkijärjestelmiä tai erilaisten arviointikriteerien käyttämistä eri henkilöillä. HUHUT HÄIRITSEVÄT TYÖNTEKOA

Luottamuksen rakentumiseen palkkausasioissa tarvitaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Epäselvillä asioilla on taipumus synnyttää huhuja, joiden selvittely saattaa heikentää töiden sujumista. Myös tasa-arvolaki puhuu palkkauksen oikeudenmukaisuudesta. Samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa ei lain mukaan saa maksaa perusteettomasti eri palkkaa. Jotta palkitseminen olisi kannusta-

vaa, sen osien ja kokonaisuuden pitää olla työpaikalla kaikkien tiedossa. Jos henkilöstölle ei ole avoimesti kerrottu työpaikan palkkausjärjestelmästä ja palkitsemisen periaatteita, jokaisella työntekijällä on vain omaan arvaukseensa perustuva käsitys siitä, mihin häntä halutaan kannustaa. Tällaisessa tilanteessa palkkauksen kannustavuus on perin kyseenalaista. OSA JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ

Hyvin toimiva palkitseminen on myös organisaation etu. Palkitseminen on osa johtamisjärjestelmää, vaikka sitä Suomessa perin harvoin sellaisena nähdään. Palkitsemisen avulla voidaan ohjata toimintaa strategian mukaisiin tavoitteisiin. Jos tieto palkan perusteista ja vai-

kutusmahdollisuuksista omaan palkkaan on epäselvä, työntekijän mielestä ainoana vaihtoehtona saattaa olla työpaikan vaihtaminen. Yksilön näkökulmasta hyvällä palkitsemisella lisätään sitoutumista, parannetaan työmotivaatiota sekä rakennetaan luottamusta organisaatioon ja koetaan arvostusta – ja samalla lisätään myös hyviä työsuorituksia. Jokaisessa organisaatiossa pitäisikin olla määriteltynä palkkauksen perusteet. Tarvitaan myös niiden aukipuhumista sekä esimiesten kouluttamista kertomaan alaisilleen oman organisaation palkkauksen periaatteista. Palkasta ja sen perusteista tietäminen on palkansaajan ja organisaation yhteinen etu. 31

Eri luontoisedut lyhyesti

Mikäli näin ei ole, luontoisedusta maksetaan loman ajalta korvaus rahassa. Palkattoman vapaan ajaksi työnantajan palkanmaksuvelvollisuus katkeaa eikä työntekijällä ole oikeutta luontoisetuihin, ellei erikseen toisin sovita. Palkattomat vapaat pitävät sisällään myös lomautuksen. Moni palkattomalle vapaalle jäävä haluaisi säilyttää työsuhdekännykän myös vapaan aikana. Käyttöoikeuden säilyttäminen työsuhdepuhelimeen on mahdollista, kunhan asiasta sopii etukäteen työnantajan kanssa. Työnantaja saattaa kuitenkin edellyttää, että työntekijä suorittaa puhelimesta korvausta palkattoman vapaan ajalta. Mahdollisen korvauksen määrä on syytä sopia selkeästi etukäteen.

Asuntoetu

työntekijä saa käyttöönsä työnantajan omistaman tai vuokraaman asunnon

Ateriaetu

työnantaja tarjoaa aterian käypää alempaan hintaan tai vastikkeetta

Autoetu (vapaa)

työntekijällä on oikeus käyttää työnantajan autoa yksityisajoihin ja työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuvat kustannukset

Autoetu (käyttöetu)

työntekijällä on oikeus käyttää työnantajan autoa yksityisajoihin, mutta työntekijä maksaa ainakin auton polttoainekulut

Puhelinetu

työntekijällä on oikeus käyttää työnantajan tarjoamaa puhelinliittymää yksityispuheluihin

Työsuhdematkalippu

yksityiskäyttöä varten työnantajan kustantama julkinen matkalippu (ei sisällä lento- ja tilausliikennettä)

Esimerkki luontoisedun verotuksesta Esimerkkilaskelmassa 3 500 euroa kuukaudessa ansaitseva työntekijä saa 20 euron arvoisen puhelinedun. Vaikka luontoisetu tulee nykyisen palkan päälle eli niin sanottuna palkankorotuksena, se vähentää rahana maksettavan nettopalkan määrää kuudella eurolla. Luontoisetu on kuitenkin työntekijälle kannattava vaihtoehto, sillä 20 euron rahapalkan korotuksella ei todennäköisesti saa katettua puhelimen ja liittymän kuluja.

Rahapalkka Luontoisedut Kokonaispalkka Verot ja sivukulut (%) Verot ja sivukulut (€) Nettopalkka rahana

Ennen 3 500 € 0€ 3 500 € 30 % 1 050 € 2 450 €

Jälkeen 3 500 € 20 € 3 520 € 30 % 1 056 € 2 444 €

OIKEUTTA TEKSTI: Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies

Luontoisedut ovat osa kokonaispalkkaa Palkka tai osa palkasta voidaan sopia maksettavaksi työntekijälle rahan sijasta muuna vastikkeena eli luontoisetuna. Insinöörien yleisimpiä luontoisetuja ovat puhelin-, auto-, asunto- ja ateriaetu.

ahapalkka ja luontoisedut muodostavat yhdessä työntekijän kokonaispalkan. Yleensä erilaiset palkanosat, kuten lisätyö-, ylityö- ja sunnuntaikorvaukset, lasketaan kokonaispalkan perusteella, jolloin työntekijän mahdolliset luontoisedut korottavat palkanosien määrää. Tavallisesti myös työehtosopimusten perusteella maksettavat prosenttikorotukset lasketaan kokonaispalkan perusteella. Luontoisedut luetaan verotuksessa palkansaajan veronalaiseksi ansiotuloksi. Siksi työnantajan pitää palkanmaksun yhteydessä toimittaa ennakonpidätys myös luontoisetujen osalta. Verohallinto antaa vuosittain päätöksen laskentaperusteista, joilla luontoisedun arvo verotuksessa määritellään. TYÖNTEKIJÄLLÄ ON KÄYTTÖOIKEUS

Työntekijän käytössä olevista luontoiseduista sovitaan työsopimuksella. 32

Työntekijälle syntyy käyttöoikeus luontoisetuun, mutta omistusoikeus luontoisetuun – esimerkiksi asuntoon, puhelinlaitteeseen tai -liittymään – säilyy edelleen työnantajalla tai kohteen tarjoavalla leasing-yrityksellä. Koska omistusoikeus luontoisetuun säilyy työnantajalla, työnantaja voi antaa määräyksiä edun käyttämisestä, kunhan ne ovat kohtuullisia eivätkä rajoita liiaksi edun tavanomaista käyttöä. Luontoisedun käyttöehdoista sopiminen on varsin harvinaista työsopimuksissa. Monissa yrityksissä on työpaikkakohtaisia ohjeita, joissa luontoisedun käytölle on asetettu rajoituksia. Mikäli luontoisetujen sopimisen yhteydessä viitataan ohjeisiin, niihin on syytä tutustua ennen sopimuksen hyväksymistä. Luontoiseduissa yleisin ja ikävin sudenkuoppa on se, että työsopimuksessa ei mainita, tulevatko luontoisedut työsopimuksessa mainitun palkkasumman päälle vai sisältyvätkö ne sopimuksessa mainittuun palkkaan. Vasta sopimuksen tekemisen jälkeen saattaa selvitä, että työnantaja

on ajatellut luontoisetujen sisältyvät työsopimuksen palkkasummaan, mikä vähentää maksettavaa rahapalkkaa. Työntekijä on sen sijaan ajatellut luontoisetujen tulevan työsopimuksen palkkasumman päälle. Selvyyden vuoksi työsopimuksessa onkin syytä eritellä riittävällä tarkkuudella rahapalkan, luontoisetujen sekä kokonaispalkan määrä. LOMILLA EDUT ON KÄYTETTÄVISSÄ

Vuosiloman ja myös muun palkallisen vapaan aikana palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava työntekijälle vähentämättöminä. Yleensä esimerkiksi puhelin- tai autoedun on oltava työntekijän käytettävissä vuosilomalla samoin ehdoin kuin työssäolon aikana.

OIKEUTTA TEKSTI: KARI LEPPÄNEN /UP

Hämäräyritykset kuriin tilaajavastuulailla Tilaajavastuu on koskenut syyskuun alusta kaikkia toimialoja. Selvitysvastuun laiminlyöjälle voi rapsahtaa jopa 65 000 euron rapsut.

nnen syyskuuta 65 000 euron laiminlyöntimaksu on voitu määrätä vain rakennusalalla. – Myös tilaajan selvitysvelvollisuus laajeni, kertoo ylitarkastaja Noora Haapaalho Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta. Etelä-Suomen Avin työsuojelu vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Tilaajavastuulla pyritään suitsimaan harmaata taloutta ja epätervettä kilpailua. Toimiva tilaajavastuulaki ajaa ahtaalle hämäräyrittäjiä, jotka voittavat tarjouskilpailuja polkemalla palkkoja ja muita työehtoja sekä laiminlyömällä veronsa ja muut lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajavastuulaki koskee alihankintasopimuksia, joiden arvo on yli 9 000 euroa. Vuokratyöhön lakia sovelletaan, jos sopimukseen perustuva työ kestää yli 10 päivää. Laki velvoittaa työn tilaajaa selvit34

tämään, että sopimuskumppani hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. TYÖTERVEYSHUOLTO SELVITETTÄVÄ

Työn tai palvelun tilaaja on aiemminkin ollut velvollinen selvittämään, onko sopimuskumppani maksanut veronsa, työntekijöiden eläkemaksut ja mitä työehtosopimusta sopimuskumppaniyrityksessä noudatetaan. Rakennustoiminnassa on pitänyt selvittää lisäksi, että työntekijöille on hankittu lakisääteinen tapaturmavakuutus. Nykyisin tilaajan on selvitettävä myös, että sopimuskumppanin työntekijöiden lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty.

Määräykset koskevat myös ulkomaisten yritysten Suomeen lähettämiä työntekijöitä. Heidän sosiaaliturvansa on selvitettävä ennen työn aloittamista. Tilaajan selvitysvastuu ulottuu alihankintaketjussa vain seuraavaan portaaseen. – Kukin vastaa selvityksistä oman sopimuspuolensa osalta. Jos päätoteuttaja ottaa alihankkijan, hänen on selvitettävä tilaajavastuulain edellyttämät asiat alihankkijalta, Haapa-alho selvittää. VEROVELKA VOI OLLA ISO RISKI

Laiminlyöntimaksut nousivat 20 000 euroon ja korotettu laiminlyönti-

maksu 65 000 euroon. Korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut syyskuun alusta kaikkia toimialoja. Sopimuskumppanin verovelkojen selvittämiseen tuli viime vuoden lopulla uusi apuväline, julkinen verovelkarekisteri. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi yhä tehdä sopimuksen, mutta se edellyttää tilaajalta harkintaa. Tilaajan on selvitettävä, paljonko verovelkaa on ja harkittava, voiko sopimusta tehdä. Jos sopimuskumppanilla on verovelkaa, josta ei ole maksusuunnitelmaa, tilaajan pitää arvioida, onko sopimuskumppanilla kykyä ja tarkoitus selviytyä veroveloistaan. – Jos näin ei ole ja tilaajan olisi pi-

tänyt tämä ymmärtää, voidaan määrätä korotettu laiminlyöntimaksu, täsmentää Haapa-alho. NOIN 1 700 TARKASTUSTA VUODESSA

Tilaajavastuulaki astui voimaan vuonna 2007, ja vuonna 2012 lakiin lisättiin rakennustöitä koskevia säännöksiä. Viime vuonna tehtiin tasokorotus laiminlyöntimaksuihin. Resursseja tilaajavastuulain valvomiseksi on lisätty matkan varrella. Valvonnassa on 30 tarkastajaa, kun alussa heitä oli 12. Lain valvominen tapahtuu pääasiassa tarkastuskäynnein työkohteessa. Viime vuonna tarkastuskäyntejä tehtiin kaikkiaan noin 1 700. 35

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava

TTiina iinaa Nevalan iin Nevalan evaalan an (vas.) (vas. (v as ) ja as. ja EElla lla Joukkolan Jou ouk ukkol k aann mielestä mie ieles l tää omann oppi oma oppimistyylin oppi ppimis mistyy ty lin tyy tunnistaa tunnis tun nis nistaa i ta taaa paremmin, taa parem pa rem emmin mmin m , kun opintovuosia opint op in ovu int ovv osi ossia on on jo jo kkertynyt. ker errtynnyt. yt

Oppimisen jalo taito Jokaisella on omat opiskelumetodinsa. Ei ole vain yhtä ainutta oikeaa tapaa oppia.

ouluvuosi on jo hyvässä vauhdissa. Illat pimenevät, tehtävät kasaantuvat ja jostakin olisi taas löydettävä opiskelumotivaatio. Kysymyksiä herättävät myös opittavat asiat – miten kaiken uuden tiedon saa pysymään päässään ja millä tavalla oppimiaan asioita voi hyödyntää tulevaisuudessa? Ammattikorkeakoulussa opiskelu painottuu käytännönläheisyyteen. Myös teoriaa on tarjolla riittävästi siten, että aivosolut on laitettava välillä jumppaamaan. On tärkeää, että opiskelijat havaitsevat heille sopivimmat opiskelumetodit, sillä oppiminen on henkilökohtaista ja kaikki keinot eivät sovellu kaikille. Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologiaa opiskelevat Ella Joukkola ja Tiina Nevala ovat turvautuneet monenlaisiin keinoihin selviytyäkseen opinnoistaan kunnialla. Kun opinnot edistyvät,

tista. Kertaaminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta asiat ehtii sisäistää. KALENTERI AJANHALLINTAAN

oman oppimistyylin tunnistaminen ja opintojen suhteuttaminen muuhun elämään on muuttunut sujuvammaksi. AKTIIVISUUS PALKITAAN

Opintojen edetessä vastuu opiskelusta on yhä enemmän opiskelijalla itsellään. Vaikka tunneilla ei olisikaan läsnäolopakkoa, tietotaidon kartuttamiseen ei ole olemassa helppoja poppakonsteja. Joukkola onkin todennut, että perinteisten metodien avulla saavuttaa yleensä parhaan lopputuloksen. – Käyn tunneilla ja oikeasti kuuntelen siellä. Lisäksi pyrin tekemään tehtävät kunnolla. Vaikka olisikin nopea ja tehokas kirjoittaja, kannattaa tehtävien teko aloittaa ennen deadlinea edeltävää iltaa. Kun Nevala valmistautuu tentteihin, hän suosii miellekarttoja ja tekeekin niitä usein oppimateriaalin pohjalta. – Käyn materiaalia läpi pienissä osissa. Laadin aiheista kysymyksiä, joihin vastaan myöhemmin ulkomuis-

Joukkola ja Nevala ovat yhtä mieltä siitä, että kalenteri on yksi tärkeimmistä työkaluista ajanhallinnassa. Kalenteriin kirjataan ylös tärkeät päivämäärät ja deadlinet tehtäville asioille. Lisäksi sen avulla pystyy jakamaan opiskelun pienempiin osioihin, jolloin avautuu mahdollisuus oman ajankäytön hallitumpaan suunnitteluun. Kaikkea vapaa-aikaa ei kuitenkaan kannata uhrata pänttäämiselle. Joukkolan mielestä on tärkeää osata myös pitää taukoja ja hengähtää. – Välillä kannattaa oikeasti heittää kaikki koulujutut pois mielestä ja keskittyä johonkin ihan muuhun. Kun aivot ovat saaneet levätä hetken, opiskelu on taas helpompaa. Joukkola kannustaa kääntymään muiden puoleen, jos ilmenee opiskeluun liittyviä ongelmia. – Koululla ja opiskelijakollegoissa on aina joku, joka osaa auttaa ja neuvoa. Usein toisen ihmisen tarjoamat uudet näkökulmat auttavat itseäkin hahmottamaan asioita paremmin.

Opiskelija – vastaa tutkimukseen Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto keräävät vastauksia vuosittaiseen Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen. Kyselyllä kartoitetaan opiskelijoiden työssäkäyntiä niin kesällä kuin opiskelun aikana sekä työtehtävien kehitystä ja palkkatasoa. Tutkimuksesta saatuja tietoja käytetään apuna edunvalvontatyössä, tavoitteena saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa. Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään, kun liitto neuvottelee tekniikan koulutuksen ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa. Liiton palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuville tehdään vuosittain tutkimuksen perusteella. Suosituksissa huomioidaan suoritettujen opintopisteiden määrä sekä opiskeluaikainen työkokemus. Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat toisesta vuosikurssista lähtien; tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu kohderyhmään. Käy vastaamassa kyselyyn sähköisesti osoitteessa www.iol.fi/kyselyt (englanniksi www.iol. fi/surveys) tai ammattikorkeakouluilla jaettavalla paperilomakkeella. Vastaa vain yhtä vastaustapaa käyttäen. Vastausaika päättyy 6. lokakuuta. Lisätietoja tutkimuksesta antavat sähköpostitse Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner ja asiamies Heini Ristell. Osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@ilry.fi. TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Syksyn lehden punerrus on uuden kevään lupaus

yksy tuo opintojen ohella mukanaan usein kiireen ja pimeyden. Henkilökohtaisesti koen pimenevät illat hyvänä hetkenä rauhoittua ja ladata akkuja päivien kiireen jälkeen. Kaikkiin pimeys ei kuitenkaan vaikuta samalla lailla. On tärkeää pitää silmällä niin omaa kuin myös opiskelutovereiden jaksamista, sillä pitkään jatkuva pimeys voi myös lannistaa. Hyvänä kiireen ja stressin tasapainona ovat opiskelijatapahtumat, joita syksyllä on joka paikkakunnalla runsaasti. Opintojen suhteen syksy on pimeydestä huolimatta tehokkainta aikaa. Tauon jälkeen opiskelu taas maistuu ja luennoilla jaksaa istua ilman suurempia ongelmia. Jossain vaiheessa opinnot saattavat kuitenkin takkuilla ja motivaatio olla pitkäänkin kadoksissa. Opiskelu kaikessa puuduttavuudessaankin palkitsee. Kevät tulee taas nopeammin kuin uskotkaan; taas olet mennyt useita askelia eteenpäin valitsemallasi tiellä, kohti insinööriyttä. Järjestötoiminnassa on aika suunnata katseet myös tulevaan kauteen. Opiskelijatoiminnassa vaihtuvuus on perinteisesti melko suurta ja yhdistyksiemme aktiivit vaihtuvat ainakin jossain määrin kausittain. Tämä on toimintamme kannalta suuri vahvuus, koska uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia ajatuksia, ideoita sekä tuoretta tekemisen meininkiä. On kuitenkin tärkeää huolehtia jatkuvuudesta myös tällä saralla, jotta ei niin sanotusti joka vuosi keksittäisi pyörää uudelleen. Huolehtikaa yhdistyksissänne perinteensiirrosta, sillä konkareiden välittämä tieto uusille tiedonjanoisille toimijoillemme on yksi toiminnan kulmakivistä. Myös Insinööriopiskelijaliiton kausi vaihtuu ja liittokokous valitsee uudet toimijat jatkamaan ansiokasta työtä liittoyhteisömme hyväksi. Mikäli teillä herää kysymyksiä hallitustoiminnasta, niin minä ja IOL:n hallituksen jäsenet vastaamme näihin mielellämme. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä. Toivottavasti jokaisen syksy niin opintoineen kuin vapaa-aikoineen on lähtenyt hyvin käyntiin.

MieltĂ¤Ă¤n osoittavat saivat tukea maailmalta Maailman ammattiliitoilta kantautui solidaarisuusviestejĂ¤ Suomeen ennen palkansaajien syyskuista mielenilmausta.

setelma kĂ¤Ă¤ntyi pĂ¤Ă¤laelleen, kun kehitysmaiden liittojen vuoro oli ilmaista tukensa Suomen ay-liikkeelle. SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kertoo, ettĂ¤ tukiviestit ovat tulleet tĂ¤ysin

spontaanisti. â&#x20AC;&#x201C; KansainvĂ¤linen solidaarisuus toimii onneksi molempiin suuntiin, Ronkainen sanoo. Tukea tuli muun muassa Brasiliasta, FilippiineiltĂ¤, Ghanasta, Haitista, Indonesiasta, Kolumbiasta, Mosambikista ja Paraguaysta ja Uruguaysta. SASKin lisĂ¤ksi solidaarisuusviestejĂ¤ ovat saaneet lukuisat ammattiliitot ja keskusjĂ¤rjestĂśt. Muun muassa 50 miljoonaa teollisuusalojen palkansaajaa ympĂ¤ri maailmaa edustava IndustriAll Global Union ilmaisi tukensa suomalaisille palkansaajille. Tukeaan osoittivat myĂśs 12 miljoonaa elintarvike-, majoitus- ja ravitsemisalan tyĂśntekijĂ¤Ă¤ edustava IUF ja lĂ¤hes seitsemĂ¤Ă¤ miljoonaa tyĂśntekijĂ¤Ă¤ edustava teollisuusalojen Euroopan kattojĂ¤rjestĂś IndustriAll European Trade Union. MyĂśs 43 miljoonaa palkansaajaa edustava Euroopan Ammatillinen yhteisjĂ¤rjestĂś EAY on ilmoittanut tuestaan suomalaisille palkansaajille.

POHJOLASSAKIN KUMMASTELTIIN

# $ # ## # # #

" #

! !

Pohjoismaisten palkansaajajohtajien mukaan tilanne Suomessa on poikkeuksellinen. Pohjolan ammatillinen yhteisjĂ¤rjestĂś PAY edustaa noin yhdeksĂ¤Ă¤ miljoonaa palkansaajaa. PAY ilmoittikin, ettei se hyvĂ¤ksy Suomen hallituksen toimia. â&#x20AC;&#x201C; Suomen hallituksen julkistamat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi romuttavat pohjoismaisen mallin mukaisen sopimisen ja vaarantavat koko vapaan sopimusoikeuden. Suomen hallitus rajoittaa tyĂśmarkkinajĂ¤rjestĂśjen vapaata neuvotteluoikeutta. Se ei ole hyvĂ¤ksyttĂ¤vĂ¤Ă¤.

Sopimisen puolesta 1.

Ay-liikkeen poliittiseen mielenilmaukseen osallistui kaikkiaan lähes 300 000 palkansaajaa ympäri Suomea. Helsingin Rautatientorille kokoontui kantansa ilmaisemaan yli 30 000 ihmistä. Lisäksi ministereille oli perjantaihin mennessä lähetetty 13 800 viestiä www.terveisethallitukselle.ﬁ-sivuston kautta. 1. Mielenilmaukseen osallistuneiden määrä kertoo, että liitoilla on vahva mandaatti puolustaa palkansaajien oikeuksia. 2. Vapaa sopiminen työmarkkinoilla kuuluu perusoikeuksiin. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ei voi hyväksyä sopimusoikeuden rajoittamista. 3. Kaatosateen ja ukkosen keskeltä lähti selvä viesti hallitukselle: näin ei voi toimia, #STOP. 4. Leikkausten kohdistaminen erityisesti matalapalkka-alojen naisiin on epätasa-arvoista eikä lisää teollisuuden kilpailukykyä. 5. Tilanne on edelleen mahdollista ratkaista neuvotteluteitse. Yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen vaatii kuitenkin valmiutta aitoihin neuvotteluihin kaikilta osapuolilta, ei vain palkansaajilta.

KUVAT: Minna Virolainen ja STT Lehtikuva

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Kaksi ajokaistaa ja kevyen liikenteen väylän käsittävä Raippaluodon silta on 1 045 metriä pitkä. Mikä on sillan kokonaispinta-ala? 2. Nobel-palkinnot myönnetään vuosittain Tukholman kulttuuritalolla Nobelin rauhanpalkintoa lukuun ottamatta. Missä se myönnetään? 3. Eläintarhan eläimistä 10 prosentilla on kaksi jalkaa. Lopuista eläimistä kahdella kolmasosalla on neljä jalkaa ja lopuilla ei ole jalkoja ollenkaan. Jalkoja eläimillä on yhteensä 832. Kuinka monta eläintä on eläintarhassa? Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ

Uutta vĂ¤keĂ¤ liittoon

rityshallinnon tradenomi Heini Kauravaara on aloittanut asiamiehenĂ¤ InsinĂśĂśriliiton jĂ¤rjestĂś- ja kenttĂ¤yksikĂśssĂ¤. HĂ¤n toimii asiamies Linda Wikstedtin opintovapaan sijaisena. Asiakaspalvelussa Kauravaaran tehtĂ¤vĂ¤ sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ muun muassa tyĂśsuhdeneuvontaa, jĂ¤senyysasioita sekĂ¤ yhteydenpitoa jĂ¤seniin. HĂ¤n tuli liittoon KansanelĂ¤kelaitokselta. â&#x20AC;&#x201C; TyĂśskentelin Kanta-palveluissa asiakassihteerinĂ¤. Vastuullani oli eResepti-palveluun liittyminen ja muutostilanteiden hallinta sekĂ¤ yhteydenpito asiakkaisiin. 15 vuotta sitten tradenomiksi valmistunut Kauravaara arvioi, ettĂ¤ koulutus on antanut monipuoliset valmiudet tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n, niin asiakaspalveluun kuin yrityshallinnollisiin tehtĂ¤viinkin. â&#x20AC;&#x201C; Asiakaspalvelussa tarvitaan yhĂ¤ enemmĂ¤n kykyĂ¤ tulkita erilaisia asiakkaita. Saamani koulutus sekĂ¤ aiemmat monipuoliset tyĂśtehtĂ¤vĂ¤ni antavat uutta nĂ¤kemystĂ¤ asiamiehen tyĂśhĂśn.

Kuopion InsinĂśĂśrien vuosikokous To 22.10.2015 klo 17:30 Hotelli Iso-Valkeisella. Kokouksessa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n sĂ¤Ă¤ntĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤iset asiat.

Ilmoittautumiset 11.10.2015 mennessĂ¤ puheenjohtajalle sĂ¤hkĂśpostitse johanna.kinnunen@outlook.com tai tekstiviestillĂ¤ 050 349 7783 Heini Kauravaara

Jo tuhannet jĂ¤senet ovat ilmoittaneet, etteivĂ¤t enĂ¤Ă¤ halua taskukalenteria.

Onko paperikalenteri sinulle turhake? Jos et halua enĂ¤Ă¤ liiton tarjoamaa perinteistĂ¤ kalenteria, peruuta se 8.10. mennessĂ¤ sĂ¤hkĂśisellĂ¤ lomakkeella osoitVGGUUC YYY KNT[ Ć&#x201A; MCNGPVGTK Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sĂ¤hkĂśpostiosoite sekĂ¤ jĂ¤sennumero. Aiemmin tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikĂ¤ niitĂ¤ tarvitse uusia.

Kutsu IOL:n liittokokoukseen InsinĂśĂśriopiskelijaliitto IOL ry:n sĂ¤Ă¤ntĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤inen liittokokous jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n 14.-15.11.2015 Hotel Haagassa HelsingissĂ¤. Kokouksessa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n sĂ¤Ă¤ntĂśjen 8 Â§ mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤mien asioiden lisĂ¤ksi liiton koulutuspoliittinen asiakirja ja viestintĂ¤strategia. LisĂ¤tietoja: puheenjohtaja Henna Hartikainen JGPPC JCTVKMCKPGP"KQN Ć&#x201A; RWJ asiamies Tero Rinne VGTQ TKPPG"KNT[ Ć&#x201A; RWJ

Turun InsinĂśĂśrit TUIKE ry Kaikille TUIKEn jĂ¤senille avoin SYYSKOKOUS pidetĂ¤Ă¤n torstaina 5.11.2015 klo 18:00 ja paikkana on Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku Kokouksessa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n sĂ¤Ă¤ntĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤iset asiat mm. hyvĂ¤ksytĂ¤Ă¤n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016, pĂ¤Ă¤tetĂ¤Ă¤n vuoden 2016 jĂ¤senmaksusta, valitaan hallituksen puheenjohtaja sekĂ¤ varapuheenjohtaja ja hallituksen jĂ¤senet vuodelle 2016. LisĂ¤ksi valitaan TUIKEn edustajat Lounais-Suomen InsinĂśĂśrit LOUSI ry:n edustajistoon. Kokoukseen ilmoittautuneille on tarjolla maukas illallinen, joten ilmoittauduthan osoitteessa www.tuike.fi. 41

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Jäsenkortti vanhenee Insinööriliiton jäsenkorttien voimassaoloaika päättyy helmikuussa 2016. Uusien jäsenkorttien postitus aloitetaan jo tämän vuoden lokakuussa ja kortti on heti voimassa. Ensisijaisesti uusi jäsenkortti lähetetään vuoden 2015 jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Jäsenmaksusi maksaneena olet oikeutettu moniin rahan arvoisiin etuihin. Jos et vielä ole maksanut 2015 jäsenmaksuasi tai laskusi on kadonnut, ole välittömästi yhteydessä asiakaspalveluumme. Sitä kautta saat uuden las-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Heini Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

kun tai voit sopia maksuaikajärjestelyistä, jos sinulla on maksuvaikeuksia. Esimerkiksi työttömyyskassaetuuksien saamisen yhtenä edellytyksenä on, että jäsenmaksut on maksettu ajallaan; maksamattomat jäsenmaksut saattavat aiheuttaa maksettujen etuuksien takaisinperinnän. Lähettämämme uudet jäsenkortit kirjepostina, joten varmista, että yhteystietosi jäsenrekisterissämme on ajan tasalla. Turvaa tiedonsaantisi ja oikeutesi jäsenetuihin, käy tarkistamassa ja te-

kemässä muutospyyntö yhteystietoihisi jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi. Kirjaudu jäsensivuille.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Insinööri-lehden toimitusneuvosto

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874

Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit

Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855

Jari Vihervirta Porin Insinöörit

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt

Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit

Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Minna Virolainen ja KUVA: Tytti Tolvanen

Partio haastaa oppimaan uutta aikuisenakin.

Aina valmiina Partio ei ole vain sudenpentujen harrastus, vaan sen parissa viihtyy myös iso joukko aikuisia.

amperelainen Jari Lindroos on aikuispartiolainen. Termi ei ole virallinen, mutta kertoo olennaisen; kyseessä ei ole vain lasten harrastus. Lindroosin lippukunta on Toijalan Eräveikot, jossa hän aloitti samana syksynä, kun meni kouluun. – Äiti vei minut partioon. Muistan olleeni hyvin vastahakoinen, hän tunnustaa. Alussa kaverit olivat tärkeä syy jatkaa harrastuksen parissa, myöhemmin tytöt. Ja toiminta koukutti. Lindroosin mielestä parasta partiossa on yhdessä tekeminen, niin lapsena kuin nyt aikuisenakin. Myös tekemällä oppimisen periaate on tärkeä. – Partiossa saa tehdä asioita, joita ei vielä osaa. Luonnossa viihtymisen lisäksi avoin mieli ja pitkäjänteisyys ovat erityisesti aikuiselle partiolaiselle hyviä ominaisuuksia. Myös luova

tapa ajatella ja ratkaista ongelmia on hyödyksi. Vaativien, joskin toisinaan hyvin omituisten projektien vieminen onnistuneesti loppuun on Lindroosista parhaiden kokemusten joukossa. – Olen juoksuttanut tuhansia ihmisiä nesteen päällä ja rakentanut ritsan jumppapallojen ampumista varten. MUONITUS HALLUSSA

Partio on tarjonnut Lindroosille mahtavia elämyksiä ja hän on saanut siellä elinikäisiä ystäviä. Nyt aikuisena hän haluaa antaa uusille sukupolville mahdollisuuden vastaaviin kokemuksiin. Lindroos ei enää ole kiinteästi mukana partion viikkotoiminnassa, vaan keskittyy enemmän projektiluontoisiin tehtäviin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi leiritapahtuman ruokailujen suunnittelua ja toteuttamista alusta loppuun. Hyvä ruoka on Lindroosin mielestä tärkeä osa onnistunutta retkeä. Olot ja erikoisruokava-

liot tekevät kokonaisuudesta vaativan. Lasten ilo ja heiltä saatu palaute antavat voimia jatkaa. – Lapset ovat mahtavan suoria ja impulsiivisia. Aikuisilta ei juuri koskaan saa spontaania palautetta, ainakaan myönteistä sellaista. Lindroosille partio on aina ollut hyvä arjen katkaisija. Nuorempana se irrotti ajatukset koulusta ja nykyään töistä. Retkiviikonloppu nollaa tehokkaasti stressiä. Senioripartiolaisen omista nuoruuden kokemuksista mieleenpainuvin on kesältä 2001. Lindroos oli mukana seitsemän pojan ryhmässä, joka tiputettiin lähelle rajavyöhykettä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Porukassa oli 14- ja 11-vuotiaita poikia eikä lainkaan aikuisia. Viikon aikana piti hankkiutua omin neuvoin ihmisten ilmoille. – Se oli fyysinen ja henkinen haaste sekä vastuunoton paikka meille vanhemmille pojille. Tietysti se oli myös suunnistustehtävä, sillä Tunturi-Lapissa joka nyppylä näyttää enemmän tai vähemmän samalta. 43

Liiton jäsenyydessä on järkeä Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

Turvanasi ovat kattavat oikeusturva- ja vastuuvakuutukset sekä vapaa-ajan vakuutukset.

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan.

Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

i ör öri inö inö inööri insinsins

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

Käytössäsi on monipuolinen valikoima rahanarvoisia etuja.

Jäsenyytesi liitossa Jäsenmaksu

Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä.

Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Työttömyyskassan jäsenyys Verovähennys

Parempi työpäivä Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta. YYY KNT[ Ƃ.